Perheyritysten liitto ry:n Perheyritysbarometri. Helsinki 2009

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Perheyritysten liitto ry:n Perheyritysbarometri. Helsinki 2009"

Transkriptio

1 Perheyritysten liitto ry:n Perheyritysbarometri Helsinki 2009

2 2 Tiivistelmä Perheyritysten liiton barometrin 2009 tuloksiin perustuen voidaan esittää johtopäätöksenä seuraavaa siitä, miten kyselyyn vastanneet perheyritykset (89 perheyritystä) näkevät tulevaisuudennäkymät seuraavan kahden vuoden aikana: a. Perheyritykset arvioivat taloudellisen tilanteen paranevan yleisesti Suomessa sekä heille tärkeimmällä toimialalla. b. Perheyritysten liikevaihto kasvaa. c. Perheyritysten omavaraisuusaste pysyy likimain ennallaan. d. Perheyritysten kansainvälinen liiketoiminta pysyy likimain ennallaan. e. Perheyritysten henkilöstön määrä (sisältäen määrä- ja osa-aikaiset) pysyy likimain ennallaan. f. Perheyritysten investoinnit kehittämiseen tai laajentamiseen kasvavat tai pysyvät likimain ennallaan. g. Yleiset yhteiskunnalliset olosuhteet perheyrittämistä, yrittämistä ja omistamista kohtaan pysyvät ennallaan. h. Itsenäisyys, riippumattomuus, mahdollisuus vaurastumiseen ja perinteen jatkaminen kannustavat perheyrittäjyyteen. i. Perheyrittäjyyttä hankaloittavat taloudelliset riskit, verotus ja sukupolvenvaihdokseen liittyvät ongelmat. j. Perheen tai suvun jäsenten rooli perheyrityksen toimitusjohtajina, omistajina, hallituksen puheenjohtajina ja hallituksen jäseninä on vakaa. k. Perheyritysten jakama osinkojen määrä pysyy ennallaan. l. Perheyritysten mukaan pääomatuloverotusta tulisi kehittää kohtelemalla yritysvarallisuuden tuottoa edullisemmin kuin muita pääomatuloja. m. Osinkoverotusta tulisi kehittää sitomalla osingon verotus vastaisuudessakin yrityksen nettovarallisuuteen. n. Sukupolvenvaihdos johdossa sekä omistuksessa on ajankohtainen lähes puolessa perheyrityksiä.

3 3 o. Sukupolvenvaihdosten suurimpia haasteita ovat perintö- ja lahjaverotus sekä sukupolvenvaihdoksen rahoitus. p. Perheyritysten mukaan perintö- ja lahjaverotusta tulisi kehittää niin, että perintö- ja lahjavero poistettaisiin. q. Perheyritykset, joissa sukupolvenvaihdos on ajankohtainen, löytävät jatkajan perheestä tai suvusta. r. Erityisesti kooltaan keskisuurissa ja suurissa perheyhtiöissä on perhe- tai sukuneuvosto, valmennusohjelma tulevalle sukupolvelle sekä perheen tai suvun arvoja määrittelevä säädöstö (ns. Family Charter). s. Perheyritysten liitto on suoriutunut tehtävästään hyvin. t. Perheyritykset ehdottavat liiton keskittyvän jatkossakin edunvalvontaan, seuraajasukupolven tehtäviin ja perheyritysten imagoon. u. Perheyritykset toivovat Perheyritysten liitossa muodostettavaan ulkopuoliseen asiantuntijaverkostoon hallitustyöskentelyyn, omistajastrategiaan, verotukseen ja sukupolvenvaihdokseen liittyvää asiantuntijuutta.

4 4 SISÄLLYS TIIVISTELMÄ 2 JOHDANTO 7 TOIMINTAYMPÄRISTÖ JA YRITYS 8 1. Taloudellinen tilanne maassamme yleisesti 8 2 a. Suhdanteet yrityksen tärkeimmällä toimialalla 8 2 b. Vastaajien toimialaluokitus 9 3. Yritysten liikevaihto 9 4 a. Yritysten omavaraisuusaste 10 4 b. Omavaraisuusasteen jakautuminen 11 5 a. Yrityksen kansainvälinen liiketoiminta 11 5 b. Kansainvälisen liiketoiminnan osuus liikevaihdosta 12 6 a. Yritysten henkilöstön määrä (sisältäen määrä- ja osa-aikaiset) 12 6 b. Henkilöstön määrä keskimäärin Yrityksen investoinnit kehittämiseen tai laajentamiseen 13 8 a. Yleiset yhteiskunnalliset olosuhteet perheyrittämiseen 14 8 b. Yleiset yhteiskunnalliset olosuhteet yrittämiseen yleensä 14 8 c. Yleiset yhteiskunnalliset olosuhteet yrityksen omistamiseen Perheyrittäjyyden kannustimet Perheyrittäjyyden esteet 17

5 PERHEYRITYKSEN OMISTAMINEN JA VEROTUS Perheen ja suvun jäsenten osuus hallituksessa a. Perheyritysten toimitusjohtajat b. Perheyritysten hallitusten puheenjohtajat 13. Perheen tai suvun omistusosuus Yrityksen jakamien osinkojen määrä Verot ja veronluontoiset maksut a Pääomatuloverotuksen kehittäminen b Osinkoverotuksen kehittäminen 23 5 SUKUPOLVENVAIHDOS a. Sukupolvenvaihdos yrityksen johdossa b. Sukupolvenvaihdos yrityksen omistuksessa Sukupolvenvaihdoksen haasteet Perintö- ja lahjaverotus sukupolvenvaihdoksessa Perintö- ja lahjaverotuksen kehittäminen Sukupolvenvaihdos ja jatkajat Sukupolvenvaihdossuunnitelma 27

6 PERHE JA YRITYS Perhe- ja sukuneuvosto Valmennusohjelma Suvun tai perheen arvoja ja toimintatapoja määrittelevä 29 säädöstö (ns. Family Charter) 26. Perheen päätöksentekovalta Perheen ja yritystoiminnan yhteensovittaminen Perheen osaaminen kilpailukykytekijänä 30 6 PERHEYRITYSTEN LIITTO RY Perheyritysten liitto Mihin Perheyritysten liiton tulee keskittyä tulevaisuudessa? Perheyritysten liiton asiantuntijaverkosto Terveisenne barometrin laatijoille ja heidän kauttaan yhteiskunnallisille päätöksentekijöille 32

7 7 JOHDANTO Vuosittainen Perheyritysten liiton barometri toteutettiin kymmenettä kertaa. Barometriin vastasivat Perheyritysten liitto ry:n jäsenyritykset, jotka arvioivat tulevaisuuttaan seuraavan kahden vuoden aikana aiheinaan toimintaympäristö ja yritys, perheyrityksen omistaminen ja verotus, sukupolvenvaihdos sekä perhe ja yritys. Raportti perustuu tuloksia ja niiden jakaumia kuvaileviin tilastoihin. Perheyritysten liiton barometriin vastasi marraskuussa jäsenyritystä. Kysely lähetettiin 312 perheyritykselle. Vastausprosenttia (29 %) voidaan pitää riittävänä siihen, että tulokset kuvaavat Perheyritysten liiton jäsenyritysten näkemyksiä heidän tulevaisuudestaan. Kyselyyn vastasi kooltaan 30 suurta perheyhtiötä (34 %), 29 keskisuurta perheyhtiötä (33 %) ja 11 pientä sekä 6 mikroperheyritystä (19 %). 1 Perheyritysten kokoluokissa vertailun lisäksi tuloksia arvioidaan toimialoittain teollisuuden, muiden palveluiden ja kaupan alojen kesken. Rakentaminen on kokoluokaltaan niin pieni, että sitä ei vertailla toimialana raportissa erikseen. Tuloksia verrataan vuodesta 2000 alkaen kerättyihin barometrivastauksiin, jotka heijastavat perheyritysten näkemyksiä pitkällä aikavälillä perheyrittäjyydestä ja Suomen taloudellisesta kehittymisestä. Jyväskylässä Juha Kansikas Professori, KTT, Yrittäjyys Taloustieteiden tiedekunta, Jyväskylän yliopisto 1 Kolmentoista yrityksen osalta tieto puuttui.

8 8 PERHEYRITYSBAROMETRI 2009 TOIMINTAYMPÄRISTÖ JA YRITYS 1. Taloudellinen tilanne maassamme yleisesti n Paranee 38 % 10 % 31 % 45 % 35 % 18 % 13 % 13 % 3 % 49 % 40 Pysyy 51 % 42 % 46 % 45 % 55 % 65 % 63 % 42 % 15 % 20 % 16 ennallaan Heikkenee 11 % 48 % 23 % 10 % 10 % 17 % 24 % 45 % 82 % 31 % 26 Taloudellisen tilanteen Suomessa uskotaan paranevan tulevan kahden vuoden aikana. Lähes puolet perheyrityksistä näki, että taloudellinen tilanne maassamme paranee (+ 37 vastaajaa viime vuoteen verrattuna). Kooltaan suuret (60 %) ja keskisuuret (60 %) perheyhtiöt näkivät tilanteen parantuvan kun pienistä 18 %:a ja mikroyrityksistä 33 %:a näki tilanteen paranevan. Toimialojen välillä ei ollut eroja vastauksissa. 2 a. Suhdanteet yrityksen tärkeimmällä toimialalla n Paranevat 38 % 19 % 24 % 39 % 34 % 20 % 19 % 18 % 6 % 39 % 30 Pysyvät 57 % 46 % 62 % 55 % 57 % 63 % 62 % 59 % 21 % 38 % 29 Ennallaan Heikkenevät 5 % 35 % 14 % 6 % 9 % 17 % 19 % 23 % 73 % 22 % 18

