Opetus- ja kulttuuriministeriö PERUSMUISTIO OKM YVA Polvinen Minna(OKM) JULKINEN. Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu

Transkriptio

1 Opetus- ja kulttuuriministeriö PERUSMUISTIO OKM YVA Polvinen Minna(OKM) JULKINEN Asia EU; Koulutus; Komission ehdotukset osaamisohjelmasta Euroopalle: tiedonanto, ehdotus taitotakuun perustamisesta sekä ehdotus eurooppalaista tutkintojen viitekehystä koskevan suosituksen päivittämisestä Kokous Koulutus (EU30) U/E/UTP-tunnus - Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Suomen kanta Komissio on antanut tiedonannon ja kaksi ehdotusta neuvoston suositukseksi kesäkuussa. EU-puheenjohtajamaan valmistelee osaamisohjelman kokonaisuudesta päätelmät, jotka on tarkoitus hyväksyä koulutusneuvostossa Neuvoston suositusten käsittely alkaa, ja marraskuun neuvostossa tavoitteena on vähintäänkin väliraportti neuvotteluista; taitotakuun osalta mahdollisesti yhteinen näkemys. Suomi pitää komission aloitetta kokonaisuudessaan erittäin tarpeellisena avauksena osaamisen ja taitojen kehittämiseksi sekä työllistyvyyden edistämiseksi. On tärkeää, että EU tukee määrätietoisesti jäsenvaltioita eteenpäin katsovan, tulevaisuusorientoituneen koulutus- ja työllisyyspolitiikan rakentamisessa. EU-tason yhteistyön terävöittämistä tarvitaan työttömyystilanteen ratkaisemiseksi sekä laajemman osaamisen pohjan rakentamiseksi, jotta varmistetaan älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun mahdollisuudet myös tulevaisuudessa. Yhteisten, kunnianhimoisten koulutuspoliittisten tavoitteiden asettaminen, niiden tukeminen ja seuranta jäsenvaltioiden kansallisten koulutusjärjestelmien diversiteettiä kunnioittaen tulee olla jatkossakin EU:n koulutusalan yhteistyön peruslähtökohtana. Suomi katsoo, että yhteistyötä tulee jatkossakin kehittää ilman jäsenvaltioiden hallintoa työllistäviä uusia rakenteita tai hallinnollisia velvoitteita. Komission osaamisohjelma on kokonaisuus, jota koskevia aloitteita komissio tulee antamaan kahden seuraavan vuoden kuluessa. Suomi toivoo tulevien aloitteiden kattavan kaikki koulutustasot, mukaan lukien varhaiskasvatus. Laadullinen työllistymisen seuranta, ammatillisen koulutuksen vetovoimaisuus sekä avaintaitoja koskevan viitekehyksen päivittäminen ovat kannatettavia yhteistyön aloja. Näiden lisäksi tulee huomioida kieli- ja kansainvälisyystaitojen merkitys tulevaisuuden työelämässä sekä koulutuksen laajempi sivistyksellinen ja sosiaalinen ulottuvuus.

2 Erityistä huomiota tulisi kiinnittää työstä työhön siirtymisiin ja siinä tarvittavaan osaamiseen. 2(11) Suomi toivoo komissiolta konkreettisia, horisontaalisia ehdotuksia digitaalisen osaamisen lisäämiseksi erityisesti opettajien ja opettajankoulutuksenosalta. EU:n digitaalisen osaamispohjan vahvistaminen vaatii kunnianhimoisten yhteisten tavoitteiden asettamista koulutuspoliittisen yhteistyön pohjaksi. Digitaalisuutta koskevat osaamistarpeet ovat monimuotoisia ja dynaamisia, ja ne edellyttävät myös työvoiman osaamisen jatkuvaa päivittämistä. Digitalisaation myötä tapahtuva työelämän ja yhteiskunnan nopea muutos edellyttää myös siihen liittyvän ohjausosaamisen ajantasaista kehittämistä. Suomi pitää komission ehdottamaa taitotakuuta merkittävänä koulutuspoliittisena avauksena ja tukee komission viestiä perustaitojen merkityksestä työllistyvyydelle. Suomi pitää hyvänä taitotakuun antamaa mahdollisuutta keskustella koulutus- ja työllisyys- ja sosiaalipolitiikkojen yhteistyön merkityksestä ja käytännön toteutustavoista jäsenmaatasolla. Kansallisesta näkökulmasta katsottuna taitotakuu on yhteensopiva Suomen olemassa olevan koulutusjärjestelmän, hallitusohjelman, ammatillisen koulutuksen reformin sekä maahanmuuttajien kotouttamista tukevien toimien, kuten aikuisten perusopetuksen kehittämistä koskevien tavoitteiden kanssa. Suomen osalta taitotakuu antaa mahdollisuuksia arvioida erityisesti koulutusjärjestelmän ja työelämän ulkopuolella olevien aikuisten mahdollisuuksia saada osaamisensa ja taitonsa arvioitua nykyisen järjestelmän puitteissa. Samalla olisi mahdollista kehittää uusia, tehokkaita tapoja osaamisen ja taitojen arvioimiseksi. Aloitteen nimestä huolimatta aloite ei luo yksilötason oikeuksia koulutukseen, vaan on suunnattu järjestelmätason kehittämistyöhön. Komission ehdotus antaa kaikille jäsenmaille mahdollisuuden edistää koulutuksen henkilökohtaistamista, aiemmin hankitun osaamisen tunnistamista ja tunnustamista sekä koulutuspolkujen joustavoittamista, ja Suomi voi tässä yhteistyössä omilla kokemuksillaan tukea vähemmän kehittyneitä maita. Suomi pitää myös tärkeänä sitä että koulutusta voidaan suunnata työelämälähtöisesti työnantajien ja työntekijöiden tarpeet huomioiden, mikä edellyttää toimivien ennakointijärjestelmien olemassa oloa. Suomi pitää hyvänä komission ehdotusta taitotakuun kohdentamisesta joustavasti jäsenmaiden kansallisten tarpeiden mukaisesti, esimerkkinä heikommassa asemassa olevat aikuiset, kuten alhaisen koulutustason omaavat ja maahanmuuttajat. Suomi katsoo, että taitotakuuseen tulisi sisällyttää koulutukseen ja työllistymiseen motivoivia, koulutukseen hakeutumista edistäviä ja läpäisyä tukevia toimia, kuten tuki-, neuvonta- ja ohjaustoimenpiteitä. Rahoituksen uudelleenkohdentamista koskien toivomme lisätietoja, taitotakuun toimeenpanossa tulee myös varmistaa tiivis yhteys sidosryhmiin sekä jäsenmaa- että EU-tasolla. Eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen uudistamisen osalta Suomi tukee komission näkemystä viitekehyksen maltillisesta uudistamistarpeesta kansallisten järjestelmien joustavoittamiseksi. Vuoden 2008 viitekehyksen toimeenpano on Suomessa edelleen kesken, monissa jäsenvaltioissa toimeenpanotoimet on juuri toteutettu. Suomi katsoo, että jäsenvaltioilla tulee olla mahdollisuus valita joustavasti kansallisen koulutusjärjestelmän kannalta tarkoituksenmukainen yhteistyön aste. Viitekehystä koskevia muutosehdotuksia tulee tarkastella kansallisia tutkintorakenteita koskevien, pitkäaikaisten poliittisten ja rakenteellisten vaikutusten näkökulmasta, työelämän kehitys huomioiden. Uusien kansallista tasoa velvoittavien hallinnollisten rakenteiden ja velvoitteiden luomista tulee välttää. Tutkintojen viitekehystä koskevassa laatuyhteistyössä tulisi keskittyä ammatillisen ja korkeakoulutuksen viittausprosessien

3 Pääasiallinen sisältö 3(11) laadunvarmistukseen, perusopetuksen laadunvarmistusta koskevaa yhteistyötä Suomi kehittäisi mieluummin osana Koulutus2020 yhteistyötä. Komissio julkistaa lisää osaamisagendan osa-aloitteita vuosien kuluessa. Suomi muodostaa kantansa aloitteisiin niiden ilmestyttyä. Kansallisia toimeenpanotoimia koskevia linjauksia arvioidaan neuvotteluiden edettyä kokonaisuutena. Komissio on antanut kesäkuussa aloitteen osaamisohjelmaksi Euroopalle. Aloitteeseen kuuluu tiedonanto, joka sisältää kymmenen uutta toimenpide-ehdotusta. Osa toimenpide-ehdotuksista julkistetaan myöhemmin vuonna 2016 ja Tiedonannon lisäksi osaamisohjelma sisältää kaksi nyt julkistettua ehdotusta neuvoston suositukseksi: ehdotuksen taitotakuun perustamisesta sekä ehdotuksen eurooppalaista tutkintojen viitekehystä koskevan suosituksen päivittämisestä. Komissio perustelee ehdotustaan ikääntymisen aiheuttama osaamisvajeella, heikon taitotason omaavien kansalaisten merkittävällä määrällä sekä taitojen kysynnän ja tarjonnan välisen epäsuhdan aiheuttamilla huomattavilla ongelmilla, jotka yhteisiä kaikkien jäsenmaiden työmarkkinoille ja kansantalouksille. Digitalisoituminen, vähähiiliseen ja kiertotalouteen siirtyminen muokkaavat työelämää ja osaamistarpeita. Oppiminen tapahtuu yhä useammin muualla kuin muodollisessa koulutuksessa. Ammatillisen koulutuksen vetovoimaisuus ei ole ollut riittävää työelämän tarpeisiin. Komissio muistuttaa Euroopalla olevan perustaitoihin liittyvä haaste. Löytääkseen hyvän työpaikan ja osallistuakseen täysipainoisesti yhteiskuntaan ihmiset tarvitsevat perustason taidot, kuten luku-, kirjoitus-, lasku- ja digitaalitaidot. Kuitenkin noin neljänneksellä EU:n aikuisväestöstä on vaikeuksia luku- ja kirjoitustaidoissa sekä heikot lasku- ja digitaalitaidot. Yli 65 miljoonaa ihmistä EU:ssa on vailla toisen asteen tutkintoa vastaavaa pätevyyttä. Komissio haluaa aloitteellaan nostaa taidot keskiöön nopeasti muuttuvassa maailmanlaajuisessa taloudessa. Korkeatasoiset taidot auttavat työvoimaa muokkautumaan muutosten mukana. Koulutuksen laatu, opetuksen taso ja koulutuksen tarkoituksenmukaisuus kuitenkin vaihtelevat jäsenmaissa. Komission mukaan koulutusta ja osaamista koskevan politiikan kehittäminen helpottaisi lähentymistä kohti parhaiten suoriutuvia maita. Taitoihin liittyviin haasteisiin vastaaminen edellyttäisi merkittäviä uudistuksia koulutusjärjestelmässä. Yksi uuden osaamisohjelman päätavoitteista on lisätä poliittista tietoisuutta taitojen keskeisestä merkityksestä Euroopan työllisyys- ja kasvunäkymille ja käsitellä tätä kysymystä korkeimmalla poliittisella tasolla. Poliittisen tuen säilyttämiseksi komissio tarkastelee tapoja raportoida säännöllisesti saavutetusta edistymisestä. Osaamisohjelma on eräs komission vuoden 2016 prioriteettialoitteista. Osaamisohjelmassa keskitytään kolmeen keskeiseen osa-alueeseen, joilla: 1. parannetaan taitojen kehittämisen tarkoituksenmukaisuutta ja laatua 2. parannetaan taitojen ja tutkintojen näkyvyyttä ja vertailtavuutta 3. parannetaan taitoja koskevaa tiedonhankintaa ammatinvalintatietojen helpottamiseksi. EU-tason toimia täydentämään tarvitaan useiden toimijoiden panosta ja sitoutumista: kansalliset hallinnot, alueet, paikallisviranomaiset, yritykset ja työnantajat, työntekijät ja kansalaisyhteiskunta. Erityinen rooli on työmarkkinaosapuolilla.

4 1. Ehdotus neuvoston suositukseksi taitotakuun perustamisesta KOM(2016)382 Jäsenvaltioiden olisi luotava taitojen parantamiselle väyliä taitotakuun kautta. Taitotakuulla edistettäisiin matalan taitotason omaavien henkilöiden työllistymismahdollisuuksia yhteistyössä työmarkkinaosapuolten, koulutuksen tarjoajien sekä paikallisten, alueellisten ja kansallisten viranomaisten kanssa. Ehdotus perustuu mm. OECD:n osaamistasoa koskeviin tutkimuksiin. Merkittävältä osalta työssä olevista ja muutoin työikäisistä ihmisistä puuttuu sellaiset perustason luku-, kirjoitus-, lasku- ja digitaaliset taidot, jotka ovat välttämättömiä työpaikkojen muuttuvien vaatimuksien kannalta. Vähän koulutettujen aikuisten ryhmään kuuluu useita hyvin erilaisia alaryhmiä. Jäsenmaiden välillä on myös suuria eroavaisuuksia. Komission aloitteen tavoitteena on parantaa ihmisten mahdollisuuksia elämässä ja heidän työllistettävyyttään. Aloitteella pyritään tukemaan niitä ihmisiä, jotka ovat jättäneet koulutusjärjestelmän saavuttamatta toisen asteen tutkintoa, jotta he saavat mahdollisuuden hankkia vähimmäistason luku- ja kirjoitustaidon, laskutaidon ja digitaalisten taitojen osalta ja/tai mahdollisuuden edetä saavuttaakseen eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen (European Qualifications Framework, EQF) tason 4. Taso 4 on useimmissa maissa tutkintotaso, joka vastaa toisen asteen tutkintoa. Tasosta 4 on komission mukaan tulossa koulutuksen vähimmäistaso työmarkkinoilla etenemisen ja jatkokoulutukseen pääsyn kannalta. Suositus koskisi aikuisia, jotka eivät ole tukikelpoisia nuorisotakuun puitteissa. Taitotakuuseen kuuluisi kolme vaihetta: - taitojen arviointi, jonka avulla matalan koulutustason aikuiset voivat määritellä olemassa olevat taitonsa ja taitojensa parantamistarpeet. - sellaisen koulutustarjonnan suunnittelu ja toteutus, joka on räätälöity kunkin yksilön erityistilanteisiin ja pohjautuu hänen olemassa oleviin taitoihinsa - henkilökohtaisella taitojen parantamisen polulla hankittujen taitojen validointi ja tunnustaminen. Suosituksella esitellään jäsenmaiden harkittavaksi kohderyhmälle suunnattu toimenpiteiden polku, jolla parannetaan ja yhdistetään tähän ryhmään kohdistettua tukea. Jäsenmaat voivat vaikuttaa taitotakuun priorisointeihin kansallisessa toimeenpanossa ja keskittyä esimerkiksi tiettyjen väestönosien taitotason parantamiseen. Ehdotus täydentää ja toimeenpanee useita jo olemassa olevia koulutuksen ja työllisyyden alan tavoitteita ja toimenpiteitä, mm. Eurooppalaiset koulutusyhteistyön strategiset puitteet, vuoden 2013 neuvoston suositus nuorisotakuun perustamisesta sekä vuoden 2016 neuvoston suositus pitkäaikaistyöttömien integroitumisesta työmarkkinoille. Ohjelmalle ei esitetä erillistä määrärahaa sen toimeenpanoon, esitys ei sisällä arviota toimeenpanon kokonaiskustannuksista. Talousarviovaikutusten osalta komissio viittaa mahdollisuuteen uudelleenallokoida rahoitusta ESR-ohjelman sisällä. Komissio toteaa ehdotetun suosituksen täytäntöönpanon edellyttävän jäsenmailta asianmukaista ja riittävää rahoitusta ja että suositus on johdonmukainen vakaus- ja kasvusopimukseen liittyvien jäsenvaltioiden sitoumusten kanssa. Komission mukaan jäsenmaat voivat mukauttaa nykyistä resurssien allokointiaan matalan taitotason ihmisten tukemiseen 4(11)

5 5(11) budjettitilanteensa huomioon ottaen. Komissio muistuttaa kuitenkin, että keskipitkällä aikavälillä toimeenpanon ansiosta siirtyminen työelämään lisääntyy, palkat kohoavat, verotulot kasvavat, työvoiman tuottavuus kasvaa ja taitoennusteet paranevat. Jäsenvaltioita kehotetaan laatimaan vuoden kuluessa suosituksen toimeenpanosta toimintasuunnitelma sen täytäntöönpanoa varten. Suunnitelman tulee sisältää kansalliset koordinaatiojärjestelyt, kansallisella tasolla määritellyt ensisijaiset kohderyhmät sekä toimeenpanoon osoitettavat määrärahat. 2. Ehdotus neuvoston suositukseksi eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen tarkistamisesta KOM(2016)383 Komissio ehdottaa vuonna 2008 hyväksytyn eurooppalaisen tutkintojen viitekehystä koskevan suositusten päivittämistä ja tarkistamista. Tarkistuksella komission mukaan tuetaan kansallisten tutkintojärjestelmien säännöllistä päivitystä, varmistetaan EQF-tasojen tutkintojen perustuminen yhteisiin laadunvarmistusperiaatteisiin sekä varmistetaan, että opintosuoritusjärjestelmiä koskevat periaatteet ovat yhteisiä. Lisäksi tavoitteena on edistää EQF:n käyttöä työmarkkinaosapuolten, kansallisten työvoimapalvelujen, koulutuksen tarjoajien ja viranomaisten keskuudessa tutkintojen vertailtavuuden ja avoimuuden tukemiseksi. Lisäksi tavoitteena on edistää tutkintojen vertailtavuutta EQF:n piiriin kuuluvien maiden ja muiden maiden välillä EU:n kansainvälisten sopimusten mukaisesti. Ehdotuksessa edelleen säilytettäisiin vuoden 2008 suosituksesta seuraavat osatekijät: jäsenvaltiot käyttävät EQF:ää kansallisten tutkintojärjestelmien tutkintotasojen vertailun välineenä; jäsenvaltiot kuvailevat vastaavuudet kansallisten tutkintojärjestelmiensä ja EQF:n välillä selkeällä tavalla ja noudattavat oppimistuloksiin perustuvaa lähestymistapaa; jäsenvaltiot toteuttavat toimenpiteitä sen varmistamiseksi, että kaikissa toimivaltaisten viranomaisten myöntämissä uusissa tutkintotodistuksissa ja niiden liitteissä on selkeä maininta vastaavasta EQF-tasosta. Vuoden 2008 suositukseen verrattuna uudistuksia ehdotetaan seuraavasti: - jäsenvaltiot päivittävät jatkossa viitekehyksen viittauksia säännöllisesti. Tällä tavoin kansallisten tutkintotasojen ja EQF-tasojen välinen vertailu säilyy merkityksellisenä ja linjassa kansallisten tutkintojärjestelmien kanssa; - jäsenvaltiot soveltavat viittausmenetelmiä sen varmistamiseksi, että EQF pannaan yhdenmukaisesti täytäntöön kaikissa jäsenvaltioissa; - termi pätevyys korvataan oppimistulostyyppinä termillä itsenäisyys/vastuu, joka vastaa paremmin oppimistulosten kuvauksia; - Kansallisia tutkintojen viitekehyksiä koskevat EQF-viittausperusteet, joita EQF:ää käsittelevä neuvoa-antavan ryhmä on kehittänyt vuodesta 2008, on sisällytetty suositukseen liitteeksi III; - suosituksessa esitetään tarkistettu liite laadunvarmistusperiaatteista, joita sovelletaan tutkintoihin, joissa viitataan EQF:ään (liite IV). Kyseisissä periaatteissa noudatetaan kaikilta osin toissijaisuusperiaatteen mukaisesti jäsenvaltioiden vastuuta kansallisista laadunvarmistusjärjestelyistä, joita sovelletaan kansallisiin tutkintoihin. Kyseiset yhteiset periaatteet ovat yhteensopivat eurooppalaisten korkea-asteen koulutuksen laadunvarmistusstandardien ja -ohjeiden (ESG) sekä ammatillisen koulutuksen laadunvarmistuksen eurooppalaisen viitekehyksen (EQAVET) kanssa. Yleissivistävää koulutusta koskevista EU:n tason laadunvarmistusperiaatteista keskustellaan parhaillaan ET puitteiden yhteydessä.

6 6(11) - otetaan käyttöön EQF:ään liittyviä opintosuoritusjärjestelmiä koskevat periaatteet (liite V); - ehdotuksessa kehotetaan jäsenvaltioita asettamaan toteutetun viittausprosessin tulokset yleisesti saataville. Lisäksi jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että tiedot tutkinnoista ja niiden oppimistuloksista ovat yleisesti saatavilla ja julkaistaan. Tästä syystä ehdotetaan, että suositukseen sisällytetään liite VI, jossa mainitaan tutkintojen kuvauksia koskevan yhteisen mallin tiedot; - ehdotuksessa pyydetään komissiota tarkastelemaan yhdessä jäsenvaltioiden ja sidosryhmien kanssa mahdollisuutta kehittää korkea-asteen koulutuksen ulkopuolella eurooppalainen rekisteri elimistä, jotka valvovat tutkintojen laadunvarmistusjärjestelmiä. Tällainen rekisteri olisi verrattavissa edellä mainittuun Euroopan korkeakoulutuksen laadunvarmistusrekisteriin; - ehdotuksessa pyydetään komissiota kehittämään vakiomenetelmä, jolla voidaan viestiä kuvallisesti EQF:stä. Näin voitaisiin saavuttaa paremmin oppijat, työntekijät ja muut sidosryhmät; - tarkistettu suositus muodostaa perustan suhteille kolmansien maiden kansallisten ja alueellisten tutkintojen viitekehysten sekä EQF:n välillä, vaikka kyseiset suhteet eivät olekaan täytäntöönpanon ensisijainen prioriteetti. Tällaisten suhteiden olisi aina oltava kansainvälisten sopimusten mukaisia; - komissio aikoo perustaa asiantuntijaryhmän, joka toimii tarvittavana yhteistyöfoorumina komission, jäsenvaltioiden ja asiaankuuluvien sidosryhmien välillä tämän suosituksen täytäntöönpanon ja seurannan varmistamiseksi. Tässä yhteydessä otetaan huomioon tehtävät, joita EQF:ää käsittelevä neuvoa-antava ryhmä toteuttanut vuodesta 2008; - ehdotuksessa pyydetään jäsenvaltioita lujittamaan EQF:n kansallisen täytäntöönpanon koordinointia; - suosituksessa ei enää viitata nimenomaisesti kansainvälisiin toimialajärjestöihin, jotka soveltavat EQF-tasoja ja -periaatteita Komissio raportoisi tapahtuneesta edistyksestä asianmukaisissa koulutus- ja työllisyyspolitiikan puitteissa. Lisäksi komissio, yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa ja asiaankuuluvia sidosryhmiä kuultuaan, arvioi toteutettuja toimia ja raportoi vuoteen 2022 mennessä neuvostolle. Suositusehdotuksen liiteasiakirja COM(2016)383LIITE 1; LIITTEET 1-6 ehdotus neuvoston suositukseksi eurooppalaisesta tutkintojen viitekehyksestä sisältää - liitteessä I suosituksessa käytettävät määritelmät - liitteessä II Eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen tasojen kuvaukset - liitteessä III Kansallisissa tutkintojen viitekehyksissä ja järjestelmissä eurooppalaista tutkintojen viitekehystä koskevat viittaamisen arviointiperusteet ja menettelyt - liitteessä IV eurooppalaisen tutkintojen viitekehykseen viitattavien tutkintojen laadunvarmistusperiaatteet (uusi kokonaisuus) - liitteessä V opintosuoritusjärjestelmät, joissa viitataan eurooppalaiseen tutkintojen viitekehykseen - liitteessä VI esitetään yhteinen malli tutkintotietojen sähköistä julkaisemista varten (uusi) Liitteillä pyritään ohjaamaan ja yhdenmukaistamaan suosituksen toimeenpanoa. 3. Avaintaidot ja vaativammat taidot

7 7(11) Komissiolla on tarkoitus käynnistää vuonna 2006 hyväksytyn avaintaitoja koskevan viitekehyksen tarkistus vuonna Tavoitteena on saada aikaan yhteisymmärrys avaintaitoja koskevasta päivityksestä erityisesti yrittäjähenkisyyden ja innovointiin suuntautuneen ajattelun edistämiseksi. Viitekehyksen tarkistus aloitetaan laajalla kuulemisprosessilla. Ehdotus viitekehyksen tarkistamiseksi julkistettaisiin vuoden 2017 lopussa. 4. Ammatillinen koulutus ensimmäiseksi valinnaksi Ohjelmalla pyritään vahvistamaan ammatillisen koulutuksen houkuttelevuutta erilaisin toimin. Komissio kiinnittää huomiota siihen, että koordinaatiota työnantajien ja ammatillisen koulutuksen tarjoajien välillä on välillä vaikeaa. Ammatillisen koulutuksen tulisi myös mahdollistaa eteneminen korkeamman tason koulutukseen sekä luotava tiiviimmät yhteydet työelämään. Korkeamman tason ammatillista koulutusta tulisi edistää ja integroitava se tutkintojärjestelmään. Yritysten ja työmarkkinaosapuolten roolia ammatillisen koulutuksen suunnittelussa tulisi vahvistaa. Ammatillisessa koulutuksessa tulisi olla myös vahva työperustainen ulottuvuus, johon mahdollisuuksien mukaan liittyy kansainvälinen osio. Tähän liittyen komissio esittää erilaisia toimia: lisätään ammatillisessa koulutuksessa olevien mahdollisuuksia yhdistää eri yhteyksissä saatuja oppimiskokemuksia, tuetaan korkeamman tason ammatillisen koulutuksen alakohtaista kehittämistä sekä järjestetään ensimmäinen eurooppalainen ammatillisen koulutuksen taitojen viikko vuonna Ammatillisen koulutuksen EU-tason hallintoa tulisi myös yhtenäistää mm. antamalla ammatillisen koulutuksen neuvoa-antavalle komitealle (kolmikantainen komitea ACVT ) selkeämpi koordinaatiorooli. 5. Painopiste digitaalitaidoissa Komissio käynnistää digitaalitaitoja ja työpaikkoja edistävän koalition laajan eurooppalaisen lahjakkuusreservin kehittämiseksi vuoden 2016 lopussa. Jäsenvaltioita kehotetaan laatimaan kattavat kansalliset digitaalitaitojen strategiat vuoden 2017 puoliväliin mennessä vuoden 2016 loppuun mennessä asetettujen tavoitteiden perusteella. Tässä yhteydessä perustetaan kansalliset digitaalitaitojen koalitiot, joissa tuodaan yhteen viranomaiset, yritykset, koulutus ja työmarkkinoiden sidosryhmät. Lisäksi kehitetään konkreettisia toimenpiteitä, joilla sisällytetään digitaalitaidot ja osaaminen koulutukseen kaikilla sen tasoilla, tuetaan opettajia ja opetushenkilöstöä sekä edistetään yritysten ja muiden organisaatioiden aktiivista osallistumista. Aloitetta koskevaa asiakirjaa odotetaan julkaistavaksi vuoden 2016 lopussa. 6. Maahanmuuttajien taitojen ja tutkintojen kartoittaminen varhaisessa vaiheessa Tavoitteena on luoda kolmansien maiden kansalaisten integroimisen tueksi väline, jolla autetaan vastaanottavia maita ja isäntämaita määrittämään ja dokumentoimaan maahan vasta saapuneiden kolmansien maiden asukkaiden taitoja, tutkintoja ja kokemusta. Maahanmuuttajia ja pakolaisia varten toteutetaan verkkokielikursseja Erasmus+ -ohjelman kautta. Komissio myös aikoo työskennellä kansallisten viranomaisten kanssa tukeakseen maahanmuuttajien taitojen ja tutkintojen tunnustamista. Aloitetta koskevaa asiakirjaa odotetaan mahdollisesti vuoden 2016 lopussa Osaamista koskevan tiedonhankinnan, dokumentoinnin ja tietoon perustuvan ammatinvalinnan edistämiseen liittyvät ehdotukset

8 8(11) Komissio korostaa tarvetta edistää tiedonhankintaa ja vaihtoa tulevaisuuden taidoista poliittisen päätöksenteon tueksi. Jotta ihmiset voivat tehdä tietoon perustuvia valintoja urasta ja oppimisesta, komissio ehdottaa Europass-järjestelmän tarkistamista, jotta voidaan perustaa intuitiivinen ja saumaton verkkopohjainen palvelualusta. Se tarjoaa verkkopohjaisia välineitä taitoja ja tutkintoja koskevien tietojen dokumentointia ja jakamista varten sekä ilmaisia itsearviointivälineitä. Europassilla tarkoitetaan yhteisön yhteisiä puitteita tutkintojen ja pätevyyksien selkeyttämiseksi (Europass, EUVL 2241/2004/EY). Tarkoituksena on parantaa taitotarpeita ja -suuntauksia koskevaa tietoa hakurobotin ja suurten tietoaineistojen analysoinnin avulla sekä tukea tätä eri aloilta saatavalla näytöllä. Täsmällisiä ja reaaliaikaisia tietoja yhdistetään Skills Panorama - välineen mahdollistamassa palvelussa osana integroitua Europass-palvelua. Komissio aikoo analysoida aivovientiä ja edistää parhaiden käytäntöjen jakamista tehokkaista tavoista tarttua ongelmaan. Komissio aikoo käynnistää suunnitelman alakohtaiselle osaamisyhteistyölle perustamalla alakohtaisia osaamiskumppanuuksia teollisuuden ja palveluiden aloilla, ja tämän jälkeen kansallisilla aloilla. Alakohtaiset strategiat voidaan seuraavien 5-10 vuoden aikana muuttaa toimiksi, joilla kartoitetaan tarvittavat taidot ja kehitetään konkreettisia ratkaisuja mm. korkeamman tason ammatillisen koulutuksen mahdollisuuksia sekä yritysten, koulutuksen ja tutkimuksen kumppanuuksia. Suunnitelman mukaan voitaisiin tarvittaessa tukea alakohtaisten tutkintojen ja todistusten tunnustamista koskevia sopimuksia. Alakohtaiset kumppanuudet koskisivat autoteollisuutta, meriteknologiaa, avaruusalaa, puolustusalaa, tekstiiliteollisuutta ja matkailualaa. Muita aloja (rakennusala, terästeollisuus, terveydenhuolto, vihreät teknologiat ja uusiutuvat energialähteet) arvioidaan täytäntöönpanon toisessa vaiheessa alkaen vuonna Lisäksi komissio aikoo esittää ehdotuksen aloitteeksi, jolla kartoitetaan tutkinnon suorittaneiden jatkosijoittumista työmarkkinoilla. Näitä aloitteita koskevia yksityiskohtaisia esityksiä odotetaan myöhemmin. 11. Meneillään olevan työn nopeuttaminen Edellisten ehdotusten lisäksi komissio aikoo edistää aiempien toimien hyödyntämistä tavoitteen tueksi seuraavasti: - lisätään työssä oppimisen ja oppisopimuskoulutuksen mahdollisuuksia: komissio laatii tukipalveluja oppisopimuskoulutusta koskevan tiedon jakamiseen, verkottumiseen sekä yhteistyöhön. Komissio auttaa työmarkkinaosapuolia viemään eteenpäin yhteisiä hankkeita esim. tarkastelemalla oppisopimusten kustannustehokkuutta sekä mahdollisesti luomalla laatusuosituksen oppisopimuksia varten. - komissio selvittää, olisiko pidempi oleskelu ulkomailla (6-12 kuukautta) mahdollinen oppisopimuskoulutettaville ja mitkä sen hyödyt olisivat - käynnistetään ammatillisen koulutuksen liikkuvuuden tulostaulu - komissio tutkii Euroopan investointirahaston kanssa mahdollisuutta tukea edullisilla koroilla pk-yrityksille myönnettäviä pankkilainoja pk-yritysten osaamistarpeiden tukemiseksi - julkaistaan päivitys epävirallisen ja arkioppimisen validointia Euroopassa koskevasta kartoituksesta

9 9(11) - komissio tukee opettajia ja kouluttajia koskevien parhaiden käytäntöjen jakamista - komissio työskentelee sidosryhmien kanssa korkeakoulutuksen nykyaikaistamisen tukemiseksi julkisen kuulemisen tulosten perusteella. Tähän kuuluu pätevyyden arvioinnin kehysten laatiminen korkeakoulutuksen eri aloja varten, jotta opiskelijoiden ja tutkinnon suorittaneiden taidot voidaan arvioida vertailukelpoisella tavalla. Komission tavoitteena on saavuttaa osaamisen ohjelmalla yhteinen visio ja sitoutuminen työskentelyyn. Talouspolitiikan eurooppalaisella ohjausjaksolla on jatkossakin keskeinen rooli koulutus- ja osaamispolitiikan uudistusten seurannassa. EU arvioi jäsenvaltioiden uudistuspyrkimyksiä maakohtaisen analyysin, keskinäisen oppimisen edistämisen ja näyttöön perustuvan politiikanteon avulla. Uudistusten suunnittelun ja toteuttamisen helpottamiseksi komissio auttaa yhteistyössä OECD:n kanssa jäsenvaltioita kehittämään kansallisia osaamisstrategioita ja toimintasuunnitelmia, jotka perustuvat koko hallituksen kattavaan lähestymistapaan. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely SEUT art. 165,166, samalla edistetään myös art. 145 ja 147 tavoitteita. Käsittely Euroopan parlamentissa Kansallinen valmistelu CULT- ja EMPL valiokunnat käsittelevät komission aloitetta kokonaisuudessaan. Tiedot käsittelyistä tarkentuvat. Komission aineisto on toimitettu jaoston jäsenille tutustumista ja lausuntoa varten. EU-30 (Koulutus) laaja kokoonpano , EU-29 (Työllisyys) laaja kokoonpano Eduskuntakäsittely - Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Sitoutuminen neuvoston suositukseen ei sellaisenaan aiheuta muutoksia kansalliseen lainsäädäntöön. Taloudelliset vaikutukset Ei suoria taloudellisia vaikutuksia. Taitotakuun toimeenpanon osalta keskustellaan olemassa olevien varojen esim. rakennerahastovarojen uudelleen kohdennuksesta. Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät

10 10(11) Suomessa on arviolta n vuotiasta suomalaista vailla toisen asteen tutkintoa. Heistä noin kuuluu nuorten aikuisten osaamisohjelman (NAO) kohderyhmään (20-29-vuotiaat) ja Entisten nuorten osaamisohjelman (ENO) kohderyhmään (30-50-vuotiaat). Toisaalta, PIAAC-tutkimuksen mukaan Suomessa on n aikuista, joilla on puutteelliset taidot lukemisessa, laskemisessa ja tietoteknisessä osaamisessa. Lisäksi voidaan arvioida myönteisen maassaolopäätöksen saaneiden turvapaikanhakijoiden sekä työelämän rakennemuutosten myötä työnhakijoiksi joutuvien määrän lisäävän taitotakuun kohderyhmää Suomessa. Asiakirjat KOM(2016) 381 lopullinen KOM(2016) 382 lopullinen KOM(2016) 383 lopullinen Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot Polvinen Minna, OKM, p , Moisio Johanna, OKM, p , Riihimäki Tarja, OKM, p , Porkka Pauliina, TEM, EUTORI-tunnus EU/2016/1135, EU/2016/1134, EU/2016/1130 Liitteet Viite

11 11(11) Asiasanat Hoitaa Tiedoksi koulutus, työllisyys, tutkinnot OKM, TEM EUE, SM, STM, TULLI, VM, VNK