KOGNITIIVIS BEHAVIORAALISEN (K-B) TERAPIAN YLEINEN LÄHESTYMISTAPA

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "KOGNITIIVIS BEHAVIORAALISEN (K-B) TERAPIAN YLEINEN LÄHESTYMISTAPA"

Tyyne Karjalainen
8 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 6 KOGNITIIVIS BEHAVIORAALISEN (K-B) TERAPIAN YLEINEN LÄHESTYMISTAPA Terapeutin aktiivisuus tärkeää kriisiterapiassa (jopa 90:10). K-B- yleiset tavoitteet kriisiterapiassa: 1. Kriisin akuuttisuuden määrittäminen. 2. Potilaan coping- valikon määrittäminen kriisin suhteen. 3. Vaihtoehtoisten ajatusten, havaintojen ja käyttäytymisen (myös ongelmanratkaisutaidot) tuottaminen. Avohoitopotilaiden kriisi-intervention viisi askelta: 1. Luo potilaaseen hyvä terapiasuhde Työjärjestyksen ja itsesi esittely. Tuo esille, että perheenjäsenten mukaanotto saattaa tulla kyseeseen. Käytä metaforioita. Peilaa potilaan kieltä, ääntä ja ruumiin kieltä. Puhu vakuuttavasti, pidä hyvä katsekontakti. Älä ilmaise hämmästystä, inhoa tai muita negatiivisia reaktioita. Pysy tyylissäsi etenkin jos potilas on maaninen. Aseta rajat (potilas hakee rakennetta). Ota historia ja lypsä infoa. 2. Tee välittömästi arvio kriisitilanteen vakavuudesta Onko potilas fyysisesti uhattu tai onko hän uhka jollekin. Auta potilasta identifioimaan oma probleemansa. Fokusointi probleemaan ja psyykkisten häiriöiden (depressio, ahdistuneisuus) jättäminen vähemmälle jo helpottaa potilasta. Ongelmalista voi auttaa tässä. 3. Auta potilasta mobilisoimaan voimavaransa Tukiverkkojen identifiointi. Potilaan suostumuksella näiden mukaanotto terapiaan. 4. Yhteistyössä positiivisen toimintasuunnitelman teko Avusta erilaisten sosiaalisten tukien piiriin. Käytä rikasta kuvakieltä. Ole konkreettinen ja tarkka tulevaisuuden suunnitelmien suhteen. 5. Testaa ideat ja uusi käyttäytyminen Kriisi interventio hätätilanteessa Koskee sekä puhelinkontaktia että istuntoa, jossa kriisitilanne tulee yllättäen. Teksti on itsestään selvää kuten varmista nimi ja puhelinnumero, älä luota soittajan ilmoittamiin lääkeannosten määrään jne. IMPULSSIKONTROLLI Kuvio 2.1. havainnollistaa hierarkisen mallin, jolla terapeutti askel askeleelta vie potilastaan eteenpäin. Lopullisena tavoitteena psykoedukatiivisten taitojen rakentaminen siten, että ajankohtaisesta kriisistä tulee näyttämö, jolla potilas voi harjoitella kriisin ratkaisumalleja. Jos motivaatio on huono, potilas saattaa uskoa, ettei hänellä ole osuutta kriisin syntyyn vaan johtuu muiden pahuudesta - tai planeettojen asennosta. Terapeutin avainkysymys 6

Avohoitopotilaiden kriisi-intervention viisi askelta: 1. Luo potilaaseen hyvä terapiasuhde Työjärjestyksen ja itsesi esittely. Tuo esille, että perheenjäsenten mukaanotto saattaa tulla kyseeseen.

2 7 on: mitä sinulle merkitsee se, että olet kriisissä?. Terapeutin pitää pysyä tämän kysymyksen takana ja motivoida muutosta. Hän ei saa lähteä sivupoluille puhumaan niistä tai siitä ongelmasta, joka/jotka ovat kriisin aiheuttaneet. Potilaan ongelmanratkaisukyvyn määrittely on vuorossa, kun motivaatiota löytyy. Käytössä useita protokolleja, joita tässä ei kuitenkaan esitellä (?). Potilaan kyky kontrolloida frustaatiota (haavoittuvuus- ja kynnystekijät ). Missä vaiheessa lopetat yrittämisen? Missä vaiheessa palaat kokeilemaan vanhoja kriisinratkaisutekniikoita, jotka eivät aikaisemminkaan ole toimineet? Mitkä konstit ovat tepsineet aikaisemmin? Spesifin kriisitilanteen tunnistaminen. On tärkeää, että valitaan selkeä kriisitilanne eikä laajaa rypästä. Muuten ei voida asettaa päämääriä ja tehdä interventioita. Yksinkertainen ongelmanratkaisutekniikka on tutkia kriisihallinnan edut ja haitat. Tämä tehdään kahdesta syystä: 1.Nähdään, kuinka suuren painoarvon potilas antaa kriisinhallinnan merkitykselle ja päämäärille. 2.Voidaan mallintaa, miten potilas näkee valinnat ja mahdollisuudet. Painotus saattaa olla kriisinhallinnan vastainen: minun ei ehkä pitäisi muuttua. Potilaan muutosvastarinta pitää käsitellä. Liian usein hyväkin terapeuttinen työ epäonnistuu, jos muutoksen esteille ei ole annettu tarpeeksi huomiota. Nämä esteet tulevat neljästä lähteestä: potilas, terapeutti, patologia /sairaus ja ympäristö. Taulukossa 2.3. nämä on lueteltu. 7

Käytössä useita protokolleja, joita tässä ei kuitenkaan esitellä (?). Potilaan kyky kontrolloida frustaatiota (haavoittuvuus- ja kynnystekijät ). Missä vaiheessa lopetat yrittämisen?

