PARIKKALA-SYVÄORON RAJANYLITYSPAIKAN KEHITTÄMINEN

Transkriptio

1 DEVELOPMENT OF PARIKKALA SYVÄORO BORDER CROSSING PARIKKALA-SYVÄORON RAJANYLITYSPAIKAN KEHITTÄMINEN Kaakkois-Suomi -Venäjä Naapuruusohjelma 1

2 1. HANKETIEDOT Hankkeen nimi: Development of Parikkala Syväoro Border Crossing Kaakkois-Suomi Venäjä Naapuruusohjelmayhteys, toimenpidekokonaisuus 1.1. Toteuttamisaika ja kesto: Hanketunnus: Fimos -tunnus: Hakija/hallinnoija: Parikkalan kunta Partnerit: Hanke oli yhteishanke, joten sillä oli Venäjällä pääpartnerina Lahdenpohjan piiri. Muina partnereina Venäjällä olivat Svetogorskin kaupunki, Leningradin aluehallinnon federaation työvoimaosasto sekä Suomessa Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy ja Savonlinnan Seudun kuntayhtymä. Lisäksi hankkeeseen ja sen rahoitukseen oli sitoutunut 12 yritystä. Päätökset: Parikkalan kunnanhallituksen päätös / 370 ja / 131; Parikkalan kunnanhallituksen päätös Kaakkois-Suomi-Venäjä naapuruusohjelman Interreg- ja Tacis -rahoituksen hakemisesta Parikkala-Syväoro -rajanylityspaikan edelleen kehittämiseen / 258. Kaakkois-Suomi-Venäjä naapuruusohjelman valintakomitean päätös /9 Etelä-Karjalan liiton maakuntahallituksen päätös /134 kansallisen rahoituksen myöntämisestä Etelä-Karjalan liiton maakuntajohtajan päätös Ireg 47/2006, koskien hankkeen EAKR- ja kansallista vastinrahoitusta Sopimus hankkeen Tacis -osion toteuttamisesta 2006/ , , Parikkalan kunta/the European Community, represented by the Commission of the European Communities for and behalf of the government of the Russian Federation ( the Contracting Authority ). Parikkalan kunnanhallituksen päätös Parikkalan rajanylityspaikan kehittämishankkeeseen liittyviä hankeasiakirjoja ja kirjanpitoaineistoa säilytetään Parikkalan kunnassa saakka. 2. HANKKEEN TAUSTA 2.1. Parikkala-Syväoron tilapäinen rajanylityspaikka Parikkala-Syväoro -yksinkertaistettu rajanylityspaikka (rajamerkki II/72, alkuperäinen nimi Suomen puolella Kolmikanta ) on perustettu pöytäkirjalla Venäjän FPS:n johtajan ja Suomen rajavartiolaitoksen päällikön tapaamisessa venäläis-suomalaisen hallitustenvälisen venäläis-suomalaisia valtakunnan rajanylityspaikkoja koskevan sopimuksen kohdan 5 mukaisesti. Ylityspaikka aloitti toimintansa säännöllisin aukioloajoin vuonna Parikkala-Syväoron rajanylityspaikka on tällä hetkellä ainoa tilapäinen rajanylityspaikka, jolla on vakinainen henkilöstö. Se on myös rajanylityksiltään suurin tilapäisistä rajanylityspaikoista Suomen ja Venäjän välillä. 2

3 Parikkalan kunta ja Lahdenpohjan piiri ovat tehneet yhteistyötä Parikkala-Syväoro - rajanylityspaikan liikenteen monipuolistamiseksi ja lisäämiseksi mm päättyneessä Interreg-hankkeessa Parikkalan rajanylityspaikan kehittäminen Saimaa-Laatokka kehityskäytävä puitteissa. Nyt käsillä olevan hankkeen tarkoituksena oli kehittää Parikkalan ja Lahdenpohjan alueiden elinkeinoja monipuolistamalla ja lisäämällä rajanylityspaikan liikennettä vaiheittain parantamalla pienehköjen investointien avulla ylityspaikan sujuvuutta ja infrastruktuuria Parikkala-Syväoron rajanylityspaikan liikenne ja sen profiili Tällä hetkellä ylityspaikan kautta kulkee yksisuuntainen puutavaraliikenne Venäjältä Suomeen. Muuta liikennettä ei sanottavasti ole, koska venäläinen osapuoli tulkitsee ylityspaikkaa koskevaa sopimusta siten, ettei muuta liikennettä voida sallia. Kesällä 2007 Parikkalan kunta ja Lahdenpohjan piiri ovat anoneet lupia niin henkilöautoilla kuin linja-autoilla tapahtuville kotiseutumatkoille, mutta Venäjältä on saatu vastaukseksi, että rajanylityspaikalla ei ole tarpeellista varustusta henkilö- ja linja-autoliikenteen tarkastamiseksi. Suomen rajaviranomaiset ovat tehneet syyskuussa 2005 päätöksen, jonka mukaan Suomen ja Venäjän kansalaiset voivat ylittää rajan Parikkala-Syväorossa voimassa olevalla passilla ja viisumilla. Myöskään kaksisuuntaiselle tavaraliikenteelle Suomen viranomaisten puolesta ei ole esteitä ja sähköinen tuontitullaus voidaan ottaa tarvittaessa käyttöön. Seuraavassa taulukossa on esitetty ylityspaikan ylitysten kehittyminen vuodesta 2002 lähtien Parikkalassa sekä eräillä muilla rajanylityspaikoilla: TAULUKKO 1 1 Rajanylitykset Vaalimaa Nuijamaa Imatra Niirala Uukuniemi Parikkala Vartius Kuusamo Seuraavassa taulukossa on esitetty saapuvien kuormattujen kuorma-autojen kehitys eräillä Parikkalaan verrattavilla rajanylityspaikoilla (joilla puutavaran tuonti on lähes yksinomainen tuontitavara): TAULUKKO 2 2 Saapuneet kuormatut kuorma-autot muutos % Parikkala Imatra Niirala Vartius Perustuu rajavartiolaitoksen tilastoihin 2 Tullihallituksen tilastot 3

4 Rajajooseppi Kuusamo 2100 Taulukoista voidaan havaita, miten eri ylityspaikkojen ylityslukuihin on vaikuttanut puutavarakuormien vähentyminen Parikkala-Syväoron kohdalla se on yksinomainen selitys, koska muuta liikennettä ei sallita. Puutavarakuljetusten väheneminen kaikilla ylityspaikoilla on seurausta kahdesta sääolojen puolesta huonosta hakkuutalvesta Venäjällä ja mahdollisesti myös jo Venäjän korotettujen puutavaratullien käyttöönotosta. Sen sijaan näillä luvuilla ei voida ennustaa Parikkala-Syväoron ylityspaikan tulevaa käyttöä siinä tapauksessa, että siitä sallittaisiin myös muu kuin puutavaraliikenne. 3. HANKEORGANISAATIO 3.1. Hankehenkilöstö Hanketta johti saakka elinkeinojohtaja Aune Ritola-Grahn oman työnsä ohella. Osaaikainen hankepäällikkö hallintotieteen maisteri Pirjo Kakkonen palkattiin alkaen, josta lähtien Ritola-Grahn toimi hankkeen vastaavana viranhaltijana alkaen hankkeessa aloitti kokopäivätoiminen hanketyöntekijä/hankesihteeri Galina Tiainen, jonka äidinkielenä on venäjä välisenä aikana Tacis hankkeelle palkattu insinööri Jouko Haponen toimi myös Interreg hankkeessa marras-joulukuussa Lisäksi palkattiin Lahdenpohjaan hankkeen osa-aikaiseksi yhteyshenkilöksi toimittaja Artem Leonov kesä-syyskuuksi. Hankehenkilöstön lisäksi hankkeessa toimi aktiivisesti Parikkalan kunnan johto, erityisesti kunnanjohtaja Alpo Kosunen, elinkeinojohtaja Aune Ritola-Grahn, kunnanhallituksen puheenjohtaja Ari Berg sekä kunnanvaltuuston puheenjohtaja Heimo Tikkinen. Interreg-osion käynnistyspalaveri järjestettiin Hankkeen ohjausryhmä ja valvoja Hankkeen ohjausryhmän nimittämisestä tehtiin päätös kunnanhallituksessa /258.. Ohjausryhmän kokoonpano oli seuraava: Berg Ari, ohjausryhmän puheenjohtaja Kivipelto Matti Kosunen Alpo Myllys Eija Ritola-Grahn Aune Ronaldo Paterno Ruotsalainen Pekka Valkeapää Urpo Tikkinen Heimo Tuunanen Taavetti Veikkanen Esa (varalla Kettunen Valto) Miftahova Jelena ( asti) Parikkalan kunnanhallituksen puheenjohtaja Savonlinnan seudun kuntayhtymä Parikkalan kunnanjohtaja Xenia Tours Oy Parikkalan elinkeinojohtaja Itäinen tullipiiri, Kolmikannan tulli Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy Parikkalan yrittäjät Parikkalan kunnanvaltuuston puheenjohtaja Sääminki Oy Kaakkois-Suomen rajavartiosto Lahdenpohjan piiri Ohjausryhmä kokoontui kaikkiaan viisi kertaa: , , , ja Etelä-Karjalan liiton nimeämänä hankkeen valvojana toimi aluekehitysjohtaja Timo Tuomisaari saakka asti ja tästä edelleen edunvalvontapäällikkö Urpo Moisio. 4

5 3.3. Mukana olleet yritykset Hankkeeseen sitoutuivat seuraavat yritykset 10%:n rahoitusosuudella. 1. PariWood Oy 2. Bussipalvelu E Valkeapää 3. Kaluste Vehviläinen Oy 4.Karjalan Konepaja Oy Karelia Works 5.Kar-Wood Oy 6. Kuljetus Oy Sääminki 7. Oronmyllyn toimintakeskus 8. Parikkalan Valo Oy 9. Parikkalan Väri Oy 10. Pilkan Höyläämö 11. VVS-Sähkö Oy 12. Xenia Tours Oy 4. HANKKEEN TAVOITTEET, TULOKSET JA KESKEISET TOIMENPITEET 4.1. Yleistä Hanketavoitteet oli asetettu yhteisiksi sekä Tacis- että Interreg -osioille. Oheisessa liitteessä nro 1 on esitetty taulukon muodossa hankkeen tavoitteet, suunnitellut toimenpiteet ja toteutetut toimenpiteet. Molemmilla hankkeilla oli yhteinen tavoitekuvaus ja myös toimenpiteet olivat joiltakin osin suunniteltu yhteneväisiksi. Käytännön hanketyössä oli jonkin verran vaikeuksia erotella toimenpiteet kahden eri hankkeen välille ja erityisesti kirjata hankkeen tulokset, jotka olivat usein molempien hankkeiden yhteisiä. Tämä heijastui luonnollisesti kustannusten jaotteluun: vaikka jonkin toimenpiteen kustannukset on merkitty hankekirjanpidossa vain toisen hankkeen menoksi, tuotokset hyödyntävät käytännössä molempia hankekokonaisuuksia Rajanylitysten lisääminen Alkuperäisenä ajatuksena oli ollut, että hankkeen avulla voidaan lisätä erityyppisiä rajanylityksiä Parikkala-Syväoron tilapäisen rajanylityspaikan kautta erilaisin toimenpitein. Näin ei kuitenkaan voinut tapahtua, koska Venäjän rajaviranomaiset kieltäytyivät antamasta rajanylityslupia muille kuin puutavara-ajoneuvoille. Tämä johtui Suomen ja Venäjän rajaviranomaisten erilaisesta rajanylityspaikan avaamispöytäkirjan tulkinnasta: Suomen viranomaiset sallisivat liikenteen muillekin ajoneuvoille ja henkilöille pelkällä passilla ja viisumilla, kun taas Venäjän viranomaiset tulkitsivat pöytäkirjaa siten, että vain puutavaraliikenne Venäjältä Suomeen on mahdollista. Hankkeen kuluessa käytiin neuvotteluja rajanylitysten lisäämiseksi lukuisia kertoja eri viranomaisten kanssa. Savonlinnassa käytiin neuvottelu , jolloin Lahdenpohjan piirin johtaja M. Maksimov lupasi, että projektihenkilöt saavat jatkuvasti voimassa olevat luvat ja että yrityslistalle ja (kunta)listalla olevien henkilöiden ylitys on mahdollista passilla ja viisumilla sekä rekisteröidyllä sopimuksella. Lupia ei kuitenkaan hakemusten perusteella myönnetty. Petroskoissa käytiin neuvottelu, jossa olivat läsnä Parikkalan kunnan edustajien lisäksi mm. Karjalan tasavallan talouskehityksen ministeriön varaministeri Kislov ja kansainvälisten, raja-asioiden ja protokollaosaston päällikkö Pavlov (joka myöhemmin oli hankkeessa hyvänä tukena Karjalan tasavallassa) sekä Venäjän Federaation FSB:n rajavartioston edustaja Suhorukov. Tilaisuudessa saatiin ohjeet rajanylityslupien anomismenettelystä. Käytännössä ylityslupia anottiin näiden ohjeiden mukaisesti noin 20 kpl, mutta niitä saatiin vain 8:ssa tapauksessa henkilöautoin tapahtuvaan rajanylitykseen. Yritysten edustajille ei lupia myönnetty lainkaan eikä myöskään busseille (anottiin kolmelle bussille) - luvat evättiin vedoten rajanylityspaikan kapasiteetti- ja välineistöpulaan. Kiinnostusta 5

6 ylityslupien saamiseen oli paljon, mutta niitä ei enempää anottu, koska niiden saaminen osoittautui käytännössä mahdottomaksi Yhteistoiminnan lisääminen (yritykset, matkailu, muu yhteistoiminta) Hankkeen tavoitteena oli myös käytännön yhteistyön lisääminen partnereiden kesken käytiin Lahdenpohjassa neuvottelu Parikkalan kunnan ja Lahdenpohjan piirin edustajien välillä, ja sovittiin pääpiirteissään hankkeen aikana tehtävistä yhteistyötoimenpiteistä. Näistä toteutuivat seuraavat: Ivolga-lauluyhtyeen vierailu Parikkalassa henkinen Lahdenpohjan musiikkikoulun opettajista koostuva lauluyhtye vieraili ja esiintyi Parikkalan Piikapitäjän Rehveillä Lahdenpohjalaisten korkeakouluharjoittelijoiden (2 henkilöä) työelämään tutustuminen Parikkalaisissa yrityksissä ja hankkeessa , liitteenä 2 raportti. Maatalousharjoittelijakokeilu , liitteenä 3 raportti. Seminaari ja tapaaminen matkailualan toimijoille Lahdenpohjassa ja Valamossa (rahoitus Tacis-osiosta) Yrittäjien ja viranomaisten neuvottelutilaisuus, tutustumiset yrityksiin ja yrittäjäilta Parikkalassa. Tilaisuus jakautui päiväneuvotteluun, johon osallistui 22 yrittäjää ja virkamiestä Venäjältä ja 9 Parikkalan kunnan edustajaa. Neuvottelussa todettiin yksimielisesti, että rajanylityspaikkaa tulisi kehittää kansainväliseksi ja hyväksyttiin vetoomus, joka toimitetaan Suomen ja Venäjän ao. viranomaisille, liitteenä 4 muistio kaksikielisine vetoomuksineen. Iltapäivällä järjestettiin venäläisille vieraille tutustumiskäynnit Karjalan Konepaja Oy Karelia Worksiin ja Pariwood Oy:öön. Iltatilaisuus järjestettiin yhdessä Parikkalan kunnan Tosi Tulevaisuuteen -hankkeen kanssa, ja siihen osallistui yhteensä 76 yrittäjää ja viranomaisten edustaa Venäjältä ja Suomesta, liitteenä 5 ohjelma. Lahdenpohjan opettajien vierailu Lahdenpohjan koulun nro 1 kahdeksan eri aineiden opettaa tutustuivat Parikkalan kunnan koululaitokseen ja Suomen koulujärjestelmään sekä alueeseen ,liitteenä 6 raportti. Edellä mainituilla toimenpiteillä edistettiin keskinäisten suhteiden lisäämistä ja näin osoitettiin tarve rajan yli tapahtuvaan kanssakäymiseen eri toimialoilla Muu käytännön yhteistyö, käydyt neuvottelut Hanke oli yhteishanke, joten Tacis-osion toimenpiteet kulkivat rinta rinnan Interreg-osion toimenpiteiden kanssa ja usein ne olivat yhteneväisetkin. Hankkeen Tacis-osion yhtenä konkreettisena toimenpiteenä oli parantaa Parikkala-Syväoron ylityspaikan Venäjän puoleista tieosuutta, joka sijaitsee varsinaisen ylityspaikan ja taaemman raja-aidan välissä. Tätä varten oli Tacis-hankkeelle palkattu osa-aikainen projekti-insinööri, joka projektipäällikön kanssa selvitteli parantamiseen liittyviä toimenpiteitä. Näin ollen käytännössä Tacis- ja Interreghankkeiden toimenpiteistä neuvoteltiin samoissa tilaisuuksissa. 6

7 Tällaisia neuvotteluja käytiin hankkeen aikana yhteensä 29 kpl. 13:ssä neuvottelutilaisuudessa oli mukana myös Parikkalan kunnan johtoa (15.6. Petroskoi, Lahdenpohja, Lahdenpohja), liitteenä 7 luettelo käydyistä neuvotteluista. Venäjän kaupallisen lähetystön päällikön Valeri Shlyaminin tapaaminen Helsingissä osoittautui tärkeäksi, koska tuolloin saatiin tieto EU:n Pohjoisen ulottuvuuden instrumentin puitteissa Venäjän presidentti Putinin Suomen edustajille jättämästä 5-kohtaisesta hankelistasta, jossa Parikkala-Syväoron rajanylityspaikka oli näistä yhtenä mukana. Tämä lista toimitettiin myöhemmin mm. liikenne- ja viestintäministeriön Ojajärven työryhmälle (Suomen ja Venäjän rajaliikenneyhteyksien kehittäminen Itä- ja Pohjois-Suomessa). Edelleen hankkeen käyttöön saatiin Venäjän rajaviranomaisilta venäläisen Insinööritoimisto Strichin vuonna 2002 laatima Syväoron rajanylityspaikan rakentamissuunnitelma maankäyttöja rakennussuunnitelmineen. Tämä suunnitelma perustui 150 ajoneuvon päivittäiseen rajanylitykseen ja kaipaisi siksi päivittämisen Venäjän puolella. 4.5.Toteutettavuusselvityksen päivitys Edellisessä ylityspaikan kehittämishankkeessa oli laadittu vuonna 2004 Parikkala-Syväoro - rajanylityspaikan toteutettavuusselvitys. Tämä perustui lähinnä puutavarakuljetusten ja matkailijoiden lisääntymiselle ylityspaikan nykyisen statuksen puitteissa. Koska tilanne osoittautui toiseksi niin puutavarakuljetusten kuin ylitysten sallimisenkin suhteen, päätettiin toteutettavuusselvitys päivittää vastaamaan nykyistä tilannetta. Työ annettiin Indufor Oy:lle (aikaisemman selvityksen oli tehnyt Savcor Indufor Oy). Selvityksessä päädyttiin, että mikäli ylityspaikka kansainvälistettäisiin (tai sallittaisiin esteetön kulku ilman lupia), vuosittainen rajanylittäjien määrä olisi noussut :een kuudentena vuotena avaamisesta lukien ja että ylityspaikan kansainvälistämisen sisäinen korkokanta kokonaishyötyineen olisi 59 %. 3 Selvityksen käännöstyötä ei ehditty teettää ennen hankkeen päättymistä, mutta se tehdään Tacis-osion varoilla vuoden 2008 puolella Rajanylityspaikan kansainvälistymisen edistäminen Kansainvälistymisen edistämiseksi päivitettiin toteutettavuusselvitys (ks. yllä) ja saatiin luotettavaa tietoa kansainvälistämisen vaikutuksista. Kansainvälistämisen puolesta laadittiin venäläisten ja suomalaisten viranomaisten ja yrittäjien yhteisneuvottelussa vetoomus ylityspaikan kansainvälistämisen puolesta päättäjille, joka Suomessa lähetettiin keskeisille ministereille, alueen kansanedustajille sekä viranomaisille. (liite 4) Liikenneministeriön ns. Ojajärven työryhmälle lähetettiin lisävetoomus , jossa tuotiin esille ylityspaikan laajempia logistisia vaikutuksia ja etuja. (liite 8) Kunnan edustajat osallistuivat erilaisiin tilaisuuksiin (mm. Rataseminaari Savonlinnassa heinäkuussa 2007, Kaksoiskaupunkiseminaari Imatralla ja Svetogorskissa toukokuussa 2007) joissa tuotiin esille ylityspaikan tärkeyttä. Lisäksi vedottiin päättäjiin ja viranomaisiin eri tasoilla henkilökohtaisissa tapaamisissa. Kansanedustaja Sinikka Hurskainen teki toimenpidealoitteen Suomen Eduskunnalle Parikkala-Syväoron rajanylityspaikan muuttamiseksi kansainväliseksi. 3 Ks. Parikkala-Syväoron rajanylityspaikan toteutettavuusselvitys, Indufor Oy, Helsinki

8 4. HANKKEEN TIEDOTUS Hankkeen kuluessa järjestettiin 4 tiedotustilaisuutta: , , ja sekä hankkeen päätyttyä Hanke sai runsaasti huomiota tiedotusvälineissä, ja hankkeen kuluessa julkaistiin eri suomalaisissa lehdissä noin 30 artikkelia (tiedossa olevat) ja lisäksi Venäjällä huomioitiin useissa lehdissä käyty neuvottelu Karjalan tasavallan talouskehityksen ministeriön kanssa. Huhtikuussa Yle alueradio teki ylityspaikka-asiasta haastatteluohjelman sekä jutun alueuutisiin. Hankkeessa suunniteltiin ja painatettiin rajanylityspaikan eduista kertova neliväriesite ja suomen, venäjän ja englannin kielellä, jota, samoin kuin toteutettavuusselvitystäkin jaettiin Suomen päättäjille laajasti. Lisäksi laadittiin power-point -esitykset suomen, venäjän ja englannin kielillä. Hankkeen etenemisestä pidettiin ajan tasalla Etelä-Karjalan maakuntaliittoa ja kunnanhallitusta ja -valtuustoa. 6. HANKEKUSTANNUSTEN TOTEUTUMINEN Hankkeen kokonaiskustannukset toteutuivat seuraavan taulukon mukaisesti: KUSTANNUKSET Budjetoitu Toteutuma Jäljellä Aineet ja tarvikkeet 3 450, ,47 718,53 Palkat ja henkilöstökulut , , ,90 Matkat , , ,68 Vuokrat 2 208, ,74 410,26 Ostopalvelut , , ,85 Yhteensä , , ,52 RAHOITUS Suunniteltu Toteutuma % % KOKONAISRAHOITUS ,00 100, ,48 100,0 Julkinen rahoitus ,00 89, ,48 91,0 EU 34888,00 29, ,28 29,9 Kansallinen 34888,00 29, ,28 29,9 Hakijan oma rahoitus 35047,00 30, ,91 31,3 Yksityinen rahoitus 12000,00 10, ,00 9,0 Budjetoiduista kustannuksista jäi toteutumatta noin 19 %. Yrityksiltä laskutettiin kustannuksista vain 9 %, koska lopullinen kustannusten toteutuma arvioitiin lokakuun tilanteessa noin liian pieneksi. 8

9 7. YLITYSPAIKAN LIITTYMINEN LAAJEMPAAN LOGISTIIKKAVERKOSTOON Parikkala-Syväoro rajanylityspaikka on otettu huomioon myös Etelä-Karjalan maakuntakaavan tavoitteissa sekä Etelä-Suomen maakuntien liiton liikenteen runkoverkon kärkihankesuunnitelmassa. Savonlinna - Huutokoski -rataosuuden tultua peruskorjatuksi, voi rautatieliikenne Suomen keskiosista ulottua Parikkalaan ja mikäli rautatie Parikkalasta Syväoroon olisi vielä olemassa, voisi liikenne nivoutua myös Venäjän rautatieverkostoon. Suomen puolella vallitsee siis periaatteessa myönteinen suhtautuminen Parikkala-Syväoro ylityspaikan kehittämiseen, vaikkakaan selkeitä päätöksiä ei vielä ole. Keski-Pohjolan alueen logistiikkayhteistyössä ovat mukana Norjasta Pohjois- ja Etelä Tröndelag, Ruotsista Västernorrland ja Jämtland sekä Suomesta: Pohjanmaa, Etelä- Pohjanmaa, Keski-Suomi, Etelä- ja Pohjois-Savo sekä Etelä- ja Pohjois-Karjala. Yhteishankkeessa (North East Cargo Link) logistiikkakäytävä ulottuu Atlantin rannikolta Norjasta Merenkurkun ja Keski-Suomen kautta Venäjälle. Tämä käytävä on suunniteltu kulkevaksi Parikkala-Syväoron rajanylityspaikan kautta. Tavoitteena on Venäjän kuljetusten siirtäminen ainakin osittain pois herkältä Itämereltä. Hankkeen kauaskantoisuus on yhteneväinen Parikkala-Syväoron rajanylityspaikan mahdollisuuksien kanssa. Pietarista ollaan rakentamassa federaation tason tietä Käkisalmen kautta Sortavalaan ja Petroskoihin. Kunnan saamien tietojen mukaan tieosuus Pietari-Karjalan tasavalta valmistuu federaation tienä vuoteen 2013 mennessä. Uusittu, nopea tieyhteys Karjalan tasavallasta Pietariin tulee luomaan paineita rajanylittämiseen myös Parikkalan Lahdenpohjan kohdalla ja lisää myös muiden ylityspaikkojen (erityisesti Niirala ja Imatra) käyttömahdollisuuksia kiertomatkailuun. Venäjän sisävesistöt avautuvat kansainväliselle liikenteelle vuodesta 2010 alkaen. Lahdenpohjan satamaa kehitetään Venäjällä yksityisten yritysten toimesta palvelemaan ennen muuta lisääntyvää puutavaran ja kivijalosteiden kuljetustarvetta. Hankkeesta on tehty tekninen selvitys ja sille etsitään parhaillaan rahoitusta Venäjältä. Satamaa pidettiin myös Suomen aikana Laatokan parhaana suojaisuutensa ja luontaisen syvyytensä takia. Lahdenpohjan sataman kehittäminen tuo mukanaan uusia mahdollisuuksia niin rajanylityspaikan liikenteelle kuin yleensä Venäjälle ja sen läpi kulkevan liikenteen ohjaamiselle pois aralta Itämereltä Pohjanlahden ja Atlantin satamiin. Suomalaisten ja EU:n myötävaikutus sataman ja siihen liittyvän muun liikenneinfrastruktuurin kehittämisessä voi turvata tulevaisuudessa mahdollisuuden sataman käyttöön kauttakulkuliikenteeseen edullisemmin ehdoin. Karjalan tasavallassa elvytetään parhaillaan Laatokan luodot luonnonpuistosuunnitelmaa, mikä luo uudenlaisia mahdollisuuksia Laatokan ja Saimaan järvialueiden matkailulliseen yhteismarkkinointiin ja -käyttöön kansainvälisesti sekä alueellisesti. Rajanylityspaikka tukee näin ollen myös Karjalan tasavallan ponnisteluja Laatokan luoteispuolisten ranta-alueiden käytön jäsentämisessä matkailun ja muun, kuten maa-ainesten oton kesken. 8. HANKKEEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTIA Hankkeessa selvitettiin Karjalan tasavallan ja Venäjän Federaation kanta ja tavoite Parikkala- Syväoro -rajanylityspaikan kehittämisen suhteen, joka osoittautui erittäin myönteiseksi. Lisäksi hanketavoitteissa otettiin huomioon Suomen ja Venäjän maarajan ylityspaikkojen kasvanut kapasiteettiongelma ja matkailuliikenteen tulevat tarpeet. Ylityspaikka on osa Keski-Pohjolan käytävää (North East Cargo Link). Hankkeen avulla nostettiin ylityspaikan kehittäminen aikaisemmasta tavoitteesta kehittää sitä vaiheittain tilapäisenä rajanylityspaikkana uudelle tavoitetasolle kehittää ylityspaikasta kansainvälinen. Hankkeessa saatiin uutta tietoa Venäjän puolella meneillään olevista ylityspaikkaan liittyvistä logistiikka- ja muista hankkeista (Laatokan luoteispuoleinen Federaation tie, Lahdenpohjan 9

10 satama, Laatokan luodot luonnonpuistohanke) ja toimitettiin sitä edelleen Suomen viranomaisille ja poliitikoille päätöksenteon perusteeksi (erityisesti liikenne- ja viestintäministeriön ns. Ojajärven työryhmälle). Hankkeen myötä saatiin ylityspaikan kehittämistoimiin aktiivisesti mukaan Karjalan tasavallan talouskehityksen ministeriö ja Venäjän Federaation kaupallinen lähetystö Helsingissä. Ylityspaikan tärkeydestä on vakuuttunut myös Savonlinnan kaupungin johto. Hankkeessa saatiin luotettavaa tietoa ylityspaikan todellisesta tarpeesta ja tulevista käyttöluvuista toteutettavuusselvityksen päivityksen myötä. 9. SUOSITUKSET TULEVIKSI TOIMENPITEIKSI Venäjän rajan hyödyntäminen Parikkala-Syväoron rajanylityspaikkaa kehittämällä on Parikkalan kunnan lähiajan tärkein elinkeinopoliittinen tavoite. Ylityspaikan liikenteen huomattavakaan kasvu ei vaadi Suomen puolella erityisiä lisäinvestointeja. Venäjän puolella sen sijaan tarvitaan valvonta- ja muuta teknologiaa ja rakennusten ja rakenteiden kunnostamista niin liikenteen kuin henkilöstönkin tarpeisiin. Tiestö on Suomen puolella valmiina. Venäjän puolella Syväorosta Lahdenpohjaan johtavaa tietä on kunnostettu vuosituhannen alussa ja se on rungoltaan ja profiililtaan (lukuun ottamatta muutaman sadan metrin matkaa) hyvässä kunnossa ja riittävän leveä, kaivaten kuitenkin päällystämistä. Sortavalan ja Käkisalmen suuntiin Lahdenpohjasta johtava tie A129 tulee federaation 3. tason tieksi , jolloin sen kunnossapitovaatimukset kasvavat ja sen parantamista on mahdollista jatkaa federaation varoin. Saadun tiedon mukaan tien parannus Pietarista Karjalan tasavaltaan on valmis vuoteen 2013 mennessä. Hankkeen ohjausryhmä suosittelee, että Parikkalan kunta jatkaisi ylityspaikan kehittämistä tässä hankkeessa sekä rinnakkaisessa Tacis- hankkeessa saadun tiedon ja kokemuksen pohjalta. Kehittäminen tulisi tapahtua Parikkalan kunnan ja Lahdenpohjan piirin ja sen alueen kuntien sekä Karjalan tasavallan, Leningradin alueen ja sen kuntien ja muiden sidosryhmien yhteisin ponnisteluin. Ylityspaikan kehittäminen liittyy sekä Suomen että Venäjän puolen laajempiin liikennepoliittisiin ja konkreettisiin liikennehankkeisiin. Erityisesti tulee ottaa huomioon sen liittäminen Keski-Pohjolan käytävään (North-East Cargo Link). Edellytysten luominen yhteismatkailulle Saimaan ja Laatokan alueille järjestäytynyttä luontomatkailua lisäämällä ovat erityisen tärkeitä kestävän kehityksen kannalta. Konkreettisina hankkeen aikana esille nousseina esimerkkeinä toimenpiteiksi, joille voitaisiin hakea rahoitusta tulevista ENPI-naapuruusohjelmista, ohjausryhmä esittää seuraavia: rajanylitysten mahdollistaminen Suomen ja Venäjän kansalaisille passeilla ja viisumeilla nykyisten aukioloaikojen puitteissa Syväoro-Lahdenpohja -tien kunnostaminen 2-3 km:n matkalta ja koko tieosuuden päällystäminen Syväoron rakennusten ja laitteiden kunnostaminen liikenteen ja henkilöstön tarpeisiin Välttämättömien valvontalaitteiden hankkiminen ja niiden tarvitseman infrastruktuurin rakentaminen Syväoroon Syväoron teknis-taloudellisen toteutettavuusselvityksen päivittäminen Parikkala - Syväoro - Elisenvaara -rautatien ja Lahdenpohjan sataman kannattavuus- ja toteutettavuusselvitysten teettäminen Matkailun infrastruktuurin parantaminen Lahdenpohjan alueella 10

11 Saimaan ja Laatokan järvialueiden yhteismarkkinoinnin perusteiden luominen Alihankinta- ja osavalmistusmahdollisuuksien selvittäminen ja lisääminen Yhteisen työssäkäyntialueen perusteiden selvittäminen ja työssäkäynnin helpottaminen rajan yli Kansalais- ja viranomaistason yhteistyön lisääminen ja vahvistaminen Koululaisten ja opiskelijoiden yhteistyön lisääminen Uusien hankkeiden toimenpiteet tulee suunnitella tiiviissä yhteydessä Suomen ja Venäjän rajaviranomaisten kanssa ja olemalla jatkuvassa yhteydessä Venäjän puolen viranomaisiin ja kumppaneihin. Rahoitushakemuksissa tulee huomioida rahoituksen ohjautuminen tasapuolisesti molempien maiden puolella toteutettaviin hankkeisiin. LIITTEET 1. Hankkeen tavoitteet, suunnitellut toimenpiteet ja toteutetut toimenpiteet 2. Lahdenpohjalaisten korkeakouluopiskelijoiden harjoittelu, raportti 3. Maatalousharjoittelijakokeilu, raportti 4. Muistio neuvottelusta sekä allekirjoitettu vetoomus Suomen ja Venäjän viranomaisille (suomi, venäjä) järjestetyn yrittäjätapaamisen ohjelma 6. Raportti lahdenpohjalaisten opettajien vierailusta 7. Luettelo hankkeen aikana käydyistä neuvotteluista 8. Liikenne- ja viestintäministeriön Ojajärven työryhmälle lähetetty kirje Lisätietoja hankkeen www-sivuilta: 11