Etukannen kuva: Metso-kohde Muhoksen seurakunnan metsässä Utajärvellä, kuvannut Riitta Kukkohovi-Colpaert. Takakannen kuva: Muhoksen kirkon

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Etukannen kuva: Metso-kohde Muhoksen seurakunnan metsässä Utajärvellä, kuvannut Riitta Kukkohovi-Colpaert. Takakannen kuva: Muhoksen kirkon"

Transkriptio

1 MUHOKSEN SEURAKUNNAN YMPÄRISTÖOHJELMA VUOSILLE

2 Etukannen kuva: Metso-kohde Muhoksen seurakunnan metsässä Utajärvellä, kuvannut Riitta Kukkohovi-Colpaert. Takakannen kuva: Muhoksen kirkon saarnatuolin katoksesta riippuva kyyhkynen Pyhän Hengen symboli, kuvannut Martti Kiviharju.

3 1 Sisältö ESIPUHE... 5 LUKIJALLE KIRKON YMPÄRISTÖDIPLOMI YMPÄRISTÖDIPLOMIN TEOLOGIAA YMPÄRISTÖDIPLOMIN HAKUPROSESSI JA JÄRJESTELMÄN LAADINTA Ympäristödiplomia valmisteleva työryhmä Sisäinen ympäristökatselmus Ympäristöohjelma Seuranta Johdon sitoutuminen Ympäristövastaavan ja -työryhmän nimittäminen Henkilöstön koulutus Pisteet ja tarkistustaulukko Auditointi Diplomin uusiminen Tehtäväalueiden ympäristövastaavat Lisäkoulutus Viestintä Oma väliauditointi Muut toimenpiteet Ympäristöohjelmassa asetettujen tavoitteiden toteutuminen Tavoitteet kaudelle TOIMINTA JA TALOUS Toiminta- ja taloussuunnitelma Hankinnat Vastuullinen sijoittaminen Hiililaskuri Vastuulliset sijoitusrahastot Lähetystyöhön ja kansainväliseen diakoniaan myönnettyjen varojen osuus verotuloista Ympäristömerkityt tuotteet Ympäristöindikaattorit Hiilidioksidipäästöjen vähentämissuunnitelma ja kompensointi Muut toimenpiteet Ympäristöohjelmassa asetettujen tavoitteiden toteutuminen Tavoitteet kaudelle YMPÄRISTÖKASVATUS Ympäristökasvatussuunnitelma Ympäristöasiat sisältyvät seurakunnan jumalanpalveluselämään Ympäristöasiat eri työmuodoissa Ympäristöaiheiset erityisjumalanpalvelukset Erityiset ympäristötapahtumat Hiljaisuudelle rauhoitetut paikat Verkostoyhteistyö ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen Ympäristökasvatuksessa on otettu käyttöön välillisen vaikuttamisen menetelmät Muut toimenpiteet... 23

4 Ympäristöohjelmassa asetettujen tavoitteiden toteutuminen Tavoitteet kaudelle JÄTEHUOLTO Jätehuoltoselvitys Jätehuoltosuunnitelma Hyötyjätteiden keräys Vaaralliset jätteet ja vastuuhenkilön nimeäminen Bio- ja puutarhajätteen käsittely Kaatopaikkajätteen määrän seuranta Jätehuollon kustannukset vuositasolla Hautakynttilät ja kukkalaitteet Hyötyjätteiden vapaaehtoinen keräys Kertakäyttötuotteiden vähentäminen Kaatopaikkajätteen väheneminen Kompostointi Hyötyjätepisteet hautausmaalla Muut toimenpiteet Ympäristöohjelmassa asetettujen tavoitteiden toteutuminen Tavoitteet kaudelle SIIVOUS Ympäristöselvitys Hankintojen ympäristökriteerit Henkilökunnan koulutus Haitallisista aineista luopuminen Vaihtoehtoiset tuotteet Muut toimenpiteet Ympäristöohjelmassa asetettujen tavoitteiden toteutuminen Tavoitteet vuosille ENERGIA JA RAKENTAMINEN Rakentamista ohjaava lainsäädäntö Kulttuuriperinnön suojelu Uudis- ja korjausrakentamisen ympäristökriteerit Energian ja vedenkulutuksen seuranta Veden vuosikulutuksen seuranta Muhoksen Vesi Oy:n antamien kulutuslukujen perusteella Energiakatselmus Energiavastuuhenkilö Neuvonta ja opastus Ekologinen rakentaminen Säästötavoitteiden toteutuminen Uusiutuva energia Ympäristömerkitty energia Energiansäästöviikko Tilojen käyttöasteen tehostaminen Muut toimenpiteet Ympäristöohjelmassa asetettujen tavoitteiden toteutuminen Tavoitteet kaudelle RUOKA JA KEITTIÖT Ympäristöselvitys... 38

5 3 9.2 Ympäristömerkityt tuotteet Reilun kaupan tuotteet Ravintosuositukset Lähituotteet Luomutuotteet Kasvisruoka Reilun kaupan pisteet Ympäristöpassi Muut toimenpiteet Ympäristöohjelmassa asetettujen tavoitteiden toteutuminen Tavoitteet kaudelle TOIMISTOT Ympäristöselvitys Energiansäästö Toimiston hankinnat Uusiopaperi ja muut uusiotuotteet Paperin kulutuksen vähentäminen Green Office Muut toimenpiteet Ympäristöohjelmassa asetettujen tavoitteiden toteutuminen Tavoitteet kaudelle HAUTAUSMAAT JA VIHERALUEET Ympäristöselvitys Hoito-ohjeet ja koulutus Perennahoito Hautausmaan kulttuurihistoriallisten arvojen inventointi Luonnonvaraisen hoidon alueet Perennat ja muut istutukset Haitallisista torjunta-aineista luopuminen Kasteluveden vähentäminen Vähäpäästöiset työkoneet Lajistokartoitukset Muut toimenpiteet Ympäristöohjelmassa asetettujen tavoitteiden toteutuminen Tavoitteet kaudelle LEIRI- JA KURSSIKESKUKSET Ympäristöselvitys Ympäristöohjelma Jätevesien käsittely Luontoarvojen suojelu Pesäpöntöt ja luontopolut Vapaaehtoiset suojelukohteet Leirikeskuksen ympäristöohjeet Muut toimenpiteet Ympäristöohjelmassa asetettujen tavoitteiden toteutuminen Tavoitteet kaudelle METSÄT Metsälain ympäristönormien noudattaminen Luonnonsuojelulain noudattaminen... 51

6 Metsien sertifiointi Osallistuva metsäsuunnittelu Vastuuhenkilöiden koulutus Luonnonmuistomerkin tai luonnonsuojelualueen perustaminen Metso-ohjelma Perintömetsä Metsien ja soiden ennallistaminen Kesähakkuiden lopettaminen Uhanalaisten lajien inventointi Erirakenteinen metsänhoito Muut toimenpiteet Ympäristöohjelmassa asetettujen tavoitteiden toteutuminen Tavoitteet kaudelle LIIKENNE Liikenneselvitys Ajoneuvojen energiankulutus ja huolto Ympäristöominaisuudet hankinnoissa Polttoaineen valinta Taloudellisen ajotavan koulutus Kimppakyydit ja yhteiskuljetukset Kävelyn, pyöräilyn ja julkisen liikenteen edistäminen Toimintojen logistiikan kehittäminen Vähäpäästöiset kulkuneuvot Muut toimenpiteet Ympäristöohjelmassa asetettujen tavoitteiden toteutuminen Tavoitteet kaudelle

7 5 ESIPUHE JUMALAN RAKKAUDEN PISAROITA Kirkkomme on herännyt voimakkaammin kiinnittämään huomiota ekologiseen elämäntapaan ja suhtautumiseen luontoon. Tässä edesauttaa myös ekumeeninen vuorokeskustelu. Konstantinopolin ekumeeninen patriarkka Bartholomeos on saanut kansainvälistä arvostusta puheillaan ja kirjoituksillaan. Aiheesta on laadittu Kreikassa kirja, jonka nimen lainasin esittelytekstini otsikkoon. Kirja kertoo ortodoksisen kirkon pyhistä ihmisistä, joiden elämässä rakkaus Jumalaan näkyy myös heidän suhtautumisessaan luontoon. Nykymaailmassa vallitseva ekologinen kriisi edellyttää sitä meiltä kaikilta. Kirkkoisät ovat osoittaneet sitä elämällään ja askeettisella elämänasenteellaan. Muhoksen seurakunnan ympäristöohjelma ohjaa meitä elämään samaan suuntaan. Kirjan eräänä punaisena lankana on kasvattaa meitä eri-ikäisiä rakastamaan luontoa. Ympäristöohjelma on oivallinen apuväline seurakunnan työntekijöille pitää esillä oikeaa ja kunnioittavaa asennetta luonnon arvoa ja kauneutta kohtaan. Se on myös pyhän kunnioittamista ja vastuun ottamista rationaalisina ihmisinä. Läntisen kristikunnan tutuin luonnonsuojelija on Pyhä Franciscus Assisilainen, joka rakasti ja sääli ihmisiä mutta samaan aikaan myös suojeli lintuja ja muita eläimiä ja piti luontoa veljenään ja sisarenaan. Hän työskenteli 1200-luvulla maailman parhaaksi ja sulki sen myös rukouksiinsa. Pyhän elämänsä avulla hän siunasi ja uudisti luomakuntaa. Ei ihme, että katolisessa maailmassa Franciscus on luonnonsuojelijoiden nimikkopyhimys ja siis heidän työnsä suojelija. Ympäristöasioissa meillä on aina haastetta. Ympäristöohjelma on tarkoitettu innoittamaan meitä ja rakastumaan luomakuntaan, mikä meille suomalaisille ei ole mitenkään uusi asia, hieman unohtunut tosin. Toivon, että meissä heräisi pieniä Jumalan rakkauden pisaroita innostamaan luonnon varjelemiseen. Tämän innoituksen löytämiseen ja toteuttamiseen sopii rakkaudella tehty Muhoksen seurakunnan ympäristöohjelma. Luodut, te Herraa kiittäkää, äänenne lauluun liittäkää: Halleluja, halleluja! Aurinko, päivän valkeus, kuu, tähtitarhain kirkkaus, kiitä Herraa, kiitä Herraa! Halleluja, halleluja, halleluja. Oi, nöyryydessä palvelkaa, Luojaamme kunnioittakaa, Halleluja, halleluja! Te nöyryydessä palvelkaa ja kiittäkää ja rukoilkaa suurta Herraa! Halleluja. Halleluja, halleluja, halleluja. Jouni Heikkinen kirkkoherra Virsi 455, säkeistöt 1 ja 7.

8 6 LUKIJALLE Olet lukemassa vuosiksi laadittua Muhoksen seurakunnan ympäristöohjelmaa. Ohjelma on järjestyksessä kolmas, ja ensimmäinen ohjelma laadittiin vuonna 2004 yhtenä ensimmäisistä Oulun hiippakunnan seurakunnista. Ohjelma on kirkon ympäristödiplomin saamisen edellytys. Ohjelmamme otsikointi ja kappalejako noudattavat Kirkon ympäristödiplomin käsikirjan vuoden 2012 version rakennetta. Tämä helpottaa ohjelmaan kirjattujen selvitysten ja suunnitelmien vertailua ympäristödiplomin edellyttämiin vaatimuksiin. Diplomikäsikirja on jaettu 14 päälukuun, jotka kattavat kaikki diplomiin sisältyvät aihepiirit alkaen diplomin esittelystä päättyen liikenneteemaan. Tämä ympäristöohjelma sisältää vastaavat luvut samoine alaotsikoineen. Näiden jatkeena on kussakin luvussa vielä kaksi muuta otsaketta: Kauden tavoitteiden toteutuma sekä Tavoitteet kaudelle Edellisen otsakkeen alla tarkastellaan, miten edellisessä ohjelmassa asetetut tavoitteet ovat toteutuneet. Jälkimmäisen otsakkeen alla asetetaan taulukkomuodossa uudet tavoitteet alkavalle kaudelle. Nämä tavoitteet pyritään toteuttamaan esitetyn aikataulun puitteissa ja niiden toteutumisesta laaditaan selvitys laadittaessa seuraavaa ohjelmaa viimeistään vuonna Sitä ennen, vuonna 2015, järjestetään oma-aloitteinen väliauditointi. Ilmaston muuttumista pidetään nykyisin suurimpana uhkana luonnolle ja ihmisen elinedellytysten säilymiselle. Uusin tieto kertoo, että maapallon keskilämpötila jäähtyi 5000 vuodessa 0,8 astetta. Jäähtyminen päättyi vuoden 1900 tienoilla, minkä jälkeen keskilämpötila on noussut saman verran noin sadassa vuodessa. Mutta lämpeneminen jatkuu edelleen samaa tahtia ja aiheuttaa todennäköisesti ilmaston ääri-ilmiöiden yleistymistä. Uutisista olemmekin viime aikoina saaneet lukea ennätyssateista, ennätyskuumuudesta ja ennätyskuivuudesta monilla puolin maapalloa. Muhoksen seurakunta on sitoutunut tässä ohjelmassa esitetyillä toimenpiteillä omalta osaltaan hillitsemään muutoksia luonnossa. Tavoitteeseen pyritään niin asennekasvatuksella kuin konkreettisilla toimenpiteillä käytännön toiminnassa. Toivomme niillä olevan vaikutusta. Luottamushenkilönä on ollut ilo voida olla mukana jo kolmatta kertaa Muhoksen seurakunnan ympäristöohjelman laadinnassa. Toiminta ympäristötyöryhmässä yhdessä seurakunnan työntekijöiden ka muiden luottamushenkilöiden kanssa on kautta vuosien ollut antoisaa ja seurakunnan kuten myös koko kirkon monet roolit yhteiskunnassa ovat tulleet todella tutuiksi. Martti Kiviharju Ympäristötyöryhmän puheenjohtaja

9 7 1 KIRKON YMPÄRISTÖDIPLOMI Oulun hiippakunnan piispa Samuel Salmen ja hiippakuntasihteerin aloitteesta käynnistettiin vuoden 2002 kesäkuussa ympäristöhanke, jonka tavoitteena on saada jokaiseen hiippakunnan alueen seurakuntaan kirkon ympäristödiplomi. Tämä tarkoittaa niin hiippakunnan omaleimaisen kauneuden arvostamista, kristilliseen elämänmuotoon kuuluvan ympäristövastuun tunnustamista ja kantamista, kuin myös muuttuvaan ympäristölainsäädäntöön jo edeltä käsin vastaamista. Hankkeen ensimmäinen vaihe käynnistyi pilottiseurakuntien voimin, joiden kokemuksia ja tietotaitoa hyödynnettiin hankkeen toisen vaiheen koulutuksissa. Muhoksen seurakunta lähti mukaan tähän ympäristöhankkeeseen ensimmäisten joukossa päämääränään kirkon ympäristödiplomin saaminen seurakuntaan. Kirkon ympäristödiplomi on vapaaehtoinen järjestelmä, jonka avulla seurakunta voi parantaa ympäristöasioiden hoidon tasoa, mutta myös muutoin tehostaa toimintaansa. Se korostaa sekä seurakunnan johdon, henkilöstön että seurakuntalaisten vastuuta. Toiminnan lähtökohtana on seurakunnan johdon ilmaisema tahtotila: meidän seurakuntamme haluaa olla esimerkillinen suhteessa luontoon ja ympäristöön. Ympäristökysymykset koskettavat hyvin käytännöllisesti seurakunnan toimintaa. Kiinteistönhoidossa käytetään paljon energiaa, vettä, kemikaaleja ja tuotetaan jätteitä. Seurakuntatilojen rakentamisessa muokataan ympäristöä ja kulutetaan luonnonvaroja. Metsien, hautausmaiden ja viheralueiden hoidossa vaikutetaan suoraan luonnon elinehtoihin. Eri tuotteilla on erilaisia ympäristövaikutuksia, niinpä hankintoja tehtäessä voidaan vaikuttaa myös kulutuksen ympäristökuormaan. Lainsäädäntö edellyttää ympäristövaikutusten huomioon ottamista niin rakentamisessa, kiinteistönhoidossa, jätehuollossa kuin metsänhoidossakin. Se onnistuu parhaiten kokonaisvaltaisen ympäristöjärjestelmän avulla. Muhoksen seurakunnan edelliset ympäristödiplomit ovat olleet voimassa vuodet ja (ohjelma kauden ). Uuden käsikirjan 2012 mukaan ympäristödiplomi on voimassa myöntämisvuoden loppuun ja neljä seuraavaa kalenterivuotta. Uusittaessa diplomi on voimassa viisi lisävuotta lukien edellisen voimassaolovuoden päättymisestä. Kirkkoneuvosto on vahvistanut kokouksessaan esitetyn ympäristötyöryhmän sekä valinnut talouspäällikkö Riitta Kukkohovi-Colpaertin jatkamaan seurakunnan ympäristövastaavana. Ympäristötyöryhmä on työstänyt seurakunnan kolmatta ympäristöohjelmaa vuosille Seurakunta hakee ympäristödiplomille jatkoa huhtikuussa Ympäristötyöryhmä: Martti Kiviharju Puheenjohtaja, luottamushenkilö Riitta Kukkohovi-Colpaert Sihteeri, seurakunnan ympäristövastaava, talouspäällikkö Jouni Heikkinen Jäsen, kirkkoherra Jari Kukkohovi Jäsen, seurakuntamestari Juha H. Kukkohovi Jäsen, luottamushenkilö Tuula Väänänen Jäsen, nuorisotyönohjaaja Muhoksen seurakunta on jäsenmäärältään pienehkö seurakunta. Jäsenmäärä on noin Työntekijöitä on 18 kokoaikaista ja yksi osa-aikainen. Toiminta on vireää ja monipuolista, mikä johtuu osittain Oulun kaupungin läheisyydestä. Seurakuntamme aarre on vanha, vuonna 1634 rakennettu puukirkko.

10 8 2 YMPÄRISTÖDIPLOMIN TEOLOGIAA Luomakunnan varjelemisen kehotus koskee jokaista kristittyä ja seurakuntaa. Ympäristövastuun juuret ovat syvällä kristillisen perinteen maaperässä. Raamattu sanoo, että maa on Herran ja ihmisen tehtävä on huolehtia kaikesta luodusta. Luterilainen perinteemme korostaa sitä, miten Jumala lahjoittaa meille kaiken kauniin ympärillämme. Sen ymmärtäminen herättää kiitollisuutta ja saa suhtautumaan Jumalan hyviin lahjoihin kunnioituksella. Kristityt ympäri maailmaa ovat havahtumassa sen haasteen suuruuteen, jonka luonnon tasapainon järkkyminen asettaa. Tässä tilanteessa ei kannata takertua syyllisyydentunteeseen tai pelkoon, vaan etsiä syvimpiä hengellisiä voimalähteitä. Ne löytyvät Jumalan lupauksista, jotka pitävät toivoa yllä. Voimaa elämäntavan muutokseen voi ammentaa yhteenkuuluvuuden tunteesta kaiken luodun kanssa ja rakkaudesta siihen. Rakkaus saa liikkeelle, etsimään konkreettisia tapoja ja palauttaa kadotettu tasapaino. Ympäristödiplomi on yksittäisen seurakunnan mahdollisuus tehdä sanat eläviksi ja osoittaa rakkautta luomakuntaa kohtaan. Näin myös me Muhoksen seurakunnassa haluamme omalta osaltamme kunnioittaa Jumalan luomistyötä tämän ympäristöohjelman avulla. Kiitollisuus Monille suomalaisille Jumalan kohtaaminen luonnon hiljaisuudessa ja kauneudessa on tärkeä osa hengellisyyttä. Luonnon keskellä herää kiitollisuus Luojan lahjoista. Hiljaisuus ja rukous antavat voiman ja suunnan käytännön teoille. Kristityn elämässä on hyvä olla sekä hiljentymistä luonnon temppelissä että yhdessä toisten kristittyjen kanssa kirkossa, Sanan ja sakramenttien äärellä. Kunnioitus Kristilliseen perinteeseemme kuuluu taju kolmiyhteisen Jumalan yhteydestä luomakuntaansa ja siitä kumpuava luonnon kunnioitus. Kokemus luomakunnan pyhyydestä voi muuttaa koko kulttuuriamme ekologisemmaksi. Kristillinen usko on vastakulttuuria kohtuuttomalle kulutuskeskeisyydelle, jota maapallon luonto ei kestä. Kohtuus Kristilliseen uskoon kuuluu yksinkertainen elämäntapa, jossa olennaiset asiat erottuvat. Jeesuksen julistus merkitsee kutsua kokonaisvaltaiseen elämänmuutokseen ja jatkuvaan kilvoitteluun. Kirkolla ja sen jokaisella seurakunnalla 0n profeetallinen tehtävä kutsua ihmisiä tällaiseen hengelliseen uudistumiseen. Kirkko ja sen seurakunnat omilla paikkakunnillaan ovat yhteiskunnallisia arvovaikuttajia, joiden viestiä kuunnellaan. Niiden tulee korottaa äänensä köyhimpien ihmisten ja koko luomakunnan tulevaisuuden puolesta. On välttämätöntä, että kristityt yhdistävät tässä tehtävässä äänensä keskenään ja muiden uskontojen edustajien kanssa. Teologia ja seurakunnan käytännön ratkaisut Kirkossamme ollaan heräämässä siihen, miten tärkeä osa seurakunnan hengellistä perustehtävää on huolehtia luomakunnasta. Ei ole enää mahdollista sanoa, että ympäristötyö on jotain kehällistä, josta voi tiukkoina aikoina luistaa. Ympäristövastuun perusteet nousevat uskostamme kolmiyhteiseen Jumalaan ja hänen Raamatussa antamistaan käskyistä. Motivaatio ympäristötyöhön löytyy myös kiitollisuudesta sekä rakkaudesta luomakuntaan. Kun seurakunnassa kiinnitetään huomiota työn ekologisuuteen ja valmistaudutaan hankkimaan ympäristödiplomia, on hyvä palata juurille, ympäristövastuun teologiaan. Monissa kysymyksissä kirkon omat lähtökohdat antavat työlle lisää ulottuvuuksia: esimerkiksi metsänhoidossa korostuvat taloudellisten arvojen lisäksi ekologiset ja metsän hengelliseen merkitykseen ja virkistyskäyttöön liittyvät arvot. Ympäristökasvatuksessa kirkon sanomasta nousee tärkeitä toivon näköaloja, julistustyössä kirkolla on profeetallista sanottavaa. (Kirkon ympäristödiplomin käsikirja 2012)

11 9 3 YMPÄRISTÖDIPLOMIN HAKUPROSESSI JA JÄRJESTELMÄN LAADINTA Minimi 3.1 Ympäristödiplomia valmisteleva työryhmä 3.2 Sisäinen ympäristökatselmus 3.3 Ympäristöohjelma 3.4 Seuranta 3.5 Johdon sitoutuminen 3.6 Ympäristövastaavan ja -työryhmän nimittäminen 3.7 Henkilöstön koulutus 3.8 Pisteet ja tarkistustaulukko 3.9 Auditointi 3.10 Diplomin uusiminen Pisteet 3.11 Tehtäväalueiden ympäristövastaavat, 1-5 pistettä 3.12 Lisäkoulutus, 1 5 pistettä 3.13 Viestintä, 1 5 pistettä 3.14 Oma väliauditointi, 2 10 pistettä 3.15 Muut toimenpiteet, 1 10 pistettä 3.1 Ympäristödiplomia valmisteleva työryhmä Muhoksen seurakunnan ympäristödiplomia kaudelle alettiin valmistella jo vuoden 2012 aikana, jolloin ohjelmaa työsti kaudelle valittu ympäristötyöryhmä. Kirkkoneuvosto asetti ympäristötyöryhmän ja ympäristövastaavan kaudelle Työryhmään valittiin jatkamaan luottamushenkilöistä Martti Kiviharju ja Juha H. Kukkohovi sekä työntekijöistä kirkkoherra Jouni Heikkinen, seurakuntamestari Jari Kukkohovi, nuorisotyönohjaaja Tuula Väänänen ja talouspäällikkö Riitta Kukkohovi-Colpaert, joka jatkaa myös seurakunnan ympäristövastaavana. Työryhmä on hyvin toimiva, sillä siinä on edustajia eri vastuualueilta, luottamushenkilöitä ja mukana on myös taloushallinnon edustaja. Tästä on hyötyä niiden toimenpiteiden suunnittelussa, joihin vaaditaan määrärahoja ja budjettivalmistelua. 3.2 Sisäinen ympäristökatselmus Ensimmäinen ympäristökatselmus on tehty vuonna Seurantakatselmus tehtiin vuonna 2008, sekä kolmatta ympäristöohjelmaa varten syksyn 2012 ja tammi-helmikuun 2013 aikana. Katselmus suoritettiin talouspäällikkö Riitta Kukkohovi-Colpaertin ja Seppo Pietilän johdolla. Katselmuksessa käytiin läpi toimintoja sekä edellisen ympäristöohjelman toteutumien eri työalojen työntekijöiden ja yhteistyötahojen kanssa. Ympäristökatselmuksessa käytiin läpi kaikki seurakunnan toiminnoista syntyvät ympäristövaikutukset. 3.3 Ympäristöohjelma Ympäristökatselmuksen pohjalta laadittiin vuosille uusi ympäristöohjelma, jossa asetettiin konkreettiset tavoitteet ja vastuuhenkilöt. Ympäristöohjelman kirjoitustyön ovat tehneet Seppo Pietilä ja talouspäällikkö Riitta Kukkohovi-Colpaert. Kirkkoneuvosto hyväksyi ympäristöohjelman kokouksessaan , ja siitä tiedotettiin seurakunnan työntekijöille ja luottamushenkilöille. Hiippakunnan nimeämä auditoija Simo Paakkola tarkasti ympäristöjärjestelmän maaliskuulla 2013.

12 Seuranta Kirkkoneuvosto päätti kokouksessaan hyväksyessään ympäristöohjelman suorittaa väliauditoinnin vuonna Samalla kirkkoneuvosto ohjeisti ympäristötyöryhmän pitämään kerran vuodessa seurantapalaverin todetakseen suunniteltujen tavoitteiden toteutumisen. Ympäristöohjelman toteutumisesta raportoidaan vuosittain myös seurakunnan toimintakertomuksessa. 3.5 Johdon sitoutuminen Ympäristöjärjestelmän perusperiaatteisiin kuuluu, että niin yhteisön johto kuin työntekijät sitoutuvat ympäristötavoitteisiin. Kirkkoneuvosto sitoutuu ympäristötavoitteisiin hyväksyessään ympäristöohjelman. Samassa yhteydessä kirkkoneuvosto valitsi Riitta Kukkohovi-Colpaertin jatkamaan seurakunnan ympäristövastaavana. Hänen tehtäviinsä kuuluu ympäristöohjelman tavoitteiden toteutumisen seuranta, henkilökunnan koulutus ja muut työnjaossa sovitut tehtävät. Kun kirkkoneuvosto on hyväksynyt ympäristöohjelman, se lähetetään tiedoksi kirkkovaltuustolle ja johtokunnille, jolloin tieto asiasta menee kaikille luottamushenkilöille. 3.6 Ympäristövastaavan ja -työryhmän nimittäminen Kirkkoneuvosto nimesi kokouksessaan seurakunnan ympäristövastaavaksi talouspäällikkö Riitta Kukkohovi-Colpaertin ja ympäristötyöryhmään kirkkoherra Jouni Heikkisen, talouspäällikkö Riitta Kukkohovi-Colpaertin, seurakuntamestari Jari Kukkohovin ja nuorisotyönohjaaja Tuula Väänäsen sekä luottamushenkilöistä Martti Kiviharjun ja Juha H. Kukkohovin. 3.7 Henkilöstön koulutus Ympäristödiplomin edellytyksenä on, että työntekijät tuntevat oman toimintansa ympäristövaikutukset ja pyrkivät minimoimaan ympäristöhaitat. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi henkilöstölle annetaan tarpeellisessa määrin tietoa ja valmiuksia. Seurakunnan työntekijät saavat tiedon ympäristöjärjestelmästä ja sen periaatteista sekä tunnistavat oman toimintansa keskeiset ympäristövaikutukset. Ympäristöohjelman tavoitteet tuodaan koulutuksissa ja työntekijäkokouksissa esille, jotta jokainen voi omalta osaltaan niitä edistää. Ympäristövastaava osallistuu tarpeellisiin ympäristöalan koulutustilaisuuksiin, ja tuo niistä terveiset koko henkilökunnalle. 3.8 Pisteet ja tarkistustaulukko Ympäristödiplomin saadakseen seurakunnan on täytettävä kaikki minimikriteerit. Ne ovat yhteisiä kaikille seurakunnille. Kun ne on hankittu, on seurakunnan vielä hankittava vähintään 100 vapaaehtoista pistettä. Pisteet on merkitty liitteenä olevaan tarkistustaulukkoon (Liite 1). Pistemäärän lisäksi taulukkoon on kirjattu lyhyet perustelut esitetyille pisteille. Auditoinnin aikana hiippakunnan määräämä auditoija käy läpi pisteet ja antaa oman pisteytyksensä, minkä pohjalta diplomi myönnetään.

13 Auditointi Seurakunta on nimennyt ympäristövastaavan ja -työryhmän ja tarkistustaulukkoon on kerätty vähintään 100 pistettä, ja näin ollen edellytykset diplomin saannille ovat olemassa ja seurakunta on pyytänyt ympäristöjärjestelmän auditointia hiippakunnan tuomiokapitulilta. Kirkkoneuvosto on ohjelman hyväksynyt kokouksessaan Auditoinnin ja tarkastuksen suorittaa Oulun hiippakunnan tuomiokapitulin nimeämä puolueeton auditoija Simo Paakkola Diplomin uusiminen Muhoksen seurakunnan edelliset ympäristödiplomit ovat olleet voimassa vuodet ja (ohjelma kaudelle ). Uuden käsikirjan 2012 mukaan ympäristödiplomi on voimassa myöntämisvuoden loppuun ja neljä seuraavaa kalenterivuotta. Uusittaessa diplomi on voimassa viisi lisävuotta lukien edellisen voimassaolovuoden päättymisestä. Seurakuntamme kolmas ympäristöohjelma on laadittu vuosille Ympäristöohjelmaa uusittaessa tulee laatia selvitys edellisen ympäristöohjelman toteutumisesta, minkä olemme toteuttaneet kirjaamalla jokaisen luvun loppuun edellisen kauden asetettujen tavoitteiden toteutumisen ennen seuraavan kauden tavoitteita kaudelle PISTEET: 3.11 Tehtäväalueiden ympäristövastaavat Muhoksen seurakunnassa katsottiin, että seurakunnan varsinaisen ympäristövastaavan tehtäviä on järkevintä hoitaa yksi henkilö. On kuitenkin hyvin tarpeellista, että työalojen vastaavat huolehtivat omalta osaltaan ympäristöön liittyvistä aiheista. Tehtäväalueiden ympäristövastaavat: Jouni Heikkinen Kirkkoherra Seurakunnallinen toiminta, jumalanpalveluselämä Timo Julkunen Lippukunnanjohtaja Partio Ossi Kajava Kanttori Musiikkityö Jari Kukkohovi Seurakuntamestari Kiinteistöt, hautausmaa, jätehuolto Riitta Kukkohovi Apuemäntä-siivooja Siivous Riitta Kukkohovi-Colpaert Talouspäällikkö Toimistot, metsät Sirpa Kukkohovi Vastaava lastenohjaaja Varhaiskasvatus, perhetyö Leena Leskelä Diakonissa Diakoniatyö Anne Vesala Emäntä Ruokahuolto, keittiöt Rainer Väänänen Nuorisotyönohjaaja Nuorisotyö Tuula Väänänen Nuorisotyönohjaaja Varhaisnuorisotyö 3.12 Lisäkoulutus Henkilöstön ympäristökoulutus nivelletään osaksi työntekijöiden muuta työhön liittyvää koulutusta ja sisällytetään seurakunnan sisäiseen koulutussuunnitelmaan. Työntekijöiden

14 12 vuosittaisten koulutustapahtumien yhtenä aiheena on ympäristöjärjestelmä ja sen toteuttaminen, jossa pyritään löytämään keinoja sitouttaa seurakunnan henkilöstöä ympäristötavoitteiden toteuttamiseen oivallusten ja itse tehtyjen löytöjen avulla. Talouspäällikkö on osallistunut Kirkon ympäristöpäiville, auditoijien ja ympäristövastaavien päiville sekä Oulun hiippakunnan ympäristöpäiville, jossa myös luottamushenkilöitä oli mukana Viestintä Seurakunnan toiminnasta tiedotetaan paikallislehti Tervareitissä sekä Rauhan Tervehdys -lehdessä, jonka seurakunta on tilannut jokaiseen muhoslaiseen talouteen. Muhoksen seurakunnan ympäristödiplomin mahdollisesta saamisesta vuosille on tiedotettu myös kyseisissä lehdissä. Ympäristöohjelmasta on tiedotettu eri tapahtumissa ja tilaisuuksissa sekä seurakunnan kotisivuilla, mihin on tehty erillinen ympäristötyö-sivu. Ympäristöjärjestelmästä on tiedotettu myös eri sidosryhmille kuten Muhoksen kunnalle ja Muhoksen Metsänhoitoyhdistykselle Oma väliauditointi Oma väliauditointi suoritetaan vuoden 2015 aikana. Suunnitteilla on tehdä väliauditointi osittain vertaisarviointina, jossa seurakuntamme työntekijät käyvät arvioimassa toisen seurakunnan toimintaa ja päinvastoin. Asiasta neuvotellaan naapuriseurakuntien kanssa. Näin tieto hyvistä käytännöistä leviää ja syntyy automaattisesti verkostoitumista Muut toimenpiteet Ympäristöohjelman laatimisen alkuvaiheessa työntekijöille on lähetetty kysely, ja saatujen vastausten pohjalta on eri työalojen ympäristöön liittyvät toiminnot pystytty huomioimaan ympäristöohjelman laatimisessa. Lisäksi talouspäällikkö on käynyt kertomassa ja neuvomassa naapuriseurakunnissa ympäristöohjelman laatimisesta sekä luennoinut ympäristöpäivillä ympäristöohjelman teosta seurakunnassa Ympäristöohjelmassa asetettujen tavoitteiden toteutuminen Ympäristöohjelmassa asetetut tavoitteet toteutuivat suunnitelmien mukaisesti. Lampetti Muhoksen kirkossa. Vanhimmat lampetit ovat 1700-luvulta (kuva M.K.).

15 Tavoitteet kaudelle Tavoite Keinot Aikataulu Vastuuhenkilö Ympäristötyöryhmä tai ympäristövastaava Valinta suoritettu 2013 Riitta Kukkohovi-Colpaert Sisäinen ympäristökatselmus Tarkistus 2012 Talouspäällikkö Ympäristöohjelma Laadittu 2013 Talouspäällikkö Johdon sitoutuminen Johto sitoutuu jatkoon 2013 Kirkkoherra Henkilöstön koulutus Koulutusta vuosittain Vuosittain Talouspäällikkö Ulkoinen ympäristökatselmus Auditointi suoritetaan 2013 Talouspäällikkö (auditointi) Tehtäväalueiden ympäristövastaavat Työalojen vastaavat auttavat osaltaan Vuosittain Työalojen vastaavat Sisäinen jatkokoulutus Aihe: mm. ympäristöjärjestelmä Vuosittain Talouspäällikkö ja sen toteutus Ulkoinen tiedotus Kotisivut, paikallis- ja Tapahtumien Talouspäällikkö aluelehdet yhteydessä Muut toimenpiteet. Eri tapahtumien yhteydessä Vuosittain Ympäristöasioiden esillä pitäminen Kirkkoherra, talouspäällikkö, työalojen vastaavat Metso-kohteiden inventointi meneillään. Kuvassa Lemmenpolku Oulujoen törmällä (kuva R. K.-C.).

16 14 4 TOIMINTA JA TALOUS Minimi 4.1 Toiminta- ja taloussuunnitelma 4.2 Hankinnat 4.3 Vastuullinen sijoittaminen 4.4 Hiililaskuri Pisteet 4.5 Vastuulliset sijoitusrahastot, 1 5 pistettä 4.6 Lähetystyöhön ja kansainvälisen diakoniaan myönnettyjen varojen osuus verotuloista, 5 10 pistettä. 4.7 Ympäristömerkityt tuotteet, 2 10 pistettä 4.8 Ympäristöindikaattorit, 2 6 pistettä 4.9 Hiilidioksidipäästöjen vähentämissuunnitelma ja kompensointi, 1 20 pistettä 4.10 Muut toimenpiteet, 1 10 pistettä 4.1 Toiminta- ja taloussuunnitelma Seurakunnan toiminta- ja taloussuunnitelmaan on sisällytetty vuosittain ympäristötavoitteet. Toimintakertomuksessa on raportoitu tavoitteiden toteutumisesta. Toimintasuunnitelmassa asetetaan vuosittain uudet tavoitteet ja ympäristöteemat kullekin vuodelle. Ympäristötyöryhmä seuraa vuosittain ympäristöohjelman toteutumista. 4.2 Hankinnat Hankinnoissa huomioidaan ympäristövaikutukset. Muhoksen seurakunnan kirkkoneuvosto on hyväksynyt seurakunnan hankintaohjeet kokouksessaan Hankintaohjeet on valmistettu yhteistyössä Limingan rovastikunnan talouspäälliköiden kanssa. Tuotteiden ja palvelujen ympäristövaikutukset on otettu yhdeksi hankintojen valintakriteeriksi. Tarjouspyynnöissä vaaditaan selvitys tuotteen tai palvelun ympäristövaikutuksista. Seurakunnassa käytettävien ympäristömerkittyjen tuotteiden määrää kasvatetaan kaiken aikaa mahdollisuuksien mukaan. Hankinnoissa pyrimme ottamaan huomioon ympäristövaikutusten ohella myös sosiaalisesti kestävän kehityksen periaatteet. Seurakunnassa esiintyville taiteilijoille olemme mm. antaneet Kirkon Ulkomaanavun toisenlainen lahja -muistolahjan kuten koulupukuja kehitysmaan lapsille tai lieden. 4.3 Vastuullinen sijoittaminen Seurakunta pyrkii kaikissa sijoituksissaan noudattamaan kirkon asiantuntijaryhmän laatimia eettisen sijoittamisen periaatteiden ohjeita. Ympäristödiplomin uusimisajankohtana Muhoksen seurakunnalla ei ollut merkittäviä sijoituksia. 4.4 Hiililaskuri Ympäristödiplomia hakevan seurakunnan tulee mitata hiilijalanjälkensä Kirkkohallituksen kehittämän hiililaskurin avulla. Seurakunta raportoi hiilijalanjälkensä kehitystä vuosittain.

17 15 Muhoksen seurakunnan hiilijalanjälki v oli kg CO 2, työntekijää kohden kg CO 2 ja seurakuntalaista kohden 14 kg CO 2. (Liite) PISTEET 4.5 Vastuulliset sijoitusrahastot Seurakunnalla on diplomin uusimisajankohtana vain 6 kk:n ja 1 v:n pankkitalletuksia. Rahastoihin sijoittaminen nykyisenä ajankohtana on riskialtista eikä ole kannattavaa. 4.6 Lähetystyöhön ja kansainväliseen diakoniaan myönnettyjen varojen osuus verotuloista Seurakunnan tavoitteena on suunnata verotuloistaan lähetystyölle ja kansainväliseen diakoniaan 2 %, osuus sisältää myös vapaaehtoisesti hankitut varat. Muhoksen seurakunnan lähetystyön (annetut avustukset) ja kansainvälisen diakonian osuus verotulosta oli 1,6 % vuonna 2007 ja 1,4 % vuonna Lähetystyön kokonaisbudjetti ja kansainvälinen työ yhteensä 2,7 % verotuloista. 4.7 Ympäristömerkityt tuotteet Seurakuntaan tehtäviä hankintoja ohjaa laki julkisista hankinnoista (1505/92). Tämän lisäksi Muhoksen seurakunnalla on hankintaohje, jonka kirkkoneuvosto on hyväksynyt ja jota tarvittaessa tarkistetaan. Toimistotarvikkeet hankitaan pääosin Toimistotarvike Juntuselta. Seurakunnassa käytettäviä ympäristömerkittyjä tuotteita ovat mm. kirjekuoret, kopiopaperi sekä käsi- ja WC-paperit. Lisäksi käytetään erilaisia pesu-, siivous- ja pintojen hoitoaineita, joilla on pohjoismainen ympäristömerkki. Hankinnoissa suositaan ympäristömerkittyjä tuotteita. Ruohonleikkuri Kahvi Kirjekuoret Vihkot Tee Pesu- ja puhdistusaineet Banaani Kopiopaperi Hunaja Osa keittiön laitteista Maalit Sähkö (Kraft & Kultur) HP Laserjet faksilaite Tietokoneet, näytöt

18 Ympäristöindikaattorit Ympäristötavoitteiden toteutumista seurataan ympäristöindikaattoreiden avulla joita ovat: Vuosittainen veden kulutuksen seuranta Vuosittainen sähkön kulutuksen seuranta Vuosittainen kiinteistöistä kertyvän kaatopaikkajätteen määrä Tavoitteena on tehostaa kaikkien valittujen indikaattoreiden seurantaa ja vähentää kulutusta. Seurakunnan veden, sähkön ja kaatopaikkajätteen määrä riippuu paljolti siitä, miten paljon tapahtumia seurakunnan eri kiinteistöissä järjestetään, niin omia kuin muidenkin tahojen järjestämiä. Mitä enemmän on tapahtumia, sitä enemmän on kulutusta, minkä vuoksi kulutuksen vähentäminen on osittain hankalaa. 4.9 Hiilidioksidipäästöjen vähentämissuunnitelma ja kompensointi Hiililaskuri otetaan käyttöön vuoden 2013 alusta. Sen antamia tuloksia analysoidaan seuraavien vuosien aikana saatavien tulosten perusteella ja tehdään hiilidioksidipäästöjen vähentämissuunnitelma Muut toimenpiteet Muhoksen kunnan alueella ja myös seurakunnan maa-alueiden läpi on rakennettu ulkoilureitti Oulusta Oulujärvelle. Tervareitistö koostuu ylikunnallisista hiihto-, ulkoilu- ja pyöräilyreiteistä. Seurakuntaa koskeva reitti käsittää hiihto- ja patikkareittejä ja seurakunta on sallinut maa-alueidensa käytön reittien pohjaksi. Seurakunnan ympäristötyöryhmä kokoontuu vuosittain ja tekee sisäisen katsauksen ympäristövastaavan antamalla selvityksellä Ympäristöohjelmassa asetettujen tavoitteiden toteutuminen Seurakunta on ollut mukana Muhoksella sijaitsevan Pirttijärven kunnostushankkeessa. Pirttijärvi (36 ha) on kunnostettu tilapäisellä tyhjentämisellä, jolloin järven pohjasedimentit tiivistyivät ja veden laatu sekä järven virkistyskäyttöarvo paranivat. Hankkeen loppuselvitys on tehty Ympäristöohjelmassa asetetut tavoitteet ovat toteutuneet suunnitellun mukaisesti. Kunnostettua Pirttijärveä kelpaa katsella (kuva M.K.).

19 Tavoitteet kaudelle Tavoite Keinot Aikataulu Vastuuhenkilö Toiminta- ja taloussuunnitelma: Taloussuunnitelmassa varataan riittävät resurssit ympäristökoulutukseen ja -toimintaan Ympäristön huomiointi Ympäristöteemat v Uusi ympäristöohjelma Eettinen sijoittaminen Lähetystyön ja kansainvälisen diakonian osuus budjetista Rakentaminen ja maankäyttö: - Ekologinen rakentaminen ja investoinnit Hankinnat: - Ympäristömerkityt tuotteet Ympäristöindikaattorit Muut toimenpiteet: - Ympäristöön liittyvät hankkeet Seurakunta pyrkii kaikissa sijoituksissaan noudattamaan kirkon asiantuntijaryhmän laatimia eettisen sijoittamisen periaatteiden ohjeita. Seurakunta osallistuu osoittamalla tietyn määrän verotuloistaan lähetystyöhön ja kansainväliseen diakoniaan. Rakentamisen kaikissa vaiheissa otetaan huomioon ympäristövaikutukset, arvioidaan haitat ja ne pyritään minimoimaan. Tarjouspyyntöjen yhteydessä vaaditaan ympäristöön kohdistuvien rasitusten huomioiminen. Tiedotetaan yhteistyötahoille ympäristöohjelmasta. Seurakunnan hankintaohje. Kaikissa hankinnoissa yhtenä kriteerinä ovat ympäristöominaisuudet Ympäristötavoitteiden toteutumisesta raportoidaan toimintakertomuksessa, esim. jätemäärien ja sähkönkulutuksen muutokset jne. Olemalla mukana Muhoksen ja Oulujoen alueiden ympäristöhankkeissa. Vuosittain talousarvion laadinnassa Vuosittain vaihtuva Vuosittain Vuosittain talousarvion laadinnassa Jo suunnitteluvaiheessa Vuosittain Vuosittain yhteenvetotaulukot Vuosittain sopivien hankkeiden muodossa Kirkkoherra, talouspäällikkö Talouspäällikkö Talouspäällikkö Talouspäällikkö ja kirkkoherra Talouspäällikkö ja kirkkoherra Talouspäällikkö ja eri työalojen hankintavastaavat Seurakuntamestari Talouspäällikkö Talouspäällikkö

20 18 5 YMPÄRISTÖKASVATUS Minimi 5.1 Seurakunnalla on ympäristökasvatussuunnitelma 5.2 Ympäristöasiat sisältyvät seurakunnan jumalanpalveluselämään 5.3 Ympäristöasiat eri toiminnoissa Pisteet 5.4 Ympäristöaiheiset erityisjumalanpalvelukset, 1 6 pistettä 5.5 Erilliset ympäristötapahtumat, 1 5 pistettä 5.6 Hiljaisuudelle rauhoitetut paikat, 5 pistettä 5.7 Verkostoyhteistyö, 1 5 pistettä 5.8 Ympäristökasvatuksessa on otettu käyttöön välillisen vaikuttamisen menetelmät, 1 5 pistettä 5.9 Muut toimenpiteet, 1 10 pistettä 5.1 Ympäristökasvatussuunnitelma Seurakunnan ympäristökasvatus perustuu kristilliseen luomisuskoon. Jumala ei luonut kasveja ja eläimiä vain ihmistä varten, vaan niillä on myös itseisarvonsa. Toisaalta Jumala asetti ihmisen varjelemaan ja viljelemään luomakuntaansa. Kristinusko lopetti luonnon palvonnan, mutta Raamatun Jumala ei riisu luonnolta pyhyyttä, päinvastoin, Jumala siunasi kalat, linnut ja maan hedelmät (1.Moos. 1:22, 5. Moos.7:13). Siunattua ei saa kohdella miten hyvänsä Raamattu opettaa kohtuullista elämäntapaa. (Kirkon ympäristökäsikirja 2005) Kirkon ilmasto-ohjelma kiteytyy hyvin sanoihin kiitollisuus, kunnioitus ja kohtuus (Kirkkohallitus 2008). Ilmasto-ohjelmassa kirkko ottaa samalla kantaa ilmastomuutoksen mahdollisuuteen Pyhän Raamatun näkökulmasta käyttäen avainsanoja ratkaisun lähteinä. Samalla ohjelma on kirkkomme kannanotto aikamme vakavaan ja monella tavalla kompleksiseen ympäristöongelmaan. Ympäristöä voidaan tarkastella monelta eri kantilta. Ympäristöohjelmassa on oleellista, että ympäristökasvatus on luonteva osa kristillistä kasvatustyötämme. Emme saa tuudittautua fatalismiin eli siihen, että lopulta Jumala päättää kaikesta. Suojelemme luontoa ennen kaikkea lastemme vuoksi. Luonto ei ole meille vain pelkkä itseisarvo, vaan tärkeä myös sen tuottaman ilon, kauneuden ja hyödyn takia. Mitä paremmin luonto voi ympärillämme sitä paremmin itse voimme. Raamatun ilmoituksessa Jumala on antanut ihmiselle vastuuta maailman hallinnassa, millä tarkoitetaan oikeutta mutta samalla vastuuta toimia luomakunnan yläpuolella unohtamatta Jumalan toiveita sen kunnioittamiseen. Joudumme pohtimaan, mitä maailman hallinta tarkoittaa ympäristökasvattajan näkökulmasta, mitä hallintamme käytännössä saa ja tulee olla; onko se vapauden riistämistä ja eläinten alistamista meidän tahtoomme? Vai voisiko se olla ylevämpää? Onko meidän edes mahdollista määritellä kovinkaan tarkkaan, kuinka maailmaa tulee hallita vai onko kyseisenä aikana vain toimittava tilanteen asettamien ehtojen mukaisesti? Nykyisin ollaan kaukana siitä maailmasta, jossa jokaisen ihmisen tehtävänä olisi viljellä ja varjella, saatikka edes hallita. Jos unohdamme kastella huonekasveja, havaitsemme niiden nopeasti lakastuvan. Tiedämme mitä valinpitämättömyys aiheuttaa, mutta toimimme silti vastoin parhainta ymmärrystämme. Haaveilemme maanpäällisestä paratiisista, vaikka se on vain utopiaa.

21 19 Teologisia perusteita luonnonsuojelulle löytyy. Ympäristökasvattajan ei tarvitse perustella ihmisille, miksi luontoa tulee suojella. Se on kirjoitettuna meidän sisimpäämme. Meidän tulee asettua toisen sijaan, myös luonnon. Ympäristökasvatus tuntuu haastavalta. Vaikka tiedämme paljon luonnosta, eläimistä, kasveista, kasvien viljelystä ja vastaavasta, elämme länsimaissa silti luonnosta irrallisina, ikään kuin vain ihmisen todellisuudessa, jota luonto aika ajoin häiriköi. Ympäristökasvattajan haasteena voisikin esittää, että tärkeimpänä tehtävä on osoittaa, minkälaisia vaikutuksia omalla elämäntavallamme voi luonnolle olla sekä minkälaisia elämäntapavalintoja voimme luonnon hyväksi tehdä. 5.2 Ympäristöasiat sisältyvät seurakunnan jumalanpalveluselämään Muhoksen seurakunnassa ympäristöasiat sisältyvät luontaisesti jumalanpalveluselämään. Lähtökohtana on luomiskertomuksen kehotus luonnon viljelemiseen ja varjelemiseen. Tämä tulee maaseutuseurakunnassa luontaisesti esille vietettäessä maaseutuväen kirkkopyhää sekä luomakunnan sunnuntaita, joissa kiitetään Luojaa kasvun ja sadon suojelemisesta. Kylvöjen siunaaminen on myös ylistys Luojalle maaseutuväen toimeentulon turvaamisesta. Kotiseutuyhdistyksen kirkkopyhä ja hartaushetket hautausmaalla tuovat tiiviisti esille ympäristöasiat seurakunnan jumalanpalveluselämässä. 5.3 Ympäristöasiat eri työmuodoissa Ympäristöasiat on otettu huomioon seurakunnan kaikilla tehtäväalueilla. Olemme todenneet, että seurakunnan jokainen työntekijä ja luottamushenkilö voi olla ympäristökasvattaja, niin lastenohjaaja perhekerhoa pitäessään kuin seurakuntamestarikin opastaessaan ihmisiä oikeaan jätteiden lajitteluun hautausmaalla. Luottamushenkilöt antavat oman panoksensa toimiessaan ympäristötyöryhmässä ja edelleen tiedottaessaan seurakunnan ympäristötyöstä omille yhteistyötahoilleen. Ympäristökasvatuksen vuosikello ympäristökasvatuksen jäsentäjänä on otettu eri tehtäväalueilla mielenkiinnolla tiedoksi ja osittain jo käyttöön, vähintäänkin suunnitelmatasolla. Varhaiskasvatus- ja perhetyö Varhaiskasvatuksen ja perhetyön osa-alueet ovat päiväkerhotyö, pyhäkoulutyö ja perhekerhotyö. Päiväkerhot kokoontuvat seurakuntatalossa, Kylmälänkylän kappelissa ja Päivärinteen seurakuntasalissa. Päiväkotivierailuja tehdään kuntamme esikouluihin, päiväkoteihin ja ryhmäperhepäivähoitokoteihin. Pyhäkoulua pidetään seurakuntatalossa ja arkisin Päivärinteen seurakuntasalissa. Perhekerhot kokoontuvat seurakuntatalossa, Kylmälänkylän kappelissa, Laitasaaren rukoushuoneessa ja Päivärinteen seurakuntasalissa. Kerhojen askartelussa käytetään luonnonmateriaaleja ja ostetut hyödykkeet ovat ympäristöystävällisiä. Päivärinne ja Kylmälänkylä kohteina ovat lähellä luontoa ja niissä luonnon asioiden huomioiminen on toiminnassa jokapäiväistä. Seurakuntatalo on luonnon kannalta haasteellisempi, käytämme ulkoilussa leikkipuistoja ja niiden ympäristöä. Terveellinen välipala on mukana kerhojen opetuksessa, esimerkiksi pillimehut suositellaan jätettäväksi pois ruokavaliosta. Syksyisin lähetetään koteihin kirje, jossa kerrotaan kerhojen ympäristökasvatuksesta ja kierrätyksestä. Perhekerhoissa ja kuten myös perhekirkoissa kerrotaan mm. ekopaastosta, valon hetkestä ja Reilun Kaupan tuotteista. Erilaisissa ulkoilutapahtumissa otetaan luonto kokonaisvaltaisesti huomioon. Pyritään käyttämään mahdollisimman vähän kertakäyttötuotteita.

22 20 Marjaretkillä ja kalastusretkillä saadut tuotteet jalostetaan ruoaksi ja näin opitaan hyödyntämään luonnon tuotteita. Järjestetään kierrätystapahtumia teemalla tuo tullessas vie mennessäs, jolloin perheissä tarpeettomiksi jääneet hyödykkeet saadaan kierrätettyä uudelleen. Yhteistyötä eri toiminnoissa tehdään kunnan päivähoidon ja vapaa-aikatoimen sekä eri järjestöjen kanssa. Partiotoiminta Partiolaiset kokoontuvat seurakuntatalolla. Kaikessa lippukunnan toiminnassa otetaan huomioon ympäristöasiat ja kestävän kehityksen periaatteet. Partiossa noudatetaan Suomen Partiolaisten koulutussuunnitelmaa, jossa edellytetään ympäristöasioiden huomioiminen koulutuksessa ja kaikessa käytännön toiminnassa. Partiossa luonto kytkeytyy automaattisesti toimintaan, kun opetellaan erätaitoja ja luonnossa liikkumista. Partiolaiset tekevät linnunpönttöjä, joita on viety mm. hautausmaalle ja Ranta-Kemilän pihapiiriin. Myös jokamiehenoikeuksia ja kierrättämistä opetetaan ja käsitellään kokoontumisissa ja leireillä. Partiolaiset ovat osallistuneet Janopäivä-keräykseen, joka järjestetään puhtaan juomaveden turvaamiseksi kaikille. Partioviikolla järjestetään useita eri tapahtumia, joista yksi on ympäristötapahtuma; tällöin käsitellään esimerkiksi kierrätystä tai on käyty keräämässä ja lajittelemassa muovikynttiläjätteitä hautausmaalla. Muhoksen Metsänkävijät pitävät leirejä pääasiassa Ranta-Kemilän leirimajalla Utajärvellä. Kaikilla leireillä ja vaelluksilla kiinnitetään erityisesti huomiota roskaamisen ja kaikkien jälkien estämiseen. Yhteisiä leirejä ja retkiä järjestetään naapurilippukuntien kanssa. Leireille mennään aina yhteiskyydeillä. Varhaisnuoriso- ja nuorisotyö Kerhojen toiminnassa otetaan huomioon kirkkovuoden tapahtumat ja käytetään vuosikellon tarjoamia aiheita lasten opettamiseen luonnon kunnioituksessa. Askarteluissa on käytetty luonnonmateriaaleja, kerätään luonnonkukkia joista tehdään asetelmia. Tuunataan vanhoja vaatteita, pidetään tuunauspäivä. Kerhonohjaajakoulutusta järjestetään yhdessä 4H:n ja kunnan nuorisotyön kanssa. Kertakäyttöastioiden ja -liinojen käytön olemme kerhoissa ja leireillä lopettaneet. Kerhoissa tehdään luontoretkiä, käydään kalastamassa, poimitaan marjoja, tehdään valokuvaus- ja lintujentarkkailuretkiä. Kalat käsitellään ja valmistetaan ruoaksi, näin lapset oppivat myös kalojen käsittelyn ja hyödyntämisen. Samoin poimituista marjoista valmistetaan ruokaa ja nautitaan, luonnon antimien hyödyntäminen tulee tutuksi. Leireillä on tutustuttu Koortilan luontopolkuun, laitettu Ranta-Kemilään partiolaisten tekemiä linnunpönttöjä ja seurattu lintujen pesintää, nukuttu teltassa ja tehty itse ruokaa ulkona. Leireille on otettu polkupyöriä mukaan, jolloin on päästy pyöräretkelle maastoon ja näin tutustumaan lähiluontoon. Tapahtumiin ja leireille on järjestetty yhteiskyyditystä ja näin säästetty luontoa turhalta rasitukselta. Ympäristökohteita on ollut myös Lamminahon vanha pihapiiri ja Turkansaaren museoalue. Rokualle on tehty vaellusleirejä. Ranta-Kemilässä myös on luonto lähellä. Kerholaisten kanssa on vietetty lähetyspäivää ja vesipäivää, jolloin on kerrottu yhden tärkeän hyödykkeen, veden, riittävyydestä ja tärkeydestä maapallolla. Hana kiinni suihkussa saippuoinnin ajaksi ja hampaiden pesun aikana ei vesi valu.

23 21 Rippikoulut Rippikouluja järjestetään yksi talvella ja kaksi kesällä, yksi päivärippikoulu sekä Pohjolakodin erityisrippikoulu tarvittaessa. Rippikoulussa luonnonläheinen opetus lähtee luomiskertomuksen pohjalta. Luomiskertomuksessa luonnon merkitys ihmiselle avautuu viljelyn ja varjelun teeman kautta. Samoin käydään aiheita miten Jeesus käytti luontoa ihmeteoissaan. Isos-koulutuksessa ja kerhonvetäjien koulutuksessa ovat ympäristöasiat aina esillä, opetuksessa aina mietitään luonnon merkitystä ihmiskunnalle. Yhteisvastuu osiossa ympäristöasiat tulevat aina esille. Nuorisotyössä tehdään tiivistä yhteistyötä kunnan eri yhteistyötahojen kanssa. Ekonistin käsikirja on käytössä myös nuorisotyössä. Rippileireillä aina ensimmäisenä opetetaan pitämään leirihuoneistojen tilat kunnossa ja siistinä, jotta leiriläiset viihtyvät kohteessa. Kirkkomusiikki Musiikki on tärkeä osa jumalanpalveluksia ja sille on varattu runsaasti tilaa. Virsivalinnoissa painotetaan paitsi kirkollisia tapahtumia myös vuodenaikojen vaihtelua. Ulkona on järjestetty laulutilaisuuksia muun muassa Koortilan toimintakeskuksessa, Sanginjoen metsästysmajalla sekä vanhainkodin pihalla. Seurakunnan musiikkielämää rikastuttaa aktiivinen kuorotoiminta, josta esimerkkeinä ovat kuorojen kevätkonsertit, laulutilaisuudet kirjastolla, Muhoksen Torvipojat ja yhteistyö Oulujoki-Opiston musiikkikoulun kanssa. Musiikillista yhteistyötä tehdään myös alakoulun, yläkoulun / lukion kanssa sekä paikkakunnalla toimivan kinkeriperinteen järjestelyissä. Diakoniatyö Diakoniatyö koostuu asiakaskontakteista, erilaisten tapahtumien järjestämisestä, eläkeläisryhmien ja diakoniapiirien kokoontumisista sekä retkien ja leirien järjestämisestä. Näissä kaikissa tilaisuuksissa avautuu oivallinen tilaisuus kertoa ympäristöasioista ja seurakunnan ympäristödiplomijärjestelmään kuuluvista luontoa säästävistä tavoitteista. Yhteisvastuu kirpputori on hyvä esimerkki kierrätyksestä, lahjoituksena otetaan vastaan tavaroita, esim. kierrätyslangasta kudottuja sukkia. Osallistutaan vastuuviikon tapahtumiin. Järjestetään ikäihmisten leiripäivä, jossa ekotekona tehdään saunavihtoja, käsintehtyjä esineitä luonnon materiaaleista, tutustutaan luontopolun antamiin elämyksiin. Keskipäivänkerhossa on käynyt myös apteekin edustaja kertomassa, kuinka toimia vanhentuneiden lääkkeiden kanssa. Diakonialla on painopistealueena vapaaehtoistoiminta ja yhteistyö eri järjestöjen toimijoiden kanssa. Metsänhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja on käynyt kertomassa luonnosta, on järjestetty sieni-infoja ja muuta luontoon liittyvää informaatiota. Vuosikellon alueelta valitaan seuraaville vuosille useita painopisteaiheita. Lähetystyö Seurakunnan nimikkolähetteinä Tansaniassa toimivat Anna-Riitta ja Oskari Holmström. Seurakunta avustaa raamatunkäännös- ja painatustyötä Kiinassa sekä lähialuetyötä Venäjän suomensukuisten kansojen parissa. Seurakunnan nimikkokohteina ovat Orpolan lastenkoti Tansaniassa sekä Hosainan kuurojen koulu Etiopiassa. Lähettikirjeiden, vierailujen ja eri lähetystyön tilaisuuksien kautta saamme tietoa elämisen perustarpeiden puutteista ja äärimmäisessä köyhyydessä elämisestä eri puolilta maailmaa. Samalla voimme verrata omia elämisen edellytyksiämme kaukana asuvien lähimmäistemme elämäntilanteisiin. Lähetyskasvatuksessa lapsille ja nuorille tuomme esille mm. puhtaan veden merkityksen ja sen tuhlaamisen vähentämisen välttämättömyyden. Tasaus-kam-

24 22 panjan avulla tulemme tietoisiksi siitä, että valo jakaantuu maapallolla tasan kaksi kertaa vuodessa mutta elämisen edellytykset eivät jakaannu tasan, siksi tarvitaan Tasausta ja siksi osallistumme myös taloudellisen avun jakamiseen. Lähetystyössä tulemme tietoisiksi ilmastonmuutosten aiheuttamien ongelmien vaikutuksista arkielämään, kuivuuden ja viljelymahdollisuuksien vähentymisenä, toisaalta taas rankkasateiden aiheuttamien tuhojen vaikutuksista. Lähetystyössä globaalit ongelmat tulevat lähelle ja lisäävät tietoisuuttamme kaukaisten lähimmäistemme elinoloista. Elämme yhtä aikaa lähellä ja kaukana. Pidämme tärkeänä huomata oman elinympäristömme kauneus ja puhtaus. Perinteisiä lähetyslauluiltoja järjestämme mahdollisuuksien mukaan kesällä ulkona luonnon keskellä. PISTEET: 5.4 Ympäristöaiheiset erityisjumalanpalvelukset Seurakunta viettää ympäristöaiheisia erityisjumalanpalveluksia vuosittain kuten Luomakunnan sunnuntai, Maaseutuväen kirkkopyhä ja Kotiseutuyhdistyksen kirkkopyhä, mikä painottaa rakennetun ympäristön arvoa ja sen säilyttämistä jälkipolville. Paastonajalla hiljennyttäessä pohditaan myös ympäristöasioita. Vastuuviikolla mietitään ihmisen vastuuta ympäristöstä ja muista luomakunnan olennoista sekä järjestetään hautausmaahartauksia sekä kylvön siunauksia. Seurakunnan julistuksessa on otettu huomioon luontoteema mm. luomakunnan sunnuntain jumalanpalvelusten saarnassa ja virsivalinnoissa. Musiikkitilaisuuksien ohjelmavalinnoissa on luonto tullut esiin. 5.5 Erityiset ympäristötapahtumat Erityisiä ympäristötapahtumia on seurakunnassa luontaisessa toiminnassa useilla alueilla: hautausmaan siivoustalkoot, joihin sisällytetään ohjausta hautausmaakäytännöistä ja hautausmaan jätehuollosta. Myös kirkon ja Koortilan ympäristön ja hautausmaan siistimisen, istutusten ja raivausten tarkoituksena on korostaa luonnon kauneutta ja korostaa, että seurakunta tälläkin tavoin korostaa luonnon merkitystä ihmisen henkisten tarpeiden tyydyttäjänä. Earth Hour Valon Hetki -tapahtumaan Muhoksen seurakunta on osallistunut ja osallistuu vuosittain maaliskuussa. Keväisin on jatkettu kylvöjen siunausta vuoron perään eri puolilla seurakuntaa. 5.6 Hiljaisuudelle rauhoitetut paikat Ns. Lemmenpolun varrella on penkki, joka on tarkoitettu rauhallisen ja viihtyisän ympäristön tarkasteluun sekä omien ajatusten tutkisteluun viihtyisässä paikassa. Koortilan ympäristö on kunnostettu ja siistitty viihtyisäksi paikaksi myös itsensä tutkisteluun. Kirkkometsikön vanhan kärrypolun kulkeminen ja luonnon tarkastelu antaa rauhoittavan ja tyynen olotilan. Seurakuntatalon yhteydessä on hiljaisuuden huone, kappeli. Hautausmaalle on järjestetty omaisia varten hiljaisuuden huone. Muhoksen kirkko on tiekirkko, joka tarjoaa matkalaisille mahdollisuuden hiljentymiseen.

25 Verkostoyhteistyö ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen Yhteiskunnallista vaikuttamista parhaimmillaan on Muhoksen kunnan ja seurakunnan yhteiset johdon palaverit, joissa henkilötasolla käydään läpi niin tapahtuneita asioita kuin myös tulevia kuntaa, kuntalaisia ja seurakuntalaisia koskevia suunnitelmia. Näissä yhdessä sovitaan parhaista mahdollisista menettelytavoista, jotka koskettavat kaikkia osapuolia. Viimeksi on tiedotettu mm. seurakunnan Metso-kohteiden inventoinnista sekä yhteistyöstä Lemmenpolun kunnostamiseksi. 5.8 Ympäristökasvatuksessa on otettu käyttöön välillisen vaikuttamisen menetelmät Seurakunnan työntekijöillä on käytössä sisäinen intra, Y-asema, jossa mm. ympäristöohjelma on sijoitettuna. Siihen voi kirjoittaa yhteiseksi tarkoitettuja asioita, myös ympäristöasioita. Perhetyöllä on käytössä omat Muhoksen seurakunnan Facebook-sivut. Seurakunnan kotisivuille on laitettu oma Ympäristötyön sivu, josta löytyy mm. seurakunnan ympäristöohjelma ja kuvia kirkkoneuvoston metsäretkiltä. 5.9 Muut toimenpiteet Perhetyö järjesti pilkkitapahtuman yhdessä Muhoksen Virkistyskalastajien kanssa. Monena vuonna lasten leireillä olemme tehneet onkia ja käyneet yhdessä kalalla. Kalansaalis on sitten valmistettu maukkaaksi ateriaksi. Järjestetään säännöllisesti lauluiltoja ulkona esim. Muhoksen Kotiseutumuseolla ja vanhustentalon piha-alueella sekä Sanginjoen metsästysmajalla Ympäristöohjelmassa asetettujen tavoitteiden toteutuminen Ympäristöohjelmassa asetetut tavoitteet ovat toteutunet suunnitelman mukaisesti. Isovanhemmat ja lastenlapset tutustumassa Muhoksen kirkkoon syksyllä 2010 (kuva M.K.).

26 Tavoitteet kaudelle Tavoite Keinot Aikataulu Vastuuhenkilö Ympäristökasvatussuunnitelma Luomakunnan sunnuntai ja muu jumalanpalveluselämä; seurakunta viettää ympäristöaiheisia erityisjumalanpalveluksia Ympäristöasiat eri tehtäväalueilla Ympäristöaiheiset erityisjumalanpalvelukset Ympäristökasvatus läpäisyperiaatteella Erityiset ympäristötapahtumat Yhteistyö eri tahojen kanssa Kannanotot ympäristökysymyksiin Muut toimenpiteet: - Reilun kaupan tuotteet - Paikallistuotteet - Luomutuotteet Työalakohtaiset tavoitteet ympäristökasvatussuunnitelman rungoksi Luomakunnan sunnuntai, Maaseutuväen kirkkopyhä ja Kotiseutuyhdistyksen kirkkopyhä, Vuosikellon käyttö. Kaikilla tehtäväalueilla pohditaan ja kehitetään ympäristöasioihin liittyviä aiheita. Vuosikellon käyttö. Paastonajalla hiljennyttäessä pohditaan myös ympäristöasioita. Järjestetään hautausmaahartauksia sekä kylvön siunauksia ja sadon korjuun kiitosjuhla Ympäristöaiheet ovat esillä jumalanpalveluksissa ja kaikilla työaloilla tilanteiden mukaan, Vuosikellon käyttö. Laulutilaisuuksia muun muassa, Koortilan toimintakeskuksessa, Sanginjoen metsästysmajalla sekä vanhainkodin pihalla ja museolla Oulun seudun ympäristövirasto; ympäristöön liittyvät tapahtumat. Ala- ja yläkoulut. Muhoksen Torvipojat ja Oulujoki- Opiston musiikkikoulu; laulu ja soittotilaisuudet Partiolaiset. Metsänhoitoyhdistys. Vastuuviikolla mietitään ihmisen vastuuta ympäristöstä ja muista luomakunnan olennoista. Kerhoissa järjestetään ympäristöteemallisia iltoja. Seurakunta ottaa kantaa alueen ympäristökysymyksiin Suositaan Reilun Kaupan tuotteita, sekä erityisesti lähiruokaa seurakuntien tarjoilussa 2013 ja tarkistukset vuosittain Touko-elokuussa, ympäri vuoden Koko vuosi Kirkkovuoden mukaisesti Koko vuosi Vuosittain keväästä syksyyn Vuosittain Vuosittain Vuosittain Kirkkoherra, Tehtäväalueiden vastaavat Kirkkoherra Työalojen vastuuhenkilöt Kirkkoherra, kanttori Työalojen vastuuhenkilöt Papisto, kanttori, diakonia Papisto, talouspäällikkö, kanttori ja työalojen vastuuhenkilöt, tilanteiden mukaisesti Työalojen vastuuhenkilöt Emäntä / apuemäntä

27 25 6 JÄTEHUOLTO Minimi 6.1 Jätehuoltoselvitys 6.2 Jätehuoltosuunnitelma 6.3 Hyötyjätteiden keräys 6.4 Vaaralliset jätteet ja vastuuhenkilön nimeäminen 6.5 Bio- ja puutarhajätteen käsittely 6.6 Kaatopaikkajätteen määrän seuranta 6.7 Hautakynttilät ja kukkalaitteet Pisteet 6.8 Hyötyjätteiden vapaaehtoinen keräys, 1 8 pistettä 6.9 Kertakäyttötuotteiden vähentäminen, 1 5 pistettä 6.10 Kaatopaikkajätteen väheneminen, 1 10 pistettä 6.11 Kompostointi, 2 8 pistettä 6.12 Hyötyjätepisteet hautausmaalla 1 3 pistettä 6.13 Muut toimenpiteet, 1 10 pistettä 6.1 Jätehuoltoselvitys Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksissa on laadittu Oulun läänin alueellinen jätesuunnitelma, jota seurakunnan jätehuolto noudattaa. Jätteiden käsittelijänä toimii Oulun Jätehuolto ja noudatamme sen jätehuoltomääräyksiä. Kesän ja syksyn 2012 aikana ympäristöalan opiskelija Jorma Isopoussu teki seurakunnan jätehuoltoselvityksen, jossa kartoitettiin mm. miten jätehuolto on järjestetty eri kiinteistöissä ja mitä puutteita niissä on, kuka on vastuussa jätehuollosta eri kohteissa ja paljonko kaatopaikkajätettä syntyy ja niiden kustannukset. 6.2 Jätehuoltosuunnitelma Seurakunnan jätehuoltosuunnitelma on tarkistettu vuoden 2009 aikana. Tällöin huomioitiin ja kehitettiin entisestään eri jätteiden ja kierrätyksen toimintaa eri toimintapaikoissa. Tarkistettiin mm. jätekatosten toimivuus, biojätteiden keräys ja kompostointi, kirkon, hautausmaan, leirikeskuksen ja kierrätyksen toimivuus alkaen sekajätteen keräys muutettiin poltettavan jätteen keräykseksi polttolaitoksen valmistuttua Ouluun. Tämä aiheutti jätehuollon kierrätyksessä ja eri hyötyjätteiden lajittelussa uudelleenorganisointia. Ympäristöalan opiskelija Jorma Isopoussu on tehnyt opinnäytetyönä hyvin kattavan Muhoksen seurakunnan jätehuoltosuunnitelman, joka sisältää myös jätehuoltoselvityksen. Suunnitelma valmistui tammikuulla Suunnitelmassa esitellään mm. tavoitteet ja toimenpiteet jätteen määrän vähentämiseksi, vastuuhenkilöt kiinteistöittäin, keräysvälineet ja jäteneuvonta ja koulutus. Jätteiden lajittelusta on tehty kirjalliset ohjeet ja jaettu ne eri toimipisteisiin. 6.3 Hyötyjätteiden keräys Keittiöllä kerätään jatkokäyttöön soveltuvia pakkauksia, joita käytetään edelleen keittiöltä jäävien ruokatarvikkeiden säilytykseen sekä leivonnaisten säilytykseen. Hyötyjätteistä kerätään kartonki, biojäte, lasi ja metalli. Hautausmaalla kerätään saviruukut, jotka osittain seurakunnan päiväkerhot ja kunnan päiväkodit hyödyntävät askartelukäytössä.

28 26 Paristot toimitetaan kaupoissa oleviin keräyslaatikoihin ja käytöstä poistetut sähkölaitteet Muhoksen Romulle. Vanhat toimistolaitteet ja tietokoneet toimitetaan IT-alueen vastuulle. 6.4 Vaaralliset jätteet ja vastuuhenkilön nimeäminen Vaarallisia jätteitä kertyy lähinnä hautausmaan ja muiden viheralueiden hoidossa käytettävistä laitteista. Kertyviä jätteitä ovat maalit, moottoriöljyt, vanhat siivousaineet sekä kiinteistöistä lamput. Siivoojat keräävät palaneet lamput seurakuntatalolle tilapäissäilöön, josta seurakuntamestari vie ne edelleen hautausmaan huoltorakennuksessa sijaitsevaan säilöön. Vaarallisia jätteitä säilytetään lukitussa tilassa hautausmaan huoltorakennuksessa. Seurakuntamestari hoitaa ongelmajätteiden kuljetuksen kunnan jäteasemalle syksyisin. Vaarallisten jätteiden jätevihko on käytössä jätehuollossa. Vaarallisten jätteiden vastuuhenkilö on seurakuntamestari. 6.5 Bio- ja puutarhajätteen käsittely Seurakuntatalolla ja Koortilassa biojätteen keräys huolehditaan molokeilla. Muissa toimipisteissä biojätettä kertyy erittäin vähän ja se joutuu polttokelpoiseen jätteeseen. Pihojen ja hautausmaan siivousjätteet kuljetetaan vaihtolavoilla Oulun jäteaseman suurkompostiin. Koulutuksella ja opastekilvin lisätään biojätteen keräyksen ja käsittelyn tuntemista. Tulevaisuudessa olisi hyvä järjestää puutarhajätteen kompostointialue Muhokselle, jotta säästyttäisiin turhilta jätemaksuilta, ja saataisiin tarvittavaa kompostimultaa omasta kompostista. 6.6 Kaatopaikkajätteen määrän seuranta Muhoslainen jätehuoltoalan yritys PPT Luttinen Oy myi vuonna 2011 yrityksensä Lassila & Tikanojalle, joka hoitaa seurakunnan jätteiden kuljetuksen. Jätteenpaalausauto kerää sekä polttokelpoisen jätteen että kierrätykseen kelpaavat jätteet. Sekä polttokelpoista jätettä että hyötyjätteitä varten on tarpeellinen määrä keräysastioita eri toimintakohteissa. Lassila & Tikanoja toimittaa tilastot jätemääristä seurakuntaan, joskin vain jäteastioiden tyhjennyskerrat; ei tarkempia kilomääriä Jätehuollon kustannukset vuositasolla Vuosi Euroa % ed.v. + 3,6-23,4 + 26,1-7,9 + 23,5 + 13,0 Euromääräinen jätehuoltokustannusten kasvu vuodesta 2007 vuoteen 2012 on 29 %. Kokonaisuudessaan jätehuollon kustannukset ovat nousseet huomattavasti, erityisesti vuonna 2010, johtuen kaatopaikalle toimitetun jätteen määrästä/painosta hautausmaalta. Taulukko ei ole täysin verrannollinen edellisiin vuosiin, koska jätehuoltoyhtiöltä ei saada vuotuisia tarkkoja punnitustuloksia.

29 Hautakynttilät ja kukkalaitteet Hautakynttilät kerätään omiin keräysastioihin ja Lassila & Tikanoja hoitaa keräyksen ja viennin Oulun jäteasemalle. Portilla sijaitsevaan tauluun on tehty opaste jätteiden lajittelusta hautausmaalla. Hautakynttiläjäte on mennyt alkaen polttokelpoiseen jätteeseen. Kukkalaitteista syntyvä jäte menee poltettavaan jätteeseen. Hautaustoimiston kanssa on keskusteltu maatuvien kukkalaitteiden saatavuudesta Muhoksella. Kynttilän sytyttäminen haudalle on pyhä rituaali, joka luo yhteyden pois nukkuneeseen rakkaaseen (kuvat M.K.). PISTEET: 6.8 Hyötyjätteiden vapaaehtoinen keräys Hyötyjätteiden keräyksestä ja kierrätyksestä annetaan koulutusta henkilökunnalle. Opastetaan kyltein ja opastetauluin keräysastioiden luona lajittelusta ja sen merkityksestä luonnon hyvinvoinnille. Huolehditaan, että keräysastiat ovat eri materiaaleille riittäviä. Hyötyjätteiden keräys on järjestetty kattavammin kuin kunnan jätehuoltomääräykset edellyttävät. Seurakunta lajittelee biojätteen, lasin, metallin, paperin, pahvin ja kartongin. 6.9 Kertakäyttötuotteiden vähentäminen Seurakunta on luopunut kertakäyttöastioiden käytöstä tai oikeammin rajannut niiden käytön vain erikoistilanteisiin esim. mehutarjoilu kirkon mäellä. Muidenkin kertakäyttötuotteiden käyttöä on myös edelleen vähennetty. Henkilöstökoulutuksessa huomioidaan kerta-

30 28 käyttötavaran merkitys luonnolle sen raaka-aineketjun alusta valmiiseen tuotteeseen saakka. Samoin huomioidaan kertakäyttötuotteiden kustannusten merkitys hankinnoissa. Kertakäyttöpatterit on osittain vaihdettu ladattaviin, toimistoissa käytetään kankaisia Yhteisvastuu-kasseja, työntekijöiden taukotiloissa on omat mukit ja erilaisia kertakäyttötuotteita on vaihdettu pitempikestoisiin, esimerkiksi kynät. Jatkossa WC-tilojen paperiset käsipyyhkeet vaihdetaan kangaspyyhkeisiin Kaatopaikkajätteen väheneminen Muilla kuin asuinkiinteistöillä on oltava poltettavan jätteen keräysvälineen lisäksi syntyvän jätteen määrästä ja toiminnan laadusta riippuen erilliset keräysvälineet paperille, biojätteelle, pahville, kartongille, lasille, puulle ja metallille. Seurakunnan jätehuoltojärjestelmä kattaa nämä vaatimukset. Käytetään uudelleen niitä materiaaleja, joita voidaan kohtuudella käyttää, esimerkiksi kirjekuoret sisäisessä postissa. Minimoidaan kertakäyttötavaran käyttäminen. Biojätteen ja hyötyjätteen keräystä tehostetaan. Kynttilänpätkistä valmistetaan munakennoja käyttäen sytykkeitä. Suositaan suuria pakkauskokoja Kompostointi Muhoksen kunnalla ja seurakunnalla ei ole kompostikenttää kompostoitavia jätteitä varten. Seurakunta tulee tiedustelemaan Oulun ympäristövirastolta mahdollisuutta tehdä kompostikenttä haravointijätteiden käsittelyä varten Muhokselle Hyötyjätepisteet hautausmaalla Hautausmaalla kerätään hyötyjätteistä metalli, lasi ja kartonki lähtien muovi ja hautakynttilät ovat menneet polttokelpoiseen jätteeseen Muut toimenpiteet Kunkin työntekijän vastuulla on lajitella syntynyt jäte asianomaiseen jäteastiaan, kuitenkin niin, että syntyvän jätteen määrä pysyisi vähäisenä. Lassila & Tikanoja kerää sekä polttokelpoisen jätteen että kierrätykseen kelpaavat jätteet. Yrityksen johtamisjärjestelmä on sertifioitu ISO (laatu), ISO (ympäristö) ja OHSAS standardien (työterveys ja -turvallisuus) mukaisesti. Muhoksen Vesihuolto Oy vastaa jätevesien vastaanottamisesta ja puhdistamisesta kaavaalueilla ja erillispäätöksellä viemäröidyillä haja-asutusalueilla. Seurakunnan kaikki kiinteistöt Ranta-Kemilän leirimajaa ja Kylmälänkylän kappelia lukuun ottamatta on kytketty kunnalliseen viemäriin. Kahvipussit kerätään seurakuntalaisille kassien tekemistä varten Ympäristöohjelmassa asetettujen tavoitteiden toteutuminen Tavoitteet toteutuivat suunnitelmien mukaisesti. Jokiveden käyttö hautausmaan kasteluvetenä on selvitetty. Käyttö ei ole mahdollista tai ainakin hyvin vaikeaa Oulujoen vedenpinnan vaihtelun vuoksi.

31 Tavoitteet kaudelle Tavoite Keinot Aikataulu Vastuuhenkilö Jätehuoltoselvitys Kiinteistökartoitus 2013 Tarkistetaan vuosittain Jätehuoltosuunnitelma Ongelmajätteiden käsittely Biojätteen käsittely Hyötyjätteiden keräys Laaditaan kartoituksen pohjalta. Keräysastiat, joista jäte kootaan keräyspisteeseen hautausmaan huoltorakennukseen. Henkilöstökoulutus. Keittiöltä ohje biojätteiden käsittelyyn. Henkilöstökoulutus. Keräysastiat, opastetaulut. Henkilöstökoulutus Tarkistetaan vuosittain Keräykset tarvittavin väliajoin Toimintaohje, tyhjennykset tarvittavin väliajoin Tyhjennykset tarvittavin väliajoin Hautakynttilät Polttokelpoinen jäte Tyhjennykset tarvittaessa Hyötyjätteiden vapaaehtoinen keräys Kertakäyttötuotteiden vähentäminen Muut jätteiden määrän vähennystoimet Kaatopaikkajätteen väheneminen Muut toimenpiteet; jätemäärän ja kierrätysmateriaalin ja energiamäärien seuranta Infoa kierrätyksen merkityksestä luonnon hyvinvoinnille. Keräysastiat eri materiaaleille. Henkilöstökoulutus. Vähennetään tai lopetetaan esim. kertakäyttöastioiden ja muiden kertakäyttötuotteiden käyttö. Koulutus. Kierrätyksen opettamista kerhoissa, rippikoulussa jne. Henkilöstökoulutus. Ideakilpailu. Kesätyöntekijöiden ja koko henkilöstön koulutus. Määräindikaattorit. Henkilöstökoulutus Tyhjennykset tarvittavin väliajoin Jatkuva prosessi Jatkuva prosessi Vuosittain Vuosittain Seurakuntamestari Talouspäällikkö Seurakuntamestari Talouspäällikkö Seurakuntamestari Seurakuntamestari, emäntä /siivooja-apuemäntä Työalavastaavat, siivooja-apuemäntä Seurakuntamestari Seurakuntamestari Työalavastaavat Työalavastaavat Työalavastaavat Seurakuntamestari

32 30 7 SIIVOUS Minimi 7.1 Ympäristöselvitys 7.2 Hankintojen ympäristökriteerit Pisteet 7.3 Henkilökunnan koulutus, 1 5 pistettä 7.4 Haitallisista aineista luopuminen, 1 5 pistettä 7.5 Vaihtoehtoiset tuotteet, 1 5 pistettä 7.6 Muut toimenpiteet, 1 10 pistettä 7.1 Ympäristöselvitys Muhoksen seurakunnan siivoustoiminnot selvitettiin ympäristökatselmuksessa vuonna 2004 ja Vuoden 2013 alussa, ympäristöohjelman teon yhteydessä ympäristöselvityksen on tehnyt siivooja-apuemäntä Riitta Kukkohovi. Siivoustoimen ympäristöselvitys on laadittu yhteistyössä siivousta tekevien työntekijöiden sekä talouspäällikön kanssa. Siivoojilla on tärkeä tehtävä siisteyden ja viihtyisyyden ylläpitämisessä. Päivittäinen ylläpitosiivous on myös ympäristöteko: kun lika ei pääse pinttymään, selvitään kevyemmillä puhdistusaineilla ja ylläpidetään raikasta ja terveellistä sisäilmaa. Siivoustoimesta aiheutuviin ympäristöhaittoihin vaikuttavat halutun puhtaustason määrittely, siivoustyömäärän mitoitus, tilojen suunnittelu ja puhdistusmenetelmien sekä -aineiden valinta. Lisäksi tilojen käyttäjät vaikuttavat tarvittavan siivouksen määrään. Siivouksen ympäristöhaitoista pahimpia ovat pesu- ja puhdistusaineiden ja muiden kemikaalien päästöt. Siksi ympäristökatselmuksessa selvitettiin, mitä aineita siivouksessa käytetään ja kuinka paljon, ovatko kaikki aineet välttämättömiä ja kuinka haitallisia aineet ympäristön tai terveyden kannalta ovat. Puhdistusaineiden kilpailutus tehtiin vuonna 2012, jolloin yhtenä valintakriteerinä käytettiin tuotteiden ympäristöystävällisyyttä hankintaohjeiden mukaisesti. Selvityksen jälkeen voitiin tyytyväisenä todeta, että lähes kaikki käytettävät tuotteet olivat ympäristöystävällisiä ja ympäristömerkittyjä. Siivoojien koulutukseen on myös mahdollisuuksien mukaan sisällytetty mm. omavalvonta ja siivouksen ympäristövaikutuksiin perehdyttäminen. Selvityksessä voitiin myös todeta, että kaikki siivoustyötä tekevät työntekijät ovat suorittaneet hygieniapassin kuin myös suurin osa koko henkilökunnasta. Siivousaineostoissa suositaan suuria pakkauskokoja ja täyttöastioita, joita on eri toimipisteissä. Vanhentuneet pesuaineet toimitetaan ongelmajätteiden keräykseen alkuperäisissä pakkauksissa. Siivousaineet säilytetään lukollisessa siivouskeskuksessa. Siivouskärryissä on mukana tuotteiden käyttöselosteet. Siivouksessa käytetään mikrokuituliinoja ja moppeja, jotka kostutetaan siivouskeskuksessa neutraalilla tai heikosti emäksisellä aineella ennen työn aloittamista. Tämä on ns. kuivasiivousta, jolla säästetään energiaa, vettä, puhdistusaineita ja aikaa, lisäksi työ on kevyttä. Työpisteissä lajitellut jätteet siivooja kerää siivousvaunussa eri jätelajeille varattuihin astioihin. Omavalvontakansio sisältää kaikkien käytettävien puhdistusaineiden käyttöturvatiedot ja tuoteselosteet.

33 Hankintojen ympäristökriteerit Ympäristöohjelman mukaan hankinnoissa suositaan ympäristömerkittyjä tuotteita, ja yhtenä ostokriteerinä on tuotteiden ympäristöystävällisyys. Siivousaineiden kilpailutus on suoritettu vuonna 2012 hankintaohjeiden mukaisesti, ja yhtenä valintakriteerinä oli tuotteiden ympäristöystävällisyys. Siivousaineostoissa suositaan suuria pakkauskokoja ja täyttöastioita. PISTEET: 7.3 Henkilökunnan koulutus Siivooja-apuemäntä Riitta Kukkohovi on suorittanut vuonna 2012 laitoshuoltajan ammattitutkinnon, johon kuului valinnaisena osiona ympäristö- ja jätehuoltopalvelut. Siivoojat osallistuvat alansa ympäristövaikutuksia käsittelevään koulutukseen. Siivousaineiden tehokas käyttö ja siivousaineiden järkevillä hankinnoilla vältetään aineiden vanhentuminen. Siivousaineiden annostus tarkistetaan ennen käyttöä. Oman työn suunnittelulla, siivousmenetelmien ja puhdistusaineiden valinnalla sekä koneiden oikealla käytöllä ergonomisesti voidaan säästää voimia, omaa terveyttä ja osaltaan myös luontoa. 7.4 Haitallisista aineista luopuminen Osa kemikaaleista voi haitata puhdistuslaitoksen toimintaa. Tällainen kemikaali on esimerkiksi kloori. Osa taas voi olla biologisesti huonosti hajoavia ja ajautua puhdistamosta vesistöön ja aiheuttaa siellä haittoja vesieliöille. Tällaisia ovat esimerkiksi eräät haitallisimmat tensidit. Ympäristömerkittyjen tuotteiden tensidit ovat tutkitusti nopeasti biohajoavia. Siivouspyyhkeet ja mopit pestään siivouskeskuksessa tarpeen mukaan fosfaatittomalla pesuaineella, joka ei sisällä zeoliittia. Muhoksen seurakunnassa on vaihdettu kaikki siivousaineet ympäristöystävällisiin aineisiin. Tämän on todettu lisäävän myös työtyytyväisyyttä ja työturvallisuutta. 7.5 Vaihtoehtoiset tuotteet Siivouksessa käytetään mikrokuituliinoja, jolloin vältetään kostea pyyhkiminen. Vaihtoehtoisena tuotteena käytetään myös soodaa ja etikkaa laitteiden puhdistukseen. Seurakuntatalon siivousainevarastot ovat lukittuja. Ranta-Kemilässä ja Koortilassa ovat siivousaineet paikan päällä, muiden tilojen siivouksessa tuodaan tarvittavat aineet ja välineet seurakuntatalolta. Tyhjät pakkaukset voidaan laittaa poltettavaan jätteeseen. Aineet ostetaan suurtalouspakkauksissa, jolloin pakkausmateriaalin käyttö on vähäistä. Pesuaineiden esittelijät ovat kertoneet ympäristöasioista.

34 Muut toimenpiteet Pakkausjätteiden vähentäminen suurempia pakkauskokoja suosimalla vähentää sekajätteen määrää. Siivousaineiden käyttöohjeet ja käyttöturvatiedotteet tulostettu yhteen kansioon, josta ne ovat kaikki helposti löydettävissä. Eri työ- ja toimitilojen siivoustasoa on tarkistettu, sillä harvoin käytettäviä tiloja voidaan siivota harvemmin ja kevyemmin. Tarkistetaan siivoustaso myös ulkona vallitsevan kelin mukaan. Näin toimien säästetään vettä, pesuaineita ja koneita, sähköä sekä tietenkin myös siivoushenkilöstön työpanosta niille alueille, joilla aikaa tarvitaan kipeämmin. Ulkopuolisia asiakkaita opastetaan siivoustyömenetelmissä tiloja vuokrattaessa. Opastetauluja on sijoitettu keittiöön ja eri toimipisteisiin. Siivousaineiden ja tarvikkeiden ostot on keskitetty yhteen toimittajaan, joka antaa koulutusta tuotteista. 7.7 Ympäristöohjelmassa asetettujen tavoitteiden toteutuminen Ympäristöohjelmassa asetetut tavoitteet toteutuivat suunnitellun mukaisesti. On siirrytty ympäristöystävällisiin puhdistusaineisiin. 7.8 Tavoitteet vuosille Tavoite Keinot Aikataulu Vastuuhenkilö Ympäristöselvitys Ympäristöselvitys on tehty v. Jatkuva Siivooja-apuemäntä 2013, tarkistetaan vuosittain Ympäristömerkityt tuotteet Varmistetaan, että käytettävät tuotteet ovat ympäristöystävällisiä Hankintojen yhteydessä Siivooja-apuemäntä, emäntä ja ympäristömerkittyjä Hankintojen ym- Yhtenä ostokriteerinä on tuot- Hankintojen Siivooja-apuemäntä, päristökriteerit Jätehuollon järjestäminen Henkilökunnan koulutus Haitallisista aineista luopuminen Vaihtoehtoiset tuotteet Muut toimenpiteet teiden ympäristöystävällisyys Jätehuoltosuunnitelman vienti käytäntöön henkilöstökoulutuksella. Opastekilvet Henkilökunnan koulutus, jonka tavoitteena on saada jokainen tilojen käyttäjä omalta osaltaan toimimaan niin, että esim. siivousta voitaisiin helpottaa ja jopa määrää vähentää. On vaihdettu ympäristöystävällisiksi Siivoustoimissa käytetään mm; mikrokuituliinoja, luonnonmukaisia desinfiointiaineita, höyrypesuja Pakkausjätteiden vähentäminen suurempia kokoja suosimalla. Ylläpidetään nykyistä tasoa, WC-käsipyyhepaperi vaihdetaan kankaisiin pyyhkeisiin. yhteydessä emäntä 2013 Jätehuollosta vastaavat Vuosittain Luovuttu Tarvittaessa Jatkuva Talouspäällikkö Siivooja-apuemäntä Siivooja-apuemäntä Siivooja-apuemäntä

35 33 8 ENERGIA JA RAKENTAMINEN Minimi 8.1 Rakentamista ohjaava lainsäädäntö 8.2 Kulttuuriperinnön suojelu 8.3 Uudis- ja korjausrakentamisen ympäristökriteerit 8.4 Energian ja veden kulutuksen seuranta 8.5 Energiakatselmus 8.6 Energiavastuuhenkilö 8.7 Neuvonta ja opastus Pisteet 8.8 Ekologinen rakentaminen, 1 10 pistettä 8.9 Säästötavoitteiden toteutuminen, 1 30 pistettä 8.10 Uusiutuva energia, 2 20 pistettä 8.11 Ympäristömerkitty energia, 5 pistettä 8.12 Energiansäästöviikko, 1 2 pistettä 8.13 Tilojen käyttöasteen tehostaminen, 2 5 pistettä 8.14 Muut toimenpiteet, 1 10 pistettä 8.1 Rakentamista ohjaava lainsäädäntö Rakentamisessa noudatetaan maankäyttö- ja rakennuslain säädöksiä. Lain tavoitteena on alueiden käyttö ja rakentaminen niin, että siinä luodaan edellytykset hyvälle elinympäristölle sekä edistetään ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää kehitystä. Lain mukaan alueiden käytön suunnittelun tavoitteena on mm. rakennetun ympäristön kauneuden ja kulttuuriarvojen vaaliminen, luonnon monimuotoisuuden ja muiden luonnonarvojen säilyminen, ympäristöhaittojen ehkäiseminen ja luonnonvarojen säästeliäs käyttö. Laissa asetetaan myös vaatimuksia hyvälle rakennussuunnittelulle ja edellytetään entistä avoimempaa ja vuorovaikutteisempaa suunnittelua. Rakentamisen ympäristövaikutukset on selvitettävä huolellisesti suunnitteluvaiheessa. Kirkollisten rakennusten (kirkko ja kellotapuli, siunauskappeli sekä hautausmaalla olevat niihin rinnastettavat rakennukset, kirkkopiha ja hautausmaan aidat ja portit) rakentamisessa, käytössä, korjaamisessa tai luovuttamisessa noudatetaan lisäksi kirkkolakia. Maankäytön suunnittelussa ja kiinteistönpidossa noudatetaan myös muuta lainsäädäntöä, kuten metsälakia, vesilakia, terveydensuojelulakia, ympäristönsuojelulakia, luonnonsuojelulakia ja rakennussuojelulakia. 8.2 Kulttuuriperinnön suojelu Muhoksen kirkko on Suomen vanhin laajentamattomana säilynyt tukipilarikirkko vuodelta Näin rakennettuja kirkkoja on jäljellä enää 12, joista Suomessa 11 kappaletta. Kirkossa on istumapaikkoja noin 500. Tapuli on vuodelta Kirkon piha-alueella on kansalaissodan ja viime sotien muistomerkit sankarihautoineen sekä kirkon eteläseinustalla kirkkotarhaan haudattujen muistomerkki. Kirkkoa on korjattu ja pidetty kunnossa huomioiden alkuperäisten arkkitehtien tekemät suunnitelmat sekä museoviraston määräykset. Kirkollisen esineistön inventointi suoritettiin kesällä 2005 kulttuuritutkijain osuuskunta Auran toimesta. Esineistöstä on tehty kirjallinen luettelo ja esineistö on kuvattu CD:lle. Kulttuuriperinnön hoitoon on tilinpäätöksen vuonna 2011 mukaan käytetty euroa ja vuonna 2012 yhteensä euroa.

36 Uudis- ja korjausrakentamisen ympäristökriteerit Energiatehokkuus otetaan huomioon korjaus- ja uudisrakentamishankkeiden kaikissa vaiheissa kuten suunnittelussa, kone- ja laitevalinnoissa, rakentamisessa, rakentamisen valvonnassa sekä käyttöönotossa ja käyttäjien ohjeistamisessa. Seurakuntatalolla on suoritettu uudelleenjärjestelyjä toimistotilojen tehokkaamman käytön suhteen. Seurakunnalla ei ole tällä hetkellä tarvetta uudisrakennushankkeille eikä investointisuunnitelmissa isommalle korjausrakentamiselle. 8.4 Energian ja vedenkulutuksen seuranta Säännöllinen veden ja sähkön kulutuksen seuranta aloitettiin maaliskuussa 2003 ja jatkuu edelleen. Vedenkulutusta seurataan kiinteistöittäin kerran kuukaudessa vesimittareista. Muhoksen Vesihuollosta saadaan lisäksi kaikista kiinteistöistä vuosittaiset kulutuslukemat. Sähkönkulutusta seurataan sähkölaskujen avulla sekä netistä saatavilla ajantasaisilla tilastoilla. Kulutuksen muutoksista raportoidaan vuosittain. Sähkön toimittaja muuttui vuoden 2011 aikana, joten kulutuslukemat saatiin tarkasti netin kautta vasta vuodelta Veden vuosikulutuksen seuranta Muhoksen Vesi Oy:n antamien kulutuslukujen perusteella. Vuosi Seurakuntatalo Kirkko Koortila Kylmälänkylän kappeli Hyrkin seurakuntasali Hautausmaa Hautausmaan huoltorakennus YHTEENSÄ Vuosikulutus 2012 on pudonnut lähes puoleen edellisiin vuosiin verrattuna, johtuen hautausmaan kulutuksen laskusta. Kaikissa kiinteistöissä veden kulutus on laskenut tai pysynyt suunnilleen ennallaan. Vedenkulutusta on enää vaikea vähentää, sillä kulutus johtuu tilojen ja tapahtumien määrästä; mitä enemmän tilaisuuksia sitä suurempi veden käyttö. 8.5 Energiakatselmus Seurakunnan kirkkoon on tilattu laaja sähkölaitteiden tarkastus, joka tehdään kevään 2013 aikana yhteistyössä vakuutusyhtiö Pohjolan kanssa. Tarkastuksen suorittaa Paikallis-Sähkö Oy. Koortilan toimintakeskuksesta on tehty kuntokartoitus vuoden 2006 aikana, joka oli osana tehdylle peruskunnostustyölle. Muhoksen seurakunnan rakennuskanta on tällä hetkellä varsin hyvässä kunnossa. Sähköhankinnassa on tehty yhteistyötä Skapat energia Oy:n kanssa vuodesta 2011 lähtien.

37 Energiavastuuhenkilö Energiavastuuhenkilöksi on nimetty seurakuntamestari. Hänen tehtävänään on seurata energiankulutusta ja raportoida tilanteesta säännöllisesti talouspäällikölle. 8.7 Neuvonta ja opastus Työntekijöille on järjestetty energiakatselmuksen yhteydessä koulutus säästävästä energiankäytöstä sekä lähialueella järjestettäviin koulutuksiin osallistutaan myös mahdollisuuksien mukaan. Vuotavista hanoista tai WC:stä ilmoitetaan välittömästi seurakuntamestarille, jotta huolto saadaan tehtyä mahdollisimman pian, tavoitteena veden kulutuksen väheneminen. Sähkönja energiankulutuksen vähenemistä pyritään saavuttamaan myös siten, että töistä lähtiessä tarkistetaan, että valot ja koneet on sammutettu. Muhoksella on järjestetty Bioenergian edelläkävijät -hankkeeseen liittyen seurakuntien ympäristödiplomi ja uusiutuva energia -koulutuspäivä. Tähän koulutukseen osallistuivat Muhoksen seurakunnan kiinteistöistä vastaavat henkilöt. Vedenkulutus hautausmaalla vaihtelee kesän sateisuuden mukaan (kuva M.K.). PISTEET: 8.8 Ekologinen rakentaminen Kirkon pääulko-ovi uusittiin vuonna 2011, karmit ja kynnykset kunnostettiin ja ovilehdet uusittiin. Samassa yhteydessä kunnostettiin myös sakastin ovea sekä portaikkoa. Työn suoritti Restaurointipuusepät Nuutti Ay. Koortilan keittiöön asennettiin ilmalämpöpumppu vuonna 2010 ja seurakuntatalon keittiöön vuonna 2012.

38 Säästötavoitteiden toteutuminen Energian säästöön pyritään siten, että vuosittainen tavoite on säästää kaikkia energiamuotoja kiinteistöissä, kiinteistötilojen ollessa samanlaisina. Energian- ja vedenkulutusta seurataan kuukausittain ja tuloksista sekä erityisesti muutoksista informoidaan henkilökuntaa. Hautausmaalla joudutaan talviaikaan sulattamaan routaa sähkösulattimilla, jotka vievät paljon sähköä. Sulatuskertojen määrää ei voi etukäteen tietää, vaan ne tapahtuvat haudankaivujen yhteydessä. Veden vuosikulutus vuodesta 2007 vuoteen 2012 on pudonnut 37 %. Kaikissa kiinteistöissä veden kulutus on laskenut tai pysynyt suunnilleen ennallaan. Vedenkulutusta on enää vaikea vähentää, sillä kulutus johtuu tilojen ja tapahtumien määrästä; mitä enemmän tilaisuuksia, sitä suurempi veden käyttö Uusiutuva energia Muhoksen seurakunnalla on sopimus Kraft & Kultur -yrityksen kanssa sähkön toimittamisesta seurakunnan kiinteistöihin. Suomessa toimivan yrityksen nimi on joulukuusta 2011 alkaen Nordic Green Energy. Sopimus on tehty vain uusiutuvista energialähteistä tuotetulle sähkölle, joita ovat aurinko, tuuli, biopolttoaine ja vesivoima eli 100 % uusiutuvasta energiasta. Päivärinteen kerhotiloissa, joka on Hyrkin koulun yhteydessä, käytetään kaukolämpöä, joka on valmistettu hakkeella Ympäristömerkitty energia Kraft & Kultur, Nordic Green Energy, yrityksen toimittama sähköenergia on 100 % ympäristömerkittyä energiaa, Vihreää sähköä. Päivärinteen kerhotila Hyrkin koulun yhteydessä käyttää hakkeella tuotettua lämpöä Energiansäästöviikko Seurakunta ei ole osallistunut energiansäästöviikon tapahtumiin Tilojen käyttöasteen tehostaminen Ranta-Kemilän leirimajasta luopuminen tullee ajankohtaiseksi tilan vähäisen käytön seurauksena. Yhteistyötä eri tilojen käytössä tehdään 4H:n ja partiolaisten kanssa. Vuoden 2013 taloussuunnitelmaan on kirjattu investointisuunnitelman laatiminen, jolloin käydään läpi mm. seurakunnan tilojen käyttöasteen tehostaminen tai ylimääräisistä kiinteistöistä luopuminen Muut toimenpiteet Sähkön käytön reaaliaikainen seuranta sähkönsiirron järjestäjän nettisivuilta (Oulun seudun sähkö: ). Kirkon tornin yläosaan on rakennettu naakkayhdyskuntaa varten uusi välitasanne ja samalla on parannettu huoltoyhteyttä tornista kirkon ullakolle.

39 Ympäristöohjelmassa asetettujen tavoitteiden toteutuminen Ympäristöohjelmassa asetetut tavoitteet toteutuivat suunnitellun mukaisesti Tavoitteet kaudelle Tavoite Keinot Aikataulu Vastuuhenkilö Energian ja veden kulutuksen Kuukausittainen seu- Kuukausittain, Seurakuntamestari seuranta ranta koonti vuosit- tain Energiakatselmuksen tekeminen Seurakuntatalo 2014 Talouspäällikkö, seurakuntamestari Energiavastuuhenkilön Ollut valittuna vuodesta Valittu 2013 Seurakuntamestari nimeäminen Henkilöstön koulutus Säästötavoitteiden toteutuminen Uusiutuvan energian käyttö Ympäristömerkitty energia Energiansäästöviikko Muut toimenpiteet: Tarkistukset; vesihanat, ilmastoinnin käyntiajat, ylimääräiset valot, ATKlaitteiden käyntiajat 2002 Henkilökunnan osallistuminen energian käyttöä koskevaan koulutukseen. Kuukausipalaverit Seurataan indikaattorien avulla energian kulutuksen muutoksia Ranta-Kemilässä käytetään puuta takoissa ja saunanlämmityksessä Sähkön seurantaa sähkölaskusta Osallistutaan energiansäästöviikon tapahtumiin Laitteiden huollot ja säädöt. Tiedotus sähkön säästömahdollisuuksista Vuosittain Kuukausittain / vuosittain Vuosittain tarpeen mukaan Kuukausittain / vuosittain Vuosittain Jatkuva Talouspäällikkö Seurakuntamestari, talouspäällikkö Seurakuntamestari Talouspäällikkö Talouspäällikkö Seurakuntamestari, kaikki työntekijät Hautausmaalla on eri jätelajeille omat keräysastiansa (kuva M.K.).

40 38 9 RUOKA JA KEITTIÖT Minimi 9.1 Ympäristöselvitys 9.2 Ympäristömerkityt tuotteet 9.3 Reilun kaupan tuotteet 9.4 Ravintosuositukset Pisteet 9.5 Lähituotteet, 2 10 pistettä 9.6 Luomutuotteet, 1 10 pistettä 9.7 Kasvisruoka, 1 10 pistettä 9.8 Reilun kaupan pisteet, 1 10 pistettä 9.9 Ympäristöpassi, 2 6 pistettä 9.10 Muut toimenpiteet, 1 10 pistettä 9.1 Ympäristöselvitys Keittiöiden jätehuolto sisältyy erikseen tehtyyn jätehuoltoselvitykseen ja sen jälkeen tehtyyn jätehuollon suunnitelmaan, joka tarkistetaan vuosittain. Keittiön ympäristöselvityksen on laatinut emäntä Anne Vesala yhteistyössä muiden keittiöllä toimivien työntekijöiden kanssa. Ympäristöselvityksessä käytiin läpi mm. ruokahävikki, jätehuolto, laitekannan kunto, hankinnat ja ympäristöasioista tiedottaminen. Ruokahävikin minimoimiseksi emännät selvittävät etukäteen tilaisuuksiin osallistuvien henkilömäärän mahdollisuuksien mukaan, näin valmistus tapahtuu täsmällisesti ja hävikki jää mahdollisimman pieneksi. Seurakunnan keittiölle on tehty keittiöhygieniaohjelma, jota päivitetään tarvittaessa. Omavalvonta on käytössä keittiön koneiden ja elintarvikkeiden lämpötilojen seurantana. Keittiön laitteiden kuntoon on otettu kantaa osiossa 9.10, jossa suositellaan vanhojen laitteiden uusimista. Pakkausmateriaaleista kahvipussit, lasipurkit, muovirasiat hyödynnetään päiväkerhon askarteluun ja keittiöltä jäävän ruoan säilytykseen. Kokouskahvituksiin on järjestetty terveellisempi vaihtoehto tarjoamalla pullan sijaan voileipiä ja hedelmiä. 9.2 Ympäristömerkityt tuotteet Keittiöllä tehtävissä hankinnoissa noudatetaan hankintaohjetta. Emännät hankkivat käytettävät tuotteet keittiölle ja noudattavat hankintaohjetta. Ympäristömerkittyjä tuotteita ovat mm. astianpesuaineet, yleispuhdistusaineet ja käsipyyhkeet. 9.3 Reilun kaupan tuotteet Muhoksen seurakunta on Reilun kaupan seurakunta. Merkin on myöntänyt Reilun kaupan edistämisyhdistys vuonna Reilun kaupan tuotteista käytetään säännöllisesti kahvia, teetä, hedelmiä, sokeria, hunajaa, tuoremehua ja kukkia. Seurakunnassa käytettäviä Reilun kaupan tuotteita.

41 Ravintosuositukset Keittiöllä on kiinnitetty erityistä huomiota ravintosuosituksiin ja siellä valmistetaan ravintosuositusten mukaista terveellistä ja hyvää ruokaa. Kasvisruoka on tarjolla pyydettäessä. Näin syntyy myös mahdollisimman vähän ruokahävikkiä. PISTEET: 9.5 Lähituotteet Keittiön raaka-aineissa ja peruselintarvikkeissa on lisätty paikallisten tuottajien käyttöä saatavuuden mukaan huomioiden laajemminkin oman maakunnan elintarviketuottajia. Hankintoja on lisätty saatavuuden mukaan; juurekset ja kasvikset toimittaa Pottumies Utajärveltä, leivät tilataan Utajärven leipomopalvelulta ja jauhot pääosin Kinnusen Myllystä Utajärveltä. 9.6 Luomutuotteet Koortilan leirikeskuksen viinimarjapensaista poimitaan marjoja ja peruna on yleensä tyrnäväläiseltä viljelijältä. Luomutuotteista on käytetty luomuviljapossua, luomuporkkanaa, teetä ja hunajaa. 9.7 Kasvisruoka Kasvisruoka on yhtenä vaihtoehtona pyydettäessä yleisötilaisuuksien ruokailussa, leireillä se on tarjolla aina. Kokouskahvituksissa on siirrytty tarjoamaan voileipiä, hedelmiä ja vihanneksia. 9.8 Reilun kaupan pisteet Reilun kaupan tuotteiden käyttöä on lisätty saatavuuden mukaan, esim. kahvi lähes 100- prosenttisesti. Kahvin ja teen lisäksi käytetään säännöllisesti Reilun kaupan banaaneja, hunajaa, sokeria, suklaata, kukkia ja tuoremehua. 9.9 Ympäristöpassi Ympäristöpassi on matkailu-, ravitsemus- ja talousalan ammattilaisille ja opiskelijoille suunnattu valmennusaineisto ja osaamistesti ruokapalveluiden ympäristöasioista. Valmennusaineisto käsittelee monipuolisesti ruokapalveluiden keskeisiä ympäristövaikutuksia, erityisesti ruoan alkutuotannon ja keittiön laitteiden energiankulutuksen kysymyksiä. Se esittelee keittiön ja asiakaspalvelun kestäviä toimintatapoja. Ympäristöpassi on voimassa kolme vuotta (www.ymparistopassi.fi). Tavoitteena keittiöhenkilökunnalla on suorittaa ympäristöpassi välitarkastukseen 2015 mennessä.

42 Muut toimenpiteet Kaikki keittiön työntekijät sekä suurin osa muistakin työntekijöistä ovat suorittaneet hygieniapassin. Uusilta keittiötyöntekijöiltä vaaditaan aina hygieniapassin suorittaminen. Seurakuntatalon keittiöiden koneiden käyttöä tehostetaan jolloin energiaa säästyy, kuten astianpesukoneet, kylmälaitteet, yleiskoneet ja uunit. Vuonna 2002 on ostettu uusi kiertoilmauuni ja vuonna 2008 on hankittu uusi kylmähuone, jotka osaltaan säästävät energiaa. Vanhat kylmiöt ja pakastin ovat vuodelta 1986, ja ne pitäisi ehdottomasti uusia, niiden sähkönkulutus on huippuluokkaa. Lasipurkit kerätään varhaiskasvatuksen askartelumateriaaliksi, samoin kerätään kahvipussit, jotka annetaan eteenpäin kauppakassien ompelua varten. Kynätelineet on tehty hautausmaalta saatavista saviruukuista. Muovirasioita käytetään edelleen pakkaus- ja säilytysrasioiksi. Emännät leipovat itse tarjottavat tuotteet, näin varmistetaan että leivontatarvikkeet ovat puhtaita eivätkä sisällä tarpeettomia lisäaineita Ympäristöohjelmassa asetettujen tavoitteiden toteutuminen Ympäristöohjelmassa asetetut tavoitteet toteutuivat suunnitelmien mukaisesti Tavoitteet kaudelle Tavoite Keinot Aikataulu Vastuuhenkilö Ympäristöselvitys Sisältyy ympäristökatselmukseen Tarkistukset Emäntä vuosittain Energiakatselmus Energiankäytöstä selvitys energiakatselmusten yhteydessä Tarkistukset vuosittain Seurakuntamestari Ympäristömerkityt Suositaan ympäristömerkittyjä tuotteita. Vuosittain Emäntä tuotteet Reilun kaupan Suositaan Reilun kaupan tuotteita Vuosittain Emäntä tuotteet Ravintosuositukset Erityinen huomio ravintosuosituksiin Vuosittain Emäntä Lähituotteet Lisätään lähituotteita saatavuuden Vuosittain Emäntä mukaan, omat marjapensaat Luomutuotteet Luomuperuna ja -juurekset, luomupossu Vuosittain Emäntä Kasvisruoka Kasvisruoka on yhtenä vaihtoehtona Vuosittain Emäntä ruokailuissa Reilun kaupan lisäpisteet Lisätään Reilun kaupan tuotteiden Vuosittain Emäntä käyttöä Jätehuollon lisäpisteet Opasteiden kunto jätepisteissä, tarkistus Vuosittain Seurakuntamestari Muut toimenpiteet Leivotaan itse. Kierrätys Jatkuva Emäntä Ympäristöpassi Suoritetaan 2015 mennessä Emäntä / siivooja-apuemäntä

43 41 10 TOIMISTOT Minimi 10.1 Ympäristöselvitys 10.2 Energiansäästö 10.3 Toimiston hankinnat Pisteet 10.4 Uusiopaperi ja muut uusiotuotteet, 1 5 pistettä 10.5 Paperin kulutuksen vähentäminen, 1 5 pistettä 10.6 Green Office, 5 pistettä 10.7 Muut toimenpiteet, 1 10 pistettä 10.1 Ympäristöselvitys Seurakunnan toimistot sijaitsevat pääosin seurakuntatalolla, ainoastaan kirkkoherranvirasto sijaitsee omassa osakkeessa vastapäätä seurakuntataloa. Toimistojen jätehuolto on selvitetty jätehuoltoselvityksen yhteydessä luvussa 6. Toimistoissa kerätään paperi ja pahvi erikseen paperinkeräykseen. Tulostimien vanhat värikasetit vastaanottaa tavaran toimittaja, toimistotarvike Juntunen. Valaistus, ilmanvaihto ja lämmitys on selvitetty luvussa 8 Energia ja rakentaminen. Ympäristöasioista tiedotetaan mm. taloustoimiston ilmoitustaululla Energiansäästö Toimistojen energiankulutus selvitetään energiakatselmusten yhteydessä ja tarkistetaan vuosittain. Toimistossa on energiaa säästävät loisteputkilamput ja energiansäästölamput, vain muutamassa valaisimessa on enää hehkulamppu. Työpöydillä kohdevalaisimet. Ledvalaisimia ei ole vielä käytössä. Toimistojen kopiokoneet ovat energiaa säästäviä, ne siirtyvät käyttämättöminä lepotilaan eivätkä aiheuta otsonipäästöjä huoneilmaan. Myös uudet tietokoneet ovat energiaa säästäviä. Valot ja sähkölaitteet sammutetaan täysin töistä lähdettäessä. Taloustoimistossa ei voi hyödyntää päivänvaloa pienten ikkunoiden vuoksi, muissa toimistoissa kylläkin. Seurakuntatalon alakerrassa samoin kuin taloustoimistossa on käytössä toimistojen yhteinen verkkotulostin Toimiston hankinnat Hankinnoissa suositaan ympäristömerkittyjä tuotteita ja yhtenä valintakriteerinä ovat tuotteen ympäristöystävällisyys ja energiansäästö. Toimistoissa ympäristömerkittyjä tuotteita ovat mm. kopiopaperi ja kirjekuoret. Tietokoneissa on Energy Star -merkki. Toimistoissa käytettävien tulostimien tyhjät värikasetit vastaanottaa Toimistotarvike Juntunen. Värikasetit ovat ns. suurkasetteja, joilla voi tulostaa noin kopiota. Näin vältetään jatkuvaa värikasettien vaihtoa. Taloustoimiston toimistokalusteet ovat pääosin alkuperäisiä vuodelta Niitä tulisi kuitenkin lähiaikoina uusia, koska mm. tietokoneen pöytätasoja ei voi muunnella, mikä taas aiheuttaa tietokoneen käyttäjille hankaluuksia. Tietokoneet ovat leasing-sopimuksella, käytöstä poistetut ja rikkoutuneet tietokoneet ja tulostimet toimitetaan Oulun IT-palvelukeskukseen. Viimeisimmät neljä kopiokonetta on hankittu leasing-sopimuksella, ei omaksi.

44 42 PISTEET: 10.4 Uusiopaperi ja muut uusiotuotteet Kirjekuorina käytetään FSC-merkittyjä uusiokuoria Paperin kulutuksen vähentäminen Toimistoissa vähennetään paperin kulutusta ottamalla kaksipuolisia kopioita ja yhä enemmän myös vihkotulosteita. Sähköpostin käyttöä on kehitetty tiedotuksessa. Kaikilla työntekijöillä on käytettävissä sähköposti. Sisäinen tiedotus hoidetaan pääasiassa sähköpostin välityksellä, osittain myös tiedotus luottamushenkilöille ja muille yhteistyökumppaneille. Tehokas ja toimiva sähköpostin käyttö vähentää paperin kulutusta. Seurakunnasta lähetetyn sähköpostin allekirjoituksessa kehotetaan vastaanottajaa harkitsemaan, tarvitseeko viestiä tulostaa paperille. Tulostuspapereiden tyhjiä puolia käytetään myös suttupaperina. Kirjekuoria käytetään useampaan kertaan seurakunnan sisäisessä postissa. Vältetään turhaa kopiointia ja erityisesti väritulosteiden liiallista kopiointia. Seurakuntaan on hankittu dataprojektori ja dokumenttikamera, joka omalta osaltaan vähentää niin paperi- kuin muovikalvojen kopiointia. Vuosittaisen yhteisvastuukeräyksen tuotosta osa käytetään kansainväliseen diakoniaan.

45 Green Office Green Office on WWF:n ylläpitämä toimistojen ympäristöjärjestelmä. Muhoksen seurakunnan toimistoille ei ole hankittu Green Office -merkkiä Muut toimenpiteet Toimistojen ja toimitilojen viihtyvyyttä on parannettu hankkimalla lisää viherkasveja. Työntekijöille sisäisen tiedottamisen ja postituksen tehostamiseksi on hankittu Katrinaajanvarausohjelma. Seurakunnan kotisivuilla on sähköinen ilmoittautuminen esimerkiksi seurakunnan leireille, näin vältetään leiri-ilmoittautumislomakkeiden paljoutta. Käytetään ladattavia paristoja mm. langattomissa hiirissä, kelloissa ja kamerassa. Toimistojen käsienpesupisteiden käsipyyhkeiksi on valittu pestävät kangaspyyhkeet. Taukohuoneiden kertakäyttökupit on korvattu nimikkokupeilla, jotka työntekijät pesevät itse Ympäristöohjelmassa asetettujen tavoitteiden toteutuminen Ympäristöohjelmassa asetetut tavoitteet toteutuivat suunnitelmien mukaisesti Tavoitteet kaudelle Tavoite Keinot Aikataulu Vastuuhenkilö Jätehuoltoselvitys Toimistojen jätehuolto Tarkistus Seurakuntamestari on selvitetty ympäristökatselmuksessa vuosittain Energiaselvitys Energiakatselmus tarkistetaan Vuosittain Seurakuntamestari vuosittain. Ympäristömerkityt tuotteet Hankinnoissa suositaan ympäristömerkittyjä tuotteita Vuosittain Talouspäällikkö Hankinnat Paperin kulutuksen vähentäminen Kertakäyttötuotteiden vähentäminen Muut toimenpiteet Valintakriteerinä ovat tuotteen ympäristöystävällisyys ja energiansäästö Paperin kaksipuolinen tulostus ja kopiointi, turhien kopioiden välttäminen Paperien ja kirjekuorien uusiokäyttö Toimintakertomuksessa raportoidaan tavoitteiden toteutumisesta, Katrina-ohjelman monipuolinen käyttö Vuosittain, hankintojen yhteydessä Päivittäin Päivittäin Vuosittain Talouspäällikkö Kaikki työntekijät Kaikki työntekijät Talouspäällikkö

46 44 11 HAUTAUSMAAT JA VIHERALUEET Minimi 11.1 Ympäristöselvitys 11.2 Hoito-ohjeet ja koulutus 11.3 Perennahoito Pisteet 11.4 Hautausmaan kulttuurihistoriallisten arvojen inventointi, 5 pistettä 11.5 Luonnonmukaisen hoidon alueet, 1 5 pistettä 11.6 Perennat ja muut istutukset, 1 5 pistettä 11.7 Haitallisista torjunta-aineista luopuminen, 5 pistettä 11.8 Kasteluveden vähentäminen, 1 5 pistettä 11.9 Vähäpäästöiset työkoneet, 1 5 pistettä Lajistokartoitukset, 1 10 pistettä Muut toimenpiteet, 1 10 pistettä 11.1 Ympäristöselvitys Muhoksen seurakunnan nykyisin käytössä oleva hautausmaa sijaitsee Kirkkosaaressa ja on pinta-alaltaan 6,57 ha. Alun perin hautausmaa muodostui kahdesta tilasta, mutta ne on lohkottu yhdeksi tilaksi vuonna Muhoksen seurakunta omistaa hautausmaan ja sillä olevat rakennukset. Hautausmaa sijaitsee mäntymetsikössä, jota ympäröi osittain myös maantie ja Oulujoki. Puusto on pääasiassa mäntyä, joskin alueella kasvaa myös koivua ja istutettua pihlajaa. Hautakivien välissä kasvaa paikoitellen istutettua saniaista, ruusuja ja norjanangervoa. Korvaavaa istutusta tehdään tarvittaessa alueelle tyypillisillä kasvilajeilla. Hautausmaalla, Oulujoen rannalla sijaitsee vanha taukotupa/huoltorakennus, joka on kunnostettu vuonna 2004 seurakuntalaisten ja työntekijöitten käyttöön sekä omaisten kohtaamiseen hautajaisten yhteydessä. Vuonna 2004 rakennettiin hautausmaan perälle uusi huoltorakennus, jossa on asianmukaiset sosiaalitilat sekä säilytys- ja huoltotila koneille. Vuonna 1999 hautausmaan ympärille rakennettiin uusi aita. Hautausmaa ei sijaitse pohjavesialueella. Hautausmaalla ei ole erillistä kuivatusjärjestelmää, se sijaitsee hiekkaisella maaperällä Oulujoen rannalla. Kasteluvesi otetaan kunnallisesta verkostosta. Jätehuoltoa parannettiin vuonna 2004 rakentamalla uusi jätepiha, jätepisteitä on noin kaksikymmentä hautausmaan eri osissa. Jätepisteissä on poltettavan ja metallijätteen astiat, jätepihalla on erikseen 600 litran astiat lasi-, metalli- ja kartonkijakeille sekä jätekontti poltettavalle jätteelle. Vanhassa varastossa on lukittava keräyspiste ongelmajätteille. Jätemäärät on käyty tarkemmin läpi jätehuoltoselvityksessä luvussa 6. Muhoksen seurakunnalla on voimassaoleva hautausmaan käyttösuunnitelma, jonka kirkkovaltuusto on hyväksynyt ja Oulun hiippakunnan tuomiokapituli vahvistanut vuonna 2006.

47 Hoito-ohjeet ja koulutus Viheralueiden hoitoon palkataan puutarhuri kesäkaudeksi sekä tarvittava määrä kesätyöntekijöitä, jotka aluksi perehdytetään työhön. Heidän tehtäviinsä kuuluvat seurakunnan kiinteistöjen, alueitten ja istutusten hoito. Koortilassa, kirkon ympäristössä ja osassa hautausmaata on tehty maisemointia. Viheralueiden hoitoon käytettyjä kemikaaleja ovat raekalkki, puutarhan Y-lannoite ja nurmikon Y-lannoite. Nurmikot leikataan tarvittaessa, torjunta-aineita ja rikkaruohomyrkkyjä ei käytetä. Kulkuväylien liukkauden torjuntaan käytetään hiekoitusta. Kastelussa käytetään vesijohtovettä. Hoitokaluston huoltaa pääasiassa seurakuntamestari, isommat kaluston korjaukset teetätetään ulkopuolisilla. Seurakuntamestari suorittaa parhaillaan suntion ammattitutkintoa, jossa yhtenä osa-alueena on viheralueiden hoito Perennahoito Seurakunnan omissa istutuksissa suositaan perennoita. Ainaishoitohaudoille (58 hautapaikkaa) on laitettu perennat (Kuunlilja) kesän 2010 ja 2011 aikana. PISTEET: 11.4 Hautausmaan kulttuurihistoriallisten arvojen inventointi Kirkkosaaressa sijaitseva hautausmaa on vuodelta 1809, tätä ennen se sijaitsi kirkon ympärillä. Kirkkosaari sijaitsee Oulujokilaaksossa, joka on luokiteltu valtakunnallisesti arvokkaaksi maisemakokonaisuudeksi. Hautausmaata on laajennettu useaan otteeseen, mutta tällä hetkellä ei laajennustarvetta ole. Hautausmaan pinta-ala on reilut kuusi hehtaaria. Hautausmaan pääkäytävät ovat sepeliä ja poikkikäytävät nurmea. Viheralueet hoituvat Luojan antamalla sadevedellä ja tarvittaessa kastellaan vesijohtovedellä. Vuonna 1999 hautausmaan ympärille rakennettiin uusi puuaita. Hautausmaan yleiskaavan hautausmaakartat ja -kirjat uudistettiin ja saatettiin Hautakirjanpito-ohjelmaan vuonna Vuoden 2004 aikana hautausmaalle rakennettiin uusi huoltorakennus ja sosiaaliset tilat. Tulevia aikoja huomioiden hautausmaan kulttuurihistoriallisen arvojen inventointi on esitetty seurakunnan toimintasuunnitelmassa tehtäväksi kaudella Inventoinnin tarkoituksena on vaalia hautausmaan kulttuurihistoriallisten arvojen säilymistä. Hautausmaan metalliset hautamuistomerkit on kunnostettu ja pääosin koottu hautausmaan portin läheisyyteen Luonnonvaraisen hoidon alueet Kirkko ja sen sivustalla sijaitseva sankarihautausmaa sekä varsinainen hautausmaa sijoittuvat Oulujoen rannalle, joten näiden ympäristön hoitoon on kiinnitetty erityistä huomiota. Kirkon ja sankarihautausmaan ympäristön puustoa on harvennettu ja näkymää avattu Oulujoelle. Ammattiopisto Luovin Muhoksen yksikön Luonto- ja ympäristöalan ympäristönhoitajaryhmä aloitti kirkkoa ympäröivän puistometsän maisemointityön syksyllä Työ jatkuu keväällä 2013.

48 46 Hautausmaan käyttöön otettu pinta-ala on noin kuusi hehtaaria. Suurin osa hautausmaasta on nurmikenttää, käyttämättömänä oleva osa on luonnontilassa. Hautausmaan pääkäytävät ovat sepeliä ja poikkikäytävät nurmea. Käyttämättömän osan aluskasvillisuus on luonnonmukaista ja alueella on luontaisia polkuja. Puusto on alueella pääosin suurikokoista mäntymetsää Perennat ja muut istutukset Kirkon edustalle ja kiinteistöjen viheralueille on istutettu uusia monivuotisia kasveja ja pensaita. Myös hautausmaalle on istutettu monivuotisia pensaita ja kukkia, jotka on hankittu Oulujoen taimistolta Muhokselta sekä Lassilan taimistolta Tyrnävältä. Perennat istutetaan hoitosopimuksessa oleville ainaishoitohaudoille Haitallisista torjunta-aineista luopuminen Seurakunnan viheralueiden hoidossa ei käytetä haitallisia torjunta-aineita ja pyrkimyksenä on siirtyä käyttämään luonnonmukaisia torjunta-aineita. Suomessa saa käyttää vain rekisteriin merkittyjä torjunta-aineita Kasteluveden vähentäminen Veden kulutusta seurataan kiinteistöittäin kerran kuukaudessa vesimittareiden lukemien avulla. Jokiveden käyttö hautausmaan kastelussa on selvitetty ja todettu tämän hetken järjestelyt ja konehankinnat liian kalliiksi ja käytöltään epävarmoiksi. Oulujoen veden korkeus vaihtelee rajusti eri aikoina ja se on suurin este jokiveden käytölle Vähäpäästöiset työkoneet Seurakunnalla on kaksi nelitahtista ajettavaa ruohonleikkuria, sekä neljä työnnettävää ruohonleikkuria. Seurakunnan puutarhatraktorissa käytetään dieseliä. Seurakunnan koneissa käytetään paikkakunnalta saatavaa bensiiniä. Kaksitahtisia koneita ovat raivaussaha, moottorisaha ja trimmeri. Ulkopuolisen urakoitsijan haudankaivukone on lähes uusi dieselkäyttöinen pienkaivinkone Lajistokartoitukset Lajistokartoitusta ei ole tehty hautausmaalla. Rovastisaaren ja Kestinsaaren kasvillisuudesta on tehty luontoinventointi vuonna Vuonna 2012 seurakunnan metsissä tehtiin Metso-inventointi, jossa käytiin läpi erityiset luontokohteet kaikkien seurakunnan metsien osalta. Inventoiduista alueista Rovastinsaarella ja Lemmenpolulla on virkistyksellistä arvoa. Muhoksen seurakunta huomioi muiden yhteistyötahojen kanssa alueiden rakenteita korjatessaan ja kunnostaessaan metsäluonnon monimuotoisuuden. Lemmenpolulla rakenteiden uusiminen käsittää opastaulujen ja jyrkimpien polkukohteiden kaiteiden uusimista ja korjaamista Muut toimenpiteet Hautausmaan siivoustalkoot järjestetään keväisin ja syksyisin. Samassa yhteydessä opastetaan seurakuntalaisia hautausmaan jätteiden lajittelussa ja kynttilälyhtyjen käytössä. Siivoustalkoiden yhteyteen on kysytty hautaustoimistoja järjestämään hautalyhtyjen esittelyä.

49 47 Nurmikon uusimisen yhteydessä käytetään kuivuutta kestävää nurmikon kylvösiementä. Päiväkerholaiset käyvät tutustumassa hautausmaahan syksyisin. Hautausmaan puustosta on tehty vuonna 2009 puustosuunnitelma, josta pidettiin yleisötilaisuus ennen puiden kaatamista vuonna Ympäristöohjelmassa asetettujen tavoitteiden toteutuminen Ympäristöohjelmassa asetetut tavoitteet toteutuivat suunnitelmien mukaisesti Tavoitteet kaudelle Tavoite Keinot Aikataulu Vastuuhenkilö Ympäristöselvitys Hautausmaiden ja viheralueiden 2013 Seurakuntamestari ympäristövaiku- tusten seuranta Hoito-ohjeet ja koulutus Viheralueiden hoitoon tuleville Vuosittain Seurakuntamestari kesätyöntekijöille, annetaan koulutus ja alueiden hoito-ohjeet sekä perehdytetään toimeen. Jätehuollon järjestäminen Jätehuolto toimii seurakunnan Vuosittain Seurakuntamestari ja Oulun Jäte- huollon ohjeiden mukaisesti Hautausmaan kulttuurihistoriallisten arvojen inventointi Inventointi Talouspäällikkö, kirkkoherra Luonnonvaraisen hoidon alueet Oulujoen ja Muhosjoen rantojen tilan seuranta. Koortilan alueen rauhoitettujen petäjien kunnon Vuosittain Seurakuntamestari Luonnonmukaisen hoidon alueet seuranta. Hautausmaan luonnonmukaisen osan pitäminen ennallaan. Seuranta vuosittain Seurakuntamestari Perennat ja muut istutukset Suositaan monivuotisia Vuosittain Seurakuntamestari kukkija ja kasveja. Haitalliset torjunta-aineet Ei osteta, ei käytetä Jatkuva Seurakuntamestari Kasteluveden vähentäminen Jokiveden käytöstä selvitys Kesäisin Seurakuntamestari tehty seuranta Vähäpäästöiset työkoneet Käytetään puhtaita vähärikkisiä polttoaineita. Huolletaan työkoneet. Jatkuva Seurakuntamestari Muut toimenpiteet

50 48 12 LEIRI- JA KURSSIKESKUKSET Minimi 12.1 Ympäristöselvitys 12.2 Ympäristöohjelma 12.3 Jätevesien käsittely 12.4 Luontoarvojen suojelu Pisteet 12.5 Pesäpöntöt ja luontopolut, 1 7 pistettä 12.6 Vapaaehtoiset suojelukohteet, 1 5 pistettä 12.7 Leirikeskuksen ympäristöohjeet, 2 3 pistettä 12.8 Muut toimenpiteet, 1 10 pistettä 12.1 Ympäristöselvitys Seurakunnan leirikeskuksista eli Koortilan toimintakeskuksesta ja Ranta-Kemilän leirimajasta on tehty ympäristöselvitys. Kiinteistöjen jätehuolto on käsitelty luvussa 6 Jätehuolto. Alueet eivät sijaitse pohjavesialueella. Koortilan toimintakeskus Koortilan toimintakeskus, entinen pappila vuodelta 1957, sijaitsee Oulujoen rannalla, missä joen virtaus on hyvin hiljainen liettäen rantaviivan useiden metrien alueelta. Keskellä jokea, toimintakeskuksen edustalla sijaitsee Rovastinsaari, josta seurakunta omistaa suurimman osan. Toimintakeskuksen ja Ouluntien välissä sijaitsee istutettu metsikkö, jota on kunnostettu ja harvennettu vuonna Kiinteistön ympärillä kiertää noin kilometrin pituinen luontopolku, jonka varrelle Korivaaran alakoulun oppilaat ovat tehneet opastauluja. Taulut ovat menneet jo huonoon kuntoon, joten ne tulisi kunnostaa tai uusia. Koortilan toimintakeskuksen ympäristöstä on tehty kasvillisuuskartoitus. Pihapiirissä ulkogrilli, johon puut saadaan omasta metsästä. Ranta-Kemilän leirimaja Ranta-Kemilän leirima on rakennettu vuonna Leirimaja sijaitsee Oulujoen ja Kärenojan yhtymäkohdassa Utajärvellä noin 37 kilometrin päässä Muhoksen seurakuntatalolta. Leirimaja on pääasiassa partiolaisten käytössä, kesäisin pidetty myös pienempiä lastenleirejä. Leirimajan ympärillä on hyvät retkeilymaastot ja Oulujoen kala-apajat. Rannassa on soutuvene, johon soutajille on hankittu asianmukaiset pelastusliivit. Ranta-Kemilän saunassa on puukiuas ja puilla lämmitettävä vesipata, kokoustilassa takka. Talossa on vesijohto, jossa lämmityskaapeli samoin kuin sokkelilämmitys jäätymisen estämiseksi. Poissa oltaessa tiloissa on alennettu lämpötila. Joen rannalla sijaitsee ulkogrilli, polttopuut saadaan omasta metsästä. Kuljetukset leireille hoidetaan yhteiskuljetuksina. Ranta-Kemilän piha- ja lähiympäristön risukon raivaus suoritetaan keväällä 2013 Muhoksen metsänhoitoyhdistyksen toimesta Ympäristöohjelma Ympäristöselvityksen pohjalta laadittu ympäristöohjelma tarkistetaan ympäristöohjelmakausittain. Ympäristöselvityksessä kerrottu myös tulevat suunnitelmat.

51 Jätevesien käsittely Koortila kuuluu kunnallisen viemäriverkoston piiriin ja Ranta-Kemilässä jätevedet kerätään umpisäiliöön, joka tyhjennetään tarvittaessa. Umpisäiliön uusiminen suoritetaan kesällä Luontoarvojen suojelu Koortilan piha-alue pidetään nurmikenttänä ja puiston reuna-alueiden hoito on luonnonmukaista. Vaalitaan Koortilan rauhoitettujen petäjien kuntoa. Luontopolkujen opaskyltit uusitaan ja luontopolku kunnostetaan. Kasvillisuuskartoitus on tehty. Ranta-Kemilän piha- ja ranta-alueen pajukkoja ja puustoa on harvennettu ja näkymää avattu Oulujoelle. Piha-aluetta ja lähiympäristöä kunnostetaan edelleen vuonna PISTEET: 12.5 Pesäpöntöt ja luontopolut Seurakunnan mailla olevat linnunpöntöt pidetään hyvässä kunnossa ja tarvittaessa rakennetaan uusia yhdessä partiolaisten kanssa. Koortilan toimintakeskuksen ympärillä kiertää noin kilometrin mittainen luontopolku, minkä varrelle Korivaaran koulun oppilaat ovat tehneet luontotauluja. Linnuille on laitettu pesäpönttöjä toimintakeskuksen ympäristöön, hautausmaalle ja Ranta-Kemilän leirimajan pihapiiriin Vapaaehtoiset suojelukohteet Arvokas rantamaisema pyritään turvaamaan ja rantojen hoitoon kiinnitetään erityistä huomiota hoito-ohjeiden mukaisesti. Oulun lääninhallitus on seurakunnan hakemuksesta rauhoittanut päätöksellään n:o A 16 H/ seurakunnan omistamalla tilalla Kortela RN:o 34:21 sijaitsevat kaksi n. 220 vuotta vanhaa mäntyä luonnonmuistomerkiksi. Kirkkoneuvosto on vapaaehtoisesti suojellut Rovastinsaaren Metso-kohteiden inventoinnin hyväksymisen yhteydessä Saari säilytetään kuitenkin virkistysalueena. Muhoksen kirkon tornissa pesivälle naakkayhdyskunnalle on torniin rakennettu pesintätasanne.

52 Leirikeskuksen ympäristöohjeet Leirikeskukselle on laadittu erilliset järjestyssäännöt, keittiöllä ja jätekatoksessa erilliset jätteiden lajitteluohjeet Muut toimenpiteet Koortilan lähistössä kulkee luontopolku, jonka varteen tehdään lisää luontotauluja. Koortilassa järjestettävillä leireillä ja tapahtumissa osoitetaan kävijöille jätteiden keräyspisteet ja opastetaan jätteiden oikeaan lajitteluun. Ranta-Kemilän hyvät marjamaat hyödynnetään järjestämällä työntekijöiden yhteinen suunnittelupäivä syksyisin. Samalla Ranta-Kemilän polttopuut hankitaan leirimajan lähimetsästä. Osassa Koortilan ulkokalusteista on ympäristömerkki. Sähköpistorasiat ovat käytössä seurakuntatalolla, Koortilan toimintakeskuksessa ja Ranta- Kemilässä autojen lämmitykseen talvisaikana. Grillikatosten polttopuut saadaan omasta metsästä Ympäristöohjelmassa asetettujen tavoitteiden toteutuminen Ympäristöohjelmassa vuosille asetetut tavoitteet toteutuivat suunnitellusti Tavoitteet kaudelle Tavoite Keinot Aikataulu Vastuuhenkilö Ympäristöselvitys Tarkistus Ympäristöohjelma- Talouspäällikkö kausittain, tarkistus 2015 Ympäristöohjelma Tarkistus Ympäristöohjelma- Talouspäällikkö kausittain, tarkistus 2015 Jätevesien käsittely Jätevesilain mukaisesti Jatkuva Seurakuntamestari Luontoarvojen Opastetut luontopolut, Jatkuva Seurakuntamestari suojelu luonnonpuistojen hoito Leirikeskusten Leirien aikana Jatkuva Turvallisuusvastaavat ympäristöohjeet Pesäpöntöt ja luontopolut Pesäpönttöjen huolto, tarvittaessa uusitaan ja Vuosittain Talouspäällikkö, seurakuntamestari lisätään. Vapaaehtoiset suojelukohteelu. Rantamaisemien suoje- Vuosittain Talouspäällikkö Kuljetukset Joukkokuljetusvälineet, Leirien aikana Turvallisuusvastaava polkupyörät Muut toimenpiteet Leiriläisten opetus luonnonvarojen säästämiseen. Leirien aikana Turvallisuusvastaava

53 51 13 METSÄT Minimi 13.1 Metsälain ympäristönormien noudattaminen 13.2 Luonnonsuojelulain noudattaminen 13.3 Metsien sertifiointi Pisteet 13.4 Osallistuva metsäsuunnittelu, 2 pistettä 13.5 Vastuuhenkilöiden koulutus, 1 5 pistettä 13.6 Luonnonmuistomerkin tai luonnonsuojelualueen perustaminen, 2 15 pistettä 13.7 METSO-ohjelma, 1 10 pistettä 13.8 Perintömetsä, 5 pistettä 13.9 Metsien ja soiden ennallistaminen, 5 10 pistettä Kesähakkuiden lopettaminen, 5 pistettä Uhanalaisten lajien inventointi, 5 pistettä Erirakenteinen metsänhoito, 5 pistettä Muut toimenpiteet, 1 10 pistettä 13.1 Metsälain ympäristönormien noudattaminen Seurakunnan metsienhoidossa huomioidaan metsälain vaatimukset. Seurakunnan metsiä hoidetaan PEFC-sertifikaatin kriteerien mukaisesti. Muhoksen Metsänhoitoyhdistys on laatinut Muhoksen seurakunnalle metsätaloussuunnitelman vuosille Metsäsuunnitelmaan sisältyy mm. yhteenvetotiedot puustosta ja kasvupaikoista, metsälaissa määriteltyjen metsien monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeiden elinympäristöjen yleinen kartoitus sekä tarpeelliset metsänhoitotyöt. Metsänhoidon ja hakkuiden suunnitelmallisuutta seurataan yhteistyössä Muhoksen Metsänhoitoyhdistyksen kanssa. Muhoksen seurakunnan maaomaisuus on yhteensä 1 079,8 ha, josta 656,7 ha on metsämaata, 126,2 ha kitumaata, 264,5 ha joutomaata, muut maa-alueet 30,8 ha. Maa-alueet sijaitsevat Muhoksen ja Utajärven kunnan alueilla. Metsätaloussuunnitelman mukaiset maa-alueet: metsämaata/ha kitumaata/ha joutomaata/ha muu maa/ha yhteensä Muhos 209,0 66,4 126,1 1,6 403,1 ha Utajärvi 447,7 59,8 138,4-645,9 ha Yhteensä 656,7 126,2 264,5 1,6 1049,0 ha 13.2 Luonnonsuojelulain noudattaminen Seurakunnan metsienhoidossa huomioidaan luonnonsuojelulain vaatimukset, jotka on käyty läpi metsätaloussuunnitelman uusimisen yhteydessä vuonna 2011.

54 Metsien sertifiointi Seurakunnan metsät ovat mukana Muhoksen ja Utajärven metsänhoitoyhdistysten jäsenenä alueen metsäsertifioinnissa. Pohjois-Suomen Metsänomistajien Liitto ry on myöntänyt sertifikaatin nro Muhoksen kunnan ja Utajärven kunnan alueelle. Sertifikaatti on voimassa toistaiseksi. Sertifioiduissa metsissä käytetään menetelmiä ja toimintatapoja, jotka noudattavat Suomen PEFC-metsäsertifiointijärjestelmän standardien PEFC FI 1001:2009 ja PEFC FI 1002:2009 vaatimuksia. Suomen PEFC-metsäsertifiointijärjestelmä on kansainvälisen PEFC:n (Programme for the Endorsement of Forest Certification Schemes) hyväksymä. Seurakunnan metsiä hoidetaan sertifikaatin kriteerien mukaisesti. PISTEET: 13.4 Osallistuva metsäsuunnittelu Muhoksen seurakunnan kirkkoneuvosto on tehnyt metsäretken uuden metsätaloussuunnitelman käyttöönoton yhteydessä. Luottamushenkilöt käyvät säännöllisesti kahden vuoden välein tutustumassa johonkin metsäkohteen. Muhoksen seurakunnalla on metsää sekä Muhoksen että Utajärven kunnan alueella. Seurakunnan maaomaisuus on yhteensä 1 079,8 ha, josta 656,7 ha on varsinaista metsätalousmaata. Suurin osa puustosta on mäntyä. Hautausmaan puustosta tehtiin vuonna 2009 puustosuunnitelma, josta pidettiin yleisötilaisuus ennen puiden kaatamista Vastuuhenkilöiden koulutus Metsänhoidon vastuuhenkilö Riitta Kukkohovi-Colpaert osallistuu lähialueella järjestettäviin metsänhoidon koulutuksiin. Talouspäällikkö on suorittanut vapaa-ajallaan Metsänainen-koulutuksen, jonka kesto oli 1,5 v. Koulutus päättyi vuonna Koulutuksen järjesti Ely MHY Kainuu EU rakennerahasto ja Metsäkeskus Luonnonmuistomerkin tai luonnonsuojelualueen perustaminen Koortilan toimintakeskukseen menevän tien varrella on kaksi petäjää, jotka on rauhoitettu vuonna 1987 luonnonmuistomerkiksi. Niiden kuntoa seurataan. Kirkkoneuvosto rauhoitti vapaaehtoisesti Metso-kohteiden inventoinnin hyväksymisen yhteydessä seurakunnan erityisen tärkeitä elinympäristöjä yhteensä noin 37 ha: Rovastinsaari, Lemmenpolun varsi ja lisäksi yksittäisiä Metso-kohteita Muhoksella ja Utajärvellä Metso-ohjelma Ympäristöministeriö myönsi 6000 euron määrärahan seurakunnan omistamien metsien Metso-kohteiden inventointiin vuonna Syksyllä 2011 valmistuneen uuden metsätaloussuunnitelman mukaan seurakunnan alueella on metsälain erityisen tärkeitä elinympä-

55 53 ristöjä sekä muita arvokkaita elinympäristöjä. Alueen luontoarvoja ovat lähinnä kitumaan vähäpuisina soina, metsäsaarekkeina, kallioina sekä vanhoina havu- ja lehtimetsinä. Kirkkoneuvosto teki metsäretken ja tutustumiskäynnin Utajärven kunnan alueella oleviin Metso-kohteisiin Muhoksen metsänhoitoyhdistyksen toiminnanjohtaja Pertti Moilasen opastamana. Toteutusaikataulu oli vuoden 2012 loppuun mennessä. Hanke toteutettiin yhteistyössä Muhoksen metsänhoitoyhdistyksen kanssa. Metso-kartoituksen loppuraportti valmistui loppuvuodesta 2012, kirkkoneuvosto hyväksyi raportin kokouksessaan Perintömetsä Varsinaista perintömetsää ei ole sovittu WWF:n kanssa, vanhaa metsää on jätetty tarkoituksellisesti hakkuiden ulkopuolelle mm. Sanginjoella Metsien ja soiden ennallistaminen Seurakunnan metsissä ei ole suoritettu ennallistuksia Kesähakkuiden lopettaminen Seurakunnan metsien hakkuita ei tehdä touko-kesä-heinäkuussa, lintujen pesimäaikaan, jolloin metsälintujen ja metsän eläinten pesintäaika rauhoittuu. Metsänhoitoyhdistystä on informoitu asiasta. Kesähakkuiden lopettamisesta mainitaan hakkuutarjouspyynnöissä Uhanalaisten lajien inventointi Rovastinsaaren ja Koortilan toimintakeskuksen alueella on tehty uhanalaisten lajien inventointi. Metso-kohteiden inventoinnin yhteydessä muut kohteet on käyty mahdollisuuksien mukaan läpi Erirakenteinen metsänhoito Uusi metsälaki antaa metsän omistajalle laajemman mahdollisuuden omistamiensa metsien hoidon järjestelyissä. Yksi näistä mahdollisuuksista on erirakenteinen metsänhoito. Koortilan pellot on istutettu metsälle. Vuonna 2012 alue harvennettiin ja tarkoituksella säilytettiin eri-ikäistä ja erilajista puustoa. Samalla periaatteella on hoidettu jokimaisemaa. Koortilan hakkuutähteet on toimitettu energiantuotantoon Muut toimenpiteet Partiolaiset ja rippikoululaiset tekevät metsäretkiä tutustuen puustoon, metsien kasvillisuuteen, eläimiin ja lintuihin leirien yhteydessä. Yhteistyötä tehdään Muhoksen Kotiseutuyhdistyksen kanssa, mm. on raivattu Rovastinsaaren laavun ympäristöä. Ammattiopisto Luovin Muhoksen yksikön Luonto- ja ympäristöalan ympäristönhoitajaryhmä aloitti kirkkoa ympäröivän puistometsän maisemointityön syksyllä Työ jatkuu kevään 2013 aikana. Seurakuntalaisille on annettu lupa kerätä hakkuutähteitä polttopuiksi. Sanginjoella on jätetty 0,3 ha kokoinen vanha kuusikko tarkoituksellisesti hakkuiden ulkopuolelle mm. lintujen

56 54 pesintää ajatellen. Seurakunnan maa-alueiden läpi kulkevien hiihto- ja patikkareittien kohdalla seurakunta sallii maa-alueidensa käytön reittien pohjaksi. Talouspäällikkö Riitta Kukkohovi-Colpaert on valittu syksyllä 2012 Muhoksen metsänhoitoyhdistyksen valtuuston jäseneksi kaudelle sekä hallituksen jäseneksi kaudelle Ympäristöohjelmassa asetettujen tavoitteiden toteutuminen Ympäristöohjelmassa vuosille asetetut tavoitteet toteutuivat suunnitelman mukaisesti Tavoitteet kaudelle Tavoite Keinot Aikataulu Vastuuhenkilö Metsälain ympäristönormien noudattaminen Huomioidaan metsälain vaatimukset Vuosittain toimenpiteiden yhteydessä. Talouspäällikkö Luonnonsuojelulain noudattaminen Metsien sertifiointi Isojen petolintujen pesien säästäminen Osallistuva metsäsuunnittelu Vastuuhenkilöiden koulutus Luonnonmuistomerkin tai luonnonsuojelualueen perustaminen Kesähakkuiden lopettaminen Muut toimenpiteet Huomioidaan luonnonsuojelulain vaatimukset Metsänhoitoyhdistyksen aikataulun mukaisesti Metsänhoidon yhteydessä Suunnitelman uudistaminen Tarvittaviin koulutuksiin osallistuminen Rauhoitetut petäjät, Koortilan rantamaisema, luontopolku Metsänmyynnin ehtona ostajalle. Metsäretket, kuntoiluja vaellusreitit Vuosittain toimenpiteiden yhteydessä. Tarvittaessa Vuosittain toimenpiteiden yhteydessä. Vuosittain Vuosittain Seuranta vuosittain Vuosittain toimenpiteiden yhteydessä. Vuosittain Talouspäällikkö Talouspäällikkö Talouspäällikkö Talouspäällikkö Talouspäällikkö Talouspäällikkö Talouspäällikkö Talouspäällikkö Vanhalle peltomaalle kasvanutta koivumetsää Rovastinsaaressa.

57 55 14 LIIKENNE Minimi 14.1 Liikenneselvitys 14.2 Ajoneuvojen energiankulutus ja huolto 14.3 Ympäristöominaisuudet hankinnoissa 14.4 Polttoaineen valinta Pisteet 14.5 Taloudellisen ajotavan koulutus, 1 5 pistettä 14.6 Kimppakyydit ja yhteiskuljetukset, 1 5 pistettä 14.7 Kävelyn, pyöräilyn ja julkisen liikenteen edistäminen, 1 10 pistettä 14.8 Toimintojen logistiikan kehittäminen, 1 5 pistettä 14.9 Vähäpäästöiset kulkuneuvot, Muut toimenpiteet, 1 10 pistettä 14.1 Liikenneselvitys Osana seurakunnan ympäristökatselmusta tehtiin helmikuussa 2013 liikenneselvitys seurakunnan työntekijöille ja luottamushenkilöille (kirkkoneuvosto). Liikenneselvitys on liitteenä (Liite 2). Suurin osa työntekijöistä kulkee töihin omalla autolla. Muutamat työntekijät kulkevat kesäisin pyörällä. Seurakuntatalo, kirkkoherranvirasto, kirkko, hautausmaa ja Koortilan leirikeskus sijaitsevat lähellä toisiaan Muhoksen keskustassa. Päivärinteen seurakuntasali sijaitsee noin 14 km päässä keskustasta ja sen ohi kulkee linjaauto tunnin välein. Ranta-Kemilän leirimajalle ja Kylmälänkylän kappeliin on huonot joukkoliikenneyhteydet. Leirimajalla ja kappelilla järjestettäviin tapahtumiin mennään yhteiskuljetuksilla. Leirimajalle mennään kimppakyydeillä ja kappeliin kulkevat työntekijät ja osallistujat yleensä yhteisellä tilataksilla. Seurakunnan retkillä kuljetaan linja-autolla. Diakoniapuolella kotikäyntejä tehdessä tulee paljon ajokilometrejä. Keskustan lähellä kotikäynnit voidaan tehdä kesäaikaan pyörällä, mutta kauemmas lähtiessä auto on välttämätön. Myös lastenohjaajille ja papistolle kertyy paljon autolla tehtäviä työmatkoja Ajoneuvojen energiankulutus ja huolto Seurakunnalla ei ole omia autoja, vaan työntekijät kulkevat työn sisäiset matkat omilla autoillaan ja lähialueille joskus myös seurakunnan polkupyörällä. Kiinteistöhuollon käytössä on ollut traktori vuodesta 2009, jonka huollon suorittaa huoltomies Ympäristöominaisuudet hankinnoissa Seurakunnalla ei ole omia autoja. Kun kiinteistöhuollon käyttöön hankittiin traktori, otettiin siinä huomioon ympäristöominaisuudet kuten polttoaineen kulutus sekä oikea kokoluokka ja moottorinteho ajoneuvon käyttöön nähden. Tämä pätee myös työkoneiden hankinnoissa.

58 Polttoaineen valinta Polttoainetta ja moottoriöljyä tarvitaan lähinnä ruohonleikkureihin ja traktoriin sekä muihin viheralueiden hoitoon tarkoitettuihin laitteisiin. Seurakunnassa käytetään paikkakunnalta saatavaa polttoainetta. PISTEET: 14.5 Taloudellisen ajotavan koulutus Vaikka seurakunnalla ei ole omia ajoneuvoja, niin taloudellista ajotapaa pidetään merkittävänä ympäristöystävällisen ajotavan kannalta, joten kaikkia autojen käyttäjiä pyydetään vähintäänkin huomioimaan ajotavan vaikutus polttoaineen kulutukseen tai jopa osallistumaan mahdollisuuksien mukaan taloudellisen ajotavan kurssille Kimppakyydit ja yhteiskuljetukset Kimppakyytejä ja yhteiskuljetuksia sekä julkisia kulkuneuvoja käytetään aina kun se on mahdollista. Ranta-Kemilän leirimajalle kuljetukset järjestetään linja-autolla tai yhteiskyydeillä; samoin Kylmälänkylän kappelilla järjestettäviin kerhoihin mennään yhteiskyydeillä Kävelyn, pyöräilyn ja julkisen liikenteen edistäminen Kevyen liikenteen käyttöä pyritään lisäämään entisestään. Seurakunnan työntekijöiden käyttöön hankittua polkupyörää käytetään ahkerasti lähialueella liikkumiseen. Polkupyörällä töihin tulevien käytössä on vaatteiden vaihtotilat. Kokoukset järjestetään seurakuntatalolla Toimintojen logistiikan kehittäminen Seurakunnan työntekijät voivat käyttää lyhyillä työmatkoillaan seurakunnan hankkimaa polkupyörää. Tarvittavat kulkemiset suunnitellaan siten, että huomioidaan kimppakyytien mahdollisuudet sekä käytetään yhteiskuljetuksia taksilla ja linja-autolla. Työntekijät vievät kauempana sijaitseviin kiinteistöihin tarvikkeita samalla kun menevät järjestämään sinne jotain tapahtumaa. Vie mennessäs, tuo tullessas -periaate toimii hyvin.

59 Vähäpäästöiset kulkuneuvot Seurakunnalla ei ole omia autoja Muut toimenpiteet Seurakuntatalolla ja kirkossa on liikuntaesteiset huomioitu, samoin Koortilan toimintakeskuksessa on invaluiska ulko-oven vieressä. Pyöräilylle on kohtuulliset edellytykset Muhoksella, sillä keskustan alueella on suhteellisen hyvin kevyen liikenteen teitä ja kaistoja. Kiinteistöjen pihoilla on pyörätelineet. Kiinteistöjen pihoilla on henkilökunnan autoille lämmityspistorasioita. Kirkkoherranvirastossa järjestetään nettikoulutusta Kirjuri-ohjelman käytössä Ympäristöohjelmassa asetettujen tavoitteiden toteutuminen Ympäristöohjelmassa asetetut tavoitteet toteutuivat suunnitellusti Tavoitteet kaudelle Tavoite Keinot Aikataulu Vastuuhenkilö Liikenneselvitys Kysely työntekijöille ja 2013 Talouspäällikkö neuvostolle Ajoneuvojen energiankulutus ja huolto Koneet huolletaan ohjeiden mukaan. Huoltoaikojen yhteydessä Seurakuntamestari Ympäristöominaisuudet hankinnoissa Polttoaineen valinta Taloudellisen ajotavan koulutus Kimppakyydit ja yhteiskuljetukset Kevyt- ja joukkoliikenteen lisääminen Toimintojen logistiikan kehittäminen Muut toimenpiteet Ympäristöystävällisyys huomioidaan Puhtaat polttoaineet ja öljyt Taloudellisen ajotavan luento työntekijöille Yhteiskuljetuksia ja kimppakyytejä suositaan Polkupyörien käyttöä pyritään lisäämään/ seurakunnalla oma polkupyörä Suunnitellaan ajoreitit, yhteiskuljetukset, sisäiset kuljetukset Autoton päivä -kampanja, polkupyörät ja niiden säilytystilat, parkkialueidenlämpötolpat, nettivideoneuvottelu Työaloittain Tarvittavien täyttöjen yhteydessä Autoton päivä, liikkujan viikko syyskuussa Tarvittaessa Vuosittain Koko ajan Vuosittain Työalavastaavat Seurakuntamestari Talouspäällikkö Koko henkilöstö Koko henkilöstö Koko henkilöstö Talouspäällikkö

60 Liite Kirkon ilmastolaskurin tulokset Muhoksen seurakunta Seurakunnan hiilijalanjälki 112 tonnia CO 2 Hiilijalanjälki yhtä työntekijä kohti Hiilijalanjälki yhtä seurakuntalaista kohti kg CO 2 /työntekijä 15 kg CO 2 /henkilö Seurakunnan hiilijalanjäljen muodostuminen Hiilijalanjälki (tonnia CO 2 ) Osuus koko jalanjäljestä Lämmitys Tilojen lämmitys % Sähkö Kulutettu sähkö* Liikenne Liikenne ja työkoneet 0 0 % Muu Muu energian käyttö** energia Hankinnat Elintarvikkeet ja hankinnat Jätteet Jätteet 4 4 % Yhteensä % * Lämmityssähkö ja sen päästöt sisältyvät tilojen lämmityseen. ** Muu energian käyttö sisältää mm. krematoriouunit.

Kansikuva: Näkymä Koortilan toimintakeskuksen ikkunasta Oulujoelle 15.6.2007 klo 0.54.

Kansikuva: Näkymä Koortilan toimintakeskuksen ikkunasta Oulujoelle 15.6.2007 klo 0.54. 16.10.2008 Toimittanut Juhani Paakki Valokuvat Martti Kiviharju Kansikuva: Näkymä Koortilan toimintakeskuksen ikkunasta Oulujoelle 15.6.2007 klo 0.54. 2 SISÄLTÖ ESIPUHE... 7 LUKIJALLE... 8 1 KIRKON YMPÄRISTÖDIPLOMI...

Lisätiedot

MASKUN SEURAKUNNAN YMPÄRISTÖOHJELMA 2013-2017

MASKUN SEURAKUNNAN YMPÄRISTÖOHJELMA 2013-2017 MASKUN SEURAKUNNAN YMPÄRISTÖOHJELMA 2013-2017 1 SISÄLTÖ 1. MASKUN SEURAKUNNAN YMPÄRISTÖOHJELMAN TEOLOGISISTA PERUSTEISTA... 3 2. LUKIJALLE... 4 3. YMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄ... 4 4. TOIMINTA JA TALOUS... 5 5.

Lisätiedot

ROVANIEMEN SEURAKUNNAN YMPÄRISTÖOHJELMA 2013-2017

ROVANIEMEN SEURAKUNNAN YMPÄRISTÖOHJELMA 2013-2017 ROVANIEMEN SEURAKUNNAN YMPÄRISTÖOHJELMA 2013-2017 SISÄLTÖ ESIPUHE... 1 LUKIJALLE... 2 1 KIRKON YMPÄRISTÖDIPLOMI... 3 2 YMPÄRISTÖDIPLOMIN TEOLOGIA... 4 3 YMPÄRISTÖDIPLOMIN HAKUPROSESSI JA JÄRJESTELMÄN LAADINTA...

Lisätiedot

Helsingin seurakuntien. ympäristöohjelma 2014-2017

Helsingin seurakuntien. ympäristöohjelma 2014-2017 11.2.2014 1 (11) Helsingin seurakuntayhtymä Helsingin seurakuntien ympäristöohjelma 2014-2017 2 (11) Sisältö 1. Ympäristöjärjestelmä Helsingin seurakuntayhtymässä 3 2. Ympäristöohjelman toteutumisen seuranta

Lisätiedot

ALKUSANAT... 7 UTAJÄRVEN SEURAKUNTA... 7 1. KIRKON YMPÄRISTÖDIPLOMI... 8. 1.1. Miksi kirkon ympäristödiplomi?... 8. 1.2. Mitä se on?...

ALKUSANAT... 7 UTAJÄRVEN SEURAKUNTA... 7 1. KIRKON YMPÄRISTÖDIPLOMI... 8. 1.1. Miksi kirkon ympäristödiplomi?... 8. 1.2. Mitä se on?... Utajärven seurakunnan ympäristöselvitys ja ympäristöohjelma 2013-2017 1 SISÄLLYS ALKUSANAT... 7 UTAJÄRVEN SEURAKUNTA... 7 1. KIRKON YMPÄRISTÖDIPLOMI... 8 1.1. Miksi kirkon ympäristödiplomi?... 8 1.2. Mitä

Lisätiedot

Kirkon ympäristödiplomi hautausmaiden työväline

Kirkon ympäristödiplomi hautausmaiden työväline Kirkon ympäristödiplomi hautausmaiden työväline 16.3.2010 Marja-Liisa Leinonen 1 Kirkon ympäristödiplomi Kirkon oma ympäristöasioiden hallintaa varten laadittu järjestelmä Otettu käyttöön 2001 Vapaaehtoinen

Lisätiedot

PIRKKALAN SEURAKUNNAN STRATEGIA. Porukalla Pirkkalassa yhdessä ollaan enemmän

PIRKKALAN SEURAKUNNAN STRATEGIA. Porukalla Pirkkalassa yhdessä ollaan enemmän PIRKKALAN SEURAKUNNAN STRATEGIA Porukalla Pirkkalassa yhdessä ollaan enemmän PERUSTEHTÄVÄ / MISSIO Seurakunta kutsuu ihmisiä armollisen ja kolmiyhteisen Jumalan yhteyteen, julistaa evankeliumia ja rohkaisee

Lisätiedot

Liite TURUN ARKKIHIIPPAKUNNAN TUOMIOKAPITULIN YMPÄRISTÖKASVATUS- SUUNNITELMA

Liite TURUN ARKKIHIIPPAKUNNAN TUOMIOKAPITULIN YMPÄRISTÖKASVATUS- SUUNNITELMA Liite TURUNARKKIHIIPPAKUNNAN TUOMIOKAPITULIN YMPÄRISTÖKASVATUS- SUUNNITELMA SISÄLTÖ 1.JOHDANTO...2 2.HYVÄNKRISTILLISENYMPÄRISTÖKASVATUKSENTUNTOMERKKEJÄ...3 3.KRISTILLISENYMPÄRISTÖKASVATUKSENTAVOITTEET...5

Lisätiedot

SIEVIN SEURAKUNNAN YMPÄRISTÖOHJELMA

SIEVIN SEURAKUNNAN YMPÄRISTÖOHJELMA SIEVIN SEURAKUNNAN YMPÄRISTÖOHJELMA 2014-2018 SISÄLTÖ LUKIJALLE... 6 1. KIRKON YMPÄRISTÖDIPLOMI... 7 2. YMPÄRISTÖDIPLOMIN TEOLOGIAA...7 3. YMPÄRISTÖDIPLOMIN HAKUPROSESSI JA JÄRJESTELMÄN LAADINTA..7 MINIMI:

Lisätiedot

Seurakuntaan Kirkkovaltuusto Kirkkoneuvosto Menot 5 781 780

Seurakuntaan Kirkkovaltuusto Kirkkoneuvosto Menot 5 781 780 Mihin verorahat käytetään? Vuosi 2011 Seurakunnan hallinto Jumalanpalvelukset ja kirkkomusiikki 190 298 Muut seurakuntatilaisuudet 63 615 Investoinnit (kurssikeskus yms.) 293 395 Hautaan siunaaminen 117

Lisätiedot

KAUNIAISTEN SEURAKUNTAYHTYMÄ YMPÄRISTÖOHJELMA 2016 2020

KAUNIAISTEN SEURAKUNTAYHTYMÄ YMPÄRISTÖOHJELMA 2016 2020 KAUNIAISTEN SEURAKUNTAYHTYMÄ YMPÄRISTÖOHJELMA 2016 2020 Hyväksytty Yhteisessä kirkkoneuvostossa 12.5.2015 (12 ) Kirkkohallitus 8.12.2015 Sisältö 1. ESIPUHE... 1 2. LUKIJALLE... 2 3. YMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄN

Lisätiedot

Sisältö 1. ESIPUHE... 1 2. LUKIJALLE... 2 3. YMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄN LAADINTAPROSESSI... 2 3.1. Ympäristötyöryhmä tai ympäristövastaava... 2 3.2.

Sisältö 1. ESIPUHE... 1 2. LUKIJALLE... 2 3. YMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄN LAADINTAPROSESSI... 2 3.1. Ympäristötyöryhmä tai ympäristövastaava... 2 3.2. KAUNIAISTEN SEURAKUNTAYHTYMÄ YMPÄRISTÖOHJELMA 2012 2015 Sisältö 1. ESIPUHE... 1 2. LUKIJALLE... 2 3. YMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄN LAADINTAPROSESSI... 2 3.1. Ympäristötyöryhmä tai ympäristövastaava... 2 3.2. Sisäinen

Lisätiedot

Tulevaisuussuunnitelma 2015. Muhoksen seurakunta

Tulevaisuussuunnitelma 2015. Muhoksen seurakunta Tulevaisuussuunnitelma 2015 Muhoksen seurakunta Alkusanat Kunnissa käynnissä olevat palvelurakenneuudistukset ovat taustana myös seurakuntien hallinnon ja rakenteiden laajamittaiseen muutokseen. Kuitenkin

Lisätiedot

Onko kirkko kiinnostunut hyvinvoinnista tai hyvästä elämästä? Jouni Sirviö Kokkolan suomalainen seurakunta

Onko kirkko kiinnostunut hyvinvoinnista tai hyvästä elämästä? Jouni Sirviö Kokkolan suomalainen seurakunta Onko kirkko kiinnostunut hyvinvoinnista tai hyvästä elämästä? Jouni Sirviö Kokkolan suomalainen seurakunta I) Hyvinvointityön paikka kirkon elämässä - teologinen näkökulma II) Paikallisseurakunnan toiminta

Lisätiedot

Kempeleen seurakunnan ympäristöselvitys ja ympäristöohjelma

Kempeleen seurakunnan ympäristöselvitys ja ympäristöohjelma 0 2012 Kempeleen seurakunnan ympäristöselvitys ja ympäristöohjelma Sisältö 1. Kirkon ympäristödiplomi... 6 1.1 Mikä se on?... 6 2. Alkusanat ja ympäristödiplomin teologia... 7 3. Ympäristödiplomin hakuprosessi

Lisätiedot

Kokkolan seurakuntayhtymän ja sen seurakuntien yhteinen tavoiteohjelma Esitys seurakuntaneuvostoille Yhteiset painopistealueet

Kokkolan seurakuntayhtymän ja sen seurakuntien yhteinen tavoiteohjelma Esitys seurakuntaneuvostoille Yhteiset painopistealueet Kokkolan seurakuntayhtymän ja sen seurakuntien yhteinen tavoiteohjelma Esitys seurakuntaneuvostoille Yhteiset painopistealueet 14.5.2013 1 Yhtymän työkorit lähtökohtana yhteisten painopisteiden määrittelylle

Lisätiedot

LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN. Kiertokapula 2013

LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN. Kiertokapula 2013 Nuukuusviikko 2013 LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN KÄYTTÖ Nuukuusviikko vko 16 TEEMAVIIKKO, JOLLE ON TÄNÄ VUONNA VALITTU TEEMAKSI LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN KÄYTTÖ NUUKUUSVIIKOLLA NOSTETAAN TÄRKEÄÄ KESTÄVÄN

Lisätiedot

Jakkara ja neljä jalkaa

Jakkara ja neljä jalkaa Jakkara ja neljä jalkaa Sanna Piirainen 1 Tunti 1 Jakkaran rakentamisen perusteet Eli mitä ihmettä varten pitäisi tulla uskoon 2 Mitähän se Jumala oikein hommaa? Jakkaran rakentamisen perusteet voi löytää

Lisätiedot

HAAPAJÄRVEN SEURAKUNTA Kokouspäivämäärä Sivu. 32 Kirkkoneuvosto 3/2014 5.5.2014

HAAPAJÄRVEN SEURAKUNTA Kokouspäivämäärä Sivu. 32 Kirkkoneuvosto 3/2014 5.5.2014 32 29 KOKOUKSEN AVAUS, LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS Kirkkoneuvosto 5.5.2014 29 Kokouskutsu asialistoineen on lähetetty kirkkoneuvoston jäsenille sekä kirkkovaltuuston puheenjohtajalle ja varapuheenjohtajalle

Lisätiedot

Sinä kannat. - Vapaaehtoisten työkalupakki - Outokummun seurakunta Kummunkatu 19 83500 Outokumpu Puh. 0400 248 770 www.outokummunseurakunta.

Sinä kannat. - Vapaaehtoisten työkalupakki - Outokummun seurakunta Kummunkatu 19 83500 Outokumpu Puh. 0400 248 770 www.outokummunseurakunta. Sinä kannat - Vapaaehtoisten työkalupakki - Outokummun seurakunta Kummunkatu 19 83500 Outokumpu Puh. 0400 248 770 www.outokummunseurakunta.fi MIKÄ TAI KUKA ON SEURAKUNTA? En yksin minä etkä yksin sinäkään,

Lisätiedot

KOUVOLAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖOHJELMA 2012-2020. Tiivistelmä

KOUVOLAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖOHJELMA 2012-2020. Tiivistelmä ympäristöystävällinen KOUVOLAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖOHJELMA 2012-2020 Tiivistelmä KOUVOLAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖOHJELMA 2012-2020 Ympäristöohjelman vuoteen 2020 ulottuvat tavoitteet toteuttamalla vähennetään

Lisätiedot

LUUMÄEN SEURAKUNNAN YMPÄRISTÖSELVITYS JA YMPÄRISTÖOHJELMA

LUUMÄEN SEURAKUNNAN YMPÄRISTÖSELVITYS JA YMPÄRISTÖOHJELMA LUUMÄEN SEURAKUNNAN YMPÄRISTÖSELVITYS JA YMPÄRISTÖOHJELMA 2015 2(39) SISÄLTÖ 1. Kirkon ympäristödiplomi 1.1. Mikä se on? 2. Alkusanat ja ympäristödiplomin teologia 3. Ympäristödiplomin hakuprosessi ja

Lisätiedot

Ympäristöohjelma 2012-2015

Ympäristöohjelma 2012-2015 Ympäristöohjelma 2012-2015 Auditoijat: Riitta Kukkohovi-Colpaert Seppo Pietilä Kansikuva: Tuomo Ylinärä, heinäkuu 2011. Näkymä: Parasniemestä Alatornion kirkolle. Lampaat: Omistaja Esa Eskola Tornion seurakunta

Lisätiedot

Kestävän kehityksen strategia

Kestävän kehityksen strategia Kestävän kehityksen strategia Yhtymähallitus xx.xx.2012 Sisällysluettelo 1. Kestävä kehitys... 1 2. Oppilaitosten ympäristösertifiointi... 1 3. Kestävä kehitys Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymässä...

Lisätiedot

SEURAKUNTA aarre kaupungissa

SEURAKUNTA aarre kaupungissa Kirkkovaltuusto 16.12.2014, 13, liite 1 Kirkkovaltuusto 27.01.2015, 12, liite 1 SEURAKUNTA aarre kaupungissa Outokummun evankelis-luterilaisen seurakunnan strategia vuoteen 2020 Hyväksytty kirkkovaltuustossa

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminta Vihdin seurakunnassa

Vapaaehtoistoiminta Vihdin seurakunnassa Vapaaehtoistoiminta Vihdin seurakunnassa ANNA AIKAASI VAIKKA VAIN TUNNIKSI KERRALLAAN Vihdin seurakunnassa on monipuoliset mahdollisuudet osallistua vapaaehtoistoimintaan. Voit tulla esim. mummiystäväksi

Lisätiedot

Toimintakertomus 2012 Maarian seurakunta

Toimintakertomus 2012 Maarian seurakunta Toimintakertomus 2012 Maarian seurakunta Maarian seurakunta A.D. 2012 Maarian seurakunta on laaja ja monimuotoinen. Seurakuntamme työtä tehdään neljällä alueella: etelässä, lännessä, idässä ja pohjoisessa.

Lisätiedot

Hyvinkään seurakunnan YMPÄRISTÖOHJELMA 2011 2014

Hyvinkään seurakunnan YMPÄRISTÖOHJELMA 2011 2014 Hyvinkään seurakunnan YMPÄRISTÖOHJELMA 2011 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. Kirkon ympäristödiplomi 2 2. 3. Hyvinkään seurakunnan ympäristödiplomin tavoitteet ja 2 ympäristöohjelman laadintaprosessi 4. Toiminta

Lisätiedot

Kolehtisuunnitelma 1.7.2015-31.12.2015

Kolehtisuunnitelma 1.7.2015-31.12.2015 su 5.7. Apostolien päivä Kadonnut ja jälleen löytynyt Seurakuntien diakoniatyötä tukevan Suurella Sydämellä -verkkopalvelun kehittämiseen Kirkkopalveluiden kautta. Kirkkopalvelut ry, PL 279, 00181 Helsinki,

Lisätiedot

Kestävä kehitys kirjastoissa (3K)

Kestävä kehitys kirjastoissa (3K) Kestävä kehitys kirjastoissa (3K) kysely 1.-10.2.2012 Suomen yleisille kirjastoille ekologisen kestävyyden tilasta Leila Sonkkanen Suunnittelija Helsingin kaupunginkirjasto grafiikka Jouni Juntumaa Erikoissuunnittelija

Lisätiedot

SUOMEN ULKOASIAINHALLINTO. Ympäristöasiat

SUOMEN ULKOASIAINHALLINTO. Ympäristöasiat SUOMEN ULKOASIAINHALLINTO Ympäristöasiat Visio Ulkoasiainhallinto ottaa ympäristönäkökulmat huomioon kaikessa toiminnassaan tulevina vuosina. Missio Osana yhteiskuntavastuuta tavoitteemme on minimoida

Lisätiedot

Ravintola-alan ympäristöasiat

Ravintola-alan ympäristöasiat Ravintola-alan ympäristöasiat Helsingin ympäristökeskus 03.11.2008 Ympäristökouluttaja Erja Mähönen Miljöönääri Oy Erja.mahonen@miljoonaari.fi Miksi? Laki vaatii - esim. jätelaki Hyvä yrityskansalaisuus

Lisätiedot

Ympäristö ja terveys. Kymenlaakson sairaanhoitopiirissä

Ympäristö ja terveys. Kymenlaakson sairaanhoitopiirissä Ympäristö ja terveys Kymenlaakson sairaanhoitopiirissä 13.11.2009 Eija Enberg 2 13.11.2009 Eija Enberg 3 Ympäristötyön ohjaus Työ aloitettu 1998, ISO 14001 pohjana Ympäristökäsikirja Ympäristötyöryhmä

Lisätiedot

NAANTALIN SEURAKUNTAYHTYMÄN YMPÄRISTÖKATSELMUS 2013

NAANTALIN SEURAKUNTAYHTYMÄN YMPÄRISTÖKATSELMUS 2013 NAANTALIN SEURAKUNTAYHTYMÄN YMPÄRISTÖKATSELMUS 2013 0 SISÄLTÖ 1. IHMINEN JA LUOMAKUNTA... 5 2. LUKIJALLE... 6 3. YMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄN LAADINTAPROSESSI... 6 3.1. Ympäristödiplomia valmisteleva työryhmä...

Lisätiedot

LAHDEN SEURAKUNTAYHTYMÄN YMPÄRISTÖOHJELMA. vuosiksi 2013 2017

LAHDEN SEURAKUNTAYHTYMÄN YMPÄRISTÖOHJELMA. vuosiksi 2013 2017 LAHDEN SEURAKUNTAYHTYMÄN YMPÄRISTÖOHJELMA vuosiksi 2013 2017 Hyväksytty yhteisessä kirkkoneuvostossa 24.10.2012 1. Kirkon ympäristödiplomi 3 2. Ympäristödiplomin teologiaa 3 3. Ympäristödiplomin hankintaprosessi

Lisätiedot

TURUN JA KAARINAN SEURAKUNTAYHTYMÄ SISÄINEN YMPÄRISTÖKATSELMUS 2012

TURUN JA KAARINAN SEURAKUNTAYHTYMÄ SISÄINEN YMPÄRISTÖKATSELMUS 2012 TURUN JA KAARINAN SEURAKUNTAYHTYMÄ SISÄINEN YMPÄRISTÖKATSELMUS 2012 18.12.2012 1 Sisältö 1. JOHDANTO... 8 2. YHTEENVETO YMPÄRISTÖDIPLOMIN NYKYTILASTA SEURAKUNTAYHTYMÄSSÄ... 8 3. YMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄN HALLINTA

Lisätiedot

Usko. Elämä. Yhteys.

Usko. Elämä. Yhteys. Usko. Elämä. Yhteys. Aina kun kokoonnumme yhteen seurakuntana, haluamme, että usko, elämä ja yhteys näkyvät keskellämme. Me uskomme Jumalan yliluonnolliseen voimaan. Jumalalle ei ole mikään mahdotonta!

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. YMPÄRISTÖKASVATUS http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. YMPÄRISTÖKASVATUS http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 YMPÄRISTÖKASVATUS http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi

Lisätiedot

Lähetysnäkymme 2014-2018. Lähetystyö raikkaassa Pyhän Hengen johdatuksessa

Lähetysnäkymme 2014-2018. Lähetystyö raikkaassa Pyhän Hengen johdatuksessa Lähetysnäkymme 2014-2018 Lähetystyö raikkaassa Pyhän Hengen johdatuksessa POHJOIS-KARJALAN HELLUNTAISEURAKUNTIEN LÄHETYSNÄKY 2014-2018 Seurakunnan lähetystyön näky ja tehtävä Näky: Sytyttää ja levittää

Lisätiedot

KOUVOLAN SEURAKUNTAYHTYMÄN YMPÄRISTÖKATSELMUSRAPORTTI 2013

KOUVOLAN SEURAKUNTAYHTYMÄN YMPÄRISTÖKATSELMUSRAPORTTI 2013 KOUVOLAN SEURAKUNTAYHTYMÄN YMPÄRISTÖKATSELMUSRAPORTTI 2013 SISÄLLYS 1. Kirkon ympäristödiplomi 1.1. Miksi kirkon ympäristödiplomi? 1.2. Mitä se on? 2. Kouvolan seurakuntayhtymän ympäristödiplomi 3. Ympäristödiplomin

Lisätiedot

YMPÄRISTÖASIOIDEN SUUNNITTELU JA KEHITTÄMINEN

YMPÄRISTÖASIOIDEN SUUNNITTELU JA KEHITTÄMINEN NUORISOKESKUS ANJALAN YMPÄRISTÖOHJELMA YMPÄRISTÖASIOIDEN SUUNNITTELU JA KEHITTÄMINEN 1. Ympäristötavoite: Ympäristöasioita hoitoa ja ylläpitoa seurataan ja arvioidaan tietyin väliajoin. Vuosittain tehdyn

Lisätiedot

Hankinnat ja ympäristö

Hankinnat ja ympäristö Hankinnat ja ympäristö Markus Lukin Helsingin kaupungin ympäristökeskus 27.2.2008 27.2.2008 Markus Lukin 1 Miksi hankintojen ympäristöasiat tärkeitä? o Suorat ympäristövaikutukset vähenevät o Hankintojen

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan linjaus

Vapaaehtoistoiminnan linjaus YHDESSÄ MUUTAMME MAAILMAA Vapaaehtoistoiminnan linjaus Suomen Punainen Risti 2008 Hyväksytty yleiskokouksessa Oulussa 7.-8.6.2008 SISÄLTÖ JOHDANTO...3 VAPAAEHTOISTOIMINNAN LINJAUKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET

Lisätiedot

Tikkurilan seurakunta Vantaan seurakunnat

Tikkurilan seurakunta Vantaan seurakunnat AIKA TEHDÄ HYVÄÄ! VAPAAEHTOISTOIMINTA TIKKURILAN SEURAKUNNASSA Tikkurilan seurakunta Vantaan seurakunnat Onko sinulla aikaa tehdä HYVÄÄ? Tule mukaan vapaaehtoistoimintaan! Vapaaehtoistyö on vapaaehtoista

Lisätiedot

Energiatehokkuus Kouvolan kaupungin toiminnassa

Energiatehokkuus Kouvolan kaupungin toiminnassa Energiatehokkuus Kouvolan kaupungin toiminnassa ympäristöasiantuntija Anna-Riikka Karhunen Kouvolan kaupunki Ympäristöystävällistä energiaa -seminaari, Kotka 6.6.2014 2 Kouvolan kaupunkistrategia 2014-2020

Lisätiedot

LAHDEN SEURAKUNTAYHTYMÄN SISÄINEN YMPÄRISTÖKATSELMUS

LAHDEN SEURAKUNTAYHTYMÄN SISÄINEN YMPÄRISTÖKATSELMUS LAHDEN SEURAKUNTAYHTYMÄN SISÄINEN YMPÄRISTÖKATSELMUS 2012 Essi Kuisma Lahden ammattikorkeakoulu Ympäristötekniikan opiskelija YMP09 Sisällys 1. KIRKON YMPÄRISTÖDIPLOMI... 8 2. YMPÄRISTÖDIPLOMIN TEOLOGIAA...

Lisätiedot

LAPSI ON OSALLINEN. Kirkon varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja

LAPSI ON OSALLINEN. Kirkon varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja LAPSI ON OSALLINEN Kirkon varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja KIRKON VARHAISKASVATUS ON Kristillisestä uskosta ja siihen liittyvistä arvoista nousevaa kasvatuksellista vuorovaikutusta Kasvatus- ja kastekumppanuutta

Lisätiedot

Hyväksytty kirkkovaltuustossa pvm 1.10.2013 57

Hyväksytty kirkkovaltuustossa pvm 1.10.2013 57 Laukaan seurakunnan kasvatustyön (lapsi- ja perhe-, varhaisnuoriso-, nuoriso-, rippikoulu sekä koulu- ja oppilaitostyö) JOHTOSÄÄNTÖ A. Yleissäännökset Hyväksytty kirkkovaltuustossa pvm 1.10.2013 57 1 Laukaan

Lisätiedot

TÄÄ OLIS TÄRKEE! Lapsivaikutusten arviointi

TÄÄ OLIS TÄRKEE! Lapsivaikutusten arviointi v TÄÄ OLIS TÄRKEE! Lapsivaikutusten arviointi Lapset ja nuoret näkyviksi Kangasalan seurakunnassa info työntekijöille ja luottamushenkilöille v Mikä ihmeen LAVA? Lapsivaikutusten arviointi eli LAVA on

Lisätiedot

SYKSY 2015. JUMALANPALVELUKSET Hauhon kirkossa sunnuntaisin klo 10

SYKSY 2015. JUMALANPALVELUKSET Hauhon kirkossa sunnuntaisin klo 10 HAUHON SEURAKUNTA SYKSY 2015 JUMALANPALVELUKSET Hauhon kirkossa sunnuntaisin klo 10 13.9. Hauho-päivän messu, liturgia ja saarna Tapani Vanhanen, kanttori Taina Kujanen. Mukana Hauhon kirkkokuoro ja vieraita

Lisätiedot

Seurakunnallisten toimitusten kirja

Seurakunnallisten toimitusten kirja Seurakunnallisten toimitusten kirja Suomen Helluntaikirkko Seurakunnallisten toimitusten kirja Suomen Helluntaikirkon julkaisuja 5 2015 Suomen Helluntaikirkko ja Aikamedia Oy Kaikki oikeudet pidätetään.

Lisätiedot

Hyvä rippikoululainen ja vanhemmat

Hyvä rippikoululainen ja vanhemmat Hyvä rippikoululainen ja vanhemmat Toivotamme sinut tervetulleeksi rippikouluun kotiseurakunnassa! Laukaan seurakunta www.laukaasrk.fi Mikä ihmeen rippikoulu? Rippikoulu on seurakunnan koulu. Kasteessa

Lisätiedot

Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO

Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO 7.11 USKONTO Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät Uskonnon opetuksessa tarkastellaan elämän uskonnollista ja eettistä ulottuvuutta oppilaan oman kasvun näkökulmasta sekä laajempana yhteiskunnallisena ilmiönä.

Lisätiedot

Ekotukitoiminta. Postiosoite: PL 683, 20101 Turku Käyntiosoite: Linnankatu 55 L, 2. krs., 20100 Turku. 11.10.2012 Jukka Leino 1

Ekotukitoiminta. Postiosoite: PL 683, 20101 Turku Käyntiosoite: Linnankatu 55 L, 2. krs., 20100 Turku. 11.10.2012 Jukka Leino 1 Ekotukitoiminta 11.10.2012 Jukka Leino 1 Turun Seudun Kiinteistöpalvelu Oy käsittää kolme toimialaa: Ruokapalvelut Siivouspalvelut Kiinteistönhoitopalvelut Ruokapalvelu tuottaa ruokapalveluita pääosin

Lisätiedot

JUMALAN VALTAKUNTA ALKAA MURTAUTUA ESIIN Jeesus voitti kiusaukset erämaassa. Saarna 12.10.2008 Ari Puonti

JUMALAN VALTAKUNTA ALKAA MURTAUTUA ESIIN Jeesus voitti kiusaukset erämaassa. Saarna 12.10.2008 Ari Puonti JUMALAN VALTAKUNTA ALKAA MURTAUTUA ESIIN Jeesus voitti kiusaukset erämaassa Saarna 12.10.2008 Ari Puonti Herra Jumala asetti ihmisen Eedenin puutarhaan viljelemään (abad) ja varjelemaan (shamar) sitä.

Lisätiedot

Pieksämäen seurakunta. Ympäristöohjelma

Pieksämäen seurakunta. Ympäristöohjelma Pieksämäen seurakunta Ympäristöohjelma Riina Hänninen Laurea- ammattikorkeakoulu Kestävän kehityksen koulutusohjelma Syyskuu 2009 Sisällys 1 Johdanto... 4 2 Kirkon ympäristödiplomi pähkinänkuoressa...

Lisätiedot

Hyvä rippikoululainen ja vanhemmat

Hyvä rippikoululainen ja vanhemmat Hyvä rippikoululainen ja vanhemmat Toivotamme sinut tervetulleeksi rippikouluun kotiseurakunnassasi! Laukaan seurakunta www.laukaasrk.fi Mikä ihmeen rippikoulu? Rippikoulu on seurakunnan koulu. Kasteessa

Lisätiedot

Global Warming Images / WWF-Canon. Green Office -ympäristöjärjestelmä Helka Julkunen Green Office -päällikkö

Global Warming Images / WWF-Canon. Green Office -ympäristöjärjestelmä Helka Julkunen Green Office -päällikkö Global Warming Images / WWF-Canon Green Office -ympäristöjärjestelmä Helka Julkunen Green Office -päällikkö Green Office on kotoisin Suomesta WWF Suomi kehitti Green Office -ohjelman vuonna 2002 Green

Lisätiedot

KASTEKOTIIN PARKANON SEURAKUNTA

KASTEKOTIIN PARKANON SEURAKUNTA KASTEKOTIIN PARKANON SEURAKUNTA Onnittelut uuden perheenjäsenen vanhemmille! Odotus on päättynyt, ja hän lepää sylissänne. Toivottavasti kaikki on mennyt hyvin. Ja vaikka ei menisikään, Jeesus lupaa olla

Lisätiedot

LEPPÄVAARAN SEURAKUNNAN YMPÄRISTÖKASVATUSSUUNNITELMA VUODELLE 2009

LEPPÄVAARAN SEURAKUNNAN YMPÄRISTÖKASVATUSSUUNNITELMA VUODELLE 2009 LEPPÄVAARAN SEURAKUNNAN YMPÄRISTÖKASVATUSSUUNNITELMA VUODELLE 2009 1. Espoon seurakuntien ympäristökasvatuksen tavoite Espoon seurakuntien ympäristökasvatuksen tavoitteena on ylläpitää ja edistää tietoisuutta

Lisätiedot

Tämän leirivihon omistaa:

Tämän leirivihon omistaa: Tämän leirivihon omistaa: 1 Tervetuloa kesäleirille! Raamiksilla tutustumme Evankeliumin väreihin. o Keltainen kertoo Jumalasta ja taivaasta, johon pääsen uskomalla Jeesukseen. o Musta kertoo, että olen

Lisätiedot

Ympäristöopas. Metsä on luomakunnan kirkko.

Ympäristöopas. Metsä on luomakunnan kirkko. Ympäristöopas Metsä on luomakunnan kirkko. Arvoisa lukija, kädessäsi on Ylä-Savon seurakuntayhtymän ympäristöopas. Sisältöön on tiivistetty ympäristöohjelmamme pääkohdat. Ympäristöohjelma toimii ohjenuorana

Lisätiedot

HÄMEENKYRÖN SEURAKUNNAN DIAKONIATYÖN PERUSTOIMEN KUVAUS 2012

HÄMEENKYRÖN SEURAKUNNAN DIAKONIATYÖN PERUSTOIMEN KUVAUS 2012 HÄMEENKYRÖN SEURAKUNNAN DIAKONIATYÖN PERUSTOIMEN KUVAUS 2012 1. PERUSTEHTÄVÄ Diakoniatyön perustelut löytyvät sekä Raamatusta, että Kirkko järjestyksestä. Minun oli nälkä, ja te annoitte minulle ruokaa.

Lisätiedot

KOUVOLAN SEURAKUNTAYHTYMÄN YMPÄRISTÖOHJELMA VUOSILLE 2014-2017

KOUVOLAN SEURAKUNTAYHTYMÄN YMPÄRISTÖOHJELMA VUOSILLE 2014-2017 KOUVOLAN SEURAKUNTAYHTYMÄN YMPÄRISTÖOHJELMA VUOSILLE 1. Ympäristötyö Kouvolan seurakuntayhtymässä Kouvolan seurakuntayhtymä aloitti toimintansa 1.1.2009. Seurakuntayhtymä muodostuu viidestä toiminnallisesti

Lisätiedot

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Vammaisohjelma 2009-2011 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän vammaisohjelma Johdanto Seurakuntayhtymän vammaisohjelma pohjautuu vammaistyöstä saatuihin kokemuksiin. Vammaistyön

Lisätiedot

Ajankohtaista kestävän kehityksen kasvatuksen edistämisessä

Ajankohtaista kestävän kehityksen kasvatuksen edistämisessä Ajankohtaista kestävän kehityksen kasvatuksen edistämisessä Ilmastonmuutos / koulut Koulujen keke-ohjelmat Osaamisen levittäminen Ilmastonmuutoksen hidastaminen Hallitusten välinen ilmastopaneeli IPCC:

Lisätiedot

Kuva: SXC/S. Braswell. Näky

Kuva: SXC/S. Braswell. Näky Näky Kuva: SXC/S. Braswell Kansanlähetys Yhteystiedot Suomen Evankelisluterilainen Kansanlähetys (SEKL) on vuonna 1967 perustettu Suomen evankelisluterilaisen kirkon lähetysjärjestö, jonka tarkoituksena

Lisätiedot

Kokousaika: tiistai 8.9.2015 klo 18-20 Kokouspaikka: Hauhon Pappila Läsnä: Tapani Vanhanen puheenjohtaja. Liisa Ilonen-Teivonen.

Kokousaika: tiistai 8.9.2015 klo 18-20 Kokouspaikka: Hauhon Pappila Läsnä: Tapani Vanhanen puheenjohtaja. Liisa Ilonen-Teivonen. Kokousaika: tiistai 8.9.2015 klo 18-20 Kokouspaikka: Hauhon Pappila Läsnä: Tapani Vanhanen puheenjohtaja Mari Rantio varapuheenjohtaja Liisa Ilonen-Teivonen Tapio Innamaa, poissa Jouni Lehtonen Pirkko

Lisätiedot

Kuvat: Katri Saarela ja Kirkon kuvapankki KCSA Maria Manelius ja Vesa Ranta

Kuvat: Katri Saarela ja Kirkon kuvapankki KCSA Maria Manelius ja Vesa Ranta Kuvat: Katri Saarela ja Kirkon kuvapankki KCSA Maria Manelius ja Vesa Ranta Mihin hyvään sinä uskot? Ehdokkaaksi tarvitaan juuri sinua! Ehdokkaiksi tarvitaan kaikenikäisiä ja eri tavoin ajattelevia seurakuntalaisia,

Lisätiedot

ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULU Porutaku hanke, Merja Mattila

ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULU Porutaku hanke, Merja Mattila POROYMPÄRISTÖ ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULU Porutaku hanke, Merja Mattila POROYMPÄRISTÖ Poroympäristö Poron kannalta tila, ravintoa, rehua, rauhaa Poronhoidon kannalta tila harjoittaa elinkeinoa, erään

Lisätiedot

Tyrnävän seurakunnan kirkkoneuvoston kokous pidetään, jos Jumala suo, keskiviikkona 18.3.2015 klo 18

Tyrnävän seurakunnan kirkkoneuvoston kokous pidetään, jos Jumala suo, keskiviikkona 18.3.2015 klo 18 Arvoisa kirkkoneuvoston jäsen! Tyrnävän seurakunnan kirkkoneuvoston kokous pidetään, jos Jumala suo, keskiviikkona 18.3.2015 klo 18 Tyrnävän seurakuntatalon takkahuoneessa. Kahvitarjoilu alkaa klo 17.45.

Lisätiedot

KOHTAAMISEN YHTEISÖ Puijon seurakunnan toiminnan suunta vuoteen 2020

KOHTAAMISEN YHTEISÖ Puijon seurakunnan toiminnan suunta vuoteen 2020 KOHTAAMISEN YHTEISÖ Puijon seurakunnan toiminnan suunta vuoteen 2020 MISSIO Kirkon ja seurakunnan tehtävä perustuu Jeesuksen antamiin lähetys- ja kastekäskyyn sekä rakkauden kaksoiskäskyyn. VISIO Puijon

Lisätiedot

Kouluun lähtevien siunaaminen

Kouluun lähtevien siunaaminen Kouluun lähtevien siunaaminen Tätä aineistoa käytetään rukoushetkessä (ks. sen rakenne s. 9), jossa siunataan kouluun lähtevät. Siunaaminen toimitetaan keväällä tai juuri ennen koulun alkamista. Siunaamisen

Lisätiedot

NÄYTÄMME SUUNTAA KOHTI JUMALAA, KOHTI IHMISTÄ

NÄYTÄMME SUUNTAA KOHTI JUMALAA, KOHTI IHMISTÄ NÄYTÄMME SUUNTAA KOHTI JUMALAA, KOHTI IHMISTÄ NYKYTILANNE (SWOT) Vahvuutemme Pitkä kristillinen perinne, osaava henkilöstö, viranomais- ja järjestöyhteistyö, kaupunkiseurakunnan resurssit, monipuolisuus

Lisätiedot

Puheenjohtaja Aimo Mikkonen avasi kokouksen. Veisattiin virsi 454. Kirkkoherra piti alkuhartauden.

Puheenjohtaja Aimo Mikkonen avasi kokouksen. Veisattiin virsi 454. Kirkkoherra piti alkuhartauden. MUHOKSEN SEURAKUNTA ESITYSLISTA/PÖYTÄKIRJA KIRKKOVALTUUSTO 3/2011 Aika Maanantai 24. pnä lokakuuta 2011 klo 18.00 20.02 Paikka Seurakuntatalo Läsnä Antila Ismo Heikkinen Marja Härkönen Heli Juka Paula

Lisätiedot

1. MeidänSeurakunta Haapajärven seurakunnan strategia vuoteen 2015

1. MeidänSeurakunta Haapajärven seurakunnan strategia vuoteen 2015 MEIDÄNSEURAKUNTA Haapajärven strategia vuoteen 2015 Periaatteista käytäntöön 2 1. MeidänSeurakunta Haapajärven strategia vuoteen 2015 1.1. Strategiatyöskentely Haapajärven strategiatyöskentelyn ensimmäiset

Lisätiedot

YMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄ JA SEN SERTIFIOINTI Petri Leimu TAO, Turun Ammattiopisto

YMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄ JA SEN SERTIFIOINTI Petri Leimu TAO, Turun Ammattiopisto YMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄ JA SEN SERTIFIOINTI 12.12.2012 Petri Leimu TAO, Turun Ammattiopisto TAO:n tilanne Laatujohtamisjärjestelmä käytössä vuodesta 1982(mappi) Sertifioitu ISO 9001 vuonna 1998 Ympäristöjohtamisjärjestelmä

Lisätiedot

YMPÄRISTÖOHJELMA 2012 2016

YMPÄRISTÖOHJELMA 2012 2016 Hollolan seurakunta ja Hämeenkosken kappeliseurakunta YMPÄRISTÖOHJELMA 2012 2016 Hyväksytty kirkkoneuvostossa 18.4.2012 Sisällysluettelo 1. Johdon sitoutuminen... 1 2. Ympäristöohjelman tavoitteet... 1

Lisätiedot

Puhumme rohkeasti Jumalasta

Puhumme rohkeasti Jumalasta Puhumme rohkeasti Jumalasta Kirkkonummen suomalaisen seurakunnan Viestintäohjelma 2015 2 Sisällys Johdanto 3 Arvot 4 Tiedotustyön perustehtävä 5 Tiedotustyön toiminta-ajatus 5 Painopistealueet matkalla

Lisätiedot

VIHREÄ LIPPU Käytännöllinen ja tehokas ympäristökasvatuksen työkalu

VIHREÄ LIPPU Käytännöllinen ja tehokas ympäristökasvatuksen työkalu VIHREÄ LIPPU Käytännöllinen ja tehokas ympäristökasvatuksen työkalu Suomen Ympäristökasvatuksen Seura ry Aino Alasentie ECO SCHOOLS OHJELMA Vihreä lippu on osa kansainvälistä Eco Schools ohjelmaa Eco Schools

Lisätiedot

TUULOKSEN SEURAKUNTA SEURAKUNTANEUVOSTO Kutsu ja esityslista 3/2015

TUULOKSEN SEURAKUNTA SEURAKUNTANEUVOSTO Kutsu ja esityslista 3/2015 TUULOKSEN SEURAKUNTA SEURAKUNTANEUVOSTO Kutsu ja kuulutus Tuuloksen seurakunnan seurakuntaneuvoston kokous pidetään Tuuloksen srk:n Seurakuntakeskuksessa, Pappilantie 15, 14820Tuulos, tiistaina 2.6.2015

Lisätiedot

YMPÄRISTÖKASVATUSSUUNNITELMA

YMPÄRISTÖKASVATUSSUUNNITELMA HOVIRINNAN PÄIVÄKOTI YMPÄRISTÖKASVATUSSUUNNITELMA TOIMINTAA OHJAAVAT TAVOITTEET: ENERGIAN SÄÄSTÄMINEN VEDEN SÄÄSTÄMINEN JÄTTEIDEN KIERRÄTYS LUONTOSUHTEIDEN EDISTÄMINEN ( METSÄRETKET YM.) TURVALLISUUDEN

Lisätiedot

Vihreä Leiri. Itsearviointilomake

Vihreä Leiri. Itsearviointilomake Vihreä Leiri Itsearviointilomake Sivu 1 / 13 Ohjeet itsearviointilomakkeen käyttöön Itsearviointi koostuu yhdestätoista osa-alueesta, joissa on vaihteleva määrä toimenpiteitä. Yhteenvedosta näet kunkin

Lisätiedot

Ympäristöjohtaminen pähkinänkuoressa Miten saadaan vihreä tuuli puhaltamaan yrityksessä? Ympäristöystävällinen IT 3.4.2008

Ympäristöjohtaminen pähkinänkuoressa Miten saadaan vihreä tuuli puhaltamaan yrityksessä? Ympäristöystävällinen IT 3.4.2008 Ympäristöjohtaminen pähkinänkuoressa Miten saadaan vihreä tuuli puhaltamaan yrityksessä? Ympäristöystävällinen IT 3.4.2008 Tuula Pohjola Dosentti, TkT Teknillinen korkeakoulu TKK Ilmastonmuutos Kasvihuonekaasut

Lisätiedot

Kestävä kehitys autoalalla

Kestävä kehitys autoalalla Kestävä kehitys autoalalla Kestävä kehitys on kehitystä, joka tyydyttää nykyhetken tarpeet viemättä tulevilta sukupolvilta mahdollisuutta tyydyttää omat tarpeensa. YK Brundtlandin komissio 1987 2 Kestävän

Lisätiedot

YMPÄRISTÖOHJELMA 2012 2015

YMPÄRISTÖOHJELMA 2012 2015 1. Johdanto... 1 2. Välittömät ympäristövaikutukset... 2 3. Välilliset ympäristövaikutukset... 3 3.1. Sidosryhmävaikuttaminen... 3 3.1.1. Tampereen yliopisto... 3 3.1.2. Muut yhteistyötahot... 4 3.1.3.

Lisätiedot

YLIVIESKAN SEURAKUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA 13/2015 67 KIRKKONEUVOSTO 27.11.2015. Perjantaina 27.11.2015 klo 15-19.25 (alkaen puurolla Mariassa)

YLIVIESKAN SEURAKUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA 13/2015 67 KIRKKONEUVOSTO 27.11.2015. Perjantaina 27.11.2015 klo 15-19.25 (alkaen puurolla Mariassa) YLIVIESKAN SEURAKUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA 13/2015 67 Aika Perjantaina 27.11.2015 klo 15-19.25 (alkaen puurolla Mariassa) Paikka Läsnä Kirkko ja Maria Timo Määttä, puheenjohtaja Juhani Alaranta, poissa tilalla

Lisätiedot

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä?

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? Kestävä kehitys Kelassa 2012 Sisältö 1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? 3 Painopisteenä kestävyys 3 Ohjelman perusta ja tavoite 3 Yhteinen globaali haaste 3 Kestävyys on monien asioiden summa 4 2

Lisätiedot

PIEKSÄMÄEN SEURAKUNNAN YMPÄRISTÖKASVATUS SUUNNITELMA

PIEKSÄMÄEN SEURAKUNNAN YMPÄRISTÖKASVATUS SUUNNITELMA PIEKSÄMÄEN SEURAKUNNAN YMPÄRISTÖKASVATUS SUUNNITELMA SISÄLLYS 1. Ympäristökasvatus...3 2. Luterilaisen kirkon ympäristötyö...7 3. Pieksämäen seurakunnan ympäristökasvatussuunnitelma... 9 Kirjallisuus Hyödyllisiä

Lisätiedot

Ympäristöasioiden hoito yrityksessä

Ympäristöasioiden hoito yrityksessä Fiksu Ammattilainen, Catering-ala TYÖSSÄOPPIMISJAKSO Ympäristöasioiden hoito yrityksessä OPISKELIJAN TEHTÄVÄLOMAKE 1 Olet suorittamassa työssäoppimisjaksoa hotelli-ravintolassa. Tehtävänäsi on selvittää,

Lisätiedot

VAHVAT JUURET, KANTAVAT SIIVET. - Kirkon lastenohjaajan ammatilliset arvot ja etiikka

VAHVAT JUURET, KANTAVAT SIIVET. - Kirkon lastenohjaajan ammatilliset arvot ja etiikka VAHVAT JUURET, KANTAVAT SIIVET - Kirkon lastenohjaajan ammatilliset arvot ja etiikka Lastenohjaajan arvot Lastenohjaajan arvojen perusta on kristillinen ihmiskäsitys ja rakastava Jumala. tyon taustaa Lastenohjaajan

Lisätiedot

KOKOUKSEN AVAUS, LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN 2 KIRKKOHERRAN PÄÄTÖSLUETTELO 3

KOKOUKSEN AVAUS, LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN 2 KIRKKOHERRAN PÄÄTÖSLUETTELO 3 Seurakuntaneuvosto ESITYSLISTA 6/2014 Aika Paikka 3.6.2014 klo 16.30 Tapiolan kirkon seurakuntasali KÄSITELTÄVÄT ASIAT: KOKOUKSEN AVAUS, LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN

Lisätiedot

Ympäristöasioiden hoito yrityksessä

Ympäristöasioiden hoito yrityksessä Ympäristöasioiden hoito yrityksessä 1 (5) Opiskelijan tehtävälomake 1 Olet suorittamassa työssäoppimisjaksoa hotelli-ravintolassa. Tehtävänäsi on selvittää, miten jätteen synnyn ehkäisy ja muut ympäristöasiat

Lisätiedot

15. 10. 2009. Haapajärven seurakunnan ulkoinen ympäristöauditointi JOHDANTO

15. 10. 2009. Haapajärven seurakunnan ulkoinen ympäristöauditointi JOHDANTO KIRKON YMPÄRISTÖDIPLOMI 15. 10. 2009 AUDITOINTIRAPORTTI Haapajärven seurakunnan ulkoinen ympäristöauditointi JOHDANTO Haapajärven seurakunnan ympäristöjärjestelmän ulkoinen auditointi pidettiin 15.10.2009.

Lisätiedot

Lead Facility Services Globally. ISS Palvelut ottaa vastuuta ympäristöstä yhdessä asiakkaan kanssa

Lead Facility Services Globally. ISS Palvelut ottaa vastuuta ympäristöstä yhdessä asiakkaan kanssa ISS Palvelut ottaa vastuuta ympäristöstä yhdessä asiakkaan kanssa TOIMINNALLASI ON ISO VAIKUTUS YMPÄRISTÖÖN Suurin osa ympäristövaikutuksista syntyy kiinteistöjen käytönaikaisista päivittäisistä toiminnoista,

Lisätiedot

13.05.2014. Mikkelin hiippakunnan tuomiokapitulin strategia 2015-2020

13.05.2014. Mikkelin hiippakunnan tuomiokapitulin strategia 2015-2020 Mikkelin hiippakunnan tuomiokapitulin strategia 2015-2020 Tuomiokapitulin tehtävänmäärittelyn lähtökohtia Mitä varten tuomiokapituli / me olemme olemassa? Mikä on tuomiokapitulin / meidän perustehtävä?

Lisätiedot

SASTAMALAN SEURAKUNNAN YMPÄRISTÖOHJELMA 2015-2019

SASTAMALAN SEURAKUNNAN YMPÄRISTÖOHJELMA 2015-2019 SASTAMALAN SEURAKUNNAN YMPÄRISTÖOHJELMA Ympäristötoimikunta käsitellyt 20.3. ja 7.4.2015 Sastamalan seurakunnan kirkkoneuvosto hyväksynyt 29.4.2015 1 Sisällys 1. KIRKON YMPÄRISTÖDIPLOMI... 3 2. YMPÄRISTÖDIPLOMIN

Lisätiedot

Hyvinkään seurakunnan YMPÄRISTÖOHJELMA 2016-2020

Hyvinkään seurakunnan YMPÄRISTÖOHJELMA 2016-2020 Hyvinkään seurakunnan YMPÄRISTÖOHJELMA 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. Kirkon ympäristödiplomi 2 2. Ympäristödiplomin teologiaa ja näkökulmia Hyvinkään seurakunnassa 2 3. Hyvinkään seurakunnan ympäristödiplomin

Lisätiedot

TEHTÄVÄ 7 / KESTÄVÄ KEHITYS

TEHTÄVÄ 7 / KESTÄVÄ KEHITYS Kilpailuparin Numero: Kilpailijoiden Nimet: TEHTÄVÄ 7 / KESTÄVÄ KEHITYS Tehtävä tehdään lyijykynällä tälle tehtäväpaperille. Lisäpaperia saa tarvittaessa käyttää, käytetyt lisäpaperit tulee myös palauttaa

Lisätiedot

Armolahjat ja luonnonlahjat

Armolahjat ja luonnonlahjat Armolahjat ja luonnonlahjat Rakkauden palvelua varten Jumalan antamat lahjat Luonnonlahjat ja armolahjat liittyvät t syvällisell llisellä tavalla ihmisen kokonaisvaltaiseen kutsumukseen. Luonnonlahjat

Lisätiedot