Opinnäytetyö Kipsauksesta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Opinnäytetyö Kipsauksesta"

Transkriptio

1 1 Opinnäytetyö Kipsauksesta Opinnäytetyö Jyväskylän ammattiopisto Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja Ensihoidon koulutusohjelma Metsäranta Jenna Puolamäki Emilia Pynnönen Jaakko Ruotsalainen Emilia Turunen Anne

2 2 Sisällysluettelo Johdanto... 3 Yleistä kipsauksesta... 4 Kipsauksen sanastoa... 4 Materiaalit... 5 Murtuneen raajan ensiapu... 6 Vetolasta... 7 Tyhjiölasta... 7 Reponointi... 7 Puudutus... 8 Lääkehoito... 8 Haavanhoito... 9 Dorsaalinen kipsilasta (radiuslasta) eli rannekipsi... 9 Nilkkamurtumat Lyhyt saapaskipsi Apuvälineet ja tuet Potilaan ohjaus Kotihoito-ohjeet Kipsauksen komplikaatiot Kipsin poisto Esityspäivän suunnitelma Työpäiväkirja Arviointi Lähteet Liitteet... 20

3 3 Johdanto Ryhmämme teki opinnäytetyön kipsauksesta. Aihealueeseen sisältyi myös tietoa erilaisista komplikaatioista sekä murtumien ja luksaatioiden muista hoitomuodoista. Valikoimme opinnäytetyön aiheen sillä perusteella, että se kiinnosti meitä kaikkia erityisen paljon. Aiheesta oli jo ennakkoon pientä kokemusta päivystyspolikliinisen hoitotyön-opintoihin kuuluneen kipsaus-kurssin ansiosta. Opinnäytetyön toiminnallista osuutta varten olemme valo- ja videokuvanneet dorsaalisen kipsilastan ja nilkkakipsin tekemisen sekä niiden poistamisen. Opinnäytetyön valo- ja videokuvausta toteutimme useina eri päivinä. Opinnäytetyössä suurin tavoitteemme oli oppia uutta kipsauksesta sekä oppia itse arvioimaan ja tekemään kipsit oikealla tavalla ilman ohjausta. Yhtenä tavoitteena tai ideana oli myös jättää kyseinen työ opintomateriaaliksi myöhemmin valmistuville lähihoitajaopiskelijoille. Kipsaus taitona on työelämän todellinen valttikortti, sillä nykyään kipsausta ei opeta oppilaitoksissa kovinkaan laajalti. Ensihoidon koulutusohjelman käyneet lähihoitajat voivat työskennellä esimerkiksi terveysasemilla ja päivystyspoliklinikoilla toteuttaen immobilisaatiohoitoa kipsauksen muodossa. Lähtiessämme tekemään opinnäytetyötä kipsauksesta oli pienenä huolenaiheenamme se, että saammeko opinnäytetyön aikana uutta tietoa suhteessa aiemmin opittuun - ja jos saamme, niin missä määrin. Huoli osoittautui kuitenkin nopeasti turhaksi. Jo opinnäytetyön alussa tajusimme, että aiemmin opitut asiat olivat vain pintaraapaisu kipsauksesta kokonaisuutena. Kipsaus on nopeasti kehittyvä hoitomuoto ja juuri siksi se oli meille hyvä valinta opinnäytetyön aiheeksi. Opinnäytetyön aikana olemme syventäneet merkittävästi aiempaa osaamistamme kipsauksen suhteen.

4 4 Yleistä kipsauksesta Kipsaus on lääketieteellinen hoitomenetelmä luunmurtumien hoitoon. Kipsiä käytettiin alunperin seinien raappaamiseen, ja ensimmäiset murtumahoidon dokumentit löytyvät Egyptistä faraoiden ajalta, noin 3000 vuotta ekr. Eurooppaan kipsin käyttö murtumissa levisi vasta 1700 luvulla luvulle asti kipsaus tehtiin muottivaloksena eli kipsiä kaadettiin muottiin, jossa raaja oli. Kipsihoidon tarkoituksena on luoda hyvät olosuhteet luutumiselle sekä ehkäistä luutumishäiriöitä. Sillä pyritään estämään liike, joka haittaisi murtuneen tai leikatun raajan paranemista. Onnistunut kipsihoito edellyttää hyvät materiaalit, ammattitaitoa sekä ennen kaikkea potilaan ohjeistusta jatkohoidosta huolehtimiseen. Miehillä esiintyy ns. korkeaenergisiä, rajumpia vammoja, jotka syntyvät esimerkiksi tikkailta pudotessa tai urheiluharrastusten parissa. Naisilla taas luut ovat hauraampia, joten heille pelkkä kaatuminen tasaisella maalla voi aiheuttaa jopa rannemurtuman. Kipsauksia tekevät alan ammattilaiset, kuten kipsimestarit ja siihen erikoistuneet sairaanhoitajat. Kipsauksen sanastoa Distaalinen = Kaukana keskustasta sijaitseva Dorsaalinen = Selänpuoleinen Ekstensio = Ojennus Fleksio = Koukistus Hematooma = Verenpurkauma, mustelma Immobilisaatio = Liikkumattomaksi tekeminen Kova synteettinen kipsi = Lasikuitu- tai muovikipsi Kovettumisaika = Aika jonka jälkeen kipsi kestää rasitusta ja painoa Kuivumisaika = Aika jonka jälkeen kipsi on täysin kuiva Laminoituminen = Kipsikerrosten tarttuminen toisiinsa Osteoporoosi = Luuaineksen väheneminen, luukato Proksimaalinen = Lähellä keskusta sijaitseva, lähellä vartaloa Pronaatio = Sisäänkierto Repositio = Paikoilleen asettaminen = reponointi Sirkulaarinen = Ympäri ulottuva Stabiili = Vakaa Supinaatio = Uloskierto Volaarinen = Kämmenpuoleinen

5 5 Materiaalit Kipsejä valmistetaan eniten perinteisestä kipsistä ja lasikuidusta. Perinteisen massakipsin (kalkkikipsin) huonoina puolina ovat pitkä kuivumisaika, sen heikkous sekä alttius vedelle. Tästä syystä pyritäänkin nykyään siirtymään synteettisiin kipsimateriaaleihin, kuten lasikuitu-, muovi- ja pehmytkipsiin. Kaikki kipsit (puukipsiä lukuun ottamatta) reagoivat käsitellessä veden kanssa, ja näin ollen veden lämpötilalla voidaan säädellä kipsin kovettumisaikaa. Massa- eli kalkkikipsi on puuvillaharsoista valmistettua verkkokangasta, johon on sekoitettu kalkkia. Se kuivuu noin 10 minuutissa, mutta kovettuu 45 minuutissa ja näin ollen on helppo työstää. Täydellinen kovettuminen kestää 2-3 vuorokautta. Hitaan kovettumisen ansiosta massakipsillä oppii helpoiten kipsaamaan, ja se antaa myös eniten anteeksi tekijälleen. Lasikuitukipsi on lasikuitukangasta, jossa on polyuretaanihartsia. Se reagoi veden kanssa aiheuttaen kemiallisen reaktion, jonka tuloksena lasikuitu kovettuu ja kerrokset laminoituvat kiinni toisiinsa. Kovettumisaika on huomattavasti massakipsiä lyhyempi, minuuttia. Tuloksena on kova ja joustamaton kipsisidos, joka ei anna periksi. Lasikuitukipsi on erityisesti lasten mieleen, sillä värivaihtoehtoja löytyy useita. Pehmytkipsi on lasikuitu- ja muovikipsiä, joka on kyllästetty polyuretaaniresiinillä. Materiaali on mahdollista uppo- tai jälkikastella. Kipsi jää hieman pehmeäksi ja joustavaksi. Muovikipsi on polyesteripohjainen elastinen kipsiside. Kerrosten lukumäärällä voidaan säädellä kipsin jäykkyyttä. Muovikipsi kovettuu muita materiaaleja nopeiten, noin puolessa tunnissa. Muovikipsin etuja ovat sen keveys ja kestävyys. Materiaalista on saatavilla myös valmiskipsilastoja. Ne ovat valmiiksi laskostettuja ja osa myös pehmustettuja. Synteettiset valmiskipsilastat kastellaan joko suihkepullolla, uppokastelemalla tai vesisuihkun alla. Puukipsi ( Woodcast ) on uusi, markkinoilla oleva suomalainen keksintö, joka on valmistettu puuhakkeesta ja biohajoavasta muovista. Se syntyi ikään kuin vahingossa, kun Helsingin yliopiston kemian laitoksella vuonna 2005 työskentelevät Petro Lahtinen ja Antti Pärssinen ryhtyivät tutkimaan, syntyisikö biohajoavista materiaaleista jotain kaupallistettavaa. Useiden vuosien kokeilujen ja tutkimusten jälkeen lanseerattiin 2010 Suomen markkinoille ensimmäinen puukipsimateriaalista valmistettava tuote. Puukipsiä käytetään nyt Suomen kaikissa sairaaloissa. Saksassa tuotteitamme on viety kymmeniin sairaaloihin ja Englannin-vientiä ollaan juuri avaamassa Petro Lahtinen, Maaseudun tulevaisuus Pienyritys Onbone käyttää kotimaista kuusi- ja haapahaketta. Kipsaajat pitävät uudesta puukipsimateriaalista, sillä toisin kuin lasikuitukipsi, puukipsi ei ärsytä astmaatikkoa. Se on myös helppo ja nopea asentaa paikoilleen, eikä sen työstämiseen tarvita lainkaan vettä saati kumihanskoja. Woodcastia voidaan muotoilla sekä hienosäätää yhä uudelleen ja uudelleen lämmön avulla. Hyvinä puolina mainittakoon myös, että puukipsi Woodcast on röntgenläpäisevää, eikä kipsiä tarvitse poistaa kuvausten ajaksi

6 6 Lisäksi kipsauksessa käytetään materiaaliltaan synteettistä putkiharsoa olevaa alussukkaa, joka tulee kipsin ja ihon väliin suojaksi. Sen tehtävänä on estää veden ja kipsimateriaalin pääsy iholle ja näin lisätä käyttömukavuutta. Seuraavaksi asetellaan pehmusteet, joiden tarkoituksena on suojata kipsin alle jäävät kehonosat, kuten iho ja luu-ulokkeet, jotka mahdollisesti hankautuvat kovia materiaaleja vasten. Näin ollen pehmusteet myös vähentävät turvotusta ja rakkulointia. Ne ovat perinteisesti synteettistä vanua, mutta myös erilaisia vedenkestäviä pehmusteita on markkinoilla, joiden kanssa ei tarvitse käyttää edes kipsinalussukkia. Elastinen kreppipaperi muotoilee pehmusteen ja tekee kipsistä paremmin istuvan. Kreppipaperin tarkoituksena on myös estää kipsiä tarttumasta pehmusteisiin ja näin helpottaa sen poistamista. Kreppiä käytetään yleensä massa- tai lasikuitukipsin kanssa. Siitä on saatavilla myös synteettinen versio, vaahtomuovisidos. Lopuksi kipsin ympärille kieritetään harsosidosta, jonka tehtävänä on pitää kipsilasta paikoillaan ja estää sen liikkuminen koko kipsihoidon ajan. Markkinoilla on paljon erilaisia sidosmateriaaleja, ja sitä valitessa tuleekin huomioida erityisesti materiaalin elastisuus. Sidoksen tulisi olla riittävän joustava, jotta se antaa mahdollisesti lisääntyvälle turvotukselle tilaa. Murtuneen raajan ensiapu Murtuneen raajan oireita ovat yleensä kipu, turvotus, epänormaali liikkuvuus ja arkuus tai virheasento. Keho viestii luun murtumasta kovalla kivulla. Murtuman ensiapu vaihtelee sen mukaan missä murtuma on. Jos esimerkiksi kyynärvarressa tai muualla yläraajassa on murtuma, niin sitä voi tukea painamalla kättä kehoaan vasten. Raajan voi myös tukea liikkumattomaksi esimerkiksi kolmioliinalla. Mikäli murtuma on jalassa, niin loukkaantuneen tulee välttää jalan liikuttamista ja sille painon varaamista. Jos loukkaantunutta kohtaa on välttämätöntä liikuttaa, alaraajan murtuman tukemiseen voi käyttää toista jalkaa tai muuta tilapäisvälinettä, kuten esimerkiksi tukevaa lautaa tai keppiä. Alaraajan murtuman lastoittamista ei kuitenkaan suositella jos hoitoon pääsy onnistuu kohtuullisen nopeasti. Jos kyse on varpaan murtumisesta, niin hoitona suositellaan kipulääkitystä ja murtuneen varpaan teippaamista kiinni viereiseen varpaaseen 1-4 viikoksi. Mikäli murtuma on ukkovarpaassa tai se ulottuu niveleen asti, niin siinä tapauksessa murtuma voi vaatia leikkaushoitoa. Lähtökohtaisesti varvasmurtuman vuoksi ei kuitenkaan tarvitse hakeutua hoitoon. Yleisin ja helpoin ensiaputoimenpide minkä maallikko voi tehdä on KKK-hoito (kylmä, koho, kompressio) johon kuuluu raajan pitäminen yläasennossa (verenpaine laskee verenvuoto vähenee), kompressio eli puristus (estää verenvuotoa ja turvotusta) ja kylmä (supistaa verisuonia jolloin vähentää verenvuotoa). Kylmähoito saa kestää kerrallaan noin puolen tunnin verran. Tärkeintä on kuitenkin

7 7 järjestää loukkaantunut hoitoon, joko soittamalla ambulanssi tai jos kyse ei ole vakavasta vammasta, niin kuljettamalla loukkaantunut jollain tavalla jatkohoitoon. Jos luunmurtuman yhteydessä vuotaa verta, niin murtuneen raajan ympärille ei saa kiertää sidettä, sillä raajan turvotessa side voi estää verenkierron ja näin aiheuttaa vakaviakin seurauksia. Vetolasta Käytetään aikuispotilailla, joilla on pitkän luun murtuma. Vetolastan mekaaninen veto lievittää kipua ja vähentää mahdollisia verisuoni- ja hermovaurioita. Säätö: Pituussäätö tehdään yksinkertaisesti löysäämällä rungon molemmilla puolilla olevia holkkeja. Vetolasta asetetaan pakaran/takareiden kohdalle. Nilkkaan kiinnitetään nilkkahihna tiukasti. Leveät joustavat hihnat pitävät loukanneen jalan rungon sisällä, jolloin saadaan suora mekaaninen veto. Vetolastan päässä oleva koukku asetetaan nilkkahihnaan. Remmi kiristetään sopivan kireäksi, jotta saadaan raajaan tarpeellinen veto kivun lievittämiseksi. Tyhjiölasta Tarkoitettu stabiloimaan potilaan vamma kuljetuksen ajaksi. Vammaan valitaan sopivan kokoinen lasta (ranne, käsi, jalka). Lasta asetetaan vamman kohdalle ja hihnat kiristetään. Ilma poistetaan pumpulla ja hihnoja kiristetään. Röntgensäde läpäisee tyhjiölastan. Reponointi Reponointi tarkoittaa sijoilleen asettamista (esimerkiksi sijoiltaan lähtenyt olkanivel). Vastikään tapahtuneen luksaation eli nivelen sijoiltaan lähtemisen reponointi tehdään aina pikimmiten. Olkanivelen reponoinnissa tärkeää on, että potilas ei jännitä hartiaseutuaan. Potilaalle on tärkeä kertoa mitä tekee ja mitä tulee tekemään. Potilaalle voi tarvittaessa antaa rauhoittavaa lääkitystä, jos hän ei kykene rauhoittumaan reponointitilanteessa. Olkanivelen luksaation repositio: 1. Potilas autetaan kättä tukien mahalleen pöydälle ja asetetaan kipeä olkapää pöydän reunan ulkopuolelle yläraaja vapaasti alas roikkuen. Painovoiman vetoa voidaan tehostaa kiinnittämällä käteen esimerkiksi hiekkapussi. 2. Reponointi riiputtamisen yhteydessä, jos em. keinolla repositiota ei tapahdu n. 20 min kuluessa: Potilaan kyynärvarsi asetetaan vaakatasoon ja koukistetun kyynärnivelen kohdalta painetaan raaja alas samalla kiertäen olkaniveltä kevyesti.

8 8 3. Reponointi ylöspäin vetäen (ns. Hippokrateen menetelmä): Potilas on selinmakuulla ja yläraaja viedään n. 45 asteen abduktioon (nivelen loitontaminen kehon, käden tai jalan keskiviivasta) sekä n. 30 asteen fleksioon eli koukistusliikkeeseen. Nivel pyritään reponoimaan kohdistamalla potilaan raajaan edellä mainitun suuntainen rauhallinen veto ja kohdistaen samalla vastavoima potilaan kainalon alueelle joko assistentin avulla käyttäen paksua ja rullalle käärittyä pyyhettä tai lääkärin oman kantapään avulla. Reponoinnin tulee tapahtua rauhallisin liikkein suorittaen samalla kevyitä kiertoliikkeitä. 4. Ellei reponointi onnistu, potilas lähetetään sairaalaan mahdollista leikkausta varten Rannemurtuman repositio: 1. Potilas makaa selällään. 2. Lääkäri vetää tukevalla otteella sormista rauhallisesti ja riittävän pitkään. 3. Avustava henkilö vetää samalla vastaan kyynärtaipeesta tai olkavarren alaosasta kyynärnivelen ollessa 90 asteen kulmassa. 4. Repositiosuunta on ensin dorsaalinen, jotta murtumakappaleet saadaan irroitettua toisistaan. 5. Murtuma reponoidaan painamalla peukalolla dorsaalisesti pirstaloitunut murtuma paikalleen säilyttäen samalla veto. 6. Repositioasento lukitaan kääntämällä ranne loivaan volaarifleksioon (käden tai sormien taivuttaminen kämmenpuolen suuntaan) ja ulnaarideviaatioon (taivutus kyynärluun suuntaan). Puudutus Puudutus on lääketieteellinen toimenpide, jossa lamautetaan tuntoaisti ja samalla poistetaan potilaalta kivuntunto. Tällä tavoin potilaille voidaan suorittaa esimerkiksi leikkauksia, luun oikaisuja (jos esim. nilkka on nyrjähtänyt pois sijoiltaan) tai muita toimenpiteitä ilman kipua. Yksi yleinen puudutusaine on lidokaiini. Lääkehoito LIDOCAIN Vaikuttava aine: Lidocain 10 mg/ml injektioneste, liuos: 1 ml sisältää 10 mg lidokaiinihydrokloridia. Käyttöaiheet: Paikallis- ja johtopuudutus, erityisesti, milloin vasokonstriktorilisän käyttö on vasta-aiheinen (esim. sormien ja varpaiden puudutus). PARA-TABS Vaikuttava aineet: Para-Tabs 500 mg tabletti : yksi tabletti sisältää parasetamolia 500 mg. Para-Tabs 1 g tabletti, kalvopäällysteinen : yksi tabletti sisältää parasetamolia 1 g. Käyttöaiheet: Kuume- ja särkytilat, influenssa, päänsärky, lihassärky, hammassärky, kuukautiskivut ja nivelrikko.

9 9 BURANA Vaikuttava aineet: Yksi tabletti sisältää 200 mg tai 400 mg ibuprofeenia. Käyttöaiheet: Tilapäiset kipu- ja kuumetilat, kuten virusten aiheuttaman nuhakuumeen ja influenssan oireet, lihas- ja nivelkivut, päänsärky, reumasärky, kuukautiskivut ja hammassärky. Haavanhoito Murtuneen raajan operatiivisen hoidon jälkeen kontrollikäynti viikon jälkeen sairaalaan, jolloin kipsi avataan ja ompeleet poistetaan. Haavaa tarkkaillaan samalla; miltä haava näyttää, onko iho kiinni, infektion merkkejä. Haava peitetään puhtailla sidoksilla tai ihoteipillä, tarvittaessa ihon peseminen ennen uuden kipsin tekemistä. Kipsiin voidaan tehdä reikiä jonka kautta haava voidaan hoitaa tai tehdä kipsi alun perin ortoosiksi. Haava-alueen tutkiminen; jos haava-alueen iho alkaa punoittaa, haava erittää märkää tai vuotaa verta, lääkäri antaa hoito-ohjeen. Suljetun alle 24 h vanhan puhtaan haavan hoito: Leikkaushaava on puhdas, kun siihen ei tule komplikaationa verenvuotoa tai infektiota ja se sulkeutuu 24 tunnin kuluessa. Haavan käsittely aseptisesti leikkauksen jälkeen, ensimmäinen sidevaihto tehdään yleensä vasta vuorokauden kuluttua haavan sulkemisesta. Haava-alueen pitäminen puhtaana ja kuivana on tärkeää. Suljetun yli 24 h vanhan haavan hoito: Kirurgisen puhtaan haavan parantuessa ensi yrittämällä tapahtuu haavassa nopea epitelisaatio ja kontraktio ja haava voidaan suihkuttaa h kuluttua leikkauksesta ilman infektoitumisriskiä. Dorsaalinen kipsilasta (radiuslasta) eli rannekipsi Dorsaalista kipsilastaa käytetään rannemurtuman (radiusmurtuma, värttinäluun murtuma) hoitoon, joka on yleisin yläraajan murtuma. Suomessa hoidetaan vuosittain jopa rannemurtumaa. Volaarinen kipsilasta sijoittuu kyynärluun puolelle ja sitä käytetään todella harvoin. Murtuma syntyy yleensä kaaduttaessa ojennetulle kädelle, esimerkiksi talvella liukastuessa. Murtuma voi syntyä myös harrastusten yhteydessä tai liikenne-onnettomuudessa. Rannemurtuman oireita ovat usein kipu, särky, turvotus sekä virheasennot. Varmuuden murtumasta antaa kuitenkin aina vasta röntgen-kuva. Ranteen murtumia on monenlaisia; Murtuma voi olla esimerkiksi pajunoksamurtuma, joka on hyvin yleinen lapsilla. Tämä murtumatyyppi tarkoittaa sitä, että luunpinnalla oleva luukalvo eli periosti, jää ehjäksi ja näin ollen murtuman asento on usein hyvä ja murtuma paranee myös hyvin.

10 10 Murtuma voi olla myös pirstaleinen, mikä tarkoittaa sitä, että värttinäluun pää on hajonnut useaan eri osaan. Tyypillisessä rannemurtumassa värttinäluun pää murtuu noin 1-2 cm ranteen nivelpinnasta ja murtunut osa kääntyy kämmenselkää kohti tätä kutsutaan distaaliseksi radiusmurtumaksi. Hiusviivamurtumat sekä murtumat, joiden asento on murtumasta huolimatta alunperinkin hyvä tai erinomainen, voidaan hoitaa käyttämällä pelkästään Dorsaalista kipsilastaa. Mikäli murtuma on kuitenkin dislokoitunut eli siirtynyt, täytyy murtunut ranne asettaa eli reponoida ensin oikeaan asentoon ja kipsata vasta sen jälkeen. Jos kuitenkin käy niin, että murtunutta rannetta ei saada reponoimallakaan takaisin hyvään asentoon tai kipsihoidon aikana ranteen asento huononee entisestään, on syytä harkita leikkaushoitoa. Kipsihoidon aikana ranne on kipsissä yleensä n. 4-6 viikkoa, mutta tämä on hyvin yksilöllistä ja riippuu ihmisestä sekä siitä kuinka nopeasti murtuma alkaa parantua. Röntgen kuvia otetaan hoidon aikana useammankin kerran. Rannekipsin tekoon tarvittavat välineet: Alussukka Tarvittavat pehmusteet kipsin ja sukan väliin Ideaalisidos, kipsimateriaali (muovi, perus) Astia vedelle + vesi Muovia suojaamaan pöydät sekä vaatteet Sakset Suojakäsineet Rannekipsin tekovaiheet: Peruskipsi (massakipsi) Ensimmäisenä otetaan tarvittavat välineet esille. Kipsin koko katsotaan potilaan käden koon mukaan (rystysistä kyynärtaipeen alapuolelle). Potilaalle pujotetaan sukka käteen (kipsiä ei saa koskaan laittaa paljasta ihoa vasten) ja peukalon kohdalle leikataan reikä, josta peukalo pujotetaan ulkopuolelle. Peruskipsin alle voi laittaa pehmustetta halutessaan luiden päälle suojaksi. Tämän jälkeen kipsimateriaali kastellaan astiassa ja puristetaan kuivaksi - tässä vaiheessa on hyvä muistaa että; mitä kylmempi vesi, sen hitaammin kipsi kovettuu ja sitä on helpompi muotoilla. Kipsi asetellaan potilaan käteen ja tarkistetaan että ranne on varmasti oikeassa asennossa, tätä voi halutessaan helpottaa pyytämällä potilasta pitämään ideaalisidosta puristetussa nyrkissä. Kun kipsi on muotoiltu haluttuun asentoon, käännetään sukka rystysten sekä kyynärtaipeen puolilta kipsin päälle. Tämän jälkeen ideaalisidos pyöritetään kipsin päälle ja kiinnitetään. Kun kaikki on valmiina, tarkastetaan vielä kertaalleen ranteen oikea asento, sekä peukalon ja muiden sormien liikkuvuus. Lopuksi kysytään potilaalta, painaako tai puristaako kipsi mistään. Näiden jälkeen annetaan potilaalle kotihoito-ohjeet

11 11 Muovikipsi Muovikipsin tekoon tarvitaan luonnollisesti muovikipsiä, ja samat välineet kuin em. peruskipsissä. Muovikipsi tehdään periaatteessa täysin samalla tavalla kuin peruskipsi, mutta kipsin muotoonpainelu on tarkempaa, sillä kipsimateriaalina muovi on hieman haastavampi työstää. Kun kipsi on aseteltu ranteeseen, tulee sitä vetää ja suoristaa. Tällä varmistetaan sekä ehkäistään painaumien syntyminen sekä se, että kipsi tulee suoraan ja oikeaan asentoon. Muovikipsin teossa suojakäsineiden käyttö korostuu vielä enemmän, sillä muovi ei lähde ihosta pois kuin kulumalla. Tämä koskee myös potilasta, sillä sukan käytössä on oltava tarkka, jottei muovia pääse iholle. Muovikipsi alkaa kuumeta kovettuessaan. Halutessaan muovikipsiä voi myös käsitellä kuivana ja kostuttaa vasta sen ollessa paikallaan, mutta tämä käytäntö toimii paremmin kuitenkin nilkkakipsiä tehdessä. Muuten tekotapa on sama. Kun kipsi on oikein asetettu, on kyynärpään täydellinen koukistaminen mahdollista, kaikki sormet ovat vapaina ja niiden liikuttelu sujuu ongelmitta. Myös peukalon on päästävä pyörimään vapaasti. Nilkkamurtumat Nilkkamurtumien luokitus WEBER-asteikolla: Weber A murtuma nivelen alapuolella Weber B murtuma nivelen seudulla Weber C murtuma nivelen yläpuolella Nilkkamurtumilla tarkoitetaan lähinnä kehräsluualueen murtumia ja nilkan vääntövammoihin liittyviä korkeita pohjeluun murtumia. Instabiileissa nilkkamurtumissa saavutetaan yleensä leikkaushoidolla paremmat tulokset kuin konservatiivisella hoidolla. Hoitomenetelminä avoleikkaus ja murtuman ruuvi- ja levykiinnitys. Kipsaus tehdään yleensä leikkausta seuraavana päivänä vuoto- ja turvotusongelmien rauhoituttua. Hoitoaika osastolla yleensä 2 3 vrk Leikkaushoidon jälkeen voidaan sallia useimmiten varaus täydellä painolla, poikkeavan ohjeen antaa hoitava lääkäri. Kontrollit pääosin erikoissairaanhoidossa. Kipsi vaihdetaan noin 2 viikon kuluttua ja samalla poistetaan ompeleet, ei rtg-kuvausta. 4 6 viikon kuluttua kipsin poisto ja rtg- kuvaus. Konservatiivisesti hoidettavat stabiilit nilkkamurtumat hoidetaan alusta loppuun avohoidossa. Varauksen suhteen potilaille yleensä annetaan ohjeeksi, että raajaa saa kuormittaa kivun mukaan alusta

12 12 lähtien. Alkoholisteille ja neuropatia-potilaille on järkevintä asettaa varausrajoituksia ensimmäisille viikoille. Lyhyt saapaskipsi Lyhyttä saapaskipsiä käytetään nilkan murtumien konservatiivisena hoitona, säärimurtuman hoidossa pitkän saapaskipsin käyttämisen jälkeen, leikatun nilkkamurtuman hoidossa ja jalkapöydänluun monimurtumissa. Nilkan asennon tulee olla 90 asteen kulmassa. Polvea koukistettaessa pohjelihas rentoutuu ja nilkka saadaan helpommin vaadittuun 90 asteen kulmaan. Lyhyen saapaskipsin tulee ulottua päkiän tasosta polven alapuolelle. Polven ja varpaiden pitää pystyä liikkumaan vapaasti. Kipsi jätetään 2-3 sormenleveyttä pohjeluun proksimaalipään alapuolelle, jotta pohjehermo jää vapaaksi. Kipsiä tehdessä täytyy ottaa huomioon kehräsluiden ja kantapään huolellinen pehmustaminen. Jalkapöydänluiden asento pidetään luonnollisena, ettei jalkapöytä puristu suppuun kipsauksen aikana. Tekoon tarvittavat välineet: Sukka Tarvittavat pehmusteet kipsin ja sukan väliin Harsosidos, Ideaalisidos, kipsimateriaali (muovi- tai massakipsi) Astia vedelle + vesi Muovia suojaamaan pöydät sekä vaatteet Sakset Suojakäsineet Suihkepullo Kipsin tekovaiheet: Kipsin teko aloitetaan ottamalla tarvittavat välineet esille. Potilaan iho tulee olla puhdas. Seuraavaksi mitataan oikea määrä sukkaputkea, ja laitetaan tämä potilaan jalkaan. Tämän jälkeen mitataan oikea kipsin aloituskohta, eli noin 2 sormea polvilumpion alapuolelta, josta kipsi jatkuu päkiään asti. Nilkkakipsiä tehdessä on tärkeää huolehtia siitä, että pehmusteet ovat riittävät, joten seuraavaksi sukan päälle pyöritetään koko kipsin matkalta reilusti pehmustetta. Kipsin leveys katsotaan ihmisen pituuden sekä jalan koon mukaan. Kipsaaminen aloitetaan polvilumpion alapuolelta leveämmällä kipsillä ja sillä kipsataan niin kauan kun kipsiä rullassa riittää. Tämän jälkeen vaihdetaan ohuempaan kipsiin jolla kipsataan nilkkaosuus ja tehdään ns. nilkkalukko ja tarkastetaan että nilkka on varmasti 90 kulmassa. Nilkkakipsin teossa (muovikipsi) ei tarvitse kipsimateriaalia erikseen kastella ennen kipsauksen aloittamista, vaan sen voi suihkepullolla kastella lopuksi.

13 13 Kun nilkka on kokonaisuudessaan kipsattu, tarkastetaan vielä kertaalleen nilkan oikea asento, varmistetaan varpaiden liikkuvuus ja kysellään potilaan tuntemuksia. Tämän jälkeen kostutetaan muovikipsi suihkepullolla ja odotetaan että se kovettuu. Kipsin kovetettua, sidotaan sen päälle harsosidos, jonka päälle vielä laitetaan ideaalisidos. Tämän jälkeen kipsi on valmis. Apuvälineet ja tuet Kyynärsauvojen pituus pitää säätää niitä luovuttaessa. Potilaalle ohjeistetaan myös kyynärsauvoilla käveleminen sekä portaissa liikkuminen. Potilaalle ohjeistetaan myös kipsatulle jalalle varaaminen, jottei potilas murra kipsiä tai vaaranna murtuneen jalan asentoa. Saapaskipsin kanssa pidetään kipsikenkää, jos potilaalle on annettu varauslupa. Kipsikenkä suojaa kipsiä lialta ja kulumiselta. Kulmakipsin tai humerus - ortoosin kanssa pidetään ranne-kaulasidosta. Kävely kyynärsauvoilla: Tasaisella kävellessä kipsattu jalka ja sauvat menevät yhtä aikaa eteen. Paino siirretään käsille sekä sauvoille ja terveellä jalalla astutaan ohi. Portaissa ylös kävellessä laitetaan terve jalka ylemmälle portaalle, sitten sauvat ja kipsattu jalka viereen. Portaissa alas kävellessä laitetaan sauvat sekä kipsattu jalka alemmalle portaalle ja terve jalka viereen. Huomioitavaa: Lääkärin antama varauslupa. Kantapää tule maahan ensimmäisenä. Polven koukistaminen, jos kipsi ei mene polven yli. Potilaan ohjaus Kipsin kanssa olemista opetellaan jo ennen kotiuttamista. Yleensä fysioterapeutti tekee tämän, mutta tarvittaessa kipsaaja. Kotihoito-ohjeet annetaan aina suullisesti ja kirjallisesti, sekä ohjeiden ymmärtäminen pitää varmistaa aina. Potilaan saattajalle/läheisille pyritään välittämään myös kotihoitoohjeet. Saattajan voi pyytää mukaan ohjaukseen potilaan luvalla. Kirjallisia hoito-ohjeita on erilaisia ja useilla toimipisteillä on omansa, mutta sisältö on yleensä lähes samanlainen. Yleisohjeita voidaan myös jaotella kipsimateriaalin ja kipsityypin mukaan. Kotihoito-ohjeiden sisällössä tulee vähintään ilmetä kipsatun raajan tarkkailu, lihas- ja nivelharjoitukset ja niiden merkitys, asentohoito, kipsin hoito, kipsatun raajan käyttäminen ja milloin tulee ottaa yhteys lääkäriin. Kotihoito-ohjeeseen voidaan myös kirjata yhteystietoja sekä kontrollin ajankohta. Potilaalle kerrotaan kipsin kovettumisaika, kipsimateriaalin veden ja rasituksen kestävyys sekä kipsin suojaus pesujen aikana. Kipsatun raajan tarkkailussa kiinnitetään huomio sormien ja varpaiden liikkuvuuteen, ihon väriin ja lämpöön, tuntoaistiin, turvotukseen ja kipuun. Asentohoidolla voidaan tehokkaasti vähentää kipsatun raajan kipua ja turvotusta. Kipsattua raajaa on pidettävä koholla aina kun se on mahdollista. Kipsatun käden jatkuva alhaalla pitäminen lisää turvotusta ja kipua. Hyvillä lihas- ja nivelharjoituksilla

14 14 nopeutetaan vamman paranemista. Harjoituksilla ylläpidetään verenkiertoa ja vähennetään turvotusta. Harjoitukset estävät myös surkastumista sekä nivelten jäykistymistä. Potilas ohjataan fysioterapeutille joko kipsihoidon alussa tai sen päätyttyä. Kotihoito-ohjeet Kuivumisaika: Kipsi kuivuu kokonaan 2-3 vuorokauden aikana. Lasikuitu- ja muovikipsi kuivuvat kalkkikipsiä nopeammin. Kipsi ei kestä kuivanakaan raajan normaalia käyttöä. Asentohoito: Kipsattua raajaa on pidettävä mahdollisimman paljon kohoasennossa. Kohoasento vähentää turvotusta ja kipua. Lihas- ja nivelharjoitukset: Vapaana olevia niveliä, sormia ja varpaita tulee liikuttaa. Harjoitukset parantavat verenkiertoa ja estävät lihasten surkastumisia. Kipulääkettä voi ottaa ohjeiden mukaisesti ennen liikeharjoituksia, jos liikeharjoitukset tuottavat kipua. Tarkkailu: Kipsatun raajan, sormien ja varpaiden väriä, lämpöä sekä tuntoa pitää tarkkailla. Kastelu ja saunominen: Lasikuitukipsi kestää kosteutta, mutta kipsin kastelua ja saunomista ei suositella pehmusteiden takia. Huom. Vierasesineitä ei saa laittaa kipsin sisään! Kipsin poistamisen jälkeen: Kipsin poiston jälkeen ihoa pitää hoitaa rasvaamalla sitä perusvoiteella ja kylvettämällä. Raajan nivel- ja lihasharjoitukset jatkuvat. Lääkäriin tulee ottaa yhteyttä jos: Kohoasennosta huolimatta kipsi kiristää tai jos kipsatun raajan särky ja turvotus jatkuu Sormet tai varpaat sinertävät, ovat kylmät, tunnottomat tai turpoavat Kipsi murtuu, luiskahtaa pois paikoiltaan, tuntuu löysältä tai epämukavalta Kipsi alkaa haista pahalle Nousee kuume Kipsi on hiertänyt ihon rikki Iho kipsin alla kutisee pahasti

15 15 Kipsauksen komplikaatiot Kipsihoidon yleisimmät komplikaatiot: Murtuman virheasento, turvotus, kipu, iho-ongelmat, painaumat, lihasten ja nivelten toimintahäiriöt, laskimotukos, osteoporoosi. Kipsihoidon harvinaiset komplikaatiot: Monimuotoinen paikallinen kipuoireyhtymä (Complex Regional Pain Syndrome eli CRPS, äkillinen aitiopaineoireyhtymä (Volkmannin kontraktuura) Jokaisesta komplikaatiosta lyhyesti: Murtuman virheasento Murtuman asento huononee kipsistä huolimatta tavallisimmin ensimmäisen viikon aikana, minkä vuoksi ensimmäinen röntgenkontrolli sovitaan tavallisesti noin viikon päähän kipsihoidon alusta. Tällöin murtumaan mahdollisesti syntynyt virheasento pystytään korjaamaan uudella repositiolla. Syitä murtuman virheasennolle voivat olla esimerkiksi epästabiili murtuma, huonosti tukeva kipsi jne. Turvotus Murtuma-alue turpoaa yleensä aina, jos ei heti niin turvotus saattaa kehittyä muutamankin päivän ajan, joka tulee huomioida kipsiä tehdessä. Tuoretta murtumaa kipsatessa voidaankin tehdä esimerkiksi halkaistu kipsisaapas, joka antaa turvotukselle tilaa ja joka voidaan myöhemmin umpeuttaa. Turvotuksen ehkäisyn aloittaminen on tärkeää aloittaa heti kun vamma on syntynyt. Tähän paras hoitokeino on KKK- kylmä-, koho, kompressio. Mikäli turvotus lisääntyy kipsin ollessa paikoillaan, kipsi saattaa puristaa ja näin ollen haitata verenkiertoa ja hermotusta. Tällöin on syytä mennä lääkäriin. Kipu Murtuma-kipu on todella voimakasta kipua ja sitä kuuluukin hoitaa asianmukaisella kipulääkityksellä. Myös kipsin asetus on kivulias toimenpide useimmiten, joten myös tällöin on muistettava hyvä lääkitys. Mikäli kipsihoidon aikana kipu ei vähene tai se pahenee, on mentävä välittömästi takaisin lääkäriin. Iho-ongelmat Kipsihoito kestää tavallisimmin useita viikkoja, joten on tärkeää huolehtia potilaan ihosta ja sen kunnosta ennen kipsausta. Täytyy ottaa huomioon, että erilaiset kipsimateriaalit, ihon kuivuminen sekä hikoilu kipsin sisällä rasittavat todella paljon ihoa ja tällöin voivat aiheuttaa kutinaa tai ihottumaa. Kipsi on materiaalina myös kovaa, joten se voi aiheuttaa myös hankaumia sekä haavoja, joilla on mahdollisuus tulehtua tai mennä kuolioon. Tämän vuoksi on tärkeää ohjata ja opastaa potilasta olemaan raapimatta ihoa esimerkiksi sukkapuikolla, vaikka kuinka kutittaisi.

16 16 Painaumat Kipsi voi aiheuttaa painaumia ihoon tai jopa ihonalaiskudokseen. Pahimmillaan painaumasta kehittyy tunnottomuutta, painehaavauma tai mahdollisesti jopa kuolio. Painauma syntyy, kun ihoon ja kudoksiin kohdistuu puristusta, painetta, hankausta tai venymistä, joiden takia verenkierto häiriintyy ja kudokselle tulee hapenpuutetta. Erityisen herkkiä kohtia ihmiskehossa painaumille ovat kehon luiset ulkonemat esim. raajojen kehräsluut ja kantapäät. Nämä paikat tulee huomioida kipsiä tehdessä pehmustamalla kohdat hyvin. Painaumia voi syntyä myös kipsauksessa sattuneen virheen takia, esimerkiksi sormen painaumat kipsissä tai kipsin reunojen sisään painuminen. Lihasten ja nivelten toimintahäiriöt Liian pitkällä kipsin pitämisellä eli immobilisaatioajalla, terveiden nivelten tarpeeton immobilisaatio hoito tai huono asento kipsissä voivat aiheuttaa lihasten sekä nivelten toimintahäiriöitä. Immobilisaatiohoito aiheuttaa aina verenkierron hidastumista sekä lihasten surkastumista, joita tulee ehkäistä tehokkaalla kuntoutuksella. Tämän takia on tärkeää, että esimerkiksi sormet pääsevät liikkumaan vapaasti. Laskimotukos Verenkierron sekä lihasten toiminnan heikentymisen vuoksi saattaa kipsattuun raajaan kehittyä mahdollinen laskimotukos. Laskimotukosta voi ehkäistä kohoasennolla, tehokkaalla kuntouttamisella sekä tarpeen mukaan asianmukaisella lääkehoidolla, esimerkiksi vertaohentavalla lääkityksellä (Marevan). Osteoporoosi Osteoporoosin hoidossa käytetään lääkkeitä, jotka estävät luunsyöjäsolujen toimintaa. (esim. Estrogeeni) tai lääkkeitä jotka elvyttävät luun muodostajasolujen toimintaa (kasvuhormoni, fluoridi) Kun osteoporoottinen murtuma on syntynyt ja se on korjattu leikkauksella tai kipsaamalla, on liikunnan lisääminen tärkeää. Myös kipsatun raajan kuntouttaminen on tärkeää. Esimerkiksi kipsatun käden käyttö joissain kotiaskareissa ehkäisee osteoporoosia. Potilaalle annetaan ravitsemusohjeita osteoporoosin ehkäisyyn, näistä olennaisimpia ovat kofeiinin ja suolan kohtuukäyttö sekä riittävä kalsiumin ja D-vitamiinin saanti. Myös tupakoinnin sekä alkoholin käytön lopettaminen ovat tärkeitä asioita. Harvinaiset komplikaatiot Monimuotoinen paikallinen kipuoireyhtymä CRPS: CRPS on monimuotoinen kipuoireyhtymä, johon liittyy vammaan nähden suhteettoman voimakas kipu sekä sympaattisen hermoston häiriintynyt toiminta. Kipuoireyhtymä voidaan jakaa kahteen alatyyppiin CRPS I ja II. I tyypin CRPS:ään ei liity hermovauriota ja sitä kutsutaan myös RSD:ksi eli sympaattiseksi refleksidystrofiaksi. On edelleen epäselvää, millä tavalla reflektorinen oireyhtymä ei läheskään aina johda dystrofiaan.

17 17 Tyyppiin II liittyy aina hermovaurio. Potilas on useimmiten yli 40-vuotias nainen ja oire ilmenee yleensä kädessä. Oireyhtymän aiheuttaa useimmiten murtuma, esimerkiksi distaalinen radiusmurtuma, puutteellinen vapaiden nivelten liikuttelu tai esimerkiksi liian tiukkaan tehty kipsi. Vamma-alueen löydöksiä ovat yleensä polttava kipu, tuntoherkkyys, turvotus, ihon lämpöero, herkistynyt kivuntunto sekä kivuttomien ärsykkeiden aiheuttama kivuntunto. Hoitona yleensä fysioterapia ja varhainen mobilisaatio riittävän tehokkaan kipulääkityksen turvin. Aitiopaineoireyhtymä Äkillinen aitiopaineoireyhtymä on tila, jossa suljetun lihasaitioin paine vähentää verenkiertoa niin paljon, että kudosten vitaliteetti kärsii. Syynä muun muassa lihaksen sisäisen paineen nousu verenvuodon seurauksena tai muuten ulkoisesti kipsillä aiheutettu lihasaitiopaineennousu. Oireina ovat (vammaan nähden) todella kova ja voimistuva kipu, raajan ääreisosien sinerrys sekä kalpeus ja aktiivisen liikkeen ja tunnon heikkeneminen. Kipu voi esiintyä niin levossa kuin liikkeessäkin. Liikkeen vajaus näkyy toiminnan vajauksena, esimerkiksi sormien koukistus ei välttämättä onnistu. Kipsin poisto Sirkulaarinen kipsi poistetaan kipsisahalla. Kipsi voidaan poistaa omalla terveysasemalla. Kipsistä sahataan pitkittäinen pala pois, jotta jalka tai käsi saadaan mahtumaan kipsistä ulos. Kipsin poiston jälkeen potilas voi käydä vielä röntgenkuvissa sekä lääkärin vastaanotolla. Kipsin poiston jälkeen iho on yleensä hyvin kuiva ja hilseilevä. Ihoa pitää hoitaa rasvaamalla ja kylvettämällä. Fysioterapeutille varataan aika kipsissä olleen raajan kuntoutukseen. Nivel- ja lihasharjoitukset ovat hyvin tärkeitä kipsin poiston jälkeen, koska lihakset ja nivelet ovat heikentyneet. Esityspäivän suunnitelma Esittelemme opinnäytetyömme muille koulutusohjelmamme opiskelijoille keskiviikkona 1. huhtikuuta. Kerromme ensin työmme aiheen ja hieman johdantoa, miksi päädyimme kipsaukseen. Olemme tehneet kirjallisen työn pohjalta Powerpoint -esityksen, jota käytämme opetusmateriaalina esitellessämme opinnäytetyötä. Jokainen kertoo omasta aihealueestaan, johon on perehtynyt syvemmin. Koska ryhmässämme on viisi henkilöä, emme voi puhua kovin pitkästi, sillä opinnäytetyön esittelemiseen on varattu noin 45 min 1 h aikaa. Kerromme jokainen vuorollamme reilu viiden minuutin ajan omasta aihealueestamme diaesityksen ohella. Teoriaosuuteen kuluisi näin ollen noin puoli tuntia. Käytämme työssä paljon kuvia, ettei sen seuraaminen kävisi liian pitkästyttäväksi. Toiminnallinen osuutemme on opetusvideo kipsauksesta, joka kestää noin kymmenen minuuttia. Annamme yleisölle tehtäväksi miettiä ryhmissä videolla näkyviä, kipsauksessa tapahtuvia virheitä ja kehityskohteita. Lopuksi puramme vastauksia yhdessä ja keräämme opinnäytetyöstämme saaman palautteen yleisöltä.

18 18 Työpäiväkirja Ryhmämme alkuperäinen opinnäytetyön aihe oli Virve, viranomaisverkko. Vaihdoimme aiheen kuitenkin nopeasti koska suurin osa materiaalista on salaista ja tietoa ei ollut saatavilla. Kipsaaminen kiinnosti meitä kaikkia ja juuri käydyn kipsauskurssin jälkeen teema tuntui mukavalta. Opinnäytetyön tekeminen viiden hengen ryhmässä oli haastavaa. Olimme 3. ja 4. jaksolla eri aikaan koululla. Kolmannella jaksolla koululla olivat Anne, Jaakko ja Emilia R ja samaan aikaan Emilia P ja Jenna olivat työssäoppimassa. Yhteisten palaverien järjestäminen ja aikataulujen sovittaminen osoittautuivat haasteeksi. Olisimme halunneet tehdä videohaastattelun KSKS:n kipsimestarista, mutta hän ei suostunut kuvattavaksi. Olimme sopineet haastattelusta KSKS:ssa työskentelevän lääkintävahtimestarin/sairaanhoitajan kanssa ja olimme menossa kuvaamaan videohaastattelua Emme saaneet viestiä, että haastattelu oli siirretty eri aikaan ja video jäi kuvaamatta. Keväällä maaliskuussa sovimme uuden kuvausajan saman sairaanhoitajan kanssa, mutta kuvaus peruuntui taas koska haastateltava oli sairastunut. Emme kerinneet enää videoida haastattelua. Jokainen ryhmän jäsen on etsinyt materiaalia ja tehnyt oman kirjallisen osuutensa omalla ajalla. Sovimme keväällä päivämääriä mihin mennessä jokainen oli tehnyt oman osuutensa. Opinnäytetyötä on kasattu yhdessä koululla viitenä päivänä. Kuvauksiin on käytetty kolme päivää, tarvikkeet on saatu koululta ja kuvaamiseen on käytetty Jaakon järjestelmäkameraa. Opinnäytetyön tehtävien jako: Anne: Kysymysten teko videohaastatteluun, sanasto, nilkkakipsi, päiväkirja, arviointi, rannekipsin tekeminen, haastatteluun meno Emilia P: Yleistä kipsaamisesta, materiaalit, historia, opinnäytetyön esittämispäivän suunnitelma, powerpoint, oikoluku, nilkkakipsin tekeminen Emilia R: Nilkka- ja rannekipsin teko-ohjeet, päiväkirja, komplikaatiot, haastatteluun meno,johdanto, powerpoint Jaakko: Reponointi, murtuneen raajan ensiapu, videokuvaus, videon jälkikäsittely ja editointi, valokuvaus, oikoluku ja kielenhuolto Jenna: Kotihoito-ohjeet, kipsin poisto, lääkkeet, potilaan ohjaus, veto- ja tyhjiölasta, nilkkakipsin kuvaaminen, powerpoint

19 19 Arviointi Jokainen ryhmän jäsen on tehnyt oman osuutensa sovittuihin päivämääriin mennessä ja työskentely on ollut joustavaa ja mukavaa. Ryhmän tehtävät ovat jakautuneet tasaisesti ja jokaisen omien vahvuuksien mukaan. Videon sisällöstä ei oltu ensin samaa mieltä, mutta videota kuvattaessa pääsimme yhteisymmärrykseen. Joulukuussa pimeys ja väsymys verottivat energiaa, eikä opinnäytetyö edennyt kuin ajatuksen tasolla. Keväällä saimme uutta virtaa ja saimme tehtyä työtä hyvällä ryhmähengellä ja yhteistyötä tehden. Videon kuvaaminen oli hauskaa ja jokainen sai harjoitella lisää kipsaamista. Opinnäytetyötä tehdessä on tullut paljon uutta tietoa kipsaamisesta. Esimerkiksi syvennyimme kipsauksen komplikaatioihin, kotihoito-ohjeisiin sekä veto- ja tyhjiölastaan tarkemmin. Kipsaamisen käytännönläheisyys sekä omatoiminen harjoittelu ovat olleet ryhmällemme mieluisia. Jokaiselle ryhmän jäsenelle on jäänyt ryhmätyöskentelystä hyvä ja antoisa kokemus. Olemme tiivistyneet ryhmänä. Opinnäytetyötä tehdessä opimme ryhmätyöskentelyä, etsimään tietoa eri lähteistä, tietojenkäsittelyä sekä kipsien tekemistä. Jokainen meistä osasi tekstinkäsittelyohjelman ja Power pointin käytön perusasiat, mutta opimme työmme kautta myös uusia asioita tietotekniikasta. Ryhmätyöskentely vaatii koko ryhmän sitoutumisen työhön sekä aikatauluista kiinni pitämisen. Meidän ryhmän työtä vaikeutti se että osa ryhmän jäsenistä oli työssäoppimassa ja osa koululla. Viiden hengen ryhmä on myös iso ja alussa tuntui että riittääkö tekemistä kaikille. Kun saimme sisällysluetteloa tehtyä huomasimme, että aihe on laaja ja jokaiselle riitti tehtäviä. Videointiin ja editointiin meni paljon aikaa. Videon kuvaamisen aloitimme jo syksyllä ja toisen osan kuvasimme keväällä. Videon sisältö olisi pitänyt päättää tarkemmin heti alusta ja kuvata kokonaan syksyllä, olisimme kerinneet tehdä haastattelun ja laajentaa videota enemmän. Videon tekemisen aikana kuvaus- ja editointitaidot kehittyivät huomattavasti. Esimerkiksi editointiohjelman käyttö piti opiskella alusta lähtien. Opinnäytetyön tekeminen kannattaa todella aloittaa ajoissa. Selkeämmät aikarajat ja päivämäärät sovittava saman tien.

20 20 Lähteet raajan%20kotihoito-ohje%20vihkona%20eri%20kuvalla%202.pdf www2.amk.fi/digma.fi/www.amk.fi/opintojaksot/ / / / / html =1 1992, 1994, 1996, 1998, 2000, 2002, 2004, 2006, 2008 Kustannus Oy Duodecim, Lääkärin käsikirja, Kunnamo, Alenius, Hermanson, Jousimaa, Teikari, Varonen 2009, Kustannus Oy Duodecim, Kipsihoidon perusteet, Jarkko Kuisma, Juha Heikkilä, Heidi Kassara Liitteet Kipsaus opinnäytetyö Powerpoint esitys Haastattelukysymykset

21 21 Tässäpä nämä kysymykset haastatteluun. Allekirjoitetaan sitten kuvauslupa samalla. Luuletko että saadaan ottaa kipsaushuoneessa valokuvia, uusista materiaaleista jne? Oman uran esittely/koulutukset? 1. Kuinka paljon kipsausta tehdään viikko- ja kuukausitasolla? 2. Mikä on yleisin kipsi? 3. Monta kipsaajaa teillä on Keskussairaalassa? 4. Mitkä ovat yleisimpiä virheitä kipsaamisessa? Ovatko komplikaatiot yleisiä? 5. Kuinka tärkeitä kotihoito-ohjeet ovat? 6. Kolme tärkeintä asiaa kipsaamiseen? 7. Kuinka paljon murtumia leikataan? Yleisimmät? 8. Miten kipsaaminen on muuttunut urasi aikana? 9. Uudet materiaalit? 10. Esimerkki/esimerkkejä mieleenpainuneimmista tapauksista? :) Murtumien kiireellisyysluokitukset? A,b,c,d,e? kun potilas tulee murtuneen ranteen kanssa polille? Esilääkitys, mitä käytetään? Reponoinnista? Mikä on työssäsi haastavinta? Mukavinta kipsauksessa? Terveiset uusille tuleville kipsaajille? Terveisin Anne, Emilia ja Jaakko :) Nähdään keskiviikkona klo 12.30

NILKKAMURTUMASTA KUNTOUTUMINEN

NILKKAMURTUMASTA KUNTOUTUMINEN NILKKAMURTUMASTA KUNTOUTUMINEN Kuopion yliopistollinen sairaala Fysiatrian klinikka Ortopedian, traumatologian klinikka 1 SISÄLLYSLUETTELO Lukijalle... 3 Leikkaus... 3 Leikkauksen ja kipsauksen jälkeinen

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT EGENTLIGA Ohjeita peukalon cmc-nivelen luudutusleikkauksesta kuntoutuvalle Tämän ohjeen tarkoituksena on selvittää peukalon cmc-nivelen luudutusleikkaukseen

Lisätiedot

Ohjeita polven tähystysleikkauksesta kuntoutuvalle

Ohjeita polven tähystysleikkauksesta kuntoutuvalle Ohjeita polven tähystysleikkauksesta kuntoutuvalle VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI EGENTLIGA FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT Tämän ohjeen tarkoituksena on selvittää polven tähystysleikkauksen jälkeistä kuntoutumista.

Lisätiedot

Lonkan tekonivel. Fysioterapiaohjeet

Lonkan tekonivel. Fysioterapiaohjeet Fysioterapia Lonkan tekonivel Fysioterapiaohjeet Seinäjoen keskussairaala Koskenalantie 18 60220 Seinäjoki Puhelin vaihde 06 415 4111 Faksi 06 415 4351 Sähköposti: etunimi.sukunimi@epshp.fi Ähtärin sairaala

Lisätiedot

Polven tekonivel. Fysioterapiaohjeet

Polven tekonivel. Fysioterapiaohjeet Fysioterapia Polven tekonivel Fysioterapiaohjeet Seinäjoen keskussairaala Koskenalantie 18 60220 Seinäjoki Ähtärin sairaala Sairaalantie 4 E 63700 Ähtäri Puhelinvaihde 06 415 4939 Faksi 06 415 4351 Puhelin

Lisätiedot

TEKONIVELLEIKKAUS COXASSA. Marita Mikkola Minna Nyrhi 06.09.2007

TEKONIVELLEIKKAUS COXASSA. Marita Mikkola Minna Nyrhi 06.09.2007 TEKONIVELLEIKKAUS COXASSA Marita Mikkola Minna Nyrhi 06.09.2007 Poliklinikka Potilaat tulevat Coxaan terveyskeskus-, sairaala- tai yksityislää ääkärin lähetteelll hetteellä Pirkanmaan sairaanhoitopiirin

Lisätiedot

Kyynärnivelen tekonivelleikkauksesta kuntoutuminen

Kyynärnivelen tekonivelleikkauksesta kuntoutuminen Kyynärnivelen tekonivelleikkauksesta kuntoutuminen Kuopion yliopistollinen sairaala Fysiatrian klinikka 2012 Sisältö Hyvä tekonivelleikkauspotilas...2 Ennen leikkausta huomioitavaa...3 Leikkaus...3 Kantositeen

Lisätiedot

AMS 700 MS -sarjan Pumpattava penisproteesi

AMS 700 MS -sarjan Pumpattava penisproteesi AMS 700 MS -sarjan Pumpattava penisproteesi Käyttöopas AMS 700 MS sarjan pumpattava penisproteesi 1 AMS 700 MS sarjan pumpattavan penisproteesin käyttö 2-3 Mitä toimenpiteen jälkeen on odotettavissa?..

Lisätiedot

Lonkan pinnoitetekonivelleikkaus. Fysioterapiaohjeet

Lonkan pinnoitetekonivelleikkaus. Fysioterapiaohjeet Lonkan pinnoitetekonivelleikkaus Fysioterapiaohjeet LONKAN PINNOITETEKONIVELLEIKKAUKSEN JÄLKEINEN KUNTOUTUS Lonkan pinnoitetekonivelleikkauksen tarkoituksena on parantaa liikkumis-, työ- ja toimintakykyä

Lisätiedot

ALARAAJAPOTILAS VUODEOSASTOLLA

ALARAAJAPOTILAS VUODEOSASTOLLA ALARAAJAPOTILAS VUODEOSASTOLLA Sh Eija Ringvall Tules/Artro Tyks Kirurginen sairaala Alaraajapotilaan ortopedinen hoito -koulutus Kevät 2015 Artro-prosessin vuodeosasto 23 vuodepaikkaa Viikko-osasto, auki

Lisätiedot

POTILAAN OPAS. Olkapään tekonivelleikkaus. Olkapään/REVERSE harjoitusohjeita!

POTILAAN OPAS. Olkapään tekonivelleikkaus. Olkapään/REVERSE harjoitusohjeita! POTILAAN OPAS Olkapään tekonivelleikkaus Olkapään/REVERSE harjoitusohjeita! Sisältö Tämän oppaan tarkoituksena on tukea kuntoutumistanne tekonivel leikkauksen jälkeen. Kuntoutuminen olkapään tekonivelleikkauksesta

Lisätiedot

Pauli Ritala IMMOBILISAATIO-KOULUTUS NOKIAN TERVEYSKESKUKSEN ENSIAPUPOLIKLINIKAN HOITOHENKILÖKUNNALLE

Pauli Ritala IMMOBILISAATIO-KOULUTUS NOKIAN TERVEYSKESKUKSEN ENSIAPUPOLIKLINIKAN HOITOHENKILÖKUNNALLE Pauli Ritala IMMOBILISAATIO-KOULUTUS NOKIAN TERVEYSKESKUKSEN ENSIAPUPOLIKLINIKAN HOITOHENKILÖKUNNALLE Hoitotyön koulutusohjelma Hoitotyön suuntautumisvaihtoehto 2013 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 5 2 TARKOITUS

Lisätiedot

Käsimurtumapotilaan hoitotyö Hoitajan näkökulma. 11.9.2015 Heidi Pehkonen Sairaanhoitaja TYKS, Kirurginen sairaala

Käsimurtumapotilaan hoitotyö Hoitajan näkökulma. 11.9.2015 Heidi Pehkonen Sairaanhoitaja TYKS, Kirurginen sairaala Käsimurtumapotilaan hoitotyö Hoitajan näkökulma 11.9.2015 Heidi Pehkonen Sairaanhoitaja TYKS, Kirurginen sairaala Potilaan vastaanotto Potilaat tulevat kiireellisellä lähetteellä (1-7 vrk) Potilaat tulevat

Lisätiedot

POLVEN TEKONIVELLEIKKAUS OPAS KUNTOUTUMISEN TUEKSI

POLVEN TEKONIVELLEIKKAUS OPAS KUNTOUTUMISEN TUEKSI 1 (11) Fysioterapia Sairaalantie 11, 42100 Jämsä puh: 040-482 6066 POLVEN TEKONIVELLEIKKAUS OPAS KUNTOUTUMISEN TUEKSI 2 (11) YLEISTÄ Polven tekonivelleikkauksessa polvinivelen kuluneet nivelpinnat korvataan

Lisätiedot

Johdanto. Ensiapuopas on toteutettu Lahden ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan hoitotyön koulutusohjelman opinnäytetyönä syksyllä 2015.

Johdanto. Ensiapuopas on toteutettu Lahden ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan hoitotyön koulutusohjelman opinnäytetyönä syksyllä 2015. Ensiapuopas Johdanto Tämä ensiapuopas on tarkoitettu Kiekkoreippaan joukkueiden huoltajille tueksi oikeanlaisen ensiavun antamiseksi. Oikein annettu ensiapu edistää vammakohdan paranemista sekä estää tilanteen

Lisätiedot

NIVELLIIKKUVUUSHARJOITTEITA

NIVELLIIKKUVUUSHARJOITTEITA Frisbee vinottain vettä vasten = vastus pienempi kuin edellä. (Kuva 171) Frisbee pystysuoraan vettä vasten = kevyin vastus. (Kuva 172) Frisbeeharjoituksia Useimpia seuraavista frisbee-harjoituksista voi

Lisätiedot

Fysioterapeutin ohjeita olkapääpotilaalle

Fysioterapeutin ohjeita olkapääpotilaalle Fysioterapia Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Seinäjoen keskussairaala Hanneksenrinne 7 60220 Seinäjoki puh. 06 415 4111 Ähtärin sairaala Sairaalantie 4 E 63700 Ähtäri puh. 06 415 7111 Fysioterapia 2

Lisätiedot

tekonivelellä, johon kuuluu metallinen reisiosa sekä metallinen ja muovinen sääriosa. Polven tekonivel kiinnitetään luuhun

tekonivelellä, johon kuuluu metallinen reisiosa sekä metallinen ja muovinen sääriosa. Polven tekonivel kiinnitetään luuhun Polven tekonivelleikkauksessa korvataan kuluneet nivelpinnat tekonivelellä, johon kuuluu metallinen reisiosa sekä metallinen ja muovinen sääriosa. Polven tekonivel kiinnitetään luuhun Leikkauksen tarkoituksena

Lisätiedot

P O T I L A A N O P A S. Olkapään Nilkan tekonivelleikkaus. Liikkumisen iloa! P O T I L A A N O P A S

P O T I L A A N O P A S. Olkapään Nilkan tekonivelleikkaus. Liikkumisen iloa! P O T I L A A N O P A S P O T I L A A N O P A S Olkapään Nilkan tekonivelleikkaus Liikkumisen iloa! P O T I L A A N O P A S Tämän oppaan tarkoituksena on tukea kuntoutumistanne tekonivel leikkauksen jälkeen. 2 P o t i l a a n

Lisätiedot

MITEN POTILAAN KUVAAMAT OIREET LIITTYVÄT TEKONIVELKOMPLIKAATIOIHIN

MITEN POTILAAN KUVAAMAT OIREET LIITTYVÄT TEKONIVELKOMPLIKAATIOIHIN MITEN POTILAAN KUVAAMAT OIREET LIITTYVÄT TEKONIVELKOMPLIKAATIOIHIN Kokemukseen pohjautuvaa tietoa tarkoitettu fysioterapeuteille, jotka suorittavat t määräaikaistarkastuksia ä i k t k i tekonivelpotilaille

Lisätiedot

Olkapään Polven tekonivelleikkaus. Liikkumisen iloa!

Olkapään Polven tekonivelleikkaus. Liikkumisen iloa! P O T I L A A N O P A S Olkapään Polven tekonivelleikkaus Liikkumisen iloa! P O T I L A A N O P A S Tämän oppaan tarkoituksena on tukea kuntoutumistanne tekonivel leikkauksen jälkeen. 2 P o t i l a a n

Lisätiedot

POTILASOPAS OLKAPÄÄLEIKKAUKSEEN TULEVALLE

POTILASOPAS OLKAPÄÄLEIKKAUKSEEN TULEVALLE POTILASOPAS OLKAPÄÄLEIKKAUKSEEN TULEVALLE Sisällys 1. Johdanto 3 2. Normaali olan rakenne ja toiminta 4 3. Tavallisimmat vammat 5 4. Fysioterapia 5 5. Leikkaushoito 6 Leikkausta edeltävä haastattelu 6

Lisätiedot

Kuntouttava työote heräämöhoidossa. OYS Kesle, Aneva/Heräämö Hilkka Seppälä, Pirkko Rissanen

Kuntouttava työote heräämöhoidossa. OYS Kesle, Aneva/Heräämö Hilkka Seppälä, Pirkko Rissanen Kuntouttava työote heräämöhoidossa Hilkka Seppälä, Pirkko Rissanen Vuodelevon vaikutukset potilaalle Vuodelepo ja liikkumattomuus ovat epäfysiologista ja vaikuttavat merkittävästi ihmisen psyykkiseen ja

Lisätiedot

Osteoporoosi (luukato)

Osteoporoosi (luukato) Osteoporoosi (luukato) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Osteoporoosi tarkoittaa, että luun kalkkimäärä on vähentynyt ja luun rakenne muuttunut. Silloin luu voi murtua

Lisätiedot

TOIMINNALLINEN LIIKKUVUUS

TOIMINNALLINEN LIIKKUVUUS TOIMINNALLINEN LIIKKUVUUS SUOMEN URHEILUOPISTO VALMENNUSKESKUS Pia Pekonen & Annimari Savolainen ASKELKYYKKY KÄDET YLHÄÄLLÄ Polvissa noin 90 asteen kulma Keskivartalossa pito Käsien vienti yhdessä ylös

Lisätiedot

Lonkan nivelrikko. Potilasohje. www.eksote.fi

Lonkan nivelrikko. Potilasohje. www.eksote.fi Lonkan nivelrikko Potilasohje www.eksote.fi Sisällys Hyvä nivelrikko-oireinen... 3 Nivelrikon vaikutuksia... 3 Tietoa nivelrikosta ja harjoittelun vaikutuksista... 4 Mitä nivelrikko on... 4 Harjoittelulla

Lisätiedot

Kyynärvarren ja ranteen vahvistaminen sekä vammojen ennaltaehkäisy

Kyynärvarren ja ranteen vahvistaminen sekä vammojen ennaltaehkäisy PS&V-MM 2011 Kyynärvarren ja ranteen vahvistaminen sekä vammojen ennaltaehkäisy Tärkein yksittäinen tekijä sulkapalloilijan kyynärvarren sekä ranteen vammojen ennaltaehkäisyssä on oikea mailaote. Muista

Lisätiedot

ENSIAPUOPAS CHEERLEADEREILLE

ENSIAPUOPAS CHEERLEADEREILLE ENSIAPUOPAS CHEERLEADEREILLE HEINI HEIKKILÄ 2011 SISÄLLYSLUETTELO HÄTÄILMOITUS HÄTÄILMOITUS... 3 KYLKIASENTO... 4 KOLMEN K:N HOITO... 6 RANTEEN SITOMINEN... 8 NILKAN SITOMINEN... 9 POLVEN SITOMINEN...

Lisätiedot

AHTAAN OLKANIVELEN AVARRUSLEIKKAUS (ACROMIOPLASTIA) POTILASOPAS

AHTAAN OLKANIVELEN AVARRUSLEIKKAUS (ACROMIOPLASTIA) POTILASOPAS AHTAAN OLKANIVELEN AVARRUSLEIKKAUS (ACROMIOPLASTIA) POTILASOPAS Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri /Ähtärin sairaala Fysioterapia Protokolla 1(6) AHDAS OLKANIVEL (OLKANIVELEN PINNE-/ KIERTÄJÄKALVOSINOIREYHTYMÄ)

Lisätiedot

HOITAJIEN OPASVIHKO LONKKAMURTUMAPOTILAAN KUNTOUTUMISTA TUKEVAAN HOITOTYÖHÖN

HOITAJIEN OPASVIHKO LONKKAMURTUMAPOTILAAN KUNTOUTUMISTA TUKEVAAN HOITOTYÖHÖN HOITAJIEN OPASVIHKO LONKKAMURTUMAPOTILAAN KUNTOUTUMISTA TUKEVAAN HOITOTYÖHÖN Jokitalo Marjaana, Mäkitaavola Anna-Lena, Söderlund Sanna & Tervaniemi Satu SISÄLLYSLUETTELO KUNTOUTUMINEN... 3 KORJAUSMATERIAALIT...

Lisätiedot

KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU

KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU SOSIAALI- JA TERVEYSALA ALARAAJAKIPSATUN POTILAAN KOTIHOITO-OPAS Projektityö Jari-Pekka Martimo, Ossi Saarijärvi, Ville-Matias Viippola Hoitotyön koulutusohjelma Kemi 2011

Lisätiedot

Polven nivelrikko. Potilasohje. www.eksote.fi

Polven nivelrikko. Potilasohje. www.eksote.fi Polven nivelrikko Potilasohje www.eksote.fi Sisällys Hyvä nivelrikko-oireinen... 3 Nivelrikon vaikutuksia... 3 Tietoa nivelrikosta ja harjoittelun vaikutuksista... 4 Mitä nivelrikko on... 4 Harjoittelulla

Lisätiedot

Ohjeita olkanivelen tähystysleikkauksesta kuntoutuvalle

Ohjeita olkanivelen tähystysleikkauksesta kuntoutuvalle Ohjeita olkanivelen tähystysleikkauksesta kuntoutuvalle VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI EGENTLIGA FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT Tämän ohjeen tarkoituksena on selvittää olkanivelen tähystysleikkauksen jälkeistä

Lisätiedot

Lyhyt saapaskipsi. Opetustuokio Lapin ammattikorkeakoulun opiskelijoille. Henri Perälä & Riikka Pulkkinen

Lyhyt saapaskipsi. Opetustuokio Lapin ammattikorkeakoulun opiskelijoille. Henri Perälä & Riikka Pulkkinen Lyhyt saapaskipsi Opetustuokio Lapin ammattikorkeakoulun opiskelijoille Henri Perälä & Riikka Pulkkinen Opinnäytetyö Hyvinvointipalvelujen osaamisala Hoitotyön koulutusohjelma Sairaanhoitaja (AMK) KEMI

Lisätiedot

VENYTTELYOHJE EVU - 00. Mika Laaksonen

VENYTTELYOHJE EVU - 00. Mika Laaksonen VENYTTELYOHJE EVU - 00 Mika Laaksonen MIKSI ON HYVÄ VENYTELLÄ PELIEN JA HARJOITUSTEN JÄLKEEN? Kova harjoittelu ja treeni kiristävät lihaksia, jos venyttely laiminlyödään. Näin lihakset väsyvät nopeammin

Lisätiedot

POLVEN TEKONIVELLEIKKAUKSEEN VALMISTAUTUMINEN

POLVEN TEKONIVELLEIKKAUKSEEN VALMISTAUTUMINEN Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri POTILASOHJE KUOPION YLIOPISTOLLINEN SAIRAALA Fysiatrian klinikka/ Ortopedian, traumatologian ja käsikirurgian klinikka 3.10.2012 1 (7) Postiosoite Käyntiosoite Puijon sairaala

Lisätiedot

Apuvälineet Teidän tulee ennen leikkaukseen tuloa hakea itsellenne kyynärsauvat omasta terveyskeskuksesta / apuvälineyksiköstä.

Apuvälineet Teidän tulee ennen leikkaukseen tuloa hakea itsellenne kyynärsauvat omasta terveyskeskuksesta / apuvälineyksiköstä. TYKS POTILASOHJE POLVEN TEKONIVELLEIKKAUS Polven tekonivelleikkauksen yleisin syy on polvinivelen nivelrikko eli polven kuluma. Nivelrikko kehittyy tavallisesti ikääntymisen myötä ilman erityistä syytä.

Lisätiedot

tekonivelleikkaus Polven Liikkumisen iloa! Potilaan opas

tekonivelleikkaus Polven Liikkumisen iloa! Potilaan opas Polven tekonivelleikkaus Liikkumisen iloa! Potilaan opas Tämän oppaan tarkoituksena on tukea kuntoutumistanne tekonivel leikkauksen jälkeen. Sisältö Kuntoutuminen polven tekonivelleikkauksesta 4 Asentohoito

Lisätiedot

KOTIKUNTOILUOPAS. Selkä, vatsa, jalat, kädet, niska ja hartiat

KOTIKUNTOILUOPAS. Selkä, vatsa, jalat, kädet, niska ja hartiat KOTIKUNTOILUOPAS Selkä, vatsa, jalat, kädet, niska ja hartiat Tämä opas on tehty opinnäytetyönä aiheena Seniorit kuntoon kotikonstein. Oppaan ovat tehneet Kouvolan seudun ammattiopiston sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

RATSASTAJAN VENYTTELYOHJEET. Riikka Kärsämä & Jonna Haataja Fysioterapian koulutusohjelma / OAMK Elokuu 2013

RATSASTAJAN VENYTTELYOHJEET. Riikka Kärsämä & Jonna Haataja Fysioterapian koulutusohjelma / OAMK Elokuu 2013 RATSASTAJAN VENYTTELYOHJEET Riikka Kärsämä & Jonna Haataja Fysioterapian koulutusohjelma / OAMK Elokuu 2013 MITEN VENYTELLÄ? MIKSI VENYTELLÄ? Ennen liikuntasuoritusta/ alkulämmittelyn jälkeen Lyhytkestoiset

Lisätiedot

Vaaranmerkit Diabeetikon jalkaongelmien ennaltaehkäisy ja hoito. Jalkaterapeutti Anne Räsänen 2016

Vaaranmerkit Diabeetikon jalkaongelmien ennaltaehkäisy ja hoito. Jalkaterapeutti Anne Räsänen 2016 Vaaranmerkit Diabeetikon jalkaongelmien ennaltaehkäisy ja hoito Jalkaterapeutti Anne Räsänen 2016 Vaaranmerkit Omahoito - Ongelmia aiheuttavat Huono hygienia, hoitamattomat kynnet ja iho Virheelliset hoitotottumukset

Lisätiedot

VENYTTELYOHJE B-juniorit

VENYTTELYOHJE B-juniorit VENYTTELYOHJE B-juniorit Venyttelyn perusteet: Toisin kuin yleensä uskotaan, lihasta voidaan venyttää myös ennen tai jälkeen raskaan suorituksen. Venyttelyn ja lihaksen venyttämisen kesto riippuu siitä,

Lisätiedot

TERVETULOA. Lapin Keskussairaalaan osastolle 4B OTTAKAA TÄMÄ OPAS MUKAANNE KUN TULETTE POLVEN TEKONIVELLEIKKAUKSEEN

TERVETULOA. Lapin Keskussairaalaan osastolle 4B OTTAKAA TÄMÄ OPAS MUKAANNE KUN TULETTE POLVEN TEKONIVELLEIKKAUKSEEN LAPIN SAIRAANHOITOPIIRI TERVETULOA Lapin Keskussairaalaan osastolle 4B OTTAKAA TÄMÄ OPAS MUKAANNE KUN TULETTE POLVEN TEKONIVELLEIKKAUKSEEN Tämän oppaan tarkoituksena on tukea polven/polvien tekonivelleikkaukseen

Lisätiedot

PÄIVYSTYSPOLIKLINIKALLA KIPSATUN POTI- LAAN KOTIHOITO-OHJAUS

PÄIVYSTYSPOLIKLINIKALLA KIPSATUN POTI- LAAN KOTIHOITO-OHJAUS Saimaan ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysala Lappeenranta Hoitotyön koulutusohjelma Piia Peltonen PÄIVYSTYSPOLIKLINIKALLA KIPSATUN POTI- LAAN KOTIHOITO-OHJAUS Opinnäytetyö 2012 TIIVISTELMÄ Piia Peltonen

Lisätiedot

KEPPIJUMPAN PERUSLIIKKEITÄ "Keppijumpan isän" Juhani Salakan ohjeita oikeisiin liikesuorituksiin. Perusohje: Aluksi suurin huomio oikeaan suoritustekniikkaan (opetellaan ensin "uimaan" ja mennään vasta

Lisätiedot

LONKAN TEKONIVELLEIKKAUKSEEN VALMISTAUTUMINEN

LONKAN TEKONIVELLEIKKAUKSEEN VALMISTAUTUMINEN Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri POTILASOHJE KUOPION YLIOPISTOLLINEN SAIRAALA Fysiatrian klinikka / Ortopedian, traumatologian ja käsikirurgian klinikka 16.1.2013 1 (9) Postiosoite Käyntiosoite Puijon sairaala

Lisätiedot

POTILAAN HYGIENIAOPAS

POTILAAN HYGIENIAOPAS POTILAAN HYGIENIAOPAS Erikoissairaanhoito Hatanpään sairaala Sisältö SISÄLLYSLUETTELO Hygienia sairaalassa. 2 Käsihygienia.. 3 Käsien pesu 4 Käsien desinfektio... 5 Yskimishygienia.. 6 Henkilökohtainen

Lisätiedot

Fysioterapeutin ohjeita Olkanivelen rustorenkaan korjausleikkauspotilaalle (Bankart)

Fysioterapeutin ohjeita Olkanivelen rustorenkaan korjausleikkauspotilaalle (Bankart) Fysioterapia Fysioterapeutin ohjeita Olkanivelen rustorenkaan korjausleikkauspotilaalle (Bankart) Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Seinäjoen keskussairaala Hanneksenrinne 7 60220 Seinäjoki puh. 06 415

Lisätiedot

Alaraajaortoosit URIEL 333 -NILKKAORTOOSI URIEL 33 -NILKKAORTOOSI

Alaraajaortoosit URIEL 333 -NILKKAORTOOSI URIEL 33 -NILKKAORTOOSI Uriel-ortoosit Alaraajaortoosit URIEL 333 -NILKKAORTOOSI Uriel 333 -nilkkaortoosi koostuu kahdesta anatomisesti muotoillusta kovasta muovilastasta, joiden sisäpinta on pehmustettu tarrasäädettävillä ilmakennotyynyillä.

Lisätiedot

VALMIUSASENTO SEISTEN vasen jalka hieman oikean jalan etupuolella jalkaterät hartian leveyden verran erillään sivusuunnassa jalkaterät ovat hieman

VALMIUSASENTO SEISTEN vasen jalka hieman oikean jalan etupuolella jalkaterät hartian leveyden verran erillään sivusuunnassa jalkaterät ovat hieman VALMIUSASENTO SEISTEN vasen jalka hieman oikean jalan etupuolella jalkaterät hartian leveyden verran erillään sivusuunnassa jalkaterät ovat hieman sisäänpäin kääntyneenä polvet hieman koukussa, paino molemmilla

Lisätiedot

Sovitut seuranta-ajat

Sovitut seuranta-ajat KUNTOKIRJA Sovitut seuranta-ajat Pvm/ klo paikka Huomioitavaa/ sovitut asiat Henkilötiedot Nimi: Osoite: Puhelin: Yhteystietoja Lääkäri KYS Puhelin Sairaanhoitaja, Sydänpoliklinikka Puhelin Fysioterapeutti

Lisätiedot

SEISAN 1(12) SEISAN. 1. Yoi

SEISAN 1(12) SEISAN. 1. Yoi SEISAN 1(12) Kuvien lähde: Gijomonkai ry:n katavideo Tekstien lähde: Shoko-Ryu kolleegio Shoko-Ryu vyokoevaatimukset (Lokakuu 2003 Tarkistettu versio helmikuu 2004 ) SEISAN 1. Yoi 2. Askel vasemmalla jalalla

Lisätiedot

Suvi Kinnari KYYNÄRVARRENMURTUMAN KIPSIHOIDON KOTIHOITO- OHJEET LAPSIPOTILAALLE

Suvi Kinnari KYYNÄRVARRENMURTUMAN KIPSIHOIDON KOTIHOITO- OHJEET LAPSIPOTILAALLE Suvi Kinnari KYYNÄRVARRENMURTUMAN KIPSIHOIDON KOTIHOITO- OHJEET LAPSIPOTILAALLE Hoitotyön koulutusohjelma Hoitotyön suuntautumisvaihtoehto 2013 KYYNÄRVARRENMURTUMAN KIPSIHOIDON KOTIHOITO-OHJEET LAPSIPOTILAALLE

Lisätiedot

OHJEITA POLVEN TEKONIVELLEIKKAUKSEEN TULE- VILLE POTILAILLE

OHJEITA POLVEN TEKONIVELLEIKKAUKSEEN TULE- VILLE POTILAILLE VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI 1 POLVI KUNTOON OHJEITA POLVEN TEKONIVELLEIKKAUKSEEN TULE- VILLE POTILAILLE POLVEN TEKONIVELLEIKKAUS Polven tekonivelleikkauksen yleisin syy on polvinivelen nivelrikko

Lisätiedot

3. Kehittävä venyttely: Kehittävällä venyttelyllä kehitetään lihasten liikkuvuutta, joilla on suoria vaikutuksia mm.

3. Kehittävä venyttely: Kehittävällä venyttelyllä kehitetään lihasten liikkuvuutta, joilla on suoria vaikutuksia mm. Liikkuvuuden kehittäminen Venyttelyn merkitys koripalloilijalle voidaan jakaa karkeasti kolmeen osaan: Valmistava venyttely: suoritetaan ennen harjoitusta tai peliä! Valmistavassa venyttelyssä avataan

Lisätiedot

Loppuverryttelyn yhteydessä venytysten kesto 15-30 sekuntia per jalka/puoli. *Keskipitkä venytys

Loppuverryttelyn yhteydessä venytysten kesto 15-30 sekuntia per jalka/puoli. *Keskipitkä venytys Johdanto Tässä oppaassa on kuvattu ja esitetty jalkapalloilijan tärkeimpiin lihasryhmiin kohdistuvat venytykset. Tavoitteena on selkeyttää pelaajille ja valmentajille sekä pelaajien vanhemmille mitä venytyksiä

Lisätiedot

Lajitekniikka: venyttely

Lajitekniikka: venyttely Alaraajat Etureiden lihakset Seiso ryhdikkäästi. Ota yhdellä tai kahdella kädellä kiinni nilkastasi. Pidä jalat samansuuntaisena ja lantio suorassa. Työnnä lantiota hiukan eteenpäin jännittämällä pakaralihakset.

Lisätiedot

Hoito Kohdalleen! KYLMÄ- JA KUUMAKÄÄREET. Ergonomisesti muotoillut. hoitoa ja helpotusta arkipäivään. Hoitoa ja kivunlievitystä ilman lääkkeitä.

Hoito Kohdalleen! KYLMÄ- JA KUUMAKÄÄREET. Ergonomisesti muotoillut. hoitoa ja helpotusta arkipäivään. Hoitoa ja kivunlievitystä ilman lääkkeitä. Hoito Kohdalleen! Ergonomisesti muotoillut KYLMÄ- JA KUUMAKÄÄREET hoitoa ja helpotusta arkipäivään. Hoitoa ja kivunlievitystä ilman lääkkeitä. www.invapuoti.fi Kuuma/kylmähoito - kestävä ja lääkkeetön

Lisätiedot

Fysioterapeutin ohjeita Ahtaan olkanivelen avarrusleikkauspotilaalle (Acromioplastia)

Fysioterapeutin ohjeita Ahtaan olkanivelen avarrusleikkauspotilaalle (Acromioplastia) Fysioterapia Fysioterapeutin ohjeita Ahtaan olkanivelen avarrusleikkauspotilaalle (Acromioplastia Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Seinäjoen keskussairaala Hanneksenrinne 7 60220 Seinäjoki puh. 06 415

Lisätiedot

Yleisimmät jääpallovammat ja niiden ensiapu

Yleisimmät jääpallovammat ja niiden ensiapu Yleisimmät jääpallovammat ja niiden ensiapu Wiipurin Sudet Helena Kiiskinen Virve Puheloinen-Anttila Tervetuloa ensiapukoulutukseen! Opiskelemme Saimaan ammattikorkeakoulussa sairaanhoidon ja ensihoidon

Lisätiedot

Potilasohje liike- ja liikuntaharjoitteluun polvi- ja lonkkanivelrikossa

Potilasohje liike- ja liikuntaharjoitteluun polvi- ja lonkkanivelrikossa Potilasohje liike- ja liikuntaharjoitteluun polvi- ja lonkkanivelrikossa Hilkka Virtapohja ja Jari Arokoski Lisätietoa 19.2.2007 Nivelrikon seurauksena lihasvoima heikkenee ja nivel jäykistyy. Nivelrikkopotilaiden

Lisätiedot

URHEILUUN LIITTYVIEN VAMMOJEN TUNNISTAMINEN JA HARJOITTELUUN LIITTYVÄT RAJOITUSSUOSITUKSET

URHEILUUN LIITTYVIEN VAMMOJEN TUNNISTAMINEN JA HARJOITTELUUN LIITTYVÄT RAJOITUSSUOSITUKSET URHEILUUN LIITTYVIEN VAMMOJEN TUNNISTAMINEN JA HARJOITTELUUN LIITTYVÄT RAJOITUSSUOSITUKSET Aivotärähdys Aivotärähdys on suoran tai epäsuoran ulkoisen voiman aiheuttama aivotoiminnan häiriö, enemmän toiminnallinen

Lisätiedot

Hoito-ohjeet lapsen sairastuessa

Hoito-ohjeet lapsen sairastuessa TÄRKEÄT YHTEYSTIEDOT Yleinen hätänumero 112 Myrkytystietokeskus 09 471 977 Omat terveysasemat ma to klo 8 16 ja pe klo 8 15 Armila 05 352 7260 Lauritsala 05 352 6701 Sammonlahti 05 352 7501 Joutseno 05

Lisätiedot

Vaikutus: etureisi Ota nilkasta kiinni vastakkaisella kädellä ja vedä kantapäätä kohti pakaraa

Vaikutus: etureisi Ota nilkasta kiinni vastakkaisella kädellä ja vedä kantapäätä kohti pakaraa Venyttelyohje: Jalat 1. Vaikutus: etureisi, lonkan koukistaja Ota nilkasta kiinni vastakkaisella kädellä ja vedä kantapäätä kohti pakaraa. Paina lantiota eteen. 2. Vaikutus: etureisi, lonkan koukistaja

Lisätiedot

KOTIVENYTTELYOHJELMA REIDEN TAKAOSAN LIHAKSET REIDEN LÄHENTÄJÄT PAKARALIHAKSET

KOTIVENYTTELYOHJELMA REIDEN TAKAOSAN LIHAKSET REIDEN LÄHENTÄJÄT PAKARALIHAKSET KOTIVENYTTELYOHJELMA REIDEN TAKAOSAN LIHAKSET Ojenna toinen jalka suoraksi eteen ja pidä toinen jalka koukistettuna vieressä. Nojaa ylävartaloa eteen kohti venytettävää jalkaa. Pidä selkä suorana.tunne

Lisätiedot

P O T I L A A N O P A S. Olkapään tekonivelleikkaus. Olkapään harjoitusohjeita!

P O T I L A A N O P A S. Olkapään tekonivelleikkaus. Olkapään harjoitusohjeita! P O T I L A A N O P A S Olkapään tekonivelleikkaus Olkapään harjoitusohjeita! Tämän oppaan tarkoituksena on tukea kuntoutumistanne tekonivel leikkauksen jälkeen. 2 P o t i l a a n o p a s K u n t o u t

Lisätiedot

CASE 1 65-vuotias nainen, jolla puutuu 2-3 sormet ja 4 sormen mediaalireuna oikeasta yläraajasta. Keskikaularangassa ja scapulan angulus inferiorisella alueella särkyä. Lepo helpottaa jonkun verran kipua.

Lisätiedot

Opinnäytetyö Fysioterapiaopiskelijat Mari Kopra Eija Saarinen. Opinnäytetyö: Mari Kopra ja Eija Saarinen

Opinnäytetyö Fysioterapiaopiskelijat Mari Kopra Eija Saarinen. Opinnäytetyö: Mari Kopra ja Eija Saarinen Opinnäytetyö Fysioterapiaopiskelijat Mari Kopra TASAPAINOHARJOITUKSIA VERTAISOHJAAJIEN KÄYTTÖÖN Tasapainoharjoitukset on suunniteltu vertaisohjaajien työkaluiksi, he voivat hyödyntää näitä kortteja omissa

Lisätiedot

vatsan alueelle iso leikkaus ja sen jälkeen tullut infektio. Potilaan vatsan haava jouduttu avamaan ja jättämään auki. Potilaalla oli 10cm leveä

vatsan alueelle iso leikkaus ja sen jälkeen tullut infektio. Potilaan vatsan haava jouduttu avamaan ja jättämään auki. Potilaalla oli 10cm leveä Sorbact-geeliverkko säärihaavalla Haavapotilas on iäkäs rouva, jolla vasemmassa jalassa krooninen säärihaava. Potilas hoitanut haavaansa itse kotona, mutta voinnin huonontumisen, lisääntyneen haavaerityksen

Lisätiedot

Terveys 2011 / Loppupiste 26.7.2011

Terveys 2011 / Loppupiste 26.7.2011 NIVELTOIMINTATESTI Testi tehdään vain 55 vuotta täyttäneille. Tutkimuksen tarkoitus on kartoittaa nivelten toiminnallisia vajavuuksia. Kustakin testistä suoriutuminen edellyttää yhden tai useamman nivelen

Lisätiedot

LONKAN TEKONIVELLEIKKAUS OPAS KUNTOUTUMISEN TUEKSI

LONKAN TEKONIVELLEIKKAUS OPAS KUNTOUTUMISEN TUEKSI 1 (11) Fysioterapia Sairaalantie 11, 42100 Jämsä puh: 040-482 6066 LONKAN TEKONIVELLEIKKAUS OPAS KUNTOUTUMISEN TUEKSI 2 (11) YLEISTÄ Lonkan tekonivelleikkauksessa kuluneet nivelpinnat korvataan yleensä

Lisätiedot

HAAVAT JA HAAVAHOITO 13.2.2013 Jalostuspäivät. Heidi Kellokoski-Kiiskinen Laukaan Eläinsairaala

HAAVAT JA HAAVAHOITO 13.2.2013 Jalostuspäivät. Heidi Kellokoski-Kiiskinen Laukaan Eläinsairaala HAAVAT JA HAAVAHOITO 13.2.2013 Jalostuspäivät Heidi Kellokoski-Kiiskinen Laukaan Eläinsairaala ENSIHAVAINNOT Verenvuoto: valtimovuoto suihkuaa Kipu: tärinä, pinnallinen hengitys, hikoilu tuskainen ilme,

Lisätiedot

Käsivarsi- ja hartiaortoosit. www.camp.fi

Käsivarsi- ja hartiaortoosit. www.camp.fi www.camp.fi Kyynär- ja kantapääsuoja Heelbo Elastinen sukka, jonka geelilevy suojaa kyynärpään ihoa ja ehkäisee hankaumien syntymistä. Tuotenro. Väri Koko Mitta Pakkaus 53600 Keltainen Small 15-20 cm Pari

Lisätiedot

MITTAUKSEEN VARUSTAUTUMINEN Ohut mittanauha, jossa on koukku päässä (paras tarkkuus) Viivoitin Kynä ihomerkkauksia varten

MITTAUKSEEN VARUSTAUTUMINEN Ohut mittanauha, jossa on koukku päässä (paras tarkkuus) Viivoitin Kynä ihomerkkauksia varten MITTAUKSEEN VARUSTAUTUMINEN Ohut mittanauha, jossa on koukku päässä (paras tarkkuus) Viivoitin Kynä ihomerkkauksia varten MITTAUKSEEN VALMISTAUTUMINEN Pidä huoli, että mitattava seisoo mittaustilanteessa

Lisätiedot

Liikuntakoneiston huolto

Liikuntakoneiston huolto Liikuntakoneiston huolto Lihakset kaipaavat vahvistamisen lisäksi myös huoltoa. Huolla liikuntakoneistoasi säännöllisin venytyksin ja liikkuvuusharjoituksin. Sisällytä huoltoa jokaiseen harjoitukseesi

Lisätiedot

TERVETULOA. Lapin Keskussairaalaan osastolle 4B OTTAKAA TÄMÄ OPAS MUKAANNE KUN TULETTE LONKAN TEKONIVELLEIKKAUKSEEN

TERVETULOA. Lapin Keskussairaalaan osastolle 4B OTTAKAA TÄMÄ OPAS MUKAANNE KUN TULETTE LONKAN TEKONIVELLEIKKAUKSEEN LAPIN SAIRAANHOITOPIIRI TERVETULOA Lapin Keskussairaalaan osastolle 4B OTTAKAA TÄMÄ OPAS MUKAANNE KUN TULETTE LONKAN TEKONIVELLEIKKAUKSEEN Tämän oppaan tarkoituksena on tukea lonkan/lonkkien tekonivelleikkaukseen

Lisätiedot

Leikkauksen jälkeinen kuntoutuminen Fysioterapeutti Miia Pöntinen 26.9.2014

Leikkauksen jälkeinen kuntoutuminen Fysioterapeutti Miia Pöntinen 26.9.2014 Leikkauksen jälkeinen kuntoutuminen Fysioterapeutti Miia Pöntinen 26.9.2014 } Muutokset viimeisen 10 vuoden aikana fysioterapia keskittynyt päiväkirurgiassa enemmän ortopedisiin toimenpiteisiin } Leikkausmäärien

Lisätiedot

LIHASKUNTOTESTIEN SUORITUSOHJEET. 1 Painoindeksi BMI. Painoindeksi lasketaan paino jaettuna pituuden neliöllä (65 kg :1,72 m 2 = 21,9).