9 9 Suhdanteiden yrityksen tärkeimmällä toimialalla uskotaan paranevan (+24 vastaajaa viime vuoteen verrattuna). Lähes yhtä moni vastaajaa uskoo yrityksen tärkeimmällä toimialalla suhdanteiden pysyvän ennallaan kuin paranevan. Heikkenemiseen uskoo yhä harvempi perheyritys (-53 vastaajaa viime vuoteen verrattuna). Suhdanteet yrityksen tärkeimmällä toimialalla nähtiin suuremmissa (50 %) ja keskisuurissa perheyhtiöissä (43 %) paranevan enemmän kuin pienissä (22 %) ja mikroyrityksissä (20 %). Kaupan alalla (44 %) tilanteen koettiin paranevan useammin kuin muiden palveluiden (38 %) ja teollisuuden alalla (36 %). 2 b. Vastaajien toimialaluokitus n Rakentaminen 5 % 6 % 4 % 7 % 6 Kauppa 15 % 18 % 20 % 21 % 19 Teollisuus 35 % 29 % 38 % 30 % 27 Muut palvelut 19 % 31 % 24 % 19 % 17 Ei tietoa 26 % 17 % 14 % 23 % 20 Kyselyyn vastanneet perheyritykset olivat pääasiassa teollisuuden (27) ja kaupan (19) toimialojen yrityksiä. Toimialajakauma oli samankaltainen kuin viime vuonna. 3. Yrityksen liikevaihto n Kasvaa 84 % 61 % 54 % 69 % 76 % 77 % 73 % 82 % 36 % 49 % 40 Pysyy likimain 16 % 38 % 38 % 25 % 24 % 18 % 23 % 14 % 34 % 35 % 28 Ennallaan Vähenee 0 % 1 % 7 % 6 % 0 % 5 % 4 % 4 % 30 % 16 % 13

10 10 Lähes puolet perheyrityksistä uskoo tulevan kahden vuoden aikana yrityksen liikevaihdon kasvavan (+4 vastaajaa viime vuoteen verrattuna). Joka kolmas arvioi liikevaihdon pysyvän ennallaan (- 6 vastaajaa viime vuoteen verrattuna) ja joka kuudes (-17 vastaajaa viime vuoteen verrattuna) vähenevän. Yrityksen liikevaihto kasvaa todennäköisemmin kaupan (61 %) ja muiden palveluiden (58 %) aloilla kuin teollisuuden (41 %) alalla. Liikevaihto kasvaa erityisesti keskisuurissa ja mikroyrityksissä. Liikevaihto tilikaudella: Keskiarvo 112,7 M 117,3 M 75,02 M 76,6 M 90 M 100 M 100 M Minimi 1,24 M 1,24 M 2 M 1,4 M 0,5 M 0,22 M 0,4 M Maksimi M M 800 M M M M M Mediaani 31 M 32 M 33 M 22,5 M 30 M 30 M 30 M Vastaajia Barometriin vastanneiden perheyritysten liikevaihdon keskiarvo oli 100 miljoonaa euroa. 4 a. Yrityksen omavaraisuusaste n Kasvaa 37 % 52 % 52 % 36 % 55 % 48 % 20 % 28 % 23 Pysyy 54 % 42 % 37 % 50 % 41 % 41 % 60 % 56 % 45 likimain ennallaan Vähenee 9 % 6 % 11 % 14 % 4 % 11 % 19 % 16 % 13 Yritysten omavaraisuusaste säilyy tulevan kahden vuoden aikana lähes ennallaan. Yritysten omavaraisuusaste kasvaa erityisesti suurissa perheyhtiöissä (70 %) ja mikroyrityksissä (67 %). Teollisuuden alalla (33 %) ja muiden palveluiden (35 %) aloilla omavaraisuusaste kasvaa enemmän kuin kaupan alalla (21 %).

11 11 4 b. Omavaraisuusasteen jakautuminen Omavaraisuusasteen n määrä 0-10 % 9 % 8 % 2 % 0 % 3 % 1 % 1 % % 15 % 19 % 11 % 8 % 18 % 16 % 14 % % 23 % 22 % 39 % 50 % 26 % 42 % 37 % % 27 % 22 % 39 % 23 % 39 % 31 % 31 % % 25 % 30 % 9 % 18 % 14 % 10 % 17 % 12 Perheyritysten omavaraisuusaste on 51 % tai sen yli lähes puolessa kyselyyn vastanneita perheyrityksiä (48 %) ja alle 50 % hieman yli puolessa perheyrityksiä (52 % vastaajista). Yritysten omavaraisuusaste on suurempi pienten ja mikroyritysten keskuudessa kuin suurten ja keskisuurten perheyhtiöiden joukossa. 5 a. Yrityksen kansainvälinen liiketoiminta n Kasvaa 67 % 69 % 62 % 65 % 62 % 63 % 67 % 61 % 46 % 41 % 33 Pysyy likimain 32 % 28 % 36 % 34 % 37 % 35 % 30 % 35 % 45 % 49 % 39 ennallaan Vähenee 1 % 3 % 2 % 1 % 1 % 2 % 3 % 4 % 9 % 10 % 8 Perheyritysten kansainvälinen liiketoiminta säilyy edelleen vakaana, sillä se vähenee vain joka kymmenessä perheyrityksessä. Yhä useammassa perheyrityksessä kansainvälinen liiketoiminta pikemminkin kasvaa (+11 vastaajaa viime vuoteen verrattuna). Noin puolet vastanneista perheyrityksistä arvioi kansainvälisen liiketoiminnan pysyvän likimain ennallaan (-4 vastaajaa viime vuoteen verrattuna).

12 12 Kansainvälinen liiketoiminta kasvaa teollisuuden perheyrityksissä (65 %) useammin kuin kaupan (39 %) ja muiden palveluiden 35 %) perheyritysten joukossa. Kooltaan suurissa perheyhtiöissä kansainvälinen liiketoiminta kasvaa useammin kuin muissa kokoluokissa. 5 b. Kansainvälisen liiketoiminnan osuus liikevaihdosta Kansainvälisen liiketoiminnan n osuus liike- vaihdosta 0-10 % 9 % 6 % 41 % 51 % 39 % 44 % 38 % % 20 % 23 % 24 % 21 % 22 % 26 % 22 % % 20 % 20 % 9 % 8 % 7 % 10 % 13 % % 25 % 26 % 13 % 10 % 19 % 12 % 13 % % 26 % 26 % 13 % 10 % 13 % 8 % 14 % 11 Kansainvälisen liiketoiminnan osuus on yli puolet 27 %:ssa vastanneista perheyrityksistä. Trendi noudattaa lähes viime vuoden arviota (+ 4 vastaajaa). Yrityksen kansainvälisen liiketoiminnan osuus liikevaihdosta oli suurten ja keskisuurten yritysten osalta isompi kuin pienten ja mikroyritysten joukossa. Teollisuuden alan perheyhtiöt saavat kansainvälisestä liikevaihdosta enemmän kuin kaupan ja muiden palveluiden perheyritykset. 6 a. Yrityksen henkilöstön määrä (sisältäen määrä- ja osa-aikaiset) n Lisääntyy 40 % 42 % 23 % 29 % 35 % 32 % 32 % 51 % 19 % 25 % 20 Pysyy 54 % 48 % 65 % 52 % 54 % 55 % 58 % 39 % 50 % 46 % 37 likimain ennallaan Vähenee 6 % 10 % 12 % 19 % 11 % 13 % 10 % 10 % 31 % 29 % 23

13 13 Perheyritysten henkilöstön määrä säilyy vakaana. Joka neljäs vastanneista perheyrityksistä (+1 vastaaja viime vuoteen verrattuna) lisää henkilöstön määrää. Yhä useammassa perheyrityksessä henkilöstön määrä pysyy likimain ennallaan (+12 vastaajaa). Yhä harvempi perheyritys vähentää henkilöstöään (- 8 vastaajaa viime vuoteen verrattuna). Henkilöstön määrä lisääntyy suurissa ja mikroyrityksissä useammin kuin muissa kokoluokissa. Kaupan alan ja muiden palveluiden perheyritykset lisäävät henkilöstön määräänsä useammin kuin teollisuuden alan perheyritykset. 6 b. Henkilöstön määrä (henkilöä) keskimäärin Keskiarvo Minimi Maksimi Mediaani Vastaajia Henkilöstön määrä vastanneiden perheyritysten keskuudessa oli suurempi kuin koskaan aikaisemmin (654). Tätä selittää myös kyselyyn osallistuneiden perheyritysten maksimin (15 000) kasvu. 7. Yrityksen investoinnit kehittämiseen tai laajentamiseen n Kasvavat 54 % 48 % 41 % 50 % 54 % 42 % 57 % 45 % 28 % 38 % 31 Pysyvät 44 % 43 % 44 % 46 % 41 % 45 % 36 % 49 % 47 % 38 % 31 likimain ennallaan Vähenevät 1 % 9 % 14 % 4 % 5 % 13 % 7 % 6 % 26 % 24 % 19

