PARIKKALA-SYVÄORON RAJANYLITYSPAIKAN KEHITTÄMINEN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PARIKKALA-SYVÄORON RAJANYLITYSPAIKAN KEHITTÄMINEN"

Transkriptio

1 DEVELOPMENT OF PARIKKALA SYVÄORO BORDER CROSSING PARIKKALA-SYVÄORON RAJANYLITYSPAIKAN KEHITTÄMINEN Kaakkois-Suomi -Venäjä Naapuruusohjelma 1

2 1. HANKETIEDOT Hankkeen nimi: Development of Parikkala Syväoro Border Crossing Kaakkois-Suomi Venäjä Naapuruusohjelmayhteys, toimenpidekokonaisuus 1.1. Toteuttamisaika ja kesto: Hanketunnus: Fimos -tunnus: Hakija/hallinnoija: Parikkalan kunta Partnerit: Hanke oli yhteishanke, joten sillä oli Venäjällä pääpartnerina Lahdenpohjan piiri. Muina partnereina Venäjällä olivat Svetogorskin kaupunki, Leningradin aluehallinnon federaation työvoimaosasto sekä Suomessa Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy ja Savonlinnan Seudun kuntayhtymä. Lisäksi hankkeeseen ja sen rahoitukseen oli sitoutunut 12 yritystä. Päätökset: Parikkalan kunnanhallituksen päätös / 370 ja / 131; Parikkalan kunnanhallituksen päätös Kaakkois-Suomi-Venäjä naapuruusohjelman Interreg- ja Tacis -rahoituksen hakemisesta Parikkala-Syväoro -rajanylityspaikan edelleen kehittämiseen / 258. Kaakkois-Suomi-Venäjä naapuruusohjelman valintakomitean päätös /9 Etelä-Karjalan liiton maakuntahallituksen päätös /134 kansallisen rahoituksen myöntämisestä Etelä-Karjalan liiton maakuntajohtajan päätös Ireg 47/2006, koskien hankkeen EAKR- ja kansallista vastinrahoitusta Sopimus hankkeen Tacis -osion toteuttamisesta 2006/ , , Parikkalan kunta/the European Community, represented by the Commission of the European Communities for and behalf of the government of the Russian Federation ( the Contracting Authority ). Parikkalan kunnanhallituksen päätös Parikkalan rajanylityspaikan kehittämishankkeeseen liittyviä hankeasiakirjoja ja kirjanpitoaineistoa säilytetään Parikkalan kunnassa saakka. 2. HANKKEEN TAUSTA 2.1. Parikkala-Syväoron tilapäinen rajanylityspaikka Parikkala-Syväoro -yksinkertaistettu rajanylityspaikka (rajamerkki II/72, alkuperäinen nimi Suomen puolella Kolmikanta ) on perustettu pöytäkirjalla Venäjän FPS:n johtajan ja Suomen rajavartiolaitoksen päällikön tapaamisessa venäläis-suomalaisen hallitustenvälisen venäläis-suomalaisia valtakunnan rajanylityspaikkoja koskevan sopimuksen kohdan 5 mukaisesti. Ylityspaikka aloitti toimintansa säännöllisin aukioloajoin vuonna Parikkala-Syväoron rajanylityspaikka on tällä hetkellä ainoa tilapäinen rajanylityspaikka, jolla on vakinainen henkilöstö. Se on myös rajanylityksiltään suurin tilapäisistä rajanylityspaikoista Suomen ja Venäjän välillä. 2

3 Parikkalan kunta ja Lahdenpohjan piiri ovat tehneet yhteistyötä Parikkala-Syväoro - rajanylityspaikan liikenteen monipuolistamiseksi ja lisäämiseksi mm päättyneessä Interreg-hankkeessa Parikkalan rajanylityspaikan kehittäminen Saimaa-Laatokka kehityskäytävä puitteissa. Nyt käsillä olevan hankkeen tarkoituksena oli kehittää Parikkalan ja Lahdenpohjan alueiden elinkeinoja monipuolistamalla ja lisäämällä rajanylityspaikan liikennettä vaiheittain parantamalla pienehköjen investointien avulla ylityspaikan sujuvuutta ja infrastruktuuria Parikkala-Syväoron rajanylityspaikan liikenne ja sen profiili Tällä hetkellä ylityspaikan kautta kulkee yksisuuntainen puutavaraliikenne Venäjältä Suomeen. Muuta liikennettä ei sanottavasti ole, koska venäläinen osapuoli tulkitsee ylityspaikkaa koskevaa sopimusta siten, ettei muuta liikennettä voida sallia. Kesällä 2007 Parikkalan kunta ja Lahdenpohjan piiri ovat anoneet lupia niin henkilöautoilla kuin linja-autoilla tapahtuville kotiseutumatkoille, mutta Venäjältä on saatu vastaukseksi, että rajanylityspaikalla ei ole tarpeellista varustusta henkilö- ja linja-autoliikenteen tarkastamiseksi. Suomen rajaviranomaiset ovat tehneet syyskuussa 2005 päätöksen, jonka mukaan Suomen ja Venäjän kansalaiset voivat ylittää rajan Parikkala-Syväorossa voimassa olevalla passilla ja viisumilla. Myöskään kaksisuuntaiselle tavaraliikenteelle Suomen viranomaisten puolesta ei ole esteitä ja sähköinen tuontitullaus voidaan ottaa tarvittaessa käyttöön. Seuraavassa taulukossa on esitetty ylityspaikan ylitysten kehittyminen vuodesta 2002 lähtien Parikkalassa sekä eräillä muilla rajanylityspaikoilla: TAULUKKO 1 1 Rajanylitykset Vaalimaa Nuijamaa Imatra Niirala Uukuniemi Parikkala Vartius Kuusamo Seuraavassa taulukossa on esitetty saapuvien kuormattujen kuorma-autojen kehitys eräillä Parikkalaan verrattavilla rajanylityspaikoilla (joilla puutavaran tuonti on lähes yksinomainen tuontitavara): TAULUKKO 2 2 Saapuneet kuormatut kuorma-autot muutos % Parikkala Imatra Niirala Vartius Perustuu rajavartiolaitoksen tilastoihin 2 Tullihallituksen tilastot 3

4 Rajajooseppi Kuusamo 2100 Taulukoista voidaan havaita, miten eri ylityspaikkojen ylityslukuihin on vaikuttanut puutavarakuormien vähentyminen Parikkala-Syväoron kohdalla se on yksinomainen selitys, koska muuta liikennettä ei sallita. Puutavarakuljetusten väheneminen kaikilla ylityspaikoilla on seurausta kahdesta sääolojen puolesta huonosta hakkuutalvesta Venäjällä ja mahdollisesti myös jo Venäjän korotettujen puutavaratullien käyttöönotosta. Sen sijaan näillä luvuilla ei voida ennustaa Parikkala-Syväoron ylityspaikan tulevaa käyttöä siinä tapauksessa, että siitä sallittaisiin myös muu kuin puutavaraliikenne. 3. HANKEORGANISAATIO 3.1. Hankehenkilöstö Hanketta johti saakka elinkeinojohtaja Aune Ritola-Grahn oman työnsä ohella. Osaaikainen hankepäällikkö hallintotieteen maisteri Pirjo Kakkonen palkattiin alkaen, josta lähtien Ritola-Grahn toimi hankkeen vastaavana viranhaltijana alkaen hankkeessa aloitti kokopäivätoiminen hanketyöntekijä/hankesihteeri Galina Tiainen, jonka äidinkielenä on venäjä välisenä aikana Tacis hankkeelle palkattu insinööri Jouko Haponen toimi myös Interreg hankkeessa marras-joulukuussa Lisäksi palkattiin Lahdenpohjaan hankkeen osa-aikaiseksi yhteyshenkilöksi toimittaja Artem Leonov kesä-syyskuuksi. Hankehenkilöstön lisäksi hankkeessa toimi aktiivisesti Parikkalan kunnan johto, erityisesti kunnanjohtaja Alpo Kosunen, elinkeinojohtaja Aune Ritola-Grahn, kunnanhallituksen puheenjohtaja Ari Berg sekä kunnanvaltuuston puheenjohtaja Heimo Tikkinen. Interreg-osion käynnistyspalaveri järjestettiin Hankkeen ohjausryhmä ja valvoja Hankkeen ohjausryhmän nimittämisestä tehtiin päätös kunnanhallituksessa /258.. Ohjausryhmän kokoonpano oli seuraava: Berg Ari, ohjausryhmän puheenjohtaja Kivipelto Matti Kosunen Alpo Myllys Eija Ritola-Grahn Aune Ronaldo Paterno Ruotsalainen Pekka Valkeapää Urpo Tikkinen Heimo Tuunanen Taavetti Veikkanen Esa (varalla Kettunen Valto) Miftahova Jelena ( asti) Parikkalan kunnanhallituksen puheenjohtaja Savonlinnan seudun kuntayhtymä Parikkalan kunnanjohtaja Xenia Tours Oy Parikkalan elinkeinojohtaja Itäinen tullipiiri, Kolmikannan tulli Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy Parikkalan yrittäjät Parikkalan kunnanvaltuuston puheenjohtaja Sääminki Oy Kaakkois-Suomen rajavartiosto Lahdenpohjan piiri Ohjausryhmä kokoontui kaikkiaan viisi kertaa: , , , ja Etelä-Karjalan liiton nimeämänä hankkeen valvojana toimi aluekehitysjohtaja Timo Tuomisaari saakka asti ja tästä edelleen edunvalvontapäällikkö Urpo Moisio. 4

5 3.3. Mukana olleet yritykset Hankkeeseen sitoutuivat seuraavat yritykset 10%:n rahoitusosuudella. 1. PariWood Oy 2. Bussipalvelu E Valkeapää 3. Kaluste Vehviläinen Oy 4.Karjalan Konepaja Oy Karelia Works 5.Kar-Wood Oy 6. Kuljetus Oy Sääminki 7. Oronmyllyn toimintakeskus 8. Parikkalan Valo Oy 9. Parikkalan Väri Oy 10. Pilkan Höyläämö 11. VVS-Sähkö Oy 12. Xenia Tours Oy 4. HANKKEEN TAVOITTEET, TULOKSET JA KESKEISET TOIMENPITEET 4.1. Yleistä Hanketavoitteet oli asetettu yhteisiksi sekä Tacis- että Interreg -osioille. Oheisessa liitteessä nro 1 on esitetty taulukon muodossa hankkeen tavoitteet, suunnitellut toimenpiteet ja toteutetut toimenpiteet. Molemmilla hankkeilla oli yhteinen tavoitekuvaus ja myös toimenpiteet olivat joiltakin osin suunniteltu yhteneväisiksi. Käytännön hanketyössä oli jonkin verran vaikeuksia erotella toimenpiteet kahden eri hankkeen välille ja erityisesti kirjata hankkeen tulokset, jotka olivat usein molempien hankkeiden yhteisiä. Tämä heijastui luonnollisesti kustannusten jaotteluun: vaikka jonkin toimenpiteen kustannukset on merkitty hankekirjanpidossa vain toisen hankkeen menoksi, tuotokset hyödyntävät käytännössä molempia hankekokonaisuuksia Rajanylitysten lisääminen Alkuperäisenä ajatuksena oli ollut, että hankkeen avulla voidaan lisätä erityyppisiä rajanylityksiä Parikkala-Syväoron tilapäisen rajanylityspaikan kautta erilaisin toimenpitein. Näin ei kuitenkaan voinut tapahtua, koska Venäjän rajaviranomaiset kieltäytyivät antamasta rajanylityslupia muille kuin puutavara-ajoneuvoille. Tämä johtui Suomen ja Venäjän rajaviranomaisten erilaisesta rajanylityspaikan avaamispöytäkirjan tulkinnasta: Suomen viranomaiset sallisivat liikenteen muillekin ajoneuvoille ja henkilöille pelkällä passilla ja viisumilla, kun taas Venäjän viranomaiset tulkitsivat pöytäkirjaa siten, että vain puutavaraliikenne Venäjältä Suomeen on mahdollista. Hankkeen kuluessa käytiin neuvotteluja rajanylitysten lisäämiseksi lukuisia kertoja eri viranomaisten kanssa. Savonlinnassa käytiin neuvottelu , jolloin Lahdenpohjan piirin johtaja M. Maksimov lupasi, että projektihenkilöt saavat jatkuvasti voimassa olevat luvat ja että yrityslistalle ja (kunta)listalla olevien henkilöiden ylitys on mahdollista passilla ja viisumilla sekä rekisteröidyllä sopimuksella. Lupia ei kuitenkaan hakemusten perusteella myönnetty. Petroskoissa käytiin neuvottelu, jossa olivat läsnä Parikkalan kunnan edustajien lisäksi mm. Karjalan tasavallan talouskehityksen ministeriön varaministeri Kislov ja kansainvälisten, raja-asioiden ja protokollaosaston päällikkö Pavlov (joka myöhemmin oli hankkeessa hyvänä tukena Karjalan tasavallassa) sekä Venäjän Federaation FSB:n rajavartioston edustaja Suhorukov. Tilaisuudessa saatiin ohjeet rajanylityslupien anomismenettelystä. Käytännössä ylityslupia anottiin näiden ohjeiden mukaisesti noin 20 kpl, mutta niitä saatiin vain 8:ssa tapauksessa henkilöautoin tapahtuvaan rajanylitykseen. Yritysten edustajille ei lupia myönnetty lainkaan eikä myöskään busseille (anottiin kolmelle bussille) - luvat evättiin vedoten rajanylityspaikan kapasiteetti- ja välineistöpulaan. Kiinnostusta 5

6 ylityslupien saamiseen oli paljon, mutta niitä ei enempää anottu, koska niiden saaminen osoittautui käytännössä mahdottomaksi Yhteistoiminnan lisääminen (yritykset, matkailu, muu yhteistoiminta) Hankkeen tavoitteena oli myös käytännön yhteistyön lisääminen partnereiden kesken käytiin Lahdenpohjassa neuvottelu Parikkalan kunnan ja Lahdenpohjan piirin edustajien välillä, ja sovittiin pääpiirteissään hankkeen aikana tehtävistä yhteistyötoimenpiteistä. Näistä toteutuivat seuraavat: Ivolga-lauluyhtyeen vierailu Parikkalassa henkinen Lahdenpohjan musiikkikoulun opettajista koostuva lauluyhtye vieraili ja esiintyi Parikkalan Piikapitäjän Rehveillä Lahdenpohjalaisten korkeakouluharjoittelijoiden (2 henkilöä) työelämään tutustuminen Parikkalaisissa yrityksissä ja hankkeessa , liitteenä 2 raportti. Maatalousharjoittelijakokeilu , liitteenä 3 raportti. Seminaari ja tapaaminen matkailualan toimijoille Lahdenpohjassa ja Valamossa (rahoitus Tacis-osiosta) Yrittäjien ja viranomaisten neuvottelutilaisuus, tutustumiset yrityksiin ja yrittäjäilta Parikkalassa. Tilaisuus jakautui päiväneuvotteluun, johon osallistui 22 yrittäjää ja virkamiestä Venäjältä ja 9 Parikkalan kunnan edustajaa. Neuvottelussa todettiin yksimielisesti, että rajanylityspaikkaa tulisi kehittää kansainväliseksi ja hyväksyttiin vetoomus, joka toimitetaan Suomen ja Venäjän ao. viranomaisille, liitteenä 4 muistio kaksikielisine vetoomuksineen. Iltapäivällä järjestettiin venäläisille vieraille tutustumiskäynnit Karjalan Konepaja Oy Karelia Worksiin ja Pariwood Oy:öön. Iltatilaisuus järjestettiin yhdessä Parikkalan kunnan Tosi Tulevaisuuteen -hankkeen kanssa, ja siihen osallistui yhteensä 76 yrittäjää ja viranomaisten edustaa Venäjältä ja Suomesta, liitteenä 5 ohjelma. Lahdenpohjan opettajien vierailu Lahdenpohjan koulun nro 1 kahdeksan eri aineiden opettaa tutustuivat Parikkalan kunnan koululaitokseen ja Suomen koulujärjestelmään sekä alueeseen ,liitteenä 6 raportti. Edellä mainituilla toimenpiteillä edistettiin keskinäisten suhteiden lisäämistä ja näin osoitettiin tarve rajan yli tapahtuvaan kanssakäymiseen eri toimialoilla Muu käytännön yhteistyö, käydyt neuvottelut Hanke oli yhteishanke, joten Tacis-osion toimenpiteet kulkivat rinta rinnan Interreg-osion toimenpiteiden kanssa ja usein ne olivat yhteneväisetkin. Hankkeen Tacis-osion yhtenä konkreettisena toimenpiteenä oli parantaa Parikkala-Syväoron ylityspaikan Venäjän puoleista tieosuutta, joka sijaitsee varsinaisen ylityspaikan ja taaemman raja-aidan välissä. Tätä varten oli Tacis-hankkeelle palkattu osa-aikainen projekti-insinööri, joka projektipäällikön kanssa selvitteli parantamiseen liittyviä toimenpiteitä. Näin ollen käytännössä Tacis- ja Interreghankkeiden toimenpiteistä neuvoteltiin samoissa tilaisuuksissa. 6

7 Tällaisia neuvotteluja käytiin hankkeen aikana yhteensä 29 kpl. 13:ssä neuvottelutilaisuudessa oli mukana myös Parikkalan kunnan johtoa (15.6. Petroskoi, Lahdenpohja, Lahdenpohja), liitteenä 7 luettelo käydyistä neuvotteluista. Venäjän kaupallisen lähetystön päällikön Valeri Shlyaminin tapaaminen Helsingissä osoittautui tärkeäksi, koska tuolloin saatiin tieto EU:n Pohjoisen ulottuvuuden instrumentin puitteissa Venäjän presidentti Putinin Suomen edustajille jättämästä 5-kohtaisesta hankelistasta, jossa Parikkala-Syväoron rajanylityspaikka oli näistä yhtenä mukana. Tämä lista toimitettiin myöhemmin mm. liikenne- ja viestintäministeriön Ojajärven työryhmälle (Suomen ja Venäjän rajaliikenneyhteyksien kehittäminen Itä- ja Pohjois-Suomessa). Edelleen hankkeen käyttöön saatiin Venäjän rajaviranomaisilta venäläisen Insinööritoimisto Strichin vuonna 2002 laatima Syväoron rajanylityspaikan rakentamissuunnitelma maankäyttöja rakennussuunnitelmineen. Tämä suunnitelma perustui 150 ajoneuvon päivittäiseen rajanylitykseen ja kaipaisi siksi päivittämisen Venäjän puolella. 4.5.Toteutettavuusselvityksen päivitys Edellisessä ylityspaikan kehittämishankkeessa oli laadittu vuonna 2004 Parikkala-Syväoro - rajanylityspaikan toteutettavuusselvitys. Tämä perustui lähinnä puutavarakuljetusten ja matkailijoiden lisääntymiselle ylityspaikan nykyisen statuksen puitteissa. Koska tilanne osoittautui toiseksi niin puutavarakuljetusten kuin ylitysten sallimisenkin suhteen, päätettiin toteutettavuusselvitys päivittää vastaamaan nykyistä tilannetta. Työ annettiin Indufor Oy:lle (aikaisemman selvityksen oli tehnyt Savcor Indufor Oy). Selvityksessä päädyttiin, että mikäli ylityspaikka kansainvälistettäisiin (tai sallittaisiin esteetön kulku ilman lupia), vuosittainen rajanylittäjien määrä olisi noussut :een kuudentena vuotena avaamisesta lukien ja että ylityspaikan kansainvälistämisen sisäinen korkokanta kokonaishyötyineen olisi 59 %. 3 Selvityksen käännöstyötä ei ehditty teettää ennen hankkeen päättymistä, mutta se tehdään Tacis-osion varoilla vuoden 2008 puolella Rajanylityspaikan kansainvälistymisen edistäminen Kansainvälistymisen edistämiseksi päivitettiin toteutettavuusselvitys (ks. yllä) ja saatiin luotettavaa tietoa kansainvälistämisen vaikutuksista. Kansainvälistämisen puolesta laadittiin venäläisten ja suomalaisten viranomaisten ja yrittäjien yhteisneuvottelussa vetoomus ylityspaikan kansainvälistämisen puolesta päättäjille, joka Suomessa lähetettiin keskeisille ministereille, alueen kansanedustajille sekä viranomaisille. (liite 4) Liikenneministeriön ns. Ojajärven työryhmälle lähetettiin lisävetoomus , jossa tuotiin esille ylityspaikan laajempia logistisia vaikutuksia ja etuja. (liite 8) Kunnan edustajat osallistuivat erilaisiin tilaisuuksiin (mm. Rataseminaari Savonlinnassa heinäkuussa 2007, Kaksoiskaupunkiseminaari Imatralla ja Svetogorskissa toukokuussa 2007) joissa tuotiin esille ylityspaikan tärkeyttä. Lisäksi vedottiin päättäjiin ja viranomaisiin eri tasoilla henkilökohtaisissa tapaamisissa. Kansanedustaja Sinikka Hurskainen teki toimenpidealoitteen Suomen Eduskunnalle Parikkala-Syväoron rajanylityspaikan muuttamiseksi kansainväliseksi. 3 Ks. Parikkala-Syväoron rajanylityspaikan toteutettavuusselvitys, Indufor Oy, Helsinki

8 4. HANKKEEN TIEDOTUS Hankkeen kuluessa järjestettiin 4 tiedotustilaisuutta: , , ja sekä hankkeen päätyttyä Hanke sai runsaasti huomiota tiedotusvälineissä, ja hankkeen kuluessa julkaistiin eri suomalaisissa lehdissä noin 30 artikkelia (tiedossa olevat) ja lisäksi Venäjällä huomioitiin useissa lehdissä käyty neuvottelu Karjalan tasavallan talouskehityksen ministeriön kanssa. Huhtikuussa Yle alueradio teki ylityspaikka-asiasta haastatteluohjelman sekä jutun alueuutisiin. Hankkeessa suunniteltiin ja painatettiin rajanylityspaikan eduista kertova neliväriesite ja suomen, venäjän ja englannin kielellä, jota, samoin kuin toteutettavuusselvitystäkin jaettiin Suomen päättäjille laajasti. Lisäksi laadittiin power-point -esitykset suomen, venäjän ja englannin kielillä. Hankkeen etenemisestä pidettiin ajan tasalla Etelä-Karjalan maakuntaliittoa ja kunnanhallitusta ja -valtuustoa. 6. HANKEKUSTANNUSTEN TOTEUTUMINEN Hankkeen kokonaiskustannukset toteutuivat seuraavan taulukon mukaisesti: KUSTANNUKSET Budjetoitu Toteutuma Jäljellä Aineet ja tarvikkeet 3 450, ,47 718,53 Palkat ja henkilöstökulut , , ,90 Matkat , , ,68 Vuokrat 2 208, ,74 410,26 Ostopalvelut , , ,85 Yhteensä , , ,52 RAHOITUS Suunniteltu Toteutuma % % KOKONAISRAHOITUS ,00 100, ,48 100,0 Julkinen rahoitus ,00 89, ,48 91,0 EU 34888,00 29, ,28 29,9 Kansallinen 34888,00 29, ,28 29,9 Hakijan oma rahoitus 35047,00 30, ,91 31,3 Yksityinen rahoitus 12000,00 10, ,00 9,0 Budjetoiduista kustannuksista jäi toteutumatta noin 19 %. Yrityksiltä laskutettiin kustannuksista vain 9 %, koska lopullinen kustannusten toteutuma arvioitiin lokakuun tilanteessa noin liian pieneksi. 8

9 7. YLITYSPAIKAN LIITTYMINEN LAAJEMPAAN LOGISTIIKKAVERKOSTOON Parikkala-Syväoro rajanylityspaikka on otettu huomioon myös Etelä-Karjalan maakuntakaavan tavoitteissa sekä Etelä-Suomen maakuntien liiton liikenteen runkoverkon kärkihankesuunnitelmassa. Savonlinna - Huutokoski -rataosuuden tultua peruskorjatuksi, voi rautatieliikenne Suomen keskiosista ulottua Parikkalaan ja mikäli rautatie Parikkalasta Syväoroon olisi vielä olemassa, voisi liikenne nivoutua myös Venäjän rautatieverkostoon. Suomen puolella vallitsee siis periaatteessa myönteinen suhtautuminen Parikkala-Syväoro ylityspaikan kehittämiseen, vaikkakaan selkeitä päätöksiä ei vielä ole. Keski-Pohjolan alueen logistiikkayhteistyössä ovat mukana Norjasta Pohjois- ja Etelä Tröndelag, Ruotsista Västernorrland ja Jämtland sekä Suomesta: Pohjanmaa, Etelä- Pohjanmaa, Keski-Suomi, Etelä- ja Pohjois-Savo sekä Etelä- ja Pohjois-Karjala. Yhteishankkeessa (North East Cargo Link) logistiikkakäytävä ulottuu Atlantin rannikolta Norjasta Merenkurkun ja Keski-Suomen kautta Venäjälle. Tämä käytävä on suunniteltu kulkevaksi Parikkala-Syväoron rajanylityspaikan kautta. Tavoitteena on Venäjän kuljetusten siirtäminen ainakin osittain pois herkältä Itämereltä. Hankkeen kauaskantoisuus on yhteneväinen Parikkala-Syväoron rajanylityspaikan mahdollisuuksien kanssa. Pietarista ollaan rakentamassa federaation tason tietä Käkisalmen kautta Sortavalaan ja Petroskoihin. Kunnan saamien tietojen mukaan tieosuus Pietari-Karjalan tasavalta valmistuu federaation tienä vuoteen 2013 mennessä. Uusittu, nopea tieyhteys Karjalan tasavallasta Pietariin tulee luomaan paineita rajanylittämiseen myös Parikkalan Lahdenpohjan kohdalla ja lisää myös muiden ylityspaikkojen (erityisesti Niirala ja Imatra) käyttömahdollisuuksia kiertomatkailuun. Venäjän sisävesistöt avautuvat kansainväliselle liikenteelle vuodesta 2010 alkaen. Lahdenpohjan satamaa kehitetään Venäjällä yksityisten yritysten toimesta palvelemaan ennen muuta lisääntyvää puutavaran ja kivijalosteiden kuljetustarvetta. Hankkeesta on tehty tekninen selvitys ja sille etsitään parhaillaan rahoitusta Venäjältä. Satamaa pidettiin myös Suomen aikana Laatokan parhaana suojaisuutensa ja luontaisen syvyytensä takia. Lahdenpohjan sataman kehittäminen tuo mukanaan uusia mahdollisuuksia niin rajanylityspaikan liikenteelle kuin yleensä Venäjälle ja sen läpi kulkevan liikenteen ohjaamiselle pois aralta Itämereltä Pohjanlahden ja Atlantin satamiin. Suomalaisten ja EU:n myötävaikutus sataman ja siihen liittyvän muun liikenneinfrastruktuurin kehittämisessä voi turvata tulevaisuudessa mahdollisuuden sataman käyttöön kauttakulkuliikenteeseen edullisemmin ehdoin. Karjalan tasavallassa elvytetään parhaillaan Laatokan luodot luonnonpuistosuunnitelmaa, mikä luo uudenlaisia mahdollisuuksia Laatokan ja Saimaan järvialueiden matkailulliseen yhteismarkkinointiin ja -käyttöön kansainvälisesti sekä alueellisesti. Rajanylityspaikka tukee näin ollen myös Karjalan tasavallan ponnisteluja Laatokan luoteispuolisten ranta-alueiden käytön jäsentämisessä matkailun ja muun, kuten maa-ainesten oton kesken. 8. HANKKEEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTIA Hankkeessa selvitettiin Karjalan tasavallan ja Venäjän Federaation kanta ja tavoite Parikkala- Syväoro -rajanylityspaikan kehittämisen suhteen, joka osoittautui erittäin myönteiseksi. Lisäksi hanketavoitteissa otettiin huomioon Suomen ja Venäjän maarajan ylityspaikkojen kasvanut kapasiteettiongelma ja matkailuliikenteen tulevat tarpeet. Ylityspaikka on osa Keski-Pohjolan käytävää (North East Cargo Link). Hankkeen avulla nostettiin ylityspaikan kehittäminen aikaisemmasta tavoitteesta kehittää sitä vaiheittain tilapäisenä rajanylityspaikkana uudelle tavoitetasolle kehittää ylityspaikasta kansainvälinen. Hankkeessa saatiin uutta tietoa Venäjän puolella meneillään olevista ylityspaikkaan liittyvistä logistiikka- ja muista hankkeista (Laatokan luoteispuoleinen Federaation tie, Lahdenpohjan 9

10 satama, Laatokan luodot luonnonpuistohanke) ja toimitettiin sitä edelleen Suomen viranomaisille ja poliitikoille päätöksenteon perusteeksi (erityisesti liikenne- ja viestintäministeriön ns. Ojajärven työryhmälle). Hankkeen myötä saatiin ylityspaikan kehittämistoimiin aktiivisesti mukaan Karjalan tasavallan talouskehityksen ministeriö ja Venäjän Federaation kaupallinen lähetystö Helsingissä. Ylityspaikan tärkeydestä on vakuuttunut myös Savonlinnan kaupungin johto. Hankkeessa saatiin luotettavaa tietoa ylityspaikan todellisesta tarpeesta ja tulevista käyttöluvuista toteutettavuusselvityksen päivityksen myötä. 9. SUOSITUKSET TULEVIKSI TOIMENPITEIKSI Venäjän rajan hyödyntäminen Parikkala-Syväoron rajanylityspaikkaa kehittämällä on Parikkalan kunnan lähiajan tärkein elinkeinopoliittinen tavoite. Ylityspaikan liikenteen huomattavakaan kasvu ei vaadi Suomen puolella erityisiä lisäinvestointeja. Venäjän puolella sen sijaan tarvitaan valvonta- ja muuta teknologiaa ja rakennusten ja rakenteiden kunnostamista niin liikenteen kuin henkilöstönkin tarpeisiin. Tiestö on Suomen puolella valmiina. Venäjän puolella Syväorosta Lahdenpohjaan johtavaa tietä on kunnostettu vuosituhannen alussa ja se on rungoltaan ja profiililtaan (lukuun ottamatta muutaman sadan metrin matkaa) hyvässä kunnossa ja riittävän leveä, kaivaten kuitenkin päällystämistä. Sortavalan ja Käkisalmen suuntiin Lahdenpohjasta johtava tie A129 tulee federaation 3. tason tieksi , jolloin sen kunnossapitovaatimukset kasvavat ja sen parantamista on mahdollista jatkaa federaation varoin. Saadun tiedon mukaan tien parannus Pietarista Karjalan tasavaltaan on valmis vuoteen 2013 mennessä. Hankkeen ohjausryhmä suosittelee, että Parikkalan kunta jatkaisi ylityspaikan kehittämistä tässä hankkeessa sekä rinnakkaisessa Tacis- hankkeessa saadun tiedon ja kokemuksen pohjalta. Kehittäminen tulisi tapahtua Parikkalan kunnan ja Lahdenpohjan piirin ja sen alueen kuntien sekä Karjalan tasavallan, Leningradin alueen ja sen kuntien ja muiden sidosryhmien yhteisin ponnisteluin. Ylityspaikan kehittäminen liittyy sekä Suomen että Venäjän puolen laajempiin liikennepoliittisiin ja konkreettisiin liikennehankkeisiin. Erityisesti tulee ottaa huomioon sen liittäminen Keski-Pohjolan käytävään (North-East Cargo Link). Edellytysten luominen yhteismatkailulle Saimaan ja Laatokan alueille järjestäytynyttä luontomatkailua lisäämällä ovat erityisen tärkeitä kestävän kehityksen kannalta. Konkreettisina hankkeen aikana esille nousseina esimerkkeinä toimenpiteiksi, joille voitaisiin hakea rahoitusta tulevista ENPI-naapuruusohjelmista, ohjausryhmä esittää seuraavia: rajanylitysten mahdollistaminen Suomen ja Venäjän kansalaisille passeilla ja viisumeilla nykyisten aukioloaikojen puitteissa Syväoro-Lahdenpohja -tien kunnostaminen 2-3 km:n matkalta ja koko tieosuuden päällystäminen Syväoron rakennusten ja laitteiden kunnostaminen liikenteen ja henkilöstön tarpeisiin Välttämättömien valvontalaitteiden hankkiminen ja niiden tarvitseman infrastruktuurin rakentaminen Syväoroon Syväoron teknis-taloudellisen toteutettavuusselvityksen päivittäminen Parikkala - Syväoro - Elisenvaara -rautatien ja Lahdenpohjan sataman kannattavuus- ja toteutettavuusselvitysten teettäminen Matkailun infrastruktuurin parantaminen Lahdenpohjan alueella 10

11 Saimaan ja Laatokan järvialueiden yhteismarkkinoinnin perusteiden luominen Alihankinta- ja osavalmistusmahdollisuuksien selvittäminen ja lisääminen Yhteisen työssäkäyntialueen perusteiden selvittäminen ja työssäkäynnin helpottaminen rajan yli Kansalais- ja viranomaistason yhteistyön lisääminen ja vahvistaminen Koululaisten ja opiskelijoiden yhteistyön lisääminen Uusien hankkeiden toimenpiteet tulee suunnitella tiiviissä yhteydessä Suomen ja Venäjän rajaviranomaisten kanssa ja olemalla jatkuvassa yhteydessä Venäjän puolen viranomaisiin ja kumppaneihin. Rahoitushakemuksissa tulee huomioida rahoituksen ohjautuminen tasapuolisesti molempien maiden puolella toteutettaviin hankkeisiin. LIITTEET 1. Hankkeen tavoitteet, suunnitellut toimenpiteet ja toteutetut toimenpiteet 2. Lahdenpohjalaisten korkeakouluopiskelijoiden harjoittelu, raportti 3. Maatalousharjoittelijakokeilu, raportti 4. Muistio neuvottelusta sekä allekirjoitettu vetoomus Suomen ja Venäjän viranomaisille (suomi, venäjä) järjestetyn yrittäjätapaamisen ohjelma 6. Raportti lahdenpohjalaisten opettajien vierailusta 7. Luettelo hankkeen aikana käydyistä neuvotteluista 8. Liikenne- ja viestintäministeriön Ojajärven työryhmälle lähetetty kirje Lisätietoja hankkeen www-sivuilta: 11

Toinen valtatie Pietarista Suomeen

Toinen valtatie Pietarista Suomeen LIITE 7. Parikkala - Syväoron rajanylityspaikan toteutettavuusselvitys Parikkala Syväoron rajanylityspaikan toteutettavuusselvitys Toinen valtatie Pietarista Suomeen Parikkalan kunta Parikkala Syväoron

Lisätiedot

EUREGIO KARELIA NAAPURUUSOHJELMA Paavo Keränen Hossa 24.-25.11.2005

EUREGIO KARELIA NAAPURUUSOHJELMA Paavo Keränen Hossa 24.-25.11.2005 EUREGIO KARELIA NAAPURUUSOHJELMA Paavo Keränen Hossa 24.-25.11.2005 Naapuruus- ja kumppanuuspolitiikan tausta ohjelmakauden 1995 1999 ongelmat ulkorajatoiminnassa 2000 komissaari Barnierin vierailu Interreg

Lisätiedot

Etelä Karjalan ja Etelä Savon maakuntaliitot sekä Parikkalan kunta ja Savonlinnan kaupunki esittävät, että

Etelä Karjalan ja Etelä Savon maakuntaliitot sekä Parikkalan kunta ja Savonlinnan kaupunki esittävät, että 1 PM 23.2.2015 Parikkalan tilapäisen rajanylityspaikan kansainvälistäminen Etelä Karjalan ja Etelä Savon maakuntaliitot sekä Parikkalan kunta ja Savonlinnan kaupunki esittävät, että Perustelut: hallitus

Lisätiedot

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Pohjoinen kasvukäytävä TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Kymenlaakso Pohjoisella kasvukäytävällä kä ällä seminaari Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö

Lisätiedot

Parvinen Heli jäsen 3 Tiainen Jarmo 1. Saukkonen Mia jäsen - Jääskeläinen Juha-Matti 1

Parvinen Heli jäsen 3 Tiainen Jarmo 1. Saukkonen Mia jäsen - Jääskeläinen Juha-Matti 1 240 Maaseutuelinkeinolautakunta Maaseutuelinkeinolautakunta Lautakunnan kokoonpano Varsinainen jäsen Asema Läsnä Henkiökohtainen Läsnä varajäsen Pekonen Kari puheenjohtaja 4 Repo Minna Jantunen Timo varapuheenjohtaja

Lisätiedot

Rajanylitysliikenteen kehitysnäkymät Vartiuksen ja Niiralan rajanylityspaikoilla. Kapteeni Juha Pekka Hassinen Pohjois-Karjalan rajavartiosto

Rajanylitysliikenteen kehitysnäkymät Vartiuksen ja Niiralan rajanylityspaikoilla. Kapteeni Juha Pekka Hassinen Pohjois-Karjalan rajavartiosto Rajanylitysliikenteen kehitysnäkymät Vartiuksen ja Niiralan rajanylityspaikoilla Kapteeni Juha Pekka Hassinen Pohjois-Karjalan rajavartiosto Kainuun rajavartiosto Kokoonpano Esikunta 5 rajavartioasemaa

Lisätiedot

Suomi Venäjä liikenne

Suomi Venäjä liikenne Suomi Venäjä liikenne Logistiikkapäivä, Kotka Lassi Hilska 30.5.2011 Venäjän liikenne? Liikenteen määristä Yhteistyömuodoista ja vaikuttamistavoista Käytännön hankkeista 2 Kuorma-autoliikenne vilkkaimmilla

Lisätiedot

KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Kansainvälinen kauppa / Venäjän kauppa

KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Kansainvälinen kauppa / Venäjän kauppa KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Kansainvälinen kauppa / Venäjän kauppa Otto Hella PARIKKALA-SYVÄORON RAJANYLITYSPAIKAN KANSAINVÄLISTÄMI- NEN Opinnäytetyö 2011 TIIVISTELMÄ KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU

Lisätiedot

KARELIA ENPI CBC 2007-2013 -OHJELMAN TILANNEKATSAUS KARELIA CBC -OHJELMA 2014-2020. 20.8.2014 Sisko Kaarto

KARELIA ENPI CBC 2007-2013 -OHJELMAN TILANNEKATSAUS KARELIA CBC -OHJELMA 2014-2020. 20.8.2014 Sisko Kaarto KARELIA ENPI CBC 2007-2013 -OHJELMAN TILANNEKATSAUS KARELIA CBC -OHJELMA 2014-2020 20.8.2014 Sisko Kaarto KARELIA ENPI CBC Ohjelma-alueeseen kuuluvat Suomessa: Kainuu Pohjois-Karjala Pohjois-Pohjanmaa

Lisätiedot

Liikenteen kasvun mahdollisuudet ja uhkat

Liikenteen kasvun mahdollisuudet ja uhkat Liikenteen kasvun mahdollisuudet ja uhkat Rajavartiolaitoksen tehtävät Neliportainen maahantulon valvontamalli Osa EU:n rajaturvallisuusjärjestelmää (IBM) Rajanylitykset itärajalla 4 Arvioita itärajan

Lisätiedot

Venäjän rajamailla. Venäläisten vaikutus kauppaan, matkailuun ja investointeihin Suomessa ja Saimaan seudulla

Venäjän rajamailla. Venäläisten vaikutus kauppaan, matkailuun ja investointeihin Suomessa ja Saimaan seudulla Venäjän rajamailla Venäläisten vaikutus kauppaan, matkailuun ja investointeihin Suomessa ja Saimaan seudulla 1 2 Venäläisyhtiöiden tytäryhtiöt Suomessa yhtiöiden lkm henkilöstö Liikevaihto (milj. ) 2004

Lisätiedot

ITÄRAJAN KASVUMAAKUNTA

ITÄRAJAN KASVUMAAKUNTA Etelä-Karjalan maakuntaohjelmaseminaari ITÄRAJAN KASVUMAAKUNTA maakuntajohtaja Matti Viialainen Ruokolahti 23.1.2014 Maakuntaliiton tehtävät (aluekehityslaki) - aluekehittämisen strategisesta kokonaisuudesta

Lisätiedot

Toinen valtatie Pietarista Suomeen

Toinen valtatie Pietarista Suomeen Parikkala Syväoron rajanylityspaikan toteutettavuusselvitys Toinen valtatie Pietarista Suomeen Parikkalan kunta 2 Parikkala Syväoron rajanylityspaikan toteutettavuusselvitys Parikkalan kunta 3 4 Sisällysluettelo

Lisätiedot

Salpausselän palveluvyöhyke

Salpausselän palveluvyöhyke Salpausselän palveluvyöhyke 27.4.2015 Päijät-Hämeen liitto Salpausselän palveluvyöhyke Tampereen seudulta Lahden ja Kouvolan seuduille ulottuva vyöhyke Palveluja kehitetään kokonaisvaltaisesti eri tahojen

Lisätiedot

Venäläiset kuluttajat Suomessa

Venäläiset kuluttajat Suomessa Venäläiset kuluttajat Suomessa - Poimintoja tuloksista - Verottomat ostokset, maahantulot ja yöpymiset - Rajahaastattelututkimus syyskuu 2015 elokuu 2016 Rajahaastattelut on tehnyt Tutkimus- ja Analysointikeskus

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA Pietarin hallituksen ja Joensuun kaupungin hallinnon välisen Yhteistyösopimuksen toteuttamiseksi vv. 2016-2018

TOIMINTASUUNNITELMA Pietarin hallituksen ja Joensuun kaupungin hallinnon välisen Yhteistyösopimuksen toteuttamiseksi vv. 2016-2018 Liite Yhteistyösopimukseen No, pvm. Pietarin hallituksen ja Joensuun kaupungin välillä TOIMINTASUUNNITELMA Pietarin hallituksen ja Joensuun kaupungin hallinnon välisen Yhteistyösopimuksen toteuttamiseksi

Lisätiedot

LOPPURAPORTTI. PARIKKALAN KOLMIKANNAN VÄLIVARASTOINTIALUE Työllisyysperusteinen investointiavustus. Kolmikannan TERMINAALI1

LOPPURAPORTTI. PARIKKALAN KOLMIKANNAN VÄLIVARASTOINTIALUE Työllisyysperusteinen investointiavustus. Kolmikannan TERMINAALI1 LOPPURAPORTTI PARIKKALAN KOLMIKANNAN VÄLIVARASTOINTIALUE Työllisyysperusteinen investointiavustus Kolmikannan TERMINAALI1 Hanke: Dnro KASELY/0184/05.02.09/2010 1 Parikkalan kunta Harjukuja 6 59100 Parikkala

Lisätiedot

Rajaliikennetilasto 2014

Rajaliikennetilasto 2014 Kauppa 2015 Handel Trade Rajaliikennetilasto 2014 450000 400000 350000 300000 250000 200000 150000 100000 50000 0 kpl Kuvio 1. Saapuneet ja lähteneet kuormatut kuorma-autot vuosina 2008 2014 2008 2009

Lisätiedot

Niiralan kaupan ja rajaliikenteen yhteensovittaminen

Niiralan kaupan ja rajaliikenteen yhteensovittaminen 2015 Niiralan kaupan ja rajaliikenteen yhteensovittaminen Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 4. vaihe, ehdotusvaihe Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Jyrki Suorsa 26.1.2015 1 Niirala Kaupan ja rajaliikenteen

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman tuki alueellisen elinvoimaisuuden vahvistamisessa Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet

Lisätiedot

Laittoman ja tullivapaan rajatuonnin vaikutus Itä-Suomen huoltoasemaverkostoon. Pellervon taloustutkimus Paula Horne, Jyri Hietala, Anna-Kaisa Rämö

Laittoman ja tullivapaan rajatuonnin vaikutus Itä-Suomen huoltoasemaverkostoon. Pellervon taloustutkimus Paula Horne, Jyri Hietala, Anna-Kaisa Rämö Laittoman ja tullivapaan rajatuonnin vaikutus Itä-Suomen huoltoasemaverkostoon Pellervon taloustutkimus Paula Horne, Jyri Hietala, Anna-Kaisa Rämö Yleistä selvityksestä Tässä esityksessä kuvataan hankkeen

Lisätiedot

VT 13 tieosuuden Lappeenranta - Nuijamaa YVA + YS 2012-2015

VT 13 tieosuuden Lappeenranta - Nuijamaa YVA + YS 2012-2015 Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Liikenne- ja infrastruktuurivastuualue VT 13 tieosuuden Lappeenranta - Nuijamaa YVA + YS 2012-2015 Kimmo Antila: Pietarin ja Viipurin teillä; maantieliikenne

Lisätiedot

POHJOIS-KUOREVEDEN VESIOSUUSKUNTA 8.3.2006 TOIMINTAKERTOMUS 2005. 1. Yleistä

POHJOIS-KUOREVEDEN VESIOSUUSKUNTA 8.3.2006 TOIMINTAKERTOMUS 2005. 1. Yleistä POHJOIS-KUOREVEDEN VESIOSUUSKUNTA 8.3.2006 TOIMINTAKERTOMUS 2005 1. Yleistä Pohjois-Kuoreveden vesiosuuskunnalle vuosi 2005 oli vilkkaan rakentamisen aikaa. Toisaaalta osuuskunnan jo valmistuneilla alueilla

Lisätiedot

Etelä Karjalan tärkeimmät liikenteen kehittämishankkeet

Etelä Karjalan tärkeimmät liikenteen kehittämishankkeet Etelä Karjalan tärkeimmät liikenteen kehittämishankkeet Rajanylityspaikkojen ja liikenneinfran kehittäminen Raja asemien ja liikenneväylien kapasiteetti tulee rakentaa lähimmän viiden vuoden ajanjaksolla

Lisätiedot

Venäjän potentiaali ja Itä-Suomen näkymät

Venäjän potentiaali ja Itä-Suomen näkymät Vekarasta vaariin. Tulevaisuuden näköaloista yksilön näkymiksi. Alueiden ennakointiseminaari Joensuussa 14.-15.3.2013 Venäjän potentiaali ja Itä-Suomen näkymät Heikki Eskelinen Karjalan tutkimuslaitos

Lisätiedot

Maakuntahallitus 27.5.2013

Maakuntahallitus 27.5.2013 Maakuntahallitus 27.5.2013 1. EU:n uuden ohjelmakauden rahoituksen alueellisesta jaosta Etelä ja Pohjois Suomen kesken saatiin aikaan neuvotteluratkaisu Kuten huhtikuun maakuntahallituksen ajankohtaisissa

Lisätiedot

MAAKUNNAN KEHITTÄMISRAHA Rahoitushakemus

MAAKUNNAN KEHITTÄMISRAHA Rahoitushakemus MAAKUNNAN KEHITTÄMISRAHA Rahoitushakemus Hanke on Alueellinen kehittämishanke EU-rahoitteisen hankkeen valmisteluhanke Kyseessä on Uusi hakemus Jatkorahoitushakemus Korjaus/täydennys edelliseen hakemukseen

Lisätiedot

Johtoryhmän kokous 19.5.2009 klo 9 11 / Mikkeli / Kaupungintalo

Johtoryhmän kokous 19.5.2009 klo 9 11 / Mikkeli / Kaupungintalo UUSI PARADIGMA MUN JUTTU! Johtoryhmän kokous 19.5.2009 klo 9 11 / Mikkeli / Kaupungintalo Muistio 1. Puheenjohtaja avasi kokouksen klo 9.00 ja toivotti osallistujat tervetulleiksi kera kahvin. - puheenjohtajana

Lisätiedot

RAJAVARTIOLAITOKSEN TALOUDEN SOPEUTTAMISOHJELMA. Tiedotustilaisuus 23.1.2013

RAJAVARTIOLAITOKSEN TALOUDEN SOPEUTTAMISOHJELMA. Tiedotustilaisuus 23.1.2013 RAJAVARTIOLAITOKSEN TALOUDEN SOPEUTTAMISOHJELMA Tiedotustilaisuus 23.1.2013 RAJAVARTIOLAITOKSEN TALOUDEN SOPEUTTAMISOHJELMA 2013 2017 Säästöpäätös 28,0 milj. ~19 milj. palkoista ~ 9 milj. muista tnta.menoista

Lisätiedot

Rahoituspäätös hankehakemuksesta 2015_001 / 118167: Liikunta- ja urheilumatkailun kehittäminen

Rahoituspäätös hankehakemuksesta 2015_001 / 118167: Liikunta- ja urheilumatkailun kehittäminen Maakuntahallitus 28 23.02.2015 Rahoituspäätös hankehakemuksesta 2015_001 / 118167: Liikunta- ja urheilumatkailun kehittäminen 12/00.01.05.21/2015 Maakuntahallitus 23.02.2015 28 Imatran Seudun kehittämisyhtiö

Lisätiedot

TERVEYDEN EDISTÄMINEN LIIKUNTA- JA TERVEYSKASVATUKSEN AVULLA KARJALAN TASAVALLAN PETROSKOIN ALUEEN KOULUISSA

TERVEYDEN EDISTÄMINEN LIIKUNTA- JA TERVEYSKASVATUKSEN AVULLA KARJALAN TASAVALLAN PETROSKOIN ALUEEN KOULUISSA TERVEYDEN EDISTÄMINEN LIIKUNTA- JA TERVEYSKASVATUKSEN AVULLA KARJALAN TASAVALLAN PETROSKOIN ALUEEN KOULUISSA Projekti on yhteistyöprojekti Liikunnan ja Terveystiedon Opettajat ry:n sekä Karjalan tasavallan

Lisätiedot

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET 2002 Julkaistu Helsingissä 17 päivänä heinäkuuta 2002 N:o 70 72 SISÄLLYS N:o Sivu 70 Laki Pohjoismaiden välillä elatusavun perimisestä

Lisätiedot

Kuhmon kaupunki esittää edellä tarkoitetusta asiakirjaluonnoksesta lausuntonaan seuraavaa:

Kuhmon kaupunki esittää edellä tarkoitetusta asiakirjaluonnoksesta lausuntonaan seuraavaa: Kainuun maakunta -kuntayhtymä PL 400 87070 KAINUU Viite: Lausuntopyyntönne 20.11.2006 Asia: LAUSUNTO ITÄ-SUOMEN STRATEGISET LIIKENNEHANKKEET ASIAKIRJAN LUONNOKSESTA Kuhmon kaupunki esittää edellä tarkoitetusta

Lisätiedot

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi Teemahankkeiden avoin haku 15.9. 31.10.2011 MILLAISIA HANKKEITA? Eteläsuomalaisten osaamiskeskittymien kehittäminen ja verkostoituminen Laajoja hankekokonaisuuksia

Lisätiedot

Valtion vastinrahoitus Kansallinen Itämeri- ja INTERREG infopäivä Helsingissä 12.12.2014

Valtion vastinrahoitus Kansallinen Itämeri- ja INTERREG infopäivä Helsingissä 12.12.2014 Valtion vastinrahoitus Kansallinen Itämeri- ja INTERREG infopäivä Helsingissä 12.12.2014 Harry Ekestam harry.ekestam@tem.fi Hankkeiden kansallinen rahoitus Itämeren alueen ohjelmassa 25 % suomalaisten

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan TYKE 2011 KAM:n koordinoima verkostohanke työelämäpalvelujen kehittämiseen koko Pohjois-Pohjanmaalla

Pohjois-Pohjanmaan TYKE 2011 KAM:n koordinoima verkostohanke työelämäpalvelujen kehittämiseen koko Pohjois-Pohjanmaalla KAM:n koordinoima verkostohanke työelämäpalvelujen kehittämiseen koko Pohjois-Pohjanmaalla Työelämän kehittämis- ja palvelutehtävän valtionavustukset OKM myöntää avustukset ELY-keskusten kautta Avustusta

Lisätiedot

Itämeristrategian rahoitus

Itämeristrategian rahoitus Itämeristrategian rahoitus Itämeren alue kutsuu miten Suomessa vastataan? Helsinki/TEM, 8.9.2010 Petri Haapalainen, TEM petri.haapalainen@tem.fi Keskeisiä lähtökohtia, kysymyksiä ja haasteita Lähtökohtia

Lisätiedot

TAK Rajatutkimus 2010

TAK Rajatutkimus 2010 TAK Rajatutkimus TAK Rajatutkimus Kouvola Innovation Oy, Cursor Oy, Lappeenrannan kaupunki, Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy Kymenlaakson liitto, Etelä-Karjalan liitto Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK

Lisätiedot

BIOKAASU: KYMENLAAKSON PAIKALLINEN AJONEUVOPOLTTOINE

BIOKAASU: KYMENLAAKSON PAIKALLINEN AJONEUVOPOLTTOINE BIOKAASU: KYMENLAAKSON PAIKALLINEN AJONEUVOPOLTTOINE 1. Taustaa... 3 2. Tavoite... 3 3. Tulokset... 4 4. Jatkotoimenpiteet... 4 5. Projektin tulosten yleistettävyys... 4 6. Toteutus... 4 a. Tehtävät ja

Lisätiedot

Rakennerahasto-ohjelma EAKR

Rakennerahasto-ohjelma EAKR Rakennerahasto-ohjelma EAKR Kevät 2015 Heli Rintala EAKR Etelä-Pohjanmaalla 2014-2020 Tukirahaa Etelä-Pohjanmaalla yhteensä vajaa 3,5 milj. vuodessa Jaetaan kolmen toimijan kesken: EP:n liitto (Pirkanmaan

Lisätiedot

LOGINFO LOGISTIIKAN TIETOALUSTAN PILOTOINTI

LOGINFO LOGISTIIKAN TIETOALUSTAN PILOTOINTI PROJEKTISUUNNITELMA 1(6) LOGINFO LOGISTIIKAN TIETOALUSTAN PILOTOINTI PROJEKTISUUNNITELMA 2(6) 1. Taustaa... 3 2. Tavoite... 3 3. Tulokset ja niiden hyödyntäminen... 4 4. Toteutus... 4 4.1 Tehtävät/aikataulu...

Lisätiedot

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO hankesuunnitelma Sisällys 1. Tausta... 3 2. Päätavoitteet... 3 3. Toimintasuunnitelma... 4 4. Ohjausryhmä... 5 5. Johtotyhmä... 6 6. Henkilöstö... 6 7. Kustannukset ja rahoitus...

Lisätiedot

Etelä Suomen näkökulmasta

Etelä Suomen näkökulmasta Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Aluerakenteen kh kehitys Etelä Suomen näkökulmasta Suunnittelujohtaja Ari Pietarinen 25.11.2013 Etelä Suomen aluerakenne 2030 Asuminen, ympäristö

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2013. PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä

Toimintasuunnitelma 2013. PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä Toimintasuunnitelma 2013 PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä 1 Sisällys 1. Yleistä... 2 2. Tehtävät ja painopistealueet... 3. Hanketoiminta... 3 4. Hallinto... 5. Henkilökunta ja toimisto...

Lisätiedot

Salpausselän palveluvyöhyke, valtatie 12 ja E14

Salpausselän palveluvyöhyke, valtatie 12 ja E14 Salpausselän palveluvyöhyke, valtatie 12 ja E14 29.1.2015 Päijät-Hämeen liitto Salpausselän palveluvyöhyke Salpausselän palveluvyöhyke on Länsi-Suomesta ja Tampereelta Lahden ja Kouvolan kautta Lappeenrantaan

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan Yrittäjät Mervi Järkkälä

Keski-Pohjanmaan Yrittäjät Mervi Järkkälä TOIMINTASUUNNITELMA 2014 1 Toiminta-ajatus ja tehtävä toimii Suomen Yrittäjät ry:n virallisena aluejärjestönä Tehtävä: Jäsenyritysten kilpailukyvyn ja menestymisedellytysten ylläpitäminen ja parantaminen.

Lisätiedot

Joensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma

Joensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma Joensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma Kuva: Passenger Market Potential Analysis, Scan Of New Air Routes for the Airport of Joensuu, Finland (2013) MKmetric Gesellschaft für Systemplanung

Lisätiedot

Niiralan kaupan ja rajaliikenteen yhteensovittaminen. Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 4. vaihe, taustaselvitys

Niiralan kaupan ja rajaliikenteen yhteensovittaminen. Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 4. vaihe, taustaselvitys Niiralan kaupan ja rajaliikenteen yhteensovittaminen Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 4. vaihe, taustaselvitys Niiralan rajaliikenteen ja kaupan liikenteen yhteensovittaminen Jyrki Suorsa Pohjois- Karjalan

Lisätiedot

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN Kainuun Etu Oy - yritysten kehittämistä vuodesta 2001 - Palvelualojen (B-to-B) esiselvitys 2009 Lehdistötilaisuus 30.12.2009 klo 10.00 Harri Mähönen, Suomen Osaamistalo

Lisätiedot

Salanne Pöyskö Laakso. Kaakkois-Suomen rajaliikenneselvitys, 2003

Salanne Pöyskö Laakso. Kaakkois-Suomen rajaliikenneselvitys, 2003 Salanne Pöyskö Laakso Kaakkois-Suomen rajaliikenneselvitys, 2003 Ilkka Salanne, Tuomo Pöyskö, Jukka-Matti Laakso Kaakkois-Suomen rajaliikenneselvitys Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 14/2004 TIEHALLINTO

Lisätiedot

Central Baltic ohjelma 2014-2020 16.9.2015

Central Baltic ohjelma 2014-2020 16.9.2015 Central Baltic ohjelma 2014-2020 16.9.2015 Ohjelmamaat Suomi + Ahvenanmaa, Ruotsi, Viro ja Latvia Suomessa ohjelma-alueena Etelä-Suomi: Etelä- Karjala*, Kanta-Häme*, Kymenlaakso, Pirkanmaa*, Satakunta,

Lisätiedot

ELO-EGLO -seminaari 24.11.2005. Valtiosihteeri Perttu Puro

ELO-EGLO -seminaari 24.11.2005. Valtiosihteeri Perttu Puro ELO-EGLO -seminaari 24.11.2005 Valtiosihteeri Perttu Puro 1 Esityksen sisältö Toimenpideohjelma Suomen logistisen aseman vahvistamiseksi Ministeriön ajankohtaiset logistiikka-asiat Tulevaisuuteen valmistautuminen

Lisätiedot

MAAKUNNAN TAHTOTILA KAKSOISRAIDE LUUMÄKI-IMATRA-VALTAKUNNANRAJA

MAAKUNNAN TAHTOTILA KAKSOISRAIDE LUUMÄKI-IMATRA-VALTAKUNNANRAJA MAAKUNNAN TAHTOTILA KAKSOISRAIDE LUUMÄKI-IMATRA-VALTAKUNNANRAJA Matti Viialainen 14.9.2015 9.9.2015 1 LUUMÄKI-IMATRA IMATRANKOSKI KAKSOISRAIDE ON KÄRKIHANKE Yhteysväli on priorisoitu ensimmäiseksi Kaakkois-Suomen

Lisätiedot

Outdoors Finland. Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke. Markkinointiyhteistyöllätulosta seminaari

Outdoors Finland. Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke. Markkinointiyhteistyöllätulosta seminaari Outdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke Markkinointiyhteistyöllätulosta seminaari 26.-27.10.2010 Savion Hovi, JÄMSÄ projektipäällikkö Terhi Hook terhi.hook@visitfinland.com

Lisätiedot

EU-HANKEAKTIVOINTI PK-YRITYKSILLE OULUN SEUDULLA. Lapin korkeakoulukonsernin kansainvälisen hanketoiminnan kehittämispäivät 18.1.

EU-HANKEAKTIVOINTI PK-YRITYKSILLE OULUN SEUDULLA. Lapin korkeakoulukonsernin kansainvälisen hanketoiminnan kehittämispäivät 18.1. EU-HANKEAKTIVOINTI PK-YRITYKSILLE OULUN SEUDULLA Lapin korkeakoulukonsernin kansainvälisen hanketoiminnan kehittämispäivät 18.1.2012 Teija Kekonen Iin Micropolis Oy Micropolis Oy Uusiutuvan energia- ja

Lisätiedot

Työryhmän esitys Suomen maaliikenteen runkoväyliksi

Työryhmän esitys Suomen maaliikenteen runkoväyliksi Työryhmän esitys Suomen maaliikenteen runkoväyliksi Taustaa LVM:n työryhmän raportti 38/2003 Valtakunnallisesti merkittävät liikenneverkot ja terminaalit. Lausuntokierros. 20.2.200 työryhmä määrittämään

Lisätiedot

Euregio Karelia @ CBC Karelia 2014-2020. Paavo Keränen Aluekehityspäällikkö Kainuun liitto 14.1.2016

Euregio Karelia @ CBC Karelia 2014-2020. Paavo Keränen Aluekehityspäällikkö Kainuun liitto 14.1.2016 Euregio Karelia @ CBC Karelia 2014-2020 Paavo Keränen Aluekehityspäällikkö Kainuun liitto 14.1.2016 Euregio Karelia Suomen ja Venäjän rajalla sijaitseva raja-alue; Kainuun, Pohjois-Karjalan, Pohjois- Pohjanmaan

Lisätiedot

Museopäivät Lappeenranta 19.5. 2015 Tarja Raninen- Siiskonen

Museopäivät Lappeenranta 19.5. 2015 Tarja Raninen- Siiskonen KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA POHJOIS- KARJALAN MUSEON JA JOENSUUN KAUPUNGIN YHTEISTYÖHANKKEISTA VENÄLÄISTEN KOLLEGOJEN KANSSA Museopäivät Lappeenranta 19.5. 2015 Tarja Raninen- Siiskonen YHTEISTYÖ On mukavaa ja

Lisätiedot

Maaseutuohjelman mahdollisuuksia Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020

Maaseutuohjelman mahdollisuuksia Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Maaseutuohjelman mahdollisuuksia Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Valtakunnalliset museopäivät Lappeenranta 19.5.2015 Leena Hyrylä Kaakkois-Suomen ELY-keskus .Salpapolku, Parikkalan

Lisätiedot

ARKANGELIN KÄYTÄVÄN ALUE

ARKANGELIN KÄYTÄVÄN ALUE ARKANGELIN KÄYTÄVÄN ALUE Fax: +358 8 617 8120, heikki.haataja@kuhmo.fi ITÄISEN TAVARALIIKENTEEN REITIT Venäjän rataverkon kokonaispituus on 87.500 km. IVY-maiden rataverkon kokonaispituus on 147.000 km.

Lisätiedot

INTERREG IVC. Alueiden välinen yhteistyö Suomessa. Tuomas Turpeinen

INTERREG IVC. Alueiden välinen yhteistyö Suomessa. Tuomas Turpeinen INTERREG IVC Alueiden välinen yhteistyö Suomessa Tuomas Turpeinen Mikä on INTERREG IVC? Lissabonin ja Göteborgin strategioissa määriteltyjä tavoitteita korostava yhteistyöohjelma Tarjoaa yhteistyömahdollisuuksia

Lisätiedot

SUOMEN TASAVALLAN LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN INTIAN TASAVALLAN HALLITUKSEN TIELIIKENNE- JA MAANTIEMINISTERIÖN VÄLINEN

SUOMEN TASAVALLAN LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN INTIAN TASAVALLAN HALLITUKSEN TIELIIKENNE- JA MAANTIEMINISTERIÖN VÄLINEN SUOMEN TASAVALLAN LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN JA INTIAN TASAVALLAN HALLITUKSEN TIELIIKENNE- JA MAANTIEMINISTERIÖN VÄLINEN TIELIIKENTEEN YHTEISTYÖPÖYTÄKIRJA SUOMEN TASAVALLAN LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN

Lisätiedot

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6.

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6. Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa Hakuinfo Hilkka Laine Hankkeilla tuetaan Keski-Suomen strategian toteutumista Etusijalla ovat

Lisätiedot

Hankekoulutus 2011. Tuettava toiminta, hyväksyttävät kustannukset

Hankekoulutus 2011. Tuettava toiminta, hyväksyttävät kustannukset Hankekoulutus 2011 Tuettava toiminta, hyväksyttävät Tuen myöntämisen edellytykset Hanke on valtakunnallisen sekä paikallisen ohjelman mukainen Hanke antaa hakijalle mahdollisuuden sellaisiin toimenpiteisiin,

Lisätiedot

Suomen kansallinen tarkastus ja maksatusten hakeminen

Suomen kansallinen tarkastus ja maksatusten hakeminen Suomen kansallinen tarkastus ja maksatusten hakeminen Haaparanta 15.9.2011 2.12.2010 Anna-Mari Auniola, Lapin liitto Ensimmäisen tason valvonta Suomessa Suomessa valvonnan järjestämiseen on valittu hajautettu

Lisätiedot

TYÖELÄMÄN KEHITTÄMIS- JA PALVELUTOIMINNAN KEHITTÄMINEN

TYÖELÄMÄN KEHITTÄMIS- JA PALVELUTOIMINNAN KEHITTÄMINEN TYÖELÄMÄN KEHITTÄMIS- JA PALVELUTOIMINNAN KEHITTÄMINEN Työelämän kehittämis- ja palvelutoiminta uudistuu -seminaari 3.11.2010 Hilton Helsinki Strand Hallitusneuvos Merja Leinonen merja.leinonen@minedu.fi

Lisätiedot

EU:n rajat ylittävän alueellisen yhteistyön ohjelmien rooli Itämeristrategian toteuttamisessa

EU:n rajat ylittävän alueellisen yhteistyön ohjelmien rooli Itämeristrategian toteuttamisessa EU:n rajat ylittävän alueellisen yhteistyön ohjelmien rooli Itämeristrategian toteuttamisessa Itämeren alue kutsuu miten Suomessa vastataan? Helsinki/TEM, 8.9.2010 Petri Haapalainen, TEM petri.haapalainen@tem.fi

Lisätiedot

Oloksen asemakaava ja asemakaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) MUONIO 22.8.2014. 2014 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1

Oloksen asemakaava ja asemakaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) MUONIO 22.8.2014. 2014 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 2014 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 MUONIO Oloksen asemakaava ja asemakaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 22.8.2014 Seitap Oy 2014 2014 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimiston palvelut

Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimiston palvelut Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimiston palvelut Taustaa Vuoden 2013 alusta Itä- ja Pohjois-Suomi yhdistivät EU-edunvalvontansa yhteen toimistoon. Itä-Suomen EU-toimisto perustettiin v. 1998 ja Pohjois-Suomen

Lisätiedot

Parasta kasvua vuosille 2016-2019

Parasta kasvua vuosille 2016-2019 Parasta kasvua vuosille 2016-2019 Vuonna 2012 valmistui Joensuun seudun kasvustrategia. Maailman muuttuessa kasvustrategiankin on muututtava vastaamaan nykypäivää ja tulevaisuutta. Kasvustrategian tarkennus

Lisätiedot

OMISTAJANVAIHDOS-seminaari Parempaa omistajanvaihdospalvelua kasvavaan tarpeeseen

OMISTAJANVAIHDOS-seminaari Parempaa omistajanvaihdospalvelua kasvavaan tarpeeseen OMISTAJANVAIHDOS-seminaari Parempaa omistajanvaihdospalvelua kasvavaan tarpeeseen Torstai 17.9.2009 klo 13-17 Jyväskylä Paviljonki, auditorio Wivi Yritysten sukupolvenvaihdosten edistäminen -projekti APAKE/TEM

Lisätiedot

Tuotantokompleksi TOROS tarjoaa vuokralle tuotantotiloja, varastotiloja ja toimistotiloja.

Tuotantokompleksi TOROS tarjoaa vuokralle tuotantotiloja, varastotiloja ja toimistotiloja. www.bazatoros.ru shosse Gornjakov 153, Kostamus, Karjalan tasavalta Tuotantokompleksi TOROS tarjoaa vuokralle tuotantotiloja, varastotiloja ja toimistotiloja. Tarjoamme vuokralle suoraan omistajilta Toros-tuotantokompleksissa

Lisätiedot

Kolarctic ENPI CBC - Rahoitusohjelma. Kansainvälisen EU-rahoituksen koulutus Rovaniemi 21.09.2010

Kolarctic ENPI CBC - Rahoitusohjelma. Kansainvälisen EU-rahoituksen koulutus Rovaniemi 21.09.2010 Kolarctic ENPI CBC - Rahoitusohjelma Kansainvälisen EU-rahoituksen koulutus Rovaniemi 21.09.2010 Kolarctic ENPI CBC Yleistä - ENPI = European Neighbourhood and Partnership Instrument - CBC = Cross-border

Lisätiedot

KESKIPOHJOLAN KULJETUSSELVITYS. NECL II hankkeen osaselvitys 3.4 Tiivistelmä tuloksista

KESKIPOHJOLAN KULJETUSSELVITYS. NECL II hankkeen osaselvitys 3.4 Tiivistelmä tuloksista KESKIPOHJOLAN KULJETUSSELVITYS NECL II hankkeen osaselvitys 3.4 Tiivistelmä tuloksista Kuljetusselvityksen tausta ja tavoitteet Osa EU:n Itämeri-ohjelmasta rahoitettua Midnordic Green Transport Corridor

Lisätiedot

PoPSTer Viestintäsuunnitelma

PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer POHJOIS-POHJANMAAN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLTO OSANA TULEVAISUUDEN MAAKUNTAA Viestintäsuunnitelma 1. Viestinnän lähtökohdat ja periaatteet Sosiaali ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta. Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012

Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta. Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012 Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012 Itä-Suomen EAKR-ohjelman painopisteet PK:n strategian ja POKATin sisältö EAKR-ohjelman toteuttaminen

Lisätiedot

Yrityksen kehittämisen, kansainvälistymisen ja kasvun rahoitus

Yrityksen kehittämisen, kansainvälistymisen ja kasvun rahoitus Yrityksen kehittämisen, kansainvälistymisen ja kasvun rahoitus Hollola 13.2.2015 Kari Sartamo 18.2.2015 JULKISET RAHASTOT EU kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet ja yhteensovituksen Kestävää

Lisätiedot

Sysmän taajaman kehittäminen ja visioita Suopellon satamaan

Sysmän taajaman kehittäminen ja visioita Suopellon satamaan Sysmän taajaman kehittäminen ja visioita Suopellon satamaan 22.5.2013 Suvi Nirkko Sysmän rannikkoalueen ja miljöön kehittämisohjelma EAKR -hanke Sysmän taajaman kehittäminen ja visioita Suopellon satamaan

Lisätiedot

VALTATIEN 18 ÄHTÄRI - MULTIA JA MAATIE 621 LIESJÄRVI - KEURUU, YLEISSUUNNITTELU YLEISÖTILAISUUS 12.6 KEURUULLA JA 13.6 MULTIALLA

VALTATIEN 18 ÄHTÄRI - MULTIA JA MAATIE 621 LIESJÄRVI - KEURUU, YLEISSUUNNITTELU YLEISÖTILAISUUS 12.6 KEURUULLA JA 13.6 MULTIALLA VALTATIEN 18 ÄHTÄRI - MULTIA JA MAATIE 621 LIESJÄRVI - KEURUU, YLEISSUUNNITTELU YLEISÖTILAISUUS 12.6 KEURUULLA JA 13.6 MULTIALLA Hankkeen taustaa Hanke on osa EU:n Itämeriohjelman Keskipohjolan kuljetuskäytävän

Lisätiedot

Itäisen Suomen raideliikenteen kehittäminen Matti Viialainen Raideliikenneseminaari 13.12.2011 Kouvolassa

Itäisen Suomen raideliikenteen kehittäminen Matti Viialainen Raideliikenneseminaari 13.12.2011 Kouvolassa Itäisen Suomen raideliikenteen kehittäminen Matti Viialainen Raideliikenneseminaari 13.12.2011 Kouvolassa Sujuva arki tärkeä osa alueen kilpailukykyä Työ- ja asiointimatkojen helppous Joukkoliikenteen

Lisätiedot

Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy 30 vuotta. Aki Keskinen 5.9.2012 www.kehy.fi

Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy 30 vuotta. Aki Keskinen 5.9.2012 www.kehy.fi Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy 30 vuotta Tervetuloa Imatralle! Imatra kartalla Helsinki 257 km Joensuu 197 km Jyväskylä 257 km Kotka 145 km Lappeenranta 37 km Oulu 528 km Rovaniemi 748 km Tampere 312 km

Lisätiedot

Kiinteistöjärjestelysuunnitelma. Liite tiesuunnitelmaan valtatie 13:n parantamiseksi Myttiömäen kohdalla Savitaipaleella

Kiinteistöjärjestelysuunnitelma. Liite tiesuunnitelmaan valtatie 13:n parantamiseksi Myttiömäen kohdalla Savitaipaleella Kiinteistöjärjestelysuunnitelma Liite tiesuunnitelmaan valtatie 13:n parantamiseksi Myttiömäen kohdalla Savitaipaleella Kiinteistöjärjestelysuunnitelma 10.4.2012 1. YLEISTÄ KIINTEISTÖJÄRJESTELYSUUNNITELMASTA

Lisätiedot

VUOSIRAPORTTI 2013. 1. Toteuttaja: Suomen Sikayrittäjät ry

VUOSIRAPORTTI 2013. 1. Toteuttaja: Suomen Sikayrittäjät ry VUOSIRAPORTTI 2013 1. Toteuttaja: Suomen Sikayrittäjät ry 2. Hankkeen nimi ja tunnus: Sikojen hyvinvoinnin edistäminen tiedonvälityshanke Dnro. 1915/3560-2010 Hanke nro. 10149 3. Yhteenveto hankkeesta

Lisätiedot

Linnasta Linnaan - Castle to Castle

Linnasta Linnaan - Castle to Castle SOUTH-EAST FINLAND RUSSIA ENPI CBC 2007 2013 KULTTUURIMATKAILUN KEHITTÄMISHANKE Linnasta Linnaan - Castle to Castle Linnojen ja linnoitusten historian tuotteistaminen ja elävöittäminen Irina Lukkarinen

Lisätiedot

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Hankkeessa on lukuisia toimijoita: tutkimusorganisaatioita, rahoittajia ja välittäjäorganisaatioita, joiden roolit ja työn tulokset tulee saada sopivalla tavalla

Lisätiedot

Viestintäsuunnitelma 2009

Viestintäsuunnitelma 2009 Viestintäsuunnitelma 2009 maaliskuu 2009 1 Itämerihaaste Turun ja Helsingin kaupungit sitoutuivat julkisesti kesäkuussa 2007 toteuttamaan sellaisia käytännön toimenpiteitä, joilla ne voivat vaikuttaa vesien

Lisätiedot

Centrum Balticum -keskus

Centrum Balticum -keskus Centrum Balticum -keskus 9.10.2012 Vanha Suurtori 7, 20500 Turku www.centrumbalticum.org Centrum Balticum säätiön lyhyt historiikki Centrum Balticum säätiö perustetaan vuonna 2006 Säätiön perustajina 5

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma EAKR-asiantuntijoiden neuvottelupäivä 12.11.2013 Hotelli Arthur, Helsinki Aluekehitysjohtaja Kaisa-Leena Lintilä 12.11.2013 Kumppanuussopimus

Lisätiedot

SOLID-rahastoseminaari 19.5.2015

SOLID-rahastoseminaari 19.5.2015 SOLID-rahastoseminaari 19.5.2015 Ohjelma 12.00 Tilaisuuden avaus Ylijohtaja Laura Yli-Vakkuri Komission monitorointikäynnin tulokset Artsi Alanne SOLID-hankkeiden loppuraportointi Johanna Malmelin ja Artsi

Lisätiedot

HYVÄN ELÄMISEN EVVÄÄTelinkeinostrategia

HYVÄN ELÄMISEN EVVÄÄTelinkeinostrategia HYVÄN ELÄMISEN EVVÄÄTelinkeinostrategia 2008-2020 Hyvän Elämisen Evväät- elinkeinostrategia 2008 2020 Tekijöinä Keuruun kaupunki, Multian kunta, Keuruun Yrittäjät ry sekä Kehittämisyhtiö Keulink Oy. Lisäksi

Lisätiedot

Uudenmaan liitto 15.03.2016 Tuula Heino

Uudenmaan liitto 15.03.2016 Tuula Heino Uudenmaan liitto 15.03.2016 Tuula Heino Kaakkois-Suomi - Venäjä CBC 2014-2020 ENI = European Neighbourhood Instrument Viitekehys ja säännöstö uudelle EU:n ulkorajoilla toteutettavalle ohjelmalle Venäjän

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA

VIESTINTÄSUUNNITELMA 1 (5) ETELÄ-KARJALAN KUNTARAKENNESELVITYS Kuntajohtajien työvaliokunta 17.12.2013 Ohjausryhmä 21.1.2014 Sisältö 1. TAUSTAA JA SELVITYKSEN ORGANISOINTI... 2 2. VIESTINNÄN TAVOITE JA VASTUUT... 2 Tavoite

Lisätiedot

Tiedoksi lautakunnalle Savukosken lämpölaitoksen energiamaksun korottaminen Talousarvion toteutuminen tammi-lokakuu 2015 Muut asiat

Tiedoksi lautakunnalle Savukosken lämpölaitoksen energiamaksun korottaminen Talousarvion toteutuminen tammi-lokakuu 2015 Muut asiat SAVUKOSKEN KUNTA ASIALISTA Tekninen lautakunta KOKOUSTIEDOT Aika Tiistai 24.11.2015 klo 18.00 19.30 Paikka Savukosken kunnanvirasto KÄSITELTÄVÄT ASIAT :t 27 28 29 30 Tiedoksi lautakunnalle Savukosken lämpölaitoksen

Lisätiedot

Kaivannais- ja energiateollisuuden tyke-2012

Kaivannais- ja energiateollisuuden tyke-2012 22.10.2012 31.12.2013 OPH:n rahoittama hanke Hankekoodi J322 Hanketta koordinoi KAO, Kainuun ammattiopisto KSAK, Koillis-Suomen aikuiskoulutus Oy, Kuusamo JEDU, Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä OAKK,

Lisätiedot

MATKAILUN HANKETOIMINTA

MATKAILUN HANKETOIMINTA MATKAILUN HANKETOIMINTA OHJELMAKAUSI 2000 2006 MATKATOIMIALA Matkailun edellinen ohjelmakausi käytettiin eripuolilla maakuntaa erilaisten perusmatkailupalvelujen kehittämiseen. Kehittämistoiminnan tuloksena

Lisätiedot

NUOTTA II KOORDINOINTIHANKE 19310 LOPPURAPORTTI

NUOTTA II KOORDINOINTIHANKE 19310 LOPPURAPORTTI NUOTTA II KOORDINOINTIHANKE 19310 LOPPURAPORTTI YHTEENVETO HANKKEESTA JyväsRiihen NUOTTA II -koordinointihankkeella edistettiin maaseutualueilla toimivien yhteisöjen harrastustoimintaa ja kylien kokoontumispaikkojen

Lisätiedot

Miten bussiliikenne saatiin kulkemaan biokaasulla Vaasassa?

Miten bussiliikenne saatiin kulkemaan biokaasulla Vaasassa? Miten bussiliikenne saatiin kulkemaan biokaasulla Vaasassa? Johan Saarela, Ab Stormossen Oy Puh. +358 (0)50 376 5054 S-posti. johan.saarela@stormossen.fi BioE-logia, Liminka, 25.9.2014 Sisältö Historia

Lisätiedot

Elinkeinojohtaja Aune Ritola-Grahn Parikkalan kunta Biotalouden päätösseminaari 27.1.2015

Elinkeinojohtaja Aune Ritola-Grahn Parikkalan kunta Biotalouden päätösseminaari 27.1.2015 Elinkeinojohtaja Aune Ritola-Grahn Parikkalan kunta Biotalouden päätösseminaari 27.1.2015 Kehittämisympyrä haaste ja mahdollisuus Aluekehittämisen näkökulma Alueen kehittäminen paikallisten mahdollisuuksien

Lisätiedot

Matkailu Kaakkois-Suomessa

Matkailu Kaakkois-Suomessa Matkailu Kaakkois-Suomessa Kulttuurimatkailufoorumi 17.11.2011 Maija-Liisa Huovila, Kaakkois-Suomen ELY-keskus Kaakkois-Suomen ELY-keskus, Maija-Liisa Huovila 17.11.2011 1 Matkailu Kaakkois-Suomessa Alueella

Lisätiedot

Yleisten apurahojen hakuohjeet

Yleisten apurahojen hakuohjeet Yleisten apurahojen hakuohjeet 1) Mihin tarkoitukseen rahasto jakaa yleisiä apurahoja? Erilaisia hankkeita tukemalla rahasto haluaa lisätä Suomen ja Norjan välisiä kontakteja sekä lisätä molempien maiden

Lisätiedot