LIHASKUNTOTESTIEN SUORITUSOHJEET. 1 Painoindeksi BMI. Painoindeksi lasketaan paino jaettuna pituuden neliöllä (65 kg :1,72 m 2 = 21,9). LIHASKUNTOTESTIEN SUORITUSOHJEET 1 Painoindeksi BMI Painoindeksi lasketaan paino jaettuna pituuden neliöllä (65 kg :1,72 m 2 = 21,9). Painoindeksi kuvaa painon sopivuutta ja myös rasvakudoksen määrää.

Lisätiedot

Tekonivelleikkauksen jälkeen

Tekonivelleikkauksen jälkeen Tekonivelleikkauksen jälkeen Sisältö Tämän oppaan tarkoituksena on tukea toipumistanne tekonivel leikkauksen jälkeen. Tekonivelleikkauksen jälkeen 5 Miten hoidan leikkaushaavaa kotona 5 Seuratkaa haavanne

Lisätiedot

Ultraäänellä uusi ilme kulmille, leualle, kaulalle ja dekolteelle

Ultraäänellä uusi ilme kulmille, leualle, kaulalle ja dekolteelle Ultraäänellä uusi ilme kulmille, leualle, kaulalle ja dekolteelle Mistä Ultherapy -hoidossa on kysymys? Ultherapy kohdistaa fokusoitua ultraäänienergiaa siihen ihokerrokseen, jota tyypillisesti käsitellään

Lisätiedot

Postoperatiivisen i peroneushermovaurion hoitokäytännöistä Suomen endoproteesihoitajat ry. Tietoja ja ajatuksia tekonivelpotilaan hoidosta 19.- 21.4.2007 Katri Patteri fysioterapeutti Tekonivelsairaala

Lisätiedot

REIPPAASTI KOHTI TURVALLISTA TALVEA

REIPPAASTI KOHTI TURVALLISTA TALVEA REIPPAASTI KOHTI TURVALLISTA TALVEA LIIKU PYSYT PYSTYSSÄ; Kotiharjoittelulla on helppo aloittaa; paranna lihasvoimaa ja tasapainoa Terveysliikuntaa voi harrastaa yksin tai yhdessä HUOMIOI JALKINEET JA

Lisätiedot

RADIUSMURTUMAN KIPSIHOITO. Ohjelehtinen 6-12-vuotiaille lapsille

RADIUSMURTUMAN KIPSIHOITO. Ohjelehtinen 6-12-vuotiaille lapsille RADIUSMURTUMAN KIPSIHOITO Ohjelehtinen 6-12-vuotiaille lapsille Taru Kesänen Opinnäytetyö Lokakuu 2012 Hoitotyön koulutusohjelma Hoitotyön suuntautumisvaihtoehto TIIVISTELMÄ Tampereen ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

BAKASANA ELI KURKIASENTO ON YKSI TUNNETUIMMISTA SELÄN KIERTO, SAADAAN VÄHEMMÄN TUNNETTU PARSVA (SIVU) HALLINNAN JA SYVIEN VATSALIHASTEN TYÖSKENTELYN

BAKASANA ELI KURKIASENTO ON YKSI TUNNETUIMMISTA SELÄN KIERTO, SAADAAN VÄHEMMÄN TUNNETTU PARSVA (SIVU) HALLINNAN JA SYVIEN VATSALIHASTEN TYÖSKENTELYN KAKSITOISTA Sivuttainen kurki BAKASANA ELI KURKIASENTO ON YKSI TUNNETUIMMISTA KÄSITASAPAINOASENNOISTA. KUN BAKASANAAN LISÄTÄÄN SELÄN KIERTO, SAADAAN VÄHEMMÄN TUNNETTU PARSVA (SIVU) BAKASANA. KÄSITASAPAINOASANAT

Lisätiedot

VALUE IN CARING VAIVATONTA JA TEHOKASTA ASENTOHOITOA

VALUE IN CARING VAIVATONTA JA TEHOKASTA ASENTOHOITOA VALUE IN CARING VAIVATONTA JA TEHOKASTA ASENTOHOITOA VAKAUS TURVALLISUUS RENTOUTUMINEN ALENTUNUT TONUS ALENTUNUT ÄRSYTYS PAREMPI LEVON JA UNEN LAATU PALAUTUMINEN PARANTUNUT RUOANSULATUS TEHOKKAAMPI PARANEMINEN

Lisätiedot

Hemodialyysihoitoon tulevalle

Hemodialyysihoitoon tulevalle Hemodialyysihoitoon tulevalle Potilasohje Olet aloittamassa hemodialyysihoidon eli keinomunuaishoidon. Tästä ohjeesta saat lisää tietoa hoidosta. Satakunnan sairaanhoitopiiri Dialyysi Päivitys 01/2016

Lisätiedot

Perustilasto / Tapaturmavakuutuslaitosten liitto 13.06.2011 Vahinkotilasto

Perustilasto / Tapaturmavakuutuslaitosten liitto 13.06.2011 Vahinkotilasto Perustilasto / Tapaturmavakuutuslaitosten liitto 13.06.2011 Vahinkotilasto Tehdyt rajaukset: AMMATTILUOKKA (3): SIIVOOJAT (942) VAHINKOLUOKKA: TYÖMATKA Huom. vuoden 2009 lukumäärät tulevat nousemaan vielä

Lisätiedot

Sinulle, joka tarvitset paikallista estrogeenihoitoa.

Sinulle, joka tarvitset paikallista estrogeenihoitoa. Sinulle, joka tarvitset paikallista estrogeenihoitoa. POTILASTIEDOTE 1 2 SISÄLLYS Vähentynyt estrogeenituotanto ja sukupuolielinten vaivat... 4 Oestring-hoito... 5 Kenelle Oestring sopii?... 7 Onko Oestringillä

Lisätiedot

NÄIN JUOSTAAN OIKEIN. Virheitä korjaamalla kohti parempaa juoksutekniikkaa

NÄIN JUOSTAAN OIKEIN. Virheitä korjaamalla kohti parempaa juoksutekniikkaa NÄIN JUOSTAAN OIKEIN Virheitä korjaamalla kohti parempaa juoksutekniikkaa NÄIN JUOSTAAN OIKEIN Virheitä korjaamalla kohti parempaa juoksutekniikkaa Juoksutekniikan suhteen urheilija toimii kuin kone: vahvasta

Lisätiedot

LASAL ASENTOHOITOTYYNYT

LASAL ASENTOHOITOTYYNYT LASAL - ratkaisu asentohoitoon Oct. 2012 1 LASAL asentohoitotyynyt ovat oiva ratkaisu asentohoitoon. Neurologisten potilaiden ja rajoittuneen liikkuvuuden omaavien henkilöiden kanssa työskentelevälle LASALtyynyt

Lisätiedot

ENSIHAVAINNOT TOIMENPITEET ENSIHAVAINNOT ELÄINLÄÄKÄRIN TARVE. HAAVAT JA HAAVAHOITO 14.3.2013 Killerin ravirata

ENSIHAVAINNOT TOIMENPITEET ENSIHAVAINNOT ELÄINLÄÄKÄRIN TARVE. HAAVAT JA HAAVAHOITO 14.3.2013 Killerin ravirata ENSIHAVAINNOT HAAVAT JA HAAVAHOITO 14.3.2013 Killerin ravirata Heidi Kellokoski-Kiiskinen Laukaan Eläinsairaala Verenvuoto: valtimovuoto suihkuaa Kipu: tärinä, pinnallinen hengitys, hikoilu, tuskainen

Lisätiedot

1. TrendyNailWraps kynsikalvot koko kynnelle

1. TrendyNailWraps kynsikalvot koko kynnelle 1. TrendyNailWraps kynsikalvot koko kynnelle TrendyNailWraps kynsikalvot on valmistettu yhdysvalloissa erityiselle laminoidulle pinnalle joka on niin kestävä että sen päälle voidaan karhentamisen jälkeen

Lisätiedot

VALMENTAJA 1 AMMUNNAN PERUSTEET. Asko Nuutinen

VALMENTAJA 1 AMMUNNAN PERUSTEET. Asko Nuutinen VALMENTAJA 1 AMMUNNAN PERUSTEET Asko Nuutinen Ammunnan perusteet - tuuli Kuvat: Jami Aho Malli: Eija Salonen Asko Nuutinen - Ammunta on taitolaji joka on opittavissa harjoittelemalla - perusteet heti oikein

Lisätiedot

Laitilan Jyske ry 5.4.15 Toimintakäsikirja

Laitilan Jyske ry 5.4.15 Toimintakäsikirja Keskivartalolihaskuntoharjoituksia Seuraavassa on muutamia keskivartalon voimaan ja hallintaan keskittyviä harjoituksia. Aluksi esitetyt määrät voivat tuntua isoilta. Voitkin aluksi aloittaa pienemmistä

Lisätiedot

1. Tarkista, että pullon vakuumi on kunnossa. Vihreän haitarin pitää olla lytyssä.

1. Tarkista, että pullon vakuumi on kunnossa. Vihreän haitarin pitää olla lytyssä. PleurX-dreeni on katetri, jonka avulla voitte itse tyhjentää keuhkopussiin kertyneen nesteen. Katetri laitetaan potilaille, jotka ovat toistuvasti joutuneet käymään keuhkopussin tyhjennyksessä. Katetri

Lisätiedot

OLKAPOTILAAN FYSIOTERAPIA. TYKS ARTRO Asiantuntijapalvelut ft Pia Kalpamaa

OLKAPOTILAAN FYSIOTERAPIA. TYKS ARTRO Asiantuntijapalvelut ft Pia Kalpamaa OLKAPOTILAAN FYSIOTERAPIA TYKS ARTRO Asiantuntijapalvelut ft Pia Kalpamaa KUORMITTUNEISUUS TYÖKUORMITUS TAPATURMAT ONNISTUNUT FYSIOTERAPIA Fysioterapian ajoitus 1. Akuutti trauman jälkeen Fysioterapia

Lisätiedot

Hämeenlinnan Taitoluistelijat 6.11.2013

Hämeenlinnan Taitoluistelijat 6.11.2013 ENSIAPUOHJEITA TAITOLUISTELUVALMENTAJILLE JA OHJAAJILLE Soita 112, jos potilaalla on; Kova rintakipu Halvausoire Tajuttomuus Hengitysvaikeus Kouristuskohtaus Vaikea tapaturma Hyvin runsas verenvuoto Miten

Lisätiedot

Voimistelurenkaat -asennusohje/harjoitteluopas

Voimistelurenkaat -asennusohje/harjoitteluopas Voimistelurenkaat -asennusohje/harjoitteluopas Onnittelut hyvästä valinnasta! Kotimaiset Dinox voimistelurenkaat ovat monipuolinen harjoitteluväline koko keholle ikään katsomatta. Niillä treenaavat niin

Lisätiedot

Käytä sitä kättä. Opas pareettisen yläraajan terapeuttiseen harjoitteluun. Lisätietoa: www.aivoliitto.fi www.sydänliitto.fi. www.kaypahoito.

Käytä sitä kättä. Opas pareettisen yläraajan terapeuttiseen harjoitteluun. Lisätietoa: www.aivoliitto.fi www.sydänliitto.fi. www.kaypahoito. Oppaan ovat tuottaneet fysioterapeuttiopiskelijat Lasse Hytönen ja Petteri Lemmetyinen opinnäytetyönä Mikkelin Ammattikorkeakoulussa Savonlinnassa yhteistyössä Kruunupuisto Punkaharjun Kuntoutuskeskuksen

Lisätiedot