14 14 Perheyritykset investoivat kehittämiseen tai laajentamiseen tulevien kahden vuoden aikana enemmän kuin viime vuoden aikana. Investoinnit kasvavat (+ 4 vastaajaa viime vuoteen verrattuna) 38 %:ssa ja pysyvät ennallaan 38 %:ssa perheyrityksiä (-15 vastaajaa viime vuoteen verrattuna). Kuten viime vuonnakin, joka neljäs perheyritys uskoo väheneviin investointeihin (-6 vastaajaa). Investoinnit kasvavat hieman useammin suurissa yrityksissä kuin muissa kokoluokissa. Muut palvelut lisäävät investointeja useammin kuin kaupan ja teollisuuden alan yritykset. 8 a. Yleiset yhteiskunnalliset olosuhteet perheyrittämiseen muuttuvat Myönteisemmiksi Pysyvät Ennallaan Kielteisemmiksi n 54 % 56 % 53 % 59 % 52 % 59 % 45 % 60 % 20 % 22 % % 42 % 39 % 32 % 33 % 40 % 51 % 40 % 68 % 58 % 47 3 % 2 % 8 % 8 % 16 % 1 % 4 % 0 % 12 % 20 % 16 Yleiset yhteiskunnalliset olosuhteet perheyrittäjyyttä kohtaan pysyvät ennallaan. Useampi perheyritys kuin koskaan aikaisemmin, joka viides, arvioi olosuhteiden muuttuvan kielteisemmiksi perheyrittämistä kohtaan (+4 vastaajaa). Mitä suurempi perheyritys on kooltaan, sitä myönteisemmiksi olosuhteiden nähdään kehittyvän. 8 b. Yleiset yhteiskunnalliset olosuhteet yrittämiseen yleensä muuttuvat n Myönteisemmiksi 46 % 44 % 54 % 48 % 57 % 36 % 48 % 25 % 27 % 21 Pysyvät ennallaan 52 % 46 % 40 % 42 % 38 % 60 % 51 % 62 % 54 % 43 Kielteisemmiksi 2 % 6 % 6 % 10 % 5 % 4 % 1 % 13 % 19 % 15

15 15 Yhteiskunnalliset olosuhteet yrittämiseen yleensä pysyvät ennallaan kuten viime vuonnakin kyselyyn vastanneiden perheyritysten mielestä. Yhä useampi perheyritys, tänä vuonna joka viides (+ 2 vastaajaa viime vuoteen verrattuna) uskoo olosuhteiden muuttuvat kielteisemmiksi. Yrityksen koon suhteen vastauksissa ei ollut eroja. 8 c. Yleiset yhteiskunnalliset olosuhteet yrityksen omistamiseen muuttuvat n Myönteisemmiksi 31 % 49 % 35 % 42 % 20 % 16 % 13 Pysyvät ennallaan 35 % 45 % 60 % 53 % 55 % 48 % 39 Kielteisemmiksi 34 % 6 % 5 % 5 % 25 % 36 % 29 Yhteiskunnalliset olosuhteet yrityksen omistamista kohtaan pysyvät ennallaan enemmistön mielestä. Olosuhteiden muutosta kielteisemmiksi arvioivien määrä kasvaa viime vuoteen verrattuna (+4 vastaajaa), koska useampi perheyritys kuin koskaan aikaisemmin arvioi olosuhteiden muuttuvan huonompaan suuntaan. Yrityksen koon suhteen vastauksissa ei ollut eroja.

16 9. Kolme tärkeintä asiaa, jotka kannustavat perheyrittäjyyteen 16 Perheyrittäjyyteen kannustavat erityisesti: 2009** 2009** 2008** 2007* 2006* 2005* 1. Itsenäisyys ja 30 % % 30 % 30 % 28 % riippumattomuus 2. Mahdollisuus 21 % % 23 % 22 % 23 % vaurastumiseen 3. Perinteen jatkaminen 19 % % 19 % 21 % 17 % 4. Tarve itsensä toteuttamiseen 12 % % 13 % 12 % 18 % 5. Hyvä liikeidea 7 % 18 8 % 8 % 7 % 7 % 6. Toimeentulon hankintatapa 6 % 15 7 % 6 % 6 % 6 % 7. Tapa työllistää itsensä 3 % 8 4 % 1 % 2 % 2 % 8. Ei muita toimeentulo-vaihtoehtoja 0 % 1 1 % <1 % 0 % 1 % * prosenttia kaikkien kyllä -vastausten määrästä. ** otoskokona kaikkien kyllä -vastausten määrä Avoimia vastauksia: Jatkuvuus, toimintaympäristöön vaikuttaminen, Yhteiskunnallinen vastuuntunne, Luovaa toimintaa. Itsenäisyys ja riippumattomuus, mahdollisuus vaurastumiseen ja perinteen jatkaminen kannustavat perheyrittäjyyteen. Tulos on säilynyt samana viime vuosien aikana. Yrityksen koon tai toimialojen suhteen vastauksissa ei ollut eroja.

17 10. Kolme eniten perheyrittäjyyttä estävää tai hankaloittavaa asiaa 17 Perheyrittäjyyttä hankaloittavat erityisesti: 2009** 2009** 2008* 2007* 2006* 2005* 1. Taloudellinen riski 26 % % 21 % 19 % 20 % 2. Verotus 25 % % 21 % 20 % 17 % 3. Sukupolvenvaihdokseen liittyvät 11 % % 14 % 17 % 13 % ongelmat 4. Henkilöstöön liittyvät taloudelliset 10 % % 12 % 11 % 16 % ym. Rasitteet 5. Yrittäjältä vaadittavat rahoitustakuut 8 % 21 7 % 6 % 7 % 7 % 6. Kateus 7 % 16 6 % 8 % 6 % 7 % 7. Sopivan jatkajan puuttuminen 6 % 13 5 % 8 % 8 % 6 % 8. Osaamisen riittämättömyys 5 % 12 7 % 6 % 4 % 8 % 9. Yrittäjien vähäinen arvostus 2 % 5 3 % 5 % 8 % 6 % * prosenttia kaikkien kyllä -vastausten määrästä. ** otoskokona kaikkien kyllä -vastausten määrä. Avoimia vastauksia: perheen vapaa-ajan kuluminen työhön, Työn vaaativuus ja sitovuus, Julkisten yrityspalvelujen ylitarjonta ja tuhansien yrittäjyyttä ymmärtämättömien byrokraattien armeija. Taloudellinen riski, verotus ja sukupolvenvaihdokseen liittyvät ongelmat hankaloittavat eniten perheyrittäjyyttä. Viime vuonna verotus arvioitiin jopa vielä enemmän hankaloittavaksi tekijäksi (-5 vastaajaa viime vuoteen verrattuna) kuin taloudelliset riskit (+/-0 vastaajaa viime vuoteen verrattuna), joiden arvioitiin tänä vuonna olevan hankaloittavin tekijä. Mitä pienempi perheyritys oli kyseessä, sitä

18 18 enemmän taloudellinen riski oli perheyrittäjyyttä hankaloittava asia (mikroyritysten 100:sta suurten yritysten 60 %:iin saakka). Vastaavasti verotus haittasi enemmän suurempia yrityksiä (76 %) kuin mikroyrityksiä (67 %). Sukupolvenvaihdokseen liittyvissä ongelmissa ei ollut eroja yritysten koon suhteen. PERHEYRITYKSEN OMISTAMINEN JA VEROTUS 11. Perheen/suvun jäsenten osuus hallituksessa: Kasvaa 10 % 7 % 10 % 7 % 6 % 8 % 10 % 8 Pysyy ennallaan 73 % 88 % 80 % 84 % 86 % 84 % 76 % 62 Vähenee 17 % 5 % 10 % 9 % 8 % 8 % 14 % 12 Perheen tai suvun jäsenten osuus perheyritysten hallituksissa pysyy ennallaan. Perheen/suvun jäsenten osuus hallituksessa tällä hetkellä: Keskiarvo 68 % 63 % 62 % 64 % 66 % 65 % 61 % Minimi 20 % 2 % 2 % 0 % 3 % 2 % 1 % Maksimi 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % Mediaani 60 % 60 % 60 % 60 % 60 % 60 % 60 % Vastaajia Perheen tai suvun jäseniä on yli puolet perheyritysten hallitusten jäsenistä kuten aikaisempinakin vuosina. Erityisesti kaupan alalla on enemmän perheen tai suvun jäseniä (66 %) kuin muiden palveluiden (63 %) ja teollisuuden aloilla (55 %). Erityisesti PK-yritysten hallituksissa on perheen tai suvun jäseniä enemmän kuin suurissa yrityksissä.

19 19 12 a. Perheyrityksessä on toimitusjohtajana Suvun / perheen jäsen Ulkopuolinen johtaja n 63 % 62 % 70 % 74 % 71 % 70 % 70 % 60 % 69 % % 38 % 30 % 26 % 29 % 30 % 30 % 40 % 31 % 25 Yli puolessa kyselyyn vastanneista perheyrityksistä on suvun tai perheen jäsen toimitusjohtajana. Kaupan ja muiden palveluiden alalla on useammin suvun tai perheen jäsen toimitusjohtajana kuin teollisuuden alalla. Mitä pienempi yritys oli kyseessä sitä todennäköisemmin toimitusjohtaja oli suvun jäsen (mikroyritysten 100 %:sta suurten yritysten 47 %:iin). 12 b. Perheyrityksessä on hallituksen puheenjohtajana Suvun / perheen jäsen Ulkopuolinen johtaja n 78 % 81 % 80 % 80 % 81 % 81 % 78 % 88 % % 19 % 20 % 20 % 19 % 19 % 22 % 12 % 10 Kyselyyn vastanneissa perheyrityksissä on hyvin usein perheen tai suvun jäsen hallituksen puheenjohtajana (88 % perheyrityksistä). Teollisuuden ja muiden palveluiden alalla on hallituksen puheenjohtaja useammin suvusta kuin kaupan alalla. PK-yrityksissä (97 %) hallituksen puheenjohtaja oli useammin samasta suvusta verrattaessa suuriin yrityksiin (80 %).

