Valmis näyttöön! Opas erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan ohjaamiseksi ammattiosaamisen näytöissä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Valmis näyttöön! Opas erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan ohjaamiseksi ammattiosaamisen näytöissä"

Transkriptio

1 Valmis näyttöön! Opas erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan ohjaamiseksi ammattiosaamisen näytöissä

2 Valmis näyttöön! Opas erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan ohjaamiseksi ammattiosaamisen näytöissä Julkaisija Keskuspuiston ammattiopisto ORTON Invalidisäätiö Tenholantie HELSINKI puh. (09) faksi (09) Tekijät Kuvat Olli Daavittila Miika Keijonen Maria Laine Liisa Metsola Tuula Mikkola Valmis näyttöön! projektitiimi Harri Miika, Kone- ja metallialan perustutkinto Pentti Viima, Kone- ja metallialan perustutkinto Tuula Mikkola, Pintakäsittelyalan perustutkinto Henrik Piirto, Pintakäsittelyalan perustutkinto Olli Karttunen, Sähköalan perustutkinto Janne Kukkonen, Sähköalan perustutkinto Audiovisuaalisen viestinnän opiskelijat: Kyösti Haapanen Leila Karvonen Marja Kosonen Ulkoasu ja taitto Heli Rojo Paino ISBN Priimus Paino Oy, Loimaa X

3 Sisältö Lukijalle 5 Miika Keijonen, projektipäällikkö Ammattiosaamisen näyttöjen vaikutus ammatilliseen koulutukseen 6 Olli Daavittila, rehtori Ammatillinen perustutkinto ja ammattiosaamisen näytöt 9 Ammatillinen perustutkinto 9 Keskuspuiston ammattiopisto 10 Ammattiosaamisen näytöt 11 Näyttöaineistot 12 Ammattiosaamisen näyttöjen toteuttaminen 13 Toimikunta 14 Projektitiimi Opetussuunnitelma ammattiosaamisen näyttöjen tukena 16 Liisa Metsola, kehittämispäällikkö Erityisopiskelija ammattiosaamisen näytöissä 19 Oppimisvaikeuksia ja niiden ilmenemismuotoja 19 Erityisopiskelija oman osaamisensa näyttäjänä 22 Näytön järjestäminen erityisopiskelija huomioiden 23 Maria Laine, laaja-alainen erityisopettaja Yksilöllinen ammattiosaamisen näyttösuunnitelma 26 Projektitiimi Erityisopiskelijan valmentaminen ja valmentautuminen ammattiosaamisen näyttöihin 31 Projektitiimi Erityisopiskelijan ammattiosaamisen näytön aikainen ohjaus 35 Projektitiimi Erityisopiskelijan arviointi ammattiosaamisen näytöissä 39 Projektitiimi Kuvaus ammattiosaamisen näytön tekemisestä (Pintakäsittelyn yleisosaaminen, 20 ov) 45 Yhteenveto ja pohdintaa 53 Projektitiimi Sanakirja 63 Lähteet 71 Liitteet 74 Liite 1 Opettajan muistilista 74 Liite 2 Työpaikkaohjaajan muistilista 75 Liite 3 Opiskelijan muistilista 76 Liite 4 a) Työpäiväkirjan täyttöohjeet 77 4 b) Työpäiväkirjan selkoversio 78 Liite 5 OPS:n malli (pintakäsittelyalan yleisosaaminen 20 ov) 79 Liite 6 Arvioinnin toteuttamissuunnitelma (pintakäsittelyalan yleisosaaminen 20 ov) Liite 7 Lomakkeet 7 a) Ammattiosaamisen näytön arviointilomake 7 b) Yksilöllinen ammattiosaamisen näytön suunnitelmalomake 7 c) Aikataulusuunnitelmalomake Liite 8 Selkokieliohjeita

4 4

5 Lukijalle Ammattiosaamisen näyttöjä on kehitetty lukuisissa projekteissa eri puolilla Suomea jo useiden vuosien ajan. Projektit ovat tuottaneet niin kansallisia näyttöaineistoja kuin arviointikäytäntöjä sekä muuta tarpeellista materiaalia ammattiosaamisen näyttöjen kehittämiseen. Myös erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden osalta on ammattiosaamisen näyttöjen kehitystyötä tehty aikaisemmin. Osittain myös tämä opas on syntynyt niiden keskustelujen ja ajatusten vaihdon pohjalta, joita olemme asiaan jo perehtyneiden kanssa käyneet. Kiitos heille arvokkaasta yhteistyöstä. Tämän oppaan tavoitteena on kertoa niistä näkemyksistä ja kokemuksista, joita olemme saaneet Keskuspuiston ammattiopiston Valmis näyttöön! -hankkeessa. Kaksivuotinen Euroopan sosiaalirahaston ja opetushallituksen rahoittama ammattiosaamisen näyttöjen kehittämiseen tähtäävä projekti käynnistyi huhtikuussa 2005 ja päättyy maaliskuussa Projektin tavoitteena oli kehittää ammattiosaamisen näyttöjä erityistä tukea tarvitseville opiskelijoille soveltuviksi ja luoda sellaisia toimintatapoja, että ammattiosaamisen näyttöjen suorittamisesta ei tulisi kynnyskysymystä hyvinkin erilaisista lähtökohdista tuleville opiskelijoille. Oppaan on tarkoitus olla myös käsikirja ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamiseen niin opettajille, työnantajille ja työpaikkaohjaajille kuin opiskelijoillekin. Oppaaseen olemmekin pyrkineet kokoamaan mielestämme keskeisimmät asiat ammattiosaamisen näyttöihin valmistautuessa ja valmentautuessa, ohjauksesta ammattiosaamisen näyttöjen aikana sekä niiden arvioinnista. Opas sisältää myös projektin aikana kehitetyn sanakirjan, johon on kerätty opiskelijoita, opettajia ja työelämäedustajia varten ammattiosaamisen näyttöihin liittyvää sanastoa lyhyine selityksineen Opas perustuu Keskuspuiston ammattiopiston pintakäsittelyalan, kone- ja metallialan sekä sähköalan kokemuksiin ammattiosaamisen näyttökokeiluista. Kokeiluja alat ovat toteuttaneet niin työpaikoilla työssä oppimisen yhteydessä, oppilaitoksen määräämissä työkohteissa kuin oppilaitoksessakin. Suuri kiitos koko projektitiimille, jonka sitoutuminen ammattiosaamisen näyttöjen kehitystyöhön on ollut esimerkillistä. 5

6 Ammattiosaamisen näyttöjen vaikutus ammatilliseen koulutukseen Suomen ammatillinen koulutus on korkeatasoista, hyvin organisoitua ja hyvin resursoitua. Suomalainen perinne on kuitenkin koulumaisuus, joka toteutuksena tarkoittaa erillisyyttä niistä työympäristöistä, joissa taidot todentuvat. Moniin Euroopan maihin verrattuna esimerkiksi työelämään kiinteästi yhteydessä oleva oppisopimuskoulutus on vähäisempää ja koulumainen ammatillinen koulutus puolestaan yleisempää. Meillä tavoitteeksi on asetettu elinikäiselle oppimiselle ja työelämässä kehittymiselle perustaa antava ammatillinen peruskoulutus, joka joustaa myös ammattitaitovaatimusten muuttuessa. Monissa Keski- ja Etelä-Euroopan valtioissa traditio on toisenlainen: työelämän välittömät tarpeet ja suoraan sovellettava ammattitaito ovat olleet keskeisiä ammatillisen koulutuksen päämääriä. Molemmissa on puolensa, ja onkin havaittavissa näkemysten yhdentymistä, koulutusmaisuuden ja työelämälähtöisyyden lähentymistä. Suomalaista ammatillista koulutusta on kehitetty 2000-luvulla siten, että työelämän tarpeet tulisivat entistä paremmin huomioonotetuiksi jo koulutuksen kuluessa. On kehitetty työssäoppimista, ja viimeisimpänä uudistuksena on ammattiosaamisen näyttöjen tulo toisen asteen ammatilliseen koulutukseen. Ammattiosaamisen näytöillä tarkoitetaan koulutuksen järjestäjän ja työelämän yhdessä suunnittelemia, toteuttamia ja arvioimia työtilanteita tai työprosesseja. Ammattiosaamisen näytössä opiskelija osoittaa käytännön työtilanteissa, miten hyvin hän on omaksunut opetussuunnitelmissa määritellyn ja työelämässä vaadittavan ammattitaidon. Kyseessä on ensisijaisesti opiskelijan arviointiin liittyvä uudistus. Tarkoitus on monipuolistaa arviointia ja arviointimenetelmiä. Mitä uutta ammattiosaamisen näytöt tuovat koulutukseen, mihin ne vaikuttavat? Asiaa voidaan tarkastella ainakin kolmesta lähtökohdasta; opiskelijoiden, koulutuksen järjestäjän/opettajien ja työelämän näkökulmista. Mitä etua näytöistä on opiskelijalle? Yleisesti voidaan varmaan sanoa, että opiskelijat saavat tietoa todellisista työelämän osaamisvaatimuksista ja heillä on näyttöjen yhteydessä mahdollisuus verrata omia taitojaan näihin vaatimuksiin. Näytöt työpaikoilla antavat todenmukaisuuden kokemusta ja realismia opiskeluun. Lisäksi voidaan olettaa, että työpaikoilla tapahtuvan osaamisen näyttäminen todellisissa työtilanteissa luo motivaatiota oppimiseen. Tietoja ja taitoja ei päntätä eikä harjoitella turhan takia, vaan osaamisen tarve on välittömästi nähtä- 6

7 vissä. Tätä voidaan pitää myös oikeudenmukaisena arviointitilanteena: näyttöarvosanan tasoon vaikuttaa olennaisesti se, miten hyvin opiskelija suoriutuu todellisissa työtilanteissa. Myös sellaisilla opiskelijoilla, jotka eivät koe tietopuolista opiskelua omakseen, on mahdollisuus näyttää osaamisensa käytännön tilanteissa. Ammattiosaamisen näyttöjen kokeilussa on todettu, että näytöt auttavat niitä opiskelijoita, joilla on lukemisen ja kirjoittamisen erityisvaikeuksia tai jotka ovat toiminnallisesti suuntautuneita ja oppivat parhaiten tekemällä. Työpaikoilla tapahtuvat näytöt antavat opiskelijalle mahdollisuuden osoittaa osaamistaan käytännössä ja saada työantaja kiinnostumaan hänestä mahdollisena työntekijänä koulutuksen jälkeen. Työelämän edustajille näyttöjen myönteiset puolet liittyvät koulutuksen muuttumiseen työelämälähtöisemmäksi. Usein työelämässä toimivat ovat arvostelleet ammatillista koulutusta erilliseksi ja liian teoreettiseksi. Nyt on mahdollisuus myös vaikuttaa siihen, mitä halutaan arvioida ja mitä opiskelijoiden toivotaan osaavan. Työnantajat ovat kokeneet positiivisena sen, että myös heiltä kysytään, mitä ammatillisessa koulutuksessa pitäisi opettaa ja arvioida ja miten kehittää opetussuunnitelmia. Työnantajat toivovat luonnollisesti myös näyttöjen perusteella saavansa toivomaansa työvoimaa. Koulutuksen järjestäjille ja opettajille ammattiosaamisen näyttöjen käynnistyminen tarkoittaa opetuksen entistä suurempaa avautumista koulun ulkopuolelle. Kontaktit työelämän kanssa laajenevat ja syvenevät tarjoten molemminpuolisen kehittymisen mahdollisuuksia. Oppilaitoksen ja opetuksen kannalta näytöt tuovat tavoitteellisuutta ja konkretiaa sekä antavat palautetta siitä, mihin asioihin koulutuksen sisällöissä ja menetelmissä tulee kiinnittää huomiota. Myös ammatillisen koulutuksen arvostuksen ennakoidaan paranevan, kun osaamista arvioimassa on työssä olevia ammattilaisia. Heidän arviointiperustanaan on se, mitä työssä todella pitää osata, ja siihenhän oppilaitostenkin tulisi opetuksessaan pyrkiä. 7

8 8 Ammatillisen erityisopetuksen näkökulmasta näytöt sisältävät mahdollisuuden uudistaa opetusta. Ehkä erityisopetuksessa on juuri sellaisia opiskelijoita, joille käytännön työ on luontevinta ja motivoivinta. Nuorelle, jolle tunneilla istuminen on ollut vaikeaa, saattaa työnteko olla sujuvaa ja innostavaa. Onnistuminen käytännön työtehtävissä tukee myös minäkäsitystä: en olekaan niin huono oppija kuin olen luullut. Näytöissä jokaisella on mahdollisuus osoittaa käytännön vahvuuksiaan. Työelämän arviointitilanteet ovat luonnollisesti myös vaativia ja jännittäviä. Moni tarvitsee tukea vapautuakseen osoittamaan parasta osaamistaan. Koulun tehtävänä on valmentaa ja tukea opiskelijoita näyttötilanteisiin. Hyväksyvä, rohkaiseva ja tukeva asenne antaa opiskelijalle luottamusta omiin taitoihinsa ja parantaa mahdollisuuksia onnistua myös näyttötilanteissa. Myös opettajien ja työpaikkaohjaajien yhteistyö korostuu silloin, kun opiskelijalla on jotain rajoitetta toiminnassaan tai oppimisessaan. Ammattiosaamisen näyttöjen tarkoituksena ei ole lannistaa opiskelijaa vaan auttaa häntä suoriutumaan näyttötilanteissa ja lisätä näin hänen itseluottamustaan tulevissa näyttötilanteissa ja myöhemmin ammattityöntekijänä.

