2 TALOUSARVION 2012 JA TALOUSSUUNNITELMAN YLEISET LÄHTÖKOHDAT

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "2 TALOUSARVION 2012 JA TALOUSSUUNNITELMAN 2012-2014 YLEISET LÄHTÖKOHDAT"

Transkriptio

1 2 TALOUSARVION 2012 JA TALOUSSUUNNITELMAN YLEISET LÄHTÖKOHDAT 2.1 TALOUDEN KEHITYS Kansantalouden kehitys Suomen kansantalous on vuoden 2009 laskun jälkeen kasvanut ripeästi vuodesta 2010 alkaen. Vienti alkoi elpyä ja sen kasvun ennakoidaan nopeutuvan edelleen. Maailmantalouden kehityksen nykyinen epävarmuus heijastuu kuitenkin viennin tulevaan kehitykseen. Maailmantalouden näkymät ovat kesän 2011 aikana heikentyneet merkittävästi. Myös Suomen viennin näkymät ovat muuttuneet keväällä ennakoitua huonompaan suuntaan. Viennin määrän arvioidaan vuonna 2011 jäävän jopa vuoden 2010 tasolle. Kotimaisen kysynnän ennakoidaan kuitenkin olevan vilkkaan investointitoiminnan johdosta voimakkaassa kasvussa. Vuonna 2011 yksityisen kulutuksen arvioidaan lisääntyvän kolmisen prosenttia, mutta vuonna 2012 kulutuksen kasvun arvioidaan hidastuvan. Suomen kokonaistuotannon kehityksestä tehdyt arviot ovat olleet toiveikkaita. Vuoden 2010 kokonaistuotannon kasvu oli noin 3-4 prosenttia, mutta kesän 2011 jälkeen ennusteet kasvusta ovat alentuneet. Mikäli maailmantalouden epävarmuus heijastuu kysyntään, voi taantumakin olla mahdollinen uhka. Valtiovarainministeriön ennusteen mukaan vuoden 2011 kokonaistuotannon kasvun ennustetaan olevan 3,5 % ja sen arvioidaan vuonna 2012 hidastuvan 1,8 %:iin. Muiden ennustelaitosten arviot ovat jopa tätäkin pienempiä. Kuluttajahintaindeksin vuosikeskiarvo oli vuonna 2010 keskimäärin 1,2 %. Vuonna 2011 kuluttajahintaindeksin arvioidaan kohoavan keskimäärin 3,3 % ja vuonna 2012 lähes kolme prosenttia. Vuoden 2010 lopulla mm. polttonesteiden, elintarvikkeiden ja sähkön kallistuminen kiihdyttivät inflaatiota. Valtionvarainministeriö arvioi palkansaajien ansiotasoindeksin vuonna 2011 kohoavan noin 2,6 % ja ensi vuoden arvio on 3,2 %. Useiden sopimusalojen sopimukset kuitenkin päättyvät vuoden 2011 loppuun, ja ensi vuoden palkkojen tarkistuksista on sovittu raamisopimuksella, jonka mukaan vuoden 2012 palkantarkistus on 2,4 % ja tammikuussa maksettava kertaerä. Kunnallinen yleinen virka- ja työehtosopimus on voimassa asti. Vuoden 2009 työllisyystilanteen paranemisen jälkeen sen tilanne heikkeni vuonna Tänä vuonna työllisyystilanteen odotetaan hitaasti paranevan ja työttömyysasteen odotetaan alenevan noin 8 %:iin. Pitkäaikaistyöttömien määrän ennustetaan kuitenkin pysyvän suurena. Vuonna 2012 ennustetaan työvoiman kysynnän kasvavan ja työttömyysasteen alenevan vähän, noin 7,5 prosenttiin Kuntatalouden kehitys Kuntien toimintamenot kasvoivat vuonna 2010 noin 3,5 %. Tänä vuonna toimintamenojen kasvun ennustetaan lisääntyvän lähes neljään prosenttiin johtuen lähinnä palkkausmenojen noin 2,5 %:n sekä tavaroiden ja palvelujen noin 7 %:n kasvusta. Kuntaliitto painottaakin kuntia kiinnittämään huomiota kustannuskehityksen hallintaan liittyviin toimenpiteisiin. Koska nykyinen virka- ja työehtosopimuskausi päättyy vuoden 2011 lopussa, ensi vuoden kunta-alan ansiotasoindeksin arvio perustuu lähinnä yleisen ansiotason kehitysarvioihin vuonna Kuntaliitto arvioi, että kunta-alan ansiotasoindeksi kohoaa vuonna 2012 noin kolme prosenttia. Kunta-alan henkilöstömäärän arvioidaan säilyvän nykyisellä tasolla, joten palkkasumman kasvu noudattelee ansiotason muutosta.

2 Kuntatyönantajan vuodelle 2012 ennakoidut henkilösivukulut muuttuvat vähän vuoden 2011 tasosta. Ainoastaan työttömyysvakuutusmaksu kohoaa lievästi 0,01 %-yksikköä. Muut henkilösivukulut säilyvät edellisen vuoden tasolla. Kunta-alan kustannustaso kohosi viime vuonna 2,4 prosenttia. Tämä kustannustason nousu arvioidaan nopeutuvan tänä vuonna 2,6 %:iin ja vuonna ,0 %:iin. Arviot perustuvat valtiontalouden kehyspäätökseen vuosille Kuntien verotilitykset lisääntyivät vuosina nopeasti, mutta vuonna 2009 tämä kasvu lähes pysähtyi. Vuonna 2010 verotilitykset kasvoivat yli neljä prosenttia, tuloveron kasvun osuus tästä oli kaksi prosenttia. Kunnallisverotuksessa tehtävien vähennysten määrä kasvoi vuonna 2010 merkittävästi perusvähennyksen kasvattamisen johdosta. Kunnallisveron veropohjan arvioidaan lisääntyvän vuonna 2011 noin 4,6 prosenttia. Lisäys johtuu palkkasumman, eläketulojen sekä muiden ansiotulojen kasvusta. Alkuvuoden verotilitykset ovat olleet keskimäärin jopa seitsemän prosentin kasvussa edellisvuoteen nähden, mutta kasvuvauhti hidastuu loppuvuotta kohden. Vuonna 2012 kunnallisveron tilitysten arvioidaan kasvavan koko maassa vain noin 1,5 prosenttia. Tapahtunut talouskehityksen paraneminen vaikuttaa myös kunnille tilitettävän yhteisöveron määrään. Vuonna 2010 yhteisöveroa tilitettiin edellisvuotta enemmän, osittain kuntaryhmän tilapäisen 10 %:n tilapäisen jako-osuuden korotuksen (vuosina taso 31,99 %) ansiosta. Hallitusohjelman mukaan kuntien yhteisöveron jako-osuutta korotetaan viidellä prosentilla vuosina Kuntien yhteisöveron jako-osuus on tällöin 26,99 %. Hallitus esittää yhteisöverokannan alentamista yhdellä prosenttiyksiköllä 25 prosenttiin. Tämä aleneminen kompensoidaan kunnille kuntaryhmän jako-osuutta korottamalla. Hallitusohjelman mukaan veromuutoksista kuntien tuloihin aiheutuvat menetykset korvataan kunnille täysmääräisesti. Vuoden 2012 alusta kiinteistöveron tuottoa ei enää lasketa mukaan valtionosuuden tasauksen perusteisiin Oriveden kaupungin talouden kehitys Oriveden kaupungin väkiluku on vuoden 2011 elokuun loppuun mennessä lisääntynyt 27 hengellä vuoden alusta. Elokuun lopussa Orivedellä oli kirjoilla henkilöä. Kaupungin väkiluku on 2000-luvulla vuosittain lisääntynyt, paitsi vuonna 2010 väkiluvun muutos jäi 18 henkilöä negatiiviseksi. Kaupungin ansioverotuloperuste nostettiin 0,5 %-yksiköllä 20,00 %:iin vuonna 2010, mutta siitä huolimatta kunnallisveron tilitykset kasvoivat vain 1,1 % edellisvuodesta. Vuoden 2011 aikana kunnallisverotilitysten kehitys on ollut huomattavasti nopeampaa, tilitykset ovat tammi-syyskuussa kasvaneet edellisvuodesta noin viisi prosenttia. Oriveden kaupungin vuoden 2011 tammi-syyskuun tilitykset osuudesta yhteisöveroveron tuottoon ovat lisääntyneet noin 10,5 prosenttia edellisvuodesta. Vuonna 2010 yhteisöveron tilitykset lisääntyivät edellisvuodesta 25,8 %. Valtionosuusperusteisiin ei ole tullut merkittäviä perustemuutoksia, mutta yksikköhintojen tarkistus ja valtionosuusjärjestelmän muutoksen kompensaatio nostavat valtionosuuskertymää. Valtionosuuden osana maksettava verotulojen tasaus on ollut vuosittain kasvava Oriveden kaupungin matalan ansiotason vuoksi. Vuonna 2011 verotulontasausta sisältyy valtionosuuksiin noin 4,9 milj. euroa ja vuonna 2012 laskentaperusteiden muuttumisesta ja kiinteistöveron poistumisesta huolimatta tuotto on vajaa 4,8 milj. euroa. Oriveden kaupungin työttömyysaste oli elokuun 2011 lopussa 8,6 %, kun se vuoden 2010 vastaavana aikana oli 10,2 %. Työttömyysasteen laskusta huolimatta ja osittain valtakunnan keskimääräistä alhaisemman tulotason vuoksi kaupungin toimeentulotukimenojen ennakoidaan olevan vuonna 2011 noin 1,2 milj. euroa, kun talousarviossa varauduttiin noin 1,0 milj. euroon. Myös erikoissairaanhoidosta ennakoi-

3 daan alkuvuoden käytön perusteella tulevan noin 0,7 milj. euron lisälasku talousarvioon merkittyyn palvelutilaukseen verrattuna. Palvelujen ostot ovat edellisvuoteen verrattuna lisääntyneet merkittävästi perusterveydenhuollon ja siihen liittyvien sosiaalihuollonpalvelujen siirryttyä Oriveden kaupungin palvelutuotannosta Kangasalan isäntäkunnan yhteistoiminta-alueelle. Tampereen ja Oriveden kaupungit ovat kesän 2011 aikana sopineet perustavansa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja tuottavan yhteistoiminta-alueen, jonka isäntäkuntana toimii Tampereen kaupunki. Yhteistoiminta-alueen järjestettäväksi siirtyy vuoden 2013 alusta Oriveden kaupungin sosiaalihuollon tehtävät ja vuoden 2014 alusta myös Kangasalan yhteistoiminta-alueella nyt hoidettavat perusterveyden- ja kehitysvammahuollon tehtävät. Oriveden kaupungin painopiste siirtyy siis taloussuunnitelmakaudella yhä enemmän palvelujen ostojen ohjaamiseen ja seurantaan. Talouden kehitys Talouden kehitystä mitataan yleensä tulos- ja rahoituslaskelmalla sekä niiden perusteella laskettavilla tunnusluvuilla. Laskelmilla tarkastellaan kaupungin rahoituksen rakennetta. Tulos- ja rahoituslaskelmien eriä vuosilta euroa Toimintakate VUOSIKATE Tilikauden yli-/alijäämä Investointien rahavirta Lainojen lyhennykset Lainanotto Rahavarojen muutos KAUPUNGIN TOIMINNAN JA TALOUDEN OHJAUS Taloussuunnitelman tehtävä Toiminnan ohjauksen näkökulma Talousarvio ja taloussuunnitelma ovat valtuuston tärkeimpiä toiminnan ja talouden ohjausvälineitä. Talousarvion kiinteä yhteys muuhun suunnitteluun on todettu kuntalaissa, jonka mukaan talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään kunnan toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Kuntalain mukaisessa taloussuunnittelussa korostetaan toiminnan ja talouden tiivistä yhteyttä, taloudellisten resurssien merkitystä sekä suunnittelun realistisuutta. Lain mukaan talousarvio ja -suunnitelma on laadittava siten, että edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Talousarvion käyttötalousosa ja investointiosa toimivat toiminnan ohjauksen välineinä. Valtuusto määrittelee ne kokonaisuudet (tulosalueet), joille se asettaa toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet, määrärahat ja tuloarviot sekä päättää investointiosan hankkeista ja hankeryhmistä. Investointien käyttösuunnitelmassa hankkeet yksilöidään tarkemmin.

4 Investointien pienhankintaraja (taseaktivointiraja) on euroa, jolloin hankinta käsitellään investointina, aktivoidaan ja poistetaan kuluina poistosuunnitelman mukaisesti. Poistonalaisten hyödykkeiden käyttöikä tulee olla yli kolme vuotta. Tietotekniikkahankinnat tehdään atk-palvelujen kautta hyödyntäen mm. Tampereen kehyskuntien hankintayhteistyötä. Muiden hankintojen osalta hyödynnetään mahdollisimman paljon seudullista hankintayhteistyötä Kuntien Hankintapalvelut KuHa Oy:n kautta. Oriveden kaupunki on yksi perustajaosakas yhtiössä alkaen. Valtuuston tehtävänä on strategisena toimielimenä valtuuttaa muut toimielimet käyttämään operatiivista valtaa valtuuston asettamien tavoitteiden saavuttamiseksi. Tulosalueiden jakaantumisesta edelleen alemmantasoisiin kokonaisuuksiin eli tulosyksiköihin päättää lautakunta käyttösuunnitelmassaan. Valtuusto voi osoittaa tulosalueen käyttöön määrärahan joko bruttomääräisenä tai nettomääräisenä. Tässä talousarviossa kaikkien muiden paitsi tilapalvelun määrärahat toimintatuottoina ja toimintakuluina ovat bruttomääräisiä. Tilapalvelun määrärahat ovat nettomääräiset, eli valtuustoon nähden sitovuustaso on toimintakate. Kokonaistalouden näkökulma Kaupungin kokonaistalouden näkökulmasta tarkasteltuna ohjausvälineinä toimivat talousarvion ja taloussuunnitelman tuloslaskelmaosa ja rahoitusosa. Talousarvion ja -suunnitelman tulee antaa oikea kuva kunnan taloudesta, osoittaa kunnan taloudellisen tuloksen muodostuminen sekä keinot kokonaistalouden tasapainottamiseksi ja rahoitustarpeen kattamiseksi. Vakaan talouden lähtökohtana on, että toiminnan menokehitys sopeutetaan keskeisten tuloerien kehitykseen. Sopeutuksen onnistuminen on nähtävissä tuloslaskelmaosassa tulorahoituksen riittävyytenä eri suunnitelmavuosina. Rahoitusosassa osoitetaan miten kunnan menot rahoitetaan. Sen avulla kootaan tulorahoituksen ja investointien sekä anto- ja ottolainauksen rahavirrat yhteen laskelmaan. Jos tulorahoitus ei riitä menoihin, kunnan rahoitusosassa on osoitettava tarvittava rahoitus. Kunta voi kattaa rahoitustarvettaan lainanotolla tai vapauttamalla rahoitus- tai vaihto-omaisuuteen sitoutunutta pääomaa. Kunnan rahoituksessa on varmistettava maksuvalmiuden riittävyys. Talouden vakauteen vaikuttavat olennaisesti myös kunnan tekemät sitoumukset. Alijäämän kattamisvelvollisuus Kuntalain 65 :n mukaan taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen enintään neljän vuoden pituisena suunnittelukautena, jos talousarvion laatimisvuoden taseeseen ei arvioida kertyvän ylijäämää. Jos taseen alijäämää ei saada katetuksi suunnittelukautena, taloussuunnitelman yhteydessä on päätettävä yksilöidyistä toimenpiteistä (toimenpideohjelma), joilla kattamaton alijäämä katetaan valtuuston erikseen päättämänä kattamiskautena (alijäämän kattamisvelvollisuus). Talousarvio ja -suunnitelma on kuntalain 65 :n mukaan laadittava siten, että edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Kaupunginhallituksen tulee tehdä toimintakertomuksessa tai sen antamisen yhteydessä esitys tilikauden tuloksen käsittelyä sekä talouden tasapainottamista koskeviksi toimenpiteiksi. Tasapainotuksessa kaupunginhallitus joutuu ottamaan kantaa siihen, mitä muutoksia kuluvan vuoden talousarvioon tai valmisteilla olevan talousarvion ja -suunnitelman kehyksiin on tehtävä. Oriveden kaupungilla ei ole ollut alijäämän kattamisvelvollisuutta vuoden 2002 tilinpäätöksen jälkeen. Vuoden 2010 tilinpäätöksen jälkeen kaupungin tase osoittaa ylijäämää noin 10,6 milj. euroa, jolla pystytään kattamaan taloussuunnitelmakaudella mahdollisesti syntyvät alijäämät.

5 2.2.2 Talousarvion sitovuus, seuranta ja muutokset Oriveden kaupungin käyttötalouden talousarviossa sitovia eriä ovat tulosaluetasoisesti toimintamenot (toimintakulut) yhteensä. Teknisen lautakunnan alainen tulosalue tilapalvelut on ollut vuoden 2009 alusta nettobudjetoitu, eli talousarvion sitova erä on toimintakate. Talousarvioon varattua määrärahaa ei saa ylittää ilman valtuuston hyväksyntää. Talousarvion toimintamenot käsittävät sekä ulkoiset että sisäiset menot. Määrärahat ovat tässä talousarviossa bruttomääräisiä. Samoin tulosalueittain toimintatulot (toimintatuotot) ovat sitovia ja niiden kertyminen on kyseisen palvelukeskuksen vastuulla. Tavoitteista sitovia ovat ne, jotka otsikoitu sitoviksi ja merkitty tavoitetaulukkoon. Muut tavoitteet ovat perusteluluonteisia. Talousarvioon on tulosalueittain merkitty toiminnasta tili- ja vastuuvelvolliset viranhaltijat. Investoinnit sitovat toimielimiä hankeryhmän tasolla ja tarkemmin siten kuin tässä talousarviossa on esitetty. Lautakuntien tulee käyttösuunnitelmillaan jakaa hankeryhmät hankkeisiin. Laajempaa talousarvion toteutumisen seurantaa tehdään kerran vuodessa kaupunginhallitukselle ja - valtuustolle toimitettavalla osavuosikatsauksella kesäkuun lopun tilanteen mukaisesti. Kaupunginhallitukselle ja valtuustolle raportoidaan merkittävistä poikkeamista tavoitteiden toteutumisessa tai määrärahojen käytössä sekä esitetään poikkeamisen syyt. Osavuosikatsaus tehdään välitilinpäätöksenä sekä kaupungin että konserniin kuuluvien yhteisöjen osalta. Seurannan vastuuhenkilöitä ovat tulosalueittain ne tili- ja vastuuvelvolliset, jotka on määrätty kaupunginvaltuuston hyväksymässä talousarviossa. Tämän lisäksi talouden toteutumisesta tehdään kaupunginhallitukselle lyhyempi talouskatsaus kaksi kertaa vuodessa. Valtuusto voi hyväksyä talousarviovuoden aikana muutoksia talousarvioon. Muutostarpeista tulee tehdä perusteltu esitys kaupunginhallitukselle ja edelleen valtuustolle välittömästi, kun on arvioitavissa kustannusten kohoaminen yli varatun määrärahan tai poikkeama hyväksytyistä tavoitteista, eikä ylitystä voida kattaa toimintaa muuttamalla. Määrärahan ylityksen kattamiseen on myös löydyttävä varat. Laskujen hyväksyjä on vastuussa laskun oikeellisuudesta, tavaran saannista, palvelun ostamisesta ja määrärahan riittävyydestä. Talousarviokaavan olennaiset muutokset Vuoden 2012 talousarviokaavaan (osasto- ja kustannuspaikkakarttaan) ei ole tehty merkittäviä muutoksia vuoteen 2011 verrattuna Sisäinen valvonta Käytännön johtamiseen liittyy aina myös sisäistä valvontaa. Kuntalaissa tilintarkastajan tehtäväksi on määrätty sisäisen valvonnan asianmukainen tarkastaminen. Kuntalaissa ei ole tarkemmin määritelty sisäisen valvonnan käsitettä. Sisäisen valvonnan järjestämisestä vastaa kaupunginhallitus. Tilintarkastus ei korvaa sisäistä valvontaa ja tilintarkastajan on kuntalain 73 :n mukaan tarkastettava, onko sisäinen valvonta järjestetty asianmukaisesti. Oriveden kaupungin sisäistä valvontaa on hankittu seudullisen yhteiskilpailutuksen perusteella Oy Audiapro Ab:lta. Sisäisenä tarkastajana on toiminut JHTT-tilintarkastaja Minna Ainasvuori.

6 Sisäinen valvonta voi olla ennalta ohjaavaa, toimintarutiineihin sisältyvää jatkuvaa toimintojen ja varojen käytön seurantaa tai jälkikäteen tapahtuvaa. Sillä pyritään toiminnan tuloksellisuuden ylläpitämiseen, edistämiseen ja toteamiseen, kirjanpidon ja muiden informaatiojärjestelmien luotettavuuden varmistamiseen, erehdysten, virheiden ja väärinkäytösten ennaltaehkäisyyn ja toteamiseen sekä varojen huolellisen ja taloudellisen hoidon turvaamiseen. Sisäinen valvonta jakaantuu seuraaviin osa-alueisiin: - sisäinen tarkkailu (palvelukeskusten johtajat), - luottamushenkilöiden suorittama seuranta, - sisäinen tarkastus (ulkoinen tai sisäinen tarkastaja / palvelukeskuksen johtaja / tulosalueen vastuuhenkilö). Seuranta on kunnallishallinnossa ennen muuta luottamushenkilöille kuuluva osa sisäistä valvontaa. Seurannan keskeisiä tehtäviä ovat raportointivelvoitteiden asettaminen, raportoinnin toteutuksen valvonta sekä tehtyjen päätösten ja raporteissa kuvattujen tulosten vertailu. Sisäinen tarkastus on sisäisen valvonnan näkyvä osa. Sen tulee olla aktiivista, systemaattista ja julkista toimintaa. Sisäinen tarkastus tehdään toiminnallisen johdon johdolla ja alaisuudessa. Perinteisiä tarkastuskohteita ovat olleet mm. rahavarat ja varastot. Nykyisin sisäisen tarkastuksen tehtävät ovat muuttuneet strategioiden, toimintaperiaatteiden ja tavoitteiden toteutumisen tarkastukseksi. Sisäisen tarkastuksen raportoinnin luonne on analysoiva ja toteava, mutta se ei kuitenkaan estä antamasta suosituksia todettujen heikkouksien ja puutteiden korjaamiseksi Konsernivalvonta ja -tavoitteet Konsernivalvonnan tarkoituksena on varmistaa, että kuntakonsernin toiminta on taloudellista ja tuloksellista, päätösten perusteena oleva tieto on riittävää ja luotettavaa sekä lain säännöksiä, viranomaisohjeita ja toimielinten päätöksiä noudatetaan sekä omaisuus ja voimavarat turvataan. Kaupungin konsernivalvonnasta vastaa konsernijohto, johon kuuluvat kaupunginhallitus ja kaupunginjohtaja sekä muut johtosäännössä määrätyt viranomaiset. Konsernijohto käyttää apuna valvonnassa myös palvelukeskusten johtoa. Oriveden kaupunginvaltuusto on vuonna 2007 hyväksynyt konserniohjeen, joka on tullut voimaan Konserniohjeen mukaan valvonnan kohdealueita ovat erityisesti konserniyhteisöjen toiminnan tuloksellisuuden ja taloudellisen aseman seuranta, analysointi ja raportointi. Ohjeen mukaisesti konsernivalvonnassa seurataan myös valtuuston asettamien tavoitteiden toteutumista sekä konserniohjeen noudattamista erityisesti keskitetyissä konsernitoiminnoissa ja konsernin sisäisten palvelujen käytössä. Erityisesti seurataan riskienhallintajärjestelmien toimivuutta konserniyhteisöissä. Konsernivalvonnan toteutumisesta on raportoitava tilinpäätöskertomuksen yhteydessä. Vuonna 2012 kaupunkikonserniin kuuluvien asunto- ja kiinteistöyhtiöiden ja kuntayhtymien sekä muiden yhteisöjen toiminnan ja talouden ohjausta kehitetään edelleen suoralla konserniohjauksella. Konsernin tyttärien tavoitteet on esitetty talousarviossa määrärahatavoitteiden yhteydessä. Konsernijohdolle asetettavat konsernia koskevat kaupunkistrategissa määritellyt tavoitteet ovat seuraavat: - Tyttäret raportoivat konserniohjeen noudattamisesta ja talousarviossa asetettujen tavoitteiden toteutumisesta valtuustolle vähintään 2 krt/vuosi, - Omavaraisuusaste % > 30 % ja - Lainamäärä euroa/asukas < euroa.

7 2.3 KAUPUNGIN TALOUSSTRATEGIA Oriveden kaupungin talousstrategia perustuu valtuuston syksyllä 2009 hyväksymään kaupunkistrategiaan, jonka mukaan yhtenä päämääränä on pitää Oriveden kaupungin talous tasapainossa. Tavoitteina, joilla tähän päästään on mm.: - kaupungin toiminnan tuottavuuden parantaminen koko organisaatiossa, - pääoman ja omaisuuden mahdollisimman tehokas käyttö, - talous mahdollistaa kunnan palvelun järjestämisen sekä kehittämisen lainsäädännön ja kaupungin suunnitelmien mukaisesti - talous mahdollistaa palvelutuotannon, asumisen ja elinkeinojen kehittämisen kannalta välttämättömän investointitason vuosittain - tuottavuuden kehittämishankkeet palvelukeskuksissa ja konsernissa - pääoman ja omaisuuden käyttäminen ja hoitaminen tehokkaasti (tilojen käyttöasteen nosto) Tämän päämäärän toteutumisen mittareina käytetään: - tuottavuuden kehittämishankkeita palvelukeskuksissa ja konsernissa sekä muista kunnista saatavia vertailutietoja - ylijäämäpuskurin tulee olla noin 0,5 milj. euroa; lainamäärä < euroa/asukas, - omavaraisuusaste > 50 %; toimintamenojen reaalikasvu < 3 % vuodessa; verotulojen kasvu > 2 % sekä veroprosentti 21 %, - palvelutuotannon kannalta tarpeeton omaisuus voidaan realisoida, - realistista budjetointia sekä - tuottavuuden mittaamista. Kaupungin vakaan kehityksen takeena on terve talous, jota pidetään tasapainossa tulevalla taloussuunnitelmakaudella edellisiltä tilivuosilta jääneiden ylijäämien turvin ( ,6 milj. euroa). Kaupunginvaltuusto hyväksyi vuonna 2008 talouden tasapainottamissopimuksen, jonka toimenpiteistä vielä osa ajoittuu vuodelle Taloussuunnitelmakaudelle talousarvioon sisältyvät toimenpiteet ovat tasapainottamissopimukseen perustuvia, kuitenkin nykyinen kansantaloudellinen tilanne huomioiden. Toimenpiteistä huolimaatta taloussuunnitelma osoittaa talouden olevan tulevaisuudessa alijäämäinen, koska väestörakenteesta johtuen palvelutarve ja toimintamenot ovat edelleen kasvussa. Kaupungin tuloveroprosentti, kiinteistöverot sekä maksut ja taksat pidetään kilpailukykyisinä. Veroperusteet pidetään ennallaan. Maksujen ja taksojen tarkistukset tehdään aina mahdollisuuksien mukaisesti. Vuodelle 2012 tarkistetaan ainakin vesihuoltolaitoksen ja rakennusvalvonnan viranomaistehtävien taksoja. Verotulojen kasvun ennustaminen on vaikeaa, koska mm. yleinen taloudellinen tilanne on epävarma, yhteisöveron tuotto vaihtelee vuosittain riippuen yritysten tuloksista, valtion toimenpiteistä ja yhteisöveron jako-osuudesta. Oriveden kaupungin ansio- ja pääomatulojen tilitykset vuonna 2011 ovat lisääntyneet edellisvuodesta 5 % (tammi-syyskuu), vastaavana aikana osuus yhteisöveron tuotosta on edellisvuoteen verrattuna kasvanut noin 10,5 %. Kuntaliitto ennustaa verotulojen yhteenlasketun muutoksen olevan vuosien 2011 ja 2012 välillä on noin -1,1 %. Kunnallisveron ennustetaan laskevan noin 0,5 % ja samoin yhteisöveron vajaa 10 % lähinnä järjestelmämuutoksesta johtuen. Valtionosuudet lisääntyvät noin 0,35 milj. euroa verrattuna vuoden 2011 tilinpäätöksessä toteutuviin valtionosuuksiin. Muutos johtuu lähinnä peruspalvelujen yksikköhintojen korotuksista ja kaupungin ikärakenteen muuttumisesta vanhusvoittoisemmaksi.

8 Investoinnit ovat edelleen huomattavan suuret, nettoinvestoinnit vuonna 2012 ovat noin 6,0 milj. euroa. Lisäystä vuoteen 2011 verrattuna on 2,1 %. Talonrakentamisessa keskitytään lähinnä peruskorjaus- ja saneeraustoimintaan sekä korvausinvestointeihin, suurimmat investointikohteet ovat Keskuskoulun peruskorjauksen aloittaminen, Oriveden keskuspuhdistamon peruskorjaus ja laajennus sekä muut kunnallistekniset investoinnit. Kaupungin sijoitustalletukset eli yli kolmen vuoden sijoitukset pyritään pitämään 1,2 milj. euron tasossa tulevina vuosina. Sijoitukset on tehty lähinnä yhdistelmä- ja korkorahastoihin. Sijoitustalletusten arvo on hieman laskenut yleisen talouden tilanteen ja osakekurssien laskemisen vuoksi. Tavoitteena on saada mahdollisimman hyvä tuotto. Sijoitustalletusten kotiuttamistarvetta investointien rahoittamiseksi tulee taloussuunnitelmakauden aikana edelleen harkita. 2.4 TALOUSARVION 2012 LÄHTÖKOHDAT Vuoden 2012 talousarvion laadinnassa yleisten taloustietojen lisäksi perustietoina on ollut kaupungin tilinpäätös vuodelta 2010 ja tilinpäätösarvio vuodelta Lisäksi valmistelutyössä on otettu huomioon valtuustoseminaareissa esitettyjä arvioita ja linjauksia, kaupunginvaltuuston hyväksymä kaupunkistrategia sekä talouden tasapainotussopimus. Kaupunginhallitus on hyväksynyt vuoden 2012 talousarvion laatimisen peruslähtökohdiksi seuraavaa: - ansio- ja pääomatuloveroprosentti 20,00 %; - kiinteistöveroprosentit ennallaan, ollen yleinen 0,80 %, vakituiset asuinrakennukset 0,35 % ja muut rakennukset 0,95 %, rakentamaton rakennuspaikka 2,50 % ja yleishyödyllinen yhteisö 0,00 %; - lainamäärä tulee kasvamaan 6,2 milj. eurolla (18,7 milj. euroa vuoden 2011 lopussa); - menotasoa ei saa korottaa muuta kuin palkkojen osalta 3 %; - uusia vakansseja ei perusteta (pl. erikseen sovittavat). Kaupungin käyttötalouden tärkeimmät tunnuslukumittarit ovat vuosikate, toimintakate ja tilikauden tulos sekä yli-/alijäämä. Kaikki nämä tunnusluvut tulisi pitää terveen talouskehityksen mukaisina siten, että talouden tasapaino säilyy. Vuosikate osoittaa, paljonko käyttötaloudesta jää poistojen jälkeen käytettäväksi investointeihin, lainanhoitokuluihin ja muihin pääomarahoitustarpeisiin. Vuosikate tulisi siten olla vähintään poistojen suuruinen. Toimintakate on toimintatuottojen ja -kulujen erotus eli se osoittaa kuinka paljon kaupungin varsinaisesta toiminnasta jää verorahoituksella katettavaksi. Verorahoitus tarkoittaa suoria verotuloja ja valtionosuuksia. Jos toimintakate heikkenee enintään sen verran kuin verorahoitus kasvaa, pysyy kuntatalous tasapainossa. Ylijäämien ja alijäämien tasapaino on saavutettava kolmivuotisen taloussuunnittelukauden aikana. Alijäämät on aina katettava seuraavien vuosien ylijäämillä. Taloussuunnittelukaudella kuntalain 65 :n edellyttämää talouden tasapainoa ei saavuteta taloussuunnitelmakauden aikana, mutta alijäämät ovat katettavissa edellisten vuosien ylijäämistä.

9 3 TALOUSARVION 2012 JA TALOUSSUUNNITELMAN TULOS - JA RAHOITUSLASKELMAT Talousarviossa vuoden 2012 luvut esitetään eurojen tarkkuudella, mutta suunnitelmavuosien tulos- ja rahoituslaskelmien luvut ovat tuhansia euroja. Tuloslaskelma on pääosin vertailukelpoinen edellisen vuoden kanssa. Kuitenkin Längelmäen kuntaliitosavustus päättyi vuoden 2011 loppuun ja 0,3 milj. euroa väheni toimintatuottojen tuista ja avustuksista vuonna Toimintatulot lisääntyvät vuonna 2012 edellisvuoteen verrattuna yhteensä 4,3 % eli 0,496 milj. euroa. Toimintatuottoja kasvattaa tasapainottamissopimuksen mukaisesti lasketut mm. pysyvien vastaavien hyödykkeistä saatavat myyntitulot (tontit, metsä) yhteensä 0,32 milj. euroa. Verotulot on laskettu tuloveroprosentin 20,00 % mukaan. Vuonna 2012 kaikkien verotulojen kasvuksi on ennakoitu 5,0 % vuoden 2011 talousarvioon verrattuna. Muutos on noin -0,9 % syyskuussa 2011 toteutuneiden verojen maksuunpanon mukaan laskettuun loppuvuoden ennusteeseen verrattuna. 3.1 TULOSLASKELMA Toimintatuotot Toimintatuottojen osuus toimintakuluista on 20,1 %. Vuonna 2010 se oli 18,0 %. Toimintatuotoista keskeisimpiä ovat myyntituotot, joiden tarkoituksena on kattaa palvelusten tuotantokustannukset ja maksutuotot, joissa hinnoittelun tarkoituksena ei ole kattaa kaikkia tuotantokustannuksia. Yhdistymisavustusten loppuminen vaikuttaa vuoden 2012 toimintatuottoja vähentävästi. Toimintakulut Henkilöstön palkkakulut vuodelle 2012 on laskettu 3,0 %:n korotuksen mukaan verrattuna kesäkuun 2011 palkkatasoon. Taloussuunnitelmakausille on laskettu samoin 2,0 %:n korotukset edellisen vuoden palkkoihin verrattuna. Palveluiden ostoista suurin osa kohdistuu hyvinvointi- ja terveyspalvelujen (mm. erikoissairaanhoito ja perusterveydenhuolto) sekä lapsiperheiden palvelujen (mm. lastensuojelu) ostopalveluihin. Aineet, tavarat ja tarvikkeet on arvioitu vuoden 2011 toteutuma huomioiden. Avustuksista noin 2/3 muodostuu hyvinvointipalvelujen kotitalouksille myöntämistä toimeentulotuista, omaishoidon tuista ja vammaisavustuksista sekä kasvatuspalvelujen myöntämistä kotihoidontuista. Avustusten määrä lisääntyy vuoden 2011 talousarviosta noin 0,153 milj. euroa. Kaupungin työmarkkinatuen kuntaosuudeksi (yli 500 pv:n työttömät) on varattu euroa. Määräraha säilyy samalla tasolla vuoden 2011 talousarvioon verrattuna. Verotulot Verotulot yhteensä etp euroa Muutos, % 1,9 0,5 6,3 3,6-0,9 0,9 2,8 Verotulojen osuus kaikista tuloista on 44,0 % (44,1 % vuonna 2011).

10 Kunnallisvero Ansio- ja pääomatulojen arvioidaan kasvavan 0,2 % vuoden 2011 tilinpäätöksen ennakoituun maksuunpanoon verrattuna. Kunnallisveron osuus kaikista verotuloista on 88,5 % vuonna 2012 (2011: 88,0 %). Kaupungin tulovero etp Milj. euroa 21,5 21,7 23,0 23,7 23,7 24,0 24,9 Muutos, % 0,5 0,9 6,0 5,2 0,2 1,1 3,8 Tuloveroprosentti 19,50 19,50 20,00 20,00 20,00 20,00 20,00 Yhteisövero Yhteisöveron osuus kaupungin verotuloista on 5,4 %. (2011: 5,7 %). Yhteisöverotuoton määrään vaikuttaa koko maassa valtioneuvoston määräaikainen päätös korottaa kuntien jako-osuutta 10 %-yksiköllä vuosina (jako-osuus 31,99 %) ja 5 %-yksiköllä vuosina (jako-osuus 26,99 %). Yhteisövero etp Milj. euroa 1,6 1,2 1,5 1,7 1,5 1,5 1,3 Muutos, % 3,5-25,0 25,5 16,4-14,7 0-10,3 Kiinteistövero Kiinteistöverolain mukaan vuoden 2010 alusta kiinteistöveron alarajoja nostettiin. Yleisen kiinteistöveron rajat ovat 0,6-1,35 % (aikaisemmin 0,50-1,00) kiinteistön arvosta, vakituisen asunnon 0,32-0,75 % (0,22-0,50) ja muuhun asumiseen käytetyn asunnon enintään 0,60 % korkeampi kuin vakituisen asunnon, kuitenkin enintään 1,35 % (1,00). Kiinteistövero % ta Vakituinen asunto 0,35 0,35 0,35 0,35 0,35 0,35 0,35 Muut asunnot 0,85 0,95 0,95 0,95 0,95 0,95 0,95 Yleinen kiinteistövero 0,70 0,80 0,80 0,80 0,80 0,80 0,80 Rakentamaton rakennuspaikka 2,50 2,50 2,50 2,50 2,50 2,50 2,50 Yleishyödylliset yhteisöt 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Vuonna 2012 kiinteistöveron laskennallinen tuotto on noin 1,65 milj. euroa ja samoilla verotusperusteilla tuotto säilyy taloussuunnitelmakaudella ennallaan. Kiinteistöverojen osuus on 6,1 % (2011: 6,3 %) kaupungin kaikista verotuloista vuonna Valtionosuudet Kunnat saavat peruspalvelujen ja ylläpitäjäjärjestelmän mukaista valtionosuutta. Peruspalvelujen valtionosuus muodostuu yleisestä osasta (ml. verotulojen tasaus), sosiaali- ja terveydenhuollosta sekä esi- ja perusopetuksesta sekä kirjastosta. Ylläpitäjäjärjestelmään kuuluu lukio, liikunta, nuorisotyö, kansalaisopisto, aamu- ja iltapäivätoiminta. Myönnettävään valtionosuuteen vaikuttaa kunnan väkiluku ja ikärakenne sekä oppilaiden lukumäärä. Näiden laskennallisten yksikkökustannusten tulosta vähennetään kunnan asukaslukuperusteinen omarahoitusosuus.

11 Laskennalliset valtionosuudet vuosina yhteensä: euroa etp Yleinen valtionosuus Sosiaali- ja terveystoimi Peruspalvelujen vos Opetus- ja kulttuuritoimi Ylläpitäjäjärj. vos Yhteensä Valtionosuuksien osuus kaikista tuloista on 35,7 % (35,4 % vuonna 2011). Valtionosuuksista verotulojen tasauksen (4,784 milj. euroa) osuus on 21,9 %. Valtionosuuden lisäykseen taloussuunnitelmakaudella vaikuttaa merkittävästi Oriveden kaupungin verotulotasauksen kasvaminen, mikä johtuu valtakunnan keskiarvoja huomattavasti pienemmistä verotulokertymistä. Rahoitustulot ja kulut Viime vuosina rahoitustulot ovat olleet rahoituskuluja suuremmat, mutta tilanne muuttuu lainakannan lisääntymisen vuoksi. Taloussuunnitelmakauden merkittävät investoinnit ja niiden rahoittaminen lainanotolla lisäävät rahoituskuluja euroa ta Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate Vuosikatteella mitataan kaupungin tulorahoituksen riittävyyttä. Tulorahoitus on ylijäämäinen, kun vuosikate ylittää poistot. Jos vuosikate on alijäämäinen, on kaupungin tulorahoitus heikko euroa ta Vuosikate, euro Vuosikate /asukas Suunnitelmapoistot Suunnitelmapoistot on laskettu kaupunginvaltuuston hyväksymän poistosuunnitelman mukaisesti. Poistoajat noudattavat keskimääräisiä kirjanpitolautakunnan kuntajaoston suosittelemia poistoja. Poistojen määrä asukasta kohti on noin 234 euroa (vuonna euroa). Taloussuunnitelmakaudella poistojen määrä säilyy reilun kahden miljoonan tasossa isojen investointien valmistumisen jälkeenkin.

12 3.2 RAHOITUSLASKELMA Rahoituslaskelmassa tarkastellaan tilikauden aikana tapahtuvaa toiminnan rahoitusta. Rahoituslaskelmassa esitetään kaupungin rahavirtoihin vaikuttavat tekijät, joita ovat toiminnan ja investointien rahavirta sekä rahoituksen rahavirta. Rahoituksen rahavirralla esitetään antolainojen muutokset, lainakannan muutokset sekä maksuvalmiuden (mm. vaihto-omaisuuden, saamisten ja korottomien velkojen) muutokset. Näiden erien erotuksena saadaan kaupungin rahavarojen muutos vuosittain. Toiminnan rahavirta Toiminnan rahavirtaan lasketaan vuosikate josta vähennetään pysyvien vastaavien hyödykkeistä saatavat myyntivoitot. Vuosikatteella pystytään rahoittamaan vain noin 5,1 % nettoinvestoinneista. Investoinnit Investointien määrä nousee hieman vuoden 2011 tasosta. Vuonna 2012 investointimenoihin on varattu menomäärärahaa 8,092 milj. euroa investointiosan hankeryhmäkohtaisen erittelyn mukaisesti. Vuonna 2013 investointeihin on 6,003 milj. euroa ja vuonna ,155 milj. euroa. Investointiosassa määritellään hankkeet investointiryhmittäin eri palvelukeskuksissa. Suurimmat yksittäiset investointihankkeet taloussuunnitelmakaudella ovat Keskuskoulun peruskorjaus, keskuspuhdistamon peruskorjaus ja laajennus sekä erilaiset kunnallistekniikan hankkeet. Taloussuunnitelmakauden loppuvuodesta alkaen investointeihin on varauduttu kaupungintalon C-siiven talotekniikan uusimiseen sekä uuden päiväkodin rakentamiseen talousarviovuoden aikana tehtävän tarveselvityksen tulosten perusteella. Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustuotot Vuoden 2012 rahoituslaskelmaan on laskettu pysyvien vastaavien hyödykkeiden myynnistä saatavan 0,47 milj. euroa ja taso on arvioitu olevan sama taloussuunnitelmavuosina. Tuloja tulee lähinnä maaalueiden ja tonttien myynneistä. Investointien rahoitusosuudet Rahoitusosuuksia saadaan valtionosuutena Keskuskoulun peruskorjaukseen ja Juupajoen kunnan rahoitusosuutena keskuspuhdistamon peruskorjaukseen ja laajennukseen. Antolainojen lisäys Taloussuunnitelmassa on varauduttu eurolla antolainojen lisääntymiseen. Pitkäaikaisten lainojen vähennykset Ottolainojen lyhennykset on laskettu voimassaolevien velkakirjojen lainaehtojen mukaisesti. Pitkäaikaisten lainojen lisäykset Vuoden 2012 talousarvion toiminnan ja investointien rahavirran sekä pitkäaikaisten lainojen lyhennysten jälkeen laskettuna lainanottotarve on 8,5 milj. euroa, jolloin nettolainanotto lisääntyy 6,2 milj. euroa. Uusia lainoja esitetään otettavaksi koko määrä, jolloin kaupungin maksuvalmius vähenee noin 0,06 milj. eurolla. Lainakanta on vuoden 2011 lopussa 12,5 milj. euroa eli euroa/asukas. Lyhytaikaista lainaa otetaan tarvittaessa maksuvalmiuden turvaamiseksi rahoitustarpeen kulloinkin osoittama määrä. Lyhytaikaisen lainan ottamiseen käytetään kaupunginvaltuuston hyväksymää Kuntarahoitus Oyj:n kuntatodistusohjelmaa, jonka mukainen limiitin enimmäismäärä on 3 milj. euroa.

13 Taloussuunnitelmakaudella uuden lainan ottotarpeeksi on laskettu rahoituslaskelman mukaan 8,5 milj. euroa vuonna 2013 ja 6,5 milj. euroa vuonna Lainakanta vuosina (1 000 euroa, pitkäaikaiset lainat vuosittain , vuosien jakajana käytetty asukaslukua 9 644) Korkokulut Lyhennykset Lainakanta Lainat /asukas Suomen kaikkien kuntien lainojen keskiarvo vuoden 2010 tilinpäätöksissä oli euroa/asukas.

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen Tilinpäätös 2010 14.4.2011 Jukka Varonen Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluvun kasvu voimistui: valkeakoskelaisia oli vuoden lopussa 20 844 eli 213 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin Työttömyysaste

Lisätiedot

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2014 Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku nousi hieman. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2014 lopussa 21 162 eli 33 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken

Lisätiedot

VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET

VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET Talouspalvelut 1.6.2015 Palvelukeskuksille VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET KÄYTTÖTALOUSOSA Kunnan toimintaa ja taloutta ohjataan vähintään kolmeksi vuodeksi

Lisätiedot

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 257 TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 258 259 TULOSLASKELMAOSA Tuloslaskelmaosa osoittaa, miten tulorahoitus kattaa kaupungin palvelujen tuottamisesta aiheutuvat menot. Tulorahoituksen riittävyyttä arvioidaan

Lisätiedot

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Mediatiedote 8. huhtikuuta 2015 Vuoden 2014 tilinpäätös Tilinpäätös on 0,3 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Kaupungin vuosikate on 5 miljoonaa euroa eli 283 euroa/asukas.

Lisätiedot

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talous ja strategiaryhmä 7.1.2009 I 1 Talouden seuranta ja raportointi 7.1.2009 I 2 Tuloslaskelma Kunnassa tuloslaskelman tehtävä on osoittaa, riittääkö tuottoina

Lisätiedot

Rahoitusosa 2013 2016

Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa... 194 Rahoituslaskelma... 194 Rahoitussuunnitelma... 195 Täydentäviä tietoja... 197 Vantaa talousarvio 2013, taloussuunnitelma 2013 2016 193 Rahoitusosa Rahoituslaskelma

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2011 2014

RAHOITUSOSA 2011 2014 279 RAHOITUSOSA 2011 2014 280 281 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2012 2015

RAHOITUSOSA 2012 2015 271 RAHOITUSOSA 2012 2015 272 273 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 Tilanteessa 31.3.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 1.040.476 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 118.034 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018. Raamit kaupunki Ohjeistus liikelaitokset

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018. Raamit kaupunki Ohjeistus liikelaitokset UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018 kaupunki Ohjeistus liikelaitokset Kaupunginhallitus 16.06.2015 Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018 Perusteita Hallitusohjelma

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013 Tilanteessa 30.9.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 4.047.286 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 1.298.930 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 Tilanteessa 31.3.2015 kaupungin tuloslaskelman vuosikate on 1.242.673 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 219.483 euroa ylijäämäinen. Talousarvion 2015

Lisätiedot

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015 RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015 Kaupunginhallitus 18.5.2015 Kaupunginvaltuusto 25.5.2015 Asukasluvun ja työttömyysasteen kehitys vv. 2013 2015 As.luku 25 800 Raahen asukasluku kuukausittain vv.

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

RAHOITUSOSA. Talousarvion 2005 rahoituslaskelma. Taloussuunnitelmakauden rahoituslaskelmat

RAHOITUSOSA. Talousarvion 2005 rahoituslaskelma. Taloussuunnitelmakauden rahoituslaskelmat RAHOITUSOSA RAHOITUSOSA n rahoitusosaan kootaan käyttötalous-tuloslaskelma- ja investointiosan tulojen ja menojen aiheuttama kassavirta (varsinaisen toiminnan ja investointien kassavirta). Lisäksi rahoitusosaan

Lisätiedot

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 40 13.04.2004 VUODEN 2003 TILINPÄÄTÖS 28/04/047/2004 KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET

VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET 1. TALOUTTA JA TOIMINTAA KOSKEVAT OHJEET JA SÄÄNNÖT Kaupungin taloudenhoitoa ja sen järjestämistä ohjaavat kuntalain 8. luku, kirjanpitolaki ja asetus, kirjanpitolautakunnan

Lisätiedot

Valtuustoseminaari 11 10. 2011.

Valtuustoseminaari 11 10. 2011. Valtuustoseminaari 11.10.201110 Vuoden 2012 talousarvion lähtökohdat Talouden näkymät heikentyneet kesän jälkeen ja epävarmuus lisääntynyt. Valtion budjetti tehty tietyin t i kasvuodotuksin, k mutta silti

Lisätiedot

Kuntien taloustietoja 2014 (2) Lähde:Kuntaliitto 2015, Kuntien tunnuslukutiedosto 2003-2014 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 2003-2014

Kuntien taloustietoja 2014 (2) Lähde:Kuntaliitto 2015, Kuntien tunnuslukutiedosto 2003-2014 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 2003-2014 Kuntien taloustietoja 214 (2) Lähde:Kuntaliitto 215, Kuntien tunnuslukutiedosto 23-214 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 23-214 11 Asukasluku indeksoituna (23=1) 15 1 95 9 85 8 75 Kemi 21-5 as. kunnat

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014 Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013 Kaupunginhallitus 31.3.2014 Kuntien yhdistyminen Vuoden 2013 tilinpäätöksessä vertailua edellisen vuoden tilinpäätökseen ei ole perusteltua tehdä, koska vuonna 2013

Lisätiedot

Uusi liikekeskus City-marketteineen avattiin marraskuussa Torinrannassa. Palvelualan työpaikat lisääntyivät Valkeakoskella merkittävästi.

Uusi liikekeskus City-marketteineen avattiin marraskuussa Torinrannassa. Palvelualan työpaikat lisääntyivät Valkeakoskella merkittävästi. 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 28.3.2013 Päiväys: 28.3.2013 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 040 335 6803 pekka.jarvinen@valkeakoski.fi

Lisätiedot

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 Historiallisen hyvä tulos Ylijäämää kertyi 5,5 miljoonaa euroa, jolloin kumulatiivista ylijäämää taseessa on noin 7,4 miljoonaa euroa. Se on enemmän kuin riittävä puskuri

Lisätiedot

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla.

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. 41 TULOSSUUNNITELMA 42 TULOSSUUNNITELMAN LUKUOHJE Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. TOIMINTAKATE on ilmoittaa

Lisätiedot

1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot

1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot 1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot 1.1 Tuloslaskelma, ulkoinen Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Valmistevarastojen muutos +/- Valmistus omaan käyttöön

Lisätiedot

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla.

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. 45 TULOSSUUNNITELMA 46 TULOSSUUNNITELMAN LUKUOHJE Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. TOIMINTAKATE on ilmoittaa

Lisätiedot

TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014. Yleistä

TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014. Yleistä TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014 Yleistä Karkkilan kaupungin tilikauden tulos vuodelta 2014 on 698 379,68 euroa ylijäämäinen. Tulos on 1 379 579,68 euroa talousarviota

Lisätiedot

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla.

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. 39 TULOSSUUNNITELMA 40 TULOSSUUNNITELMAN LUKUOHJE Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. TOIMINTAKATE on ilmoittaa

Lisätiedot

TALOUSKAT SAUS. i.i. - 31.i.ZOiS

TALOUSKAT SAUS. i.i. - 31.i.ZOiS TALOUSKAT SAUS i.i. - 31.i.ZOiS Khall 9.2.2015 T A LO UD EL L IN EN T I LANN E 1. 1. - 3 1.1.2015 Yleinen tilanne Kansainvälisen talous kasvoi vuonna 2014 hitaanlaisesti. Eu-alueella talous kasvoi vajaan

Lisätiedot

TULOSLASKELMA (ml. vesihuolto)

TULOSLASKELMA (ml. vesihuolto) TULOSLASKELMA (ml. vesihuolto) TP09 TA10 TPE10 TA11HK ehd TA11KV TS12 TS13 TS14 1 000 eur 1 000 eur 1 000 eur HK11 / TPE10 KHehd11 / TPE10 TOIMINTATUOTOT ulk. 29 451 950 30 856 981 31 660 981 33 948 085

Lisätiedot

TALOUSARVIOKEHYS 2014; SITOVA TASO: NETTOMENOT/-TULOT

TALOUSARVIOKEHYS 2014; SITOVA TASO: NETTOMENOT/-TULOT 1 TALOUSARVIOKEHYS 2014; SITOVA TASO: NETTOMENOT/-TULOT KVTES: Vaalit Tulot 40 592 0 0 20 000 20 000 Menot 60 455 0 0 20 000 20 000 Netto -19 863 0 0 0 0 Tilintarkastus Tulot 0 0 0 0 0 Menot 27 987 31

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2012 Nro 4. Kotkan kaupungin. KOTKAN KAUPUNGIN TALOUSSÄÄNTÖ (Hyväksytty valtuustossa 23.1.2012) l LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2012 Nro 4. Kotkan kaupungin. KOTKAN KAUPUNGIN TALOUSSÄÄNTÖ (Hyväksytty valtuustossa 23.1.2012) l LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET Kotkan kaupungin SÄÄDÖSKOKOELMA 2012 Nro 4 KOTKAN KAUPUNGIN TALOUSSÄÄNTÖ (Hyväksytty valtuustossa 23.1.2012) l LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Soveltamisala 2 Toimintaperiaatteet Tässä taloussäännössä annetaan

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen

Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen 1(16) Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen 1. KUNNAN JA KUNTAYHTYMÄN TILINPÄÄTÖSLASKELMAT... 2 1.1. Kunnan ja kuntayhtymän tuloslaskelma,

Lisätiedot

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Maltillisella menokasvulla laadukkaat palvelut Peruskorjauksilla huolehditaan kiinteistökannasta Investoinnit edellyttävät lainanottoa Kansantalouden

Lisätiedot

Talousarvio 2013 ja. taloussuunnitelma 2013-2016. Kaupunginjohtajan talousarvioesityksen julkistaminen 15.10.2012. Talousjohtaja Patrik Marjamaa

Talousarvio 2013 ja. taloussuunnitelma 2013-2016. Kaupunginjohtajan talousarvioesityksen julkistaminen 15.10.2012. Talousjohtaja Patrik Marjamaa Talousarvio 2013 ja taloussuunnitelma 2013-2016 Kaupunginjohtajan talousarvioesityksen julkistaminen Talousjohtaja Patrik Marjamaa Talousarvion 2013 valmistelusta Talouden tasapainottamis- ja velkaohjelman

Lisätiedot

TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016

TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016 TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016 SIIKAJOEN KUNTA Kunnanhallitus 24.8.2015 TALOUSARVION 2016 SEKÄ VUOSIEN 2017 2018 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMAN VALMISTELU- JA KÄSITTELYAIKATAULU Yleistä Palkat Kunnanhallitus

Lisätiedot

TALOUSARVIORAAMI VUOSILLE 2016-2018 SEKÄ TALOUSARVION 2016 LAADINTAOHJEET

TALOUSARVIORAAMI VUOSILLE 2016-2018 SEKÄ TALOUSARVION 2016 LAADINTAOHJEET 1 ORIVEDEN KAUPUNKI TALOUSARVIORAAMI VUOSILLE 2016-2018 SEKÄ TALOUSARVION 2016 LAADINTAOHJEET 1. YLEISTÄ 1.1. Talousarvion ja taloussuunnitelman lainsäädännölliset perusteet Kuntalain 65 :n mukaan kunnanvaltuuston

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Tiedotustilaisuus 11.2.2015 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma 8,0 Kuntasektorin

Lisätiedot

Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Timo Kenakkala

Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Timo Kenakkala Tilinpäätös 014 31.3.015 Timo Kenakkala Eräitä merkittäviä hankkeita ja päätöksiä 014 Kestävä elämäntapa -ohjelman hyväksyminen Henkilöstöohjelman 014 00 hyväksyminen Palvelu- ja hankintaohjelman hyväksyminen

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS 2009. Helena Pitkänen 29.03.2010

TILINPÄÄTÖS 2009. Helena Pitkänen 29.03.2010 TILINPÄÄTÖS 2009 Helena Pitkänen 29.03.2010 2009 2008 Toimintatuotot 3.403.488 3.567.682 TA-toteutuma 102,95 % 113,5 % Toimintatuotot /asukas 1.188 1.240 Toim.tuotot % toimintakuluista 19,30 % 20,57 %

Lisätiedot

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Kunnanhallitus 98 13.04.2015 Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Khall 13.04.2015 98 Kuntalain (365/1995) 68 :n mukaan kunnan tilikausi on kalenterivuosi. Kunnanhallituksen

Lisätiedot

TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014

TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014 1 TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014 Kaupunginhallitus 22.9.2014 Kaupunginvaltuusto 29.9.2014 2 KÄYTTÖTALOUS JA TULOSLASKELMA HALLINTOPALVELUKESKUS Vastuualue Tulosta parantavat (-) ja tulosta heikentävät (+) Kaupunginhallitus

Lisätiedot

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Kankaanpään kaupunki Talousarvion toteutumisvertailu syyskuu 2015 1 (22) Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Yleistä - vertailu tehty talousarvio-osittain (tuloslaskelma, rahoituslaskelma,

Lisätiedot

Väestömuutokset, tammi kesäkuu

Väestömuutokset, tammi kesäkuu Iitin kunta 546/02.01.02/2015 Talouskatsaus 25.8.2015 Tammi kesäkuu Kunnanhallitus 7.9.2015 Väestön kehitys ja väestömuutokset 2015 Luonnollinen Kuntien välinen Netto Väestönlisäys Väkiluku väestön lisäys

Lisätiedot

TULOSLASKELMAOSA. Toimintakate

TULOSLASKELMAOSA. Toimintakate 115 TULOSLASKELMAOSA Toimintakate Toimintakate kuvaa toimintakulujen ja -tuottojen välistä erotusta, joka kunnallistaloudessa on aina miinusmerkkinen, koska verotulot ja valtionosuudet esitetään tuloslaskelmassa

Lisätiedot

VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOS. Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2017

VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOS. Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2017 VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOS Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2017 Vakka-Suomen Veden johtokunta 2.10.2014 1 Sisällysluettelo Tuloslaskelma 2015-2017... 2 Myyntituotot 2015-2017... 3 Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot Tiedotustilaisuus 12.2.2014 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösten keskeisiä eriä vuosilta 2012 ja 2013

Lisätiedot

TIEDOTE VUODEN 2013 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.2014

TIEDOTE VUODEN 2013 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.2014 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 2 3761 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.214 Päiväys: 31.3.214 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 4 335 683 pekka.jarvinen@valkeakoski.fi

Lisätiedot

VUODEN 2014 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖN-PANO-OHJEET

VUODEN 2014 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖN-PANO-OHJEET VUODEN 2014 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖN-PANO-OHJEET 1. TALOUTTA JA TOIMINTAA KOSKEVAT OHJEET JA SÄÄNNÖT Kuntalain 65 :ssä on talousarvioperiaatteita koskevat säännökset. Valtuuston on vuoden loppuun mennessä

Lisätiedot

Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013

Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginhallitus 109 31.3.2014 Asianro 337/02.02.01/2014 52 Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013

Lisätiedot

Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015

Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015 Pyhäjoen kunta Talousarvion muutokset 2015 Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015 PYHÄJOEN KUNTA (sitovuus) TALOUSARVION MUUTOKSET VUODELLE 2015 TULOSLASKELMA MUUTOKSET LOPULLINEN (Ulkoinen/Sisäinen)

Lisätiedot

TULOSLASKELMAOSA. Toimintakate

TULOSLASKELMAOSA. Toimintakate 130 TULOSLASKELMAOSA Toimintakate Toimintakate kuvaa toimintakulujen ja -tuottojen välistä erotusta, joka kunnallistaloudessa on aina miinusmerkkinen, koska verotulot ja valtionosuudet esitetään tuloslaskelmassa

Lisätiedot

Lisätietoja: laskentapäällikkö Anna-Miia Liimatalta, puh.2071 tai talousjohtaja Pekka Kivilevolta, puh.2080.

Lisätietoja: laskentapäällikkö Anna-Miia Liimatalta, puh.2071 tai talousjohtaja Pekka Kivilevolta, puh.2080. HALLINTOKUNTIEN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA Kunnanhallituksen antamat toimintakertomusta koskevat ohjeet Kuntalain 69 :n mukaan toimintakertomus on osa kunnan virallista tilinpäätöstä. Toimintakertomuksen

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014. Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014. Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014 Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen Kestävää kasvua ja hyvinvointia Lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn panostettiin erityisesti

Lisätiedot

PÖYTYÄN KUNTA TALOUSHALLINNON RAPORTTI 1.1 30.4.2015 ========================================

PÖYTYÄN KUNTA TALOUSHALLINNON RAPORTTI 1.1 30.4.2015 ======================================== PÖYTYÄN KUNTA TALOUSHALLINNON RAPORTTI 1.1 30.4.2015 ======================================== KUNNAN TALOUS TULOSLASKELMA 30.4.2015 Pöytyän kunta Tuloslaskelma Tp 2014 Ta 2015 Käyttö Alitus/ylitys Tot-%

Lisätiedot

NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Tulosennuste 7 / 2014

NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Tulosennuste 7 / 2014 NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Tulosennuste 7 / 2014 TULOSLASKELMA, kaikki yhteensä TP12 TP13 TA14 TPE14 Ero TPE / TA TOIMINTATUOTOT 51 110 54 938 394 54 714 021 54 262 557-451 464 Myyntituotot

Lisätiedot

TORNION KAUPUNKI OSAVUOSIKATSAUS 3/2015 1.1.-30.9.2015

TORNION KAUPUNKI OSAVUOSIKATSAUS 3/2015 1.1.-30.9.2015 TORNION KAUPUNKI OSAVUOSIKATSAUS 3/2015 1.1.-30.9.2015 Kh:n käsittely 26.10.2015 SISÄLLYSLUETTELO Taloudellinen kehitys 1-3 Tuloslaskelman toteutumisvertailu 30.9.2015 4 Käyttötalousosan toteutumisvertailu

Lisätiedot

Vuosivauhti viikoittain

Vuosivauhti viikoittain 1 3.6.215 Väestö Kesäkuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22.415, josta Lieksassa 12.9, Nurmeksessa 8.45 ja Valtimolla 2.361 asukasta. Juuan väkimäärä oli 5.117. Pielisen Karjalan väestökehitys

Lisätiedot

Talousarviokirja on toimitettu osastopäälliköille paperiversiona. Talousarviokirja löytyy Dynastystä asianumerolla 647/2014.

Talousarviokirja on toimitettu osastopäälliköille paperiversiona. Talousarviokirja löytyy Dynastystä asianumerolla 647/2014. MYNÄMÄEN KUNTA Kh 19.1.2015 1 Vuoden 2015 talousarvion täytäntöönpano-ohjeet Talousarvio Talousarvion käsittelyä, hyväksymistä, velvoittavuutta, sisältöä ja rakennetta sekä talousarvioperiaatteita koskevat

Lisätiedot

RAHOITUSOSA. Taloussuunnitelmakauden rahoituslaskelmat. Talousarvion 2004 rahoituslaskelma

RAHOITUSOSA. Taloussuunnitelmakauden rahoituslaskelmat. Talousarvion 2004 rahoituslaskelma 151 RAHOITUSOSA 152 153 RAHOITUSOSA Talousarvion rahoitusosaan kootaan käyttötalous-, tuloslaskelma - ja investointiosan tulojen ja menojen aiheuttama kassavirta (varsinaisen toiminnan ja investointien

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI HEINÄKUU 1 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT JOHTAMINEN, OSAAMINEN JA HENKILÖSTÖ Tammi-heinäkuussa 1 on kirjattu henkilöstökuluja n., milj. euroa (, %) viimevuotista enemmän. Muutos johtuu työllistämistuella

Lisätiedot

TALOUSARVIORAAMI VUOSILLE 2015-2017 SEKÄ TALOUSARVION 2015 LAADINTAOHJEET

TALOUSARVIORAAMI VUOSILLE 2015-2017 SEKÄ TALOUSARVION 2015 LAADINTAOHJEET 1 ORIVEDEN KAUPUNKI TALOUSARVIORAAMI VUOSILLE 2015-2017 SEKÄ TALOUSARVION 2015 LAADINTAOHJEET 1. YLEISTÄ 1.1. Talousarvion ja taloussuunnitelman lainsäädännölliset perusteet Kuntalain 65 :n mukaan kunnanvaltuuston

Lisätiedot

LAPINJÄRVEN KUNTA Pöytäkirja 5/2014 1 SISÄLLYSLUETTELO

LAPINJÄRVEN KUNTA Pöytäkirja 5/2014 1 SISÄLLYSLUETTELO LAPINJÄRVEN KUNTA Pöytäkirja 5/2014 1 ASIAT SISÄLLYSLUETTELO 24 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 3 25 EDELLISEN KOKOUKSEN PÖYTÄKIRJAN TARKASTAMINEN 3 26 TILINTARKASTAJAN RAPORTOINTI 3 27 ARVIOINTIKERTOMUKSEN

Lisätiedot

TULOSTILIT (ULKOISET)

TULOSTILIT (ULKOISET) HYRYNSALMEN KUNTA RAPORTTI 20.5.2010 LIITE 3 TALOUSARVION SEURANTA 30.4.2010 TULOSLASKELMA Talousarvio on toteutumassa suunniteltua paremmin. HYRYNSALMEN KUNTA 30.4.2010 Tilinpäätös Talousarvio Toteutuma

Lisätiedot

keskiviikkona 29.05.2013 klo 15.00 15.45

keskiviikkona 29.05.2013 klo 15.00 15.45 Viranomainen KOKOUSPÖYTÄKIRJA 6/2013 TUUSNIEMEN KUNTA Tarkastuslautakunta 2009-2012 KOKOUSAIKA keskiviikkona 29.05.2013 klo 15.00 15.45 KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä, kuka toimi

Lisätiedot

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010 Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013 Kvsto 3.11.2010 Kansantalouden kehitys Yksiköity tavaraliikenne viennin osalta vuosina 2006 2010 (Helsingin Satama) Tonnia Kansantalouden ennustelukuja vuodelle

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/2015 1 (15) Kuopion ja Juankosken yhdistymishallitus. Kaupungintalo, kaupunginhallituksen kokoushuone

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/2015 1 (15) Kuopion ja Juankosken yhdistymishallitus. Kaupungintalo, kaupunginhallituksen kokoushuone Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/2015 1 (15) Julkinen Kokoustiedot Aika maanantai klo 17:30-19:05 Paikka Kaupungintalo, kaupunginhallituksen kokoushuone Saapuvilla olleet jäsenet Pekka Kantanen, puheenjohtaja

Lisätiedot

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013 Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 213 1,7 % Toimintakulut 38,3 mrd. : Palkat ja palkkiot 16,39 mrd. 3,6 %,7 % 1,6 %,2 %,3 % 3,8 % Henkilösivukulut 4,96 mrd. Palvelujen ostot 9,78 mrd. Materiaalin

Lisätiedot

Hattula Hämeenlinna Janakkala

Hattula Hämeenlinna Janakkala Hattula Hämeenlinna Janakkala Kuntarakenneselvitys- talouden tarkastelua Riitta Ekuri 24.4.2014 Page 1 Talouden nykytila-analyysistä ja ennakoinnista Keskusteltavia asioita: Vuoden 2013 luvut tilinpäätösaikataulut

Lisätiedot

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013 Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 213 1,7 % Toimintakulut 38,3 mrd. : Palkat ja palkkiot 16,39 mrd. 3,6 %,7 % 1,6 %,2 %,3 % 3,8 % Henkilösivukulut 4,96 mrd. Palvelujen ostot 9,78 mrd. Materiaalin

Lisätiedot

KIRKKONUMMEN KUNNAN TALOUDEN KEHITYS

KIRKKONUMMEN KUNNAN TALOUDEN KEHITYS Kunnanhallitus 253 05.06.2014 Vuoden 2015 talousarvion ja vuosien 2016-2017 talousarviosuunnitelman laadintakehys sekä talouden tasapainottamisohjelman raja-arvojen päivitys 463/02.02.00/2014 >Kunnanhallitus

Lisätiedot

Liite Kh 92. Suoraman koulun peruskorjaus ja laajennus Arkkitehtitoimisto Arsatek Oy arkkitehtuuria

Liite Kh 92. Suoraman koulun peruskorjaus ja laajennus Arkkitehtitoimisto Arsatek Oy arkkitehtuuria Liite Kh 92 Kangasalan kunta n kolmannesvuotisseuranta Suoraman koulun peruskorjaus ja laajennus Arkkitehtitoimisto Arsatek Oy arkkitehtuuria Kh 16.6. Kangasala Kolmannesvuosiseuranta Sisällysluettelo

Lisätiedot

Reino Hintsa http://www.reinohintsa.com/

Reino Hintsa http://www.reinohintsa.com/ Isonkyrön kunnan talous 2009-2010 tilannekatsaus 24.8.2009 ja 9.9.2009 Reino Hintsa http://www.reinohintsa.com/ www.reinohintsa.com 1 Kuntataloudessa vaikeat ajat Laman johdosta työttömyys lisääntyy Kunnan

Lisätiedot

Talousarvio ja vuosien 2012-2013 taloussuunnitelma

Talousarvio ja vuosien 2012-2013 taloussuunnitelma Vesihuoltolaitoksen johtokunta 4 19.01.2011 Vesihuoltolaitoksen johtokunnan käyttösuunnitelma vuodelle 2011 2/02.02.02/2010 VESI 4 Kuntalain mukaan kunnanvaltuuston hyväksymä talousarvio on kunnan kaikkia

Lisätiedot

Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta

Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta LIITEOSA (liite 16) Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta Selvitysalue, Keuruu, Multia ja Mänttä-Vilppula Lähde: Miettinen/FCG 5/2015 Lähtötiedot Kuntatalouden trendiennusteen lähtötiedot

Lisätiedot

Kuntatalous ja konserniohjaus

Kuntatalous ja konserniohjaus Yleinen talouskehitys YLEINEN TALOUSTILANNE 1) Talouden epävarmuus ja kansantalouden heikko kehitys 2) Välimerenmaiden velkaongelmat ja EU-alueen talouden kasvun epätasainen jakautuminen 3) Maan hallituksen

Lisätiedot

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013 Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 213 1,7 % Toimintakulut 38,3 mrd. : Palkat ja palkkiot 16,39 mrd. 3,6 %,7 % 1,6 %,2 %,3 % 3,8 % Henkilösivukulut 4,96 mrd. Palvelujen ostot 9,78 mrd. Materiaalin

Lisätiedot

NAANTALI ESITTÄÄ JO VUODESTA 1443

NAANTALI ESITTÄÄ JO VUODESTA 1443 KAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS Suomen kansantalouden ja julkisen talouden kehityksen asettamat lähtökohdat kaupungin vuoden 2015 talousarvion ja vuosien 2015 2018 taloussuunnitelman laatimiselle ja toimeenpanolle

Lisätiedot

Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Hyväksytty: kaupunginvaltuusto xx.xx.2014 xx

Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Hyväksytty: kaupunginvaltuusto xx.xx.2014 xx Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Hyväksytty: kaupunginvaltuusto xx.xx.2014 xx 2 1. Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala Kuntalain 13 :n mukaan valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin

Lisätiedot

Talouden kehitys 2016

Talouden kehitys 2016 KARKKILAN KAUPUNKI Talouden kehitys 2016 Valtuustoseminaari 24.4.2015 TALOUSARVIOPROSESSI 2016 *:llä merkityt päivämäärät ovat viitteellisiä Kaupunginvaltuusto 7.12.2015* Tavoite- ja Kehysseminaari 24-25.4.2015

Lisätiedot

Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit

Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit Kunnan talouden mallipohjainen suunnittelu Kuntien tilinpäätöskortti Valtiovarainministeriö/Kunta- ja aluehallinto-osasto,5.12.213 KUNTIEN TILINPÄÄTÖKSET

Lisätiedot

TALOUSARVION 2015 SEURANTARAPORTTI

TALOUSARVION 2015 SEURANTARAPORTTI SIIKAJOEN KUNTA TALOUSARVION 2015 SEURANTARAPORTTI 30.9.2015 Talousarvion seurantaraportti 30.9.2015 Tuloslaskelma: Tasaisen kertymän mukaan toimintatuotot ja toimintakulut saisivat olla syyskuun lopussa

Lisätiedot

Tilinpäätös 2013. 31.3.2014 Minna Uschanoff

Tilinpäätös 2013. 31.3.2014 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2013 31.3.2014 Minna Uschanoff Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku kääntyi laskuun. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2013 lopussa 21 129 eli 43 asukasta vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken

Lisätiedot

Turun seudun kuntien taloudesta. Kuntajakoselvityksen aloituskokous 9.1.2014 kello 10-12 Turun kaupungintalo

Turun seudun kuntien taloudesta. Kuntajakoselvityksen aloituskokous 9.1.2014 kello 10-12 Turun kaupungintalo Turun seudun kuntien taloudesta Kuntajakoselvityksen aloituskokous 9.1.2014 kello 10-12 Turun kaupungintalo Tulorahoituksen riittävyys selvityksen lähtötilanteessa Tuloslaskelmien yhdistelmä* Koko maa

Lisätiedot

Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten

Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten Ohje 1 (6) Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten perusteet Valtionosuusjärjestelmän muutos koskettaa ensimmäisen kerran kuntia vuoden 2015 talousarvioiden osalta.

Lisätiedot

Tuloveroprosentin määrääminen vuodelle 2015

Tuloveroprosentin määrääminen vuodelle 2015 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 832/02.03.01/2014 331 Tuloveroprosentin määrääminen vuodelle 2015 Talousjohtaja Heli Lähteenmäki: Kuntalain 66 :n mukaan "viimeistään talousarvion hyväksymisen

Lisätiedot

Talouden ohjaus johtokuntien tehtävänä

Talouden ohjaus johtokuntien tehtävänä Talouden ohjaus johtokuntien tehtävänä Johtokuntakoulutus 20.2.2013 Tampere talo 1 Talous ja liiketoimintaryhmä Sisältö Talouden ohjauksen elementit Talouden toiminnot ja toimijat Tampereen kaupungissa

Lisätiedot

Tilinpäätös 2006. Kaupunginhallitus 26.3.2007. Pormestari Timo P. Nieminen

Tilinpäätös 2006. Kaupunginhallitus 26.3.2007. Pormestari Timo P. Nieminen Tilinpäätös 2006 Kaupunginhallitus Pormestari Timo P. Nieminen T A M P E R E E N K A U P U N K I T A L O U S J A S T R A T E G I A R Y H M Ä 1 Uuteen toimintamalliin Kaupungin johtamisjärjestelmä uudistui

Lisätiedot

Hattula - Hämeenlinna Janakkala

Hattula - Hämeenlinna Janakkala Hattula - Hämeenlinna Janakkala Kuntarakenneselvitys- talouden nykytilatarkastelua 5.2.2014 Riitta Ekuri 5.2.2014 Page 1 Talouden nykytila-analyysistä ja ennakoinnista Keskusteltavia asioita: Vuoden 2013

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS 2011 7.6.2012

TILINPÄÄTÖS 2011 7.6.2012 TILINPÄÄTÖS 2011 7.6.2012 TULOSLASKELMAN TARKASTELU 1/7 2011 2010 Toimintatuotot 4.543.224 3.933.772 TA-toteutuma 108,32 % 104,8 % Muutos edell.vuodesta / % 609.453 / 15,5 % 639.183 / 19,4 % Toimintatuotot

Lisätiedot

MÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNGINVALTUUSTOLLE TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2014. 1. Tarkastuslautakunta

MÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNGINVALTUUSTOLLE TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2014. 1. Tarkastuslautakunta M Ä N T T Ä - V I L P P U L A N K A U P UN K I MÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNGINHALLITUS Tarkastuslautakunta Saap. t 3 / L 20 1 5 Dnro x.015 20 K v a 1 t. 1 20 L 5 MÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNGINVALTUUSTOLLE TARKASTUSLAUTAKUNNAN

Lisätiedot

Investointien rahoitus v. 2015-2025 18.9.2013

Investointien rahoitus v. 2015-2025 18.9.2013 Investointien rahoitus v. 2015-2025 18.9.2013 Investointien rahoitus v. 2015-2025 Tulevien vuosien välttämättömien investointien aiheuttamaan rahankäyttöön voidaan varautua kassan riittävyyden osalta ottamalla

Lisätiedot

SAARIJÄRVEN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VAL- VONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

SAARIJÄRVEN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VAL- VONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1 SAARIJÄRVEN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VAL- VONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Sisällys Johdanto... 2 Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan lainsäädännöllinen perusta ja soveltamisala...

Lisätiedot

Kaarinan kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan periaatteet. Luonnos 0 (6) 12.3.2014

Kaarinan kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan periaatteet. Luonnos 0 (6) 12.3.2014 Luonnos 0 (6) 12.3.2014 Kaarinan kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan periaatteet Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 8.12.2014 123. Voimaantulo 8.12.2014. 1 (6) Sisällys 1 Lainsäädäntöperusta

Lisätiedot

Miten kunnan tulos lasketaan?

Miten kunnan tulos lasketaan? Miten kunnan tulos lasketaan? TP 213 Laihia Toimintamenot - 48,826 M (sisältää kaikki kunnan käyttötalousmenot, mutta ei investointeja) Toimintatulot + 7, 78 M (toimintatuloja ovat mm. lasten päivähoitomaksut,

Lisätiedot

Vuoden 2016 talousarvion valmistelutilanne. Kaupunginvaltuuston seminaari 21.9.2015

Vuoden 2016 talousarvion valmistelutilanne. Kaupunginvaltuuston seminaari 21.9.2015 Vuoden 2016 talousarvion valmistelutilanne Kaupunginvaltuuston seminaari 21.9.2015 22.9.2015 YHTEENVETO KOLMANNESVUOSIKATSAUKSESTA - Elokuu 2015 - Käyttötalouden toteutumisennuste Käyttötalouden ylitysuhka

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1.1.2014

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1.1.2014 1 Parikkalan kunta SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1.1.2014 1. Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala Kuntalain 13 :n mukaan valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin sisäisen valvonnan

Lisätiedot

NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2015-2018 RAHOITUSOSA

NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2015-2018 RAHOITUSOSA TULOSLASKELMA, kaikki yhteensä Kaupunginhallitus 10.11.2014 TP13 TA14 TPE14 TE-ehd15 TA15 TS16 TS17 TS18 TOIMINTATUOTOT ulk. 54 938 394 54 714 021 54 278 135 49 982 333 48 746 164 46 636 204 48 026 075

Lisätiedot

Rahoitusosassa sitovia eriä ovat antolainaukseen varatut määrärahat.

Rahoitusosassa sitovia eriä ovat antolainaukseen varatut määrärahat. Talousarvion täytäntöönpanomääräysten 2.1 kohdan mukaan Tehtäväalueen määräraha on kaupunginvaltuuston vahvistama menojen yhteissumma ottaen huomioon talousarvion ensikertaisen hyväksymisen jälkeen tehdyt

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarviot 2011

Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarviot 2011 Julkinen talous 2012 Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarviot 2011 Kuntien taloustilanne heikkeni vuonna 2011 Tilastokeskuksen keräämien tilinpäätösarviotietojen mukaan Manner-Suomen kuntien yhteenlaskettu

Lisätiedot