20 Perheen/suvun omistusosuus yrityksessämme n Kasvaa 1 % 2 % 4 % 8 % 1 % 8 % 4 % 8 % 6 Pysyy likimain 95 % 93 % 96 % 87 % 93 % 88 % 94 % 90 % 72 ennallaan Vähenee 3 % 5 % 0 % 5 % 5 % 4 % 2 % 2 % 2 Perheen tai suvun omistusosuus perheyrityksestä pysyy likimain ennallaan. Vastauksissa ei ollut eroja kokoluokkien eikä toimialojen suhteen. Omistajien lukumäärä nyt: Keskiarvo Minimi Maksimi Mediaani 5 5 4, ,5 Vastaajia Kyselyyn vastanneiden perheyritysten omistajien lukumäärä oli keskimäärin 79 henkilöä.

21 21 Perheen/suvun omistusosuus nyt: Keskiarvo 89 % 91 % 93 % 93 % 93 % 95 % 93 % Minimi 3 % 35 % 8 % 44 % 3 % 50 % 0 % Maksimi 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % Mediaani 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % Vastaajia Perheen tai suvun omistusosuus on säilynyt lähes samana viime vuosien ajan sen ollessa tänä vuonna kyselyyn vastanneiden perheyritysten keskuudessa 93 %. Vastauksissa ei ollut eroja kokoluokkien eikä toimialojen suhteen. 14. Yrityksen jakama osinkojen määrä n Kasvaa 33 % 32 % 24 % 21 % 34 % 30 % 19 % 20 % 16 Pysyy ennallaan 59 % 62 % 51 % 52 % 60 % 62 % 53 % 46 % 38 Vähenee 7 % 16 % 25 % 27 % 6 % 9 % 28 % 34 % 28 Perheyritysten jakama osinkojen määrä kasvaa (-3 vastaajaa viime vuoteen verrattuna) joka viidennessä yrityksessä sen pysyessä ennallaan noin puolessa perheyrityksiä (- 14 vastaajaa viime vuoteen verrattuna). Noin joka kolmannessa perheyrityksessä osinkojen määrä vähenee (+/- 0 vastaajaa viime vuoteen verrattuna), mikä on enemmän kuin koskaan aikaisemmin barometrin historiassa. Mitä pienempi yritys oli kooltaan sitä todennäköisemmin yrityksen jakama osinkojen määrä kasvaa. Muiden palveluiden yrityksissä osinkojen määrä kasvaa useammin kuin teollisuuden ja kaupan alan yritysten keskuudessa.

22 22 Minkä osuuden tuloksesta (verojen jälkeen) yritykset ovat kolmena viime vuonna keskimäärin jakaneet osinkoa? n 0-10 % 35 % 7 % 11 % 13 % 19 % 23 % 29 % 25 % 35 % % 34 % 40 % 27 % 33 % 39 % 34 % 42 % 40 % 40 % % 24 % 22 % 18 % 27 % 35 % 29 % 24 % 32 % 20 % % + 7 % 11 % 9 % 27 % 7 % 14 % 5 % 2 % 5 % 3 Viimeisen kolmen peräkkäisen vuoden aikana perheyritykset ovat jakaneet tuloksestaan osinkoa keskimäärin seuraavasti: % 35 % yrityksistä, 3 vastaajaa vähemmän vuoteen 2008 verrattuna % 40 % yrityksistä, 7 vastaajaa vähemmän vuoteen 2008 verrattuna % 20 % yrityksistä, 13 vastaajaa vähemmän vuoteen 2008 verrattuna. - yli 51 % 5 % yrityksistä, 1 vastaaja enemmän vuoteen 2008 verrattuna. 15. Veroja ja veronluontoisia maksuja maksettiin v seuraavasti: Työnantajasuoritukset Työeläke ALV Kiinteistövero Tulovero Keskiarvo 268 M 97 M 4,5 M 0,15 M 0,62 M Minimi 0 M 0,01 M 0,07 M 0 M 0 M Maksimi M M 40 M 2 M 2,5 M Mediaani 1,1 M 0,8 M 1,75 M 0,037 M 0,46 M Vastaajia

23 16. a Pääomatuloverotusta on aiheellista kehittää 23 Kyselyyn vastanneet perheyritykset arvioivat, että pääomatuloverotusta tulisi kehittää kohtelemalla yritysvarallisuuden tuottoa edullisemmin kuin muita pääomatuloja (54 %) pikemminkin kuin kohtelemalla yritysvarallisuuden tuottoa ja muita pääomatuloja yhdenvertaisesti ottaen huomioon sekä yrityksen että omistajan verotus (34 %), tai tekemättä muutoksia (12 %). 16. b Osinkoverotusta on aiheellista kehittää Kyselyyn vastanneet perheyritykset arvioivat, että osinkoverotusta tulisi kehittää sitomalla osingon verotus vastaisuudessakin yrityksen nettovarallisuuteen (65 %) kuin siirtymällä yrityksen nettovarallisuudesta riippumattomaan osinkoverotukseen (35 %). SUKUPOLVENVAIHDOS 17 a. Sukupolvenvaihdos yrityksen johdossa Tulee ajankohtaiseksi seuraavan viiden vuoden kuluessa En osaa/halua sanoa Ei tule ajankohtaiseksi n 32 % 29 % 29 % 21 % 33 % 36 % 38 % 46 % 56 % 44 % 35 5 % 7 % 6 % 16 % 16 % 13 % 13 % 10 % 4 % 39 % % 64 % 65 % 63 % 51 % 51 % 49 % 44 % 40 % 17 % 13

24 24 Sukupolvenvaihdos ei ole yhtä ajankohtainen kuin viime vuonna (-21 vastaajaa viime vuoteen verrattuna), mutta yhä lähes puolessa vastanneista perheyrityksistä (44 %) sukupolvenvaihdos tulee ajankohtaiseksi tulevan viiden vuoden kuluessa. Sukupolvenvaihdoksen sensitiivisyyttä osoittaa se, että 39 %:a perheyrityksistä ei osaa tai halua sanoa kantaansa asiaan (+ 27 vastaajaa viime vuoteen verrattuna). Vastauksissa ei ollut eroja kokoluokkien eikä toimialojen suhteen. 17 b. Sukupolvenvaihdos yrityksen omistuksessa Tulee ajankohtaiseksi seuraavan viiden vuoden kuluessa En osaa/halua sanoa Ei tule ajankohtaiseksi n 32 % 29 % 39 % 39 % 47 % 38 % 45 % 42 % 33 8 % 21 % 18 % 8 % 14 % 21 % 22 % 37 % % 50 % 43 % 53 % 39 % 41 % 33 % 21 % 16 Sukupolvenvaihdos perheyrityksen omistuksessa on lähes yhtä ajankohtainen kuin johtajuudessa (42 % perheyrityksistä). Omistuksessa sukupolvenvaihdos oli sitä ajankohtaisempi mitä pienempi perheyritys oli kooltaan. Muiden palveluiden perheyrityksissä omistuksen sukupolvenvaihdos oli ajankohtaisempi kuin teollisuuden ja kaupan alan perheyrityksissä.

25 18. Sukupolvenvaihdoksen ollessa ajankohtainen kaksi suurinta haastetta tulevat olemaan 25 Verotus säilyi edelleen sukupolvenvaihdoksen suurimpana haasteena (40 %) sukupolvenvaihdoksen rahoittamisen kanssa. Tuloksessa ei ole muutoksia viime vuoden barometrin tuloksiin. Verotus Sukupolvenvaihdoksen rahoittaminen Sopivan jatkajan valitseminen Yrityksen arvon määrittäminen Kuvio 1. Sukupolvenvaihdoksen haasteet. Avoimia vastauksia: Sopivan balanssin löytäminen 2 lapsen välillä, muun seuraajasukupolven huomiointi, henkinen sukupolven vaihdos, Verottajan tulkinta aggressiivinen yrityksen arvosta, ongelma menestyneissä yrityksissä.

26 19. Sukupolvenvaihdoksen ollessa ajankohtainen perintö- ja lahjaverotus 26 Sukupolvenvaihdoksen ollessa ajankohtainen perintö- ja lahjaverotus hankaloittaa sukupolvenvaihdosta (88 %). Hankaloittaa sukupolvenvaihdosta Ei vaikuta tai ei juurikaan vaikuta sukupolvenvaihdokseen Estää sukupolvenvaihdoksen Kuvio 2. Perintö- ja lahjaverotus. 20. Perintö- ja lahjaverotuksen kehittäminen Perintö- ja lahjaverotusta tulee kehittää poistamalla perintö- ja lahjavero (83 %) pikemminkin kuin että kohdistettaisiin edelleen huojennuksia yritysvarallisuudelle (16 %) tai että ei tehtäisi muutoksia ollenkaan (1 %).

27 21. Jos sukupolvenvaihdos tulee ajankohtaiseksi 27 Jatkaja löytyy perheestä/suvusta Jatkajaa ei löydy perheestä/suvusta n 77 % 83 % 83 % 98 % 88 % 81 % 93 % % 17 % 17 % 2 % 12 % 19 % 7 % 4 Sukupolvenvaihdoksen tullessa ajankohtaiseksi jatkaja löytyy yhdeksässä kymmenestä tapauksesta perheestä tai suvusta (-10 vastaajaa viime vuoteen verrattuna). Jatkajaa ei löydy suvusta vain 7 %:ssa perheyrityksiä (-12 vastaajaa viime vuoteen verrattuna). Mitä pienempi perheyritys sitä todennäköisemmin jatkaja löytyy samasta suvusta (mikroyritysten 100 %:sta suurten yritysten 85 %:iin saakka). Toimialojen suhteen vastauksissa ei ole eroja. 22. Perheyrityksessämme on sukupolvenvaihdossuunnitelma: n On 34 % 30 % 32 % 30 % 20 % 30 % 25 % 19 Ei ole 42 % 37 % 39 % 42 % 36 % 37 % 42 % 32 Asia on vireillä 24 % 33 % 29 % 28 % 44 % 33 % 33 % 25 Sukupolvenvaihdossuunnitelma on joka neljännellä perheyrityksellä (-9 vastaajaa viime vuoteen verrattuna) lähes puolella suunnitelman puuttuessa (-3 vastaajaa viime vuoteen verrattuna) ja joka kolmannella asian ollessa vireillä (+ 6 vastaajaa viime vuoteen verrattuna). Sukupolvenvaihdossuunnitelma löytyy erityisesti suurista ja keskisuurista perheyhtiöistä sekä teollisuuden alan perheyrityksistä.

