2 TALOUSARVION 2012 JA TALOUSSUUNNITELMAN YLEISET LÄHTÖKOHDAT

Transkriptio

1 2 TALOUSARVION 2012 JA TALOUSSUUNNITELMAN YLEISET LÄHTÖKOHDAT 2.1 TALOUDEN KEHITYS Kansantalouden kehitys Suomen kansantalous on vuoden 2009 laskun jälkeen kasvanut ripeästi vuodesta 2010 alkaen. Vienti alkoi elpyä ja sen kasvun ennakoidaan nopeutuvan edelleen. Maailmantalouden kehityksen nykyinen epävarmuus heijastuu kuitenkin viennin tulevaan kehitykseen. Maailmantalouden näkymät ovat kesän 2011 aikana heikentyneet merkittävästi. Myös Suomen viennin näkymät ovat muuttuneet keväällä ennakoitua huonompaan suuntaan. Viennin määrän arvioidaan vuonna 2011 jäävän jopa vuoden 2010 tasolle. Kotimaisen kysynnän ennakoidaan kuitenkin olevan vilkkaan investointitoiminnan johdosta voimakkaassa kasvussa. Vuonna 2011 yksityisen kulutuksen arvioidaan lisääntyvän kolmisen prosenttia, mutta vuonna 2012 kulutuksen kasvun arvioidaan hidastuvan. Suomen kokonaistuotannon kehityksestä tehdyt arviot ovat olleet toiveikkaita. Vuoden 2010 kokonaistuotannon kasvu oli noin 3-4 prosenttia, mutta kesän 2011 jälkeen ennusteet kasvusta ovat alentuneet. Mikäli maailmantalouden epävarmuus heijastuu kysyntään, voi taantumakin olla mahdollinen uhka. Valtiovarainministeriön ennusteen mukaan vuoden 2011 kokonaistuotannon kasvun ennustetaan olevan 3,5 % ja sen arvioidaan vuonna 2012 hidastuvan 1,8 %:iin. Muiden ennustelaitosten arviot ovat jopa tätäkin pienempiä. Kuluttajahintaindeksin vuosikeskiarvo oli vuonna 2010 keskimäärin 1,2 %. Vuonna 2011 kuluttajahintaindeksin arvioidaan kohoavan keskimäärin 3,3 % ja vuonna 2012 lähes kolme prosenttia. Vuoden 2010 lopulla mm. polttonesteiden, elintarvikkeiden ja sähkön kallistuminen kiihdyttivät inflaatiota. Valtionvarainministeriö arvioi palkansaajien ansiotasoindeksin vuonna 2011 kohoavan noin 2,6 % ja ensi vuoden arvio on 3,2 %. Useiden sopimusalojen sopimukset kuitenkin päättyvät vuoden 2011 loppuun, ja ensi vuoden palkkojen tarkistuksista on sovittu raamisopimuksella, jonka mukaan vuoden 2012 palkantarkistus on 2,4 % ja tammikuussa maksettava kertaerä. Kunnallinen yleinen virka- ja työehtosopimus on voimassa asti. Vuoden 2009 työllisyystilanteen paranemisen jälkeen sen tilanne heikkeni vuonna Tänä vuonna työllisyystilanteen odotetaan hitaasti paranevan ja työttömyysasteen odotetaan alenevan noin 8 %:iin. Pitkäaikaistyöttömien määrän ennustetaan kuitenkin pysyvän suurena. Vuonna 2012 ennustetaan työvoiman kysynnän kasvavan ja työttömyysasteen alenevan vähän, noin 7,5 prosenttiin Kuntatalouden kehitys Kuntien toimintamenot kasvoivat vuonna 2010 noin 3,5 %. Tänä vuonna toimintamenojen kasvun ennustetaan lisääntyvän lähes neljään prosenttiin johtuen lähinnä palkkausmenojen noin 2,5 %:n sekä tavaroiden ja palvelujen noin 7 %:n kasvusta. Kuntaliitto painottaakin kuntia kiinnittämään huomiota kustannuskehityksen hallintaan liittyviin toimenpiteisiin. Koska nykyinen virka- ja työehtosopimuskausi päättyy vuoden 2011 lopussa, ensi vuoden kunta-alan ansiotasoindeksin arvio perustuu lähinnä yleisen ansiotason kehitysarvioihin vuonna Kuntaliitto arvioi, että kunta-alan ansiotasoindeksi kohoaa vuonna 2012 noin kolme prosenttia. Kunta-alan henkilöstömäärän arvioidaan säilyvän nykyisellä tasolla, joten palkkasumman kasvu noudattelee ansiotason muutosta.

2 Kuntatyönantajan vuodelle 2012 ennakoidut henkilösivukulut muuttuvat vähän vuoden 2011 tasosta. Ainoastaan työttömyysvakuutusmaksu kohoaa lievästi 0,01 %-yksikköä. Muut henkilösivukulut säilyvät edellisen vuoden tasolla. Kunta-alan kustannustaso kohosi viime vuonna 2,4 prosenttia. Tämä kustannustason nousu arvioidaan nopeutuvan tänä vuonna 2,6 %:iin ja vuonna ,0 %:iin. Arviot perustuvat valtiontalouden kehyspäätökseen vuosille Kuntien verotilitykset lisääntyivät vuosina nopeasti, mutta vuonna 2009 tämä kasvu lähes pysähtyi. Vuonna 2010 verotilitykset kasvoivat yli neljä prosenttia, tuloveron kasvun osuus tästä oli kaksi prosenttia. Kunnallisverotuksessa tehtävien vähennysten määrä kasvoi vuonna 2010 merkittävästi perusvähennyksen kasvattamisen johdosta. Kunnallisveron veropohjan arvioidaan lisääntyvän vuonna 2011 noin 4,6 prosenttia. Lisäys johtuu palkkasumman, eläketulojen sekä muiden ansiotulojen kasvusta. Alkuvuoden verotilitykset ovat olleet keskimäärin jopa seitsemän prosentin kasvussa edellisvuoteen nähden, mutta kasvuvauhti hidastuu loppuvuotta kohden. Vuonna 2012 kunnallisveron tilitysten arvioidaan kasvavan koko maassa vain noin 1,5 prosenttia. Tapahtunut talouskehityksen paraneminen vaikuttaa myös kunnille tilitettävän yhteisöveron määrään. Vuonna 2010 yhteisöveroa tilitettiin edellisvuotta enemmän, osittain kuntaryhmän tilapäisen 10 %:n tilapäisen jako-osuuden korotuksen (vuosina taso 31,99 %) ansiosta. Hallitusohjelman mukaan kuntien yhteisöveron jako-osuutta korotetaan viidellä prosentilla vuosina Kuntien yhteisöveron jako-osuus on tällöin 26,99 %. Hallitus esittää yhteisöverokannan alentamista yhdellä prosenttiyksiköllä 25 prosenttiin. Tämä aleneminen kompensoidaan kunnille kuntaryhmän jako-osuutta korottamalla. Hallitusohjelman mukaan veromuutoksista kuntien tuloihin aiheutuvat menetykset korvataan kunnille täysmääräisesti. Vuoden 2012 alusta kiinteistöveron tuottoa ei enää lasketa mukaan valtionosuuden tasauksen perusteisiin Oriveden kaupungin talouden kehitys Oriveden kaupungin väkiluku on vuoden 2011 elokuun loppuun mennessä lisääntynyt 27 hengellä vuoden alusta. Elokuun lopussa Orivedellä oli kirjoilla henkilöä. Kaupungin väkiluku on 2000-luvulla vuosittain lisääntynyt, paitsi vuonna 2010 väkiluvun muutos jäi 18 henkilöä negatiiviseksi. Kaupungin ansioverotuloperuste nostettiin 0,5 %-yksiköllä 20,00 %:iin vuonna 2010, mutta siitä huolimatta kunnallisveron tilitykset kasvoivat vain 1,1 % edellisvuodesta. Vuoden 2011 aikana kunnallisverotilitysten kehitys on ollut huomattavasti nopeampaa, tilitykset ovat tammi-syyskuussa kasvaneet edellisvuodesta noin viisi prosenttia. Oriveden kaupungin vuoden 2011 tammi-syyskuun tilitykset osuudesta yhteisöveroveron tuottoon ovat lisääntyneet noin 10,5 prosenttia edellisvuodesta. Vuonna 2010 yhteisöveron tilitykset lisääntyivät edellisvuodesta 25,8 %. Valtionosuusperusteisiin ei ole tullut merkittäviä perustemuutoksia, mutta yksikköhintojen tarkistus ja valtionosuusjärjestelmän muutoksen kompensaatio nostavat valtionosuuskertymää. Valtionosuuden osana maksettava verotulojen tasaus on ollut vuosittain kasvava Oriveden kaupungin matalan ansiotason vuoksi. Vuonna 2011 verotulontasausta sisältyy valtionosuuksiin noin 4,9 milj. euroa ja vuonna 2012 laskentaperusteiden muuttumisesta ja kiinteistöveron poistumisesta huolimatta tuotto on vajaa 4,8 milj. euroa. Oriveden kaupungin työttömyysaste oli elokuun 2011 lopussa 8,6 %, kun se vuoden 2010 vastaavana aikana oli 10,2 %. Työttömyysasteen laskusta huolimatta ja osittain valtakunnan keskimääräistä alhaisemman tulotason vuoksi kaupungin toimeentulotukimenojen ennakoidaan olevan vuonna 2011 noin 1,2 milj. euroa, kun talousarviossa varauduttiin noin 1,0 milj. euroon. Myös erikoissairaanhoidosta ennakoi-

3 daan alkuvuoden käytön perusteella tulevan noin 0,7 milj. euron lisälasku talousarvioon merkittyyn palvelutilaukseen verrattuna. Palvelujen ostot ovat edellisvuoteen verrattuna lisääntyneet merkittävästi perusterveydenhuollon ja siihen liittyvien sosiaalihuollonpalvelujen siirryttyä Oriveden kaupungin palvelutuotannosta Kangasalan isäntäkunnan yhteistoiminta-alueelle. Tampereen ja Oriveden kaupungit ovat kesän 2011 aikana sopineet perustavansa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja tuottavan yhteistoiminta-alueen, jonka isäntäkuntana toimii Tampereen kaupunki. Yhteistoiminta-alueen järjestettäväksi siirtyy vuoden 2013 alusta Oriveden kaupungin sosiaalihuollon tehtävät ja vuoden 2014 alusta myös Kangasalan yhteistoiminta-alueella nyt hoidettavat perusterveyden- ja kehitysvammahuollon tehtävät. Oriveden kaupungin painopiste siirtyy siis taloussuunnitelmakaudella yhä enemmän palvelujen ostojen ohjaamiseen ja seurantaan. Talouden kehitys Talouden kehitystä mitataan yleensä tulos- ja rahoituslaskelmalla sekä niiden perusteella laskettavilla tunnusluvuilla. Laskelmilla tarkastellaan kaupungin rahoituksen rakennetta. Tulos- ja rahoituslaskelmien eriä vuosilta euroa Toimintakate VUOSIKATE Tilikauden yli-/alijäämä Investointien rahavirta Lainojen lyhennykset Lainanotto Rahavarojen muutos KAUPUNGIN TOIMINNAN JA TALOUDEN OHJAUS Taloussuunnitelman tehtävä Toiminnan ohjauksen näkökulma Talousarvio ja taloussuunnitelma ovat valtuuston tärkeimpiä toiminnan ja talouden ohjausvälineitä. Talousarvion kiinteä yhteys muuhun suunnitteluun on todettu kuntalaissa, jonka mukaan talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään kunnan toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Kuntalain mukaisessa taloussuunnittelussa korostetaan toiminnan ja talouden tiivistä yhteyttä, taloudellisten resurssien merkitystä sekä suunnittelun realistisuutta. Lain mukaan talousarvio ja -suunnitelma on laadittava siten, että edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Talousarvion käyttötalousosa ja investointiosa toimivat toiminnan ohjauksen välineinä. Valtuusto määrittelee ne kokonaisuudet (tulosalueet), joille se asettaa toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet, määrärahat ja tuloarviot sekä päättää investointiosan hankkeista ja hankeryhmistä. Investointien käyttösuunnitelmassa hankkeet yksilöidään tarkemmin.

