Pakankylän kartano. 84. kaupunginosa, Röylä Kortteli ja virkistysalue Asemakaava
|
|
- Ari Kahma
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 1 (24) Asianumero 3051/ /2016 (3918/ /2011) Aluenumero Pakankylän kartano 84. kaupunginosa, Röylä Kortteli ja virkistysalue Asemakaava Asemakaavan selostus Asemakaavan selostus, joka koskee 31. päivänä lokakuuta 2012 päivättyä ja 14. päivänä syyskuuta 2016 muutettua Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksessa laadittua asemakaavakarttaa, piirustusnumero Sijainti Suunnittelualue sijaitsee noin 500 metriä Bodominjärven pohjoispuolella, Kunnarlan, Röylän ja Bodomin kylien välissä. Kehä III:lle on matkaa noin 4 km. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla esitettynä: Vireilletulo Kaavan vireilletulosta on tiedotettu
2 2 (24) Laatija Espoon kaupunki Kaupunkisuunnittelukeskus Asemakaavayksikkö Käyntiosoite: Kirkkojärventie 6 B, 4. krs. puh Postiosoite: Faksi PL ESPOON KAUPUNKI Christian Ollus Matias Kallio Katariina Peltola (maisemasuunnittelu) Markus Pasanen (liikennesuunnittelu) etunimi.sukunimi@espoo.fi etunimi.l.sukunimi@espoo.fi etunimi.sukunimi@espoo.fi etunimi.sukunimi@espoo.fi
3 3 (24) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ Alueen nykytila Asemakaavan sisältö ja mitoitus Suunnittelun vaiheet LÄHTÖKOHDAT Suunnittelutilanne Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Maakuntakaava Yleiskaava Asemakaava Rakennusjärjestys Tonttijako Rakennuskiellot Pohjakartta Selvitys alueesta Alueen yleiskuvaus Maanomistus Rakennettu ympäristö Luonnonolosuhteet Suojelukohteet Ympäristön häiriötekijät ASEMAKAAVAN TAVOITTEET Alueen toimintoja, mitoitusta ja ympäristön laatua koskevat tavoitteet Osallisten tavoitteet ASEMAKAAVAN KUVAUS Yleisperustelu ja -kuvaus Mitoitus Kaavan mukainen rakennettu ympäristö Maankäyttö Liikenne Palvelut Yhdyskuntatekninen huolto Maaperän rakennettavuus ja puhtaus Kaavan mukaiset suojelukohteet ja luonnonympäristö Ympäristön häiriötekijät Nimistö ASEMAKAAVARATKAISUN VAIKUTUKSET Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja rakennettuun ympäristöön Vaikutukset liikenteen ja teknisen huollon järjestämiseen Vaikutukset luontoon ja maisemaan Vaikutukset ihmisten elinoloihin Yhdyskuntataloudelliset vaikutukset ja energiahuolto ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Rakentamisaikataulu Toteuttamis- ja soveltamisohjeet Toteutuksen seuranta SUUNNITTELUN VAIHEET Suunnittelun vireilletulo ja sopimukset Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Suunnittelu Käsittelyvaiheet ja vuorovaikutus Sivu LIITTEET: Liite 1 Liite 2 Liite 3 Seurantalomake Liikenteen tavoiteverkko Havainnekuva
4 4 (24) Luettelo muusta kaavaa koskevasta materiaalista - Suunnitteluaineistoon kuuluu asemakaava (kartta) ja selostus liitteineen - Backbyn kartanon kulttuuriympäristöselvitys (Tengbom Eriksson arkkitehdit Oy ) - Pakankylän kartanon kaava-alueen vesihuollon, liikennejärjestelyjen ja hulevesien hallinnan yleissuunnitelma (Ramboll Oy ) - Pakankylän kartanon luontoselvitys (Luontotieto Keiron Oy ) - Pakankylän kartanon luontolausunto (Luontotieto Keiron Oy ) - Pakankylän kartanon liito-oravaselvitys (Ympäristösuunnittelu Enviro Oy ) - Missä maat on mainioimmat. Uudenmaan kulttuuriympäristöt (Uudenmaan liiton julkaisuja E ) - Bodominjärven ympäristön kulttuurinen maankäytön selvitys (Espoon kaupunkisuunnittelukeskus )
5 5 (24) 1 TIIVISTELMÄ 1.1 Alueen nykytila Pakankylän (Backbyn) alue sijaitsee Pohjois-Espoossa, Kehä III ja Bodominjärven pohjoispuolella. Kaava-alue käsittää Backbyn vanhan kartanomiljöön ja osan sen länsipuoleisesta peltoalueesta, joka sijaitsee peltoaukeiden ja suuren Bodominjärven vieressä. Backbyn kartano lisärakennuksineen on yksi Espoon parhaiten säilyneistä kartanoympäristöistä ja alueella on useita rakennuksia eri vuosikymmenilta ja vuosisadoilta. Kartanoa ympäröi vanha puutarha ja umpeenkasvanut puistometsä. Backbyn kartanossa on toiminut vuodesta 1957 Kaisa Kallion kansalaislahjasäätiön ylläpitämä kuntoutus-, virkistys- ja lomakeskus, Kaisankoti. Alueella sijaitsevassa kivinavetassa on toiminut vuodesta 1979 lähtien Espoon automuseo. Kaava-alueen pohjoispuolella sijaitsee valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi luokiteltu Röylän peltoaukea. Kaava-alue on myös osa maakunnallisesti arvokasta Bodominjärven ympäristöä, jossa kartano- sekä kyläympäristöt, yhdessä vuosisatoja viljelyskäytössä olleiden peltojen kanssa, muodostavat hyvin säilyneen Uudenmaan rannikkoseudulle luonteenomaisen kylä- ja viljelymaiseman. Kaava-alueen pinta-ala on noin 12,3 hehtaaria. Kaupungin maanomistusta on alueella yhteensä noin 6,5 hehtaaria kaava-alueen länsi-, koillis- ja kaakkoisosissa, muilta osin alue on Kaisa Kallion kansalaislahjasäätiön omistuksessa. 1.2 Asemakaavan sisältö ja mitoitus Kaisa Kallion kansalaislahjasäätiö haluaa kehittää aluetta edelleen uusilla palveluasumismuodoilla sekä monipuolisilla hoiva-, kuntoutus- ja vapaa-ajan palveluilla. Tavoitteena on tuoda alueelle lisää hyvinvointia, terveyttä ja sosiaalista kanssakäymistä, arvokasta kulttuuriympäristöä kunnioittaen ja hyödyntäen. Asemakaavan tarkoituksena on varmistaa sekä säätiön ylläpitämän toiminnan että Espoon automuseon toiminnan jatkuminen ja kehittyminen alueella. Alueella tullaan sallimaan olevaa toimintaa tukeva lisärakentaminen, joka kuitenkin huomioi paikan maisemalliset, arkkitehtoniset ja kulttuurihistorialliset lähtökohdat. Alueen länsireunassa, kartanomäen ja pellon väliselle vaihettumisvyöhykkeelle tullaan sallimaan myös siirtolapuutarha-alueen rakentaminen, joka tulee sovittaa luontevasti kulttuurihistoriallisesti arvokkaaseen miljööseen. Kaava-alueen pinta-ala on noin 12,3 ha ja rakennusoikeus on k-m², mikä vastaa tehokkuutta e=0.19. Olemassa olevaa rakennuskantaa on noin k-m² eli uutta rakentamista tulee noin k-m². P-1-korttelialueen pinta-ala on noin 8,2 ha ja rakennusoikeus on k-m², mikä vastaa korttelitehokkuutta e=0.27. RP-1-korttelialueen pinta-ala on noin 3,2 ha ja rakennusoikeus on k-m², mikä vastaa korttelitehokkuutta e=0.05. VL-1-alueen pinta-ala on noin 1,0 ha. 1.3 Suunnittelun vaiheet Asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma kuulutettiin Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi asemakaavan lähtökohdat ja tavoitteet.
6 6 (24) Valmisteluaineisto oli nähtävillä Asukastilaisuus pidettiin Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi asemakaavaehdotuksen nähtäville. Asemakaavaehdotus nähtävillä Suunnittelijoiden vastaanottotilaisuus klo Kaisankodissa. 2 LÄHTÖKOHDAT 2.1 Suunnittelutilanne Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista suunnittelualuetta koskevat toimiva aluerakenne (ohjelmakohta 4.2), eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu (ohjelmakohta 4.3, kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat (ohjelmakohta 4.4), toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto (ohjelmakohta 4.5) sekä Helsingin seudun erityiskysymykset (ohjelmakohta 4.6) Maakuntakaava Suunnittelualueella on voimassa Uudenmaan maakuntakaava, joka kattaa koko maakunnan alueen ja se sisältää kaikkien maankäyttömuotojen osalta alueidenkäytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet. Lainvoiman kaava sai korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä vuonna Suunnittelualue on osoitettu voimassa olevassa maakuntakaavassa kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeäksi alueeksi. Lisäksi alue on osoitettu länsiosaltaan pohjavesialueeksi.
7 7 (24) Kuva: Ote Uudenmaan maakuntakaavojen yhdistelmästä. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti on esitetty sinisellä katkoviivalla. Lähde: Uudenmaan liiton karttapalvelu 8/2016 Uudenmaan liitto ja Itä-Uudenmaan liitto, Maanmittauslaitos lupa nro 744/MYY/06. Suunnittelualueella on vireillä Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaava, jossa määritellään suuret yhteiset kehittämislinjat seuraavien teemojen osalta: elinkeinot ja innovaatiot, logistiikka, tuulivoima, viherrakenne ja kulttuuriympäristöt. Suunnittelualue on osoitettu 4. vaihemaakuntakaavaehdotuksessa osaksi maakunnallisesti merkittävää kulttuuriympäristöä. Lisäksi alue on osoitettu länsiosaltaan pohjavesialueeksi. Kuva: Ote Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavaehdotuksesta. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti on esitetty sinisellä katkoviivalla. Lähde: Uudenmaan liiton karttapalvelu 8/2016 Uudenmaan liitto ja Itä-Uudenmaan liitto, Maanmittauslaitos lupa nro 744/MYY/ Yleiskaava Espoon pohjoisosien yleiskaava osa I Suunnittelualueella on voimassa Espoon pohjoisosien yleiskaava (osa I), joka käsittää pääosan kahdesta pohjoisimmasta suuralueesta. Kaava sai lainvoiman vuonna Suunnittelualue on yleiskaavassa pääosin julkisten palveluiden ja hallinnon aluetta (PY). Suunnittelualueen länsireuna on maa- ja metsätalousvaltaista aluetta (M) ja itäreuna on kyläaluetta (AT). Alue on merkitty osaksi kulttuurihistoriallisesti merkittävää ympäristöä, jolla rakentaminen on rakennustavaltaan ja sijainniltaan sopeuduttava ympäristöön. Kyseessä oleva Röylän viljelylaakso kyläasutuksineen ja -teineen on pyrittävä turvaamaan yhtenäisenä maisemakokonaisuutena. Yleiskaava on yleispiirteinen suunnitelma ja asemakaavassa sen keskeiset ratkaisuperiaatteet säilyvät.