28 28 PERHE JA YRITYS 23. Perheyrityksessä on Perhe- tai sukuneuvosto Perhe/suku ei ole organisoitunut Asia on vireillä n 37 % 24 % 23 % 31 % 18 % 17 % 15 % 14 % 15 % % 71 % 77 % 69 % 78 % 72 % 76 % 75 % 74 % % 11 % 10 % 10 % 11 % 9 Perhe- tai sukuneuvosto löytyy noin joka seitsemännessä perheyrityksessä kuten viime vuonnakin (-2 vastaajaa viime vuoteen verrattuna). Perhe- tai sukuneuvostoja on erityisesti kooltaan teollisuuden toimialan sekä kooltaan suurissa perheyrityksissä. 24. Perheyrityksessämme on valmennusohjelma tulevalle polvelle n Kyllä 12 % 17 % 24 % 18 % 18 % 21 % 21 % 20 % 16 Ei ole 68 % 72 % 56 % 60 % 60 % 64 % 58 % 55 % 45 Asia on vireillä 19 % 11 % 19 % 22 % 22 % 15 % 21 % 25 % 21 Joka viidennessä perheyrityksessä on valmennusohjelma tulevalle polvelle. Perheyritysten vastaukset ovat olleet vuosien ajan samalla,

29 29 sillä valmennusohjelmaa ei ole vuosittain noin hieman yli puolella perheyrityksistä. Joka toisella pienellä ja mikrokokoisella perheyrityksellä löytyy valmennusohjelma tulevalle sukupolvelle. Valmennusohjelmia on useammin kaupan ja muiden palveluiden perheyrityksissä kuin teollisuuden yrityksissä. 25. Perheyrityksessä on suvun / perheen arvoja ja toimintatapoja määrittelevä säädöstö (ns. Family Charter) n Kyllä 18 % 14 % 13 % 30 % 18 % 23 % 17 % 19 % 15 % 12 Ei ole 71 % 70 % 80 % 55 % 71 % 61 % 74 % 69 % 75 % 62 Asia on vireillä 10 % 13 % 6 % 15 % 11 % 17 % 9 % 13 % 10 % 8 Toimintatapoja määrittävä säädöstö löytyy 15 %:sta perheyrityksiä. Säädöstöjä on erityisesti teollisuuden toimialan ja kooltaan suurissa perheyhtiöissä. 26. Perheen päätöksentekovalta yritystoimintaan 82 %:a vastaajista näkee perheen päätöksentekovallan yritystoimintaan pysyvän ennallaan vakaana. 12 % näkee perheen päätöksentekovallan kasvavan ja vain 6 % vähenevän. Perheen päätöksentekovalta yritystoimintaan heikkenee hieman enemmän kooltaan suurissa perheyhtiöissä kuin muissa kokoluokissa. 27. Ristiriita perheen intressien ja yritystoiminnan tavoitteiden välillä Ristiriidat perheen intressien ja yritystoiminnan tavoitteiden välillä pysyvät ennallaan (71 % vastaajista). 13 %:a uskoi ristiriitojen kasvavan ja 16 %:a vähenevän. Vastauksissa ei ollut eroja kokoluokkien eikä toimialojen suhteen.

30 Perheen osaaminen yrityksen kilpailukykytekijänä Perheen osaaminen on tärkeä perheyrityksen kilpailutekijä. 84 %:a vastaajista näki perheen osaamisen perheyrityksen merkittävänä kilpailutekijänä kasvavan tai pysyvän sellaisenaan. 16 %:a vastaajista koki, että perheen osaaminen yrityksen kilpailutekijänä heikkenee. Vastauksissa ei ollut eroja kokoluokkien eikä toimialojen suhteen. PERHEYRITYSTEN LIITTO RY 29. Perheyritysten liitto Perheyritysten liitto on suoriutunut tehtävästään kiitettävästi, sillä vastaajista näkee suoriutumisen hyvänä (67 % vastaajista) tai erinomaisena (21 %). 30. Mihin Perheyritysten liiton tulee keskittyä tulevaisuudessa? Perheyritykset, jotka vastasivat kyselyyn, näkevät että Perheyritysten liiton tulisi keskittyä erityisesti edunvalvontaan (83 % vastaajista, 74), seuraajasukupolven tehtäviin (40 % vastaajista, 36), perheyrityksen imagoon (30 %, 27), perheyritystutkimuksen edistämiseen (18 %, 16) ja yhdessäoloon ja sosiaalisiin tapahtumiin (16 %, 14). Avoimia vastauksia: Maailmanlaajuinen verkostoituminen. nyt toimii vain isoissa yrityksissä. pieniä ei juuri huomioitu Passiivisen jäsenistön aktivoimiseen ja nuoren polven esiin kaivamiseen

31 31 enemmän pienemmille yrityksille (10-50 henkilöä) työsuhdeneuvontaa, joilla pulaa ammattimaisesta HR-henkilöistä Sanomaan, että menestyneiden yritysten sukupolvenvaihdokset onnistuisivat helpommin, alle 10%osuudet myös samalle viivalle, osinkoja nostettava entiseen tapaan, samalla kaavalla, kateusvero pois 31. PL on luomassa asiantuntijaverkostoa. Verkostoon on hyvä saada ulkopuolisia asiantuntijoita erityisesti (vastausta, suosituimmuusjärjestyksessä): 1. hallitustyöskentely omistajastrategia verotus sukupolvenvaihdos johtaminen strateginen suunnittelu palkitseminen perheyrityskoulutus arvot ja kulttuuri viestintä ja vuorovaikutus henkilöarviointi ja rekrytointi yrittäjyys hyvä hallintotapa kasvatus konfliktinhallinta mentorointi perhedynamiikka varallisuudenhoito riskienhallinta perheneuvosto yrityksen osto/myynti rahoitus uraohjaus- ja suunnittelu tilintarkastus family office pari- ja perheterapia työnohjaus ryhmädynamiikka 1

32 32. Terveisenne barometrin laatijoille ja heidän kauttaan yhteiskunnallisille päätöksentekijöille 32 PL on tehnyt erinomaisen hyvää työtä. Mikä siinä on, että verotusta ei voida yksinkertaistaa? Miten se voi olla niin vaikeaa? Tietysti verohallinnon työpaikat ovat vaarassa ja verokonsultteja ei tarvita nykyistä määrää. Asiasta on puhuttu vuosikymmeniä, mutta ei mitään tapahdu. Ei toki tapahdu Saksassakaan, mutta miten tämä voi olla näin vaikeaa? PL:n vaadittava asiaan muutosta ja varmaankin laadittava oma ohjelma verojen keräämiselle ja verolähteiden luettelolle? Perintöveroasiassa näöhtiin varsinainen poliittinen seikkailu ja yksinkertaistamisen sijaan tuli päätökseksi verolain monimutkaistaminen. Julkisen sektorin tuottavuus ei ainkaan sillä päätöksellä parantunut. Yksinkertainen kysymys päättäjätte... tarviiko suomi perheyrityksiä? jos niin miksi olisimme sitä kun meitä ei syötetä mutta lypsätään kuiville? Viikon lockout kaikki suomen perheyritykset sitten neuvottelemaan. pienetkin mukaan ja koulutetut ihmiset Verotuksella ja muilla rakenteellisilla ongelmilla ei saa lietsoa kateuden siemenen jatkuvaa itämistä Suomessa. Yhtiö-ja osinkoverotuksen kiristäminen tulee vähentämään yrityksiä ja yrittäjyyttä. Kaikkien tulojen pano samalle viivalle vie loputkin perusteet riskinotolta. Tätä verovaroilla elävät hallitsijat ja työryhmät eivät ymmärrä, valitettavasti eivät monet palkansaajatkaan. Suomi tarvitsee lisää uusia kasvuyrittäjiä. Yrittäjän kuormaa pitää pystyä keventämään, jotta saadaan fiksuja ihmisiä yrittäjiksi. Nyt riskit / palkitsevuus ei ole kohdallaan, ja oikeanlaisia yrittäjiä ei saada tarpeeksi. Puolihulluja epärealisteja kyllä riittää, mutta Suomi tarvitsee rehtejä business miehiä yrittäjiksi. Nyt on osattava muuttua yrittämisessä ja yritystoiminnassa. Maailma ei palaa entiselleen vaaan on löydettävä tarpeeliset rakenteelliset muutokset toiminnan tehostamiseen ja kilpailukykymme turvaamiseen! Liitto tekee yhteiskunnallisesti ja tietenkin perheyritysten kannalta tärkeää työtä :) älkää verratko yrityksen pääomatuloa palkkatuloon verotuksessa. Pääomatulon on oltava selkeästi kevyemmin verotettavaa. Yrittäjän riski on suuri ja verotuksen kiristys vie riskin minimointiin. Silloin kasvu- ja kehittämishalut katoavat, samalla työpaikkojen tarjoaminen. Kyselyn vastausrivit heittelevät, esim. 16a ja b -kohdassa "ei muutoksia" on epäselvä. Viivoja väliin lisää. Ei muuta. Päätöksentekijöille vaan mukavaa syksyä! kysymyksissä olisi aika paljon parannettavaa.

