ARKKITEHTUURIKILPAILUJA ARCHITECTURAL COMPETITIONS IN FINLAND

Transkriptio

1 ARKKITEHTUURIKILPAILUJA ARCHITECTURAL COMPETITIONS IN FINLAND Jyväskylän Vaajakoski Vaajakoski Centre of Population

2 jyväskylän kaupunki, kaavoitus ja tonttituotanto kilpailualueen sijainti location of competition area Jyväskylän Vaajakoski aluekeskuksen uusi alku Jyväskylän kaupunginvaltuuston juhlapäätöksellä järjestettiin arkkitehtuurikilpailu Vaajakosken keskustan suunnittelusta. Alue on osa entistä Jyväskylän maalaiskuntaa, joka yhdistyi vuoden 2009 alussa Jyväskylään, Korpilahden ohella. Kilpailulla juhlistettiin uutta kaupunkia. ydinkortteleiden alue voittaneessa ehdotuksessa area of centre inner blocks from winning entry voittaneen ehdotuksen osasuunnitelma keskustan ydinkortteleista partial plan of centre inner blocks from winning entry voittanut ehdotus, näkymä piha-alueelle winning entry, view towards yard Palkitut ehdotukset Awarded entries 1. palkinto 1st prize viilto Petri Laaksonen, arkkitehti SAFA architect SAFA 2. palkinto 2nd prize Cittadina Arkkitehdit Anttila & Rusanen Oy 3. palkinto 3rd prize Current Anttinen Oiva Arkkitehdit Oy lunastus purchase Alea Dynamo Arkkitehdit Ky Arkkitehtitoimisto Livady Oy lunastus purchase Tumma suklaa Risto Vuori, arkkitehti architect kunniamaininta honourable mention Viiskulma Arkkitehtistudio M&Y Moisala & Ylä-Anttila kunniamaininta honourable mention Raami Jaakko Kallio-Koski, arkkitehti SAFA architect SAFA Kari Nykänen, arkkitehti SAFA architect SAFA kunniamaininta honourable mention Willy Wonka Arkkitehtitoimisto Petri Rouhiainen Oy kunniamaininta honourable mention Karamelli Arkkitehtitoimisto Harris Kjisik Oy kilpailun järjestäjä competition organizer Jyväskylän kaupunki City of Jyväskylä Kauppalamainen Vaajakoski sijaitsee noin kuusi kilometriä Jyväskylän keskustasta itään. Alueella on voimakas teolliseen perinteeseen perustuva identiteetti, joka näkyy kaupunkirakenteessa historiallisena kerroksellisuutena. Vaajakosken keskusta on rakentunut alkujaan Haapakosken virran rannalle, josta se on siirtynyt ylemmäs Vessmanninmäelle teollisuuden jäädessä ranta-alueille. Keskustaa halkoo Jyväskylä Pieksamäki-rautatie ja Laukaan Leppävedelle menevä maantie. Viime vuosina keskusta-alueella on virinnyt useita kehittämishankkeita, jotka tulevat muuttamaan oleellisesti kaupallista rakennetta ja taajaman ilmettä. Kaupan palvelut ovat uusiutumassa ja terveyskeskukselle on löydettävä uusi paikka. Liikuntakeskuksen ympäristö on muotoutumassa uudelleen uudisrakentamisen myötä, ja myös asumista sisältävälle täydennysrakentamiselle on tarvetta. Uhkana on jopa nykyisen palvelukeskittymän näivettyminen. Alueen elinvoimaisuuden säilyttämisen ja kaupunkikuvan kehittämisen kannalta merkittävimmiksi tavoitteiksi myös haasteiksi kilpailussa nousikin luontevien yhteyksien muodostaminen keskustan eri osa-alueiden välille. Teollinen historia, kulttuuriympäristö ja voimakas topografia tarjoavat komeat lähtökohdat, mutta myös rajoittavat Vaajakosken alueen uudistamista. Alueen uusiutuminen tulee olemaan vaiheittaista, osittain hidastakin. Rakentaminen vaatii investointeja liikennejärjestelyihin ja kunnallistekniikkaan. Kiinteistöjako ja maanomistus ovat ydinkeskustassa pirstaleisia, ja alueella on useita toimijoita, jotka pitäisi saada sitoutumaan paikkaan. Kilpailu oli luonteeltaan ideoiva, eikä tulokseksi odotettukaan sellaisenaan toteutettavia ehdotuksia. Vaajakosken keskustan suunnittelu jatkuu kaavarunkotyönä, joka tehdään voittaneen ehdotuksen Viilto pohjalta. Vaajakosken kaavarunkoon tehdään Vaajakosken uusia viiltoja, joilla ratkaistaan alueen korttelirakenne ja liikennejärjestelyt sekä kortteleiden käyttötarkoitus, massoittelu ja tehokkuus. Kaavarunko on pohjana asemakaavoitukselle ja muulle yksityiskohtaisemmalle suunnittelulle. Arkkitehtuurikilpailuilla on pitkä perinne Jyväskylän kantakaupungin alueella. Aluekeskuksessa järjestettävä arkkitehtuurikilpailu oli merkittävä avaus uuden Jyväskylän kokonaisvaltaisessa suunnittelussa. Runsas osanotto ja varsin hyvä taso osoittivat, että tämäntyyppisille kilpailuille on sijaa varsin hankaliakin reunaehtoja sisältävillä alueilla. Tuija Solin, Jyväskylän apulaiskaupunginarkkitehti kannen kuva: rakeisuuskaavio voittaneesta ehdotuksesta front cover: winning entry s urban context 2 ARKKITEHTUURIKILPAILUJA ARKKITEHTUURIKILPAILUJA

3 11. palkinto 1st prize EUR viilto tekijä author Petri Laaksonen, arkkitehti SAFA architect SAFA Kruunuvuorenrannan pohjoisosan asemapiirros site plan of north side of Kruunuvuorenranta area 1:2 000 Kilpailutyössä välittyy tekijän voimakastahtoinen, pelkistetty visio, jossa Vaajakosken kaupunkirakenne viiltyy taidokkaasti kohti Virranrantaa. Koko kilpailualuetta on käsitelty tasapainoisesti. Eri osa-alueet yhdistyvät kolmella näkymäakselilla, jotka kohtaavat rantapuistossa. Tekijä on poikkeuksellisesti saanut häivytettyä radan ja Leppävedentien muodostamat rajavyöhykkeet. Kävelykeskusta on selkeä ja liikennejärjestelyt toimivia. Lopputuloksena on urbaani näkemys uudelleen rakentuvasta kylästä, jolla on vahva historiallinen perintö. Terveystalolta ja Vessmannintieltä rantaan johtava kävelyakseli on toiminnallisesti monipuolinen, ja se muodostaa elämyksellistä ympäristöä. Kortteleiden mitoitus on jopa liiankin ahdasta ja tehokasta. Vuorotteleva massoittelu kuitenkin avaa näkymiä ja parantaa valon saantia niihin. Veistokselliset korttelit muodostavat vastapainon vapaalle puistoalueelle. Palkintolautakunta piti tätä selvää rajaa yksityisen ja julkisen tilan välillä onnistuneena. Pandan alue on kokonaisuutena toimiva, mutta teollisuusrakentamisen korttelialue pientaloalueen vierellä on raskas. Liikennejärjestelyjen muutokset selkeyttävät autoilua. Interaktiivinen valotaideteos on riemastuttava ja rikastuttava yksityiskohta, joita olisi kaivannut tekijältä enemmänkin. The strong, plain vision of the author is transmitted in the entry where the urban structure of Vaajakoski is incised in a skilful way towards Virranranta. The whole competition area is treated in a balanced way. The different subzones are connected by three axes of view which cross in the park by the shore. The author has in an exceptional way softened the boundaries formed by the railway and the Leppävedentie route. The pedestrian centre is clear and the traffic arrangements are functional. The final outcome is an urban vision of a rebuilt village which has a strong historical legacy. The pedestrian axis which leads from the Health House (Terveystalo) and the Vessmannintie route to the shore is functionally versatile and it forms an environment full of adventure. The dimensioning of the quarters is even too tight and effective. The alternated masses, though, open up views and improve the exposure of light to them. The sculptural quarters form a counterweight to the free park area. This clear boundary between the private and public space was considered successful by the jury. The area of the Panda sweets factory is functional as a whole, but the quarter of industrial buildings beside the area of small scale housing is heavy. The interactive light art sculpture is a hilarious and an enriching detail. Kruunuvuorenrannan eteläosan asemapiirros site plan of south side of Kruunuvuorenranta area 1:2 000 kokonaissuunnitelma overall plan 1: ARKKITEHTUURIKILPAILUJA ARKKITEHTUURIKILPAILUJA

4 Viilto Viilto liikenneverkkokaavio traffic network diagram 1: alueleikkaus areal section 1:2 000 maankäyttökaavio land use diagram 1: maisemarakenne landscape structure 1: ARKKITEHTUURIKILPAILUJA ARKKITEHTUURIKILPAILUJA

5 2 2. palkinto 2nd prize EUR cittadina tekijät authors Jesse Anttila, arkkitehti SAFA architect SAFA Mikko Rusanen, arkkitehti SAFA architect SAFA Maarit Virkkunen, arkkitehti SAFA architect SAFA Arto Ollila, arkkitehtiylioppilas student of archit. Antti Haataja, arkkit. ylioppilas student of archit. Arkkitehdit Anttila & Rusanen Oy liikennesuunnittelun asiantuntija traffic planning Jouni Lehtomaa, insinööri engineer, Ramboll Finland Oy tekijänoikeus copyright Arkkitehdit Anttila & Rusanen Oy Hallittu, kaupunkimainen, omaperäinen ja johdonmukainen ehdotus, jossa Vaajakosken keskusta muodostaa yhtenäisen kaupunkirakenteellisen ja ympäristöltään harmonisen kokonaisuuden. Kaikki kilpailun osa-alueet on tutkittu perusteellisesti ja ratkaistu tasapainoisesti. Leppävedentien käännös on ratkaistu oivaltavasti; uusi liikekortteli, asemanseutu ja Pandan alue liittyvät luontevasti osaksi ydinkeskustaa. Viuhkamainen kokonaisuus luo urbaania ympäristöä ja toivottua kaupunkimaisuutta. Ydinkeskustan suurkorttelit ovat samankaltaisia mutta silti arkkitehtonisesti rikkaita. Uusi terveysasema sijoittuu torin viereen ja yhdistää liikuntakeskuksen paremmin uuteen kaupunkirakenteeseen. Uusi liikerakennus Vaajakoskentien ja Leppävedentien risteyksessä taas on onnistuneesti integroitu asuinkortteliin, joka samalla muodostaa tiivistä kaupunkitilaa. Pandan vanhan tehtaan ja liikekorttelin väliin muodostuu komea ja toiminnallisesti aktiivinen kaupunkiaukio. Ehdotuksen heikkoutena on jalankulkuyhteyksien järjestäminen keskustasta rantaan. Reitit on ratkaistu osittain epäloogisesti, ja alikulkutunneli on hankala. Liikenneratkaisu on innovatiivinen, mutta osittain vaikeasti toteutettavissa. The entry is a rigorous, urban, individual, and coherent proposal, in which the Vaajakoski centre forms a consistent unity of urban architecture and harmonious environment. All the subzones of the competition have been thoroughly examined and solved in a balanced way. The turn point of the Leppävedentie route has been solved in an excellent way; the new commercial quarter, the area around the railway central, and the area of the Panda sweets factory are annexed as a natural part of the urban core. The sector formed overall plan creates urban environment and desired town shape. The big quarters of the urban core are similar, yet rich in their architecture. The new health centre is placed beside the market square and connects the Centre of physical exercise (Liikuntakeskus) in a better way with the new urban structure. The new commercial building at the crossing of Vaajakoskentie route and the Leppävedentie route is in a successful way integrated to the housing quarter, which at the same time forms dense urban space. Between the old Panda sweets factory and the commercial premises an impressive and functionally active urban square is formed. The arrangement of pedestrian connections from the centre to the shore forms the weakness of the proposition. In part the routes have been solved in an illogical way, and the underpass tunnel is awkward. The traffic solution is innovative, but partially difficult to realize. kokonaissuunnitelma overall plan 1: ARKKITEHTUURIKILPAILUJA ARKKITEHTUURIKILPAILUJA

6 Cittadina Cittadina suunnitelman pääperiaatteet main principles of plan 1: näkymä ydinkortteleista kohti Virranrantaa view from inner blocks towards Virranranta waterfront aluejulkisivu kohti rantaa areal facade towards waterfront 1:2 000 maankäyttökaavio land use diagram 1: keskustan ydinkortteleiden aluesuunnitelma areal plan of centre inner blocks 1: ARKKITEHTUURIKILPAILUJA ARKKITEHTUURIKILPAILUJA

7 3 3. palkinto 3rd prize EUR current tekijä author Selina Anttinen, arkkitehti SAFA architect SAFA Anttinen Oiva Arkkitehdit Oy työryhmä working group Vesa Oiva, arkkitehti SAFA architect SAFA Jussi Kalliopuska, arkkitehti SAFA architect SAFA Riku Rönkä, arkkitehti SAFA architect SAFA Sanna Meriläinen, arkkitehti SAFA architect SAFA Karoliina Hartiala, arkkitehtiylioppilas student of archit. Anttinen Oiva Arkkitehdit Oy tekijänoikeus copyright Selina Anttinen, arkkitehti SAFA architect SAFA Korkeatasoinen, vakuuttava ja esitystekniikaltaan kaunis ehdotus. Omaleimaisista osa-alueista koostuva kaupunkirakenne on tasapainoinen ja hallittu. Ratkaisussa on tavoitettu hienosti perinteisen pikkukaupungin tunnelma, jossa mittakaava ja arkkitehtuuri ovat sympaattisia. Kaupunkirakenne perustuu Urheilutien linjassa Virranrantaan jatkuvaan keskusta-akseliin ja toisaalta radan suuntaisiin kortteleihin. Näitä täydentävät Virranrantaan vapaasti sommitellut, vaihtelevat asuinkorttelit. Ydinkeskustan ruutukaavan umpikorttelit ovat kiinnostava ja innostava ratkaisu. Rakennussuunnittelu on varmaotteista, eläytyvää ja elämyksellistä. Julkiset, puolijulkiset ja yksityiset kaupunkitilat on jäsennelty selkeästi. Uusi liikekeskus muodostaa Pandan vanhan tehtaan kanssa maisemaan sopivaa, vaikuttavaa kaupunkitilaa. Toiminnallisesti se kaipaisi enemmän monipuolisuutta. Asemanseudun ja pohjoisen puistoalueen jäsentely ja massoittelu ovat jääneet viitteellisiksi ja irrallisiksi. Virranrantaan sijoitettujen asuinrakennusten massoittelu on jäsentymätöntä. Asumisen tuominen rantaviivalle on kyseenalaista. Arkkitehtuuriltaan ja lähiympäristöltään ehdotus on kilpailun parhaimmistoa. A proposal of high quality that is convincing and that has a beautiful presentation technique. The urban structure which is composed of individual subzones is balanced and controlled. The solution has in an elegant way found the atmosphere of a traditional small scaled town where the dimension and architecture are agreeable. The urban structure is based on the central axis continued in the direction of the Urheilutie road to Virranranta shore and on the other hand on the quarters that are in line with the railway. The housing quarters at Virranranta with a free composition and alternation complement these. The enclosed quarters of the rectangular street layout in the urban core are an interesting and inspiring solution. The building planning is realized with a reliable method, with sympathetic understanding, and adventure. The new commercial centre forms, together with the old Panda sweets factory, an urban space that is suitable in the landscape and impressive. The design and architectural modelling of the area around the railway station and of the park area in the north have been left rough and loose. The landscape and the scenery should have been taken into account in a better way. The architectural modelling of the dwellings by the Virranranta shore is left unstructured. Bringing the dwellings to the shoreline is questionable. Seen from the architectural vision and the design of immediate environment, the proposal is one of the best in the competition. kokonaissuunnitelma overall plan 1: ARKKITEHTUURIKILPAILUJA ARKKITEHTUURIKILPAILUJA

8 näkymä rantakorttelista view towards waterfront blocks maankäyttökaavio land use diagram 1: keskustan ydinkortteleiden aluesuunnitelma areal plan of centre inner blocks 1: ARKKITEHTUURIKILPAILUJA ARKKITEHTUURIKILPAILUJA

9 Llunastus purchase EUR Alea tekijät authors Jari Mänttäri, arkkitehtiylioppilas student of architecture, Dynamo Arkkitehdit ky Panu Lehtovuori, arkkitehti SAFA architect SAFA, Arkkitehtitoimisto Livady Oy tekijänoikeus copyright Jari Mänttäri, arkkitehtiylioppilas student of architecture, Dynamo Arkkitehdit ky maankäyttö- ja liikenneverkkokaavio land use and traffic network diagram 1: Yhdyskuntarakenteeltaan visionäärinen ja kiinnostava ehdotus, jossa Vaajakoski nähdään osana suurempaa seudullista kokonaisuutta. Tekijän perehtyneisyys ekologisesti kestävään kaupunkirakentamiseen ilmenee etenkin selostuksen innovatiivisista ideoista. Kaupunkirakenne perustuu selvään tilahierarkiaan rakennetun ja vapaan maisematilan välillä sekä perinteisen suomalaisen pikkukaupungin periaatteisiin. Virranrannan juhlapuisto on ehdotuksen keskeisin identiteettitekijä ja kaupunkirakenteen osa-alueita yhdistävä elementti. Sen kehittäminen kansallisestikin merkittävänä kansanpuistona on omaperäinen ja hieno visio. Keskustan korttelirakenne on harmoninen, mittakaavaltaan sopusointuinen ja rakentamisperiaatteiltaan elävä. Vaajakosken bulevardi on komea ajatus, mutta kaipaisi ympärilleen tiiviimpää rakentamista. Kaupunkirakenteen painopiste ja keskustan ja uuden liikekorttelin väliin sijoitettu tori, eivät muodosta tarpeeksi urbaania ja viihtyisää kohtauspaikkaa. Myös sataman sijoitus on epäonnistunut. Lupaavuudestaan huolimatta ehdotus on epätasainen ja osittain kaaviomainen, eivätkä selostuksen kaikki hyvät tavoitteet valitettavasti ilmene suunnitelmista. A visionary and interesting proposal, considering the community structure, where Vaajakoski is seen as a part of a bigger region. That the author is familiar with ecological sustainable urban construction becomes especially apparent from the innovative ideas in the report. The urban structure is based on a clear space hierarchy between the built and unbuilt landscape and on traditional Finnish small-scaled town planning principles. In the entry the Virranranta festive park is a central factor of identity and an element connecting subzones in the urban structure. Developing it as a nationally important national park is an individual and elegant vision. The structure of blocks in the urban core is harmonious considering its atmosphere and dimension, and vivid considering its construction principle. The public, semi-public, and private urban space is designed in a clear way. The Vaajakoski boulevard is an impressive thought, but it would need more compact constructing around it. The centre of gravity in the urban structure and the new open place, which is located between the centre and the new commercial quarter, do not form a sufficiently urban and pleasant meeting place. Even the location of the harbour is a failure. The proposal is imbalanced and partly schematic though it is promising, and all the good aims of the report are not unfortunately expressed in the design. Vaajakosken synapsi uusi tori new market place of Vaajakoski kokonaissuunnitelma overall plan 1: ARKKITEHTUURIKILPAILUJA ARKKITEHTUURIKILPAILUJA

10 Llunastus purchase EUR Tumma suklaa tekijä author Risto Vuori, arkkitehti architect avustajat assistants Titta Vuori, arkkitehti SAFA architect SAFA Heli Koivu, arkkitehti architect tekijänoikeudet copyright Risto Vuori, arkkitehti architect maankäyttökaavio land use diagram 1: Erittäin ammattitaitoisesti laadittu, nimimerkkiä myöten rikas ja täyteläinen ehdotus makeaa mahan täydeltä. Kokonaisvaltainen maankäyttöratkaisu yhdistää Vaajakosken keskustan osa-alueet yhdeksi kokonaisuudeksi. Kaupunkirakenne on tiivis ja tehokas. Se seuraa kiinteästi Virranrantaan johtavaa akselia. Keskustasta Virranrantaan johtava raitti on luontevasti Urheilutien linjassa, jatkuen vapaana puistomaisena tilana radan alitse. Ydinkortteleiden ratkaisu perustuu olemassa olevaan ruutukaavaan ja nykyisen rakenteen täydentämiseen. Keskustakorttelit ovat monipuolisia mutta tilallisesti jäsentymättömiä. Ehdotuksen liikenne- ja katuverkko ovat kilpailun innovatiivisimpia. Urheilu- ja Savonmäentien, samoin kuin Konttisentien katkaisu mahdollistavat laajan ja yhtenäisen kävelykeskustan sekä rantapuiston toteuttamisen. Pandan tehtaan suuntainen radan alittava katu on komeasti linjattu kohti rantaa. Keskustan pistokadut taas ovat liikenteellisesti vaikeita. Maisemallisesti ehdotus olisi kaivannut enemmän avaruutta ja vanhat rakennukset tilaa ympärilleen. Mittakaavallisesti ehdotus on tasapainoinen, mutta ympäristön ja arkkitehtuurin esittäminen on jäänyt viitteelliseksi. A proposal which is elaborated in a very skilful way, which is rich and fruitful up to the signature a mouthful of sugary sweet. An integrated solution of land use unites the subzones of the Vaajakoski centre to one entity. The urban structure is dense and effective. It follows tightly the axis leading to Virranranta. The village route leading to Virranranta from the centre is naturally parallel to the Urheilutie road, continuing as a free park-like space under the railway. The solution of the urban core quarters is based on the existing rectangular street layout and on completing the present structure. The quarters in the centre are versatile but unstructured as space. The traffic and road network of the entry is one of the most innovative in the competition. Cutting off the Urheilutie, the Savonmäkitie as well as the Konttisentie roads enables a wide and united pedestrian centre and the realization of a park by the shore. The street which passes under the railway and is parallel to the Panda sweets factory is outlined in an elegant way towards the shore. The dead ends in the centre are difficult considering their traffic arrangements. Considering the scenery, the proposal would have needed more spaciousness and the old buildings would have needed more space around them. Considering the dimensions the proposal is well-balanced, but the representation of environment and architecture has been left schematic. näkymä aseman alikululta vanhalle Pandalle view towards old Panda factory kokonaissuunnitelma overall plan 1: ARKKITEHTUURIKILPAILUJA ARKKITEHTUURIKILPAILUJA

11 Kkunniamaininta honourable mention Karamelli tekijät authors Trevor Harris, professori, arkkitehti SAFA, RIBA architect SAFA, RIBA Marta de Abreu Hartman, arkkitehti OASRN architect OASRN Hennu Kjisik, TkT, arkkitehti SAFA architect SAFA Sofia de Vocht, arkkit. ylioppilas student of archit. Arkkitehtitoimisto Harris Kjisik Oy avustajat assistants Henna Kemppainen, arkkit. ylioppilas student of archit. Hannu Louna, arkkit. ylioppilas student of archit. Ilkka Törmä, arkkitehtiylioppilas student of archit. tekijänoikeudet copyright Arkkitehtitoimisto Harris Kjisik Oy maankäyttökaavio land use diagram 1: Monipuolisesti tutkittu, kaupunkimainen kokonaisuus. Akselin välityksellä maisemaan ja Virranrantaan jatkuva keskusta sekä radan suuntaiset tehokkaat korttelit muodostavat rungon uudelle kaupunkirakenteelle. Keskustakorttelit täydentävät nykyistä rakennetta, jääden kuitenkin toiminnallisesti ja tilallisesti jäsentymättömiksi. Tilahierarkia julkisten kaupunkitilojen, pysäköintialueiden ja yksityisten piha-alueiden välillä on sekava. Asemakortteli on komea ja toiminnallisesti rikas. Liikekortteli ja terminaali vaikuttavat ylimitoitetuilta Vaajakosken ympäristöön. Kauppatori sijoittuu keskeisesti ja avautuu hienosti maisemaan. Radan ylitse, Virranrantaan johdettu akseli päättyy kauniisti kevyenliikenteen siltaan. Virranrantaan esitetty radan suuntainen, yhtenäinen suurkortteli on jäykähkö kokonaisuus. Asumisen keskittäminen ranta-alueelle on perusteltua. Pandan tehtaan laajennukset on esitetty kaaviomaisesti ja ne jättävät Tölskänrinteen takapihamaiseksi. Vaajakoskentien varteen ehdotetut rakennukset ja liikennejärjestelyt luovat urbaania katutilaa. Havainnekuvien tunnelma on sympaattinen, ja ehdotetut lähiympäristön kehittämisratkaisut ovat korkeatasoisia. An urban entity which is researched in a viable way. A frame for a new urban structure is formed by the urban core which continues transmitted by an axis to the landscape and to Virranranta and the effective quarters parallel to the railway. The quarters of the urban core complement the existing structure, though considering the functionality and the formation of space they are left unorganized. The hierarchy of space between the public urban space, the parking plots and the private yards is chaotic. The quarter of the station is impressive and functionally rich. The commercial quarter and the terminal seem to be overdimensioned in comparison with the Vaajakoski environment. The market place is centrally located and opens excellently to the landscape. The axis which is lead over the railway to Virranranta is ended in a beautiful way to the bicycle and pedestrian traffic bridge. The united big scale quarter parallel to the railway, which is presented in Virranranta, is a somewhat rigid entity. To centralize the dwellings to the area by the shore is justified. The extensions of the Panda sweets factory are presented in a schematic way and they leave the Tölskänrinne area looking like a backyard. The suggested buildings and traffic arrangements along the Vaajakoskentie road form urban street space. The atmosphere of the illustrations is sympathetic and the proposed developing solutions of the nearby environment are of high quality. näkymä Kauppatorille view towards Kauppatori market place kokonaissuunnitelma overall plan 1: ARKKITEHTUURIKILPAILUJA ARKKITEHTUURIKILPAILUJA

12 Kkunniamaininta honourable mention Raami tekijät authors Jaakko Kallio-Koski, arkkit. SAFA architect SAFA Kari Nykänen, arkkitehti SAFA architect SAFA avustajat assistants Heikki Muntola, arkkit. ylioppilas student of archit. Jorma Hämäläinen, liikenneinsinööri traffic engineer tekijänoikeudet copyright Jaakko Kallio-Koski, arkkit. SAFA architect SAFA Kari Nykänen, arkkitehti SAFA architect SAFA maankäyttökaavio land use diagram 1: näkymä torille view towards market place Toimiva kokonaisuus, jossa omaleimaiset alueet on yhdistetty toisiinsa luontevasti. Reitti keskustasta rantaan on urbaani ja yllätyksellinen. Rakentamisen sijoittelu on varmaotteista ja rohkeaa. Tuloksena on mittakaavaltaan miellyttävä ympäristö. Keskusta-alueella sekä Vessmanninmäellä ruutukaavaa on tulkittu rennolla, vapaamuotoisella tavalla. Tämän kääntöpuolena on paikoin sekavuus ja väljä katutila. Alueen liittyminen Kakaravaaran pientaloihin on jyrkkä. Pandan alue on hyvin jäsennelty, vaikka rakentaminen on suhteellisen varovaista. Uusi pientaloalue on ansiokkaasti sopeutettu vanhaan ja tehtaiden laajennukset ovat onnistuneita. Saapuminen Leppävedentieltä Vaajakoskentien kiertoliittymään on arkinen. Kävelysilta rantaan liittää alueet hyvin toisiinsa. Rantaan on luotu miellyttäviä aukioita ja toimintoja. Rantarakentaminen on viety veden ääreen ja sen ylitse, mikä on raju toimenpide ajatellen rantapuiston historiaa. Maisemaan avautuvat rantakorttelit ovat persoonallisia mutta yksittäisinä rakennuksina arkkitehtuuriltaan aggressiivisia. A functional entity in which the distinctive areas have been connected to each other in an individual way. The way from the city core to the shore is urban and full of surprises. The location of the construction is certain and brave. As a result the dimension of the environment is pleasant. The rectangular street layout both on the urban core area and on the Vessmanninmäki area is interpreted in a relaxed and free design. The other side of the coin is a partially chaotic and wide street space. The linking of the area to the Kakaravaara detached houses forms a sharp distinction. The area of the Panda sweets factory is well organized, even though the construction is quite prudent. The new area of detached houses is meritoriously integrated to the old area and the enlargements of the factories are successful. The arrival from the Leppävedentie route to the roundabout of the Vaajakoskentie route is ordinary. The pedestrian bridge to the shore connects the areas very well to each other. Pleasant open places and functions have been created to the shore. The construction on the shore has been prolonged to the waterline and even over it, a radical measure considering the history of the park by the shore. The quarters by the shore which open to the scenery are distinctive, but form aggressive architecture as individual buildings. kokonaissuunnitelma overall plan 1: ARKKITEHTUURIKILPAILUJA ARKKITEHTUURIKILPAILUJA

13 Kkunniamaininta honourable mention Viiskulma tekijät authors Antti Moisala, arkkitehti architect Kimmo Ylä-Anttila, arkkit. SAFA architect SAFA avustaja assistant Tapio Kangasaho, arkkit. ylioppilas student of archit. Arkkitehtistudio M&Y Moisala & Ylä-Anttila tekijänoikeus copyright Arkkitehtistudio M&Y Moisala & Ylä-Anttila maankäyttö- ja liikennekaavio land use and traffic network diagram 1: Poikkeuksellinen ehdotus, jossa Vaajakosken ongelmakohdat on onnistuttu ratkaisemaan luontevalla ja tasapainoisella tavalla. Ehdotuksen kaupunkikuvallinen identiteetti on vahva ja tekijän näkemys alueen kehittämisestä looginen. Työssä pienet yksityiskohdat huomioivat olemassa olevaa kaupunkirakennetta ja kertovat eläytymisestä paikkaan. Korttelit ovat mittakaavaltaan hallittuja ja vaihtelevia. Kaupungillaliikkujaa johdatellaan aukiolta toiselle, ja merkkirakennukset sijoittuvat onnistuneesti julkiseen tilaan. Uudet katujen linjaukset ottavat huomioon vanhat reitit, ja keskustasta syntyy rannan ja urheilukampuksen yhdistävä kävelykatujen verkosto. Katutilojen kokoja olisi ollut syytä tarkastella kriittisemmin. Kilpailussa yleisesti haasteellinen Pandan alue on yhdistetty keskustaan onnistuneesti, yksinkertaisin keinoin. Kiertoliittymään rajautuva väljä tori olisi uudelleen jäsenneltynä kehityskelpoinen. Ranta-alue on rakennettu johdonmukaisesti. Ajatus virran sivu-uomasta ja uimarannasta on järjettömyydessään viehättävä. Vaajakoskentien varressa tekijän ote on väljentynyt. An exceptional proposal which has succeeded to solve the problems of Vaajakoski in a natural and balanced way. The townscape identity of the proposal is strong and the author s vision of the development of the area is logical. The small details in the work observe the existing urban structure and tell that the author has set himself into the competition area. The dimensions of the quarters are controlled and varying. The urban stroller is lead from one open place to another and the significant buildings are placed in a successful way in the public space. The new lines of the roads take the old routes into account and the urban core is formed into a network of pedestrian streets between the shore and the sports campus. The size of the street spaces should have needed a more critical examination. In the competition the generally challenging area of the Panda sweets factory has been combined to the urban core in a successful and simple way. The wide open place by the traffic roundabout would be viable if it were reorganized. The area by the shore is built in a logical way. The idea of an off-stream and a bathing beach is attracting in its foolishness. The author s grip has loosened along the Virrankoskentie route. kokonaissuunnitelma overall plan 1: ARKKITEHTUURIKILPAILUJA ARKKITEHTUURIKILPAILUJA

14 Kkunniamaininta honourable mention Willy Wonka tekijät authors Petri Rouhiainen, arkkitehti SAFA architect SAFA Sampo Sikiö, arkkitehti SAFA architect SAFA Arkkitehtitoimisto Petri Rouhiainen Oy avustajat assistants Pekka Vehniäinen, arkkitehti SAFA architect SAFA Mika Koskela, arkkitehtiylioppilas student of archit. Antti Mentula, arkkitehti SAFA architect SAFA tekijänoikeus copyright Arkkitehtitoimisto Petri Rouhiainen Oy maankäyttö- ja liikennekaavio land use and traffic network diagram 1: Arkkitehtuuriltaan näyttävä työ, jossa on ansiokkaasti ideoitu erilaisia osakokonaisuuksia, etenkin keskusta-aluetta. Ehdotuksessa saavutetaan uutta imagoa pienillä ja realistisilla tavoilla, keskittämällä huomio muutamien rakennusten suunnitteluun. Juuri rakennussuunnittelun tasolla ehdotus esittääkin paljon uusia ideoita Vaajakosken kehittämiseen. Sille ei kuitenkaan synny toiminnallista tai rakenteellista kokonaisuutta, joka yhdistäisi eri osa-alueita. Ydinkeskustan alue on nostettu Vaajakosken selkeäksi toiminnalliseksi ytimeksi. Keskusta-alueen arkkitehtuuri on kansainvälisen tyylikästä ja muodostaa komean osakokonaisuuden. Vessmanninmäen perhepuisto liittyy siihen kauniisti. Urheilutalon purkaminen on virhe. Tilalle rakennettu liikuntahalli ei korvaa ainutlaatuista kulttuurirakennusta. Marketrakennus on tavanomaisesti sijoitettu ja estää hyvän yhteyden syntymisen rantaan. Rannasta puistoon työntyvä rakentaminen tekee puistoalueesta hieman ahtaan. Pandan tehtaan laajennusmahdollisuus on tässä ehdotuksessa kilpailulle harvinaisesti huomioitu. Työn esitystekniikka on hallittua ja selkeää. An impressive piece of work considering its architecture, in which the different subzones have been innovated in a meritorious way, which concerns especially the urban core area. A new image is attained through small and realistic measures, focusing the observation in the planning of some few buildings. Especially on the level of building design, the proposition presents many new ideas of the development of Vaajakoski. A functional and constructive entity which would connect different subzones is not, though, formed. The area of the urban core is accentuated as a clear, functional nucleus of Vaajakoski. The architecture of the city core is internationally elegant and forms an impressive part. The family park of the Vessmanninmäki is connected to it in a beautiful way. The demolishing of the Urheilutalo physical sports centre is an error. The sports centre that is constructed instead does not replace the unique cultural building. The supermarket building is located in a conventional way and blocks a good connection to the shore. The constructing penetrating from the shore to the park makes the park area a bit cramped. The extension possibility of the Panda sweets factory is observed in this entry in an exceptional way in the competition. The presentation technique is controlled and clear. kokonaissuunnitelma overall plan 1: ARKKITEHTUURIKILPAILUJA ARKKITEHTUURIKILPAILUJA

15 Vaajakosken keskustan arkkitehtuurikilpailu Architectural Competition for the Vaajakoski Centre of Population Vuoden 2009 alussa Jyväskylän maalaiskunta ja Korpilahti yhdistyivät Jyväskylän kaupunkiin. Uutta kaupunkia juhlistettiin suunnittelukilpailulla. Tarkoituksena oli parantaa Vaajakosken keskustan elinvoimaisuutta ja kehittää sitä viihtyisänä kaupungin osakeskuksena. jyväskylän kaupunki / kaavoitus ja tonttituotanto Kilpailualueen rajaus. Ydinkorttelit rajattuna sinisellä. The competition area marked in yellow, the central blocks in blue. Kilpailualue ilmasta. Aerial view of the competition area. POIMINTOJA KILPAILUOHJELMASTA Jyväskylän kaupunki järjesti yleisen arkkitehtuurikilpailun Vaajakosken keskusta-alueen suunnittelusta. Kilpailulla juhlistettiin vuoden 2009 alussa syntynyttä uutta Jyväskylää, jossa kaupunkiin yhdistyivät Jyväskylän maalaiskunta ja Korpilahti. Tarkoituksena oli parantaa Vaajakosken keskustan elinvoimaisuutta ja kehittää sitä viihtyisänä ja monipuolisena kaupungin osakeskuksena. Vaajakosken etäisyys Jyväskylän ydinkeskustasta on noin kuusi kilometriä. Kilpailualueella asukkaita on noin 400 ja Vaajakosken keskustan tuntumassa Maankäytön muotoutumista ovat ohjanneet alueen pinnanmuotojen lisäksi historialliset ja nykyiset kulkuväylät. Liikennerunkona toimivat rantoja seuraavat päätiet, rautatie itä länsisuunnassa sekä vesiväylä etelä pohjoissuunnassa. Vaajakoski on luonteva suunta täydennettäessä Jyväskylän seudun yhdyskuntarakennetta. Elinkeinojen kannalta sen vahvuustekijöitä ovat teollinen perintö ja logistinen sijainti, asumisen ja palveluiden osalta taas maisemat ja luonto sekä olemassa oleva infrastruktuuri. Vaajakosken tunnettuus ja yleisimago on pääosin perustunut pitkään teolliseen historiaan ja erityisesti SOK:n tehtaisiin. Paikan henkeen on sisältynyt voimakas yhteiskunnallinen ja poliittishistoriallinen ulottuvuus, joka on peräisin sekä työväenliikkeestä että porvarillisesta osuustoiminta-aatteesta. Vaajakoski edustaa keskisuomalaista maisemaa komeimmillaan. Se sijaitsee kahden Palkintolautakunta piti kilpailun tasoa hyvänä. Suunnittelutehtävä sekä asetetut lähtökohdat olivat haastavia, sillä kilpailun tavoitteita ei määritelty kovin yksityiskohtaisesti eikä ehdottomia reunaehtoja esitetty. Ehdotukset ovat lähtökohdiltaan hyvin erilaisia ja ratkaisut vaihtelevia. Palkintolautakunta painotti arvostelussaan seuraavia näkökohtia: - kestävä kaupunkisuunnittelu - kaupunkirakennustaiteellinen näkemyksellisyys ja kokonaisratkaisun toimivuus - yleiset liikenneratkaisut ja kilpailualueen simaisematyypin saumakohdassa, paikassa jossa Keiteleen reitin vedet laskevat Päijänteen pohjoispäähän. Asutus sijoittuu korkeiden metsäselänteiden suojaan, vaihtelevan muotoisten vesistöjen äärelle. Monimuotoinen maasto on rakentamiselle haasteellista. Alueen suurimmat ongelmat liittyvät eri alueiden liikenteellisten yhteyksien puutteeseen. Kilpailualue käsittää Vaajakosken nykyisen keskustan. Se sisältää neljä erityyppistä osaaluetta, jotka ovat Vessmanninmäki, Liikuntakeskus, Pandan makeistehtaan ja asemanseudun alue sekä Virranranta. Vessmanninmäen alueella voidaan lisäksi erottaa ydinkorttelien alue, jolle on sijoittunut pääosa Vaajakosken kaupallisista ja julkisista palveluista. Se on myös merkittävä työpaikkakeskittymä. Kilpailualueen maanomistusolot ja nykyiset kaavat eivät rajoita kilpailuehdotusten ratkaisuja. Tällä hetkellä alueen liikenteellinen pääväylä on Vaajakoskentie, jonka liikennemäärät ovat huomattavat. Vaajakosken teollinen perintö liittyy Pandan tehtaaseen, sahateollisuuteen sekä osuustoiminta-aatteeseen. Vessmanninmäen suojellut funkistalot ja Virranrannan tuntumassa olevat teollisuusrakennukset muistuttavat tästä historiasta. Kilpailun tavoitteena oli löytää Vaajakosken keskustalle kestävään kehitykseen suuntaava ratkaisu. Vaajakosken osa-alueet tuli yhdistää liikenteellisesti ja maisemallisesti toisiinsa. Samalla niiden omaa roolia tuli tukea toiminnan, tiiveyden, korttelirakenteen ja julkisten tilojen suunnittelulla. Liikennejärjestelyjä tuli parantaa kokonaisuutena, kytkemällä osa-alueet toisiinsa. Erityisesti kevyen liikenteen reittejä tuli lisätä ja niiden jatkuvuutta ja turvallisuutta parantaa. Liike-elämän ja julkisten palveluiden toimijoille tuli tarjota riittävästi sopivan kokoisia tiloja, lomittain asumisen kanssa. Kivijalkakauppojen säilyttämisen merkitys keskustan identiteetille oli huomioitava. Kilpailijoiden toivottiin esittävän uusia näkemyksiä yhteisöllisyyttä tukevista paikoista, niiden tunnelmasta ja toteutuksesta. Kilpailussa etsittiin keinoja hyödyntää paremmin maaston muotoja ja samalla tarjota näkymiä maisemaan. Myös historiallinen näkökulma tuli huomioida luotaessa omaleimaista tulevaisuuden kaupunkiympäristöä. Asumista tukevia kaupallisia ja julkisia palveluja tuli sijoittaa alueelle. Poimintoja arvostelupöytäkirjasta säiset liikenneyhteydet - osa-alueiden omaleimaisuus ja identiteetti - historian ja maiseman huomioiminen - maastonmuotoja hyödyntävät ratkaisut - inhimillisen mittakaavan ymmärtäminen. Kilpailun arvostelussa korostui Vaajakosken keskustan kaupunki- ja maisemarakenteen kokonaisratkaisun merkitys. Kilpailuehdotusten kehityskelpoisuutta pidettiin tärkeämpänä kuin yksityiskohtien virheettömyyttä. Pääsääntöisesti ehdotuksista oli löydettävissä kaksi erityyppistä näkökulmaa alueiden yhdistämiseen; selvä akselin suuntainen sommitelma tai eri tavoin vapaamuotoinen reitistö. Kaupunkitilallisesti ehdotukset vaihtelivat vapaasta sommittelusta ruutukaavaan, perinteiseen kylärakenteeseen tai yhtenäiseen kokonaisratkaisuun. Kilpailu osoitti, että uuden täydennysrakentamisen sovittaminen Vaajakosken keskustan yhteyteen on mahdollista toteuttaa monin tavoin. Palkintolautakunta käsitteli arvostelussaan keskustaa yhtenäisenä toiminnallisena ja kaupunkirakenteellisena kokonaisuutena. Ehdotuksissa oli useita toteuttamiskelpoisia ideoita keskustan elävöittämiseksi. Parhaina pidettiin ratkaisuja, joissa uudet, toiminnallisesti monipuoliset korttelit täydensivät olemassa olevaa kaupunkirakennetta, huomioiden perinteisen rakentamisen mittakaavan ja paikan hengen. Ydinkeskustan osalta luonteviksi osoittautuivat olemassa olevaa ruutukaavaa täydentävät ja mukailevat ratkaisut. Yhteyksien järjestäminen aseman ja Pandan alueelta Virranrantaan osoittautui kilpailun keskeiseksi haasteeksi. Parhaissa ehdotuksissa uusi liikerakennus, asemanseutu ja Pandan kortteli muodostivat yhtenäisen kokonaisuuden, joka toimi linkkinä keskustan ja Virranrannan välille sekä aktiivisena osana uutta kaupunkirakennetta. Monen ehdotuksen pääideana oli voimakkaan kävely- ja näkymäakselin rakentaminen keskustasta Virranrantaan. Kulttuuriympäristön täydentäminen uudella rakentamisella osoittautui monelle kilpailijalle vaikeaksi. Radansuuntainen ja Naulatehdasta täydentävä korttelirakenne tuntui luontevalta ratkaisulta. Riittävän avoimen julkisen rantapuiston säilyttäminen katsottiin hyväksi. Kilpailussa nousi esiin osa-alueiden erilaisuus, joka heijastui kortteliratkaisuihin ja arkkitehtuuriin. Erot keskustan ja Virranrannan ratkaisuiden välillä koettiin positiivisina, ja alueiden erilaiset identiteetit saivat näkyä arkkitehtuurissa. Suurimmassa osassa ehdotuksista oli hyödynnetty kilpailualueen maastonmuotoja ja sijoitettu rakentaminen kaupunki- ja maisemakuvallisesti edullisimpiin paikkoihin. Monissa ehdotuksissa esitettyä lähijunaliikenteen aloittamista olisi syytä selvittää tulevaisuudessa. Kilpailutyöt olivat julkisesti yleisön nähtävillä ja kommentoitavissa kilpailun internet-sivuilla ehdotusten arvostelun ajan. Kilpailuaineisto herätti laajaa kiinnostusta ja tuotti etenkin maisema- ja lähiympäristösuunnittelua sekä uuden marketin sijaintia koskevia rakentavia kommentteja. Yleisöpalaute tuki palkintolautakunnan arviointityötä. Palkintolautakunta päätti yksimielisesti antaa ensimmäisen palkinnon euroa ehdotukselle Viilto, toisen palkinnon euroa ehdotukselle Cittadina ja kolmannen palkinnon euroa ehdotukselle Current sekä lunastaa eurolla ehdotukset Alea ja Tumma suklaa. Lisäksi annettiin kunniamaininnat ehdotuksille Viiskulma, Raami, Willy Wonka ja Karamelli. Palkintolautakunta suositteli alueen jatkosuunnittelun jatkamista yhdessä kilpailun voittaneen työryhmän kanssa. Myös muissa palkituissa ehdotuksissa esitettyjä ratkaisuja voidaan ottaa huomioon tulevassa kaavoituksessa ja suunnittelussa. ark Excerpt from the COMPETITION PROGRAM The City of Jyväskylä arranged an open architectural competition for the planning of the centre of the Vaajakoski urban area. The competition celebrated the new city of Jyväskylä, which was generated in the beginning of the year 2009, when the rural community of Jyväskylä and the area of Kor-pilahti were annexed to the city. The aim of the competition was to ameliorate the viability of the centre of Vaajakoski and to develop the area as a pleasant environment and as a multifunctional subarea of the city. The distance from the city centre of Jyväskylä to Vaajakoski is about six kilometres. There are about 400 inhabitants in the competition area and about inhabitants in the near proximity of the Vaajakoski urban area. The formation of the land use has been guided, except of the landscape forms, by the historical and existing routes. The main routes which follow the shores, the east-west directed railway, and the southnorth directed waterway function as a main traffic structure. Vaajakoski is a natural direction when 28 ARKKITEHTUURIKILPAILUJA ARKKITEHTUURIKILPAILUJA

16 kaisa hyyti kaisa hyyti Virranranta Naissaaresta nähtynä. View from Naissaari towards Virranranta. Näkymä Vaajakoskentieltä Konttisentielle. Oikealla vanha harjatehdas. View towards Konttisentie road. On right side old factory. filling up the urban structure of the region of Jyväskylä. When considering the sources of livelihood, the industrial legacy and logistical location are the strengths of the area, as from the part of housing and services the strength is formed by the landscape and nature as well as the existing infrastructure. The recognition and overall image of Vaajakoski has in major part been founded on a long industrial history and particularly on the industries of the SOK Corporation. A strong social and politico-historical dimension, which derives from both the labour movement as from the bourgeois cooperative movement, has been included in the Genius Loci. Vaajakoski presents a landscape in the Middle of Finland at its most impressive form. It is situated in the joint of two landscape types, at a place where the waters of the Keitele canal route flow to the North end of Päijänne Lake. The housing settlement is located in the protection of high ridges covered with forest, by waterways of varying form. The manifold terrain is challenging to build. The biggest problems of the area are connected with the lack of traffic connections between different areas. The competition area includes the existing centre of Vaajakoski. It comprises four different types of zones: these are the Vessmanninmäki area, the Centre of physical exercise (Liikuntakeskus), the area of Panda sweets factory and the area around the railway central, and the Virranranta area. The urban core in the Vessmanninmäki area can also be distinguished as the most part of Vaajakoski commercial and public services are situated there. It is also an important area in which the workplaces are concentrated. Land ownership conditions and the existing urban plans do not limit the competition solutions in the competition area. At the moment the main traffic route of the area is the Vaajakoski route (Vaajakoskentie) the traffic amounts of which are considerable. The industrial legacy of Vaajakoski is connected to the Panda sweets factory, in sawmill industry and in the co-operative ideology. The protected functionalist residential houses on the Vessmanninmäki hill and the industrial buildings by the Virranranta shore remind of this history. The aim of the competition was to find a solution oriented to sustainable development for the Vaajakoski centre. The subzones of Vaajakoski were supposed to be connected to each other with traffic connections as well as by scenery. At the same time their independent role was supposed to be supported by planning functions, compactness, block structure and public spaces. Traffic arrangement was supposed to be improved in its entirety by connecting the subzones to each other. Especially the routes for the light traffic had to be increased and their continuity and safeness had to be improved. Sufficient amount of premises of appropriate size had to be offered for business actors and public services actors interspersed with residential premises. The significance of preserving the stores in the basements was to be observed for the identity of the urban core. It was desirable that the competitors show new visions for places supporting collectiveness, of their atmosphere and implementation. New ways of better utilization of terrain forms and at the same time of serving views to the landscape was searched for in the competition. The historical viewpoint was also to be observed in creating individual urban environment for the future. Commercial and public services that support dwelling was to be placed in the area. Extracts from the jury s report The jury considered that the level of the competition was good. The planning task and the starting point set were challenging because the aim of the competition was not defined in a very detailed way and unconditional limitations were not presented. The competition propositions were very different from their starting point and the solutions were varying. The jury emphasized in its evaluation the following aspects: - sustainable urban planning - vision on urban architecture and the functionality of the overall solution - general traffic solutions and the internal traffic connections in the competition area - individuality and identity of the subzones - observation of historical facts and landscape - entries which make good use of terrain forms - understanding human scale The significance of the overall solution of the urban and landscape structure of Vaajakoski Centre was emphasized in the evaluation of the competition. The viability of the entries was held more important than the flawless realization of the details. In a major part of the entries two different views of connecting the areas were found: a clear composition along an axis or a route which is free in its form in different ways. Considering the urban space, the entries varied from free composition to rectangular street layout, to traditional village structure, or to a united overall solution. The competition showed that it is possible to realize the adaption of the new complementary construction in connection with the urban core of Vaajakoski in many ways. In its evaluation of the centre the jury dealt with it as a complete functional whole and as an integrated urban structure. Among the entries there were many feasible ideas to enliven the centre. The solutions in which new functionally versatile quarters complemented the existing urban structure taking in account the traditional scale of construction and the Genius Loci, were held as the best solutions. Considering the part of the urban core; the solutions that complemented and adhered to the existing rectangular street composition showed to be natural. To arrange connections between the railway station and the Panda sweets factory area to Virranranta showed to be the central challenge of the competition. In the best entries the new commercial building, the area around the station and the quarter of the Panda sweets factory formed a united integrity which functions as a link between the centre and Virranranta and as an active part of the new urban structure. The central idea of many entries was to build a strong walkway and street scene axis from the centre to Virranranta. To complement cultural environment with new construction proved to be difficult for many competitors. A structure of quarters which are parallel to the railway and complete the quarter of Naulatehdas seemed to be a natural solution. To preserve a public park by the shore which has a sufficiently open view was approved. The difference between the subzones that affected the planning of the quarters and the architecture was brought up in the competition. Differences between the solutions of the urban core and Virranranta were considered positive and the different identities of the areas were allowed to be seen in the architecture. In the major part of the entries the terrain forms of the competition area were put to good use and the construction was placed on more advantageous locations considering the urban and landscape scenery. In many entries the presented start of the commuter train traffic should be considered in the future. The competition entries were displayed publicly and were possible to comment on the internet website of the competition during the evaluation of the entries. The competition material caused broad interest and produced especially constructive comment on landscape and immediate neighbourhood planning as well as on the location of the new supermarket store. The public feed-back supported the evaluation work of the jury. The jury decided unanimously to award the first price of euros to the entry named Viilto, the second price of euros to the entry named Cittadina, and the third price of euros to the entry named Current and to purchase with euros the propositions Alea and Tumma suklaa. In addition, honorary mentions were given to the entries Viisikulma, Raami, Willy Wonka, and Karamelli. The jury recommend that further planning of the area should be continued together with the winning work group of the competition. Even solutions which are presented in other prizewinning entries may be considered in future city planning and planning. ark TIEDOT KILPAILUSTA competition facts Vaajakosken keskustan arkkitehtuurikilpailu Architectural Competition for the Vaajakoski Centre of Population järjestäjä organizer Jyväskylän kaupunki City of Jyväskylä kilpailuaika competition period kilpailun ratkaisu competition result ehdotusten lukumäärä number of entries 40 palkintolautakunta jury kilpailun järjestäjän nimeämänä named by competition organizer Markku Andersson, kaupunginjohtaja, palkintolautakunnan puheenjohtaja major, chairman of the competition jury Veijo Koskinen, kaupunginhallituksen puheenjohtaja chairman of the city board Aimo Asikainen, kaupunkirakennelautakunnan puheenjohtaja chairman of the town planning and construction board Ilkka Halinen, kaupunginarkkitehti, arkkitehti SAFA city architect, architect SAFA Tuija Solin, apulaiskaupunginarkkitehti assistant city architect, architect SAFA Anne Sandelin, arkkitehti SAFA, asemakaava-arkkitehti city planning architect, architect SAFA Mervi Savolainen, arkkitehti SAFA, kilpailun sihteeri architect SAFA, secretary of jury Suomen Arkkitehtiliiton nimeäminä appointed by Finnish Association of Architects Jussi Murole, arkkitehti SAFA architect SAFA Vesa Humalisto, arkkitehti SAFA architect SAFA 30 ARKKITEHTUURIKILPAILUJA ARKKITEHTUURIKILPAILUJA

17 ilpailut 1991 Kun ranta-alue keskustan vieressä vapautui teollisuuskäytöstä 1980-luvulla, Haminan kaupunki järjesti arkkitehtuurikilpailun keskustan laajentamiseksi. Arkkitehti Ilmari Lahdelman ehdotus sai ensimmäisen palkinnon. arkkitehti Laadukasta ja kestävää arkkitehtuuria Arkkitehtuurikilpailu on hyvä keino hankkia vaihtoehtoisia ratkaisuja mitä erilaisimpiin suunnittelutehtäviin. Se on työväline, kun halutaan varmistaa rakentamisen laatu ja haetaan tuoreita näkökulmia. Kilpailun kautta suunnittelutehtävä tulee valotetuksi monipuolisesti ja päätöksenteon pohjaksi saadaan useita vaihtoehtoja. Arkkitehtuurikilpailu on menettely, jossa usealta suunnittelijalta pyydetään samanaikaisesti ehdotus samasta suunnittelutehtävästä. Järjestäjän asettamat tavoitteet ovat aina lähtökohtana. Tehtävänasettelu määritetään kilpailuohjelmassa. Yleinen kilpailu antaa hyvät mahdollisuudet löytää innovatiivisia ideoita ja toteuttaa laadukasta arkkitehtuuria. Käyttöön saadaan suuri työpanos, sillä ehdotuksia jätetään yleensä useita kymmeniä, jopa yli sata. Yleinen arkkitehtuurikilpailu on kaikille avoin. Palkintolautakunta, jonka jäsenet valitsee kilpailun järjestäjä ja Suomen Arkkitehtiliitto, tutkii ehdotukset, arvioi tuloksen ja valitsee palkittavat työt. Järjestäjä tekee aina lopulliset päätökset hankkeen toteuttamisesta ja suunnittelijavalinnasta. Suomen Arkkitehtiliiton kilpailupalvelu: kilpailut@safa.fi puh. (09) arkkitehtuurikilpailuja ARCHITECTURAL COMPETITIONS IN FINLAND päätoimittaja editor-in-chief JORMA MUKALA toimitus ja taitto editing and layout Pauliina Ilonoja käännös translation tildabild julkaisija publisher Suomen Arkkitehtiliitto Finlands Arkitektförbund SAFA Finnish Association of Architects yhteystiedot contact information SAFA Runeberginkatu 5, FI Helsinki, Finland puh. tel (0) fax +358 (0) irtonumero single copy EUR 5 (sis. alv / inc. VAT 22 %) painopaikka printers Forssa Print 2010 ISSN Arkkitehti-lehden irtoliite Published with Finnish Architectural Review