TULEVAISUUDEN TYÖELÄMÄSSÄ TARVITTAVAN OSAAMISEN JÄLJILLÄ

Transkriptio

1 Jouni Ponnikas, Sirpa Korhonen, Ville Manninen, Tommi Ålander & Keimo Sillanpää TULEVAISUUDEN TYÖELÄMÄSSÄ TARVITTAVAN OSAAMISEN JÄLJILLÄ Valtakunnallisen ammatillisten osaamistarpeiden ennakointi (VOSE) -projektin arviointi sekä tutkimus ennakointitiedon käytöstä tutkintojen suunnittelussa Raportit ja selvitykset 2013:4

2 Opetushallitus ja tekijät Raportit ja selvitykset 2013:4 ISBN (pdf) ISSN-L ISSN (verkkojulkaisu) Taitto: Edita Prima Oy/Timo Päivärinta/PSWFolders Oy

3 SISÄLTÖ Esipuhe Arvioinnin johtopäätökset ja suositukset kootusti Tausta VOSE-projektin tausta ja tavoitteet Arvioinnin viitekehys, arviointikysymykset ja -aineistot Vaikuttavuusselvityksen tehtävä ja aineistot OSA I VOSE-projektin ulkoinen arviointi 3 VOSE-projektin toteutusprosessin onnistuminen Prosessi Hyvät ja huonot käytännöt VOSE-projektin tuloksellisuus ja vaikuttavuus Tavoitteiden toteutuminen Tulokset ja vaikutukset Projektin tulosten ja vaikutusten pysyvyyden edistäminen...31 OSA II Selvitys ennakointitiedon käytöstä ja vaikuttavuudesta ammatillisten ja korkea-asteen tutkintojen suunnittelussa 6 Ennakointitiedon käyttö ammatillisten tutkintojen suunnittelussa Tutkintojen perusteiden laadintaprosessi ja tutkintorakenteiden uudistamisen prosessit ammattikoulutuksessa Ennakointitiedon hyödyntäminen Odotukset hyödynnettävää ennakointitietoa kohtaan Yhteenveto ennakointitiedosta ammatillisessa koulutuksessa Ennakointitiedon käyttö koulutuksen ja opetuksen sisältöjen kehittämisessä korkea-asteella Prosessit, joilla ammattikorkeakoulut laativat koulutusohjelmien sisällöt ja opetussuunnitelmat Prosessit, joilla yliopistot laativat koulutusohjelmien sisällöt ja osaamistavoitteet Ennakointitiedon hyödyntäminen korkea-asteella Odotukset hyödynnettävää ennakointitietoa kohtaan korkea-asteella Kokoava tarkastelu...52 Lähteet...59

4 Esipuhe Kajaanin yliopistokeskuksen AIKOPA toteutti yhteistyössä TK-Evalin kanssa Opetushallituksen tilauksesta Valtakunnallinen ammatillisten osaamistarpeiden ennakointi (VOSE) -projektin loppuarvioinnin. Opetushallitus tilasi samoilta toteuttajilta myös VOSE-projektiin liittyvän erillisselvityksen ennakointitiedon hyödyntämisestä tutkintojen suunnittelussa. Arvioinnin ja erillisselvityksen tulokset raportoidaan tässä raportissa yhtenä kokonaisuutena. Arvioinnin ja selvityksen toteuttamisesta ovat AIKOPAssa vastanneet erikoistutkija Jouni Ponnikas, projektitutkija Sirpa Korhonen ja suunnittelija Ville Manninen. TK-Evalissa arvioinnin ovat toteuttaneet erikoistutkijat Tommi Ålander ja Keimo Sillanpää. Haluamme kiittää Ulla Taipale-Lehtoa sekä Seija Saarta VOSE-projektista hyvästä yhteistyöstä. Lisäksi kiitämme kaikkia kyselyihin ja haastatteluihin osallistuneita. Kajaanissa, tammikuussa 2013 Tekijät 4

5 1 Arvioinnin johtopäätökset ja suositukset kootusti Kajaanin yliopistokeskuksen Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut AIKOPA toteutti yhteistyössä TK-Evalin kanssa Valtakunnallinen ammatillisten osaamistarpeiden ennakointi (VOSE) -projektin loppuarvioinnin. Ennen loppuarviointia hankkeesta on toteutettu kaksi väliarviointia vuosina 2010 ja ESR-rahoitteisen VOSE-projektin tavoitteena oli luoda ja pilotoida valtakunnalliseen käyttöön ennakointimalli, joka sisältää prosessit, menetelmät, verkoston ja tiedonkulkujärjestelmän ammatillisten osaamistarpeiden ennakoimiseksi kaikilla koulutusasteilla ja kaikilla ammattialoilla. Näiden käytäntöjen ja resurssien luomisella on ollut tarkoitus vastata molempien kieliryhmien (suomi, ruotsi) tarpeeseen kehittää ja koordinoida ajallisesti, menetelmällisesti ja verkostollisesti ennakointitoimintaa sekä tarpeeseen parantaa osaamis- ja koulutustarpeiden ennakoinnin välisiä yhteyksiä. Ennakointimallista on pyritty kehittämään nopeasti reagoiva ja työelämän kannalta joustava. Seuraavaan on koottu arvioinnissa esitetyt johtopäätökset ja suositukset, jotka ovat luettavissa myös raportin kyseisistä luvuista. Hankkeen toteutusprosessin onnistuminen Johtopäätökset Projektissa on tehty laajaa yhteistyötä ennakoinnin kehittämiseksi. Yhteistyössä ansiokasta on ollut työelämän, muiden asiantuntijoiden ja opetusalan yhteistyö. Projektin myötä valtakunnallisen laadullisen ennakoinnin haasteet ja kehittämistarpeet on tuotu esiin ja ennakoinnin merkitystä on avattu. Konkreettiset esimerkkialat, pilotit, niihin liittyvä työskentely ja tulokset sekä se, että eri koulutusasteet ovat olleet mukana, ovat hankkeen onnistumisia. Prosessiin oli valittu pilotin kannalta keskeiset tahot mukaan. Ennakointiryhmien työ on ollut hyvin ohjattua, asiantuntevaa, innostunutta ja motivoitunutta. Sekä OPH:n projektien vetäjien että ulkopuolisten fasilitaattoreiden asiantuntijuutta kiiteltiin ennakointiryhmissä. Lisäksi osallistujat olivat olleet kiinnostuneita asiasta ja motivoituneita. Onnistuneen toteutusprosessin ja ennakointiryhmien onnistuneen työn tuloksena hanke on tuottanut ennakointimallin, joka on hyödynnettävissä projektin jälkeenkin. VOSE-projektin toteutusprosessit ovat osoittaneet ammattimaista hankkeen toteutusta: hankkeen toteutusprosessit ovat onnistuneet hyvin ja sen tavoitteet ovat kohtalaisen hyvin toteutuneet. Hanke on tuonut lisäarvoa ennakoinnin kehittämiseen, sen toteutuksessa on huomioitu osallistujien palautteet ja eri tahot ovat saaneet äänensä kuuluville toteutuksessa. Hankkeessa on tavoitettu keskeiset kohderyhmät. Ohjausryhmän tehtävä ja asema hankkeessa on rahoittajan selkeästi määrittelemä. Yhteistyöryhmän rooli keskustelevana sekä tietoisuutta projektista levittävänä ja syventävänä ryhmänä on ollut toimiva. Yhteistyöryhmässä on myös monipuolisesti ja toisiaan tasapainottavasti eri tahoja edustettuna. Yhteistyöryhmän asema hankkeen toimeenpanossa on kuitenkin ollut aika kevyt. Jatkossa kannattaa pohtia, voisiko vastaavanlaisessa hankkeessa ohjausryhmää hieman laajentaa ja korvata sillä yhteistyöryhmän. 5

6 Projektin pilottikohteiksi valitut alat ovat onnistuneita valintoja ja pilotit ovat onnistuneet pääosin hyvin. Ennakointiryhmiin osallistuneista yli puolet vastaajista koki ennakointiprosessin toteutuneen hyvin tai erinomaisesti. Osallistujien mielipiteitä ja ajatuksia oli kuultu ennakointiryhmissä ja prosessi oli onnistunut kokonaisuudessaan hyvin. Ennakointiryhmiin osallistuneet pitivät prosessin kestoa sopivan mittaisena tavoitteiden saavuttamisen kannalta ja prosessin toteutuksen organisointi tuki tavoitteiden saavuttamista. Kahden ensimmäisen ennakointiprosessin aikana prosessin kesto oli liian pitkä. Osallistuneilta kerätyn palautteen mukaisesti prosessia lyhennettiin ja kolmas matkailu- ja ravitsemisalan ennakointiprosessi koettiin pituudeltaan sopivaksi. Toisaalta yksittäisessä työkokouksessa pitää varata riittävästi aikaa pohdinnalle ja työskentelylle, ettei osallistujille tule häiritsevää kiireen tunnetta. Sitoutuminen on usein ongelma tämän kaltaisissa prosesseissa, niin myös VOSE-projektissa. Suositukset Hankkeessa luodun tulosten juurruttamissuunnitelman toimeenpanon osana tulee toteuttaa seuranta, jonka tuloksia ja palautetta pitää myös huomioida mallia kehitettäessä. Ennakointimallin osaksi tulee tehdä laadunvarmistusjärjestelmä, joka sisältäisi ennakointimallin prosessien kuvaukset sekä kunkin prosessin toteuttamisen sisältövaatimukset. Laadunvarmistusjärjestelmällä voidaan taata, että ennakointimallin prosessien sisältövaatimukset toteutuvat. Eri koulutusasteiden yhteistyö ja niiden näkemysten huomioiminen sekä ennakointimallin ulottaminen kaikille koulutusasteille ja -aloille, myös korkeakouluihin ja yliopistoihin, ovat tärkeitä asioita hankkeessa luotua ennakointimallia edelleen kehitettäessä. VOSE-projektin tuloksellisuus ja vaikuttavuus Johtopäätökset VOSE-projektin operatiiviset tavoitteet, jotka ajoittuvat projektin toteutusajalle, ovat täyttyneet varsin hyvin ja kehittämisprosessin läpivieminen koetaan ammattitaitoisesti hoidetuksi. Projektin tavoitteita pidetään pääosin varsin tärkeinä. Verrattuna vuoden 2010 arvioinnin tuloksiin sidosryhmien edustajatkin ovat nähneet tavoitteiden toteutumisessa edistymistä. Varsinaista projektin vaikuttavuutta, projektin yleistavoitteiden täyttymistä, mikä edellyttää VOSEn ennakointimallin pohjalta tehtävää ennakointia laajamittaisesti, on kuitenkin tässä vaiheessa mahdotonta arvioida. Näyttääkin siltä, että näihin tavoitteisiin pääseminen edellyttää vielä paljon tekemistä ja toiminnan juurruttamista projektin jälkeisen jatkuvuuden varmistamiseksi. Resurssien määrästä johtuen on suunniteltu, että jatkossa, hankkeen päätyttyä, toteutetaan vuodessa vain kolme alakohtaista ennakointimallin mukaista ennakointiprosessia. Tämä määrä ei riitä siihen, että ennakointimallista tulisi laajasti hyödynnetty. Kolmen alan ottaminen ennakoinnin piiriin on kuitenkin hyvä alku toimintamallin juurruttamiseen ja edelleen kehittämiseen. VOSE-projektissa projektin ennakointimallissa on jatkossa hyödyllistä lisätä vuorovaikutusta TEM:n järjestelmien kuten ammattibarometrin kanssa. TEM:n TrendWiki-järjes- 6

7 telmää VOSE-projektissa on hyödynnetty ja siitä on saatu hyviä kokemuksia. Järjestelmän hyödyntämistä tulee edelleen jatkaa. Eniten projektista ovat hyötyneet ne, jotka laativat opetussuunnitelmia eri tasoilla eli OPH (ammatillisessa koulutuksessa tutkintojen perusteet), koulutuksen järjestäjät ja korkeakoulut. VOSE-projektin toteutuksessa on painotettu mallin rakentamista ja testaamista, minkä vuoksi siinä on pystytty kattamaan vasta muutaman alan osittaisia tietotarpeita. VOSE-projektin tärkeimpänä tuloksena on valtakunnallisen osaamistarpeiden ennakointimallin luominen eli se, että Suomeen on saatu testattu malli, jonka mukaisen prosessin myötä voidaan tuottaa ennakointitietoa. Ennakointitiedon avulla tutkintojen perusteita, opetussuunnitelmia, tutkintoja ja tutkintorakenteita voidaan muuttaa, kun työelämän ja ammattien tarpeet muuttuvat. Mallissa on saatu selkeytettyä formaatti, jolla osaamistarpeita kootaan, kun tietoa on tarjolla eri lähteistä. Toimijat kokevat tärkeäksi vaihtoehtoisten skenaarioiden esittämisen. Tärkeää on myös ennakoinnin tulosten kytkentä päätöksentekoon; tulkinnan kautta tiedon olisi johdettava toimintaan. Näyttää siltä, että projekti on onnistunut tässä asiassa siltä osin kuin siinä on pilottien kohdalla menty konkreettiselle tasolle ja uutta ennakointitietoa tuotettu. Yhtenä tärkeänä projektin tuloksena ja siitä koettuna hyötynä on pidettävä verkostoitumista. Projekti on kerännyt yhteen ja aktivoinut suuren joukon asiantuntijoita pohtimaan tulevaisuuden haasteita ja niihin ratkaisuja. Suositukset Tärkeisiin projektin yleistavoitteisiin pääsemiseksi toiminta on juurrutettava organisaatioiden sisälle ja projektissa synnytetyn verkostoyhteistyön jatkuvuus on turvattava. Toiminnan vastuullisen koordinaattorin tulee tukea verkostoyhteistyön jatkumista. Laadulliselle pitkän aikajänteen ennakoinnille on taattava riittävät resurssit. Ennakointimallin kehittämisessä pitää huolehtia siitä, että mallin osallistavuus ja taipumus tukea ja innostaa yhteistyöhön säilyy. Laadullisessa pitkän aikavälin ennakoinnissa on tarpeen hyödyntää erilaisia tietolähteitä sekä siitä näkökulmasta jatkaa ja syventää mm. työ- ja elinkeinohallinnon tuottaman ennakointitiedon hyödyntämistä. Projektin tulosten ja vaikutusten pysyvyyden edistäminen Johtopäätökset Ennakointimallin luominen koulutustoimikuntajärjestelmän hyödynnettäväksi on periaatteessa hyvä ratkaisu, mutta se asettaa kovia paineita ennakointimallin laadulle sekä ennakointityötä koordinoivalle taholle. Koordinaattorin pitäisi pystyä tarjoamaan materiaali-, asiantuntija- ja fasilitointitukea koulutustoimikunnille. VOSE-projektissa luotu ennakointimalli on niin laadukas, että koulutustoimikunnat pystyvät sitä käytännön työssään hyödyntämään. Ennakointi vaatii toimintaa koordinoivan tahon, jonka tehtävinä on mm. ennakointitiedon syntetisointia valtakunnallisella tasolla sekä tiedottamista. Ennakoinnissa on onnistuessaan mukana mittava määrä toimijoita, mikä tekee toiminnan ulkopuolisen koordinoinnin 7

8 haastavaksi ja välttämättömäksi. Kokonaisuutta ei voi hallita ilman koordinoivan tahon työpanosta ja toiminnan juurtuminen käytäntöön jää epävarmaksi. Opettajat ovat avainhenkilöitä ennakointitiedon hyödyntäjinä opetussuunnitelmien toteuttajina. Koordinoinnin työpanosta on kohdistettava myös siihen, että koordinoiva taho varmistaa koulutustoimikuntien tekemän ennakointityön päätyvän opettajien hyödynnettäväksi. Hankkeen tavoitteena on ennakointimallin kehittäminen, jolla saadaan koko maata ja eri aloja koskevaa valtakunnallista tietoa, jota alueet voivat hyödyntää. Hankkeen päätyttyä ennakointimallia koordinoivan tahon tulee tukea alueita tuotetun ennakointitiedon hyödyntämisessä ja seurata, miten tietoa hyödynnetään. Ennakoinnin toimintamalli tuottaa valtakunnallisen tason tietoa ja kokoaa eri tahoilla tehtävää ko. alaa koskevaa ennakointitietoa. Koordinointi ja tiedon kokoaminen vaativat riittäviä ja pysyviä resursseja koordinointia hoitamaan. Tunnistettujen osaamistarpeiden kattavuutta ja vaikuttavuutta pitää myös pystyä testaamaan ja arvioimaan, miten laajaan tunnistettuun osaamistarpeeseen ne liittyvät vai ovatko ne vielä idullaan olevia heikkoja tulevaisuuden signaaleja. Riittävän kattavan, laajan ja syvällisen kokonaiskuvan saaminen ennakointiprosessin kautta on ratkaisevaa tulevaisuuskuvien osuvuuden ja toimenpide-esitysten oikeellisuuden takaamiseksi. Suositukset VOSE-projektissa luodun toimintatavan ja ennakointimallin käytön koordinointia ja tukea pitäisi pystyä hankkeen jälkeen rahoittamaan kansallisella rahoituksella. Myös EU:n osittain rahoittama jatkohanke, jossa ennakointia vietäisiin osaksi käytännön toimintaa, on perusteltu vaihtoehto. Koordinoivan organisaation tulisi olla julkisen sektorin toimija. Näin varmistetaan koordinoinnin tasapuolisuus paremmin kuin jos toimintaa rahoittaisivat esimerkiksi yritykset tai muut yksityisen sektorin toimijat. Opetushallitus on luonteva ja toimiva vaihtoehto toiminnan jatkamisen vastuuorganisaatioksi VOSE-projektin päättymisen jälkeen. Osana koordinointia tulee olla myös ennakointimallin markkinointi ja tiedotus. AVIen ja ELYjen ennakointivastaavia tulee kannustaa hyödyntämään hankkeen tuotoksia hankkeen päätyttyä. Ennakointityötä hankkeen jälkeen koordinoivan tahon pitää huolehtia tästä tehtävästä. Yrityksiä pitäisi saada entistä välittömämmin mukaan ennakointityöhön, jotta yritysten näkökulmat työelämän osaamisvaatimuksissa tapahtuvista muutoksista voitaisiin huomioida suoraan ennakointityössä. Koska yrittäjien on vaikea löytää aikaa prosesseihin osallistumiseen, riittävän laajan yrityskentän näkemyksiä pitää kerätä yrityshaastatteluilla samaan tapaan kuin VOSE-projektissa on C&Q-profession -järjestelmää hyödyntämällä tehty. Tätä kautta saadaan myös laajasti eri alojen yritysten näkemyksiä. Itse prosessiin pitää etsiä yritysten edustajia, jotka todella sitoutuvat ja ovat kiinteästi mukana prosessissa. Koulutustoimikunnille pitää antaa riittävästi liikkumavaraa, jotta ne voivat muokata ennakointimallin oman alansa ennakointiin parhaiten sopivaksi. Tämä itsenäisyys on omiaan sitouttamaan ja innostamaan toimikuntia työhön. 8

9 Ennakointityössä tulee korostaa osallistavan tulevaisuuden tutkimuksen näkökulmia. Eri alojen ennakointiyön tueksi pitää pystyä kokoamaan laajasti alan kehitykseen vaikuttavien alojen toimijoita, asiantuntijoita ja tuotettavan ennakointitiedon hyödyntäjiä. Laajan ennakointiyhteisön kautta voidaan parantaa luotavan ennakointitiedon kattavuutta. Eri alojen ennakointityöhön pitää antaa riittävästi tietoa myös kansainvälisestä kehityksestä, koska sen vaikutusta analysoitavan alan kehitykseen ei voi sivuuttaa. 9

10 2 Tausta Tässä luvussa tarkastellaan arvioitavaa VOSE-projektia, projektin toimintaympäristöä sekä arvioinnin viitekehystä, arviointikysymyksiä ja -aineistoja. Lisäksi tarkastellaan erillistutkimuksen tutkimustehtäviä ja -aineistoja. 2.1 VOSE-projektin tausta ja tavoitteet Valtakunnallinen ammatillisten osaamistarpeiden ennakointi (VOSE) -projektin toteuttaja oli Opetushallitus. Projekti toteutettiin ajalla Projekti kuului Euroopan sosiaalirahaston Toimintalinjaan 3 Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittäminen, jonka tavoitteena on parantaa koulutuksen työelämävastaavuutta, koulutuksesta työelämään siirtymistä sekä työmarkkinoilla tarvittavaa osaamista. Toimintalinjan 3 tavoitteena on myös juurruttaa valtakunnallista sekä alueellista ennakointitoimintaa ja vahvistaa sitä tukemaan strategisia valintoja. TL 3:ssa VOSE-projekti kuului Koulutus- ja osaamistarpeiden ennakointi -kehittämisohjelmaan. Kehittämisohjelmalla tuetaan ennakointimenetelmien kehittämistä määrällisen ja laadullisen ennakoinnin osalta ja toteutetaan niiden pohjalta ennakointihankkeita. Koulutus- ja osaamistarpeiden ennakointiprojektien tuottamaa ennakointitietoa hyödynnetään mm. mitoitettaessa koulutuksen määriä ja kehitettäessä opetussuunnitelmien ja tutkintojen perusteita. Ennakointiprojektit tukevat valtioneuvoston antaman koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman (KESU) valmistelutyötä ja ne täydentävät Opetushallituksessa toteutettavaa perusennakointityötä. VOSE-projektin tavoitteena oli luoda ja pilotoida valtakunnalliseen käyttöön ennakointimalli, joka sisältää prosessit, menetelmät, verkoston ja tiedonkulkujärjestelmän ammatillisten osaamistarpeiden ennakoimiseksi kaikilla koulutusasteilla ja kaikilla ammattialoilla. Näiden käytäntöjen ja resurssien luomisella vastataan molempien kieliryhmien (suomi, ruotsi) tarpeeseen kehittää ja koordinoida ajallisesti, menetelmällisesti ja verkostollisesti ennakointitoimintaa sekä tarpeeseen parantaa osaamis- ja koulutustarpeiden ennakoinnin välisiä yhteyksiä. Ennakointimallista kehitetään nopeasti reagoiva ja työelämän kannalta joustava. Projektissa kehitettävällä ennakointimallilla vastataan erityisesti opetushallinnon ja ammatillisen koulutuksen järjestäjien, oppilaitosten, ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen tarpeisiin saada ajantasaista tietoa muuttuvista työelämän osaamistarpeista suomen ja ruotsin kielellä. Myös työ- ja aluehallinto voivat hyödyntää mallin avulla tuotettavaa tietoa. Opetushallinto ja edellä mainitut koulutuksen toimijat tarvitsevat mallin tuottamaa tietoa Suomen tutkintojärjestelmän, erityisesti ammatillisten perustutkintojen, ammattitutkintojen ja erikoisammattitutkintojen perusteiden sekä korkea-asteen tutkintojen ja koulutusohjelmien kehittämiseksi. 10

11 Osaamistarpeista tuotettavan tiedon avulla voidaan kehittää opetusta tulevaisuuden työelämän ammattitaitovaatimuksiin vastaamiseksi kaikilla koulutusasteilla. Ennakointimallia kehitetään yhteistyössä projektin laajojen yhteistyöverkostojen kanssa. Projektin varsinaisiin kohderyhmiin kuuluivat toimijat, jotka kehittävät tai käyttävät osaamistarpeiden ennakoinnin menetelmiä, verkostoja ja tiedonkulun välineitä. Näitä ovat esimerkiksi opetushallinto, koulutuksen järjestäjät, korkeakoulut ja koulutustoimikunnat. Lisäksi kohderyhmiin kuuluvat muut ennakointiin keskeisesti liittyvät toimijat, kuten maakuntien liitot sekä aluehallintovirastot ja ELY-keskukset. Myös työelämän edustajat ja tutkinnon suorittajat kuuluvat projektin kohderyhmiin. Tavoitteena oli saada kohderyhmät mahdollisimman laajasti osallistumaan projektin toimintaan. Kohderyhmille järjestettiin projektin aikana muun muassa ennakointimallin kehittämistä edistäviä työseminaareja. Kohderyhmät olivat myös keskeisiä projektin viestinnän kohteita. Projektin aikana ennakointimallin toimivuutta pilotoitiin kahdella alalla, jotka olivat sosiaali- ja terveysala sekä kiinteistö- ja rakentamisala. Kummastakin alasta on tehty osaamistarveselvitys. Ennakointimallin kehittämistyössä otettiin huomioon ruotsinkielisen koulutuksen tarpeet. Sosiaali- ja terveysalalla tehtävä ennakointimallin pilotointi toteutettiin ruotsin kielellä ja ruotsinkielisillä alueilla. Ennakointimallia kehitettiin edelleen ja kokeiltiin myös matkailu- ja ravitsemisalalla (MARA). 2.2 Arvioinnin viitekehys, arviointikysymykset ja -aineistot Loppuarvioinnissa keskeisiä arviointikysymyksiä ovat: 1. Onko VOSE-projekti saavuttanut sille asetetut tavoitteet? 2. Vastaako projektin lopputuote (osaamistarpeiden ennakointimalli) sille määriteltyjen hyödynsaajien/loppukäyttäjien tarpeisiin? 3. Mitä projektista on opittu? 4. Onko projekti tuottanut hyviä käytäntöjä tai toimintatapoja, jotka ovat siirrettävissä eteenpäin/monistettavissa? Jos on, niin mitä nämä hyvät käytänteet ja/tai toimintatavat ovat? 5. Missä asioissa projektissa on onnistuttu? Mitä projektissa olisi voitu tehdä paremmin? Mitkä ovat näiden johtopäätösten perustelut? 6. Miten toimintaa tulisi projektin päättymisen jälkeen jatkaa, jotta se synnyttäisi pysyviä kehitysvaikutuksia? Arvioinnin viitekehyksessä noudatetaan projektisyklin hallinnan logiikkaa, jonka lähtökohtana ovat kehittämistarpeet ja lopputuloksena tulisi olla kehittämistarpeisiin vastaavat vaikutukset (kuva 1). Kaikissa hankesyklin vaiheissa voidaan kuitenkin tehdä virhearviointeja, jotka voivat suunnata toimintaa poispäin todellisten kehittämistarpeiden ratkaisemisesta. 11

12 OHJELMAN / HANKKEEN SUUNNITTELU Kehittämistarpeet Sosioekonomiset ongelmat Vaikutukset Tulokset OHJELMA / HANKE Ohjelman / hankkeen toimeenpano Tavoitteet Panokset Toimenpiteet Tuotokset Kehittämisprosessit Toteutusprosessien sujuvuus / tehokkuus Relevanssi Arviointi Tuloksellisuus / Vaikuttavuus Hyöty ja kestävyys Lönnrot-instituutti Kuva 1. Arvioinnin viitekehys. Arvioinnin aineistot Loppuarvioinnin yhteydessä toteutettiin Internet-pohjainen kysely VOSE-projektin ohjausryhmän ja yhteistyöryhmän varsinaisille ja varajäsenille (liite 1). Kysely tehtiin ajalla ja vastausajan puolivälissä lähetettiin muistutus kyselystä koko vastaajajoukolle. Kyselyyn vastattiin nimettöminä. Kysely lähetettiin yhteensä 76 henkilölle, joista 65 meni perille. 14 henkilöä vastasi kyselyyn, joten vastausprosentiksi muodostui 21,5. Samanaikaisesti ohjaus- ja yhteistyöryhmälle suunnatun kyselyn kanssa toteutettiin myös kysely kiinteistö- ja rakennusalan (KIRA) sekä matkailu- ja ravitsemisalan (MARA) ennakointiryhmiin osallistuneille ( ). Ryhmiin kutsuttuja oli yhteensä 78, joista 67 tavoitettiin sähköpostitse. KIRAn ryhmään osallistuneilta saatiin 4 vastausta ja MARAn ryhmältä 9 vastausta eli yhteensä 13 vastausta (19,4 %). Arvioinnin työpaja toteutettiin Työpajassa pohdittiin projektin ohjaus- ja yhteistyöryhmän ja projektin työntekijöiden kanssa itsearvioiden projektin toimeenpanon vahvuuksia ja heikkouksia sekä projektin onnistumista tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden näkökulmasta. Neljää henkilöä, jotka eivät päässeet osallistumaan työpajaan, haastateltiin huhti-toukokuun vaihteessa puhelimitse. Itse kerättyjen aineistojen lisäksi arvioinnissa oli käytettävissä erilaisia hankemateriaaleja, kokouspöytäkirjoja, seuranta-aineistoja sekä hankkeessa toteutettuja selvityksiä. Arvioinnin aikaisemmilla kierroksilla, väliarvioinnin yhteydessä toteutettiin kysely VOSEprojektin ohjausryhmän ja yhteistyöryhmän varsinaisille ja varajäsenille sekä erikseen valituille asiantuntijatahoille (v. 2010). Lisäksi toteutettiin kyselyt kiinteistö- ja rakentamisalan (KIRA), päivähoitoalan sekä lapsi- ja perhetoiminnan pilottiryhmille sekä työseminaareihin osallistuneille henkilöille (v. 2011). Kyselyjen ohella hankkeeseen osallistujia on myös haastateltu fokusryhmähaastattelussa ja heille on pidetty työpaja. 12

13 Taustatietoja kyselyihin vastanneista Ohjaus- ja yhteistyöryhmille suunnattuun kyselyyn keväällä 2012 saatiin yhteensä 14 vastausta. Vastaajista ohjausryhmän varsinaisia jäseniä oli viisi ja varajäseniä yksi. Yhteistyöryhmän varsinaisia jäseniä oli seitsemän ja varajäseniä yksi. Vastanneiden taustaorganisaatioiden jakauma oli varsin monipuolinen. Viisi henkilöä eli yli kolmasosa vastaajista oli ministeriöiden tai muun keskushallinnon edustajia. Työntekijä-, toimiala-, henkilöstöja työnantaja- sekä yrittäjäjärjestöjen edustajilta saatiin yhteensä neljä vastausta. Myös koulutus- ja tutkimusorganisaatioilta saatiin muutama vastaus. Yksittäiset vastaukset tulivat aluehallintovirastolta ja elinkeinoelämän edunvalvonnan edustajalta. Hankkeen alakohtaisiin ennakointiryhmiin osallistuneet vastaajat edustivat myös useita taustaorganisaatioita. Vastauksia saatiin työnantajajärjestöistä, koulutus- tai tutkimusorganisaatioista, yrityksistä, yrittäjäjärjestöiltä, työntekijä-, toimiala- tai henkilöstöjärjestöiltä sekä julkishallinnolta. Matkailu- ja ravitsemisalaa (MARA) edustavilta saatiin yhdeksän vastausta sekä kiinteistö- ja rakennusalaa (KIRA) edustavilta neljä vastausta. Ennakointiryhmiin osallistuneet kertoivat osallistuneensa projektin ennakointityöhön työpajatyöskentelyn ja kokousten sekä seminaarien kautta. Osa vastaajista oli myös ollut määrittelemässä skenaarioita, kommentoinut sähköpostimateriaaleja ja välittänyt tietoa projektista sidosryhmille. 2.3 Vaikuttavuusselvityksen tehtävä ja aineistot Tehtävä Valtakunnallinen ammatillisten osaamistarpeiden ennakointi (VOSE) -projektin toteuttaja oli Opetushallitus. Projekti toteutettiin ajalla Projektin tilauksesta Kajaanin yliopistokeskuksen AIKOPA sekä TK-Eval ovat toteuttaneet selvityksen ennakointitiedon hyödyntämisestä ammatillisten tutkintojen suunnittelussa sekä ammattikorkeakoulu- ja yliopistotutkintojen suunnittelussa. Selvityksessä tarkastellaan sitä, miten, missä määrin ja mistä lähteistä peräisin olevaa ennakointitietoa mainituilla koulutusasteilla hyödynnetään. Samoin tarkastellaan sitä, millaisia toiveita koulutuksen tuottajilla on ennakointitietoa kohtaan eli millaista ennakointitietoa he voivat tutkintojen suunnitteluprosesseissaan hyödyntää. Tarkemmat tutkimuskysymykset on esitetty raportissa kutakin teemaa käsittelevien lukujen yhteydessä. Aineistot Ammatillista koulutusta koskien haastateltiin neljä henkilöä, jotka edustivat Opetushallitusta. Ammattikorkeakouluista ja yliopistoista analyysin kohteiksi otettiin kiinteistö- ja rakentamisala. Ammattikorkeakouluista haastateltiin 3 ja yliopistoista 3 tutkintojen suunnittelusta kiinteistö- ja rakentamisalalla vastaavaa henkilöä sekä yksi muilla tieteenaloilla yliopistoopiskelijoiden työelämäyhteyksiä hoitava henkilö. Kiinteistö- ja rakentamisalan haastattelujen lisäksi yliopistoille ja ammattikorkeakouluille suunnattiin sähköpostitse kysely, joka koski ennakointitiedon hyödyntämistä koulutuksen sisältöjen kehittämisessä. Kysely kohdennettiin opetustoimen johtajille tai mikäli sellainen ei ollut tunnistettavissa, koulutusorganisaatioiden rehtoreille. Kyselylomake oli avoinna internetissä Kyselyyn saatiin yhdeksän vastausta, joista kuusi oli ammattikorkeakouluilta ja kolme yliopistoilta. Vastausprosentti oli

14 OSA I VOSE-projektin ulkoinen arviointi 3 VOSE-projektin toteutusprosessin onnistuminen Tässä luvussa tarkastellaan VOSE-projektin toimeenpanon vahvuuksia ja heikkouksia ja vastataan arviointikysymyksiin: Missä asioissa projektissa on onnistuttu? Mitä projektissa olisi voitu tehdä paremmin? Mitä projektista on opittu? Onko projekti tuottanut hyviä käytäntöjä tai toimintatapoja, jotka ovat siirrettävissä eteenpäin/monistettavissa? Jos on, niin mitä nämä hyvät käytänteet ja/tai toimintatavat ovat? 3.1 Prosessi Suurin osa ohjausryhmän jäsenistä ja varajäsenistä koki ohjausryhmän toiminnan onnistuneen hyvin tai erinomaisesti (kuva 2). Yhteistyöryhmän jäsenet ja varajäsenet sen sijaan eivät ole yhtä tyytyväisiä yhteistyöryhmän toimintaan (kuva 3). Useimmat vastaajista ovat sitä mieltä, että yhteistyöryhmä on onnistunut projektin tukemisessa. Yli puolet vastaajista kokee ryhmän jäsenten sitoutuneen projektin tavoitteisiin vain kohtalaisesti tai huonosti. Projektin ohjausryhmä on edistänyt projektin tulosten saavuttamista (N 7) Ohjausryhmä on onnistunut projektin toteutuksen tukemisessa (N 8) Projektin ohjausryhmän jäsenet ovat sitoutuneet projektin tavoitteisiin (N 8) % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % erinomaisesti hyvin kohtalaisesti huonosti Kuva 2. Ohjausryhmän jäsenten ja varajäsenten arvioinnit ohjausryhmän toiminnasta. (Sidosryhmäkysely) Projektin yhteistyöryhmä on edistänyt projektin tulosten saavuttamista (N 9) Yhteistyöryhmä on onnistunut projektin toteutuksen tukemisessa (N 9) Projektin yhteistyöryhmän jäsenet ovat sitoutuneet projektin tavoitteisiin (N 9) % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % erinomaisesti hyvin kohtalaisesti huonosti Kuva 3. Yhteistyöryhmän jäsenten ja varajäsenten arvioinnit yhteistyöryhmän toiminnasta. (Sidosryhmäkysely) 14

15 Sidosryhmävastaajat arvioivat monien VOSE-projektin prosessien sujuneen varsin mallikkaasti (kuva 4). Suurin osa heistä koki lähes kaikkien prosessien onnistuneen ja toteutuneen erinomaisesti. Vastaajien mukaan hanke on tuonut lisäarvoa ennakoinnin kehittämiseen, sen toteutuksessa on huomioitu osallistujien palautteet ja eri tahot ovat saaneet äänensä kuuluville toteutuksessa. Hanketta pidetään varsin onnistuneena ja sen tavoitteita hyvin toteutuneina. Vastaajat arvioivat myös, että hankkeessa on tavoitettu keskeiset kohderyhmät. Hankkeen ja vastaajien edustamien organisaatioiden välinen yhteistyö ei kaikissa tapauksissa ollut sujunut aivan odotusten mukaisesti. Avoimien palautteiden yhteydessä todettiin, että hanke on toimialakohtaisesti onnistunut hyvin, yleisemmin ei ehkä niinkään. Hanke on tuonut lisäarvoa ennakoinnin kehittämiseen Hankkeen toteutuksessa on huomioitu osallistujilta kerätty palaute Eri tahot ovat saaneet äänensä kuuluviin hankkeen toteutuksessa Hankkeen tavoitteet ovat toteutuneet Hankkeen ja edustamani organisaation välinen yhteistyö on onnistunut Hanke on kokonaisuutena onnistunut Edustamaani organisaatiota on kuultu hankkeen toteutuksessa Hankkeessa on tavoitettu keskeiset kohderyhmät % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % erinomaisesti hyvin kohtalaisesti huonosti en osaa sanoa Kuva 4. Arvioi seuraavien väittämien kautta VOSE-projektin erilaisten prosessien toteutumista ja onnistumista. (Sidosryhmäkysely, N 14) Myös ennakointiryhmiin osallistuneet arvioivat ennakointiprosessin toteutusta ja onnistumista. Yli puolet vastaajista koki väittämissä kuvattujen asioiden toteutuneen hyvin tai erinomaisesti (kuva 5). Lähes kaikki vastaajat olivat sitä mieltä, että heidän mielipiteitään ja ajatuksiaan oli kuultu ennakointiryhmissä ja että prosessi oli onnistunut kokonaisuudessaan hyvin. Vaikka 69 % vastaajista koki, että ennakointityössä oli mukana tavoitteiden kannalta keskeiset toimijat, lähes kolmannes vastaajista oli toista mieltä. KIRA- ja MARAryhmiin osallistuneiden vastauksissa ei ollut juurikaan eroja, minkä vuoksi kyseisten ryhmien vastaukset on yhdistetty samaan kuvaan. 15

16 Ennakointityössä olivat mukana tavoitteiden kannalta keskeiset toimijat Mielipiteitäni ja ajatuksiani on kuultu ennakointityöskentelyssä Eri tahot ovat saaneet äänensä kuuluviin ennakointityössä Ennakointiprosessi onnistui kokonaisuudessaan Ennakointiprosessi saavutti tavoitteensa % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % erinomaisesti hyvin kohtalaisesti huonosti en osaa sanoa Kuva 5. Arvioi seuraavien väittämien kautta ennakointiprosessin toteutusta ja onnistumista. (Kysely ennakointiryhmiin (KIRA ja MARA) osallistuneille, N 13) KIRA-vastaajien palautteista käy ilmi, että ennakointiryhmään olisi kaivattu laaja-alaisen huolenpitopalvelun edustajia. Prosessin todettiin toteutuneen enemmistön ehdoilla. Skenaariotyöskentelystä olisi palautteen mukaan pitänyt päästä nopeammin konkretian pariin, sillä aikajanan työpajojen välillä koettiin olleen hieman liian pitkä. MARAvastaajat olisivat puolestaan halunneet enemmän pk-yrityksiä mukaan ennakointiryhmään. Useammissa kommenteissa ryhmää pidettiin jonkin verran vinoutuneena, sillä mukana oli ollut useita matkailun asiantuntijoita, mutta ruoka-alan osaamista oli ollut vain muutamalla henkilöllä. Palautteessa todettiin, että matkailu- ja ravitsemisala olisi voitu jakaa omiin alaprojekteihinsa. Lisäksi tuotiin esiin, että työskentelyssä olisi ollut hyvä olla mukana myös liikematkatoimistojen koulutusvastaavat ja matkailuoppilaitokset (esim. Haaga-Helia). Ennakointiryhmiin osallistuneet olivat varsin samaa mieltä kahdesta ennakointiprosessia kuvaavasta väittämästä: Prosessin kesto oli sopivan mittainen tavoitteiden saavuttamisen kannalta ja prosessin toteutuksen organisointi tuki tavoitteiden saavuttamista (kuva 6). Ennakointiprosessissa päästiin konkreettiseen ennakoinnin kehittämiseen -väittämästä MARA-ennakointiryhmään osallistuneet olivat samaa mieltä. Sen sijaan KIRA-ryhmän vastaajat olivat väittämän suhteen neutraalilla kannalla, jopa hieman eri mieltä. 16

17 Ennakointiprosessin kesto oli sopivan mittainen tavoitteiden saavuttamisen kannalta 4,0 4,2 Ennakointiprosessin toteutus oli organisoitu niin, että se tuki tavoitteiden saavuttamista 3,8 3,9 Ennakointiprosessissa päästiin konkreettiseen ennakoinnin kehittämiseen 2,8 3,7 MARA (N 9) KIRA (N 4) =täysin eri mieltä 5=täysin samaa mieltä Kuva 6. Mitä mieltä olet seuraavista ennakointiprosessiin liittyvistä väittämistä? (Kysely ennakointiryhmiin osallistuneille, keskiarvot) 3.2 Hyvät ja huonot käytännöt Monissa sidosryhmävastaajien palautteissa merkittävänä onnistumisena VOSE-projektissa pidetään yhteistyötä työelämän, muiden asiantuntijoiden ja opetusalan välillä. Edelleen painotettiin sitä, että sekä OKM että TEM ovat olleet mukana sidosryhmäyhteistyössä (taulukko 1). Erityisen onnistuneena pidettiin sitä, että projektin myötä valtakunnallisen laadullisen ennakoinnin haasteet ja kehittämistarpeet on tuotu esiin sekä että ennakoinnin merkitystä on avattu. Konkreettiset esimerkkialat, pilotit, niihin liittyvä työskentely ja tulokset sekä se, että eri koulutusasteet ovat olleet mukana, mainitaan palautteissa onnistumisina. Edelleen projektin tavoitteiden ja toteutuksen täsmällisyyttä, projektin suunnitelmallisuutta, tunnettavuutta sekä mallin aikaansaamista pidetään onnistumisina. Ennakointiryhmiin osallistuneet kuvailivat ennakointiprosessin keskeisimpiä onnistumisia. Monet KIRA-ryhmän edustajista kokivat, että prosessiin oli valittu pilotin kannalta keskeiset tahot mukaan. Lisäksi osallistujat olivat olleet kiinnostuneita asiasta ja motivoituneita. Sekä OPH:n projektien vetäjien että ulkopuolisten fasilitoijien asiantuntijuutta kiiteltiin. Työskentelyn todettiin olleen hyvin ohjattua. MARA-ryhmän palautteissa kiiteltiin myös suunnitelmien tekemistä ja niissä pysymistä. Prosessin kestoa pidettiin yleisesti sopivana ja päivien rytmiä hyvänä. Eräs vastaaja toteaa työskentelyn olleen toisinaan niin innostavaa, että päivä loppui kesken. Myös tämän ryhmän edustajat mainitsivat hyvät fasilitaattorit. Laaja-alaisen joukon keskustelut olivat olleet kiinnostavia ja tuoneet uusia näkökulmia esiin. 17

18 Taulukko 1. VOSE-projektin ja ennakointiprosessin toteutuksen onnistumisia. VOSE-projektin ja ennakointiprosessin toteutuksen onnistumisia (sidosryhmäkysely ja ennakointiryhmät) Laaja yhteistyö (8) Yhteistyö työelämän, muiden asiantuntijoiden ja opetusalan välillä. Suhteellisen kattava taho saatu yhteisen ennakointityön pariin. Laaja sidosryhmäverkosto Laaja-alainen sidosryhmien kutsuminen mukaan OKM/TEM molemmat mukana Mukaan oli valittu pilotin alan kannalta keskeiset tahot mukaan. Osallistujat olivat asiasta kiinnostuneita ja osa hyvinkin motivoituneita. Kohtuullisen laaja-alainen ulkopuolisten eri marata alan asiantuntijoiden mukana olo prosessissa Laaja joukko yhdessä tekemässä. Näkökulmien moninaisuus. Projektin toteutus kokonaisuutena (5) Tavoitteiden ja toteutuksen täsmällisyys ja projektin suunnitelmallisuus Projekti on hoidettu mallikkaasti ja tuonut esille hyvin valtakunnallisen laadullisen ennakoinnin haasteet ja kehittämistarpeet. Ennakoinnin merkityksen avaaminen. Rytmi päivissä oli hyvä ja välillä oli niin innostavaa, että päivä loppui kesken, olisi voinut vielä jatkaakin kun päästiin hyvään vauhtiin. Ehkä siitä olisi saanut vielä enemmän irti. Suunnitelman tekeminen ja siinä pysyminen. Kesto sopiva. Pilottien toteutus (5) Arbetssätten i pilotgrupperna har varit meningsfulla för dem som deltagit och har har lett till resultat. Pilotgruppernas blandade sammansättning (olika skolstadier) har varit särskilt lyckad. Pilotit ja niiden purku. Pilotointi Konkreettiset esimerkkialat ja tulokset näiltä alueilta Ne tavoitteet joita vahvasti esille oli nostettu, ovat saaneet huomioita Työpajat (4) Työpajat Itse prosessi työpajojen työskentely (osittain) Määriteltiin uusia osaamisaluevaateita Keskustelut ja ideointi prosessin aikana Projektin vetäjät (3) Hyvät, tulevaisuusorientoituneet projektin vetäjät (sekä ulkopuoliset että OPH:n henkilöt). Työskentely oli hyvin ohjattua ja tulokset selkeästi raportoitu. Fasilitaattorit olivat innostavia ja hyviä Mallintaminen (2) On saatu aikaan malli, jonka avulla osaamistarpeita voidaan ennakoida. Mallien kuvaukset onnistuivat ja olivat ymmärrettäviä. Ennakointiryhmiin osallistuneet kertoivat, että omien kokemusten ja näkemysten esiin tuominen ennakointityöskentelyyn on ollut tärkeää. Osallistumista ennakointityöhön on palautteen mukaan rajoittanut jonkin verran ennakointityön kapea-alaisuus eli keskittyminen vain tietyille aloille. 18

19 Sidosryhmävastaajilla oli mahdollisuus tuoda esiin ongelmia tai parannusehdotuksia projektista (taulukko 2). Monissa palautteissa todettiin, että korkeakoulujen edustusta olisi pitänyt saada enemmän mukaan projektiin. Mukana olisi pitänyt olla enemmän työelämän edustajia tai henkilöitä, jotka edustavat työelämän rajapintaa. Kokoonpanoja pidettiin varsin hallintokeskeisiä ja oppilaitosedustus oli tuntunut olevan ajoittain liian suuressa osassa. Muutamissa palautteissa todettiin ennakointiprosessin olleen liian pitkän. Prosessia jaksoja olisi voitu tiivistää ajallisesti, sillä nyt kokouksia oli turhan harvoin. Tämä ongelma koski kahta ensimmäistä ennakointiprosessia ja tilanne korjattiin kolmannessa ennakointiprosessissa. Useammissa palautteissa tuotiin esiin huoli projektin tulosten levittämisestä kentälle ja juurruttamisen seurannasta. Mallin tuotteistamisella olisi ehkä saatu jatkossa helpommin markkinoitava malli. Myös ennakointiryhmiin osallistuneilta kysyttiin, mitä ongelmia tai parannettavaa ennakointiprosessin toteutuksessa on ollut ja mitä olisi pitänyt tehdä toisin. KIRA-vastaajien palautteessa tuodaan esille mm. se, että koko hankkeen aikataulujen sopiminen etukäteen olisi ollut suotavaa. Ennakointiprosessi olisi voinut ehkä olla tiiviimpi. Vastauksissa toivotaan myös useampia ennakointimalleja. Hankkeen tavoitteena oli kuitenkin yhden ennakointimallin rakentaminen. MARA-ryhmän palautteessakin todettiin, että ennakointiryhmien kokoontumispäivät olisivat voineet olla pitempiä, koska monet ryhmään osallistuneet olivat tulleet pitkän matkan takaa. Lisäksi toivottiin, että ihmiset sitoutuisivat enemmän ryhmätyöskentelyyn. Koulutustoimikunnan jäsenten osallistuminen olisi voinut olla vielä toteutunutta aktiivisempaa. Kommenteissa tuodaan myös esiin, olisiko yrityksiä pitänyt olla mukana enemmän. Matkailualan kerrotaan hallinneen ravitsemisalan kustannuksella. Ryhmissä olisi voinut olla opiskelijoita kertomassa omia kokemuksistaan eri alojen opiskelusta. Taulukko 2. Ongelmia tai parannettavaa VOSE-projektissa ja ennakointiprosessin toteutuksessa. Ongelmia tai parannettavaa VOSE-projektissa ja ennakointiprosessin toteutuksessa (sidosryhmäkysely ja ennakointiryhmät) Aikataulutus (6) Ei ongelma, mutta havaintona, että projekti on saattanut tuntua pitkältä. Se on ymmärrettävää, koska on ollut kyseessä kehityshanke. Koko pilottihankkeen aikataulun sopiminen etukäteen olisi ollut suotavaa. Lisäksi ennakointiprosessi olisi voinut olla tiiviimpi kahdessa ensimmäisessä ennakointiprosessissa. Kolmanteen ennakointiprosessiin tilanne korjattiin. (2 mainintaa) Hanke on ollut liian pitkäkestoinen. Toteutusaika olisi pitänyt olla huomattavasti lyhyempi. Näillä asioiden kehittämisellä on kiire. Työpajojen työskentelyä ja tehtävien antoa olisi voinut tiivistää tehtävänannot olivat osittain laajoja, sisälsivät useita sisään rakennettuja kysymyksiä se heikensi ehkä työn tulosta Päivät olivat suhteessa lyhyitä siihen työ - ja ajatusmäärään, mitä käytiin läpi. Päivä loppui kun alettiin päästä vauhtiin. Kun tullaan pitkästä matkasta, olisi päivä voinut olla pidempi, josta olisi saatu enemmän irti. Työelämän/yritysten edustajia enemmän (4) Mukana olisi pitänyt olla enemmän todellisia työelämän edustajia tai edustajia, jotka ovat todellakin työelämän rajapinnassa. Nyt kokoonpanot ovat olleet melkoisen hallintokeskeisiä On vaikea arvioida, onko eri tyyppisten yritysten ja alan erilaisten yritysten ääni tullut kuuluviin riittävästi. Pilottiryhmässä kaivattiin rakennuttaja/tilaaja tahoa edustamaan myös. Se puuttui nyt. Kysely yrityksille liittyen väittämiin olisi voitu toteuttaa 19

20 Ongelmia tai parannettavaa VOSE-projektissa ja ennakointiprosessin toteutuksessa (sidosryhmäkysely ja ennakointiryhmät) Mallin juurruttaminen (3) Kaikissa hankkeissa on sama tauti eli miten saada hyvät asiat teoiksi ja jalkautumaan kentälle. Miten saada toimijat ymmärtämään, että mistä on kyse ja miksi VOSEen ja tuloksiin kannattaa tutustua. Tämän alkuprojektin tuloksena toivoisi vielä tuotteistettua esitystä ennakointiprosessista, jolloin projekti on puristettu soveltuvaan aikajänteeseen, ohjeistettu lyhyesti prosessin toteutus ja resursoitu. Tällä tuotteella on jatkossa helpompi markkinoida ennakointihanketta ja edistetään sen juurtumista käyttöön. Malli on juurrutettava kentälle ja sen onnistumista on seurattava. Korkeakoulut mukaan (3) Yliopistosektorin mukaan saaminen ja osallistuminen hankkeeseen paremmin jo alusta alkaen, mutta tämä oli jo hankeen aikana tiedossa. Asiaa yritettiin hankkeen aikana paikata eli VOSE-hanke tiedosti ongelman, muttei voinut enempää tehdä. Hur får vi med universiteten mer aktivt? Korkeakoulujen edustus enemmän mukaan. Ennakointialat (3) Matkailu hallitsi, saivat monipuolisen osaajajoukon kasaan ravitsemispuolen osalta olisi voinut olla paremmin ja monipuolisemmin eri osapuolet edustettuina Lisäksi ryhmässä olisi voinut olla myös opiskelijoita kertomassa kokemuksistaan eri ammateista ja koulutuksista, kuinka he kokevat opiskelun. Todellisten työtekijämäärien huomioiminen ennakointiprosessin edustuksellisuudessa olisi voinut olla laajempaa. Ulkopuoliset fasilitaattorit Ulkopuolisilla fasilitaattoreilla olisi pitänyt olla vahvempi ote prosessin johdossa. (3) Fasilitaattoreiden ajoittaiset sekavat työskentelykuviot. työpajoissa käytiin välillä liiankin konkreettisesti edellisen työpajan tekemiset läpi. Dynaamisempaa olisi ollut laittaa sähköisesti etukäteen työpajamateriaalia. Ennakointimallin kehitys on ollut aivan liian huteralla pohjalla. Olisi pitänyt käyttää ennakoinnin ammattilaisia enemmän ja resurssoida mallin kehittämistä ihan toisella tavalla Sitoutumattomuus (2) Osa myöskin lähti kesken ryhmätyön purkujen, jolloin ryhmät jäivät vajaaksi ja osa keskustellusta asiasta jäi kertomatta. Toivoisinkin, että ihmiset sitoutuisivat enemmän ryhmätyöskentelyyn, varsinkin kun meitä pitkämatkalaisia oli useita. Vähäinen koulutustoimikunnan jäsenten osallistuminen Muuta (3) Tulin mukaan kesken projektin, joten tavoitteet eivät ole minulle kirkastuneet, kenen käyttöön tätä mallia ja materiaalia tehdään? Yleistävät päätelmät, niiden käsittely jäi varsin yleiselle tasolle. Ennakointi ja osaamistarpeiden selvittämistyö aiheena haastava ja laaja sekä työläs -näkökulmat ja tarpeet erilaisia Johtopäätökset Projektissa on tehty laajaa yhteistyötä ennakoinnin kehittämiseksi. Yhteistyössä ansiokasta on ollut työelämän, muiden asiantuntijoiden ja opetusalan yhteistyö. Projektin myötä valtakunnallisen laadullisen ennakoinnin haasteet ja kehittämistarpeet on tuotu esiin ja ennakoinnin merkitystä on avattu. Konkreettiset esimerkkialat, pilotit, niihin liittyvä työskentely ja tulokset sekä se, että eri koulutusasteet ovat olleet mukana, ovat hankkeen onnistumisia. Prosessiin oli valittu pilotin kannalta keskeiset tahot mukaan. Ennakointiryhmien työ on ollut hyvin ohjattua, asiantuntevaa, innostunutta ja motivoitunutta. Sekä OPH:n projektien vetäjien että ulkopuolisten fasilitoijien asiantuntijuutta kiiteltiin enna- 20