Juha Kansikas & Tytti Puukko & Krista Elo-Pärssinen. Perheyritykset valmistautuvat tulevaisuuteen

Juha Kansikas & Tytti Puukko & Krista Elo-Pärssinen. Perheyritykset valmistautuvat tulevaisuuteen Juha Kansikas & Tytti Puukko & Krista Elo-Pärssinen Perheyritykset valmistautuvat tulevaisuuteen Perheyritysten liitto ry:n Perheyritysbarometri 2007 2 SISÄLLYS JOHDANTO 6 TOIMINTAYMPÄRISTÖ JA YRITYS 6

Lisätiedot

Perheyritysbarometri Elinkeinoelämän keskusliitto EK & Perheyritysten liitto Joulukuu 2012

Perheyritysbarometri Elinkeinoelämän keskusliitto EK & Perheyritysten liitto Joulukuu 2012 Perheyritysbarometri 2012 Elinkeinoelämän keskusliitto EK & Perheyritysten liitto Joulukuu 2012 Esityksen sisältö 1. Taustatiedot Aineisto Rahoitus- ja maksuvalmiustilanne Kilpailukykyyn vaikuttavat tekijät

Lisätiedot

ELECTRONIC JOURNAL OF FAMILY BUSINESS STUDIES

ELECTRONIC JOURNAL OF FAMILY BUSINESS STUDIES ELECTRONIC JOURNAL OF FAMILY BUSINESS STUDIES SPECIAL ISSUE ON THE FINNISH FAMILY FIRMS: THE ANNUAL SURVEY OF THE FINNISH FAMILY FIRMS ASSOCIATION 2 EDITOR OF THE ELECTRONIC JOURNAL OF FAMILY BUSINESS

Lisätiedot

Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt. Jäsenyrityksiä

Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt. Jäsenyrityksiä Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö Yrittäjien oma järjestö Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt 400 20 59 Jäsenyrityksiä 115 000 Luottamushenkilöt yli 4 000 Jäseniä kuntien

Lisätiedot

Pk-yritysten työllisyysnäkymät ja maahanmuuttajien rekrytointi. Johanna Alatalo Neuvotteleva virkamies TEM/KOY

Pk-yritysten työllisyysnäkymät ja maahanmuuttajien rekrytointi. Johanna Alatalo Neuvotteleva virkamies TEM/KOY Pk-yritysten työllisyysnäkymät ja maahanmuuttajien rekrytointi Johanna Alatalo Neuvotteleva virkamies TEM/KOY Pk-yritysten suhdannenäkymät ovat kääntyneet myönteisempään suuntaan Suhdannenäkymät vuodentakaiseen

Lisätiedot

Perheyritysten liitto ry:n Perheyritysbarometri. Helsinki 2010

Perheyritysten liitto ry:n Perheyritysbarometri. Helsinki 2010 Perheyritysten liitto ry:n Perheyritysbarometri Helsinki 2010 2 Tiivistelmä Perheyritysten liiton barometrin 2010 tuloksiin perustuen voidaan esittää johtopäätöksenä seuraavaa siitä, miten kyselyyn vastanneet

Lisätiedot

Pirkanmaan yritysbarometri II/2015

Pirkanmaan yritysbarometri II/2015 Pirkanmaan yritysbarometri II/215 Lokakuu 215 Markus Sjölund Pirkanmaan yritysbarometri ll/215 Yhteensä 361 vastausta Kysely lähetettiin Pirkanmaalla 1 651:lle Vastausprosentti = 22 Osuus vastaajista Pirkanmaan

Lisätiedot

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ tutkimus KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2009 1 Tiivistelmä Yrittäjien lomat Suomen Yrittäjien maaliskuun 2009 lopussa tekemässä jäsenkyselyssä tiedusteltiin yrittäjiltä lomista ja lomatoiveista

Lisätiedot

Yrittäjävaikutusten arviointi. Yrittäjätypologia ja suositukset arviointityökalun rakentamiseen

Yrittäjävaikutusten arviointi. Yrittäjätypologia ja suositukset arviointityökalun rakentamiseen Yrittäjävaikutusten arviointi Yrittäjätypologia ja suositukset arviointityökalun rakentamiseen Yrittäjävaikutusten arviointi Nykytilanne: Elinkeinoelämä Hanke A Toimialat Pkyritykset Yritysvaikutukset

Lisätiedot

KESKUSKAUPPAKAMARIN LUOTEIS-VENÄJÄN BUSINESS-BAROMETRI 2011

KESKUSKAUPPAKAMARIN LUOTEIS-VENÄJÄN BUSINESS-BAROMETRI 2011 KESKUSKAUPPAKAMARIN LUOTEIS-VENÄJÄN BUSINESS-BAROMETRI 11 Julkaistavissa 12.. KESKUSKAUPPAKAMARIN LUOTEIS-VENÄJÄN BUSINESS-BAROMETRI 11 Syyskuu KESKUSKAUPPAKAMARI Aleksanterinkatu, PL, 1 Helsinki Puh.

Lisätiedot

yrittäjän työterveyshuolto

yrittäjän työterveyshuolto yrittäjän työterveyshuolto Tiivistelmä 1 Yrittäjän oma hyvinvointi on tärkeää niin yrittäjän itsensä kuin koko liiketoiminnan kannalta. Hyvinvoinnin yksi osatekijä on toimiva työterveyshuolto. Työterveyshuollolla

Lisätiedot

Poliittinen riski Suomessa. Kyselytutkimuksen keskeisimmät löydökset

Poliittinen riski Suomessa. Kyselytutkimuksen keskeisimmät löydökset Poliittinen riski Suomessa Kyselytutkimuksen keskeisimmät löydökset 16.10.2014 Taustaa tutkimuksesta Aula Research Oy toteutti syys-lokakuussa kyselytutkimuksen poliittisesta riskistä Suomessa Tutkimus

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri

Pk-yritysbarometri 9.11.2012 1 9.11.2012 2 Pk-yritysbarometri Suomen Yrittäjät, Finnvera Oyj sekä työ- ja elinkeinoministeriö tekevät yhteistyössä pienten ja keskisuurten yritysten toimintaa ja taloudellista toimintaympäristöä

Lisätiedot

MATALAPALKKATUKI 54 VUOTTA TÄYTTÄNEILLÄ TUEN KÄYTTÖ VUONNA 2006

MATALAPALKKATUKI 54 VUOTTA TÄYTTÄNEILLÄ TUEN KÄYTTÖ VUONNA 2006 MATALAPALKKATUKI 54 VUOTTA TÄYTTÄNEILLÄ TUEN KÄYTTÖ VUONNA 2006 Verohallinnon ennakkotietojen mukaan ensimmäisenä tuen soveltamisvuonna 2006 matalapalkkatukea käytettiin 90 miljoonaa euroa. Vuoden viimeisinä

Lisätiedot

Pk-yritysten työllisyysnäkymät, työllistämisen esteet ja sopeutumiskeinot

Pk-yritysten työllisyysnäkymät, työllistämisen esteet ja sopeutumiskeinot Huhtikuu 2016 Pk-yritysten työllisyysnäkymät, työllistämisen esteet ja sopeutumiskeinot Kirjoittajat: Johanna Alatalo, työ- ja elinkeinoministeriö Tallamaria Maunu, työ- ja elinkeinoministeriö Johdanto

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2013 2014 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2012 Liikevaihto yht. 129 mrd. euroa (pl. alv) 13% 12% 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

EK:n tutkimustuloksia: Pk-yritysten kansainvälistyminen ja alkuvaiheen vientiyritykset

EK:n tutkimustuloksia: Pk-yritysten kansainvälistyminen ja alkuvaiheen vientiyritykset EK:n tutkimustuloksia: Pk-yritysten kansainvälistyminen ja alkuvaiheen vientiyritykset Vientiyritysten lukumäärä kasvussa 20 000 18 000 16 000 14 000 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0 Vientiyritysten

Lisätiedot

Yritysten kasvun suunta kysely

Yritysten kasvun suunta kysely Yritysten kasvun suunta kysely Kysely suunnattiin marraskuussa 2015 webropol kyselynä pääosin PPY:n jäsenyrityksiin, vastaajia 662 kpl. Kempeleen osuus vastaajista 75 vastaajaa. KASVUN SUUNTA KYSELY Olen

Lisätiedot

TAPAHTUMAKARTOITUS 2013

TAPAHTUMAKARTOITUS 2013 TAPAHTUMAKARTOITUS 2013 Tapahtumia Pohjois-Karjalaan hanke 2010-2013 Anna Jetsu Projektikoordinaattori 25.1.2013 1 Tapahtumakartoitus Tapahtumakartoitus toteutettiin 18.12.2012-8.1.2013 Survey Monkey kyselyn

Lisätiedot

22.1.2016. Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt. Jäsenyrityksiä 115 000

22.1.2016. Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt. Jäsenyrityksiä 115 000 Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö Yrittäjien oma järjestö Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt 400 20 62 Jäsenyrityksiä 115 000 Luottamushenkilöt yli 4 000 Jäseniä kuntien

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan kauppakamarin Syysbarometri Grafiikka

Pohjois-Karjalan kauppakamarin Syysbarometri Grafiikka Pohjois-Karjalan kauppakamarin Syysbarometri 2016 Grafiikka Liikevaihto Kohderyhmänä pohjoiskarjalaiset yritykset 7% Toteutettiin 10.10.-4.11.2016 9% Vastauksia 328 kpl 38% 34% alle 500 000 euroa 500 000

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Hanna Heikinheimo (09) 1734 2978 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Lohja 12.10.2011 12.10.2011 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

Tekoja yrittäjyyden puolesta. Päijät-Hämeen Yrittäjät Miikka Venäläinen

Tekoja yrittäjyyden puolesta. Päijät-Hämeen Yrittäjät Miikka Venäläinen Tekoja yrittäjyyden puolesta Päijät-Hämeen Yrittäjät Miikka Venäläinen 1 Suomen Yrittäjät Yrittäjien oma järjestö Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt 400 20 62 Jäsenyrityksiä 115 000 Luottamushenkilöt

Lisätiedot

PALKKAKYSELY PALKKAKYSELY

PALKKAKYSELY PALKKAKYSELY 1. PALKKAKYSELY 1 Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RILin jäsenille tehtiin lokakuussa 2016 työmarkkinatutkimus internet-kyselynä. Kysely toteutettiin yhteistyössä Tekniikan Akateemisten Liitto TEKin vastaavan

Lisätiedot

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 %

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kaupunginosakyselyn vastaukset: Kyselyjä lähetettiin 74 kpl ja vastauksia saatiin 44 kpl. Kyselyn vastausprosentiksi muodostui 59%. Kyselyt lähetettiin Tampereen asukas- ja omakotiyhdistysten puheenjohtajille.