9 Ammatillinen perustutkinto ja ammattiosaamisen näytöt Ammatillinen perustutkinto Ammatillinen perustutkinto on kolmevuotinen 120 opintoviikkoa sisältävä kokonaisuus, johon sisältyy ammattitaidon hankkimisen ohella tietoja ja taitoja myös itsenäiseen ammatin harjoittamiseen. Perustutkinnon 120 opintoviikkoa jakaantuvat seuraavasti: ammatillisia opintoja 90 ov yhteisiä opintoja 20 ov vapaasti valittavia opintoja 10 ov. Ammatillisen perustutkinnon tarkoituksena on tuottaa laaja-alaiset ammatilliset perusvalmiudet alan eri tehtäviin. Ammatilliset opinnot muodostavat suurimman osan tutkinnosta, ja niistä toteutetaan vähintään 20 opintoviikkoa työpaikoilla työssäoppimalla. Yhteisiä opintoja (20 ov) ovat: äidinkieli toinen kotimainen kieli vieras kieli matematiikka fysiikka ja kemia yhteiskunta-, yritys- ja työelämätieto liikunta, terveystieto taide ja kulttuuri. Vapaasti valittavat opinnot voivat olla ammatillisesti täydentäviä, harrastukseen liittyviä tai yhteisiä opintoja. Opetus ammatillisessa koulutuksessa on maksutonta. Osan opiskelun aiheuttamista kustannuksista opiskelija joutuu maksamaan itse (esim. oppikirjat). Ruokailu on maksutonta. Ammatillisesta koulutuksesta voi valmistua seitsemältä koulutusalalta yli sataan ammattiin. Koulutusaloja ovat: luonnonvara- ja ympäristöala tekniikan ja liikenteen ala kulttuuriala humanistinen ja kasvatusala. liiketalous ja hallinto sekä tietojenkäsittely matkailu-, ravitsemis- ja talousala sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala 9

10 Ammatillinen koulutus on tehokas ja nopea väylä päästä käytännönläheiseen työhön. Koulutusta annetaan Suomessa noin 350 oppilaitoksessa. Tutkinto antaa myös yleisen jatko-opintokelpoisuuden ammattikorkeakouluihin tai yliopistoihin. Ammatillinen erityisopetus on tarkoitettu opiskelijoille, jotka tarvitsevat erityisiä opetusjärjestelyjä tai opiskelijahuoltopalveluja vamman, sairauden, kehityksessä viivästymisen tai muun syyn vuoksi. Tutkintotavoitteisessa koulutuksessa tavoitteita voidaan myös mukauttaa, jolloin arviointi tapahtuu mukautetuin arviointikriteerein ja arvosanaan tulee *-merkintä. Mukautetut tavoitteet merkitsevät aina sitä, että opiskelija ei ole saavuttanut alimpia hyväksyttyjä perustutkinnon tavoitteita. Silti hänellä on runsaasti osaamista ja hän voi menestyä monissa työtehtävissä erinomaisesti. Jos jokin opintokokonaisuuksista jää kokonaan suorittamatta, saa opiskelija todistuksen suoritetuista opinnoista. Todistukseen tulee liittää myös kuvaus opiskelijan vahvoista osaamisalueista tieto niistä on työllistymisen kannalta tärkeämpää kuin tieto siitä, mitä hän ei osaa. Keskuspuiston ammattiopisto 10 Keskuspuiston ammattiopisto on ammatillinen erityisoppilaitos, joka on osa ORTON Invalidisäätiötä. Oppilaitoksessa kaikki opiskelijat ovat erityisopiskelijoita ja kaikille laaditaan henkilökohtaiset opiskelujen järjestämistä koskevat suunnitelmat (HOJKS). Opiskelijoita perustutkintokoulutuksessa ja valmentavassa koulutuksessa on molemmissa noin 300. Keskuspuiston ammattiopisto tarjoaa ammatillista perustutkintokoulutusta seuraavilla ammattialoilla: tekniikan ja liikenteen ala - autoalan perustutkinto - kone- ja metallialan perustutkinto - pintakäsittelyalan perustutkinto - suunnitteluassistentin perustutkinto - sähköalan perustutkinto - talotekniikan perustutkinto - verhoilualan perustutkinto matkailu-, ravitsemis- ja talousala - catering-alan perustutkinto - kotitalous- ja kuluttajapalvelujen perustutkinto - puhdistuspalvelujen perustutkinto kulttuuriala - audiovisuaalisen viestinnän perustutkinto - tanssialan perustutkinto.

11 Opiskelijoiden erityistuen tarpeet ovat hyvin moninaiset. Mukaan mahtuu erityisopiskelijoiden koko kirjo, ja usein opiskelijalla on tarvetta erityistukeen useammalla osa-alueella. Opiskelijajoukossamme on opiskelijoita, joilla on oppimisvaikeuksia - lukivaikeus - muu kielellinen erityisvaikeus - matematiikan erityisvaikeus - tarkkaavaisuuden ja toiminnan ohjauksen vaikeus - motorinen erityisvaikeus - hahmotusvaikeus opiskelijoita, joilla on sosiaalis-emotionaalisia vaikeuksia opiskelijoita, jotka ovat suorittaneet peruskoulun mukautetuin arvosanoin fyysisesti vammaisia opiskelijoita vammautuneita opiskelijoita (esim. liikenneonnettomuudessa) mielenterveyskuntoutujia maahanmuuttajia kuuroja opiskelijoita. Ammattiosaamisen näytöt Nuorten ammatillisiin perustutkintoihin liitetään ammattiosaamisen näytöt alkaen, ja ammatillinen koulutus uudistuu uuden lain myötä. Opetussuunnitelmiin lisätään ammatillisen osaamisen näytöt, joiden myötä oppilaitosten ja työelämän yhteistyö tiivistyy. Tavoitteena on myös opiskelijoiden entistä parempi ammattitaito koulun lopettamisvaiheessa. Ammattiosaamisen näytöt ovat opiskelun aikana järjestettäviä opinnäytteitä, joissa opiskelija näyttää käytännön työtehtävissä, miten hyvin hän on saavuttanut opintojen edellyttämän ammattitaidon. Ammattiosaamisen näytöt ovat osa ammatillisia aineita eivätkä koske yhteisiä ja vapaasti valittavia opintoja. Ammattiosaamisen näytöt voivat olla erillisiä näyttötilaisuuksia työpaikoilla tai oppilaitoksissa, opinnäytteitä työssäoppimisen jaksoilla, portfolioita tai opinnäytetöitä. Osaamisen arviointi tehdään yhteistyönä opiskelijan, opettajan ja työelämän edustajan kanssa. Uusituissa opetussuunnitelmissa painotetaan erityisesti ammattiosaamisen näyttämistä työpaikoilla työssäoppimisjaksojen yhteydessä. 11

12 Ammattiosaamisen näyttöjen tarkoituksena on parantaa ammatillisen peruskoulutuksen laatua, yhtenäistää opiskelija-arviointi samanlaiseksi koko Suomessa ja edistää opiskelijan siirtymistä työelämään. Erityistä tukea tarvitsevalle opiskelijalle ammattiosaamisen näyttäminen työtä tekemällä on usein mielekkäämpi vaihtoehto kuin perinteinen malli, jossa painotetaan koeosaamista. Ammattiosaamisen näytöissä opiskelija osoittaa, miten hyvin hän on saavuttanut ammatillisten opintojen tavoitteet. Ammattiosaamisen näytöt sijoittuvat koko koulutuksen ajalle, ja ne järjestetään yhteistyössä työpaikkojen ja työpaikkaohjaajien kanssa. Näin pyritään parantamaan ja varmistamaan ammatillisen koulutuksen laatua. Työelämän osapuolet tulevat mukaan arviointiin ja varmistamaan sitä, että opiskelijan saavuttama ammattitaito on sellaista, jota työelämä edellyttää. Välillisesti kehitetään myös opetusjärjestelyjä sekä opiskelijoiden ohjaus- ja tukipalveluita. Ammattiosaamisen näyttöjä ei pidä sekoittaa näyttötutkintoihin. Näyttötutkinnossa opiskelija suorittaa koko tutkinnon näytöillä. Erityisen tärkeää on pohtia, kuinka saadaan ammatillisen osaamisen näytöt istumaan luontevasti varsinkin työelämään. Haasteena saattaa työelämän taholla olla esimerkiksi se, että työpanosta tarvitaan entistä enemmän ohjaus- ja arviointitehtäviin ja omat työt jäävät taka-alalle. Näin on varsinkin pienten työnantajien kohdalla. Useiden ammattialojen kohdalla on ongelmana myös se, kuinka saadaan ammattiosaamisen näytöt tasavertaisiksi keskenään. Näyttöaineistot Opetushallitus on johtanut kansallisten näyttöaineistojen laatimisprosessia. Prosessi on ollut käynnissä jo vuosia, ja sen tuloksena on syntynyt kaikille ammatillisen perustutkintokoulutuksen aloille omat näyttöaineistot. Kansallisten näyttöaineistojen tarkoituksena on helpottaa koulutuksen järjestäjän työtä ammattiosaamisen näyttöjen suunnittelussa, toteuttamisessa ja arvioinnissa. Kansallisten näyttöaineistojen on mahdollistettava ammattiosaamisen näyttöjen toteuttaminen eri paikkakunnilla ja erilaisilla työpaikoilla. Kansallisilla näyttöaineistoilla pyritään myös yhdenmukaistamaan opiskelijan arviointia. 12

13 Kansalliset näyttöaineistot sisältävät: kaikille tutkinnoille yhteiset ohjeet näyttöaineiston käyttöön sekä tarvittaessa yhteistä ohjetta täydentäviä tutkintokohtaisia ohjeita ammattiosaamisen näytön kuvauksen opintokokonaisuuksittain näyttöympäristön määrittelyn opintokokonaisuuksittain arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit opintokokonaisuuksittain. Ammattiosaamisen näyttöjen toteuttaminen Ammattiosaamisen näytöt toteutetaan koulutuksen järjestäjän ja työelämän yhteistyönä. Ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamista varten koulutuksen järjestäjä asettaa kolmikantaisen toimielimen. Ammattiosaamisen näyttöjen suunnittelussa, toteuttamisessa ja arvioinnissa ovat mukana työelämän edustajat, opettajat ja opiskelijat. Ammattiosaamisen näyttöjen tuottamaa tietoa hyödynnetään koulutuksen järjestäjän itsearvioinnissa ja koulutuksen kehittämisessä. 13

14 Toimikunta Ammattiosaamisen näyttöjen suunnittelua ja toteuttamista varten koulutuksen järjestäjä asettaa toimikunnan tai useampia toimikuntia. Toimikunnat voivat olla yksittäisen koulutuksen järjestäjän omia tai useamman koulutuksen järjestäjän yhteisiä. Ne voivat olla alojen yhteisiä, alakohtaisia tai koulutusohjelmakohtaisia. Koulutuksen järjestäjä päättää, mikä on tiivistyvän työelämäyhteistyön ja ammatillisen koulutuksen laadunhallinnan kannalta toimivin ja tarkoituksenmukaisin vaihtoehto. Toimikunnan nimeämiseen ja esteellisyyteen liittyen on otettava huomioon seuraavaa: Edustettuina tulee olla koulutuksen järjestäjä, opettajat, opiskelijat sekä asianomaisen alan tai asianomaisten alojen työ- ja elinkeinoelämä. Nimetään (puheenjohtaja ja muut jäsenet) enintään kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Puheenjohtajana ei voi olla opiskelija, ja opiskelijajäsenen on oltava 15 vuotta täyttänyt. Opiskelijajäsenellä on oikeus olla läsnä ja käyttää puhevaltaa opiskelijan arviointia koskevia oikaisuvaatimuksia käsiteltäessä. Esteellisyyteen sovelletaan hallintolakia 434/2003, Kuntien ja kuntayhtyminen toimikunnan asettamiseen ja toimintaan sovelletaan myös kuntalakia. Toimikunnan tehtävät on määritelty laissa 601/ a. Lain mukaan toimikunta hyväksyy koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman osana olevat suunnitelmat ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamisesta ja arvioinnista valvoo näyttötoimintaa (ja ammattiosaamisen näyttöjen periaatteiden toteutumista) päättää ammattiosaamisen näyttöjen arvioijista käsittelee opiskelijan arviointia koskevat oikaisuvaatimukset. Koulutuksen järjestäjä päättää tarkemmin toimikunnan muista tehtävistä, toimintatavoista ja päätöksenteosta sekä toimikunnan jäsenille maksettavista palkkioista. 14