8 8 (24) Kuva: Ote voimassa olevasta yleiskaavasta (8/2016). Suunnittelualueen likimääräinen sijainti on esitetty sinisellä katkoviivalla. Espoon kaupunki. Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaava Alueella on vireillä Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaava. Yleiskaava luonnosta valmistellaan parhaillaan ja työn aikana tehdään tarkempia suunnitelmia eri alueille. Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaavan visiossa Pakankylän alue on osa kylänauhaa. Alustavan aikataulun mukaan yleiskaavaluonnos tulee nähtäville vuoden 2017 aikana Asemakaava Alueella ei ole voimassa asemakaavaa. Suunnittelualue oli osana Pakankylän asemakaavaluonnosta, joka oli nähtävillä Uusi kaavoitushakemus saapui ja asemakaavan laatiminen aloitettiin uudestaan Rakennusjärjestys Valtuusto hyväksyi Espoon kaupungin rakennusjärjestyksen ( 112). Rakennusjärjestys astui voimaan Tonttijako Asemakaava-alueelle ei ole laadittu tonttijakoa Rakennuskiellot Asemakaava-alueella ei ole voimassa rakennuskieltoa Pohjakartta Pohjakartta mittakaavassa 1:1000 on Espoon kaupunkitekniikan keskuksen laatima ja se täyttää maankäyttö- ja rakennuslain 54a :n vaatimukset. 2.2 Selvitys alueesta Alueen yleiskuvaus Pakankylän kartanon kaava-alue sijaitsee noin 400 metriä Bodominjärven pohjoispuolella, Kunnarlan, Röylän ja Bodomin kylien välissä. Kehä III:lle on mat-
9 9 (24) kaa noin 4 km. Suunnittelualue on osa Bodominjärven ympäristön maakunnallisesti arvokasta kulttuuriympäristöä. Kaava-alueen pinta-ala on noin 12,3 ha. Alue rajoittuu etelässä Bodomintiehen ja idässä Snettansintiehen. Alueella asuu noin 2 asukasta ja siellä on noin 55 työpaikkaa. Pakankylän (Backbyn) kartano lisärakennuksineen on yksi Espoon parhaiten säilyneistä kartanoympäristöistä ja liittyy kiinteästi ympäröivine laakeine peltoalueineen merkittävään kulttuurimaisemakokonaisuuteen, jota rytmittävät metsäkaistaleet. Kumpareella sijaitsevaa kartanoa ympäröi vanha puutarha ja umpeenkasvanut puistometsä. Alueella on useita rakennuksia eri vuosikymmeniltä ja vuosisadoilta. Kartanossa on toiminut vuodesta 1957 Kaisa Kallion kansalaislahjasäätiön ylläpitämä kuntoutus-, virkistys- ja lomakeskus Kaisankoti. Alueella sijaitsevassa kivinavetassa toimii myös Espoon automuseo. Nykyinen kartanon päärakennus on 1700-luvulta. Alueen rakennuskantaan on tehty Kaisankodin toimesta parannuksia 1950-luvun lopusta lähtien, säätiön toiminnan siirryttyä Kauniaisista Espooseen. Viimeisiä merkittäviä laajennuksia on tehty vuosina 1985 ja Alueella tehdyn lisärakentamisen yhteydessä on otettu huomioon alueen luonne. Kaisankoti on myös saanut rakennusluvan päärakennuksen keittiötilojen laajentamiselle vuonna 2014, mutta laajennusta ei ole toteutettu. Kaava-alue on ollut asuttu jo keskiajalla, ja se sisältyy valtakunnalliseen muinaisjäännösrekisteriin Pakankylän keskiaikaisena kylätonttina. Alueeseen kohdistuviin toimenpiteisiin on hankittava museoviranomaisen lupa. Rakentamisen yhteydessä maaperä tulee tutkia tarkemmin muinaisjäännösten osalta, mikäli museoviranomainen niin edellyttää. Maasto on paikoitellen jyrkkäpiirteistä, korkein kohta sijaitsee pohjoisrajan keskikohdan tuntumassa. Täysin luonnontilaisia elinympäristöjä alueella ei esiinny, joten alueen luontoarvot liittyvät kiinteästi kulttuurihistoriaan arvokkaan kartanopuutarhan ja entisen puistometsän ansiosta. Alue on luonteeltaan osin metsittynyttä puutarhaa, jossa tarkoin harkitut näkymät ympäristön avaraan maisemaan ovat kasvaneet umpeen. Kuva: Kaisankodin päärakennus hahmottuu selkeänä elementtinä tarkasteltaessa kartanonmäkeä lännestä peltoaukean yli. Päiväämätön valokuva ajoittuu todennäköisesti luvuille. Kaisankoti.
10 10 (24) Maanomistus Suunnittelualueen keskiosan kiinteistön omistaa Kaisa Kallion kansalaislahjasäätiö / Kaisankoti ja kiinteistön omistaa Asunto Oy Pakankylän Kartanopuisto, Espoo c/o Kaisakoti. Suunnittelualueen länsi-, koillis- ja kaakkoisosissa sijaitsevan kiinteistön omistaa Espoon kaupunki. Kuva: Espoon kaupungin maanomistus punaisella (8/2016). Suunnittelualueen sijainti on esitetty sinisellä raidoituksella. Espoon kaupunki Rakennettu ympäristö Maankäyttö Suunnittelualue on kooltaan noin 12,3 hehtaaria. Alueella sijaitsee noin viisitoista rakennusta. Rakennukset ovat Kaisankodin ja Espoon automuseon käytössä. Osa rakennuksista on tyhjillään. Väestö, työpaikat ja elinkeinotoiminta Alueella toimii Kaisa Kallion kansalaislahjasäätiön ylläpitämä kuntoutus-, virkistys- ja lomakeskus Kaisankoti sekä Espoon automuseo. Alueella asuu noin 2 asukasta ja siellä on noin 55 työpaikkaa. Yhdyskuntarakenne Kaava-alue rajautuu etelässä Bodomintiehen ja lännessä Snettasintiehen. Pohjoisessa alue jatkuu metsäisenä kumpareena ja lännessä alue rajautuu avoimeen peltoalueeseen. Suunnittelualue muodostaa historiallisen kartanoympäristön. Alue lukeutuu Röylän, Kunnarlan ja Bodomin melko harvaan asuttuun kyläalueeseen. Lähin paikalliskeskus sijaitsee Kalajärvellä ja aluekeskus Espoon keskuksessa. Kaupunki-/taajamakuva Kaava-alue on osa maakunnallisesti arvokasta Bodominjärven ympäristöä, jossa kartano- sekä kyläympäristöt, yhdessä vuosisatoja viljelyskäytössä olleiden peltojen kanssa, muodostavat hyvin säilyneen, Uudenmaan rannikkoseudulle
11 11 (24) luonteenomaisen, kylä- ja viljelymaiseman. Kaava-alueen pohjoispuolella sijaitsee valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi luokiteltu Röylän peltoaukea. Kuva: Maisemaselvitys Backyn kartanon kulttuuriympäristöselvityksestä Tengbom Eriksson Arkkitehdit Oy. Kartanon päärakennus on aikoinaan muodostanut selkeästi hallitsevan kiintopisteen aluetta lähestyttäessä lännestä, Bodomintieltä. Kartanopuutarhan suureksi kasvanut leikkaamaton kuusiaita sekä suurikokoinen puusto ja vanhaan pellon reunaan kasvanut pioneerikasvillisuus ovat kuitenkin viime vuosina sulkeneet näkymän. Kasvillisuutta harventamalla olisi mahdollista palauttaa päärakennuksen hallitseva asema maisemakuvassa, kuten alueesta laaditussa kulttuuriympäristöselvityksessä ehdotetaan. Liikenne Ajoneuvoliikenne Suunnittelualue sijaitsee Bodominjärven pohjoispuolella noin 4,5 km Kehä III:lta luoteeseen. Alue rajautuu alueellisiin kokoojakatuihin Bodomintie (eteläpuolella) ja Snettansintie (itäpuolella). Alueen nykyiset liikennemäärät (laskettu vuonna 2009) ovat vähäisiä. Bodomintiellä suunnittelualueen läheisyydessä noin 500 ajoneuvoa vuorokaudessa. Bodominjärven länsipuolella Kunnarlantiellä noin 700 ajoneuvoa vuorokaudes-
12 12 (24) sa ja Bodominjärven itäpuolella Bodomintiellä noin 900 ajoneuvoa vuorokaudessa. Jalankulku ja pyöräily Jalankulun ja pyöräilyn yhteydet ovat suunnittelualueen ympäristössä puutteelliset. Bodominjärven länsipuolta kulkevan Kunnarlantien eteläosan varressa kulkee Aurinkoniityntielle asti ulottuva jalankulun ja pyöräilyn väylä. Alueen sisäinen liikenne ja paikoitus Alueen pääkulkuyhteys on järjestetty tällä hetkellä Bodomintieltä. Snettansintien kautta pääsee alueelle myös kahden liittymän kautta. Automuseolle on oma liittymä Bodomintieltä. Suunnittelualueen pysäköinti on järjestetty tontilla. Julkinen liikenne Aluetta palvelee kaksi bussilinjaa 246 (Espoon keskus Röylä Bodom - Espoon keskus) ja 246K (Espoon keskus Kellonummi Röylä). Palvelut Alueella sijaitsee automuseo ja kartanokylpylä- sekä hyvinvointikeskus. Noin 300 metrin päässä alueen länsipuolella sijaitsee Karmeliittaluostari sekä Ekumeeninen keskus. Pakankylän koulu sijaitsee alueen koillispuolella noin 800 metrin päässä ja Pirttimäen ulkoilualue sijaitsee noin kilometrin päässä alueen lounaispuolella. Lähimmät päivittäistavarakaupan palvelut sijaitsevat Kalajärvellä ja Espoon keskuksessa. Yhdyskuntatekninen huolto Kaisankodin alue on liitetty vesi- ja jätevesiverkostoihin, mutta automuseota eikä siirtolapuutarha-aluetta ole liitetty vesi- ja jätevesiverkostoihin. Kaava-alueen eteläpuolelta kulkee suurjännitekaapeli, johon alue liittyy pienjännitekaapelilla. Alueen eteläpuolella kulkee puhelinkaapeli ja katuvalaistus. Kaisankodin alueella sijaitsee myös hakevoimala/lämpökeskus ja pumppaamo sekä yksityinen vedenpuhdistamo. Tarkastelualueelle ei ole rakennettu hulevesiviemäröintiä eikä alueella ole myöskään kaukolämpöverkkoa Luonnonolosuhteet Kaava-alueen elinympäristöissä näkyy vahvasti kartanon kulttuurivaikutteinen historia ja alueen käyttö kartanopuutarhana, puistometsänä sekä maanviljelyskäytössä. Alueella ei esiinny varsinaisia luonnontilaisia elinympäristöjä. Alueen kasvillisuus on rehevää sekä vahvasti kulttuurivaikutteista, ja alueella kasvaa myös istutusperäistä lajistoa. Alueella esiintyy runsaasti vanhoja, suureksi kasvaneita jaloja lehtipuita ja siellä esiintyy myös tavanomaista enemmän lahopuuta. Automuseon eteläpuolella sijaitsee luonnonsuojelulain 49 mukainen lepakon levähdyspaikka. Alue ei ole erityisen hyvin liito-oravalle soveltuvaa elinympäristöä eikä siellä ei ole tehty liito-oravahavaintoja. Alueelle esiintyy pesimälinnustoa, kuten mustapääkerttua, viitakerttusta, tiltalttia ja haarapääskyä. Metsä- ja kulttuuriympäristön linnusto säilyy parhaiten, kun alueen luonne pysyy samankaltaisena. Alueen eteläpuolella sijaitsee paikallisesti merkittävä Gunnarsvikenin linnustollisesti arvokas lahti sekä rehevä rantametsä. Alueen kaakkoispuolella sijaitsee Smedsvikenin lintulahti. Kunnarlan I-luokan pohjavesialue sijoittuu kaava-alueen länsiosaan. Alue on tärkeä vedenhankinnan kannalta, mikä tulee huomioida alueen kaikessa suunnittelussa, rakentamisessa ja kunnossapidossa. Pohjaveden laatua ei saa vaa-
13 13 (24) rantaa. Tämä tulee huomioida erityisesti myös siirtolapuutarha-alueen palstojen kuivatusta suunniteltaessa ja lannoite- sekä torjunta-aineratkaisuja valittaessa. Alue sijaitsee lähellä Bodominjärven rantaa, mutta maastonmuotojen ansiosta rakentaminen sijoittuu korkeammalle kuin alin alueella suositeltu rakentamiskorko +23,8 metriä merenpinnan yläpuolella. Kuva: kaava-alueelta laaditussa kulttuuriympäristöselvityksessä on nostettu esille ympäristön kannalta arvokkaita piirteitä. Tengbom Eriksson arkkitehdit Oy, Suojelukohteet Suunnittelualue sisältyy valtakunnalliseen muinaisjäännösrekisteriin keskiaikaisena kylätonttina (nro , Backby/Backby; Pakankylä). Alue on tunnistettu myös Espoon keskiaikaisten kylänmäkien inventoinneissa. Mäen pohjoispuolelta on löydetty kvartseja, mikä viittaa mahdolliseen esihistorialliseen asuinpaikkaan (nro ). Alueella sijaitsevasta rakennuksesta on löydetty lepakon levähdys- ja lisääntymispaikka, joka on suojeltu luonnonsuojelulain nojalla Ympäristön häiriötekijät Suunnittelualueella ei ole merkittäviä häiriötekijöitä. 3 ASEMAKAAVAN TAVOITTEET Asemakaavan tavoitteena on Pakankylän (Backbyn) kartanomiljöötä kunnioittavalla tavalla mahdollistaa Kaisa Kallion kansalaislahjasäätiön ylläpitämän kuntoutus-, hoiva-, virkistys- ja lomakeskus Kaisankodin ja Espoon automuseon kehittyminen ja toiminta myös tulevaisuudessa. 3.1 Alueen toimintoja, mitoitusta ja ympäristön laatua koskevat tavoitteet Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi seuraavat kaavalliset tavoitteet Pakankylän kartanon asemakaavoituksen pohjaksi. 1.1
14 14 (24) Pakankylän kartanon asemakaavassa varmistetaan Kaisa Kallion kansalaislahjasäätiön ylläpitämän kuntoutus-, virkistys ja lomakeskuksen Kaisankodin toiminta myös tulevaisuudessa. 1.2 Suunnittelussa kiinnitetään erityistä huomiota alueen kulttuurihistorialliseen arvoon. Kaupunkirakennetta pyritään säilyttämään kartanomaisena, väljänä ja suunnitelmallisesti selväpiirteisenä. Uudisrakentaminen tulee huomioida ja kunnioittaa nykyistä rakennuskantaa. 1.3 Pakankylän kartanon kaava-alueelle ei tule uusia yleisiä teitä, se rajautuu Bodomintiehen ja Snettansintiehen jotka toimivat alueen syöttöreitteinä tulevaisuudessa niin kun nykyäänkin, kaava-alueen sisäinen liikenne hoidetaan kiinteistöjen sisäisillä kulkureiteillä. 1.4 Tutkitaan mahdollisuutta sijoittaa siirtolapuutarha-aluetta Kaisankodin alueen länsipuolelle. Samalla karsitaan puustoa, jotta Pakankylän kartanon muinoin tarkasti harkituista näkymistä voidaan jälleen nauttia. 1.5 Jatkosuunnittelussa arvioidaan myös Kaisankodin alueen ympäristössä olevaa aluetta, jotta kokonaisuus on luonteva. Kaisankodin toimintojen tarvitsema lisärakennusoikeus ja sitä koskevat määräykset määritellään siten, että se sopii hyvin kulttuurihistorialliseen maisemaan. 3.2 Osallisten tavoitteet Asukasmielipiteet Asemakaavan käsittelyssä noudatetaan osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa esitettyä menettelyä. Asukasmielipiteitä, muistutuksia ja saatuja kannanottoja sekä lausuntoja selostetaan selostuksen kohdassa ASEMAKAAVAN KUVAUS 4.1 Yleisperustelu ja -kuvaus Kaisa Kallion kansalaislahjasäätiö haluaa kehittää aluetta edelleen uusilla palveluasumismuodoilla sekä monipuolisilla hoiva-, kuntoutus- ja vapaa-ajan palveluilla. Tavoitteena on tuoda alueelle lisää hyvinvointia, terveyttä ja sosiaalista kanssakäymistä, arvokasta kulttuuriympäristöä kunnioittaen ja hyödyntäen. Asemakaavan tarkoituksena on varmistaa sekä säätiön ylläpitämän toiminnan että Espoon automuseon toiminnan jatkuminen ja kehittyminen alueella. Alueella tullaan sallimaan olevaa toimintaa tukeva lisärakentaminen, joka kuitenkin huomioi paikan maisemalliset, arkkitehtoniset ja kulttuurihistorialliset lähtökohdat. Suunnittelussa on kiinnitetty erityistä huomiota alueen kulttuurihistorialliseen arvoon ja nykyisen toiminnan toimintaedellytysten varmentamiseen tulevaisuutta ajatellen. Kaupunkirakennetta pyritään säilyttämään kartanomaisena, väljänä matalana ja suunnitelmallisesti selväpiirteisenä. Päärakennuksen asema maisemakuvassa halutaan säilyttää hallitsevana. Pakankylän kartanon kaava-alueelle ei tule uusia yleisiä teitä. Korttelialueet rajautuvat Bodomintiehen ja Snettansintiehen, jotka toimivat alueen syöttöreitteinä tulevaisuudessa niin kun nykyäänkin. Kaava-alueen sisäinen liikenne hoidetaan kiinteistöjen sisäisillä kulkureiteillä. Vaikutelma peltoaukeamien ympäröimästä rakennusten ja puutarhajärjestelyjen saarekkeesta tulee taas voimistumaan kun suunnitellut ulkoalueiden entisöimiset saadaan päätökseensä.
15 15 (24) 4.2 Mitoitus Kaava-alueen pinta-ala on noin 12,3 ha ja rakennusoikeus on k-m², mikä vastaa tehokkuutta e=0.19. Olemassa olevaa rakennuskantaa on noin k-m² eli uutta rakentamista tulee noin k-m². P-1-korttelialueen pinta-ala on noin 8,2 ha ja rakennusoikeus on k-m², mikä vastaa korttelitehokkuutta e=0.27. RP-1-korttelialueen pinta-ala on noin 3,2 ha ja rakennusoikeus on k-m², mikä vastaa korttelitehokkuutta e=0.05 VL-1-alueen pinta-ala on noin 1,0 ha. 4.3 Kaavan mukainen rakennettu ympäristö Maankäyttö Palvelurakennusten korttelialue (P-1) Suunnittelualue asemakaavoitetaan pääosin palvelurakennusten korttelialueeksi (P-1), jolle saa rakentaa virkistys-, kulttuuri-, hoiva- ja hyvinvointipalveluja sekä niihin liittyviä asuin-, majoitus-, liike- ja liikuntatiloja sekä muuta kylämäen toimintaa tukevaa rakentamista. Palvelurakennusten korttelialueen rakennusoikeus on yhteensä noin k- m². Rakennuspaikat on määritelty tarkasti ja rakennukset tulee sijoittaa maaston muotoja seuraten ja välttäen leikkauksia ja pengerryksiä. Mahdollisimman suuri osa tontista tulee säilyttää puustoisena ja olemassa olevia arvokkaita puita tulee vaalia. Uudisrakennusten sijoittelun, rakennusmateriaalien ja mittasuhteiden tulee sopeutua ympäröivään kulttuurimaisemaan. Alueen maisemakuvassa tulee säilyttää kulttuurihistoriallisesti arvokas avoimen laaksoalueen ja puistomaisen metsäsaarekkeen suhde. Kulttuurimaiseman kannalta arvokkaat rakennukset suojellaan asemakaavassa sr-1 -merkinnällä. Rakennusten korjaus-, muutos- ja laajennusrakentamisessa tulee kiinnittää erityistä huomiota rakennuksen luonteenpiirteisiin ja asemaan maisemassa. Rakennukseen kohdistuvista toimenpiteistä on neuvoteltava museoviranomaisen kanssa.
16 16 (24) Kuva: Kaavassa suojellaan kulttuurimaiseman kannalta arvokkaat rakennukset. Yksi alueen arvokkaimmista rakennuksista on vanhassa kuvassa näkyvä kartanon päärakennus. Kaisankoti. Kuva: Kaavassa suojellaan myös kulttuurimaiseman kannalta arvokas puutarha-alue. Vanhan puutarhan ydinaluetta on etelärinteen puutarha, josta on aiemmin avautunut näkymiä aina Bodominjärvelle saakka. Kaisankoti. Kulttuurimaiseman ja kartanoympäristön kannalta arvokas puutarha-alue merkitään asemakaavaan s-2 -merkinnällä. Alueella on sallittu ainoastaan restauroivat toimenpiteet, jotka vahvistavat kartanoympäristön ominaispiirteitä. Maisemakuvallisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokasta puustoa ja muuta kasvillisuutta on hoidettava niiden ominaispiirteitä ylläpitäen. Istutuksissa tulee käyttää puutarhalle luonteenomaista lajistoa. Laajempi piha-alue merkitään asemakaavaan s-3 merkinnällä, jonka ominaispiirteitä tulee vaalia osana kartanoympäristöä ja kulttuurimaisemaa. Maisemallisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokasta puustoa ja muuta kasvillisuutta on hoidettava sen ominaispiirteitä ylläpitäen. Istutuksissa tulee käyttää pihamiljöölle luonteenomaista lajistoa. Alueen pohjoisosassa sijaitsee myös säilytettäviä puita sekä kallioalueita, joihin on louhittu todennäköisesti 1800-luvun lopulla metsälampi, joka on aiemmin muodostanut keskeisen osan kartanon puistometsää.
17 17 (24) Kuva: Havainnekuvassa on esitetty suunnitellun rakentamisen suhde oleviin rakennuksiin. Kuvassa punakattoisina esitetyt rakennukset ovat uusia. Arkkitehtitoimisto Aki Korhonen Oy, Siirtolapuutarhan korttelialue (RP-1) Kartanonmäen länsipuolelle, viljelyksestä poistuneelle vanhalle peltoalueelle on sommiteltu siirtolapuutarha-alue. Alueelle on suunniteltu 48 kappaletta noin 350 m² suuruisia puutarhapalstoja, joille saa sijoittaa korkeintaan 30 kerrosneliömetrin suuruisen siirtolapuutarhamökin. Mökit sijoittuvat maisemallisesti merkittävän avoimen peltoaukean ja mäelle sijoittuvan kartanon puutarhan väliin. Mökkien värimaailma ja korkeusasema suunnitellaan siten, että kartanon päärakennuksen asema maisemakuvassa säilyy hallitsevana. Puutarhapalstat rajataan leikattavilla pensasaidoilla. Kaavassa velvoitetaan myös rajaamaan alue istutettavalla reunavyöhykkeellä, sillä alue muodostaa reunan maisemallisesti arvokkaalle peltoalueelle. Siirtolapuutarha-alueelle tulee laatia korttelisuunnitelma. Alueelle saa rakentaa yksikerroksisia, kesäkäyttöön tarkoitettuja siirtolapuutarhamökkejä, joiden koko varastotiloineen, avokuisteineen ja katoksineen saa olla enintään 30 m² palstaa kohti. Mökin harjakorkeus saa olla maasta mitattuna enintään 4,5 metriä. Rakennusten ja rakennelmien on kasvihuonetta lukuun ottamatta, oltava puurakenteisia ja niiden julkisivumateriaaliksi suositellaan harmaaksi käsiteltyä puuta. Hirttä ei saa käyttää rakennusmateriaalina. Kattomateriaalina tulee olla grafiitinharmaa konesaumattu pelti tai kattohuopa. Kompostoiva käymälä tulee sijoittaa mökin yhteydessä olevaan varastoon. Kompostoivalle käymälälle ei saa rakentaa erillistä rakennusta palstalle. Alueelle ei saa rakentaa maakellaria. Rakennusten välisen etäisyyden tulee olla sellainen, että palo ei leviä helposti naapurirakennuksiin ja aluepalon vaara jää vähäiseksi. Jos rakennusten välinen etäisyys on alle 8 metriä, tulee rakenteellisin tai muin keinoin huolehtia palon leviämisen rajoittamisesta. Palstat tulee rajata yleisistä käytävistä leikattavilla pensasaidoilla. Portit voivat olla yksilöllisiä, ja niitä voidaan korostaa muuta aitaa korkeammilla rakenteilla. Jokaiselle palstalle tulee istuttaa vähintään yksi koriste- tai hedelmäpuu. Palstoille saa istuttaa vain lajikkeeltaan pienikokoisia puita.
18 18 (24) Rakentamattomat korttelialueen osat, joita ei käytetä kulkuteinä, leikki- tai oleskelualueina tai pysäköintiin, on istutettava. Puutarhapalstojen pinta-alasta vähintään 2/3 tulee olla läpäisevää materiaalia. Siirtolapuutarha-alueella käytävien tulee olla sorapintaisia. Lähivirkistysalue (VL-1) Alueen koilliskulmassa sijaitseva lähivirkistysalue on osa kartanon vanhaa puistometsää, jossa kasvavaa kookasta, maisemallisesti arvokasta puustoa tulee vaalia. Toisaalta alue on monin paikoin umpeenkasvanut, joten siellä tulee kuitenkin harkitusti myös uusia puustoa sekä suorittaa muita maisemanhoidollisia töitä. Alueella sijaitsee myös säilytettäviä kallioalueita, joihin on louhittu todennäköisesti 1800-luvun lopulla niin sanottu Nymfin lähde, joka on myöhemmin päässyt huonoon kuntoon. Alueen luonne metsäpuustona säilytetään Liikenne Ajoneuvoliikenne Pääkulkuyhteys Kaisankodin alueelle on jatkossa uudelta paikalta Snettansintieltä. Nykyiset Snettansintiellä olevat liittymät poistuvat käytöstä ja ne korvataan uusilla, hieman etelämmässä olevilla liittymillä. Uusilla liittymänpaikoilla on haettu näkemiltään ja liikenneturvallisuuden kannalta hyvät sijaintipaikat. Automuseon liittymä säilyy ennallaan. Siirtolapuutarhan ajoneuvoliittymä on kaava-alueen lounaisosasta Bodomintieltä. Kaisankodissa tulee arvion mukaan ( Liikennetarpeen arviointi maankäytön suunnittelussa, Ympäristöministeriö 2008) vierailemaan laajennuksen myötä noin 330 ajoneuvoa vuorokaudessa. Siirtolapuutarhassa vierailee arvioin mukaan kevään ja syksyn välillä noin 55 ajoneuvoa vuorokaudessa jos oletetaan, että 80% mökkien omistajista ja 15% vierasta käyvät siirtolapuutarhassa. Bodomintien ja Kunnarlantien liikennemäärät tulevat kasvamaan nykyisestä lännen puoleisella reitillä noin ja idän puoleisella reitillä noin 220 ajoneuvoa vuorokaudessa. Arvion mukaan läntistä reittiä käyttää noin 2/3 ajoneuvoista Jalankulku ja pyöräily Alueelle on tehty tiesuunnitelma Maanteiden ja parantaminen rakentamalla kevyen liikenteen väylä välille Kalmari Kunnarla (2011), jossa jalankulku- ja pyöräily-yhteyttä tullaan jatkamaan Bodomintien ja Snettansintien liittymään asti. Kyseisen suunnitelman rakennussuunnitelmavaihe on menossa mutta rakentamisaikataulua ei ole vielä päätetty. Alueen sisäinen liikenne ja paikoitus Autopaikkoja on rakennettava vähintään: 1 ap palvelurakennusten korttelialueen 200 k-m² kohti 0,75 ap / siirtolapuutarhamökkiä kohti. Pyöräpysäköintiä on rakennettava vähintään: Virkistys-, kulttuuri-, hoiva- ja hyvinvointipalvelut sekä niihin liittyvät toiminnot: 1pp/150 k-m². Kaikki vähimmäisvaatimuksen mukaisten pyöräpaikkojen tulee olla runkolukittavia ja sijaita katetussa tilassa. Asuminen: 1pp/100 k-m². Kaikki vähimmäisvaatimuksen mukaisten pyöräpaikkojen tulee sijaita katetussa ja lukittavissa olevissa tilassa. Lisäksi lyhytaikaiselle pyöräpysäköinnille tulee osoittaa tilaa ulkotiloissa. Julkinen liikenne alkaen alueella liikennöivien linjojen numerot muuttuivat Länsimetron liityntälinjastoon siirryttäessä, mutta reitit säilyvät ennallaan. Linjan 86 uusi numero on 246 ja linjan 86H uusi numero on 246K.
19 19 (24) Palvelut Kaava mahdollistaa alueen kehittämisen uusilla palveluasumismuodoilla sekä monipuolisilla hoiva-, kuntoutus- ja vapaa-ajan palveluilla. Suunnitteilla olevia uusia hankkeita ovat siirtolapuutarha-alue, ikääntyvien asumis- ja hoivapalvelut sekä omaishoitajien asunnot palveluineen Yhdyskuntatekninen huolto Kaisankodin alue on liitetty vesi- ja jätevesiverkostoihin, mutta automuseota eikä siirtolapuutarha-aluetta ole liitetty kyseisiin verkostoihin. Kaava-alueen eteläpuolelta kulkee suurjännitekaapeli, johon alue liittyy pienjännitekaapelilla. Alueen eteläpuolella kulkee puhelinkaapeli ja katuvalaistus. Kaisankodin alueella sijaitsee myös hakevoimala/lämpökeskus ja pumppaamo sekä yksityinen vedenpuhdistamo. Tarkastelualueelle ei ole rakennettu hulevesiviemäröintiä eikä alueella ole myöskään kaukolämpöverkkoa Maaperän rakennettavuus ja puhtaus Alueen maaperä on pääosin moreenia, jonka päällä on alle kolmen metrin kerros silttiä ja savea, mutta alueella sijaitsee myös muutamia kalliopaljastumia. Kartanon mäkeä ympäröivät alavat osat ovat savea. Kallioperä on Bodomin graniittia. Kartanon mäki kuuluu rakennettavuudeltaan luokkiin 2 (normaalisti rakennettava) ja 3B (vaikeasti rakennettava rinnemaasto). Ympäröivät pellot edustavat savikkoa ja kuuluvat luokkiin 4 (vaikeasti rakennettava syvä pehmeikkö) sekä luokkaa 5A (erittäin vaikeasti rakennettava syvä pehmeikkö). Alueen aiemman käyttöhistorian perusteella arvioidaan, että alueen lounaisosan lämpökeskuksen öljysäiliöt ovat saattaneet aiheuttaa maaperän pilaantumista. (Pilaantuneisluokka 3.) Suunnittelualueen länsiosa kuuluu veden hankinnalle tärkeään pohjavesialueseen (luokka I). Alueella on voimassa ympäristönsuojelulain 17 :n mukainen pohjaveden pilaamiskielto. Alueella ei saa vaarantaa pohjaveden laatua eikä määrää. Kaikessa alueen suunnittelussa, rakentamisessa ja kunnossapidossa on otettava huomioon pohjaveden suojelu. 4.4 Kaavan mukaiset suojelukohteet ja luonnonympäristö Kartanoympäristön arvokkaat ominaispiirteet suojellaan antamalla määräyksiä vanhojen rakennusten ja ympäristön suojelemisesta. Alueella sijaitseva lepakon lisääntymis- tai levähdyspaikka suojellaan kaavassa s-1 -merkinnällä. Suojeltava alueen osa, jolla sijaitsee luonnonsuojelulain 49 :n perusteella suojeltuja lepakoiden lisääntymis- tai levähdyspaikkoja. Alueella ei saa suorittaa toimenpiteitä, jotka heikentävät tai hävittävät lepakon elinympäristöä. Aluetta koskevista toimenpiteistä ja suunnitelmista on neuvoteltava ympäristöviranomaisen kanssa. Suunnittelualue on ollut asuttu jo keskiajalla ja sisältyy valtakunnalliseen muinaisjäännösrekisteriin Pakankylän keskiaikaisena kylätonttina, joka on huomioitu kaavamääräyksellä 4 : alueella sijaitsee muinaismuistolailla (1963/295) rauhoitettu kiinteä muinaisjäännös. Alueeseen kohdistuviin toimenpiteisiin on hankittava museoviranomaisen lupa. 4.5 Ympäristön häiriötekijät Liikenne lisääntyy hieman, mutta se ei ole merkittävä häiriötekijä. 4.6 Nimistö Kylän alkutalo perustettiin arviolta 1400-luvun alussa. Asukkaat ja nimistö ovat olleet pääasiassa ruotsinkielisiä. Nimi Backby annettiin ehkä Bodomin kylän näkökulmasta asutukselle, joka on maisemasta hyvin erottuvan mäen rintees-
20 20 (24) sä luvulla kylässä oli neljä taloa, mutta tietoa niiden nimistä ei ole säilynyt talot yhdistettiin yhdeksi tilaksi, josta tuli Backbyn eli Pakankylän kartano. Seudun suomenkieliset ovat käyttäneet kylästä ja kartanosta mukailemalla ja kääntämällä muodostettuja nimiä Pakpyy ja Pakankylä. Kartanon pohjoispuolella kohoavaa mäkeä on kutsuttu nimillä Bybacken ja Kolabacken. Mäellä olevalle virkistysalueelle (VL-1) annetaan nimi Pakankylänmäki Backbybacken. Korttelialueelle (P-1) kartanorakennuksen luo merkitään nimi Pakankylän kartano Backby gård. Ryhmäpuutarha sijoittuu osin mäenrinteen alaosaan ja osin vanhalle viljelyalueelle nimeltä Fallet. Maasto- ja viljelyssana fall voi merkitä mm. raiviota tai rinnettä. Ryhmäpuutarha-alueelle (RP-1) merkitään kaavassa tähän nimeen perustuva nimi Pakankylänrinne Backbyfallet. Kartanoalueella hyvinvointipalveluja tarjoavan Kaisankodin tavoin Kaisa Kallion mukaan on nimetty pelargonilajike 'Kaisa Kallio'. Siitä saadaan sopiva nimenaihe ryhmäpuutarhan sisäiselle pohjois-eteläsuuntaiselle ajotielle: Pelakuunpolku Pelargonistigen. 5 ASEMAKAAVARATKAISUN VAIKUTUKSET Kaava mahdollistaa Kaisankodin ja Espoon automuseon palvelujen kehittymisen ja toiminnan laajentamisen sekä uuden siirtolapuutarha-alueen rakentumisen Pakankylään. Kaavan avulla on mahdollista kehittää aluetta uusilla palveluasumismuodoilla sekä monipuolisilla hoiva-, kuntoutus- ja vapaa-ajan palveluilla. Suunnitteilla olevat kehityshankkeet, siirtolapuutarha-alue, ikääntyvien asumis- ja hoivapalvelut sekä omaishoitajien asunnot palveluineen tukevat alueella jo olevaa toimintaa. Kaisankodin alue toimii ympäröivän kyläalueen sydämenä, ja suunniteltujen hankkeiden myötä tämä rooli korostuu yhä enemmän. Tavoitteena on tuoda alueelle lisää hyvinvointipalveluja, vapaaajanviettomahdollisuuksia ja sosiaalista kanssakäymistä arvokasta kulttuuriympäristöä kunnioittaen ja hyödyntäen. 5.1 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja rakennettuun ympäristöön Kaava-alue sijaitsee Bodominjärven pohjoispuolella ja tukeutuu päivittäispalveluissa pääasiallisesti Kalajärven ja Espoon keskuksen palveluihin. Rakentaminen on kuitenkin luonteeltaan olevaa kartanonmäkeä täydentävää ja tuo alueelle uusia hoiva- ja vapaa-ajanpalveluita. Suunnitellut uudisrakennukset sovitetaan kartanomiljööseen sopiviksi. Pellon ja kartanonmäen yhdistävälle alueelle sommiteltu siirtolapuutarha-alue laajentaa alueen rakentamisalaa, mutta toisaalta palauttaa alueen luonnetta avoimempaan suuntaan, kun olevaa villisti kasvanutta puustoa poistetaan ja avataan näkymiä kartanonmäelle. Alueella sijaitsevat kulttuurimaiseman kannalta arvokkaat rakennukset suojellaan kaavalla. 5.2 Vaikutukset liikenteen ja teknisen huollon järjestämiseen Suunnittelualueen ympäristön liikennemäärien kasvut tulevat olemaan melko vähäisiä. Vaikka suhteellinen kasvu on paikoitellen suuri, niin liikennemäärät jäävät kuitenkin edelleen varsin pieniksi, eivätkä ne tule aiheuttamaan liikenneruuhkia alueen tieverkolla. Suurimman autoliikenteen kasvun tulevat aiheuttamaan laajeneva Kaisankoti sekä siirtolapuutarha. Siirtolapuutarhan vaikutus keskivuorokausiliikenteeseen on vähäinen ja sen matkatuotos keskittyy pääasiassa kevään ja syksyn väliseen aikaan ja erityisesti viikonloppuihin ja iltoihin. Uuden kävely- ja pyöräilytien ja siihen liittyvien suojatiejärjestelyjen ansiosta liikenneturvallisuus tulee paranemaan nykyisestä. 5.3 Vaikutukset luontoon ja maisemaan Täydennysrakentaminen tuo uuden ajallisen kerrostuman kartanoympäristöön ja muuttaa alueen maisemakuvaa. Toisaalta hienovaraisesti sommiteltu ja huolellisesti suunniteltu täydennysrakentaminen muodostaa luontevan jatkumon
21 21 (24) perinteelle, jossa kartanon rakennuskantaa on täydennetty useiden eri vuosikymmenien ja -satojen aikana. Alueen länsireunaan suunniteltu siirtolapuutarha-alue korvaa vanhalle pellolle kasvaneen, hoitamattoman vesakon. Siirtolapuutarha-aluetta rajaamaan istutetaan pensasaita, joka muodostaa uuden reuna-alueen maisemallisesti merkittävälle peltoalueelle. Siirtolapuutarhamökit suunnitellaan hillityn värisiksi ja mökit sijaitsevat alempana ja näkymät säilyvät ylempänä rinteessä seisovalle kartanon päärakennukselle. Kartanon lähiympäristössä sijaitsevat puutarha- ja piha-alueet nostetaan kaavamääräyksissä esille kulttuurimaiseman kannalta merkittävinä alueina, joita tulee vaalia ja joilla tulee vahvistaa kartanoympäristön ominaispiirteitä. Kartanon länsipuolisessa rinteessä sijaitsevalla istutettavalla alueen osalla kasvavaa puustoa tulee maisemanhoidollisin toimenpitein harventaa siten, että kartanonmäeltä avautuu näkymiä peltoaukealle ja kartanorakennus hahmottuisi jälleen maisemakuvassa, kuten aiemmin (ks. kuvat s. 9, 11). Alueella kasvavia maisemallisesti merkittäviä yksittäispuita tulee kuitenkin vaalia. Alueelle sijaitsee lepakon levähtämis- ja lisääntymispaikka, joka tullaan suojelemaan asemakaavalla. Alueella ei ole havaittu uhanalaisia kasveja eikä alueella ei esiinny varsinaisia luonnontilaisia elinympäristöjä. Alue ei ole erityisen hyvin liito-oravalle soveltuvaa elinympäristöä eikä siellä ei ole tehty liito-oravahavaintoja. Lisäksi puustoisten kulkuyhteyksien todetaan olevan melko huonoja. Osa alueen puustosta kuitenkin soveltuu liito-oravan ruokailualueeksi. 5.4 Vaikutukset ihmisten elinoloihin Asemakaavan muutos tuo alueelle uusia palveluita, ja sitä kautta myös uusia käyttäjäryhmiä, kuten siirtolapuutarhan viljelijät, ikääntyneiden asumis- ja hoivapalveluiden käyttäjät sekä omaishoitajat. Siirtolapuutarhan rakentaminen alueelle mahdollistaa palstojen omistajille pienviljelyn ja tuo oman lisänsä myös alueen virkistyskäyttöön. 5.5 Yhdyskuntataloudelliset vaikutukset ja energiahuolto Kaupunki saa kaavamuutoksesta maankäyttösopimustuloa. Alueella on kunnallistekniikka, johon Kaisankoti on liitetty. Lisäksi kaavan yhteydessä on laadittu vesihuollon yleissuunnitelma ( Ramboll Oy), jossa on esitetty vesihuoltoverkoston laajentamista kaava-alueen länsiosaan siirtolapuutarha-alueelle. Laajennuksen kustannus on noin , jota voidaan kattaa siirtolapuutarha-alueen myynti- tai vuokratuloilla. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Rakentamisaikataulu Alueen toteutus voidaan aloittaa, kun asemakaava on kuulutuksellaan saanut lainvoiman. 6.2 Toteuttamis- ja soveltamisohjeet Toteuttamisohjeet löytyvät kaavamerkinnöistä ja -määräyksistä. Siirtolapuutarha-alueelle on laadittava korttelisuunnitelma. 6.3 Toteutuksen seuranta Toteutusta seuraa ja valvoo Espoon kaupungin rakennusvalvonta.
22 22 (24) 7 SUUNNITTELUN VAIHEET 7.1 Suunnittelun vireilletulo ja sopimukset Vireilletulo Aloite asemakaavan laatimiseksi on tullut alueen maanomistajalta Kaavan vireilletulosta on tiedotettu Sopimukset Asemakaavasta käydään sopimusneuvottelut ja tehdään tarvittavat sopimukset, jotka hoitaa tonttiyksikkö. 7.2 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavaan liittyen on laadittu erillinen osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka on päivätty Suunnittelu Suunnittelu Asemakaavan muutos on laadittu yhteistyössä Kaisankodin ja heidän konsulttiensa kanssa. Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksen asemakaavayksikössä kaavan valmistelusta on vastannut Christian Ollus, Matias Kallio ja Katariina Peltola sekä liikennesuunnitteluyksikössä Markus Pasanen ja Roni Zein. 7.4 Käsittelyvaiheet ja vuorovaikutus Ajankohta Käsittelytieto Suunnittelualue oli osana Pakankylän asemakaavaluonnosta, joka oli nähtävillä Uusi kaavoitushakemus saapui ja asemakaavan laatiminen aloitettiin uudestaan Hakemus asemakaavan laatimiseksi Osallistumis- ja arviointisuunnitelman kuulutus Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi asemakaavan lähtökohdat ja tavoitteet Va. kaupunkisuunnittelupäällikkö hyväksyi asemakaavan valmisteluaineiston nähtäville MRA 30 :n mukaisesti Asukastilaisuus
23 23 (24) Valmisteluaineisto nähtävillä MRA 30 :n mukaisesti Valmisteluaineistosta saatiin 11 mielipidettä, joissa oli useita allekirjoittaneita ja 4 lausuntoa/kannanottoa. Mielipiteissä oltiin huolissaan siitä, että automuseon toimintaedellytykset heikkenisivät. Huolta aiheutti myös lisääntyvä liikenne ja liikenneturvallisuus sekä pelättiin sitä, että uusi rakennuskanta heikentäisi luonto- ja kulttuuriarvoja. Kaupunginmuseo suhtautui pääasiassa varovaisen myönteisesti kaavaan, joskin pitää rakentamisen määrää liian suurena. Tonttiyksikkö ilmoitti, että heillä ei ole huomautettavaa ja kaava edellyttää maankäyttösopimusta. Tekninen keskus kiinnitti huomiota alueen länsiosan huonoon rakennettavuuteen. Espoon ympäristökeskus kiinni huomiota siihen, että kartanoalue sijoittuu valtakunnallisesti tärkeään rakennettuun ympäristöön ja siihen että uusi rakentaminen ja siihen liittyvä liikenne tulee olla sopusoinnussa alueen luonteen ja ympäristön kestävän käytön kanssa. Asemakaavasta on laadittu nähtävilläolon jälkeen seuraavat selvitykset: - Backbyn kartanon kulttuurihistoriaselvitys (Tengbom Eriksson Arkkitehdit Oy ) - Espoon Pakankylän kartanon asemakaava-alueen liito-oravaselvitys (Ympäristösuunnittelu Enviro Oy ) - Vesihuollon, liikennejärjestelyjen ja hulevesienhallinnan yleissuunnitelma (Ramboll Oy ) - Pakankylä Kaisankoti, luontolausunto (Luontotieto Keiron Oy ) Nähtävilläolon jälkeen asemakaavaa on tarkistettu mm. seuraavasti: - Täydennetty kaavamääräyksiä siten että varmistetaan uudisrakentamisen sopeutuminen arvokkaaseen kulttuuriympäristöön. Kaavaan on lisätty suojelumääräykset. - Rakennusoikeutta on vähennetty k-m²:stä noin k-m²:iin, jotta uudisrakentaminen sopeutuu paremmin ympäristöön ja vastaa Kaisankodin tavoitteita Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi asemakaavaehdotuksen nähtäville MRA 27 :n mukaisesti Asemakaavaehdotus nähtävillä MRA 27 :n mukaisesti Suunnittelijoiden vastaanottotilaisuus klo Kaisankodissa.
24 ESPOON KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUKESKUS Christian Ollus Aluearkkitehti Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelujohtaja
Ksl info Pakankylän kartanon asemakaavaehdotus
Ksl info 14.9.2016 Pakankylän kartanon asemakaavaehdotus Asialista Tervetulosanat! Niina Pyy, Kaisankodin toimitusjohtaja Christian Ollus, aluearkkitehti, Espoon kaupunki Matias Kallio, kaavoitusinsinööri
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 134. Kaupunkisuunnittelulautakunta 17.10.2012 Sivu 1 / 1
Kaupunkisuunnittelulautakunta 17.10.2012 Sivu 1 / 1 3919/10.02.03/2011 134 Röylä, asemakaavan lähtökohdat ja tavoitteet, Pakankylän kartano, aluenumero 710100 Valmistelijat / lisätiedot: Ollus Christian,
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 159. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1
Kaupunkisuunnittelulautakunta 14.09.2016 Sivu 1 / 1 3051/2016 10.02.03 159 Pakankylän kartano, asemakaavaehdotuksen hyväksyminen nähtäville (MRA 27), alue 710100, 84. kaupunginosa Röylä Valmistelijat /
LisätiedotPakankylän kartano. 84. kaupunginosa, Röylä Kortteli ja virkistysalue Asemakaava
1 (25) Asianumero 3051/10.02.03/2016 (3918/10.02.03/2011) Aluenumero 710100 Pakankylän kartano 84. kaupunginosa, Röylä Kortteli 84020 ja virkistysalue Asemakaava Asemakaavan selostus Asemakaavan selostus,
LisätiedotRykmentinmäki 50. kaupunginosa, Lintuvaara Osa korttelia ja katualueet (Muodostuu osa korttelia ) Asemakaavan muutos
1 (8) Asianumero 6116/10.02.03/2011 Aluenumero 117201 Rykmentinmäki 50. kaupunginosa, Lintuvaara Osa korttelia 50253 ja katualueet (Muodostuu osa korttelia 50253.) Asemakaavan muutos Asemakaavan muutoksen
LisätiedotPakankylän siirtolapuutarha 84. kaupunginosa, Röylä Osa korttelia Asemakaava
1 (27) Asianumero 3265/10.02.03/2017 (3918/10.02.03/2011) Aluenumero 714300 Pakankylän siirtolapuutarha 84. kaupunginosa, Röylä Osa korttelia 84020 Asemakaava Asemakaavan selostus Asemakaavan selostus,
LisätiedotKeilaniemi Asemakaavan muutos 10. kaupunginosa, Otaniemi Virkistysalue
1 (6) Asianumero 3941/10.02.03/2014 Aluenumero 220827 Keilaniemi Asemakaavan muutos 10. kaupunginosa, Otaniemi Virkistysalue Asemakaavan muutoksen selostus Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 18.
LisätiedotTervanpolttajantie Asemakaavan muutos 42. kaupunginosa, Saunalahti Kortteli 42112
1 (10) Asianumero 5297/10.02.03/2017 Aluenumero 420215 Tervanpolttajantie Asemakaavan muutos 42. kaupunginosa, Saunalahti Kortteli 42112 Asemakaavan muutoksen selostus Asemakaavan muutoksen selostus, joka
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 41. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1
Kaupunkisuunnittelulautakunta 02.03.2016 Sivu 1 / 1 5171/2015 10.02.03 41 Itä-Suviniitty, asemakaavan muutoksen hyväksyminen, alue 613302, 40. kaupunginosa, Espoon keskus Valmistelijat / lisätiedot: Minna
LisätiedotLystimäki 22. kaupunginosa, Olari Virkistysalue Asemakaavan muutos
1 (7) Asianumero 3710/10.02.03/2012 Aluenumero 321216 Lystimäki 22. kaupunginosa, Olari Virkistysalue Asemakaavan muutos Asemakaavan muutoksen selostus Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 19. päivänä
LisätiedotKuurinkallio 20. kaupunginosa, Kuurinniitty osa korttelia Asemakaavan muutos
1 (7) Asianumero 4237/10.02.03/2012 Aluenumero 612703 Kuurinkallio 20. kaupunginosa, Kuurinniitty osa korttelia 20010 Asemakaavan muutos Asemakaavan muutoksen selostus Asemakaavan muutoksen selostus, joka
LisätiedotKivenlahti I A, muutos 34. kaupunginosa Espoonlahti Kortteli 34040 Asemakaavan muutos
1 (8) Asianumero 5070/10.02.03/2013 Aluenumero 411450 Kivenlahti I A, muutos 34. kaupunginosa Espoonlahti Kortteli 34040 Asemakaavan muutos Asemakaavan muutoksen selostus Asemakaavan muutoksen selostus,
LisätiedotPuustellimäki, muutos 51. kaupunginosa, Leppävaara Katualueet (Muodostuu kortteli 51182) Asemakaavan muutos
1 (10) Puustellimäki, muutos 51. kaupunginosa, Leppävaara Katualueet (Muodostuu kortteli 51182) Asemakaavan muutos Asianumero 589/10.02.03/2011 Aluenumero 110514 Leppävaaran keskus pohjoinen I / Ydinkeskus,
LisätiedotKulloonmäki I 63 kaupunginosa, Järvenperä Osa kortteli 63106
1 (7) Asianumero 3661/503/2009 Aluenumero 631102 Kulloonmäki I 63 kaupunginosa, Järvenperä Osa kortteli 63106 Asemakaavan muutos Asemakaavan muutoksen selostus Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee
LisätiedotNikunmäki Asemakaavan muutos 81. kaupunginosa, Niipperi Virkistysalue 81P39
1 (12) Asianumero 5717/10.02.03/2015 Aluenumero 711803 Nikunmäki Asemakaavan muutos 81. kaupunginosa, Niipperi Virkistysalue 81P39 Asemakaavan muutoksen selostus Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee
LisätiedotMäkkylä I 51. kaupunginosa, Leppävaara Kortteli sekä osat rautatie- ja katualueesta Asemakaavan muutos
(88 13.6.2006 1 (8) Mäkkylä I 51. kaupunginosa, Leppävaara Kortteli 51175 sekä osat rautatie- ja katualueesta Asemakaavan muutos Asianumero 424/503/2004 Toimielinkäsittely Ksl 21.6.2006 Aluenumero 111905
LisätiedotEspoo Haukilahti 14. Kaupunginosa, Haukilahti Kortteli tontit 6 Asemakaavan muutos
Asianumero 3967/10.02.03/2012 Aluenumero 230959 Espoo Haukilahti 14. Kaupunginosa, Haukilahti Kortteli 14041 tontit 6 Asemakaavan muutos Asemakaavan muutoksen selostus Asemakaavan muutoksen selostus, joka
LisätiedotPakankylän kartano. 84. kaupunginosa, Röylä Kortteli ja virkistysalue Asemakaava. Nähtävillä MRA 30 :n mukaisesti
1 (6) Asianumero 3051/10.02.03/2016 (3918/10.02.03/2011) Aluenumero 710100 Pakankylän kartano 84. kaupunginosa, Röylä Kortteli 84020 ja virkistysalue Asemakaava Lausuntojen sekä kannanottojen lyhennelmät
LisätiedotKuurinkallio 20. kaupunginosa, Kuurinniitty Katualueet Asemakaavan muutos
1 (7) Asianumero 3501/10.02.03/2012 Aluenumero 612702 Kuurinkallio 20. kaupunginosa, Kuurinniitty Katualueet Asemakaavan muutos Asemakaavan muutoksen selostus Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee
LisätiedotMatinlaakso 23. kaupunginosa, Matinkylä Osa korttelia 23033, katu-, urheilu- ja virkistysalueet Asemakaavan muutos
1 (8) Asianumero 1469/10.02.03/2014 Aluenumero 311003 Matinlaakso 23. kaupunginosa, Matinkylä Osa korttelia 23033, katu-, urheilu- ja virkistysalueet Asemakaavan muutos Asemakaavan muutoksen selostus Asemakaavan
LisätiedotJorvi-Glims 64. kaupunginosa, Karvasmäki Osa Kortteli 64002, tontti 2 Asemakaavan kumoaminen
1 (8) Asianumero 2474/10.02.03/2013 Aluenumero 630204 Jorvi-Glims 64. kaupunginosa, Karvasmäki Osa Kortteli 64002, tontti 2 Asemakaavan kumoaminen Asemakaavan kumoamisen selostus Asemakaavan kumoamisen
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 192. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1
Kaupunkisuunnittelulautakunta 09.12.2015 Sivu 1 / 1 2905/2015 10.02.03 192 Tillinmäki, asemakaavan muutosehdotuksen hyväksyminen nähtäville (MRA 27 ), alue 420605, 43. kaupunginosa Vanttila Valmistelijat
LisätiedotRAJAMÄEN SÄHKÖASEMAN ASEMAKAAVAN MUUTOS Rajamäki, Urttila
Kaavatunnus 1/6 1-153 Asianumero RAJAMÄEN SÄHKÖASEMAN ASEMAKAAVAN MUUTOS Rajamäki, Urttila Asemakaavan muutos koskee tiloja 543-414-1-219 ja -220 Asemakaavan muutoksella muodostuvat korttelin 1130 tontit
LisätiedotKIVIJÄRVEN KUNTA PENTTILÄN YHTEISMETSÄN RANTA-ASEMA- KAAVAN OSITTAINEN KUMOAMINEN. Kaavaselostus, ehdotusvaihe
KIVIJÄRVEN KUNTA PENTTILÄN YHTEISMETSÄN RANTA-ASEMA- KAAVAN OSITTAINEN KUMOAMINEN FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P31477 1 (8) S. Paananen, T. Järvinen Sisällysluettelo 1 Tiivistelmä... 1 1.1 Kaavaprosessin
LisätiedotEspoontori, muutos 40. kaupunginosa, Espoon keskus Osa korttelia ja liikennealuetta Asemakaavan muutos
1 (8) Asianumero 3516/10.02.03/2011 Aluenumero 613801 Espoontori, muutos 40. kaupunginosa, Espoon keskus Osa korttelia 40183 ja liikennealuetta Asemakaavan muutos Asemakaavan muutoksen selostus Asemakaavan
LisätiedotKARTANONTIE 22, ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUSLUONNOS
HELSINGIN KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO ASEMAKAAVAOSASTO KARTANONTIE 22, ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUSLUONNOS LUONNOS NÄHTÄVILLÄ 4. 22.2.2013 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUSLUONNOS Asemakaavan muutos koskee:
LisätiedotASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Vanha Myllytie
Kaavatunnus 3-337 Asianumero ASRA.ltk: 19.4.2016 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Vanha Myllytie Asemakaavan muutos koskee korttelin 3772 tonttia 4 Asemakaavan muutoksella muodostuu kortteli 3772
LisätiedotKAUNIAISTENTIE 1. kaupunginosan liikennealueet Asemakaavan muutos Ak 208
KAUNIAISTEN KAUPUNKI Maankäyttöyksikkö 5.3.2013 KAUNIAISTENTIE 1. kaupunginosan liikennealueet Asemakaavan muutos Ak 208 Asemakaavan muutoksen selostus Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 5.3.2013
LisätiedotOsmajärven alueen ranta- asemakaava, osittainen kumoaminen
S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A LEPPÄVIRRAN KUNTA Osmajärven alueen ranta- asemakaava, osittainen kumoaminen Kaavaselostus, ehdotus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P20689 Kaavaselostus, ehdotus 1
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 81. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1
Kaupunkisuunnittelulautakunta 11.06.2014 Sivu 1 / 1 3816/10.02.03/2013 81 Tuomarila I, asemakaavan muutosehdotuksen hyväksyminen nähtäville (MRA 27 ), alue 611115, 40. kaupunginosa, Espoon keskus Valmistelijat
LisätiedotSuvela I-II, muutos 40. kaupunginosa, Espoon keskus Osa korttelia sekä osa puistoalueesta Asemakaavan muutos
1 (9) Asianumero 3512/10.02.03/2011 Aluenumero 611518 Suvela I-II, muutos 40. kaupunginosa, Espoon keskus Osa korttelia 40030 sekä osa puistoalueesta Asemakaavan muutos Asemakaavan muutoksen selostus Asemakaavan
LisätiedotKIVIJÄRVEN KUNTA PENTTILÄN YHTEISMETSÄN RANTA- ASEMAKAAVAN OSITTAINEN KUMOAMINEN. Kaavaselostus, valmisteluvaihe
KIVIJÄRVEN KUNTA PENTTILÄN YHTEISMETSÄN RANTA- ASEMAKAAVAN OSITTAINEN KUMOAMINEN FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P31477 1 (10) Paananen Susanna Sisällysluettelo 1 TIIVISTELMÄ... 1 1.1 Kaavaprosessin vaiheet...
LisätiedotTeollisuusalueen asemakaavan muutos
TUUSNIEMEN KUNTA Teollisuusalueen asemakaavan muutos Kaavaselostus, luonnos FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 673-P35521 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, luonnos 1 (10) Sisällysluettelo 1 PERUS-
LisätiedotServinniemi Vaiheittainen asemakaavan muutos 10. kaupunginosa, Otaniemi Korttelit ja ja osa korttelia 10005
1 (10) Asianumero 5057/10.02.03/2016 Aluenumero VK2001 Servinniemi Vaiheittainen asemakaavan muutos 10. kaupunginosa, Otaniemi Korttelit 10007 ja 10008 ja osa korttelia 10005 Vaiheittainen asemakaavan
LisätiedotPORNAINEN. Tikantie ASEMAKAAVAN MUUTOS. Päiväys
PORNAINEN Tikantie ASEMAKAAVAN MUUTOS Päiväys 10.5.2017 Vireille tulosta ilmoitettu: KH:n päätös 16.1.2017 Luonnos nähtävänä (MRA 30 ) 31.1-14.2.2017 Ehdotus nähtävänä (MRA 27 ) Hyväksytty kunnanvaltuustossa
LisätiedotASEMAKAAVAN SELOSTUS Vehkoja, asemakaavan muutos
ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vehkoja, asemakaavan muutos Hyvinkään kaupungin 12. kaupunginosan asemakaavan muutos korttelissa 1127. 12:020 HYVINKÄÄN KAUPUNKI TEKNIIKKA JA YMPÄRISTÖ KAAVOITUS 13.3.2015 Asemakaavan
LisätiedotPIEN-SAIMAAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS. Savitaipaleen kunta (739) Saksan tila (osa) Kaavaehdotus
PIEN-SAIMAAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS Savitaipaleen kunta (739) Saksan tila 739-421-7-414 (osa) Kaavaehdotus 10.8.2016 1 Osayleiskaavan muutoksen selostus, joka koskee Pien-Saimaan osayleiskaavaa. 1 PERUSTIEDOT
LisätiedotJOUTSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 100 / 1 ASEMAKAAVASELOSTUS. Ote asemakaavakartasta, kaavamuutosalue rajattuna punaisella
JOUTSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 100 / 1 ASEMAKAAVASELOSTUS Ote asemakaavakartasta, kaavamuutosalue rajattuna punaisella SISÄLLYSLUETTELO 1. LÄHTÖKOHDAT 1.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 1.2
LisätiedotOULAISTEN KAUPUNGIN 8. (KASARMINMÄKI) KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 9 TONTTIA 4 KOSKEVA ASEMAKAAVAN MUUTOS.
ASEMAKAAVAN SELOSTUS 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot OULAISTEN KAUPUNGIN 8. (KASARMINMÄKI) KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 9 TONTTIA 4 KOSKEVA ASEMAKAAVAN MUUTOS. ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU
LisätiedotKeilaniemi Asemakaavan muutos 10. kaupunginosa, Otaniemi Osa korttelia 10050
1 (14) Keilaniemi Asemakaavan muutos 10. kaupunginosa, Otaniemi Osa korttelia 10050 Asianumero 5430/10.02.03/2017 Aluenumero 220832 Asemakaavan muutoksen selostus Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 46. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1
Kaupunkisuunnittelulautakunta 02.03.2017 Sivu 1 / 1 1332/2016 10.02.03 Kaupunkisuunnittelulautakunta 235 14.12.2016 46 Hannuksenpelto II, asemakaavan muutosehdotuksen hyväksyminen, alue 442101, 31. kaupunginosa
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 156. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1
Kaupunginhallitus 16.05.2016 Sivu 1 / 1 777/2016 10.02.03 156 Lillmossaskogen, asemakaavan sekä maankäyttösopimusten ja alueen luovutusta koskevien esisopimusten hyväksyminen, alue 713300, 82. kaupunginosa
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 235. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1
Kaupunkisuunnittelulautakunta 14.12.2016 Sivu 1 / 1 1332/2016 10.02.03 235 Hannuksenpelto II, asemakaavan muutosehdotuksen hyväksyminen nähtäville (MRA 27 ), alue 442101, 31. kaupunginosa Kaitaa Valmistelijat
LisätiedotVentelän kaupunginosan korttelien 98-90 ja 92-93 asemakaavan muutoksen selostus
Ventelän kaupunginosan korttelien 98-90 ja 92-93 asemakaavan muutoksen selostus S I S Ä L L Y S L U E T T E L O 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1 1.1 Tunnistetiedot 1 1.2 Kaava-alueen sijainti 1 1.3 Kaavan
LisätiedotASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPUNGINOSA 7 RAUHALA ANTINKYLÄ, KORTTELI 786 JA OSA KORTTELIA 717 (RAUHALANAUKIO)
L O V I I S A 9.9.2014 ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPUNGINOSA 7 RAUHALA ANTINKYLÄ, KORTTELI 786 JA OSA KORTTELIA 717 (RAUHALANAUKIO) KAAVASELOSTUS 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Alue: RAUHALANAUKIO,
LisätiedotJorvi-Glims 64. kaupunginosa, Karvasmäki Kortteli 64002, tontti 2 (Poistuu osa korttelia 64002) Asemakaavan muutos
1 (8) Asianumero 2474/10.02.03/2013 Aluenumero 630204 Jorvi-Glims 64. kaupunginosa, Karvasmäki Kortteli 64002, tontti 2 (Poistuu osa korttelia 64002) Asemakaavan muutos Asemakaavan muutoksen selostus Asemakaavan
Lisätiedot127 Soukansalmi, asemakaavan muutoksen hyväksyminen, alue , 33. kaupunginosa Soukka
4331/10.02.03/2013 127 Soukansalmi, asemakaavan muutoksen hyväksyminen, alue 412008, 33. kaupunginosa Soukka Valmistelijat / lisätiedot: Tiina Aalto, puh. 050 553 2886 etunimi.o.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus
LisätiedotRanta-asemakaavan muutos koskee osaa Sulkavan kunnan Ruokoniemen kylän tilasta 2:49.
SULKAVAN KUNTA RANTA-SASTAVIN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus 26.11.2013 Ranta-asemakaavan muutos koskee osaa Sulkavan kunnan Ruokoniemen kylän tilasta 2:49. Ranta-asemakaavan muutoksella muodostuu
LisätiedotKANGASALAN KUNNAN TEKNINEN
KANGASALAN KUNTA TEKNINEN KESKUS LENTOLAN ASEMAKAAVAN MUUTOS, MUUNTAMONTIE 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT PÄIVÄYS 17.5.2017 ASEMAKAAVAN NUMERO 799 KUNTA KANGASALA OSA-ALUE LINTURINNE/5 KORTTELIT 860 osa ja
LisätiedotLuettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset
RAUTALAMMIN KUNTA 1(7) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...2 1.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET...2 1.2 ASEMAKAAVAN MUUTOS...2 1.3 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TOTEUTTAMINEN...2 2 LÄHTÖKOHDAT...2 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN
LisätiedotRIUN ASEMAKAAVAN MUUTOS, LIKOLAMMINTIE
KANGASALAN KAUPUNKI Kaavaselostus 1 (7) RIUN ASEMAKAAVAN MUUTOS, LIKOLAMMINTIE 1. Perus- ja tunnistetiedot PÄIVÄYS 30.10.2018 ASEMAKAAVAN NUMERO 825 KAUPUNKI Kangasala OSA-ALUE Riku KORTTELI 4009 KAAVA-ALUEEN
LisätiedotAsemakaavan muutoksen selostus sekä tonttijako ja tonttijaon muutos, joka koskee päivättyä asemakaavakarttaa nro
Vantaan kaupunki Maankäyttö ja ympäristö Marja-Vantaa-projekti Asemakaavan muutoksen selostus sekä tonttijako ja tonttijaon muutos, joka koskee 20.8.2012 päivättyä asemakaavakarttaa nro 002123. 1 PERUS-
LisätiedotASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, kortteli 6 ja maatalousalue
Kaavatunnus 3-313 Asianumero ASRA.ltk: 20.1.2015 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, kortteli 6 ja maatalousalue Asemakaavan muutos koskee korttelia 6 sekä maatalousaluetta Asemakaavan muutoksella
LisätiedotKorppi Asemakaava ja asemakaavan muutos
1 (5) Asemakaavaselostuksen LIITE 2 Korppi Asemakaava ja asemakaavan muutos Asianumero 6777/503/2008 Aluenumero 721800 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SUUNNITTELUKOHDE Suunnittelualueen likimääräinen
LisätiedotÄÄNEKOSKI VALIONPUISTON ASEMAKAAVAN MUUTOS, ROTKOLA KAAVASELOSTUS KAAVALUONNOS 29.5.2015 KAUPUNGINVALTUUSTO HYVÄKSYNYT..
ÄÄNEKOSKI VALIONPUISTON ASEMAKAAVAN MUUTOS, ROTKOLA KAAVASELOSTUS KAAVALUONNOS 29.5.2015 KAUPUNGINVALTUUSTO HYVÄKSYNYT.. ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS, JOKA KOSKEE 29. PÄIVÄNÄ TOUKOKUUTA 2015 PÄIVÄTTYÄ
LisätiedotLintulaakso I, muutos
1 (10) Asianumero 4160/10.02.03/2012 Aluenumero 113101 Espoo Lintulaakso IA 51. kaupunginosa, Leppävaara Kortteli 51067 Asemakaavan muutos Lintulaakso I, muutos 51. kaupunginosa, Leppävaara Katualueet
LisätiedotSOUKANKALLIO Aluenumero
1 (5) Asianumero 4470 / 503 / 2006 SOUKANKALLIO Aluenumero 412800 Asemakaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Päiväys Tarkistettu Tarkistettu 29.11.2007 16.04.2008 27.4.2009 OSOITE TAI MUU
LisätiedotTARMONPOLKU 6 ASEMAKAAVAN MUUTOS
TARMONPOLKU 6 ASEMAKAAVAN MUUTOS Ote osoitekartasta. KOHDEALUE Asemakaavan muutosalue sijaitsee Pumminmäen kaupunginosassa Tarmonpolun varressa. Muutosalueeseen kuuluu kortteli 4. Korttelin pinta-ala on
LisätiedotNihtisilta, muutos 54. kaupunginosa, Kilo Osa korttelia 54018 Asemakaavan muutos
1 (12) Asianumero 590/10.02.03/2011 Aluenumero 130133 Nihtisilta, muutos 54. kaupunginosa, Kilo Osa korttelia 54018 Asemakaavan muutos Asemakaavan muutoksen selostus Asemakaavan muutoksen selostus, joka
LisätiedotAlue Pihlajarinne Asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
s. 1 / 5 Alue 630410 Pihlajarinne Asemakaavan muutos Asianumero 471/10.02.03/2014 13.4.2014 Asemakaavan muutoksen tavoitteena on asuinkorttelin 63001 täydennysrakentaminen sallimalla enemmän asuntoja ja
Lisätiedot1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT
ASEMAKAAVAN SELOSTUS Kortteli 1725 18.5.2018 Asemakaavan muutos JARDno-2018-2139 Kaavatunnus 170010 Vireilletulo ja kaavaluonnos, kuuleminen kirjeellä (MRA 30 ) 24.5. 8.6.2018 Asemakaavaehdotuksen hyväksyminen
LisätiedotRiihiniemen ranta- asemakaava osittainen kumoaminen
S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A KAAVIN KUNTA Riihiniemen ranta- asemakaava osittainen kumoaminen Kaavaselostus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P23617 Kaavaselostus 1 (2) Sisällysluettelo 1 Tiivistelmä...
LisätiedotIISVEDEN METSÄN TONTTIA KOSKEVA ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAMUUTOS
Suonenjoen kaupunki IISVEDEN METSÄN TONTTIA KOSKEVA ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAMUUTOS Koskee osaa korttelista 1146 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tekninen lautakunta, 23.11.2016 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
LisätiedotEspoontori, muutos 40. kaupunginosa, Espoon keskus Osa korttelia ja liikennealuetta Asemakaavan muutos
1 (8) Asianumero 3516/10.02.03/2011 Aluenumero 613801 Espoontori, muutos 40. kaupunginosa, Espoon keskus Osa korttelia 40183 ja liikennealuetta Asemakaavan muutos Asemakaavan muutoksen selostus Asemakaavan
LisätiedotLuettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Ajantasakaava Kaavakartta ja määräykset
RAUTALAMMIN KUNTA 1 SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...2 1.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET...2 1.2 ASEMAKAAVA...2 1.3 ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN...2 2 LÄHTÖKOHDAT...2 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA...2 2.1.1
LisätiedotKAAVASELOSTUS / / / : Maanmittauslaitos MML/VIR/KESU/006/08
KAAVASELOSTUS 2.4.2009 / 12.5.2009 / 2.7.2009 / 28.8.2009 Suunnittelualueen sijainti 1:10 549 Maanmittauslaitos MML/VIR/KESU/006/08 MÄNTYMÄKI ASEMAKAAVAN SELOSTUS KOSKIEN KYLÄTIEN ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 127. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1
Kaupunkisuunnittelulautakunta 29.10.2014 Sivu 1 / 1 514/10.02.03/2014 126 Laajalahti pohjoinen, asemakaavan muutoksen hyväksyminen, alue 120322, 17. kaupunginosa Laajalahti Valmistelijat / lisätiedot:
LisätiedotHyökännummi Kortteli 801 asemakaavan muutos
1(7) HYÖKÄNNUMMI KORTTELI 801 ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PROJ. NRO 256 Hyökännummi Kortteli 801 asemakaavan muutos OSOITE TAI MUU PAIKANNUS Sijainti on osoitettu oheisessa
LisätiedotMÄNTSÄLÄ 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT URKUPILLI ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELIT 601 OSA, 603 JA Tunnistetiedot. 1.2 Kaava-alueen sijainti
2 MÄNTSÄLÄ URKUPILLI ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELIT 601 OSA, 603 JA 604. KAAVATUNNUS 176 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaavamuutoksen selostus, joka koskee 15. päivänä maaliskuuta 2010
LisätiedotRANTSILAN KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 33
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy SIIKALATVAN KUNTA RANTSILAN KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 33 Kaavaselostus ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU MAA- JA METSÄTALOUSALUETTA. P27193 13.5.2015 Kaavan
LisätiedotÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI KESKI-SUOMEN OPISTON ASEMAKAAVAN MUUTOS (SUOLAHTI)
ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI KESKI-SUOMEN OPISTON ASEMAKAAVAN MUUTOS (SUOLAHTI) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) 2.2.2015 1 SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue sijaitsee noin 1,5 kilometrin etäisyydellä
LisätiedotKANKAANPÄÄN KAUPUNKI
KANKAANPÄÄN KAUPUNKI Kankaanpään kaupungin Venesjärven kylän tiloja Liisanniemi 214-423- 3-141 ja Etelärinne 214-423-3-145 koskeva ranta-asemakaava. VENESJÄRVEN MARJAKEITAAN RANTA-ASEMAKAAVA 2 YMPÄRISTÖKESKUS
LisätiedotLuettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset
RAUTALAMMIN KUNTA 1(10) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...2 1.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET...2 1.2 ASEMAKAAVAN MUUTOS...2 1.3 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TOTEUTTAMINEN...2 2 LÄHTÖKOHDAT...2 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN
LisätiedotKERAVA 6. SAVIO KOIVIKONTIE 41 ASEMAKAAVAN MUUTOS (2310) Asemakaavan selostus. Tämä selostus koskee 27.5.2015 päivättyä kaavakarttaa KERAVAN KAUPUNKI
KERAVA 6. SAVIO KOIVIKONTIE 41 ASEMAKAAVAN MUUTOS (2310) Asemakaavan selostus Tämä selostus koskee 27.5.2015 päivättyä kaavakarttaa KERAVAN KAUPUNKI MAANKÄYTTÖPALVELUT Kaupunkikehitysjaosto 10.6.2015 2
LisätiedotKAAVIN KUNTA KAAVINJÄRVI RIKKAVESI YMPÄRISTÖN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS. 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy OAS 1 (5) KAAVIN KUNTA KAAVINJÄRVI RIKKAVESI YMPÄRISTÖN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
LisätiedotMikkelä II A Asemakaavan muutos 47. kaupunginosa, Muurala Kortteli 47522
1 (12) Asianumero 1153/10.02.03/2018 Aluenumero 620207 Mikkelä II A Asemakaavan muutos 47. kaupunginosa, Muurala Kortteli 47522 Asemakaavan muutoksen selostus Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee
LisätiedotSäterinrinne Asemakaavan muutos 51. kaupunginosa, Leppävaara Katualue
1 (11) Asianumero 3171/10.02.03/2017 Aluenumero 114802 Säterinrinne Asemakaavan muutos 51. kaupunginosa, Leppävaara Katualue Asemakaavan muutoksen selostus Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 13.
LisätiedotKURJENRAUMAN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS
311-RAK1716 NAANTALIN KAUPUNKI KURJENRAUMAN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS Kaavaehdotus Versio 1.0 18.5.2018 Nosto Consulting Oy Nosto Consulting Oy 2 (11) Sisällysluettelo 1. Perus- ja tunnistetiedot...
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 30. Kaupunkisuunnittelulautakunta 17.02.2016 Sivu 1 / 1
Kaupunkisuunnittelulautakunta 17.02.2016 Sivu 1 / 1 2480/2013 10.02.03 30 Lahnus-Korpilampi, asemakaavan muutosehdotuksen hyväksyminen nähtäville (MRA 27 ), alue 720604, 87. kaupunginosa Lahnus Valmistelijat
LisätiedotLintumetsä II 50. kaupunginosa, Lintuvaara Osa korttelia Asemakaavan muutos
1 (9) Asianumero 3746/10.02.03/2011 Aluenumero 113402 Lintumetsä II 50. kaupunginosa, Lintuvaara Osa korttelia 50152 Asemakaavan muutos Asemakaavan muutoksen selostus Asemakaavan muutoksen selostus, joka
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 47. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1
Kaupunkisuunnittelulautakunta 23.04.2014 Sivu 1 / 1 3045/10.02.03/2013 47 Nihtisilta, asemakaavan muutosehdotuksen hyväksyminen nähtäville (MRA 27 ), alue 130137, 54. kaupunginosa Kilo Valmistelijat /
LisätiedotKANGASALAN KUNNAN TEKNINEN
KANGASALAN KUNTA TEKNINEN KESKUS HUUTIJÄRVEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, MYLLYTIE 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT PÄIVÄYS 14.2.2017 ASEMAKAAVAN NUMERO 790 KUNTA KANGASALA OSA-ALUE HUUTIJÄRVI/33 KORTTELI 3127 OSA KAAVA-ALUEEN
LisätiedotJOUTSAN KUNTA / RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS
JOUTSA KOTIKALLION RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS Kotikallio 172-402-6-34 SELOSTUS Ranta-asemakaavan alue Joutsan rantaosayleiskaavassa, muutosalue rajattu punaisella SISÄLLYSLUETTELO 1. LÄHTÖKOHDAT 1.1 Selvitys
LisätiedotS i s ä l l y s l u e t t e l o
S i s ä l l y s l u e t t e l o 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1 1.1 Tunnistetiedot 1 1.2 Kaava-alueen sijainti 1 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus 2 1.4 Liitteet 2 2 LÄHTÖKOHDAT 2 2.1 Selvitys suunnittelualueen
LisätiedotMartinsilta I Asemakaavan muutos 30. kaupunginosa, Nöykkiö Kortteli 30350
1 (13) Asianumero 2633/10.02.03/2015 Aluenumero 431603 Martinsilta I Asemakaavan muutos 30. kaupunginosa, Nöykkiö Kortteli 30350 Asemakaavan muutoksen selostus Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee
Lisätiedot1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA?
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 (5) VIEREMÄN KUNTA VALKEISKYLÄN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILA 925-417-4-36 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA? 2
LisätiedotASEMAKAAVAN MUUTOS 2. KAUPUNGINOSA (SÄRKIKANGAS) KORTTELI 2148 TONTTI 1. Kemijärven kaupunki, maankäyttö
ASEMAKAAVAN MUUTOS 2. KAUPUNGINOSA (SÄRKIKANGAS) KORTTELI 2148 TONTTI 1 Kemijärven kaupunki, maankäyttö 1 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaavan muutos 2.kaupunginosan (SÄRKIKANGAS),
Lisätiedot1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT
ASEMAKAAVAN SELOSTUS Kortteli 1725 18.5.2018 Asemakaavan muutos JARDno-2018-2139 Kaavatunnus 170010 Vireilletulo ja kaavaluonnos, kuuleminen kirjeellä (MRA 30 ) 24.5. 8.6.2018 Asemakaavaehdotuksen hyväksyminen
LisätiedotSAVONLINNAN KAUPUNKI, ASEMAKAAVAN SELOSTUS PARKKOLANKUJA, 23. KAUPUNGINOSA 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT. 1.1 Tunnistetiedot
SAVONLINNAN KAUPUNKI, ASEMAKAAVAN SELOSTUS PARKKOLANKUJA, 23. KAUPUNGINOSA 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot ASEMAKAAVA/ASEMAKAAVAN MUUTOS/TONTTIJAKO: ALLEKIRJOITUS PVM. 5.11.2015 VIREILLETULO
LisätiedotKetunkorven Asemakaava
1 (5) Asemakaavaselostuksen LIITE 2 Ketunkorven Asemakaava Asianumero 2903/10.02.03/2011 Aluenumero 721500 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SUUNNITTELUKOHDE Suunnittelualueen likimääräinen sijainti
LisätiedotKaupunkisuunnittelulautakunta Muutoksenhakuohje Sivu 1 / 1. 8 Matinmetsä, asemakaavan muutoksen hyväksyminen, alue 310218, 23. kaupunginosa Matinkylä
Kaupunkisuunnittelulautakunta Muutoksenhakuohje Sivu 1 / 1 3425/10.02.03/2012 Kaupunkisuunnittelulautakunta 116 2.10.2014 8 Matinmetsä, asemakaavan muutoksen hyväksyminen, alue 310218, 23. kaupunginosa
LisätiedotASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS
Kuopion kaupunki Kaupunkisuunnittelupalvelut Asemakaavoitus ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS NIILONTIE 22 17.8.2017 VIREILLETULOSTA ILMOITETTU: KIRJE 25.5.2017 HYVÄKSYMISKÄSITTELY: KAAVANLAATIJA: KAUPUNGINHALLITUS
LisätiedotMÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(6) Maankäyttöpalvelut KAPULI III-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS
1(6) KAPULI III-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 188B Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ALOITE TAI HAKIJA SUUNNITTELUN KOHDE
LisätiedotSorronniemen asemakaavan laajennus ja Sorronniemen ranta-asemakaavan osittainen kumoaminen, mt. 362 Kymentaantien liikennealue.
IITTI KIRKONKYLÄ Sorronniemen asemakaavan laajennus ja Sorronniemen ranta-asemakaavan osittainen kumoaminen, mt. 362 Kymentaantien liikennealue. ASEMAKAAVALLA KUMOUTUU OSA SORRONNIEMEN RANTA- ASEMAKAAVAN
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI KORTTELIN 2023 (OSA) ASEMAKAAVAN MUUTOS 1.
1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) 24.10.2014 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI KORTTELIN 2023 (OSA) ASEMAKAAVAN MUUTOS 1. SUUNNITTELUALUE KUVA 1 Suunnittelualueen sijainti osoitettu sinisellä ympyrällä.
LisätiedotASEMAN ASEMAKAAVAN MUUTOS, LAATOITTAJANTIE
KANGASALAN KAUPUNKI Kaavaselostus 1 (6) ASEMAN ASEMAKAAVAN MUUTOS, LAATOITTAJANTIE 1. Perus- ja tunnistetiedot PÄIVÄYS 13.11.2018 ASEMAKAAVAN NUMERO 815 KAUPUNKI Kangasala OSA-ALUE Asema KORTTELI KAAVA-ALUEEN
LisätiedotOsallistumis- ja arviointisuunnitelma
s. 1/ 5 Alue 411611 Laurinlahti (34 / Espoonlahti) Asemakaavan muutos Asianumero 6903/10.02.03/2011 3.11.2014 Alue on nykyisen asemakaavan mukaan rivitalojen korttelialuetta. Alueen maankäyttöä tehostetaan
LisätiedotMYLLYLÄ KORTTELI 0608
ORIMATTILAN KAUPUNKI MYLLYLÄ KORTTELI 0608 ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS Asemakaavamuutoksen selostus, joka koskee 29.8.2016 päivättyä asemakaavakarttaa. Asemakaavamuutos koskee osaa korttelista 0608.
LisätiedotRAIMELAN ASEMAKAAVAN LAAJENNUS
162-AK1603 MYNÄMÄEN KUNTA RAIMELAN ASEMAKAAVAN LAAJENNUS KAAVASELOSTUS Kaavaluonnos Versio 0.9 28.10.2016 Nosto Consulting Oy Nosto Consulting Oy 2 (14) Sisällysluettelo 1. Perus- ja tunnistetiedot...
LisätiedotJOUTSAN KUNTA / RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS
JOUTSA KOIVULA 172-413-1-45 RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS SELOSTUS Ote rantaosayleiskaavakartasta, kaavamuutosalueella punainen rajaus SISÄLLYSLUETTELO 1. LÄHTÖKOHDAT 1.1 Selvitys suunnittelualueen oloista
Lisätiedot