Lisätiedot

- Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa Tilastopäällikkö Reetta Moilanen

- Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa Tilastopäällikkö Reetta Moilanen Suhdanteet t vaihtelevat t - Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa 23.11.2010 Tilastopäällikkö Reetta Moilanen Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden tai

Lisätiedot

Pk-toimintaympäristökysely. Kasvuhakuisuus työnantajayrityksissä

Pk-toimintaympäristökysely. Kasvuhakuisuus työnantajayrityksissä Pk-toimintaympäristökysely Kasvuhakuisuus työnantajayrityksissä Työnantajayritysten tilannekuva 2 Omistajanvaihdosten pato kasvaa edelleen* 58 000 yritystä 16 000 yritystä Alkuvaihe Kasvu Vakaa toiminta

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

EK:n Yrittäjäpaneeli. Hallituksen toimenpide-esitysten vaikutusarviointi

EK:n Yrittäjäpaneeli. Hallituksen toimenpide-esitysten vaikutusarviointi EK:n Yrittäjäpaneeli Hallituksen toimenpide-esitysten vaikutusarviointi EK:n Yrittäjäpaneeli: keino välittää pk-yrittäjien näkemyksiä päättäjien tietoon Yrittäjäpaneeli on vaikutusarvioinnin työkalu -

Lisätiedot

Suomen finanssisektori vastaa digitalisaatioon kehittämällä uusia palveluja

Suomen finanssisektori vastaa digitalisaatioon kehittämällä uusia palveluja BLOGI Suomen finanssisektori vastaa digitalisaatioon kehittämällä uusia palveluja 1 1. 1 0. 2 0 1 6 B L O G I M e r v i T o i v a n e n K i r j o i t t a j a M e r v i T o i v a n e n t y ö s k e n t e

Lisätiedot

Etelä-Pirkanmaalla toimivien yritysten suhdannebarometri Syksy 2010

Etelä-Pirkanmaalla toimivien yritysten suhdannebarometri Syksy 2010 Etelä-Pirkanmaalla toimivien yritysten suhdannebarometri Syksy 2010 Etelä-Pirkanmaalla toimivien yritysten suhdannebarometri, syksy 2010 Toimeksiantajat - Valkeakosken Seudun Kehitys Oy - Valkeakosken

Lisätiedot

Pk-toimintaympäristökysely. Kesäkuu 2015

Pk-toimintaympäristökysely. Kesäkuu 2015 Pk-toimintaympäristökysely Kesäkuu 2015 Kasvu 2 Kasvutavoitteet hiipuneet Vaikea talous- ja suhdannetilanne näkyy yritysten kasvutavoitteissa Kasvutavoitteiden (voimakas ja maltillinen) yleisyys vähentynyt

Lisätiedot

Logistiikkaselvitys 2009

Logistiikkaselvitys 2009 Logistiikkafoorumi Logistiikkaselvitys 2009 Professori Lauri Ojala Tutkija Tomi Solakivi Turun kauppakorkeakoulu - Logistiikka Lauri.ojala@tse.fi Tomi.solakivi@tse.fi 1 Logistiikkaselvitys 2009 Liikenne-

Lisätiedot

Henkilöstöpalvelut. Henkilöstövuokrauspalveluiden liikevaihdon. arvo oli 1 019,76 miljoonaa euroa. Kasvua vuoteen 2014 nähden oli 13,9 prosenttia.

Henkilöstöpalvelut. Henkilöstövuokrauspalveluiden liikevaihdon. arvo oli 1 019,76 miljoonaa euroa. Kasvua vuoteen 2014 nähden oli 13,9 prosenttia. Liikevaihtotiedustelu Henkilöstöpalvelut zhenkilöstöpalvelualan kokonaisliikevaihto oli joulukuussa 95,62 vuoden 214 joulukuuhun verrattuna 28,5 prosenttia. Tiedustelun tiedot on tarkoitettu jäsenliiton

Lisätiedot

1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA

1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA 1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA Teollisuus (D) Rakentaminen (F) 15 16 Kauppa (G) 19 18 KOKO MAA Keski-Suomi Palvelut (H, I, K, O) 45 44 Muut 2 3 4 5 6 7 8 9 % 17.8.29 1 2. HENKILÖKUNNAN MÄÄRÄN MUUTOSODOTUKSET

Lisätiedot

Suomalaisten organisaatioiden kehittämistoiminnassa on paljon parannettavaa

Suomalaisten organisaatioiden kehittämistoiminnassa on paljon parannettavaa Suomalaisten organisaatioiden kehittämistoiminnassa on paljon parannettavaa CxO Mentor Oy tutki hankesalkun hallintaa, projektitoimiston toimintaa ja kokonaisarkkitehtuurityötä maalis-huhtikuussa 2012

Lisätiedot

Kasvuyrittäjyys Suomessa

Kasvuyrittäjyys Suomessa Kasvuyrittäjyys Suomessa Kasvuyritysten lukumäärä hienoisessa kasvussa Noin 750 yritystä* kasvatti henkilöstöään 20 % vuosittain Kasvukausi 2007 10 Lähteet: TEM:n ToimialaOnline, Kasvuyritystilastot; Tilastokeskus,

Lisätiedot

Kauppakamarien yritysjohtajakysely digitalisaatiosta. Syyskuu 2014

Kauppakamarien yritysjohtajakysely digitalisaatiosta. Syyskuu 2014 Kauppakamarien yritysjohtajakysely digitalisaatiosta Syyskuu 2014 Kyselystä Kauppakamarien yritysjohtajakysely kartoitti digitalisaatioon liittyviä haasteita ja tavoitteita yrityksissä. Toteutettiin 8.9.

Lisätiedot

Kiitämme mahdollisuudesta antaa lausunto luonnoksesta Keskustan tavoiteohjelmaksi 2010-luvulle.

Kiitämme mahdollisuudesta antaa lausunto luonnoksesta Keskustan tavoiteohjelmaksi 2010-luvulle. Lausuntopyyntönne 26.2.2010 Perheyritysten liitto ry:n lausunto Suomen Keskusta r.p:lle Luonnoksesta Keskustan tavoiteohjelmaksi 2010-luvulle Kiitämme mahdollisuudesta antaa lausunto luonnoksesta Keskustan

Lisätiedot

Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020

Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020 Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020 Niina Kuuva Etelä-Savon maaseutupäivä 12.10.2015, Mikaeli Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti / Niina Kuuva / Etelä-Savon maaseudulla

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 19:2016

TILASTOKATSAUS 19:2016 TILASTOKATSAUS 19:2016 21.10.2016 TYÖPAIKAT JA TYÖSSÄKÄYNNIN MUUTOS VANTAALLA, ESPOOSSA, HELSINGISSÄ JA KUUMA-ALUEELLA VIIME VUOSINA Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa 107 330 työpaikkaa ja 99 835 henkilöä

Lisätiedot

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa "AVAA SATAKUNNAN OPINOVI" AIKUISOHJAUS TYÖELÄMÄN VOIMAVARANA -SEMINAARI 19.1.2010 Projektitutkija Saku Vähäsantanen Turun kauppakorkeakoulu, Porin

Lisätiedot

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen 1 Taustamuuttujat Enemmistö vastaajista muodostui pienemmistä yrityksistä ja yksinyrittäjistä. Vastaajista suurin ryhmä koostuu

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset?

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Helsingissä 11.9.2012 Satu Elho Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden

Lisätiedot

INTOHIMOINEN OMISTAJUUS KANSALAISKYSELY

INTOHIMOINEN OMISTAJUUS KANSALAISKYSELY INTOHIMOINEN OMISTAJUUS KANSALAISKYSELY 22.6.2016 15.6.2016 15706 Intohimoinen omistajuus Johdanto Tämän tutkimuksen on toteuttanut Taloustutkimus Oy Suomalaisen työn liiton toimeksiannosta. Tutkimuksen

Lisätiedot

Kesätyöntekijät ja lomat pk-yrityksissä

Kesätyöntekijät ja lomat pk-yrityksissä Kesätyöntekijät ja lomat pk-yrityksissä YRITTÄJYYS KANTAA SUOMEA SISÄLLYSLUETTELO SISÄLLYSLUETTELO... 1 TIIVISTELMÄ... 2 1 JOHDANTO... 4 2 YRITTÄJIEN LOMAT... 6 3 KESÄTYÖNTEKIJÄT... 9 Tämän raportin ovat

Lisätiedot

Espoo. Kuntaraportti

Espoo. Kuntaraportti Espoo Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Jämsä. Kuntaraportti

Jämsä. Kuntaraportti Jämsä Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Kuhmoinen. Kuntaraportti

Kuhmoinen. Kuntaraportti Kuhmoinen Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Pienyritysten suhdanneindikaattori Uusi työkalu mikroyritysten suhdannekehityksen tarkasteluun

Pienyritysten suhdanneindikaattori Uusi työkalu mikroyritysten suhdannekehityksen tarkasteluun Pienyritysten suhdanneindikaattori Uusi työkalu mikroyritysten suhdannekehityksen tarkasteluun Tiina Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden tai alueiden kehitystä

Lisätiedot

LUOTTAMUSHENKILÖPANEELI Luottamushenkilöpaneeli

LUOTTAMUSHENKILÖPANEELI Luottamushenkilöpaneeli LUOTTAMUSHENKILÖPANEELI 2011 19.9.2011 Luottamushenkilöpaneeli 1 Tiivistelmä Kyselyyn vastasi 770 paneelin jäsentä. Varhainen puuttuminen työkykyongelmiin Yli puolella (55 ) alle 20 henkilön työpaikoilla

Lisätiedot

Viitasaari. Kuntaraportti

Viitasaari. Kuntaraportti Viitasaari Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Luhanka. Kuntaraportti

Luhanka. Kuntaraportti Luhanka Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Infra-alan kehityskohteita 2011

Infra-alan kehityskohteita 2011 Infraalan kehityskohteita 2011 Hinta vallitseva valintaperuste Yritysten heikko kannattavuus Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat vähäisiä, innovaatioita vähän Alan tapa, kulttuuri Toimijakenttä

Lisätiedot

Kotka. Kuntaraportti

Kotka. Kuntaraportti Kotka Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Raahen seutukunnan yritysbarometri 2015

Raahen seutukunnan yritysbarometri 2015 Raahen seutukunnan yritysbarometri 2015 Raahe, Pyhäjoki, Siikajoki Raahen seutukunnan jokavuotinen yritysbarometri toteutettiin 17. kerran. Yritysbarometrilla mitataan alueen yritystoiminnan lyhyen aikavälin

Lisätiedot

Asiakaskohtainen suhdannepalvelu - Suhdannetietoja toimialoista, yritysryhmistä ja alueista

Asiakaskohtainen suhdannepalvelu - Suhdannetietoja toimialoista, yritysryhmistä ja alueista Asiakaskohtainen suhdannepalvelu - Suhdannetietoja toimialoista, yritysryhmistä ja alueista Tampere 25.10.2007 (09) 1734 2966 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi 29.10.2007 A 1 A) Budjettirahoitteinen liiketoiminnan

Lisätiedot

1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA

1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA 1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA Teollisuus (D) 9 11 Rakentaminen (F) 16 KOKO MAA Pirkanmaa Kauppa (G) 18 17 Palvelut (H, I, K, O) 56 55 Muut 1 1 0 0 30 40 50 60 70 80 90 0 %.3.0 1 . HENKILÖKUNNAN

Lisätiedot

Maalahti. Kuntaraportti

Maalahti. Kuntaraportti Maalahti Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Kajaani. Kuntaraportti

Kajaani. Kuntaraportti Kajaani Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Mustasaari. Kuntaraportti

Mustasaari. Kuntaraportti Mustasaari Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Imatra. Kuntaraportti

Imatra. Kuntaraportti Imatra Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Koneyrittäjät - ajankohtaiskatsaus

Koneyrittäjät - ajankohtaiskatsaus Hakkuu ja metsäkuljetus Haketus ja kuljetus Koneyrittäjät - ajankohtaiskatsaus Tiedotustilaisuus Joensuu 16.10.2015 Simo Jaakkola, varatj. Turvetuotanto Infra 1 Lehdistötilaisuus 16.10.2014 Joensuu Koneyrittäjien

Lisätiedot

Kouvola. Kuntaraportti

Kouvola. Kuntaraportti Kouvola Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Riihimäki. Kuntaraportti

Riihimäki. Kuntaraportti Riihimäki Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Teollisuuden palveluliiketoiminnan KT-keskus Puh AutoMaint -osaamiskeskittymä Fax

Teollisuuden palveluliiketoiminnan KT-keskus Puh AutoMaint -osaamiskeskittymä Fax Hämeen ammattikorkeakoulu Tietotie 1, 37630, Valkeakoski Teollisuuden palveluliiketoiminnan KT-keskus Puh. 03 646 2627 AutoMaint -osaamiskeskittymä Fax. 03 646 2290 etunimi.sukunimi@hamk.fi SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

Hämeenlinna. Kuntaraportti

Hämeenlinna. Kuntaraportti Hämeenlinna Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Paltamo. Kuntaraportti

Paltamo. Kuntaraportti Paltamo Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuus ry Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Tutkimuksella selvitettiin syyskuussa 2010 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Lappeenranta. Kuntaraportti

Lappeenranta. Kuntaraportti Lappeenranta Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Parikkala. Kuntaraportti

Parikkala. Kuntaraportti Parikkala Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Hamina. Kuntaraportti

Hamina. Kuntaraportti Hamina Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Tammela. Kuntaraportti

Tammela. Kuntaraportti Tammela Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Lahti. Kuntaraportti

Lahti. Kuntaraportti Lahti Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Heinola. Kuntaraportti

Heinola. Kuntaraportti Heinola Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Biotuli-kyselytutkimus

Biotuli-kyselytutkimus Biotuli-kyselytutkimus Toteutettiin keväällä 2012 Tavoitteena oli saada tietoa Kaakkois-Suomen yritysten näkemyksistä bioliiketoiminnasta sekä yhteistyösuhteista muiden yritysten kanssa. Vastaajina Etelä-Karjalaiset

Lisätiedot

Yrityskaupan juridinen rakenne ja verotus

Yrityskaupan juridinen rakenne ja verotus Yrityskaupan juridinen rakenne ja verotus Yrityskauppatilaisuus, Vantaa 5.10.2016 Lakimies Mikko Ranta Nordea Private Banking Yrityskauppa ja siihen valmistautuminen Kaupan kohde Osakekannan kauppa (myyjänä

Lisätiedot

Orimattila. Kuntaraportti

Orimattila. Kuntaraportti Orimattila Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Hartola. Kuntaraportti

Hartola. Kuntaraportti Hartola Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Suomussalmi. Kuntaraportti

Suomussalmi. Kuntaraportti Suomussalmi Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Kevan toimintaympäristötutkimus 2016

Kevan toimintaympäristötutkimus 2016 Kevan toimintaympäristötutkimus 2016 Tutkimuksesta Keva seuraa toimintaympäristönsä keskeisiä ja ajankohtaisia muutoksia säännöllisesti toteutettavalla tutkimuksella. Otos: kuntaorganisaatiot, joissa on

Lisätiedot

Kannus. Kuntaraportti

Kannus. Kuntaraportti Kannus Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Joensuu. Kuntaraportti

Joensuu. Kuntaraportti Joensuu Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

PANKKIBAROMETRI I/2016

PANKKIBAROMETRI I/2016 PANKKIBAROMETRI I/2016 18.3.2016 1 Pankkibarometri I/2016 Sisällysluettelo 1 Kotitaloudet... 2 2 Yritykset... 5 Finanssialan Keskusliitto kysyy neljännesvuosittain Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki Pk-yritysbarometri, syksy 05 Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 5 5 Palvelut 0 7 Muut 0 0 0 0 0 50 0 70 0 Koko Uusimaa, sisältäen Helsingin Lähde: Pk-yritysbarometri,

Lisätiedot

PVO Vesivoima Oy Kollajan ympäristövaikutusten arviointi

PVO Vesivoima Oy Kollajan ympäristövaikutusten arviointi Ramboll Finland Oy Knowledge taking people further PVO Vesivoima Oy Kollajan ympäristövaikutusten arviointi Porotalouskysely 13.1.2009 PVO Vesivoima Oy Kollajan ympäristövaikutusten arviointi Porotalouskysely

Lisätiedot

Opin oven ja Savon Yrittäjien yhteistyö

Opin oven ja Savon Yrittäjien yhteistyö Opin oven ja Savon Yrittäjien yhteistyö Mia Hakulinen 1 Yrittäjillä on tärkeä rooli yhteiskunnan rattaiden pyörittämisessä Yritysten lukumäärän (263 001 kpl) jakautuminen kokoluokittain vuonna 2008 Keskisuuret

Lisätiedot

Sysmä. Kuntaraportti

Sysmä. Kuntaraportti Sysmä Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Heinävesi. Kuntaraportti

Heinävesi. Kuntaraportti Heinävesi Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2016

Lappeenrannan toimialakatsaus 2016 Lappeenrannan toimialakatsaus 2016 30.9.2016 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Outokumpu. Kuntaraportti

Outokumpu. Kuntaraportti Outokumpu Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Kontiolahti. Kuntaraportti

Kontiolahti. Kuntaraportti Kontiolahti Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Polvijärvi. Kuntaraportti

Polvijärvi. Kuntaraportti Polvijärvi Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Rääkkylä. Kuntaraportti

Rääkkylä. Kuntaraportti Rääkkylä Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 14.10.2014 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Henkilöstöpalvelut. Liikevaihtotiedustelu. Henkilöstöpalvelut. Henkilöstöpalvelut

Henkilöstöpalvelut. Liikevaihtotiedustelu. Henkilöstöpalvelut. Henkilöstöpalvelut j Liikevaihtotiedustelu zvuoden 216 alussa kyselyyn tehtiin muutoksia ja otettiin mukaan kokonaan uusi liikevaihtokategoria. Muutoksista johtuen kaikki vuoden 216 luvut eivät ole täysin vertailukelpoisia

Lisätiedot

Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2

Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Pori Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Harjavalta. Kuntaraportti

Harjavalta. Kuntaraportti Harjavalta Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot