Kognitiivisen psykoterapian perusperiaatteet ja käyttö mielialahäiriöissä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kognitiivisen psykoterapian perusperiaatteet ja käyttö mielialahäiriöissä"

Transkriptio

1 Psykoterapia Nils Holmberg ja Seppo Kähkönen Kognitiivisen psykoterapian perusperiaatteet ja käyttö mielialahäiriöissä Aron T. Beck kehitti kognitiivisen psykoterapian alun perin depression hoitoon, mutta 30 vuoden aikana sen sovellusalue on laajentunut niin, että se käsittää nykyään lähes kaikki keskeiset psykiatriset häiriöt. Kognitiiviseen psykoterapiaan kuuluvat häiriön kognitiivinen malli ja siihen soveltuvat behavioraaliset ja kognitiiviset työtavat. Terapian runkona toimii häiriön käsitteellistäminen, jossa luodaan kokonaisvaltainen kuva häiriötä ylläpitävistä kognitiivisista ja käyttäytymistekijöistä. Kognitiivisen psykoterapian tehoa on tutkittu enemmän kuin minkään muun terapiamuodon, ja viime vuosien aikana teho on osoitettu myös vaikeissa psykiatrisissa häiriöissä, kuten kroonisissa depressioissa ja kaksisuuntaisen mielialahäiriön eri vaiheiden estossa. Duodecim 2006;122: K ognitiivisen psykoterapian teoria perustuu alun alkaen antiikin Kreikan filosofisiin traditioihin ja oppeihin, joita esittivät esimerkiksi Sokrates ( ekr.) ja Epiktetos (ensimmäisellä ja toisella vuosisadalla jkr.). Jälkimmäisen ajatus siitä, etteivät asiat sinänsä saa ihmisiä menettämään mielenrauhaansa vaan heidän käsityksensä asioista, on vieläkin kognitiivisen terapian perusajatuksia. Ehkä kaikkein keskeisin kognitiivisen psykoterapian edelläkävijä oli George A. Kellyn (1955/1991) konstruktioteoria. Kelly korosti mielen konstruktioita, jotka ovat kehittyneet kokemusten kautta ja sisäistyneet mieleen. Nämä konstruktiot muodostavat hierarkkisesti organisoituneen järjestelmän, ja kaikki välittömät kokemukset siivilöityvät ja saavat merkityksensä tämän järjestelmän kautta. Kellyläisen psykoterapian tavoitteeksi tuli löytää tämä järjestelmä ja hyödyntää sitä potilaan problematiikan ja muutoksen esteiden ymmärtämisessä. Eritasoisten kognitioiden (ajatusten, mielikuvien) tutkiminen on tärkeä, koska ne vaikuttavat niin voimakkaasti emootioihin ja käyttäytymiseen (ja päinvastoin). Vielä joitakin vuosia sitten kognitiivista psykoterapiaa kritisoitiin siitä, että se oli liian»rationaalinen». Ajateltiin, että kognitiiviseen terapiaan tulevilla pitäisi olla erityisen hyvä kognitiivinen kapasiteetti ja halua älylliseen pohdintaan. On kuitenkin havaittu, että mallia on mahdollista soveltaa tuloksellisesti hyvinkin erilaisiin häiriöihin (Beck 2005). Tuoreessa katsauksessa, jossa analysoitiin 332 tutkimusta (yhteensä henkilöä), kognitiivinen psykoterapia osoittautui tehokkaaksi hoitomuodoksi erityisesti yksisuuntaisessa masennustilassa, yleistyneessä ahdistuneisuushäiriössä, paniikkihäiriössä, sosiaalisten tilanteiden pelossa, traumaperäisessä stressihäiriössä sekä lapsuuden depressiossa ja ahdistuneisuudessa (vaikuttavuusaste yli 0,9) (Kähkönen 2001, Butler ym. 2006). Kehitys on erityisen nopeaa vaikeiden mielialahäiriöiden hoidossa, joten keskitymme tässä katsauksessa kuvaamaan näitä tehokkaiksi osoittautuneita hoitomuotoja. 711

2 Kognitiivinen organisaatio Spesifiset skeemat Tilanne Oppimishistoria Skeemaan liittyvät aiemmat kokemukset Olemassa oleva uskomus Käyttäytyminen Skemaattinen merkityksenantoprosessi Tilanteen tulkinta skeeman mukaisesti Kognitiivisten, affektiivisten ja motivationaalisten systeemien aktivoituminen Tulkinta Tietoinen tai tiedostamaton Kuva. Informaation skemaattinen prosessointi Alfordin ja Beckin (1977) mukaan. Beckin terapiamalli kognitiivisen psykoterapian perustana Kuvassa on esitetty informaation prosessointi Alfordin ja Beckin (1997) mukaan. Skeema, sisäisesti organisoitunut muistin rakenne, kiteyttää havaintoinformaatiota ja nopeuttaa informaatiosta tehtäviä päätelmiä (Kuusinen 2001). Skeeman aktivoitumisen myötä kaikissa alasysteemeissä tapahtuvat myös vastaavat reaktiot, kuten merkitykseen liittyvät tunteet, käyttäytyminen, fysiologiset reaktiot ja motivaatiot. Koska skeema ohjaa kokemuksen rakentumista, oppimishistoriallisesti varhaiset skeemat muodostuvat keskeisiksi yksilön kokemusta sääteleväksi ja muokkaavaksi tekijäksi. Beck erotti yksilön ajattelussa nk. välittömät, automaattiset ajatukset, jotka heijastavat ajatuksen virtaa tietoisella tai esitietoisella tasolla. Valikoiva informaation prosessointi voi johtaa ajatusvääristymiin (esim. musta valkoajattelu). Uskomus on kognitiivisen skeeman sanallistettu sisältö. Itseä koskeva perususkomus voi olla adaptiivinen tai jäykkä ja kokonaisvaltainen, jolloin se haittaa selviytymistä vaihtelevissa tilanteissa. Ongelmalliset perususkomukset jakautuvat kahteen tyyppiin, jotka liittyvät kyvykkyyteen (esim.»olen avuton») tai rakastettavuuteen (esim.»minusta ei voi kukaan pitää»). Näiden uskomusten aktivointia pyritään välttämään erilaisin kompensaatiokeinoin. Kun esimerkiksi estynyt potilas reagoi ahdistukseen vetäytymällä, hän välttää perususkomusten aktivoitumiseen liittyvää häpeää ja alemmuudentunteita. Käsitteellistäminen kognitiivisen terapian perustana Kognitiivisen terapian alussa terapeutti pyrkii kiinnittämään potilaan huomion siihen, mitä hänessä tapahtuu tietynlaisessa tilanteessa: mitä hän ajattelee, minkälaisia mielikuvia hänellä on sekä millaisia tunteita ja käyttäytymistä niihin liittyy (Karila ym. 2001). Itsehavainnointi tai käyttäytymisen seuranta etenevät yleensä erilaisten kirjaamistehtävien avulla istuntojen välisenä aikana (välitehtävät). Ongelmatilanteiden, aiempien ratkaisuyritysten ja tapahtumasarjojen (mitkä tekijät laukaisivat käyttäytymisen, miten se pysyy yllä ja mitkä ovat sen seuraukset) tutkimisen yhteydessä käsitellään niihin liittyviä emootioita, käyttäytymistä ja kognitioita. Käyttökelpoinen väline tapahtumaketjuja tutkiessa on ns. funktio eli ketjuanalyysi (Holmberg ja 712 N. Holmberg ja S. Kähkönen

3 Kähkönen 2005). Potilas saattaa esimerkiksi työnhakutilanteessa tuntea voimakasta jännitystä ja ajatella,»pitääköhän ne mua ihan luuserina?» tai»ei kukaan reagoi näin tyhmästi». Nämä ajatukset sisältävät jo potilaan käsityksen itsestään (ensimmäinen on enemmän itseä mitätöivä toteamus kuin aito kysymys). Hän on saattanut nukkua huonosti edeltävänä yönä, miettien elämäänsä kielteisessä valossa. Haastattelun jälkeen hänellä saattaa vielä olla tapaaminen, joka lisää stressiä jo itse haastattelussa, kun ajatukset karkaavat muualle. Potilaan käyttäytyminen ei tapahdu sosiaalisessa tyhjiössä. Ympäristön vahvistussuhteet muovaavat kaikkia toimintojamme. Siksi on myös hyvä arvioida kasvuympäristön vahvistussuhteiden myötä kehittyneiden uskomusten ja käyttäytymisten funktiota eli sitä, mitä seurauksia potilas pyrkii huomaamattaan tuottamaan tietyllä ajatuksella ja käyttäytymisellä tai kokemalla tai ilmaisemalla tietyn emootion. Terapeutti ehkä haluaa arvioida sekä käyttäytymisen todellista funktiota että sen toivottua ja interpersonaalista funktiota potilaan ympäristössä (Truax 2002). Tämä on hieman samaa kuin hyöty haitta analyysin tekeminen potilaan käyttäytymisen seurauksista ympäristöä ajatellen. Esimerkiksi henkilö, joka muuten saa hyvin vähän huomiota puolisoltaan, saa tämän täydellisen huomion, kun hän käyttäytyy alle normaalin suoritustasonsa. Se ei merkitse, että potilas tietoisesti pyrkisi tähän, vaan enemmänkin sitä, että tätä hänen vajaatoimintaansa on hienovaraisesti vahvistettu aiemmin. Epävakaa potilas taas saattaa tulla ahdistuneeksi kannustavasta palautteesta, koska siitä on mitätöivässä kasvuympäristössä seurannut hylkäämistä ja lisääntyneitä vaatimuksia. Toinen potilas on saattanut lapsena olla kaoottisessa päiväkodissa, jossa hän ehkä on oppinut, että hänen tarpeistaan ei välitetä ja että asioita saa itselleen vain dramaattisen käyttäytymisen avulla. Terapeutti yrittää pitkin matkaa löytää potilaan kehityshistoriasta tilanteita, joiden avulla selviäisi ongelmatilanteissa ilmenevien tunnereaktioiden ja kognitioiden merkitys. Kaksi lasta, jotka kasvavat samassa perheessä, voivat tehdä hyvin erilaisia päätelmiä itsestään ja maailmasta ja aikuisena reagoida samankaltaisissa tilanteissa hyvinkin eri tavalla. Merkitysten ymmärtäminen on empaattisen kuuntelemisen kulmakiviä ja toimii myös tunteiden syvemmän todentamisen (ns. validaation) edellytyksenä. Kognitiivinen potilastapauksen käsitteellistäminen on tapa esittää ongelmat tavalla, joka tekee niitä ymmärrettäviksi ja muokattaviksi. Käsit terapeutti pyrkii kiinnittä- Kognitiivisen terapian alussa teellistäminen on mään potilaan huomion siihen, mitä hänessä tapahtuu hedelmällistä nähdä sarjana testattavia, keskenään tietynlaisessa tilanteessa. vuorovaikutuksessa olevia työoletuksia. Voidakseen korjata subjektiivista vinoutumaa johonkin suuntaan terapeutin on etsittävä myös näyttöä, joka ei ole sopusoinnussa hänen kehittämänsä mallin kanssa ja pohtia vaihtoehtoisia käsitteellistämisen tapoja (Needleman 1999). Käsitteellistäminen etenee usein funktionanalyysin kautta kompensaatiokeinoihin ja perususkomuksiin ottaen huomioon myös muita ongelmia ylläpitäviä persoona ja ympäristötekijöitä. Jälkimmäisiä voivat olla esimerkiksi emotionaalinen haavoittuvuus, joka vaikeuttaa ongelmien tehokasta ratkaisua, tai sosiaalinen verkosto, joka tukee ja vahvistaa haitallista käyttäytymistä. Käsitteellistämisen merkitys on sitä suurempi, mitä enemmän ongelmia potilaalla on. Tämä on hyvin tärkeää hoidettaessa persoonallisuushäiriöisiä, joiden oireet saattavat olla erilaisia viikosta toiseen. Ilman käsitteellistämisen tarjoamaa»punaista lankaa» terapeutti voi päätyä hoitamaan yksittäisiä oireita yhä uusin menetelmin, jotka ovat sinänsä tehokkaita, mutta ei kohtaa tilanteesta toiseen samana säilyviä uskomuksia, jotka toimivat muutoksen jarruna. Hoito, jossa ikään kuin hypitään oireesta toiseen ilman kokonaisnäkemystä potilaasta, ei johda toivottuihin tuloksiin. Interventioiden ja potilaan ongelmien yhteen sovittaminen lisää terapeuttista vaikutusta (Beutler ja Martin 2000). Terapeutti voi käyttää apuvälineenään Beckin malliin perustuvaa käsitteellistämiskaaviota. Näin käsitteellistäminen toimii hoitosuunnitelmassa esitettyjen tavoitteiden ja interventioiden perustana. Kognitiivisen psykoterapian perusperiaatteet ja käyttö mielialahäiriöissä 713

4 Terapeutti suuntaa potilaan huomion ongelmallisen kokemuksen sisäisiin prosesseihin. Uskomusten arviointi ja muokkaaminen on kognitiivisessa psykoterapiassa tärkeää ei siksi, että ne olisivat ongelmien perussyitä, vaan siksi, että ne toimivat niin vahvasti erilaisia ongelmia ylläpitävinä tekijöinä. Käsitteellistämistä on pidettävä erilaisten hyväksymis ja muutosstrategioiden»kivijalkana», koska se toimii hoitostrategioita ohjaavana. Kun tietty interventio tai menetelmä ei toimi tietyn potilaan tapauksessa, on tärkeää nähdä tämä ongelma käsitteellistämisen kautta. Terapiasuhde on saattanut aktivoida potilaassa ehdottomia uskomuksia (esim.»ei kukaan voi pitää minusta»), jotka saavat hänet vetäytymään yhteistyöstä. Terapeutin rooli Terapeutin roolia voidaan kuvata prosessin ohjaajaksi (Toskala 1991). Terapeutti suuntaa potilaan huomion ongelmallisen kokemuksen sisäisiin prosesseihin. Alussa kohteena ovat emotionaaliset reaktiot ja niiden ruumiilliset ilmentymät, ja seuraavaksi siirrytään kognitioihin ja toiminnallisiin yllykkeisiin, minkä jälkeen pyritään tavoittamaan tapahtumasarjasta ja sisäisestä prosessista keskeisimmät vaiheet ja näkemään itse ongelma niiden valossa. Tätä kutsutaan ongelmallisen kokemuksen uudelleen käsitteellistämiseksi, joka tekee kokemuksen ymmärrettävämmäksi. Kun ongelma on saatu muotoiltua keskeisten sisäisten prosessien perusteella, pyritään rakentamaan vaihtoehtoista suhdetta ongelmalliseen kokemukseen. Tähän sisältyy vaihtoehtoinen ajattelu, jonka avulla suhde itseen, omiin kokemuksiin ja maailmaan voi muuttua adaptiiviseksi (Toskala 1991). Terapiasuhteen katkosten korjaaminen on potilaalle emotionaalisesti tärkeää; siinä hänen ihmissuhteisiin ja itseen liittyvät haitalliset uskomuksensa kyseenalaistuvat ja korjautuvat (Safran 1998). Katkosten hyödyntäminen on viime aikoina havaittu hyvin tärkeäksi kognitiivisen psykoterapian piirissä, ja se on nykyään myös käyttäytymisterapian uusimpien sovellusten mielenkiinnon kohteena (Linehan 1993, Kohlenberg ym. 2004). Kognitiivisen psykoterapian muodot Beckin kognitiivinen psykoterapia on useimmiten kestoltaan melko lyhyt, noin istuntoa. Lyhyissä kognitiivisissa terapioissa (esim. paniikkihäiriön tai spesifisen fobian hoidossa) sovitaan usein kullekin istunnolle ns. agenda eli asialista. Käytössä ovat terapiamallin totunnaiset menetelmät, niin behavioraaliset (rentoutus, käyttäytymiskokeilut, toimintasuunnitelman laadinta, portaittainen altistus jne.) kuin kognitiiviset (mm. ajatusten havainnointi ja kirjaaminen, kognitiivisten vääristymien tunnistaminen ja kyseenalaistaminen, vaihtoehtojen etsintä, uudelleen attribuointi, hyöty ja haitta analyysi ja kielikuvien analysointi). Jälkimmäisistä kielikuvien analyysiä käytetään yhä enemmän, koska kielikuvat eivät ole selviä ja siksi niitä on vaikea kiistää ja vastustaa. Ne myös jäävät mieleen ja ovat enemmän kokemuksellisia kuin puhtaan»järjellisiä» (Linehan 1993, Lappalainen ym. 2004). Behavioraaliset työtavat ovat taas hyödyllisiä selviytymisen ja pystyvyyden tunteen edistämisessä sekä pelko ja ahdistusoireiden lievittämisessä. Ne nähdään kognitiivisessa psykoterapiassa usein tapana testata kielteisiä kognitioita. Altistushierarkian avulla voidaan muokata potilaan uskomusta, että tietty ärsyke (esim. ihmisjoukko tai metro) on liian vaarallinen eikä lähestyttävissä. Mielikuva altistuksella voidaan taas muokata uskomusta, että jo jonkin asian ajatteleminen on liian ahdistavaa. Terapiamallin erityismenetelmä on sokraattinen dialogi, jonka avulla potilasta autetaan kysymyksin ymmärtämään omaan ajatteluunsa liittyviä ongelmakohtia ja epäjohdonmukaisuuksia. Kliinisten kohderyhmien laajentuessa pidempiä terapioita (esim. 2 3 vuotta) on alettu pitää välttämättöminä esimerkiksi pitkäaikaisissa häiriöissä. Tällöin terapian kohteena ovat pitkällä aikavälillä potilaan skeemat ja perususkomukset enemmän kuin pintatason välittömät, automaattiset ajatukset ja uskomukset. Potilaan syvemmän ymmärtämisen kannalta on välttämätöntä 714 N. Holmberg ja S. Kähkönen

5 tutkia, miten perususkomukset ovat muodostuneet ja miten niitä on ylläpidetty vuosien kuluessa (Padesky 1994, Beck 1995, Young ym. 2003). Tavallisesti tämä työ aloitetaan vasta sitten, kun on tutkittu uskomusten toimintaa nykyisyydessä ja on aloitettu niiden muokkaaminen jonkin kognitiivis behavioraalisen menetelmän avulla (Beck 1995). Usein prosessi etenee rinnakkain eli tutkitaan vuorotellen uskomuksia selittäviä ja niiden kanssa ristiriidassa olevia varhaisia ja nykyisiä kokemuksia. Pitkissä kognitiivisissa terapioissa tavoitteisiin liittyy Toskalan (1991) mukaan korostunut pyrkimys saada uudenlainen yhteys erityisesti ongelmallisiin tunteisiin, mikä sinänsä lisää ja tukee minuuden kokemisen eheyttä. Toiseksi on tärkeää auttaa potilasta siirtymään reaktiivisesta kokemisen positiosta kohti refleksiivistä positiota. Tämä tarkoittaa observoivan minuuden rakentumista suhteessa kokevaan minään, jolloin ihminen voi entistä paremmin olla yhteydessä erilaisiin tunteisiin sekä luottaa niihin ja omistaa ne. Itsereflektion kehittymisen myötä hänestä tulee yhä enemmän omien kokemustensa subjekti. Kognitiiviset terapeutit, kuten Aaron Beck, olettivat emotionaalisen ongelman johtuvan kielellisesti välittyneistä vääristyneistä arvioista, mutta viime vuosikymmenen aikana on yhä enemmän korostettu emotionaalisen prosessoinnin merkitystä ja ensisijaisuutta (Greenberg ja Paivio 1997, Leahy 2001, Toskala 2001). Leslie Greenbergin (2002) mukaan kognitiot ovat enemmän sanattoman, emotionaalisen prosessoinnin tulos kuin sen alkuperä. Hän tekee eron primaarien ja sekundaarien tunteiden välillä. Ensiksi mainitut ovat adaptiivisia, esimerkiksi suru seuraa menetyksestä. Terapian tavoitteena on tunteiden tunnistaminen ja nimeäminen, niiden omistaminen ja suostuminen kokemaan ne itsessä niiden välttämisen sijasta. Potilaan auttaminen kohti kokemuksellista hyväksymistä ja omistautumista palvelee myös sitä, että hän näin saa tietoa toiveistaan ja arvoistaan (Hayes ym. 1999). Potilas, jolla on vaikeuksia tunnistaa ja kokea ärtymystä, voi olla kykenemätön huomaamaan, milloin häntä loukataan, eikä nouse puolustautumaan. Potilaalla, joka ei kykene tuntemaan surullisuutta, voi olla vaikeuksia tunnistaa, mitä hän arvostaa, ja ottaa askeleita sen vaalimiseen. Potilaat, jotka tavanomaisesti välttävät tunteita, eivät pääse nauttimaan läheisistä ihmissuhteista, jotka edellyttävät tunteista puhumista ja tunteiden jakamista. Kun potilas tulee tietoisemmaksi toiveistaan ja arvoistaan, hän voi kokea altistumisen ahdistaville emootioille ja kognitioille mielekkäämmäksi. Kun perinteinen kognitiivinen terapia painottaa virheellisen informaation prosessoinnin ja haitallisten skeemojen roolia ajatusvääristymien taustalla, fokusointi emotionaaliseen välttämiseen antaa aiheen olettaa, että joidenkin vääristymien tehtävä on suojata kielteisiltä tunteilta. Käytännön terapiatyössä tämä tarkoittaa, että terapeutin tulee arvioida, miten potilas säätelee tunteita, ja kiinnittää huomiota vihjeisiin emotionaalisesta välttämisestä. Terapeutin pitää auttaa potilasta tunnistamaan ja ilmaisemaan kielteisiä tunteita sekä tulemaan toimeen niiden kanssa, kun on adaptiivista tehdä niin. Tähän tähtäävät esimerkiksi sellaiset menetelmät, kuten reaktion esto ja portaittainen altistus. Sitä edeltää kuitenkin välttämistä edeltävien tekijöiden, sen funktion ja seurausten määrittäminen funktioanalyysin avulla. Tässä yhteydessä voidaan myös kartoittaa kyseistä emootiota koskevia uskomuksia, ns. emotionaalisia skeemoja (ks. Leahy 2003). Kognitiivinen psykoterapia masennuksessa Masennuspotilaille on tyypillistä ns. kognitiivinen triadi, jossa oma itse, tulevaisuus ja ympäristö nähdään pessimistisesti. Masennuspotilaan kognitiivinen psykoterapia koostuu usein useista vaiheista (Karila 2001) (taulukko). Varsinainen kognitiivisen terapian läpimurto tapahtui 1970 luvun lopulla Aaron T. Beckin pitkäjänteisen masennuksen hoitoon kohdistuneen tutkimustyön seurauksena (Rush ym. 1977, Kovacs ym. 1981). Beckin mukaan kielteinen ajattelu, jota oli pitkään pidetty depression eräänä oireena, on paljon merkittävämpi tekijä kuin oli ajateltu. Depressiolle on tunnus Kognitiivisen psykoterapian perusperiaatteet ja käyttö mielialahäiriöissä 715

6 Taulukko. Kognitiivinen psykoterapian vaiheet masennuksessa. Selvitetään kognitiivisen terapian perusperiaatteet. Keskitytään potilaan voinnin helpottamiseen; usein aloitetaan behavioraalisista ja motivaatiota lisäävistä toimintatavoista. Terapeutti pyrkii em. perustyön jälkeen osoittamaan potilaalle, miten asioiden depressiivinen kokeminen ja kielteiset ajatukset liittyvät toisiinsa. Päiväkirjaa tai työlomakkeita voidaan käyttää muistitukena ja välineenä omatoimisessa ongelmatilanteiden erittelyssä. Pyritään yhdessä tunnistamaan potilaan keskeiset depressiota tukevat ajatukset ja uskomukset: millaisia välittömiä ajatuksia potilaalla on itsestään, muista ihmisistä ja tulevaisuudestaan. Käyttökelpoisia välineitä tässä ovat sokraattinen dialogi ja sen muunnelma»nuoli alaspäin». Potilas ja terapeutti tutkivat ajatuksia, mielikuvia ja uskomuksia sekä arvioivat niiden merkitystä ja validiteettia. Sokraattisen kyselyn ohella tarjolla on muitakin tätä työtä helpottavia välineitä, kuten käyttäytymisharjoitukset, joiden avulla potilas altistuksen kautta testaa ennusteita ja muokkaa esimerkiksi näkemystään itsestään»sosiaalisena nollana» tai»luuserina». Muotoillaan vaihtoehtoisia ajatuksia ja uskomuksia, jotka tukevat masennukselle vastakkaisia kokemisen tapoja. Arvioidaan hoidon tulokset. omaista ajatteluun liittyvä johdonmukainen negatiivisuus. Beck havaitsi, että masennuspotilaille on tyypillistä ns. kognitiivinen triadi, jossa oma itse, tulevaisuus ja ympäristö nähdään pessimistisesti. Beckin mukaan triadi perustuu erilaisiin ajatusvääristymiin, kuten vääriin yleistyksiin, valikoivaan havaitsemiseen ja katastrofiajatteluun, ja se pitää yllä depressiivistä noidankehää johtaen vähäiseen aktivoitumiseen. Käyttäytymisen aktivointia käytetäänkin heti hoidon alussa, koska se luo pohjan eritasoisten kognitioiden muokkaamiselle vahvistamalla potilaan uskoa omaan pystyvyyteensä (self efficacy). Käyttäytymisen aktivointi kohdistetaan potilaan passiivisuuteen, välttämiskäyttäytymiseen, haitallisiin rutiineihin ja päivittäiseen vatvomiseen ja murehtimiseen (Martell ym. 2004). Tuloksellisuustutkimukset ovat olleet keskeinen osa kognitiivisen psykoterapian kehitystyötä, ja jo ensimmäiset tutkimukset osoittivat, että kognitiivinen psykoterapia voi olla yhtä tehokasta masennuksen hoidossa kuin masennuslääke (Rush ym. 1977). Gloaguen ym. (1998) kokosivat meta analyysiin yhteensä 78 tutkimusta. Niiden aineistoissa oli yhteensä potilasta, jotka olivat kärsineet lievästä tai keskivaikeasta depressiosta. Tulokset osoittivat kognitiivisen terapian merkitsevästi tehokkaammaksi kuin lumehoito tai hoitoon jonottaminen. Kognitiivinen terapia voi olla tehokasta myös vaikeassa depressiossa (DeRubeis ym. 2005) ja estää masennuksen uusiutumista yhtä tehokkaasti kuin masennuslääkkeet (Holon ym. 2005). Uusiutuva depressio Kielteiset elämäntapahtumat, kuten erot, hylkäämiset ja pettymykset, laukaisevat yleensä ensimmäisiä masennusjaksoja. Mitä enemmän masennuskausia on esiintynyt, sitä vähemmän merkitystä ulkoisilla elämäntapahtumilla näyttää kuitenkin olevan masennuskausien uusiutumisessa. Paitsi että kielteiset ajatukset ja mielikuvat johtavat mielialan laskuun, vaikuttaa siltä, että keskeinen tekijä uusiutuvissa depressioissa on erityinen haavoittuvuus ja herkkyys sille, että apea mieliala aktivoi kielteisen ajattelun noidankehän. Moni masennuspotilas pitää tätä murehtimista pyrkimyksenä ongelmien ratkontaan eikä näe, että se sen sijaan ylläpitää ja voimistaa masennusta. Kun murehtiminen ja vatvominen on useimmille ihmisille tilapäistä ja ohimenevää, se jää masentuneilla näin ylläpitämään depressiivistä noidankehää. Toistuvista masennuskausista kärsivä tarvitsee näin ollen»mindfulness» eli tietoisuustaitoja, joilla hän voi pysäyttää mielialan laskusta johtuvan kielteisen ajattelun heti alkuunsa, ennen kuin se lähtee kulkemaan totuttuja polkuja. Näihin tietoisuustaitoihin perustuvan kognitiivisen terapian (Segal ym. 2002, Holmberg 2005) pyrkimyksenä on lisätä tavanomaisen kognitiivisen terapian ehkäiseviä tekijöitä ja kehittää ikään kuin ehkäisyohjelma masennukseen retkahtamista vastaan. Tietoisuustaitoja parantavat tietoisen läsnäolon harjoitukset ja muut tietoisuusharjoitukset pyrkivät muuttamaan enemmänkin masennuspotilaan suhdetta omiin kognitioihinsa kuin kognitioiden sisältöä (mikä on kognitiivisen terapian perinteinen tehtävä). Alustavat tutkimukset ovat osoittaneet, että tietoisuustaitoja hyödyntävällä 716 N. Holmberg ja S. Kähkönen

7 terapialla voi ehkäistä masennuksen uusiutumista (Teasdale ym. 2000, 2002). Kroonisen depression hoito Beckin kognitiivista terapiaa ja interpersonaalista terapiaa ei ole varsinaisesti kehitetty kroonisen depression hoitoon (McCullough 1999). Uutta McCulloughin mallissa on tapa, jolla se yhdistää Piaget n teoriaa ja käyttäytymisterapiasta peräisin olevaa funktio tai tilanneanalyysia. Koska krooniseen masennukseen varhain sairastuneen toimintataso vastaa Piaget n esioperationaalisen kauden tasoa, hän ei osaa yhdistää toimintaansa sen seurauksiin. Tämä katkos on kroonisen depression perusongelma ja johtaa sitä kuvaavaan toivottomuuteen ja avuttomuuteen. Terapian osatavoite on»hinata» potilasta kohti formaalisten operaatioiden tasoa, jolta käsin hän voi ymmärtää toimintansa seurauksia. Tähän malli tarjoaa välineeksi tilanneanalyysiä, jonka avulla potilas oppii konstruoimaan vaihtoehtoisia tapoja ajatella ja toimia. Kun terapeutti myös terapeuttisessa vuorovaikutussuhteessa käyttää vaiheistamista ja seurauksia (ensisijaisesti kielteistä vahvistamista), potilas oppii, miten hänen käyttäytymisensä vaikuttaa ympäristöön, ja siirtyy asteittain kohti formaalisten operaatioiden tasoa. Malliin kuuluvan vuorovaikutuksen erottelun avulla terapiasuhdetta käytetään tavoitteellisesti uudenlaisen vuorovaikutuksen oppimisfoorumina, jolloin ovat vastatusten terapeutin positiivinen suhtautuminen potilaaseen ja tämän aiemmat kielteiset kokemukset vuorovaikutussuhteista. Potilas huomaa vähitellen, miten toimimalla hänen on mahdollista saavuttaa toivottuja lopputuloksia. Näin terapeutti luo edellytyksiä funktionaalisen toiminnan uudelleen oppimiselle luomalla tätä edistäviä, parantavia vahvistussuhteita. Mallin tehoa selviteltiin laajassa tutkimuksessa, jossa lähes 700 potilasta satunnaistettiin kolmeen hoitoryhmään. Potilaat olivat kärsineet pitkään depressiosta, jonka lisäksi heillä esiintyi runsaasti liitännäissairauksia, kuten päihteiden käyttöä. Lisäksi yli puolella oli persoonallisuushäiriö. Kaksitoista viikkoa kestäneessä hoitokokeessa nefatsodonia ja psykoterapiaa saaneet paranivat yhtä hyvin. Yksittäistä hoitoa saaneista 48 % ja yhdistelmähoitoa saaneista 73 % hyötyi merkittävästi ja saavutti remission (Keller ym. 2000). Tämä hoitomalli osoittautui myös tehokkaaksi niillä potilailla, jotka eivät olleet aikaisemmin hyötyneet masennuslääkehoidosta (Schatzberg ym. 2005). y d i n a s i a t Kognitiiviseen psykoterapiaan kuuluvat useimmiten potilaan ongelmakokonaisuuden käsitteellistäminen sekä siihen soveltuvat kognitiiviset ja behavioraaliset työtavat. Käsitteellistämisen avulla potilaan ongelmat esitetään tavalla, joka tekee ne ymmärrettäviksi ja muokattaviksi sekä antaa alustavan kuvan niiden psykologisesta merkityksestä. Eritasoisten kognitioiden arviointi ja muokkaaminen on kognitiivisessa psykoterapiassa tärkeää ei siksi, että ne olisivat ongelmien perussyitä, vaan siksi, että ne pitävät vahvasti yllä erilaisia ongelmia. Kognitiivisessa terapiassa korostuu nykyään pyrkimys luoda uudenlainen yhteys potilaan ongelmallisiin tunteisiin ja siten muokata kokemuksellista välttämistä ja edistää itsereflektion kehittymistä. Kognitiivisen psykoterapian tehoa on tutkittu enemmän kuin minkään muun terapiamuodon. Tämä hoito on osoittautunut tehokkaaksi erityisesti yksisuuntaisessa masennustilassa, yleistyneessä ahdistuneisuushäiriössä, paniikkihäiriössä, sosiaalisten tilanteiden pelossa, traumaperäisessä stressihäiriössä sekä lapsuuden depressiossa ja ahdistuneisuudessa. Kognitiivisen psykoterapian perusperiaatteet ja käyttö mielialahäiriöissä 717

8 Kaksisuuntaisen mielialahäiriön episodien ehkäisy Lamin ym. (1999; ks. myös Jänkälä ym. 2001) kehittämässä kognitiivis behavioraalisessa psykoterapiassa on huomioitu viimeaikaiset tärkeät kaksisuuntaista mielialahäiriötä koskevat tutkimustulokset. Kaksisuuntaisen mielialahäiriön kognitiivisen psykoterapian lähtökohtana on stressihaavoittuvuusmalli. Sairaus nähdään alttiutena mielialahäiriöjaksoihin, joita erilaiset stressitekijät voivat laukaista. Terapiassa pyritään auttamaan potilasta tulemaan mahdollisimman hyvin toimeen sairautensa kanssa. Kaksisuuntaisessa mielialahäiriössä hyödynnetään Beckin kehittämää kognitiivista hoitomallia ja tämän pohjalta psykoosien hoitoon sovellettua mallia. Perusasioita ovat psykoedukaatio, hoitomyöntyvyyden lisääminen, esioireiden tarkastelu sekä erilaiset kognitiiviset ja behavioraaliset työtavat. Tavoitteena on, että potilas oppii jäsentämään ja ymmärtämään sairauttaan, voi käyttää lääkkeettömiä keinoja vähentääkseen stressiä, oppii sosiaalisia vuorovaikutustaitoja ja ongelmanratkaisukeinoja ja muokkaamaan uskomuksiaan joutavimmiksi sekä parantamaan tarvittaessa lääkemyönteisyyttään. Tämän mallin tehokkuutta selvitettäessä osoittautui, että psykoterapiaa saaneilla esiintyi vähemmän mielialaepisodeja kuin rutiinihoitoa saaneilla. He olivat myös vähemmän sairaalahoidossa ja heidän toimintakykynsä oli parempi. Psykoterapia esti kustannustehokkaasti sekä mania että depressiovaiheita vuoden seuranta aikana (Lam ym. 2003, 2005). Tulevaisuudessa on syytä kehittää psykoterapeuttisia ylläpitomenetelmiä, koska toisen seurantavuoden aikana hoitotulokset olivat samat kuin pelkästään mielialaa tasaavaa lääkehoitoa saaneilla (Lam ym. 2005). Kirjallisuutta Alford BA, Beck AT. The integrative power of cognitive therapy. New York: Guildford Press, Beck AT. The current state of cognitive therapy: a 40-year retrospective. Arch Gen Psych 2005;62: Beck JS. Cognitive therapy: basics and beyond. New York: Guilford, Beutler LE, Martin BR. Prescribing therapeutic interventions through strategic treatment selections. Cogn Behav Pract 2000;7:1 16. Butler AC, Chapman JE, Forman EM, Beck AT. The empiral status of cognitive-behavioral therapy: A review of meta-analyses. Clin Psychol Rev 2006;26: DeRubeis RJ, Hollon SD, Amsterdam JD, ym. Cognitive therapy vs medications in the treatment of moderate to severe depression. Arch Gen Psychiatry 2005;62: Gloaguen V, Cottraux J, Cucherat M, Blackburn IM. A meta-analysis of the effects of cognitive therapy in depressed patients. J Affect Disord 1998;49: Greenberg LS, Paivio S. Working with emotions in psychotherapy. New York: Guilford, Hayes SC, Strosahl KD, Wilson KG. Acceptance and commitment therapy: an experiential approach to behavior change. NY: Guilford, Hollon SD, DeRubeis RJ, Shelton RC, ym. Prevention of relapse following cognitive therapy vs medications in moderate to severe depression. Arch Gen Psychiatry 2005;62: Holmberg N. Toistuvan masennuksen ehkäisy tietoisuustaitoja hyödyntävällä kognitiivisella psykoterapialla. Suom Lääkäril 2005;60: Holmberg N, Kähkönen S. Retkahduksen ehkäisy päihdeongelmien hoidossa. Duodecim 2005;121: Jänkälä K, Saarinen M, Karila I. Kaksisuuntainen mielialahäiriö. Kirjassa: Kähkönen S, Karila I, Holmberg N, toim. Kognitiivinen psykoterapia. Jyväskylä: Kustannus Oy Duodecim, 2001, s Karila I. Masennushäiriöt. Kirjassa: Kähkönen S, Karila I, Holmberg N, toim. Kognitiivinen psykoterapia. Jyväskylä: Kustannus Oy Duodecim, 2001, s Karila I, Holmberg N, Laaksonen R. Käsitteellistäminen. Kirjassa: Kähkönen S, Karila I, Holmberg N, toim. Kognitiivinen psykoterapia. Jyväskylä: Kustannus Oy Duodecim, 2001, s Keller MB, McCullough JP, Klein DN, ym. A comparison of nefazodone, the cognitive behavioral-analysis system of psychotherapy, and their combination for the treatment of chronic depression. N Engl J Med 2000;342: Kelly GA. The psychology of personal constructs, volumes 1 2. New York: Routledge, 1955/1991. Kohlenberg RJ, Kanter JW, Bolling M, ym. Functional analytic psychotherapy, cognitive therapy, and acceptance. Teoksessa Hayes SC, Follette VM, Linehan MM, toim. Mindfulness and acceptance. Expanding the cognitive-behavioral tradition. New York: Guilford, Kovacs M, Rush AJ, Beck AT, Hollon SD. Depressed outpatients treated with cognitive therapy or pharmacotherapy: a one-year follow-up. Arch Gen Psychiatry 1981;135:33 9. Kuusinen K-L. Terapeuttinen vuorovaikutus. Kirjassa: Kähkönen S, Karila I, Holmberg N, toim. Kognitiivinen psykoterapia. Jyväskylä: Kustannus Oy Duodecim, 2001, s Kähkönen S. Kognitiivisen psykoterapian teho ja lääkehoidon yhdistäminen. Kirjassa: Kähkönen S, Karila I, Holmberg N, toim. Kognitiivinen psykoterapia. Jyväskylä: Kustannus Oy Duodecim, 2001, s Lam DH, Hayward P, Watkins ER, Wright K, Sham P. Relapse prevention in patients with bipolar disorder: cognitive therapy outcome after 2 years. Am J Psychiatry 2005(a);162: Lam DH, Jones SH, Hayward P, Bright JA. Cognitive therapy for bipolar disorder. Chichester: John Wiley, Lam DH, McCrone P, Wright K, Kerr N. Cost-effectiveness of relapseprevention cognitive therapy for bipolar disorder: 30-month study. Br J Psychiatry 2005(b);186: Lam DH, Watkins ER, Hayward P, ym. A randomized controlled study of cognitive therapy for relapse prevention for bipolar affective disorder: outcome of the first year. Arch Gen Psychiatry 2003; 60: Lappalainen R, Lehtonen T, Hayes SC, ym. Hyväksymis- ja omistautumisterapia käytännön terapiatyössä. Tampere: Suomen käyttäytymistieteellinen tutkimuslaitos, 2004 Linehan MM. Cognitive-behavioral treatment of borderline personality disorder. New York: Guilford, Leahy RL. Overcoming resistance in cognitive therapy. New York: Guilford, N. Holmberg ja S. Kähkönen

9 Leahy RL. Emotional schemas and resistance. Teoksessa Leahy RL, toim. Roadblocks in cognitive-behavioral therapy: transforming challenges into opportunities for change. New York: Guilford, Martell C, Addis M, Dimidjan S. Finding the action in behavioral activation: the search for empirically supported interventions and mechanisms of change. Teoksessa Hayes SC, Follette VM, Linehan MM, toim. Mindfulness and acceptance. Expanding the cognitivebehavioral tradition. New York: Guilford, McCullough JP. Treatment for chronic depression: cognitive behavioral analysis system of psychotherapy (CBASP). New York: Guilford, Rush AJ, Beck AT, Kovacs M, Hollon SD. Comparative efficacy of cognitive therapy and pharmacotherapy in the treatment of depressed outpatients. Cognit Ther Res 1977;1:7 37. Needleman L. Cognitive case conceptualization : a guidebook for practitioners. Mawmah, NJ: Lawrence Erlbaum and Associates, Padesky C. Schema change processes in cognitive therapy. Clin Psychol Psychotherapy 1994;1: Safran J. Widening the scope of cognitive therapy. The therapeutic relationship, emotion and the process of change. New Jersey: Jason Aronson, Schatzberg AF, Rush AJ, Arnow BA, ym. Chronic depression: medication (nefazodone) or psychotherapy (CBASP) is effective when the other is not. Arch Gen Psychiatry 2005;62: Scher CD, Segal ZD. Ingram RE. Beck s theory of depression: origins, empirical status, and future direction for cognitive vulnerability. Teoksessa Leahy RL, toim. Contemporary cognitive therapy. Theory, research, and practice. New York: Guilford, Segal ZV, Williams JMG, Teasdale JD. Mindfulness-based cognitive therapy for depression. A new approach to preventing relapse. New York: Guilford, Teasdale JD, Segal ZV, Williams JMG, ym. Prevention of relapse/recurrence in major depression by mindfulness-based cognitive therapy. J Consult Clin Psychol 2000;68: Teasdale JD, Moore RG, Hayhurst H, Pope M, Williams S, Segal ZV. Metacognitive awareness and prevention of relapse in depression: empirical evidence. J Consult Clin Psychol 2002;70: Toskala A. Kognitiivisen psykoterapian teoreettisia perusteita ja sovelluksia. Jyväskylä: Jyväskylän koulutuskeskus Oy, Toskala A. Kognitiivis-konstruktivistinen ja kokemuksellinen näkökulma. Kirjassa: Kähkönen S, Karila I, Holmberg N, toim. Kognitiivinen psykoterapia. Jyväskylä: Kustannus Oy Duodecim, 2001, s Truax P. Behavioral case conceptualization for adults. Kirjassa: Hersen M, toim. Clinical behavior therapy. New York: Wiley, Wells A. Emotional disorders and metacognition. Innovative cognitive therapy. Chichester: John Wiley, Young JA, Klosko JA, Weishaar ME. Schema therapy. A practitioner s guide. New York: Guilford, Nils Holmberg, VTT, psykologi, psykoterapeutti (VET) Järvenpään Sosiaalisairaala Haarajoki Seppo Kähkönen, dosentti, erikoislääkäri, psykoterapeutti (VET) BioMag-laboratorio ja Helsingin yliopiston kognitiivisen aivotutkimuksen yksikkö PL 340, HUS 719

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016 K Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 28.1.2016 Työpajan lähtökohdat Jokaisella on mahdollisuus lisätä työhönsä terapeuttisia elementtejä kysyä ja kyseenalaistaa

Lisätiedot

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 14.11.2014

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 14.11.2014 K Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 14.11.2014 Tavoitteet Saada perustiedot kognitiivisesta psykoterapiasta Kokeilla kognitiivisen psykoterapian menetelmiä,

Lisätiedot

Ahdistus kognitiivisen psykoterapian näkökulmasta

Ahdistus kognitiivisen psykoterapian näkökulmasta Ahdistus kognitiivisen psykoterapian näkökulmasta Teijo Laine Psykiatrian erikoislääkäri Psykoterapian kouluttajan erityispätevyys (SLL) Suomen Psykiatriyhdistys Psykiatripäivät 11.3.-13.3.2009 Ahdistus

Lisätiedot

Mielenterveyden häiriöt

Mielenterveyden häiriöt Masennus Mielenterveyden häiriöt Ahdistuneisuushäiriöt pakkoajatukset ja -toiminnot paniikkihäiriöt kammot sosiaalinen ahdistuneisuus trauman jälkeiset stressireaktiot Psykoosit varsinaiset mielisairaudet

Lisätiedot

Kognitiivinen psykoterapia vanhuusiän depressioiden hoidossa

Kognitiivinen psykoterapia vanhuusiän depressioiden hoidossa Kognitiivinen psykoterapia vanhuusiän depressioiden hoidossa Marja Saarenheimo FT, psykologi, psykoterapeutti Vanhustyön keskusliitto/ Terapiahuone MielenTila Kognitiivinen psykoterapia (CBT) Aaron Beck

Lisätiedot

Kirja-arvio: Kognitiivis-konstruktiivinen psykoterapia

Kirja-arvio: Kognitiivis-konstruktiivinen psykoterapia Kognitiivisen psykoterapian verkkolehti 2006, 3, (1), 46-50. Kognitiivisen psykoterapian yhdistys Kirja-arvio: Kognitiivis-konstruktiivinen psykoterapia Antero Toskala ja Katja Hartikainen: Minuuden rakentuminen.

Lisätiedot

ja siitä saadut tulokset

ja siitä saadut tulokset Esa Chydenius Psykoterapeutti VET Johtava psykologi Rinnekoti-Säätiö esa.chydenius@rinnekoti.fi Kehitysvammaisten psykoterapia ja siitä saadut tulokset 22.11.2012 Helsinki 1 Sisältö Mitä psykoterapia on?

Lisätiedot

Kognitiivisen psykoterapian perusteet päihdetyössä

Kognitiivisen psykoterapian perusteet päihdetyössä Päihdetyön ammattitutkinto, painotuksena Kognitiivisen psykoterapian perusteet päihdetyössä Koulutuksen tavoite: Osallistujat ymmärtävät kognitiivisen psykoterapian peruskäsitteitä ja kokonaisuutta sekä

Lisätiedot

SÄHKÖISET MIELENTERVEYSPALVELUT TERVEYDENHOIDOSSA HELSINKI 2.2.2016 MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.

SÄHKÖISET MIELENTERVEYSPALVELUT TERVEYDENHOIDOSSA HELSINKI 2.2.2016 MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT. SÄHKÖISET MIELENTERVEYSPALVELUT TERVEYDENHOIDOSSA HELSINKI 2.2.2016 MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI LUENNOITSIJA JA INTRESSIT Jan-Henry Stenberg FT., PsL, erikoispsykologi,

Lisätiedot

Itsetuhoisuuden vakavuuden arviointi

Itsetuhoisuuden vakavuuden arviointi Itsetuhoisuuden vakavuuden arviointi Jyrki Tuulari 8.2.2012 psykologi Välittäjä 2013/Pohjanmaa-hanke Itsemurhayritys Itsemurhayritykseen päätyy jossakin elämänvaiheessa ainakin 3-5 % väestöstä Riski on

Lisätiedot

KOKEMUKSIA NETTITERAPIOISTA ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI

KOKEMUKSIA NETTITERAPIOISTA ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI KOKEMUKSIA NETTITERAPIOISTA ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI MIELENTERVEYSTALO.FI Aikuisten mielenterveystalossa voit mm. AIKUISET lukea ajantasaista

Lisätiedot

MIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO

MIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO MIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO Tietopaketti sairaalahoidossa olevien potilaiden omaisille Potilaan oikeudet Omaisen oikeudet Potilaan hoitoon liittyvä yhteistyö Valmistuu kevään 2015 aikana 13.11.2014 1

Lisätiedot

Haasteita ja mahdollisuuksia

Haasteita ja mahdollisuuksia Haasteita ja mahdollisuuksia Klaus Lehtinen Psykiatrian toimialuejohtaja TAYS 10.3.2010 1 Muut Liikuntaelins. Vammat Hengitys Neurologia Psykiatria Syöpä Sydän ja veris. Psykoosit Vaikeat persoonallisuushäiriöt

Lisätiedot

Persoonallisuushäiriöt. Jyrki Nikanne Psykologi 21.9.2011

Persoonallisuushäiriöt. Jyrki Nikanne Psykologi 21.9.2011 Persoonallisuushäiriöt Jyrki Nikanne Psykologi 21.9.2011 Mitä tarkoittaa persoonallisuus? Persoonallisuushäiriödiagnoosi Millä mielellä otan tiedon vastaan? Millä mielellä lähden tarjottuun hoitoon? Määritelmä

Lisätiedot

SÄHKÖISET MIELENTERVEYSPALVELUT ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI

SÄHKÖISET MIELENTERVEYSPALVELUT ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI SÄHKÖISET MIELENTERVEYSPALVELUT ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI LUENNOITSIJA JA INTRESSIT FT., PsL, erikoispsykologi, Kouluttajapsykoterapeutti

Lisätiedot

NÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA

NÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA NÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA Hoidon onnistumiseksi on olennaista että asianmukainen hoito aloitetaan ilman viivytyksiä. Hoidon tärkeä kehittämiskohde

Lisätiedot

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU Jyrki Tuulari 25.9.2007 1 MITÄ MASENNUKSELLA TARKOITETAAN? Masennustila eli depressio on yleinen ja uusiutuva mielenterveyden häiriö, joka ei ole sama asia kuin arkipäiväinen surullisuus tai alakuloisuus.

Lisätiedot

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Positiivisten asioiden korostaminen Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Krooninen sairaus - Pitkäaikainen sairaus = muuttunut terveydentila, mikä ei korjaannu yksinkertaisella kirurgisella toimenpiteellä

Lisätiedot

Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito

Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito Sinikka Luutonen Psykiatrian dosentti, geriatrian erikoislääkäri Turun yliopisto ja VSSHP/Psykiatrian tulosalue Sidonnaisuudet toiminut luennoitsijana terveydenhuollon

Lisätiedot

SSRI-lääkkeet lasten depressioissa ja ahdistuneisuushäiriöissä. Mauri Marttunen professori HYKS, HY tutkimusprofessori THL, MIPO, LAMI

SSRI-lääkkeet lasten depressioissa ja ahdistuneisuushäiriöissä. Mauri Marttunen professori HYKS, HY tutkimusprofessori THL, MIPO, LAMI SSRI-lääkkeet lasten depressioissa ja ahdistuneisuushäiriöissä Mauri Marttunen professori HYKS, HY tutkimusprofessori THL, MIPO, LAMI Mielialahäiriöt (ICD-10) Masennustilat Yksittäinen masennusjakso Toistuva

Lisätiedot

KOGNITIIVISEN PSYKOTERAPIAN PSYKOTERAPEUTTIKOULUTUS KOULUTUSOHJELMA

KOGNITIIVISEN PSYKOTERAPIAN PSYKOTERAPEUTTIKOULUTUS KOULUTUSOHJELMA KOGNITIIVISEN PSYKOTERAPIAN PSYKOTERAPEUTTIKOULUTUS KOULUTUSOHJELMA SISÄLLYSLUETTELO Kognitiivisen psykoterapian psykoterapeuttikoulutus... 3 1. Opiskelijavalinta... 4 2. Koulutusohjelman rakenne... 5

Lisätiedot

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe, liike ja toipuminen Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe liike toipuminen? 2.9.2014 Hätönen H 2 Perinteitä ja uusia näkökulmia Perinteinen näkökulma: Mielenterveyden ongelmien hoidossa painotus

Lisätiedot

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, yksikön päällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto;

Lisätiedot

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa

Lisätiedot

G2P0 + C 2 H 5 OH =?! Antti Koivukangas LT, yleislääketieteen erikoislääkäri EPSHP/ Psykiatria Ei sidonnaisuuksia (KH) 20.11.

G2P0 + C 2 H 5 OH =?! Antti Koivukangas LT, yleislääketieteen erikoislääkäri EPSHP/ Psykiatria Ei sidonnaisuuksia (KH) 20.11. G2P0 + C 2 H 5 OH =?! Antti Koivukangas LT, yleislääketieteen erikoislääkäri EPSHP/ Psykiatria Ei sidonnaisuuksia (KH) 20.11.2008 Vaasa 1 Nuoret aikuiset ja päihteet päihteiden käyttö runsaimmillaan 20

Lisätiedot

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia

Lisätiedot

INTEGRATIIVISEN PSYKOTERAPIAN PSYKOTERAPEUTTIKOULUTUS KOULUTUSOHJELMA

INTEGRATIIVISEN PSYKOTERAPIAN PSYKOTERAPEUTTIKOULUTUS KOULUTUSOHJELMA INTEGRATIIVISEN PSYKOTERAPIAN PSYKOTERAPEUTTIKOULUTUS KOULUTUSOHJELMA SISÄLLYSLUETTELO Integratiivisen psykoterapian psykoterapeuttikoulutus... 3 1. Opiskelijavalinta... 4 2. Koulutusohjelman rakenne...

Lisätiedot

KOGNITIIVISET DEPRESSIOKOULUMALLISET RYHMÄT NEUVOLASSA

KOGNITIIVISET DEPRESSIOKOULUMALLISET RYHMÄT NEUVOLASSA KOGNITIIVISET DEPRESSIOKOULUMALLISET RYHMÄT NEUVOLASSA Projektityöntekijä Sirpa Kumpuniemi Sateenvarjo-projekti Rovaniemi 4.2.2009 Taustaa Synnytyksen jälkeistä masennusta 10-15 % synnyttäneistä Vanhemman

Lisätiedot

Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1

Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1 Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1 Tietohallinto Saatavuus merkittävä osa psyykkisesti oireilevista suomalaisista ei ilmeisesti hae tai ei eri

Lisätiedot

RIIPPUVUUDEN HOITO JA KUNTOUTUS. 10.9.2015. Terveystie 1, Auditorio. Vaikuttavuus tutkimusten valossa

RIIPPUVUUDEN HOITO JA KUNTOUTUS. 10.9.2015. Terveystie 1, Auditorio. Vaikuttavuus tutkimusten valossa Psykodynaamisen terapian keskeiset periaatteet ja riippuvuudesta toipumista edistävät tekijät Vaikuttavuus tutkimusten valossa Psykodynaamisessa tai psykoanalyyttisessa terapiassa vaikuttavat tekijät:

Lisätiedot

Maestro masennuksen ennaltaehkäisyä stressinhallintaa oppimalla

Maestro masennuksen ennaltaehkäisyä stressinhallintaa oppimalla THL Opiskelijoiden terveys ja hyvinvointi: Mitä voimme tehdä yhdessä 5.6.2013 Riitta Pelkonen, osastonhoitaja HYKS nuorisopsykiatrian avohoidon klinikka 11.6.2013 1 Maestro masennuksen ennaltaehkäisyä

Lisätiedot

Tunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi

Tunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunneklinikka Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunnekehoterapia on luontaishoitomenetelmä, joka on kehittynyt erilaisten luontaishoitomenetelmien yhdistämisestä yhdeksi hoitomuodoksi.

Lisätiedot

Vaikeat tilanteet esimiestyössä

Vaikeat tilanteet esimiestyössä Vaikeat tilanteet esimiestyössä Workshop esimiehille ja tiiminvetäjille 1.-3.10.2014 Suomen Yhteisöakatemia Oy Saarijärventie 5 B 14, Taitoniekantie 8 D 35 40200 Jyväskylä 40740 Jyväskylä www.sya.fi www.sya.fi

Lisätiedot

HOIDON TARVE! 12.2..2. 011 Ha H aka k na & & L a L ine

HOIDON TARVE! 12.2..2. 011 Ha H aka k na & & L a L ine Masennuksen hoitokäytäntöjä Turun seudulla 12.11.2008 Psykiatrian el, VET-terapeutti terapeutti, psykoterapiakouluttaja TEIJO LAINE Tth el, kognitiivisen psykoterapian koulutus SINIKKA HAAKANA HOIDON

Lisätiedot

Kahden mindfulness-mittarin itsetuntoon. suomennos ja Kahden validointi mindfulness-mittarin suomennos ja validointi

Kahden mindfulness-mittarin itsetuntoon. suomennos ja Kahden validointi mindfulness-mittarin suomennos ja validointi Mindfulness-taitojen Mindfulness-taitojen yhteys yhteys masennukseen, onnellisuuteen masennukseen, ja itsetuntoon. onnellisuuteen ja Kahden mindfulness-mittarin itsetuntoon. suomennos ja Kahden validointi

Lisätiedot

Mielialahäiriöt nuoruusiässä

Mielialahäiriöt nuoruusiässä Mielialahäiriöt nuoruusiässä Kari Moilanen lasten- ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri apulaisylilääkäri/ HYKS/ Psykiatrian tulosyksikkö/ Nuorisopsykiatrian Helsingin alueyksikkö 21.8.2008 LKS auditorium

Lisätiedot

AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä

AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä Sopeutumisprosessin vaiheet ovat Sokkivaihe Reaktiovaihe Työstämis- ja käsittelyvaihe Uudelleen suuntautumisen

Lisätiedot

Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski

Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski + Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski LINNEA KARLSSON + Riskitekijöitä n Ulkonäköön liittyvät muutokset n Toimintakyvyn menetykset n Ikätovereista eroon joutuminen

Lisätiedot

Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet

Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet Hyvinkään sairaala 19.11.2015 Neuropsykologian erikoispsykologi Laila Luoma laila.luoma@hus.fi 1 Neuropsykologian kohteena on aivojen ja käyttäytymisen

Lisätiedot

Moni päihdeongelmien vuoksi hoidossa ollut. Retkahduksen ehkäisy päihdeongelmien hoidossa. Katsaus. Retkahdukseen liittyvät välittömät tekijät

Moni päihdeongelmien vuoksi hoidossa ollut. Retkahduksen ehkäisy päihdeongelmien hoidossa. Katsaus. Retkahdukseen liittyvät välittömät tekijät Katsaus NILS HOLMBERG JA SEPPO KÄHKÖNEN Retkahduksen ehkäisy päihdeongelmien hoidossa Yhdysvaltalaisen G. Alan Marlatt on kehittänyt mallin päihdeongelmaisen retkahduksesta ja kognitiivisia ja behavioraalisia

Lisätiedot

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET)

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Tukikeskustelukoulutus Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Peter Vermeulen Olen jotakin erityistä Kuinka kertoa lapsille ja nuorille

Lisätiedot

Oivallista työtä mobiilivalmennusohjelma henkiseen hyvinvointiin

Oivallista työtä mobiilivalmennusohjelma henkiseen hyvinvointiin Oivallista työtä mobiilivalmennusohjelma henkiseen hyvinvointiin 9.1.2014 Kirsikka Kaipainen, VTT http://oivamieli.fi/ 2 Sisältö Oivan tausta ja toteutus Hyväksymis- ja omistautumisterapia sekä mindfulness

Lisätiedot

Hyväksymisestä muutokseen dialektinen käyttäytymisterapia epävakaan persoonallisuuden hoidossa

Hyväksymisestä muutokseen dialektinen käyttäytymisterapia epävakaan persoonallisuuden hoidossa Katsaus Nils Holmberg ja Seppo Kähkönen Hyväksymisestä muutokseen dialektinen käyttäytymisterapia epävakaan persoonallisuuden hoidossa Marsha Linehan kehitti dialektisen käyttäytymisterapian alun perin

Lisätiedot

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU Jyrki Tuulari MASENNUS Ensiapua annetaan ennen kuin lääketieteellistä apua on saatavilla 1 PÄÄMÄÄRÄT mitä masennus on, esim. suhteessa suruun miten masennus ilmenee masentuneen ensiapu 2 MASENNUKSEN VAIKEUSASTE

Lisätiedot

Reflektiivinen ammattikäytäntö. Merja Sylgren 07.05.2007

Reflektiivinen ammattikäytäntö. Merja Sylgren 07.05.2007 Reflektiivinen ammattikäytäntö Arjen työn vaatimukset Työyhteisöt ja yksittäiset työntekijät vastaavat arjen työssään työelämän asettamiin vaatimuksiin. Tästä nousee tarkasteltavaksi: yhteisöjen ja yksilöiden

Lisätiedot

Motivaatio muutokseen itselle tärkeiden asioiden avulla

Motivaatio muutokseen itselle tärkeiden asioiden avulla Motivaatio muutokseen itselle tärkeiden asioiden avulla Anu Kangasniemi Terveyspsykologian erikoispsykologi, LIKES-tutkimuskeskus Active life and work, 15.4.2015, Kajaani Esityksen tavoitteena Tutustua

Lisätiedot

Miksi fysioterapiaa tarvitaan päihdehoidossa?

Miksi fysioterapiaa tarvitaan päihdehoidossa? Miksi fysioterapiaa tarvitaan päihdehoidossa? Fysioterapialla voidaan lievittää potilaan vieroitusoireita ( lihas- ja nivelkivut, jännitys, paleleminen, kuumotus, unettomuus ). Potilaan käsitys omasta

Lisätiedot

KOGNITIIVISEN PSYKOTERAPIAN PSYKOTERAPEUTTIKOULUTUS - LASTEN JA NUORTEN PSYKOTERAPIAN SUUNTAUTUMISVAIHTOEHTO KOULUTUSOHJELMA

KOGNITIIVISEN PSYKOTERAPIAN PSYKOTERAPEUTTIKOULUTUS - LASTEN JA NUORTEN PSYKOTERAPIAN SUUNTAUTUMISVAIHTOEHTO KOULUTUSOHJELMA KOGNITIIVISEN PSYKOTERAPIAN PSYKOTERAPEUTTIKOULUTUS - LASTEN JA NUORTEN PSYKOTERAPIAN SUUNTAUTUMISVAIHTOEHTO KOULUTUSOHJELMA SISÄLLYSLUETTELO Lasten ja nuorten kognitiivisen psykoterapian psykoterapeuttikoulutus...

Lisätiedot

Kognitiivisen psykoterapian yhdistys ry:n järjestämä psykoterapiakoulutus päivitetty 25.8.2008/ Soili Kajaste

Kognitiivisen psykoterapian yhdistys ry:n järjestämä psykoterapiakoulutus päivitetty 25.8.2008/ Soili Kajaste Kognitiivisen psykoterapian yhdistys ry:n järjestämä psykoterapiakoulutus päivitetty 25.8.2008/ Soili Kajaste Yhdistys järjestää nelivuotista ylemmän erityistason (YET) koulutusta. Nelivuotisen koulutuksen

Lisätiedot

Kertausta aivovammojen oireista

Kertausta aivovammojen oireista Toiminta takkuaa, auttaako terapia? Toimintaterapeutti Kari Löytönen 16.4.2013 Kertausta aivovammojen oireista (Tenovuon, Raukolan ja Ketolan luennot) Aivovamman tyypillinen oirekokonaisuus Poikkeava väsyvyys,

Lisätiedot

Masentaa ja ahdistaa: terapia, korkki kiinni vai eläke?

Masentaa ja ahdistaa: terapia, korkki kiinni vai eläke? Masentaa ja ahdistaa: terapia, korkki kiinni vai eläke? Professori Jyrki Korkeila TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala Psykoterapeutti psykodynaaminen & kognitiivinen terapia & lyhytterapia Salminen JK 2003;58:21-1.

Lisätiedot

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen KT Merja Koivula Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen toimintaan Osallistuminen ja oppiminen

Lisätiedot

Heidi Härkönen Perhererapeutti Kouluttaja Johdon työnohjaaja

Heidi Härkönen Perhererapeutti Kouluttaja Johdon työnohjaaja Heidi Härkönen Perhererapeutti Kouluttaja Johdon työnohjaaja Willian Glasser MD kehitti Valinnan teorian kliinisessä työssään. 1965 ensimmäisen kirja Reality Therapy; A New Approach To Psychiatry Käytännön

Lisätiedot

Mielenterveyden häiriöiden näyttöön perustuva ennaltaehkäisy läpi elämänkaaren

Mielenterveyden häiriöiden näyttöön perustuva ennaltaehkäisy läpi elämänkaaren Mielenterveyden häiriöiden näyttöön perustuva ennaltaehkäisy läpi elämänkaaren Marjut Vastamäki Hankekoordinaattori VALO2 preventiohanke Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri 7.11.2012 LAHTI SISÄLTÖ

Lisätiedot

KOGNITIIVIS BEHAVIORAALISEN (K-B) TERAPIAN YLEINEN LÄHESTYMISTAPA

KOGNITIIVIS BEHAVIORAALISEN (K-B) TERAPIAN YLEINEN LÄHESTYMISTAPA 6 KOGNITIIVIS BEHAVIORAALISEN (K-B) TERAPIAN YLEINEN LÄHESTYMISTAPA Terapeutin aktiivisuus tärkeää kriisiterapiassa (jopa 90:10). K-B- yleiset tavoitteet kriisiterapiassa: 1. Kriisin akuuttisuuden määrittäminen.

Lisätiedot

MILLAISESTA NÄKÖKULMASTA AISTITIEDON KÄSITTELYN HÄIRIÖITÄ JA NIIDEN APUKEINOJA TARKASTELLAAN?

MILLAISESTA NÄKÖKULMASTA AISTITIEDON KÄSITTELYN HÄIRIÖITÄ JA NIIDEN APUKEINOJA TARKASTELLAAN? MILLAISESTA NÄKÖKULMASTA AISTITIEDON KÄSITTELYN HÄIRIÖITÄ JA NIIDEN APUKEINOJA TARKASTELLAAN? ELLA MUTANEN SOT12 SYVENTÄVÄ PORTFOLIO, KEVÄT 2015 PORTFOLION LÄHTÖKOHDAT Oma kiinnostus Opinnäytetyö aiheeseen

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

PSYKOLOGIA. Opetuksen tavoitteet

PSYKOLOGIA. Opetuksen tavoitteet PSYKOLOGIA Ihmisen toimintaa tutkivana tieteenä psykologia antaa opiskelijalle valmiuksia havainnoida ja ymmärtää monipuolisesti ihmistä ja hänen toimintaansa vaikuttavia tekijöitä. Psykologisen tiedon

Lisätiedot

Traumatisoituneen nuoren hoito -tapausesimerkkejä. Tuija Turunen, psykologi, psykoterapeutti Nuorisopsykiatrian päivät, Helsinki 4.4.

Traumatisoituneen nuoren hoito -tapausesimerkkejä. Tuija Turunen, psykologi, psykoterapeutti Nuorisopsykiatrian päivät, Helsinki 4.4. Traumatisoituneen nuoren hoito -tapausesimerkkejä Tuija Turunen, psykologi, psykoterapeutti Nuorisopsykiatrian päivät, Helsinki 4.4.2014 Traumatisoituneen nuoren kohtaaminen ja hoito on aina ainutlaatuista

Lisätiedot

Tietoisuustaidot uusi keino hyvinvoinnin ja fyysisen aktiivisuuden edistämiseksi

Tietoisuustaidot uusi keino hyvinvoinnin ja fyysisen aktiivisuuden edistämiseksi Tietoisuustaidot uusi keino hyvinvoinnin ja fyysisen aktiivisuuden edistämiseksi Kangasniemi Anu 1,2,3 1 LIKES - tutkimuskeskus, Jyväskylä ; 2 Lääkärikeskus Dextra, Jyväskylä; 3 Liikunta- ja hyvinvointiakatemia

Lisätiedot

OTSIKKO. Nettiterapioiden mahdollisuudet terveydenhuollossa. Alaotsikko. Eero-Matti Koivisto, psykologi, kehittämispäällikkö

OTSIKKO. Nettiterapioiden mahdollisuudet terveydenhuollossa. Alaotsikko. Eero-Matti Koivisto, psykologi, kehittämispäällikkö Nettiterapioiden mahdollisuudet terveydenhuollossa OTSIKKO Alaotsikko Mielenterveystalo.fi Nuorten Nettiterapiat.fi mielenterveystalo.fi Nettiterapiat.fi Eero-Matti Koivisto, psykologi, kehittämispäällikkö

Lisätiedot

MERKITTÄVÄKSI KOETUT ASIAT TYÖTERVEYSPSYKOLOGIN VASTAANOTOLLA

MERKITTÄVÄKSI KOETUT ASIAT TYÖTERVEYSPSYKOLOGIN VASTAANOTOLLA Kognitiivisen psykoterapian verkkolehti 2010, 7, (1), 3-23. Kognitiivisen psykoterapian yhdistys MERKITTÄVÄKSI KOETUT ASIAT TYÖTERVEYSPSYKOLOGIN VASTAANOTOLLA Satu Kaski 1. JOHDANTO Työskentelen psykoterapeutin

Lisätiedot

Masennus tunteiden prosessoinnin ongelmana

Masennus tunteiden prosessoinnin ongelmana Kognitiivinen psykoterapia verkkolehti 2004, 1, (1), 3-23. Kognitiivisen psykoterapian yhdistys ry Masennus tunteiden prosessoinnin ongelmana Marja-Riitta Laukkarinen Tiina Mäkelä Sirkka Rouru En jaksa

Lisätiedot

Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely

Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely Lähtökohtia Tavoitteena asiakkaan osallisuuden lisääminen. Asiakkaan kokemusmaailmaa tulee rikastuttaa tarjoamalla riittävästi elämyksiä ja kokemuksia. Konkreettisten

Lisätiedot

7. Luento 9.3. Hyvä ja paha tunne

7. Luento 9.3. Hyvä ja paha tunne 7. Luento 9.3. Hyvä ja paha tunne Hyvä ja paha 19.1.-30.3.2011 Helsingin suomenkielinen työväenopisto FM Jussi Tuovinen Luentoaineisto: http://opi.opisto.hel.fi/yleisluennot/ Hyvä ja paha tunne Pitäisikö

Lisätiedot

Kuntoutuksen tavoite. Käsitys mielenterveyden häiriön luonteesta:

Kuntoutuksen tavoite. Käsitys mielenterveyden häiriön luonteesta: PSYKOTERAPIAT Kuntoutuksen tavoite Käsitys mielenterveyden häiriön luonteesta: Hoidon tarpeen taustalla usein kehitysvuosien ylivoimaiset, traumaattiset kokemukset, ajankohtaiset menetykset tai muut ylivoimaiset

Lisätiedot

Depression tuloksekas vuorovaikutuksellinen hoito ja ongelmien ennaltaehkäisy työterveyshuollossa Mehiläisen toimintamalli

Depression tuloksekas vuorovaikutuksellinen hoito ja ongelmien ennaltaehkäisy työterveyshuollossa Mehiläisen toimintamalli Depression tuloksekas vuorovaikutuksellinen hoito ja ongelmien ennaltaehkäisy työterveyshuollossa Mehiläisen toimintamalli Aku Kopakkala johtava psykologi Masennus on sairaus, joka tappaa aivosoluja -

Lisätiedot

Nuorten mielialaongelmien hoito ja kuntoutus. 16.2.2016 Vera Gergov PsL, psykoterapian erikoispsykologi HUS, HYKS Nuorisopsykiatria

Nuorten mielialaongelmien hoito ja kuntoutus. 16.2.2016 Vera Gergov PsL, psykoterapian erikoispsykologi HUS, HYKS Nuorisopsykiatria Nuorten mielialaongelmien hoito ja kuntoutus 16.2.2016 Vera Gergov PsL, psykoterapian erikoispsykologi HUS, HYKS Nuorisopsykiatria Sisällysluettelo Masennus ja sen ilmeneminen erityisesti nuorilla Masennuksen

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Yhdessä parempi. miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti?

Yhdessä parempi. miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti? Yhdessä parempi miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti? PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi-

Lisätiedot

Susanna Anglé. PsT, psykoterapeutti Psykologikeskus ProMente, Turku 20.1.2011

Susanna Anglé. PsT, psykoterapeutti Psykologikeskus ProMente, Turku 20.1.2011 Susanna Anglé PsT, psykoterapeutti Psykologikeskus ProMente, Turku 20.1.2011 I Toiveikkuuden määritelmästä ja merkityksestä Mitä toiveikkuus, toivo, on? Miksi toivo on tärkeää? II Toiveikkuuden ylläpitämisestä

Lisätiedot

Masennuksen hoitokäytäntöjä Turun seudulla

Masennuksen hoitokäytäntöjä Turun seudulla Masennuksen hoitokäytäntöjä Turun seudulla Psykiatrian el, VET-terapeutti, psykoterapiakouluttaja TEIJO LAINE Tth el, kognitiivisen psykoterapian koulutus SINIKKA HAAKANA ARKI TYÖTERVEYSLÄÄKÄRIN VASTAANOTOLLA

Lisätiedot

Psykologitiimi Päämäärä Oy

Psykologitiimi Päämäärä Oy Psykologitiimi Päämäärä Oy Perustettu 1994 Turussa Päätoimiala soveltuvuustutkimukset ja opiskelijavalintojen tutkimukset Valintakoeyhteistyötä 14 toisen asteen oppilaitoksen ja 5 ammattikorkeakoulun kanssa

Lisätiedot

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI Ennaltaehkäisevän lapsikeskeisen työmenetelmän kehittäminen ja työskentelyn keskeiset periaatteet vanhemman sairastaessa 1.Riski- eli

Lisätiedot

AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu

AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu AVH-päivät 13.10.2010 Helsinki Anu Berg, PsT anu.berg@eksote.fi Masennus on yleistä aivoverenkiertohäiriöiden jälkeen noin

Lisätiedot

Psykoosi 22.9.2015 JENNI AIRIKKA, TAMPEREEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN PSYKOOSIPÄIVÄN LUENTO

Psykoosi 22.9.2015 JENNI AIRIKKA, TAMPEREEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN PSYKOOSIPÄIVÄN LUENTO Psykoosi 22.9.2015 JENNI AIRIKKA, TAMPEREEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN PSYKOOSIPÄIVÄN LUENTO Mitä psykoosi tarkoittaa? Psykoosilla tarkoitetaan sellaista poikkeavaa mielentilaa, jossa ihminen

Lisätiedot

13.10.2011 DIALEKTINEN KÄYTTÄYTYMISTERAPIA PÄIHDE- JA MIELENTERVEYSTYÖSSÄ MARSHA M. LINEHAN TUNNE-ELÄMÄLTÄÄN EPÄVAKAA PERSOONALLISUUS

13.10.2011 DIALEKTINEN KÄYTTÄYTYMISTERAPIA PÄIHDE- JA MIELENTERVEYSTYÖSSÄ MARSHA M. LINEHAN TUNNE-ELÄMÄLTÄÄN EPÄVAKAA PERSOONALLISUUS WiseMind Psychotherapies & Consulting Oy Tampere, 12.10.2011 DIALEKTINEN KÄYTTÄYTYMISTERAPIA PÄIHDE- JA MIELENTERVEYSTYÖSSÄ Teemu Ryhänen Psykoterapeutti, vaativa erityistaso (VALVIRA, Kela) Kouluttajapsykoterapeutti,

Lisätiedot

Sinikka Haakana Vastaava lääkäri LL, työterveyshuollon erikoislääkäri Terveystalo Turku. Dosera Oy

Sinikka Haakana Vastaava lääkäri LL, työterveyshuollon erikoislääkäri Terveystalo Turku. Dosera Oy Sinikka Haakana Vastaava lääkäri LL, työterveyshuollon erikoislääkäri Terveystalo Turku Dosera Oy 25.4.2011 1. Yleinen osuus - esityksen laatijan sidonnaisuudet - työhistorian käännekohdat - nykytyö -

Lisätiedot

Toistuvan masennuksen ennaltaehkäisy mindfulness:iin pohjautuvalla kognitiivisella psykoterapialla

Toistuvan masennuksen ennaltaehkäisy mindfulness:iin pohjautuvalla kognitiivisella psykoterapialla Kognitiivisen psykoterapian verkkolehti 2004, 1, (1), 24-43 Kognitiivisen psykoterapian yhdistys ry Toistuvan masennuksen ennaltaehkäisy mindfulness:iin pohjautuvalla kognitiivisella psykoterapialla Auli

Lisätiedot

LYHYT JA PITKÄ PSYKOTERAPIA MASENNUKSEN HOIDOSSA

LYHYT JA PITKÄ PSYKOTERAPIA MASENNUKSEN HOIDOSSA LYHYT JA PITKÄ PSYKOTERAPIA MASENNUKSEN HOIDOSSA Suomen Psykologinen Seura ja Suomen Psykologiliitto 4.11.2015 Olavi Lindfors PsT, kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Mihin psykoterapialla

Lisätiedot

Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015

Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015 Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015 Iäkkäiden mielenterveysoireiden ilmenemiseen vaikuttavia tekijöitä Keskushermoston rappeutuminen Muut

Lisätiedot

Tukea saatavana - huolipuheeksi omaisen kanssa

Tukea saatavana - huolipuheeksi omaisen kanssa Tukea saatavana - huolipuheeksi omaisen kanssa Mielenterveyskuntoutujan omaisen elämästä ja arjesta Omaistyön koordinaattori, psykoterapeutti Päivi Ojanen Omaiset mielenterveystyön tukena Etelä-Pohjanmaa

Lisätiedot

Käytösoireiden lääkkeetön hoito

Käytösoireiden lääkkeetön hoito Käytösoireiden lääkkeetön hoito Motivoinnin ja yksilökeskeisen hoidon mahdollisuudet Muistihoitaja Merete Luoto Turun Sosiaali- ja terveystoimi 24.1.2013 1 Käytösoireet Esiintyvyys; lähes jokaisella sairastuneella

Lisätiedot

Miten terapia voi tukea lasta? 3.10.2008 Mirjam Kalland

Miten terapia voi tukea lasta? 3.10.2008 Mirjam Kalland Miten terapia voi tukea lasta? 3.10.2008 Mirjam Kalland Psykoterapian tavoitteista Auttaa lasta hyötymään hyvistä kasvuoloista Auttaa lapsen ympärillä olevia aikuisia tukemaan ja ymmärtämään lasta Lapsi

Lisätiedot

Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu. Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007

Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu. Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007 Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007 Pohjanmaa hankkeen toiminta alue Vaasan sairaanhoitopiiri väestömäärä n. 174 300 pinta ala 7930 km 2 Etelä Pohjanmaan

Lisätiedot

Kaksoisdiagnoosin tutkiminen ja hoito hoitoketjun merkitys. Mauri Aalto Yl, dos Psykiatria, EPSHP

Kaksoisdiagnoosin tutkiminen ja hoito hoitoketjun merkitys. Mauri Aalto Yl, dos Psykiatria, EPSHP Kaksoisdiagnoosin tutkiminen ja hoito hoitoketjun merkitys Mauri Aalto Yl, dos Psykiatria, EPSHP Lähteet Mueser et al. 2003. Integrated treatment for dual disorders: a guide to effective practice. Guilford

Lisätiedot

Kaikki ohjaavat tulevaisuutta - työelämän tulevaisuuskuvia ja valmiuksia

Kaikki ohjaavat tulevaisuutta - työelämän tulevaisuuskuvia ja valmiuksia Kaikki ohjaavat tulevaisuutta - työelämän tulevaisuuskuvia ja valmiuksia Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi 25.10.2013 Leena Jokinen Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto Osaamisen kehittämisen menetelmiä

Lisätiedot

- moralistinen - puolustautuva - epävarma - jännittynyt - häiritsevä - väsynyt - syyttävä - vähättelevä - hallitseva

- moralistinen - puolustautuva - epävarma - jännittynyt - häiritsevä - väsynyt - syyttävä - vähättelevä - hallitseva u desta Ajattelutavan muutoksen tukeminen edellyttää että henkilö ulkoistaa puhumalla tai muilla keinoin ajattelutapansa jotta henkilö itse tulisi tietoiseksi ajattelustaan jotta auttaja voisi ymmärtää

Lisätiedot

Mieliala AKVA kuntoutuksen tuloksellisuuden raportointikoulutus 27.10.2014. Tanja Laukkala Asiantuntijalääkäri Kelan terveysosasto

Mieliala AKVA kuntoutuksen tuloksellisuuden raportointikoulutus 27.10.2014. Tanja Laukkala Asiantuntijalääkäri Kelan terveysosasto Mieliala AKVA kuntoutuksen tuloksellisuuden raportointikoulutus 27.10.2014 Tanja Laukkala Asiantuntijalääkäri Kelan terveysosasto Mielialan arviointi mittareiden avulla -taustaa Masennusoireilu on väestötasolla

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mielenterveys voimavarana Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mitä mielenterveys tarkoittaa Mielen terveys vs. mielen sairaus? Mielen kokemus hyvinvoinnista ja tasapainosta Sisäisiä,

Lisätiedot

Johtajuus on työyhteisön erilaisin ja yksinäisin rooli, mutta tärkein voimavara!

Johtajuus on työyhteisön erilaisin ja yksinäisin rooli, mutta tärkein voimavara! 1 Esimiesvalmennus entistä tietoisempaan johtajuuteen Johtajuus on työyhteisön erilaisin ja yksinäisin rooli, mutta tärkein voimavara! Hyvä johtaja ja esimies! Tarvitsetko ajan ja paikan, missä voit tutkia

Lisätiedot

MASENNUS. Terveystieto. Anne Partala

MASENNUS. Terveystieto. Anne Partala MASENNUS Terveystieto Anne Partala MITÄ ON MASENNUS? Masennus on sairaus Sairaus, joka voi tulla kenen tahansa kohdalle Sairaus, josta voi parantua Masennus eroaa normaalista tunteiden vaihtelusta Kannattaa

Lisätiedot

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Johdanto Opetussuunnitelman avaamiseen antavat hyviä, perusteltuja ja selkeitä ohjeita Pasi Silander ja Hanne Koli teoksessaan Verkko-opetuksen työkalupakki oppimisaihioista

Lisätiedot

Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto

Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto Nuorten psyykkiset häiriöt Mielialahäiriöt Ahdistuneisuushäiriöt Tarkkaavaisuushäiriöt Käytöshäiriöt Todellisuudentajun häiriöt Syömishäiriöt Päihdeongelmat Mielialahäiriöt

Lisätiedot

Ryhmätoiminnan tausta-ajatuksia

Ryhmätoiminnan tausta-ajatuksia VOIKUKKIA-vertaistukiryhmän ohjaajakoulutus Ryhmätoiminnan tausta-ajatuksia VOIKUKKIA 2014 Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliitto ja Sininauhaliitto Tekijät: Virpi Kujala SISÄLTÖ Dialogisuus Narratiivisuus

Lisätiedot

Mielenterveysongelmien kuntoutus. HELSINKI 10.3.2014 Tanja Laukkala

Mielenterveysongelmien kuntoutus. HELSINKI 10.3.2014 Tanja Laukkala Mielenterveysongelmien kuntoutus HELSINKI 10.3.2014 Tanja Laukkala Luennon rakenne Käypä hoito suositusten Depressio Kaksisuuntainen mielialahäiriö Epävakaa persoonallisuus Skitsofrenia Traumaperäiset

Lisätiedot

Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriöt työelämän ja ammatillisen kuntoutuksen haasteina

Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriöt työelämän ja ammatillisen kuntoutuksen haasteina Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriöt työelämän ja ammatillisen kuntoutuksen haasteina Ammatillisen kuntoutuksen päivät 17.-18.9. 2014 Verve, Oulu Liisa Paavola Neuropsykologian erikoispsykologi, FT Pitäisi

Lisätiedot

Perheen vuorovaikutuksen näkökulma

Perheen vuorovaikutuksen näkökulma Kuulemistilaisuus ja seminaari lasten sosiaalisen ja tunne-elämän kehityksen ja sen ongelmien arvioinnista psykologin työssä 30.1.2013, klo 10.00 16.00 Tieteiden talo, Kirkkokatu 6, Kruununhaka, Helsinki

Lisätiedot

Ytimenä validaatio. Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja

Ytimenä validaatio. Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja Ytimenä validaatio Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja 18.05.2015 on amerikkalaisen validaatiomenetelmän pohjalta suomalaiseen hoitokulttuuriin kehitetty vuorovaikutusmenetelmä validaatio tulee englannin

Lisätiedot

KYSELY MUISTIHÄIRIÖPOTILAAN LÄHEISELLE

KYSELY MUISTIHÄIRIÖPOTILAAN LÄHEISELLE KYSELY MUISTIHÄIRIÖPOTILAAN LÄHEISELLE Suomen Alzheimer-tutkimusseura ja muistitutkimusyksiköiden asiantuntijaryhmä Kustantaja: Novartis Oy otilaan ja omaisen huolellinen haastattelu on tärkeä osa muistihäiriöpotilaan

Lisätiedot