Pakankylän siirtolapuutarha 84. kaupunginosa, Röylä Osa korttelia Asemakaava

Transkriptio

1 1 (27) Asianumero 3265/ /2017 (3918/ /2011) Aluenumero Pakankylän siirtolapuutarha 84. kaupunginosa, Röylä Osa korttelia Asemakaava Asemakaavan selostus Asemakaavan selostus, joka koskee 31. päivänä lokakuuta 2012 päivättyä ja 29. päivänä toukokuuta 2017 muutettua Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksessa laadittua asemakaavakarttaa, piirustusnumero Sijainti Suunnittelualue sijaitsee noin 500 metriä Bodominjärven pohjoispuolella, Kunnarlan, Röylän ja Bodomin kylien välissä. Kehä III:lle on matkaa noin 4 km. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla esitettynä:

2 2 (27) Vireilletulo Kaavan vireilletulosta on tiedotettu Laatija Espoon kaupunki Kaupunkisuunnittelukeskus Asemakaavayksikkö Käyntiosoite: Kirkkojärventie 6 B, 4. krs. puh Postiosoite: Faksi PL ESPOON KAUPUNKI Christian Ollus Matias Kallio Katariina Peltola (maisemasuunnittelu) Markus Pasanen (liikennesuunnittelu) etunimi.sukunimi@espoo.fi etunimi.l.sukunimi@espoo.fi etunimi.sukunimi@espoo.fi etunimi.sukunimi@espoo.fi

3 3 (27) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ Alueen nykytila Asemakaavan sisältö ja mitoitus Suunnittelun vaiheet LÄHTÖKOHDAT Suunnittelutilanne Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Maakuntakaava Yleiskaava Asemakaava Rakennusjärjestys Tonttijako Rakennuskiellot Pohjakartta Selvitys alueesta Alueen yleiskuvaus Maanomistus Rakennettu ympäristö Luonnonolosuhteet Suojelukohteet Ympäristön häiriötekijät ASEMAKAAVAN TAVOITTEET Alueen toimintoja, mitoitusta ja ympäristön laatua koskevat tavoitteet Osallisten tavoitteet ASEMAKAAVAN KUVAUS Yleisperustelu ja -kuvaus Mitoitus Kaavan mukainen rakennettu ympäristö Maankäyttö Liikenne Palvelut Yhdyskuntatekninen huolto Maaperän rakennettavuus ja puhtaus Kaavan mukaiset suojelukohteet ja luonnonympäristö Ympäristön häiriötekijät Nimistö ASEMAKAAVARATKAISUN VAIKUTUKSET Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja rakennettuun ympäristöön Vaikutukset liikenteen ja teknisen huollon järjestämiseen Vaikutukset luontoon ja maisemaan Vaikutukset ihmisten elinoloihin Yhdyskuntataloudelliset vaikutukset ja energiahuolto ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Rakentamisaikataulu Toteuttamis- ja soveltamisohjeet Toteutuksen seuranta SUUNNITTELUN VAIHEET Suunnittelun vireilletulo ja sopimukset Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Suunnittelu Käsittelyvaiheet ja vuorovaikutus Sivu LIITTEET: Liite 1 Liite 2 Liite 3 Seurantalomake Liikenteen tavoiteverkko Havainnekuva

4 4 (27) Luettelo muusta kaavaa koskevasta materiaalista - Suunnitteluaineistoon kuuluu asemakaava (kartta) ja selostus liitteineen - Backbyn kartanon kulttuuriympäristöselvitys (Tengbom Eriksson arkkitehdit Oy ) - Pakankylän siirtolapuutarhan korttelisuunnitelma (Tengbom Eriksson arkkitehdit Oy ) - Pakankylän kartanon kaava-alueen vesihuollon, liikennejärjestelyjen ja hulevesien hallinnan yleissuunnitelma (Ramboll Oy ) - Pakankylän kartanon luontoselvitys (Luontotieto Keiron Oy ) - Pakankylän kartanon luontolausunto (Luontotieto Keiron Oy ) - Pakankylän kartanon liito-oravaselvitys (Ympäristösuunnittelu Enviro Oy ) - Missä maat on mainioimmat. Uudenmaan kulttuuriympäristöt (Uudenmaan liiton julkaisuja E ) - Bodominjärven ympäristön kulttuurinen maankäytön selvitys (Espoon kaupunkisuunnittelukeskus ) - Espoon kaupunkiviljelyohjelma (Espoon kaupunkitekniikan keskus 2018)

5 5 (27) 1 TIIVISTELMÄ 1.1 Alueen nykytila Pakankylän (Backbyn) alue sijaitsee Pohjois-Espoossa, Kehä III:n ja Bodominjärven pohjoispuolella. Kaava-alue käsittää osan Backbyn vanhan kartanomiljöön länsipuoleisesta metsittyneestä entisestä peltoalueesta. Kaava-alueen itäpuolella sijaitseva Backbyn kartano lisärakennuksineen on yksi Espoon parhaiten säilyneistä kartanoympäristöistä ja alueella on useita rakennuksia eri vuosikymmenilta ja vuosisadoilta. Backbyn kartanossa on toiminut vuodesta 1957 Kaisa Kallion kansalaislahjasäätiön ylläpitämä kuntoutus-, virkistys- ja lomakeskus, Kaisankoti. Kartanoa ympäröi vanha puutarha ja umpeenkasvanut puistometsä sekä länsipuolella peltoaukea, jonka länsireuna on poistunut viljelyskäytöstä ja on kasvamassa umpeen. Kaava-alue sijoittuu tälle umpeen kasvavalle entiselle peltoalueelle. Kaava-alueen pohjoispuolella sijaitsee valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi luokiteltu Röylän peltoaukea. Kaava-alue on myös osa maakunnallisesti arvokasta Bodominjärven ympäristöä, jossa kartano- sekä kyläympäristöt, yhdessä vuosisatoja viljelyskäytössä olleiden peltojen kanssa, muodostavat hyvin säilyneen Uudenmaan rannikkoseudulle luonteenomaisen kylä- ja viljelymaiseman. Kaava-alue sijoittuu Kunnarlan pohjavesialueelle. Kaava-alueen pinta-ala on noin 3,2 hehtaaria ja se on Espoon kaupungin omistuksessa. 1.2 Asemakaavan sisältö ja mitoitus Suunnittelualueella, joka sijaitsee kartanomäen ja pellon väliselle vaihettumisvyöhykkeelle tullaan sallimaan siirtolapuutarha-alueen rakentaminen, joka tulee sovittaa luontevasti kulttuurihistoriallisesti arvokkaaseen miljööseen. Siirtolapuutarha-alueesta on laadittu korttelisuunnitelma. Alueelle on suunniteltu 36 kappaletta noin m² suuruisia puutarhapalstoja, joille saa sijoittaa korkeintaan 35 kerrosneliömetrin suuruisen siirtolapuutarhamökin. Mökit sijoittuvat maisemallisesti merkittävän avoimen peltoaukean ja mäelle sijoittuvan kartanon puutarhan väliin. Mökkien värimaailma ja korkeusasema suunnitellaan siten, että kartanon päärakennuksen asema maisemakuvassa säilyy hallitsevana. Siirtolapuutarhan korttelisuunnitelmassa on esitetty siirtolapuutarhamökkien värimaailmaksi murrettuja vanhan ajan värejä. Puutarhapalstat rajataan leikattavilla pensasaidoilla. Siirtolapuutarha-alueen ja sen länsipuolella kulkevan puron väliin jätetään puron suojavyöhyke. Kaava-alueen pinta-ala on noin 3,2 ha ja rakennusoikeus on k-m², mikä vastaa tehokkuutta e=0.04. RP-1-korttelialueen pinta-ala on noin 3,0 ha ja rakennusoikeus on k-m², mikä vastaa korttelitehokkuutta e=0.05. LPA-korttelialueen pinta-ala on noin 0,2 ha. 1.3 Suunnittelun vaiheet Asemakaavan (Pakankylän kartano) osallistumis- ja arviointisuunnitelma kuulutettiin Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi asemakaavan lähtökohdat ja tavoitteet. Valmisteluaineisto oli nähtävillä Asukastilaisuus pidettiin Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi asemakaavaehdotuksen nähtäville.

6 6 (27) Asemakaavaehdotus oli nähtävillä Suunnittelijoiden vastaanottotilaisuus pidettiin Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti esittää asemakaavan hyväksymistä. Kaupunginhallituksen tarkistusesityksessä siirtolapuutarhaalue erotettiin omaksi asemakaavaksi. Kaupunginhallitus päätti ehdottaa asemakaavan hyväksymistä valtuustolle. Lisäksi kaupunginhallitus kehotti teknisen ja ympäristötoimen toimialaa laatimaan selvityksen Espoon siirtolapuutarhahankkeiden nykytilasta sekä niiden kehittämistarpeesta ja toteutusedellytyksistä siten, että soveltuvia alueita voidaan asemakaavoittaa jo lähivuosina. Tarvittava selvitys tuodaan kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaoston käsittelyyn kuluvan vuoden syyskaudella. 2 LÄHTÖKOHDAT 2.1 Suunnittelutilanne Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista suunnittelualuetta koskevat toimiva aluerakenne (ohjelmakohta 4.2), eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu (ohjelmakohta 4.3, kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat (ohjelmakohta 4.4), toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto (ohjelmakohta 4.5) sekä Helsingin seudun erityiskysymykset (ohjelmakohta 4.6) Maakuntakaava

7 7 (27) Suunnittelualueella on voimassa Uudenmaan maakuntakaava, joka kattaa koko maakunnan alueen ja se sisältää kaikkien maankäyttömuotojen osalta alueidenkäytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet. Lainvoiman kaava sai korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä vuonna Suunnittelualue on osoitettu voimassa olevassa maakuntakaavassa kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeäksi alueeksi. Lisäksi alue on osoitettu pohjavesialueeksi. Kuva: Ote Uudenmaan maakuntakaavojen yhdistelmästä. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti on esitetty sinisellä katkoviivalla. Lähde: Uudenmaan liiton karttapalvelu 8/2016 Uudenmaan liitto ja Itä-Uudenmaan liitto, Maanmittauslaitos lupa nro 744/MYY/06. Suunnittelualueella on vireillä Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaava, jossa määritellään suuret yhteiset kehittämislinjat seuraavien teemojen osalta: elinkeinot ja innovaatiot, logistiikka, tuulivoima, viherrakenne ja kulttuuriympäristöt. Uudenmaan maakuntavaltuusto hyväksyi kaavan Maakuntahallitus päätti , että kaava tulee voimaan ennen kuin se saa lainvoiman. Maakuntakaava tuli voimaan, kun siitä kuulutettiin maakuntakaavan alueen kunnissa. Suunnittelualue on osoitettu 4. vaihemaakuntakaavassa osaksi maakunnallisesti merkittävää kulttuuriympäristöä. Lisäksi alue on osoitettu pohjavesialueeksi.

8 8 (27) Kuva: Ote Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavaehdotuksesta. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti on esitetty sinisellä katkoviivalla. Lähde: Uudenmaan liiton karttapalvelu 8/2016 Uudenmaan liitto ja Itä-Uudenmaan liitto, Maanmittauslaitos lupa nro 744/MYY/06. Vireillä oleva: Uusimaa-kaava 2050 kokoaa yhteen kaikki maankäytön keskeiset teemat, jotka tulee ratkaista maakuntakaavalla. Tullessaan voimaan Uusimaa-kaava korvaa nyt voimassa olevat Uudenmaan ja entisen Itä-Uudenmaan alueen maakuntakaavat. Kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) oli julkisesti nähtävillä vuonna Yleiskaava Espoon pohjoisosien yleiskaava osa I Suunnittelualueella on voimassa Espoon pohjoisosien yleiskaava (osa I), joka käsittää pääosan kahdesta pohjoisimmasta suuralueesta. Kaava sai lainvoiman vuonna Suunnittelualue sijoittuu yleiskaavassa laajan maa- ja metsätalousvaltaisen alueen (M) reunaan. Alue on merkitty osaksi kulttuurihistoriallisesti merkittävää ympäristöä, jolla rakentaminen on rakennustavaltaan ja sijainniltaan sopeuduttava ympäristöön. Kyseessä oleva Röylän viljelylaakso kyläasutuksineen ja - teineen on pyrittävä turvaamaan yhtenäisenä maisemakokonaisuutena. Yleiskaava on yleispiirteinen suunnitelma ja asemakaavassa sen keskeiset ratkaisuperiaatteet säilyvät.

9 9 (27) Kuva: Ote voimassa olevasta yleiskaavasta (8/2016). Suunnittelualueen likimääräinen sijainti on esitetty sinisellä katkoviivalla. Espoon kaupunki. Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaava (POKE) Alueella on vireillä Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaava. Kaupunkisuunnittelulautakunta ehdotti kaupunginhallitukselle yleiskaavaluonnoksen hyväksymistä nähtäville. Yleiskaavaluonnoksessa suunnittelualue on virkistys, matkailu- ja vapaa-ajan palveluiden aluetta. Kuva: Ote pohjois- ja keskiosien yleiskaavaluonnoksesta (2/2018). Suunnittelualueen likimääräinen sijainti on esitetty sinisellä katkoviivalla. Espoon kaupunki.

10 10 (27) Asemakaava Alueella ei ole voimassa asemakaavaa. Pakankylän kartanon kaava-alue oli osana Pakankylän asemakaavaluonnosta, joka oli nähtävillä Uusi kaavoitushakemus saapui ja asemakaavan laatiminen aloitettiin uudestaan. Suunnittelualue oli osana Pakankylän kartanon asemakaavaehdotusta. Kaupunginhallituksen tarkistusesityksessä suunnittelualue erotettiin omaksi asemakaavaksi Rakennusjärjestys Valtuusto hyväksyi Espoon kaupungin rakennusjärjestyksen ( 112). Rakennusjärjestys astui voimaan Tonttijako Asemakaava-alueelle ei ole laadittu tonttijakoa Rakennuskiellot Asemakaava-alueella ei ole voimassa rakennuskieltoa Pohjakartta Pohjakartta mittakaavassa 1:1000 on Espoon kaupunkitekniikan keskuksen laatima ja se täyttää maankäyttö- ja rakennuslain 54a :n vaatimukset. 2.2 Selvitys alueesta Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue sijaitsee noin 400 metriä Bodominjärven pohjoispuolella, Kunnarlan, Röylän ja Bodomin kylien välissä. Kehä III:lle on matkaa noin 4 km. Suunnittelualue on osa Bodominjärven ympäristön maakunnallisesti arvokasta kulttuuriympäristöä. Kaava-alueen pinta-ala on noin 3,2 ha. Alue rajoittuu etelässä Bodomintiehen. Suunnittelualueen itäpuolella sijaitseva Pakankylän (Backbyn) kartano lisärakennuksineen on yksi Espoon parhaiten säilyneistä kartanoympäristöistä ja liittyy kiinteästi ympäröivine laakeine peltoalueineen merkittävään kulttuurimaisemakokonaisuuteen, jota rytmittävät metsäkaistaleet. Kumpareella sijaitsevaa kartanoa ympäröi vanha puutarha ja umpeenkasvanut puistometsä. Alueella on useita rakennuksia eri vuosikymmeniltä ja vuosisadoilta. Kartanossa on toiminut vuodesta 1957 Kaisa Kallion kansalaislahjasäätiön ylläpitämä kuntoutus-, virkistys- ja lomakeskus Kaisankoti. Suunnittelualueen itäpuolella sijaitsevassa kivinavetassa toimii myös Espoon automuseo. Kartanonmäki on ollut asuttu jo keskiajalla, ja se sisältyy valtakunnalliseen muinaisjäännösrekisteriin Pakankylän keskiaikaisena kylätonttina. Alueeseen kohdistuviin toimenpiteisiin on hankittava museoviranomaisen lupa. Rakentamisen yhteydessä maaperä tulee tutkia tarkemmin muinaisjäännösten osalta, mikäli museoviranomainen niin edellyttää. Kaava-alueen on osa kartanon mäkeä, joten kaava-alueen maasto on topografialtaan itään päin nousevaa rinnettä. Täysin luonnontilaisia elinympäristöjä kaava-alueella tai sen lähiympäristössä ei esiinny, joten alueen luontoarvot liittyvät kiinteästi kulttuurihistoriaan arvokkaan kartanopuutarhan ja entisen puistometsän ansiosta.

11 11 (27) Kuva: Kaisankodin päärakennus hahmottuu selkeänä elementtinä tarkasteltaessa kartanonmäkeä lännestä peltoaukean yli. Päiväämätön valokuva ajoittuu todennäköisesti luvuille. Kaisankoti. Espooseen on toteutunut nykyisellään kolme siirtolapuutarha-aluetta Niipperi, Säteri ja Puolarmaari sekä useita Etelä-Espooseen keskittyviä palstaviljelyalueita. Länsi-Espooseen on myös kaavoitettu vuonna 2017 Tupapellon siirtolapuutarha-alue. Pakankylän siirtolapuutarhan kaava-alue sijoittuu Pohjois- Espooseen.

12 12 (27) Maanomistus Rakennettu ympäristö Suunnittelualue on Espoon kaupungin omistuksessa. Maankäyttö Suunnittelualue on kooltaan noin 3,2 hehtaaria. Suunnittelualue on rakentamaton.

13 13 (27) Väestö, työpaikat ja elinkeinotoiminta Suunnittelualueen itäpuolella toimii Kaisa Kallion kansalaislahjasäätiön ylläpitämä kuntoutus-, virkistys- ja lomakeskus Kaisankoti sekä Espoon automuseo. Yhdyskuntarakenne Kaava-alue rajautuu etelässä Bodomintiehen. Pohjoisessa alue jatkuu metsäisenä kumpareena ja lännessä alue rajautuu avoimeen peltoalueeseen. Suunnittelualue sijaitsee Pakankylän historiallisen kartanoympäristön vieressä. Alue lukeutuu Röylän, Kunnarlan ja Bodomin melko harvaan asuttuun kyläalueeseen. Lähin paikalliskeskus sijaitsee Kalajärvellä ja aluekeskus Espoon keskuksessa. Kaupunki-/taajamakuva Kaava-alue on osa maakunnallisesti arvokasta Bodominjärven ympäristöä, jossa kartano- sekä kyläympäristöt, yhdessä vuosisatoja viljelyskäytössä olleiden peltojen kanssa, muodostavat hyvin säilyneen, Uudenmaan rannikkoseudulle luonteenomaisen, kylä- ja viljelymaiseman. Kaava-alueen pohjoispuolella sijaitsee valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi luokiteltu Röylän peltoaukea. Kartanon päärakennus on aikoinaan muodostanut selkeästi hallitsevan kiintopisteen, kun aluetta on lähestytty lännestä, Bodomintieltä. Kartanopuutarhan suureksi kasvanut leikkaamaton kuusiaita sekä suurikokoinen puusto ja vanhaan pellon reunaan kasvanut kasvillisuus ovat kuitenkin viime vuosina sulkeneet näkymän. Kasvillisuutta harventamalla olisi mahdollista palauttaa päärakennuksen hallitseva asema maisemakuvassa, kuten alueesta laaditussa kulttuuriympäristöselvityksessä ehdotetaan. Siirtolapuutarhan sijoittaminen alueelle ei sulkisi näkymää, sillä se sijoittuu alemmas rinteeseen kuin päärakennus ja siirtolapuutarhamökit ovat matalia.

14 14 (27) Kuva: Maisemaselvitys Backyn kartanon kulttuuriympäristöselvityksestä Tengbom Eriksson Arkkitehdit Oy. Liikenne Ajoneuvoliikenne Suunnittelualue sijaitsee Bodominjärven pohjoispuolella noin 4,5 km Kehä III:lta luoteeseen. Alue rajautuu eteläpuoleltaan alueelliseen kokoojakatuun Bodomintiehen. Alueen itäpuolella kulkee Snettansintie. Alueen nykyiset liikennemäärät (laskettu vuonna 2009) ovat vähäisiä. Bodomintiellä suunnittelualueen läheisyydessä noin 500 ajoneuvoa vuorokaudessa. Bodominjärven länsipuolella Kunnarlantiellä noin 700 ajoneuvoa vuorokaudessa ja Bodominjärven itäpuolella Bodomintiellä noin 900 ajoneuvoa vuorokaudessa.

15 15 (27) Jalankulku ja pyöräily Jalankulun ja pyöräilyn yhteydet ovat suunnittelualueen ympäristössä puutteelliset. Bodominjärven länsipuolta kulkevan Kunnarlantien eteläosan varressa kulkee Aurinkoniityntielle asti ulottuva jalankulun ja pyöräilyn väylä. Alueelle on tehty tiesuunnitelma Maanteiden ja parantaminen rakentamalla kevyen liikenteen väylä välille Kalmari Kunnarla (2011), jossa jalankulku- ja pyöräily-yhteyttä tullaan jatkamaan Bodomintien ja Snettansintien liittymään asti. Kyseisen suunnitelman rakennussuunnitelmavaihe on menossa, mutta rakentamisaikataulua ei ole vielä päätetty. Alueen sisäinen liikenne ja paikoitus Alueelle on kulkuyhteys Bodomintieltä. Suunnittelualueen pysäköinti on tarkoitus järjestää tontilla. Julkinen liikenne Aluetta palvelee kaksi bussilinjaa 246 (Espoon keskus Röylä Bodom - Espoon keskus) ja 246K (Espoon keskus Kellonummi Röylä). Palvelut Suunnittelualueen itäpuolella sijaitsee automuseo ja kartanokylpylä- sekä hyvinvointikeskus Kaisankoti. Noin 300 metrin päässä alueen länsipuolella sijaitsee Karmeliittaluostari sekä Ekumeeninen keskus. Pakankylän koulu sijaitsee alueen koillispuolella noin kilometrin päässä ja Pirttimäen ulkoilualue sijaitsee noin kilometrin päässä alueen lounaispuolella. Lähimmät päivittäistavarakaupan palvelut sijaitsevat Kalajärvellä ja Espoon keskuksessa. Yhdyskuntatekninen huolto Suunnittelualueen itäpuolella sijaitseva Kaisankodin alue on liitetty vesi- ja jätevesiverkostoihin, mutta automuseota eikä siirtolapuutarha-aluetta ole liitetty vesi- ja jätevesiverkostoihin. Kaava-alueen eteläpuolelta kulkee suurjännitekaapeli, johon alue liittyy pienjännitekaapelilla. Alueen eteläpuolella kulkee puhelinkaapeli ja katuvalaistus. Kaisankodin alueella sijaitsee myös hakevoimala/lämpökeskus ja pumppaamo sekä yksityinen vedenpuhdistamo. Tarkastelualueelle ei ole rakennettu hulevesiviemäröintiä eikä alueella ole myöskään kaukolämpöverkkoa Luonnonolosuhteet Kaava-alueen ympäristöissä näkyy vahvasti kartanon kulttuurivaikutteinen historia ja sekä ympäröivän alueen käyttö kartanopuutarhana, puistometsänä sekä maanviljelyskäytössä. Kaava-alueella ei esiinny varsinaisia luonnontilaisia elinympäristöjä. Kaava-alue on vanhaa umpeen kasvavaa peltoa ja alueella kasvaa pääosin nuorta lehtipuustoa, kuten koivua, raitaa, harmaaleppää ja raitaa. Kaava-alueen kasvilajisto on tavanomaista. Kaava-aluetta ympäröivän alueen kasvillisuus on rehevää sekä vahvasti kulttuurivaikutteista, joten alueella kasvaa myös istutusperäistä lajistoa. Kaavaalueen itäpuolella esiintyy runsaasti vanhoja, suureksi kasvaneita jaloja lehtipuita ja siellä esiintyy myös tavanomaista enemmän lahopuuta. Kaava-alue ei ole liito-oravan lisääntymis- tai levähdyspaikaksi soveltuvaa. Alueella esiintyy melko tavanomaista pesimälinnustoa, kuten pajulintua, räystäspääskyä, pensaskerttua ja keltasirkkua. Kaava-alueen itäpuolelta, automuseon edustalta on tunnistettu luonnonsuojelulain 49 mukainen lepakon lisääntymis- ja levähdyspaikka. Kaava-alueen eteläpuolella sijaitsee paikallisesti merkittävä Gunnarsvikenin linnustollisesti arvokas lahti sekä rehevä rantametsä. Alueen kaakkoispuolella sijaitsee Smedsvikenin lintulahti. Smedsvikenillä on tehty havaintoja myös viitasammakosta.

16 16 (27) Kaava-alue sijoittuu Kunnarlan I-luokan pohjavesialueelle. Alue on tärkeä vedenhankinnan kannalta, mikä tulee huomioida alueen kaikessa suunnittelussa, rakentamisessa ja kunnossapidossa. Pohjaveden laatua ei saa vaarantaa. Tämä tulee huomioida erityisesti myös siirtolapuutarha-alueen palstojen kuivatusta suunniteltaessa ja lannoite- sekä torjunta-aineratkaisuja valittaessa. Alue sijaitsee lähellä Bodominjärven rantaa, mutta maastonmuotojen ansiosta rakentaminen sijoittuu korkeammalle kuin alin alueella suositeltu rakentamiskorko +23,8 metriä merenpinnan yläpuolella. Kuva: Alueelta laaditussa kulttuuriympäristöselvityksessä on nostettu esille ympäristön kannalta arvokkaita piirteitä. Tengbom Eriksson arkkitehdit Oy, Suojelukohteet Suunnittelualue sisältyy valtakunnalliseen muinaisjäännösrekisteriin keskiaikaisena kylätonttina (nro , Backby/Backby; Pakankylä). Alue on tunnistettu myös Espoon keskiaikaisten kylänmäkien inventoinneissa. Mäen pohjoispuolelta on löydetty kvartseja, mikä viittaa mahdolliseen esihistorialliseen asuinpaikkaan (nro ). Kaava-alue ei ole liito-oravan lisääntymis- tai levähdyspaikaksi soveltuvaa Ympäristön häiriötekijät Suunnittelualueella ei ole merkittäviä häiriötekijöitä. 3 ASEMAKAAVAN TAVOITTEET Tavoitteena on mahdollistaa uusi siirtolapuutarha-alue, joka sijoittuu Pakankylän kartanomäen ja pellon väliselle vaihettumisvyöhykkeelle, joka tulee sovittaa luontevasti kulttuurihistoriallisesti arvokkaaseen miljööseen. 3.1 Alueen toimintoja, mitoitusta ja ympäristön laatua koskevat tavoitteet Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi seuraavat kaavalliset tavoitteet Pakankylän kartanon asemakaavoituksen pohjaksi.

17 17 (27) 1.1 Pakankylän kartanon asemakaavassa varmistetaan Kaisa Kallion kansalaislahjasäätiön ylläpitämän kuntoutus-, virkistys ja lomakeskuksen Kaisankodin toiminta myös tulevaisuudessa. 1.2 Suunnittelussa kiinnitetään erityistä huomiota alueen kulttuurihistorialliseen arvoon. Kaupunkirakennetta pyritään säilyttämään kartanomaisena, väljänä ja suunnitelmallisesti selväpiirteisenä. Uudisrakentaminen tulee huomioida ja kunnioittaa nykyistä rakennuskantaa. 1.3 Pakankylän kartanon kaava-alueelle ei tule uusia yleisiä teitä, se rajautuu Bodomintiehen ja Snettansintiehen jotka toimivat alueen syöttöreitteinä tulevaisuudessa niin kun nykyäänkin, kaava-alueen sisäinen liikenne hoidetaan kiinteistöjen sisäisillä kulkureiteillä. 1.4 Tutkitaan mahdollisuutta sijoittaa siirtolapuutarha-aluetta Kaisankodin alueen länsipuolelle. Samalla karsitaan puustoa, jotta Pakankylän kartanon muinoin tarkasti harkituista näkymistä voidaan jälleen nauttia. 1.5 Jatkosuunnittelussa arvioidaan myös Kaisankodin alueen ympäristössä olevaa aluetta, jotta kokonaisuus on luonteva. Kaisankodin toimintojen tarvitsema lisärakennusoikeus ja sitä koskevat määräykset määritellään siten, että se sopii hyvin kulttuurihistorialliseen maisemaan. 3.2 Osallisten tavoitteet Asukasmielipiteet Asemakaavan käsittelyssä noudatetaan osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa esitettyä menettelyä. Asukasmielipiteitä, muistutuksia ja saatuja kannanottoja sekä lausuntoja selostetaan selostuksen kohdassa ASEMAKAAVAN KUVAUS 4.1 Yleisperustelu ja -kuvaus Suunnittelualueelle mahdollistetaan uusi siirtolapuutarha-alue. Suunnittelussa on kiinnitetty erityistä huomiota alueen kulttuurihistorialliseen arvoon. Kaupunkirakennetta pyritään säilyttämään kartanomaisena, väljänä matalana ja suunnitelmallisesti selväpiirteisenä. Päärakennuksen asema maisemakuvassa halutaan säilyttää hallitsevana. Pakankylän siirtolapuutarhan kaava-alueelle ei tule uusia yleisiä teitä. Korttelialue rajautuu Bodomintiehen, joka toimii alueen syöttöreittinä. Kaava-alueen sisäinen liikenne hoidetaan kiinteistöjen sisäisillä kulkureiteillä. Vaikutelma peltoaukeamien ympäröimästä rakennusten ja puutarhajärjestelyjen saarekkeesta tulee jälleen hahmottumaan kun suunnitellut ulkoalueiden entisöimiset saadaan päätökseensä. 4.2 Mitoitus Kaava-alueen pinta-ala on noin 3,2 ha ja rakennusoikeus on k-m², mikä vastaa tehokkuutta e=0.04. RP-1-korttelialueen pinta-ala on noin 3,0 ha ja rakennusoikeus on k-m², mikä vastaa korttelitehokkuutta e=0.05. LPA-korttelialueen pinta-ala on noin 0,2 ha.

18 18 (27) 4.3 Kaavan mukainen rakennettu ympäristö Maankäyttö Siirtolapuutarhan korttelialue (RP-1) Kartanonmäen länsipuolelle, viljelyksestä poistuneelle vanhalle peltoalueelle on sommiteltu siirtolapuutarha-alue, jolle on laadittu korttelisuunnitelma. Alueelle on suunniteltu 36 kappaletta noin m² suuruisia puutarhapalstoja, joille saa sijoittaa korkeintaan 35 kerrosneliömetrin suuruisen siirtolapuutarhamökin. Mökit sijoittuvat maisemallisesti merkittävän avoimen peltoaukean ja mäelle sijoittuvan kartanon puutarhan väliin. Mökkien värimaailma ja korkeusasema suunnitellaan siten, että kartanon päärakennuksen asema maisemakuvassa säilyy hallitsevana. Siirtolapuutarhan korttelisuunnitelmassa on esitetty siirtolapuutarhamökkien värimaailmaksi murrettuja vanhan ajan värejä. Puutarhapalstat rajataan leikattavilla pensasaidoilla. Siirtolapuutarha-alueen ja sen länsipuolella kulkevan puron väliin jätetään puron suojavyöhyke, jonka tavoitteena on parantaa uoman kautta Bodominjärveen laskevien hulevesien laatua. Alueelle saa rakentaa yksikerroksisia, kesäkäyttöön tarkoitettuja siirtolapuutarhamökkejä, joiden koko varastotiloineen saa olla enintään 35 k-m² palstaa kohti. Mökin harjakorkeus saa olla maasta mitattuna enintään 4,5 metriä. Kuva: Siirtolapuutarhan korttelisuunnitelman mukainen asemapiirros Tengbom- Eriksson arkkitehdit Oy, 2017.

19 19 (27) Rakennusten ja rakennelmien on kasvihuonetta lukuun ottamatta, oltava puurakenteisia ja värimaailmaltaan historialliseen kartanoympäristöön soveltuvia. Hirttä ei saa käyttää rakennusmateriaalina. Kattomateriaalina tulee olla grafiitinharmaa konesaumattu pelti tai kattohuopa. Käymälä (esimerkiksi kompostoiva) tulee sijoittaa mökin yhteyteen. Käymälälle ei saa rakentaa erillistä rakennusta palstalle. Alueelle ei saa rakentaa maakellaria. Rakennusten välisen etäisyyden tulee olla sellainen, että palo ei leviä helposti naapurirakennuksiin ja aluepalon vaara jää vähäiseksi. Jos rakennusten välinen etäisyys on alle 8 metriä, tulee rakenteellisin tai muin keinoin huolehtia palon leviämisen rajoittamisesta. Palstat tulee rajata yleisistä käytävistä leikattavilla pensasaidoilla. Portit voivat olla yksilöllisiä, ja niitä voidaan korostaa muuta aitaa korkeammilla rakenteilla. Jokaiselle palstalle tulee istuttaa vähintään yksi koriste- tai hedelmäpuu. Palstoille saa istuttaa vain lajikkeeltaan pienikokoisia puita. Rakentamattomat korttelialueen osat, joita ei käytetä kulkuteinä, leikki- tai oleskelualueina tai pysäköintiin, on istutettava. Puutarhapalstojen pinta-alasta vähintään 2/3 tulee olla läpäisevää materiaalia. Siirtolapuutarha-alueella käytävien tulee olla sorapintaisia. Kuva: Aluejulkisivu länteen Tengbom Eriksson arkkitehdit Oy, Siirtolapuutarhapalstoilla tulee käsitellä hulevesiä. Bodominjärveen virtaavan Lukbäcken puron väliin on määrätty kaavassa istutettava, luonnonniittynä hoidettava alueen osa, joka toimii puron suojavyöhykkeenä ja sitoo ravinteita. Siirtolapuutarha-alueella saa käyttää ainoastaan orgaanisia lannoitteita, jotta voidaan varmistua pohjaveden laadun turvaamisesta. Autopaikkojen korttelialue (LPA) Siirtolapuutarha-alueen pysäköintipaikat sijoittuvat alueen kaakkoisosaan autopaikkojen korttelialueelle Liikenne Kaavoituksen yhteydessä on laadittu Pakankylän kartanon kaava-alueen vesihuollon, liikennejärjestelyjen ja hulevesien hallinnan yleissuunnitelma (Ramboll Oy ). Ajoneuvoliikenne Kulkuyhteys siirtolapuutarha-alueelle tapahtuu Bodomintieltä, noin 60 metriä Kaisankodin liittymän länsipuolelta. Pysäköinti on osoitettu suunnittelualueen kaakkoisosaan maantasopysäköintinä. Autopaikkoja on rakennettava vähintään: 0,75 ap / siirtolapuutarhamökkiä kohti.

20 20 (27) Alueella ei ole osoitettu yleistä pysäköintiä alueen käyttötarkoitus huomioon ottaen. Siirtolapuutarhassa vierailee arvion mukaan ( Liikennetarpeen arviointi maankäytön suunnittelussa, Ympäristöministeriö 2008) kevään ja syksyn välillä noin 55 ajoneuvoa vuorokaudessa jos oletetaan, että 80% mökkien omistajista ja 15% vierasta käyvät siirtolapuutarhassa. Siirtolapuutarhan matkatuotos keskittyy pääasiassa kevään ja syksyn väliseen aikaan ja erityisesti viikonloppuihin ja iltoihin, joten liikenteen lisäys alueella on hyvin maltillista. Bodomintien ja Kunnarlantien liikennemäärät tulevat kasvamaan nykyisestä lännen puoleisella reitillä noin ja idän puoleisella reitillä noin 220 ajoneuvoa vuorokaudessa. Arvion mukaan läntistä reittiä käyttää noin 2/3 ajoneuvoista Alueelle on tehty tiesuunnitelma Maanteiden ja parantaminen rakentamalla kevyen liikenteen väylä välille Kalmari Kunnarla (2011), jossa jalankulku- ja pyöräily-yhteyttä tullaan jatkamaan Bodomintien ja Snettansintien liittymään asti. Kyseisen suunnitelman rakennussuunnitelmavaihe on menossa, mutta rakentamisaikataulua ei ole vielä päätetty. Kuva: Suunniteltu jalankulku- ja pyöräilyreitti Aurinkoniityntieltä Snettansintielle alkaen alueella liikennöivien linjojen numerot muuttuivat Länsimetron liityntälinjastoon siirryttäessä, mutta reitit säilyivät ennallaan. Linjan 86 uusi numero on 246 (Espoon keskus Röylä) ja linjan 86H uusi numero on 246K (Espoon keskus Kellonummi Röylä) Palvelut Kaava mahdollistaa siirtolapuutarhan Yhdyskuntatekninen huolto Suunnittelualueen itäpuoleinen Kaisankodin alue on liitetty vesi- ja jätevesiverkostoihin, mutta automuseota eikä siirtolapuutarha-aluetta ole liitetty kyseisiin verkostoihin. Kaava-alueen eteläpuolelta kulkee suurjännitekaapeli, johon alue liittyy pienjännitekaapelilla. Alueen eteläpuolella kulkee puhelinkaapeli ja katuvalaistus. Kaisankodin alueella sijaitsee myös hakevoimala/lämpökeskus ja pumppaamo sekä yksityinen vedenpuhdistamo. Tarkastelualueelle ei ole rakennettu hulevesiviemäröintiä eikä alueella ole myöskään kaukolämpöverkkoa.

21 21 (27) Maaperän rakennettavuus ja puhtaus Alueen maaperä on pääosin savea sekä alueen itäreunasta moreenia, jonka päällä on alle kolmen metrin kerros silttiä ja savea. Kaava-alueen itäreuna lukeutuu rakennettavuusluokkaan 3B (vaikeasti rakennettava rinnemaasto). Vanha peltoalue on savikkoa ja kuuluu luokkiin 4 (vaikeasti rakennettava syvä pehmeikkö) sekä luokkaan 5A (erittäin vaikeasti rakennettava syvä pehmeikkö). Suunnittelualueen länsiosa kuuluu veden hankinnalle tärkeään pohjavesialueseen (luokka I). Alueella on voimassa ympäristönsuojelulain 17 :n mukainen pohjaveden pilaamiskielto. Alueella ei saa vaarantaa pohjaveden laatua eikä määrää. Kaikessa alueen suunnittelussa, rakentamisessa ja kunnossapidossa on otettava huomioon pohjaveden suojelu. Alueella ei sallita maalämpöratkaisuja. Jätevedet on johdettava tiiviissä putkistossa pohjavesialueen ulkopuolelle. 4.4 Kaavan mukaiset suojelukohteet ja luonnonympäristö Kartanoympäristön arvokkaat ominaispiirteet suojellaan antamalla määräyksiä uudisrakennusten materiaalien ja mittasuhteiden sovittamisesta ympäröivään kulttuurimaisemaan. Suunnittelualue on ollut asuttu jo keskiajalla ja sisältyy valtakunnalliseen muinaisjäännösrekisteriin Pakankylän keskiaikaisena kylätonttina, joka on huomioitu kaavamääräyksellä 4 : alueella sijaitsee muinaismuistolailla (1963/295) rauhoitettu kiinteä muinaisjäännös. Alueeseen kohdistuviin toimenpiteisiin on hankittava museoviranomaisen lupa. 4.5 Ympäristön häiriötekijät Liikenne lisääntyy hieman, mutta sen ei katsota olevan merkittävä häiriötekijä. 4.6 Nimistö Ryhmäpuutarha sijoittuu osin mäenrinteen alaosaan ja osin vanhalle viljelyalueelle nimeltä Fallet. Maasto- ja viljelyssana fall voi merkitä mm. raiviota tai rinnettä. Ryhmäpuutarha-alueelle (RP-1) merkitään kaavassa tähän nimeen perustuva nimi Pakankylänrinne Backbyfallet. Kartanoalueella hyvinvointipalveluja tarjoavan Kaisankodin tavoin Kaisa Kallion mukaan on nimetty pelargonilajike 'Kaisa Kallio'. Siitä saadaan sopiva nimenaihe ryhmäpuutarhan sisäiselle pohjois-eteläsuuntaiselle ajotielle: Pelakuunpolku Pelargonistigen. 5 ASEMAKAAVARATKAISUN VAIKUTUKSET Kaava mahdollistaa uuden siirtolapuutarha-alueen rakentumisen Pakankylään. Suunnitteilla oleva siirtolapuutarha-alue tukee alueella jo olevaa toimintaa. Kaisankodin alue toimii ympäröivän kyläalueen sydämenä. Tavoitteena on tuoda alueelle lisää vapaa-ajanviettomahdollisuuksia ja sosiaalista kanssakäymistä arvokasta kulttuuriympäristöä kunnioittaen ja hyödyntäen. 5.1 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja rakennettuun ympäristöön Kaava-alue sijaitsee Bodominjärven pohjoispuolella ja tukeutuu päivittäispalveluissa pääasiallisesti Kalajärven ja Espoon keskuksen palveluihin. Rakentaminen on kuitenkin luonteeltaan kartanonmäkeä täydentävää ja tuo alueelle uusia vapaa-ajanpalveluita. Pellon ja kartanonmäen yhdistävälle alueelle sommiteltu siirtolapuutarha-alue laajentaa alueen rakentamisalaa, mutta toisaalta palauttaa alueen luonnetta avoimempaan suuntaan, kun olevaa villisti kasvanutta puustoa poistetaan ja avataan näkymiä kartanonmäelle. Suunnitellut uudisrakennukset sovitetaan kartanomiljööseen sopiviksi.

22 22 (27) 5.2 Vaikutukset liikenteen ja teknisen huollon järjestämiseen Kaavoituksen yhteydessä on laadittu Pakankylän kartanon kaava-alueen vesihuollon, liikennejärjestelyjen ja hulevesien hallinnan yleissuunnitelma (Ramboll Oy ). Suunnittelualueen ympäristön liikennemäärien kasvut tulevat olemaan melko vähäisiä. Vaikka suhteellinen kasvu on paikoitellen suuri, niin liikennemäärät jäävät kuitenkin edelleen varsin pieniksi, eivätkä ne tule aiheuttamaan liikenneruuhkia alueen tieverkolla. Siirtolapuutarhan autoliikenteen kasvu tulee olemaan hyvin vähäistä. Mahdollisesti tulevaisuudessa etenemään lähtevä Kaisankodin laajennus tulee valmistuessaan lisäämään alueen liikennettä. Alueelle laaditussa selvityksessä on otettu huomioon sekä siirtolapuutarha että Kaisankodin laajennus ja liikenteen kasvun näiden yhteisvaikutuksessa on myös todettu melko vähäiseksi alueen liikenneverkolle. Siirtolapuutarhan vaikutus keskivuorokausiliikenteeseen on vähäinen ja sen matkatuotos keskittyy pääasiassa kevään ja syksyn väliseen aikaan ja erityisesti viikonloppuihin ja iltoihin. Uuden kävely- ja pyöräilytien valmistuminen Aurinkoniityntien ja Snettansintien välille ja siihen liittyvien suojatiejärjestelyjen ansiosta liikenneturvallisuus tulee oleellisesti paranemaan nykyisestä. Kaavassa mahdollistetaan vesihuoltoverkoston laajentaminen länteen siirtolapuutarha-alueelle. 5.3 Vaikutukset luontoon ja maisemaan Täydennysrakentaminen tuo uuden ajallisen kerrostuman kartanoympäristöön ja muuttaa alueen maisemakuvaa. Toisaalta hienovaraisesti sommiteltu ja huolellisesti suunniteltu täydennysrakentaminen muodostaa luontevan jatkumon perinteelle, jossa kartanon rakennuskantaa on täydennetty useiden eri vuosikymmenten ja -satojen aikana. On kuitenkin tärkeää sopeuttaa uudisrakennukset ympäristöön erityisen huolellisen suunnittelun keinoin, jotta uuden rakentamisen suhde Pakankylän kartanon päärakennukseen säilyy alisteisena. Alueen länsireunaan suunniteltu siirtolapuutarha-alue korvaa vanhalle, viljelystoiminnan ulkopuolelle jääneelle, pellolle kasvaneen hoitamattoman vesakon ja sattumanvaraisesti kasvaneen puuston, muuttaen alueen maisemakuvaa jälleen avoimemmaksi. Siirtolapuutarhapalstat reunustetaan leikattavilla pensasaidoilla ja Lukbäcken-puron ja siirtolapuutarhapalstojen väliin jätetään istutettava alueen osa, joka toimii puron suojavyöhykkeenä ja toisaalta myös avoimen, maisemallisesti merkittävän peltomaiseman reuna-alueena. Puuston raivaaminen kaava-alueelta palauttaa kartanon päärakennuksen aseman katseenkiintopisteenä lännestä tarkastellen. Siirtolapuutarhamökit suunnitellaan alisteisiksi päärakennukselle; niiden sijoittelu, materiaalit ja mittakaava tulee sovittaa ympäröivään kulttuurimaisemaan. Mökit sijaitsevat alemmalla korkotasolla kuin kartanorakennus, mikä korostaa päärakennuksen maisemallista dominanttiasemaa. Kuva: Siirtolapuutarhamökit sijoittuvat korkotasoltaan huomattavasti kartanorakennusta alemmas. Leikkaus siirtolapuutarhan korttelisuunnitelmasta. Tengbom Eriksson arkkitehdit Oy, 2017.

23 23 (27) Vaikka maisemalliset muutokset ovat paikallisesti melko suuria, voidaan todeta, että vaikutukset Bodominjärven maakunnallisesti merkittävän kulttuuriympäristön arvoihin ja maisemakuvaan eivät ole merkittäviä. Pakankylän kartanon asemakaava-alue on kooltaan murto-osa Bodominjärven kulttuuriympäristöalueesta, ja asemakaavan mahdollistamat muutokset vaikuttavat vanhaan pellonreunaan. Kartanonmäen asema suurmaisemassa säilyy edelleen puustoisena, lehtevänä selänteenä, ja alueen korkeustasoihin ja maastoon kohdistuvat muutokset ovat suurmaisemassa vähäisiä. Näkymien avaaminen puustoa raivaamalla tuo kartanorakennuksen paremmin esille ja elvyttää alueen kulttuurihistoriaan ja maisemaan liittyviä arvoja. Kartanonmäen länsirinteen muuttuminen nykyistä rakennetummaksi ja puutarhamaisemmaksi voi myös jonkin verran eheyttää alueen maisemakuvaa, kun rakentaminen tehdään korttelisuunnitelmassa osoitettujen periaatteiden pohjalta maltillisesti ja arvokkaaseen ympäristöön sopeutuen. Maakunnallisesti merkittävinä mainittuihin järvenrantoja seuraileviin teihin ja niiden lähiympäristöön ei kohdistu kaavan myötä merkittäviä muutoksia. Kaava-alueella ei ole havaittu uhanalaisia kasvi- tai eläinlajeja eikä alueella esiinny varsinaisia luonnontilaisia elinympäristöjä. Kaava-alueen eteläpuolella, Bodominjärven pohjoisosassa sijaitsevassa Smedsvikenin alueella on kuitenkin havaittu viitasammakkoja. Viitasammakoiden havaintopaikka sijaitsee lähimmillään noin 350 metrin etäisyydellä suunnitelluista siirtolapuutarhamökeistä. Asemakaava ei aiheuta vesistöjen kuivattamista, mikä saattaisi heikentää viitasammakon elinolosuhteita. Siirtolapuutarha-alueen korttelisuunnitelmassa on esitetty puron ympärille suojavyöhykettä ja hulevesien viivytysalueita, jotka voivat soveltua täydentämään viitasammakoiden elinympäristöä. Kaavalla ei arvioitu olevan merkittäviä haitallisia vaikutuksia alueen luontoarvoihin. 5.4 Vaikutukset ihmisten elinoloihin Asemakaavan muutos tuo alueelle uusia palveluita, ja sitä kautta myös uusia käyttäjäryhmiä, kuten siirtolapuutarhan viljelijät. Siirtolapuutarhan rakentaminen alueelle mahdollistaa palstojen omistajille pienviljelyn ja tuo oman lisänsä myös alueen virkistyskäyttöön. 5.5 Yhdyskuntataloudelliset vaikutukset ja energiahuolto Alueella on kunnallistekniikka, johon suunnittelualueen itäpuoleinen Kaisankoti on liitetty. Lisäksi kaavan yhteydessä on laadittu vesihuollon yleissuunnitelma ( Ramboll Oy), jossa on esitetty vesihuoltoverkoston laajentamista kaava-alueen eteläosaan siirtolapuutarha-alueelle. Laajennuksen kustannus on noin , jota voidaan kattaa siirtolapuutarha-alueen myynti- tai vuokratuloilla. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Rakentamisaikataulu Alueen toteutus voidaan aloittaa, kun asemakaava on kuulutuksellaan saanut lainvoiman. 6.2 Toteuttamis- ja soveltamisohjeet Toteuttamisohjeet löytyvät kaavamerkinnöistä ja -määräyksistä. Siirtolapuutarha-alueelle on laadittu korttelisuunnitelma. 6.3 Toteutuksen seuranta Toteutusta seuraa ja valvoo Espoon kaupungin rakennusvalvonta.

24 24 (27) 7 SUUNNITTELUN VAIHEET 7.1 Suunnittelun vireilletulo ja sopimukset Vireilletulo Kaavan vireilletulosta on tiedotettu Sopimukset Asemakaava ei edellytä maankäyttösopimuksen laatimista, koska suunnittelualue on Espoon kaupungin omistuksessa. 7.2 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavaan liittyen on laadittu erillinen osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka on päivätty Suunnittelu Suunnittelu Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksen asemakaavayksikössä kaavan valmistelusta on vastannut Christian Ollus, Matias Kallio ja Katariina Peltola sekä liikennesuunnitteluyksikössä Markus Pasanen ja Roni Zein. 7.4 Käsittelyvaiheet ja vuorovaikutus Ajankohta Käsittelytieto Alue oli osana Pakankylän asemakaavaluonnosta, joka oli nähtävillä Uusi kaavoitushakemus saapui ja asemakaavan laatiminen aloitettiin uudestaan Hakemus asemakaavan laatimiseksi Osallistumis- ja arviointisuunnitelman kuulutus Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi asemakaavan lähtökohdat ja tavoitteet Va. kaupunkisuunnittelupäällikkö hyväksyi asemakaavan valmisteluaineiston nähtäville MRA 30 :n mukaisesti Asukastilaisuus Valmisteluaineisto nähtävillä MRA 30 :n mukaisesti Valmisteluaineistosta saatiin 11 mielipidettä, joissa oli useita allekirjoittaneita ja 4 lausuntoa/kannanottoa. Mielipiteissä oltiin huolissaan siitä, että automuseon toimintaedellytykset heikkenisivät. Huolta aiheutti myös lisääntyvä liikenne ja liikenneturvallisuus sekä pelättiin sitä, että uusi rakennuskanta heikentäisi luonto- ja kulttuuriarvoja. Kaupunginmuseo suhtautui pääasiassa varovaisen myönteisesti kaavaan, joskin pitää rakentamisen määrää liian suurena. Tonttiyksikkö ilmoitti, että heillä ei ole huomautettavaa ja kaava edellyttää maankäyttösopimusta. Tekninen keskus kiinnitti huomiota alueen länsiosan huonoon rakennettavuuteen. Espoon ympäristökeskus kiinni huomiota siihen, että kartanoalue sijoittuu valtakunnallisesti tärkeään rakennettuun ympäristöön ja siihen että uusi rakentaminen ja siihen liittyvä liikenne tulee olla sopusoinnussa alueen luonteen ja

25 25 (27) ympäristön kestävän käytön kanssa. Asemakaavasta on laadittu nähtävilläolon jälkeen seuraavat selvitykset: - Backbyn kartanon kulttuurihistoriaselvitys (Tengbom Eriksson Arkkitehdit Oy ) - Espoon Pakankylän kartanon asemakaava-alueen liito-oravaselvitys (Ympäristösuunnittelu Enviro Oy ) - Vesihuollon, liikennejärjestelyjen ja hulevesienhallinnan yleissuunnitelma (Ramboll Oy ) - Pakankylä Kaisankoti, luontolausunto (Luontotieto Keiron Oy ) Nähtävilläolon jälkeen asemakaavaa on tarkistettu mm. seuraavasti: - Täydennetty kaavamääräyksiä siten että varmistetaan uudisrakentamisen sopeutuminen arvokkaaseen kulttuuriympäristöön. Kaavaan on lisätty suojelumääräykset. - Rakennusoikeutta on vähennetty k-m²:stä noin k-m²:iin, jotta uudisrakentaminen sopeutuu paremmin ympäristöön ja vastaa Kaisankodin tavoitteita Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi asemakaavaehdotuksen nähtäville MRA 27 :n mukaisesti Suunnittelijoiden vastaanottotilaisuus Asemakaavaehdotus nähtävillä MRA 27 :n mukaisesti Nähtävilläoloaikana saatiin seitsemän muistutusta ja yhdeksän lausuntoa/kannanottoa. Muistutuksissa kiinnitettiin huomioita mm. rakentamisen määrään, kulttuuriympäristöön, suojelumääräyksiin, automuseon toimintaan, liikenteeseen, pysäköintiin, pohjaveteen, luontoselvitykseen ja hulevesiin. Useassa muistutuksessa vastustettiin uutta siirtolapuutarha-aluetta. Caruna Espoo Oy lausui sähköverkosta, muuntamovarauksesta ja mahdollisista johtosiirroista. Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) ilmoitti, että asemakaavan toteuttamiselle ei ole estettä. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) lausui kulttuuriympäristöstä, pohjavedestä ja liikenteestä. Helsingin seudun liikenne (HSL) pitää toimintojen kehittämistä olemassa olevien joukkoliikenneyhteyksien varrella lähtökohtaisesti myönteisenä. Uudenmaan liitto totesi, että maakuntakaava ei ohjaa alueen asemakaavoitusta, sillä alueella on voimassa oleva yleiskaava. Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä (HSY) totesi, että aluetta palveleva yleinen vesijohto ja jätevesiviemäri on rakennettu idästä Snettansintielle Kaisankodin liittymiskohtaan asti. Lisäksi HSY ilmoitti, etteivät osallistu pelkästään siirtolapuutarhaa palvelevien vesihuoltolinjojen rakentamiskustannuksiin. Espoon ympäristökeskus huomautti pohjavesialueelle rakentamisesta ja vesihuollosta. Lisäksi ympäristökeskus kiinnitti huomioita rakentamisen määrään ja liikenteeseen. Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos lausui automaattisen sammutuslaitteiston tarpeesta sosiaalipalvelujen asuintaloissa ja laitoksissa. Espoon kaupunginmuseo lausui mm. suojelumerkinnöistä ja rakentamisen

26 26 (27) määrästä. Nähtävilläolon jälkeen asemakaavaa on tarkistettu palautteen johdosta mm. seuraavasti: Täydennetty ja lisätty suojelumääräyksiä. Täydennetty pohjavesialueen kaavamääräystä. Rakennusoikeutta on vähennetty alueen koillisosan rakennusalalla k- m²:stä k-m²:iin, jotta uudisrakentaminen sopii paremmin arvokkaaseen ympäristöön. Lisätty muuntamovaraus kaavaan. -Lisätty istutettava puron suojavyöhykkeenä toimiva alue korttelin länsirajalle. Siirtolapuutarha-alueelle on laadittu korttelisuunnitelma, jonka perusteella alueen kaavamääräyksiä on täydennetty ja rakennusoikeutta vähennetty k-m²:stä k-m²:iin. Osoitettu siirtolapuutarhaa palveleva pysäköintipaikka autopaikkojen korttelialueena (LPA). Tarkistukset eivät edellytä asemakaavan muutosehdotuksen asettamista uudelleen nähtäville Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti esittää asemakaavan hyväksymistä kaupunginhallitukselle. Lisäksi lautakunta päätti, että: - Bodomintien varresta poistetaan k-m² rakennusoikeus ja muutetaan rakennusala käsittämään vain lämpökeskuksen rakennukset, - talouspihan osalta poistetaan m² rakennusala. Mikäli myöhemmin ilmenee hanke pihan ympäristön kehittämiseksi, se voidaan tutkia erillisellä kaavamuutoksella, - päärakennuksen rakennusala supistetaan käsittämään vanha suojeltava rakennus. Lisäksi kaupunkisuunnittelulautakunta esitti, että kaupunginhallitus analysoi missä Espoossa on tarvetta ja luontevia edellytyksiä käynnistää siirtolapuutarhahankkeita. Täten kaupunginhallituksen tulisi harkita, onko tämän asemakaavaehdotuksen kaupunginhallituksen päätöksentekovaihe syytä jakaa kahteen osaan siten, että ensin käsittelyyn viedään vain Kaisankodin alue. Kaupunginhallituksen tarkistusesityksessä siirtolapuutarha-alue erotettiin omaksi asemakaavaksi Kaupunginhallitus päätti ehdottaa asemakaavan hyväksymistä valtuustolle. Lisäksi kaupunginhallitus kehotti teknisen ja ympäristötoimen toimialaa laatimaan selvityksen Espoon siirtolapuutarhahankkeiden nykytilasta sekä niiden kehittämistarpeesta ja toteutusedellytyksistä siten, että soveltuvia alueita voidaan asemakaavoittaa jo lähivuosina. Tarvittava selvitys tuodaan kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaoston käsittelyyn kuluvan vuoden syyskaudella.

27 ESPOON KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUKESKUS Christian Ollus Aluearkkitehti Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelujohtaja