Kognitiivisen psykoterapian perusperiaatteet ja käyttö mielialahäiriöissä
|
|
- Tauno Aro
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Psykoterapia Nils Holmberg ja Seppo Kähkönen Kognitiivisen psykoterapian perusperiaatteet ja käyttö mielialahäiriöissä Aron T. Beck kehitti kognitiivisen psykoterapian alun perin depression hoitoon, mutta 30 vuoden aikana sen sovellusalue on laajentunut niin, että se käsittää nykyään lähes kaikki keskeiset psykiatriset häiriöt. Kognitiiviseen psykoterapiaan kuuluvat häiriön kognitiivinen malli ja siihen soveltuvat behavioraaliset ja kognitiiviset työtavat. Terapian runkona toimii häiriön käsitteellistäminen, jossa luodaan kokonaisvaltainen kuva häiriötä ylläpitävistä kognitiivisista ja käyttäytymistekijöistä. Kognitiivisen psykoterapian tehoa on tutkittu enemmän kuin minkään muun terapiamuodon, ja viime vuosien aikana teho on osoitettu myös vaikeissa psykiatrisissa häiriöissä, kuten kroonisissa depressioissa ja kaksisuuntaisen mielialahäiriön eri vaiheiden estossa. Duodecim 2006;122: K ognitiivisen psykoterapian teoria perustuu alun alkaen antiikin Kreikan filosofisiin traditioihin ja oppeihin, joita esittivät esimerkiksi Sokrates ( ekr.) ja Epiktetos (ensimmäisellä ja toisella vuosisadalla jkr.). Jälkimmäisen ajatus siitä, etteivät asiat sinänsä saa ihmisiä menettämään mielenrauhaansa vaan heidän käsityksensä asioista, on vieläkin kognitiivisen terapian perusajatuksia. Ehkä kaikkein keskeisin kognitiivisen psykoterapian edelläkävijä oli George A. Kellyn (1955/1991) konstruktioteoria. Kelly korosti mielen konstruktioita, jotka ovat kehittyneet kokemusten kautta ja sisäistyneet mieleen. Nämä konstruktiot muodostavat hierarkkisesti organisoituneen järjestelmän, ja kaikki välittömät kokemukset siivilöityvät ja saavat merkityksensä tämän järjestelmän kautta. Kellyläisen psykoterapian tavoitteeksi tuli löytää tämä järjestelmä ja hyödyntää sitä potilaan problematiikan ja muutoksen esteiden ymmärtämisessä. Eritasoisten kognitioiden (ajatusten, mielikuvien) tutkiminen on tärkeä, koska ne vaikuttavat niin voimakkaasti emootioihin ja käyttäytymiseen (ja päinvastoin). Vielä joitakin vuosia sitten kognitiivista psykoterapiaa kritisoitiin siitä, että se oli liian»rationaalinen». Ajateltiin, että kognitiiviseen terapiaan tulevilla pitäisi olla erityisen hyvä kognitiivinen kapasiteetti ja halua älylliseen pohdintaan. On kuitenkin havaittu, että mallia on mahdollista soveltaa tuloksellisesti hyvinkin erilaisiin häiriöihin (Beck 2005). Tuoreessa katsauksessa, jossa analysoitiin 332 tutkimusta (yhteensä henkilöä), kognitiivinen psykoterapia osoittautui tehokkaaksi hoitomuodoksi erityisesti yksisuuntaisessa masennustilassa, yleistyneessä ahdistuneisuushäiriössä, paniikkihäiriössä, sosiaalisten tilanteiden pelossa, traumaperäisessä stressihäiriössä sekä lapsuuden depressiossa ja ahdistuneisuudessa (vaikuttavuusaste yli 0,9) (Kähkönen 2001, Butler ym. 2006). Kehitys on erityisen nopeaa vaikeiden mielialahäiriöiden hoidossa, joten keskitymme tässä katsauksessa kuvaamaan näitä tehokkaiksi osoittautuneita hoitomuotoja. 711
2 Kognitiivinen organisaatio Spesifiset skeemat Tilanne Oppimishistoria Skeemaan liittyvät aiemmat kokemukset Olemassa oleva uskomus Käyttäytyminen Skemaattinen merkityksenantoprosessi Tilanteen tulkinta skeeman mukaisesti Kognitiivisten, affektiivisten ja motivationaalisten systeemien aktivoituminen Tulkinta Tietoinen tai tiedostamaton Kuva. Informaation skemaattinen prosessointi Alfordin ja Beckin (1977) mukaan. Beckin terapiamalli kognitiivisen psykoterapian perustana Kuvassa on esitetty informaation prosessointi Alfordin ja Beckin (1997) mukaan. Skeema, sisäisesti organisoitunut muistin rakenne, kiteyttää havaintoinformaatiota ja nopeuttaa informaatiosta tehtäviä päätelmiä (Kuusinen 2001). Skeeman aktivoitumisen myötä kaikissa alasysteemeissä tapahtuvat myös vastaavat reaktiot, kuten merkitykseen liittyvät tunteet, käyttäytyminen, fysiologiset reaktiot ja motivaatiot. Koska skeema ohjaa kokemuksen rakentumista, oppimishistoriallisesti varhaiset skeemat muodostuvat keskeisiksi yksilön kokemusta sääteleväksi ja muokkaavaksi tekijäksi. Beck erotti yksilön ajattelussa nk. välittömät, automaattiset ajatukset, jotka heijastavat ajatuksen virtaa tietoisella tai esitietoisella tasolla. Valikoiva informaation prosessointi voi johtaa ajatusvääristymiin (esim. musta valkoajattelu). Uskomus on kognitiivisen skeeman sanallistettu sisältö. Itseä koskeva perususkomus voi olla adaptiivinen tai jäykkä ja kokonaisvaltainen, jolloin se haittaa selviytymistä vaihtelevissa tilanteissa. Ongelmalliset perususkomukset jakautuvat kahteen tyyppiin, jotka liittyvät kyvykkyyteen (esim.»olen avuton») tai rakastettavuuteen (esim.»minusta ei voi kukaan pitää»). Näiden uskomusten aktivointia pyritään välttämään erilaisin kompensaatiokeinoin. Kun esimerkiksi estynyt potilas reagoi ahdistukseen vetäytymällä, hän välttää perususkomusten aktivoitumiseen liittyvää häpeää ja alemmuudentunteita. Käsitteellistäminen kognitiivisen terapian perustana Kognitiivisen terapian alussa terapeutti pyrkii kiinnittämään potilaan huomion siihen, mitä hänessä tapahtuu tietynlaisessa tilanteessa: mitä hän ajattelee, minkälaisia mielikuvia hänellä on sekä millaisia tunteita ja käyttäytymistä niihin liittyy (Karila ym. 2001). Itsehavainnointi tai käyttäytymisen seuranta etenevät yleensä erilaisten kirjaamistehtävien avulla istuntojen välisenä aikana (välitehtävät). Ongelmatilanteiden, aiempien ratkaisuyritysten ja tapahtumasarjojen (mitkä tekijät laukaisivat käyttäytymisen, miten se pysyy yllä ja mitkä ovat sen seuraukset) tutkimisen yhteydessä käsitellään niihin liittyviä emootioita, käyttäytymistä ja kognitioita. Käyttökelpoinen väline tapahtumaketjuja tutkiessa on ns. funktio eli ketjuanalyysi (Holmberg ja 712 N. Holmberg ja S. Kähkönen
3 Kähkönen 2005). Potilas saattaa esimerkiksi työnhakutilanteessa tuntea voimakasta jännitystä ja ajatella,»pitääköhän ne mua ihan luuserina?» tai»ei kukaan reagoi näin tyhmästi». Nämä ajatukset sisältävät jo potilaan käsityksen itsestään (ensimmäinen on enemmän itseä mitätöivä toteamus kuin aito kysymys). Hän on saattanut nukkua huonosti edeltävänä yönä, miettien elämäänsä kielteisessä valossa. Haastattelun jälkeen hänellä saattaa vielä olla tapaaminen, joka lisää stressiä jo itse haastattelussa, kun ajatukset karkaavat muualle. Potilaan käyttäytyminen ei tapahdu sosiaalisessa tyhjiössä. Ympäristön vahvistussuhteet muovaavat kaikkia toimintojamme. Siksi on myös hyvä arvioida kasvuympäristön vahvistussuhteiden myötä kehittyneiden uskomusten ja käyttäytymisten funktiota eli sitä, mitä seurauksia potilas pyrkii huomaamattaan tuottamaan tietyllä ajatuksella ja käyttäytymisellä tai kokemalla tai ilmaisemalla tietyn emootion. Terapeutti ehkä haluaa arvioida sekä käyttäytymisen todellista funktiota että sen toivottua ja interpersonaalista funktiota potilaan ympäristössä (Truax 2002). Tämä on hieman samaa kuin hyöty haitta analyysin tekeminen potilaan käyttäytymisen seurauksista ympäristöä ajatellen. Esimerkiksi henkilö, joka muuten saa hyvin vähän huomiota puolisoltaan, saa tämän täydellisen huomion, kun hän käyttäytyy alle normaalin suoritustasonsa. Se ei merkitse, että potilas tietoisesti pyrkisi tähän, vaan enemmänkin sitä, että tätä hänen vajaatoimintaansa on hienovaraisesti vahvistettu aiemmin. Epävakaa potilas taas saattaa tulla ahdistuneeksi kannustavasta palautteesta, koska siitä on mitätöivässä kasvuympäristössä seurannut hylkäämistä ja lisääntyneitä vaatimuksia. Toinen potilas on saattanut lapsena olla kaoottisessa päiväkodissa, jossa hän ehkä on oppinut, että hänen tarpeistaan ei välitetä ja että asioita saa itselleen vain dramaattisen käyttäytymisen avulla. Terapeutti yrittää pitkin matkaa löytää potilaan kehityshistoriasta tilanteita, joiden avulla selviäisi ongelmatilanteissa ilmenevien tunnereaktioiden ja kognitioiden merkitys. Kaksi lasta, jotka kasvavat samassa perheessä, voivat tehdä hyvin erilaisia päätelmiä itsestään ja maailmasta ja aikuisena reagoida samankaltaisissa tilanteissa hyvinkin eri tavalla. Merkitysten ymmärtäminen on empaattisen kuuntelemisen kulmakiviä ja toimii myös tunteiden syvemmän todentamisen (ns. validaation) edellytyksenä. Kognitiivinen potilastapauksen käsitteellistäminen on tapa esittää ongelmat tavalla, joka tekee niitä ymmärrettäviksi ja muokattaviksi. Käsit terapeutti pyrkii kiinnittä- Kognitiivisen terapian alussa teellistäminen on mään potilaan huomion siihen, mitä hänessä tapahtuu hedelmällistä nähdä sarjana testattavia, keskenään tietynlaisessa tilanteessa. vuorovaikutuksessa olevia työoletuksia. Voidakseen korjata subjektiivista vinoutumaa johonkin suuntaan terapeutin on etsittävä myös näyttöä, joka ei ole sopusoinnussa hänen kehittämänsä mallin kanssa ja pohtia vaihtoehtoisia käsitteellistämisen tapoja (Needleman 1999). Käsitteellistäminen etenee usein funktionanalyysin kautta kompensaatiokeinoihin ja perususkomuksiin ottaen huomioon myös muita ongelmia ylläpitäviä persoona ja ympäristötekijöitä. Jälkimmäisiä voivat olla esimerkiksi emotionaalinen haavoittuvuus, joka vaikeuttaa ongelmien tehokasta ratkaisua, tai sosiaalinen verkosto, joka tukee ja vahvistaa haitallista käyttäytymistä. Käsitteellistämisen merkitys on sitä suurempi, mitä enemmän ongelmia potilaalla on. Tämä on hyvin tärkeää hoidettaessa persoonallisuushäiriöisiä, joiden oireet saattavat olla erilaisia viikosta toiseen. Ilman käsitteellistämisen tarjoamaa»punaista lankaa» terapeutti voi päätyä hoitamaan yksittäisiä oireita yhä uusin menetelmin, jotka ovat sinänsä tehokkaita, mutta ei kohtaa tilanteesta toiseen samana säilyviä uskomuksia, jotka toimivat muutoksen jarruna. Hoito, jossa ikään kuin hypitään oireesta toiseen ilman kokonaisnäkemystä potilaasta, ei johda toivottuihin tuloksiin. Interventioiden ja potilaan ongelmien yhteen sovittaminen lisää terapeuttista vaikutusta (Beutler ja Martin 2000). Terapeutti voi käyttää apuvälineenään Beckin malliin perustuvaa käsitteellistämiskaaviota. Näin käsitteellistäminen toimii hoitosuunnitelmassa esitettyjen tavoitteiden ja interventioiden perustana. Kognitiivisen psykoterapian perusperiaatteet ja käyttö mielialahäiriöissä 713
4 Terapeutti suuntaa potilaan huomion ongelmallisen kokemuksen sisäisiin prosesseihin. Uskomusten arviointi ja muokkaaminen on kognitiivisessa psykoterapiassa tärkeää ei siksi, että ne olisivat ongelmien perussyitä, vaan siksi, että ne toimivat niin vahvasti erilaisia ongelmia ylläpitävinä tekijöinä. Käsitteellistämistä on pidettävä erilaisten hyväksymis ja muutosstrategioiden»kivijalkana», koska se toimii hoitostrategioita ohjaavana. Kun tietty interventio tai menetelmä ei toimi tietyn potilaan tapauksessa, on tärkeää nähdä tämä ongelma käsitteellistämisen kautta. Terapiasuhde on saattanut aktivoida potilaassa ehdottomia uskomuksia (esim.»ei kukaan voi pitää minusta»), jotka saavat hänet vetäytymään yhteistyöstä. Terapeutin rooli Terapeutin roolia voidaan kuvata prosessin ohjaajaksi (Toskala 1991). Terapeutti suuntaa potilaan huomion ongelmallisen kokemuksen sisäisiin prosesseihin. Alussa kohteena ovat emotionaaliset reaktiot ja niiden ruumiilliset ilmentymät, ja seuraavaksi siirrytään kognitioihin ja toiminnallisiin yllykkeisiin, minkä jälkeen pyritään tavoittamaan tapahtumasarjasta ja sisäisestä prosessista keskeisimmät vaiheet ja näkemään itse ongelma niiden valossa. Tätä kutsutaan ongelmallisen kokemuksen uudelleen käsitteellistämiseksi, joka tekee kokemuksen ymmärrettävämmäksi. Kun ongelma on saatu muotoiltua keskeisten sisäisten prosessien perusteella, pyritään rakentamaan vaihtoehtoista suhdetta ongelmalliseen kokemukseen. Tähän sisältyy vaihtoehtoinen ajattelu, jonka avulla suhde itseen, omiin kokemuksiin ja maailmaan voi muuttua adaptiiviseksi (Toskala 1991). Terapiasuhteen katkosten korjaaminen on potilaalle emotionaalisesti tärkeää; siinä hänen ihmissuhteisiin ja itseen liittyvät haitalliset uskomuksensa kyseenalaistuvat ja korjautuvat (Safran 1998). Katkosten hyödyntäminen on viime aikoina havaittu hyvin tärkeäksi kognitiivisen psykoterapian piirissä, ja se on nykyään myös käyttäytymisterapian uusimpien sovellusten mielenkiinnon kohteena (Linehan 1993, Kohlenberg ym. 2004). Kognitiivisen psykoterapian muodot Beckin kognitiivinen psykoterapia on useimmiten kestoltaan melko lyhyt, noin istuntoa. Lyhyissä kognitiivisissa terapioissa (esim. paniikkihäiriön tai spesifisen fobian hoidossa) sovitaan usein kullekin istunnolle ns. agenda eli asialista. Käytössä ovat terapiamallin totunnaiset menetelmät, niin behavioraaliset (rentoutus, käyttäytymiskokeilut, toimintasuunnitelman laadinta, portaittainen altistus jne.) kuin kognitiiviset (mm. ajatusten havainnointi ja kirjaaminen, kognitiivisten vääristymien tunnistaminen ja kyseenalaistaminen, vaihtoehtojen etsintä, uudelleen attribuointi, hyöty ja haitta analyysi ja kielikuvien analysointi). Jälkimmäisistä kielikuvien analyysiä käytetään yhä enemmän, koska kielikuvat eivät ole selviä ja siksi niitä on vaikea kiistää ja vastustaa. Ne myös jäävät mieleen ja ovat enemmän kokemuksellisia kuin puhtaan»järjellisiä» (Linehan 1993, Lappalainen ym. 2004). Behavioraaliset työtavat ovat taas hyödyllisiä selviytymisen ja pystyvyyden tunteen edistämisessä sekä pelko ja ahdistusoireiden lievittämisessä. Ne nähdään kognitiivisessa psykoterapiassa usein tapana testata kielteisiä kognitioita. Altistushierarkian avulla voidaan muokata potilaan uskomusta, että tietty ärsyke (esim. ihmisjoukko tai metro) on liian vaarallinen eikä lähestyttävissä. Mielikuva altistuksella voidaan taas muokata uskomusta, että jo jonkin asian ajatteleminen on liian ahdistavaa. Terapiamallin erityismenetelmä on sokraattinen dialogi, jonka avulla potilasta autetaan kysymyksin ymmärtämään omaan ajatteluunsa liittyviä ongelmakohtia ja epäjohdonmukaisuuksia. Kliinisten kohderyhmien laajentuessa pidempiä terapioita (esim. 2 3 vuotta) on alettu pitää välttämättöminä esimerkiksi pitkäaikaisissa häiriöissä. Tällöin terapian kohteena ovat pitkällä aikavälillä potilaan skeemat ja perususkomukset enemmän kuin pintatason välittömät, automaattiset ajatukset ja uskomukset. Potilaan syvemmän ymmärtämisen kannalta on välttämätöntä 714 N. Holmberg ja S. Kähkönen
5 tutkia, miten perususkomukset ovat muodostuneet ja miten niitä on ylläpidetty vuosien kuluessa (Padesky 1994, Beck 1995, Young ym. 2003). Tavallisesti tämä työ aloitetaan vasta sitten, kun on tutkittu uskomusten toimintaa nykyisyydessä ja on aloitettu niiden muokkaaminen jonkin kognitiivis behavioraalisen menetelmän avulla (Beck 1995). Usein prosessi etenee rinnakkain eli tutkitaan vuorotellen uskomuksia selittäviä ja niiden kanssa ristiriidassa olevia varhaisia ja nykyisiä kokemuksia. Pitkissä kognitiivisissa terapioissa tavoitteisiin liittyy Toskalan (1991) mukaan korostunut pyrkimys saada uudenlainen yhteys erityisesti ongelmallisiin tunteisiin, mikä sinänsä lisää ja tukee minuuden kokemisen eheyttä. Toiseksi on tärkeää auttaa potilasta siirtymään reaktiivisesta kokemisen positiosta kohti refleksiivistä positiota. Tämä tarkoittaa observoivan minuuden rakentumista suhteessa kokevaan minään, jolloin ihminen voi entistä paremmin olla yhteydessä erilaisiin tunteisiin sekä luottaa niihin ja omistaa ne. Itsereflektion kehittymisen myötä hänestä tulee yhä enemmän omien kokemustensa subjekti. Kognitiiviset terapeutit, kuten Aaron Beck, olettivat emotionaalisen ongelman johtuvan kielellisesti välittyneistä vääristyneistä arvioista, mutta viime vuosikymmenen aikana on yhä enemmän korostettu emotionaalisen prosessoinnin merkitystä ja ensisijaisuutta (Greenberg ja Paivio 1997, Leahy 2001, Toskala 2001). Leslie Greenbergin (2002) mukaan kognitiot ovat enemmän sanattoman, emotionaalisen prosessoinnin tulos kuin sen alkuperä. Hän tekee eron primaarien ja sekundaarien tunteiden välillä. Ensiksi mainitut ovat adaptiivisia, esimerkiksi suru seuraa menetyksestä. Terapian tavoitteena on tunteiden tunnistaminen ja nimeäminen, niiden omistaminen ja suostuminen kokemaan ne itsessä niiden välttämisen sijasta. Potilaan auttaminen kohti kokemuksellista hyväksymistä ja omistautumista palvelee myös sitä, että hän näin saa tietoa toiveistaan ja arvoistaan (Hayes ym. 1999). Potilas, jolla on vaikeuksia tunnistaa ja kokea ärtymystä, voi olla kykenemätön huomaamaan, milloin häntä loukataan, eikä nouse puolustautumaan. Potilaalla, joka ei kykene tuntemaan surullisuutta, voi olla vaikeuksia tunnistaa, mitä hän arvostaa, ja ottaa askeleita sen vaalimiseen. Potilaat, jotka tavanomaisesti välttävät tunteita, eivät pääse nauttimaan läheisistä ihmissuhteista, jotka edellyttävät tunteista puhumista ja tunteiden jakamista. Kun potilas tulee tietoisemmaksi toiveistaan ja arvoistaan, hän voi kokea altistumisen ahdistaville emootioille ja kognitioille mielekkäämmäksi. Kun perinteinen kognitiivinen terapia painottaa virheellisen informaation prosessoinnin ja haitallisten skeemojen roolia ajatusvääristymien taustalla, fokusointi emotionaaliseen välttämiseen antaa aiheen olettaa, että joidenkin vääristymien tehtävä on suojata kielteisiltä tunteilta. Käytännön terapiatyössä tämä tarkoittaa, että terapeutin tulee arvioida, miten potilas säätelee tunteita, ja kiinnittää huomiota vihjeisiin emotionaalisesta välttämisestä. Terapeutin pitää auttaa potilasta tunnistamaan ja ilmaisemaan kielteisiä tunteita sekä tulemaan toimeen niiden kanssa, kun on adaptiivista tehdä niin. Tähän tähtäävät esimerkiksi sellaiset menetelmät, kuten reaktion esto ja portaittainen altistus. Sitä edeltää kuitenkin välttämistä edeltävien tekijöiden, sen funktion ja seurausten määrittäminen funktioanalyysin avulla. Tässä yhteydessä voidaan myös kartoittaa kyseistä emootiota koskevia uskomuksia, ns. emotionaalisia skeemoja (ks. Leahy 2003). Kognitiivinen psykoterapia masennuksessa Masennuspotilaille on tyypillistä ns. kognitiivinen triadi, jossa oma itse, tulevaisuus ja ympäristö nähdään pessimistisesti. Masennuspotilaan kognitiivinen psykoterapia koostuu usein useista vaiheista (Karila 2001) (taulukko). Varsinainen kognitiivisen terapian läpimurto tapahtui 1970 luvun lopulla Aaron T. Beckin pitkäjänteisen masennuksen hoitoon kohdistuneen tutkimustyön seurauksena (Rush ym. 1977, Kovacs ym. 1981). Beckin mukaan kielteinen ajattelu, jota oli pitkään pidetty depression eräänä oireena, on paljon merkittävämpi tekijä kuin oli ajateltu. Depressiolle on tunnus Kognitiivisen psykoterapian perusperiaatteet ja käyttö mielialahäiriöissä 715
6 Taulukko. Kognitiivinen psykoterapian vaiheet masennuksessa. Selvitetään kognitiivisen terapian perusperiaatteet. Keskitytään potilaan voinnin helpottamiseen; usein aloitetaan behavioraalisista ja motivaatiota lisäävistä toimintatavoista. Terapeutti pyrkii em. perustyön jälkeen osoittamaan potilaalle, miten asioiden depressiivinen kokeminen ja kielteiset ajatukset liittyvät toisiinsa. Päiväkirjaa tai työlomakkeita voidaan käyttää muistitukena ja välineenä omatoimisessa ongelmatilanteiden erittelyssä. Pyritään yhdessä tunnistamaan potilaan keskeiset depressiota tukevat ajatukset ja uskomukset: millaisia välittömiä ajatuksia potilaalla on itsestään, muista ihmisistä ja tulevaisuudestaan. Käyttökelpoisia välineitä tässä ovat sokraattinen dialogi ja sen muunnelma»nuoli alaspäin». Potilas ja terapeutti tutkivat ajatuksia, mielikuvia ja uskomuksia sekä arvioivat niiden merkitystä ja validiteettia. Sokraattisen kyselyn ohella tarjolla on muitakin tätä työtä helpottavia välineitä, kuten käyttäytymisharjoitukset, joiden avulla potilas altistuksen kautta testaa ennusteita ja muokkaa esimerkiksi näkemystään itsestään»sosiaalisena nollana» tai»luuserina». Muotoillaan vaihtoehtoisia ajatuksia ja uskomuksia, jotka tukevat masennukselle vastakkaisia kokemisen tapoja. Arvioidaan hoidon tulokset. omaista ajatteluun liittyvä johdonmukainen negatiivisuus. Beck havaitsi, että masennuspotilaille on tyypillistä ns. kognitiivinen triadi, jossa oma itse, tulevaisuus ja ympäristö nähdään pessimistisesti. Beckin mukaan triadi perustuu erilaisiin ajatusvääristymiin, kuten vääriin yleistyksiin, valikoivaan havaitsemiseen ja katastrofiajatteluun, ja se pitää yllä depressiivistä noidankehää johtaen vähäiseen aktivoitumiseen. Käyttäytymisen aktivointia käytetäänkin heti hoidon alussa, koska se luo pohjan eritasoisten kognitioiden muokkaamiselle vahvistamalla potilaan uskoa omaan pystyvyyteensä (self efficacy). Käyttäytymisen aktivointi kohdistetaan potilaan passiivisuuteen, välttämiskäyttäytymiseen, haitallisiin rutiineihin ja päivittäiseen vatvomiseen ja murehtimiseen (Martell ym. 2004). Tuloksellisuustutkimukset ovat olleet keskeinen osa kognitiivisen psykoterapian kehitystyötä, ja jo ensimmäiset tutkimukset osoittivat, että kognitiivinen psykoterapia voi olla yhtä tehokasta masennuksen hoidossa kuin masennuslääke (Rush ym. 1977). Gloaguen ym. (1998) kokosivat meta analyysiin yhteensä 78 tutkimusta. Niiden aineistoissa oli yhteensä potilasta, jotka olivat kärsineet lievästä tai keskivaikeasta depressiosta. Tulokset osoittivat kognitiivisen terapian merkitsevästi tehokkaammaksi kuin lumehoito tai hoitoon jonottaminen. Kognitiivinen terapia voi olla tehokasta myös vaikeassa depressiossa (DeRubeis ym. 2005) ja estää masennuksen uusiutumista yhtä tehokkaasti kuin masennuslääkkeet (Holon ym. 2005). Uusiutuva depressio Kielteiset elämäntapahtumat, kuten erot, hylkäämiset ja pettymykset, laukaisevat yleensä ensimmäisiä masennusjaksoja. Mitä enemmän masennuskausia on esiintynyt, sitä vähemmän merkitystä ulkoisilla elämäntapahtumilla näyttää kuitenkin olevan masennuskausien uusiutumisessa. Paitsi että kielteiset ajatukset ja mielikuvat johtavat mielialan laskuun, vaikuttaa siltä, että keskeinen tekijä uusiutuvissa depressioissa on erityinen haavoittuvuus ja herkkyys sille, että apea mieliala aktivoi kielteisen ajattelun noidankehän. Moni masennuspotilas pitää tätä murehtimista pyrkimyksenä ongelmien ratkontaan eikä näe, että se sen sijaan ylläpitää ja voimistaa masennusta. Kun murehtiminen ja vatvominen on useimmille ihmisille tilapäistä ja ohimenevää, se jää masentuneilla näin ylläpitämään depressiivistä noidankehää. Toistuvista masennuskausista kärsivä tarvitsee näin ollen»mindfulness» eli tietoisuustaitoja, joilla hän voi pysäyttää mielialan laskusta johtuvan kielteisen ajattelun heti alkuunsa, ennen kuin se lähtee kulkemaan totuttuja polkuja. Näihin tietoisuustaitoihin perustuvan kognitiivisen terapian (Segal ym. 2002, Holmberg 2005) pyrkimyksenä on lisätä tavanomaisen kognitiivisen terapian ehkäiseviä tekijöitä ja kehittää ikään kuin ehkäisyohjelma masennukseen retkahtamista vastaan. Tietoisuustaitoja parantavat tietoisen läsnäolon harjoitukset ja muut tietoisuusharjoitukset pyrkivät muuttamaan enemmänkin masennuspotilaan suhdetta omiin kognitioihinsa kuin kognitioiden sisältöä (mikä on kognitiivisen terapian perinteinen tehtävä). Alustavat tutkimukset ovat osoittaneet, että tietoisuustaitoja hyödyntävällä 716 N. Holmberg ja S. Kähkönen
7 terapialla voi ehkäistä masennuksen uusiutumista (Teasdale ym. 2000, 2002). Kroonisen depression hoito Beckin kognitiivista terapiaa ja interpersonaalista terapiaa ei ole varsinaisesti kehitetty kroonisen depression hoitoon (McCullough 1999). Uutta McCulloughin mallissa on tapa, jolla se yhdistää Piaget n teoriaa ja käyttäytymisterapiasta peräisin olevaa funktio tai tilanneanalyysia. Koska krooniseen masennukseen varhain sairastuneen toimintataso vastaa Piaget n esioperationaalisen kauden tasoa, hän ei osaa yhdistää toimintaansa sen seurauksiin. Tämä katkos on kroonisen depression perusongelma ja johtaa sitä kuvaavaan toivottomuuteen ja avuttomuuteen. Terapian osatavoite on»hinata» potilasta kohti formaalisten operaatioiden tasoa, jolta käsin hän voi ymmärtää toimintansa seurauksia. Tähän malli tarjoaa välineeksi tilanneanalyysiä, jonka avulla potilas oppii konstruoimaan vaihtoehtoisia tapoja ajatella ja toimia. Kun terapeutti myös terapeuttisessa vuorovaikutussuhteessa käyttää vaiheistamista ja seurauksia (ensisijaisesti kielteistä vahvistamista), potilas oppii, miten hänen käyttäytymisensä vaikuttaa ympäristöön, ja siirtyy asteittain kohti formaalisten operaatioiden tasoa. Malliin kuuluvan vuorovaikutuksen erottelun avulla terapiasuhdetta käytetään tavoitteellisesti uudenlaisen vuorovaikutuksen oppimisfoorumina, jolloin ovat vastatusten terapeutin positiivinen suhtautuminen potilaaseen ja tämän aiemmat kielteiset kokemukset vuorovaikutussuhteista. Potilas huomaa vähitellen, miten toimimalla hänen on mahdollista saavuttaa toivottuja lopputuloksia. Näin terapeutti luo edellytyksiä funktionaalisen toiminnan uudelleen oppimiselle luomalla tätä edistäviä, parantavia vahvistussuhteita. Mallin tehoa selviteltiin laajassa tutkimuksessa, jossa lähes 700 potilasta satunnaistettiin kolmeen hoitoryhmään. Potilaat olivat kärsineet pitkään depressiosta, jonka lisäksi heillä esiintyi runsaasti liitännäissairauksia, kuten päihteiden käyttöä. Lisäksi yli puolella oli persoonallisuushäiriö. Kaksitoista viikkoa kestäneessä hoitokokeessa nefatsodonia ja psykoterapiaa saaneet paranivat yhtä hyvin. Yksittäistä hoitoa saaneista 48 % ja yhdistelmähoitoa saaneista 73 % hyötyi merkittävästi ja saavutti remission (Keller ym. 2000). Tämä hoitomalli osoittautui myös tehokkaaksi niillä potilailla, jotka eivät olleet aikaisemmin hyötyneet masennuslääkehoidosta (Schatzberg ym. 2005). y d i n a s i a t Kognitiiviseen psykoterapiaan kuuluvat useimmiten potilaan ongelmakokonaisuuden käsitteellistäminen sekä siihen soveltuvat kognitiiviset ja behavioraaliset työtavat. Käsitteellistämisen avulla potilaan ongelmat esitetään tavalla, joka tekee ne ymmärrettäviksi ja muokattaviksi sekä antaa alustavan kuvan niiden psykologisesta merkityksestä. Eritasoisten kognitioiden arviointi ja muokkaaminen on kognitiivisessa psykoterapiassa tärkeää ei siksi, että ne olisivat ongelmien perussyitä, vaan siksi, että ne pitävät vahvasti yllä erilaisia ongelmia. Kognitiivisessa terapiassa korostuu nykyään pyrkimys luoda uudenlainen yhteys potilaan ongelmallisiin tunteisiin ja siten muokata kokemuksellista välttämistä ja edistää itsereflektion kehittymistä. Kognitiivisen psykoterapian tehoa on tutkittu enemmän kuin minkään muun terapiamuodon. Tämä hoito on osoittautunut tehokkaaksi erityisesti yksisuuntaisessa masennustilassa, yleistyneessä ahdistuneisuushäiriössä, paniikkihäiriössä, sosiaalisten tilanteiden pelossa, traumaperäisessä stressihäiriössä sekä lapsuuden depressiossa ja ahdistuneisuudessa. Kognitiivisen psykoterapian perusperiaatteet ja käyttö mielialahäiriöissä 717
8 Kaksisuuntaisen mielialahäiriön episodien ehkäisy Lamin ym. (1999; ks. myös Jänkälä ym. 2001) kehittämässä kognitiivis behavioraalisessa psykoterapiassa on huomioitu viimeaikaiset tärkeät kaksisuuntaista mielialahäiriötä koskevat tutkimustulokset. Kaksisuuntaisen mielialahäiriön kognitiivisen psykoterapian lähtökohtana on stressihaavoittuvuusmalli. Sairaus nähdään alttiutena mielialahäiriöjaksoihin, joita erilaiset stressitekijät voivat laukaista. Terapiassa pyritään auttamaan potilasta tulemaan mahdollisimman hyvin toimeen sairautensa kanssa. Kaksisuuntaisessa mielialahäiriössä hyödynnetään Beckin kehittämää kognitiivista hoitomallia ja tämän pohjalta psykoosien hoitoon sovellettua mallia. Perusasioita ovat psykoedukaatio, hoitomyöntyvyyden lisääminen, esioireiden tarkastelu sekä erilaiset kognitiiviset ja behavioraaliset työtavat. Tavoitteena on, että potilas oppii jäsentämään ja ymmärtämään sairauttaan, voi käyttää lääkkeettömiä keinoja vähentääkseen stressiä, oppii sosiaalisia vuorovaikutustaitoja ja ongelmanratkaisukeinoja ja muokkaamaan uskomuksiaan joutavimmiksi sekä parantamaan tarvittaessa lääkemyönteisyyttään. Tämän mallin tehokkuutta selvitettäessä osoittautui, että psykoterapiaa saaneilla esiintyi vähemmän mielialaepisodeja kuin rutiinihoitoa saaneilla. He olivat myös vähemmän sairaalahoidossa ja heidän toimintakykynsä oli parempi. Psykoterapia esti kustannustehokkaasti sekä mania että depressiovaiheita vuoden seuranta aikana (Lam ym. 2003, 2005). Tulevaisuudessa on syytä kehittää psykoterapeuttisia ylläpitomenetelmiä, koska toisen seurantavuoden aikana hoitotulokset olivat samat kuin pelkästään mielialaa tasaavaa lääkehoitoa saaneilla (Lam ym. 2005). Kirjallisuutta Alford BA, Beck AT. The integrative power of cognitive therapy. New York: Guildford Press, Beck AT. The current state of cognitive therapy: a 40-year retrospective. Arch Gen Psych 2005;62: Beck JS. Cognitive therapy: basics and beyond. New York: Guilford, Beutler LE, Martin BR. Prescribing therapeutic interventions through strategic treatment selections. Cogn Behav Pract 2000;7:1 16. Butler AC, Chapman JE, Forman EM, Beck AT. The empiral status of cognitive-behavioral therapy: A review of meta-analyses. Clin Psychol Rev 2006;26: DeRubeis RJ, Hollon SD, Amsterdam JD, ym. Cognitive therapy vs medications in the treatment of moderate to severe depression. Arch Gen Psychiatry 2005;62: Gloaguen V, Cottraux J, Cucherat M, Blackburn IM. A meta-analysis of the effects of cognitive therapy in depressed patients. J Affect Disord 1998;49: Greenberg LS, Paivio S. Working with emotions in psychotherapy. New York: Guilford, Hayes SC, Strosahl KD, Wilson KG. Acceptance and commitment therapy: an experiential approach to behavior change. NY: Guilford, Hollon SD, DeRubeis RJ, Shelton RC, ym. Prevention of relapse following cognitive therapy vs medications in moderate to severe depression. Arch Gen Psychiatry 2005;62: Holmberg N. Toistuvan masennuksen ehkäisy tietoisuustaitoja hyödyntävällä kognitiivisella psykoterapialla. Suom Lääkäril 2005;60: Holmberg N, Kähkönen S. Retkahduksen ehkäisy päihdeongelmien hoidossa. Duodecim 2005;121: Jänkälä K, Saarinen M, Karila I. Kaksisuuntainen mielialahäiriö. Kirjassa: Kähkönen S, Karila I, Holmberg N, toim. Kognitiivinen psykoterapia. Jyväskylä: Kustannus Oy Duodecim, 2001, s Karila I. Masennushäiriöt. Kirjassa: Kähkönen S, Karila I, Holmberg N, toim. Kognitiivinen psykoterapia. Jyväskylä: Kustannus Oy Duodecim, 2001, s Karila I, Holmberg N, Laaksonen R. Käsitteellistäminen. Kirjassa: Kähkönen S, Karila I, Holmberg N, toim. Kognitiivinen psykoterapia. Jyväskylä: Kustannus Oy Duodecim, 2001, s Keller MB, McCullough JP, Klein DN, ym. A comparison of nefazodone, the cognitive behavioral-analysis system of psychotherapy, and their combination for the treatment of chronic depression. N Engl J Med 2000;342: Kelly GA. The psychology of personal constructs, volumes 1 2. New York: Routledge, 1955/1991. Kohlenberg RJ, Kanter JW, Bolling M, ym. Functional analytic psychotherapy, cognitive therapy, and acceptance. Teoksessa Hayes SC, Follette VM, Linehan MM, toim. Mindfulness and acceptance. Expanding the cognitive-behavioral tradition. New York: Guilford, Kovacs M, Rush AJ, Beck AT, Hollon SD. Depressed outpatients treated with cognitive therapy or pharmacotherapy: a one-year follow-up. Arch Gen Psychiatry 1981;135:33 9. Kuusinen K-L. Terapeuttinen vuorovaikutus. Kirjassa: Kähkönen S, Karila I, Holmberg N, toim. Kognitiivinen psykoterapia. Jyväskylä: Kustannus Oy Duodecim, 2001, s Kähkönen S. Kognitiivisen psykoterapian teho ja lääkehoidon yhdistäminen. Kirjassa: Kähkönen S, Karila I, Holmberg N, toim. Kognitiivinen psykoterapia. Jyväskylä: Kustannus Oy Duodecim, 2001, s Lam DH, Hayward P, Watkins ER, Wright K, Sham P. Relapse prevention in patients with bipolar disorder: cognitive therapy outcome after 2 years. Am J Psychiatry 2005(a);162: Lam DH, Jones SH, Hayward P, Bright JA. Cognitive therapy for bipolar disorder. Chichester: John Wiley, Lam DH, McCrone P, Wright K, Kerr N. Cost-effectiveness of relapseprevention cognitive therapy for bipolar disorder: 30-month study. Br J Psychiatry 2005(b);186: Lam DH, Watkins ER, Hayward P, ym. A randomized controlled study of cognitive therapy for relapse prevention for bipolar affective disorder: outcome of the first year. Arch Gen Psychiatry 2003; 60: Lappalainen R, Lehtonen T, Hayes SC, ym. Hyväksymis- ja omistautumisterapia käytännön terapiatyössä. Tampere: Suomen käyttäytymistieteellinen tutkimuslaitos, 2004 Linehan MM. Cognitive-behavioral treatment of borderline personality disorder. New York: Guilford, Leahy RL. Overcoming resistance in cognitive therapy. New York: Guilford, N. Holmberg ja S. Kähkönen
9 Leahy RL. Emotional schemas and resistance. Teoksessa Leahy RL, toim. Roadblocks in cognitive-behavioral therapy: transforming challenges into opportunities for change. New York: Guilford, Martell C, Addis M, Dimidjan S. Finding the action in behavioral activation: the search for empirically supported interventions and mechanisms of change. Teoksessa Hayes SC, Follette VM, Linehan MM, toim. Mindfulness and acceptance. Expanding the cognitivebehavioral tradition. New York: Guilford, McCullough JP. Treatment for chronic depression: cognitive behavioral analysis system of psychotherapy (CBASP). New York: Guilford, Rush AJ, Beck AT, Kovacs M, Hollon SD. Comparative efficacy of cognitive therapy and pharmacotherapy in the treatment of depressed outpatients. Cognit Ther Res 1977;1:7 37. Needleman L. Cognitive case conceptualization : a guidebook for practitioners. Mawmah, NJ: Lawrence Erlbaum and Associates, Padesky C. Schema change processes in cognitive therapy. Clin Psychol Psychotherapy 1994;1: Safran J. Widening the scope of cognitive therapy. The therapeutic relationship, emotion and the process of change. New Jersey: Jason Aronson, Schatzberg AF, Rush AJ, Arnow BA, ym. Chronic depression: medication (nefazodone) or psychotherapy (CBASP) is effective when the other is not. Arch Gen Psychiatry 2005;62: Scher CD, Segal ZD. Ingram RE. Beck s theory of depression: origins, empirical status, and future direction for cognitive vulnerability. Teoksessa Leahy RL, toim. Contemporary cognitive therapy. Theory, research, and practice. New York: Guilford, Segal ZV, Williams JMG, Teasdale JD. Mindfulness-based cognitive therapy for depression. A new approach to preventing relapse. New York: Guilford, Teasdale JD, Segal ZV, Williams JMG, ym. Prevention of relapse/recurrence in major depression by mindfulness-based cognitive therapy. J Consult Clin Psychol 2000;68: Teasdale JD, Moore RG, Hayhurst H, Pope M, Williams S, Segal ZV. Metacognitive awareness and prevention of relapse in depression: empirical evidence. J Consult Clin Psychol 2002;70: Toskala A. Kognitiivisen psykoterapian teoreettisia perusteita ja sovelluksia. Jyväskylä: Jyväskylän koulutuskeskus Oy, Toskala A. Kognitiivis-konstruktivistinen ja kokemuksellinen näkökulma. Kirjassa: Kähkönen S, Karila I, Holmberg N, toim. Kognitiivinen psykoterapia. Jyväskylä: Kustannus Oy Duodecim, 2001, s Truax P. Behavioral case conceptualization for adults. Kirjassa: Hersen M, toim. Clinical behavior therapy. New York: Wiley, Wells A. Emotional disorders and metacognition. Innovative cognitive therapy. Chichester: John Wiley, Young JA, Klosko JA, Weishaar ME. Schema therapy. A practitioner s guide. New York: Guilford, Nils Holmberg, VTT, psykologi, psykoterapeutti (VET) Nils.Holmberg@a-klinikka.fi Järvenpään Sosiaalisairaala Haarajoki Seppo Kähkönen, dosentti, erikoislääkäri, psykoterapeutti (VET) BioMag-laboratorio ja Helsingin yliopiston kognitiivisen aivotutkimuksen yksikkö PL 340, HUS 719
Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016
K Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 28.1.2016 Työpajan lähtökohdat Jokaisella on mahdollisuus lisätä työhönsä terapeuttisia elementtejä kysyä ja kyseenalaistaa
LisätiedotKognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 14.11.2014
K Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 14.11.2014 Tavoitteet Saada perustiedot kognitiivisesta psykoterapiasta Kokeilla kognitiivisen psykoterapian menetelmiä,
LisätiedotAhdistus kognitiivisen psykoterapian näkökulmasta
Ahdistus kognitiivisen psykoterapian näkökulmasta Teijo Laine Psykiatrian erikoislääkäri Psykoterapian kouluttajan erityispätevyys (SLL) Suomen Psykiatriyhdistys Psykiatripäivät 11.3.-13.3.2009 Ahdistus
LisätiedotMielenterveyden häiriöt
Masennus Mielenterveyden häiriöt Ahdistuneisuushäiriöt pakkoajatukset ja -toiminnot paniikkihäiriöt kammot sosiaalinen ahdistuneisuus trauman jälkeiset stressireaktiot Psykoosit varsinaiset mielisairaudet
LisätiedotKognitiivinen psykoterapia vanhuusiän depressioiden hoidossa
Kognitiivinen psykoterapia vanhuusiän depressioiden hoidossa Marja Saarenheimo FT, psykologi, psykoterapeutti Vanhustyön keskusliitto/ Terapiahuone MielenTila Kognitiivinen psykoterapia (CBT) Aaron Beck
LisätiedotSeinäjoen mielenterveyskeskus Avohoidon ryhmätoiminnat Torikeskuksessa
Avohoidon ryhmätoiminnat Seinäjoen mielenterveyskeskus Avohoidon ryhmätoiminnat Puhelin 06 415 4111 Sähköposti: Kauppatori 1-3F 60100 Seinäjoki etunimi.sukunimi@epshp.fi Avohoidon ryhmätoiminnat 2 (7)
LisätiedotPÄIHTEILLÄ OIREILEVA KOGNITIIVISESSA PSYKOTERAPIASSA
PÄIHTEILLÄ OIREILEVA KOGNITIIVISESSA PSYKOTERAPIASSA PÄIHDELÄÄKETIETEENPÄIVÄT PSYKOTERAPEUTTI KAISLA JOUTSELA KOGNITIIVINEN PSYKOTERAPIA Lyhyt- tai pitkäkestoista, muutamasta kerrasta useaan vuoteen. Tapaamiset
LisätiedotKirja-arvio: Kognitiivis-konstruktiivinen psykoterapia
Kognitiivisen psykoterapian verkkolehti 2006, 3, (1), 46-50. Kognitiivisen psykoterapian yhdistys Kirja-arvio: Kognitiivis-konstruktiivinen psykoterapia Antero Toskala ja Katja Hartikainen: Minuuden rakentuminen.
LisätiedotKognitiivisen psykoterapian perusteet päihdetyössä
Päihdetyön ammattitutkinto, painotuksena Kognitiivisen psykoterapian perusteet päihdetyössä Koulutuksen tavoite: Osallistujat ymmärtävät kognitiivisen psykoterapian peruskäsitteitä ja kokonaisuutta sekä
LisätiedotKOGNITIIVISEN PSYKOTERAPIAN PSYKOTERAPEUTTIKOULUTUS
KOGNITIIVISEN PSYKOTERAPIAN PSYKOTERAPEUTTIKOULUTUS KOULUTUSOHJELMA Koulutusohjelma on hyväksytty kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunnassa 20.10.2016 ja on voimassa 31.12.2021 asti. Kognitiivisen
Lisätiedotja siitä saadut tulokset
Esa Chydenius Psykoterapeutti VET Johtava psykologi Rinnekoti-Säätiö esa.chydenius@rinnekoti.fi Kehitysvammaisten psykoterapia ja siitä saadut tulokset 22.11.2012 Helsinki 1 Sisältö Mitä psykoterapia on?
LisätiedotNUOREN AHDISTUNEISUUDEN FOKUSOITU KOGNITIIVINEN HOITO. PsM, psykologi ja kognitiivinen psykoterapeutti Johanna Lukkarila Nuorisopsykiatrian pkl EPSHP
NUOREN AHDISTUNEISUUDEN FOKUSOITU KOGNITIIVINEN HOITO PsM, psykologi ja kognitiivinen psykoterapeutti Johanna Lukkarila Nuorisopsykiatrian pkl EPSHP Kognitiivisen psykoterapian keskeiset painopisteet ahdistuneisuuden
LisätiedotMASENNUSTILA MÄÄRITELLÄÄN MONITEKIJÄISESTI; NÄMÄ YHDESSÄ MUODOSTAVAT MOODIN, SKEEMOJEN YHTEENLIITTYMÄN, JOKA ON MASENNUSTILOJEN TAUSTALLA
KOULUTUSPÄIVÄT 11-12.9.2006/Tarja Koffert MASENNUSHÄIRIÖIDEN HOITO MASENNUSTILA MÄÄRITELLÄÄN MONITEKIJÄISESTI; MENETYKSEEN LIITTYVÄT MERKITYKSET OVAT IHMISMUISTISSA; *KOGNITIIVIS-KONSEPTUAALISINA *AFFEKTIIVISINA
LisätiedotSÄHKÖISET MIELENTERVEYSPALVELUT TERVEYDENHOIDOSSA HELSINKI 2.2.2016 MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.
SÄHKÖISET MIELENTERVEYSPALVELUT TERVEYDENHOIDOSSA HELSINKI 2.2.2016 MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI LUENNOITSIJA JA INTRESSIT Jan-Henry Stenberg FT., PsL, erikoispsykologi,
LisätiedotKOGNITIIVISEN PSYKOTERAPIAN PSYKOTERAPEUTTIKOULUTUS
KOGNITIIVISEN PSYKOTERAPIAN PSYKOTERAPEUTTIKOULUTUS LASTEN JA NUORTEN PSYKOTERAPIAN SUUNTAUTUMISVAIHTOEHTO KOULUTUSOHJELMA Koulutusohjelma on hyväksytty kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunnassa 30.3.2017
LisätiedotItsetuhoisuuden vakavuuden arviointi
Itsetuhoisuuden vakavuuden arviointi Jyrki Tuulari 8.2.2012 psykologi Välittäjä 2013/Pohjanmaa-hanke Itsemurhayritys Itsemurhayritykseen päätyy jossakin elämänvaiheessa ainakin 3-5 % väestöstä Riski on
LisätiedotTunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi
Tunneklinikka Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunnekehoterapia on luontaishoitomenetelmä, joka on kehittynyt erilaisten luontaishoitomenetelmien yhdistämisestä yhdeksi hoitomuodoksi.
LisätiedotLataa Irti murehtimisesta. Lataa
Lataa Irti murehtimisesta Lataa ISBN: 9789516564749 Sivumäärä: 199 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 34.25 Mb Kun levottomuus, pelokas odotus, tuskaisuus, väsymys ja keskittymisvaikeudet yhdistyvät jatkuvaan
LisätiedotMIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO
MIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO Tietopaketti sairaalahoidossa olevien potilaiden omaisille Potilaan oikeudet Omaisen oikeudet Potilaan hoitoon liittyvä yhteistyö Valmistuu kevään 2015 aikana 13.11.2014 1
LisätiedotVaikeat tilanteet esimiestyössä
Vaikeat tilanteet esimiestyössä Workshop esimiehille ja tiiminvetäjille 1.-3.10.2014 Suomen Yhteisöakatemia Oy Saarijärventie 5 B 14, Taitoniekantie 8 D 35 40200 Jyväskylä 40740 Jyväskylä www.sya.fi www.sya.fi
LisätiedotHaasteita ja mahdollisuuksia
Haasteita ja mahdollisuuksia Klaus Lehtinen Psykiatrian toimialuejohtaja TAYS 10.3.2010 1 Muut Liikuntaelins. Vammat Hengitys Neurologia Psykiatria Syöpä Sydän ja veris. Psykoosit Vaikeat persoonallisuushäiriöt
LisätiedotKOKEMUKSIA NETTITERAPIOISTA ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI
KOKEMUKSIA NETTITERAPIOISTA ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI MIELENTERVEYSTALO.FI Aikuisten mielenterveystalossa voit mm. AIKUISET lukea ajantasaista
LisätiedotSÄHKÖISET MIELENTERVEYSPALVELUT ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI
SÄHKÖISET MIELENTERVEYSPALVELUT ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI LUENNOITSIJA JA INTRESSIT FT., PsL, erikoispsykologi, Kouluttajapsykoterapeutti
LisätiedotINTEGRATIIVISEN PSYKOTERAPIAN PSYKOTERAPEUTTIKOULUTUS KOULUTUSOHJELMA
INTEGRATIIVISEN PSYKOTERAPIAN PSYKOTERAPEUTTIKOULUTUS KOULUTUSOHJELMA SISÄLLYSLUETTELO Integratiivisen psykoterapian psykoterapeuttikoulutus... 3 1. Opiskelijavalinta... 4 2. Koulutusohjelman rakenne...
LisätiedotNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA
NÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA Hoidon onnistumiseksi on olennaista että asianmukainen hoito aloitetaan ilman viivytyksiä. Hoidon tärkeä kehittämiskohde
LisätiedotMiten hoidetaan, kun traumaterapeuttinen työskentely ei ole mahdollinen vaihtoehto? Psykologi, Psykoterapeutti Tiina Röning TAYS/ NUPS/ Terapiatiimi
Miten hoidetaan, kun traumaterapeuttinen työskentely ei ole mahdollinen vaihtoehto? Psykologi, Psykoterapeutti Tiina Röning TAYS/ NUPS/ Terapiatiimi Step one: Miksi traumahoito ei tule kymykseen (esim.
LisätiedotMIELENTERVEYDEN ENSIAPU
Jyrki Tuulari 25.9.2007 1 MITÄ MASENNUKSELLA TARKOITETAAN? Masennustila eli depressio on yleinen ja uusiutuva mielenterveyden häiriö, joka ei ole sama asia kuin arkipäiväinen surullisuus tai alakuloisuus.
LisätiedotPositiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri
Positiivisten asioiden korostaminen Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Krooninen sairaus - Pitkäaikainen sairaus = muuttunut terveydentila, mikä ei korjaannu yksinkertaisella kirurgisella toimenpiteellä
LisätiedotKipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016
Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa
LisätiedotPsyykkinen toimintakyky
Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia
LisätiedotSÄHKÖISET MIELENTERVEYSPALVELUT TERVEYDENHOIDOSSA
SÄHKÖISET MIELENTERVEYSPALVELUT TERVEYDENHOIDOSSA MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI ESIMERKKI HOITOON TULON ONGELMISTA: MASENNUS Mielenterveyden häiriöt ovat yleisiä: Yli
LisätiedotOivallista työtä mobiilivalmennusohjelma henkiseen hyvinvointiin
Oivallista työtä mobiilivalmennusohjelma henkiseen hyvinvointiin 9.1.2014 Kirsikka Kaipainen, VTT http://oivamieli.fi/ 2 Sisältö Oivan tausta ja toteutus Hyväksymis- ja omistautumisterapia sekä mindfulness
LisätiedotKOGNITIIVISEN PSYKOTERAPIAN PSYKOTERAPEUTTIKOULUTUS KOULUTUSOHJELMA
KOGNITIIVISEN PSYKOTERAPIAN PSYKOTERAPEUTTIKOULUTUS KOULUTUSOHJELMA SISÄLLYSLUETTELO Kognitiivisen psykoterapian psykoterapeuttikoulutus... 3 1. Opiskelijavalinta... 4 2. Koulutusohjelman rakenne... 5
LisätiedotPersoonallisuushäiriöt. Jyrki Nikanne Psykologi 21.9.2011
Persoonallisuushäiriöt Jyrki Nikanne Psykologi 21.9.2011 Mitä tarkoittaa persoonallisuus? Persoonallisuushäiriödiagnoosi Millä mielellä otan tiedon vastaan? Millä mielellä lähden tarjottuun hoitoon? Määritelmä
LisätiedotIäkkään muistipotilaan masennuksen hoito
Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito Sinikka Luutonen Psykiatrian dosentti, geriatrian erikoislääkäri Turun yliopisto ja VSSHP/Psykiatrian tulosalue Sidonnaisuudet toiminut luennoitsijana terveydenhuollon
LisätiedotDepression paikallinen hoitomalli Turku
Depression paikallinen hoitomalli 16.09.2009 Turku Sinikka Haakana Vastaava lääkäri LL, työterveyshuollon erikoislääkäri Kognitiivisen psykoterapian koulutus 1 ARKI TYÖTERVEYSHUOLLON VASTAANOTOLLA Seulomaton
LisätiedotSeksuaalirikosten ennaltaehkäisy Rikosseuraamuslaitoksessa , Mikko Ylipekka, psykologi Riihimäen vankila, STOP-ohjelma
Seksuaalirikosten ennaltaehkäisy Rikosseuraamuslaitoksessa 26.1.2018, Mikko Ylipekka, psykologi Riihimäen vankila, STOP-ohjelma Seksuaalirikosten uusimisriskiä voidaan madaltaa Tuloksellisen ennaltaehkäisyn
LisätiedotSSRI-lääkkeet lasten depressioissa ja ahdistuneisuushäiriöissä. Mauri Marttunen professori HYKS, HY tutkimusprofessori THL, MIPO, LAMI
SSRI-lääkkeet lasten depressioissa ja ahdistuneisuushäiriöissä Mauri Marttunen professori HYKS, HY tutkimusprofessori THL, MIPO, LAMI Mielialahäiriöt (ICD-10) Masennustilat Yksittäinen masennusjakso Toistuva
LisätiedotMasennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen
Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, yksikön päällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto;
LisätiedotTukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET)
Tukikeskustelukoulutus Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Peter Vermeulen Olen jotakin erityistä Kuinka kertoa lapsille ja nuorille
LisätiedotTietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1
Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1 Tietohallinto Saatavuus merkittävä osa psyykkisesti oireilevista suomalaisista ei ilmeisesti hae tai ei eri
LisätiedotMielialahäiriöt nuoruusiässä
Mielialahäiriöt nuoruusiässä Kari Moilanen lasten- ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri apulaisylilääkäri/ HYKS/ Psykiatrian tulosyksikkö/ Nuorisopsykiatrian Helsingin alueyksikkö 21.8.2008 LKS auditorium
LisätiedotKOGNITIIVISET DEPRESSIOKOULUMALLISET RYHMÄT NEUVOLASSA
KOGNITIIVISET DEPRESSIOKOULUMALLISET RYHMÄT NEUVOLASSA Projektityöntekijä Sirpa Kumpuniemi Sateenvarjo-projekti Rovaniemi 4.2.2009 Taustaa Synnytyksen jälkeistä masennusta 10-15 % synnyttäneistä Vanhemman
LisätiedotPitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista - Sic!
Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 2/2016 TEEMAT Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista Hannu Koponen / Kirjoitettu 8.4.2016 / Julkaistu 3.6.2016 Psykoosipotilaiden
LisätiedotLataa Kognitiivinen psykoterapia. Lataa
Lataa Kognitiivinen psykoterapia Lataa ISBN: 9789516562639 Sivumäärä: 548 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 19.67 Mb Kognitiivinen psykoterapia on vakiinnuttanut asemansa luotettavana ja tuloksellisena hoitomenetelmänä
LisätiedotLefkoe Uskomus Prosessin askeleet
Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä
LisätiedotPuhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT
Puhe, liike ja toipuminen Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe liike toipuminen? 2.9.2014 Hätönen H 2 Perinteitä ja uusia näkökulmia Perinteinen näkökulma: Mielenterveyden ongelmien hoidossa painotus
LisätiedotSomaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski
+ Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski LINNEA KARLSSON + Riskitekijöitä n Ulkonäköön liittyvät muutokset n Toimintakyvyn menetykset n Ikätovereista eroon joutuminen
LisätiedotVUOROVAIKUTUS JA LAPSUUSIÄN TUNNE- ELÄMÄN KEHITYS
VUOROVAIKUTUS JA LAPSUUSIÄN TUNNE- ELÄMÄN KEHITYS 6.11.2017 1 VUOROVAIKUTUS VOI OLLA Suojaavana tekijänä tunne-elämän suotuisalle kehitykselle myös korjaavaa, hoitavaa (sekä hoito- ja terapiasuhteet että
LisätiedotHOIDON TARVE! 12.2..2. 011 Ha H aka k na & & L a L ine
Masennuksen hoitokäytäntöjä Turun seudulla 12.11.2008 Psykiatrian el, VET-terapeutti terapeutti, psykoterapiakouluttaja TEIJO LAINE Tth el, kognitiivisen psykoterapian koulutus SINIKKA HAAKANA HOIDON
LisätiedotIntegratiivinen näkökulma traumatisoituneen nuoren psykoterapeuttiseen hoitoon
Integratiivinen näkökulma traumatisoituneen nuoren psykoterapeuttiseen hoitoon Sami Eloranta PsL, psykoterapian erikoispsykologi TAYS nuorisopsykiatrian vastuualue, Nuorisopsykiatrian poliklinikka 1 16.5.2017
LisätiedotKahden mindfulness-mittarin itsetuntoon. suomennos ja Kahden validointi mindfulness-mittarin suomennos ja validointi
Mindfulness-taitojen Mindfulness-taitojen yhteys yhteys masennukseen, onnellisuuteen masennukseen, ja itsetuntoon. onnellisuuteen ja Kahden mindfulness-mittarin itsetuntoon. suomennos ja Kahden validointi
LisätiedotG2P0 + C 2 H 5 OH =?! Antti Koivukangas LT, yleislääketieteen erikoislääkäri EPSHP/ Psykiatria Ei sidonnaisuuksia (KH) 20.11.
G2P0 + C 2 H 5 OH =?! Antti Koivukangas LT, yleislääketieteen erikoislääkäri EPSHP/ Psykiatria Ei sidonnaisuuksia (KH) 20.11.2008 Vaasa 1 Nuoret aikuiset ja päihteet päihteiden käyttö runsaimmillaan 20
LisätiedotINTEGRATIIVISEN PSYKOTERAPIAN PSYKOTERAPEUTTIKOULUTUS KOULUTUSOHJELMA
INTEGRATIIVISEN PSYKOTERAPIAN PSYKOTERAPEUTTIKOULUTUS KOULUTUSOHJELMA SISÄLLYSLUETTELO Integratiivisen psykoterapian psykoterapeuttikoulutus... 3 1. Opiskelijavalinta... 4 2. Koulutusohjelman rakenne...
LisätiedotMaestro masennuksen ennaltaehkäisyä stressinhallintaa oppimalla
THL Opiskelijoiden terveys ja hyvinvointi: Mitä voimme tehdä yhdessä 5.6.2013 Riitta Pelkonen, osastonhoitaja HYKS nuorisopsykiatrian avohoidon klinikka 11.6.2013 1 Maestro masennuksen ennaltaehkäisyä
LisätiedotHeidi Härkönen Perhererapeutti Kouluttaja Johdon työnohjaaja
Heidi Härkönen Perhererapeutti Kouluttaja Johdon työnohjaaja Willian Glasser MD kehitti Valinnan teorian kliinisessä työssään. 1965 ensimmäisen kirja Reality Therapy; A New Approach To Psychiatry Käytännön
LisätiedotMielenterveystalo.fi https://www.mielenterveystalo.fi/nettiterapiat/ Suoma Saarni, ylilääkäri / Eero-Matti Gummerus, Kehittämispäällikkö, HUS Psykiatria NETTITERAPIAT.FI Lääkärin lähetteellä mistä päin
LisätiedotPsykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet
Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet Hyvinkään sairaala 19.11.2015 Neuropsykologian erikoispsykologi Laila Luoma laila.luoma@hus.fi 1 Neuropsykologian kohteena on aivojen ja käyttäytymisen
LisätiedotVaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely
Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely Lähtökohtia Tavoitteena asiakkaan osallisuuden lisääminen. Asiakkaan kokemusmaailmaa tulee rikastuttaa tarjoamalla riittävästi elämyksiä ja kokemuksia. Konkreettisten
LisätiedotMielenterveyden häiriöiden näyttöön perustuva ennaltaehkäisy läpi elämänkaaren
Mielenterveyden häiriöiden näyttöön perustuva ennaltaehkäisy läpi elämänkaaren Marjut Vastamäki Hankekoordinaattori VALO2 preventiohanke Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri 7.11.2012 LAHTI SISÄLTÖ
LisätiedotKognitiivisen psykoterapian yhdistys ry:n järjestämä psykoterapiakoulutus päivitetty 25.8.2008/ Soili Kajaste
Kognitiivisen psykoterapian yhdistys ry:n järjestämä psykoterapiakoulutus päivitetty 25.8.2008/ Soili Kajaste Yhdistys järjestää nelivuotista ylemmän erityistason (YET) koulutusta. Nelivuotisen koulutuksen
LisätiedotRIIPPUVUUDEN HOITO JA KUNTOUTUS. 10.9.2015. Terveystie 1, Auditorio. Vaikuttavuus tutkimusten valossa
Psykodynaamisen terapian keskeiset periaatteet ja riippuvuudesta toipumista edistävät tekijät Vaikuttavuus tutkimusten valossa Psykodynaamisessa tai psykoanalyyttisessa terapiassa vaikuttavat tekijät:
LisätiedotAHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä
AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä Sopeutumisprosessin vaiheet ovat Sokkivaihe Reaktiovaihe Työstämis- ja käsittelyvaihe Uudelleen suuntautumisen
LisätiedotSusanna Anglé. PsT, psykoterapeutti Psykologikeskus ProMente, Turku 20.1.2011
Susanna Anglé PsT, psykoterapeutti Psykologikeskus ProMente, Turku 20.1.2011 I Toiveikkuuden määritelmästä ja merkityksestä Mitä toiveikkuus, toivo, on? Miksi toivo on tärkeää? II Toiveikkuuden ylläpitämisestä
LisätiedotMotivaatio muutokseen itselle tärkeiden asioiden avulla
Motivaatio muutokseen itselle tärkeiden asioiden avulla Anu Kangasniemi Terveyspsykologian erikoispsykologi, LIKES-tutkimuskeskus Active life and work, 15.4.2015, Kajaani Esityksen tavoitteena Tutustua
LisätiedotMIELENTERVEYDEN ENSIAPU
Jyrki Tuulari MASENNUS Ensiapua annetaan ennen kuin lääketieteellistä apua on saatavilla 1 PÄÄMÄÄRÄT mitä masennus on, esim. suhteessa suruun miten masennus ilmenee masentuneen ensiapu 2 MASENNUKSEN VAIKEUSASTE
LisätiedotPsykoterapioiden vaikuttavuus masennukseen pitkissä seurannoissa
Paul Knekt, Olavi Lindfors, Laura Sares-Jäske ja Maarit Laaksonen KATSAUS Psykoterapioiden vaikuttavuus masennukseen pitkissä seurannoissa Pääosin lyhyiden seurantojen pohjalta arvioituna erilaiset lyhytterapiat
LisätiedotKOGNITIIVIS BEHAVIORAALISEN (K-B) TERAPIAN YLEINEN LÄHESTYMISTAPA
6 KOGNITIIVIS BEHAVIORAALISEN (K-B) TERAPIAN YLEINEN LÄHESTYMISTAPA Terapeutin aktiivisuus tärkeää kriisiterapiassa (jopa 90:10). K-B- yleiset tavoitteet kriisiterapiassa: 1. Kriisin akuuttisuuden määrittäminen.
LisätiedotReflektiivinen ammattikäytäntö. Merja Sylgren 07.05.2007
Reflektiivinen ammattikäytäntö Arjen työn vaatimukset Työyhteisöt ja yksittäiset työntekijät vastaavat arjen työssään työelämän asettamiin vaatimuksiin. Tästä nousee tarkasteltavaksi: yhteisöjen ja yksilöiden
LisätiedotKertausta aivovammojen oireista
Toiminta takkuaa, auttaako terapia? Toimintaterapeutti Kari Löytönen 16.4.2013 Kertausta aivovammojen oireista (Tenovuon, Raukolan ja Ketolan luennot) Aivovamman tyypillinen oirekokonaisuus Poikkeava väsyvyys,
LisätiedotKuntoutuksen tavoite. Käsitys mielenterveyden häiriön luonteesta:
PSYKOTERAPIAT Kuntoutuksen tavoite Käsitys mielenterveyden häiriön luonteesta: Hoidon tarpeen taustalla usein kehitysvuosien ylivoimaiset, traumaattiset kokemukset, ajankohtaiset menetykset tai muut ylivoimaiset
LisätiedotKOGNITIIVISEN PSYKOTERAPIAN PSYKOTERAPEUTTIKOULUTUS - LASTEN JA NUORTEN PSYKOTERAPIAN SUUNTAUTUMISVAIHTOEHTO KOULUTUSOHJELMA
KOGNITIIVISEN PSYKOTERAPIAN PSYKOTERAPEUTTIKOULUTUS - LASTEN JA NUORTEN PSYKOTERAPIAN SUUNTAUTUMISVAIHTOEHTO KOULUTUSOHJELMA SISÄLLYSLUETTELO Lasten ja nuorten kognitiivisen psykoterapian psykoterapeuttikoulutus...
LisätiedotYhdessä parempi. miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti?
Yhdessä parempi miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti? PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi-
LisätiedotINTEGRATIIVISEN PSYKOTERAPIAN PSYKOTERAPEUTTIKOULUTUS
INTEGRATIIVISEN PSYKOTERAPIAN PSYKOTERAPEUTTIKOULUTUS KOULUTUSOHJELMA Koulutusohjelma on hyväksytty kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunnassa 25.4.2018 ja on voimassa 31.12.2023 asti. Integratiivisen
LisätiedotKognitiivinen verkkoterapia psykiatristen häiriöiden hoidossa
KATSAUS Nils Holmberg ja Seppo Kähkönen Kognitiivinen verkkoterapia psykiatristen häiriöiden hoidossa 692 Kognitiivinen psykoterapia on osoittautunut depression ja ahdistuneisuushäiriöiden tehokkaaksi
LisätiedotOPStuki TYÖPAJA Rauma
OPStuki TYÖPAJA 2. 29.1.2014 Rauma kouluttajat: Tuija Saarivirta Paula Äimälä Pohdintaan tarvitaan jokaisen aivot ja sydän IRMELI HALINEN OPStuki TYÖPAJA 2 Tulevaisuuden koulu Oppiminen ja opiskelu muutoksessa
LisätiedotDepression tuloksekas vuorovaikutuksellinen hoito ja ongelmien ennaltaehkäisy työterveyshuollossa Mehiläisen toimintamalli
Depression tuloksekas vuorovaikutuksellinen hoito ja ongelmien ennaltaehkäisy työterveyshuollossa Mehiläisen toimintamalli Aku Kopakkala johtava psykologi Masennus on sairaus, joka tappaa aivosoluja -
LisätiedotOpetussuunnitelmasta oppimisprosessiin
Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Johdanto Opetussuunnitelman avaamiseen antavat hyviä, perusteltuja ja selkeitä ohjeita Pasi Silander ja Hanne Koli teoksessaan Verkko-opetuksen työkalupakki oppimisaihioista
LisätiedotYtimenä validaatio. Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja
Ytimenä validaatio Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja 18.05.2015 on amerikkalaisen validaatiomenetelmän pohjalta suomalaiseen hoitokulttuuriin kehitetty vuorovaikutusmenetelmä validaatio tulee englannin
LisätiedotMoni päihdeongelmien vuoksi hoidossa ollut. Retkahduksen ehkäisy päihdeongelmien hoidossa. Katsaus. Retkahdukseen liittyvät välittömät tekijät
Katsaus NILS HOLMBERG JA SEPPO KÄHKÖNEN Retkahduksen ehkäisy päihdeongelmien hoidossa Yhdysvaltalaisen G. Alan Marlatt on kehittänyt mallin päihdeongelmaisen retkahduksesta ja kognitiivisia ja behavioraalisia
LisätiedotHyväksymisestä muutokseen dialektinen käyttäytymisterapia epävakaan persoonallisuuden hoidossa
Katsaus Nils Holmberg ja Seppo Kähkönen Hyväksymisestä muutokseen dialektinen käyttäytymisterapia epävakaan persoonallisuuden hoidossa Marsha Linehan kehitti dialektisen käyttäytymisterapian alun perin
LisätiedotTietoisuustaidot uusi keino hyvinvoinnin ja fyysisen aktiivisuuden edistämiseksi
Tietoisuustaidot uusi keino hyvinvoinnin ja fyysisen aktiivisuuden edistämiseksi Kangasniemi Anu 1,2,3 1 LIKES - tutkimuskeskus, Jyväskylä ; 2 Lääkärikeskus Dextra, Jyväskylä; 3 Liikunta- ja hyvinvointiakatemia
Lisätiedot- moralistinen - puolustautuva - epävarma - jännittynyt - häiritsevä - väsynyt - syyttävä - vähättelevä - hallitseva
u desta Ajattelutavan muutoksen tukeminen edellyttää että henkilö ulkoistaa puhumalla tai muilla keinoin ajattelutapansa jotta henkilö itse tulisi tietoiseksi ajattelustaan jotta auttaja voisi ymmärtää
LisätiedotMasennus tunteiden prosessoinnin ongelmana
Kognitiivinen psykoterapia verkkolehti 2004, 1, (1), 3-23. Kognitiivisen psykoterapian yhdistys ry Masennus tunteiden prosessoinnin ongelmana Marja-Riitta Laukkarinen Tiina Mäkelä Sirkka Rouru En jaksa
LisätiedotMitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen
KT Merja Koivula Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen toimintaan Osallistuminen ja oppiminen
Lisätiedot7. Luento 9.3. Hyvä ja paha tunne
7. Luento 9.3. Hyvä ja paha tunne Hyvä ja paha 19.1.-30.3.2011 Helsingin suomenkielinen työväenopisto FM Jussi Tuovinen Luentoaineisto: http://opi.opisto.hel.fi/yleisluennot/ Hyvä ja paha tunne Pitäisikö
LisätiedotACUMEN O2: Verkostot
ACUMEN O2: Verkostot OHJELMA MODUULI 4 sisältää: Lyhyt johdanto uranhallintataitojen viitekehykseen VERKOSTOT: työkaluja ja taitoja kouluttajille Partnerit: LUMSA, ELN, BEST, INNOV, MeathPartnership, SYNTHESIS,
LisätiedotMASENNUS. Terveystieto. Anne Partala
MASENNUS Terveystieto Anne Partala MITÄ ON MASENNUS? Masennus on sairaus Sairaus, joka voi tulla kenen tahansa kohdalle Sairaus, josta voi parantua Masennus eroaa normaalista tunteiden vaihtelusta Kannattaa
LisätiedotKati Juva HUS Psykiatriakeskus Lääketieteen etiikan päivä
Kati Juva HUS Psykiatriakeskus Lääketieteen etiikan päivä 27.9.2018 Muistisairaudet Kognitiivisia kykyjä heikentäviä aivosairauksia Yleensä eteneviä Periaatteessa tunnetaan myös korjaantuvia tiloja ja
LisätiedotItsemurhaa yrittäneiden kognitiivinen lyhytpsykoterapia
Nils Holmberg ja Seppo Kähkönen KATSAUS Itsemurhaa yrittäneiden kognitiivinen lyhytpsykoterapia Itsemurhaa yrittäneille on kehitetty lyhytpsykoterapeuttinen hoito-ohjelma, jonka tavoitteena on ehkäistä
LisätiedotTukea tunteiden ja vaikeiden kokemusten käsittelyyn: Tasapainovalmennusmalli maahanmuuttajille
Tukea tunteiden ja vaikeiden kokemusten käsittelyyn: Tasapainovalmennusmalli maahanmuuttajille 24.4.2018 Suvi Piironen Asiantuntija Suomen Mielenterveysseura, SOS-kriisikeskus Maahanmuuttajataustaisille
LisätiedotPsykologitiimi Päämäärä Oy
Psykologitiimi Päämäärä Oy Perustettu 1994 Turussa Päätoimiala soveltuvuustutkimukset ja opiskelijavalintojen tutkimukset Valintakoeyhteistyötä 14 toisen asteen oppilaitoksen ja 5 ammattikorkeakoulun kanssa
LisätiedotMILLAISESTA NÄKÖKULMASTA AISTITIEDON KÄSITTELYN HÄIRIÖITÄ JA NIIDEN APUKEINOJA TARKASTELLAAN?
MILLAISESTA NÄKÖKULMASTA AISTITIEDON KÄSITTELYN HÄIRIÖITÄ JA NIIDEN APUKEINOJA TARKASTELLAAN? ELLA MUTANEN SOT12 SYVENTÄVÄ PORTFOLIO, KEVÄT 2015 PORTFOLION LÄHTÖKOHDAT Oma kiinnostus Opinnäytetyö aiheeseen
LisätiedotMasentaa ja ahdistaa: terapia, korkki kiinni vai eläke?
Masentaa ja ahdistaa: terapia, korkki kiinni vai eläke? Professori Jyrki Korkeila TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala Psykoterapeutti psykodynaaminen & kognitiivinen terapia & lyhytterapia Salminen JK 2003;58:21-1.
LisätiedotMERKITTÄVÄKSI KOETUT ASIAT TYÖTERVEYSPSYKOLOGIN VASTAANOTOLLA
Kognitiivisen psykoterapian verkkolehti 2010, 7, (1), 3-23. Kognitiivisen psykoterapian yhdistys MERKITTÄVÄKSI KOETUT ASIAT TYÖTERVEYSPSYKOLOGIN VASTAANOTOLLA Satu Kaski 1. JOHDANTO Työskentelen psykoterapeutin
LisätiedotMasennuksen hoitokäytäntöjä Turun seudulla
Masennuksen hoitokäytäntöjä Turun seudulla Psykiatrian el, VET-terapeutti, psykoterapiakouluttaja TEIJO LAINE Tth el, kognitiivisen psykoterapian koulutus SINIKKA HAAKANA ARKI TYÖTERVEYSLÄÄKÄRIN VASTAANOTOLLA
LisätiedotSaa mitä haluat -valmennus
Saa mitä haluat -valmennus Valmennuksen jälkeen Huom! Katso ensin harjoituksiin liittyvä video ja tee sitten vasta tämän materiaalin tehtävät. Varaa tähän aikaa itsellesi vähintään puoli tuntia. Suosittelen
LisätiedotTERAPIANÄKÖKULMAN TUOMINEN LASTENSUOJELUTYÖHÖN - SYSTEEMINEN MALLI PSYKIATRIAN NÄKÖKULMASTA
LAPE yhteiskehittämispäivä 28.9.2017 TERAPIANÄKÖKULMAN TUOMINEN LASTENSUOJELUTYÖHÖN - SYSTEEMINEN MALLI PSYKIATRIAN NÄKÖKULMASTA Tuuli Nikkarinen LT, Nuorisopsykiatrian ja terveydenhuollon erikoislääkäri
LisätiedotHyväksymis- ja omistautumisterapia työvälineenä erityisryhmien kanssa Marjaana Araneva Piia Jaskari Pirjo Kankaanpää Marika Ylikojola
Hyväksymis- ja omistautumisterapia työvälineenä erityisryhmien kanssa Marjaana Araneva Piia Jaskari Pirjo Kankaanpää Marika Ylikojola Seinäjoki 7.12. 2016 Työryhmän esittäytyminen Hyväksymis- ja omistautumisterapia
Lisätiedot