Toinen valtatie Pietarista Suomeen

Transkriptio

1 Parikkala Syväoron rajanylityspaikan toteutettavuusselvitys Toinen valtatie Pietarista Suomeen Parikkalan kunta

2 2

3 Parikkala Syväoron rajanylityspaikan toteutettavuusselvitys Parikkalan kunta 3

4 4

5 Sisällysluettelo ALKUSANAT JOHDANTO LÄHTÖTIEDOT LIIKENNEMÄÄRÄT JA TIEVERKON KEHITYS ITÄRAJAN RAJANYLITYSLIIKENTEEN KEHITYS TIEVERKON KEHITYS PARIKKALA SYVÄORON TAVARALIIKENNE-ENNUSTE VIRANOMAISTEN ARVIOT PARIKKALA SYVÄORON KOKONAISLIIKENTEESTÄ PARIKKALAN RAJANYLITYSPAIKKA RAJANYLITYSPAIKAN RAKENNUKSET JA TIET KAAVOITUS RAKENTAMISKUSTANNUKSET HENKILÖSTÖMITOITUKSET SYVÄORON RAJANYLITYSPAIKKA RAJANYLITYSPAIKAN RAKENNUKSET JA TIET RAKENTAMISKUSTANNUKSET MATKAILU LUONTO- JA KULTTUURIMATKAILU OSTOSMATKAILU PARIKKALA-SYVÄORON RAJANYLITYSPAIKAN EDELLYTYKSET JA MAHDOLLISUUDET PERUSTELUT PARIKKALA-SYVÄORON KEHITTÄMISELLE POLIITTINEN KESKUSTELU YHTEENVETO JA SUOSITUKSET LIITTEET

6 6

7 Alkusanat Projektissa laadittiin Parikkala Syväoron rajanylityspaikan toteutettavuusselvitys. Selvityksen tilaaja on Parikkalan kunta. Projektin toteuttajina ovat olleet Juha Räty, Elise Ruohonen ja Minna Ollikainen Oy:stä sekä Olga Dovgulevits n Pietarin toimistosta. Projektin alikonsulttina on toiminut SITO, jolta tilattiin tavaraliikenteen liikenne-ennuste Parikkala-Syväoron rajanylityspaikalle. 7

8 8

9 1. Johdanto Tämän selvityksen tavoitteena on esittää tämänhetkiset mahdollisuudet Parikkala Syväoron rajanylityspaikan kehittämiseksi. Rajanylityspaikan toimintaedellytykset ovat muuttuneet merkittävästi, kun kaksi suurta tiehanketta ovat käynnistyneet Karjalan tasavallan alueella. Parikkala Syväoron rajanylityspaikalle johtava Ihala-Raivio-valtio raja -tie peruskorjataan ENPIprojekteissa. Tie on valmis vuoden 2014 loppuun mennessä. Samaan aikaan liittovaltion Pietari Sortavala Petroskoi-tien (A121) uuden linjauksen rakentaminen etenee Käkisalmesta Sortavalaan. Tien ensimmäinen osuus Leningradin oblastin ja Karjalan tasavallan rajalta Hiitolaan valmistuu syyskuussa Tie on valmis Ihalaan asti vuoden 2014 lopulla. Selvityksen tarkoituksena on tuoda esiin kyseisten tiehankkeiden valmistumisen vaikutukset Parikkala Syväoron rajanylityspaikan toimintaan ja tulevaisuuteen. Kuva 1. Uuden liittovaltion tien, A-121 Sortavala, ensimmäinen Karjalan tasavallassa sijaitseva uusi osuus on valmis Hiitolaan asti syyskuussa Parikkala Syväoro toimii tällä hetkellä tilapäisenä rajanylityspaikkana, jota käytetään vain puutavaran tuontiin Venäjältä Suomeen. Rajan voi ylittää Parikkala Syväoron kautta ainoastaan Venäjän viranomaisten myöntämällä erillisluvalla. Luvan saaminen on hankalaa, joten henkilöliikenteen rajanylitysten määrät ovat hyvin vähäisiä. Erillislupavaatimusten poistamista ja rajanylityspaikan avaamista kansainväliselle liikenteelle on edistetty useissa hankkeissa. Esimerkiksi Kaakkois-Suomi Venäjä-naapuruusohjelmassa vuosina on selvitetty Parikkala Syväoron kehittämistä. Vuonna 2007 Parikkalan kunta sai Tacis-hankkeen rahoitusta Syväoron rajanylityspaikan ja rajatarkastuslinjan 9

10 välisen tieosuuden parantamiseen. Parikkalan kunta ja Lahdenpohjan piiri ovat tuoneet rajanylityspaikan kansainvälistämisen tärkeyttä myös molempien valtioiden päättäjien tietoon. Parikkala Syväoron rajanylitysliikenteen salliminen ilman erillislupia parantaisi Parikkalassa sijaitsevien yritysten kuljetusyhteyksiä Venäjälle ja helpottaisi yritysyhteistyötä Parikkalan ja Lahdenpohjan alueiden sekä Suomen ja Venäjän valtioiden välillä. Esimerkiksi yhteys Parikkalasta Petroskoihin lyhenee noin 70 kilometrillä verrattuna Niiralan kautta kuljettuun reittiin. Tässä selvityksessä on laadittu tavaraliikenne-ennuste Parikkala Syväoron rajanylityspaikalle siinä tilanteessa, että rajanylityspaikalle vievät tiet ovat valmiit, rajan saa ylittää ilman erillislupaa ja rajanylityspaikan liikenne on ympärivuorokautista. Aluekehityksen kannalta merkittävin tekijä on Sortavala-tie, koska tien valmistumisen jälkeen Pietarin matkailun ja teollisuuden vaikutus ulottuu Laatokan luoteisrannalle ja Parikkalaan. Se mahdollistaa Saimaan ja Laatokan matkailualueiden ja -palveluiden kehittymisen sekä ostosmatkailun kasvun Lähtötiedot Selvityksen aineistona on käytetty rajaviranomaisten tiedotteita ja tilastoja rajanylityksistä, Syväoron kansainvälisen rajanylityspaikan yleissuunnitelmaa (2002), Venäjän hallituksen asetusta rajanylityspaikoista ( ), Rajavartioston ja Suomen Tullin liikennetietoja sekä rajanylityspaikkojen kehitysohjelman aineistoja. Lisäksi tietolähteinä on käytetty seuraavia selvityksiä ja raportteja: Liikenne- ja viestintäministeriön raportit Julkaisuja 5/2013 ja Julkaisuja 14/2008, Kaakkois-Suomen rajaliikenteen sujuvuuden edellyttämät toimenpiteet (Kaakkois-Suomen ELY-keskus, Kymenlaakson liitto ja Etelä- Karjalan liitto 2012), Ihala-Raivio-valtion raja -tien kehitysselvitys (Liikennevirasto 2010), A Study on the Transport Infrastucture of St. Petersburg and Leningrad region (Liikennevirasto 1993). Lähteinä käytettiin myös Parikkalan kunnan osayleiskaavaa, Etelä-Karjalan maakuntakaavaa ja vaihemaakuntakaavaa, Etelä- Suomen maakuntaohjelmaa, North East Cargo Link II -projektin aineistoja sekä Parikkalan rajaseminaarissa pidettyjä puheenvuoroja ja Karjalan tasavaltaan tehdyllä ekskursiolla saatuja tietoja. Lähteenä käytettiin myös Etelä-Saimaan uutista Äänisen moottoritie Parikkalasta Petroskoihin ( ) ja Yle uutisten juttua Ulkoministeriö myönteinen Parikkalan rajan avaamiselle ( ). Lisäksi selvitystä varten haastateltiin Suomen ja Venäjän viranomaisia. Osa haastatteluista toteutettiin Parikkalan kunnan järjestämän Parikkalan rajaseminaarin yhteydessä Parikkalassa. Selvitystä varten haastateltiin Kaakkois-Suomen rajavartioston komentajaa eversti Tero Kaakista, Imatran tullin päällikköä Tuija Viiankorpea, Kaakkois-Suomen Elinkeino-, liikenneja ympäristökeskuksen johtajaa Antti Rinta-Porkkusta ja Etelä-Karjalan tulevaa, 10

11 Etelä-Savon nykyistä maakuntajohtajaa Matti Viialaista. Lisäksi haastateltiin Jukka Torniaista Liikennevirastosta ja Tommi Kivilaaksoa Tullihallituksesta. Venäläisistä asiantuntijoista haastateltiin Karjalan tasavallan talouskehitysministeriön kansainvälisten talous- ja kauppasuhteiden hallinnon varajohtajaa Aleksandr Borisovits Pavlovia , ja sekä Venäjän federaation rajanylityspaikkahallinnon päällikköä Elena Nikolaevna Kitovaa Syväoron raja-asema on Venäjän liittovaltion hallinnoima kohde, joten sen kehittäminen on liittovaltion asia. Siksi selvityksessä katsottiin parhaaksi keskittyä liittovaltion näkökulman selvittämiseen. Työn kuluessa osoittautui, että Venäjän puolella vain Karjalan tasavallalla ja liittovaltion virkamiehillä oli valmius kommentoida asiaa. 2. Liikennemäärät ja tieverkon kehitys 2.1. Itärajan rajanylitysliikenteen kehitys Rajanylitysliikenne on ollut viime vuosina jyrkässä kasvussa itärajan rajanylityspaikoilla. Vuonna 2012 rajanylitysten määrä Suomen ja Venäjän välisellä rajalla kasvoi 13 prosenttia vuoteen 2011 verrattuna ja saavutti 12 miljoonan rajanylityksen rajan. Itärajan rajanylitysmäärät ovat suurimmat Kaakkois-Suomen Rajavartioston valvomilla rajanylityspaikoilla. Vuonna 2012 vilkkaimmat rajanylityspaikat olivat Vaalimaa ja Nuijamaa (Kaavio 1). Vaalimaalla raja ylitettiin noin 3,5 miljoonaa kertaa ja Nuijamaalla noin 3,4 miljoonaa kertaa. Henkilöliikenne on kasvanut viime vuosina kiihtyvällä tahdilla, mutta tavaraliikenteessä on tapahtunut hieman vaihtelua. Tullin vuoden 2012 rajaliikennetilaston mukaan saapuneiden henkilöautojen määrä kasvoi Vaalimalla 24 prosenttia ja Nuijamaalla ja Imatralla 12 prosenttia vuoteen 2011 nähden. Saapuneiden kuormattujen kuorma-autojen määrä puolestaan väheni muutamalla prosentilla Vaalimaalla ja Nuijamaalla, mutta kasvoi Imatralla. Suurin osa rajanylityksistä on venäläisten tekemiä. Rajanylitysten määrän kasvun syitä ovat muun muassa venäläisten ostovoiman kasvu, suomalainen palvelutarjonta ja ennätyksellinen määrä viisumimyöntöjä. Rajanylitysten kasvun kuitenkin odotetaan hidastuvan ja tasaantuvan muun muassa Venäjän talouskasvun hidastumisen myötä. 11

12 Kaavio 1. Rajanylittäjien määrä Kaakkois-Suomen kansainvälisillä rajanylityspaikoilla ja Niiralassa. (Lähde: Rajavartiolaitos, Kaavio 2. Tieliikenteen ajoneuvojen lukumäärät Vaalimaan, Nuijamaan ja Imatran rajanylityspaikoilla

13 Parikkala Syväoron nykyinen liikenne Parikkala Syväoron liikenne on tavaraliikennettä. Nykyisin rajan ylittää Parikkala Syväoron kautta keskimäärin 60 rekkaa vuorokaudessa. Rekat kuljettavat puutavaraa Venäjältä Suomeen. Rajanylityspaikan liikennemäärä on laskenut viimeisen neljän vuoden aikana noin :sta noin :een. Syynä tähän on ainakin osin se, että Syväorossa rajanylitykseen vaaditaan erillislupa. Puutavaran tuonti väheni myös Venäjän puutavaran vientitullien vuoksi. Nyt Venäjän WTOjäsenyys on laskenut tulleja ja puutavaran tuonti Suomeen on hitaasti kääntynyt kasvuun. Parikkalan rajanylityspaikan rakennukset ja järjestelyt riittävät hyvin nykyiselle liikenteelle. Liikennemäärät voivat kasvaa rajanylittäjään ilman, että rajanylityspaikalla tarvitsee tehdä merkittäviä toimenpiteitä. Tärkeimmät Parikkala Syväoron liikennemääriin vaikuttavat tekijät ovat tällä hetkellä: liittovaltion tien parantaminen tien perukorjaus ja päällystäminen Ihalasta Syväoroon henkilöliikenteen ja kaiken tavaraliikenteen salliminen ilman poikkeuslupaa Syväoro Parikkalan rajanylityspaikan muuttaminen monenkeskiseksi viisumivapaus. Kaksi ensimmäistä kohtaa toteutuvat lähivuosina. Niiden jälkeen henkilö- ja tavaraliikenteen salliminen rajanylityspaikalla ilman erillislupia ja rajanylityspaikan muuttaminen kansainväliseksi ovat välttämättömiä, jotta liikenne kasvaa ja nopeutuu. Mahdollisella viisumivapaudella on vaikutusta liikennemääriin vasta sen jälkeen, kun rajanylitys on mahdollista ilman poikkeuslupia. Liikennemääriin vaikuttavia tekijöitä tarkastellaan lähemmin seuraavissa luvuissa. Rajanylitysliikenteen kaksinkertaistuminen Rajavartiolaitoksen mukaan itärajan liikennemäärien arvioidaan kasvavan 1,5 2 kertaa nykyistä suuremmaksi vuosikymmenen loppuun mennessä, mikä tarkoittaa noin miljoonaa rajanylittäjää (Kuva 2). Henkilöliikenteessä pitkät jonotusajat voivat kuitenkin rajoittaa rajanylitysten määrän kasvua. 13

14 Kuva 2. Kansainvälisten rajanylityspaikkojen kapasiteetit ja liikennemääräarviot. (Lähde: Kehittämisohjelman tiedotustilaisuusmateriaali , Rajavartiolaitos.) Itärajan tavaraliikenteen ennuste Suomen ja Venäjän välinen tavaraliikenne on kasvanut 2000-luvulla voimakkaasti ja sen kehitys on seurannut yleistä talouskehitystä. Liikenne- ja viestintäministeriö on arvioinut (Julkaisuja 5/2013) Suomen ja Venäjän välisen liikenteen tulevaa kehitystä soveltamalla mallia, jonka avulla voidaan tarkastella vaikutusalueen strategisen tason kehittämisvaihtoehtoja erilaisissa kuljetustilanteissa ja vertailla liikenneverkkovaihtoehtoja sekä arvioida niiden vaikutuksia. Saman mallin avulla tehtiin tätä selvitystä varten Parikkala Syväoron tavaraliikenne-ennuste, jota on käsitelty kappaleessa 2.3. Liikenne- ja viestintäministeriön yleisen ennusteen mukaan tiekuljetukset kasvavat Suomen ja Venäjän välisillä raja-asemilla noin 30 prosenttia vuoteen 2020 mennessä ja noin 50 prosenttia vuoteen 2030 mennessä vuoden 2011 tasoon nähden. Tällöin kuljetukset lisääntyvät etenkin E18-tiellä. Myös transitoliikenteen odotetaan kasvavan Suomen ja Venäjän välisillä rajanylityspaikoilla. Itärajan henkilöliikenteen ennuste Liikenne- ja viestintäministeriön ennusteen (Julkaisuja 5/2013) mukaan itärajan henkilöliikenteen määrä tulee kasvamaan 2,5-kertaiseksi vuoteen 2030 mennessä. Ennusteessa on määritelty rajanylittävät vuorovaikutusalueet. Suomen ja Venäjän yhteiseen vuorovaikutusalueeseen kuuluvat Helsingin (n. 1,5 miljoonaa asukasta) ja Pietarin (n. 7 miljoonaa asukasta) metropolialueet sekä muita 14

15 Suomen alueita (n. 0,5 miljoonaa asukasta). Tämän alueen asukkaiden ennustetaan tekevän 2,5 3 rajanylitysmatkaa vuodessa asukasta kohden, mikä tekee yhteensä 22,5 27 miljoonaa matkaa vuodessa. Lähivyöhykkeeseen sen sijaan kuuluvat rajan läheiset alueet, kuten Svetogorsk ja Viipuri lähialueineen (n. 0,2 miljoonaa asukasta) sekä Imatra, Lappeenranta, Kotka ja Hamina (yhteensä n. 0,45 miljoonaa asukasta). Tämän alueen asukkaiden odotetaan tekevän 3 4 matkaa vuodessa asukasta kohden, mikä tekee yhteensä noin 1,35 1,8 miljoonaa matkaa vuosittain. Kuten kartasta 1 ilmenee, Parikkala, Savonlinna ja Lahdenpohja kuuluvat Pietarin vaikutusalueeseen ja Suomi Venäjä-vuorovaikutusvyöhykkeeseen. Lähivyöhykkeessä on kuitenkin aukko Lahdenpohjan ja Parikkalan kohdalla, koska rajanylitykseen tarvitaan erillislupa Parikkala Syväoron rajanylityspaikalla. Lähivyöhyke voidaan yhtenäistää poistamalla rajanylitysliikenteen rajoitukset Parikkala Syväoron rajanylityspaikalla. Silloin myös Parikkala, Lahdenpohja ja Savonlinna kuuluvat lähivyöhykkeeseen ja Pietarin vaikutusalue ulottuu entistä pidemmälle. Suomi - Venäjä lähivyöhyke Vaikutusalueen asukasluku Venäjä: Svetogorsk, Viipuri ym. n. 0,2 milj. as. Suomi: Imatra, Lappeenranta, Hamina, Kotka n. 0,2 milj. as. Suomi - Venäjä vuorovaikutusvyöhyke : Helsingin metropolialue/pietari/leningradin alue Vaikutusalueen asukasluku Helsingin metropolialue n. 1,5 milj. as. Muu Suomi: 0,5 milj. as. Pietari + Leningradin alue 7,0 milj. as. Yhteensä 0,45 milj. as. Yhteensä 9 milj. as. Kartta 1. Vuorovaikutusvyöhykkeet. (Lähde: Liikenne- ja viestintäministeriö, Julkaisuja 5/2013) 15

16 Liikenne- ja viestintäministeriön ennusteen mukaan suurin osa liikenteen kasvusta tulee keskittymään Pietari Helsinki-reitille, joten Kaakkois-Suomen rajanylityspaikat ruuhkautuvat. Näiden rajanylityspaikkojen vuoden 2015 arvioitu rajatarkastusten kapasiteetti on 15 miljoonaa vuodessa, mikä vastaa nykyisen trendin mukaista matkojen määrää. Ennusteen mukaan tuo taso tullaan kuitenkin ylittämään, joten kehittämistarvetta on jatkossakin. Rajanylitysmäärien kasvun jatkuminen tulevinakin vuosina tukee Parikkala Syväoron kansainvälistämistä. Ennusteen mukaan venäläisten passinomistajien määrän kasvu, ostovoiman kehittyminen ja tehostuneet liikenneyhteydet, erityisesti Pietari Viipuri-moottoritien valmistuminen vuonna 2018 ja viisumivapaus kasvattavat venäläisten vapaaaikamatkailun määrää oleellisesti. Päivittäinen rajaliikenne riippuu talouden muutosten lisäksi hintatasojen erosta, johon vaikuttavat muun muassa alkoholin, tupakan ja polttoaineen verotus. Henkilöliikenteen kasvu Kaakkois-Suomen rajanylityspaikoilla 2,5-kertaiseksi vuoteen 2030 mennessä tarkoittaa, että rajanylityspaikkoihin on syytä investoida. Ennusteen mukaan matkustusmäärän kasvu tarkoittaa nykytasolla mitattuna noin 1 1,5 miljardin euron vuosittaista tulovirtaa Kaakkois-Suomen alueelle ja kokonaistasolla noin 3,5 miljardin turismituloja. Tulojen määrä kuitenkin riippuu siitä, miten ostos- ja matkailupalveluja kehitetään rajan läheisyydessä. Parikkala Syväoron kansainvälistäminen kasvattaa turismista saatuja tuloja, koska se vähentää ruuhkia muilla rajanylityspaikoilla ja lyhentää matka-aikaa. Lisäksi Parikkala Syväoro mahdollisesti houkuttelee uusia rajanylittäjiä Lahdenpohjan, Sortavalan ja Petroskoin alueilta. Varautuminen rajanylitysmäärien kasvuun Suomessa rajaviranomaiset pyrkivät varautumaan rajanylitysten kasvuun kehittämällä rajatarkastuksia. Rajavartiolaitos on aloittanut rajanylityspaikkojen kehittämisohjelman yhdessä tullin ja Liikenneviraston kanssa. Hankkeen tarkoituksena on kehittää ja toteuttaa kaistoilla tapahtuviin tarkastuksiin perustuva rajatarkastusmalli. Malli on perusteena suunniteltaessa rajanylityspaikkojen liikenneratkaisuja, infrastruktuuria ja henkilöstömääriä. Uusi rajatarkastusmalli koskee Ei tullattavaa -henkilöliikennettä, jota on suurin osa rajanylitysliikenteestä. Saapuessaan rajanylityspaikalle ajoneuvojen kuljettajat voivat valita kaistan tarpeidensa mukaisesti. Tarkastus tapahtuu tarkastustilasta, joten kuljettaja ja matkustajat voivat yleensä olla ajoneuvoissa tarkastuksen aikana. Uuden tarkastusmallin on tarkoitus sujuvoittaa ja nopeuttaa rajatarkastuksia. 16

17 Kuva 3. Uuden rajatarkastusmallin mukaiset kaistatarkastuspisteet. (Lähde: Kehittämisohjelman tiedotustilaisuusmateriaali , Rajavartiolaitos.) Kuva 4. Imatran rajanylityspaikka ja uusi tarkastuskenttä. (Lähde: Kehittämisohjelman tiedotustilaisuusmateriaali , Rajavartiolaitos.) 17

18 Uuden tarkastusmallin mukaisesti rajanylityspaikoille rakennetaan erilliset katetut henkilöliikenteen tarkastuskentät sekä kaistatarkastuspisteitä (Kuva 3). Esimerkiksi Imatran rajanylityspaikalle rakennetaan erillinen katettu henkilöliikenteen tarkastuskenttä (Kuva 4). Kentälle sijoitetaan kahdeksan erillistä kaistatarkastuspistettä, jotka mahdollistavat yhteensä 16 tarkastuskaistaa. Rajaliikenteestä riippuen kaistoja voidaan avata ja sulkea ja käyttää sekä lähtevän että saapuvan liikenteen tarpeisiin. Vaalimaalle ja Nuijamaalle rakennetaan erikseen lähtevän ja saapuvan liikenteen kentät, joille tulee kaistatarkastuspisteitä. Rakennustyöt alkavat Imatralla, Nuijamaalla ja Vaalimaalla vuoden 2013 aikana ja niiden arvioidaan valmistuvan vuoden 2014 loppuun mennessä. Lisäksi Niiralan, Vartiuksen ja Rajajoosepin rajanylityspaikkojen infrastruktuurien parannuksia suunnitellaan toteutettavaksi vuosina Uusi tarkastusmalli koskee kansainvälisiä rajanylityspaikkoja. Uusi rajatarkastusmalli tulee ottaa lähtökohdaksi Parikkala Syväoron rajanylityspaikan laajentamista suunniteltaessa. Rajanylityspaikalle voidaan rakentaa alusta alkaen uuden mallin mukaiset tarkastuspisteet. Uuden rajatarkastusmallin tarpeisiin tarkoitetut kaistatarkastuspisteet ovat rakennuskustannuksiltaan edullisemmat kuin raskasrakenteiset rajatarkastusrakennukset Tieverkon kehitys Vuosina Karjalan tasavallan alueella on käynnistynyt kaksi suurta tiehanketta, jotka parantavat merkittävästi yhteyksiä Parikkala Syväoron rajanylityspaikalle. Karjalan tasavallan tiehallinto peruskorjaa Parikkala Syväoron rajanylityspaikalle johtavan Ihala-Raivio-valtion raja -tien vuosina Projektirahoitus on saatu kahdesta ENPI-ohjelmasta: Karelia ENPI CBC - ohjelmasta ja South-East Finland - Russia ENPI CBC -ohjelmasta. Toinen merkittävä Parikkala Syväoron liikenteeseen vaikuttava hanke on Kola-tien hallinnon toteuttama Liittovaltion maantien A-121 (Pietari - Käkisalmi - Sortavala - Petroskoi) eli Sortavala-tien uuden linjauksen rakentaminen. Töitä on jatkettu Leningradin oblastin rajalta Petroskoin suuntaan vuonna

19 Kuva 5. Sortavala-tietä Sortavalan ja Petroskoin välillä. Ihala-Raivio-valtion raja -tien peruskorjaus Ihala-Raivio-valtion raja -tie on paikallistie, joka yhdistää alueen keskuksen Lahdenpohjan Syväoron rajanylityspaikalle. Karjalan tasavallan hallinnoimassa peruskorjauksessa tie saa asfalttipäällysteen. Tien rakentamisen myötä liikenneyhteydet Venäjän ja Suomen välillä paranevat. Peruskorjaus parantaa tien kapasiteettia ja turvallisuutta sekä vähentää onnettomuuksia ja lyhentää matkaaikaa. Parannuksilla mahdollistetaan liikennemäärien kasvu. Alueen yrityksillä on entistä paremmat toimintamahdollisuudet, sillä kuljetusyhteydet nopeutuvat. Tämä kuitenkin edellyttää sitä, että Parikkala Syväoro avataan kansainväliselle liikenteelle tai kahdenvälisen liikenteen rajoitukset poistetaan. Ihala-Raivio-valtion raja-tien kilpailutus on juuri päättynyt ja urakoitsija on valittu. Peruskorjaus alkaa kesällä 2013 ja tie valmistuu vuoden 2014 loppuun mennessä. Rajalle johtavan tien peruskorjaus on ollut edellytys Parikkala Syväoron rajanylityspaikan kansainvälistämiselle. Tien peruskorjaukseen on saatu EU:n ja Venäjän federaation yhteistä projektirahoitusta 6,5 miljoonaa euroa. Itä-Suomen ja Karjalan tasavallan alueiden yritykset ja asukkaat saavat täyden hyödyn parantuneista tieyhteyksistä silloin, kun rajanylitys on mahdollista passilla ja viisumilla Parikkala Syväorossa. Jo tehtyjen investointien vuoksi olisi perusteltua ryhtyä toimenpiteisiin rajanylityspaikan rajoitusten poistamiseksi. Liittovaltion A121-tien eli Sortavala-tien peruskorjaus Ihala-Raivio-valtion raja -tie yhdistää Parikkala Syväoron rajanylityspaikan Sortavala-tielle, joka kulkee Pietarista Petroskoihin Käkisalmen ja Sortavalan 19

20 kautta (Kartta 2). Sortavala-tien kokonaispituus on 426,6 kilometriä, josta 121,9 kilometriä sijaitsee Leningradin Oblastissa ja 303,7 kilometriä Karjalan tasavallassa. Sortavala-tien peruskorjausta tehdään parhaillaan useilla eri osuuksilla ja tie on monilta osin jo valmistunut. Seuraavissa kappaleissa kerrotaan Sortavala-tien peruskorjauksen vaiheista kolmessa osassa: A) Käkisalmi Sortavala, B) Pietari Käkisalmi ja C) Sortavala Prääsä (Petroskoi). A) Käkisalmi Sortavala. Venäjän tiehallinto aloitti Käkisalmen ja Sortavalan välisen osuuden rakentamisen vuonna 2012 (Kartta 3). Tie tulee kulkemaan uutta, suorempaa linjausta pitkin ja se päällystetään asfaltilla. Vuonna 2013 tie valmistuu kilometrien osuudella, joka alkaa Karjalan tasavallan ja Leningradin oblastin rajalta ja kulkee uutta linjausta pitkin ohittaen Hiitolan sen itäpuolelta. Syyskuussa 2013 tie on valmis Hiitolaan asti. Vuoden 2013 aikana aloitetaan rakennustyöt myös kilometrien osuudella. Se kulkee Hiitolan jälkeen hieman pohjoiseen ja kääntyy sitten itään ja ohittaa Kurkijoen noin 5 kilometriä sen pohjoispuolelta. Osuus päättyy nykyiseen tiehen noin 10 km ennen Ihalaa. Osuudet III ja IV on tarkoitus saada valmiiksi vuoden 2016 loppuun mennessä. 20

21 Kartta 2. Sortavala-tie (osat A, B ja C), Skandinavia-tie ja Kola-tie. 21

22 Kartta 3. Sortavala-tien uusi linjaus Leningradin oblastin rajalta Sortavalaan ja sen rakennusaikataulu. Uusi linjaus on merkitty karttaan kirkkaanpunaisella ja Ihala-Ravio-valtion raja -tie vihreällä. 22

23 B) Pietari Käkisalmi. Pietarin kehätieltä lähtien on valmistunut noin 22 kilometriä korkeatasoista moottoritietä (Kuva 6). Vuoteen 2016 mennessä korjaukset ovat valmiit Pietarista Kiviniemeen asti (Kartta 4). Tie on uudelleenpäällystetty Kiviniemestä Käkisalmeen. Kuva 6. Sortavala-tie alkaa moottoritienä Pietarin kehätieltä lähtien. Kartta 4. Sortavala-tien osuudet 1 5 Pietarin ja Kiviniemen välillä. 23

24 C) Sortavala Prääsä (Petroskoi). Sortavala-tien peruskorjaus on valmistunut noin 100 kilometrin matkalta Sortavalan ja Petroskoin välillä. Samoin Prääsän päässä tie on uudelleenpäällystetty pari vuotta sitten. Korjaustyöt saadaan päätökseen tänä vuonna kilometrien osuudella. Sortavala-tien valmistuminen tuo liikennettä Parikkala Syväoroon Pietarin suunnasta sekä Sortavalasta ja Petroskoista. Parikkala Syväoron käyttöön rajanylityspaikkana vaikuttaa myös Vaalimaalle, Nuijamaalle ja Imatralle vievän E18-tien eli Skandinavia-tien toisen ajoradan rakentaminen vuosina , mikä todennäköisesti aiheuttaa ruuhkia. Mikäli tiet Parikkala Syväoroon ovat valmiina ja hyvässä kunnossa, osa liikenteestä tulee mahdollisesti siirtymään sinne E18-tien eli Skandiavia-tien rakentamisen aikana. Skandinavia-tien ja Sortavala-tien korjaustyöt tosin ajoittuvat osittain samoille vuosille. Kuljetusmatkojen lyheneminen Sortavala-tien uuden linjauksen rakentaminen lyhentää huomattavasti kuljetusmatkoja Petroskoista ja Pietarista Suomeen. Parikkala Syväoron rajanylityspaikan rajoitusten poistamisen jälkeen entistä nopeammat kuljetusreitit avautuvat muun muassa Petroskoin ja Parikkalan, Petroskoin ja Savonlinnan sekä Petroskoin ja Lappeenrannan välille (Kartta 5). Matka Pietarista Parikkalaan Syväoron kautta uudessa tilanteessa on vain 264 km. Tällä hetkellä Petroskoista on matkaa Joensuuhun 364 kilometriä Niirala- Värtsilän rajanylityspaikan kautta. Parikkala Syväoron kansainvälistämisen jälkeen matka Savonlinnaan lyhenee noin 400 kilometriin. Etäisyys Petroskoista Parikkalaan lyhenee noin 70 kilometrillä verrattuna Niiralan kautta kuljettuun reittiin. 24

25 Kartta 5. Etäisyydet Petroskoista ja Pietarista Sortavala-tien ja Ihala-Raivio-valtion raja -tien valmistumisen sekä Parikkala Syväoron kansainvälistämisen jälkeen. Huom. Etäisyydet ovat arvioita, jotka on laskettu internetin karttapalvelujen perusteella. Lisäksi Sortavala-tien liittyminen nykyiseen tieverkkoon voi aiheuttaa muutamien kilometrien eroja. 25

26 Ääninen-tie Syväorosta Petroskoihin ja Keski-Venäjälle Karjalan tasavalta suunnittelee maksullisen moottoritien rakentamista Parikkala Syväorosta Petroskoihin ja sieltä Keski-Venäjälle. Karjalan tasavallan hallitus ja yksityinen Luoteis-Venäjän kehitysväylä -yhtiö kirjoittivat hankkeesta sopimuksen Pietarin investointifoorumissa kesäkuussa Ääninen-tie on osa transitoliikenteen käytävää, jonka on suunniteltu kulkevan Karjalan tasavallan kautta syvemmälle Venäjälle. Käytävän on tarkoitus tukea Euroopan ja Keski- Venäjän välisiä kuljetuksia. Tien toteutuminen edellyttää Parikkala Syväoron rajanylityspaikan kansainvälistämistä. Nelikaistaisen tien kokonaispituus olisi 426 kilometriä. Sen rakentaminen kestäisi 6-10 vuotta. Hankkeen hinta on 200 miljardia ruplaa eli noin kuusi miljardia euroa. Tien rakentamisaikataulusta ja vaikutuksista ei ole mitään tietoa Parikkala Syväoron tavaraliikenne-ennuste Venäjä on viime vuosina panostanut vain niihin rajanylityspaikkoihin, jotka ovat merkittäviä tavaraliikenteen kannalta. Sen vuoksi Parikkala Syväoron merkittävyys tavaraliikenteen rajanylityspaikkana on tärkeää tuoda esiin kansainvälistämispäätöksen aikaansaamiseksi. Parikkalalla on keskeinen sijainti ja logistinen asema lähellä Suomen ja Venäjän välistä rajaa. Logistiset yhteydet sekä maanteitse että rautateitse ovat erinomaiset, koska Parikkala sijaitsee sekä vt 6:n että Karjalan radan varressa. Lisäksi vt 14 vie Parikkalasta Savonlinnaan. Myös Savonlinnaan on raideliikenneyhteys. Rajanylityspaikan kansainvälistyminen ja Venäjän puolella käynnissä olevien tiehankkeiden valmistuminen tulevat entisestään nostamaan Parikkalan statusta merkittävänä Kaakkois-Suomen ja Pohjois-Euroopan logistiikkakeskuksena. Tätä selvitystä varten teetettiin ennuste kansainvälistämisen jälkeen toteutuvista raskaan liikenteen liikennemääristä Parikkala Syväorossa. Ennusteen lähtökohtana on, että Parikkala Syväoron rajanylityspaikka on kansainvälinen ja avoinna 24 tuntia vuorokaudessa. Ennustetilanteessa Karjalan tasavallassa käynnissä olevat tiehankkeet, eli Sortavala-tie Leningradin oblastin ja Karjalan tasavallan rajalta Sortavalaan sekä Ihala-Raivio-valtion raja -tie ovat valmistuneet. Kansainvälistämisen jälkeen Parikkala Syväoron raskaan liikenteen liikennemäärät nousevat samalle tasolle Niiralan kanssa. Vuoteen 2020 mennessä Parikkala Syväoron kautta kulkeva tavaraliikenne kasvaa 4 5- kertaiseksi vuoden 2011 liikennemäärään verrattuna. Se tarkoittaa, että rajanylityspaikan kautta kulkee noin 150 raskasta ajoneuvoa vuorokaudessa. 26

27 Näistä 91 on kuormattuja, jolloin kuormattujen ajoneuvojen määrä on ajoneuvoa vuosittain (Taulukko 1). Rajanylityspaikan palvelutason paranemisen jälkeen tavaraa kuljetetaan Parikkalan kautta myös Venäjälle päin. Ennusteen mukaan noin 30 prosenttia rajanylityspaikan potentiaalisista tavaramääristä suuntautuu Suomesta Venäjälle. Taulukko 1. Kuormattujen kuorma-autojen toteutuneet määrät raja-asemilla vuonna 2011 sekä ennusteet vuosille 2020 ja Parikkala Syväoron rajanylityspaikan kansainvälistäminen vaikutukset muiden rajanylityspaikkojen raskaan liikenteen määriin ovat vähäiset. Ennusteen mukaan Parikkala Syväoron avaaminen kansainvälisenä vähentää muiden Kaakkois- Suomen rajanylityspaikkojen ennustettuja kuljetusmääriä vain 1 4 prosenttia. Vaikutus tulee näkymään lähinnä Imatralla, jossa raskas liikenne vähenee 3-4 prosentilla eli noin ajoneuvolla vuorokaudessa. Näistä noin puolet on tyhjiä kuorma-autoja. Niiralassa, Nuijamaalla ja Vaalimaalla ennustemäärät eivät muutu oleellisesti. Tarkastelluilla hankkeilla on hyvin vähän vaikutusta myöskään Kaakkois-Suomen ja Venäjän välisiin rautatiekuljetuksiin. Ennusteessa oletettiin, että tuonti Venäjältä Suomeen kasvaa 21 prosenttia vuoteen 2020 mennessä ja 63 prosenttia vuoteen 2030 mennessä vuoden 2011 määriin verrattuna. Suomen vienti Venäjälle kasvaa vastaavasti 33 prosenttia ja 100 prosenttia. Ennuste on kokonaisuudessaan tämän selvityksen liitteenä (Liite 3). Ennusteen perusteella Parikkala Syväoro tulee olemaan merkittävä tavaraliikenteen rajanylityspaikka, jonka liikennemäärät kasvavat huomattavasti kansainvälisen liikenteen aloittamisen jälkeen. Parikkala Syväoron kansainvälistäminen ei juuri vähennä lähimpien rajanylityspaikkojen raskaan liikenteen rajanylitysmääriä, vaikka Parikkala Syväoron rajanylitysten määrät kasvavat 4-5-kertaa suuremmiksi. Tämä kertoo siitä, että Parikkala Syväoron rajanylityspaikalle on kysyntää ja rajanylityspaikka houkuttelee uusia rajanylittäjiä. 27

28 2.4. Viranomaisten arviot Parikkala Syväoron kokonaisliikenteestä Suomen viranomaisten arviot Parikkala Syväoron liikennemääristä kansainvälistämisen jälkeen ovat noin rajanylittäjää vuodessa. Rajaviranomaisten puolesta venäläiset voisivat sallia henkilöliikenteen Parikkala Syväorossa ilman, että suuret investoinnit ovat Suomen puolella välttämättömiä. Investoinnit ovat tarpeen, kun rajanylitysmäärät kasvavat noin :een. Kun Parikkalaan rakennetaan täysin uusi raja-asema, se tullaan mitoittamaan rajanylittäjälle vuodessa. Tavoitteessa on otettu huomioon se, että aiemmin avattujen kansainvälisten rajanylityspaikkojen liikennearviot ovat osoittautuneet liian pieniksi. Kansainvälistämisen jälkeen Parikkala Syväoroon todennäköisesti siirtyy rajanylittäjiä muilta rajanylityspaikoilta, lähinnä Imatralta ja Niiralasta. Rajanylityspaikan kansainvälistäminen tuo helpotusta isojen rajanylityspaikkojen ruuhkiin etenkin viikonloppuisin ja iltaisin sekä lomasesonkeina. Rajanylityspaikka tarjoaisi uuden reitin myös ostosmatkailijoille. Pietarilaisten ostosmatkailu suuntautuu tällä hetkellä Lappeenrantaan ja Imatralle, ja Petroskoista mennään ostoksille Joensuuhun. Parikkala Syväoron kansainvälistämisen jälkeen osa Petroskoista tulevista ostosmatkailijoista voi suunnata ostoksille myös Parikkalaan, Savonlinnaan, Imatralle tai Lappeenrantaan. Lisäksi Parikkala Syväoro voi toimia rajanylityspaikkana niille matkailijoille, jotka suuntaavat lomailemaan Itä- ja Pohjois-Suomeen sekä Keski-Suomesta Laatokalle ja Pietariin. Suomesta Venäjälle suuntautuvien ostosmatkojen määrän suuri kasvu on epätodennäköisempää, sillä Venäjältä haetaan lähinnä polttoainetta, tupakkaa ja alkoholia. 3. Parikkalan rajanylityspaikka Parikkalan kunnassa Etelä-Karjalan maakunnassa sijaitseva Parikkala Syväoron rajanylityspaikka perustettiin vuonna Rajanylitysliikenne alkoi perustamista seuraavana vuonna, ja on jatkunut vuodesta 2000 lähtien keskeytyksettä. Rajanylityspaikka on avoinna maanantaista perjantaihin kello Rajanylityspaikka sijaitsee kahden suuren järvialueen, Laatokan ja Saimaan välissä. Parikkala sijaitsee 115 kilometrin etäisyydellä Niirala-Värtsilän rajanylityspaikasta ja 60 kilometrin etäisyydellä Imatra-Svetogorskin rajanylityspaikasta. Parikkala Syväoro on tilapäinen rajanylityspaikka, jota vuoden 1994 valtionsopimuksen mukaan suomalainen ja venäläinen henkilö-, ajoneuvo- ja tavaraliikenne voi käyttää yksinkertaistetussa järjestyksessä. Rajaviranomaiset 28

29 kuitenkin tulkitsevat sopimusta eri tavoin. Suomalaisten rajaviranomaisten mukaan rajan ylittäminen on mahdollista kaikille Suomen ja Venäjän kansalaisille passin ja viisumin kanssa. Venäjän rajaviranomaisilla on erilainen tulkinta sopimuksesta siten, että he pitävät henkilöliikenteen luvanvaraisena eli käytännössä kieltävät sen. Tiejärjestelyt ja toimitilat eivät Venäjän viranomaisten mielestä ole mahdollistaneet henkilöliikennettä. Kuva 7. Parikkalan tulli ja nykyinen raja-asema. Liikenne- ja viestintäministeriö toteaa vuonna 2008 julkaistussa raportissaan, että Parikkala Syväoron rajanylityspaikkaa tulee kehittää pitkällä aikavälillä kansainvälisenä rajanylityspaikkana. Ministeriön mukaan rajaylityspaikan statusta tulee muuttaa aluksi kahden valtion väliseksi henkilö- ja matkailuliikenteen mahdollistavaksi rajanylityspaikaksi ja sen jälkeen kansainväliseksi rajanylityspaikaksi. Tämä on tärkein Suomen hallitustason asiakirja, joka puoltaa Parikkala Syväoron kansainvälistämistä. Rajanylityspaikka on Parikkalan kunnan keskeisin kehittämistavoite ja sen on esillä myös Etelä-Karjalan ja Etelä-Savon maakuntaohjelmissa sekä Savonlinnan seudun kehittämisstrategiassa. Maakuntakaavassa rajanylityspaikka on keskeinen sekä maantie- että raideliikenteen näkökulmasta. Matkailun kannalta olennaisinta on Saimaa Laatokka-matkailun kehittäminen. Kahdenvälinen liikenne ilman erillislupia Suomalaisten viranomaisten mielestä henkilöliikenne on järkevää aloittaa kahdenvälisenä. Parikkalan raja-asemalla on nykyisillä rakenteilla kapasiteettia nykyistä suurempiin liikennemääriin. Kun liikennemäärien kehitystä on erillislupien poistamisen jälkeen seurattu, rajanylityspaikka voidaan tarpeen mukaan muuttaa kansainväliseksi. 29

30 Venäjän rajanylityspaikat ovat joko yksinkertaistettuja tai kansainvälisiä. Tähän saakka venäläisten näkemys on ollut, että vain kansainvälisillä rajanylityspaikoilla on henkilöliikennettä. Periaatteesta pidetään kiinni sen vuoksi, että liittovaltion viranomaistahot takaavat rajanylityspaikan materiaali- ja henkilöresurssien kehittämisen vain siinä tapauksessa, että rajanylityspaikan status on kansainvälinen. Nykyisen rajoitetun tavaraliikenteen tarkastaminen tilapäisellä rajanylityspaikalla on venäläisille helpompaa, koska silloin rajanylittäjät ja heidän ajoneuvonsa on tunnettuja ja järjestelmään kirjattuja. Venäjän suhtautuminen tilapäisiin rajanylityspaikkoihin on tiukentunut jatkuvasti. Vielä vuonna 2010 Venäjän ja Suomen rajalla oli 15 tilapäistä rajanylityspaikkaa. Sen jälkeen niitä vähennettiin kymmenen, koska tilapäisten rajanylityspaikkojen ylläpito on raskasta Venäjälle. Karjalan tasavallan alueella on enää vain kaksi tilapäistä rajanylityspaikkaa: Syväoro ja Inari. Tilapäisten rajanylityspaikkojen ongelmana on muun muassa se, että työntekijät joutuvat tulemaan pitkän matkan päästä työvuoroihin rajanylityspaikalle. Kansainvälistäminen Venäjän federaation hallituksen asetuksen mukaan federaation toimeenpanovallan elimet tai Venäjän federaation subjektien (alueiden) korkeimmat toimeenpanovallan elimet saavat tehdä ehdotuksen rajanylityspaikan asettamisesta. Ehdotuksessa tulee olla painavat perustelut sekä muun muassa tiedot suunnitelluista liikennemääristä, rajanylityspaikan avaamisen ajankohdasta ja maa-alueesta sekä arviot tiestön, laitteiden, rakennusten ja niiden ylläpidon kustannuksista. Rajanylityspaikan kansainvälistämisestä tehdään sopimus valtiotasolla. Parikkala Syväoron rajanylityspaikan kansainvälistäminen vaatii investointeja rajan molemmin puolin. Venäjän viranomaisten kanta on ollut, että kansainvälistäminen on ainut keino avata henkilöliikenne Syväorossa. Karjalan tasavallan hallinto kuitenkin katsoo, ettei se voi tilata asetuksen 482 mukaista selvitystä, koska kyse on liittovaltion kohteesta. Selvitystä varten tehtyjen haastattelujen perusteella Karjalan tasavallan viranomaiset ovat siinä käsityksessä, että suomalaiset rajaviranomaiset eivät puolla Parikkala Syväoron kansainvälistämistä. Selvitystä varten tehdyissä haastatteluissa suomalaiset viranomaiset kuitenkin korostivat, ettei kansainvälistämistä vastusteta. Tulli ja Rajavartiolaitos odottavat hallituksen päätöstä asiasta. Suomalaisten rajaviranomaisten mukaan nykyisten kansainvälisten rajanylityspaikkojen suunnitellut ja aloitetut korjaustyöt tulee saada valmiiksi ennen uuden kansainvälisen rajanylityspaikan avaamista. Nykyisten kansainvälisten rajanylityspaikkojen kehityshanke käynnistyi Imatralla kesällä 2013 (Ks. 2.1). Raja-asemien kapasiteettia on edullisempaa lisätä laajentamalla nykyisiä kansainvälisiä rajanylityspaikkoja. Koska Venäjän puolella tilapäisten rajanylityspaikkojen ylläpidon jatkuvuudesta ei ole varmuutta, Parikkala Syväoron kansainvälistämisestä on saatava pikaisesti 30

31 päätös. Esimerkiksi Kuusamo Suoperän kansainvälinen rajanylityspaikka saatiin avattua vasta viisi vuotta päätöksen jälkeen Rajanylityspaikan rakennukset ja tiet Parikkalan tarkastusasema on toiminut rajanylityspaikalla vuodesta 1996 lähtien ja sen tilat on jaettu Tullin ja Rajavartioston kesken. Rakennus on nykyisellään riittävä. Pitemmällä tähtäyksellä rajanylityspaikalle on kuitenkin rakennettava uudet toimitilat. Rajalle johtava maantie 4012, eli Kolmikannantie on kunnostettu ja asfaltoitu. Tien rakenne on riittävä rajanylityspaikan kautta tapahtuviin raskaisiinkin kuljetuksiin. ELY-keskus on laatinut Kolmikannantien ja 6-tien liittymään eritasoliittymän aluevaraussuunnitelman. Eritasoliittymä tarvitaan, jos liikennemäärät rajanylityspaikalla kasvavat merkittävästi. Tien kapasiteetti on kuitenkin täysin riittävä paljon nykyistä suuremmille liikennemäärille. Rajanylityspaikan piha-alue ja kaistat on asfaltoitu vuonna Parikkalan rajaasemalla on saapuvalla ja lähtevällä puolella kolme kaistaa. Ne on jaoteltu liikenneopastein henkilö- ja linja-autoliikenteelle sekä raskaalle liikenteelle. Näin on jo valmistauduttu henkilöliikenteen aloittamiseen. Liikenteenohjausta varten on liikennevalot ja sähkökäyttöiset puomit. Parikkalassa tullilla on käytössään sähköinen tuontitullaus ja vientitullauksen käyttöönottoon on tarvittaessa valmius. Myös muut varusteet ovat samalla tasolla kuin itärajan kansainvälisillä rajanylityspaikoilla yleensä. 31

32 Kuva 8. Parikkalan nykyinen rajanylityspaikka ja ratapohja (Kuva: Kaakkois-Suomen Rajavartiosto) 3.2. Kaavoitus Parikkala-Syväoron rajanylityspaikan alueella on voimassa oleva Etelä-Karjalan maakuntakaava. Voimassa olevassa maakuntakaavassa lähellä rajanylityspaikkaa on vyöhyke, joka on esitetty puolustusvoimien alueena (EP2). Se sijaitsee maantien 4012 molemmilla puolilla valtakunnanrajalta Kolmikantaan. Maakuntakaavassa rajanylityspaikka on merkitty valtioiden rajat ylittävän matkailun kehittämisväylänä. Lisäksi kaavassa on esitetty ratayhteystarve rajanylityspaikalta pääradalle sekä valtatien 6 ja Kolmikannantien eritasoliittymän aluevaraus. Etelä-Karjalan liitossa on parhaillaan käynnissä vaihemaakuntakaava I:n valmistelu. Vaihemaakuntakaava I on tarkoitus saada hyväksymiskäsittelyyn vuoden 2014 alkupuolella. Vaihemaakuntakaavassa otetaan maakuntakaavaa paremmin huomioon elinkeinoelämän tarpeet sekä matkailun ja kaupan kasvaminen tulevaisuudessa erityisesti venäläisen ostovoiman vaikutuksesta. 32

33 Vaihemaakuntakaavan tarkastelun tavoitteet painottuvat matkailuun, palveluihin ja liikenteeseen rajanylityspaikan kehittämistarve huomioon ottaen. Parikkalan kunta on käynnistänyt kesällä 2012 Kolmikannan-Koirniemen osayleiskaavan laatimisen. Kaavaluonnos tulee nähtäville syksyllä Kaavassa tullaan esittämään rajanylityspaikan henkilöliikenteen ja raskaan liikenteen tarkastuskenttien sekä rekkaparkin aluevaraukset. Lisäksi siinä tullaan esittämään raideyhteysvaraus vanhaa ratalinjaa pitkin, junien tarkastusaluevaraus sekä rautatien vieressä kulkeva tieyhteysvaihtoehto. Kolmikannan pohjavesialue sijaitsee valtakunnan rajan tuntumassa. Se kuuluu alueluokkaan II eli pohjavesialueisiin, jotka soveltuvat vedenhankintaan. Valmistuessaan osayleiskaavaselostus esittää arvion kaavan vaikutuksista pohjavesiin ja tarvittaessa antaa määräyksiä pohjaveden suojelemiseksi. Pohjavesisuojauksesta ja hulevesien johtamisesta saattaa aiheutua lisäkustannuksia rajanylityspaikan rakentamisessa sekä rajanylityspaikkaan liittyvien teiden rakentamisessa tai parantamisessa Rakentamiskustannukset Raja-asemasta on laadittu luonnospiirustus (Liite 4). Rakennusten sekä kenttien ja teiden neliöhinnat on arvioitu yleisten rakentamiskustannusten sekä raja-asemien toteutuneiden kustannusten perusteella. Raja-aseman rakentamisen kokonaiskustannusarvio perustuu asemaluonnokseen ja arvioituihin neliöhintoihin. Laskelmissa ei ole otettu huomioon tavaraliikenteen määrän kasvaessa tarvittavaa raskaan liikenteen tarkastuskenttää. Uuden raja-aseman rakentaminen on vaiheistettava siten, että nykyisin käytössä oleva asema voi toimia rakentamisen aikana. Uudet rakennukset ja tarkastuskentät on toteutettava muunneltavina ja aseman laajentaminen mahdollistaen. Rakennusten rakentamiskustannukset Asemaluonnoksessa Parikkalan uusi raja-asema käsittää päärakennuksen ja huoltorakennuksen sekä neljä tarkastustilaa. Päärakennuksen kooksi on arvioitu noin 500 m 2 ja huoltorakennuksen noin 300 m 2. Lisäksi kustannukset käsittävät tarkastuskentälle rakennettavan katoksen, jonka kooksi on arvioitu m 2. Raja-aseman rakennusten ja katoksen kokonaiskustannukset ovat arviolta noin euroa. Teiden ja kenttien rakentamiskustannukset 33

34 Raja-aseman käyttöön rakennetaan tarkastuskenttä ajoneuvoliikenteelle. Lisäksi on todennäköisesti rakennettava jonkin verran uutta tielinjausta. Mikäli osayleiskaava määrää, teille ja kentille on rakennettava pohjavesisuojaukset pohjavesialueella. Tarkastuskentän kokona on kustannusarviovaiheessa käytetty m 2. Tien rakentamiskustannukset on arvioitu yhdelle kilometrille uutta tielinjausta. Lisäksi laskelmassa on otettu huomioon liikenteenohjauksen ja telematiikan arvioidut kustannukset. Teiden, kenttien ja liikenteenohjauksen ja telematiikan kokonaiskustannukset ovat arviolta euroa. Mahdollisista täysimittaisista pohjavedensuojauksista aiheutuvat lisäkustannukset ovat noin euroa tiekilometrille Henkilöstömitoitukset Rajavartiolaitoksen henkilöstömitoitus 24 tuntia vuorokaudessa seitsemänä päivä viikossa avoinna olevalle rajanylityspaikalle on vähintään 50 henkilötyövuotta, jonka kustannukset ovat noin kolme miljoonaa euroa vuodessa. Tullin vastaava henkilöstötarve on noin henkilötyövuotta. Tällä henkilöstön määrällä voidaan tarkastaa puoli miljoonaa rajanylittäjää Parikkala Syväoron rajanylityspaikalla. Tullin henkilöstömitoitus on Parikkalassa tällä hetkellä 2,5 henkilötyövuotta. Tällä hetkellä henkilöstöä ei voida siirtää Parikkalaan muilta rajanylityspaikoilta. Tarvitaan lisää määrärahoja. Tämänhetkinen valtioneuvoston vähennystavoite Tullille on 100 henkilötyövuotta vuoteen 2015 mennessä. 4. Syväoron rajanylityspaikka Syväoron tilapäinen rajanylityspaikka on mainittu valtiosopimuksessa vuodelta 1994 ja se on tarkoitettu raakapuun ja muiden tavaroiden kuljettamiseen sekä rajoitettuun henkilöliikenteeseen. Parikkalan kunta on saanut Tacis-rahoitusta vuonna 2006 Parikkala Syväoron rajanylityspaikan parantamiseen. Venäjältä Lahdenpohjan piirin viranomaiset olivat mukana hankkeessa. Pääasialliset parannustoimet kohdistuivat tieoloihin Syväoron raja-aseman alueella. Rosgranitsa (Venäjän valtiollinen rajavarusteluvirasto, Federalnoe agenstvo po obustroistva gosudarstvennoi granitsy Rossijskoj Federatsii) Rajanylityspaikan kansainvälistäminen etenee siten, että jokin taho Venäjällä ehdottaa kansainvälisen rajanylityspaikan perustamista ja laatii tarvittavat perustelut. Kansainvälisen raja-aseman rakentamista harkitaan kokonaisuutena, johon kuuluvat myös tieyhteydet ja muu infrastruktuuri. 34

35 Tämän selvityksen yhteydessä pidetyssä tapaamisessa Moskovassa keskusteltiin Rosgranitsan edustajien kanssa sekä Sortavala-tien että rajalle vievän Ihala-Raivio-valtion raja -tien parannusten vaikutuksista. Rosgranitsa on lähettänyt Venäjän ulkoministeriön kautta tiedustelun Suomen ulkoministeriölle Parikkala Syväoron rajanylityspaikan tulevaisuudesta, mutta ei ole vielä saanut vastausta. Rosgranitsa on tehnyt Syväorosta selvityksiä, mutta maanomistusoloja ei ole vielä saatu selville. Parikkala Syväoron rajanylityspaikka ei ole tällä hetkellä Rosgranitsan suunnitelmissa, joten budjetissa ei ole rahaa Syväoron raja-aseman kehittämiseen. Viime aikoina rajanylityspaikkoja on rakennettu myös yksityisellä rahoituksella, mutta toistaiseksi vain satamissa ja lentokentillä. Venäjän federaation rajanylityspaikkahallinnon päällikkö Elena Kitova ehdotti haastattelun yhteydessä tapaamista Parikkalan kunnanjohdon kanssa. Kitovan mielestä tulisi myös selvittää suomalainen osapuoli Parikkala Syväoron kehittämisessä, sillä Suomessa asia koskee useita tahoja. Suomen viranomaisten mukaan tiedonvaihtoon voisi hyödyntää myös Rosgranitsan, Suomen Rajavartioston ja Suomen Tullin välistä informaationvaihtosopimusta, joka allekirjoitettiin keväällä Karjalan tasavallan Talouskehitysministeriö Syväoron Parikkalan raja-aseman avaaminen kansainvälisenä monikeskisenä rajanylityspaikkana on myös Karjalan tasavallan Talouskehitysministeriön tavoite. Vuoden 2010 alussa muodostettiin liittovaltion luoteisen piirin presidentin edustajan, Jevgeni Lukjanovin päätöksellä työryhmä, jonka tarkoitus on Syväoron rajanylityspaikan kehittäminen kansainväliseksi rajanylityspaikaksi. Talouskehitysministeriön mukaan rajanylityspaikan kapasiteetin tulee olla 450 ajoneuvoa vuorokaudessa. Viimeisimmässä tätä selvitystä varten pidetyssä tapaamisessa Talouskehitysministeriö esitti asiasta uuden näkemyksen. Sen mukaan rajanylityspaikan luokituksen suhteen voitaisiin yhdistää vuoden 1994 rajasopimus ja Venäjän asetus nro. 484 siten, että Venäjällä aloitettaisiin kahdenvälisen rajanylityspaikan suunnittelu, asiasta tiedotettaisiin Suomen rajaviranomaisia ja rakennettaisiin uusi raja-asema, joka otettaisiin käyttöön. Suomi hyötyisi rajanylityspaikan kautta kulkevasta kahdenvälisetä tavara- ja henkilöliikenteestä. Uusi raja-asema tulee suunnitella nykyisen viereen siten, että nykyisen toiminta jatkuu uuden raja-aseman rakentamisen aikana. Uuden rajanylittävän tien paikka tulee ratkaista yhteistyössä suomalaisten kanssa. Tie vaatii tienrakennustöitä myös Suomessa.Yhteenveto: Jos suomalaiset eivät ole valmiita neuvottelemaan 35

36 kansainvälisestä rajanylityspaikasta, niin toteutetaan kahdenkeskeinen rajanylityspaikka ja jatkossa neuvotellaan sen muuttamisesta kansainväliseksi. Ministeriö ei ole saanut selvyyttä, voiko ENI rahoittaa Venäjän liittovaltion kohteita, tai kohteita, joista tulee jatkossa liittovaltion kohteita. Karjalan tasavallan ja Rosgranitsan yhteistyö Karjalan tasavallalla ja Rosgranitsalla on ollut aktiivisesti tapaamisia ja Parikkala Syväorosta on keskusteltu paljon. Karjalan tasavalta on tehnyt Rosgranitsalle useita ehdotuksia Parikkala Syväoron kehittämisestä. Rosgranitsa on ollut siinä käsityksessä, että suomalaiset liikenne-ennusteet eivät osoita riittävän suurta liikennettä Parikkala Syväoron rajanylityspaikalle. Rosgranitsa on pyytänyt Venäjän hallituksen tasolta kannanottoa Parikkala Syväoron kehittämisestä, mutta vastaus on ollut kielteinen. Karjalan tasavallan näkemyksen mukaan olisi tehokkaampaa, jos Suomen hallitus edistäisi Parikkala Syväoron rajanylityspaikan kehittämistä. Tämänhetkisten tietojen perusteella Rosgranitsa käsittelee Parikkala Syväoroasiaa seuraavan kerran vasta vuonna Rajanylityspaikan rakennukset ja tiet Syväoron raja-asema sijaitsee aivan rajan vieressä, noin 200 metrin päässä. Asfaltoituja kaistoja on noin metriä. Tarkastusrakennukset ovat vaatimattomat ja kaistoja on vähän. Tarkastusrakennusten jälkeen alkaa kilometrin pituinen, kaksikaistainen ja huonokuntoinen soratie raja-aseman puomille asti. Venäjän rajaviranomaisten mielestä Syväoron tiejärjestelyt ja toimitilat eivät mahdollista henkilöliikennettä, koska se aiheuttaa liikenteen ruuhkautumisen, eivätkä rekat pääsisi läpi. Siksi jopa vähäisestäkin henkilöliikenteestä on luovuttu. Henkilöliikenne voidaan avata vain, jos Syväoroon saadaan kunnollinen rajaasema. Suomalaiset yrittivät saada rajanylityspaikan avattua henkilöliikenteelle kesällä 2008, mutta yritys ei onnistunut. Syväoron raja-aseman keskeisin ongelmatekijä näyttää olevan tiejärjestely. Kun henkilöautoliikenne sallitaan, jonotus ei voi tapahtua tarkastusrakennusten jälkeen alkavalla kaksikaistaisella soratiellä, sillä silloin jonot tukkivat rekkaliikenteen. Rajanylityspaikan statuksesta riippumatta Syväoron raja-asemaa on kunnostettava, jotta henkilöliikenne voidaan aloittaa Rakentamiskustannukset Syväoron raja-aseman tilapäisen statuksen ja rajanylitysten luvanvaraisuuden tärkeimpänä perusteena ovat raja-aseman teknisen ongelmat. 36

37 Syväoron kansainvälisen raja-aseman suunnitelma on olemassa ja se on muodollisestikin hyväksytty. Venäjän hallitus on linjannut, että Syväoro tulee olemaan kansainvälinen rajanylityspaikka. Suunnitelman päivittämiseen tarvitaan kuitenkin 4 miljoonaa ruplaa, mutta sitä ei ole missään budjetoitu. Suunnitelmat on myös aikanaan vahvistettu kaikilla tasoilla. Parikkala Syväoron kansainvälistäminen tarkoittaa Venäjälle suurta kertainvestointia, koska Syväoron rakentamista ei venäläisen mallin mukaisesti voi tehdä vaiheittain. Venäläisten vaatimusten mukaisen rajanylityspaikan rakennuskustannukset ovat noin 10 miljoonaa euroa (vrt. Kuusamon 5,6 miljoonaa euroa). Venäläisten viranomaisten mielestä rajanylityspaikka on tarpeen avata silloin, kun teiden peruskorjaukset ovat valmistuneet, eli vuonna Asialla on kiire, sillä rajanylityspaikan suunnittelu ja rakentaminen Syväorossa kestää vähintään 3 5 vuotta. Liite 5 on luonnos Syväoron rajanylityspaikasta kansainvälisenä. Raja-asemalle on kartassa kaksi sijaintivaihtoehtoa: VE1 ja VE2. 5. Matkailu Parikkala Syväoron rajanylityspaikan kehittäminen tulee olemaan merkittävä kasvutekijä Parikkalan seudun yrityksille ja elinkeinoelämälle. Erityisesti loma- ja ostosmatkailu tuo Parikkalan ja Lahdenpohjan alueelle palveluja, työpaikkoja ja hyvinvointia. Alueen yrityksille rajanylityspaikan rajoitusten poistaminen tarkoittaa liiketoiminnan kasvua sekä uusien yritysten perustamista ja mahdollisuutta tarjota lisää työpaikkoja paikallisille asukkaille Luonto- ja kulttuurimatkailu Parikkala Syväoron rajanylityspaikka sijaitsee Saimaan ja Laatokan välissä. Molemmat ovat ainutlaatuisia järviä, jotka ovat tunnettuja upeista maisemistaan. Parikkala Syväoron rajanylityspaikan henkilöliikenteen avaamisen jälkeen Laatokan luonto- ja kulttuurinähtävyydet tulevat aivan uudella tavalla suomalaisten matkailijoiden saataville. Parikkalasta on Parikkala Syväoron kautta vain 35 kilometrin matka tähän Karjalan luontoaarteeseen. Euroopan suurin järvi Laatokka on luontomatkailijan unelmakohde. Etenkin järven pohjoisosien saaristoluonto on erityisen kaunista. Luoteisrannalle perustetaan myös kansallispuisto, jonka tarkoituksena on suojella Laatokan ainutlaatuista luontoa ja palvella luontomatkailijoita (kuva 9). Pitkään suunnitteilla ollut kansallispuisto sisällytettiin Venäjän alueelle perustettavien luonnonsuojelualueiden ja kansallispuistojen luetteloon vuonna Kansallispuisto on 84 tuhannen hehtaarin laajuinen. Puistolle on määritelty tarkat suojelutoimet ja turisteille on suunniteltu luontopolut. Kansallispuiston alueella on 37