4 Investointien pienhankintaraja (taseaktivointiraja) on euroa, jolloin hankinta käsitellään investointina, aktivoidaan ja poistetaan kuluina poistosuunnitelman mukaisesti. Poistonalaisten hyödykkeiden käyttöikä tulee olla yli kolme vuotta. Tietotekniikkahankinnat tehdään atk-palvelujen kautta hyödyntäen mm. Tampereen kehyskuntien hankintayhteistyötä. Muiden hankintojen osalta hyödynnetään mahdollisimman paljon seudullista hankintayhteistyötä Kuntien Hankintapalvelut KuHa Oy:n kautta. Oriveden kaupunki on yksi perustajaosakas yhtiössä alkaen. Valtuuston tehtävänä on strategisena toimielimenä valtuuttaa muut toimielimet käyttämään operatiivista valtaa valtuuston asettamien tavoitteiden saavuttamiseksi. Tulosalueiden jakaantumisesta edelleen alemmantasoisiin kokonaisuuksiin eli tulosyksiköihin päättää lautakunta käyttösuunnitelmassaan. Valtuusto voi osoittaa tulosalueen käyttöön määrärahan joko bruttomääräisenä tai nettomääräisenä. Tässä talousarviossa kaikkien muiden paitsi tilapalvelun määrärahat toimintatuottoina ja toimintakuluina ovat bruttomääräisiä. Tilapalvelun määrärahat ovat nettomääräiset, eli valtuustoon nähden sitovuustaso on toimintakate. Kokonaistalouden näkökulma Kaupungin kokonaistalouden näkökulmasta tarkasteltuna ohjausvälineinä toimivat talousarvion ja taloussuunnitelman tuloslaskelmaosa ja rahoitusosa. Talousarvion ja -suunnitelman tulee antaa oikea kuva kunnan taloudesta, osoittaa kunnan taloudellisen tuloksen muodostuminen sekä keinot kokonaistalouden tasapainottamiseksi ja rahoitustarpeen kattamiseksi. Vakaan talouden lähtökohtana on, että toiminnan menokehitys sopeutetaan keskeisten tuloerien kehitykseen. Sopeutuksen onnistuminen on nähtävissä tuloslaskelmaosassa tulorahoituksen riittävyytenä eri suunnitelmavuosina. Rahoitusosassa osoitetaan miten kunnan menot rahoitetaan. Sen avulla kootaan tulorahoituksen ja investointien sekä anto- ja ottolainauksen rahavirrat yhteen laskelmaan. Jos tulorahoitus ei riitä menoihin, kunnan rahoitusosassa on osoitettava tarvittava rahoitus. Kunta voi kattaa rahoitustarvettaan lainanotolla tai vapauttamalla rahoitus- tai vaihto-omaisuuteen sitoutunutta pääomaa. Kunnan rahoituksessa on varmistettava maksuvalmiuden riittävyys. Talouden vakauteen vaikuttavat olennaisesti myös kunnan tekemät sitoumukset. Alijäämän kattamisvelvollisuus Kuntalain 65 :n mukaan taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen enintään neljän vuoden pituisena suunnittelukautena, jos talousarvion laatimisvuoden taseeseen ei arvioida kertyvän ylijäämää. Jos taseen alijäämää ei saada katetuksi suunnittelukautena, taloussuunnitelman yhteydessä on päätettävä yksilöidyistä toimenpiteistä (toimenpideohjelma), joilla kattamaton alijäämä katetaan valtuuston erikseen päättämänä kattamiskautena (alijäämän kattamisvelvollisuus). Talousarvio ja -suunnitelma on kuntalain 65 :n mukaan laadittava siten, että edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Kaupunginhallituksen tulee tehdä toimintakertomuksessa tai sen antamisen yhteydessä esitys tilikauden tuloksen käsittelyä sekä talouden tasapainottamista koskeviksi toimenpiteiksi. Tasapainotuksessa kaupunginhallitus joutuu ottamaan kantaa siihen, mitä muutoksia kuluvan vuoden talousarvioon tai valmisteilla olevan talousarvion ja -suunnitelman kehyksiin on tehtävä. Oriveden kaupungilla ei ole ollut alijäämän kattamisvelvollisuutta vuoden 2002 tilinpäätöksen jälkeen. Vuoden 2010 tilinpäätöksen jälkeen kaupungin tase osoittaa ylijäämää noin 10,6 milj. euroa, jolla pystytään kattamaan taloussuunnitelmakaudella mahdollisesti syntyvät alijäämät.

5 2.2.2 Talousarvion sitovuus, seuranta ja muutokset Oriveden kaupungin käyttötalouden talousarviossa sitovia eriä ovat tulosaluetasoisesti toimintamenot (toimintakulut) yhteensä. Teknisen lautakunnan alainen tulosalue tilapalvelut on ollut vuoden 2009 alusta nettobudjetoitu, eli talousarvion sitova erä on toimintakate. Talousarvioon varattua määrärahaa ei saa ylittää ilman valtuuston hyväksyntää. Talousarvion toimintamenot käsittävät sekä ulkoiset että sisäiset menot. Määrärahat ovat tässä talousarviossa bruttomääräisiä. Samoin tulosalueittain toimintatulot (toimintatuotot) ovat sitovia ja niiden kertyminen on kyseisen palvelukeskuksen vastuulla. Tavoitteista sitovia ovat ne, jotka otsikoitu sitoviksi ja merkitty tavoitetaulukkoon. Muut tavoitteet ovat perusteluluonteisia. Talousarvioon on tulosalueittain merkitty toiminnasta tili- ja vastuuvelvolliset viranhaltijat. Investoinnit sitovat toimielimiä hankeryhmän tasolla ja tarkemmin siten kuin tässä talousarviossa on esitetty. Lautakuntien tulee käyttösuunnitelmillaan jakaa hankeryhmät hankkeisiin. Laajempaa talousarvion toteutumisen seurantaa tehdään kerran vuodessa kaupunginhallitukselle ja - valtuustolle toimitettavalla osavuosikatsauksella kesäkuun lopun tilanteen mukaisesti. Kaupunginhallitukselle ja valtuustolle raportoidaan merkittävistä poikkeamista tavoitteiden toteutumisessa tai määrärahojen käytössä sekä esitetään poikkeamisen syyt. Osavuosikatsaus tehdään välitilinpäätöksenä sekä kaupungin että konserniin kuuluvien yhteisöjen osalta. Seurannan vastuuhenkilöitä ovat tulosalueittain ne tili- ja vastuuvelvolliset, jotka on määrätty kaupunginvaltuuston hyväksymässä talousarviossa. Tämän lisäksi talouden toteutumisesta tehdään kaupunginhallitukselle lyhyempi talouskatsaus kaksi kertaa vuodessa. Valtuusto voi hyväksyä talousarviovuoden aikana muutoksia talousarvioon. Muutostarpeista tulee tehdä perusteltu esitys kaupunginhallitukselle ja edelleen valtuustolle välittömästi, kun on arvioitavissa kustannusten kohoaminen yli varatun määrärahan tai poikkeama hyväksytyistä tavoitteista, eikä ylitystä voida kattaa toimintaa muuttamalla. Määrärahan ylityksen kattamiseen on myös löydyttävä varat. Laskujen hyväksyjä on vastuussa laskun oikeellisuudesta, tavaran saannista, palvelun ostamisesta ja määrärahan riittävyydestä. Talousarviokaavan olennaiset muutokset Vuoden 2012 talousarviokaavaan (osasto- ja kustannuspaikkakarttaan) ei ole tehty merkittäviä muutoksia vuoteen 2011 verrattuna Sisäinen valvonta Käytännön johtamiseen liittyy aina myös sisäistä valvontaa. Kuntalaissa tilintarkastajan tehtäväksi on määrätty sisäisen valvonnan asianmukainen tarkastaminen. Kuntalaissa ei ole tarkemmin määritelty sisäisen valvonnan käsitettä. Sisäisen valvonnan järjestämisestä vastaa kaupunginhallitus. Tilintarkastus ei korvaa sisäistä valvontaa ja tilintarkastajan on kuntalain 73 :n mukaan tarkastettava, onko sisäinen valvonta järjestetty asianmukaisesti. Oriveden kaupungin sisäistä valvontaa on hankittu seudullisen yhteiskilpailutuksen perusteella Oy Audiapro Ab:lta. Sisäisenä tarkastajana on toiminut JHTT-tilintarkastaja Minna Ainasvuori.

6 Sisäinen valvonta voi olla ennalta ohjaavaa, toimintarutiineihin sisältyvää jatkuvaa toimintojen ja varojen käytön seurantaa tai jälkikäteen tapahtuvaa. Sillä pyritään toiminnan tuloksellisuuden ylläpitämiseen, edistämiseen ja toteamiseen, kirjanpidon ja muiden informaatiojärjestelmien luotettavuuden varmistamiseen, erehdysten, virheiden ja väärinkäytösten ennaltaehkäisyyn ja toteamiseen sekä varojen huolellisen ja taloudellisen hoidon turvaamiseen. Sisäinen valvonta jakaantuu seuraaviin osa-alueisiin: - sisäinen tarkkailu (palvelukeskusten johtajat), - luottamushenkilöiden suorittama seuranta, - sisäinen tarkastus (ulkoinen tai sisäinen tarkastaja / palvelukeskuksen johtaja / tulosalueen vastuuhenkilö). Seuranta on kunnallishallinnossa ennen muuta luottamushenkilöille kuuluva osa sisäistä valvontaa. Seurannan keskeisiä tehtäviä ovat raportointivelvoitteiden asettaminen, raportoinnin toteutuksen valvonta sekä tehtyjen päätösten ja raporteissa kuvattujen tulosten vertailu. Sisäinen tarkastus on sisäisen valvonnan näkyvä osa. Sen tulee olla aktiivista, systemaattista ja julkista toimintaa. Sisäinen tarkastus tehdään toiminnallisen johdon johdolla ja alaisuudessa. Perinteisiä tarkastuskohteita ovat olleet mm. rahavarat ja varastot. Nykyisin sisäisen tarkastuksen tehtävät ovat muuttuneet strategioiden, toimintaperiaatteiden ja tavoitteiden toteutumisen tarkastukseksi. Sisäisen tarkastuksen raportoinnin luonne on analysoiva ja toteava, mutta se ei kuitenkaan estä antamasta suosituksia todettujen heikkouksien ja puutteiden korjaamiseksi Konsernivalvonta ja -tavoitteet Konsernivalvonnan tarkoituksena on varmistaa, että kuntakonsernin toiminta on taloudellista ja tuloksellista, päätösten perusteena oleva tieto on riittävää ja luotettavaa sekä lain säännöksiä, viranomaisohjeita ja toimielinten päätöksiä noudatetaan sekä omaisuus ja voimavarat turvataan. Kaupungin konsernivalvonnasta vastaa konsernijohto, johon kuuluvat kaupunginhallitus ja kaupunginjohtaja sekä muut johtosäännössä määrätyt viranomaiset. Konsernijohto käyttää apuna valvonnassa myös palvelukeskusten johtoa. Oriveden kaupunginvaltuusto on vuonna 2007 hyväksynyt konserniohjeen, joka on tullut voimaan Konserniohjeen mukaan valvonnan kohdealueita ovat erityisesti konserniyhteisöjen toiminnan tuloksellisuuden ja taloudellisen aseman seuranta, analysointi ja raportointi. Ohjeen mukaisesti konsernivalvonnassa seurataan myös valtuuston asettamien tavoitteiden toteutumista sekä konserniohjeen noudattamista erityisesti keskitetyissä konsernitoiminnoissa ja konsernin sisäisten palvelujen käytössä. Erityisesti seurataan riskienhallintajärjestelmien toimivuutta konserniyhteisöissä. Konsernivalvonnan toteutumisesta on raportoitava tilinpäätöskertomuksen yhteydessä. Vuonna 2012 kaupunkikonserniin kuuluvien asunto- ja kiinteistöyhtiöiden ja kuntayhtymien sekä muiden yhteisöjen toiminnan ja talouden ohjausta kehitetään edelleen suoralla konserniohjauksella. Konsernin tyttärien tavoitteet on esitetty talousarviossa määrärahatavoitteiden yhteydessä. Konsernijohdolle asetettavat konsernia koskevat kaupunkistrategissa määritellyt tavoitteet ovat seuraavat: - Tyttäret raportoivat konserniohjeen noudattamisesta ja talousarviossa asetettujen tavoitteiden toteutumisesta valtuustolle vähintään 2 krt/vuosi, - Omavaraisuusaste % > 30 % ja - Lainamäärä euroa/asukas < euroa.

7 2.3 KAUPUNGIN TALOUSSTRATEGIA Oriveden kaupungin talousstrategia perustuu valtuuston syksyllä 2009 hyväksymään kaupunkistrategiaan, jonka mukaan yhtenä päämääränä on pitää Oriveden kaupungin talous tasapainossa. Tavoitteina, joilla tähän päästään on mm.: - kaupungin toiminnan tuottavuuden parantaminen koko organisaatiossa, - pääoman ja omaisuuden mahdollisimman tehokas käyttö, - talous mahdollistaa kunnan palvelun järjestämisen sekä kehittämisen lainsäädännön ja kaupungin suunnitelmien mukaisesti - talous mahdollistaa palvelutuotannon, asumisen ja elinkeinojen kehittämisen kannalta välttämättömän investointitason vuosittain - tuottavuuden kehittämishankkeet palvelukeskuksissa ja konsernissa - pääoman ja omaisuuden käyttäminen ja hoitaminen tehokkaasti (tilojen käyttöasteen nosto) Tämän päämäärän toteutumisen mittareina käytetään: - tuottavuuden kehittämishankkeita palvelukeskuksissa ja konsernissa sekä muista kunnista saatavia vertailutietoja - ylijäämäpuskurin tulee olla noin 0,5 milj. euroa; lainamäärä < euroa/asukas, - omavaraisuusaste > 50 %; toimintamenojen reaalikasvu < 3 % vuodessa; verotulojen kasvu > 2 % sekä veroprosentti 21 %, - palvelutuotannon kannalta tarpeeton omaisuus voidaan realisoida, - realistista budjetointia sekä - tuottavuuden mittaamista. Kaupungin vakaan kehityksen takeena on terve talous, jota pidetään tasapainossa tulevalla taloussuunnitelmakaudella edellisiltä tilivuosilta jääneiden ylijäämien turvin ( ,6 milj. euroa). Kaupunginvaltuusto hyväksyi vuonna 2008 talouden tasapainottamissopimuksen, jonka toimenpiteistä vielä osa ajoittuu vuodelle Taloussuunnitelmakaudelle talousarvioon sisältyvät toimenpiteet ovat tasapainottamissopimukseen perustuvia, kuitenkin nykyinen kansantaloudellinen tilanne huomioiden. Toimenpiteistä huolimaatta taloussuunnitelma osoittaa talouden olevan tulevaisuudessa alijäämäinen, koska väestörakenteesta johtuen palvelutarve ja toimintamenot ovat edelleen kasvussa. Kaupungin tuloveroprosentti, kiinteistöverot sekä maksut ja taksat pidetään kilpailukykyisinä. Veroperusteet pidetään ennallaan. Maksujen ja taksojen tarkistukset tehdään aina mahdollisuuksien mukaisesti. Vuodelle 2012 tarkistetaan ainakin vesihuoltolaitoksen ja rakennusvalvonnan viranomaistehtävien taksoja. Verotulojen kasvun ennustaminen on vaikeaa, koska mm. yleinen taloudellinen tilanne on epävarma, yhteisöveron tuotto vaihtelee vuosittain riippuen yritysten tuloksista, valtion toimenpiteistä ja yhteisöveron jako-osuudesta. Oriveden kaupungin ansio- ja pääomatulojen tilitykset vuonna 2011 ovat lisääntyneet edellisvuodesta 5 % (tammi-syyskuu), vastaavana aikana osuus yhteisöveron tuotosta on edellisvuoteen verrattuna kasvanut noin 10,5 %. Kuntaliitto ennustaa verotulojen yhteenlasketun muutoksen olevan vuosien 2011 ja 2012 välillä on noin -1,1 %. Kunnallisveron ennustetaan laskevan noin 0,5 % ja samoin yhteisöveron vajaa 10 % lähinnä järjestelmämuutoksesta johtuen. Valtionosuudet lisääntyvät noin 0,35 milj. euroa verrattuna vuoden 2011 tilinpäätöksessä toteutuviin valtionosuuksiin. Muutos johtuu lähinnä peruspalvelujen yksikköhintojen korotuksista ja kaupungin ikärakenteen muuttumisesta vanhusvoittoisemmaksi.

8 Investoinnit ovat edelleen huomattavan suuret, nettoinvestoinnit vuonna 2012 ovat noin 6,0 milj. euroa. Lisäystä vuoteen 2011 verrattuna on 2,1 %. Talonrakentamisessa keskitytään lähinnä peruskorjaus- ja saneeraustoimintaan sekä korvausinvestointeihin, suurimmat investointikohteet ovat Keskuskoulun peruskorjauksen aloittaminen, Oriveden keskuspuhdistamon peruskorjaus ja laajennus sekä muut kunnallistekniset investoinnit. Kaupungin sijoitustalletukset eli yli kolmen vuoden sijoitukset pyritään pitämään 1,2 milj. euron tasossa tulevina vuosina. Sijoitukset on tehty lähinnä yhdistelmä- ja korkorahastoihin. Sijoitustalletusten arvo on hieman laskenut yleisen talouden tilanteen ja osakekurssien laskemisen vuoksi. Tavoitteena on saada mahdollisimman hyvä tuotto. Sijoitustalletusten kotiuttamistarvetta investointien rahoittamiseksi tulee taloussuunnitelmakauden aikana edelleen harkita. 2.4 TALOUSARVION 2012 LÄHTÖKOHDAT Vuoden 2012 talousarvion laadinnassa yleisten taloustietojen lisäksi perustietoina on ollut kaupungin tilinpäätös vuodelta 2010 ja tilinpäätösarvio vuodelta Lisäksi valmistelutyössä on otettu huomioon valtuustoseminaareissa esitettyjä arvioita ja linjauksia, kaupunginvaltuuston hyväksymä kaupunkistrategia sekä talouden tasapainotussopimus. Kaupunginhallitus on hyväksynyt vuoden 2012 talousarvion laatimisen peruslähtökohdiksi seuraavaa: - ansio- ja pääomatuloveroprosentti 20,00 %; - kiinteistöveroprosentit ennallaan, ollen yleinen 0,80 %, vakituiset asuinrakennukset 0,35 % ja muut rakennukset 0,95 %, rakentamaton rakennuspaikka 2,50 % ja yleishyödyllinen yhteisö 0,00 %; - lainamäärä tulee kasvamaan 6,2 milj. eurolla (18,7 milj. euroa vuoden 2011 lopussa); - menotasoa ei saa korottaa muuta kuin palkkojen osalta 3 %; - uusia vakansseja ei perusteta (pl. erikseen sovittavat). Kaupungin käyttötalouden tärkeimmät tunnuslukumittarit ovat vuosikate, toimintakate ja tilikauden tulos sekä yli-/alijäämä. Kaikki nämä tunnusluvut tulisi pitää terveen talouskehityksen mukaisina siten, että talouden tasapaino säilyy. Vuosikate osoittaa, paljonko käyttötaloudesta jää poistojen jälkeen käytettäväksi investointeihin, lainanhoitokuluihin ja muihin pääomarahoitustarpeisiin. Vuosikate tulisi siten olla vähintään poistojen suuruinen. Toimintakate on toimintatuottojen ja -kulujen erotus eli se osoittaa kuinka paljon kaupungin varsinaisesta toiminnasta jää verorahoituksella katettavaksi. Verorahoitus tarkoittaa suoria verotuloja ja valtionosuuksia. Jos toimintakate heikkenee enintään sen verran kuin verorahoitus kasvaa, pysyy kuntatalous tasapainossa. Ylijäämien ja alijäämien tasapaino on saavutettava kolmivuotisen taloussuunnittelukauden aikana. Alijäämät on aina katettava seuraavien vuosien ylijäämillä. Taloussuunnittelukaudella kuntalain 65 :n edellyttämää talouden tasapainoa ei saavuteta taloussuunnitelmakauden aikana, mutta alijäämät ovat katettavissa edellisten vuosien ylijäämistä.

9 3 TALOUSARVION 2012 JA TALOUSSUUNNITELMAN TULOS - JA RAHOITUSLASKELMAT Talousarviossa vuoden 2012 luvut esitetään eurojen tarkkuudella, mutta suunnitelmavuosien tulos- ja rahoituslaskelmien luvut ovat tuhansia euroja. Tuloslaskelma on pääosin vertailukelpoinen edellisen vuoden kanssa. Kuitenkin Längelmäen kuntaliitosavustus päättyi vuoden 2011 loppuun ja 0,3 milj. euroa väheni toimintatuottojen tuista ja avustuksista vuonna Toimintatulot lisääntyvät vuonna 2012 edellisvuoteen verrattuna yhteensä 4,3 % eli 0,496 milj. euroa. Toimintatuottoja kasvattaa tasapainottamissopimuksen mukaisesti lasketut mm. pysyvien vastaavien hyödykkeistä saatavat myyntitulot (tontit, metsä) yhteensä 0,32 milj. euroa. Verotulot on laskettu tuloveroprosentin 20,00 % mukaan. Vuonna 2012 kaikkien verotulojen kasvuksi on ennakoitu 5,0 % vuoden 2011 talousarvioon verrattuna. Muutos on noin -0,9 % syyskuussa 2011 toteutuneiden verojen maksuunpanon mukaan laskettuun loppuvuoden ennusteeseen verrattuna. 3.1 TULOSLASKELMA Toimintatuotot Toimintatuottojen osuus toimintakuluista on 20,1 %. Vuonna 2010 se oli 18,0 %. Toimintatuotoista keskeisimpiä ovat myyntituotot, joiden tarkoituksena on kattaa palvelusten tuotantokustannukset ja maksutuotot, joissa hinnoittelun tarkoituksena ei ole kattaa kaikkia tuotantokustannuksia. Yhdistymisavustusten loppuminen vaikuttaa vuoden 2012 toimintatuottoja vähentävästi. Toimintakulut Henkilöstön palkkakulut vuodelle 2012 on laskettu 3,0 %:n korotuksen mukaan verrattuna kesäkuun 2011 palkkatasoon. Taloussuunnitelmakausille on laskettu samoin 2,0 %:n korotukset edellisen vuoden palkkoihin verrattuna. Palveluiden ostoista suurin osa kohdistuu hyvinvointi- ja terveyspalvelujen (mm. erikoissairaanhoito ja perusterveydenhuolto) sekä lapsiperheiden palvelujen (mm. lastensuojelu) ostopalveluihin. Aineet, tavarat ja tarvikkeet on arvioitu vuoden 2011 toteutuma huomioiden. Avustuksista noin 2/3 muodostuu hyvinvointipalvelujen kotitalouksille myöntämistä toimeentulotuista, omaishoidon tuista ja vammaisavustuksista sekä kasvatuspalvelujen myöntämistä kotihoidontuista. Avustusten määrä lisääntyy vuoden 2011 talousarviosta noin 0,153 milj. euroa. Kaupungin työmarkkinatuen kuntaosuudeksi (yli 500 pv:n työttömät) on varattu euroa. Määräraha säilyy samalla tasolla vuoden 2011 talousarvioon verrattuna. Verotulot Verotulot yhteensä etp euroa Muutos, % 1,9 0,5 6,3 3,6-0,9 0,9 2,8 Verotulojen osuus kaikista tuloista on 44,0 % (44,1 % vuonna 2011).

10 Kunnallisvero Ansio- ja pääomatulojen arvioidaan kasvavan 0,2 % vuoden 2011 tilinpäätöksen ennakoituun maksuunpanoon verrattuna. Kunnallisveron osuus kaikista verotuloista on 88,5 % vuonna 2012 (2011: 88,0 %). Kaupungin tulovero etp Milj. euroa 21,5 21,7 23,0 23,7 23,7 24,0 24,9 Muutos, % 0,5 0,9 6,0 5,2 0,2 1,1 3,8 Tuloveroprosentti 19,50 19,50 20,00 20,00 20,00 20,00 20,00 Yhteisövero Yhteisöveron osuus kaupungin verotuloista on 5,4 %. (2011: 5,7 %). Yhteisöverotuoton määrään vaikuttaa koko maassa valtioneuvoston määräaikainen päätös korottaa kuntien jako-osuutta 10 %-yksiköllä vuosina (jako-osuus 31,99 %) ja 5 %-yksiköllä vuosina (jako-osuus 26,99 %). Yhteisövero etp Milj. euroa 1,6 1,2 1,5 1,7 1,5 1,5 1,3 Muutos, % 3,5-25,0 25,5 16,4-14,7 0-10,3 Kiinteistövero Kiinteistöverolain mukaan vuoden 2010 alusta kiinteistöveron alarajoja nostettiin. Yleisen kiinteistöveron rajat ovat 0,6-1,35 % (aikaisemmin 0,50-1,00) kiinteistön arvosta, vakituisen asunnon 0,32-0,75 % (0,22-0,50) ja muuhun asumiseen käytetyn asunnon enintään 0,60 % korkeampi kuin vakituisen asunnon, kuitenkin enintään 1,35 % (1,00). Kiinteistövero % ta Vakituinen asunto 0,35 0,35 0,35 0,35 0,35 0,35 0,35 Muut asunnot 0,85 0,95 0,95 0,95 0,95 0,95 0,95 Yleinen kiinteistövero 0,70 0,80 0,80 0,80 0,80 0,80 0,80 Rakentamaton rakennuspaikka 2,50 2,50 2,50 2,50 2,50 2,50 2,50 Yleishyödylliset yhteisöt 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Vuonna 2012 kiinteistöveron laskennallinen tuotto on noin 1,65 milj. euroa ja samoilla verotusperusteilla tuotto säilyy taloussuunnitelmakaudella ennallaan. Kiinteistöverojen osuus on 6,1 % (2011: 6,3 %) kaupungin kaikista verotuloista vuonna Valtionosuudet Kunnat saavat peruspalvelujen ja ylläpitäjäjärjestelmän mukaista valtionosuutta. Peruspalvelujen valtionosuus muodostuu yleisestä osasta (ml. verotulojen tasaus), sosiaali- ja terveydenhuollosta sekä esi- ja perusopetuksesta sekä kirjastosta. Ylläpitäjäjärjestelmään kuuluu lukio, liikunta, nuorisotyö, kansalaisopisto, aamu- ja iltapäivätoiminta. Myönnettävään valtionosuuteen vaikuttaa kunnan väkiluku ja ikärakenne sekä oppilaiden lukumäärä. Näiden laskennallisten yksikkökustannusten tulosta vähennetään kunnan asukaslukuperusteinen omarahoitusosuus.

11 Laskennalliset valtionosuudet vuosina yhteensä: euroa etp Yleinen valtionosuus Sosiaali- ja terveystoimi Peruspalvelujen vos Opetus- ja kulttuuritoimi Ylläpitäjäjärj. vos Yhteensä Valtionosuuksien osuus kaikista tuloista on 35,7 % (35,4 % vuonna 2011). Valtionosuuksista verotulojen tasauksen (4,784 milj. euroa) osuus on 21,9 %. Valtionosuuden lisäykseen taloussuunnitelmakaudella vaikuttaa merkittävästi Oriveden kaupungin verotulotasauksen kasvaminen, mikä johtuu valtakunnan keskiarvoja huomattavasti pienemmistä verotulokertymistä. Rahoitustulot ja kulut Viime vuosina rahoitustulot ovat olleet rahoituskuluja suuremmat, mutta tilanne muuttuu lainakannan lisääntymisen vuoksi. Taloussuunnitelmakauden merkittävät investoinnit ja niiden rahoittaminen lainanotolla lisäävät rahoituskuluja euroa ta Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate Vuosikatteella mitataan kaupungin tulorahoituksen riittävyyttä. Tulorahoitus on ylijäämäinen, kun vuosikate ylittää poistot. Jos vuosikate on alijäämäinen, on kaupungin tulorahoitus heikko euroa ta Vuosikate, euro Vuosikate /asukas Suunnitelmapoistot Suunnitelmapoistot on laskettu kaupunginvaltuuston hyväksymän poistosuunnitelman mukaisesti. Poistoajat noudattavat keskimääräisiä kirjanpitolautakunnan kuntajaoston suosittelemia poistoja. Poistojen määrä asukasta kohti on noin 234 euroa (vuonna euroa). Taloussuunnitelmakaudella poistojen määrä säilyy reilun kahden miljoonan tasossa isojen investointien valmistumisen jälkeenkin.

12 3.2 RAHOITUSLASKELMA Rahoituslaskelmassa tarkastellaan tilikauden aikana tapahtuvaa toiminnan rahoitusta. Rahoituslaskelmassa esitetään kaupungin rahavirtoihin vaikuttavat tekijät, joita ovat toiminnan ja investointien rahavirta sekä rahoituksen rahavirta. Rahoituksen rahavirralla esitetään antolainojen muutokset, lainakannan muutokset sekä maksuvalmiuden (mm. vaihto-omaisuuden, saamisten ja korottomien velkojen) muutokset. Näiden erien erotuksena saadaan kaupungin rahavarojen muutos vuosittain. Toiminnan rahavirta Toiminnan rahavirtaan lasketaan vuosikate josta vähennetään pysyvien vastaavien hyödykkeistä saatavat myyntivoitot. Vuosikatteella pystytään rahoittamaan vain noin 5,1 % nettoinvestoinneista. Investoinnit Investointien määrä nousee hieman vuoden 2011 tasosta. Vuonna 2012 investointimenoihin on varattu menomäärärahaa 8,092 milj. euroa investointiosan hankeryhmäkohtaisen erittelyn mukaisesti. Vuonna 2013 investointeihin on 6,003 milj. euroa ja vuonna ,155 milj. euroa. Investointiosassa määritellään hankkeet investointiryhmittäin eri palvelukeskuksissa. Suurimmat yksittäiset investointihankkeet taloussuunnitelmakaudella ovat Keskuskoulun peruskorjaus, keskuspuhdistamon peruskorjaus ja laajennus sekä erilaiset kunnallistekniikan hankkeet. Taloussuunnitelmakauden loppuvuodesta alkaen investointeihin on varauduttu kaupungintalon C-siiven talotekniikan uusimiseen sekä uuden päiväkodin rakentamiseen talousarviovuoden aikana tehtävän tarveselvityksen tulosten perusteella. Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustuotot Vuoden 2012 rahoituslaskelmaan on laskettu pysyvien vastaavien hyödykkeiden myynnistä saatavan 0,47 milj. euroa ja taso on arvioitu olevan sama taloussuunnitelmavuosina. Tuloja tulee lähinnä maaalueiden ja tonttien myynneistä. Investointien rahoitusosuudet Rahoitusosuuksia saadaan valtionosuutena Keskuskoulun peruskorjaukseen ja Juupajoen kunnan rahoitusosuutena keskuspuhdistamon peruskorjaukseen ja laajennukseen. Antolainojen lisäys Taloussuunnitelmassa on varauduttu eurolla antolainojen lisääntymiseen. Pitkäaikaisten lainojen vähennykset Ottolainojen lyhennykset on laskettu voimassaolevien velkakirjojen lainaehtojen mukaisesti. Pitkäaikaisten lainojen lisäykset Vuoden 2012 talousarvion toiminnan ja investointien rahavirran sekä pitkäaikaisten lainojen lyhennysten jälkeen laskettuna lainanottotarve on 8,5 milj. euroa, jolloin nettolainanotto lisääntyy 6,2 milj. euroa. Uusia lainoja esitetään otettavaksi koko määrä, jolloin kaupungin maksuvalmius vähenee noin 0,06 milj. eurolla. Lainakanta on vuoden 2011 lopussa 12,5 milj. euroa eli euroa/asukas. Lyhytaikaista lainaa otetaan tarvittaessa maksuvalmiuden turvaamiseksi rahoitustarpeen kulloinkin osoittama määrä. Lyhytaikaisen lainan ottamiseen käytetään kaupunginvaltuuston hyväksymää Kuntarahoitus Oyj:n kuntatodistusohjelmaa, jonka mukainen limiitin enimmäismäärä on 3 milj. euroa.

13 Taloussuunnitelmakaudella uuden lainan ottotarpeeksi on laskettu rahoituslaskelman mukaan 8,5 milj. euroa vuonna 2013 ja 6,5 milj. euroa vuonna Lainakanta vuosina (1 000 euroa, pitkäaikaiset lainat vuosittain , vuosien jakajana käytetty asukaslukua 9 644) Korkokulut Lyhennykset Lainakanta Lainat /asukas Suomen kaikkien kuntien lainojen keskiarvo vuoden 2010 tilinpäätöksissä oli euroa/asukas.