15 Ammattiosaamisen näytöt ja ammatillinen perustutkinto Ammattiosaamisen näytöt on lisätty ammatillisiin perustutkintoihin, jotta työelämäyhteistyö lisääntyisi - painopiste keskeisessä työelämän edellyttämässä ammattitaidossa - osaamisen näyttäminen aidoissa työtilanteissa - valmistuvien opiskelijoiden työllistyminen erilaiset tavat oppia otettaisiin huomioon - tekemällä oppiminen - monipuoliset opintojen suorittamistavat arviointi olisi monipuolista ja yhdenmukaista opetusta ja ohjausta kehitettäisiin. 15

16 Opetussuunnitelma ammattiosaamisen näyttöjen tukena Ammattiosaamisen näytöt otetaan käyttöön alkavissa koulutuksissa. Näyttöjen myötä on tullut tarve uudistaa koulukohtaiset opetussuunnitelmat noudattamaan ammattiosaamisen näyttöjä koskevia uusia lakeja ja asetuksia. Opetushallitus päättää lakien ja asetusten pohjalta ammatillisen peruskoulutuksen opetussuunnitelman ja näyttötutkinnon perusteet. Ne ovat määräykset, joita koulutuksen järjestäjän tulee kaikilta osin noudattaa. Lisäksi Opetushallitus hyväksyy ammatillisiin perustutkintoihin kansalliset ammattiosaamisen näyttöaineistot, jotka on laadittu opetussuunnitelman perusteiden pohjalta yhteistyössä työelämän ja oppilaitosten edustajien kanssa. Koulutuksen järjestäjä laatii valtakunnallisen tutkintokohtaisen opetussuunnitelman ja näyttötutkinnon perusteiden pohjalta oman opetussuunnitelmansa. (Hätönen, 2006.) Opetussuunnitelman yhteisessä osassa koulutuksen järjestäjä määrittelee toimintatavat opetuksen suunnittelulle ja toteutukselle. Koulutuksen järjestäjän asettama toimielin hyväksyy ne opetussuunnitelman yhteisen osan kohdat, joissa käsitellään ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamista ja arviointia. Opetussuunnitelman yhteisestä osasta käy ilmi, miten oppilaitoksessa käytetään kansallisia ammattiosaamisen näyttöaineistoja. Yhteiseen osaan on myös kirjattu näyttöihin liittyen opiskelijan arvioinnin ja ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamisen periaatteet. Valtakunnallinen opetussuunnitelma antaa opetustyölle raamit, joita oppilaitoksen tutkintokohtaiset opetussuunnitelmat tarkentavat ja täydentävät sen mukaan, millaista toiminta oppilaitoksessa todellisuudessa on. Opetussuunnitelma on opetuksen tärkein työväline. Sen avulla opettaja suunnittelee omaa toimintaansa ja opiskelijat saavat selkeän kuvan siitä, mitä on tulossa ja milloin. Opetussuunnitelma antaa struktuurin opetukselle ja oppimiselle. On erittäin tärkeää, että opetussuunnitelma on mahdollisimman selkeä ja yksiselitteinen. Myös opiskelijan on helposti ymmärrettävä opetussuunnitelman sisältö. Opetussuunnitelma on toimintaa ohjaava asiakirja, joka muuttuu ja elää toiminnan kehittymisen myötä. Ammattiosaamisen näytöt sisältyvät jokaiseen ammatillisten opintojen opintokokonaisuuteen sekä niihin valinnaisiin opintoihin, jotka ovat ammatillisia. Koulutuksen järjestäjän päätöksellä ammattiosaamisen näyttö voidaan antaa myös vapaasti valittavista opinnoista, mikäli ne 16

17 ovat ammatillisia. Tutkintokohtaiseen opetussuunnitelmaan kirjataan, mitkä osat opintokokonaisuudesta suoritetaan näytöllä ja mitkä arvioidaan muulla tavalla. Erityisopiskelijan kohdalla tavoitteita, opiskeluaikaa ja koulutuksen pituutta voidaan muokata kunkin opiskelijan yksilöllisten edellytysten mukaisesti. Tutkintokohtaiset opetussuunnitelmat sisältävät suunnitelman opiskelijan arvioinnin toteuttamisesta siten, että ne sisältävät toimikunnan hyväksymän suunnitelman ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamisesta ja arvioinnista. Keskuspuiston ammattiopiston tutkintokohtaisten opetussuunnitelmien sisältö jakaantuu seuraaviin alueisiin (ks. liitteenä oleva pintakäsittelyn yleisosaamisen opintokokonaisuuden malli): opintokokonaisuus ja sen laajuus keskeinen sisältö tavoitteet opetuksen toteuttaminen - oppimismenetelmät - erityisopetuksen keinot - oppimateriaalit arvioinnin toteuttaminen (näytöt + muu arviointi) kaavio opintojen etenemisestä. arviointikriteerit (sisältäen mukautetut arviointikriteerit) Erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan tarpeet ja edellytykset tulee huomioida opetussuunnitelman sisällöissä. Etenkin opetuksen toteuttamisen kirjaamiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Opetussuunnitelman opetuksen toteuttamiskohtaan kirjataan toiminta sellaisena kuin se on, se ei sisällä toiveita tai visioita siitä, millaista opetuksen tulisi olla. Se ei myöskään ole staattinen asiakirja vaan muuttuu toiminnan kehittyessä. Opetussuunnitelmamallissa on otettu huomioon erityisopiskelijan tarpeet, ja siitä on pyritty tekemään mahdollisimman helposti hahmotettava ja luettava. Lauseet ovat yksinkertaisia ja lyhyitä. Tarvittaessa voidaan käyttää myös kuvitusta. Opetussuunnitelman yhteisestä osasta laaditaan selkokielinen versio. Opetussuunnitelman tulee olla työelämälähtöinen ja yhteistyössä työelämän kanssa laadittu. Käytännössä tämän toteuttaminen voi olla vaikeaa, mutta työssäoppimisen ja näyttöjen kehittämisen kautta myös opetussuunnitelmien kehittäminen työelämän ja opiskelijan tarpeiden mukaiseksi on mahdollista. 17

18 18

19 Erityisopiskelija ammattiosaamisen näytöissä Erityisopiskelija on kuka tahansa henkilö, joka erilaisista syistä tarvitsee opinnoissaan erityistä tukea ja ohjausta. Syyt erityistuen tarpeeseen vaihtelevat: jollakin erilaiset oppimisvaikeudet hidastavat oppimista, kun taas jollakin toisella mielenterveyden ongelmat vaikuttavat opiskeluun. Myös opintojen ulkopuolisen elämän tapahtumat ja muutokset vaikuttavat joskus niin, että ne pitää opintojen järjestelyissä ottaa huomioon. Tämän artikkelin tarkoituksena on kuvata oppimisvaikeuksia konkreettisella tavalla, jotta jokainen erityisopiskelijaa näyttöön ohjaava ihminen oli sitten opettaja, työpaikkaohjaaja tai kuka muu tahansa voi huomioida opiskelijan mahdolliset erityistarpeet ammattiosaamisen näytön organisoinnissa. Ammattiosaamisen näytön käsitteen rinnalla artikkelissa käytetään usein termiä oman osaamisen näyttäminen. Tämä johtuu siitä, että jo pelkillä sanoilla ja käsitteillä on usein merkitystä siihen, kuinka asiaan suhtaudutaan. Sanana näyttö tuo helposti mieleen virallisen ja vakavan koemaisen tilanteen, kun taas oman osaamisen näyttäminen helpottaa ja rentouttaa ehkä siihen valmistautuvaa erityisopiskelijaa tilanteessahan riittää, että näyttää, mitä osaa! Aluksi oppimisvaikeuksien kirjosta esiin nostetaan kielelliset vaikeudet ja erityisesti lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet, koska arvioiden mukaan jopa 80 % erityisopiskelijoista kärsii tavalla tai toisella kieleen liittyvistä oppimisvaikeuksista. Hahmottamisvaikeudet ja tarkkaavaisuuden häiriöt näyttäytyvät nekin usein selvästi erilaisissa oppimis- ja työskentelytilanteissa. Kappaleen Erityisopiskelija oman osaamisensa näyttäjänä tarkoituksena on valottaa tilannetta erityisopiskelijan näkökulmasta, kun taas kappaleessa Näytön järjestäminen erityisopiskelija huomioiden tavoitteena on tuoda esiin asioita, joihin näyttötilanteen järjestäjien kannattaa kiinnittää huomiota. Oppimisvaikeuksia ja niiden ilmenemismuotoja Kielelliset sekä lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet Yksi suurimmista ja keskeisimmistä oppimisen hankaluuteen liittyvistä asioista on lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet (= lukivaikeudet). Lukivaikeudet näkyvät tietenkin lukemisen ja kirjoittamisen tasolla, mutta ne ovat osa kieltä ja siten myös kielellistä vaikeutta. Mitä lukivaikeudet sitten käytännön tasolla merkitsevät? Monet lukivaikeuksisista ymmärtävät lukemansa erinomaisesti, mutta lukevat huomattavan 19

20 hitaasti. Erityisesti lukemista vaativissa tehtävissä monien kohdalla riittääkin pelkästään se, että heillä on niin paljon aikaa lukemiseen kuin he siihen tarvitsevat. Aikarajan asettaminen saa lukivaikeuksisen opiskelijan ahdistumaan eikä hän pysty keskittymään itse lukemiseen ja sen ymmärtämiseen, vaan hän pikemminkin seuraa ajan kulkua. Lukivaikeuksiselle on tyypillistä myös lyhytkestoisen muistin pieni kapasiteetti. Tavallisesti ihminen kykenee lyhytaikaisesti pitämään muistissaan 5 8 yksikköä; lukivaikeuksisella muistissa pysyy usein vain 2 4 yksikköä. Muistin kapasiteetti saattaa kuitenkin jonkin verran vaihdella sen mukaan, onko kyse auditiivisesta eli kuulonvaraisesta vai visuaalisesta eli näönvaraisesta muistamisesta. Tästä syystä onkin erittäin tärkeää, että erilaiset ohjeet ovat lyhyesti näkyvissä kirjallisesti ja mahdollisesti tutuilla, opetelluilla kuvasymboleilla. Silti ohjeiden antamisessa ei saa unohtaa niiden yhteistä suullista läpikäymistä. Kielellisten ja lukivaikeuksien tyypillinen piirre on myös sanavaraston kapeus. Se tarkoittaa sitä, että opiskelijan on vaikeaa kuvata laajasti ja monipuolisesti asioita ja ajatuksia. Hänellä ei välttämättä ole sanoja, joilla kertoa. Toisaalta sanavaraston kapeus tulee esiin myös niin, että opiskelija ei ymmärrä kaikkea hänelle kerrottua, koska joskus hyvin arkipäiväiseltäkin kuulostavat sanat ja käsitteet voivat olla hänelle merkityksettömiä. Toinen samankaltainen kielellisten vaikeuksien piirre on nimeämisen vaikeus. Opiskelija ei silloin saa palautettua mieleensä tarvitsemaansa sanaa tai käsitettä, ja niinpä asian kertominen ja ohjeen tai neuvon kysyminen tulee mahdottomaksi. Tällaisessa tilanteessa kiirehtiminen ei ainakaan auta, vaan pikemminkin opettajan ja työpaikkaohjaajan kannattaa rauhoittaa opiskelijaa ja osoittaa, että hänellä on aikaa odottaa sanan mieleenpalautumista. Tilanteen pitkittyessä opiskelijaa voi rohkaista pitämään taukoa ja kysymään sitten, kun asia muistuu mieleen. Erilaisista kielellisistä vaikeuksista kärsivät opiskelijat oppivat omassa aikataulussaan ymmärtämään opiskelu- ja työympäristöjen toimintaa. Heillä menee myös runsaasti aikaa siihen, että he tottuvat muiden ihmisten tapaan puhua ja viestiä eleillä, ilmeillä ja äänenpainoilla. Ajan myötä ja luottamuksen syntymisen kautta kielellisistä vaikeuksista kärsivän opiskelijan tilanne helpottuu ja hän voi alkaa keskittyä opetettavan asian tai työn opiskeluun. Kun tällainen opiskelija menee uuteen työskentely-ympäristöön ja/tai uusien ihmisten seuraan, hän joutuu opettelemaan vuorovaikutuksen ja kommunikoinnin asiat kyseisessä tilanteessa uudelleen. Vasta sen jälkeen hänen on mahdollista keskittyä työtehtävään. 20

21 Hahmottamisvaikeudet Hahmottamisvaikeudet voivat olla visuaalisia (näköön perustuvia), auditiivisia (kuuloon perustuvia), taktiilisia (tuntoaistimukseen perustuvia) tai kinesteettisia (kehoon perustuvia) tai näiden erilaisia yhdistelmiä. Visuaaliset hahmottamisvaikeudet ilmenevät esimerkiksi numeroiden ja kirjainten paikkojen vaihtumisina. Tällöin lukeminen vaikeutuu ja numerotiedon käyttämisessä (esimerkiksi mittaaminen, koodien lukeminen ja näppäileminen) tapahtuu virheitä. Kuvien ja kuvioiden hahmottaminen ja vertaaminen konkreettiseen kappaleeseen vaativat ohjausta. Samoin taulukoiden ja kuvioiden lukeminen ja täyttäminen sekä kartan lukeminen ovat vaikeita asioita. Visuaalisista hahmottamisvaikeuksista kärsivällä kestää pitkään, että hän löytää tavaroille oikeat paikat tai oppii kulkemaan rakennuksessa tai uudessa elinympäristössään. Erilaiset kuulemisen ymmärtämisen vaikeudet liittyvät auditiivisiin hahmottamisvaikeuksiin. Ympäristön äänet saattavat kuulostaa samanarvoisilta ja erilaiset viestit sekoittua keskenään, koska opiskelijalla on vaikeuksia erottaa viestien tulosuuntaa ja eri ihmisten ääniä toisistaan. Samankaltaiset sanat sekoittuvat keskenään, mikä omalta osaltaan vaikeuttaa kuultujen viestien ymmärtämistä. Taktiiliset hahmottamisvaikeudet liittyvät tuntoaistimuksiin. Tällöin esimerkiksi pelkän kosketuksen kautta on vaikeuksia erottaa erilaisia materiaaleja toisistaan ja samoin voiman tarpeen arviointi on hankalaa. Asentojen hahmottaminen ja oman kehon tilan tarve liittyvät kinesteettisiin hahmottamisvaikeuksiin. Tarkkaavaisuuden häiriöt Opiskelija, jolla on todettu tarkkaavaisuushäiriöitä, ylivilkkautta ja/tai impulsiivisuutta, kärsii usein myös ns. liitännäisoireista, jotka vaihtelevat yksilöstä ja vaikeusasteesta toiseen. Tärkeää on kuitenkin tietää, että tarkkaavuuden ongelmaan liittyy muitakin oireita, jotka voivat olla erilaisten oppimisvaikeuksien lisäksi kielen, hahmottamisen ja motoriikan häiriöitä, muistiongelmia, sosiaalisen vuorovaikutuksen ongelmia sekä psyykkisiä ja toiminnanohjauksen häiriöitä. Motoriikaltaan opiskelija saattaa olla huomattavan hidas ja kömpelö tai hänellä voi olla vaikeuksia voimankäytössä erilaisissa tilanteissa. Tapaamiset, tavarat ja erilaiset ohjeet unohtuvat helposti. Sosiaaliset tilanteet saattavat olla vaikeita, koska tarkkaavuuden ongelmista kärsivä opiskelija ei välttämättä ymmärrä eri tilanteisiin liittyviä sosiaalisia sääntöjä, käyttäytyy sen takia impulsiivisesti ja joutuu vaikeuksiin. 21

22 Toiminnan ohjaus tarkoittaa kykyä käyttää hyväksi aiemmin opittua tietoa ja taitoa tehtävien ja tilanteiden suunnittelussa sekä oman toiminnan ohjauksessa ja tavoitteiden toteuttamisessa. Tämä taito on monella tarkkaavuuden häiriöistä kärsivällä puutteellinen ja vaatii runsaasti aikaa, tukea ja kärsivällisyyttä kehittää toiminnan ohjauksen taitoja. Käytännössä tarkkaavaisuushäiriöinen hyötyy tutuista rutiineista ja käytännön toimintaan liittyvistä säännöistä, joiden noudattamisesta pidetään tiukasti kiinni. On tärkeää, että tällainen opiskelija saa selkeitä ja lyhyitä ohjeita. Ohjeiden on oltava näkyvillä, jotta opiskelija saa muistilleen tuen. Samoin kirjallista ohjetta seuraamalla hän voi saada myönteistä palautetta siitä, että toiminta etenee järjestelmällisesti ja että tavoite saavutetaan askel askeleelta, tehtävä tehtävältä. Opettajan ja ohjaajan on huolehdittava siitä, että yhdessä opiskelijan kanssa sovituista säännöistä ja sopimuksista pidetään kiinni. Tähän liittyy myös se, että tarkkaavuushäiriöinen opiskelija jättää tehtäviä mielellään kesken ja siirtää niitä tulevaisuuteen. Käytännössä kyseinen taktiikka johtaa siihen, että mikään tehtävä ei tule suoritetuksi ja rästiin jääneiden tehtävien määrä kasvaa. Erityisen tärkeää on huolehtia vuorovaikutustilanteissa siitä, että on itse opettajana tai työpaikkaohjaajana aidosti läsnä tilanteessa ja että saa opiskelijan huomion. Usein tähän riittää silmiin katsominen ja kiireetön tilanne, jossa ulkoiset häiriötekijät ovat mahdollisimman pienet. Myönteisen palautteen antaminen välittömästi pienenkin onnistumisen jälkeen on tarpeen, koska useimmat tarkkaavuushäiriöiset ovat tottuneet lähes pelkästään kielteiseen palautteeseen ja koska ajan päästä heidän on vaikeaa enää muistaa tapahtumia ja tekemisiään. Erityisopiskelija oman osaamisensa näyttäjänä Oman osaamisen näyttäminen tekemällä on parhaimmillaan useille erityisopiskelijoille erinomainen tilaisuus. He saavat erilaisten kokeiden ja testien sijasta tehdä käsillään niitä asioita, joita ovat oppineet ja joita tulevassa työssään tarvitsevat. Monet erityisopiskelijat ovat syystä tai toisesta hitaita oppijoita. He tarvitsevat runsaasti aikaa käsitteiden, asioiden, paikkojen ja työvaiheiden oppimiseen, ja tämä aika heille on annettava. Oman osaamisen näyttämistä varten erityisopiskelijalle on löydettävä opittavasta kokonaisuudesta keskeisin asia, joka hänen henkilökohtaisessa opetussuunnitelmassaan määritellään. On parempi, että opiskelija kokee osaavansa jonkin asian hyvin ja vaikka unissaan huolimatta siitä, että kyseinen työtehtävä olisi jonkun toisen mielestä äärimmäisen helppo ja yksinkertainen. Se, että erityisopiskelijaa kuormitetaan 22

23 hänelle liian vaativilla tehtävillä ja erityisesti liian nopeasti, ei palvele hänen itseluottamustaan eikä motivaatiotaan opintoja ja työelämää kohtaan. Erityisopiskelija on syytä ottaa mukaan henkilökohtaisen näytön suunnitteluun, sillä silloin hänellä on mahdollisuus vaikuttaa näytön sisältöön. Opiskelijalähtöisyys näytön suunnittelussa tulee huomioiduksi ja samalla opiskelija itse pääsee kehittämään arviointitaitojaan: Mitkä ovat hänen omat taitonsa suhteessa työelämän vaatimuksiin? Entä mitkä ovat hänen taitonsa osaamisen näyttämisen hetkellä suhteessa muihin vastaavaa työtä tekeviin? Näiden näkemysten kautta arvioinnissa voidaan käsitellä konkreettisella tavalla niitä asioita, joihin opiskelija jo työssään pystyy, joissa hänellä on vielä parannettavaa ja joita hän ei vielä mahdollisesti kykene suorittamaan lainkaan. Näin konkreettisen arvioinnin kautta opiskelijan käsitys itsestään kyseisessä ammatissa tarkentuu ja hänen motivaationsa opiskeluun paranee. Arviointi oman osaamisen näyttämisestä on erityisopiskelijan kohdalla syytä tehdä välittömästi tehtävän jälkeen. Koska useilla erityisopiskelijoilla on kielellisiä vaikeuksia, on syytä pohtia, kuinka arviointitilanteisiin saadaan kirjallisen ja suullisen materiaalin tueksi jotakin konkreettista ja näkyvää. Arvioinnin konkreettisena tukena voivat olla paitsi opiskelijan tekemät tuotokset niin myös esimerkiksi opettajan, työpaikkaohjaajan tai jonkun muun ottamat digikuvat tai video prosessin vaiheista. Jo näiden apujen kanssa voi kielellisistä vaikeuksistakin kärsivä opiskelija palauttaa mieleensä kokonaisprosessin eri vaiheita. Samalla tuotoksia tarkastelemalla voidaan konkreettisesti osoittaa onnistumisia ja parantamisen ja kehittymisen alueita. Samoin erilaisten toiminnallisten menetelmien käyttäminen arvioinnissa voi auttaa erityisopiskelijaa tuomaan omia arvioitaan esille. Näytön järjestäminen erityisopiskelija huomioiden Oman osaamisen näyttäminen tapahtuu parhaiten luontevassa tilanteessa osana työn tekemistä työssäoppimispaikassa. Se, että näytöstä tehdään erillinen suoritus, lisää usein merkittävästi opiskelijan jännittämistä ja saattaa pahimmassa tapauksessa lamauttaa hänen toimintakykynsä kokonaan. Liiallisen jännittämisen ehkäisyyn ja lieventämiseen kannattaa kiinnittää huomiota. Jo ennen oman osaamisen näyttämistä jännitystä voidaan lieventää keskustelemalla asiaan liittyvistä käytännön asioista ja tuntemuksista monipuolisesti ja ennen kaikkea riittävästi kunkin opiskelijan henkilökohtaisesta näkökulmas- 23

24 ta. On erittäin tärkeää jännityksen lieventämisen ja onnistumisen kannalta, että opiskelija itse oikeasti tietää, mistä oman osaamisen näyttämisessä on kyse ja mikä sen merkitys on, missä se tapahtuu ja millaisesta työtehtävästä on kyse. Opiskelijalla on oikeus harjoitella työtehtäväänsä niin paljon, että hän osaa sen ja että hän itse myös tietää osaavansa sen. Oman osaamisen näyttämisen alkaessa jännitystä voi lieventää yhteinen kahvihetki tai jutustelu ajankohtaisista asioista. On myös tarkoituksenmukaista esitellä paikalla olevat muut henkilöt ja se, missä roolissa he näyttötilannetta mahdollisesti seuraavat. Parasta on, jos näyttötilanteeseen osallistuviin henkilöihin on voinut tutustua jo ennalta. Samoin jännitystä lieventää se, että työskentelypaikka ja -välineet ovat kunnossa ja paikoillaan sekä se, että toiminta alkaa ajallaan eikä opiskelijan tarvitse odottaa opettajan tai työpaikan edustajan paikalle tulemista tai muuta työtehtävän tekemiseen liittyvää asiaa. Ilmapiirillä on merkittävä vaikutus kaikkeen tekemiseen. Rento ja luonteva ilmapiiri syntyy hyvästä vuorovaikutuksesta, johon keskeisesti sisältyy luotettavuuden tunne. Opiskelijan hyvään suoriutumiseen ja jännityksen lieventämiseen liittyy keskeisesti se, että hän tuntee opettajansa ja työpaikkaohjaajansa hyvin ja luottaa heihin. Tilannetta auttaa myös se, että osaamisen näyttämisen aikana opettaja ja/tai työpaikkaohjaaja ovat aidosti läsnä tilanteessa, kannustavat ja tukevat opiskelijaa tämän työssä. Jos heillä on runsaasti muita samanaikaisia tehtäviä ja selvästi havaittavissa oleva kiire, harva (erityis)opiskelija uskaltaa keskeyttää ja kysyä apua tai varmistusta ongelmatilanteessa, mikä taas lisää jännitystä ja epävarmuutta. Onkin suotavaa, että opettaja ja työpaikkaohjaaja varaavat tarvittaessa vaikka koko näyttöön kuluvan ajan siihen, että ovat opiskelijan käytettävissä. Koska näytön arvioinnin tulisi olla jatkuvaa ja liittyä kokonaisprosessiin, opettaja ja työpaikkaohjaaja voivat havainnoida ja dokumentoida opiskelijan työskentelyä sekä haastatella häntä eri tilanteissa tehdyistä ratkaisuista. Opettajan ja/tai ohjaajan läsnäolo merkitsee myös sitä, että nähdessään opiskelijan väsyvän tai menevän lukkoon he voivat rohkaista opiskelijaa pitämään taukoa tai ohjata ajatteluprosessia eteenpäin tai jossakin tapauksessa vaikka ryhtyä hetkeksi työskentelemään opiskelijan rinnalla ja näin saattaa hänet vaikean hetken yli. Ennen kaikkea hyvän alun varmistaminen on tärkeää. Jos opiskelija ei pääse työtehtävässään liikkeelle itselleen normaalissa tahdissa, on opettajan tai ohjaajan syytä osallistua opiskelijan aloitukseen sopivasti tukemalla ja kannustamalla, jotta itseluottamus palautuu mahdollisimman nopeasti ja työtehtävä vie opiskelijan mennessään onnistuneeseen oman osaamisen näyttämiseen! 24