21 kointiryhmissä. Lisäksi osallistujat olivat olleet kiinnostuneita asiasta ja motivoituneita. Onnistuneen toteutusprosessin ja ennakointiryhmien onnistuneen työn tuloksena hanke on tuottanut ennakointimallin, joka on hyödynnettävissä projektin jälkeenkin. VOSE-projektin toteutusprosessit ovat osoittaneet ammattimaista hankkeen toteutusta: hankkeen toteutusprosessit ovat onnistuneet hyvin ja sen tavoitteet ovat kohtalaisen hyvin toteutuneet. Hanke on tuonut lisäarvoa ennakoinnin kehittämiseen, sen toteutuksessa on huomioitu osallistujien palautteet ja eri tahot ovat saaneet äänensä kuuluville toteutuksessa. Hankkeessa on tavoitettu keskeiset kohderyhmät. Ohjausryhmän tehtävä ja asema hankkeessa on rahoittajan selkeästi määrittelemä. Yhteistyöryhmän rooli keskustelevana sekä tietoisuutta projektista levittävänä ja syventävänä ryhmänä on ollut toimiva. Yhteistyöryhmässä on myös monipuolisesti ja toisiaan tasapainottavasti eri tahoja edustettuna. Yhteistyöryhmän asema hankkeen toimeenpanossa on kuitenkin ollut aika kevyt. Jatkossa kannattaa pohtia, voisiko vastaavanlaisessa hankkeessa ohjausryhmää hieman laajentaa ja korvata sillä yhteistyöryhmän. Projektin pilottikohteiksi valitut alat ovat onnistuneita valintoja ja pilotit ovat onnistuneet pääosin hyvin. Ennakointiryhmiin osallistuneista yli puolet vastaajista koki ennakointiprosessin toteutuneen hyvin tai erinomaisesti. Osallistujien mielipiteitä ja ajatuksia oli kuultu ennakointiryhmissä ja prosessi oli onnistunut kokonaisuudessaan hyvin. Ennakointiryhmiin osallistuneet pitivät prosessin kestoa sopivan mittaisena tavoitteiden saavuttamisen kannalta ja prosessin toteutuksen organisointi tuki tavoitteiden saavuttamista. Kahden ensimmäisen ennakointiprosessin aikana prosessin kesto oli liian pitkä. Osallistuneilta kerätyn palautteen mukaisesti prosessia lyhennettiin ja kolmas matkailu- ja ravitsemisalan ennakointiprosessi koettiin pituudeltaan sopivaksi. Toisaalta yksittäisessä työkokouksessa pitää varata riittävästi aikaa pohdinnalle ja työskentelylle, ettei osallistujille tule häiritsevää kiireen tunnetta. Sitoutuminen on usein ongelma tämän kaltaisissa prosesseissa, niin myös VOSE-projektissa. Suositukset Hankkeessa luodun tulosten juurruttamissuunnitelman toimeenpanon osana tulee toteuttaa seuranta, jonka tuloksia ja palautetta pitää myös huomioida mallia kehitettäessä. Ennakointimallin osaksi tulee tehdä laadunvarmistusjärjestelmä, joka sisältäisi ennakointimallin prosessien kuvaukset sekä kunkin prosessin toteuttamisen sisältövaatimukset. Laadunvarmistusjärjestelmällä voidaan taata, että ennakointimallin prosessien sisältövaatimukset toteutuvat. Eri koulutusasteiden yhteistyö ja niiden näkemysten huomioiminen sekä ennakointimallin ulottaminen kaikille koulutusasteille ja -aloille, myös korkeakouluihin ja yliopistoihin, ovat tärkeitä asioita hankkeessa luotua ennakointimallia edelleen kehitettäessä. 21

22 4 VOSE-projektin tuloksellisuus ja vaikuttavuus Tässä luvussa tarkastellaan VOSE-projektin tuloksia ja vaikutuksia sekä vastataan arviointikysymyksiin: Onko VOSE-projekti saavuttanut sille asetetut tavoitteet? Vastaako projektin lopputuote (osaamistarpeiden ennakointimalli) sille määriteltyjen hyödynsaajien/loppukäyttäjien tarpeisiin? Mitä projektista on opittu? 4.1 Tavoitteiden toteutuminen VOSE-projektin tavoitteena oli luoda ja pilotoida valtakunnalliseen käyttöön ennakointimalli, joka sisältää prosessit, menetelmät, verkoston ja tiedonkulkujärjestelmän ammatillisten osaamistarpeiden ennakoimiseksi. Näiden käytäntöjen ja resurssien luomisella on määrä vastata molempien kieliryhmien (suomi, ruotsi) tarpeeseen kehittää ja koordinoida ajallisesti, menetelmällisesti ja verkostollisesti ennakointitoimintaa sekä tarpeeseen parantaa osaamis- ja koulutustarpeiden ennakoinnin välisiä yhteyksiä. Tavoitteena oli, että ennakointimallista kehitetään nopeasti reagoiva ja työelämän kannalta joustava. Taulukkoon 3 on koottu arviot siitä, miten projekti on onnistunut toimintansa myötä toteuttamaan sille asetetut tavoitteet. Taulukko 3. VOSE-projektin tavoitteet ja arvio niiden toteutumisesta. VOSE-projektin tavoitteet ja arvio niiden toteutumisesta (arviointiaineiston perusteella) TAVOITE TOTEUTUMINEN Luoda ja pilotoida valtakunnalliseen käyttöön ennakointimalli, joka sisältää prosessit, menetelmät, verkoston ja tiedonkulkujärjestelmän ammatillisten osaamistarpeiden ennakoimiseksi. Näiden käytäntöjen ja resurssien luomisella vastataan molempien kieliryhmien (suomi, ruotsi) tarpeeseen kehittää ja koordinoida ajallisesti, menetelmällisesti ja verkostollisesti ennakointitoimintaa sekä tarpeeseen parantaa osaamis- ja koulutustarpeiden ennakoinnin välisiä yhteyksiä. Ennakointimallista kehitetään nopeasti reagoiva ja työelämän kannalta joustava. Malli on luotu. Metodi, verkostot ja tiedonkulku ovat toimivia, mutta samalla ennakointimalli koetaan turhan raskaaksi; se vaatii paljon henkilöresursseja ja aikaa. Keskeiset sidosryhmät on saatu mukaan, mutta korkeakoulujen osallistumisessa nähdään edelleen haasteita. Tiedon levittämisessä, hyödyntämisessä ja tiedolla vaikuttamisessa on edelleen tekemistä. Kaksikielisyys on otettu kehittämisvaiheessa hyvin huomioon ja siihen on omat vahvat verkostot olemassa. Tarvittaessa kaksikielisyys voidaan ottaa huomioon myös jatkossa, mutta on syytä miettiä, onko se osaamistarpeiden laadullisessa ennakoinnissa edes relevanttia. Projektissa ja sen tuloksissa on jäänyt vähemmälle se, onko kieliryhmistä johtuen erilaisia osaamisvaatimuksia. Mallin sisällä käytettävillä erilaisilla työkaluilla (esim. C&Q-profession -menetelmällä, joka strukturoi ammatin osa-alueita) ennakointia voidaan tehdä suhteellisen nopeasti. Varsinainen monivaiheisen prosessin läpikäyminen koetaan kuitenkin raskaaksi, eikä se ole nopeasti toteutettava. On tehtävä valintoja kulloinkin läpikäytävien alojen suhteen. Nopeuden ja joustavuuden suhteen mallissa on vielä tekemistä. 22

23 VOSE-projektin tavoitteet ja arvio niiden toteutumisesta (arviointiaineiston perusteella) TAVOITE TOTEUTUMINEN Ennakointimallilla vastataan erityisesti opetushallinnon ja ammatillisen koulutuksen järjestäjien, oppilaitosten, ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen tarpeisiin saada ajantasaista tietoa muuttuvista työelämän osaamistarpeista suomen ja ruotsin kielellä. Työ- ja aluehallinto voivat hyödyntää mallin avulla tuotettavaa tietoa. Mallissa tuotettava tieto palvelee ja on käytettävissä eri asteille, mutta ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen edustus on koettu muita vähemmän aktiiviseksi tässä prosessissa. Nykyisellään malli palvelee enemmän toisen asteen ammatillista koulutusta ja opetushallintoa sinällään myös ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen osalta. Korkeakoulujen ja yliopistojen itsenäiset suunnittelujärjestelmät ja niihin liittyvät prosessit tulee jatkossa saada vahvemmin linkitetyksi tähän keskitetysti tuotettavaan tietoon. Kehittämisen kärki on ollut tutkintojen kannalta keskeisten toimijoiden eli ministeriön, opetushallituksen, koulutuksen järjestäjien ja korkeakoulujen näkökulmien huomioimisessa. Kuitenkin mm. työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen suunnittelussa mallin avulla tuotettava tieto on hyödynnettävissä. Kysymys on pitkän aikajänteen tiedosta, joka täydentää työhallinnon itse hankkimaa lyhyen aikajänteen tietoa. Seuraavaan kuvioon on koottu kuiluanalyysin 1 tulokset sidosryhmäkyselyyn saaduista vastauksista VOSE-projektin tavoitteiden tärkeydestä ja niiden toteutumisesta. Kaiken kaikkiaan projektille asetettuja tavoitteita pidetään varsin tärkeinä lukuun ottamatta ruotsinkielisen koulutuksen tarpeiden huomioimista ennakointimallin kehittämistyössä. Erityisen tärkeäksi tavoitteeksi on koettu pysyvän valtakunnallisen osaamistarpeiden ennakointimallin käyttöön saaminen; vastaajista noin 70 % piti tavoitetta erittäin tärkeänä. Ennakointimallin juurruttamissuunnitelman laatimista valtakunnallisella tasolla sekä koulutusjärjestelmän reagointiherkkyyden parantamista osaamis- ja ammattitaitovaatimusten muutoksiin pidettiin myös hyvin tärkeinä tavoitteina. Tulos on hyvin linjassa projektista v tehdyn arvioinnin kanssa. Tuolloin todettiin, että ennakointimallin ja tulosten juurruttamissuunnitelman rakentaminen ovat hankkeen loppukauden tärkeimpiä tavoitteita ja toimenpiteitä. Kuiluanalyysin tulokset osoittavat, että useimpien tavoitteiden osalta tavoitteiden toteutuminen ei yllä niiden tärkeyden edellyttämälle tasolle (kuva 7). Kuiluanalyysin tuloksia tulkittaessa voidaan ihannetuloksena pitää sitä, että kuilua ei synny ollenkaan vaan tavoitteen toteutuminen ja merkitys saavat saman arvon. Tavoitteen toteuttamisessa on tällöin onnistuttu optimaalisesti suhteessa tavoitteen merkitykseen, ja siten myös resursointi tavoitteeseen pääsemiseksi on ollut kohdallaan. Kehittämistarpeiden merkitys puolestaan kasvaa samassa suhteessa kuin palkkien välillä oleva kokoero, eli kun kuilu kasvaa, lisääntyvät myös tarpeet tehdä muutoksia toimintoihin. VOSE-projektin tavoitteiden tärkeys ja niiden toteutuminen ovat parhaiten tasapainossa kahden tavoitteen osalta. Projektin tavoitteena on ennakointimallin pilotointi ja osaamistarveselvitysten tekeminen; näiden asioiden on koettu edistyneen lähes merkityksen vaatimalle tasolle. Projektissa on pyritty saamaan kohderyhmät mahdollisimman laajasti 1 Kuiluanalyysimenetelmä auttaa laadullisen tiedon arvottamisessa ja vertailussa. Menetelmässä: 1. Kysyttiin sekä tavoitteiden toteutumista että samojen tavoitteiden tärkeyttä. Vastaukset pyydettiin arvottamaan numeerisesti. 2. Tämän jälkeen laskettiin keskiarvot molemmille ulottuvuuksille ja verrattiin keskiarvojen välille syntyneitä eroja eli kuiluja. Tavoitteiden toteutumisen nykytilan ja merkityksen välisen kuilun suuruuden perusteella voidaan alustavasti osoittaa, mitkä ovat suurimmat kehittämistarpeet. 23

24 osallistumaan projektin toimintaan. Myös tuon tavoitteen kohdalla tilanne on sellainen, että tavoitetta on saatu toteutettua lähes siinä määrin kuin tavoitteen tärkeys on edellyttänyt. Projektin yhtenä tavoitteena on huomioida ruotsinkielisen koulutuksen tarpeet ennakointimallin kehittämistyössä. Tämä tavoite on vastaajien mielestä toteutunut selvästi paremmin, kuin tavoitteen tärkeys edellyttäisi. Tilanne on samansuuntainen kuin vuoden 2010 arvioinnissa, jolloin kuiluanalyysin perusteella todettiin, ettei tavoitteeseen ollut tarpeen enää jatkossa panostaa siinä määrin kuin siihen asti oli tehty. On kuitenkin hyvä nähdä, että ruotsinkielinen osuus projektissa on edesauttanut ruotsinkielisen koulutuksen suunnittelussa toimivia kasvattamaan omaa ennakointiosaamistaan ja sitä kautta omalta osaltaan lisäämään ruotsinkielisen koulutuskentän valmiuksia ennakointitiedon tuottamiseen ja hyödyntämiseen jatkossa. Näkemyksissä VOSE-projektin toiminnan onnistumisesta eri tavoitteiden suhteen voidaan havaita, että tavoite parantaa luotavan ennakointimallin avulla koulutusjärjestelmän herkkyyttä reagoida osaamis- ja ammattitaitovaatimusten muutoksiin on toteutunut vain tyydyttävästi. On selvää että ennakointimallin avulla voidaan vaikuttaa vain pieneltä osin koulutusjärjestelmän reagointikykyyn ja nämäkin vaikutukset syntyvät vasta vuosien kuluessa, mikäli malli vakiintuu käyttöön. Kysymys on siis projektin vaikutuksesta tapahtuvasta rakenteellisesta muutoksesta. Myös pysyvän valtakunnallisen osaamistarpeiden ennakoinnin mallin käyttöön saamisen tavoite sekä tavoite ennakointimallin juurruttamissuunnitelman laatimiseksi valtakunnallisella tasolla ovat toteutuneet selvästi heikommin kuin ko. asioiden tärkeys edellyttäisi. Niiden suhteen osoitettiin samanlaisia huomioita jo vuoden 2010 arvioinnissa. 24

25 Saada pysyvä valtakunnallinen osaamistarpeiden ennakoinnin malli käyttöön 2,7 3,6 Laatia ennakointimallin juurruttamissuunnitelma valtakunnallisella tasolla 2,8 3,6 Parantaa koulutusjärjestelmän herkkyyttä reagoida osaamis- ja ammattitaitovaatimusten muutoksiin 2,5 3,6 Ennakointimallin pilotointi ja osaamistarveselvitykset 3,5 3,4 Saada entistä ajantasaisempaa tietoa muuttuvista työelämän osaamistarpeista 3,1 3,5 Kehittää osaamistarpeiden ennakointimalli kaikille koulutusasteille ja -aloille Parantaa osaamistarpeiden ennakoinnin (laadullinen) ja koulutustarpeiden ennakoinnin (määrällinen) keskinäistä vuorovaikutusta Tuotetun ennakointitiedon saatavuuden ja käytettävyyden parantaminen 2,8 2,7 2,8 3,5 3,5 3,4 Saada kohderyhmät mahdollisimman laajasti osallistumaan projektin toimintaan 3,3 3,2 Huomioida ruotsinkielisen koulutuksen tarpeet ennakointimallin kehittämistyössä 2,5 3, Tavoitteiden tärkeys: 1=ei lainkaan tärkeä 4=erittäin tärkeä Tavoitteiden toteutuminen: 1=huonosti 4=erinomaisesti Kuva 7. Miten tärkeinä pidät seuraavia VOSE-projektin tavoitteita ja miten hyvin tavoitteet ovat mielestäsi toteutuneet? (Sidosryhmäkysely, keskiarvot, N 14) Sanallisissa kommenteissa vastaajat eivät suuremmin enää tarkentaneet tekemiään vastausvalintoja. Eräs vastaaja totesi, ettei osaan kysymyksistä voi vielä tässä vaiheessa vastata, kun projekti on vasta päättymässä ja mallin sisäänajo alkanut. Kuitenkin saman vastaajan mielestä toimialakohtaiset pilotit ja koulutustoimikuntien ennakointityöhön kohdennetut määrärahat edesauttavat merkittävästi mallin hyödynnettävyyden parantamista. Toinen vastaaja toi tässä esille, että itse VOSE-projekti on ollut hidas, mutta malli mahdollisesti nopeampi. Yksi vastaaja totesi, että edellytyksenä koulutuksen tarkemmalle reagoinnille muutoksiin on se, että myös koulutuksenjärjestäjät ja korkeakoulut laativat aktiivisesti osaamisennusteita. Seuraavaan kuvaan 8 on koottu VOSE-projektissa järjestettyihin matkailu- ja ravitsemisalan (MARA) ja kiinteistö- ja rakentamisalan (KIRA) ennakointiryhmiin osallistuneiden vastausjakaumat ennakoinnin prosessimallia sekä ennakointia yleisesti koskeviin väittämiin. Ryhmien välillä tehtävä vertailu viittaa siihen, että matkailu- ja ravitsemisalan ennakointiryhmään osallistuneet ovat keskimäärin tyytyväisempiä kehitettyyn ennakoin- 25

26 timalliin ja sen hyödynnettävyyteen. Tosin vastauksia saatiin kiinteistö- ja rakentamisalan ennakointiryhmään osallistuneilta hyvin niukasti, mikä heikentää siltä osin tuloksen luotettavuutta. Kaikkien vastaajien (molemmat ryhmät) mielestä valittu ennakointimalli sopii alan osaamistarpeiden ennakoimiseen, mutta erityisesti matkailu- ja ravitsemisalan ryhmään osallistuneet olivat sitä mieltä, että prosessissa tuotettua tietoa voidaan hyödyntää aikuisten koulutuksen sisällöllisessä kehittämisessä. Myös ammatillisen koulutuksen, ammattikorkeakoulutuksen ja yliopistokoulutuksen sisältöjen kehittämisessä tätä tietoa on mahdollista hyödyntää matkailu- ja ravitsemisalan edustajien mukaan jonkin verran paremmin kuin kiinteistö- ja rakentamisalan edustajien mielestä. Eräs matkailu- ja ravitsemisalan ryhmään osallistuneista totesi kuitenkin, että tietoa voidaan hyödyntää realistisella kriittisyydellä, kun samalla huomioidaan tiedon rajallisuus. Toinen saman ryhmän edustaja totesi, että ainakin hän olisi hyvin varovainen johtopäätösten vetämisessä ryhmän koostumuksen, sitoutumismahdollisuuden ja kiireen vuoksi. Ennakointiprosessissa tuotettua tietoa voidaan hyödyntää aikuisten koulutuksen sisällöllisessä kehittämisessä Valittu ennakointimalli sopii alan osaamistarpeiden ennakointiin 3,0 4,0 3,9 4,0 Ennakointiprosessissa tuotettua tietoa voidaan hyödyntää ammatillisen koulutuksen sisällöllisessä kehittämisessä Ennakointiprosessissa tuotettua tietoa voidaan hyödyntää nuorten koulutuksen sisällöllisessä kehittämisessä Ennakointiprosessissa tuotettua tietoa voidaan hyödyntää ammattikorkeakoulutuksen sisällöllisessä kehittämisessä Pilottityöskentelyssä löydettiin ennakoitavaan alaan liittyviä uusia tulevaisuuden osaamistarpeita Ennakointiprosessissa tuotettua tietoa voidaan hyödyntää yliopistokoulutuksen sisällöllisessä kehittämisessä Ennakointimalliin on mielestäni tehtävä muutoksia MARA (N 9) 3,9 3,5 3,9 3,3 3,8 2,8 3,7 3,8 3,4 3,0 3,1 3, KIRA (N 4) 1=täysin eri mieltä 5=täysin samaa mieltä Kuva 8. Mitä mieltä olet seuraavista VOSE-projektissa kehitettyä ennakoinnin prosessimallia sekä ennakointia yleisesti koskevista väittämistä? (Kysely ennakointiryhmiin osallistuneille, keskiarvot) Kommentoidessaan edellä esitettyihin väittämiin antamiaan vastauksia sanallisesti kiinteistö- ja rakennusalan edustajat totesivat mm., että laajassa klusterissa jouduttiin tekemään välttämättömiä rajauksia ja kiinteistöpalvelualalla keskityttiin lähinnä suorittavaa työtä tekevien osaamistarpeiden ennakointiin. Eräs vastaaja totesikin, että ennakoinnin ammattiala-valinnalla on suuri merkitys ja ryhmässä painottuivat vahvojen osallistujien näkemykset. 26

27 Kun koulutusasteita verrataan keskenään, mallin katsotaan sopivan parhaiten ammatillisen koulutuksen sisällölliseen kehittämiseen ja yliopistokoulutuksen sisällölliseen kehittämiseen heikoiten. Kiinteistö- ja rakentamisalalla sekä matkailu- ja ravitsemisalalla oltiin jokseenkin yhtä mieltä siitä, että oman alan pilottityöskentelyssä löydettiin ennakoitavaan alaan liittyviä uusia tulevaisuuden osaamistarpeita. Erään matkailu- ja ravitsemisalan ennakointiryhmään kuuluneen mielestä ennakoinnissa olisi kuitenkin pitänyt lähteä vielä enemmän pohtimaan sitä tarvetta, minkälaisia työntekijöitä tulevaisuudessa tarvitaan ja mikä heidän osaamisensa on. Ennakointimallin muutostarpeiden suhteen vastaajat molemmissa ryhmissä olivat verrattain pidättyväisiä. He eivät nähneet keskimäärin suurta tarvetta muutoksiin, mutta eivät halunneet myöskään olla muutoksia suuresti vastustamassa. 4.2 Tulokset ja vaikutukset VOSE-projektin sidosryhmät ja ennakointiryhmiin osallistuneet toivat kyselyvastauksissaan esille, mitä hyötyä VOSE-projektista on ollut heidän omille organisaatioilleen (taulukko 4). Vastaajien näkemykset on koottu ja luokiteltu seuraavaan taulukkoon. Vastauksissa tärkein yhteinen nimittäjä on projektista saatu apu osaamistarpeiden tunnistamiseen. Tärkeäksi on koettu myös se, että hankkeesta on saatu uutta tietoa ja sen myötä yhteistyö eri tahojen välillä on lisääntynyt. Hankkeeseen osallistumisesta saatu kokemuskin on todettu hyödylliseksi. Taulukko 4. VOSE-projektin hyödyt sidosryhmään kuuluville organisaatioille. VOSE-projektin hyödyt sidosryhmään kuuluville organisaatioille (sidosryhmäkysely ja ennakointiryhmät) Apu koulutustarpeiden tunnistamiseen (5) Uutta tietoa, vahvistaa ennakointityötä (5) Lisää yhteistyötä (4) Ennakointi hyödyttää opetussuunnitelmien perusteiden ja tutkintorakenteen kehittämistä. mm. koulutustarpeiden hahmottamisessa Ajantasaista ja tulevaisuuden tarpeita ennakoivaa hyvää materiaalia kiinteistöpalvelualan tutkintorakenteiden ja tutkintojen sisältöjen uudistustyöhön. Tulokset ovat käyttökelpoisia koulutuksen suunnittelussa. Se, että voi hyödyntää loppuraportin tuotosta. Nähdä ja kuulla, miten asioita käsitellään ja millä menetelmillä ratkaisuja haetaan. Tieto siitä, missä mennään, ja miltä pohjalta jatkokeskustelu käydään. Taustatietoa lisää. Saada sellaista tietoa ja näkemyksiä, joita ei ole kirjallisesti dokumentoitu. Vahvistaa ennakointityötä. Hanke on tuonut koulutusalan toimijoita yhteen keskustelemaan ja myönteisessä mielessä harjoittelemaan ennakointia. Vuoropuhelu ja erilaisten näkökulmien kuuleminen on ollut rikastuttavaa. Tutustua henkilökohtaisesti alan keskeisiin asiantuntijoihin, kuulla monipuolista keskustelua ja näkemyksiä alan tulevaisuudesta. Verkostotyöskentelykumppaneita, hyöty organisaatiolle ja itselle. 27

28 VOSE-projektin hyödyt sidosryhmään kuuluville organisaatioille (sidosryhmäkysely ja ennakointiryhmät) Väline valtakunnalliseen ja Tulee olemaan keskeinen väline valtakunnallisessa ennakoinnissa. maakunnalliseen ennakointiin En modell som kan spridas vidare till alla svenskspråkiga anordnare. Den (3) svenska pilotrapporten har varit efterfrågad och väckt mycket intresse. Suunnittelemme alueellista laadullista ennakointia soveltamalla Vose-mallia soveltuvin osin maakunnassamme Kokemusta, mahdollisuus Prosessimallin työskentelykokemus. vaikuttaa (3) Itselleni oman osaamisen kehittämispaikka, mielenkiintoinen kokemus. Edustamani organisaatio pääsi vaikuttamaan osaamistarpeiden määittelyyn. Ei hyötyä tms. (3) ei ole juuri ollut hyötyä ei mitään On nähnyt tämän yhteiskunnan raadollisuuden, kun palvelujen toteuttamisesta kilpaillaan palvelujen laadusta tai tekijöiden hyvinvoinnista välittämättä. Sidosryhmien edustajien ja ennakointiryhmiin osallistuneiden mukaan VOSE-projektin keskeiset tulokset voidaan enimmäkseen kiteyttää tiedon lisääntymiseen, itse ennakointimalliin, sen toimialakohtaiseen testaamiseen sekä yhteistyöverkostojen ja toimintatapojen testaamiseen (taulukko 5). Taulukko 5. VOSE-projektin keskeiset tulokset. VOSE-projektin keskeiset tulokset (sidosryhmäkysely ja ennakointiryhmät) Tiedon lisääntyminen (8) Kompetensresultaten i piloterna. Ihan konkreettinen tieto työpajoissa. Skenaarioista johdetut keskeiset, konkreettiset ehdotukset koulutusten kehittämiseksi. Tulevaisuuden muutosvoimien määrittely ja eri skenaarioiden laadinta. Alan tulevaisuuden hahmotelma huomioiden huonot/hyvät ajat. Muutostekijöiden tunnistaminen. Osaamistarpeiden määrittely. Osaamisen lisääntyminen eri asioista. Ennakointimalli (6) Modellen Ennakointimalli Ennakointimalli itsessään. Ennakointimallin tuottaminen. Malli Laadullisen ennakoinnin mallin luominen. 28

29 VOSE-projektin keskeiset tulokset (sidosryhmäkysely ja ennakointiryhmät) Ennakointimallin toimialakohtainen testaus (6) Ennakoinnin yhteistyöverkostojen ja toimintatapojen testaus (4) Keskustelun herättäminen ennakoinnista (2) Muuta (5) Mallin testaus jatkohankkein ja kehityshankkein, jolloin mallia voidaan testata toimialakohtaisesti. Ennakointimallin pilotointi. Ennakointimallin testaus. Arbetssätten i piloterna. Pilotit, niiden purku visoista koulutuspolkuihin. Ennakointiprosessin läpikäynti ja pilottimalli, jatkossa jalostettava ja saatava hieman yksilöidympää tietoa tai ainakin selvitettävä tarve yksilöidymmälle tiedolle suunnitellulla jatkoprojektilla. Ennakointiin sopivien yhteistyöverkostojen ja toimintatapojen testaus. Suuren joukon toimijoita kokoaminen prosessin ympärille. Verkostoituminen ja eri hallinnonalojen mukanaolo. Eri näkökulmien hahmottaminen. Mallin tiimoilta synnytetty keskustelu ennakoinnista. Lopputuloksen kommentointi. Osaamistarve-ennakointi Paljon tilaisuuksia. Ennakointiasioissa on päästy jonkin matkaa eteenpäin. Kovat arvot saivat osakseen kohtuutonta suosiota. En ole vakuuttunut tuloksista; ainakaan mitään tuoreita isoja uusia havaintoja ei syntynyt. Johtopäätökset VOSE-projektin operatiiviset tavoitteet, jotka ajoittuvat projektin toteutusajalle, ovat täyttyneet varsin hyvin ja kehittämisprosessi läpivieminen koetaan ammattitaitoisesti hoidetuksi. Projektin tavoitteita pidetään pääosin varsin tärkeinä. Verrattuna vuoden 2010 arvioinnin tuloksiin sidosryhmien edustajatkin ovat nähneet tavoitteiden toteutumisessa edistymistä. Varsinaista projektin vaikuttavuutta, projektin yleistavoitteiden täyttymistä, mikä edellyttää VOSEn ennakointimallin pohjalta tehtävää ennakointia laajamittaisesti, on kuitenkin tässä vaiheessa mahdotonta arvioida. Näyttääkin siltä, että näihin tavoitteisiin pääseminen edellyttää vielä paljon tekemistä ja toiminnan juurruttamista projektin jälkeisen jatkuvuuden varmistamiseksi. Resurssien määrästä johtuen on suunniteltu, että jatkossa, hankkeen päätyttyä, toteutetaan vuodessa vain kolme alakohtaista ennakointimallin mukaista ennakointiprosessia. Tämä määrä ei riitä siihen, että ennakointimallista tulisi laajasti hyödynnetty. Kolmen alan ottaminen ennakoinnin piiriin on kuitenkin hyvä alku toimintamallin juurruttamiseen ja edelleen kehittämiseen. VOSE-projektissa projektin ennakointimallissa on jatkossa hyödyllistä lisätä vuorovaikutusta TEM:n järjestelmien kuten ammattibarometrin kanssa. TEM:n TrendWiki-järjestelmää VOSE-projektissa on hyödynnetty ja siitä on saatu hyviä kokemuksia. Järjestelmän hyödyntämistä tulee edelleen jatkaa. 29

30 Eniten projektista ovat hyötyneet ne, jotka laativat opetussuunnitelmia eri tasoilla eli OPH (ammatillisessa koulutuksessa tutkintojen perusteet), koulutuksen järjestäjät ja korkeakoulut. VOSE-projektin toteutuksessa on painotettu mallin rakentamista ja testaamista, minkä vuoksi siinä on pystytty kattamaan vasta muutaman alan osittaisia tietotarpeita. VOSE-projektin tärkeimpänä tuloksena on valtakunnallisen osaamistarpeiden ennakointimallin luominen eli se, että Suomeen on saatu testattu malli, jonka mukaisen prosessin myötä voidaan tuottaa ennakointitietoa. Ennakointitiedon avulla opetussuunnitelmien perusteita, tutkintoja ja tutkintorakenteita voidaan muuttaa, kun työelämän ja ammattien tarpeet muuttuvat. Mallissa on saatu selkeytettyä formaatti, jolla osaamistarpeita kootaan, kun tietoa on tarjolla eri lähteistä. Toimijat kokevat tärkeäksi vaihtoehtoisten skenaarioiden esittämisen. Tärkeää on myös ennakoinnin tulosten kytkentä päätöksentekoon; tulkinnan kautta tiedon olisi johdettava toimintaan. Näyttää siltä, että projekti on onnistunut tässä asiassa siltä osin kuin siinä on pilottien kohdalla menty konkreettiselle tasolle ja uutta ennakointitietoa tuotettu. Yhtenä tärkeänä projektin tuloksena ja siitä koettuna hyötynä on pidettävä verkostoitumista. Projekti on kerännyt yhteen ja aktivoinut suuren joukon asiantuntijoita pohtimaan tulevaisuuden haasteita ja niihin ratkaisuja. Suositukset Tärkeisiin projektin yleistavoitteisiin pääsemiseksi toiminta on juurrutettava organisaatioiden sisälle ja projektissa synnytetyn verkostoyhteistyön jatkuvuus on turvattava. Toiminnan vastuullisen koordinaattorin tulee tukea verkostoyhteistyön jatkumista. Laadulliselle pitkän aikajänteen ennakoinnille on taattava riittävät resurssit. Ennakointimallin kehittämisessä pitää huolehtia siitä, että mallin osallistavuus ja taipumus tukea ja innostaa yhteistyöhön säilyy. Laadullisessa pitkän aikavälin ennakoinnissa on tarpeen hyödyntää erilaisia tietolähteitä sekä siitä näkökulmasta jatkaa ja syventää mm. työ- ja elinkeinohallinnon tuottaman ennakointitiedon hyödyntämistä. 30

31 5 Projektin tulosten ja vaikutusten pysyvyyden edistäminen Tässä luvussa tarkastellaan VOSE-projektin tulosten ja vaikutusten pysyvyyttä sekä vastataan arviointikysymykseen: Miten toimintaa tulisi projektin päättymisen jälkeen jatkaa, jotta se synnyttäisi pysyviä kehitysvaikutuksia? Kriittiset ratkaistavat tekijät projektin tulosten ja vaikutusten pysyvyyden edistämiseksi Arvioinnin yhteydessä sidosryhmille tehdyssä kyselyssä tiedusteltiin, mitkä ovat vastaajan mielestäsi merkittävimpiä haasteita, jotka pitää onnistuneesti ratkaista, jotta osaamistarpeiden ennakointimalli saadaan toimimaan käytännössä. Vastauksissa esitettiin huoli resurssien turvaamisesta laadulliselle ennakoinnille hankkeen päätyttyä. Tärkeänä pidettiin myös, että myös hankkeen päätyttyä saadaan työelämä ja koulutuspuoli kohtaamaan ja aktiiviseen yhteistyöhön ennakointityössä. Vastauksissa välittyi myös huoli ennakoinnin vaikuttavuudesta, huoli siitä, että pystytäänkö eri aloilla tehtyjä ennakointianalyyseja viemään konkreettisiksi päätöksiksi. Kriittistä tämän ennakoinnin vaikuttavuuden saavuttamisen kannalta on se, tavoitetaanko prosessissa tahot, joilla on vaikutusvaltaa ja mahdollisuuksia päättää asioista. Ennakointiprosesseissa kriittisinä kehittämiskohteina pidettiin selkeiden asiakokonaisuuksien nosto selkeästi aikaisemmin esille ja ns. erimielisyyttä ja tarkennusta vaativat asiat omaan tarkasteluun, joita vietäisiin rinnan mukana prosessin loppuun. Prosessin lopussa tulisi määritellä jatkotoimenpiteet näille erimielisyyttä ja lisätutkimuksia vaativille asioille. Oikeiden juurruttamiskanavien löytäminen hankkeen vaikuttavuuden varmistamiseksi koettiin myös merkittävänä haasteena. Opettajat ovat ennakointitiedon vaikuttavuuden turvaamisen kannalta merkittävä ryhmä. Ennakointiryhmiin osallistuneet antoivat arviointikyselyn kautta palautetta, siitä miten ennakoinnin prosessimallia tulisi jatkossa kehittää. Palautteessa todettiin, että olisi selvitettävä alan laajuus sisällöllisesti ennen ennakointiprosessin käynnistämistä. Hankkeessa toki ennakointiprosessin laajuus määriteltiin ennen prosessin käynnistämistä. Ilmeisesti nämä vaiheet ovat jääneet osalle prosessiin osallistuneista tuntemattomiksi. Samoin toivottiin että ennakointiprosesseissa hyödynnettäisiin useampia toimintamalleja. Ennakoitavan alan keskeisten asiantuntijoiden saamista mukaan ennakointiprosessiin pidettiin keskeisen tärkeänä. Samoin toivottiin aihealueen ja teemojen selvää rajausta sekä klusterimaista tarkastelua ennakointiprosessissa. Eri teemojen käsittelyyn toivottiin myös riittävää syvällisyyttä. Ennakointiprosesseissa mukana olleet moittivat myös yksittäisessä tapaamisessa käytettävissä olleen ajan niukkuutta: meillä loppui aika lähes jokaisessa tapaamisessa. Konkreettisena kehittämissuosituksena esitettiin, että antaisin prosessimallin opiskelijoille ja yrittäjille luettavaksi ja kysyisin toimisiko tämä käytännössä. Nythän monet projektissa olleet olivat opetustehtävissä tai muissa alan organisaatioissa. Työelämän kokemus käytännössä puuttui monelta tai vaatii uusimista. Palautteessa epäiltiin myös VOSE-projektissa kehitetyn ennakointimallin kustannustehokkuutta: Jos mallin mukainen ennakoinnin toteuttaminen vaatii jatkossakin fasilitaattorin 31

32 näin suuren panoksen, sen hyödyntäminen on kallista. Tämä huoli on varmasti perusteltu, mutta jonkinlaista fasilitaattoria ja koordinaattoria ennakointityö jatkossakin vaatii, jotta se tulee mahdollisimman laadukkaasti ja eri näkökohdat ja muualla tuotetut ennakointitiedot huomioiden hoidettua. Prosesseissa mukana olleet eivät myöskään olleet tyytyväisiä alan opiskelijoiden edustuksen huomioimiseen ennakointiprosessissa. Muutoinkin tärkeänä kehittämisen kohteena jatkossa pidettiin sitä, että ennakointiryhmissä on riittävän kattava ja monipuolinen alalla toimivien tahojen edustus. Johtopäätökset Ennakointimallin luominen koulutustoimikuntajärjestelmän hyödynnettäväksi on periaatteessa hyvä ratkaisu, mutta se asettaa kovia paineita ennakointimallin laadulle sekä ennakointityötä koordinoivalle taholle. Koordinaattorin pitäisi pystyä tarjoamaan materiaali-, asiantuntija- ja fasilitointitukea koulutustoimikunnille. VOSE-projektissa luotu ennakointimalli on niin laadukas, että koulutustoimikunnat pystyvät sitä käytännön työssään hyödyntämään. Ennakointi vaatii toimintaa koordinoivan tahon, jonka tehtävinä on mm. ennakointitiedon syntetisointia valtakunnallisella tasolla sekä tiedottamista. Ennakoinnissa on onnistuessaan mukana mittava määrä toimijoita, mikä tekee toiminnan ulkopuolisen koordinoinnin haastavaksi ja välttämättömäksi. Kokonaisuutta ei voi hallita ilman koordinoivan tahon työpanosta ja toiminnan juurtuminen käytäntöön jää epävarmaksi. Opettajat ovat avainhenkilöitä ennakointitiedon hyödyntäjinä opetussuunnitelmien toteuttajina. Koordinoinnin työpanosta on kohdistettava myös siihen, että koordinoiva taho varmistaa koulutustoimikuntien tekemän ennakointityön päätyvän opettajien hyödynnettäväksi. Hankkeen tavoitteena on ennakointimallin kehittäminen, jolla saadaan koko maata ja eri aloja koskevaa valtakunnallista tietoa, jota alueet voivat hyödyntää. Hankkeen päätyttyä ennakointimallia koordinoivan tahon tulee tukea alueita tuotetun ennakointitiedon hyödyntämisessä ja seurata, miten tietoa hyödynnetään. Ennakoinnin toimintamalli tuottaa valtakunnallisen tason tietoa ja kokoaa eri tahoilla tehtävää ko. alaa koskevaa ennakointitietoa. Koordinointi ja tiedon kokoaminen vaativat riittäviä ja pysyviä resursseja koordinointia hoitamaan. Tunnistettujen osaamistarpeiden kattavuutta ja vaikuttavuutta pitää myös pystyä testaamaan ja arvioimaan, miten laajaan tunnistettuun osaamistarpeeseen ne liittyvät vai ovatko ne vielä idullaan olevia heikkoja tulevaisuuden signaaleja. Riittävän kattavan, laajan ja syvällisen kokonaiskuvan saaminen ennakointiprosessin kautta on ratkaisevaa tulevaisuuskuvien osuvuuden ja toimenpide-esitysten oikeellisuuden takaamiseksi. Suositukset VOSE-projektissa luodun toimintatavan ja ennakointimallin käytön koordinointia ja tukea pitäisi pystyä hankkeen jälkeen rahoittamaan kansallisella rahoituksella. Myös EU:n osittain rahoittama jatkohanke, jossa ennakointia vietäisiin osaksi käytännön toimintaa, on perusteltu vaihtoehto. Koordinoivan organisaation tulisi olla julkisen sektorin toimija. Näin varmistetaan koordinoinnin tasapuolisuus paremmin kuin jos toimintaa rahoittaisivat esimerkiksi yritykset tai muut yksityisen sektorin toimijat. Opetushallitus on luonteva ja toimiva vaihtoehto 32

33 toiminnan jatkamisen vastuuorganisaatioksi VOSE-projektin päättymisen jälkeen. Osana koordinointia tulee olla myös ennakointimallin markkinointi ja tiedotus. AVI:en ja ELY:jen sekä maakuntien liittojen ennakointivastaavia tulee kannustaa hyödyntämään hankkeen tuotoksia hankkeen päätyttyä. Ennakointityötä hankkeen jälkeen koordinoivan tahon pitää huolehtia tästä tehtävästä. Yrityksiä pitäisi saada entistä välittömämmin mukaan ennakointityöhön, jotta yritysten näkökulmat työelämän osaamisvaatimuksissa tapahtuvista muutoksista voitaisiin huomioida suoraan ennakointityössä. Koska yrittäjien on vaikea löytää aikaa prosesseihin osallistumiseen, riittävän laajan yrityskentän näkemyksiä pitää kerätä yrityshaastatteluilla samaan tapaan kuin VOSE-projektissa on C&Q-profession -järjestelmää hyödyntämällä tehty. Tätä kautta saadaan myös laajasti eri alojen yritysten näkemyksiä. Itse prosessiin pitää etsiä yritysten edustajia, jotka todella sitoutuvat ja ovat kiinteästi mukana prosessissa. Koulutustoimikunnille pitää antaa riittävästi liikkumavaraa, jotta ne voivat muokata ennakointimallin oman alansa ennakointiin parhaiten sopivaksi. Tämä itsenäisyys on omiaan sitouttamaan ja innostamaan toimikuntia työhön. Ennakointityössä tulee korostaa osallistavan tulevaisuuden tutkimuksen näkökulmia. Eri alojen ennakointiyön tueksi pitää pystyä kokoamaan laajasti alan kehitykseen vaikuttavien alojen toimijoita, asiantuntijoita ja tuotettavan ennakointitiedon hyödyntäjiä. Laajan ennakointiyhteisön kautta voidaan parantaa luotavan ennakointitiedon kattavuutta. Eri alojen ennakointityöhön pitää antaa riittävästi tietoa myös kansainvälisestä kehityksestä, koska sen vaikutusta analysoitavan alan kehitykseen ei voi sivuuttaa. 33

34 OSA II Selvitys ennakointitiedon käytöstä ja vaikuttavuudesta ammatillisten ja korkea-asteen tutkintojen suunnittelussa 6 Ennakointitiedon käyttö ammatillisten tutkintojen suunnittelussa Tässä luvussa tarkastellaan ennakointitiedon hyödyntämistä ammatillisen koulutuksen tutkintojen suunnittelussa. Suomessa ammatillisena peruskoulutuksena järjestetään ammatillisia perustutkintoja. Ammatillisena lisäkoulutuksena järjestetään ammatti- ja erikoisammattitutkintoja sekä tutkintoon johtamatonta lisäkoulutusta opiskelijan ja työnantajan tarpeiden mukaisesti. (Opetus- ja kulttuuriministeriö 2010, 16.) 6.1 Tutkintojen perusteiden laadintaprosessi ja tutkintorakenteiden uudistamisen prosessit ammattikoulutuksessa Tässä luvussa vastataan kysymykseen: Millaisia ovat tutkintojen perusteiden laadintaprosessi ja tutkintorakenteiden uudistamisen valmisteluun liittyvä prosessi? Muutokset (tutkintojen lisäykset, tutkintonimikkeiden muutokset, tutkintojen poistot ja tutkintojen yhdistämiset) ammatillisten tutkintojen tutkintorakenteeseen tehdään pääosin työelämän, mutta joissakin tapauksissa myös muiden tahojen aloitteiden ja esitysten perusteella. Esitykset käsitellään alan koulutustoimikunnissa. Jos koulutus-toimikunta pitää esim. uuden tutkinnon lisäämistä tutkintorakenteeseen tarpeellisena, se liitetään Opetushallituksen käsittelyn jälkeen Opetushallituksen opetus- ja kulttuuriministeriölle tekemään tutkintorakenteen muutosesitykseen. Opetus- ja kulttuuriministeriö päättää tutkintorakenteesta. Ammatti- ja erikoisammattitutkintojen tutkintorakenteen muutosesitys tehdään vuosittain, ammatillisten perustutkintojen osalta tarvittaessa. (Opetus- ja kulttuuriministeriö 2010, 20.) Opetushallitus puolestaan päättää tutkintojen perusteista ja vastaa tutkinnon perusteiden uudistuksen toimeenpanosta ja käyttöönoton tuesta (näyttötutkinnoissa yhteis-työssä tutkintotoimikuntien kanssa). Ammatillisten perustutkintojen perusteet valmistellaan kolmikantaisesti yhteistyössä keskeisten alan ammattijärjestöjen ja koulutuksen järjestäjien, opettajien ja opiskelijoiden kanssa. Ammatti- ja erikoisammattitutkintojen perusteet laaditaan työryhmissä, joiden jäseninä ovat tutkinnon alan työnantajien ja työntekijöiden edustajat, opettajien edustajat ja kyseisen tutkintotoimikunnan edustajat. Ammatillisten tutkintojen rakenne, tutkintojen osat sekä niiden ammattitaitovaatimukset, arvioinnin kohteet ja kriteerit perustuvat työelämän osaamisvaatimuksiin. Ammatillisia perustutkintoja on uudistettu kokonaisuutena noin 8 10 vuoden välein. Sen lisäksi yksittäisiä tutkintoja, koulutusohjelmia/osaamisaloja ja tutkinnon osia on uudistettu tarvittaessa. Uudistamisen pohjana ovat tavallisesti työelämältä ja/tai koulutuksen järjestäjiltä tulleet 34

35 aloitteet, mutta Opetushallitus tekee myös selvityksiä osaamistarpeiden kartoittamiseksi. Usein aloite erillisen osaamistarveselvityksen tekemiseksi tulee alan koulutustoimikunnalta. Opetushallitus hyödyntää ammatillisten perus-tutkintojen kehittämisessä myös eri tutkimuslaitosten ja järjestöjen sekä ESR-hankkeiden tekemiä osaamistarvekartoituksia. Prosessi ammatillisen perustutkinnon perusteiden uudistamiseksi kestää kahdesta kolmeen vuotta. (Opetus- ja kulttuuriministeriö 2010, 20.) Ammattitutkintoja ja erikoisammattitutkintoja uudistetaan keskimäärin 4 5 vuoden välein. Jos työelämän tarve sitä edellyttää, voidaan tästä aikavälistä poiketa. Tutkintojen uudistaminen käynnistyy työelämän, koulutustoimikunnan, tutkintotoimikunnan tai Opetushallituksen aloitteesta. Ammatti- tai erikoisammattitutkinnon perusteiden uudistaminen kestää uudistamisen laajuuden mukaan muutamasta kuukaudesta kahteen vuoteen. Uusia ammatti- tai erikoisammattitutkintoja tulee tutkintorakenteeseen joka vuosi. Niiden laatimisprosessi on samanlainen kuin tutkintoa uudistettaessa. Kun uuden tutkintorakenteen mukaiset tutkinnon perusteet ovat valmistumassa, Opetushallitus tekee ratkaisun, minkä tutkintotoimikunnan toimialaan ao. tutkinto kuuluu vai perustetaanko uutta tutkintoa varten uusi tutkintotoimikunta. (Opetus- ja kulttuuriministeriö 2010, 21.) Tutkintojen perusteiden laadintaprosessi lähtee liikkeelle joko uusien tutkintojen tulosta tai olemassa olevien tutkintojen uudistamisen tarpeista, työelämästä tulleesta palautteesta osaamistarpeiden muutoksista, Opetushallituksen seurantatiedoista ja selvityksistä, omista havainnoista tai eri tietolähteisiin perustuen (koulutuspoliittiset linjaukset, arviointitieto, ennakointitieto, muu tutkimustieto). Tutkintojen perusteiden laadinta lähtee liikkeelle yleensä joko ministeriön linjausten mukaisesti isona prosessina, jolloin uudistetaan kaikki ammatillisten perustutkintojen perusteet, tai pienempinä kokonaisuuksina. Viimeksi tehty iso uudistus ajoittuu vuosille Silloin kun työelämän tarpeet muuttuvat nopeasti, pienempiä uudistusesityksiä voi tulla käsiteltäväksi hyvin nopealla tempolla. Prosessi etenee siten, että Opetushallituksessa katsotaan kolmikantaan tukeutuen (työntekijöiden, työnantajien ja koulutustahojen edustajat), että varsinaisen tutkinnon kehittämisprosessin aloittaminen on tarpeellinen. Sen jälkeen Opetushallituksessa kootaan sopiva tekijäjoukko kolmikannan mukaisesti ja tehdään päätös projektiryhmästä. Samalla tehdään päätös prosessin koordinoijasta, joka monesti on tutkinnon järjestäjä. Näiden päätösten jälkeen tutkintoperusteiden laadinta voidaan aloittaa. Laadinnan alkuvaiheessa Opetushallituksen taholta varmistetaan, että työ lähtee oikeille urille ja siinä noudatetaan tutkintojen kehittämislinjauksia. Projektiryhmä työskentelee sitten noin puolesta vuodesta vuoteen ja se tuottaa Opetushallitukselle ehdotuksen tutkinnon perusteeksi, mikä menee laajalle lausuntokierrokselle. Ehdotus sisältää tutkinnon ammattitaitovaatimukset, tutkinnon osien ammattitaitovaatimukset, arviointikriteerit ja ammattitaidon osoittamistavat. Lausuntojen perusteella projektiryhmä korjaa tarvittaessa perusteluonnostaan, minkä jälkeen seuraa virallisen version luovutus Opetushallitukselle. Sen jälkeen kuullaan Opetushallituksen johtokuntaa ja tehdään sisäinen laadunvarmistus ja tarvittavat käännöstyöt. Lopuksi Opetushallituksen pääjohtaja päättää perusteista alakohtaisen tutkintoasiantuntijan esittelystä, minkä jälkeen ne voivat tulla voimaan. Tutkintojen perusteet ovat tutkintotoimikunnille ja koulutuksen/tutkinnon järjestäjille sitova normi. 35

36 6.2 Ennakointitiedon hyödyntäminen Tässä luvussa vastataan kysymyksiin: Hyödynnetäänkö prosesseissa ennakointitietoa tulevaisuuden osaamistarpeista? Jos hyödynnetään, niin missä vaiheissa prosessia? Millaista ennakointitietoa hyödynnetään? Mitkä ovat ennakointitiedon lähteet? Millaisia esteitä ennakointitiedon hyödyntämiselle on ollut ammatillisen koulutuksen tutkintojen suunnittelussa? Sekä tutkintorakenteen ja tutkintojen uudistamisessa että perusteiden uudistamisessa osaamistarpeiden ennakointitietoa pidetään keskeisenä lähtökohtana. Lisäksi käytetään muita tietolähteitä ja alan työelämän edustajien näkemyksiä: koulutus- ja tutkintotoimikuntia, perusteprojektien jäseniä ja lausunnonantajia. Kerätyn tutkimusaineiston mukaan ennakointitietoa hyödynnetään varsinkin ammatillisten tutkintojen perusteiden laadintaprosessin ja tutkintorakenteiden uudistamisen prosessin alkuvaiheissa. Prosessien alkupäässä tulevaisuuden osaamistarpeisiin liittyvä ennakointitieto koetaan myös kaikkein tärkeimmäksi. Ennakointitietoa kuitenkin tarvitaan jo ennen varsinaisten prosessien käynnistämistä, kun mietitään, onko perusteiden laatiminen tai tutkintorakenteiden uudistaminen ylipäänsä tarpeellista. Silloin kysytään kolmikantaa edustavien koulutustoimikuntien mielipiteitä ja selvitetään, miten asia niissä ymmärretään, esim. mitä osaamista työelämässä tarvitaan? tai mikä osaaminen on jäänyt katvealueelle? Lisäksi ennakointitietoa hyödynnetään päätettäessä prosessin aloittamisesta. Ennakointitieto on yleensä ollut taustalla, kun joku taho on päättänyt tehdä ehdotuksen ammatillisen koulutuksen tutkintoperusteiden laatimisen tai tutkintorakenteen uudistamisen aloittamisesta. On ollut myös aloitteita, jotka eivät perustu olemassa olevaan ennakointitietoon. Monesti nämä tapaukset vaativat paljon harkintaa ja jos koulutustoimikunnan näkemys on ristiriitainen, prosessi voi pysähtyä kokonaan. Ennakointitiedolla on vahvin rooli silloin, kun jonkin tutkinnon rakennetta mietitään ja sitä aletaan kirjoittaa. Silloin tulee syvällisesti pohtia tulevaisuutta. Tutkintorakenneesitysten valmistelussa sekä perusteprosessissa tutkintojen ammattitaitovaatimuksia, tutkinnon osia, tutkinnon osien ammattitaitovaatimuksia sekä arviointikriteereitä määriteltäessä pyritään ennakoimaan tulevaa. Erityisesti koko tutkinnon, koulutusohjelmien ja osaamisalojen ammattitaitovaatimusten määritellyssä hyödynnetään ennakointitietoa, jos sitä on saatavilla. Näissä prosesseissa ennakointitietona hyödynnetään erillisiä ennakointiprojekteja ja niissä tuotettua aineistoa sekä tutkimuslaitosten, yliopistojen, työmarkkinaosapuolten ja työelämän eri tahojen tuottamaa ennakointitietoa. Näkemystä haetaan suoraan myös alan yrityksistä. Käytännössä kaikki mahdollinen ennakointitieto pyritään keräämään prosessin tueksi. Myös Opetushallituksen omaa ennakointitietoa on hyödynnetty, jos sitä on ollut ko. alalta saatavissa. Aiemmin tämä tieto on painottunut määrälliseen ennakointiin. VOSE-projekti on tuonut lisäarvoa ennakoinnin kehittämiseen vahvistamalla laadullista ennakointia ja hankkeen alakohtaisissa piloteissa tuotettua laadullista ennakointiaineistoa on ammatillisten tutkintojen uudistamisessa myös hyödynnetty. 36

37 Tämän selvityksen tiedonhankinnassa tuli esille, että ainakin joissain tapauksissa projektiryhmien työskentely alkaa seminaaripäivällä, johon kutsutaan työryhmän jäsenten lisäksi ulkopuolisia asiantuntijoita. Tällaisten seminaarien tarkoituksena on kerätä osallistujilta ammattialan kannalta relevanttia ennakoitua näkemystä tulevaisuudesta. Vaikka alakohtaiset ennakointitiedot ovatkin olleet käytössä, kerrotaan toimittavan siten, ettei takerruta yksittäisiin tietolähteisiin. Sen vuoksi seminaaritkin järjestetään, että niissä saataisiin ennakointinäkemys alan asiantuntijoilta, jotka ovat itse asiaa jo miettineet ja muodostaneet omilla tahoillaan käsityksensä käyttämänsä ennakointitiedon ja asiantuntemuksensa pohjalta. Tarkoituksena on, että kaiken ennakointiaineiston perusteella pystyttäisiin saavuttamaan yhtenäinen konsensus tulevaisuuden osaamistarpeista. Esimerkiksi koulutustoimikuntatyössä eri tahot tekevät paljon erilaisia selvityksiä omasta näkökulmastaan. Sitten kun tietoja kerätään yhteen, sieltä saattaa löytyä joku yhtenäinen käsitys asiasta suurempana kokonaisuutena. Ennakointitiedon hyödyntämisen esteinä esiin nousivat tiedon tarpeen ja sen tarjonnan välisen tarkkuustason eroavuudet ja ennakointitiedon sattumanvaraisuus, tiedon päällekkäisyys sekä eri tahojen toisistaan poikkeavat intressit. Ammatillinen ennakointitieto on yleensä klusteripohjaista, kun taas tutkinnot käsittävät kapeamman sektorin. Haasteena on ymmärtää, mitä esim. kiinteistö- ja rakennus-alan ennakointitieto tarkoittaa vaikkapa putkiasentajan ammatissa. On osattava muodostaa näkemys, millä tavoin ennakointitieto vaikuttaa yksittäiseen ammattiin klusterin sisällä. Koska ammattikohtaista ennakointitietoa ei kannata tehdä, pitää työryhmän osata tehdä ammattialan tulevaisuutta koskevat johtopäätökset laaja-alaisemman aineiston pohjalta. Koska laadullisen ennakointitiedon tuottaminen ei ole ollut systemaattista vaan ennemmin sattumanvaraista, kaikkien ammattialojen kannalta relevanttia tietoa ei ole ollut saatavissa. Lisäksi koska ennakointitieto on painottunut enemmän yleisten osaamisalueiden ja kvalifikaatioiden kuvaamiseen, yksittäisten tutkintojen suunnitteluun on ollut käytettävissä vain vähän syvemmälle menevää ennakointitietoa. Myös tiedon päällekkäisyys voidaan kokea haitaksi. Riippumatta tahosta, missä julkaisu, selvitys tai tutkimus on tehty, ennakoinnin tuloksissa esiintyy hyvin paljon yhteneviä asioita. Näyttääkin ilmeiseltä, että tällaisissa laadulliseen ennakointiin keskittyvissä töissä tukeudutaan toisiin aihetta kosketteleviin raportteihin, jolloin ei voida välttää tiedon päällekkäisyyttä. Vaikka samansuuntaiset havainnot tukevat toisiaan, voi se olla merkki myös siitä, että asiaan liittyen on päästy saturaatiovaiheeseen, jolloin voi olla vaikea löytää aihealueeseen mitään uutta näkökulmaa. Intressit suhteessa laadulliseen ennakointiin voivat olla erilaisia eri tahoilla, mikä aiheuttaa ristiriitaa. Tiedonhankinnassa tuli esille, että työelämän edustajat pitävät aika tiukasti kiinni vanhoista ja perinteisistä rooliasetelmista osaamisen suhteen ja näistä asetelmista irrottautuminen voi olla vaikeaa. Historian saatossa muokkautuneet ja vakiintuneet asetelmat määräävät monin paikoin sen, kuka mitäkin saa tehdä. Tulevaisuuden ennakointi ja tulevaisuusorientoitunut ajattelu, jota VOSE-projektissa on toteutettu, on hyvä keino irrottautua välittömistä oman taustaryhmän intresseistä. Skenaariotarkastelun avulla voidaan ikään kuin puolueettomasti tarkastella, millaista osaamista 37

38 alan kehitys tulevaisuudessa edellyttää. Ratkaisut yhdessä tunnistettuihin haasteisiin ovat alan kehityksen kriittisiä tekijöitä. Eri intressiryhmät joutuvat toimimaan ennakkoluulottomasti ratkaisujen löytämiseksi tuleviin haasteisiin. Omien etujen puolustaminen ei voi olla tulvaisuusorientoituneen ajattelun lähtökohta. 6.3 Odotukset hyödynnettävää ennakointitietoa kohtaan Tässä luvussa vastataan kysymyksiin: Millaista ennakointitiedon ja sen tarkkuustason tulisi olla, jotta sitä voitaisiin hyödyntää em. prosesseissa? Miten tietoa tulisi eritellä ja kategorisoida? Onko VOSE-projektissa tuotettu ennakointitieto hyödynnettävissä tutkintojen perusteita ja tutkintorakenteita kehitettäessä? Mitä tulisi huomioida, kun laaditaan suunnitelmaa 3 5 vuodelle ennakoitavista aloista ja eri aloja koskevien ennakointiprosessien ajoituksesta? Koulutusta suunniteltaessa on ennakoitava kehitystä useita vuosia eteenpäin, aikajänteen olisi hyvä olla enemmän kuin viisi vuotta. On kuitenkin erittäin vaikeaa katsoa vuosia eteenpäin, kun maailma kehittyy niin nopeasti. Siitä johtuen ennakointiinkin voi liittyä riskejä. Maailman muuttuminen on yksi suuri riski ja ennakoinnissa voidaan mennä hakoteille, jos lähdetään ajamaan vahvasti jotain tiettyä linjaa, joka osoittautuu muutaman vuoden päästä myös koulutuksessa virheelliseksi valinnaksi. Sen vuoksi ennakointitiedossa ovat arvokkaita vaihtoehtoiset polut, jotka antavat tietyt vaihteluvälit erilaisille mahdollisuuksille. VOSE-projektin ennakointiprosesseissa tehdyssä skenaariotyöskentelyssä onkin ennakoitu ja varauduttu vaihtoehtoisiin tulevaisuuksiin (esim. Kiinteistö- ja rakentamisalan osaamistarveraportti 2011). Tämän selvityksen yhteydessä toteutetun tiedonhankinnan perusteella tutkintojen perusteiden ja tutkintorakenteiden kehittämisessä ennakointitietoa käyttävät tunnustavat toisaalta sen, että ennakointia on tehtävä ennemmin klusteripohjalta kuin alakohtaisesti, toisaalta tunnistavat tarpeen myös alojen sisäiselle ennakointitiedolle. Osaamistarpeiden ennakointitiedossa tulisikin käsitellä sekä yleisiä, useille aloille yhteisiä osaamistarpeita, että alakohtaisia osaamistarpeita. Tärkeänä pidetään, että prosesseissa huomioitaisiin koko klusterin ja naapuriklustereiden kehitys huomioiden oleelliset toimialojen väliset rajapinnat, sillä suuret linjat pitää olla tiedossa ennen kuin pystytään tekemään jotain tarkempaa. Ennakointitiedon tarkkuustasoa parannettaessa ennakoinnin aikajänne lyhenee. Alojen sisällä ennakointitietoa voisi jäsentää esim. työprosessien, työmenetelmien, työvälineiden, työssä tarvittavan tiedon sekä yhteisten ydinosaamisten näkökulmasta. Sen lisäksi työn vaativuuden kannalta olisi hyvä saada tietoa, jonka perusteella voidaan ratkaista, minkä tutkinnon ja koulutusasteen koulutusta työ vaatii. VOSE-projektin toteutuksessa on painotettu mallin rakentamista ja testaamista, minkä vuoksi siinä on pystytty kattamaan vasta piloteissa läpikäytyjen alojen tietotarpeita. Projektissa on tuotettu malli, jonka mukaisen prosessin myötä ennakointitietoa voidaan tuottaa, ja tuon tiedon avulla opetussuunnitelmien perusteet, tutkinnot ja tutkintorakenne ovat muutettavissa työelämän tarpeiden sitä vaatiessa. Menetelmän samanaikaisesta kehittelystä johtuen VOSE-projektin aikana tuotettua ennakointitietoa ei ole kuitenkaan koettu kovin hyvin hyödynnettävissä olevaksi. Ajan ja resurssien nähdään menneen aika pitkälti menetelmän kehittämiseen ja tulosten jääneen ainakin jossain määrin jäsentymät- 38

39 tömiksi. Tulokset olisikin pitänyt saada jäsenneltyä pidemmälle. Se tulee tehdä hankkeen päättymisen jälkeen. Jatkossa mallin pohjalta osaamisen ennakoinnin koetaan kuitenkin onnistuvan, kun vain työhön suunnataan riittävät resurssit. VOSE-projektin nähdään vieneen eteenpäin tutkintojen ja perusteiden kehittämisessä tarvittavan tiedon tuottamista. Myös alakohtaisen tiedon tasoa koetaan saavutetun. Selvitykseen haastatellut asiantuntijat ovat sitä mieltä, että osittain projektissa on tuotettu myös tutkintokohtaisessa suunnittelussa hyödynnettävää tietoa. Isoja linjauksia on kuitenkin ollut hankala löytää ja ennakointitulosten hyödyntäminen vaatii oivaltamista. Selvityksen tiedonhankinnassa tuli esiin näkemys, jonka mukaan nyt saatavilla olevan ennakointitiedon pohjalta tulisi tehdä suunnitelma, miten huolehditaan kaikkien alojen ennakointitiedon saatavuudesta ja päivittämisestä tarvittavin aikavälein. Sen perusteella myös ennakointien suunnitteluun pitäisi sisällyttää ennakointinäkökulma. Vaikka työelämässä tapahtuvat muutokset ohjaavat tutkintojen uudistamissyklejä, tulisi kaikkien alojen osalta olla saatavilla uutta tietoa noin viiden vuoden välein. Tässä katsannossa kolme alaa vuotta kohden nähdään liian hitaana aikatauluna. Toisaalta ennakointeja pitäisi tehdä sen mukaan, missä on muutosta tapahtumassa. Kulloinkin ennakointiprosessiin valittavien alojen välillä olisikin tehtävä priorisointia työelämän muutosvauhdin perusteella, eikä perustaa toimintaa kiinteisiin sykleihin. Samalla tulisi huolehtia, että ennakoinnissa tarkastellaan myös klustereiden rajapintoja. Selvityksessä haastateltujen asiantuntijoiden mukaan tutkintojen perusteiden laadinta ei voi perustua yhteen ennakointiin, vaan siinä on käytettävä kaikkea muutakin rinnalla. Tämä tarkoittaa sitä, että VOSE-projektissa laaditun ennakointimallin pohjalta tehtävän laadullisen ennakoinnin rinnalla tulee käyttää jatkossakin useista eri lähteistä saatavaa ennakointitietoa. 6.4 Yhteenveto ennakointitiedosta ammatillisessa koulutuksessa Tutkintorakenteiden, tutkintojen ja tutkintojen perusteiden uudistaminen perustuu osaamistarpeiden ennakointitietoon. Tätä tietoa hyödynnetään ja se koetaan tärkeimmäksi etenkin tutkintojen perusteiden laadintaprosessin ja tutkintorakenteiden uudistamisen prosessin alkuvaiheissa. Ennakointitietona hyödynnetään erillisiä ennakointi-projekteja ja niissä tuotettua aineistoa, tutkimuslaitosten, yliopistojen, työmarkkina-osapuolten ja työelämän eri tahojen tuottamaa aineistoa sekä näkemyksiä suoraan alan yrityksistä. Käytäntönä on, että tulevaisuuden osaamistarpeiden ennakoinnissa turvaudutaan monipuolisesti eri tahoilta ja erilaisista lähteistä saataviin näkemyksiin, eikä anneta yksittäisille tietolähteille suhteettoman suurta painoarvoa. Ennakointitiedon hyödyntämistä vaikeuttavat ainakin puutteet riittävästä ennakointitiedon tarkkuudesta, saatavilla olevan ja ajankohtaisen tiedon sattumanvaraisuus, tiedon päällekkäisyys sekä eri tahojen toisistaan poikkeavat intressit. Osaamistarpeiden ennakointitiedossa tulisi käsitellä sekä yleisiä, useille aloille yhteisiä osaamistarpeita, että alakohtaisia osaamistarpeita. On myös tärkeää, että ennakointipro- 39

40 sesseissa otetaan huomioon klusterin kehityksen lisäksi myös vastaavat asiat naapuriklustereissa ja huomioidaan oleelliset toimialojen väliset rajapinnat. Alojen sisällä ennakointitietoa voisi jäsentää esim. työprosessien, työmenetelmien, työvälineiden, työssä tarvittavan tiedon sekä yhteisten ydinosaamisten näkökulmasta. Sen lisäksi työn vaativuudesta olisi hyvä saada tietoa, jonka perusteella voidaan ratkaista, minkä tutkinnon ja koulutusasteen koulutusta työ vaatii. VOSE-projektin aikana tuotettua ennakointitietoa ei ole koettu vielä erityisen hyödylliseksi vaan VOSEn pääpainon koetaan olleen ennakointimallin kehittämisessä. Tuloksia pidetään ainakin jossain määrin jäsentymättöminä. Mallissa nähdään kuitenkin hyvä pohja ennakointitiedon tuottamiselle jatkossa. VOSE-mallin ennakointitieto ei jatkossa kuitenkaan yksin riitä osaamistarpeiden ennakoimiseksi tutkintorakenteen, tutkintojen ja tutkintoperusteiden uudistamistyössä vaan edelleen myös muiden lähteiden käyttöä pidetään tärkeänä. Kulloinkin ennakointiprosessiin valittavien alojen välillä on tehtävä priorisointia sen perusteella, miten vauhdikkaasti työelämä eri aloilla muuttuu. Myös priorisointipäätökset edellyttävät läpinäkyviä, analyyttisiä ja syvällisiä toimialojen tilanteiden analysointeja. Kiinteitä syklejä ennakoinnin toteuttamiseen ei tämän selvityksen tiedonhankinnan perusteella tunnisteta. 40

41 7 Ennakointitiedon käyttö koulutuksen ja opetuksen sisältöjen kehittämisessä korkea-asteella Tässä luvussa tarkastellaan ennakointitiedon käyttöä koulutuksen ja opetuksen sisältöjen kehittämisessä korkea-asteella yleisesti sekä käyttäen esimerkkinä kiinteistö- ja rakennusalaa. Luvussa vastataan seuraaviin tutkimuskysymyksiin: Millaisia ovat prosessit, joilla ammattikorkeakoulut laativat koulutusohjelmien sisällöt ja opetussuunnitelmat? Millaisia ovat prosessit, joilla yliopistot laativat koulutusohjelmien sisällöt ja osaamistavoitteet? Missä vaiheissa prosesseja ennakointitietoa hyödynnetään? Millaisia mahdollisia esteitä ennakointitiedon hyödyntämiselle on? Missä muodossa ennakointitiedon tulisi olla ja miten tarkalla tasolla sen tulisi olla, jotta sitä voitaisiin hyödyntää koulutuksen kehittämisessä? Onko VOSE-projektissa tuotettu ennakointitieto hyödynnettävissä korkeakouluissa opetuksen sisältöjä sekä tutkintorakenteita kehitettäessä? Onko opetuksen sisältöjen kehittämisessä ja tutkintorakenteiden uudistamisessa joitain tiettyjä syklejä, joiden perusteella suunnitelma tulisi tehdä ja kulloinkin ennakoitavat alta valita? 7.1 Prosessit, joilla ammattikorkeakoulut laativat koulutusohjelmien sisällöt ja opetussuunnitelmat Seuraavassa kuvataan ja analysoidaan sitä, millaisia ovat prosessit, joilla ammattikorkeakoulut laativat koulutusohjelmien sisällöt ja opetussuunnitelmat. Ammattikorkeakoulut antavat työelämän ja sen kehittämisen vaatimuksiin perustuvaa korkeakouluopetusta ammatillisiin asiantuntijatehtäviin, tukevat yksilön ammatillista kasvua ja harjoittavat aluekehitystä tukevaa ja alueen elinkeinorakenteen huomioon ottavaa soveltavaa tutkimus- ja kehitystyötä. Ammattikorkeakoulujen tulee olla yhteistyössä elinkeino- ja muun työelämän kanssa, sekä tehdä yhteistyötä suomalaisten ja ulkomaisten korkeakoulujen ja muiden oppilaitosten kanssa. (4 5, Ammattikorkeakoululaki 351/2003.) Ammattikorkeakoulut vaikuttavat alueelliseen kehitystyöhön opiskelijoiden vahvojen työelämäyhteyksien sekä työ- ja elinkeinoelämää palvelevan tutkimusja kehitystyön kautta. Tutkimus- ja kehittämistoiminta suunnataan erityisesti pienen ja keskisuuren yritystoiminnan tukemiseen sekä hyvinvointipalvelujen kehittämiseen. (HE 206/2002.) Ammattikorkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin kuuluu perus- ja ammattiopintoja, vapaasti valittavia opintoja, ammattitaitoa edistävää harjoittelua sekä opinnäytetyö. Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin kuuluu syventäviä ammattiopintoja, vapaasti valittavia opintoja sekä opinnäytetyö. Ammattikorkeakoulututkinnon laajuus on 180, 210 tai 240 opintopistettä. Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon laajuus on 60 tai 90 opintopistettä. (5, Valtioneuvoston asetus ammattikorkeakouluista 352/2003.) Ammattikorkeakoulututkintoon johtavat opinnot järjestetään koulutusohjelmina, jotka ovat ammattikorkeakoulun itsensä suunnittelemia ja järjestämiä opintokokonaisuuksia. Ne suuntautuvat johonkin työelämän ammatillista asiantuntemusta edellyttävään tehtävään ja sen kehittämiseen. Näiden koulutusohjelmien sisällä voi olla suuntautumisvaih- 41

42 toehtoja. (6, Valtioneuvoston asetus ammattikorkeakouluista 352/2003.) Koulutusohjelmista päättää opetus- ja kulttuuriministeriö. Päätöksestä käy ilmi koulutusohjelman nimi, tarvittaessa suuntautumisvaihtoehdot, koulutusala, tutkinto ja tutkintonimike, koulutusohjelman laajuus opintopisteinä sekä harjoittelun laajuus (6, Valtioneuvoston asetus ammattikorkeakouluista 352/2003). Ammattikorkeakoulututkintoon johtavien opintojen tavoitteet on määritelty valtioneuvoston asetuksessa ammattikorkea-kouluista (7, 352/2003). Selvitystä varten haastatelluilta henkilöiltä kysyttiin, millaisia ovat ne prosessit, joilla ammattikorkeakoulut laativat koulutusohjelmien sisällöt ja osaamistavoitteet kiinteistöja rakennusalan tutkinnoissa. Koulutusohjelman sisällön laatiminen alkaa siitä, että kutsutaan koolle asiantuntijaryhmä, jossa ovat edustajat yrityselämästä, järjestöistä ja ammattikorkeakouluista. Tässä ryhmässä muodostetaan työelämäryhmä, joka puolestaan määrittelee jonkun ammatin kompetenssit. Näiden kompetenssien perusteella ammattikorkeakoulut tekevät omat opetussuunnitelmansa. Ammattikorkea-koulussa opetussuunnitelman vahvistaa rehtori. Jos olemassa olevaan opetussuunnitelmaan täytyy tehdä muutoksia, tekevät opettajat asiasta esityksen, joka menee rakennusalan neuvottelukuntaan, jossa on edustajat myös yrityselämästä. Rakennusalan neuvottelukunta kommentoi esitystä, joka menee sen jälkeen rehtorin vahvistettavaksi. 7.2 Prosessit, joilla yliopistot laativat koulutusohjelmien sisällöt ja osaamistavoitteet Seuraavassa kuvataan ja analysoidaan sitä, millaisia ovat prosessit, joilla yliopistot laativat koulutusohjelmien sisällöt ja opetussuunnitelmat. Yliopistojen toiminta perustuu tieteelliseen vapauteen ja autonomiaan, joten niiden päätöksentekojärjestelmä on itsenäinen ja ne päättävät itse sisäisestä hallinnostaan. Itsehallinnon tarkoituksena on turvata tieteen, taiteen ja ylimmän opetuksen vapaus. Yliopistojen tulee edistää vapaata tutkimusta, tieteellistä ja taiteellista sivistystä sekä antaa tutkimukseen perustuvaa ylintä opetusta. Yliopistoissa suoritetaan alempia ja ylempiä korkeakoulututkintoja sekä tieteellisiä, taiteellisia ja ammatillisia jatkotutkintoja. (2-, Yliopistolaki 558/2009.) Yliopistotutkintoon johtavat opinnot järjestetään kaksiportaisessa tutkintojärjestelmässä, jossa opiskelija suorittaa ensi alemman korkeakoulututkinnon (kandidaatin tutkinto), jonka laajuus on 180 opintopistettä. Alemman korkeakoulututkinnon jälkeen opiskelija jatkaa ylempään korkeakoulututkintoon (pääsääntöisesti maisterin tutkinto), jonka laajuus on 120 opintopistettä. Tämän jälkeen opiskelijan on mahdollista suorittaa tieteellinen jatkotutkinto (lisensiaatin tai tohtorin tutkinto). Yliopistoon valittu opiskelija saa pääsääntöisesti opinto-oikeuden valitsemaansa pääaineeseen. Opinnot järjestetään joko pää- tai sivuainepohjaisina opintoina tai koulutusohjelmina. Tutkintojen laajuudet ja ne tutkinnot, joita yliopistoissa voi suorittaa, säädetään valtioneuvoston asetuksella. (Valtioneuvoston asetus yliopistojen tutkinnoista 794/2004.) Yliopistojen ja opetus- ja kulttuuriministeriön välisissä kolmevuotisissa tulossopimuksissa sovitaan yliopistojen toiminnan tavoitteista, rahoituksesta ja määritellään eri alojen tutkintomäärätavoitteet. Vuosittain käydään tulosneuvottelut, joissa tarkennetaan kaikille yliopistoille yhteisiä tavoitteita sekä sovitaan yliopistokohtaisesti yliopiston painoaloihin 42

43 ja tehtävään liittyvistä keskeisistä tavoitteista. Yliopistot vastaavat tutkintojen sisällöstä sekä kehittämisestä. Ne vastaavat myös kehittämisen avuksi tarvittavan ennakointitiedon hankinnasta ja tuottamisesta. Yliopistojen tehtävän on kehittää ja arvioida tutkintoja, niihin kuuluvia opintoja sekä opetusta. Erityisesti keskitytään tutkintojen, opetuksen, opintojen ohjauksen ja opiskeluun, yhteiskunnan koulutustarpeisiin, tutkintojen ja opintojen kansalliseen ja kansainväliseen vastaavuuteen sekä koulutuksen tuloksellisuuteen. (Valtioneuvoston asetus yliopistojen tutkinnoista 28, 794/2004.) Haastatteluissa kysyttiin, millaisia ovat ne prosessit, joilla yliopistot laativat koulutusohjelmien sisällöt ja osaamistavoitteet. Yliopistolla koulutusohjelmien sisältöjen ja osaamistavoitteiden laatimisessa on useita tasoja. Yliopistotasolla määritellään yhteiset tavoitteet ja säännöt, joita sitten sovelletaan eri tiedekunnissa ja yksiköissä. Tutkinnot vahvistetaan vielä opetus- ja kulttuuriministeriön päätöksellä. Yliopiston tasolla korkein akateeminen päätöselin on yliopiston hallitus tai konsistori. Toisella tasolla päätetään tutkintojen sisällöistä. Jatkossa kandi- ja maisterivaihe tullaan erottamaan nykyistä selkeämmin toisistaan. Tätä tasoa hallinnoivat tiedekunnat ja niiden tiedekuntaneuvostot sekä tutkintoryhmien johtoryhmät ja johtajat. Tutkintoryhmien johtoryhmät suunnittelevat tutkinnot, jotka tiedekuntaneuvosto hyväksyy (opintokokonaisuudet sekä tutkinnon pakolliset ja valinnaiset opintojaksot). Opinto-jaksojen eli kurssitason sisällöistä vastaavat laitos ja vastuuopettaja (yleensä vastuu-professori), joka päättää opetuksen sisällön. Tämä prosessi toistuu vuosittain, välillä muutokset ovat suurempia ja välillä pienempiä. 7.3 Ennakointitiedon hyödyntäminen korkea-asteella Seuraavassa analysoidaan kysymyksiä, käytetäänkö koulutuksen sisältöjen suunnittelussa ja kehittämisessä ennakointitietoa osaamistarpeista; millaista ennakointitietoa hyödynnetään ja mitkä ovat ennakointitiedon lähteet; missä vaiheissa prosesseja ennakointitietoa hyödynnetään sekä millaisia mahdollisia esteitä ennakointitiedon hyödyntämiselle on? Selvitystä varten tehdyssä kyselyssä kysyttiin, hyödynnetäänkö tutkintojen suunnitteluprosesseissa ennakointitietoa tulevaisuuden osaamistarpeista (kuva 9). Viisi vastaaja oli sitä mieltä, että ennakointitietoa hyödynnetään, mutta ei riittävästi. Kolme vastaajaa oli sitä mieltä, että ennakointitietoa hyödynnetään jo nyt riittävästi ja yksi vastaaja katsoi, että ennakointitietoa ei hyödynnetä ollenkaan opintojen suunnitteluprosessissa. 43

44 Hyödynnetään mutta ei riittävästi Hyödynnetään jo nykyisellään riittävästi Tietääkseni ennakointitietoa ei hyödynnetä lainkaan N Kuva 9. Hyödynnetäänkö tutkintojen suunnitteluprosesseissa ennakointitietoa tulevaisuuden osaamistarpeista? (Kysely korkeakouluille, N 9) Vastaajien piti perustella vastauksensa sanallisesti. Vastaajista viisi oli ammattikorkeakoulusta ja neljä yliopistosta. Koska ammattikorkeakoululle ja yliopistolle on annettu erilaiset tehtävät, poikkeavat myös vastaukset toisistaan. Ammattikorkeakoulun vastaajista kaksi oli sitä mieltä, että opetussuunnitelmatyö on sisäänlämpiävää ja vanhojen opetussuunnitelmien toteuttaminen on liian helppoa. Yksi vastaaja katsoi, että opetusta suunniteltaessa annetaan liikaa painoarvoa vanhalle osaamiselle eli sille osaamiselle, jota työmarkkinoilla on tarvittu aikaisemmin. Yksi vastaajista otti kantaa määrällisen ennakoinnin käyttöön suunnittelussa ja piti opetus- ja kulttuuriministeriön aloituspaikkaleikkauksia virheellisesti toteutettuina sen vuoksi, että ne eivät perustu työvoiman kysyntään. Yliopistolta tulleissa vastauksissa ennakointitietoon suhtauduttiin varauksellisesti. Yksi yliopiston vastaaja katsoi, että ennakointitiedon merkitys on vähäinen ja toinen kirjoitti, että ennakointitieto on monelta osin puutteellinen tapa ennakoida koulutus-tarpeita, joten sen käyttöä ei pitäisi ylikorostaa. Kolmas vastaaja katsoi, että ennakoivaa tietoa koulutustarpeista ja eri alojen työllistymisestä on saatavissa riittävästi. Sen sijaan tietoa siitä, millaista varsinaista osaamista milläkin alalla tulevaisuudessa tarvitaan, ei ole saatavilla. Siksi sitä ei myöskään voida hyödyntää opetussuunnitelmia tehtäessä. Tämä vastaus indikoi selkeästi tarvetta laadullisen ennakoinnin tuottamalle aineistolle. Suurimmat ennakkoluulot ja epäluottamus ennakointia kohtaan kumpuavat nimenomaan määrällisestä ennakoinnista. Sen sijaan laadullista ennakointia kaivataan lisää suunnittelun apuvälineeksi. Korkeakouluista ennakointitiedon hyödyntämisen esimerkkialaksi valitulla kiinteistö- ja rakennusalalla yhteydet työelämään ovat kiinteitä, opettajien ja opiskelijoiden kautta. Tätä kautta alalla seurataan ja huomioidaan tiiviisti työelämän muutoksia, kuten yliopistojen haastatteluissa todettiin. Alan osaamistarpeiden kehittymisestä saadaan tietoa ammattijärjestön (SAFA) ja kentällä toimivien opettajien kautta. Suuri osa professoreista toimii myös suunnittelijoina, mikä toisaalta takaa jatkuvan yhteyden alan käytännön vaatimuksiin. Ennakointitiedon käyttö on tällä hetkellä suhteellisen tarkoituksenmukaisella tasolla.. Monet opettajista toimivat ammateissa alalla ja SAFAlta tulee tietoa, paljonko tarvittaisiin ammattitaitoa. Maisema-arkkitehteja tarvitaan ja me ollaan ainoa joka kouluttaa. Me emme pysty ottamaan niitä lisää sisään. 44

45 Myös ammattikorkeakouluissa yhteydet työelämään ovat tiiviit ja ennakointitietoa on saatavissa ja sitä käytetään jo nykyisellään: Järjestelmä ennakointitiedon huomioimisesta toimii jo nykyisellään, tietysti nopeasti tulevia muutoksia on vaikea hyödyntää ja reagoida niihin nopeasti - RD 4 suunnittelu ja energiakysymykset esim., niihin on vaikea vastata koulutussuunnittelussa. Millaista ja mistä lähteistä saatua ennakointitietoa korkea-asteella hyödynnetään sekä missä vaiheissa prosesseja hyödyntäminen tapahtuu? Kyselyn vastaajilta kysyttiin, millaista ennakointitietoa tulevaisuuden osaamistarpeista hyödynnetään tutkintojen suunnittelussa sekä keiden tuottamaa ennakointitietoa käytetään. Sekä ammattikorkeakoulut että yliopistot käyttävät hyvin erilaista ja monesta lähteestä tulevaa ennakointitietoa. Esimerkkeinä mainitaan muun muassa seuraavat: opetus- ja kulttuuriministeriön ennakointitiedot, Työvoima 2025, taloudelliset ennusteet (esimerkiksi ETLA), väestötiedot (tilastokeskus), alueelliset ennakointitiedot (TE-keskus/ ELY-keskus, aluehallintovirastot, kunnat, maakuntaliitot), etujärjestöjen näkemykset (ammattiliitot, työnantajaliitot). Kyselyn perusteella suurin ero ammattikorkeakoulun ja yliopiston välillä on siinä, että ammattikorkeakouluista valmistutaan yleensä johonkin tarkasti rajattuun ammattiin ja valmistuneet työllistyvät usein ammattikorkeakoulun lähialueille. Tämä tukee ammattikorkeakouluille asetettua aluevaikuttamisen tehtävää. Tällöin ennakoinnissakin pitäisi pystyä tunnistamaan ammattikorkeakoulun toimialueen työelämän osaamistarpeet. Yliopistotutkinnolla taas voi työllistyä hyvinkin monenlaisiin ammattiteihin, joten painotus on kansallisessa ja jopa kansainvälisessä ennakointitiedossa. Myös yliopistoilta odotetaan yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen vaikuttavaa hoitamista. Yliopistojen pitää pystyä vastaamaan ennakoinnilla havaittuihin yliopistokoulutettuihin kohdistuviin työelämän osaamistarpeisiin toimialueellaan. Usein nämä kehittämistarpeet on ratkaistu siinä vaiheessa, kun toimialalla on jo olemassa oleva pula tietynlaisista osaajista ja heidän kouluttamisekseen on käynnistetty erillinen maisteri- tai diplomi-insinöörikoulutusohjelma. Kustannustehokkaampaa olisi ennakoida nämä työelämän muutokset ja kouluttaa osaajia niin, että osaajapulaa ei pääsisi syntymään. Esimerkkitapauksena ollut kiinteistö- ja rakentamisala on kuitenkin yliopisto- ja ammattikorkeakoulutasolla ala, jonka koulutusohjelmista valmistutaan tarkasti määriteltyihin tehtäviin ja tutkintojen osaamisvaatimukset ovat kohtalaisen tarkkaan määriteltyjä. Tämä asettaa haasteita myös ennakointitiedon hyödyntämiselle tutkintojen sisällöissä. Ennakointitietoa on vaikea hyödyntää. Uusia kursseja on vaikea ottaa, koska tutkinnon opintopistemäärää ei voi kasvattaa ja aina, kun otetaan uusi kurssi, pitäisi jotain vanhaa ottaa pois. Tämä taas herättää vastustusta ja intressiristiriitoja. Sinällään tutkintojen sisältöjen suunnittelussa hyödynnetään monenlaista ja monista eri lähteistä tulevaa ennakointitietoa, kuten esimerkiksi arkkitehtuurikoulutuksessa: Hyödynnämme eri lähteitä: SAFA, ja MARK (maisema-arkkitehtien järjestö; SAFAn alajärjestö), opettajat itse, rakennusinsinöörien liitto RILL. Erityisesti määrälliseen koulutukseen ja osittain myös sisällölliseen ennakointiin hyödynnämme ennakointitietoa. Hyödynnämme myös alan käytännön toimijoilta tulevia viestejä tiedollisten ja taidollisten vaatimusten kehittymisestä. Lainsäädännön asettamien vaatimusten huomiointi on opetussisällöissä välttämätöntä. 45

46 Selvityksen aineiston hankinnassa pohdittiin kysymystä, missä vaiheissa prosesseja ennakointitietoa hyödynnetään. Haastattelun perusteella ennakointitietoa hyödynnetään hyvin monessa eri vaiheessa. Tutkintotasolla koulutustarpeiden ennakointitietoa tulee huomioiduksi, kun opetus- ja kulttuuriministeriö jakaa aloituspaikkoja. Varsinainen opetussuunnitelmaprosessi eroaa ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen välillä, mutta molemmissa pyritään huomioimaan käytettävissä oleva ennakointitieto. Opintokokonaisuustaso päätetään tiedekuntaneuvostoissa, joissa mietitään kokonaisuutta (pääaineet, sivuaineet; analyysi siitä, mitä tarpeita esiintyy käytännössä, mitä ongelmia kentällä on sekä millaista osaamista jatkossa tarvitaan, kun teollisuus ja työelämä kehittyvät). Usein tarvitaan myös tutkimustoimintaa, jolla selvitellään tarpeita ja puutteita työelämässä Opetussuunnitelmien (ops) toteuttamissuunnitelmat (totsu) ovat ammattikorkeakouluissa instrumentteja, joiden kautta tuoretta ennakointitietoa voidaan sisällyttää opetukseen: Vuosittain laaditaan ops:t, nyt on tekeillä vuonna 2013 aloittavien opiskelijoiden ops:t a ja siinä on koko neljän vuoden tutkinto. Jokaisesta opintojaksosta tehdään totsu vuosittain ja siinä voidaan tehdä kikkailua, jossa voidaan huomioida tuoreet työelämän osaamistarpeet. Suomalaisessa järjestelmässä opettajalla on lopulta suuri vapaus toteuttaa opetuksensa parhaaksi katsomallaan tavalla. Hän pohtii opintojaksoa toteuttaessaan sitä, miten kyseiset tavoitteet parhaiten saavutetaan. Lisäksi hänen tulisi uudistaa kurssimateriaalit vastamaan sen hetkistä tuoreita tutkimustietoa ja työelämän tarpeita. Tämä tilanne korostaa opettajan keskeistä roolia siinä, että ennakoinnin tulokset todella siirtyvät opetussuunnitelmien toteutukseen. Haastatteluissa korostettiin että ennakointitiedon jakelukanavien tulisi olla riittävän laajoja ja selkeitä, ettei ennakointitieto jää yksittäisen avainasemassa olevan henkilön pöydälle, vaan päätyy niiden käyttöön, jotka tietoa voivat opetuksessa ja sen suunnittelussa hyödyntää. Kiinteistö- ja rakentamisalalla korostuu opettajien merkitys viestin tuojina myös työelämän osaamistarpeiden muutoksista sekä yliopistoissa että ammattikorkeakouluissa. Viime mainitusta on esimerkki seuraavassa: Totsun (ops:n toteuttamissuunnitelma) suunnittelussa voin huomioida, jos tulee siinä vaiheessa signaaleja, niitä voi suoraan hyödyntää totsun suunnittelussa. Myös opiskelijoilta tulee viestejä työelämästä. Opintojaksokuvaukset ovat aika väljiä, oppitunneilla voidaan tehdä vaikka mitä. Ops:lla kontrolloidaan, ettei tehdä päällekkäisyyksiä, eikä jää opettamatta jotain tärkeää. Käytännön opetuksessa jotain voi kuitenkin jäädä opettamatta. Totsu on tärkeä. Opiskelijapalaute osoittaa, jos opettajilla jotain jää opettamatta. Haasteena on saada sivutoimisia opettajia työelämästä. He kertovat työ-elämästä tärkeää asiaa. Opettajien merkitys korostuu myös siinä, että ennakointitiedon huomioiminen ja työelämän muutoksiin vastaaminen vaatii ennen kaikkea muutoksia opetusmenetelmiin ja pedagogiikkaan. Muutokset pelkissä opetussuunnitelmissa eivät riitä: Itse kuitenkin haastaisin niin VOSEa kuin muitakin ennakointiprojekteja miettimään monialaisemmin tätä maailmaa, muistaen kuitenkin sen, ettei hylätä vahvaa substans- 46

47 siosaamista. Tarvitaan ns. T-osaajia (esimerkiksi oivallus -projekti; perinteisesti olemme tuottaneet I-osaajia, T-osaajat osaavat toimia monialaisessa ympäristössä). Tämä ei tarkoita opintojaksoja, jotka suoritetaan joltain toiselta alalta, vaan substanssiosaaminen pitäisi hankkia sellaisissa tosielämän tilanteissa, joissa on monipuolinen joukko ihmisiä työskentelemässä. Jatkossakaan ei pidä kuvitella, että voisimme kouluttaa henkilöitä, jotka ovat kaikkien alojen ammattilaisia vaan koulutamme esim. vahvoja rakennusalan ammattilaisia, jotka pystyvät toimimaan monialaisessa ympäristössä. Tämä T-osaajien kouluttaminen on siis enemmänkin opetusmenetelmä ja pedagogiikka kysymys, se ei onnistu suorittamalla toisen alan opintoja. Ennakointitiedon hyödyntämisen esteitä Selvityksen aineistonhankinnassa kysyttiin, millaisia mahdollisia esteitä ennakointitiedon hyödyntämiselle on. Ennakointitiedon perusluonne on jo haastava, kuten yksi haastateltava totesi: Ennakointitieto on erilaisia näkemyksiä siitä, mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Tämän yhdisteleminen on aina vaikeaa. Periaatteessa yliopistoissa on sosiaalista tilausta ennakointitiedon tuottamiselle ja hyödyntämiselle. Yliopistojen rahoitusjärjestelmä palkitsee, jos opiskelijat sijoittuvat nopeasti valmistumisensa jälkeen työelämään. Seuraava haastateltava kuvasi yliopistojen tilannetta näin: yliopistossa on 3 eri hanketta työelämän integraation parantamiseen, ollaan huolissaan tilanteesta, taustalla on myös rahoitusmalli. Se palkitsee jos opiskelijat sijoittuvat nopeasti työelämään valmistumisen jälkeen. Kiinteistö- ja rakennusalalla haastavimpana ennakointitiedon käyttämisessä pidettiin sitä, että prosessiin sisältyy aina epävarmuuksia. Ennakointitiedon kerääminen vaatii useita eri lähteitä ja niiden yhdistelemistä. Esimerkiksi teollisuus on toimialana sellainen, että tilanne voi muuttua hyvin nopeasti. Yliopistoissa resurssien niukkuus koettiin ongelmaksi ja samoin alan tutkintojen tiukat sisältömäärittelyt: Resurssien ja ajan puute vaikeuttaa sen huomioimista mitä työelämä vaatii, kun uusia kursseja ei voida perustaa, uudet sisällöt pitää sisällyttää olemassa oleviin kursseihin. Arkkitehtien perusammattitaito pitää saavuttaa, EU direktiivi säätelee tutkintojen sisältöjä, tässä on vaikea joustaa ennakointitiedon osoittamaan suuntaan. Jos ennakointitieto haluaisi vaikuttaa, viestin pitäisi mennä ministeriön tasolle, joka jakaa yliopistoille resursseja. Ilman resursseja yliopistot eivät voi toteuttaa muutoksia koulutusohjelmissa. Tällä hetkellä Aalto yliopiston johto ajaa vaatimuksia, jotka edellyttävät tiettyjä määriä yhteistä opetusta. Esitetyt opintopistemäärät eivät mahdu arkkitehdin tutkintorakenteeseen ilman ammattikurssien voimakasta supistamista.. Laitostasolla tulokset voidaan huomioida tehokkaasti. Ongelmia tulee vastaan yliopistotasolla, joka ei pysty reagoimaan muutostarpeisiin. Meneillään on voimakas yliopiston sisäinen yhtenäistämisprosessi, jossa halutaan ajaa kaikki koulutusohjelmat samaan muottiin. Ammattikorkeakouluissa kiinteistö- ja rakennusalalla koettiin ongelmaksi se, että vaikka työelämän osaamistarpeet kyetään osoittamaa, ei löydy opettajaa kyseisiä sisältöjä opettamaan: Työelämän edustajat kertovat neuvottelukunnassa, mitkä ovat uusia tuulia, esim. 3d mallinnus tulee, mutta ei löydy opettajia. Neuvottelukunnassa on yrityksiä mukana. Ratekon kautta on laadittu valtakunnallinen talonrakennustekniikan OPS. Kiinteistöalalla ei ole opsia. Noudatan näiden valtakunnallisten tahojen opseja melkein pilkulleen. 47

48 Ammattikorkeakoulututkinnot kiinteistö- ja rakennusalalla ovat myös tiukkaan säädeltyjä, jolloin niihin on vaikea sisällyttää ylimääräisiä opintoja pakollisten opintojen rinnalle: Ongelmana on se, että tutkinto on tietyn laajuinen, jos jotain otetaan sisälle niin jotain pitää ottaa pois. Tämä nollasummapeli aiheuttaa eturistiriitoja - omasta koulutusalasta ei olla valmiita tinkimään. Samankaltainen on tilanne myös yliopistojen rakennusalan arkkitehti- ja DI-tutkinnoissa, mutta niissä kuitenkin jouston ja valinnan vara on suurempi kuin ammattikorkeakouluissa. Haastatellut yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen rakennusalan edustajat kantoivat huolta siitä, että valmistuvat osaavat alan ammattilaisilta edellytettävät taidot. Tutkinnon suoritettuaan he voivat sitten hankkia lisäpätevyyksiä. Kuten aiemmin todettiin, opetussuunnitelmaprosessi on niin pitkä, että sillä ei pystytä nopeasti reagoimaan muutoksiin, mutta opetussuunnitelmien toteutussuunnitelmilla voidaan. Olennaista onkin, että opettaja- ja professorikunnalla (sekä yliopistoissa että ammattikorkeakouluissa) on hyvät tiedot siitä, mitä työelämässä tarvitaan. Jos ennakointiprosessi on onnistunut hyvin, opettajakunta voi omalla ammattitaidollaan luoda viimeisen silauksen ennakointiprosessille. Toisaalta jos opettajakunta ei ole ajan tasalla työelämän vaatimuksista, voi käydä niin, että opettajat eivät osaa reagoida oikein työelämän nopeisiin muutoksiin kehittämällä opetustaan ja tällöin ennakointiprosessista saadut tiedot eivät näy opiskelijoiden opetuksessa riittävästi. Korkeakoulujen täytyy huomioida sekin vaihtoehto, että opiskelija ei mene siihen työhön, johon heidät on koulutettu. Opintoja suunniteltaessa on huomioita, että se antaa myös sellaisia yleisiä taitoja, joita tulevaisuudessa tarvitaan. Aikuis- ja täydennyskoulutuksella on mahdollista kouluttaa ihmisiä työelämän muuttuneisiin tarpeisiin. Toisin sanoen pitää tunnistaa tiedot ja taidot (valmiudet), jotka tietyn ammattikorkeakoulu- tai yliopistotutkinnon suorittaneella henkilöllä on oltava sekä toisaalta esimerkiksi ennakointiprosessien kautta tunnistetut työelämän osaamistarpeet, joihin voidaan vastata täydennys- ja muuntokoulutusten kautta. Ensin mainittujen havaitsemiseen kiinteistö- ja rakennusalan korkeakoulu- ja yliopistokoulutuksessa on jo vakiintuneet järjestelmät ja tiedon lähteet. VOSE-projektin ennakointimallin kaltaiselle kokoavalle tiedolla ja lisätiedolle olisi kuitenkin käyttöä. 7.4 Odotukset hyödynnettävää ennakointitietoa kohtaan korkea-asteella Seuraavassa analysoidaan sitä, missä muodossa ennakointitiedon tulisi olla ja miten tarkalla tasolla sen tulisi olla, jotta sitä voitaisiin hyödyntää koulutuksen kehittämisessä, onko VOSE-projektissa tuotettu ennakointitieto hyödynnettävissä korkeakouluissa opetuksen sisältöjä sekä tutkintorakenteita kehitettäessä sekä sitä mitä tulisi huomioida laadittaessa suunnitelmaa 3 5 vuodelle ennakoitavista aloista ja eri aloja koskevien ennakointiprosessien ajoituksesta. Selvityksen kyselyssä vastaajilta kysyttiin sitä, millaista ennakointitiedon tulisi olla, jotta sitä voitaisiin hyödyntää tutkintojen suunnittelussa. Vastaajia pyydettiin kerto-maan, millainen tulisi olla ennakointitiedon tarkkuus ja miten ennakointitietoa tulisi eritellä ja kategorisoida. Sekä ammattikorkeakouluissa että yliopistoissa katsottiin, että ennakointitieto ei voi olla kovinkaan tarkkaa pitkällä aikavälillä. Ammattikorkea-koulusta tulevat vastaajat painottivat vastauksissaan toivetta että ennakointitiedossa tavoitetaan sekä välit- 48

49 tömät ja lyhyen aikavälin työelämän muutokset että pidemmän aikavälin trendin kaltaiset muutokset: Vähintäänkin suunnittelun aikajänteen mukaan ja tietysti koulutusalan / pääaineen tai koulutusohjelman. Pitkän aikavälin tieto tuskin voi olla tarkkaa. Vuotuisen opetussuunnitelman tarkistuksen tiedot saisivat olla hyvinkin yksityiskohtaisia, jotta niistä saisi jotain irti. Yliopistolta tulleissa vastauksissa ennakointitietoa katsottiin tarvittavan taustietona opetussuunnitelmia tehtäessä: Ennakointitieto nykyisessä muodossaan on varmaan hyödyllistä taustatietoa siitä, millaisia kehitystrendejä on menossa. Tarkkuustaso voi olla karkea. Ennakointitietoa tulisi käyttää nimenomaan taustamateriaalina, ei suoraan päätöksenteon pohjana. Yksi vastaaja myös painotti sitä, että ennakointiprosessin pitäisi onnistua niin hyvin, että ehdittäisiin ensin kouluttaa opettajat, jotka voivat sitten suunnitella ja opettaa uusia asioita tai opettaa uudella tavalla. Myös kansainvälinen kehitys täytyy ottaa huomioon tutkintoja suunniteltaessa. Haastatteluissa yliopistolaiset pohtivat, että ennakointitiedon tulisi olla helposti saatavilla, tulkittua hyödynnettävissä olevaa tietoa. Luettavuus on tärkeää. On tärkeää, että tieto on omaksuttavissa, että ei tarvitse kuvioista itse kaivaa tietoja. Pitäisi olla linkistö tai portaali, mistä saa erilaista ennakointitietoa, tämmöinen datapankki olisi käyttökelpoinen. Tämmöinen systeemi olisi tarpeellisempi ja parempi kuin se, että opiskelijoilta 5 vuotta valmistumisen jälkeen kysytään, mihin he ovat sijoittuneet ja mitä osaamista työnantaja heiltä vaatii, tätä kyselyä opiskelijoilta tehdään myös valtakunnallisesti ja näin saadaan vertailutietoa eri yliopistojen ja alueiden välillä. Aineistonhankinnassa pohdittiin, onko VOSE-projektissa tuotettu ennakointitieto hyödynnettävissä korkeakouluissa opetuksen sisältöjä sekä tutkintorakenteita kehitettäessä. Samoin pohdittiin sitä, onko opetuksen sisältöjen kehittämisessä ja tutkintorakenteiden uudistamisessa joitain tiettyjä syklejä, joiden perusteella suunnitelma tulisi tehdä ja kulloinkin ennakoitavat alat valita. Kyselyn vastaajilta kysyttiin, miten hyvin he tuntevat VOSE-projektia. Yli puolet vastaajista tunsi projektin kohtalaisesti ja lopuilla tuntemus oli vähäisempää (kuva 10). Kohtalaisesti Huonosti Erittäin huonosti N Kuva 10. Miten tunnette valtakunnallista osaamistarpeiden ennakointiprojektia (VOSE-projekti)? (Kysely korkeakouluille, N 9) Haastatelluista ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen edustajista ne, jotka olivat olleet jotenkin mukana VOSE-projektin organisoimissa toimenpiteissä, tunsivat projektin. Muille VOSE-projekti oli jäänyt miltei täysin tuntemattomaksi. Myöskään kiinteistö- ja rakennusalan osaamistarveraporttia (2011) alan toimijat eivät tunteneet, mikäli eivät olleet osallistuneet jollain tavoin projektiin. 49

50 VOSE-projektissa tuotettu ennakointitieto on hyödynnettävissä tarkastelun kohteena olleella kiinteistö- ja rakennusalalla myös ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa. Kiraosaamistarveraportissa (2011) otetaan selkeästi kantaa yliopisto- ja ammattikorkeakoulututkintojen kehittämiseen. Raportissa esitetään mm. seuraavia yliopistoja ja ammattikorkeakouluja koskevia toimintasuosituksia: tulee lisätä työssäoppimista ja yhteistyötä työelämän kanssa, opiskelun luonnetta tulee muuttaa paremmin projektissa työskentelyä vastaavaksi, kiinteistöpalvelualalle tarvitaan uusi ammatti- ja erikois-ammattitutkinto ja näiden koulutusten jatkumo on ulotettava myös ammattikorkeakoulu- ja yliopistotasolle, lisätään johtamiskoulutusta sekä tutkimuksen johtamisen ja tekemisen koulutusta, korkeakouluissa opetuksen tulisi tapahtua mahdollisimman paljon englanniksi. Nämä ovat selkeästi suosituksia, joita korkeakoulujen tulisi hyödyntää. Samoin hankkeesta tehdyn ja tässä julkaisussa raportoidun ulkoisen arvioinnin tulosten perusteella VOSEprojektin ennakointitieto on hyödynnettävissä kaikilla koulutusasteilla. Haastatelluilta kysyttiin, mitä tulisi huomioida laadittaessa suunnitelmaa 3 5 vuodelle ennakoitavista aloista ja eri aloja koskevien ennakointiprosessien ajoituksesta. Haastateltavat olivat sitä mieltä, että pitäisi valita ne alat, joihin oletetaan kohdistuvan eniten muutostarpeita. Näillä aloilla tarvitaan eniten ennakointitietoa. Haastateltavien mielestä koulutuksen sisällön ennakointi onnistuu korkeakoulujen sisällä, mutta näiden päätösten tueksi tarvittaisiin kokonaisnäkemystä koulutustarvemääristä eli määrällistä ennakointia. Yksi haastatelluista esitti, että tulisi valtakunnan tasolla pääaineittain pohtia, onko valmistuvia sopiva määrä alakohtaisiin tarpeisiin nähden. Järjestelmän täytyisi olla mahdollisimman vaikuttava ja sen tulisi tuottaa hyödynnettävää, monipuolista ja luotettavaa tietoa. Haastateltujen näkemyksissä korostui toive määrillisen ennakoinnin organisoimisesta valtakunnallisena toimintana, jonka kautta saataisiin kokonaisnäkemys ennakoitavan alan määrällisistä koulutustarpeista. Laadullisessa osaamistarpeiden ennakoinnissa luotettiin paikalliseen osaamiseen ja näkemyksiin. Kuitenkin myös laadullinen osaamistarpeiden ennakointi vaatii laajaa ja monialaista näkemystä siitä, miten ennakoinnin kohteena olevaan alaan kohdistuvat osaamistarpeet tulevaisuudessa muuttuvat. VOSE-projektissa toteutetuissa osaamistarveselvityksissä tämänkaltaista kokonaisnäkemystä on onnistuttu hyvin tuottamaan. Haastatteluissa esitettiin myös, että korkeakouluille tulossa oleviin substanssiarviointeihin (akkreditointeihin) liitettäisiin osaksi se, miten nämä korkeakoulut hyödyntävät ennakointitietoa opintojensa suunnittelussa ja millaisia vaikutuksia tällä on ollut. Tällaisen prosessin osana ennakointitieto saataisiin pysyvällä tavalla osaksi koulutuksen suunnittelua. Haastateltavien mukaan ennakointitietoa tulisi kerätä työnantajilta siten, että kysytään niiltä ihmisiltä, jotka ovat suorassa yhteydessä käytännön työskentelyyn. Näin parannetaan tiedon tarkkuutta ja analyyttisyyttä. Jos kyselyitä tehdään, täytyy miettiä, että mitä kysytään keneltäkin. Esimerkiksi tutkinnon antamista valmiuksista käytännön työn tekemiseen pitäisi kysyä niiltä henkilöiltä, jotka ovat valmistuneet yliopistosta hiljattain ja ovat olleet muutamia vuosia töissä. He osaavat parhaiten kertoa sen, miten koulutus on tukenut työntekoa ja vastannut tarpeita. Heidän esimiehiltään taas pitäisi kysyä asioita ylemmiltä tasoilta ja niillä tarvittavista taidoista sekä heidän käsityksiään tulevaisuuden osaamistarpeista. Ylimmällä johdolla on paras 50

51 käsitys pitkän aikavälin strategisista painotuksista ja niiden asettamista, kenties uusista, osaamistarpeista ja -vaatimuksista. VOSE-projektissa tähän haasteeseen on vastattu C&Q-profession osaamistarvekartoitusmenetelmän avulla. C&Q-profession -järjestelmän avulla voidaan määrittää ammattiryhmäkohtaiset osaamistarpeet sekä tehdä eri alojen yritysten ja muiden työorganisaatioiden osaamistarpeiden yhdistelyä ja vertailua. Haastatteluilla työorganisaatioista kootuista tiedoista kootaan C&Q-profession -tietokanta, jota päivitetään ja pidetään ajan tasalla. Tietokannasta saadaan näkemyksiä eri toimialojen, osaamisalojen, ammattien tai organisaatioiden osaamistarpeiden tulevista muutoksista. Kun kyselyn vastaajilta kysyttiin asioita, jotka pitäisi ottaa huomioon, jotta tutkintojen suunnittelussa käytettävä ennakointitieto olisi mahdollisimman hyvin hyödynnettävissä, ei vastauksissa ollut havaittavissa eroa ammattikorkeakoulun tai yliopiston välillä. Kolme vastaajaa oli sitä mieltä, että tarvitaan lisää tietoa erilaisista ennakoinnin tietolähteistä ja niiden taustoista. Yksi näistä vastaajista haluaisi myös tukea ja rohkaista koulutusasteiden välistä ennakointiyhteistyötä. Kaksi vastaajaa suhtautui ennakointi-tietoon, erityisesti määrällisen ennakoinnin tuottamaan tietoon, hyvin varauksellisesti. Määrällisten ennakointitietojen käyttämistä koulutuksen suunnittelussa pidettiin hyvin vaikeana ja jopa mahdottomana. Ennakointi on parhaimmillaankin vain nykyisen tilanteen ekstrapolointia tulevaisuuteen. Elinkeinorakenteen muutokset näkyvät siinä puutteellisesti, koska emme tiedä tällä hetkellä, miten yritystoiminta kehittyy. Esim. mikään järjestelmä ei osannut ennakoida kaivosteollisuuden nousua tai mobiililaitteiden suunnittelun vähenemistä. Pitäisi myös uskoa siihen, että pitkällä aikavälillä syntyneet koulutusrakenteet ovat monelta osin tarkoituksenmukaisia, ilman, että tehdään liian nopeita muutoksia. Esimerkkejä on jo olemassa esim. lääkäri ja hammaslääkäri-koulutuksen aloilla, ensin vähennetään, sitten taas lisätään. 51

52 8 Kokoava tarkastelu Tutkimuksessa on etsitty vastauksia ammattikoulutukseen ja korkea-asteen koulutukseen liittyviin tutkimuskysymyksiin. Seuraavassa esitetään niihin löydetyt vastaukset tutkimuksen johtopäätöksinä sekä suositukset VOSE-projektin tulosten juurruttamisen vahvistamiseksi ja laadullisen ennakoinnin kehittämiseksi. Ammattikoulutukseen liittyvät tutkimuskysymykset Millaisia ovat tutkintojen perusteiden laadintaprosessi ja tutkintorakenteiden uudistamisen valmisteluun liittyvä prosessi? Tähän kysymykseen on vastattu ja prosessit kuvattu aiemmin raportissa. Hyödynnetäänkö prosesseissa ennakointitietoa tulevaisuuden osaamistarpeista? Jos hyödynnetään, niin missä vaiheissa prosessia? Tutkintorakenteen, tutkintojen ja tutkintoperusteiden uudistaminen perustuu osaamistarpeiden ennakointitietoon. Tätä tietoa hyödynnetään ja se koetaan tärkeimmäksi etenkin tutkintojen perusteiden laadintaprosessin sekä tutkintorakenteiden uudistamisprosessin alkuvaiheissa. Millaista ennakointitietoa hyödynnetään? Mitkä ovat ennakointitiedon lähteet? Ennakointitietona hyödynnetään erillisiä ennakointiprojekteja ja niissä tuotettua aineistoa, tutkimuslaitosten, yliopistojen, työmarkkinaosapuolten sekä työelämän eri tahojen tuottamaa aineistoa ja näkemyksiä suoraan alan yrityksistä. Tulevaisuuden osaamistarpeiden ennakoinnissa hyödynnetään monipuolisesti eri tahoilta ja erilaisista lähteistä saataviin näkemyksiä. Millaisia mahdollisia esteitä ennakointitiedon hyödyntämiselle on? Ennakointitiedon hyödyntämistä vaikeuttavat ainakin ennakointitiedon riittämättömäksi koettu tarkkuus, saatavilla olevan ja ajankohtaisen tiedon sattumanvaraisuus sekä eri lähteistä saatavan tiedon ristiriitainen sisältö. Toisaalta tiedon päällekkäisyys on koettu ongelmaksi: laadulliseen ennakointiin keskittyvissä töissä on tukeuduttu toisiin raportteihin ja toistettu niiden sisältöä eikä ole onnistuttu avaamaan riittävästi uusia näkökulmia. Ennakointitiedon hyödyntämistä vaikeuttavat myös eri tahojen toisistaan poikkeavat intressit, joiden vuoksi osa toimijoista vastustaa ennakointitiedon osoittamien muutosten toimeenpanoa. Toisaalta VOSE-projektissa toteutetun kaltaiset avoimet, laajat ja osallistavat ennakointiprosessit ovat hyviä keinoja päästä eteenpäin välittämästä intressien vartioinnista ja avata tietä uudenlaiselle tulevaisuusorientoituneelle ajattelulle ja toiminnalle. Näiden johtotähtenä on löytää toimivia ratkaisuja ennakoitavan alan tuleviin osaamistarpeisiin, ei oman taustayhteisön intressien puolustaminen. 52

53 Suositus Ennakoinnin kehittämisessä pitää pyrkiä nimenomaan siihen, että ennakointitiedon tarve ja tarjonta kohtaavat. VOSE-ennakointimallilla on mahdollisuus parantaa tarpeiden ja tarjonnan kohtaantoa eli tuottaa laadukasta ennakointitietoa, jossa luodaan laajapohjainen kokonaiskuva ennakoitavan alan kehityksestä, tehdään synteesi eri lähteistä saatavasta ennakointitiedosta ja eliminoidaan eri lähteistä saatavan ennakointitiedon mahdollista ristiriitaisuutta sekä tehdään uusia avauksia. Malli myös parantaa laadullisen ennakointitiedon tuottamisen koordinointia, sovittelee yhteen erilaisia intressejä sekä vahvistaa tulevaisuusorientoinutta toimintaa. Nämä mallin myönteiset piirteet vahvistavat ennakointitiedon vaikuttavaa hyödyntämistä. Millaista ennakointitiedon tulisi olla, jotta sitä voitaisiin hyödyntää? Osaamistarpeiden ennakointitiedossa tulisi käsitellä sekä yleisiä, useille aloille yhteisiä osaamistarpeita, että alakohtaisia osaamistarpeita. On myös tärkeää, että ennakointiprosesseissa otetaan huomioon tietyn klusterin kehityksen lisäksi myös vastaavat asiat naapuriklustereissa ja huomioidaan oleelliset toimialojen väliset rajapinnat. Alojen sisällä ennakointitietoa voisi jäsentää esim. työprosessien, työmenetelmien, työvälineiden, työssä tarvittavan tiedon sekä ydinosaamisten näkökulmasta. Sen lisäksi työn vaativuudesta olisi hyvä saada tietoa. Sen perusteella voidaan ratkaista, minkä tutkinnon ja koulutusasteen koulutusta mikäkin tehtävä vaatii. Onko VOSE-projektissa tuotettu ennakointitieto hyödynnettävissä tutkintojen perusteita ja tutkintorakenteita kehitettäessä? VOSE-projektin pääpainon koetaan olleen ennakointimallin kehittämisessä eikä projektin aikana tuotettua ennakointitietoa ole vielä koettu erityisen hyödylliseksi. Mallissa nähdään kuitenkin hyvä pohja ennakointitiedon tuottamiselle jatkossa. Projektissa toteutettujen pilottien tuottamissa osaamistarveraporteissa on kuvattu monipuolisia ja mahdollisia tulevaisuuden kuvia sekä annettu toimintasuosituksia, jotka perustuvat ennakointitietoon ja ovat hyödynnettävissä tutkintojen suunnittelussa ammatillisessa koulutuksessa. VOSE-projektin tuottama ennakointitieto ei yksin riitä osaamistarpeiden ennakoimiseksi tutkintorakenteen, tutkintojen ja tutkintoperusteiden uudistamistyössä. Monipuolinen lähteiden käyttö on välttämätöntä. Suositus VOSE-projektissa kehitetyn ennakointimallin tulisi toimia suodattimena, jonka kautta laajasta ennakointitiedosta luodaan kokonaiskuva ennakoitavan alan tulevasta kehityksestä. Tämän laajapohjaisen prosessin kautta syntyneen ennakointitiedon tulee olla hyödynnettävissä tutkintojen suunnittelussa. Onko tutkintojen perusteiden laatimisen tai tutkintorakenteiden uudistamisen prosesseissa joitain tiettyjä syklejä, joiden perusteella suunnitelma 3-5 vuodelle ennakoitavista aloista ja eri alojen ennakointiprosessien ajoituksesta tulisi tehdä ja kulloinkin ennakoitavat alat valita? Kulloinkin ennakointiprosessiin valittavien alojen välillä on tehtävä priorisointia sen perusteella, miten vauhdikkaasti työelämä eri aloilla muuttuu. Myös priorisointipäätökset edellyttävät läpinäkyviä, analyyttisiä ja syvällisiä toimialojen tilanteiden analysointeja. 53

54 Kiinteitä syklejä ennakoinnin toteuttamiseen ammatillisessa tai korkeakoulutuksessa ei tämän selvityksen tiedonhankinnan perusteella tunnisteta. Koulutuksen ja opetuksen sisältöjen kehittämiseen korkea-asteella liittyvät tutkimuskysymykset Millaisia ovat prosessit, joilla ammattikorkeakoulut laativat koulutusohjelmien sisällöt ja opetussuunnitelmat? Tähän kysymykseen on vastattu ja prosessit kuvattu aiemmin raportissa. Millaisia ovat prosessit, joilla yliopistot laativat koulutusohjelmien sisällöt ja osaamistavoitteet? Yliopistojen koulutusohjelmien laatimisen sisällöt on kuvattu aiemmin raportissa. Olennaista on huomata, että yliopistojen osaamistavoitteiden laatimisessa on useita tasoja ja koulutusohjelmien sisältöjä päivitetään vuosittain. Erityisesti paikallisella, laitoksen ja vastuuopettajan tasolla, kyetään myös ilmeisen joustavasti reagoimaan havaittuihin osaamistarpeiden muutoksiin. Vastuuopettajan lisäksi on vielä opetussuunnitelmaa toteuttavat muut opettajat, jotka muuttavat suunnitelman käytännön opetukseksi. Suositus Ennakointitiedon vaikuttavuuden edistämiseksi on olennaista, että kaikkiin koulutusohjelmien laatimisen tahoihin ja tasoihin kyetään vaikuttamaan sekä tuottamaan ja tarjoamaan heille hyödynnettävissä olevaa ennakointitietoa. Käytetäänkö ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa koulutuksen sisältöjen suunnittelussa ja kehittämisessä ennakointitietoa osaamistarpeista? Osa ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen tutkintojen suunnittelusta vastaavista on tyytyväisiä ennakointitiedon hyödyntämisen määrään jo nykyisellään. Osa ajattelee, että ennakointitietoa tulisi hyödyntää nykyistä enemmän. Kuitenkin kaiken analysoidun tutkimusaineiston perusteella voidaan todeta, että ennakointitietoa hyödynnetään tutkintojen suunnitteluprosesseissa. Tiedon käytöllä on vakiintunut asema ja tässä mielessä maaperä on otollinen ennakointitiedon nykyistä laajemmalle ja systemaattisemmalle hyödyntämiselle. Tutkimusaineistosta nousi esille tarve laadullisen ennakoinnin tuottamalle aineistolle yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa. Kokoavalle kokonaisnäkemyksiä tarjoavalle ennakointitiedolle on kysyntää. Jossain määrin haitallista ja laadullisen ennakoinnin laajempaa käyttöä hidastavaa on se, että nimenomaan määrällisen ennakoinnin kautta mielletään koko ennakointitoiminta. Suurimmat ennakkoluulot ja epäluottamus ennakointia kohtaan kumpuavat nimenomaan määrällisestä ennakoinnista. Sen sijaan laadullista ennakointia kaivataan lisää suunnittelun apuvälineeksi. Tutkimuksessa tarkastellulla kiinteistö- ja rakennusalalla ennakointitietoa osaamistarpeista käytetään systemaattisesti. Opettajakunnan yhteydet työelämään ovat kiinteät ja osaamistarpeiden tuntemus on laajaa. 54

55 Suositus Tiedotusta laadullisen ennakoinnin erityisluonteesta tulee lisätä. Millaista ennakointitietoa ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa hyödynnetään? Mitkä ovat ennakointitiedon lähteet? Ammattikorkeakoulut ja yliopistot käyttävät hyvin erilaista ja monesta lähteestä tulevaa ennakointitietoa. Ammattikorkeakouluista valmistutaan yleensä rajattuun ammattiin ja työllistytään usein ammattikorkeakoulun lähialueille. Tämä tukee ammattikorkeakouluille asetettua aluevaikuttamisen tehtävää. Tällöin ennakoinnissakin pitäisi pystyä tunnistamaan ammattikorkeakoulun maantieteellisen toimi- ja vaikutusalueen työelämän osaamistarpeet. Yliopistotutkinto tarjoaa valmiudet monenlaisiin ammatteihin, joten painotus on kansallisessa ja kansainvälisessä ennakointitiedossa. Kuitenkin myös yliopistoilta odotetaan yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen vaikuttavaa hoitamista. Yliopistojen pitää pystyä vastaamaan ennakoinnilla havaittuihin yliopistokoulutettuihin kohdistuviin työelämän osaamistarpeisiin maantieteellisellä toimi- ja vaikutusalueellaan. Laadullisella ennakoinnilla pitäisi pystyä tuottamaan tietoa myös paikallisista ja alueellisista työelämän osaamistarpeista. Kiinteistö- ja rakennusalalla sekä yliopistoista että ammattikorkeakouluista valmistutaan rajattuihin ammatteihin, joiden osaamisvaatimukset on tarkasti määritelty. Tutkintojen ja opetussisältöjen suunnittelussa hyödynnetään ennen kaikkea viranomaisten ja ammattijärjestöjen tuottamaa tietoa alan osaamisvaatimuksista. Suositus VOSE-ennakointimallin jatkokehittämisessä on tärkeää huomioida, että se tarjoaa hyödynnettävää tietoa ja toimintamallin valtakunnallisen, alueellisen ja paikallisen tason ennakoinnin tarpeisiin. Tuotettu tieto on valtakunnallista, mutta ennakointimallin ja ennakointitiedon pitää olla sellaista, että niitä voidaan myös alueilla hyödyntää. Missä vaiheissa prosesseja ennakointitietoa ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa hyödynnetään? Ennakointitietoa hyödynnetään hyvin monessa eri vaiheessa. Tutkintotasolla koulutustarpeiden määrällistä ennakointitietoa tulee huomioiduksi, kun opetus- ja kulttuuriministeriö jakaa aloituspaikkoja. Varsinainen opetussuunnitelmaprosessi eroaa ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen välillä, mutta molemmissa pyritään huomioimaan käytettävissä oleva ennakointitieto. Erityisesti suunnitteluprosessin alkuvaiheissa ennakointitiedon hyödyntäminen on luontevaa. Opetussuunnitelmat kattavat useamman vuoden, mutta niiden toteuttamissuunnitelmissa voidaan nopeastikin (yleensä vuosittain) reagoida ennakoinnilla havaittuihin osaamistarpeiden muutoksiin. Opettajilla on keskeinen rooli ennakointitiedon käyttäjinä opetusta toteuttaessaan ja opintomateriaaleja päivittäessään. 55

56 Suositus VOSE-projektin tulosten juurruttamisessa tulee kiinnittää voimakkaasti huomiota opettajien kouluttamiseen ja heille tiedottamiseen, jotta he hyödyntäisivät VOSE-mallin mukaisten ennakointiprosessien tuottamaa ennakointitietoa ja jotta ennakoinnin tulokset todella siirtyvät opetussuunnitelmien toteutukseen. Mitkä ovat mahdolliset esteet ennakointitiedon käyttämiselle ammattikorkea-kouluissa ja yliopistoissa? Ennakointitiedon kokoamiseen ja käyttöön sisältyy aina epävarmuuksia. Tässä tutkimuksessa kerätyn aineiston perusteella ennakointitieto mielletään usein epävarmaksi ja arastellaan siihen perustuvien päätösten ja suunnitteluratkaisujen tekoa. Ennakointitiedon kerääminen vaatii useita eri lähteitä ja niiden yhdistelemistä. Työelämässä esimerkiksi teollisuudessa työvoiman osaamistarpeet voivat muuttua nopeasti. Opetussuunnitelmaprosessi puolestaan on niin pitkä, että sen avulla on vaikea välittömästi reagoida osaamistarpeiden muutoksiin, vaikka käytettävissä olevan ennakointitiedon perusteella uudistustarpeet olisivat nähtävissä. Olennaista onkin, että opettajilla ja professoreilla (sekä yliopistoissa että ammattikorkeakouluissa) ovat hyvät tiedot siitä, mitä työelämässä tarvitaan. Jos opettajakunta ei ole ajan tasalla työelämän vaatimuksista eikä tunne ja käytä ennakointitietoa, se voi heikentää olennaisesti ennakointitiedon vaikuttavaa hyödyntämistä. Osaava ja aktiivinen opettaja voi sen sijaan muuttaa ennakointitiedon käytännön opetussisällöiksi rikkomatta silti monivuotisen opetussuunnitelman linjauksia. Tutkimuksessa tarkastellulla kiinteistö- ja rakennusalalla tutkinnot ovat tietyn laajuisia ja jos uusia sisältöjä otetaan mukaan esimerkiksi ennakointitiedon motivoimina, joudutaan yleensä poistamaan jotain. Tämä aiheuttaa intressiristiriitoja, jotka hidastavat ennakointitiedon edellyttämien muutosten aikaansaamista. Laadullisen ennakointitiedon hyödyntämistä haittaavat resurssipula, puute uudet sisällöt hallitsevista opettajista sekä opetushenkilökunnan muutosvastarinta. Lisäksi tutkinnon suorittaneiden osaamisvaatimukset kiinteistö- ja rakennusalalla ovat tarkoin säädeltyjä, eikä niitä voida laiminlyödä. Niiden muuttaminen on hidasta ja edellyttää ennakointitiedon ja -prosessien suuntaamista viranomaisille ja ammattijärjestöille. Missä muodossa ennakointitiedon tulisi olla ja miten tarkalla tasolla sen tulisi olla, jotta sitä voitaisiin hyödyntää koulutuksen kehittämisessä ammattikorkea-kouluissa ja yliopistoissa? Ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa katsottiin, ettei ennakointitieto voi olla kovinkaan tarkkaa pitkällä aikavälillä. Sen sijaan vuosittaiseen opetussuunnitelmasykliin tuotettavat tiedot saisivat olla tarkkoja ja yksityiskohtaisia. Ammattikorkeakoulussa korostuu työelämän tarpeiden ennakoiminen. Yliopistoissa ennakointitietoa katsottiin tarvittavan taustatietona opetussuunnitelmia tehtäessä. Myös kansainvälinen kehitys täytyy ottaa huomioon ennakointiprosesseissa ja tutkintojen sisällöissä. Kansainvälinen painotus tuli hyvin esille myös VOSE-projektin organisoimissa osaamistarveselvityksissä. Tarvitaan lisää tietoa erilaisista ennakoinnin tietolähteistä ja niiden taustoista, jotta tieto olisi uskottavampaa ja helpommin hyödynnettävissä. Korkeakouluopintoja suunniteltaessa on huomioitava, että ne antavat sellaisia yleisiä taitoja, joita tulevaisuudessa tarvi- 56

57 taan. Aikuis- ja täydennyskoulutuksella on mahdollista kouluttaa ihmisiä työelämän muuttuviin tarpeisiin. Esimerkiksi VOSE-projektissa toteutetun kaltaisilla ennakoivilla osaamistarveselvityksillä pitää tunnistaa yhtäältä tiedot ja taidot (valmiudet), jotka tietyn ammattikorkeakoulu- tai yliopistotutkinnon suorittaneella henkilöllä on oltava sekä toisaalta työelämän osaamistarpeet, joihin voidaan vastata täydennys- ja muuntokoulutusten kautta. Tämä toteutuu parhaiten eri koulutusasteiden ja eri koulutusmuotojen välistä ennakointiyhteistyötä tekemällä, kuten VOSE-projektissa on tehty. Suositukset Koulutusasteiden ja koulutusmuotojen välisen ennakointiyhteistyön kehittämisessä VOSEprojekti on tehnyt arvokasta työtä. Tämä pitää säilyttää toiminnan keskeisenä perusulottuvuutena myös VOSE-ennakointimallin jatkokehittämisessä. Jos halutaan tutkintoihin isoja ennakointitiedon osoittamia muutoksia, tieto pitää saattaa ymmärrettävässä muodossa tutkintojen perusteita säätelevien ja koulutusaloille resursseja myöntävien viranomaistahojen käyttöön. Kutakin ennakoinnin kohteena olevaa alaa koskevan ennakointitiedon jakamisessa pitää varmistaa, että se tavoittaa mahdollisimman laajasti opettajakunnan ja muut kyseisen alan keskeiset toimijat. Opettajille pitää jakaa ennakointitietoa ja antaa koulutusta ennakointitiedon merkityksestä. Onko VOSE-projektissa tuotettu ennakointitieto hyödynnettävissä korkeakouluissa opetuksen sisältöjä sekä tutkintorakenteita kehitettäessä? VOSE-projektissa tuotettu ennakointitieto on hyödynnettävissä korkeakouluissa. Esimerkiksi tarkastelun kohteena olleen kiinteistö- ja rakennusalan osaamistarveraportissa (2011) otetaan selkeästi kantaa yliopisto- ja ammattikorkeakoulututkintojen kehittämiseen. Raportissa yliopistoja ja ammattikorkeakouluja koskevia toimintasuosituksia, joita organisaatiot voivat hyödyntää. Kiinteistö- ja rakennusalalla on jo nykyisellään vakiintuneet tavat koota ja käyttää ennakointitietoa työelämän osaamistarpeiden muutoksista. VOSE-projektin kaltaisesta ennakointimallista uskotaan olevan hyötyä, mutta VOSE-projektia ja sen tuotoksia ei kovin hyvin tunneta. Tiedotusta VOSE-projektin tuotoksista ja niiden jatkokehittelystä ja hyödyntämisestä tuleekin lisätä. Mitä tulisi huomioida laadittaessa suunnitelmaa 3 5 vuodelle ennakoitavista aloista ja eri aloja koskevien ennakointiprosessien ajoituksesta? Tutkimusaineiston mukaan pitäisi valita ne korkeakoulutuksen alat, joihin oletetaan kohdistuvan eniten muutostarpeita. Näillä aloilla tarvitaan eniten ennakointitietoa. Ennakointiprosessien tulisi tuottaa hyödynnettävää, monipuolista ja luotettavaa tietoa. Ennakointitietoa tulee kerätä työnantajilta siten, että kysytään niiltä ihmisiltä, jotka ovat suorassa yhteydessä käytännön työskentelyyn. Näin parannetaan tiedon tarkkuutta ja analyyttisyyttä. VOSE-projektissa tähän haasteeseen on vastattu C&Q-profession osaamistarvekartoitusmenetelmän avulla. 57

58 Laadullinen osaamistarpeiden ennakointi vaatii laajaa ja monialaista näkemystä siitä, miten ennakoinnin kohteena olevaan alaan kohdistuvat osaamistarpeet tulevaisuudessa muuttuvat. VOSE-projektissa toteutetuissa osaamistarveselvityksissä tämänkaltaista kokonaisnäkemystä on onnistuttu hyvin tuottamaan. Korkeakoulujen ja yliopistojen arvioinneissa tulee analysoida, miten nämä hyödyntävät ennakointitietoa opintojensa suunnittelussa ja millaisia vaikutuksia tällä on ollut. Samoin ennakointitiedon käyttö tulee saada osaksi yliopistojen ja korkeakoulujen laadunhallintatyötä. Tällaisten prosessien osana ennakointi juurtuu pysyväksi osaksi organisaatioiden toimintaa. Samoin VOSE-projektin tulosten juurruttamiseksi on tärkeää, että laadullisen ennakointitiedon hyödyntäminen liitetään entistä vahvemmin osaksi koulutusorganisaatioiden laatujärjestelmiä. 58

59 Lähteet Ammattikorkeakoululaki 351/2003 Hallituksen esitys 206/2002 Kiinteistö- ja rakentamisalan osaamistarveraportti (2011). Valtakunnallinen ammatillisten osaamistarpeiden ennakointi (VOSE) -projekti. Raportit ja selvitykset 2011:23. Mustonen, Verna, Jouni Ponnikas, Tommi Ålander & Keimo Sillanpää (2010). Valtakunnallinen ammatillisten osaamistarpeiden ennakointi (VOSE) -projektin ulkoinen arviointi Väliarviointi Kajaanin yliopisto-keskus / AIKOPA ja TK-Eval. Mustonen, Verna, Jouni Ponnikas, Tommi Ålander & Keimo Sillanpää (2011). Valtakunnallinen ammatillisten osaamistarpeiden ennakointi (VOSE) -projektin ulkoinen arviointi kohteena toteutetut pilotit sekä työseminaarit. Kajaanin yliopistokeskus / AIKOPA ja TK-Eval. Opetushallitus (2012). VOSE-projekti. Internet-sivut: < ennakointi/osaamistarpeiden_ennakointi/vose-projekti> Opetus- ja kulttuuriministeriö (2010). Ammatillisen tutkintojärjestelmän kehittämishankkeen loppuraportti. Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2010:15. Opetusministeriö (2008). Selvitys koulutus- ja osaamistarpeiden kehittymisestä sekä ennakoinnin tilasta ja kehittämistarpeista. Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2008:5. Valtioneuvoston asetus ammattikorkeakouluista 352/2003 Valtioneuvoston asetus yliopistojen tutkinnoista 794/2004 Yliopistolaki 558/

60 Liite 1. Kysely sidosryhmille 2012 Valtakunnallinen ammatillisten osaamistarpeiden ennakointi (VOSE) -hankkeen loppuarvioinnin kysely sidosryhmille 2012 Vastaukset käsitellään luottamuksellisesti siten, etteivät yksittäisten vastaajien henkilötiedot ja kommentit paljastu arvioinnin raportoinnissa. I TAUSTA 1. Oletko VOSE-projektin ohjausryhmän tai yhteistyöryhmän varsinainen tai varajäsen? Rastita. Olen ohjausryhmän varsinainen jäsen Olen ohjausryhmän varajäsen Olen yhteistyöryhmän varsinainen jäsen Olen yhteistyöryhmän varajäsen En ole ohjausryhmän tai yhteistyöryhmän jäsen tai varajäsen, vaan 2a. Jos olet ohjausryhmän jäsen tai varajäsen, arvioi seuraavia väittämiä. Vastausvaihtoehdot: 1=huonosti, 2= kohtalaisesti, 3=hyvin, 4=erinomaisesti. Rastita. Ohjausryhmä on onnistunut projektin toteutuksen tukemisessa Projektin ohjausryhmän jäsenet ovat sitoutuneet projektin tavoitteisiin Projektin ohjausryhmä on edistänyt projektin tulosten saavuttamista b. Jos olet yhteistyöryhmän jäsen tai varajäsen, arvioi seuraavia väittämiä. Vastausvaihtoehdot: 1=huonosti, 2= kohtalaisesti, 3=hyvin, 4=erinomaisesti. Rastita. Yhteistyöryhmä on onnistunut projektin toteutuksen tukemisessa Projektin yhteistyöryhmän jäsenet ovat sitoutuneet projektin tavoitteisiin Projektin yhteistyöryhmä on edistänyt projektin tulosten saavuttamista

61 II PROJEKTIN TARVE, TAVOITTEET JA NIIDEN TOTEUTUMINEN 3a. Miten tärkeinä pidät seuraavia VOSE-projektin tavoitteita? 1=ei lainkaan tärkeä, 2=kohtalaisen tärkeä, 3=tärkeä, 4=erittäin tärkeä. Rastita Kehittää osaamistarpeiden ennakointimalli kaikille koulutusasteille ja -aloille Ennakointimallin pilotointi ja osaamistarveselvitykset Laatia ennakointimallin juurruttamissuunnitelma valtakunnallisella tasolla Huomioida ruotsinkielisen koulutuksen tarpeet ennakointimallin kehittämistyössä Saada kohderyhmät mahdollisimman laajasti osallistumaan projektin toimintaan Saada pysyvä valtakunnallinen osaamistarpeiden ennakoinnin malli käyttöön Tuotetun ennakointitiedon saatavuuden ja käytettävyyden parantaminen Saada entistä ajantasaisempaa tietoa muuttuvista työelämän osaamistarpeista Parantaa koulutusjärjestelmän herkkyyttä reagoida osaamis- ja ammattitaitovaatimusten muutoksiin Parantaa osaamistarpeiden ennakoinnin (laadullinen) ja koulutustarpeiden ennakoinnin (määrällinen) keskinäistä vuorovaikutusta Perusteluja valinnoille tärkeimmiksi ja vähemmän tärkeiksi tavoitteiksi. 61

62 3b. Miten VOSE-projektin tavoitteet ovat mielestäsi toteutuneet? 1=huonosti, 2=kohtalaisesti, 3=hyvin, 4=erinomaisesti, 5=en osaa sanoa. Rastita Kehittää osaamistarpeiden ennakointimalli kaikille koulutusasteille ja -aloille Ennakointimallin pilotointi ja osaamistarveselvitykset Laatia ennakointimallin juurruttamissuunnitelma valtakunnallisella tasolla Huomioida ruotsinkielisen koulutuksen tarpeet ennakointimallin kehittämistyössä Saada kohderyhmät mahdollisimman laajasti osallistumaan projektin toimintaan Saada pysyvä valtakunnallinen osaamistarpeiden ennakoinnin malli käyttöön Tuotetun ennakointitiedon saatavuuden ja käytettävyyden parantaminen Saada entistä ajantasaisempaa tietoa muuttuvista työelämän osaamistarpeista Parantaa koulutusjärjestelmän herkkyyttä reagoida osaamis- ja ammattitaitovaatimusten muutoksiin Parantaa osaamistarpeiden ennakoinnin (laadullinen ennakointi) hyödynnettävyyttä koulutustarpeiden ennakoinnissa (määrällinen ennakointi) Perusteluja edellä annettuihin vastauksiin. 62

63 III PROJEKTIN TOTEUTUS 4. Arvioi seuraavien väittämien kautta VOSE-projektin erilaisten prosessien toteutumista ja onnistumista. Vastausvaihtoehdot: 1=huonosti, 2=kohtalaisesti, 3=hyvin, 4=erinomaisesti, 5=en osaa sanoa. Rastita Hankkeessa on tavoitettu keskeiset kohderyhmät Hankkeen ja edustamani organisaation välinen yhteistyö on onnistunut Eri tahot ovat saaneet äänensä kuuluviin hankkeen toteutuksessa Edustamaani organisaatiota on kuultu hankkeen toteutuksessa Hanke on kokonaisuutena onnistunut Hankkeen toteutuksessa on huomioitu osallistujilta kerätty palaute Hankkeen tavoitteet ovat toteutuneet Hanke on tuonut lisäarvoa ennakoinnin kehittämiseen Kommentteja edellä annettuihin vastauksiin. VOSE-projektin välittömiä hyödynsaajia eli kohderyhmiä ovat ammatillisen koulutuksen järjestäjät, ammattikorkeakoulut, yliopistot, koulutustoimikunnat. opetushallinto (OPM ja OPH), työvoimapoliittisen koulutuksen suunnittelijat (erityisesti TEM) sekä muut ennakointityötä tekevät tahot. 5. Mikä on ollut mielestäsi VOSE-projektissa erityisen onnistunutta? 6. Mitä ongelmia tai parannettavaa VOSE-projektissa mahdollisesti on? Mitä olisi pitänyt tehdä toisin? 63

64 IV PROJEKTIN VAIKUTUKSET 7. Mitä hyötyä VOSE-projektista on ollut edustamallesi organisaatiolle? 8. Mitkä ovat mielestäsi VOSE-projektin keskeiset tulokset? 9. Mitkä ovat mielestäsi merkittävimpiä haasteita, jotka pitää onnistuneesti ratkaista, jotta osaamistarpeiden ennakointimalli saadaan toimimaan käytännössä? 10. Muuta palautetta ja kommentteja liittyen VOSE-projektiin. V VASTAAJAN TIEDOT 11. Mikä on taustaorganisaatiosi? Rastita Ministeriö tai muu keskushallinto Koulutus- tai tutkimusorganisaatio Työnantajajärjestö Työntekijä-, toimiala- tai henkilöstöjärjestö Yrittäjäjärjestö Muu organisaatio, mikä? KIITOS VASTAUKSESTASI! 64

65 Liite 2. Kysely ennakointiryhmiin osallistuneille 2012 Arviointikysely VOSE-hankkeen alakohtaisiin ennakointiryhmiin osallistuneille (kiinteistö- ja rakennusala sekä matkailu- ja ravitsemisala) Kaikki vastaukset käsitellään luottamuksellisesti siten, etteivät yksittäisten vastaajien kommentit paljastu arvioinnin raportoinnissa. I TAUSTA 1. Vastaajan taustaorganisaatio? Rastita. Keskushallinto Koulutus- tai tutkimusorganisaatio Työnantajajärjestö Työntekijä-, toimiala- tai henkilöstöjärjestö Yritys tai yrittäjäjärjestö Muu, mikä? 2a. Mihin VOSE-projektin organisoimaan alakohtaiseen ennakointiryhmään olet osallistunut (ollut toiminnassa mukana)? Voit tarvittaessa valita molemmat ryhmät. Kiinteistö- ja rakentamisalan ennakointiryhmä Matkailu- ja ravitsemisalan ennakointiryhmä 2b. Millä tavalla olet konkreettisesti osallistunut VOSE-projektin organisoimaan ennakointityöhön? Arvioi seuraavia kysymyksiä sen VOSE-projektin organisoiman alakohtaisen ennakointityön näkökulmasta, johon olet osallistunut. II ENNAKOINTIPROSESSIN TOTEUTUS VOSE-projektin pilotointitoiminnan tavoitteena oli: 1. Ennakoida kyseessä olevan alan tulevaisuuden osaamistarpeita 2. Kehittää ja testata valtakunnallista ammatillisten osaamistarpeiden ennakoinnin prosessimallia. 65

66 3. Arvioi seuraavien väittämien kautta ennakointiprosessin toteutusta ja onnistumista. Vastausvaihtoehdot: 1=huonosti, 2=kohtalaisesti, 3=hyvin, 4=erinomaisesti, 0=en osaa sanoa. Rastita Ennakointityössä olivat mukana tavoitteiden kannalta keskeiset toimijat Eri tahot ovat saaneet äänensä kuuluviin ennakointityössä Mielipiteitäni ja ajatuksiani on kuultu ennakointityöskentelyssä Ennakointiprosessi saavutti tavoitteensa Ennakointiprosessi onnistui kokonaisuudessaan Kommentteja edellä annettuihin vastauksiin? VOSE-projektissa kehitetty ennakoinnin prosessimalli koostuu seuraavista vaiheista: I Ennakoinnin kohteen rajaaminen. II Olemassa olevan tiedon kokoaminen ja taustaselvitysten laatiminen. III Alan kannalta keskeisten tulevaisuuden muutosvoimien määrittely ja vaihtoehtoisten skenaarioiden laadinta. IV Tulevaisuuden osaamistarpeiden johtaminen skenaarioista. V Toimenpide-ehdotusten laatiminen koulutuksen kehittämiseksi VI Raportointi ja tiedon levitys. 4. Mitä mieltä olet seuraavista VOSE-projektissa kehitettyä ennakoinnin prosessimallia sekä ennakointia yleisesti koskevista väittämistä? 1=täysin eri mieltä, 2=jokseenkin eri mieltä, 3=ei samaa eikä eri mieltä, 4=jokseenkin samaa mieltä, 5=täysin samaa mieltä. Rastita Valittu ennakointimalli sopii alan osaamistarpeiden ennakointiin Pilottityöskentelyssä löydettiin ennakoitavaan alaan liittyviä uusia tulevaisuuden osaamistarpeita Ennakointimalliin on mielestäni tehtävä muutoksia Ennakointiprosessissa tuotettua tietoa voidaan hyödyntää ammatillisen koulutuksen sisällöllisessä kehittämisessä 66

67 Ennakointiprosessissa tuotettua tietoa voidaan hyödyntää ammattikorkeakoulutuksen sisällöllisessä kehittämisessä Ennakointiprosessissa tuotettua tietoa voidaan hyödyntää yliopistokoulutuksen sisällöllisessä kehittämisessä Ennakointiprosessissa tuotettua tietoa voidaan hyödyntää nuorten koulutuksen sisällöllisessä kehittämisessä Ennakointiprosessissa tuotettua tietoa voidaan hyödyntää aikuisten koulutuksen sisällöllisessä kehittämisessä Kommentteja edellä annettuihin vastauksiin? 5. Mitä mieltä olet seuraavista ennakointiprosessiin liittyvistä väittämistä? 1=täysin eri mieltä, 2=jokseenkin eri mieltä, 3=ei samaa eikä eri mieltä, 4=jokseenkin samaa mieltä, 5=täysin samaa mieltä. Rastita Ennakointiprosessin kesto oli sopivan mittainen tavoitteiden saavuttamisen kannalta Ennakointiprosessissa päästiin konkreettiseen ennakoinnin kehittämiseen Ennakointiprosessin toteutus oli organisoitu niin, että se tuki tavoitteiden saavuttamista Kommentteja edellä annettuihin vastauksiin? 6. Mitkä ovat mielestäsi olleet ennakointiprosessin toteutuksen keskeisimpiä onnistumisia? 7. Mitä ongelmia tai parannettavaa ennakointiprosessin toteutuksessa mahdollisesti on ollut? Mitä olisi pitänyt tehdä toisin? 67

68 III ENNAKOINNIN TULOKSET JA VAIKUTUKSET 8. Mitä hyötyä ennakointiprosessista, johon osallistuit, on ollut edustamallesi organisaatiolle tai sinulle asiantuntijana? 9. Mitkä ovat keskeisimpiä tuloksia ennakointiprosessissa, johon osallistuit? 10. Miten VOSE-projektissa toteutettua ennakoinnin prosessimallia tulisi jatkossa kehittää? 11. Muuta palautetta ja kommentteja liittyen VOSE-projektiin. KIITOS VASTAUKSISTASI! 68

69 Liite 3. Kysely korkeakouluille 2012 Kysely tulevaisuuden osaamistarpeita koskevan ennakointitiedon hyödyntämisestä koulutuksen sisältöjen kehittämisessä Tämä kysely liittyy Opetushallituksessa toteutettavan Valtakunnallinen ammatillisten osaamistarpeiden ennakointi (VOSE) -projektin tilaamaan erillisselvitykseen ennakointitiedon käytöstä koulutuksen sisältöjen kehittämisessä eri koulutusasteilla. Vastaukset käsitellään luottamuksellisesti siten, etteivät yksittäisten vastaajien henkilötiedot ja kommentit tule näkyviin selvityksen raportoinnissa. Vastaukset jäävät ainoastaan tutkijoiden käyttöön. 1. Missä organisaatiossa työskentelette? Ammattikorkeakoulu Yliopisto Muu, mikä 2. Miten tunnette valtakunnallista osaamistarpeiden ennakointiprojektia (VOSEprojekti)? Erittäin hyvin Hyvin Kohtalaisesti Huonosti Erittäin huonosti En lainkaan Vastatkaa seuraaviin kysymyksiin 3-6 niiden tutkintojen osalta, joita antavassa oppilaitoksessa työskentelette (AMK tai yliopisto) tai niiden tutkintojen osalta, joiden suunnitteluprosesseja parhaiten tunnette. 3. Hyödynnetäänkö tutkintojen suunnitteluprosesseissa ennakointitietoa tulevaisuuden osaamistarpeista? Hyödynnetään jo nykyisellään riittävästi Hyödynnetään mutta ei riittävästi Ennakointitiedon hyödyntäminen on täysin riittämätöntä Tietääkseni ennakointitietoa ei hyödynnetä lainkaan En osaa sanoa Perustele antamasi vastaus: miksi ennakointitietoa ei hyödynnetä tai miksi ennakointitietoa hyödynnetään mainitsemallasi tavalla? 69

70 4. Millaista ennakointitietoa tulevaisuuden osaamistarpeista hyödynnetään tutkintojen suunnittelussa? Keiden tuottamaa ennakointitietoa käytetään (tiedon lähteet)? 5. Millaista ennakointitiedon tulisi olla, jotta sitä voitaisiin hyödyntää tutkintojen suunnittelussa: Millainen tulisi olla ennakointitiedon tarkkuustaso? Entä miten ennakointitietoa tulisi eritellä ja kategorisoida? 6. Muita seikkoja, joita pitäisi ottaa huomioon, jotta tutkintojen suunnittelussa käytettävä ennakointitieto olisi mahdollisimman hyvin hyödynnettävissä? Muita kommentteja ennakointitiedon käyttämisestä tutkintojen suunnittelussa? KIITOS VASTAUKSISTASI! 70

71 Liite 4. Haastattelukysymykset ammatillisesta koulutuksesta 2012 Laadullisen ennakoinnin tuottaman ennakointitiedon hyödyntäminen ammatillisen koulutuksen tutkintojen suunnittelussa Tämä haastattelu liittyy Opetushallituksen VOSE-projektin tilaamaan erillisselvitykseen ennakointitiedon käytöstä ammatillisen koulutuksen tutkintojen suunnittelussa. Vastaukset käsitellään luottamuksellisesti siten, etteivät yksittäisten vastaajien henkilötiedot ja kommentit tule näkyviin selvityksen raportoinnissa. Vastaukset jäävät ainoastaan tutkijoiden käyttöön. I TAUSTATIEDOT Haastateltavan nimi Työorganisaatio Tehtävänimike II HAASTATTELUKYSYMYKSET 1. Kuvaa lyhyesti omin sanoin ammatillisen koulutuksen tutkintojen perusteiden laadintaprosessi ja tutkintorakenteiden uudistamisen valmisteluun liittyvä prosessi? 2. Hyödynnetäänkö prosesseissa ennakointitietoa tulevaisuuden osaamistarpeista? Jos hyödynnetään, niin missä vaiheissa prosessia? 3. Millaista ennakointitietoa hyödynnetään? Mitkä ovat ennakointitiedon lähteet - keiden tuottamaa ennakointitietoa käytetään? 4. Millaisia esteitä ennakointitiedon hyödyntämiselle on ollut ammatillisen koulutuksen tutkintojen suunnittelussa? 5. Millaista ennakointitiedon tulisi olla, jotta sitä voitaisiin hyödyntää em. prosesseissa? Millainen tulisi tiedon tarkkuustason olla? Miten tietoa tulisi eritellä ja kategorisoida? (kertokaa esimerkkejä ja mahdollisimman tarkkoja kuvauksia) 71

72 6. Miten arvioitte VOSE-projektissa tuotetun ennakointitiedon olevan hyödynnettävissä tutkintojen perusteita ja tutkintorakenteita kehitettäessä? (tähän kysymykseen vastattaessa huomioidaan tiedon tarkkuustaso hyödyntäen Vose-projektin osaamistarveraporttia sekä tilaajalta saatavaa materiaalia) 7. Oletetaan, että ennakointitietoa ammatillisen koulutuksen osaamistarpeista tuotetaan jatkossa noin kolmelta alalta vuosittain. Onko tutkintojen perusteiden laatimisen tai tutkintorakenteiden uudistamisen prosesseissa joitain tiettyjä syklejä, joiden perusteella kulloinkin ennakoitavat alat tulisi valita?* Mitä nämä ovat? 8. Muita seikkoja, joita pitäisi ottaa huomioon, jotta ammatillisen koulutuksen tutkintojen suunnittelussa käytettävä ennakointitieto olisi mahdollisimman hyvin hyödynnettävissä? Muuta palautetta selvitystä tekeville tutkijoille tai VOSE projektille? KIITOS HAASTATTELUSTA! *Kysymys tarkoittaa sitä, että voidaanko noiden prosessien perusteella päätellä, millä aloilla tulisi, milloinkin käynnistää ennakointiprosessi. Tämä liittyy siis ennakointiprosessien ajoitukseen. 72

73 Liite 5. Haastattelukysymykset korkeakoulutuksesta 2012 Ennakointitiedon hyödyntäminen ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen tutkintojen suunnittelussa - haastattelukysymykset Tämä haastattelu liittyy OPH:n VOSE-projektin tilaamaan erillisselvitykseen ennakointitiedon käytöstä ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen tutkintojen suunnittelussa. Vastaukset käsitellään luottamuksellisesti siten, etteivät yksittäisten vastaajien henkilötiedot ja kommentit tule näkyviin selvityksen raportoinnissa. Vastaukset jäävät ainoastaan tutkijoiden käyttöön I TAUSTATIEDOT Haastateltavan nimi Työorganisaatio Tehtävänimike II HAASTATTELUKYSYMYKSET Vastaa seuraaviin kysymyksiin AMK:jen osalta, jos olet AMK:n työntekijä, ja yo:jen osalta, jos olet yo:n työntekijä. 1. Millaisia ovat prosessit, joilla ammattikorkeakoulut tai yliopistot laativat koulutusohjelmien sisällöt ja opetussuunnitelmat? (vastaa taustaorganisaatiosi mukaisesti) 2. Käytetäänkö koulutuksen sisältöjen suunnittelussa ja kehittämisessä ennakointitietoa osaamistarpeista? 3. Millaista ennakointitietoa hyödynnetään? 4. Mitkä ovat ennakointitiedon lähteet - keiden tuottamaa ennakointitietoa käytetään? 73

74 5. Missä tutkintojen sisältöjen suunnitteluprosessien vaiheissa ennakointitietoa hyödynnetään? 6. Millaisia mahdollisia esteitä ennakointitiedon hyödyntämiselle tutkintojen sisältöjen suunnittelussa on? 7. Millaisessa muodossa ennakointitiedon tulisi olla ja miten tarkalla tasolla sen tulisi olla, jotta sitä voitaisiin hyödyntää koulutuksen kehittämisessä? 8. Mikäli tunnette Vose-projektia ja sen tuotoksia, arvioikaa, missä määrin ja millä konkreettisella tavalla VOSE-projektissa tuotettu ennakointitieto on hyödynnettävissä korkeakouluissa (YO:t ja AMK:t) opetuksen sisältöjä sekä tutkintorakenteita kehitettäessä? 9. Jos oletetaan, että ennakointitietoa osaamistarpeista tuotetaan noin kolmelta alalta vuosittain, niin mitä tulisi huomioida, kun laaditaan suunnitelmaa 3-5 vuodelle ennakoitavista aloista ja eri aloja koskevien ennakointiprosessien ajoituksesta? (Onko opetuksen sisältöjen kehittämisessä ja tutkintorakenteiden uudistamisessa joitain tiettyjä syklejä, joiden perusteella suunnitelma tulisi tehdä ja kulloinkin ennakoitavat alat valita?) 10. Muita seikkoja, joita pitäisi ottaa huomioon, jotta ennakointitieto olisi mahdollisimman hyvin hyödynnettävissä yliopisto- ja ammattikorkeakoulututkintojen suunnittelussa? Muuta palautetta tutkijoille tai VOSE projektille? KIITOS HAASTATTELUSTA! 74

75 Verkkojulkaisu ISBN ISSN Selvitystyössä käydään läpi, miten vankilaopetusta Suomessa toteutetaan vuonna Millaista koulutusta järjestetään, miten koulutusten toteutukset vaihtelevat eri vankiloissa ja eri rikosseuraamusalueilla sekä miten koulutusyhteistyö vankiloiden ja oppilaitosten välillä sekä oppilaitosten kesken on toteutunut. Tämän selvityksen erityispiirteinä voidaan pitää sitä, että kysymyksiin vastasivat sekä koulutuksen järjestäjät, vankeinhoidon edustajat että itse vangit. Osin heille suunnattiin myös samoja kysymyksiä, jolloin saatiin samaan kysymykseen vastaukset eri äänillä. Yhteistyössä: Opetushallitus 75