3 8 Paremman ongelmaratkaisukäyttäytymisen löytäminen. Ei voida vaatia lopettamaan tiettyä käyttäytymistä, jos ei ole antaa mitään tilalle. Seuraa relapsi. Täytyy tarkoin etsiä ja rakennella mallit tiettyä kriisitilannetta vasten. Kun toimii, voidaan siirtyä käsittelemään seuraavaa kriisin tasoa. Jos uusi käyttäytyminen ei tuota tulosta, täytyy katsastaa kolme asiaa: 1. Oliko potilaalla kyky kontrolloida kriisiä? 2. Missä vaiheessa esteet tulivat mukaan? 3. Olisiko vaihtoehtoinen kriisinhallinnan strategia ollut soveliaampi? KOGNITIIVISIA TEKNIIKKOJA Potilaan henkilökohtainen merkitys sanoille/termeille Todisteiden kysyminen (dysfunktionaalisille ajatuksille) 8

Jos uusi käyttäytyminen ei tuota tulosta, täytyy katsastaa kolme asiaa: 1. Oliko potilaalla kyky kontrolloida kriisiä? 2. Missä vaiheessa esteet tulivat mukaan? 3.

4 9 Uudelleen määrittely Ei pidä liittyä sukulaisten yms. kuoroon vähättelemään (ei ole sinun vikasi) vaan keskikentällä Vaihtoehtojen ja mahdollisuuksien tutkiminen Katastrofiajattelun purku Mitä jos- tekniikka Mikä on pahinta mitä voi tapahtua? Jos se tapahtuu, mikä siinä on kauheaa Kuvitellut seuraukset Asiakasta pyydetään kuvaamaan tilanne ja sen seuraukset. Jos ne ovat epärealistisia, hän itsekin huomaa sen. Jos realistisia, terapeutin kanssa määritellään vaara ja strategiat sen torjumiseen. Edut ja haitat Vastoinkäymisen kääntäminen eduksi Ohjattu assosiointi /löytöretki Mitä sitten (tapahtuu)? Mitä se merkitsee? Mitä tulee tapahtumaan sen jälkeen? Mitä todisteita meillä on, että näin tulee tapahtumaan? Liioittelun ja paradoksin käyttö Voi auttaa asiakasta kohtaamaan keskeiset uskomuksensa. Pitää olla hyvä suhde ja ajoitus, ettei asiakas koe tätä loukkaavana. Skaalaaminen Sopii kaikki tai ei mitään asiakkaille. Suora väittely Epätavallista terapiassa, mutta perusteltua akuutissa itsemurhavaarassa. Pitää käyttää taiten. BEHAVIORAALISET TEKNIIKAT Näillä haastetaan suoraan dysfunktionaaliset ajatukset ja käyttäytyminen. Kun potilas kokeilee pelättyä käyttäytymistä, vanhat luulot kyseenalaistuvat. Beh. tekniikkoja voidaan käyttää uuden käyttäytymisen opetteluun sekä votolla että kotitehtävänä. Toimintojen luettelointi Hallinnan ja mielihyvän arviointiskaalat Sosiaalisten taitojen harjoittelu Kirjallisuusterapia Askel askeleelta määritellyt tehtävät kohti päämäärää Käyttäytymisen harjoittelu / roolipelit Suora altistus Rentoutuneisuuden harjoittelu 9

Jos se tapahtuu, mikä siinä on kauheaa Kuvitellut seuraukset Asiakasta pyydetään kuvaamaan tilanne ja sen seuraukset. Jos ne ovat epärealistisia, hän itsekin huomaa sen.

5 10 DYSFUNKTIONAALISEN AJATTELUN HAASTAMINEN K-B- terapia edellyttää vuorovaikutuksen yksilön ajatusten ja tunteiden välille mutta ei edellytä suoraa kausaalista suhdetta ajatusten ja tunteiden välille. Päivittäinen dysfunktionaalisten ajatusten kirjaaminen on hyvä tähän tarkoitukseen. Päämääränä on saada ihmistä kehittämään ongelmanratkaisumallin. Potilaat usein toistavat ajatuksiaan kysymyksinä kuten Miksi tämä aina tapahtuu minulle?, Miksi en voi ylläpitää suhdetta?, Miksei elämäni muutu paremmaksi? Oivaltavan näkemyksen mukaan kysymykset ovat yleensä oikeutettuja. On tärkeää esittää kysymyksiä ja sitten vastata niihin, esimerkiksi Tapahtuuko tämä aina minulle?, Miksi minulla on vaikeuksia ylläpitää suhteita? Dysfunktionaaliset ajatukset ovat pikemmin selittäviä kuin tutkivia. SEURANTA Monille potilaille terapiasta saattaa tulla elinkautinen. Tämä ei välttämättä tarkoita viikoittaista tapaamista. Joillekin riittää tsekkaus kerran kuussa, joskus puhelimitsekin. Joillekin riittää ottaa yhteyttä tarvittaessa. ARVIOINTI YLIVIREYTYNEIDEN POTILAIDEN HOITO ++ Kovin perinteiselle ja kursooriselle K-B- terapian periaatteiden kertaamiselle vaikuttaa. Paljon mainitaan kuin ohimennen osiltaan niin triviaalia, ettei olisi tähän kirjaan tarvinnut laittaa. 10

Potilaat usein toistavat ajatuksiaan kysymyksinä kuten Miksi tämä aina tapahtuu minulle?, Miksi en voi ylläpitää suhdetta?, Miksei elämäni muutu paremmaksi?

Samankaltaiset tiedostot

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016

K Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 28.1.2016 Työpajan lähtökohdat Jokaisella on mahdollisuus lisätä työhönsä terapeuttisia elementtejä kysyä ja kyseenalaistaa