25 25

26 Yksilöllinen ammattiosaamisen näyttösuunnitelma Opiskelijan yksilöllisen ammattiosaamisen näyttösuunnitelman tavoitteena on mahdollistaa yksilöllisen näytön suunnittelu ja toteutus mahdollistaa vahvuuksien ja tuen tarpeiden huomioiminen ammattiosaamisen näytössä varmistaa tiedonkulku ja suunnitelmallisuus. Yksilöllinen ammattiosaamisen näyttösuunnitelma perustuu henkilökohtaiseen opiskelun järjestämistä koskevaan suunnitelmaan (HOJKS) osaamiskartoitukseen ja opiskelijan itsearviointiin ennen ammattiosaamisen näyttöä koulutuksen järjestäjän ammattiosaamisen näyttösuunnitelmaan ammattialakohtaisen opetussuunnitelman (ops) keskeisiin sisältöihin (valtakunnallisiin näyttöaineistoihin) työssäoppimispaikan tarpeisiin. Yksilöllinen ammattiosaamisen näyttösuunnitelma tehdään yhteistyössä opiskelijan ja opettajan ja/tai työpaikkaohjaajan kanssa tarvittaessa yhteistyössä opiskelijahuollon kanssa ennen kutakin ammattiosaamisen näyttöä. Yksilölliseen ammattiosaamisen näyttösuunnitelmaan sisältyy ammattiosaamisen näyttöön liittyvän tuen ja ohjauksen suunnittelu ammattiosaamisen näytön sisällön kuvaus - keskeisen osaamisen selkeä kuvaus - vaihtoehtoiset tai täydentävät tavat osoittaa osaamistaan, myös kirjallisissa tehtävissä - yksilölliset ratkaisut - eri oppimistyylien ja oppimisvaikeuksien huomioiminen - ammatillisen kasvun huomioiminen 26

27 ammattiosaamisen näytön toteutuksen suunnittelu näyttöympäristön kuvaus - mahdollisuus suorittaa ammattiosaamisen näyttö myös yksilöllisesti valitussa / muokatussa näyttöympäristössä - mahdollisuus käyttää apuvälineitä ammattiosaamisen näytön ajankohta arvioinnin suunnittelu. Yksilöllisen ammattiosaamisen näyttösuunnitelman periaatteita: opiskelija on aktiivinen osapuoli jo suunnitteluvaiheessa kiinteää yhteistyötä työelämän kanssa avoimuus antaa mahdollisuuksia työväline kaikille osapuolille. Yksilöllinen ammattiosaamisen näyttösuunnitelma ja arviointi Arvioinnin kohteet ja kriteerit pysyvät samoina vaikka ammattiosaamisen näytön toteutusta on yksilöllistetty (esim. lukivaikeus ei vaikuta arvosanaan). Tuen ja ohjauksen määrä voi vaikuttaa arviointiin, mutta se on määriteltävä jo ennen näyttöä. Mukauttamismahdollisuus - Kun opiskelija suorittaa mukautetuin tavoittein opintokokonaisuutta, hänellä on oikeus suorittaa myös ammattiosaamisen näyttö mukautetuin kriteerein. Arvioinnin mukauttamispäätös tehdään ennen ammattiosaamisen näyttöä. 27

28 Yksilöllinen ammattiosaamisen näyttösuunnitelma Tiedottaminen Tunnistaminen Harjoittelu Ammattiosaamisen näyttö Tuki ja ohjaus Tulevat näytöt HOJKS Tuki- ja ohjaustoimet koulutuksen aikana Ammattiosaamisen näyttökokeilujen kokemuksia Yksilöllisen ammattiosaamisen näyttösuunnitelman teko on tärkeä motivaatiotekijä opiskelijalle; käsitellään hänen asiaansa ja pidetään sitä tärkeänä. Opiskelija saa myös tähdellistä tietoa siitä, mitä hänen pitää ammattiosaamisen näytössä näyttää eli mitä hänen pitää oppia ennen sitä. Opettajalle yksilöllisen ammattiosaamisen näyttösuunnitelman tekeminen on tärkeää, jotta hän osaa ottaa huomioon ammattiosaamisen näytön suunnittelussa kaiken olennaisen, mukaan luettuna juuri tälle opiskelijalle tarpeelliset erityisjärjestelyt. Opetussuunnitelman liittämistä yksilölliseen näyttösuunnitelmaan pidetään tarpeellisena, sillä siinä ovat mainittuina näytettävän opintokokonaisuuden keskeiset sisällöt ja arviointikriteerit. Yksilöllisen ammattiosaamisen näyttösuunnitelman liitämistä HOJKS: aan pidetään kaksipiippuisena asiana. Toisaalta yksilöllinen ammattiosaamisen näyttösuunnitelma tehdään työpaikoilla kynällä ja paperilla, ja se elää koko ajan (arvioinnit, kommentit). Toisaalta HOJKS:aan kuuluu olennaisesti myös yksilöllinen ammattiosaamisen näyttösuunnitelma, joten sen olisi hyvä olla kokonaissuunnitelmassa. Ratkaisuksi ehdotettiin paperille tehtävästä yksilöllisestä ammattiosaamisen näyttösuunnitelmasta vain olennaisten tietojen siirtämistä HOJKS:aan (suunnitelma ja arvosana). HOJKS:ssa sijaitseva yksilöllinen ammat- 28

29 tiosaamisen näyttösuunnitelma voisi olla esitäytetty, jotta opettajan aikaa ei kuluisi sellaisiin asioihin, jotka on mahdollista täyttää etukäteen. Yksilöllisen ammattiosaamisen näyttösuunnitelman teko motivoi opiskelijaa: ammattiosaamisen näyttö ikään kuin tulee konkreettisemmaksi ja vähemmän pelottavaksi, mitä se kuitenkin valitettavasti ainakin vielä näin alkuvaiheessa tuntuu olevan. Opiskelija saa tietoa siitä, mitä hänen pitää ammattiosaamisen näytössä näyttää, ja huomaa, että näytettävät osa-alueet ovat joko jo tuttuja tai sitten opittavissa hyvissä ajoin ennen ammattiosaamisen näyttöä. On myös hyvin selkeyttävää kirjata tulevia tapahtumia, ne ikään kuin käsitellään kouriintuntuviksi. Yksilöllisen ammattiosaamisen näyttösuunnitelman tekeminen, työpäiväkirjan ja arviointilomakkeiden täyttö sekä arviointikeskustelut ovat erinomainen keino itsearvioinnin harjoittelemiseen (itsearviointi tuntuu olevan ylivoimaisesti hankalin osa-alue opiskelijan oppimisprosessissa), joka on olennainen osa ammatillista kasvua. Opiskelijat olivat sitä mieltä, että HOJKS:n yhteydessä tehtävä yksilöllinen ammattiosaamisen näyttösuunnitelma olisi toimivin siksi, että ei olisi montaa erilaista tilannetta, jossa pitäisi paneutua kirjalliseen suunnitteluun. 29

30 30

31 Erityisopiskelijan valmentaminen ja valmentautuminen ammattiosaamisen näyttöihin Opintojen aloitusvaiheessa on tärkeää, että opiskelijan kanssa keskustellaan opintojen tarkoituksesta ja siitä, mitä ammatillinen perustutkinto tarkoittaa. Kannattaa myös käydä läpi opintojen rakenne ja keskeiset sisällöt ammattialakohtaisesta opetussuunnitelmasta. Opintojen toteuttamissuunnitelmasta selviää, milloin opiskellaan lähijaksolla koulussa ja mihin ajankohtiin ja kuinka laajoina työssäoppimisjaksot ja niihin sisältyvät ammattiosaamisen näytöt sijoittuvat. Kannattaa käydä läpi peruskysymyksiä: Mikä on ammatti, johon opiskellaan ja valmistutaan? Missä ja minkälaisissa työympäristöissä tullaan työskentelemään työssäoppimisjaksoilla ja valmistuttua? Miksi ammatilliset ja yhteiset oppiaineet ovat tärkeitä? Miksi ammatillista osaamista arvioidaan ammattiosaamisen näytöin? Miten arviointi toteutetaan? Erityisopiskelijan valmentautumisessa ammattiosaamisen näyttöihin on muutamia ydinasioita, joita ei saa unohtaa: Opiskelija perehdytetään ammattiosaamisen näyttöihin yleisellä tasolla, sillä kyseessä on uusi asia kaikille osapuolille (ks. liite). Kirjalliset ohjeet ovat selkeitä ja helppolukuisia. Ammattiosaamisen näyttöä harjoitellaan eri tavoin. Opiskelijalle annetaan henkilökohtaista ohjausta. Vertaistukeen kannustetaan. Opiskelija opettelee oman osaamisensa arviointia. Opiskelija vertaa omaa osaamistaan opetussuunnitelman tavoitteisiin. Opetussuunnitelman tavoitteet ovat yksinkertaista ja selkeää kieltä. - helppo muodostaa käsitys opetussuunnitelman tavoitteista. Annetaan tukiopetusta tarvittaessa. 31

32 Erityistuen tarpeen tunnistaminen OPINTOJEN ETENEMINEN 1. lukuvuosi 2. lukuvuosi 3. lukuvuosi 4. lukuvuosi Ao näyttö Ao näyttö Ao näyttö Ao näyttö Ao näyttö Ao näyttö Ohjaus- ja tukitoimet Opetussuunnitelman keskeiset sisällöt ja arviointikriteerit Muu arviointi Ammatillinen perustutkinto ( 120 ov ) ja tutkintotodistus TYÖELÄMÄ Ammattiosaamisen näyttökokeilujen kokemuksia Ennen ammattiosaamisen näyttöä tärkein valmentautumistekijä on ammattityön harjoittelu. Myös ammattiosaamisen näytön kaltaisia tilanteita on hyvä harjoitella, jotta prosessi tulee tutuksi eikä enää varsinaisessa näyttötilanteessa ole pelottava. Ammattiosaamisen näytöistä kannattaa puhua, ja niitä kannattaa käsitellä usein jotta opiskelija tietää mitä on tulossa. Asia kannattaa ottaa esille tavanomaisien työtilanteiden yhteydessä, keskustelevaan ja luonnolliseen sävyyn. Näin ammattiosaamisen näytöt ovat opiskelijalle luonnollinen osa opiskeluja. Huomioitavaa on, että opiskelijoiden jännittäminen ammattiosaamisen näyttöjä kohtaan johtuu usein ennen kaikkea opettajista: asia on uusi meillekin, joten siitä tehdään turhan suurta numeroa sen sijaan, että se pyrittäisiin luontevasti sisällyttämään muuhun työskentelyyn. Työpäiväkirjan täyttö ja muut kirjalliset tai kuvalliset harjoitelmat ovat hyviä valmentamaan itsearviointiin ja arviointikeskusteluun. Vaikka ammattiosaamisen näyttöjen tärkeimpiä mottoja on, että ammattiosaamisen näyttöön mennään onnistumaan eikä epäonnistumaan, ei kuitenkaan ole mielekästä valmentaa opiskelijaa tiettyyn eksaktiin ammattiosaamisen näyttöön. Osaamisen tulee olla laajaalaisempaa. Valmentautumisessa voidaan kuitenkin painottaa osaalueita, jotka ovat olennaisia ammatillisesti. Näinhän tietysti toimittaisiin, vaikka ei ammattiosaamisen näyttöä olisikaan tiedossa. 32

TERVETULOA TYÖPAIKKAOHJAAJA- KOULUTUKSEEN! 1.-2.2.2011

TERVETULOA TYÖPAIKKAOHJAAJA- KOULUTUKSEEN! 1.-2.2.2011 TERVETULOA TYÖPAIKKAOHJAAJA- KOULUTUKSEEN! 1.-2.2.2011 TI 1.2.2011 TYÖSSÄ OPPIMISEN OHJAAMINEN 8.00 -> Linjastoaamiainen (ruokala, Rustholli) 9.00 -> Työpaikkaohjaajan tietoperusta 9.30 -> Oppimis- ja

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Arviointisuunnitelma 1.8.2015 alkaen toistaiseksi voimassa olevaa L 630/1998, 13 (muutettu L 787/2014) Arvioinnin opasta.

Arviointisuunnitelma 1.8.2015 alkaen toistaiseksi voimassa olevaa L 630/1998, 13 (muutettu L 787/2014) Arvioinnin opasta. Arviointisuunnitelma Arviointisuunnitelma on osa Raahen Porvari- ja Kauppakoulun 1.8.2015 alkaen toistaiseksi voimassa olevaa Opetushallituksen määräyksiin perustuvien liiketalouden perustutkinnon (Dno

Lisätiedot

MUKAUTTAMINEN. Kaija Peuna. YTM, ammatillinen erityisopettaja kaija.peuna@jamk.fi gsm. 040-540 7860

MUKAUTTAMINEN. Kaija Peuna. YTM, ammatillinen erityisopettaja kaija.peuna@jamk.fi gsm. 040-540 7860 MUKAUTTAMINEN Kaija Peuna YTM, ammatillinen erityisopettaja kaija.peuna@jamk.fi gsm. 040-540 7860 ERITYISOPETUS Kun oppiminen tuottaa vaikeuksia Kun opetusta on järjestettävä toisella tavalla LAISSA: vammaisuuden,

Lisätiedot

Ammattiosaamisen näytöt / tutkintotilaisuudet ammattillisessa koulutuksessa osa 2. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu

Ammattiosaamisen näytöt / tutkintotilaisuudet ammattillisessa koulutuksessa osa 2. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Ammattiosaamisen näytöt / tutkintotilaisuudet ammattillisessa koulutuksessa osa 2. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Ammatilliset tutkinnot Yhteensä yli 350 kpl erilaisia tutkintoja

Lisätiedot

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen ammatillisessa peruskoulutuksessa Kaikissa toisen asteen

Lisätiedot

OPISKELIJAN ARVIOINTI

OPISKELIJAN ARVIOINTI OPISKELIJAN ARVIOINTI 26.3.2013 Jyväskylä Opiskelijan arvioinnin kokonaisuus perustutkinnon perusteissa arvioinnin tehtävät ja tavoitteet arvioinnista tiedottaminen osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen

Lisätiedot

TIE NÄYTTÖTUTKINTOON

TIE NÄYTTÖTUTKINTOON TIE NÄYTTÖTUTKINTOON Käytännönläheinen opiskelijan opas Porvoon Kauppaoppilaitos Yrityspalvelu Företagsservice Opistokuja 1, 06100 Porvoo www.pkol.fi 019-5740700 yp@ pkol.fi 1 Opas on tarkoitettu opiskelemaan

Lisätiedot

OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS. Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus

OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS. Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus OPISKELIJAN ITSEARVIOINTI Itsearviointi liittyy kiinteästi elinikäisen oppimisen ajatteluun sekä opiskelijan

Lisätiedot

Rovaniemen koulutuskuntayhtymän ammatillisen peruskoulutuksen näyttötoimikunta

Rovaniemen koulutuskuntayhtymän ammatillisen peruskoulutuksen näyttötoimikunta Rovaniemen koulutuskuntayhtymän ammatillisen peruskoulutuksen näyttötoimikunta Ammattiosaamisen näyttöjen suunnittelu, toteutus ja arviointi Laki ammatillisesta koulutuksesta 630 / 1998, 25 a : Ammattiosaamisen

Lisätiedot

Ammatillisten perustutkintojen uudistus Educa-tietoisku 24.1.2014

Ammatillisten perustutkintojen uudistus Educa-tietoisku 24.1.2014 Ammatillisten perustutkintojen uudistus Educa-tietoisku 24.1.2014 Sirkka-Liisa Kärki Yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Tutkintojärjestelmän/perusteiden kehittämisen tahtotila

Lisätiedot

VAASAN AMMATTIOPISTO

VAASAN AMMATTIOPISTO VAASAN AMMATTIOPISTO OPETUSSUUNNITELMAN TUTKINTOKOHTAINEN OSA TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN ALA Elektroniikka-asentaja, ICT-asentaja Dokumentin tiedot Dokumentin nimi Laatija Tila Tieto- ja tietoliikennetekniikan

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteet - valmiina käyttöön!

Opetussuunnitelman perusteet - valmiina käyttöön! Opetussuunnitelman perusteet - valmiina käyttöön! Ammattistartin kokeilun päätösseminaari Jyväskylä 13.4.2010 Opetusneuvos Ulla Aunola OPH/Ammattikoulutus/Tutkinnot Osaamisen ja sivistyksen asialla Valmistavien

Lisätiedot

Erityistä tukea tarvitseva opiskelija työssäoppimassa Materiaalia työpaikkaohjaajakoulutukseen ja työpaikkaohjaajien kanssa tehtävään yhteistyöhön

Erityistä tukea tarvitseva opiskelija työssäoppimassa Materiaalia työpaikkaohjaajakoulutukseen ja työpaikkaohjaajien kanssa tehtävään yhteistyöhön Erityistä tukea tarvitseva opiskelija työssäoppimassa Materiaalia työpaikkaohjaajakoulutukseen ja työpaikkaohjaajien kanssa tehtävään yhteistyöhön Seija Eskola Julkaisun tarkoitus Tämä materiaali on tarkoitettu

Lisätiedot

Näyttötutkinto ja tutkintotilaisuuksien arviointi Peruskoulutus

Näyttötutkinto ja tutkintotilaisuuksien arviointi Peruskoulutus Näyttötutkinto ja tutkintotilaisuuksien arviointi Peruskoulutus Sisältö 1. Suomen koulutusjärjestelmä 2. Ammattitaidon hankkiminen (näyttötutkinto ja ammatillinen peruskoulutus) 3. Arviointi KORKEAKOULUTUTKINTO

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLINEN KOULUTUS

MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLINEN KOULUTUS MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLINEN KOULUTUS 19.-20.3.2009, Helsinki Marget Kantosalo Maahanmuuttajien ammatillinen koulutus 19.-20.3.2009 www.oph.fi Osaamisen ja sivistyksen asialla AMMATILLISEN KOULUTUKSEN

Lisätiedot

OPISKELIJAN ARVIOINTI TYÖSSÄOPPIMINEN NÄYTTÖ

OPISKELIJAN ARVIOINTI TYÖSSÄOPPIMINEN NÄYTTÖ OPISKELIJAN ARVIOINTI TYÖSSÄOPPIMINEN NÄYTTÖ ARVIOINNIN PERUSLÄHTÖKOHTIA Arviointikriteerit ovat kirjalliset, jotka toimitetaan työpaikalle Arvioinnin perustana on aina etukäteen sovitut tavoitteet Arvioinnin

Lisätiedot

Arviointikäytännöt WinNovassa opetussuunnitelmaperusteisessa ammatillisessa peruskoulutuksessa. Ben Schrey Opeda-hanke Turku 12.10.

Arviointikäytännöt WinNovassa opetussuunnitelmaperusteisessa ammatillisessa peruskoulutuksessa. Ben Schrey Opeda-hanke Turku 12.10. Arviointikäytännöt WinNovassa opetussuunnitelmaperusteisessa ammatillisessa peruskoulutuksessa Ben Schrey Opeda-hanke Turku 12.10.2011 Sisältö 1. WinNova 2. Opiskelijoiden perehdyttäminen arviointiin 3.

Lisätiedot

OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015

OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015 OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015 Uudet määräykset Voimaan 1.8.2015 koskee myös jatkavia opiskelijoita! Opetuskeskeisyydestä

Lisätiedot

Työelämälähtöinen opetussuunnitelma uraohjauksen tukena

Työelämälähtöinen opetussuunnitelma uraohjauksen tukena Työelämälähtöinen opetussuunnitelma uraohjauksen tukena Kiinni Työelämässä Mahis työhön projektin väliseminaari 11.11.2009 Liisa Metsola Ammattikoulutuksen kehittäminen - yksikkö Opetushallitus Ammatillisten

Lisätiedot

Turvallisuusalan perustutkinto. Tutkinto- ja koulutusohjelmakohtainen ammattiosaamisen näyttöjen. toteuttamis- ja arviointisuunnitelma

Turvallisuusalan perustutkinto. Tutkinto- ja koulutusohjelmakohtainen ammattiosaamisen näyttöjen. toteuttamis- ja arviointisuunnitelma ammattiosaamisen näytöt 1 (8) Turvallisuusalan perustutkinto Tutkinto- ja koulutusohjelmakohtainen ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamis- ja arviointisuunnitelma Suunnitelma on hyväksytty Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Tutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin

Tutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin YHDESSÄ Tutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin AMISTO 2.1.2014 Anu Raudasoja HAMK ammatillinen opettajakorkeakoulu 1.1.2014 YHDESSÄ Teemat: 1. Tutkinnon perusteista OPSiin 2. OPSista HOPSiin

Lisätiedot

Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa. 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö

Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa. 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa 1/2 Tutkinnon perusteisiin sisältyy erilaisia

Lisätiedot

Työelämälähtöisyyden lisääminen uudessa ops:ssa

Työelämälähtöisyyden lisääminen uudessa ops:ssa Työpaikkaohjaajakoulutus 1,5 ov Arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa ja osaa arvioida opiskelijaa

Lisätiedot

Työväline työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen toteutuksen arviointiin

Työväline työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen toteutuksen arviointiin Oppimistulosten arvioinnin kehittäminen sosiaali- ja terveysalalla Erja Kotimäki projektipäällikkö SOTE JÄRKEVÄ -projekti Projektissa kehitetään lähihoitajakoulutukseen soveltuva, näyttöjärjestelmään yhdistetty

Lisätiedot

AUD 4.2.16 Hyvinvointia mediasta 20ov

AUD 4.2.16 Hyvinvointia mediasta 20ov AMMATILLINEN PAIKALLISESTI TUOTETTU TUTKINNON OSA AUD 4.2.16 Hyvinvointia mediasta 20ov Ammattitaitovaatimukset osaa: suunnitella ja laatia toiminnan tavoitteet asiakkaan tarpeet huomioiden ottaa huomioon

Lisätiedot

AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖJEN SUUNNITELMA

AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖJEN SUUNNITELMA 0 AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖJEN SUUNNITELMA Toimitilahuoltajan perustutkinto Hyväksytty Bovallius- ammattiopiston ja koulutuskeskus Agricolan Pieksämäen ammatillisen koulutuksen toimielimessä 29.3.2011. 1

Lisätiedot

Näyttötutkintojen järjestämisestä sopiminen

Näyttötutkintojen järjestämisestä sopiminen Näyttötutkintojen järjestämisestä sopiminen Arviointiriihi AEL 25.3.2014 Markku Kokkonen Opetushallitus Säädökset ja ohjeet Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta (631/1998, 7 ) Koulutuksen järjestäjä

Lisätiedot

ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVAN OPISKELIJAN TYÖSSÄOPPIMINEN JA NÄYTÖT

ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVAN OPISKELIJAN TYÖSSÄOPPIMINEN JA NÄYTÖT ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVAN OPISKELIJAN TYÖSSÄOPPIMINEN JA NÄYTÖT ERITYINEN-PROJEKTIN PÄÄTÖSSEMINAARI 20.3.2007 Seija Eskola Invalidiliiton Järvenpään koulutuskeskus Sisältö Erityistä tukea tarvitseva

Lisätiedot

Muutokset 1.8.2015 alkaen

Muutokset 1.8.2015 alkaen Muutokset 1.8.2015 alkaen Laki ammatillisesta peruskoulutuksesta (L630/1998, muutos L787/2014) tuli voimaan 1.8.2015 Koulutuksen järjestäjä: laatii ja hyväksyy opetussuunnitelman (14 ), joka antaa opiskelijalle

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteuttaminen

Työssäoppimisen toteuttaminen Työssäoppimisen toteuttaminen 1 Sisällöt Määritelmät Valmistautuminen työssäoppimisen ohjaamiseen Mitä meidän työyhteisössä voi oppia? Yhteistyö oppilaitoksen kanssa Tutkinnon perusteiden merkitys työssäoppimisessa

Lisätiedot

Ammatillinen peruskoulutus vs. näyttötutkinto. Tutke-uudistuksen myötä tulevia muutoksia

Ammatillinen peruskoulutus vs. näyttötutkinto. Tutke-uudistuksen myötä tulevia muutoksia Ammatillinen peruskoulutus vs. näyttötutkinto Tutke-uudistuksen myötä tulevia muutoksia Erja Kotimäki 14.3.2014 Osaava työelämäpedagogi -koulutus Ammatillisessa peruskoulutuksessa opiskelijan arviointia

Lisätiedot

Ammattiosaamisen näytöt

Ammattiosaamisen näytöt Ammattiosaamisen näytöt Ammattiosaamisen näytöt ovat ammatillisessa peruskoulutuksessa osa opiskelijan arviointia. Ammattiosaamisen näyttöjen suunnittelua, toteuttamista ja arviointia säätelevät laki ja

Lisätiedot

AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖJEN SUUNNITELMA. Kiinteistöpalvelujen perustutkinto

AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖJEN SUUNNITELMA. Kiinteistöpalvelujen perustutkinto AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖJEN SUUNNITELMA Kiinteistöpalvelujen perustutkinto Sisältö 1 JOHDANTOA... 3 2 TUTKINNON MUODOSTUMINEN... 6 3 AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖJEN KUVAUKSET... 7 4 TUTKINNON OSIEN ARVIOINTIMENETELMÄT...

Lisätiedot

Osaamisperusteisuus todeksi ammatilliset perustutkinnot, perusteet, määräykset ja ohjeet uudistuneet 23.1.2015 EDUCA

Osaamisperusteisuus todeksi ammatilliset perustutkinnot, perusteet, määräykset ja ohjeet uudistuneet 23.1.2015 EDUCA Osaamisperusteisuus todeksi ammatilliset perustutkinnot, perusteet, määräykset ja ohjeet uudistuneet 23.1.2015 EDUCA Sirkka-Liisa Kärki Yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillinen peruskoulutus yksikkö

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä

Lisätiedot

VAASAN AMMATTIOPISTO

VAASAN AMMATTIOPISTO VAASAN AMMATTIOPISTO OPETUSSUUNNITELMAN TUTKINTOKOHTAINEN OSA KULTTUURIALA Media-assistentti Dokumentin tiedot Dokumentin nimi Audiovisuaalisen viestinnän perustutkinnon tutkintokohtainen opetussuunnitelma

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajan tietoperusta

Työpaikkaohjaajan tietoperusta Työpaikkaohjaajan tietoperusta Ammatillisen perustutkinnon perusteet työssäoppimisen ohjaamisen perustana Perustutkinnossa työssä oppimista vähintään 20 opintoviikkoa, (n puoli vuotta) Osa (tai kaikki)

Lisätiedot

Oppimisen ja osaamisen arviointi. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu

Oppimisen ja osaamisen arviointi. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Oppimisen ja osaamisen arviointi Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppimisen (ammatillinen peruskoulutus) arvioinnin periaatteita kolmikantaisuus: työssäoppija, työpaikkaohjaaja

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä ELINTARVIKEALAN PERUSTUTKINTO

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä ELINTARVIKEALAN PERUSTUTKINTO Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä ELINTARVIKEALAN PERUSTUTKINTO Yhteenveto ammattiosaamisen näyttöjen arvosanoista ja niiden toteuttamistavoista lukuvuosina 4 Johdanto Ammatillisen peruskoulutuksen kansallinen

Lisätiedot

Liikunnanohjaus. Ammattitaidon osoittamistavat. Utbildning Ab

Liikunnanohjaus. Ammattitaidon osoittamistavat. Utbildning Ab 1/6 Liikunnanohjaus Ammattitaidon osoittamistavat Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa ammattitaitonsa toimimalla liikunnan ohjaustehtävissä. Hän hankkii tarvittavan tiedon, osallistuu tapahtuman

Lisätiedot

Erityisopetusta saavien opiskelijoiden oppimistulokset ammattiosaamisen näytöistä Kommenttipuheenvuoro

Erityisopetusta saavien opiskelijoiden oppimistulokset ammattiosaamisen näytöistä Kommenttipuheenvuoro Erityisopetusta saavien opiskelijoiden oppimistulokset ammattiosaamisen näytöistä Kommenttipuheenvuoro Pirjo Väyrynen 17.1.2012 Ammatillisen koulutuksen erityisopetuksen kehittäminen -seminaari OPPIMISTULOSTEN

Lisätiedot

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena Axxell Utbildning Ab Opiskelu aikuisena 1. YLEISTÄ VALMISTAVASTA KOULUTUKSESTA JA NÄYTTÖTUTKINNOISTA Näyttötutkintojärjestelmä perustuu läheiseen yhteistyöhön työelämän kanssa ja tarjoaa etenkin aikuisille

Lisätiedot

Erityistä tukea saavan oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS).

Erityistä tukea saavan oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS). 8. OPPILAAN ARVIOINTI 8.1. Arviointi opintojen aikana 8.1.1. Tukea tarvitsevan oppilaan arviointi Oppimisvaikeudet tulee ottaa huomioon oppilaan arvioinnissa. Tämä koskee myös oppilaita, joiden vaikeudet

Lisätiedot

perustutkinnon uudistaminen

perustutkinnon uudistaminen P t h t l d tilli Puutarhatalouden ammatillisen perustutkinnon uudistaminen Puutarhatalouden perustutkinto Työskenteleminen puutarha alalla Yrittäminen puutarha alalla Puutarhatuotannon koulutusohjelma/osaamisala

Lisätiedot

Paperiteollisuuden perustutkinto

Paperiteollisuuden perustutkinto Paperiteollisuuden perustutkinto Ammatti-osaamisen näyttö erikoispäällystys ja laminointi opintokokonaisuudesta Kuva: Janne Hietanummi: Valkeakosken ammattiopisto Taustaa Ammattiosaamisen näyttö suoritettiin

Lisätiedot

TUTKINNON OSAN ARVIOINTISUUNNITELMA 5.5.2015

TUTKINNON OSAN ARVIOINTISUUNNITELMA 5.5.2015 Tutkinto: Tutkinnon osan nimi ja laajuus: AUDIOVISUALISEN VIESTINNÄN PERUSTUTKINTO AUDIOVISUAALISEN TUONTANNON TOTEUTTAMINEN 45 osp pakollinen tutkinnon osa 1. Kuvaus osaamisen tunnustamisen toteuttamisesta

Lisätiedot

Tutkinnon osan nimi ja laajuus: Ekologiset hiuspalvelut 15 osp, paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuva tutkinnon osa

Tutkinnon osan nimi ja laajuus: Ekologiset hiuspalvelut 15 osp, paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuva tutkinnon osa Tutkinto: Hiusalan perustutkinto Tutkinnon osan nimi ja laajuus: Ekologiset hiuspalvelut 15 osp, paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuva tutkinnon osa KESKEISET ASIAT 1. Kuvaus osaamisen tunnustamisen

Lisätiedot

Työssäoppiminen Ammatillinen koulutus. 11.5.2012 Ammatillisen koulutuksen johtoryhmä Päivitetty 2.9.2013 (MO)

Työssäoppiminen Ammatillinen koulutus. 11.5.2012 Ammatillisen koulutuksen johtoryhmä Päivitetty 2.9.2013 (MO) 0 Työssäoppiminen Ammatillinen koulutus 11.5.2012 Ammatillisen koulutuksen johtoryhmä Päivitetty 2.9.2013 (MO) Työssäoppimisen kuvaus (katso myös: www.laakeri.info\) Tavoitteet /tulokset Suunnittele Toteuta

Lisätiedot

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT

KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT KAUHAJOEN KAUPUNKI SIVISTYSOSASTO KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT TOIMINTAOHJE Sivistyslautakunta 9.6.2010, 92 Päivitys: Sivistyslautakunta 25.5.2011 70 1 Lähtökohta Suomessa vakinaisesti asuvat lapset

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014 esityksen ammatillisesta

Lisätiedot

LUOVA JA TOIMINNALLINEN LÄHIHOITAJA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LUOVA JA TOIMINNALLINEN LÄHIHOITAJA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LUOVA JA TOIMINNALLINEN LÄHIHOITAJA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ opiskelijan nimi: ryhmä: työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LUOVA JA TOIMINNALLINEN LÄHIHOITAJA

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus tänään, tulevaisuuden näkymiä ja haasteita Ammatillisen erityisopetuksen yhteistyö sekä Ammattiopisto Luovi

Ammatillinen erityisopetus tänään, tulevaisuuden näkymiä ja haasteita Ammatillisen erityisopetuksen yhteistyö sekä Ammattiopisto Luovi Ammatillinen erityisopetus tänään, tulevaisuuden näkymiä ja haasteita Ammatillisen erityisopetuksen yhteistyö sekä Ammattiopisto Luovi Ammatillisen koulutuksen laatuverkoston tapaaminen 23.11.2010, Oulu

Lisätiedot

Työssäoppimisen (TOP) palaute 2014-2015

Työssäoppimisen (TOP) palaute 2014-2015 Työssäoppimisen (TOP) palaute 2014-2015 TOP palaute Työssäoppimisesta palautetta antoi yhteensä 431 opiskelijaa ja 16 työpaikkaohjaajaa Kokonaisarvio työssäoppimisesta asteikolla 1-5: opiskelijat 4,19

Lisätiedot

Työpaikkaohjaus oppimisen tukena - Opiskelijan ohjaamisen haasteet työelämässä

Työpaikkaohjaus oppimisen tukena - Opiskelijan ohjaamisen haasteet työelämässä Työpaikkaohjaus oppimisen tukena - Opiskelijan ohjaamisen haasteet työelämässä Minkälaista on hyvä työpaikkaohjaus? SuPer 26.3.2014 Opetusneuvos Aira Rajamäki Lähtökohdat hyvälle työpaikkaohjaukselle =>

Lisätiedot

Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään

Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään KUNTOUTUSPÄIVÄT 19.3.2010 Juhani Pirttiniemi opetusneuvos, KT Opetushallitus Säädöstaustaa: L 631/1998 8 : Ammatillista

Lisätiedot

Tutkinnon suorittajan osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen

Tutkinnon suorittajan osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Tutkinnon suorittajan osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Arviointiriihi AEL 25.3.2014 Markku Kokkonen Opetushallitus 1 Osaamisen ja sivistyksen asialla Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Säädökset

Lisätiedot

Ammattiosaamisen näytöt ja työssäoppiminen

Ammattiosaamisen näytöt ja työssäoppiminen Ammattiosaamisen näytöt ja työssäoppiminen Sisältö 3 Yleistä ammattiosaamisen näytöistä ja työssäoppimisesta 4 Opettajan näyttö- ja työssäoppimistyön korvaaminen 5 Oppilaitoksessa vai työpaikassa? 6 Matkakorvaukset

Lisätiedot

PERUSTEIDEN TOIMEENPANON SEURANTA: KYSELY KAIKILLE AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN JÄRJESTÄJILLE 1

PERUSTEIDEN TOIMEENPANON SEURANTA: KYSELY KAIKILLE AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN JÄRJESTÄJILLE 1 JÄRJESTÄJILLE 1 Taustatiedot Koulutuksen järjestäjä Koulutuksen järjestäjätyyppi Kunta Kuntayhtymä Muu taustayhteisö Vastaajan nimi Vastaajan asema organisaatiossa Vastaajan sähköpostiosoite Vastaajan

Lisätiedot

Työssäoppiminen: työssä, oppimassa vai pakkotöissä. Lauri Kurvonen 29.1.2011

Työssäoppiminen: työssä, oppimassa vai pakkotöissä. Lauri Kurvonen 29.1.2011 Työssäoppiminen: työssä, oppimassa vai pakkotöissä Lauri Kurvonen 29.1.2011 Sisällys Mitä on työssäoppiminen? Työssäoppimisen haasteet ja ongelmat Työssäoppimisen ja AM-näyttöjen rahoitus Opiskelijoiden

Lisätiedot

AMMATILLISET PERUSTUTKINNOT Huippu-urheiluväylä

AMMATILLISET PERUSTUTKINNOT Huippu-urheiluväylä Suunnitelman laadinta Pvm 15/2 2013 Rakenteen tarkistus Pvm 21/3 2013 Muodollinen tarkistus Pvm 28/3 2013 Suunnitelman hyväksyntä Pvm 17/4 2013 Hyväksytty toisen asteen koulutuslautakunnan jaostossa Pvm

Lisätiedot

ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVAN OPISKELIJAN OHJAAMINEN TYÖELÄMÄÄN- TOIMINTAMALLI

ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVAN OPISKELIJAN OHJAAMINEN TYÖELÄMÄÄN- TOIMINTAMALLI ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVAN OPISKELIJAN OHJAAMINEN TYÖELÄMÄÄN- TOIMINTAMALLI Valmis -hanke Salon seudun ammattiopisto Toimintamalli Erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan ohjaaminen työelämään hotelli-,

Lisätiedot

Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit

Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit E N E M M Ä N O S A A M I S T A 21.11.2012 1 Mihin tarpeeseen hanke vastaa ja miten? Ammatillisella aikuiskoulutuksella

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen työpaikkaohjaajan opas

Ammatillisen koulutuksen työpaikkaohjaajan opas Ammatillisen koulutuksen työpaikkaohjaajan opas Opiskelen näyttötutkintona... Opiskelen ammatillisena peruskoulutuksena......haluan oppia työssä ammattiin, tarvitsen ohjausta. 2 Sisältö 1. Mitä työssäoppiminen

Lisätiedot

Tutkinnon osien ja valinnaisuuden määrittelyn lähtökohdat

Tutkinnon osien ja valinnaisuuden määrittelyn lähtökohdat SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINNON PERUSTEET AMMATILLISEN TUTKINNON OSAN MUODOSTUMINEN JA TUTKINNON OSIEN VALINNAISUUS 19.11.2008 Aira Rajamäki Opetusneuvos aira.rajamaki@oph.fi Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

