Kaavoituskatsaus Planläggningsöversikt

Transkriptio

1 Kaavoituskatsaus Planläggningsöversikt pyrästä länteen 2017 Maankäyttöjaosto / Markanvändningssektionen nkulman korttelista ja uudesta liikekeskuksesta, jonka päälle on sijoitettu asumista. Torinkulmaa ja liikekeskusta yhdistää katettu linja-auton Kunnanhallitus / Kommunstyrelsen Tämän vuoden aiheita mm.: Liike- ja teollisuustonteista kasvua ja kumppanuutta s.24 Nikkilälle omat nettisivut s.26 Muistojen Nikkilä ja Söderkulla s.22 Asemakaavoitus s.38 Kulttuurisuunnittelua Nikkilässä s.20 Sipoo rakentaa ja kehittää s.27 Tilastotietoa s.6 Yleiskaavoitus s.28 Kaavoituksen paikkatietopalvelu s.18 Bland årets teman: Tillväxt och kompanjonskap av affärs- och industritomter s.24 Nya webbsidor för Nickby s.26 Minnenas Nickby och Söderkulla s.22 Detaljplanering s.38 Kulturplanering i Nickby s.20 Sibbo bygger och utvecklar s.27 Statistikuppgifter s.6 Generalplanering s.28 Planläggningens geodatatjänst s.18

2 Hyvä kuntalainen, mennyt kaavoitusvuosi on ollut Sipoossa onnistunut. Vuonna 2016 kaavoitimme yhteensä k-m 2 asuinrakentamista, k-m 2 liike- ja teollisuusrakentamista sekä noin k-m 2 loma-asumista. Usean vuoden tavoitteellisen kaavoitustyömme hedelmät näkyvät Sipoon asukasmäärän kasvuna: kasvuprosentti oli viime vuonna 2,6 ja olimme seudun nopeimmin kasvava kunta. Sekä Nikkilässä että Söderkullassa rakennetaan uusia asuntoja koko ajan, ja alueiden palvelut kehittyvät, kun taajamiin muuttaa uusia asukkaita. Kunnan toimintaa ja palveluitamme tehostetaan ja uudistetaan digitalisaation avulla. Kehitys- ja kaavoituskeskuksessa olemme viime vuosina panostaneet muun muassa paikkatietojärjestelmän kehittämiseen. Sen myötä myös kaavoituksen karttapalvelua on tänä vuonna uudistettu, ja myös tämän kaavoituskatsauksen kohteet löytyvät uudelta nettikartalta. Lisätietoa Kaavoituksen karttapalvelusta löydät tämän katsauksen sivulta 18. Digitalisaatioon liittyy myös verkko-osallistumisen edistäminen. Viime vuoden aikana verkossa tapahtuvaa vuorovaikutusta on kehitetty muun muassa Muistojen Nikkilä ja Söderkulla projekteissa, joissa asukkaiden paikkamuistoja on kartoitettu karttakyselyn ja sosiaalisen median avulla. Muistojen kartoitus on saanut positiivista palautetta useasta suunnasta. Projektia esiteltiin muun muassa huhtikuussa järjestetyssä kansainvälisessä konferenssissa Lissabonissa. Tästäkin projektista voit lukea lisää katsauksen sivulta 22. Sipoon kunta sai vuonna 2016 liikkumisen ohjauksen valtionavustuksen kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelman laatimista varten ja valmis ohjelma julkaistiin vuoden vaihteessa. Tavoitteena on lisätä merkittävästi pyöräilyn ja kävelyn osuutta kulkumuotona ja siten lisätä kestävää liikkumista ja kuntalaisten terveyttä. Saimme valtionavustusta myös kuntalaisten joukkoliikenteen käyttöä helpottavien keinojen etsimiseen. Selvitystyön on tarkoitus valmistua kuluvan vuoden loppuun mennessä. Sipoossa yli puolet asukkaista käy töissä Sipoon ulkopuolella. Yleisimmin työmatka ja monet muut arkimatkat tehdään Sipoossa autolla esimerkiksi pitkien välimatkojen, matkanteon helppouden ja ajansäästön takia. Seudullisesti tilanne on kuitenkin haastava: Sipooseen on suunniteltu merkittävä määrä uutta asutusta, ja samaan aikaan Helsinki haluaa rauhoittaa keskustaa ja sisääntuloteitä autoliikenteeltä. Joukkoliikenteen kehittäminen on siis tärkeää, jotta tulevaisuudessa yhä useampi sipoolainen haluaisi valita julkisen liikenteen oman auton sijaan. Arjen liikkumista halutaan helpottaa myös esimerkiksi lisäämällä sujuvia yhteyksiä ja vaihtopaikkoja liityntäliikenteelle. Kaavoituskatsaus on jo muutaman vuoden ajan julkaistu ensisijaisesti sähköisessä muodossa. Tänä vuonna julkaisemme tämän verkkoversion ohella tiivistelmän, joka jaetaan ilmaisjakeluna jokaiseen sipoolaiseen talouteen kesäkuussa Otamme mielellämme vastaan palautetta näistä julkaisuista. Voit lähettää palautteesi sähköpostitse osoitteella kaavoitus@sipoo.fi tai toimittaa Kuntalan info-pisteeseen. Pekka Söyrilä Vt. Kehitysjohtaja Vuosittain julkaistava kaavoituskatsaus sisältää lyhyet esittelyt parhaillaan käynnissä olevista ja viimeisen vuoden aikana hyväksytyistä kaavoista sekä vuonna 2017 käynnistettävistä kaavoista. Nämä kaavoituskohteet löytyvät myös Kaavoituksen karttapalvelusta osoitteesta kaavoituskartta. Katsauksessa kerrotaan myös Sipoon kunnan maankäytön strategisesta suunnittelusta, liikennesuunnittelusta sekä alueiden toteutuksesta. Kaavoituskatsauksessa on mukana myös muita kunnan elinvoimaisuutta ja elinympäristön viityisyyttä edistäviä hankkeita, kuten esimerkiksi kaavoituksen ja kulttuuripalveluiden yhteisprojekteja. Seuraavan vuoden kuluessa käynnistyy myös uusia kaavoitushankkeita, jotka kaikki on esitelty kunnan kaavoitusohjelmassa. Lisäksi saattaa ilmetä uusia kaavoitustarpeita, joita ei ole ollut aiemmin tiedossa. Näiden kaavahankkeiden vireille tulosta saa tietoa mm. kunnan internet-sivuilta. Katsauksesta löydät myös kaavoituksen yhteystiedot ja ohjeet, miten voit itse osallistua ja vaikuttaa maankäyttöä koskevaan suunnitteluun. Kunnan internet-sivuilta (www. sipoo.fi/kaavoitus) löytyy kaikkia käynnissä olevia ja jo lainvoimaisia kaavahankkeita koskeva materiaali. 2 Sipoon kaavoituskatsaus Sibbos planläggningsöversikt 2017

3 Bästa kommuninvånare Sibbo har ett lyckat planläggningsår bakom sig. År 2016 planlade vi sammanlagt m 2 -vy bostadsbyggande och m 2 - vy affärs- och industribyggande samt ca m-vy 2 för fritidsboende. Frukterna av flera års målinriktat planläggningsarbete syns nu i ökningen av antalet invånare i Sibbo: i fjol var tillväxten 2,6 procent och vi var den snabbast växande kommunen i regionen. Nya bostäder byggs hela tiden både i Nickby och i Söderkulla, och den lokala servicen utvecklas allteftersom nya invånare flyttar till tätorterna. Kommunens verksamhet och den kommunala servicen effektiviseras och förnyas med hjälp av digitalisering. Utvecklings- och planläggningscentralen har på senare år satsat bland annat på utvecklingen av det geografiska informationssystemet. I anslutning till det har även karttjänsten för planläggningen förnyats i år, och också objekten i denna planläggningsöversikt finns på den nya webbkartan. Mer information om Planläggningens geodatatjänst finns på sidan 18 i denna översikt. Att främja deltagande på webben hänger också samman med digitaliseringen. Under fjolåret utvecklades växelverkan på webben bland annat inom ramen för projekten Minnenas Nickby och Minnenas Söderkulla, där invånarnas minnen har karterats med hjälp av en kartenkät och sociala medier. Karteringen har fått positiv respons från många olika håll. Projekten presenterades bland annat på en internationell konferens som hölls i Lissabon i april. Läs mer om projekten på sidan 22 i denna översikt. År 2016 fick Sibbo kommun statsunderstöd för verksamhet inom mobilitetsstyrning för utarbetandet av ett program som främjar gång- och cykeltrafiken. Programmet offentliggjordes vid årsskiftet. Målet är att avsevärt öka andelen cykling och gång av den totala trafiken och därigenom främja hållbara färdsätt och kommuninvånarnas hälsa. Vi fick statsunderstöd även för att ta fram metoder som gör det lättare för kommuninvånarna att anlita kollektiva trafikmedel. Utredningsarbetet planeras vara klart före utgången av detta år. Hälften av invånarna i Sibbo arbetar utanför kommunen. För det mesta företas arbetsresor och många andra resor till vardags i Sibbo med bil, till exempel på grund av långa avstånd, att det är så behändigt och att man sparar tid. På det regionala planet är situationen emellertid utmanande: I Sibbo planeras ny bosättning i betydande omfattning samtidigt som Helsingfors vill freda centrum och infartsvägarna från biltrafik. Det är således viktigt att utveckla kollektivtrafiken för att allt fler sibbobor i framtiden ska välja kollektivtrafik i stället för egen bil. Att färdas till vardags ska bli lättare också genom att man skapar fler smidiga förbindelser och bytesplatser för anslutningstrafiken. Planläggningsöversikten har redan i ett par års tid publicerats i första hand i elektroniskt format. I år publicerar vi utöver denna webbversion även en resumé som delas ut gratis till varje hushåll i Sibbo i juni Vi tar gärna emot respons på dessa publikationer. Du kan skicka in respons till adressen kaavoitus@sipoo.fi eller lämna den i Sockengårdens info. Pekka Söyrilä Tf. Utvecklingsdirektör Planläggningsöversikten, som utkommer varje år, innehåller korta presentationer av planer som håller på att utarbetas och planer som godkänts under det senaste året samt planer som startas år Dessa objekt finns även på Planläggningens geodatatjänst på www. sibbo.fi/planlaggningskarta. I översikten redogörs även för den strategiska planeringen av markanvändningen, trafikplaneringen och genomförandet av områdena i Sibbo kommun. Planläggningsöversikten innehåller också andra projekt som befrämjar kommunens livskraft och livsmiljö, som t.ex. planläggningens och kulturtjänsternas samarbetsprojekt. Inom ett år kommer också nya planläggningsprojekt att starta och dessa presenteras i kommunens planläggningsprogram. Dessutom kan det uppkomma nya planläggningsbehov som man inte ännu känner till. Om aktualiseringen av sådana planprojekt informeras bl.a. på kommunens webbplats. Översikten innehåller också kontaktuppgifter till planläggningen och anvisningar för hur du själv kan delta i och påverka planeringen av markanvändningen. På kommunens webbplats ( finns allt material om pågående och redan lagakraftvunna planprojekt. Sipoon kaavoituskatsaus Sibbos planläggningsöversikt

4 Vuoden tapahtumat Kaavapäivystykset Söderkullan kirjastolla Kaavoittajat olivat tavattavissa Söderkullan kirjastolla kerran kuukaudessa torstai-iltapäivän ajan. Tämä uusi toimintatapa osoittautui hyvin suosituksi. Päivystyksissä kävi keskimäärin kuusi asiakasta ja niitä jatketaan myös vuonna Nikkilä-illat ja Maaliskuussa 2016 järjestetty Nikkilä-ilta oli ensimmäinen kyläilta. Tapahtuma oli niin suosittu, että kyläiltoja on päätetty järjestää jatkossakin. Toinen Nikkilä-ilta pidettiin Juhlatalolla. Muistojen Nikkilä ja Söderkulla Muistojen kartoituksessa Nikkilässä ja Söderkullassa toteutettiin karttakysely vuonna Muistelu käynnistettiin myös sosiaalisessa mediassa, ja tunnisteilla #muistojennikkilä ja #muistojensöderkulla on jaettu jo yhteensä satoja kuvia ja paikkoihin liittyviä muistoja. Muistelu jatkuu somessa, tule mukaan! KUUMA-asuminen 2040 kysely Tulevaisuuden asumisen toiveita kartoitettiin KUUMA-kuntien yhteisellä verkkokyselyllä keväällä Tutkimus auttaa pääkaupunkiseudun kehyskuntien kaavoittajia hahmottamaan paremmin tulevaisuuden asumistarpeita. Kyselyn tuloksista tiedotetaan raportin valmistuttua osoitteessa Jokilaakson taidekilpailu Nikkilässä Jokilaakson alueelle sijoittuva taidekilpailu oli osa vuonna 2015 laaditun Nikkilän Taideohjelman toteuttamista. Taidekilpailussa palkittiin kaksi työtä: Kaisa Salmen Taidepumppaamo ja Vesa-Pekka Rannikon Lähde. Teokset tullaan toteuttamaan Jokilaakson viheralueiden rakentamisen yhteydessä parin vuoden sisällä. Kaupoilla - Tour de Nickby Nikkilässä järjestettiin yrittäjien ja yhdistysten kylätapahtuma, missä suunnistettiin läpi keväisen Nikkilän kauppojen, näyttelyiden, kojujen ja pajojen. Mukana tapahtuman järjestelyissä olivat paikalliset yritykset ja yhdistykset. Tapahtuma oli iloinen ja suosittu, ja sitä toivottiin toteutettavaksi uudelleen. MittaSuhde ProPortion Vanhan Nikkilän henki näyttäytyi uudessa valossa, kun valosuunnittelijoiden Nina Sivénin ja Anne Leivon ympäristötaideteos MittaSuhde - ProPortion toteutettiin Segrispuistossa Valoteos MittaSuhde aikamaisemassa ( ProPortion i en tidsvy ) tarkasteli ympäristöä kurottaen ajassa eteenpäin ja silmäillen taakse. Venemessut 2017 Sipoo oli mukana yhteisellä osastolla Loviisan kanssa Messukeskuksessa Mera Konst -seminaari Sipoossa järjestettiin taideseminaari Mera Konst, jonka tarkoituksena oli rohkaista suomalaisia ja ruotsalaisia kuntia vaihtamaan kokemuksia rakennetun ympäristön taidehankkeista ja levittää hyviä käytäntöjä ja innovatiivisia työtapoja. Tapahtuma liittyi Nikkilän taideohjelman toteuttamiseen. Händelser under året Planläggningsdejour på Söderkulla bibliotek Planläggarna var anträffbara på Söderkulla bibliotek en torsdagseftermiddag i månaden. Denna nya serviceform visade sig bli mycket populär. Varje joureftermiddag besöktes planläggarna av sex kunder i genomsnitt och verksamheten fortsätter även år Nickbykvällar och Nickbykvällen som hölls i mars 2016 var den första bykvällen. Evenemanget var så populärt att bykvällar kommer att anordnas även framöver. Den andra Nickbykvällen hölls i Festsalen. Minnenas Nickby och Söderkulla År 2016 genomfördes en kartenkät för kartläggningen av minnen från Nickby och Söderkulla. Karteringen gjordes även i de sociala medierna och hundratals bilder och minnen har redan delats med hashtaggarna #muistojennikkilä och #muistojensöderkulla. Insamlingen pågår fortfarande- välkommen med! KUUMA-kommunernas enkät om boendet 2040 Önskemål om framtidens boende kartlades med en för KUUMAkommunerna gemensam webbenkät våren Undersökningen hjälper planläggarna i huvudstadsregionens kranskommuner att skapa sig en bild av de framtida behoven av boende. När rapporten är klar rapporteras resultaten från enkäten på Ådalens konsttävling Konsttävlingen som förlades till Ådalen i Nickby var en del av Nickby Konstprogram som utarbetades år Två verk belönades i tävlingen: Kaisa Salmis «KonstPumphuset» och Vesa-Pekka Rannikkos «Källan». Verken kommer att förverkligas i samband med byggandet av grönområdena i Ådalen inom loppet av ett par år. Kaupoilla - Tour de Nickby I Nickby anordnades ett evenemang som gick ut på locka byborna att orientera sig bland butiker, utställningar, försäljningsstånd och verkstäder. Lokala företag och föreningar var med om att arrangera evenemanget. Orienteringsjippot fick ett bra mottagande och deltagarna önskade att det ska göras om. MittaSuhde ProPortion Gamla Nickbys själ presenterades i ett nytt ljus när ljuskonstnärerna Nina Sivéns och Anne Leivos installation MittaSuhde - ProPortion lyste upp Segrisparken Ljusinstallationen ProPortion i en tidsvy ( MittaSuhde aikamaisemassa ) granskade omgivningen genom att sträcka sig framåt i tiden och blicka bakåt. Båtmässan 2017 Sibbo kommun och Lovisa stad hade en gemensam avdelning under årets båtmässa Mera Konst!-seminarium Konstseminariet Mera konst! hölls i Sibbo. Syftet var att uppmuntra finländska och svenska kommuner att utbyta erfarenheter när det gäller konstinköp i byggd miljö samt dela med sig av goda erfarenheter och innovativa arbetsmetoder. Seminariet var en del av Nickby Konstprogram. 4 Sipoon kaavoituskatsaus Sibbos planläggningsöversikt 2017

5 Tulevia tapahtumia 2017 Kommande evenemang 2017 Talman suunnitteluilta Talmassa järjestetään suunnitteluilta, jossa esitellään tulevan Talman keskustan viitesuunnitelmaa. Sipoon Messut Sipoon Messut järjestetään Nikkilän Sydämessä kesäkuun alussa. Olemme siellä mukana esittelemässä kaavoituksen ajankohtaisimpia hankkeita. Kaavapäivystykset Söderkullan kirjastolla Jatkamme hyväksi havaittua käytäntöä päivystää Söderkullan kirjastolla kerran kuukaudessa. Tule kysymään kaavoista! Söderkullan kyläilta Syksyllä järjestetään Söderkullassa kyläilta. Kulttuurisuunnittelun seminaari Suomen ensimmäinen kulttuurisuunnittelun käsikirja Kulttuurisuunnittelu, kaupunkikehittämisen uusi näkökulma julkaistaan syksyllä Nikkilän kulttuurikartoitus on mukana kirjassa yhtenä esimerkkinä kulttuurisuunnittelun soveltamisesta taajaman kehittämisessä. Kirjan julkistusseminaari järjestetään Nikkilässä lokakuussa OMAKOTI-messut Olemme mukana markkinoimassa Sipoon omakotitontteja Vantaan Myyrmäki-hallissa lokakuussa. Muut tapahtumat Syksyllä järjestetään monta muutakin tapahtumaa, joita ei vielä ole tässä vaiheessa suunniteltu. Tapahtumista tiedotetaan kuulutuksilla paikallislehdissä ja tapahtumakalenterissa kunnan nettisivuilla ( Tallmo planeringskväll I Tallmo ordnas en planeringskväll där referensplanen för det kommande Tallmo centrum presenteras. Sibbo mässa Sibbo mässa arrangeras i Nickby Hjärta i början av juni. Vi medverkar på mässan där vi presenterar de mest aktuella projekten inom planläggningen. Planläggningsdejour på Söderkulla bibliotek Vi fortsätter detta beprövade sätt att informera om planläggning och håller jour på Söderkulla bibliotek en gång i månaden. Välkommen att fråga om planerna! Söderkulla byakväll I höst anordnas en byakväll i Söderkulla Seminarium om kulturplanering Finlands första handbok i kulturplanering ( Kulttuurisuunnittelu kaupunkikehittämisen uusi näkökulma ) utkommer hösten Kulturkartläggningen i Nickby ingår i boken som ett exempel på hur kulturplanering kan tillämpas vid utvecklingen av en tätort. Ett seminarium i anslutning till lanseringen hålls i Nickby i oktober OMAKOTI-mässan Vi marknadsför egnahemstomter i Sibbo på OMAKOTI-mässan som hålls i Myyrmäki-hallen i Vanda i oktober. Övriga evenemang I höst kommer ytterligare evenemang att hållas men planeringen av dem är inte klar ännu. Information om evenemangen publiceras i de lokala dagstidningarna och i händelsekalendern på kommunens webbplats ( Sipoo venemessuilla vuonna Sipoon kaavoituskatsaus Sibbos planläggningsöversikt 2017 Sibbo på båtmässan år

6 Sipoon väestönkasvu vuosina Sipoon asukasmäärä on kasvanut melko tasaisesti 1960-luvulta lähtien, lukuun ottamatta vuosia 1960 ja 1971 ja Kasvuprosentti on ollut keskimäärin 1,2 % vaihdellen pääsääntöisesti yhden ja kahden prosentin molemmin puolin. Suurin vuosittainen kasvuprosentti on tähän mennessä ollut vuonna 1998 (3,4 %), jota edelsi muun muassa Karhusaaren ja Landbon alueiden kaavoitus ja rakentaminen. Merkittävä notkahdus Sipoon asukasmäärässä tapahtui vuonna 2009, kun Lounais- Sipoon alue siirtyi Helsingille. Nyt tuo väestön menetys on kurottu kiinni: Sipoon asukasmäärä ylittää pian asukkaan rajan. Befolkningstillväxten i Sibbo Antalet invånare i Sibbo har ökat i en tämligen jämn takt sedan 1960-talet, förutom under åren 1960, 1971 och Tillväxtprocenten har varit 1,2 % i genomsnitt med variationer på bägge sidorna om en och två procent. Den största årliga tillväxtprocenten uppnåddes år 1998 (3,4 %), som föregicks av planläggningen och byggandet av bland annat Björnsö och Landbo. En betydande nedgång i antalet invånare skedde år 2009 när delar av Sibbo i sydväst införlivades med Helsingfors. Nu har kommunen hunnit ifatt denna förlust: Invånargränsen på personer överskrids snart. Kaavio: Sipoon asukasmäärän ja kasvuprosentin kehitys Diagram: Sibbo invånarantal och tillväxtprocent Asukkaita Invånare Lounais-Sipoo Helsingille Sydvästra SIbbo till Helsingfors ,0 3,0 2,0 1,0 0,0 1,0 2,0 3,0 4,0 5,0 6,0 7,0 8,0 9,0 10,0 Kasvuprosentti Växtprocent Asukasmäärä Invånartal Kasvuprosentti Växtprocent 6 Sipoon kaavoituskatsaus Sibbos planläggningsöversikt 2017

7 Asumiseen varattujen tonttien riittävyys Helsingin seudun kuntien ja valtion kesken on solmittu maankäytön, liikenteen ja asumisen sopimusta vuosille Sopimuksen mukaan vuosina Sipooseen tulee asemakaavoittaa k-m² uutta asuntorakentamista. Asuntotuotantotavoite on asuntoa. Vuonna 2016 Sipoossa hyväksyttiin asemakaavoitettua asuinkerrosalaa k-m². Edellisen MAL-aiesopimuksen ( ) seurantakausi päättyi vuoden 2015 lopussa. Seurantakauden yhteenlaskettu tavoite Sipoon kunnalle oli k-m² asuinkerrosalaa. Sopimuskauden aikana kaavoitettiin k-m² asuinrakentamista, joten tavoitteet saavutettiin erittäin hyvin. Kokonaisuudessaan Sipoossa on tällä hetkellä asuntotuotantoon soveltuvaa asemakaavoitettua tonttivarantoa yhteensä arviolta yli k-m². Lainvoimainen asuntorakentamisen kaavavaranto mahdollistaa arviolta yli 2500 asunnon tuotannon. Kunnan myytäviin asuintontteihin voi tutustua internetissä osoitteessa Tillräcklig tomtreserv för boende Kommunerna i Helsingforsregionen och staten har ingått ett avtal om markanvändningen, trafiken och boendet för åren Enligt avtalet ska Sibbo planlägga m²-vy nya bostäder under perioden Målet för bostadsproduktionen är bostäder. År 2016 godkändes detaljplanerad bostadsvåningsyta på m² i Sibbo. Uppföljningsperioden för det föregående MBT-intentionsavtalet ( ) gick ut i slutet av år Uppföljningsperiodens sammanlagda mål för Sibbo kommun uppgick till m²-vy bostäder. Under avtalsperioden planlades m²-vy bostadsbyggande och målet uppnåddes därigenom med marginal. På det hela taget har Sibbo för närvarande en detaljplanerad tomtreserv för bostadsproduktion som utgör uppskattningsvis över m²-vy. Den lagakraftvunna planreserven för bostadsbyggande gör det möjligt att bygga över bostäder. Kommunens bostadstomter som är till salu presenteras på k m Asemakaavoitettu asuinkerrosala Detaljplanerad våningsyta för bostäder Sipoon kaavoituskatsaus Sibbos planläggningsöversikt

8 Kaavajärjestelmä Plansystemet Alueidenkäytön suunnittelujärjestelmästä säädetään vuoden 2000 alussa voimaan tulleessa maankäyttö- ja rakennuslaissa (MRL). Suomessa on ns. hierarkkinen kaavajärjestelmä, jossa periaatteena on, että laaja-alaisempi ja yleispiirteisempi kaava tai muu suunnitelma ohjaa yksityiskohtaisempaa kaavoitusta. Esitystapa muuttuu sitä tarkemmaksi mitä pienempää aluetta kaava koskee. Maankäyttö- ja rakennuslaissa on säädetty kaavoista, joilla alueidenkäyttöä voidaan suunnitella sekä niiden sisältövaatimuksista. Maankäyttö- ja rakennuslain tarkoittamia kaavoja ovat maakuntakaava sekä kuntatasolla yleiskaava, osayleiskaava ja asemakaava. Valtakunnalliset alueidenkäyttö-tavoitteet Valtioneuvoston hyväksymät valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) ovat osa lainmukaista alueidenkäytön ohjausjärjestelmää. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden ensisijaisena tarkoituksena on varmistaa valtakunnallisesti merkittävien asioiden huomioon ottaminen maakuntien ja kuntien kaavoituksessa sekä valtion viranomaisten toiminnassa. Kaikilla kaavatasoilla on huomioitava valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet siten, että edistetään niiden toteutumista. Pääsääntöisesti tavoitteet kuitenkin välittyvät kuntien kaavoitukseen maakuntakaavan ohjausvaikutuksen välityksellä. Tarkistetut valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet tulivat voimaan valtioneuvoston päätöksellä. Ympäristöministeriö valmistelee parhaillaan niiden uudistamista, ja tarkoituksena on, että valtioneuvosto voisi päättää uudistetuista tavoitteista loppuvuodesta Maakuntakaava Maakuntakaava on yleispiirteinen suunnitelma alueiden käytöstä maakunnassa. Siinä esitetään alueiden käytön periaatteet ja tarpeelliset alueet maakunnan kehittämisen kannalta. Maakuntakaava on ohjeena yleis- ja asemakaavojen laadinnassa. Se myös välittää valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet kuntakaavoitukseen ja sovittaa ne yhteen maakunnallisten ja paikallisten tavoitteiden kanssa. Maakuntakaavan laatii ja hyväksyy maakunnan liitto. Kaavan vahvistamisesta päättää ympäristöministeriö. Sipoota koskevan maakuntakaavan laatimisesta vastaa Uudenmaan liitto. Markanvändnings- och bygglagen (MBL), som trädde i kraft i början av år 2000, reglerar systemet för planeringen av markanvändningen. I Finland har vi ett hierarkiskt planläggningssystem som innebär att en mer allmän plan som täcker ett större område styr den mer detaljerade planläggningen. Presentationen blir mer exakt ju mindre område planen omfattar. I markanvändnings- och byggnadslagen bestäms om vilka planer en kommun kan utarbeta för att styra områdesanvändningen och om kravet på innehåll i planerna. De planer som avses i markanvändningsoch bygglagen är landskapsplan samt på det kommunala planet generalplan, delgeneralplan och detaljplan. De riksomfattande målen för områdesanvändningen De av statsrådet godkända riksomfattande målen för områdesanvändningen (RMO) är en del av det lagstadgade styrsystemet för områdesanvändningen. Det primära syftet med de riksomfattande målen för områdesanvändningen är att säkerställa att frågor av riksomfattande betydelse beaktas vid planläggningen i landskapen och kommunerna samt i de statliga myndigheternas verksamhet. De riksomfattande målen för områdesanvändningen ska beaktas på samtliga planläggningsnivåer så att verkställandet av dem främjas. I regel förmedlas dock målen till planläggningen i kommunerna genom styreffekten i landskapsplanen. De reviderade riksomfattande målen för områdesanvändningen trädde i kraft på beslut av statsrådet. Miljöministeriet bereder just nu en ny revidering av de riksomfattande målen för områdesanvändningen och avsikten är att statsrådet ska kunna fatta beslut om de reviderade målen i slutet av Landskapsplan Landskapsplanen är en plan i stora drag för användningen av områdena i landskapet. I landskapsplanen presenteras principerna för områdesanvändningen och områden som är nödvändiga för utvecklandet av landskapet. Landskapsplanen styr utarbetandet av general- och detaljplaner. Den förmedlar också de riksomfattande målen för områdesanvändningen till planläggningen i kommunerna och kopplar dem till de kommunala och lokala målen. Landskapsförbundet utarbetar och godkänner landskapsplanen. Om fastställandet av landskapsplaner beslutar miljöministeriet. Nylands förbund ansvarar för utarbetandet av den landskapsplan som gäller Sibbo. 8 Sipoon kaavoituskatsaus Sibbos planläggningsöversikt 2017

9 Yleiskaava Yleiskaava laaditaan koko kunnan alueelle tai osalle kunnan aluetta (osayleiskaava). Myös sektorikohtaisia osayleiskaavoja voidaan laatia, esimerkiksi virkistysalue- tai liikenneosayleiskaava. Yleiskaavassa määritellään kunnan maankäytön päälinjat ja kuntarakenne. Yleiskaavan tarkoituksena on kunnan tai osa-alueen yhdyskuntarakenteen ja maankäytön yleispiirteinen ohjaaminen ja toimintojen yhteensovittaminen. Siinä esitetään tavoitellun kehityksen periaatteet ja osoitetaan alueiden pääkäyttötarkoitus, esim. asumiseen, virkistykseen tai työpaikka- ja liikennealueiksi. Yleiskaava ohjaa asemakaavoitusta sekä muuta suunnittelua ja rakentamista. Yleiskaavan laatii ja hyväksyy kunta. Asemakaava Asemakaava on yksityiskohtaisin kaavamuoto, joka luo edellytykset rakentamiselle. Asemakaavoja laaditaan taajama- tai muille alueille, joille on suunnitteilla tiiviimpää rakentamista. Asemakaavassa määritellään yksityiskohtaisesti alueidenkäytön järjestäminen, kehittäminen ja rakentamistapa. Siinä suunnitellaan mm. alueiden käyttötarkoitus, rakennusoikeus, rakennusten koko ja sijoittelu sekä pysäköintijärjestelyt. Asemakaavalla on rakentamista välittömästi ohjaava vaikutus. Asemakaavan laatii ja hyväksyy kunta. Ranta-asemakaava Asemakaavasta, jonka tarkoituksena on järjestää pääasiassa lomaasutusta ranta-alueelle, käytetään nimitystä ranta-asemakaava. Kaavassa annetaan yksityiskohtaiset määräykset loma-asutuksen ja alueen muun käytön järjestämisestä ranta-alueella. Ranta-asemakaava on ainoa kaava, jonka maanomistaja voi laatia. Ennen ranta-asemakaavan laatimiseen ryhtymistä on oltava yhteydessä kuntaan (MRL 74 ). Myös kunta voi laatia ranta-asemakaavan. Ranta-asemakaava vastaa muodoltaan asemakaavaa, mutta asemakaavassa kunnalle syntyviä velvoitteita ei ranta-asemakaava suoraan tuota. Ranta-asemakaavan hyväksyy kunta. Generalplan En generalplan utarbetas för hela kommunen eller för en del av kommunen (delgeneralplan). Även sektorbestämda delgeneralplaner kan utarbetas, t.ex. delgeneralplaner för rekreationsområden eller trafikarrangemang. I generalplaner fastställs huvudlinjerna för markanvändningen i kommunen och kommunstrukturen. Generalplanerna syftar till att i stora drag styra samhällsstrukturen och markanvändningen i kommunen eller en del av den, och att sammanjämka verksamheterna. I dessa planer lägger man fram principerna för den eftersträvade utvecklingen och anvisar det huvudsakliga syftet med områdena, t.ex. för boende, rekreation eller arbetsplats- och trafikområden. Generalplanerna styr detaljplanläggningen och övrigt planering samt byggandet. Kommunen utarbetar och godkänner generalplaner. Detaljplan En detaljplan är den mest detaljerade planformen som skapar förutsättningar för byggandet. Detaljplaner utarbetas för tätorter och andra områden för vilka man planerar komprimerat byggande. I detaljplaner fastställs i detalj hur områdena ska användas, utvecklas och bebyggas. De omfattar bl.a. områdenas användningssyfte, byggrätt, byggnadernas storlek och placering samt parkeringsarrangemang. Detaljplanerna har en direkt styrande effekt på byggandet. Kommunen utarbetar och godkänner detaljplaner. Stranddetaljplan En detaljplan som i första hand behandlar fritidsboende i ett strandområde kallas stranddetaljplan. I en stranddetaljplan ges detaljerade bestämmelser om hur fritidsboende och annan områdesanvändning ska samordnas i området. Stranddetaljplaner är den enda formen av planläggning som markägare kan låta utarbeta. Innan arbetet med att utarbeta en stranddetaljplan inleds ska markägaren vara i kontakt med kommunen (MBL 74 ). Även kommuner kan utarbeta stranddetaljplaner. Stranddetaljplaner motsvarar detaljplaner till formen, men stranddetaljplaner medför inga direkta skyldigheter för kommunen på samma sätt som detaljplaner. Kommunen godkänner stranddetaljplaner. Sipoon kaavoituskatsaus Sibbos planläggningsöversikt

10 Kaavoituksen kulku ja vaikuttaminen Planläggningens gång och påverkan Kaavoitus on monivaiheinen ja pitkä prosessi aina kaavan vireille tulosta kaavan hyväksymiseen. Erilaisten kaavahankkeiden luonne ja niiden merkittävyys vaikuttavat kaavaprosessiin ja sen pituuteen. Kaavaprosessi kaavoituksen vireille tulemisesta ja osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtäville asettamisesta aina asemakaavan lainvoimaisuuskuulutukseen kestää pienissä asemakaavoissa yleensä noin 6-12 kuukautta. Suurin osa pienten kaavojen kokonaiskestosta kuluu eriasteisiin hallinnollisiin käsittelyihin ja nähtävillä oloihin sekä lainvoimaisuuden odotteluun. Suuritöisten kaavojen kaavoitusprosessi kestää laajemmasta vuorovaikutus-, lausuntomenettelystä ja laajemmista taustaselvittelyistä johtuen kauemmin. Kaavoitusta ohjaavan maankäyttö- ja rakennuslain mukaan kunnan tulee tiedottaa osallisille kaavatyön vaiheista sekä järjestää osallisille mahdollisuus osallistua kaavatyön valmisteluun. Laki asettaa näin vähimmäistason vuorovaikutuksen järjestämiselle kaavatyön aikana. Usein kuitenkin on tarpeen toteuttaa laajempaa vuorovaikusta ja yhteistyötä osallisten kanssa kaavatyön merkittävyydestä johtuen. Erilaisten toimijoiden kanssa tapahtuvan vuorovaikutuksen, yhteistyön ja kumppanuuden kautta kaavahankkeisiin saadaan mukaan monipuolista asiantuntemusta ja tietoa. Aloitusvaihe Kaavoitus alkaa kunnan aloitteesta tai maanomistajan hakemuksesta kaavan laatimiseksi tai muuttamiseksi. Kaavoituksen aluksi laaditaan osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS), jossa kerrotaan kaavoituksen päätavoitteet, suunnittelun eteneminen, osallistumismahdollisuudet ja alustava aikataulu. Lisäksi OAS:ssa kuvataan kaavatyön yhteydessä laadittavat selvitykset ja vaikutusten arvioinnit. OAS asetetaan julkisesti nähtäville kunnan verkkosivuille ( tai ) sekä Kuntalaan ja Etelä-Sipoon kaavojen osalta myös Söderkullan kirjastoon. Osallisilla on mahdollisuus kertoa mielipiteensä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta kaavan laatijalle, ja suunnitelmaa voidaan täydentää saadun palautteen pohjalta kaavatyön aikana. Aloitusvaiheessa kaavan vireilletulosta ilmoitetaan kuulutuksella kunnan internet-sivuilla ja Kuntalan ilmoitustaululla sekä paikallisissa sanomalehdissä (Sipoon Sanomat ja Östnyland). Laajoissa ja merkittävissä kaavahankkeissa osallisten näkökulmia pyritään selvittämään jo kaavatyön aloitusvaiheessa esimerkiksi työpajan tai kyselyn avulla. Valmisteluvaihe Valmisteluvaiheessa tehdään pääosa varsinaisesta suunnittelutyöstä. Suunnittelua varten kerätään erilaista lähtötietoa suunnittelualueesta, tehdään tarvittavia selvityksiä, arvioidaan suunnitelman vaikutuksia, käydään neuvotteluita eri tahojen kanssa ja pohditaan eri vaihtoehtoja. Planläggning är en lång process med många faser från anhängiggörande till godkännande. Olika planprojekts karaktär och betydelse inverkar på planprocessen och hur lång den blir. Planprocessen från planläggningens anhängiggörande och framläggningen av programmet för deltagande och bedömning till kungörelsen om att en detaljplan har vunnit laga kraft tar i allmänhet ca 6 12 månader i anspråk för små detaljplaner. Största delen av den totala tiden går till administrativa behandlingar på olika nivåer, offentliga framläggningar och väntan på att planen ska vinna laga kraft. Vid planer som kräver mycket arbete kan planläggningsprocessen pågå ännu längre på grund av att förfarandet för växelverkan och utlåtanden liksom bakgrundsutredningarna är mer omfattande. I enlighet med markanvändnings- och bygglagen, som styr planläggningen, ska kommunen informera intressenterna om faserna i planarbetet samt anordna möjlighet att medverka i beredningen av planarbetet. Lagen ställer alltså krav på minimiarrangemangen för växelverkan under planarbetets gång. Om planarbetet är av stor betydelse är det dock ofta nödvändigt att idka växelverkan och samarbete med intressenterna i ännu större utsträckning. I och med växelverkan, samarbetet och partnerskapet som idkas med olika aktörer tillförs planprojekten mångsidig sakkunskap och information. Startskedet Planläggningen startar på kommunens initiativ eller på markägarens ansökan om att utarbeta eller ändra en plan. Först sammanställs ett program för deltagande och bedömning (PDB). Detta dokument redogör för de huvudsakliga målsättningarna, hur planeringen fortskrider, vilka möjligheter det finns att påverka och den preliminära tidtabellen. Därtill beskriver PDB vilka utredningar och konsekvensbedömningar som ska göras inom ramen för planarbetet. PDB läggs fram offentligt på kommunens webbplats ( eller ) samt på Sockengården och beträffande planer i Södra Sibbo även på Söderkulla bibliotek. Intressenterna kan lämna in åsikter om programmet för deltagande och bedömning till den som utarbetar planen och planen kan kompletteras utgående från den erhållna responsen under planarbetets gång. I startskedet kungör kommunen att en plan har aktualiserats på kommunens webbplats, på Sockengårdens anslagstavla samt i de lokala dagstidningarna (Östnyland och Sipoon Sanomat). I omfattande och betydande planprojekt strävar man efter att utreda intressenternas synvinklar redan i startskedet, t.ex. med hjälp av workshopar eller enkäter. Beredningsskedet I beredningsskedet görs merparten av det egentliga planeringsarbetet. För planeringen samlas olika slags utgångsinformation om planeringsområdet, görs nödvändiga utredningar, bedöms konsekvenserna av planen, förs förhandlingar med olika instanser och vägs olika alternativa lösningar. 10 Sipoon kaavoituskatsaus Sibbos planläggningsöversikt 2017

11 Valmisteluvaiheessa valmistellaan kaavaluonnos tai vaihtoehtoisia luonnoksia. Kaavan valmisteluaineisto, joka käsittää useimmiten kaavaluonnoksen tai -luonnokset, asetetaan maankäyttöjaoston päätöksellä nähtäville mielipiteiden kuulemista varten. Kaavaluonnosta ei kuitenkaan aina ole tarpeen laatia, kuten esimerkiksi silloin, jos kaavaratkaisulle ei ole vaihtoehtoja, joita pitäisi tutkia ja arvioida. Valmisteluaineisto nähtävillä olosta ilmoitetaan kuulutuksella kunnan internet-sivuilla ja Kuntalan ilmoitustaululla sekä paikallisissa sanomalehdissä (Sipoon Sanomat ja Östnyland). Mielipiteen voi antaa joko suullisesti tai kirjallisesti kaavan suunnittelijalle, mutta dokumentoinnin helpottamiseksi jälkimmäinen tapa on suositeltava. Viranomaisilta ja tarvittavilta muilta tahoilta (esim. yhdistyksiltä) pyydetään valmisteluaineistosta lausunnot. Jos kaava on suuri ja kiinnostusta herättävä, valmisteluvaiheessa järjestetään yksi tai useampi tiedotus- ja keskustelutilaisuus. Näistä tilaisuuksista ilmoitetaan kuulutuksessa samalla, kun tiedotetaan valmisteluaineiston nähtävillä olosta. Kaavan valmisteluvaihe on osallistumisen kannalta keskeisin suunnitteluvaihe, sillä suunnitelmat eivät ole lopulliseen muotoonsa hiottuja ja muutosten tekeminen on näin helpompaa kuin myöhemmissä vaiheissa. Ehdotusvaihe Ehdotusvaiheessa kaavaluonnos jalostetaan saadun palautteen pohjalta kaavaehdotukseksi. Kaavaehdotus käsitellään maankäyttöjaostossa, joka lähettää kaavaehdotuksen kunnanhallituksen käsittelyyn. Kaavaehdotus asetetaan kunnanhallituksen päätöksellä virallisesti nähtäville vähintään 30 päivän ajaksi (vaikutuksiltaan vähäinen asemakaavamuutosehdotus vähintään 14 päivän ajaksi). Merkitykseltään vähäiset kaavat asetetaan nähtäville maankäyttöjaoston päätöksellä. Nähtävillä olosta ilmoitetaan kuulutuksella kunnan internet-sivuilla ja Kuntalan ilmoitustaululla sekä paikallisissa sanomalehdissä (Sipoon Sanomat ja Östnyland). Kaavaehdotuksesta pyydetään lausuntoja tarvittaessa viranomaisilta ja tahoilta, joiden toimialaa kaavassa käsitellään. Osalliset voivat nähtävilläolon aikana jättää kaavaehdotuksesta kirjallisia muistutuksia kunnanhallitukselle. Hyväksymisvaihe Kaavoittaja käy läpi kaavaehdotuksesta annetut lausunnot ja muistutukset sekä antaa niihin perustellut vastineet. Saatujen lausuntojen ja muistutuksien perusteella kaavaehdotusta voidaan vielä tarkistaa ennen varsinaisia hyväksymiskäsittelyjä. Mikäli kaavaehdotusta muutetaan olennaisesti, se asetetaan uudelleen nähtäville korjattuna kaavaehdotuksena. Yleiskaavat ja merkittävät asemakaavat hyväksyy valtuusto maankäyttöjaoston ja kunnanhallituksen esityksestä. Ei merkittävät asemakaavat hyväksyy kunnanhallitus. Hyväksymisen jälkeen alkaa valitusaika, jolloin päätöksestä voi valittaa Helsingin hallintooikeuteen ja edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Valitusajan umpeuduttua kaavan voimaantulosta kuulutetaan, mikäli valituksia ei ole jätetty. Kaava tulee voimaan, kun siitä ilmoitetaan kuulutuksella kunnan internet-sivuilla ja Kuntalan ilmoitustaululla. I beredningsskedet utarbetas ett eller flera alternativa planutkast. Beredningsmaterialet, vilket oftast omfattar planutkastet eller -utkasten, läggs på markranvändningssektionens beslut fram offentligt för kommentering. Ett planutkast behöver emellertid inte utarbetas varje gång, till exempel om det inte finns några alternativa lösningar som behöver undersökas och bedömas. Att beredningsmaterialet har lagts fram offentligt kungörs på kommunens webbplats, på Sockengårdens anslagstavla samt i de lokala dagstidningarna (Östnyland och Sipoon Sanomat). Åsikter kan ges antingen muntligt eller skriftligt till planeraren, men med tanke på dokumenteringen är skriftliga åsikter att föredra. Utlåtanden om beredningsmaterialet begärs av myndigheter och övriga aktuella organisationer (t.ex. föreningar). Om planen är omfattande och väcker stort intresse, anordnas under beredningsskedet vanligen ett eller flera informations- och diskussionsmöten. Om dessa möten informeras samtidigt som det offentliga framläggandet av beredningsmaterialet kungörs. När det gäller deltagandet är planens beredningsskede det viktigaste planeringsskedet eftersom planerna ännu inte har tagit sin slutliga form och det därför är lättare att göra ändringar i dem. Förslagsskedet I förslagsskedet förädlas planutkastet till ett planförslag med utgångspunkt i den respons som lämnades in om utkastet. Planförslaget behandlas av markanvändningssektionen, som förelägger det kommunstyrelsen. På kommunstyrelsens beslut hålls planförslaget framlagt offentligt i minst 30 dagar (förslag till detaljplaneändringar som är ringa till sina verkningar i minst 14 dagar). Planer av ringa betydelse kan framläggas på beslut av markanvändningssektionen. Att planförslaget har lagts fram offentligt kungörs på kommunens webbplats, på Sockengårdens anslagstavla samt i de lokala dagstidningarna (Östnyland och Sipoon Sanomat). Utlåtanden om planförslaget begärs vid behov av myndigheter och instanser vars verksamhetsområde behandlas i planen. Under framläggningstiden kan intressenter lämna in skriftliga anmärkningar om planförslaget till kommunstyrelsen. Godkännandeskedet Planläggaren går igenom de utlåtanden och anmärkningar som lämnats in om planförslaget och ger motiverade bemötanden till dem. Utifrån utlåtandena och anmärkningarna kan planförslaget justeras ytterligare före den egentliga behandlingen inför godkännandet. Om väsentliga ändringar görs i planförslaget ska det läggas fram offentligt en gång till som ett korrigerat planförslag. Generalplaner och betydande detaljplaner godkänns av fullmäktige på framställan av markanvändningssektionen och kommunstyrelsen. Kommunstyrelsen godkänner detaljplaner av ringa betydelse. Efter godkännandet börjar en besvärstid när man kan besvära sig över beslutet om godkännande till Helsingfors förvaltningsdomstol och vidare till högsta förvaltningsdomstolen. Om inga besvär anförts träder planen i kraft när besvärstiden har gått ut. Planen träder i kraft när godkännandet av den kungörs på kommunens webbplats och på Sockengårdens anslagstavla. Sipoon kaavoituskatsaus Sibbos planläggningsöversikt

12 Kaavoitusprosessi / Planläggningsprocess Vaikutusmahdollisuus / Möjlighet att påverka Aloitusvaihe / Startskedet Osallistumis- ja arviointisuunnitelman laatiminen Vireilletulosta kuuluttaminen Program för deltagande och bedömning utarbetats Anhängiggörandet av planen kungörs Kaavan laatimisesta tai muuttamisesta voi tehdä aloitteen kunnanhallitukselle. Förslag om att en plan ska utarbetas eller ändras kan lämnas in till kommunstyrelsen. Palautteen antaminen osallistumis- ja arvioin tisuunnitelmasta kaavan laatijalle. Respons på programmet för deltagande och bedömning ges till planens utarbetare. Valmisteluvaihe / Beredningsskedet Selvitysten laatiminen Kaavaluonnoksen/-luonnosten laatiminen Maankäyttöjaoston käsittely Kaavaluonnos/-luonnokset nähtävillä Mielipiteen esittäminen kaavaluonnoksesta. Åsikter om planutkastet kan lämnas in. Utredningar sammanställs Planutkastet/-utkasten utarbetas Behandling i markanvändningssektionen Planutkastet/-utkasten läggs fram Ehdotusvaihe / Förslagsskedet Kaavaehdotuksen laadinta Maankäyttöjaoston ja kunnanhallituksen käsittely (jaosto asettaa nähtäville vaikutuksiltaan vähäiset kaavat) Kaavaehdotus virallisesti nähtävillä Muistutuksen jättäminen kaavaehdotuksesta. Anmärkningar kan lämnas in om planförslaget. Planförslaget utarbetas Behandling i markanvändningssektionen och kommunstyrelsen (sektionen lägger fram planer som har ringa verkningar) Planförslaget läggs fram offentligt Hyväksymisvaihe / Godkännande Maankäyttöjaoston ja kunnanhallituksen käsittely (vaikutuksiltaan vähäiset kaavat hyväksyy jaosto) Valtuusto tai kunnanhallitus (ei merkittävät asemakaavat) hyväksyy kaavan Behandling i markanvändningssektionen och kommun - styrelsen (planer som har ringa verkningar godkänns av sektionen) Fullmäktige eller kommunstyrelsen (detaljplaner som inte är betydande) godkänner planen Valitusmahdollisuus kaavan hyväksymispäätöksestä Helsingin hallinto-oikeuteen. Vaikutuksiltaan vähäisissä asemakaavamuutoksissa valitusoikeus on rajoitettu (MRL 191 ). Möjlighet att besvära sig över beslutet om godkännande till Helsingfors förvaltningsdomstol. Vid ändringar av detaljplaner som är ringa till sina verkningar är besvärsrätten begränsad (MBL 191 ). 12 Sipoon kaavoituskatsaus Sibbos planläggningsöversikt 2017

13 Kaavoituksesta toteutukseen Från planläggning till genomförande Asemakaavoja laaditaan Sipoossa pääasiassa kunnan taajamiin. Kaava luo perustan alueen rakentamiselle. Asemakaavan valmistuttua ja saatua lainvoiman voidaan aluetta lähteä toteuttamaan. Ennen alueen tonttien myyntiä ja talojen rakentamista on alueen kunnallistekniikka eli kadut sekä vesi- ja viemäriverkosto rakennettava. Sipoossa alueen kunnallistekniikan suunnittelua tehdään jo asemakaavoituksen rinnalla, jotta asemakaavassa pystytään huomioimaan kunnallistekniikan tilatarpeet tarvittavilta osin ja toisaalta pystytään valmistautumaan entistä paremmin tuleviin kunnallistekniikan investointitarpeisiin. Varsinaiset katu- ja muut kunnallistekniset suunnitelmat voidaan hyväksyä vasta kun asemakaava on saanut lainvoiman. Kun kunnallistekniset suunnitelmat ovat saaneet lainvoiman, voidaan alueen rakentaminen käynnistää. Asemakaava-alueen tonttien myynti tulee ajankohtaiseksi, kun kunnallistekniikka on rakennettu ja tontit on lohkottu omiksi kiinteistöikseen. Yleensä uuden alueen kadut rakennetaan ennen tonttien myyntiä sorapintaisiksi ja päällystetään sen jälkeen, kun kadun varren tontit ovat rakentuneet. Asemakaavan mukaiset puistot ja virkistysalueet saatetaan toteuttaa vasta, kun alueen muu rakentaminen on jo hyvällä mallilla. Samoin kaavassa mahdollisesti osoitetut julkiset palvelut, kuten päiväkodit ja koulut rakennetaan sitä mukaan, kun tarve niin edellyttää. I Sibbo utarbetas detaljplaner främst för tätorterna. Byggandet i ett område grundar sig alltid på en plan. Genomförandet av ett område kan starta när detaljplanen blivit klar och vunnit laga kraft. Innan tomter börjar säljas och hus byggas i ett område ska kommunaltekniken, dvs. gatorna och vatten- och avloppsnätet anläggas. I Sibbo planeras kommunaltekniken parallellt med detaljplaneringen dels för att man i detaljplanen ska kunna beakta det utrymme som kommunaltekniken behöver, dels för att man ska kunna förbereda sig bättre för de kommande behoven av investeringar i kommunalteknik. De egentliga gatuplanerna och andra planerna för kommunaltekniken kan godkännas först när detaljplanen har vunnit laga kraft. När de kommunaltekniska planerna har vunnit laga kraft kan byggnadsarbetena starta i området. Försäljningen av tomterna i ett detaljplanerat område blir aktuellt först när kommunaltekniken har byggts och tomterna har brutits ut till egna fastigheter. I allmänhet byggs gatorna i ett nytt område som grusvägar innan tomterna börjar säljas. Vägarna beläggs efter att tomterna längs dem har bebyggts. Det händer att parker och rekreationsområden i en detaljplan genomförs först när det övriga byggandet till största delen är klart. Likaså byggs offentliga tjänster som eventuellt anvisats i planen, såsom daghem och skolor, allteftersom behovet kräver. Pähkinälehdon uusia asuinkerrostaloja Hassellundens nya vånignshus Sipoon kaavoituskatsaus Sibbos planläggningsöversikt

14 Tontinmyynti Tomtförsäljningen Myytäville tonteille päätetään yleiset myyntiperiaatteet: kiinteä hinta tai tarjouskilpailu. Joillain alueilla kunta tarjoaa myös mahdollisuuden tontin vuokraamiseen. Tonttimyynnin pääpaino on ollut pitkään Söderkullassa. Taasjärven asuinalueelle on rakentunut runsaasti omakotitaloja ja tonttien kysyntä on ollut vilkasta vuodesta toiseen. Nyt Taasjärven alueen asemakaavat ovat jo suurilta osin rakentuneet. Toinen merkittävä kohde Söderkullassa on Pähkinälehdon alue, jonne rakentuu parhaillaan useita kerrostalokohteita. Alueen suunnittelutyö alkoi vuonna 2008 ja kaava valmistui marraskuussa Alue sai ensimmäiset asukkaansa helmikuussa Alueella on vielä vapaita kerrostalotontteja, jotka odottavat toimijaansa. Pähkinälehdon alue laajenee lähivuosina pohjoiseen ja etelään tarjoten lisää tontteja asumiseen. Pohjoisen laajennusalueen tontinmyynti alkaa keväällä Myös Nikkilässä rakentaminen on vilkastunut. Kartanonrinteeseen Nikkilän pohjoisosaan kaavoitetut omakotitontit rakentuvat parhaillaan, ja suurin osa alueen tonteista on jo varattu. Kartanonrinteessä on tontteja myös yhtiömuotoista rakentamista varten. Nikkilän keskustassa sijaitsevalle uudelle Sipoon Jokilaakson asemakaava-alueelle on kaavoitettu tontteja monipuoliseen asuntorakentamiseen ja kaupallisille palveluille. Jokilaakson ensimmäiset tonttikaupat on jo tehty ja rakennusliikkeet ennakkomarkkinoivat tulevia asuntoja. Tonttien tie suunnittelupöydältä rakennettaviksi kokonaisuuksiksi on pitkä. Asemakaavaa laadittaessa myös kuntalaiset voivat osallistua suunnitteluun osallistumalla asukastilaisuuksiin, vastaamalla nettikyselyihin tai jättämällä mielipiteitä ja muistutuksia. De allmänna försäljningsprinciperna fastställs för de tomter som ska säljas: fast pris eller anbudsförfarande. I vissa områden erbjuder kommunen möjlighet att hyra tomter. Tonvikten i tomtförsäljningen har länge legat på Söderkulla. I Tasträsk bostadsområde har det byggts rikligt med egnahemshus och efterfrågan på tomter har varit livlig år efter år. Nu har detaljplanerna i Tasträskområdet till stora delar redan bebyggts. Ett annat betydande område i Söderkulla är Hassellunden där det just nu byggs flera höghus. Planeringsarbetet startade år 2008 och planen var klar år Området fick sina första invånare i februari I området finns ännu lediga höghustomter som väntar på sina aktörer. Hassellunden kommer att utvidgas norrut och söderut under de närmaste åren med nya tomter för boende. Våren 2017 börjar tomter säljas i det norra utvidgningsområdet. Byggandet har tagit fart även i Nickby. De planlagda tomterna på Herrgårdsbrinken i norra Nickby bebyggs som bäst och största delen av tomterna är redan reserverade. På Herrgårdsbrinken finns det också tomter för byggande i bolagsform. I det nya detaljplaneområdet Sibbo Ådal i Nickby centrum har tomter planlagts för ett mångsidigt bostadsbyggande och kommersiella tjänster. De första tomtaffärerna i Ådalen har genomförts och byggnadsfirmorna har börjat marknadsföra nya bostäder. Tomtens väg från planering till en byggbar helhet är lång. När en detaljplan utarbetas kan också kommuninvånarna delta i planeringen genom att medverka på invånarkvällar, besvara webbenkäter eller lämna in åsikter och anmärkningar. Maapolitiikka Markpolitik Sipoon kunnassa on voimassa valtuuston hyväksymä maapoliittinen ohjelma, jossa valtuusto määrittelee maapoliittiset tavoitteet ja periaatteet. Ohjelman periaatteiden mukaisesti Sipoon kunnassa voidaan käyttää kaikkia maapoliittisia keinoja. Näin ollen kunnalla on myös valmius sekä raakamaan ja yleisten alueiden lunastukseen että etuosto-oikeuden käyttöön yleisen tarpeen niin vaatiessa. Kunta on käyttänyt etuosto-oikeuttaan sekä raakamaan ja asemakaavoitetun maan lunastusta muutamaan otteeseen. Kunnan maapoliittisen ohjelman mukaisesti asemakaavoja laaditaan Sipoossa ensisijaisesti kunnan omistamille maille. Raakamaan (asemakaavoittamattoman maan) hankinnassa käytetään ensisijaisesti vapaaehtoisia kiinteistökauppoja. Maankäyttösopimuksia käytetään jo asemakaavoitetuilla alueilla. Sibbo kommun har ett gällande, av fullmäktige godkänt markpolitiskt program. I programmet fastställer fullmäktige de markpolitiska målen och principerna. I enlighet med principerna i det markpolitiska programmet kan Sibbo kommun använda sig av alla markpolitiska metoder. Det betyder att kommunen också har beredskap dels att lösa in såväl råmark som allmänna områden, dels att utnyttja förköpsrätten om det allmänna behovet så kräver. Kommunen har vid några tillfällen utnyttjat förköpsrätten samt rätten att inlösa råmark och detaljplanerad mark. I enlighet med kommunens markpolitiska program ska detaljplaner utarbetas i Sibbo i första hand för mark som ägs av kommunen. Anskaffningen av råmark (icke-detaljplanerad mark) sker främst genom frivilliga fastighetsaffärer. Markanvändningsavtal tillämpas på redan detaljplanerade områden. 14 Sipoon kaavoituskatsaus Sibbos planläggningsöversikt 2017

15 Seudullinen suunnittelu Maakuntakaava Maakuntakaavassa suunnitellaan yleispiirteisesti alueiden käyttöä maakunnan alueella. Kaavassa ratkaistaan usean kunnan osalta aluerakenteen periaatteellisia kysymyksiä. Maakuntakaavan tarkasteluajanjakso ulottuu vuotta tulevaisuuteen. Kaavan laatii maakunnan liitto ja sen hyväksyy maakuntavaltuusto. Maakuntakaavan vahvistaa ympäristöministeriö. Vaihemaakuntakaavasta on kyse silloin, kun kaavassa käsitellään vain niitä aihealueita, joissa uusille suunnitelmille on tarvetta. Vaihekaava voidaan laatia myös tietylle maakunnan osa-alueelle. Maakuntakaava ohjaa kuntien kaavoitusta sekä viranomaisten muuta alueiden käytön suunnittelua. Maakuntakaavan ylikunnalliset linjaukset tarkentuvat kuntien laatimien yleis- ja asemakaavojen kautta. Maakuntakaavalla ei rajoiteta kuntakaavoituksen ratkaisuja sellaisissa asioissa, joihin ei liity valtakunnallisia, maakunnallisia tai seudullisia tarpeita. Maakuntakaava ei ole voimassa lainvoimaisen yleiskaavan alueella, mutta se on ohjeena silloin, kun yleiskaavaa muutetaan. Sipoon kunta kuuluu Uudenmaan liittoon, joka vastaa Uudellamaalla maakuntakaavan laatimisesta. Östersundomin alueen maakuntakaava Uudenmaan toiseen vaihemaakuntakaavaan sisältyvä Östersundomin alueen kaavaehdotus on lausunnoilla maalis-huhtikuussa Tavoitteena on, että maakuntavaltuusto hyväksyy kaavan vuoden 2017 aikana. Östersundomin alueen maakuntakaavassa uusi idän suunnan merkittävä kasvuvyöhyke kytketään maakunnan aluerakenteeseen. Östersundomin alueen maakuntakaavassa käsitellään kaikki keskeiset alue- ja yhdyskuntarakenteen aihepiirit. Östersundomin alueen maakuntakaavan valmistelussa on kiinnitetty erityistä huomiota Natura-alueisiin sekä liikennejärjestelmään. Kaavaehdotuksesta on laadittu kaksi vaihtoehtoa, jotka eroavat toisistaan metrolinjauksen ja siihen liittyvän maankäytön osalta Vantaan Länsisalmen alueella. Muun kaava-alueen osalta vaihtoehdoissa ei ole eroavaisuuksia. Kaavavaihtoehtojen nimet ovat Pohjoinen ja Suora. Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaava Uudenmaan neljännen vaihemaakuntakaavan valmistelu on käynnissä. Kaavan tavoitteena on tukea kestävää kilpailukykyä ja hyvinvointia Uudellamaalla. Neljäs vaihekaava on aiempia maakuntakaavoja strategisempi. Siinä määritellään suuret yhteiset kehittämislinjat seuraavien teemojen osalta: elinkeinot ja innovaatiotoiminta, logistiikka, tuulivoima, viherrakenne sekä kulttuuriympäristöt. Näiden lisäksi kaavassa tullaan käsittelemään muita ajankohtaisia aiheita kuten Malmin lentokenttää sekä Pääradan uusia asemanseutuja, Tuusulan Ristikytöä ja Hyvinkään Palopuroa. Kaava tulee kattamaan koko maakunnan 26 kunnan alueen, lukuun ottamatta Östersundomin aluetta, jonne laaditaan erillinen kaava. Neljäs vaihekaava on ollut lausunnoilla vuoden 2016 alussa. Kaava pyritään saamaan maakuntavaltuuston käsiteltäväksi ja hyväksyttäväksi vuoden 2017 aikana. Regional planering Landskapsplan I landskapsplanen planeras områdesanvändningen i landskapet i stora drag. Planen avgör de principiella frågorna i en regionstruktur som omfattar flera kommuner. Landskapsplanens granskningsperiod sträcker sig år in i framtiden. Landskapsplanen utarbetas av landskapsförbundet och godkänns av landskapsfullmäktige. Landskapsplanen fastställs av miljöministeriet. Om man i en landskapsplan bara behandlar de ämnesområden som har behov av ny planering handlar det om en etapplandskapsplan. En etapplandskapsplan kan också utarbetas för ett visst delområde av landskapet. Landskapsplanen styr planläggningen i kommunerna och den övriga planeringen av områdesanvändningen som görs av myndigheterna. De kommunöverskridande riktlinjerna i landskapsplanen preciseras i de generalplaner och detaljplaner som utarbetas av kommunen. Landskapsplanen begränsar inte den kommunala planläggningens lösningar i sådana ärenden som inte förknippas med riksomfattande, landskapstäckande eller regionala behov. Landskapsplanen är inte i kraft i ett område som har en lagkraftvunnen generalplan, men den fungerar som vägledning om generalplanen ändras. Sibbo kommun hör till Nylands förbund som ansvarar för utarbetandet av landskapsplanen i Nyland. Landskapsplan för Östersundomområdet Planförslaget för Östersundom, som ingår i etapplandskapsplan 2 för Nyland, var på remiss i mars april Målet är att landskapsfullmäktige ska godkänna planen under år I landskapsplanen för Östersundom kopplas den nya betydande tillväxtzonen österut till landskapets regionstruktur. I landskapsplanen för Östersundom behandlas alla centrala teman inom region- och samhällsstrukturen. Vid beredningen av landskapsplanen för Östersundom har särskild uppmärksamhet fästs vid Naturaområden och trafiksystemet. Två versioner av planförslaget har utarbetats. Versionerna skiljer sig från varandra beträffande metrolinjen och den relaterade markanvändningen i Västersundom i Vanda. När det gäller det övriga planområdet är de alternativa planförslagen likadana. Planalternativen har fått namnen Norra alternativet och Direkta alternativet. Etapplandskapsplan 4 för Nyland Beredningen av etapplandskapsplan 4 för Nyland pågår. Målet för etapplandskapsplan 4 är ett konkurrenskraftigt och välmående Nyland. Etapplandskapsplan 4 är mer strategisk än de föregående planerna. I planen fastställs gemensamma riktlinjer för utvecklingen av följande temaområden: näringar och innovationsverksamhet, logistik vindkraft, grönstruktur samt kulturmiljöer. Utöver dessa behandlas i planen även andra aktuella frågor såsom Malms flygplats, stambanans nya stationsområden samt Ristikytö i Tusby och Palopuro i Hyvinge. Planen omfattar hela landskapet med 26 kommuner med undantag av Östersundomområdet. För Östersundomområdet utarbetas för närvarande en egen plan. Planen var på remiss i början av år Målet är att landskapsplanen ska behandlas och godkännas av landskapsfullmäktige under år Sipoon kaavoituskatsaus Sibbos planläggningsöversikt

16 Uusimaa-kaava 2050 Uusimaa-kaavan 2050 valmistelu on käynnistynyt Uudenmaan liitossa vuonna Aiempaa strategisemmassa ja joustavammassa kaavassa tarkastellaan koko Uudenmaan alueen maankäytön kysymyksiä. Uudessa maakuntakaavassa on tarkoitus tunnistaa aiempaa paremmin valtakunnalliset ja seudulliset haasteet sekä ratkaista niitä kaavoituksellisin keinoin. Nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä on nähty tarve nykyistä strategisemmalle maakuntakaavalle. Näin kuntakaavoille jää enemmän joustovaraa tarkentaa suunnittelua edelleen paikallisiin olosuhteisiin sopivaksi. Kaavakokonaisuus muodostuu strategisesta, alueen suuret linjat sisältävästä pitkän aikavälin rakennekaavasta, ja sitä tarkentavasta, seuduittain räätälöitävistä toteutuskaavoista. Valmisteltavan kaavan on tarkoitus vastata osaltaan myös aluehallintouudistuksen tarpeisiin. Tavoitteena on, että maakuntavaltuusto voisi hyväksyä kaavan vuoden 2018 lopussa. Lisätietoja maakuntakaavoituksesta (Uudenmaan liitto): Helsingin seudun yhteinen maankäytön suunnitelma - MAL-ohjelman aiesopimus ja MASU MAL-ohjelman aiesopimus Maankäytön, liikenteen ja asumisen aiesopimukset (MAL) ovat sopimuksia, jotka valtio solmii suurimpien kaupunkiseutujen kanssa. Aiesopimuksilla tuetaan kaupunkiseudun kuntien sekä kuntien ja valtion yhteistyötä yhdyskuntarakenteen ohjauksessa sekä maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittamisessa. Tavoitteena on parantaa kaupunkiseutujen toimivuutta ja kilpailukykyä sekä kuntien tasapuolista kehittämistä. Sopimuksissa määritetään esimerkiksi tavoitteet lähivuosien maankäytön kehittämiselle ja asuntotuotannolle sekä liikenneverkon keskeiset kehittämishankkeet. Valtion puolesta sopijaosapuolina ovat ympäristöministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA, Liikennevirasto sekä Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Helsingin seudun kuntien sekä valtion välisessä MAL-sopimuksessa vuosille on sovittu, että seudulla jatketaan maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteissuunnittelua edellisten suunnitelmien pohjalta. Seudulla toteutettavan MAL suunnittelukierroksen tavoitteena on päivittää, syventää sekä konkretisoida olemassa olevia suunnitelmia siten, että niiden toteuttamisella voidaan vastata asetettuihin tavoitteisiin. MAL suunnitelma tulee olemaan maankäytön, asumisen ja liikenteen asiantuntijoiden yhteistyön sekä mittavan vuorovaikutuksen tuottama näkemys siitä, miten seutua tulisi toimintaympäristön asettamissa raameissa kehittää mahdollisimman suuren yhteisen edun saavuttamiseksi ja haitallisten vaikutusten minimoimiseksi. Nylandsplanen 2050 Nylands förbund startade beredningen av Nylandsplanen 2050 år I planen, som är mer strategisk och flexibel än tidigare, granskas frågor om markanvändningen i hela Nyland. Avsikten är att den nya landskapsplanen ska identifiera de rikstäckande och regionala utmaningarna bättre än tidigare och att svara på dessa utmaningar med hjälp av planläggningslösningar. På grund av den snabbt föränderliga omvärlden har man ansett att det finns ett behov av en landskapsplan som är av en mer strategisk karaktär än hittills. Den skulle ge den kommunala planläggningen mer spelrum att precisera planeringen med anpassning till de lokala förhållandena. Planhelheten består av en strategi, en byggnadsplan på lång sikt innehållande de stora linjerna för området och preciserande genomförandeplaner som skräddarsys regionvist. Det är tänkt att Nylandsplanen också ska svara på de behov som ställs vid reformen av regionförvaltningen. Målet är att landskapsfullmäktige ska godkänna planen i slutet av år Mer information om landskapsplaneringen (Nylands förbund): Helsingforsregionens gemensamma markanvändningsplan MBT-intentionsavtalet och MASU MBT-intentionsavtalet Intentionsavtalet om markanvändning, boende och trafik (MBT) är ett avtal som staten ingår med de största stadsregionerna. Genom intentionsavtalen stöder man samarbetet mellan statsregionens kommuner och mellan kommunerna och staten i styrningen av samhällsstrukturen och i samordnandet av markanvändning, boende och trafik. Målet är att förbättra stadsregionernas funktionalitet och konkurrenskraft samt en jämlik utveckling i kommunerna. I avtalen fastställs till exempel målen för utvecklingen av markanvändningen och bostadsproduktionen under de närmaste åren samt de centrala projekten för utvecklingen av trafiknätet. Avtalsparter som företräder staten är miljöministeriet, kommunikationsministeriet, Finansierings- och utvecklingscentralen för boendet ARA, Trafikverket samt Närings-, trafik- och miljöcentralen. I MBT-intentionsavtalet för åren mellan Helsingforsnejdens kommuner och staten har man kommit överens om att fortsätta den gemensamma planeringen av markanvändning, boende och trafik på basen av de tidigare planerna. Syftet med planeringsperioden MBT 2019 som genomförs i regionen är att uppdatera, fördjupa och konkretisera de existerande planerna så, att de svarar mot ställda mål när de genomförs. MBT planen blir ett resultat av samarbetet mellan experterna i markanvändning, boende och trafik samt en omfattande växelverkan som resulterar i en vision om hur regionen inom ramen för verksamhetsmiljön ska utvecklas för att uppnå möjligast stor ömsesidig nytta och minimera skadliga konsekvenser. 16 Sipoon kaavoituskatsaus Sibbos planläggningsöversikt 2017

17 MASU 2050 MASU 2050 Helsingin seudun maankäyttösuunnitelma 2050 (MASU 2050) perustuu kuntien ja valtion yhteisesti sopimaan maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimukseen MASU 2050 on rakennettu tiiviissä yhteistyössä seudun kuntien, Uudenmaan liiton ja HSL:n kanssa. Työssä on hyödynnetty sekä edellä mainittujen tahojen, että HSY:n tietoaineistoja. Helsingforsregionens markanvändningsplan 2050 (MASU 2050) grundar sig på intentionsavtalet mellan kommunerna och staten om markanvändning, boende och trafik MASU 2050 har utarbetats i nära samarbete med kommunerna i regionen, Nylands förbund och HRT. I arbetet har man utnyttjat såväl ovan nämnda parters som HRM:s material. MASU 2050 luo yleispiirteisen käsityksen maankäytön sijoittumisesta koko seudun näkökulmasta. Suunnitelma on luonteeltaan strateginen osoittaen seudun maankäytön kehittämisen vyöhykkeet. Läpileikkaavana valintana suunnitelmassa on nykyisen rakenteen täydentäminen ja kehittäminen. MASU 2050 skapar en översiktlig uppfattning om förläggningen av markanvändningen ur hela regionens synvinkel. Planen är av strategisk natur och den anvisar zonerna i regionen där markanvändningen ska utvecklas. Att komplettera och utveckla den befintliga strukturen är det genomgående temat i planen. Lisätietoja: ja Mer information: och Sipoon kaavoituskatsaus Sibbos planläggningsöversikt

18 Paikkatietojärjestelmän kehittäminen jatkuu Paikkatietojärjestelmän ja aineistojen kehittäminen sekä kunnan sisäiseen että julkiseen käyttöön on jatkuvaa työtä. Tänä vuonna kuntalaisille näkyvän selainpohjaisen paikkatietopalvelun järjestelmä vaihdettiin ArcGIS Online-palveluun. Tämä näkyy käyttäjille uudenlaisena ulkoasuna, toiminnot sen sijaan on pyritty toteuttamaan hyvin samaan tapaan kuin aiemmin. Joku saattaa myös huomata palvelun nimen vaihtuneen: Sipoon paikkatietopalvelun sijaan puhumme nyt Kaavoituksen paikkatietopalvelusta. Palvelu löytyy osoitteesta Kaavayhdistelmä Kaavoituksen paikkatietopalvelusta löytyy asema- ja yleiskaavahakemistot sekä asemakaavayhdistelmä. Kaavayhdistelmä on ajantasainen kooste Sipoon kunnassa voimassa olevista asemakaavoista. Asemakaavayhdistelmä on viitteellinen, eikä sitä tule käyttää suunnittelun pohjana. Tarvittaessa voit helposti tilata virallisen asemakaavaotteen osoitteessa Jatkossa tavoitteena on julkaista myös yhdistelmä voimassa olevista osayleiskaavoista. Kaavahakemistot Asemakaavojen ja yleiskaavojen kaavahakemistot ovat paikkatietoaineistoja, jotka sisältävät voimassa olevien kaavojen aluerajaukset ja kaavojen perustiedot, kuten kaavatunnukset, nimet ja hyväksymispäivät sekä linkin alkuperäiseen kaavaan pdf-tiedostona. Kaavahakemistot täydentävät kaavayhdistelmän tietoja: sen avulla saat esimerkiksi selvitettyä, mikä kaava tontillasi on voimassa. Hakemistokartalta löytyvän linkin kautta saa auki kaavakartan, josta löytyy kaavamääräykset. Kaavoituskatsaus paikkatietoaineistona Kaavoituskatsauksen koostamisen yhteydessä rakennetaan ja ylläpidetään paikkatietoaineisto, joka sisältää kaikki kaavoituskatsauksen kaavoituskohteet ja niiden tiedot. Näitä kohteita voi myös tarkastella Sipoon paikkatietopalvelussa. Kaavoituksen paikkatietopalvelun löydät osoitteesta: Utvecklingen av det geografiska informationssystemet fortsätter Vi utvecklar ständigt det geografiska informationssystemet och datamaterialen för både kommuninternt och offentligt bruk. I år har vi bytt ut den webbläsarbaserade geoinformationstjänsten för kommuninvånare till en ArcGIS Online-tjänst. Gränssnittet har nu en ny utformning men funktionerna påminner i hög utsträckning om de tidigare. Kanske märker någon att tjänsten fått ett nytt namn: I stället för Sibbo kommuns geoinformationstjänst talar vi härefter om Planläggningens geodatatjänst Tjänsten finns på Plansammanställning Planläggningens geodatatjänst innehåller register över detaljplaner och generalplaner samt en detaljplanesammanställning. Plansammanställningen är ett aktuellt sammandrag av de gällande detaljplanerna i Sibbo kommun. Detaljplanesammanställningen är riktgivande och bör inte användas som underlag för planeringen. Officiella utdrag ur detaljplanerna kan beställas behändigt på I fortsättningen planerar kommunen att även publicera en sammanställning av gällande delgeneralplaner. Planregister Planregistren över detaljplaner och generalplaner är geodatamaterial som visar gällande planers gränser och basuppgifter, såsom plankoder, namn och datum för godkännande samt en länk till den ursprungliga planen som en pdf-fil. Planregistren kompletterar uppgifterna i plansammanställningen: med hjälp av dem kan du till exempel kontrollera vilken plan som gäller på din tomt. Via en länk från registerkartan kan du öppna en karta som visar planbestämmelserna. Planläggningsöversikt som geodata I samband med utarbetandet av planläggningsöversikten bygger vi upp och underhåller geodatamaterial som innehåller alla planläggningsobjekt och uppgifter om dem. Dessa objekt kan också granskas i Planläggningens geodatatjänst. Planläggningens geodatatjänst finns på: 18 Sipoon kaavoituskatsaus Sibbos planläggningsöversikt 2017

19 Kaavoituksen paikkatietopalvelu on internet-karttapalvelu, jossa julkaistaan kunnan omia kartta-aineistoja, kuten ajantasainen asemakaavayhdistelmä, kaavahakemistot sekä rakennuskieltoalueet. Planläggningens geodatatjänst är en karttjänst på internet. I tjänsten publiceras kommunens eget kartmaterial, såsom den aktuella sammanställningen av detaljplaner, planregister och områden som belagts med byggförbud. Sipoon kaavoituskatsaus Sibbos planläggningsöversikt

20 Kulttuurisuunnittelu Nikkilässä jatkuu Kulttuuripalvelut ja Kehitys- ja kaavoituskeskus ovat hallintorajoja ylittävässä yhteistyöprojektissaan ottaneet tavoitteekseen edistää Nikkilän vetovoimaisuutta ja asukkaiden hyvinvointia taiteen, kulttuurin ja aluekehittämisen keinoin. Yhteistyö perustuu kulttuurisuunnittelun menetelmään (cultural planning), jolla tarkoitetaan kulttuurilähtöistä ja vuorovaikutteista suunnittelua. Kulttuurisuunnittelun myötä Nikkilään on muun muassa laadittu Nikkilän taideohjelma vuonna 2015, ja siihen liittyviä toimenpiteitä ovat muun muassa vuonna 2016 toteutettu Sipoon Jokilaakson taidekilpailu sekä parhaillaan käynnissä oleva Mera Konst yhteistyöprojekti. Myös vuonna 2016 valmistunut Nikkilän kehityskuvatyö sekä Muistojen Nikkilä projekti kytkeytyvät Nikkilän kulttuurisuunnitteluun. Sipoo on aktiivisesti mukana kulttuurisuunnittelun tutkimus- ja kehitystyössä. Suomen ensimmäinen kulttuurisuunnittelun käsikirja Kulttuurisuunnittelu, kaupunkikehittämisen uusi näkökulma julkaistaan syksyllä 2017, ja Nikkilän kulttuurikartoitus on mukana kirjassa yhtenä esimerkkinä kulttuurisuunnittelun soveltamisesta taajaman kehittämisessä. Kirjan julkistusseminaari järjestetään Nikkilässä lokakuussa Nikkilän taideohjelma Nikkilän alueelle valmistui taideohjelma vuonna Taideohjelma on ehdotus toimenpiteistä ja ohjeista, joilla Nikkilään toteutetaan tulevaisuudessa taidetta osana taajaman kehittämistä. Taideohjelman laatimisen on rahoittanut Ympäristötaiteen säätiö, ja sen on laatinut taideasiantuntija, kuvanveistäjä Marjukka Korhonen yhteistyössä Sipoon kunnan eri yksiköiden ja asukkaiden kanssa. Taideohjelma on erityisesti suunnitteluväline. Se sisältää ehdotuksia siitä, miten taidehankintoja toteutetaan sekä kunnan omissa että yksityisten rakennuttajien rakennushankkeissa. Ohjelman avulla halutaan myös madaltaa asukkaiden kynnystä osallistua luovaan toimintaan, joka lisää oman asuinalueen viihtyisyyttä. Lisätietoa Nikkilän taideohjelman blogissa osoitteessa nikkilantaideohjelma.com. Jokilaakson taidekilpailu Keväällä 2016 käynnistyi kutsukilpailu vesiaiheisen taideteoksen ideoimiseksi Nikkilän Jokilaaksossa sijaitsevan pumpputalon läheisyyteen. Kilpailuehdotukset, joita pyydettiin kolmelta taiteilijalta, olivat nähtävillä ja yleisön arvioitavana Sipoon kirjastolla ja verkossa osoitteessa nikkilantaideohjelma.com. Kulturplaneringen i Nickby fortsätter Kulturplaneringen i Nickby är ett tvärsektoriellt samarbetsprojekt mellan Kulturtjänsterna och Utvecklings- och planläggningscentralen som syftar till att öka Nickbys dragningskraft och främja invånarnas välbefinnande genom konst, kultur och regionutveckling. Samarbetet grundar sig på metoden Cultural planning som avser planering som har sin utgångspunkt i kulturen och som bygger på växelverkan. Inom ramen för kulturplaneringen utarbetades bland annat ett konstprogram för Nickby år 2015, och i anslutning till programmet genomfördes till exempel Ådalens konsttävling år Just nu pågår samarbetsprojektet Mera Konst!. Utvecklingsbilden för Nickby, som blev klar år 2016, och projektet Minnenas Nickby har också koppling till kulturplaneringen. Sibbo medverkar aktivt i forsknings- och utvecklingsarbetet inom kulturplaneringen. Finlands första handbok i kulturplanering ( Kulttuurisuunnittelu kaupunkikehittämisen uusi näkökulma ) utkommer hösten 2017, och kulturkartläggningen i Nickby är ett av bokens exempel på hur kulturplanering kan tillämpas på utvecklingen av en tätort. Ett seminarium i anslutning till lanseringen av boken hålls i Nickby i oktober Konstprogram för Nickby Konstprogrammet för Nickbyområdet blev klart år Konstprogrammet är ett förslag till åtgärder och riktlinjer om hur man i framtiden ska planera området med konst som en del av stadsutvecklingen. Konstprogrammet har finansierats av Stiftelsen för miljökonst och ut arbetats av konstexpert, skulptör Marjukka Korhonen i samarbete med enheter och invånare i Sibbo kommun. Konstprogrammet är i första hand ett planeringsverktyg. Det innehåller förslag på hur konstanskaffningar kan göras både i kommunens egna byggprojekt och i byggprojekt som genomförs av privata aktörer. Med hjälp av programmet vill man också sänka invånarnas tröskel att delta i kreativ verksamhet som syftar till att öka trivseln i det egna bostadsområdet. Mer information om konstprogrammet finns på nikkilantaideohjelma.com. Ådalens konsttävling Våren 2016 startade en inbjuden konsttävling som gick ut på att få fram ett konstverk med temat vatten i närheten av pumphuset i Ådalen i Nickby. Tävlingsbidragen, som begärdes av tre konstnärer, presenterades för bedömning av allmänheten på Sibbo bibliotek och på adressen nikkilantaideohjelma.com. 20 Sipoon kaavoituskatsaus Sibbos planläggningsöversikt 2017

21 Kilpailun tuomaristo valitsi neljästä kilpailuehdotuksesta voittajiksi kaksi hyvin erilaista teosta: Kaisa Salmen Taidepumppaamo ja Vesa-Pekka Rannikon Lähde. Molemmat palkitut ehdotukset ovat kuitenkin haasteellisia toteuttaa ja vaativat vielä jatkotyöstämistä. Kaisa Salmen TaidePumppaamo ( KonstPumphuset ) teoksen ideana on vanhan pumppaamon muuttaminen taideteokseksi. Pumppaamossa voisi järjestää vuosittain vaihtuvan, Sipoon nimeämän taiteilijan näyttelyn ja itse pumppaamorakennus muuntuisi valotaideteokseksi. Teos sai eniten ääniä kuntalaisilta ja oli siis yleisön ehdoton suosikki. Idea pumpputalon kunnostamiseksi näyttelykäyttöön on hyvä ja teoksella on kyky viestiä vesi-aiheen sisältöä ja merkitystä. Vesa-Pekka Rannikon Lähde ( Källan ) on veistos, joka muistuttaa paikan historiasta vedenottamona. Teos on pilarimainen veistos, jossa yhdistyvät vesi ja kasviaihe. Lämpimään vuodenaikaan vesi putoilee pisaroina veistoksen oksien kärjistä ja talvella teos muuttaa muotoaan veden jäätyessä. Teos sai yleisöltä toiseksi eniten ääniä. Kilpailun jury näki teoksen moniaistisuuden sekä sen muuntumisen vuoden aikojen mukaan myönteisinä piirteinä. Mera Konst! Sipoo on mukana Mera Konst yhteistyöhankkeessa, johon valittiin kuusi suomalaista kuntaa. Kunnat valittiin avoimella haulla, ja mukaan pääsivät Sipoon lisäksi Kokkola, Pori, Tampere, Hämeenlinna ja Riihimäki. Hankkeen kautta saamme julkisen taiteen toteuttamiseen liittyvää vertaistukea ruotsalaisilta kunnilta. Hanketta koordinoi Hanasaaren ruotsalais-suomalainen kulttuurikeskus, joka edistää maiden välistä yhteistyötä kulttuuri-, yhteiskunta- ja elinkeinoelämän aloilla. Hankkeessa järjestetään vuonna 2017 kaikille avoimia seminaareja eri kunnissa. Seminaaritilaisuuksissa tutustutaan kunnan taidehankinnan tapoihin ja vertaillaan niitä ruotsalaisen kunnan käytäntöihin. Sipoon Mera Konst seminaari järjestettiin Nikkilässä Tävlingsjuryn valde att premiera två mycket olika verk av de fyra tävlingsbidragen: Kaisa Salmis KonstPumphuset och Vesa-Pekka Rannikkos Källan. Båda premierade förslagen var dock besvärliga att förverkliga och måste därför bearbetas ytterligare. Kaisa Salmis KonstPumphuset ( TaidePumppaamo ) bygger på idén att konvertera det gamla pumphuset till ett konstverk. I pumphuset kan man ordna årsvisa utställningar av en av kommunen utsedd konstnär och själva pumpbyggnaden kan göras till en ljusinstallation. Detta verk fick de flesta rösterna från allmänheten och blev således en absolut publikfavorit. Att sanera pumphuset till en utställningslokal är en bra idé och verket kommunicerar kring innehållet och betydelsen av vattentemat. Vesa-Pekka Rannikkos Källan ( Lähde ) är en skulptur som påminner om plantsens historia som vattentäktsanläggning. Verket är en pelarliknande skulptur som kombinerar vatten- och vegetationstemat. Under den varma årstiden droppar vatten från grenspetsarna men på vintern fryser det till och ändrar formen på konstverket. Verket fick näst mest röster av allmänheten. Juryn uppskattade att verket tilltalar flera sinnen och att det lever med årstiderna. Mera Konst! Sibbo är en av sex kommuner som utsetts att medverka i samarbetsprojektet Mera Konst!. Kommunerna valdes genom ett öppet ansökningsförfarande och förutom Sibbo deltar Karleby, Björneborg, Tammerfors, Tavasatehus och Riihimäki. Via projektet får vi kamratstöd från svenska kommuner för genomförandet av offentlig konst. Projektet samordnas av Hanaholmen kulturcentrum för Sverige och Finland, som främjar samarbetet mellan länderna inom kulturen, näringslivet och alla samhällsområden. Inom ramen för projektet kommer seminarier att anordnas i kommunerna år Seminarierna är öppna för allmänheten. Hur kommunerna gör sina konstanskaffningar och jämförelser med praxisen i Sverige är ämnen som behandlas på seminarierna. I Sibbo hölls seminariet Mera Konst! Jokilaakson taidekilpailun voittajatyöt. Vasemmalla Kaisa Salmen TaidePumppaamo ja oikealla Vesa-Pekka Rannikon Lähde - Vinnarna i Ådalens konsttävling. Till vänster Kaisa Salmes KonstPumphuset och till höger Vesa-Pekka Rannikos Källan. Sipoon kaavoituskatsaus Sibbos planläggningsöversikt

22 Muistojen Nikkilä ja Söderkulla Muistojen Nikkilä ja Muistojen Söderkulla projekteissa rakennetaan paikkaan liittyviä muistokokoelmia joukkoistamalla. Joukkoistamisella tarkoitetaan yhteistyötä, jossa suuri joukko ihmisiä osallistuu yhteisen tehtävän ratkomiseen, tässä tapauksessa muistitiedon kokoamiseen ja jakamiseen. Nikkilässä projekti käynnistyi keväällä 2016 karttakyselyllä, jolla kerättiin kuntalaisten Nikkilämuistoja ja arvioita vanhoista rakennuksista ja maisema-alueista. Kyselyn rinnalla käynnistettiin some-projekti, jossa kannustettiin kuntalaisia jakamaan muistojaan sosiaalisessa mediassa tunnisteella #muistojennikkilä. Vastaava projekti aloitettiin syksyllä 2016 Söderkullassa. Taustalla on ajatus siitä, että asukkaiden muistot ovat tärkeä osa alueiden historiaa ja identiteettiä. Samalla, kun muistojen jakaminen tuo esiin alueen ja rakennusten historiaa sekä niihin liittyviä arvoja ja kokemuksia, myös arvostus asuinaluetta, sen rakennuksia ja paikkoja kohtaan kasvaa. Nikkilän karttakyselyyn saatiin liki 200 vastausta ja muistojen jakaminen on lähtenyt hienosti käyntiin myös Instagramissa, jossa #muistojennikkilä tunnisteella on jaettu jo yli 250 erilaista kuvaa. Söderkullassa kysely tehtiin hieman myöhemmin, ja muistojen jakaminen tunnisteella #muistojensöderkulla on vasta pääsemässä vauhtiin. Sometus jatkuu edelleen molemmissa paikoissa, ja tavoitteena onkin luoda muistojen jakamisesta jatkuva käytäntö. Jaa siis Nikkilä-muistosi hashtagilla #muistojennikkilä ja Söderkulla-muistot #muistojensöderkulla. Muistojen Nikkilä -karttakyselyn tulokset on julkaistu kunnan verkkosivuilla osoitteessa Tuloksiin voi siellä tutustua raportin ja nettikartan kautta. Söderkullan kyselyn tulokset löytyvät vastaavasti osoitteesta Jatkossa tavoitteena on rakentaa muistot yhteen kokoava verkkosivusto yhteistyössä paikallisten toimijoiden ja yhdistysten kanssa. Onko sinulla idea - haluaisitko hyödyntää paikkamuistoja tavalla tai toisella? Ota yhteyttä kaavoitusarkkitehti Pilvi Nummeen pilvi. nummi@sipoo.fi. Minnenas Nickby och Söderkulla Projekten Minnenas Nickby och Minnenas Söderkulla går ut på att samla minnen från dessa platser med hjälp av crowdsourcing. Crowdsourcing är ett samarbete där en stor skara människor medverkar i att lösa en uppgift, i detta fall att samla och dela minnen. I Nickby startade projektet våren 2016 med en kartenkät där man samlade in kommuninvånarnas minnen från Nickby och bedömningar av gamla byggnader och miljöer i Nickby. Parallellt med enkäten startades ett projekt i de sociala medierna där man uppmuntrade kommuninvånarna att dela sina minnen med hashtaggen #muistojennikkilä. Ett motsvarande projekt startades hösten 2016 i Söderkulla. Tanken om att invånarnas minnen är en viktig del av områdenas historia och identitet ligger bakom projekten. På samma gång som minnena lyfter fram områdets och byggnadernas historia och de värderingar och upplevelser som hänger samman med dem, växer också uppskattningen för bostadsområdet, dess byggnader och platser. Kartenkäten om Nickby fick nästan 200 svar och minnen delas flitigt även på Instagram, där redan över 250 olika bilder har delats med hashtaggen #muistojennikkilä. Enkäten om Söderkulla startades något senare och först nu har man kommit igång med att dela minnen med hashtaggen #muistojensöderkulla. Projektet fortsätter i de sociala medierna med målet att etablera en fortlöpande praxis. Dela dina minnen med hashtaggarna #muistojennikkilä och #muistojensöderkulla! Resultaten från enkäten Minnenas Nickby har publicerats på kommunens webbplats Resultaten presenteras i en rapport och på en karta. Resultaten från enkäten Minnenas Söderkulla finns återigen på I fortsättningen är det tänkt att vi ska bygga upp en webbplats för minnena tillsammans med lokala aktörer och föreningar. Har du någon bra idé? Vill du dra nytta av minnena på ett eller annat sätt? Kontakta planläggningsarkitekt Pilvi Nummi pilvi.nummi@sibbo.fi. 22 Sipoon kaavoituskatsaus Sibbos planläggningsöversikt 2017

23 Muistojen Nikkilä Instagramissa - Minnenas Nickby i Instagram: Sipoon kaavoituskatsaus Sibbos planläggningsöversikt

24 Liike- ja teollisuustontit kasvua ja kumppanuutta tukemassa Affärs- och industrilokaler stöder tillväxt och samarbete Sipoo on Suomen nopeimmin kasvava kunta ja tulee olemaan kärkijoukossa myös lähivuosina. Tarjoamme yrittäjillemme loistavat puitteet verkostoitua, kansainvälistyä ja menestyä merellisessä, maaseutumaisessa ympäristössä. Yritysalueitamme esittelevä nettisivusto avataan pian osoitteessa sipoonyrityspuistot.fi. Sipoon halki kulkee kaksi moottoritietä ja lentokenttä sekä satama ovat lyhyen matkan päässä. Nämä tekijät tekevät Sipoon saavutettavuudesta erinomaisen ja luovat yhteyksiä ympäri Suomea. Yrittäjille on tarjolla erilaisia tontteja eri puolilla Sipoota: työpaikka- ja teollisuustontteja on Boxin alueella, Hiekkamäessä, Bastukärrissä sekä Vaahteramäessä. Lisäksi Nikkilässä rakenteilla olevan Jokilaakson alueella on yritystoimintaan kaksi liiketonttia sekä liiketilaa tulevien asuinrakennusten katutasossa. 1. Boxin alue Boxin työpaikka-alue sijaitsee Sipoon ja Porvoon rajalla Söderkullan taajaman itäpuolella, lähellä Sköldvikin öljysatamaa. Alue rajautuu Porvoon rajaan, Porvoonväylään, Uuteen Porvoontiehen sekä Kilpilahdentiehen. Alueella on myynnissä teollisuus- ja varastorakennuksille kolme tonttia, joiden rakennusoikeudet ovat noin k-m2. 2. Hiekkamäki Söderkullassa Porvoonväylän pohjoispuolella sijaitseva Hiekkamäki on osa Sipoonlahden työpaikka- ja teollisuusaluetta. Alueelta on kaksi liittymää valtatie 7:lle, jota pitkin pääsee 15 minuutissa Itäkeskukseen ja Vuosaaren satamaan sekä n. 30 minuutissa Helsingin kantakaupunkiin ja Helsinki-Vantaan lentoasemalle. Merenrannan läheisyydessä sijaitseva Hiekkamäki sopii erinomaisesti paljon tilaa vaativaan liiketoiminnan, kuten vene-, huonekalu- tai autokaupan tarpeisiin. Hiekkamäen asemakaava valmistuu vuonna Sibbo är Finlands snabbast växande kommun just nu och kommer att finnas bland topplaceringarna även under de närmaste åren. Vi erbjuder våra företagare strålande möjligheter att nätverka, internationaliseras och uppnå framgång i en landsbygdsmiljö nära havet. En webbplats som presenterar våra företagsområden öppnas snart på sibboforetagsparker.fi. Två motorvägar löper genom Sibbo och avstånden till flygplatsen och hamnarna är korta. Dessa faktorer gör att Sibbo har ett utmärkt läge och goda förbindelser i alla riktningar. Företagare erbjuds olika slags tomter på olika håll i Sibbo: arbetsplats- och industritomter finns i Box, Sandbacka, Bastukärr och Lönnbacka. I Ådalen som håller på att bebyggas i Nickby finns två affärstomter och de kommande bostadshusen har affärslokaler på gatuplan. 1. Box Box arbetsplatsområde är beläget på gränsen mellan Sibbo och Borgå, öster om Söderkulla nära oljehamnen i Sköldvik. Området gränsar till Borgå, Borgåleden, Nya Borgåvägen och Sköldviksvägen. Här finns tre tomter till salu för industri- och lagerbyggnader. För vardera tomten är byggrätten ca m2-vy. 2. Sandbacka Sandbacka som ligger i Söderkulla, norr om Borgåleden, är en del av Sibbovikens arbetsplats- och industriområde. Från området finns det två anslutningar till riksväg 7, över vilka man kör på 15 minuter till Östra centrum och Nordsjö hamn och på ca 30 minuter till Helsingfors centrum och Helsingfors-Vanda flygplats. Sandbacka ligger nära havsstranden och lämpar sig utmärkt för utrymmeskrävande affärsverksamhet, såsom båt-, möbel- eller bilhandel. Detaljplanen för Sandbacka blir klar år Havainnekuva Hiekkamäentien teollisuusalueesta Illustration över Sandbackavägens industriområde AVARRUS ARKKITEHDIT OY 24 Sipoon kaavoituskatsaus Sibbos planläggningsöversikt 2017

25 3. Bastukärr Bastukärr sijaitsee Keravantien varrella Sipoon Martinkylässä. Lännessä alue rajautuu Sipoon kunnan ja Keravan kaupungin rajaan. Nikkilään on matkaa noin 6 kilometriä ja Lahden moottoritien Keravan eritasoliittymään noin 3 kilometriä. Vuosaaren satama on noin 15 minuutin ja Helsinki-Vantaan lentoasema alle puolen tunnin päässä. Alueella sijaitsee SOK:n uusi keskusvarasto sekä Inex Partners Oy:n Sipoon logistiikkakeskus, joten alueelle sopii hyvin logistiikkaan, elintarviketoimintaan ja datakeskustoimintaan liittyvä toiminta. Osa tonteista on jo myynnissä. 4. Vaahteramäen yrityspuisto Vaahteramäen yrityspuisto on työpaikka-alue Martinkylän ja Talman välimaastossa, noin 5 kilometriä Nikkilästä Keravan suuntaan. Alueelta on lyhyt matka Keravalle, Järvenpäähän ja Vantaalle. Vaahteramäki soveltuu hyvin pienyrittäjille ja haittaa aiheuttamattomaan tuotannolliseen toimintaan, esimerkiksi myynnille ja valmistukselle sekä korjaamotoiminnalle. Alueella on tarjolla m2 kokoisia tontteja. Alueen kokonaisrakennusoikeus on k-m2, josta noin puolet on jo rakennettu. 5. Jokilaakso Jokilaakso sijaitsee Nikkilässä, Sipoon kaupallisessa keskuksessa, kävelyetäisyydellä Nikkilän palveluista. Alueelle kehitetään vetovoimainen, monipuolinen ja arkkitehtonisesti korkeatasoinen asukkaan asuinalue. Alueelta on vain puolen tunnin ajomatka Helsinkiin ja Porvooseen. Jokilaaksossa on myynnissä kaksi liiketonttia, joiden rakennusoikeudet ovat k-m2 ja k-m2. Alueelle on tulossa myös katutason liiketilaa tulevien asuinrakennusten yhteyteen. 3. Bastukärr Bastukärr finns längs Kervovägen i Mårtensby. I väster gränsar området till gränsen mellan Sibbo kommun och Kervo stad. Avståndet till Nickby är ca 6 kilometer och till den planskilda anslutningen till Lahtis motorväg i Kervo ca 3 kilometer. Till Nordsjö hamn kör man på ca 15 minuter och till Helsingfors-Vanda flygplats på knappa 30 minuter. I området finns redan SOK:s nya centrallager och Inex Partners Oy:s logistikcentral, och därmed lämpar sig området mycket bra för verksamhet med anknytning till logistik, livsmedel och datacentraler. En del tomter finns redan till salu. 4. Lönnbacka företagspark Lönnbacka företagspark är ett arbetsplatsområde mellan Mårtensby och Tallmo, ca 5 kilometer från Nickby i riktning mot Kervo. Från området är avstånden korta till Kervo, Träskända och Vanda. Lönnbacka lämpar sig bra för småföretagare och produktion som inte medför olägenheter, såsom försäljning och tillverkning samt verkstäder. Tomterna som står till buds omfattar m2. Den totala byggrätten i området uppgår till m2--vy, varav ungefär hälften redan har bebyggts. 5. Ådalen Ådalen ligger i Nickby, på promenadavstånd från servicen i Nickby som är det kommersiella centrumet i Sibbo. Området utvecklas till ett attraktivt, mångsidigt och arkitektoniskt förstklassigt bostadsområde för invånare. Det tar bara ungefär en halv timme att köra från området till Helsingfors och Borgå. I Ådalen säljs två affärstomter med byggrätterna m2-vy och m2-vy. I området kommer det även att byggas affärslokaler i gatuplanet av bostadshus. Lisätietoja: Mer information: E75 1 E18 50 Kehä III 7 E Kehä I Sipoon kaavoituskatsaus Sibbos planläggningsöversikt

26 Nikkilällä on omat nettisivut! Nikkilälle avattiin omat interaktiiviset nettisivut kesällä 2016 osoitteessa nikkilanickby.fi. Sivuilla kerrotaan, mitä kaikkea Nikkilässä tapahtuu ja miten Nikkilää kehittyy. Nikkilän kehityskuva on julkaistu sivuilla ja sieltä löytyvät myös muut Nikkilää koskevat projektit. Myös kuntalaiset voivat osallistua sivujen sisällön tuottamiseen: kun käytät tunnisteita #nikkilä, #nickby tai #muistojennikkilä Twitterissä tai Instagramissa, päivityksesi välittyvät suoraan myös Nikkilä-Nickby -sivulle. Jos sinulla on ideoita tai toiveita sivuston kehittämisen suhteen, ota yhteyttä vuorovaikutussuunnittelijaamme: sipoo.fi. Laita siis muistiin osoite Nickby har fått en egen webbplats! Nickbys egen interaktiva webbplats öppnades sommaren 2016 på adressen nikkilanickby.fi. På webbplatsen ges information om vad som händer i Nickby och hur tätorten utvecklas. Utvecklingsbilden för Nickby har publicerats på webbplatsen, och här finns också information om andra projekt i Nickby. Kommuninvånarna kan medverka i innehållsproduktionen: när du använder hashtaggarna #nikkilä, #nickby eller #muistojennikkilä på Twitter eller Instagram förmedlas det du publicerar direkt även till Nikkilä-Nickby webbplats. Om du har idéer eller önskemål om förbättringar på webbplatsen, kontakta vår interaktionsplanerare: virva.korkeamaki@sibbo.fi. Lägg alltså på minnet! 26 Sipoon kaavoituskatsaus Sibbos planläggningsöversikt 2017

27 Sipoo rakentaa ja kehittää! Sipoo kasvaa ja kehittyy vauhdilla. Ympäri Sipoota on käynnissä lukuisia hankkeita, joissa rakennetaan uutta sekä ylläpidetään ja perusparannetaan vanhaa. Keskiössä on laadukkaiden palveluiden tuottaminen niin vanhoille kuin uusillekin sipoolaisille. Yhtä lailla tärkeää on hyvän ja viihtyisän ympäristön rakentaminen. Sipoo rakentaa ja kehittää -sivustolle on koottu ja kootaan tietoa näistä Sipoossa käynnissä olevista rakennus- ja kehittämishankkeista. Käy vierailulla osoitteessa: Sibbo bygger och utvecklar! Sibbo växer och utvecklas med fart. Runtom i Sibbo pågår många projekt där man bygger nytt och underhåller och sanerar gammalt. Det viktigaste är att producera tjänster av hög kvalitet för såväl gamla som nya Sibbobor. Och det är lika viktigt att bygga en bra och trivsam miljö. På webbsidan Sibbo bygger & utvecklar har man sammanställt och sammanställer också i framtiden information om byggnads- och utvecklingsprojekt som pågår i Sibbo. Besök sidan Sipoon kaavoituskatsaus Sibbos planläggningsöversikt

28 Yleiskaavoitus Generalplanering Yleiskaavoituksella ohjataan kunnan yhdyskuntarakenteen ja maankäytön kehitystä yleispiirteisesti. Siinä määritellään kunnan maankäytön keskeisimmät periaatteet yksityiskohtaisemman kaavoituksen ja muun suunnittelun sekä rakentamisen ja muun maankäytön perustaksi. Maankäyttö- ja rakennuslaissa esitetyt sisältövaatimukset ohjaavat yleiskaavoitusta, mutta tapauskohtainen suunnittelun tarve ja kaavan ohjausvaikutukselle asetettavat tavoitteet määrittelevät, minkälaisiin asioihin kaavatyö painottuu. Aivan kuten yleiskaavan voi laatia vain osalle kunnan alueesta tai jotain sektoria koskien (osayleiskaava), on yleiskaavoja myös erityyppisiä riippuen siitä, minkälainen ohjausvaikutus yleiskaavalle halutaan antaa. Yleiskaava voi olla hyvin yleispiirteinen tai sitten yksityiskohtainen aluevarausyleiskaava. Suoraan rakennusluvan myöntämisen perusteena voidaan käyttää ranta-alueille laadittuja yleiskaavoja niiltä osin kuin kaavassa on määrätty. Muuten yleiskaavat ohjaavat tarkempaa kaavoitusta ja muuta suunnittelua. Yleiskaavoja voidaan laatia myös oikeusvaikutuksiltaan erilaisina. Yleiskaavoitusta ohjaavia säädöksiä on maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) luvussa 5. Sipoossa laadittavat osayleiskaavat voidaan jakaa kahteen ryhmään: asemakaavoitusta ohjaaviin strategisiin osayleiskaavoihin sekä kylien kehittämistä ja lupavalmistelua tukeviin, mitoittaviin kyläalueiden osayleiskaavoihin. Yleiskaavan laatiminen on aina usean vuoden mittainen prosessi. Minimiaika osayleiskaavan laatimisessa on noin kaksi vuotta, mutta useimmiten osayleiskaavan laatiminen kestää tätä kauemmin. Oikeusvaikutteisena laadittu, lainvoimaiseksi kuulutettu Sipoon yleiskaava 2025 on korvannut aiemmat yleiskaavat. Yleiskaavaa toteutetaan yksityiskohtaisempien osayleiskaavojen sekä asemakaavoituksen kautta. Yleiskaava toimii myös lupavalmistelun pohjana. Lisätietoja yleiskaavoista löydät kunnan nettisivuilta: Planläggningen på generalplanenivå styr utvecklingen av samhällsstrukturen och markanvändningen i kommunen i stora drag. I generalplanerna fastställs de viktigaste principerna för markanvändningen som underlag för mer detaljerad planläggning och övrig planering samt byggande och annan markanvändning. Innehållskraven i markanvändnings- och bygglagen styr generalplaneringen, men behovet av planering och de mål som ställts angående planens styrande verkan bestämmer vilka frågor som accentueras i planarbetet. På samma sätt som en generalplan bara kan utarbetas för en del eller en sektor i kommunen (delgeneralplan), finns det också olika typer av generalplaner beroende på hurdan styrande verkan man vill ge generalplanen. En generalplan kan vara uppgjord i stora drag eller som en detaljerad generalplan med områdesreserveringar. Som direkt underlag för beviljandet av bygglov kan man använda generalplaner som utarbetats för strandområden till de delar som har angivits i planen. I övrigt styr generalplanerna den mer detaljerade planläggningen och övrig planering. Generalplaner kan också ha olika rättsverkningar. Bestämmelser som styr generalplaneringen ges i kapitel 5 i markanvändnings- och bygglagen (MBL). De delgeneralplaner som utarbetas i Sibbo kan delas in i två grupper: strategiska delgeneralplaner som styr detaljplaneringen, och dimensionerande delgeneralplaner som stödjer utvecklingen av byarna och lovberedningen. Processen för att utarbeta en generalplan pågår alltid flera år. För delgeneralplaner är den kortaste möjliga tiden ungefär två år, men i de flesta fall tar arbetet längre tid i anspråk. Generalplan för Sibbo 2025, som utarbetades som en plan med rättsverkningar och som vann laga kraft , har ersatt tidigare generalplaner. Generalplanen genomförs via mer detaljerade delgeneralplaner och via detaljplanläggningen. Generalplanen fungerar också som en grund för lovberedningen. Mer information om generalplaner: 28 Sipoon kaavoituskatsaus Sibbos planläggningsöversikt 2017

29 Sipoon yleiskaava 2025 pienennös (KHO ). / Generalplan för Sibbo 2025 förminskning (HFD ). Sipoon kaavoituskatsaus Sibbos planläggningsöversikt

30 Strateginen osayleiskaavoitus Strategisk delgeneralplanering Sipoossa on parhaillaan käynnissä laajojen alueiden strateginen osayleiskaavoitus. Näillä strategisilla osayleiskaavoilla tarkennetaan koko kunnan yleiskaavan taajama-alueita, jotka ovat esitetty yleiskaavassa melko yleispiirteisesti. Strategiset osayleiskaavat tulevat toimimaan ko. alueiden asemakaavoituksen ja tarkemman suunnittelun pohjana. Strategisilla osayleiskaavoilla määritellään yhdyskuntarakenteen suuret linjat. Niillä vastataan muun muassa kysymyksiin: miten yhdyskuntarakenne kokonaisuudessaan toimii, miten luodaan edellytykset joukkoliikenteen järjestämiselle, miten ja missä järjestyksessä alueet toteutuvat, miten alueiden vesi- ja energiahuolto järjestetään, missä ovat palvelut ja työpaikat, mitkä luontoalueet säilytetään, jne. Strategisella osayleiskaavoituksella konkretisoidaan Sipoon kunnan yleiskaava 2025 tavoitteita ja suunnitellaan yhdyskuntarakenteen tulevaisuutta vielä pidemmällä aikavälillä. G 18 Eriksnäsin osayleiskaava Eriksnäsin osayleiskaava-alue sijoittuu eteläiseen Sipooseen kehittyvän Sibbesborgin alueelle. Alueen kehittäminen on organisoitu Sipoon kunnan ja alueen suurimman maanomistajayhteenliittymän kanssa. Osayleiskaavan laatiminen alueelle on osa tätä ns. aluekehityshanketta. Aluetta kehitetään Sipoon kasvustrategian mukaisesti merkittävänä uutena merellisenä asuinalueena palveluineen ja työpaikkoineen. Alueesta tavoitellaan uutta kunnan osa-aluetta, jonka rakentuminen tukeutuu julkiseen liikenteeseen, pitkällä tähtäimellä Söderkullaan toteutettavaan raideliikenneratkaisuun. Osana Eriksnäsin osayleiskaavatyötä tarkastellaan myös Hangelbyn alueen maankäyttöä alueen maanomistajan jättämän kaavoitusaloitteen mukaisesti. Korjattu kaavaehdotus oli nähtävillä Kaavatyö etenee rinnan Sibbesborgin osayleiskaavan prosessin kanssa. Yleiskaavapäällikkö Kaisa Jama Yleiskaava-arkkitehti Eveliina Harsia G 19 Östersundomin yhteinen yleiskaava Helsingin, Sipoon ja Vantaan valtuustot päättivät vuoden 2010 lopulla, että Östersundomin alueelle laaditaan oikeusvaikutteinen kuntien yhteinen yleiskaava. Kolmen kunnan yhteinen yleiskaava laaditaan Helsinkiin liitetylle alueelle sekä siihen läheisesti liittyville Vantaan Länsisalmen sekä osille Länsimäen, Vaaralan ja Ojangon kaupunginosia sekä Sipoon Granön ja Majvikin alueille. Kaavatyössä määritellään eri toimintojen, kuten asumisen ja työpaikkojen määrä ja laatu sekä niiden liittyminen ympäröiviin alueisiin. Osana yleiskaavatyötä tehdään laajempaa aluetta koskeva liikennejärjestelmätarkastelu, koska kysymyksessä on etelärannikon kasvukäytävään liittyvän kokonaisuuden osa. Maankäytön ratkaisut suunnitellaan yhdessä kaavaa laativien kuntien kesken. Östersundom-toimikunta päätti asettaa yleiskaavaehdotuksen nähtäville, antaa vuorovaikutusraportin mukaiset vas- Strategisk delgeneralplanering av vidsträckta områden pågår just nu i Sibbo. Med dessa strategiska delgeneralplaner preciseras de tätortsområden som har lagts fram i tämligen stora drag i Generalplan för Sibbo De strategiska delgeneralplanerna kommer att utgöra underlag för detaljplanläggningen och den mer ingående planeringen i respektive område. De strategiska delgeneralplanerna drar upp de stora linjerna för samhällsstrukturen. De ger svar på bland annat följande frågor: hur fungerar samhällsstrukturen i sin helhet, hur ska man skapa förutsättningar för anordnandet av kollektivtrafiken, på vilket sätt och i vilken ordningsföljd ska områdena gen omföras, hur ska vatten- och energiförsörjningen anordnas, var ska servicen och arbetsplatserna placeras, vilka naturområden ska bevars osv. Den strategiska delgeneralplaneringen konkretiserar målen i Generalplan för Sibbo 2025 och planerar samhällsstrukturens framtid på ännu längre sikt. G 18 Delgeneralplan för Eriksnäs Delgeneralplanen för Eriksnäs ligger i Sibbesborgsområdet i södra Sibbo. Områdets utveckling är ett samarbete mellan Sibbo kommun och den största sammanslutningen av markägare i området. Att utarbeta en delgeneralplan för detta område är en del av det så kallade områdesutvecklingsprojektet. Området utvecklas i enlighet med Sibbo tillväxtstrategi till ett betydande nytt havsnära bostadsområde med service och arbetsplatser. Området ska bli ett nytt delområde av kommunen där byggandet stöder sig på kollektivtrafik och på lång sikt även på spårtrafiklösningen till Söderkulla. Som en del av delgeneralplanearbetet granskas även markanvändningen i Hangelby enligt ett planläggningsinitiativ som lämnats in av en markägare. Det korrigerade planförslaget var framlagt Planläggningsarbetet fortskrider parallellt med Sibbesborgs delgeneralplan. Generalplanechef Kaisa Jama Generalplanearkitekt Eveliina Harsia G 19 Gemensam generalplan för Östersundom Fullmäktige i Helsingfors, Sibbo och Vanda beslöt i slutet av år 2010 att utarbeta en gemensam generalplan med rättsverkningar för området Östersundom. De tre kommunernas gemensamma generalplan utarbetades över området som anslutits till Helsingfors samt de närliggande Västersundom och delar av Västerkulla, Fagersta och Gjutan i Vanda liksom Granö och Majvik i Sibbo. Vid planarbetet fastställs omfattningen och arten av olika funktioner, t.ex. boende och arbetsplatser, samt hur dessa funktioner ansluter sig till de omgivande regionerna. Som en del av generalplanearbetet görs en granskning av trafiksystemet i ett mer vidsträckt område eftersom det handlar om en del av tillväxtkorridoren längs sydkusten. Markanvändningslösningarna planeras gemensamt av de tre kommunerna. 30 Sipoon kaavoituskatsaus Sibbos planläggningsöversikt 2017

31 Strategiset osayleiskaavat Strategiska delgeneralplaner G 20 Talma G 22 Sibbesborg G 18 Eriksnäs G 19 Östersundom G 19 Sipoon kaavoituskatsaus Sibbos planläggningsöversikt 2017 Östersundom 31

32 tineet esitettyihin mielipiteisiin sekä pyytää kaavaehdotuksesta lausunnot. Kaavaehdotus oli nähtävillä välisenä aikana. Yleiskaavapäällikkö Kaisa Jama Yleiskaava-arkkitehti Eveliina Harsia G 20 Talman osayleiskaava Talman osayleiskaava on yksi keskeisistä Sipoon kasvustrategian toteuttamiseksi tähtäävistä suunnitteluhankkeista. Alueesta kehitetään raideliikenteeseen tukeutuva ja toiminnoiltaan monipuolinen noin asukkaan taajamakeskus. Sipoon kunnanvaltuusto hyväksyi päätöksellään Talman osayleiskaavan. Kaavapäätöksestä valitettiin Helsingin hallinto-oikeuteen ja Uudenmaan Ely-keskus teki siitä oikaisukehotuksen. Sipoon kunnanvaltuusto hyväksyi Ely-keskuksen oikaisukehoituksen mukaisesti oikaistun Talman osayleiskaavan. Kunnanhallitus päätti osayleiskaavan osittaisesta voimaantulosta. Hyväksymispäätös ei koske niitä alueita, joihin valitusten katsotaan kohdistuvan. Helsingin hallinto-oikeus on hylännyt kaikki osayleiskaavasta tehdyt valitukset Talman osayleiskaava on saanut kokonaisuudessaan lainvoiman. Kuulutus voimaantulosta tehtiin Kaavoituspäällikkö Matti Kanerva Kaavoituskoordinaattori Suvi Kaski (poissa asti) Konsultti: A-Konsultit Oy, Staffan Lodenius G 22 Sibbesborgin osayleiskaava Etelä-Sipooseen Söderkullan ympäristöön laaditaan asemakaavoitusta ohjaava osayleiskaava, joka mahdollistaa voimakkaan kaupunkirakenteen kasvun kestävän yhdyskunnan periaatteita noudattaen. Osayleiskaavan laatimisen pohjana ovat Sibbesborgin kestävän yhdyskunnan suunnittelukilpailu ja sen lopputulokset sekä vuoden 2012 aikana laadittu Sibbesborgin kehityskuva ja siihen liittyvä kestävyyskriteeristö. Sibbesborgin suunnittelussa varaudutaan Söderkullan alueelle pitkällä tähtäimellä toteutettavaan raideliikenneratkaisuun. Kaava-alueeseen ja aluekokonaisuuteen liittyy kiinteästi Eriksnäsin osayleiskaava-alue ja suunnitelma. Sibbesborgin osayleiskaavaluonnos oli nähtävillä välisenä aikana. Saadun palautteen pohjalta on tehty lisäselvityksiä koskien luontoa ja viheralueita, liikennettä sekä seudullisia vaikutuksia. Alueen suunnitelmia on tarkennettu mm. laatimalla viitesuunnitelma Söderkullan kartanon alueelle ja aluevaraussuunnitelma Sipoonlahden eritasoliittymän alueelle. Tavoitteena on saada osayleiskaavaehdotus nähtäville syksyllä Yleiskaavapäällikkö Kaisa Jama Yleiskaava-arkkitehti Eveliina Harsia Nikkilän kehityskuva Nikkilän kehityskuva on strateginen suunnitelma, jonka tavoitteena on luoda laajempi näkemys Nikkilän kehittämisen periaatteista alueen asemakaavoituksen tueksi. Kehityskuvassa määritel- Östersundomkommittén beslutade lägga fram förslaget till generalplan, avge bemötanden på framförda åsikter i enlighet med rapporten för växelverkan samt begära utlåtanden om planförslaget. Planförslaget var framlagt Generalplanechef Kaisa Jama Generalplanearkitekt Eveliina Harsia G 20 Delgeneralplan för Tallmo Delgeneralplanen för Tallmo är ett av de viktigaste planeringsprojekten när det gäller att verkställa Sibbo kommuns tillväxtstrategi. Området utvecklas med stöd av spårtrafiken till en funktionellt mångsidig tätort för invånare. Kommunfullmäktige godkände generalplanen för Tallmo genom sitt beslut Besvär över planbeslutet anfördes hos Helsingfors förvaltningsdomstol och NTM-centralen i Nyland lämnade in en rättelseyrkan. Kommunfullmäktige godkände den enligt NTM-centralens rättelseyrkan korrigerade delgeneralplanen för Tallmo. Kommunstyrelsen fattade beslut om ett partiellt ikraftträdande av delgeneralplanen. Beslutet om godkännande gäller inte de områden som besvären kan anses gälla. Helsingfors förvaltningsdomstol förkastade alla besvär över delgeneralplanen. Hela delgeneralplanen för Tallmo har vunnit laga kraft. Ikraftträdandet kungjordes Planläggningschef Matti Kanerva Planläggningskoordinator Suvi Kaski (ledig) Konsult: A-Konsultit Oy, Staffan Lodenius G 22 Delgeneralplan för Sibbesborg En delgeneralplan som styr detaljplanläggningen utarbetas för Söderkulla med näromgivningar. Planen ska möjliggöra en kraftig tillväxt i stadsstrukturen med iakttagande av principerna om ett hållbart samhälle. Delgeneralplanen grundar sig på planeringstävlingen om ett hållbart samhälle i Sibbesborg och utfallet av denna samt på utvecklingsbilden för Sibbesborg, som sammanställdes år 2012, och uppsättningen av hållbarhetskriterier som knyter an till utvecklingsbilden. I planeringen av Sibbesborg räknar man med att östmetron förlängs till att omfatta detta område. Eriksnäs delgeneralplaneområde och delgeneralplan hänger nära samman med detta planområde och områdeshelheten. Utkastet till delgeneralplan för Sibbesborg var framlagt På basis av erhållen respons har tilläggsutredningar gjorts över naturen och grönområden, trafiken och regionala konsekvenser. Planen har preciserats bl.a. genom att man utarbetat en referensplan för Söderkulla gårds område och en områdesreserveringsplan för den planskilda anslutningen vid Sibboviken. Målet är att förslaget till delgeneralplan ska läggas fram offentligt hösten Generalplanechef Kaisa Jama Generalplanearkitekt Eveliina Harsia Utvecklingsbilden för Nickby Utvecklingsbilden för Nickby är en strategisk plan som syftar till att skapa en bredare syn på principerna för utvecklingen av Nickby 32 Sipoon kaavoituskatsaus Sibbos planläggningsöversikt 2017

33 lään Nikkilän tulevan kasvun potentiaalit, kehityspolku vaiheistuksineen sekä eri toimintojen pääasiallinen sijoittuminen. Osana kehityskuvatyötä mietitään Nikkilän tulevaisuuden asumisen ja työnteon tapoja sekä vetovoimatekijöitä. Lisäksi tutkitaan Nikkilän alueen maankäytöllisiä edellytyksiä henkilöjunaliikenteen käynnistymiseen Kerava-Nikkilä rataosuudella. Kehityskuva kuvaa kunnan tavoitteita Nikkilän ja lähialueiden tulevasta maankäytöstä, siihen vaikuttavista tekijöistä ja sen aiheuttamista muutoksista. Kehityskuvalla ei ole samanlaisia oikeudellisia vaikutuksia kuin osayleiskaavalla. Nikkilän kehityskuva on koostettu poikkihallinnollisesti, ja sen pohjana on laaja otos Nikkilää koskevia strategioita ja suunnitelmia. Nikkilän asukasilta järjestettiin osana kehityskuvatyötä maaliskuussa Nikkilän kehityskuva valmistui keväällä 2016 ja on julkaistu Nikkilän uudella nettisivulla Yleiskaavapäällikkö Kaisa Jama Yleiskaava-arkkitehti Eveliina Harsia Sipoon pyöräilyn ja kävelyn edistämisohjelma Sipoon kunnalle on laadittu pyöräilyn ja kävelyn edistämisohjelma, jonka laatimista varten kunnalle myönnettiin liikkumisen ohjauksen valtionavustus vuodelle Kyseessä on strateginen ohjelma, jonka tavoitteena on tukea pyöräilyä ja kävelyä sipoolaisten liikkumisessa. Ohjelman laadintaan osallistui laaja-alainen asiantuntijaryhmä kunnan eri hallintokunnista. Julkaisuun voi tutustua osoitteessa Yleiskaava-arkkitehti Eveliina Harsia Konsultti: Valpastin Oy, Mari Päätalo som stöd för detaljplaneringen. I utvecklingsbilden fastställs den kommande tillväxtpotentialen i Nickby, utvecklingsstegen samt var de olika funktionerna i huvudsak ska förläggas. Som en del av arbetet med utvecklingsbilden behandlas även framtida sätt att bo och arbeta på i Nickby och tätortens attraktionsfaktorer. Därtill undersöks de markanvändningsmässiga förutsättningarna i Nickby för att starta persontågstrafik mellan Kervo och Nickby. Utvecklingsbilden beskriver i stora drag kommunens mål beträffande markanvändningen i Nickby och näromgivningen, vilka faktorer som påverkar markanvändningen och vilka förändringar den medför. Utvecklingsbilden har inte samma juridiska verkningar som en delgeneralplan. Utvecklingsbilden har utarbetats tvärsektoriellt och den baserar på ett brett urval strategier och planer för Nickby. Som en del av arbetet med att ta fram utvecklingsbilden hölls en invånarkväll i Nickby i mars Utvecklingsbilden för Nickby blev klar våren 2016 och har publicerats på den nya webbplatsen Generalplanechef Kaisa Jama Generalplanearkitekt Eveliina Harsia Utvecklingsprogram för cykling och gång Ett program för främjande av cykling och gång har utarbetats för Sibbo kommun. För utarbetandet av programmet beviljades kommunen statsunderstöd för verksamhet inom mobilitetsstyrning år Det handlar om ett strategiskt program som syftar till att stöda cykling och gång som färdsätt. En bredbasig expertgrupp från olika förvaltningar i kommunen medverkade i utarbetandet av programmet. Publikationen kan läsas på Generalplanearkitekti Eveliina Harsia Konsult: Valpastin Oy, Mari Päätalo Puistonäkymä asuinkortteleista, Nikkilän keskustan kehittämisidea. Parkvy över bostadskvarteren, utvecklingsidé för Nickby centrum. Serum Arkkitehdit Oy Sipoon kaavoituskatsaus Sibbos planläggningsöversikt

34 Matkaketjujen edistäminen Sipoossa yli puolet asukkaista pendelöi Sipoon kunnan ulkopuolelle. Yleisimmin tämä matka tehdään autolla. Pitkät välimatkat, sujuva matkanteko ja aikasäästö ovat syitä, miksi auto on vielä ykkösvaihtoehto monelle sipoolaiselle. Seudullisesti tilanne on kuitenkin kestämätön pitkällä tähtäimellä: Sipooseen on suunniteltu merkittävä määrä uutta asutusta ja samaan aikaan Helsinki haluaa rauhoittaa keskustaa ja sisääntuloteitä autoliikenteeltä. Tulevaisuuden sipoolaisista yhä useamman kannattaa valita joukkoliikenne Helsingin matkoihinsa. Sipoon kunnalle myönnettiin vuoden 2017 liikkumisen ohjauksen valtionavustus matkaketjujen edistämisstrategian laatimiseen. Strategian laadinnassa liikennejärjestelmän käyttäjä nostetaan suunnittelun keskiöön. Käyttäjälähtöisen matkaketjujen edistämistyön tavoitteena on tunnistaa sipoolaisten keskeisimmät matkaketjujen solmupisteet ja miettiä, miten niiden roolia, houkuttelevuutta ja käytettävyyttä voidaan edistää. Työssä selvitetään, minkälaisia liikennejärjestelmän käyttäjiä sipoolaiset ovat ja miten yhä useampi sipoolainen voisi valita kestävät liikkumismuodot osaksi matkaketjujaan. Tavoitteena on tunnistaa ne motiivit ja keinot, joilla valintoihin voidaan parhaiten vaikuttaa. Näiden yhteistuloksena luodaan matkaketjujen edistämisen periaatteet, johon on tunnistettu ne keinot, joihin kunnan tulee ryhtyä kaavoituksessa, liikennesuunnittelussa, viestinnässä ja elinkeinoelämän yhteistyössä. Työn tuloksena Sipooseen saadaan matkaketjujen edistämisstrategia, joka määrittelee tavoitetilan ja toimenpiteitä tavoitteen saavuttamiseksi. Toimenpiteet voivat koskea laajasti eri toimijoita kuten kunnan hallintokuntia, yrityksiä ja joukkoliikenteen järjestämisestä ja informaatiosta vastaavia tahoja (esim. HSL ja liikennöitsijät). Muut Suomen kunnat hyötyvät Sipoon matkaketjujen edistämisstrategiaa varten kootusta kansainvälisestä aineistosta ja työssä luodusta matkaketjujen edistämisstrategian mallista. Työ valmistuu vuoden 2017 aikana. Yleiskaava-arkkitehti Eveliina Harsia Liikennesuunnittelija Eva Lodenius Konsultti: WSP Finland Oy, Minna Raatikka Pysäköintiohjelma Pysäköinti on tärkeä ja vaikuttava liikkumista ohjaava liikennejärjestelmän osa. Työn tavoitteena on laatia pysäköintiin liittyvä toimenpideohjelma, määritellä pysäköinnin järjestämisen periaatteet ja asuntojen pysäköintipaikkojen laskentaohjeet asemakaavoitettavilla alueilla sekä pysäköinnin kehittämisperiaatteet myös työ-, asiointi ja vapaa-ajan liikkumisen näkökulmasta. Työn yhteydessä määritellään myös liityntäpysäköinnin kehittämisperiaatteet. Työ käynnistyy vuoden 2017 aikana. Yleiskaavapäällikkö Kaisa Jama Liikennesuunnittelija Eva Lodenius Främjande av resekedjor Hälften av invånarna i Sibbo pendlar till arbetsplatser utanför kommunen. För det mesta företas resorna till arbetet med bil. Långa avstånd, att det är så smidigt att färdas och att man sparar tid är orsaker till varför bilen alltjämt är alternativ nummer ett för många sibbobor. På det regionala planet är situationen dock ohållbar på lång sikt: I Sibbo planeras ny bosättning i betydande omfattning samtidigt som Helsingfors vill freda centrum och infartsvägarna från biltrafik. För allt fler sibbobor lönar det sig i framtiden att välja kollektivtrafiken för resorna till Helsingfors. Sibbo kommun beviljades år 2017 statsunderstöd för verksamhet inom mobilitetsstyrning för utarbetandet av en strategi som främjar resekedjorna. Vid utarbetandet av denna strategi är användarna av trafiksystemet i fokus. Målet med arbetet för att främja användarvänliga resekedjor är att identifiera de viktigaste knutpunkterna i sibbobornas resekedjor och fundera på hur man stärka resekedjornas roll, fördelar och användbarhet. Inom ramen för arbetet utreder man hurdana användare av trafiksystemet sibboborna är och vad som bör göras för att allt fler sibbobor ska kunna välja hållbara färdsätt som en del av resekedjan. Målet är att sätta fingret på de motiv och sätt som man bäst kan påverka valen med. Sammanfattningsvis är målet att fastställa principer för främjandet av resekedjor där man identifierat de åtgärder som kommunen bör vidta i planläggningen, trafikplaneringen, kommunikationen och i samarbetet med näringslivet. Resultatet blir en strategi för främjandet av resekedjorna som visar målbilden och åtgärderna för att uppnå den. Åtgärderna kan gälla vitt skilda aktörer, såsom förvaltningarna inom kommunen, företag och instanser som ansvarar för ordnandet av kollektivtrafiken och för informationen om den (t.ex. HRT och trafikbolagen). Andra kommuner i Finland kan dra fördel av det internationella materialet som samlats för Sibbos strategi för främjandet av resekedjor och av strategimodellen som tas fram under arbetets gång. Arbetet kommer att slutföras under år Generalplanearkitekt Eveliina Harsia Trafikplanerare Eva Lodenius Konsult: WSP Finland Oy, Minna Raatikka Parkeringsprogram Parkeringen är en viktig del av trafiksystemet som styr mobiliteten. Målet med arbetet är att utarbeta ett åtgärdsprogram i anslutning till parkering, fastställa principerna för ordnandet av parkeringen och anvisningar för beräkningen av bostädernas parkeringsplatser i områden som ska detaljplaneras. Vidare ska principer fastställas för utvecklingen av parkeringen även med hänsyn till resor till arbetsplatsen, resor för att uträtta ärenden och resor på fritiden. I samband med arbetet behandlas även principerna för utvecklandet av infartsparkeringen. Arbetet kommer att startas under år Generalplanechef Kaisa Jama Trafikplanerare Eva Lodenius 34 Sipoon kaavoituskatsaus Sibbos planläggningsöversikt 2017

35 Sipoonlahden eritasoliittymän aluevaraussuunnitelma Sipoonlahden eritasoliittymän alueen maankäyttöä ja liikennejärjestelyiden parantamista on tutkittu keväällä Tavoitteena on päivittää Sipoonlahden eritasoliittymästä jo aikaisemmin laadittua yleissuunnitelmaa ja suunnitella toimenpiteet, joilla Porvoonväylällä (vt 7) olevan Sipoonlahden eritasoliittymän sekä sen läheisyydessä olevan tie- ja katuverkon toimivuutta parannetaan. Lisäksi tavoitteena on, että eritasoliittymän yhteyteen suunnitellaan pikavuoropysäkit liityntäpysäköinteineen, kevyen liikenteen yhteyksineen ja vaihtopysäkkeineen. Raskaanliikenteen levähdysalueen ja palvelutoiminnan kehittäminen mahdollistetaan. Työssä tutkitaan myös eritasoliittymän ympäristöön liittyvän maankäytön kehittämispotentiaali asumisen ja kaupan osalta. Sipoon eritasoliittymä lähialueineen kuuluu Sibbesborgin osayleiskaava-alueeseen, joten suunnitelma kuuluu kaavan tausta-aineistoihin. Työtä ohjaavat Sipoon kunnan edustajien lisäksi Uudenmaan ELY-keskus, Liikennevirasto ja HSL. Aluevaraussuunnitelma valmistuu vuoden 2017 aikana. Yleiskaava-arkkitehti Eveliina Harsia Liikennesuunnittelija Eva Lodenius Massbyn pientaloalueen viitesuunnitelma Tarkoituksena on laatia viitesuunnitelma uudesta asuinrakentamiseen painottuvasta alueesta Massbyn alueelle. Alue sijoittuu maantie 170 ja Massbyn ratsastuskeskuksen asemakaava-alueen väliin Sipoon kunnan omistamalle maa-alueelle. Alue liittyy Sipoonjoen arvokkaaseen maisema-alueeseen suunnittelualueen itäpuolella. Viitesuunnitelman laatiminen kytkeytyy Sibbesborgin osayleiskaavatyöhön. Viitesuunnitelmassa hahmotellaan, minkälainen uusi asuminen toteuttaa Sibbesborgin osayleiskaavan kestävän yhdyskunnan tavoitteita sekä soveltuu Sipoonjokilaakson ja Massbyn maisemaan. Alueen tarkempaa suunnittelua varten halutaan idea pienimittakaavaisen, kylämäisen ja kestävän yhdyskunnan arvoja ilmentävän alueen toteutukseen. Alueen on sopeuduttava lyhyellä tähtäimellä nykyiseen maankäyttöön ja tulevaisuudessa toimia osana Sibbebsorgin kaupunkikokonaisuutta. Yleiskaava-arkkitehti Eveliina Harsia Iso Kylätien suunnitteluperiaatteet Iso Kylätie on tärkeä osa Nikkilän historiaa ja identiteettiä. Se on tunnistettu keskeiseksi Nikkilän kaupunkitilaksi niin Nikkilän kehityskuvassa kuin asukaskyselyissäkin. Nikkilä tulee tulevina vuosikymmeninä kasvamaan ja tiivistymään. Kasvupaineet kohdistuvat myös nykyiseen keskustaan. Iso Kylätien miljöön suojelemiseksi ja kehittämiseksi tarvitaan suunnitteluperiaatteet. Työssä määritellään keskeiset rakennustapaan ja liikennejärjestelyihin liittyvät tavoitteet Iso Kylätielle. Yleiskaava-arkkitehti Eveliina Harsia Områdesreserveringsplan för Sibbovikens planskilda anslutning Markanvändningen och förbättrandet av trafikregleringen i området kring Sibbovikens planskilda anslutning granskades våren Målet är att uppdatera den tidigare utarbetade översiktsplanen för Sibbovikens planskilda anslutning och planera åtgärderna för hur Sibbovikens planskilda anslutning vid Borgåleden (rv 7) och det intilliggande väg- och gatunätet kan förbättras. Dessutom är ett mål att planera hållplatser för snabbturer jämte infartsparkering, förbindelser för den lätta trafiken och byteshållplatser. Det ska bli möjligt att anlägga en rastplats för den tunga trafiken och utveckla servicefunktioner i anslutning till den. Markanvändningens utvecklingspotential för boendets och handelns del i miljön kring anslutningen granskas också. Den planskilda anslutningen och dess näromgivning ingår i Sibbesborgs delgeneralplaneområde och arbetet hör till planens bakgrundsmaterial.. Förutom företrädare för Sibbo kommun leds arbetet av NTM-centralen i Nyland, Trafikverket och HRT. Områdesreserveringsplanen kommer att bli klar under år Generalplanearkitekt Eveliina Harsia Trafikplanerare Eva Lodenius Referensplan för Massby småhusområde Syftet är att utarbeta en referensplan för ett nytt område med tonvikt på bostadsbyggande i Massbyområdet. Området ligger på kommunägd mark mellan landsväg 170 och detaljplaneområdet Massby ridcentrum. Östra sidan av planeringsområdet ansluter sig till det värdefulla landskapsområdet Sibbo å. Utarbetandet av en referensplan kopplas till arbetet med delgeneralplanen för Sibbesborg. Referensplanen beskriver hur den nya bebyggelsen verkställer målen för ett hållbart samhälle enligt Sibbesborgs delgeneralplan och hur bebyggelsen passar in i landskapet i Sibbo ådal och Massby. För den mer exakta planeringen av området söker man en idé för genomförandet av ett småskaligt, byalikt område som är förenligt med principerna om ett hållbart samhälle. På kort sikt ska området anpassas till den nuvarande markanvändningen och i framtiden fungera som en del av stadsstrukturen Sibbesborg. Generalplanearkitekti Eveliina Harsia Planeringsprinciper för Stora Byvägen Stora Byvägen är en viktig del av Nickbys historia och identitet. Den uppfattas som ett centralt stadsrum både i utvecklingsbilden för Nickby och enligt invånarenkäterna. Nickby kommer att växa och förtätas under de nästa årtiondena. Även det befintliga centrumet utsätts för trycket att växa. Planeringsprinciper behövs för skyddandet och utvecklingen av miljön kring Stora Byvägen. I arbetet fastställs de viktigaste målen för byggnadssättet och trafikregleringen. Generalplanearkitekti Eveliina Harsia Sipoon kaavoituskatsaus Sibbos planläggningsöversikt

36 Kyläalueiden osayleiskaavoitus Kyläalueiden osayleiskaavoituksella pyritään kehittämään kyläalueita ja ohjamaan alueen maankäyttöä siten, että uudisrakentaminen osoitetaan maiseman ja ympäristön kannalta soveltuviin paikkoihin täydentämään olemassa olevaa kylärakennetta. Osana kyläosayleiskaavatyötä laaditaan kantatilaselvitys ja kiinteistökohtainen laskelma rakennusoikeudesta. Kyläosayleiskaavat toimivat lupavalmistelun tukena. G 21 Immersbyn osayleiskaava Immersbyn osayleiskaavan alueeseen sisältyy Immersbyn kyläalue sekä osia Hindsbyn ja Östersundomin kylistä. Alue sijaitsee Lounais-Sipoossa Uuden Porvoontien pohjoispuolella. Suunnittelualueen pinta-ala on n ha ja se käsittää n. 330 kiinteistöä. Kunnanvaltuusto hyväksyi yksimielisesti Immersbyn osayleiskaavan Valtuuston päätöksestä on jätetty kaksi valitusta Helsingin hallinto-oikeuteen, joten kaava ei ole vielä lainvoimainen. Kaavoituspäällikkö Matti Kanerva Kaavoitusarkkitehti Johanna Horelli Kaavoitusarkkitehti Pilvi Nummi Konsultti: FCG Oy G 25 Linnanpellon EO-alueen osayleiskaava Osayleiskaavalla tutkitaan alueen maankäytön vaihtoehtoja ja soveltuvuus kiviainesten ottoon. Alueelta on tehty havaintoja kirjoverkkoperhosesta. Tavoitteena on käynnistää kaavoitus vuonna Kaavoitusarkkitehti Johanna Horelli G 26 Pohjois-Paippisten osayleiskaava Pohjois-Paippisten kyläalue sijaitsee Pohjois-Sipoossa Lahdenväylän (E 75) itäpuolella noin 10 km Nikkilän taajamasta pohjoiseen. Koko suunnittelualueen pinta-ala on noin 34 km 2. Osayleiskaavan tavoitteena on kehittää kyläaluetta ja ohjata alueen maankäyttöä siten, että uudisrakentaminen osoitetaan maiseman ja ympäristön olevan infrastruktuurin kannalta soveltuviin paikkoihin täydentämään olemassa olevaa rakennetta ja tiivistämään rakentamista kylän keskustassa. Osayleiskaava laaditaan oikeusvaikutteisena. Sipoon kunnanhallituksen linjauksen mukaisesti osayleiskaavan laatimisessa tutkitaan ja sovelletaan uutta menetelmää määritellä rakennusoikeuden mitoitus. Kaavaluonnos oli nähtävillä Pohjois-Paippisten kyläilta keräsi noin 130 osanottajaa Widegårdin nuorisoseurantalolle helmikuussa Yleiskaava-arkkitehti Eveliina Harsia G 27 Gumbostrand Västerskog osayleiskaava Osayleiskaava on tavoitteena käynnistää vuoden 2017 aikana. Yleiskaavapäällikkö Kaisa Jama Delgeneralplanering av byområden Genom delgeneralplaneringen av byområdena strävar kommunen efter att utveckla byarna och styra markanvändningen så att nybyggande anvisas till ställen som är lämpliga med hänsyn till landskapet och miljön och som kompletterar den befintliga bystrukturen. Som en del av arbetet med bydelgeneralplanerna sammanställs en stamfastighetsutredning och en fastighetsspecifik kalkyl över byggrätten. Bydelgeneralplanerna utgör stöd för lovberedningen. G 21 Delgeneralplan för Immersby Delgeneralplaneområdet omfattar Immersby samt delar av byarna Hindsby och Östersundom. Området ligger i sydvästra Sibbo på norra sidan av Nya Borgåvägen. Planeringsområdets areal är ca ha och berör ca 330 fastigheter. Kommunfullmäktige godkände enhälligt delgeneralplanen för Immersby Över fullmäktiges beslut har två besvär anförts hos Helsingfors förvaltningsdomstol och därför har planen inte ännu vunnit laga kraft. Planläggningschef Matti Kanerva Planläggningsarkitekt Johanna Horelli Planläggningsarkitekt Pilvi Nummi Konsult: FCG Oy G 25 Delgeneralplan för EO-området i Borgby I arbetet med att utarbeta en delgeneralplan undersöks alternativ för markanvändningen och områdets lämplighet för stentäkt. Asknätfjäril har observerats i området. Målet är att starta planläggningen år Planläggningsarkitekt Johanna Horelli G 26 Delgeneralplan för Norra Paipis Norra Paipis byasamhälle är beläget i norra Sibbo öster om Lahtisleden (E75), ca 10 km norr om Nickby tätort. Hela planeringsområdet mäter ca 34 km 2. Målet med delgeneralplanen är att utveckla byaområdet och styra markanvändningen där så, att nybyggande anvisas med tanke på landskapet och den befintliga infrastrukturen till lämpliga platser. Därvid kompletteras den nuvarande bebyggelsen och byns centrum förtätas. Delgeneralplanen utarbetas som en plan med rättsverkningar. I enlighet med Sibbo kommunstyrelses riktlinjer granskas och tillämpas en ny metod för att fastställa dimensioneringen av byggrätten. Planutkastet var offentligt framlagt Ca 130 invånare deltog på Norra Paipis byakväll på Widegård i februari Generalplanearkitekti Eveliina Harsia G 27 Delgeneralplan för Gumbostrand Västerskog Målet är att starta delgeneralplaneringen under år Generalplanechef Kaisa Jama 36 Sipoon kaavoituskatsaus Sibbos planläggningsöversikt 2017

37 Kyläalueiden osayleiskaavat Bydelgeneralplaner G 25 Pohjois-Paippinen Norra Paipis G 25 Linnanpellon EO-alue EO-området i Borgby G 21 Immersby G 27 Gombostrand Västerskog Sipoon kaavoituskatsaus Sibbos planläggningsöversikt

38 Asemakaavoitus Asemakaava on yleiskaavaan pohjautuva yksityiskohtainen alueidenkäytön suunnitelma, joka luo edellytykset rakennusten, katujen ja yleisten alueiden rakentamiselle. Kaava-alue voi käsittää esim. kokonaisen asuinalueen tai vain yhden tontin. Asemakaavalla määritellään muun muassa mihin tarkoitukseen aluetta voi käyttää, miten paljon tontille saa rakentaa, rakennustapaa ja rakennusten sijoittumista, piha- ja katualueiden järjestämistä sekä virkistysalueiden sijoittumista. Asemakaavaan kuuluvat asemakaavakartta kaavamerkintöineen ja -määräyksineen sekä selostus, jossa kerrotaan kaavan laatimisesta ja keskeisistä ominaisuuksista. Lisäksi asemakaavaan liitetään usein myös rakentamistapaohjeet, joilla annetaan tarkempia ohjeita rakentamiseen. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan kunnan on laadittava asemakaava sitä mukaa kuin kunnan kehitys tai maankäytön ohjaustarve sitä edellyttää. Kunta laatii asemakaavat maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämään vuorovaikutteiseen suunnitteluun ja riittävään vaikutusten arviointiin perustuen. Ranta-alueiden lomarakentamista voidaan ohjata rantaasemakaavalla, jonka voi laatia maanomistaja. Asemakaavaa laadittaessa on maakuntakaava ja kunnan oikeusvaikutteinen yleiskaava otettava huomioon. Asemakaavoitusta ohjaavia säädöksiä on tarkemmin maankäyttö- ja rakennuslain luvussa 7. Sipoossa asemakaavoitus keskittyy kuntastrategian mukaisesti lähivuosina Nikkilään, Talmaan ja Söderkullaan. Asemakaavoja laaditaan kuitenkin tarpeen mukaan myös muille Sipoon yleiskaavan 2025 mukaisille taajamatoimintojen ja työpaikkojen alueille. Osa kunnan ajankohtaisista asemakaavahankkeista liittyy asemakaavojen ajanmukaisuuden arviointitarpeeseen. Asemakaavojen käsittelyaika kestää normaalitapauksessa yhdestä kahteen vuotta, mutta muun muassa valitusten johdosta kaavan tuleminen lainvoimaiseksi voi kestää useampia vuosia. Tässä kaavoituskatsauksessa esitellään viimeisen vuoden aikana valmistuneet sekä parhaillaan vireillä olevat asemakaavahankkeet. Kirjainnumeroyhdistelmät (esim. N 39) kaavan nimen edessä viittaavat maantieteellisin osa-aluein jaettuun asemakaavan numeroon, joka helpottaa kaavan käsittelyn seuraamista. Lisätietoja asemakaavoista löydät kunnan nettisivuilta: Detaljplanering En detaljplan är en detaljerad plan för områdesanvändningen som grundar sig på generalplanen. Detaljplanen gör det möjligt att uppföra byggnader och anlägga gator och allmänna områden. Ett planområde kan omfatta t.ex. ett helt bostadsområde eller bara en tomt. I detaljplanen definieras bland annat för vilket ändamål ett område kan användas, hur mycket man får bygga i området, byggsättet och byggnadernas placering, hur gårdsplanerna och gatuområdena ska anordnas samt var rekreationsområdena ska förläggas. Till detaljplanen hör en detaljplanekarta med beteckningar och bestämmelser samt en planbeskrivning där man redogör för utarbetandet av planen och dess centrala egenskaper. Till detaljplanen fogas dessutom ofta byggsättsanvisningar där kommunen ger närmare instruktioner för byggandet. I enlighet med markanvändnings- och bygglagen ska kommunen utarbeta en detaljplan efter hand som kommunens utveckling eller behovet av att styra markanvändningen det kräver. Kommunen utarbetar detaljplaner med utgångspunkt i en planering som omfattar växelverkan och en tillräcklig bedömning av konsekvenserna, såsom förutsätts i markanvändnings- och bygglagen. Fritidsboende i strandområden kan styras med en stranddetaljplan, som även kan utarbetas av en markägare. När en detaljplan utarbetas ska landskapsplanen och kommunens generalplan med rättsverkningar beaktas. Bestämmelser som styr detaljplaneringen ges i kapitel 7 i markanvändnings- och bygglagen. Under de närmaste åren kommer detaljplaneringen i Sibbo att i enlighet med kommunstrategin fokusera på Nickby, Tallmo och Söderkulla. Detaljplaner utarbetas också efter behov även för övriga områden för tätortsfunktioner och arbetsplatser som anvisats i Generalplan för Sibbo En del av de aktuella detaljplaneprojekten i kommunen hänger samman med behovet av att se över huruvida detaljplanerna är tidsenliga. I vanliga fall tar det ett till två år att behandla en detaljplan, men t.ex. på grund av besvär kan det hända att det går flera år innan planen vinner laga kraft. I denna planläggningsöversikt presenteras de detaljplaner som färdigställts under det senaste året samt planer som är anhängiga som bäst. Kombinationen av en bokstav och en siffra (t.ex. N 39) framför planens namn refererar till den geografiska indelningen av detaljplanerna. Beteckningen gör det lättare att följa behandlingen av planen. Mer information om detaljplanerna finns på kommunens webbplats: 38 Sipoon kaavoituskatsaus Sibbos planläggningsöversikt 2017

39 Talma / Tallmo & Bastukärr Asemakaavahankeet Detaljplaneprojekten Asemakaavoituskohteiden rajaukset ovat suuntaaantavia ja rajaukset tullaan määrittelemään tarkemmin kaavatyön yhteydessä. Nikkilän ja Söderkullan asemakaavoituskohteet sekä ranta-asemakaavakohteet on esitetty tarkemmilla kaavakohdekartoilla seuraavalla sivulla. Nikkilä Nickby Vihreä väri = lainvoiman saanut asemakaava Violetti väri = vireillä oleva asemakaavatyö Sininen väri = vuonna 2017 käynnistyvä kaavatyö Gränserna för detaljplaneområdena är riktgivande och kommer att preciseras i samband med planläggningsarbetet. Detaljplaneområdena i Nickby och Söderkulla samt stranddetaljplaneområdena presenteras närmare på följande sida. Grön färg = lagakraftvunnen detaljplan Violett färg = anhängigt detaljplanearbete Blå färg = planarbetet startar år 2017 Myyras Myras Box Söderkulla & Eriksnäs Nevas gård Majvik & Storören Kalkkiranta Kalkstrand Ranta-asemakaavat Stranddetaljplaner Sipoon kaavoituskatsaus Sibbos planläggningsöversikt

40 Nikkilä Nickby NG 11 Kylävuorentien omakotitontit Kylävuorentien omakotitonttien suunnittelualue sijaitsee Nikkilän pohjoispuolella Kylävuorentien varrella. Etäisyys Nikkilän keskustasta on noin 1-1,5 km. Alueelle suunnitellaan pientalovaltaista asumista: yksi yhtiömuotoinen pientalotontti ja 9 uutta omakotitonttia. Kolme alueella jo olevaa vanhaa asuinrakennusta merkitään asemakaavassa suojeltaviksi. Yksi näistä tonteista on mahdollista myöhemmin jakaa kahteen tai kolmeen osaan omakotitonteiksi. Osa alueen virkistysmetsästä suojellaan luontoarvojen vuoksi. Asemakaavaehdotus oli nähtävillä Kaavoittaja Mirva Talusén Kaavoituspäällikkö Matti Kanerva NG 8 Nikkilän Kartanon keskus Alueelle on suunnitteilla monipuolista asuinrakentamista, aluetta palvelevia lähipalveluita sekä viher- ja virkistysalueita ulkoilureitteineen. Alueelle on aiemmin laadittu Nikkilän kartano III kaavarunko ja ideasuunnitelma, joka on asemakaavoitusta ohjaava yleissuunnitelma. Alueen pohjoisosassa sijaitsee entinen ampumarata-alue, joka on puhdistettava ennen alueen rakentamista. Asemakaavatyö on tavoitteena käynnistää vuonna Kaavoitusarkkitehti Pilvi Nummi NG 11 Bybergsvägens småhus Planeringsområdet för Bybergsvägens tomter för egnahemshus ligger längs Bybergsvägen norr om Nickby. Avståndet från Nickby centrum är ca 1 1,5 km. På området planeras småhusdominerat boende: en småhustomt för boende i bolag och nio tomter för egnahemshus. Tre befintliga bostadshus betecknas som byggnader som ska skyddas. En av dessa tomter kan senare delas up i två eller tre egnahemstomter. Del av rekreationsskogen skyddas med anledning av naturvärdena. Förslaget till detaljplan var offentligt framlagt Planläggare Mirva Talusén Planläggningschef Matti Kanerva NG 8 Centret vid Nickby Gård På området planeras mångsidigt bostadsbyggande, närservice samt grön- och rekreationsområden med friluftsleder. Tidigare har upprättats en stomplan, Nickby Gård III, och en idéplan som är en översiktsplan som styr detaljplaneringen. I den norra delen av planeringsområdet finns en f.d. skjutbana. Detta område ska saneras innan byggnadsarbeten inleds. Målet är att starta detaljplaneringen år Planläggningsarkitekt Pilvi Nummi Havainnekuva Kylävuoren omakotitonteista Illustration över Bybergsvägens egnhahemstomter Tietoa Finland Oy 40 Sipoon kaavoituskatsaus Sibbos planläggningsöversikt 2017

41 Nikkilä - Nickby NG 11 NG 8 Kylävuorentien omakotitontit Nikkilän kartanon Bybergsvägens småhus keskus Centret vid Nickby Gård N 56 Kortteli 1008 Kvarter 1008 N 50 Nikkiläntie Nickbyvägen N 45A & B N 60 Nikkilän koulukeskus Oikopolku Nickby skolcentrum N 61 Runebergin päiväkoti Runebergs daghem N 39 Nikkilän pelastusasema Nickby räddningsstation Sipoon kaavoituskatsaus Sibbos planläggningsöversikt

42 N 39 Nikkilän pelastusasema Asemakaavatyön tarkoituksena on mahdollistaa uuden, pelastustoimen tilatarpeita palvelevan pelastusaseman rakentaminen liikenteellisesti nykyistä asemaa edullisempaan paikkaan pääliikenneväylän varrelle. Tavoitteena on samalla tutkia sähköhuollon toimivuutta parantavan Keravan Energia Oy:n muuntoaseman sijoittamista Öljytien eteläpuolelle sekä Öljytiehen ja Ruxin asuinalueeseen rajautuvien, kunnan omistukseen siirtyneiden maaalueiden hyödyntämismahdollisuuksia asuin- ja liikerakentamisen sijoittamispaikkana. Asemakaavatyö on tullut vireille Kaavoitusarkkitehti Jarkko Lyytinen Kaavoituskoordinaattori Suvi Kaski (poissa asti) N 50 Nikkiläntien asemakaavamuutos Kaavamuutos on aloitettu uuden tasauspysäkin toteuttamiseksi bussiliikenteelle. Kehittämistarpeet johtuvat nykyisen aseman hankalahkosta sijainnista, bussiliikenteen muutoksista HSL:n liittymisen myötä sekä Nikkilän taajamarakenteen muuttumisesta lähivuosina. Sittemmin tasauspysäkin sijainnista on tehty erillinen selvitys ja pysäkki tule sijoittumaan sen pohjalta toiseen paikkaan. Kaavatyötä jatketaan selvittämällä liityntäpysäköintiä sekä osoittamalla Nikkiläntie kunnan omistamaksi kaduksi. Asemakaavatyö on tullut vireille Kaavoitusarkkitehti Jarkko Lyytinen N 56 Kortteli 1008 Mixintie Asemakaavan muutosalue sijaitsee Nikkilän keskustassa, Iso Kylätien ja Mixintien risteyksessä kaakkoisnurkassa. Asemakaavan muutoksen tavoitteena tehostaa Nikkilän keskustassa sijaitsevan korttelin rakentamista taajamakuvallisesti soveltuvin keinoin. Asemakaavatyö on tullut vireille Kaavoitusarkkitehti Jarkko Lyytinen N 60 Oikopolun asemakaavamuutos Asemakaavan muutoksen tarkoitus on kehittää Nikkilän yhdyskuntarakennetta ja taajamakuvaa. Aluetta tutkitaan asuinkerrostalokorteliksi. Samalla varmistetaan virkistysalueiden riittävyys. Kaavoituspäällikkö Matti Kanerva N 61 Runebergin päiväkodin asemakaavamuutos Asemakaavan muutoksella pyritään palauttamaan nykyisen Runebergin päiväkoti alkuperäiseen käyttöönsä, asumiseen. Rakennukselle rajataan toimiva piha-alue nykyisestä Y-korttelialueesta. Asemakaavatyö on tavoitteena käynnistää vuonna N 39 Nickby räddningsstation Syftet med detaljplanen är att möjliggöra byggandet av en ny räddningsstation som tillgodoser räddningsväsendets behov av lokaliteter, intill huvudleden på en fördelaktigare plats jämfört med den befintliga räddningsstationen Ett mål är att på samma gång undersöka möjligheterna att förlägga Kervo Energi Ab:s transformatorstation till området söder om Oljevägen, nära den plats där 110 och 20 kv kraftledningarna skiljs åt, samt möjligheterna att nyttja den mark invid Oljevägen och Rux bostadsområde, vilken övergått i kommunens ägo, för byggande av bostäder och affärslokaler. Detaljplanearbetet aktualiserades Planläggningsarkitekt Jarkko Lyytinen Planläggningskoordinator Suvi Kaski (ledig t.o.m ) N 50 Detaljplaneändring för Nickbyvägen Planändringen har startats för att göra det möjligt att bygga en ny tidsanpassad hållplats för busstrafiken. Behoven av förbättring beror på den nuvarande busstationens något besvärliga läge, ändringar i busstrafiken i samband med anslutningen till HRT och de ändringar som kommer att ske i tätortsstrukturen i Nickby under de närmaste åren. Sedermera har en separat utredning gjorts om den tidsanpassade hållplatsens placering och utifrån den kommer hållplatsen att förläggas till en annan plats. Planarbetet fortsätter med utredningar om infartsparkeringen och Nickbyvägen anvisas som en av kommunen ägd gata. Detaljplanearbetet aktualiserades Planläggningsarkitekt Jarkko Lyytinen N 56 Kvarter 1008 Mixvägen Detaljplanens ändringsområde ligger i det sydöstra hörnet av korsningen mellan Stora Byvägen och Mixvägen i centrum av Nickby. Målet för ändringen av detaljplanen är att effektivisera byggandet av kvarteren i Nickby centrum med iakttagande av metoder som lämpar sig för tätortsbilden. Detaljplanearbetet aktualiserades Planläggningsarkitekt Jarkko Lyytinen N 60 Detaljplaneändring för Genstigen Avsikten med detaljplanen är att utveckla Nickby samhällsstruktur och tätortsbild. Området granskas som kvarter för våningshus. Samtidigt säkras tillräckliga rekreationsområden. Planläggningschef Matti Kanerva N 61 Runebergs daghem, detaljplaneändring Ändringen av detaljplanen syftar till att återställa nuvarande Runebergs daghem till det ursprungliga ändamålet, dvs. boende. För byggnaden avgränsas ett fungerande gårdsområde av det nuvarande Y-kvartersområdet. Målet är att starta detaljplaneringen år Sipoon kaavoituskatsaus Sibbos planläggningsöversikt 2017

43 N 45A & B Nikkilän koulukeskuksen asemakaavamuutos Asemakaavan muutoksella mahdollistetaan Nikkilän koulukeskuksen kehittäminen ja uusien toimintojen toteuttaminen, muun muassa sisäliikuntasalin rakentaminen. Asemakaavatyö on tavoitteena käynnistää vuonna H1 Nikkilän kierrätyskeskus Kaava-alue sijoittuu Sipoon koillisosaan, Nikkilän kuntakeskuksen itäpuolelle noin 4 km etäisyydelle taajama-alueen reunasta. Suunnittelualue sijaitsee Mömossenin kaatopaikan sekä ampumaradan pohjoispuolella. Alueen pinta-ala on noin 42 hehtaaria. Asemakaavalla on tarkoitus osoittaa suunnittelualueelle jätteenkäsittelyalue, joka mahdollistaa jätteenkäsittelyn lisäksi myös siihen tukeutuvan teollisen toiminnan. Kaavatyötä koskee kunnan ja maanomistajan välinen sopimus kaavoituksen käynnistämisestä. Asemakaavan laatii maanomistajan konsultti, jonka työskentelyä kunta ohjaa. Asemakaavatyö on tullut vireille Kaavoittaja Mirva Talusén Kaavoituspäällikkö Matti Kanerva. Konsultti: Ramboll Finland Oy N 45A & B Nickby skolcentrum, detaljplaneändring Ändringen av detaljplanen gör det möjligt att utveckla Nickby skolcentrum och införa nya funktioner, bl.a. bygga en gymnastiksal. Målet är att starta detaljplaneringen år H1 Nickby återvinningscentral Planområdet ligger i den nordöstra delen av Sibbo, öster om Nickby kommuncentrum på ca 4 km av stånd från utkanten av tätorten. Det ligger norr om Mömossens avstjälpningsplats och skjutbanan. Området är ca 42 hektar stort. Avsikten med detaljplanen är att anvisa ett område för avfallsbehandling som utöver detta ändamål gör det möjligt att driva industriell verksamhet som stöder sig på avfallsbehandlingen. Kommunen och markägaren har ingått ett avtal om planläggningsstarten. Detaljplanen utarbetas av markägarens konsult under ledning av kommunen. Detaljplanearbetet aktualiserades Planläggare Mirva Talusén Planläggningschef Matti Kanerva Konsult: Ramboll Finland Ab. H 1 Nikkilän kierrätyskeskus Nickby återvinningcentral Sipoon kaavoituskatsaus Sibbos planläggningsöversikt

44 Söderkulla Söderkulla T 6 Taasjärven itäpuoli Asemakaavan tarkoituksena on mahdollistaa uusi osayleiskaavan mukainen kokoojakatu (Tasbyntien jatke) ja ohjata nykyistä tarkemmin sen lähiympäristöön sijoittuvaa rakentamista. Samalla suunnitellaan virkistysreitti alueen halki sekä varmistetaan mahdolliset kulttuuriympäristön, rakennusperinnön ja luonnonarvojen suojelutarpeet. Asemakaavatyö on tullut vireille Kaavoittaja Mirva Talusén Kaavoituspäällikkö Matti Kanerva T 7 B Sipoonlahden koulukeskus ja etelä- Pähkinälehto Kaavatyön tarkoituksena laajentaa Pähkinälehdon asuinaluetta Uuden Porvoontien varteen. Alueelle suunnitellaan kerrostalorakentamista. Lisäksi alueen palveluita kehitetään, olemassa oleva rakennus muutetaan kylätaloksi ja Graniittitien risteykseen suunnitellaan liikepaikka päivittäistavarakaupalle. Asemakaavan muutosehdotus oli nähtävillä Kaavoitusarkkitehti Jarkko Lyytinen T 9 Taasjärvi IV Suunnittelualue sijaitsee Söderkullan pohjoisosassa ja liittyy välittömästi asemakaavoitettuun osaan taajamaa. Kaava-alue rajautuu etelässä Grundträsketin järveen ja Taasjärvi II:n asemakaavaalueeseen, sekä sen alueilla olevaan Kalliokielontien liityntäkatuun. Alueelle on suunnitteilla pientaloasumista. Asemakaavatyö on tullut vireille Kaavoituspäällikkö Matti Kanerva T 6 Östra Tasträsk Syftet med detaljplanen är att göra det möjligt att anlägga en ny matargata i enlighet med delgeneralplanen (en förlängning av Tasbyvägen) och styra byggandet i näromgivningen mer noggrant än för närvarande. På samma gång planeras en rekreationsled genom området och säkerställs möjligheterna att skydda kulturmiljön, byggnadsarvet och naturvärdena. Detaljplanearbetet aktualiserades Planläggare Mirva Talusén Planläggningschef Matti Kanerva T 7 B Sibbovikens skolcentrum och södra Hassellunden Syftet med planarbetet är att utvidga Hassellundens bostadsområde längs Nya Borgåvägen. Flervåningshus planeras för området. Dessutom utvecklas servicen i området, den befintliga byggnaden ändras till en byagård och vid korsningen till Granitvägen planeras en affärsplats för en dagligvarubutik. Förslaget till ändring av detaljplanen var offentligt framlagt Planläggningsarkitekt Jarkko Lyytinen T 9 Tasträsk IV Planeringsområdet finns i norra Söderkulla och ansluter sig omedelbart till den detaljplanerade delen av tätorten. Planområdet gränsar i söder till Grundträsket och detaljplaneområdet Tasträsk II med anslutningsgatan Getramsvägen. För området planeras småhusboende. Detaljplanearbetet aktualiserades Planläggningschef Matti Kanerva Sipoonlahden koulu. Arkkitehdit Rudanko+Kankkunen & Arkkitehdit Frondelius+Keppo+Salmenperä 44 Sipoon kaavoituskatsaus Sibbos planläggningsöversikt 2017

45 T9 Taasjärvi IV Tasträsk IV Söderkulla T6 Taasjärven itäpuoli Östra Tasträsk Södekullan keskus Söderkulla centrum S 17B T7B Sipoonlahden koulukeskus ja Etelä-Pähkinälehto Sibbovikens skolcentrum och södra Hassellunden K8B K8B K8B Hiekkamäentie Sandbackavägen S 24 Sipoonlahden ranta Sibbovikens strand Sipoon kaavoituskatsaus Sibbos planläggningsöversikt

46 S 17b Söderkullan keskusta Kaavatyön tarkoituksena kehittää Söderkullan keskustarakennetta. Kaavatyössä tutkitaan mahdollisuuksia sijoittaa alueelle uutta asuinkerrostalo- ja liikerakentamista, nykyisen taksiaseman alueelle. Taksiasemalle etsitään uusi sijainti keskustasta ja samalla selvitetään mahdollisuutta osoittaa lisää pysäköintiä. Asemakaavatyö on tullut vireille yhdessä S 17a Söderkullan K-marketin kaavatyön kanssa. Kaavoitusarkkitehti Jarkko Lyytinen S 24 Sipoonlahden ranta Suunnittelualueella on voimassa 1980-luvun asemakaava, jossa alue on pääosin hotelli- ja kurssikeskusrakennusten korttelialuetta. Kaavan mukainen maankäyttö ei ole toteutunut ja asemakaavalla alue muuttuu kerrostalovaltaiseksi asuinalueeksi. Asemakaavan muutos on hyväksytty Päätöksestä on valitettu Helsingin hallinto-oikeuteen, joten asemakaava ei ole lainvoimainen. Kaavoituspäällikkö Matti Kanerva Konsultti: Arkkitehtitoimisto Petri Rouhiainen Oy K 8 B Hiekkamäentie Kaavan tavoitteena on laajentaa Hiekkamäentien työpaikkaaluetta koiliseen päin Porvoon moottoritien suuntaisesti ja lisätä työpaikkoja Sipoossa, sekä mahdollistaa alueen pohjoisosan käyttöä asumiseen. Samoin uusi tieyhteys kevyenliikenteen väylineen on suunnitteilla Hiekkamäentien varrelta Graniittitien ja Uudelle Porvoontien risteykseen. Samalla tarkistetaan myös nykyisten alueen asemakaavojen tilanne ajan tasalle. Asemakaavatyö on tullut vireille Päivitetty osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä Kaavoitusarkkitehti Jarkko Lyytinen S 17b Söderkulla centrum Syftet med planarbetet är att utveckla centrumstrukturen i Söderkulla. I planarbetet undersöks möjligheterna att placera nytt höghus- och affärsbyggande i området, invid den befintliga taxistationen. För taxistationen söker man en ny plats i centrum och på samma gång undersöks möjligheten att anvisa fler parkeringsplatser. Detaljplanearbetet aktualiserades tillsammans med planarbetet S 17a Söderkulla K-market. Planläggningsarkitekt Jarkko Lyytinen S 24 Sibbovikens strand På planeringsområdet gäller en detaljplan från 1980-talet där området i huvudsak är ett kvartersområde för hotell- och kurscentralsbyggnader. Markanvändningen enligt denna plan har inte genomförts och genom detaljplanen ändras området till ett höghusdominerat bostadsområde. Ändringen av detaljplanen godkändes Besvär över beslutet har anförts hos Helsingfors förvaltningsdomstol och därför har detaljplanen inte vunnit laga kraft. Planläggningschef Matti Kanerva Konsult: Arkkitehtitoimisto Petri Rouhiainen Oy K 8 B Sandbackavägen Målet med planen är att utvidga Sandbackavägens arbetsplatsområde nordösterut i riktning med Borgå motorväg och öka antalet arbetstillfällen i Sibbo samt göra det möjligt att använda norra delen av området för boende. En ny väg med cykel- och gångbana planeras längs Sandbackavägen till korsningen mellan Granitvägen och Nya Borgåvägen. På samma gång justeras och uppdateras läget för de befintliga detaljplanerna i området. Detaljplanearbetet aktualiserades Det uppdaterade programmet för deltagande och bedömning var offentligt framlagt Planläggningsarkitekt Jarkko Lyytinen 46 Sipoon kaavoituskatsaus Sibbos planläggningsöversikt 2017

47 Massby Massby M 2 Massbyn ratsastuskeskus Suunnittelualue sijaitsee Massbyssä Ingmanin tehtaan eteläpuolella ja on yksityisessä omistuksessa. Maanomistajan tavoitteena on laajentaa alueella toimivaa ratsastuskeskusta. Alueelle on tarkoitus rakentaa uusi hevostalli ja siihen liittyviä huoltorakennuksia, maneesi ja ratsastuskenttä sekä joitakin erillisiä omakotitaloja. Kaavatyö perustuu alueen maanomistajan kuntaan jättämään kaavamuutoshakemukseen. Asemakaavan laatii maanomistajan konsultti, jonka työskentelyä kunta ohjaa. Asemakaavaehdotus oli nähtävillä Kaavan lisäselvityksiä työstetään saatujen lausuntojen ja palautteiden pohjalta. Kaavoitusarkkitehti Pilvi Nummi Kaavoituspäällikkö Matti Kanerva Konsultti: Ramboll Finland Oy M 2 Massby ridcentrum Planeringsområdet ligger i Massby söder om Ingmans fabrik och är privatägt. Markägaren har som mål att utvidga ridcentret i området. Avsikten är att bygga ett nytt stall och relaterade servicebyggnader, en manege och en ridbana samt ett antal fristående egnahemshus. Planarbetet grundar sig på en ansökan om planändring som markägaren lämnat in till kommunen. Detaljplanen utarbetas av markägarens konsult under ledning av kommunen. Förslaget till detaljplan var framlagt Utifrån inlämnade utlåtanden och kommentarer görs ytterligare utredningar. Planläggningsarkitekt Pilvi Nummi Planläggningschef Matti Kanerva Konsult: Ramboll Finland Ab M 2 Massbyn ratsastuskeskus Massby ridcentrum Sipoon kaavoituskatsaus Sibbos planläggningsöversikt

48 Eriksnäs E 3 Eriksnäsintie Asemakaavan on tavoitteena mahdollistaa kevyen liikenteen väylän rakentaminen Eriksnäsintien varteen kunnan toimesta. Asemakaavan myötä Eriksnäsintie muuttu katualueeksi, alkaen Hiekkamäentien katuliittymästä ja päättyen venesatamaan Sipoonlahden rannalle. Kaavaan ei sisälly rakennusoikeutta. Asemakaavaehdotus oli nähtävillä Kaavoituspäällikkö Matti Kanerva E 4 Hangelbyträskin puutarhakylä Hangelbyträskin puutarhakylän asemakaava-alue sijoittuu Sipoon Hangelbyn kylään noin 4 km etäisyydelle Söderkullasta etelään Kalkkirannantien varteen. Asemakaavan tavoitteena on laatia asemakaava puutarhakylälle, joka mahdollistaa puutarhamökkien ja viljelypalstojen rakentamisen. Kaavatyötä koskee kunnan ja maanomistajan välinen sopimus kaavoituksen käynnistämisestä. Asemakaavan laatii maanomistajan konsultti, jonka työskentelyä kunta ohjaa. Asemakaavatyö on tavoitteena käynnistää vuonna Kaavoittaja Mirva Talusén Kaavoituspäällikkö Matti Kanerva Eriksnäs E 3 Eriksnäsvägen Avsikten med detaljplaneändringen är att göra det möjligt för kommunen att bygga en lätt trafikled intill Eriksnäsvägen. Genom detaljplanen ändras Eriksnäsvägen till gatuområde på sträckan från Sandbackavägens gatuanslutning till Sibbovikens båthamn. Ingen byggrätt anvisas i planen. Förslaget till detaljplan var offentligt framlagt Planläggningschef Matti Kanerva E 4 Hangelbyträskets trädgårdsby Detaljplaneområdet är beläget i Hangelby på ca 4 km avstånd från Söderkulla söderut längs Kalkstrandsvägen. Målet med detaljplanen är att utarbeta en detaljplan för en trädgårdsby där det är möjligt att bygga trädgårdsstugor och anlägga odlingslotter. Kommunen och markägaren har ingått ett avtal om planläggningsstarten. Detaljplanen utarbetas av markägarens konsult under ledning av kommunen. Målet är att starta detaljplaneringen år Planläggare Mirva Talusén Planläggningschef Matti Kanerva Eriksnäs E 3 Eriksnäsintie Eriksnäsvägen E 4 Hangelbyträsk 48 Sipoon kaavoituskatsaus Sibbos planläggningsöversikt 2017

49 Majvik ja Storören B 17 Majvikin 1. asemakaava Sipoon Majvikissa on kaavoitusohjelman mukaisesti aloitettu asemakaavan laatiminen. Suunnittelualue sijaitsee Etelä-Sipoossa. Suunnittelualueella sijaitseva biodynaamista viljelyä harjoittava Majvikin maatila on ollut Etelä-Majvikin kehittämisen keskeinen osa vuonna 2008 alkaneessa Östersundomin yhteisen yleiskaavan suunnittelutyössä. Maatilan ympärille on maankäytön suunnittelussa kehitetty uudentyyppistä taajamarakenteen ja viljelyn vuorovaikutusta. Maatilan hoidossa on pari vuotta sitten tehty sukupolven vaihdos. Maatilan puitteissa on käynnistetty maassamme uudentyyppinen Green Care -hoivatoiminta. Toimintaa on vuosien aikana pilotoitu yhteistyössä Sininauhaliiton ja Sipoon kunnan kanssa. Asemakaavaa laatii maanomistajien konsultti Leena Holmila Arkkitehtitoimisto Jukka Turtiainen Oy:stä. Asemakaavaehdotus oli nähtävillä Yleiskaava-arkkitehti Eveliina Harsia B16 Storörenin Örnvikinrannan virkistysalue Kaavalla on tarkoitus mahdollistaa kahden erillispientalotontin toteuttaminen ja asuinrakennusten rakentaminen Örnvikintien eteläpuoliselle alueelle. Kaavaratkaisu jatkaa alueen itäpuolisen Majvik och Storören B 17 Majvik 1 detaljplan Utarbetandet av en detaljplan för Majvik har startat i enlighet med planläggningsprogrammet Planeringsområdet ligger i södra Sibbo. Majvik gård, som driver biodynamisk odling, har haft en central roll i det år 2008 påbörjade utvecklingsarbetet gällande den södra delen av Majvik inom ramen för den gemensamma generalplanen för Östersundom. Kring gården har man via markanvändningsplanering utvecklat en ny form av samverkan mellan tätortsbebyggelse och jordbruk. Gården har för några år sen genomgått en generationsväxling. Inom gårdsbruket har man introducerat en för vårt land ny form av omsorgsverksamhet, Green Care. Denna verksamhet har under åren utvecklats i samarbete med föreningen Sininauhaliitto (Blå bandet i Finland) och Sibbo kommun. Detaljplanen utarbetas av markägarnas konsult Leena Holmila, Arkkitehtitoimisto Jukka Turtiainen Oy. Planförslaget var framlagt Generalplanearkitekti Eveliina Harsia B16 Rekreationsområdet Örnviksstranden på Storören Planen syftar till att göra det möjligt att skapa två tomter för fristående småhus och bygga bostadshus söder om Örnviksvägen. Planlös- B 16 Örnvikinranta Örnviksstranden B 17 Majvikin 1. asemakaava Majvik 1 detaljplan Majvik & Storören Sipoon kaavoituskatsaus Sibbos planläggningsöversikt

50 Sipoonrannan suunniteltua rakennetta. Kaavalla on lisäksi tarkoitus mahdollistaa uimarannan ja yleisen leikkialueen toteuttaminen alueen länsiosaan. Kaavatyö perustuu alueen maanomistajan kuntaan jättämään kaavamuutoshakemukseen. Kaavatyötä koskee kunnan ja maanomistajan välinen kaavoituksen käynnistämissopimus. Asemakaavan laatii maanomistajan konsultti, jonka työskentelyä kunta ohjaa. Asemakaavaehdotus oli nähtävillä Kaavoituspäällikkö Matti Kanerva Konsultti: FCG Oy ningen är en fortsättning på den planerade strukturen på östra sidan av Sibbostrand. Ett mål är också att göra det möjligt att anlägga en badstrand och en allmän lekplats i västra delen av området. Planarbetet grundar sig på en ansökan om planändring som markägaren lämnat in till kommunen Planarbetet baserar på ett avtal om planläggningsstart mellan kommunen och markägarna. Detaljplanen utarbetas av markägarens konsult under ledning av kommunen. Förslaget till detaljplan var offentligt framlagt Planläggningschef Matti Kanerva Konsult: FCG Oy Talma Tallmo TM 1 Laaksotien omakotitontit Alueelle suunnitellaan omakotiasutusta. Asemakaavatyö on tavoitteena käynnistää vuonna TM 1 Blekdalsvägens egnahemstomter För området planeras egnahemshus. Målet är att starta detaljplaneringen år TM 2 Talman keskustan eteläosa Talman tulevan keskustan eteläosa sijoittuu Talman nykyisen kyläkeskuksen ja laskettelukeskuksen väliselle, pääosin metsäiselle mäkialuelle. Tavoitteena on suunnitella monimuotoinen sekä varsin tiivis ja tehokkaasti toteutettu asumispainotteinen alue tulevan junaseisakkeen läheisyyteen noin asukkaalle. Asumisen lomaan (pääosin rakennusten yhteyteen ja pohjakerroksiin) voidaan sijoittaa myös liike-, työ- ja palvelurakentamista. Asemakaavatyö on tullut vireille Kaavoituspäällikkö Matti Kanerva Kaavoitusarkkitehti Pilvi Nummi TM 3 Talma Hills loma-asunnot Loma-asumiselle ja palstaviljelylle tarkoitettu alue. Asemakaavatyö on tavoitteena käynnistää vuonna TM 2 Tallmo centrum, södra delen Södra delen av det blivande centrumet i Tallmo ligger mellan Tallmo nuvarande bycentrum och slalomcentret, i huvudsak på en skogsklädd backe. Målet är att planera ett mångsidigt, tämligen tätt och effektivt bebyggt bostadsbetonat område för ca invånare nära tåghållplatsen. Parallellt med boendet (i huvudsak i anslutning till byggnaderna och i bottenvåningarna) anvisas affärs-, arbets- och servicelokaler. Detaljplanearbetet aktualiserades Planläggningschef Matti Kanerva Planläggningsarkitekt Pilvi Nummi TM 3 Tallmo Hills fritidsbostäder Området är avsett för fritidsbostäder och odlingslotter. Målet är att starta detaljplaneringen år BA 2 Bastukärr II työpaikka-alue Asemakaavalla on tarkoitus laajentaa Bastukärrin työpaikka-aluetta etelään Sipoon yleiskaavan 2025 mukaisesti. Lisäksi kaavatyöllä on tarkoitus järjestää tieyhteys Bastukärrin logistiikka-alueelta Jokivarrentielle liikenteen sujuvuuden varmistamiseksi. Alueella on voimassa Sipoon kunnan ja Rudus Oy:n välinen sopimus maankäytön hankeyhteistyön käynnistämisestä. Kaavaluonnos oli nähtävillä Alueella on myös käynnissä YVA-prosessi kiviainesten louhinnan ympäristövaikutusten arvioimiseksi. Tämän YVA-prosessin selvityksiä ja suunnitelmia hyödynnetään aikanaan kaavatyössä. Kaavoitusarkkitehti Jarkko Lyytinen BA 2 Bastukärr II arbetsplatsområde Avsikten är att med hjälp av detaljplanen utvidga arbetsplatsområdet i Bastukärr söderut i enlighet med Generalplan för Sibbo Därtill ska en vägförbindelse från logistikområdet i Bastukärr till Jokivarsivägen anordnas för att säkerställa en smidig trafik. I området gäller ett avtal om att starta samarbete kring markanvändningen mellan Sibbo kommun och Rudus Oy. Planutkastet var offentligt framlagt På området pågår en MKB-process för bedömningen av miljökonsekvenserna av stenbrytning. Utredningarna och planerna från denna MKBprocess kommer att användas senare i planarbetet. Planläggningsarkitekt Jarkko Lyytinen 50 Sipoon kaavoituskatsaus Sibbos planläggningsöversikt 2017

51 TM 3 Talma Hills loma-asunnot Tallmo Hills fritidsbostäder Talma - Tallmo Bastukärr TM 1 Laaksotien omakotitontit Blekdalsvägens egnahemstomter TM 2 Talman keskustan eteläosa Tallmo centrum, södra delen BA 2 Bastukärr II työpaikka-alue Bastukärr II arbetsplatsområde Sipoon kaavoituskatsaus Sibbos planläggningsöversikt

52 Muu Sipoo Övriga Sibbo MY 2 Myyraksen kiila Asemakaavamuutoksen tavoitteena on nykyaikaistaa kaavatilanne mahdollistamalla alueen nykyisten asuntojen lisä- ja täydennysrakentaminen ja parantamalla alueen katuverkostoa. Tavoitteena on samalla etsiä ratkaisuja alueen melu- ja tulvahaittojen vähentämiseksi. Kaavatyötä koskee kunnan ja maanomistajien välinen sopimus kaavoituksen käynnistämisestä. Asemakaavaehdotus oli nähtävillä Kaavatyön aikana on vuosina selvitetty Keravajoen tilannetta ja tulvimisherkkyyttä yhteystyössä Vantaan kaupungin kanssa. Samoin maaperän ja erityisesti joen rantavyöhykkeen tilannetta on selvitetty edelleen. Tältä pohjalta kaavamuutoksesta laaditaan korjattu ehdotus. Kaavoitusarkkitehti Jarkko Lyytinen KA 1 Kalkkirannan venesatama Meren rannalla Träskissä / Träskby sijaitseva alue käsittää osan nykyisestä Kalkkirannantiestä / Kalkstrandvägen, yhteyslaiturialueen ja niiden lähiympäristöä. Aluerajaus tarkentuu työn yhteydessä. Asemakaavoituksella on tarkoitus tutkia alueen toiminnallista kehittämistä ja selkeyttää pysäköintijärjestelyjä sekä pienvenesataman toimintoja. Alueelle sijoitettaneen myös meripelastukseen ja öljyvahinkojen torjuntaan liittyvää kalustoa. Asemakaavatyö on tavoitteena käynnistää vuonna Kaavoitusarkkitehti Johanna Horelli MY 2 Myraskilen Målet med detaljplaneändringen är att modernisera planeringsläget genom att skapa förutsättningar för tilläggs- och kompletteringsbyggande av de nuvarande bostäderna och förbättra gatunätet i området. Därtill är ett mål att söka lösningar för att minska bullerolägenheterna och översvämningarna i området. Planarbetet baserar på ett avtal om start av planläggning mellan kommunen och markägarna. Förslaget till detaljplan var offentligt framlagt Under planarbetets gång åren har man utrett situationen och översvämningskänsligheten i Kervo år i samarbete med Vanda stad. Likaså har jordmånen och särskilt situationen i strandzonen längs ån undersökts ytterligare. Utifrån dessa utredningar utarbetas ett korrigerat planförslag. Planläggningsarkitekt Jarkko Lyytinen KA 1 Kalkstrands småbåtshamn Området som ligger på havsstranden i Träsk/Träskby omfattar en del av nuvarande Kalkstrandsvägen, en förbindelsebrygga och näromgivningen kring dessa. Områdets avgränsning kommer att preciseras under planarbetets gång. Detaljplaneringen syftar till att undersöka hur man kunde utveckla området funktionellt och att klargöra parkeringsarrangemangen och hamnfunktionerna. Materiel för sjöräddning och bekämpning av oljeskador kommer antagligen att också placeras i området. Målet är att starta detaljplaneringen år Planläggningsarkitekt Johanna Horelli MY 2 Myyraksen kiila Myraskilen KA1 Kalkkirannan venesatama Kalkstrands småbåtshamn 52 Sipoon kaavoituskatsaus Sibbos planläggningsöversikt 2017

53 NE 1 Nevas Gård Suunnittelualue sijaitsee nykyisen Nevas Golfin vapaa-ajanalueen eteläpuolella. Kaavatyön tavoitteena on mahdollistaa alueen kehittäminen korkeatasoisena golf-, majoitus- sekä muita vapaaajanpalveluita tarjoavana keskuksena. Kaavatyötä koskee kunnan ja alueen maanomistajien välinen sopimus maankäytön hankeyhteistyön käynnistämisestä ( ) sekä kunnan ja maanomistajan välinen sopimus kaavoituksen käynnistämisestä. Asemakaavan laatii maanomistajan konsultti, jonka työskentelyä kunta ohjaa. Asemakaava kuulutettiin voimaan Kaavoituspäällikkö Matti Kanerva Konsultti: Oy Wixplan Ab (ent. Sweco Ympäristö Oy ja AIRIX Ympäristö Oy) Box 2 Boxin työpaikka-alue Noin 30 hehtaarin suuruinen kunnan omistama suunnittelualue sijaitsee Boxin kylässä itäisessä Sipoossa. Suunnittelualue rajautuu Porvoon kaupungin rajaan, valtatiehen 7, Uuteen Porvoontiehen sekä Kilpilahdentiehen. Alueelle on tarkoitus sijoittaa logistisia toimintoja. Asemakaava kuulutettiin voimaan Kaavoituspäällikkö Matti Kanerva Konsultti: A-Insinöörit Suunnittelu Oy, Hanna Aitoaho NE 1 Nevas Gård Planeringsområdet ligger på södra sidan av det nuvarande fritidsområdet Nevas Golf. Planarbetet syftar till att utveckla området som ett förstklassigt golfcentrum som förutom inkvartering även erbjuder andra fritidstjänster. Planarbetet grundar sig på ett avtal mellan kommunen och markägarna om att starta ett markanvändningsprojekt ( ) och på kommunens och markägarens avtal om planläggningsstart. Detaljplanen utarbetas av markägarens konsult under ledning av kommunen. Detaljplanen trädde i kraft Planläggningschef Matti Kanerva Konsult: Oy Wixplan Ab (f.d. Sweco Ympäristö Oy och AIRIX Ympäristö Oy) Box 2 Box arbetsplatsområde Planeringsområdet ägs av Sibbo kommun och omfattar ca 30 ha. Det är beläget i Box by i östra Sibbo. Området gränsar till Borgå, riksväg 7, Nya Borgåvägen och Sköldviksvägen. Syftet med planen är att anvisa logistikfunktioner. Detaljplanen trädde i kraft Planläggningschef Matti Kanerva Konsult: A-Insinöörit Suunnittelu Oy, Hanna Aitoaho NE 1 Nevas gård BOX 2 Boxin työpaikka-alue Box arbetsplatsområde Sipoon kaavoituskatsaus Sibbos planläggningsöversikt

54 Ranta-asemakaavat Stranddetaljplaner Asemakaavasta, jonka tarkoituksena on järjestää pääasiassa loma-asutusta ranta-alueelle, käytetään nimitystä ranta-asemakaava. Kaavassa annetaan yksityiskohtaiset määräykset loma-asutuksen ja alueen muun käytön järjestämisestä ranta-alueella. Ranta-asemakaava on ainoa kaava, jonka maanomistaja voi laatia. Ennen ranta-asemakaavan laatimiseen ryhtymistä on oltava yhteydessä kuntaan (MRL 74 ). Myös kunta voi laatia ranta-asemakaavan. Ranta-asemakaava vastaa muodoltaan asemakaavaa, mutta asemakaavassa kunnalle syntyviä velvoitteita ei ranta-asemakaava suoraan tuota. Ranta-asemakaavan hyväksyy kunta. RA 2 Vikbacka Kaava-alue sijaitsee Sipoon rannikon itäosassa Hemisnäsetin niemellä n. 3,5 km Spjutsundin kylästä lounaaseen. Kaavatyön tavoitteena on mahdollistaa alueen kehittäminen loma-asumisen alueena voimassa olevaa ranta-asemakaavaa uudistaen. Kaavatyö on tavoitteena käynnistää uudelleen vuonna Kaavoituspäällikkö Matti Kanerva Konsultti: Arkkitehtitoimisto Juhani Aalto Oy RA 4 Krokholmen Krokholmenin ranta-asemakaavalla tutkitaan mahdollisuutta kahden uuden omarantaisen loma-asuntotontin sijoittamiseksi. Kaavan valmisteluaineisto oli nähtävillä Kaavoituspäällikkö Matti Kanerva Konsultti: Insinööritoimisto Poutanen Oy RA 5 Kaunissaari Suunnittelualue Kaunissaari sijaitsee Sipoon saaristossa Sipoonselällä, Pirttisaaresta länteen. Alueen maanomistaja on Helsingin kaupunki. Kaunissaaren ranta-asemakaava pohjautuu alueen maanomistajan tarpeeseen uusista majoitusmökeistä (alustavasti n. 30 kpl). Alueelle ei rakenneta omarantaisia mökkejä. Rantaasemakaavassa tullaan esittämään nykyisen käyntisataman laajennus, kaksi muuta satama-aluetta, uimaranta sekä saunojen ja huoltorakennusten paikat. Telttailulle esitetään sille sallitut alueet. Aluetta kehitetään kaikille avoimena virkistys- ja retkeilyalueena. Ranta-asemakaavan laatii maanomistajan konsultti, jonka työskentelyä kunta ohjaa. Ranta-asemakaava on kuulutettu vireille Kaavaluonnos oli nähtävillä Kaavoittaja Mirva Talusén Kaavoituspäällikkö Matti Kanerva Konsultti: Arkkitehtuuritoimisto B&M Oy RA 6 Löparö Ranta-asemakaavalla tavoitellaan loma-asumista. Kaavatyö on tavoitteena käynnistää vuonna En detaljplan som i första hand behandlar fritidsboende i ett strandområde kallas stranddetaljplan. I en stranddetaljplan ges detaljerade bestämmelser om hur fritidsboende och annan områdesanvändning ska samordnas i området. Stranddetaljplaner är den enda formen av planläggning som markägare kan låta utarbeta. Innan arbetet med att utarbeta en stranddetaljplan inleds ska markägaren vara i kontakt med kommunen (MBL 74 ). Även kommuner kan utarbeta stranddetaljplaner. Stranddetaljplaner motsvarar detaljplaner till formen, men stranddetaljplaner medför inga direkta skyldigheter för kommunen på samma sätt som detaljplaner. Kommunen godkänner stranddetaljplaner. RA 2 Vikbacka Planområdet är beläget i östra delen av Sibbo kust på halvön Hemisnäset ca 3,5 km mot sydväst från byn Spjutsund. Planen ska göra det möjligt att utveckla området som ett område för fritidsboende genom en revidering av den gällande stranddetaljplanen. Målet är att planarbetet inleds på nytt under år Planläggningschef Matti Kanerva Konsult: Arkkitehtitoimisto Juhani Aalto Oy RA 4 Krokholmen Syftet med stranddetaljplanen är att utreda möjligheterna till två strandtomter för fritidsboende. Beredningsmaterialet var offentligt framlagt Planläggningschef Matti Kanerva Konsult: Insinööritoimisto Poutanen Oy RA 5 Fagerö Planeringsområdet ligger i Sibbo skärgård i Sibbofjärden, väster om Pörtö. Området ägs av Helsingfors stad. Stranddetaljplanen för Fagerö bottnar i markägarens behov av nya övernattningsstugor (preliminärt ca 30 st.). I området byggs inga stugor med egen strand. I stranddetaljplanen kommer en utvidgning av nuvarande gästhamn, två andra hamnområden, badstrand och placering av bastu- och servicebyggnader att anvisas. Separata områden anvisas för tältning. Området utvecklas som ett rekreations- och utflyktsområde som är öppet för alla. Stranddetaljplanen utarbetas av markägarens konsult under ledning av kommunen. Stranddetaljplanen kungjordes anhängig Planutkastet var offentligt framlagt Planläggare Mirva Talusén Planläggningschef Matti Kanerva Konsult: Arkkitehtuuritoimisto B&M Oy RA 6 Löparö I stranddetaljplanen ska fritidsboende anvisas. Målet är att starta detaljplaneringen år Sipoon kaavoituskatsaus Sibbos planläggningsöversikt 2017

55 RA 2 Vikbacka RA 4 Löparö RA 4 Krokholmen RA 5 Kaunissaari Fagerö Sipoon kaavoituskatsaus Sibbos planläggningsöversikt

56 Rakennuskiellot Byggförbud Kaavaprosessien käynnistämisen yhteydessä arvioidaan kaavakohtaisesti suunnittelualueiden rakennuskieltoon asettamista. Alueen asettaminen rakennuskieltoon on tarpeen, mikäli alueelle kohdistuu rakentamispaineita ja halutaan estää järjestymättömän asutuksen muodostumista ja muuta haittaa kaavoituksen toteuttamiselle. Pääsääntöisesti kaikki osayleiskaavoitettavat alueet asetetaan rakennuskieltoon kaavaprosessin alussa, mutta asemakaavoituksen yhteydessä rakennuskieltoon asettaminen on harvinaisempaa. Maankäyttö- ja rakennuslain 38 :n mukainen rakennuskielto ja 128 :n mukainen toimenpiderajoitus on voimassa seuraavilla alueilla yleiskaavan laatimiseksi tai muuttamiseksi: Immersbyn osayleiskaava-alue saakka Östersundomin yhteinen yleiskaava, Majvik ja Granö saakka Eriksnäsin osayleiskaava-alue saakka Sibbesborgin osayleiskaava-alue saakka Pohjois-Paippisten osayleiskaava-alue saakka Linnanpellon EO-alue (valmistelussa) Kunnanhallituksen päätöksessä asetettu rakennuskiellon ja toimenpiderajoituksen päättymispäivä on mainittu jokaisen kieltoalueen kohdalla. Rakennuskielto ja toimenpiderajoitus päättyvät kuitenkin kyseisen osayleiskaavan saatua lainvoiman. Samoin rakennuskielto ja toimenpiderajoitus jatkuvat asetetun määräpäivän yli, mikäli kaavan valituskäsittely on kesken, ja päättyvät näin vasta kaavan lainvoimaistuttua. Lisätietoja rakennuskielloista löytyy kunnan nettisivuilta osoitteesta: -> Kaavoitus -> Rakennuskieltoalueet Suunnittelutarvealueet Koko Sipoon kunta on MRL:n 16 :n mukaista suunnittelutarvealuetta, lukuun ottamatta asemakaavoitettuja tai ranta-asemakaavoitettuja alueita. Suunnittelutarvealueilla tarkoitetaan alueita, joiden käyttöön liittyvien yhteisten tarpeiden tyydyttämiseksi on syytä ryhtyä erityisiin toimenpiteisiin, kuten teiden, vesijohdon tai viemärin rakentamiseen tai vapaa-alueiden järjestämiseen. Suunnittelutarvealuetta koskevia säännöksiä sovelletaan myös sellaiseen ra- I anslutning till starten av planprocesserna bedömer vi behovet av att utfärda byggförbud specifikt för varje plan. Det är nödvändigt att utfärda byggförbud i ett område om området utsätts för byggnadstryck och man vill förhindra att en osammanhängande bosättning eller andra olägenheter uppkommer för genomförandet av planläggningen. I regel utfärdas byggförbud för alla områden som ska delgeneralplaneras i början av planprocessen, däremot händer det mer sällan att byggförbud utfärdas i samband med detaljplanering. Byggförbud enligt 38 i markanvändnings- och bygglagen och åtgärdsbegränsning enligt 128 i samma lag gäller i följande områden för utarbetande eller ändring av generalplan: Immersby delgeneralplaneområde till Gemensam generalplan för Östersundom, Majvik och Granö till Eriksnäs delgeneralplaneområde till Sibbesborg delgeneralplaneområde till Norra Paipis delgeneralplaneområde till Borgby EO-område (under beredning) Den dag byggförbudet eller åtgärdsbegränsningen går ut har fastställts i kommunstyrelsens beslut och anges för respektive förbudsområde. Byggförbud och åtgärdsbegränsningar upphör dock att gälla när den aktuella delgeneralplanen har vunnit laga kraft. På samma sätt fortsätter byggförbud och åtgärdsbegränsningar att gälla över nämnda sista giltighetsdag om besvärsbehandlingen fortfarande pågår, och i sådana fall upphör förbuden och begränsningarna att gälla först när planen vunnit laga kraft. Mer information om byggförbud ges på kommunens webbplats -> Planläggning -> Byggförbud. Områden i behov av planering Hela Sibbo kommun är ett område i behov av planering såsom avses i 16 markanvändnings- och bygglagen med undantag för detaljplanerade och stranddetaljplanerade områden. Med ett område i behov av planering avses ett område där det för att tillgodose behov i anslutning till användningen är skäl att vidta särskilda åtgärder, såsom att bygga vägar, vattenledningar eller avlopp eller att ordna friområden. Bestämmelserna om områden i behov av planering tillämpas också på sådant byggande som på 56 Sipoon kaavoituskatsaus Sibbos planläggningsöversikt 2017

57 kentamiseen, joka ympäristövaikutusten merkittävyyden vuoksi edellyttää tavanomaista lupamenettelyä laajempaa harkintaa. Kunta voi lisäksi yleiskaavassa tai rakennusjärjestyksessä osoittaa suunnittelutarvealueeksi alueita, joilla niiden sijainnin vuoksi on odotettavissa suunnittelua edellyttävää yhdyskuntakehitystä tai joilla erityisten ympäristöarvojen tai ympäristöhaittojen vuoksi on tarpeen suunnitella maankäyttöä. Tällainen suunnittelutarvealuepäätös on voimassa enintään 10 vuotta kerrallaan. Suunnittelutarvealueella rakentaminen ei saa aiheuttaa haittaa kaavoitukselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle, ei aiheuttaa haitallista yhdyskuntakehitystä ja rakentamisen on oltava sopivaa maiseman kannalta. Se ei saa vaikeuttaa erityisten luonnon- tai kulttuuriympäristön arvojen säilymistä eikä virkistystarpeiden turvaamista. Rakennusjärjestys Rakennusjärjestys on maankäyttö- ja rakennuslakia sekä maankäyttö- ja rakennusasetusta ja kunnan kaavoja täydentävä asiakirja. Rakennusjärjestys osoittaa kunnan tavoitteet ja vaatimukset rakentamiselle ja antaa muita sääntöjä täydentävää tietoa rakentajille ja suunnittelijoille. Sipoon kunnassa on voimassa valtuuston hyväksymä rakennusjärjestys, joka löytyy kunnan verkkosivuilta: -> Rakennusvalvonta -> Rakennusjärjestys. Rakennusjärjestys on saatavissa myös Kuntalan asiakaspalvelupisteestä. Kunnan rakennusjärjestystä uudistetaan vuosien aikana. Rakennusjärjestyksen tarkistaminen on osoittautunut tarpeelliseksi, koska maankäyttöä ja rakentamista koskeva lainsäädäntö on viime vuosina muuttunut. Myös rakennusjärjestyksen soveltamisesta saatujen kokemusten pohjalta on noussut esiin tarkistamistarpeita. Rakennusjärjestyksestä on tarkoitus kehittää entistä toimivampi ja ajantasainen työväline rakentamisen ohjaukseen. Lisäksi on tarkoitus kehittää rakennusjärjestyksen paikallisuutta huomioimalla paikallisten olojen arvot ja ominaispiirteet mm. osana rakentamisen ohjausta, suunnittelua, toteutusta ja ylläpitoa. Rakennusjärjestyksen uudistaminen on käynnistetty laatimalla työn lähtökohtia ja vuorovaikutusmenettelyä koskeva osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS). Lisätietoja: -> Rakennusvalvonta -> Rakennusjärjestys grund av miljökonsekvensernas betydelse förutsätter mera omfattande prövning än sedvanligt tillståndsförfarande. Kommunen kan i en generalplan med rättsverkningar eller i byggnadsordningen såsom ett område i behov av planering anvisa även ett område som har ett sådant läge att där kan förväntas en samhällsutveckling som kräver planering eller där det på grund av särskilda miljövärden eller miljöolägenheter är nödvändigt att planera markanvändningen. Ett sådant beslut om behov av planering gäller högst 10 år i taget. Byggandet i ett område som är i behov av planering får inte förorsaka olägenheter med tanke på planläggningen eller annan reglering av områdesanvändningen, och inte leda till menlig samhällsutveckling. Byggandet ska vara lämpligt med tanke på landskapet. Det får inte försvåra bevarandet av särskilda natur- eller kulturmiljövärden eller tryggandet av rekreationsbehoven. Byggnadsordning Byggnadsordningen är ett dokument som kompletterar markanvändnings- och bygglagen, markanvändnings- och byggförordningen och kommunens planer. Byggnadsordningen innehåller kommunens mål och krav beträffande byggandet och information till byggare och planerare som komplement till övriga bestämmelser. I Sibbo kommun gäller en av fullmäktige godkänd byggnadsordning. Den kan läsas på kommunens webbplats -> Byggnadstillsyn -> Byggnadsordning. Byggnadsordningen finns att få även vid Sockengårdens kundbetjäningsdisk. Kommunens byggnadsordning förnyas under åren Det är nödvändigt att se över byggnadsordningen eftersom det på senare år gjorts ändringar i lagstiftningen om markanvändning och byggande. Erfarenheterna har visat att även tillämpningen av byggnadsordningen bör preciseras. Syftet är att den nya byggnadsordningen ska bli ett smidigt och aktuellt verktyg för styrningen av byggandet. Därtill ska den lokala förankringen i byggnadsordningen stärkas genom att man i styrningen, planeringen, genomförandet och underhållet av byggnaderna beaktar värdena och särdragen i de lokala förhållandena. Förnyandet av byggnadsordningen har påbörjats genom att utarbeta ett program för deltagande och bedömning (PDB), som innehåller information om utgångspunkterna och förfarandet för deltagande och växelverkan. Mer information: -> Byggnadstillsyn -> Byggnadsordning Sipoon kaavoituskatsaus Sibbos planläggningsöversikt

58 Yhteystiedot Maankäyttöjaosto Kunnanhallituksessa on seitsemästä jäsenestä koostuva maankäyttöjaosto (aikaisemmin kaavoitusjaosto), jonka tehtävänä on huolehtia kunnan maapolitiikasta ja maankäytön suunnittelusta. Vaalikaudella maankäyttöjaoston jäseniä olivat: Sami Virpiö (Kesk.), puheenjohtaja Maria Liljeström (RKP), varapuheenjohtaja Christel Liljeström (RKP), jäsen Juhani Rantala (KOK), jäsen Mandi Alaterä (KOK), jäsen Eva Kuntsi (SDP), jäsen Bob Myrberg (PS), jäsen Heikki Vestman (KOK), kunnanhallituksen edustaja Kaj Lindqvist (RKP), kunnanhallituksen edustaja Kontaktuppgifter Markanvändningssektionen Kommunstyrelsen har en markanvändningssektion (tidigare planläggningssektion) som består av sju medlemmar. Markanvändningssektionen har hand om ärenden som gäller kommunens markpolitik och planeringen av markanvändningen. Markanvändningssektionens medlemmar valperioden : Sami Virpiö (Cent.), ordförande Maria Liljeström (SFP), vice ordförande Christel Liljeström (SFP),medlem Juhani Rantala (Saml.), medlem Mandi Alaterä (Saml.), medlem Eva Kuntsi (SDP), medlem Bob Myrberg (Sannf.), medlem Heikki Vestman (Saml.), kommunstyrelsens representant Kaj Lindqvist (SFP), kommunstyrelsens representant Kehitys- ja kaavoituskeskus Kehitys- ja kaavoituskeskus toimii suoraan kunnanhallituksen ja kunnanjohtajan alaisuudessa strategisena valmisteluyksikkönä. Keskusta johtaa kehitysjohtaja. Keskuksen tehtävänä on: pitkän aikavälin aluesuunnittelu, elinkeino- ja matkailuasiat, joukkoliikenneasiat, seudullinen maankäyttö, kaavoitus ja maankäyttö, maapolitiikan hoitaminen, kiinteistönmuodostus ja mittaus sekä paikkatiedon hallinta, sekä muut kunnanhallituksen päättämät tehtävät. Vt. Kehitysjohtaja Pekka Söyrilä Keskuksen johto Maankäyttöjaoston esittelijä Hallinto ja strateginen suunnittelu Erikoissuunnittelija Rita Lönnroth, puh Kuntasuunnittelu Tilastot Elinkeinopäällikkö Rauno Tiainen, puh Elinkeinopolitiikka Yritysyhteistyö Yritystontit Yleiskaavapäällikkö Kaisa Jama, puh Seutuyhteistyö Strateginen suunnittelu Strategisen osayleiskaavoituksen johtaminen Kyläosayleiskaavat Utvecklings- och planläggningscentralen Utvecklings- och planläggningscentralen arbetar som en strategisk beredningsenhet direkt under kommunstyrelsen och kommundirektören. Centralen leds av utvecklingsdirektören. Utvecklings- och planläggningscentralen har följande uppgifter: områdesplanering på lång sikt, frågor som gäller näring och turism, frågor som gäller kollektivtrafiken, regional markanvändning, planläggning och markanvändning, hanteringen av markpolitiken, fastighetsbildning och -mätning samt hantering av geografiska data, liksom övriga uppgifter som kommunstyrelsen beslutar om. Tf. Utvecklingsdirektör Pekka Söyrilä Centralens ledning Föredragande för markanvändningssektionen Förvaltning och strategisk planering Specialplanerare Rita Lönnroth, tfn Kommunplanering Statistik Näringschef Rauno Tiainen, tfn Näringspolitik Företagssamarbete Företagstomter Generalplanechef Kaisa Jama, tfn Regionsamarbete Strategisk planering Ledning av strategiska delgeneralplanering Bydelgeneralplaner 58 Sipoon kaavoituskatsaus Sibbos planläggningsöversikt 2017

59 Yleiskaava-arkkitehti Eveliina Harsia, puh Strateginen osayleiskaavoitus Kyläosayleiskaavat Liikennesuunnittelija Eva Lodenius, puh Liikennesuunnittelu Joukkoliikenne Vuorovaikutussuunnittelija Virva Korkeamäki, puh Vuorovaikutuksen valmistelu Www-sivujen ylläpito Asemakaavoitus Kaavoituspäällikkö Matti Kanerva, puh Yksikön johto Asemakaavoitus Kaavoituskoordinaattori (poissa asti) Suvi Kaski, puh Asemakaavoitus ja osayleiskaavoitus Kaavoituksen tilastotiedot Kaavoitusarkkitehti Johanna Horelli, puh Asemakaavoitus Kyläosayleiskaavat Kaavoitusarkkitehti Jarkko Lyytinen, puh Asemakaavoitus Rakennustapaohjeet Rakentamisen ohjaus Kaavoitusarkkitehti Pilvi Nummi, puh Asemakaavoitus Rakennustapaohjeet Kaavoituksen tilastotiedot Kaavoittaja (sijaisuus asti) Mirva Talusen, puh Asemakaavoitus Paikkatietosuunnittelija Birgitta Smeds, puh Kaavojen sisällön ja lähtökohta-aineiston tuottaminen Kaavoituksen paikkatiedot Suunnitteluavustaja Barbro Lindström, puh Kaavaotteet Kaavatilannetiedustelut Kaavojen piirtäminen Generalplanearkitekt Eveliina Harsia, tfn Strategisk delgeneralplanering Bydelgeneralplaner Trafikplanerare Eva Lodenius, tfn Trafikplanering Kollektivtrafik Interaktionsplanerare Virva Korkeamäki, tfn Beredning av växelverkan i anslutning till planer Underhåll av webbsidor Detaljplanering Planläggningschef Matti Kanerva, tfn Enhetens ledning Detaljplanering Planläggningskoordinator (ledig till ) Suvi Kaski, tfn Detaljplanering och delgeneralplanering Statistikuppgifter för planläggningen Planläggningsarkitekt Johanna Horelli, tfn Detaljplanering Bydelgeneralplaner Planläggningsarkitekt Jarkko Lyytinen, tfn Detaljplanering Anvisningar om byggsättet Styrning av byggandet Planläggningsarkitekt Pilvi Nummi, tfn Detaljplanering Anvisningar om byggsättet Statistikuppgifter för planläggningen Planläggare (vikariat till ) Mirva Talusen, tfn Detaljplanering Geodataplanerare Birgitta Smeds, tfn Produktion av planinnehåll och utgångsmaterial Planläggningens geografiska information Planeringsassistent Barbro Lindström, tfn Planutdrag Förfrågningar om plansituationen Uppritning av planer Mätning och fastigheter Sipoon kaavoituskatsaus Sibbos planläggningsöversikt

60 Mittaus ja kiinteistö Mittaus- ja kiinteistöpäällikkö Pekka Söyrilä, puh Yksikön johto Maanhankinta Maankäyttösopimukset Yritystontit Maanmittausinsinööri (poissa asti) Anna-Leena Rouhiainen Maanmittausinsinööri (sijainen) Teemu Laine, puh Mittaustilaukset Geodeettinen laskenta Pohjakarttatilaukset Omakotitontit Mittausteknikko Vidar Lindqvist, puh Maanhankinta Omakotitontit Osoitteet Tiejaoston asiat Kartoittaja Janne Karjalainen, puh Maastomittaukset Paikkatietoinsinööri Tuija Tzoulas, puh Paikkatietojen hallinnointi Teemakartat Mätning och fastigheter Mätnings- och fastighetschef Pekka Söyrilä, tfn Enhetens ledning Markförvärv Markanvändningsavtal Företagstomter Lantmäteriingenjör (ledig till ) Anna-Leena Rouhiainen Lantmäteriingenjör (vikariat) Teemu Laine, tfn Beställning av mätningar Geodetisk beräkning Beställning av grundkartor Egnahemstomter Mätningstekniker Vidar Lindqvist, tfn Markförvärv Egnahemstomter Adresser Vägsektionens ärenden Kartograf Janne Karjalainen, tfn Terrängmätningar GIS-ingenjör Tuija Tzoulas, tfn Administration av geografiska data Temakartor Henkilökohtaiset sähköpostiosoitteet: Personliga e-postadresser: 60 Sipoon kaavoituskatsaus Sibbos planläggningsöversikt 2017

61 Asiakaspalvelupiste puh Sipoon kunta, Kuntala Iso Kylätie SIPOO Aukioloaika Kunnan asiakaspalvelupiste on auki Kuntalan aukioloaikoina. Kehitys- ja kaavoituskeskuksen henkilöstön työ on liikkuvaa ja työpisteitä on Kuntalan lisäksi väistötiloissa, joten tapaamiset henkilökunnan kanssa on tarpeen sopia etukäteen. Ota yhteyttä henkilökohtaisesti kaavan yhteyshenkilöön tai tiedustele asiaa asiakaspalvelusta (puh ). Kundbetjäningsdisken tfn Sibbo kommun, Sockengården Stora Byvägen SIBBO Öppettider Kommunens kundbetjäningspunkt är öppen under Sockengårdens öppethållningstider. Eftersom personalen vid Utvecklingsoch planläggningscentralen arbetar mobilt och arbetspunkter också finns i tillfälliga utrymmen förutom i Sockengården, är det nödvändigt att avtala om tid för sammanträffande med personalen i förväg. Ta personligen kontakt med planens kontaktperson eller gör en förfrågning via kundbetjäningen (tfn ). Sipoon kaavoituskatsaus Sibbos planläggningsöversikt