PYÖRREPERÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS, YLIVIESKA MELU- JA TÄRINÄSELVITYS

Transkriptio

1 Vastaanottaja Ylivieskan kaupunki Asiakirjatyyppi Melu- ja tärinäselvitys Päivämäärä Viite PYÖRREPERÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS, YLIVIESKA MELU- JA TÄRINÄSELVITYS

2 PYÖRREPERÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS, YLIVIESKA MELU- JA TÄRINÄSELVITYS Päivämäärä Laatija Tarkastaja Sakari Ruokolainen Niko Karjalainen Viite Ramboll Kirjastokatu Kuopio T F

3 MELU- JA TÄRINÄSELVITYS SISÄLTÖ 1. Yleistä 1 2. LÄHTÖKOHDAT Kohteen sijainti Maaperätiedot Raideliikennetiedot Tieliikennetiedot 3 3. TÄRINÄSELVITYS Yleistä Arviointitason 1 mukainen arviointi Arviointitason 2 mukainen arviointi Tärinän vertailuarvot Junaliikenteen aiheuttaman tärinän arviointi Laskennan tulokset 7 4. Meluselvitys Laskentaohjelma Maastomallin lähtötiedot Liikenteen lähtötiedot Melulaskennat Sovellettavat ohjearvot Tulokset Melutasot ulkona Melutasot sisällä Johtopäätökset ja tulosten tulkinta 10 LIITTEET Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 Nykyliikenne, melualueet päivällä L Aeq7-22 Nykyliikenne, melualueet yöllä L Aeq22-7 Ennusteliikenne, melualueet päivällä L Aeq7-22 Ennusteliikenne, melualueet yöllä L Aeq22-7

4 1 1. YLEISTÄ Tämä melu- ja tärinäselvitys liittyy Ylivieskan kaupungin Pyörreperän kaupunginosan asemakaavan muutokseen. Tarkasteltavat asemakaavan muutokset koskevat kaupunginosan kortteleita 4, 5 ja osaa korttelista 6, kortteleita 28 ja 29 sekä niihin liittyviä katu- ja puistoalueita. Tämän työn tarkoituksena on ollut selvittää kantatien 27, katuverkoston sekä Oulu-Seinäjokiradan liikenteen aiheuttamat melutasot ja raideliikenteen aiheuttamat tärinätasot kaavamuutosalueilla. Työ on tehty Ylivieskan kaupungin toimeksiannosta, jossa yhteyshenkilönä on ollut Eriia Laru. Ramboll Finland Oy:ssä työn projektipäällikkönä on toiminut ins.(amk) Niko Karjalainen. Meluselvityksen ja tärinäarvioinnin on laatinut ins.(amk) Sakari Ruokolainen. 2. LÄHTÖKOHDAT 2.1 Kohteen sijainti Selvityksen kohteena olevat alueet sijoittuvat Ylivieskan kaupungin keskustan eteläpuolelle, Pyörreperän kaupunginosaan. Asemakaavamuutoksen alaisena olevien kortteleiden 4, 5 ja 6 alueella on tällä hetkellä kaupungin varikko ja asuinkiinteistöjä. Kaavoitettavien kortteleiden 28 ja 29 alueella on tällä hetkellä rakentamatonta peltoa. Selvitysalueen sijainti on esitetty kuvassa 2.1. Kuva 2.1. Selvitysalueen sijainti

5 2 2.2 Maaperätiedot Maaperätulkinta pohjautuu Geologian tutkimuskeskuksen julkaisemaan Ylivieskan maaperäkarttaan sekä varikkoalueella heinäkuussa 2011 suoritetun maaperän pilaantuneisuustutkimuksen (Ramboll Finland Oy, tutkimusraportti, ) yhteydessä tehtyihin aistinvaraisiin havaintoihin. GTK:n maaperäkartoilla on esitetty maaperä pääasiassa vain ylimmän noin 1 metrin paksuiselta osalta. Kartoissa noudatetaan rakennusteknistä (RT) maalajiluokitusta. GTK:n maaperäkartan (GEOKARTTA, 1:20 000, peruskarttalehti ) perusteella kaavamuutosalueen maaperä on kaavoitettavien kortteleiden 4, 5 ja 6 alueella hienoa hietaa ja hiesua ja kortteleiden 28 ja 29 alueella hietaa ja hiesua. Juna-rata kaavoitettavien alueiden kohdalla on hienoa hietaa ja hiesua. Yleispiirteinen maaperäkartta selvitysalueelta on esitetty kuvassa 2.2. Kuva 2.2. Yleispiirteinen maaperätieto (GTK, GEOKARTTA). Pilaantuneisuustutkimuksessa heinäkuussa 2011 tehtyjen aistinvaraisten havaintojen perusteella kohteen maaperä on noin 0,5 metrin paksuisen sorakerroksen alla pääosin silttiä noin 1,5 metriin asti, josta eteenpäin maalaji muuttuu saveksi. Aistinvaraisesti tehdyn maalajitarkastelun epävarmuutta lisää se, että kokemusperäisesti maalaji arvioidaan aistinvaraisesti yleensä todellisuutta hienorakeisemmaksi. 2.3 Raideliikennetiedot Pyörreperän alue sijoittuu Seinäjoki-Oulu radan varteen, jossa kulkee sekä pika- että tavarajunaliikennettä. Kaavoitettavien alueiden rakennuspaikat ovat lähimmillään noin 160 metrin etäisyydellä pääradasta kortteleissa 4 ja 5 ja noin 320 metrin etäisyydellä korttelissa 28. Junaliikenteen määrät, junapituudet ja nopeudet nykytilanteessa ja ennustetilanteessa vuonna 2025 on esitetty taulukossa 2.1. Junaliikenteen tiedot nykytilanteessa perustuvat Kokkola-

6 3 Ylivieska-radan kaksoisraidehankkeen yleissuunnitelmassa vuonna 2008 laskettuihin määriin sekä VR Oy:n aikataulusta tarkastettuihin muuttuneisiin määriin. Junaliikennetiedot ennustetilanteessa (2025) perustuvat Kokkola-Ylivieska-radan kaksoisraidehankkeen yleissuunnitelmassa vuonna 2008 laskettuihin määriin. Taulukossa 1 esitetyt junien nopeudet ovat eri junatyyppien maksiminopeuksia. Oy VR Track Ab:n Oulun ohjauskeskuksesta saatujen tietojen perusteella kaavoitettavien alueiden kohdalla junien nopeusrajoituksena on 80 km/h, jota on käytetty tärinäja melulaskelmissa. Taulukko 2.1. Junaliikenteen tiedot nyky- ja ennustetilanteessa. Nykytilanne Junatyyppi Junapituudet Nopeudet Junien lukumäärä (m) (km/h) Päivä (7-22) Yö (22-7) Henkilöjunat 18 6 Pendolino IC / P Yöjuna Tavarajunat Kotimainen tavarajuna Venäläinen tavarajuna Ennustetilanne 2025 Junatyyppi Junapituudet Nopeudet Junien lukumäärä (m) (km/h) Päivä (7-22) Yö (22-7) Henkilöjunat 18 6 Pendolino IC / P Yöjuna Tavarajunat Kotimainen tavarajuna Venäläinen tavarajuna Tieliikennetiedot Tieliikenteen määrät nykytilanteessa ja ennustetilanteessa saatiin Insinööritoimisto Liidea Oy:n (nyk. Ramboll Finland Oy) vuonna 2009 suorittamista liikennemäärälaskelmista. Nykyliikenteen määrät ovat vuodelta 2008 ja ennustetilanteen liikennemäärät vuodelta Ennustetilanteen liikennemäärät ovat tilanteesta, jossa alueelle on rakennettu suunniteltu junaradanalitus Närhitien kohdalta. nykyliikennemäärät on esitetty kuvassa 2.3 ja ennustetilanteen liikennemäärät kuvassa 2.4.

7 4 Kuva 2.3. Tieverkoston vuorokausiliikennemäärät vuodelta 2008 (nykytilanne). Kuva 2.4. Tieverkoston vuorokausiliikennemäärät ennustetilanteessa vuodelle 2030, kun radanalitus on tehty Närhitien kohdalta.

8 5 Liikennemääräarvioissa ei ole arvioita Puhurikadun ja Hakatien asemakaavamuutoksen mukaisista liikennemääristä. Puhurikadun liikennemääräksi arvioitiin 200 ajon./vrk nyky- ja ennustetilanteessa ja Hakatien liikennemääräksi nykytilanteessa Puhurikadun ja Pyörreperäntien välillä samoin 200 ajon./vrk. Nopeusrajoituksina käytettiin 60 km/h kantatiellä 27 (Savontie) ja 40 km/h muilla tieosuuksilla. 3. TÄRINÄSELVITYS 3.1 Yleistä VTT:n julkaisua "Suositus liikennetärinän arvioimiseksi maankäytön suunnittelussa, VTT Working Papers 50, Espoo 2006 käytetään Suomessa yleisesti liikennetärinän arvioinnissa. Julkaisussa esitetään tärinän arviointimenettely kolmella eri tarkkuustasolla. Arviointitasolla 1 tarkastelu perustuu kokemusperäisiin turvaetäisyyksiin, jossa huomioidaan maaperän ominaisuudet ja liikenteen tyyppi. Tarkastelulla selvitetään onko varsinainen värähtelytarkastelu lainkaan tarpeen. Arviointitaso 2 perustuu laskennallisiin arvoihin tai tarkistusluonteisiin tärinämittauksiin, jolloin liikenteen ja maaperän ominaisuudet voidaan ottaa tarkemmin huomioon. Arviointitasoa 2 suositellaan käytettäväksi, kun yleiskaavassa tai asemakaavassa rakentamista ohjataan yksityiskohtaisesti määrätyllä alueella ja arviointitason 1 perusteella alue on riskialuetta. Arviointitason 3 tarkastelu perustuu aina riittävän pitkäaikaisiin tärinämittauksiin. Tason 3 käyttöä tarvitaan, mikäli arviointitason 2 laskennallisella tarkastelulla ei saada riittävän luotettavaa kuvaa maaperän pystyvärähtelyn suuruudesta, tai halutaan rakentaa alueelle, jolla arviointitason 2 mukaan tärinä voi ylittää suositusarvon. 3.2 Arviointitason 1 mukainen arviointi Arviointitason 1 mukaiset turvaetäisyydet esitetään taulukossa 3.1. Jos suunniteltu asutus sijoittuu taulukon turvaetäisyyden ulkopuolelle, ei tarkempaa tärinäselvitystä tarvita. Taulukko 3.1 VTT:n ohjeen mukaiset turvaetäisyydet Suositeltava Liikennetyyppi turvaetäisyys Pehmein maalaji väylän alla 500 m Tavarajunaliikenne (3500 tn, 90 km/h) Pehmeä maa 200 m Pikajunaliikenne (140 km/h) Pehmeä maa 100 m Tavara- ja pikajunat Kova maa 100 m Raskas maantieliikenne (100 km/h, sileä) Pehmeä maa 100 m Hidastetöyssyt, raskas liikenne (40 km/h) Pehmeä maa 50 m Raskas katuliikenne (40 km/h, sileä) Pehmeä maa 15 m * Raskas maantie- ja katuliikenne (myös töyssyt) Kova maa * Ei koske väyliä, joilla on vain tilapäisesti raskasta liikennettä Koska tarkasteltavan kohteen maaperä on pehmeän ja kovan maan raja-alueella ja junaradalla on tavarajunaliikennettä, ei 165 metrin etäisyys lähimpään rakennuspaikkaan ole välttämättä riittävä ja alueen tärinätasoa tutkittava tarkemmin. Tarkempi, arviointitason 2 mukainen tarkastelu tehdään laskentamallin avulla.

9 6 3.3 Arviointitason 2 mukainen arviointi Tärinän vertailuarvot Tärinän aiheuttamaa mahdollista haittaa asuinmukavuudelle maankäytön suunnittelussa arvioidaan maanpinnan pystyvärähtelyn tunnusluvun vw,95 perusteella. Tunnusluku perustuu yksittäisten liikennetapahtumien suurimpiin värähtelyn tehollisarvoihin ja niiden perusteella laskettuun keskiarvoon ja hajontaan seuraavasti: vw,95 = 15 suurimman yksittäisen tapahtuman keskiarvo + 1,8 x 15 suurimman yksittäisen tapahtuman hajonta. Tilastollisesta luonteesta johtuen tunnusluku voidaan tarkasti määrittää vain pitkäaikaisten mittausten avulla. Arviointitason 2 mukaisessa tarkastelussa tunnusluvun vw,95 likiarvo voidaan arvioida kohdassa lasketun pystysuoran heilahdusnopeuden maksimin avulla kertomalla maksimitaso luvulla 0,4 0,6, riippuen värähtelyn dominoivasta taajuudesta. VTT:n ohjeistuksen mukaan asuintiloissa esiintyvä värähtely arvioidaan kertomalla maanpinnan pystyvärähtelyn tunnusluku vw,95 rakennuksen tyypistä riippuvalla kertoimella. Kerroin on 2,0 lukuun ottamatta seuraavia tapauksia, joille kerroin on 1,0: Rakennuksen lattiat ovat maanvaraiset. Rakennus on yksikerroksinen ja perustettu paaluille. Rakennus on vähintään 5-kerroksinen. VTT:n ohjeistuksessa rakennuksille on annettu suositus rakennusten värähtelyluokituksesta värähtelyn häiritsevyyden suhteen (taulukko 3.2). Suositus perustuu Norjalaiseen tärinäluokitukseen NS 8176 (1999) VTT:n mittauksiin. Taulukko 3.2 Rakennusten värähtelyluokitus häiritsevyyden arvioinnissa Värähtelyluokka Kuvaus värähtelyolosuhteista vw,95 (mm/s) A Hyvät asuinolosuhteet (Ihmiset eivät yleensä havaitse värähtelyitä) 0,10 B Suhteellisen hyvät asuinolosuhteet (Ihmiset voivat havaita värähtelyt, mutta ne eivät ole häiritseviä) C Suositus uusien rakennusten ja väylien suunnittelussa (Keskimäärin 15 % asukkaista pitää värähtelyitä häiritsevinä ja voi valittaa häiriöistä) D Olosuhteet, joihin pyritään vanhoilla asuinalueilla (Keskimäärin 25 % asukkaista pitää värähtelyitä häiritsevinä ja voi valittaa häiriöistä) 0,15 0,30 0, Junaliikenteen aiheuttaman tärinän arviointi Laskentamallina käytettiin VTT:n julkaisussa "Suositus liikennetärinän arvioimiseksi maankäytön suunnittelussa esitettyä ns. käsilaskentamenetelmää, joka perustuu Norjassa kehitettyyn puoliempiiriseen ennustemalliin. Mallissa huomioidaan sekä fysikaalinen teoria sekä laskentamallia varten tehdyt tärinämittaukset. Mallin avulla lasketaan raideliikenteestä aiheutuvan pystysuuntaisen tärinän heilahdusnopeuden maksimiarvo, jonka avulla määritetään tunnusluku vw,95.

10 7 Laskentamalli perustuu kaavaan joka kuvaa pystysuuntaisen tärinän heilahdusnopeuden maksimin (vz,max) leviämistä etäisyydelle D. Lausekkeessa v0 on maanpinnan pystysuuntaisen värähtelyn vertailuarvo etäisyydellä D0 radasta. Kerroin ks huomioi junan nopeuden, kg huomioi junan painon ja kr radan sekä sillä liikennöivän kaluston kunnon. Tässä selvityksessä laskenta tehtiin seuraavilla arvoilla: Vertailuheilahdusnopeutena v0 käytettiin taulukoitua arvoa normaalille koheesiomaalajille (siltti) (lukuarvo 1,2 mm/s), etäisyyseksponenttina B käytettiin samaten taulukoitua arvoa normaalille koheesiomaalajille (lukuarvo 1,0). kr:n arvona käytettiin lukuarvoa 1,3 (uusi, moniraiteinen rata), koska Kokkola-Ylivieska-välin kaksoisraidehanke on tarkoitus valmistua lähivuosina. Laskenta tehtiin tavarajunille, joiden paino on 3500 t ja nopeus 80 km/h. Perusyhtälön käyttöön sisältyvän epävarmuuden huomioimiseksi käytettiin laskutuloksen kertoimena varmuusluvun F suositusarvoa 2 (minimiarvo 1,5). Saatu tulos vz,max (mm/s) kerrottiin alueen maaperän dominoivan taajuuden perusteella luvulla 0,4, jolloin tulokseksi saatiin värähtelyn tunnusluvun likiarvo vw,95 (mm/s). Tunnusluku kerrottiin rakennuksiin siirtyvän värähtelyn arvioimiseksi rakennustyypistä riippuvalla kertoimella Laskennan tulokset Laskennan tulokset on esitetty kuvassa 3.1. Kuva 3.1. Raskaan tavarajunan aiheuttama tärinä metrin etäisyydellä pääraiteesta. Tulosten perusteella tavarajunan aiheuttama tärinä ylittää värähtelyluokan C mukaisen arvon 0,30 mm/s alle 130 metrin etäisyydellä pääraiteesta sijaitsevissa kohteissa. Tarkasteltavan ase-

11 8 makaava-alueen lähimmät rakennuspaikat kortteleissa 4 ja 5 sijaitsevat n. 160 metrin etäisyydellä raiteesta, jolloin aiheutunut tärinä on 0,25 mm/s. Korttelin 28 rakennuspaikka sijaitsee noin 320 metrin etäisyydellä pääradasta, jolloin aiheutunut tärinä on 0,13 mm/s. 4. MELUSELVITYS 4.1 Laskentaohjelma Melulaskennat on tehty Datakustik CadnaA 4.2 laskentaohjelmistolla, käyttäen pohjoismaista tie- ja raideliikennemelun laskentamallia. Ohjelma on aluelaskentamalli, joka laskee melutasot vähän ääntä vaimentavissa olosuhteissa (lievä myötätuuli melulähteestä laskentapisteeseen ja pieni lämpötilainversio). Malliin syötetään lähtötietoina mm. laskenta-alueen maastonmuodot sekä äänilähteiden melupäästötiedot. Syötettyjen maastotietojen perusteella mallinnusohjelma muodostaa kolmiulotteisen maastomallin. Maastomallin päälle sijoitetaan melun laskentapisteverkko. Ohjelma laskee kullekin laskentaverkon pisteelle melun A-painotetun keskiäänitason (LAeq). Keskiäänitasot saadaan laskettua päivä- ja/tai yöajalle. Ohjelma esittää tulokset graafisesti (väreinä ja/tai viivoina) meluvyöhykkeittäin esimerkiksi 5 db:n välein. 4.2 Maastomallin lähtötiedot Lähtötietoina on maastomallin osalta käytetty Ylivieskan kaupungin kantakartan numeerista korkoaineistoa. Laskenta-alueella sijaitsevien rakennusten korkotiedot saatiin Ylivieskan kaupungin toimittamasta laserkeilausaineistosta. Laskennassa jätettiin huomioimatta alueen puusto, koska sen oletettiin vaikuttavan vain vähän melulaskennan tuloksiin. 4.3 Liikenteen lähtötiedot Liikenteen lähtötiedot raideliikenteen osalta on esitetty kohdassa 2.3 ja tieliikenteen osalta kohdassa 2.4. Laskennassa ei ole otettu huomioon veturitallien edustan raideliikennettä, koska se on vähäistä ja junien nopeudet veturitallien alueella ovat erittäin alhaisia. 4.4 Melulaskennat Laskennat on tehty ohjearvomäärittelyn mukaisesti ekvivalenttimelutasona LAeq klo 7-22 ja klo 22-7 väliselle ajalle vuoden asemakaavamuutoksen mukaisella tieverkolla nykytilanteessa ja vuoden 2030 ennusteliikennemäärillä. Laskentapisteverkossa pisteiden välinen etäisyys on ollut 10 metriä. Laskentapisteen korkeus on 2 metriä maanpinnasta. 4.5 Sovellettavat ohjearvot Toiminnasta aiheutuvia melutasoja verrataan valtioneuvoston päätöksessä 993/1992 annettuihin melutasojen ohjearvoihin (A-painotettu keskiäänitaso, LAeq). Asetuksen mukaiset ohjearvot ulkomelulle on esitetty taulukossa 4.1 ja sisämelulle taulukossa 4.2.

12 9 Taulukko 4.1. Valtioneuvoston päätöksen (993/1992) mukaiset ulkomelutasojen ohjearvot. Melutasojen A-painotetut ohjearvot ulkona päivä- ja yöaikaan LAeq 7-22 db LAeq 22-7 db Asumiseen käytettävät alueet Virkistysalueet taajamissa ja niiden välittömässä läheisyydessä Hoito- ja oppilaitoksia palvelevat alueet Uudet asuinalueet, virkistysalueet, hoito- ja oppilaitoksia palvelevat alueet Loma-asumiseen käytettävät alueet, leirintäalueet, taajamien ulkopuoliset virkistys- ja luonnonsuojelualueet Taulukko 4.2. Valtioneuvoston päätöksen (993/1992) mukaiset sisämelutasojen ohjearvot. Melutasojen A-painotetut ohjearvot sisällä päivä- ja yöaikaan LAeq 7-22 db LAeq 22-7 db Asuin-, potilas- ja majoitushuoneet Opetus- ja kokoontumistilat 35 - Liike- ja toimistohuoneet 40 - Jotta melumittausten tai -mallinnusten tuloksia voidaan vertailla VNp:n ohjearvoihin, on selvitettävä, onko melu luonteeltaan impulssimaista tai kapeakaistaista. Impulssimaisuuden ja kapeakaistaisuuden lisäys mitattuun tai mallinnettuun äänitasoon on 5 db. Tie- ja raideliikenteen melu ei normaalisti ole kapeakaistaista tai impulssimaista. Kaava-alueella merkityt asuinalueet kortteleissa 4, 5 ja 6 katsotaan olemassa olevien asuinalueiden täydennysrakentamiseksi, jolloin ulkomelun päiväajan ohjearvona käytetään 55 db ja yöajan ohjearvona 50 db. Korttelit 28 ja 29 katsotaan uudisalueiksi, jolloin ulkomelun päiväajan ohjearvona käytetään 55 db ja yöajan ohjearvona 45 db. Sisämelun ohjearvoina asuinhuoneille käytetään 35 db päiväajalle ja 30 db yöajalle. 4.6 Tulokset Melulaskentojen tulokset on esitetty melukuvissa liitteissä 1-4, joissa melutason vaihtelu on esitetty 5 db välein vaihtuvin melualuein Melutasot ulkona Nykyliikenne Liitteenä 1 on esitetty päiväajan (LAeq07-22) keskiäänitaso nykyliikennemäärillä. Mallinnuksen perusteella päiväajan ohjearvon mukainen 55 db:n keskiäänitaso ei ylity rakennettavilla alueilla. Kortteleiden 4 ja 5 kohdalla 55 db:n melualue ulottuu Viljavarastontien puolella aivan kaavaalueen rajan tuntumaan. Yöajan (LAeq22-07) keskiäänitaso nykyliikennemäärillä on esitetty liitteenä 2. Mallinnuksen perusteella yöajan ohjearvon mukainen 50 db:n keskiäänitaso ei ylity rakennettavilla alueilla kortte-

13 10 leissa 4, 5 ja 6. Kortteleiden 4 ja 5 kohdalla 50 db:n melualue ulottuu Viljavarastontien puolella aivan kaava-alueen rajan tuntumaan. Kortteleissa 28 ja 29 yöajan ohjearvon 45 db ei ylity rakennettavilla alueilla. Ennusteliikenne Liitteenä 3 on esitetty päiväajan (LAeq07-22) keskiäänitaso ennusteliikenteellä. Mallinnuksen perusteella päiväajan ohjearvon mukainen 55 db:n keskiäänitaso ei ylity rakennettavilla alueilla. Kortteleiden 4 ja 5 kohdalla 55 db:n melualue ulottuu Viljavarastontien ja Puhurikadun puolella aivan kaava-alueen rajan tuntumaan. Korttelissa 29, Hakatien puoleisella sivulla 55 db:n alue ulottuu aivan rakennettavan alueen tuntumaan. Liitteenä 4 on esitetty yöajan (LAeq22-07) keskiäänitaso ennusteliikenteellä. Mallinnuksen perusteella yöajan ohjearvon mukainen 50 db:n keskiäänitaso ei ylity rakennettavilla alueilla kortteleissa 4, 5 ja 6. Ohjearvon mukainen melualue ulottuu aivan kaava-alueiden rajojen tuntumaan kortteleissa 4 ja 5 Viljavarastontien ja Puhurikadun puolilta. Kortteleissa 28 ja 29 yöajan ohjearvon mukainen 45 db:n melualue ulottuu korttelin rakennuspaikkojen 29 alueelle ja korttelin 8 rakennuspaikan 1 alueelle. Suurimmillaan yöajan keskiäänitaso näissä kortteleissa on 46 db Melutasot sisällä Sisämelutasot riippuvat rakennusten julkisivujen äänieristävyydestä. Julkisivujen ääneneristävyysvaatimus lasketaan tie- ja raideliikenteen ulkona aiheuttaman keskiäänitason ja sallitun sisämelutason erotuksena. Vallitsevat ulkomelun keskiäänitasot rakennuspaikoilla kortteleissa 4, 5 ja 6 ovat ennustetilanteessa päiväaikaan enimmillään 54 db ja yöaikaan 49 db. Kortteleissa 28 ja 29 vastaavat melutasot ovat enimmillään 54 db ja 48 db. Sisämelun ohjearvot asuinhuoneille päiväaikana on 35 db ja yöaikana 30 db. Ulkomelun keskiäänitasojen perusteella julkisivujen äänieristävyysvaatimukseksi saadaan päiväajalle 19 db ja yöajalle db. Normaalilla julkisivurakentamisella saadaan julkisivun ääneneristävyydeksi 25 db. 5. JOHTOPÄÄTÖKSET JA TULOSTEN TULKINTA Tärinä Vaikka yksittäisen laskentatuloksen perusteella ei värähtelyn tunnuslukua voida muodostaa ohjeistuksen mukaisesti, voidaan laskentatulosta ja värähtelyluokituksen suositusarvoja vertailemalla arvioida sitä, millä tasolla suunniteltujen rakennusten tärinätaso on kun tärinälähteet tunnetaan. Laskentatulosten perusteella tärinän häiritsevyyttä kuvaavan luokan C Suositus uusien rakennusten ja väylien suunnittelussa arvoa 0,30 mm/s ei ylitetä kaavamuutoksen alaisilla alueilla. Tuloksia tarkastellessa tulee ottaa huomioon, että laskenta on tehty raskaille tavarajunille ja henkilöjunilla tärinävaikutukset ovat pienempiä. Lisäksi laskenta on tehty normaalin koheesiomaan kertoimia käyttäen ja oletettavasti maaperässä esiintyy myös karkearakeisempia maalajeja. Näin ollen laskenta on tehty ns. varman päälle ja on todennäköistä, että värähtelyn tunnusluku alueella on laskettua pienempi. Raideliikenteestä aiheutuvan tärinän ei katsota rajoittavan rakentamista kaavoitettavilla alueilla.

14 11 Melu Nykyisillä liikennemäärillä tie- ja raideliikenteen melu ei aiheuta VNp:n 993/1992 mukaisten päivä- tai yöajan ohjearvojen ylittäviä keskiäänitasoja kaava-alueiden rakennuspaikoilla. Ennustetilanteessa päiväajan ohjearvon mukainen 55 db:n keskiäänitaso ei ylity rakennettavilla alueilla kaavoitettavien alueiden rakennuspaikoilla yhdessäkään korttelissa. Yöajan keskiäänitasot ennustetilanteessa ohjeellisilla rakennuspaikoilla alittavat yöajan ohjearvon 50 db kortteleissa 4, 5 ja 6. Kortteleissa 28 ja 29 yöajan ohjearvo 45 db ylittyy hienokseltaan, suurimman keskiäänitason ollessa 46 db. Yöaikana ei piha-alueilla oleskelua kuitenkaan siinä määrin tapahdu, että koko yöajan keskiäänitason lievä ylitys ohjearvoon verratessa voitaisiin katsoa oleskelua merkittävästi häiritsevän. Rakennusten julkisivujen ääneneristävyysvaatimus toteutuu kohteessa normaalilla julkisivurakentamisella. Normaalilla rakentamisella julkisivujen ääneneristävyys on 25 db. Tällöin kaavoitettavien alueiden sisämelutasot alittavat selvästi sekä päivä- että yöajan ohjearvot. RAMBOLL FINLAND OY Niko Karjalainen projektipäällikkö Sakari Ruokolainen suunnittelija

15 LIITE Ylivieskan kaupunki Pyörreperän kaupunginosa Korttelit 4, 5 ja osa korttelista 6 Korttelit 28 ja Liikennemelun leviämismallinnus Asemakaavamuutoksen mukainen tilanne nykyliikennemäärillä Päiväajan keskiäänitaso, LAeq > 35.0 db > 40.0 db > 45.0 db > 50.0 db > 55.0 db > 60.0 db > 65.0 db > 70.0 db > 75.0 db > 80.0 db > 85.0 db Mallinnusohjelma Datakustik Cadna A 4.2 Ramboll Finland Oy/SRu

16 LIITE Ylivieskan kaupunki Pyörreperän kaupunginosa Korttelit 4, 5 ja osa korttelista 6 Korttelit 28 ja Liikennemelun leviämismallinnus Asemakaavamuutoksen mukainen tilanne nykyliikennemäärillä Yöajan keskiäänitaso, LAeq > 35.0 db > 40.0 db > 45.0 db > 50.0 db > 55.0 db > 60.0 db > 65.0 db > 70.0 db > 75.0 db > 80.0 db > 85.0 db Mallinnusohjelma Datakustik Cadna A 4.2 Ramboll Finland Oy/SRu

17 LIITE Ylivieskan kaupunki Pyörreperän kaupunginosa Korttelit 4, 5 ja osa korttelista 6 Korttelit 28 ja Liikennemelun leviämismallinnus ennusteliikenteellä kaavamuutoksen mukaisessa tilanteessa. Junaradan alitus Närhitien jatkeena. Päiväajan keskiäänitaso, LAeq > 35.0 db > 40.0 db > 45.0 db > 50.0 db > 55.0 db > 60.0 db > 65.0 db > 70.0 db > 75.0 db > 80.0 db > 85.0 db Mallinnusohjelma Datakustik Cadna A Ramboll Finland Oy/SRu

18 LIITE Ylivieskan kaupunki Pyörreperän kaupunginosa Korttelit 4, 5 ja osa korttelista 6 Korttelit 28 ja Liikennemelun leviämismallinnus ennusteliikenteellä kaavamuutoksen mukaisessa tilanteessa. Junaradan alitus Närhitien jatkeena. Yöajan keskiäänitaso, LAeq > 35.0 db > 40.0 db > 45.0 db > 50.0 db > 55.0 db > 60.0 db > 65.0 db > 70.0 db > 75.0 db > 80.0 db > 85.0 db Mallinnusohjelma Datakustik Cadna A Ramboll Finland Oy/SRu