Opinnollistaminen oppilaitoksen näkökulmasta

Opinnollistaminen oppilaitoksen näkökulmasta Opinnollistaminen oppilaitoksen näkökulmasta Marjut Nyström, lehtori Keskuspuiston ammattiopisto 23.9.2015 Erityisesti Sinulle Opinnollistamisen määritelmä Opinnollistamisella tarkoitetaan ammatillisen

Lisätiedot

TYÖSSÄOPPIMISEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖJEN JÄRJES- TÄMISSUUNNITELMA

TYÖSSÄOPPIMISEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖJEN JÄRJES- TÄMISSUUNNITELMA 1 Porvoo International College 2015 Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja TYÖSSÄOPPIMISEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖJEN JÄRJES- TÄMISSUUNNITELMA Ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun

Lisätiedot

Yleistä ajankohtaista ja oppisopimuskoulutus

Yleistä ajankohtaista ja oppisopimuskoulutus Yleistä ajankohtaista ja oppisopimuskoulutus Vankilaopetuspäivät 7.-8.10.2015 Tampere Riikka Vacker opetusneuvos Ammatillisen perus- ja aikuiskoulutus yksikkö 1.8.2015 alkaen, työn alla juuri nyt näyttötutkintoihin

Lisätiedot

Sastamalan koulutuskuntayhtymä LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO. Yhteenveto ammattiosaamisen näyttöjen arvosanoista ja niiden toteuttamistavoista

Sastamalan koulutuskuntayhtymä LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO. Yhteenveto ammattiosaamisen näyttöjen arvosanoista ja niiden toteuttamistavoista Koul Sastamalan koulutuskuntayhtymä LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO Kuv Yhteenveto ammattiosaamisen näyttöjen arvosanoista ja niiden toteuttamistavoista Johdanto Ammatillisen peruskoulutuksen kansallinen oppimistulosten

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA Sivu 1/5

ARVIOINTISUUNNITELMA Sivu 1/5 ARVIOINTISUUNNITELMA Sivu 1/5 Tutkinnon osa: ksi valmentautuminen 2 ov Ammattitaidon osoittamistavat: työprosessin työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinnasta opiskelijan ohjaamisen, oppimisen

Lisätiedot

Sastamalan koulutuskuntayhtymä KÄSI- TAIDETEOLLISUUSALAN PERUSTUTKINTO

Sastamalan koulutuskuntayhtymä KÄSI- TAIDETEOLLISUUSALAN PERUSTUTKINTO Sastamalan koulutuskuntayhtymä Koul KÄSI- TAIDETEOLLISUUSALAN PERUSTUTKINTO Kuvi Yhteenveto ammattiosaamisen näyttöjen arvosanoista ja niiden toteuttamistavoista lukuvuosina - Johdanto Ammatillisen peruskoulutuksen

Lisätiedot

Turvallisuusalan perustutkinto

Turvallisuusalan perustutkinto Turvallisuusalan perustutkinto Ammattiosaamisen näyttö vartiointi- ja palvelutoiminnot opintokokonaisuudesta Kuva: Timo Paakkanen Taustaa Ammattiosaamisen näytön suoritti kolmannen vuoden opiskelija. Hänellä

Lisätiedot

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40 Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40 Ammattistartti on valtakunnallisesti ja paikallisesti suunnattu ratkaisemaan ongelmia, jotka syntyvät nuoren uravalinnan

Lisätiedot

TUTKINNON OSAN ARVIOINTISUUNNITELMA

TUTKINNON OSAN ARVIOINTISUUNNITELMA Tutkinto: Talotekniikan PT Tutkinnon osan nimi ja laajuus: ILMANVAIHTOJÄRJESTELMIEN ASENTAMINEN 15 OSP, valinnainen. 1. Kuvaus osaamisen tunnustamisen toteuttamisesta Tämän perusteella opiskelija voi hakea

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (5).5.2015 Tämä asiakirjan osio kuvaa ammattiosaamisen näyttöä. Näyttötutkinnossa tutkintotilaisuuden järjestelyt ja osaamisen arviointi toteutuvat sosiaali- ja terveysalan tutkintotoimikunnan

Lisätiedot

KYSELY AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN OPISKELIJOILLE TYÖSSÄOPPIMISESTA

KYSELY AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN OPISKELIJOILLE TYÖSSÄOPPIMISESTA KYSELY AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN OPISKELIJOILLE TYÖSSÄOPPIMISESTA Hyvä vastaaja! Kysely on osa kartoitustyötä, jolla keräämme tietoa työssäoppimisesta toisen asteen ammatillisen perustutkinnon opiskelijoilta.

Lisätiedot

Yhteistyö tutkinnon järjestäjän ja vankilan välillä. Näyttötutkintojen arviointi

Yhteistyö tutkinnon järjestäjän ja vankilan välillä. Näyttötutkintojen arviointi Yhteistyö tutkinnon järjestäjän ja vankilan välillä Näyttötutkintojen arviointi Sirpa Rintala Tekemällä oppii -projekti TEKEMÄLLÄ OPPII 1.8.2010-31.12.2013 Vankeudesta vapauteen ja opiskelusta työpaikalle

Lisätiedot

Muutoksia 1.8.2015. Muutoksia 1.8.2015

Muutoksia 1.8.2015. Muutoksia 1.8.2015 Muutoksia 1.8.2015 Laki ammatillisesta koulutuksesta L787/2014 tulee voimaan 1.8.2015 Koulutuksen järjestäjä: laatii ja hyväksyy opetussuunnitelman (14 ), joka antaa opiskelijalle mahdollisuuden yksilölliseen

Lisätiedot

OPPIMISTULOSTEN ARVIOINTI MILLAISTA TIETOA ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ TUOTTAA OPPIMISTULOKSIA

OPPIMISTULOSTEN ARVIOINTI MILLAISTA TIETOA ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ TUOTTAA OPPIMISTULOKSIA OPPIMISTULOSTEN ARVIOINTI MILLAISTA TIETOA ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ TUOTTAA OPPIMISTULOKSIA Sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinto (hiusalan ja maatalousalan vertailut) Anu Räisänen Helsinki 2013 ARVIOINTIASETELMA

Lisätiedot

HOJKS-ohje Ammatillinen koulutus

HOJKS-ohje Ammatillinen koulutus HOJKS-ohje Ammatillinen koulutus 13.6.2013 Johtoryhmä, Päivitetty 17.3.2016 toiminnanohjausryhmä, 4.5.2016 SL, MO 1 Turun ammatti-instituutti Ammatillinen koulutus HOJKS- toimintaohje Erityisen tuen käsitteet

Lisätiedot

TUTKINNON OSAN ARVIOINTISUUNNITELMA 26. marraskuuta 2014

TUTKINNON OSAN ARVIOINTISUUNNITELMA 26. marraskuuta 2014 Tutkinto: Hiusalan perustutkinto Tutkinnon osan nimi ja laajuus: Ekologiset hiuspalvelut 15 osp, paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuva tutkinnon osa KESKEISET ASIAT 1. Kuvaus osaamisen tunnustamisen

Lisätiedot

Tervetuloa työpaikkakouluttajien valmennukseen!

Tervetuloa työpaikkakouluttajien valmennukseen! OPPISOPIMUS Tervetuloa työpaikkakouluttajien valmennukseen! KEUDA 1 1.4.2015 OPPISOPIMUS Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Omistajakunnat Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Tuusula sekä

Lisätiedot

AJATUKSIA TYÖPAIKKAOHJAAJALLE PARTURI- KAMPAAJA OPISKELIJAN OHJAAMISESTA JA MOTIVOINNISTA TYÖPAIKALLA

AJATUKSIA TYÖPAIKKAOHJAAJALLE PARTURI- KAMPAAJA OPISKELIJAN OHJAAMISESTA JA MOTIVOINNISTA TYÖPAIKALLA AJATUKSIA TYÖPAIKKAOHJAAJALLE PARTURI- KAMPAAJA OPISKELIJAN OHJAAMISESTA JA MOTIVOINNISTA TYÖPAIKALLA OPISKELIJAN OHJAAMINEN - Työssäoppijalle määritellään henkilökohtainen työpaikkaohjaaja, joka on vastuussa

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajan tehtävät. momutoko. monimuotoinen työpaikkaohjaajien koulutus

Työpaikkaohjaajan tehtävät. momutoko. monimuotoinen työpaikkaohjaajien koulutus Työpaikkaohjaajan tehtävät momutoko monimuotoinen työpaikkaohjaajien koulutus Työpaikkaohjaaja voi monin tavoin auttaa opiskelijan oppimista työssäoppimisjaksoilla. Ohjaaja voi ottaa huomioon oppimisen

Lisätiedot

OPPISOPIMUS. www.esedu.fi/oppisopimus oppisopimuspalvelut Tapani Rytkönen

OPPISOPIMUS. www.esedu.fi/oppisopimus oppisopimuspalvelut Tapani Rytkönen OPPISOPIMUS www.esedu.fi/oppisopimus oppisopimuspalvelut Tapani Rytkönen OPPISOPIMUSKOULUTUS TYÖSSÄ OPPIMINEN TEORIAOPINNOT TUTKINTOTILAISUUDET työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä järjestettäviä

Lisätiedot

ARVIOIJAKOULUTUS. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja

ARVIOIJAKOULUTUS. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja ARVIOIJAKOULUTUS Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja SISÄLTÖ 1. YLEISTÄ NÄYTTÖTUTKINNOISTA 2. TUTKINTORAKENNE 3. AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN 1. Tutkintotilaisuuden suorittamissuunnitelma

Lisätiedot

Oppimisen tuki Stadin ammattiopistossa

Oppimisen tuki Stadin ammattiopistossa Oppimisen tuki Stadin ammattiopistossa Stadin ammattiopisto: - Kaikkien oppilaitos - Opiskelijalle esteetön opiskelu siinä ryhmässä, missä hän aloittaa - Yksilölliset opintopolut crister.nyberg@hel.fi

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN AMMATTITUTKINTO. Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma, peligrafiikan osaamisala

AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN AMMATTITUTKINTO. Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma, peligrafiikan osaamisala AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN AMMATTITUTKINTO Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma, peligrafiikan osaamisala Voimassa 1.8.2015 alkaen 2 Sisällys 1 AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN AMMATTITUTKINTO, PELIGRAFIIKAN

Lisätiedot

AIKAISEMPIEN OPINTOJEN TUNNUSTAMINEN YLEISET HAKUOHJEET

AIKAISEMPIEN OPINTOJEN TUNNUSTAMINEN YLEISET HAKUOHJEET 1 AIKAISEMPIEN OPINTOJEN TUNNUSTAMINEN YLEISET HAKUOHJEET Opiskelija täyttää itse hakemansa opintojakson tiedot eli mitä opintojaksoa tai opintojakson osaa hän hakee tunnustettavaksi. Samoin opiskelija

Lisätiedot

Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa Pintakäsittelyalan perustutkinto

Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa Pintakäsittelyalan perustutkinto Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa Pintakäsittelyalan perustutkinto Rehtorin hyväksymä pintakäsittelyalan perustutkinnon opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa, joka sisältää arviointitoimikunnan

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittäminen TUTKE 2

Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittäminen TUTKE 2 Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittäminen TUTKE 2 TUTKE2-hanke Opetus- ja kulttuuriministeriö asetti 16.2.2012 ohjausryhmän työryhmän Ohjausryhmän tehtävänä on ohjata, linjata, tukea ja

Lisätiedot

LUONNONTIETEIDEN ALA Tieto- ja viestintätekniikan perustutkinto Datanomi

LUONNONTIETEIDEN ALA Tieto- ja viestintätekniikan perustutkinto Datanomi N TUTKINTOKOHTAINEN OSA LUONNONTIETEIDEN ALA Datanomi Dokumentin tiedot Dokumentin nimi Tieto- ja viestintätekniikan perustutkinnon tutkintokohtainen opetussuunnitelma OPH:n määräys 85/011/2014 (sisältää

Lisätiedot

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Ohjeet opiskelijalle Vaihtoehdoissa A ja B opiskelija harjoittelee joko

Lisätiedot

ECVET osana ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittämistä

ECVET osana ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittämistä ECVET osana ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittämistä Opintoviikoista osaamispisteisiin, ECVET Round Table - keskustelutilaisuus Helsinki ma 9.12.2013 opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.fi

Lisätiedot

VAASAN AMMATTIOPISTO

VAASAN AMMATTIOPISTO VAASAN AMMATTIOPISTO OPETUSSUUNNITELMAN TUTKINTOKOHTAINEN OSA KULTTUURIALA Artesaani Dokumentin tiedot Dokumentin nimi tutkintokohtainen suunnitelma Määräys 53/011/2014 (sisältää määräyksen 4/011/2015

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot