Joensuun kaupungin esitykset Pohjois-Karjalan vuoden 2015 hankeluetteloon
|
|
- Marja Mikkonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Joensuun kaupungin esitykset Pohjois-Karjalan vuoden 2015 hankeluetteloon Talonrakennushankkeet 1. Siilaisen terveysasema, peruskorjaus ja laajennus (valtion talousarvion pääluokka ja momentti: ) Siilaisen terveysasema on Joensuun kaupungin pääterveysasema. Tiloissa toimii lääkärija erikoislääkärivastaanotot, hammashoito, neuvola, fysioterapia ja Siilaisen sairaala, jossa on yhteensä 150 potilaspaikkaa sekä ruokahuolto ja muita terveystoimen tukipalveluita. Siilaisen terveysaseman peruskorjaus ja laajennus käsittää vanhan terveysaseman saneerauksen nykypäivän vaatimusten mukaiselle tasolle niin teknisesti kuin toiminnallisesti. Kohdetta joudutaan laajentamaan mm. suurempien keittiötilojen johdosta (keskuskeittiö). Siilaisen terveysaseman tilat ovat valmistuneet vuonna 1982, eikä kohteessa ole vuosien varrella tehty suuria peruskorjausluonteisia töitä. Rakennuksen oikeaoppisen ylläpidon kannalta kohteen peruskorjaus tulee tehdä lähivuosien aikana. Rakennus tulee saneerata sekä rakennus- että talotekniikan osalta nykypäivän vaatimusten ja määräysten mukaiseksi. Toiminnallisesti rakennus ei vastaa enää Joensuun kaupungin sosiaali- ja terveysviraston palveluverkon edellyttämiä tarpeita ja visioita. Joensuussa tarvitaan vuonna 2012 laskennallisesti ikääntyvän väestön akuuttihoidon tarpeisiin 130 sairaansijaa terveyskeskussairaalassa. Jatkossa määrä kasvaa ikääntyvän väestön määrän suhteessa. Nykyiset Siilaisen sairaalan tilat eivät vastaa toiminnan tarvetta ja siksi remontti ja uusien tilojen rakentaminen on välttämätöntä. Kohteen toteutus joudutaan jakamaan määrärahallisista ja toiminnallisista syistä usealle vuodelle. Hankkeen kustannuksiksi on arvioitu 38,1 M (alv 0 %). Peruskorjattava huoneala on 6600 hum2, laajennustarve 6300 hum2 ja mahdollisen keskuskeittiön uudisrakennuksen huoneala 1350 hum2. Hanke toteutetaan vuosina Siilaisen terveysaseman peruskorjauksen ja laajennuksen hankesuunnitelma ja kustannusarvio hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa
2 2. Papinkatu 3, muutos ja laajennus lukiokäyttöön ( ) Papinkatu 3:ssa toimii tällä hetkellä Joensuun Seudun kansalaisopisto ja Itä-Suomen liikuntaopisto. Joensuun kaupungin varhaiskasvatus- ja koulutoimen palveluverkkosuunnitelmassa on esitetty Niinivaaran ja Yhteiskoulun lukioiden yhdistämistä. Näin syntyvälle yli 600 opiskelijan lukiolle tullaan osoittamaan uudet toimitilat Papinkatu 3:sta. Joensuun Seudun kansalaisopisto tulee myös jatkossa käyttämään Papinkatu 3:n tiloja yhdessä lukion kanssa. Kansalaisopistolle ei osoiteta omia luokkatiloja, vaan se käyttää päiväsaikaan lukiokäytöstä vapaana olevia tiloja. Iltaisin lukiolla ei ole opetusta. Kansalaisopiston henkilökunnalle osoitetaan kohteesta omat työtilat. Itä-Suomen liikuntaopisto muuttaa kohteesta pois vuoden 2013 aikana. Kohteen hankesuunnitelma on hyväksytty kaupunginvaltuustossa joulukuussa Hankkeen muutostyöala on 2500 m2 ja laajennus 4300 m2. Rakennuskustannukset ovat 10,7 milj. euroa (alv 0 %). Hanke toteutetaan vuosina Pataluodonkadun uusi päiväkoti ja koulu ( , ) Pataluodonkatu 4:ssä sijainnut alakoulurakennus purettiin vuoden 2013 aikana. Rantakylän alueella on pula päiväkotipaikoista, sillä osa ryhmistä toimii nykyisin väliaikaisissa tiloissa, joihin ei valvontaviranomaisilta saada enää jatkoaikaa. Lähistöllä olevassa Rantakylän päiväkoti sijaitsee ahtaalla tontilla, eikä siinä ole yhtään laajennusvaraa. Ratkaisuksi tilatarpeeseen on uudisrakennuksen tekeminen. Päiväkodin lisäksi tontille on tarkoitus tehdä myös tilat alakoulun tarpeisiin. Rantakylän alueella puretun Pataluodon alakoulun lisäksi toinen suuri alakouluyksikkö on muutaman korttelin päässä oleva Rantakylän koulu. Kyseinen koulu kärsii sisäilmaongelmista ja vaatisi suuria korjaustoimenpiteitä sekä toiminnallisia muutostöitä. Osa koulun oppilaista on muuttanut syksyn 2013 aikana Rantakylän lukiolta vapautuneisiin tiloihin Pataluodonkatu 6:een. On luontevaa tehdä tarvittavat lisätilat naapuritontille Pataluodonkatu 4:ään. Päivähoidon tilat tehdään seitsemälle ryhmälle. Alakouluun tehdään tilat kaksiryhmäisenä luokka-asteille 1-4, eli yhteensä 8 luokkaa. Kohteen hankesuunnitelma valmistuu kesällä Hankkeen alustava kustannusarvio 8 milj. (alv 0 %). 2
3 4. Oikeus- ja poliisitalon toimitilahanke ( ; ) Joensuun poliisilaitoksen pääpoliisiasema ja osa käräjäoikeuden istuntosaleista toimii väliaikaisissa tiloissa viiden kilometrin päässä kaupungin keskustasta. Osa poliisin toiminnoista on hajasijoitettu muihin pisteisiin eri puolille kaupunkia. Järjestely hankaloittaa poliisin ja käräjäoikeuden toimintaa. Uuden oikeus- ja poliisitalon rakentaminen on laajennustarpeiden ja tontin ahtauden takia ollut jo pitkään vireillä. Toimitilahanketta tehdään yhteistyössä sisäasiain- ja oikeushallinnon kanssa. Joensuun oikeus- ja poliisitalon tiloissa ovat toimineet Pohjois-Karjalan poliisilaitoksen Joensuun pääpoliisiasema, liikkuva poliisi, keskusrikospoliisi ja Joensuun käräjäoikeus. Mm. suojelupoliisi on joutunut jo aiemmin siirtymään tilanpuutteen takia muihin tiloihin. Poliisilla oli oikeus- ja poliisitalossa käytössään toimitiloja m². Vuoden 2007 toimitilatarvekartoituksen mukaan tilantarve olisi lähes kaksinkertainen. Tilatarveselvitys on hyväksytty jatkosuunnittelun pohjaksi. Oikeushallinnosta hankesuunnittelussa ovat mukana Pohjois-Karjalan käräjäoikeus ja Itä-Suomen syyttäjänviraston Joensuun palvelutoimisto, joiden yhteinen henkilöstömäärä on noin henkilöä ja tarvittava toimitilamäärä noin m²:iä. Oikeus- ja poliisitalon toteuttamisen mahdollistava asemakaavan muutos on lainvoimainen. Kaupunki toteuttaa tarvittavan kunnallisteknisen rakentamisen vuoden 2014 alussa. Rakentamiskelpoinen tontti voidaan luovuttaa Senaatti-kiinteistöille keväällä Hankesuunnitelman arvioinnin mukaan hankkeen kokonaiskustannusarvio vaihtelee toteutustavasta riippuen välillä milj. euroa, josta SM:n osuus on 82 % ja OM:n osuus 18 %. Liikennehankkeet Pohjois-Karjalan liikennejärjestelmää kehitetään maakunnan liikennejärjestelmäsuunnitelman ja aiesopimuksen mukaisesti priorisoiduin hankkein. Lisäksi tuetaan Itä-Suomen kolmen maakunnan (Pohjois-Karjala, Pohjois-Savo, Etelä-Savo) yhteisessä liikennestrategiassa määritettyjen kehittämistavoitteiden ja investointihankkeiden toteuttamista. Keskeiset valtakunnantasolla päätettävät tiestön kärkihankkeet Pohjois-Karjalassa ovat VT 23 Varkaus-Viinijärvi ja Niiralan rajanylityspaikan liikennettä välittävä VT 9 Onkamo- Niirala. Välttämätön lähivuosien aikana toteutettava hanke on myös VT 6 Raatekankaan eritasoliittymä, joka on Joensuun kehätien valmistumisen jälkeen kaupunkiseudun pahin 3
4 liikenteen pullonkaula. Kaivostoiminnan edellytysten turvaamiseksi on huolehdittava kaivoskuljetusten edellyttämästä tiestön rakentamisesta ja kunnossapidosta. Valtakunnallisesti päätettäviä raideliikenteen maakunnallisia kärkihankkeita ovat Joensuun ratapihan ja matkakeskuksen alueen kehittäminen sekä Karjalan radan parantaminen Joensuu-Imatra rataosuudella. Kärkihankkeeksi nostetaan myös Joensuun lentoaseman ja lentolikenteen kehittäminen. Liikenne- ja viestintäministeriön tutkimus- ja kehittämisrahoitusta tulisi suunnata aiempaa selvemmin myös kävelyä ja pyöräilyä edistäviin hankkeisiin. Erityisesti Joensuun seudulla on hyvä perinne ja valmiutta yhteisrahoitteisiin kävelyn ja pyöräilyn kehittämishankkeisiin, myös uusien avausten valtakunnalliseen pilotointiin. Liikennepoliittisen selonteon, Joensuun seudun kasvusopimuksen ja Joensuun kaupungin strategian linjaukset tukevat panostamista kävelyyn ja pyöräilyyn. Myös toteutuksen rahoitusta on voitava suunnata kehitystyön kautta syntyville kävelyn ja pyöräilyn hankkeille, kuten jo toteutuksessa oleville kaupunkiseutujen joukkoliikenteen, jalankulun ja pyöräilyn laatukäytäville. 5. Vt 6 Raatekankaantien eritasoliittymä Kustannusarvio 8,8 milj. euroa Valtatie 6 muodostaa keskeisen yhteyden Joensuun läpi edelleen pohjoiseen. Liikenteellisesti pahin pullonkaula valmistuvan kehätie- osuuden jälkeen on valtatien ja Raatekankaantie - Salpakankaankadun liittymä, joka on yksi Joensuun seudun vilkkaimmista liittymistä. Liittymän kautta kulkee Joensuusta pohjoiseen suuntautuva liikenne ja lisäksi liittymä välittää keskeisten liike- ja teollisuusalueiden liikennettä. Liittymän kapasiteetti nykytilanteessa on riittämätön, mistä aiheutuu jatkuvasti liikenteen jonoutumista ja ruuhkautumista kaikilla liittyvillä suunnilla. Liittymä on liikenneturvallisuustilastoissa ollut jo useita vuosia suurimpia liikenneonnettomuuksien kasautumispisteitä. Vuosina liittymässä on tapahtunut 28 kirjattua onnettomuutta, joista 6 on johtanut henkilövahinkoihin. Liikenteen toimivuus edellyttää eritasoliittymän rakentamista. Liittymän liikennemäärät (KAVL) ovat vuonna vt 6 kaupungin suunta ajoneuvoa vuorokaudessa - vt 6 Kontiolahden suunta ajoneuvoa vuorokaudessa - Raatekankaantien suunta ajoneuvoa vuorokaudessa - Salpakankaantie suunta ajoneuvoa vuorokaudessa 4
5 Valtatien ja Raatekankaan kadun liittymää sekä Raatekankaan katu- ja liikennejärjestelyjä koskeva asemakaavamuutos on hyväksytty keväällä Ongelmat ovat olleet esillä jo kauan. Pohjois-Savon ELY-keskus on käynnistänyt tiesuunnitelman laatimisen ja tiesuunnitelma valmistuu Joensuun ratapihajärjestelyt ( ) ja matkakeskus alueen kehittäminen Kustannusarvio 75 milj. euroa (yleissuunnitelmaehdotus lokakuu 2013) Ratahallinto on vuoden 2009 lopulla julkaissut Tavaraliikenteen ratapihojen kehittämistarpeet (julkaisu 2/2009). Selvityksessä todetaan Joensuun ratapihan osalta mm. seuraavaa: Ympäröivä maankäyttö edellyttää, että ratapihaa on pystyttävä yksinkertaistamaan. Ratapiha on teknisesti vanhentunut ja käyttöikänsä lopussa, ja siellä on mm. kymmeniä huonokuntoisia vaihteita. Tavoitteena on saada ratapihan uudistaminen RHK:n toiminta- ja taloussuunnitelmaan toteutettavaksi noin vuosina Ratapiha tulee uudistaa nykyajan tarpeita vastaavaksi. Tämä koskee sekä tavaraliikennettä että henkilöliikennettä. Ympäröivän kaupunkiasutuksen paineisiin ratapihan pienentämiseksi ja toiminnan yksinkertaistamiseksi pystyttäneen vastaamaan kohtuullisen hyvin varsinkin, jos samalla otetaan käyttöön moderneja ja tehokkaita toimintatapoja. Investointi parantaa rautatieliikenteen kilpailukykyä, vähentää ympäristökuormitusta ja lisää junaturvallisuutta ja työturvallisuutta. Tulevaisuuden henkilöliikenneselvitys (RHK:n julkaisu 1/2009) osoittaa, että vaikka tulevaisuutta tarkasteltaisiin hyvinkin erilaisten tulevaisuusvisioiden avulla, on Karjalan radalla edelleen huomattava liikenteellinen merkitys. Joensuun ratapihan toimivuudella ja sijainnilla on myös merkittävää vaikutusta Karjalan radan liikennöitävyyteen. Lisäksi ratapihajärjestelyt mahdollistavat alueen maankäytön kehittämisen osana Penttilän kaupunginosan kehittämistä. Matkustajaratapihan järjestelyjen toteuttaminen luo edellytyksiä parantaa joukkoliikenteen toimivuutta. Investoinnit parantavat rautatieliikenteen kilpailukykyä, vähentävät ympäristökuormitusta ja lisäävät turvallisuutta. Joensuun ratapihan toimivuudella ja sijainnilla on merkittävää vaikutusta koko Karjalan radan liikennöitävyyteen. 5
6 Alueelle toteutetaan Nikolaintori -hanke, joka muodostuu keskustamaisesta liike-, toimisto- ja asuntorakentamisen kokonaisuudesta, jonka yhteyteen toteutetaan joukkoliikenteen solmupisteeksi matkakeskus. Järjestelyyn kytkeytyy myös venäläisille matkailijoille tarjottavien palvelujen lisääminen. Liikennevirasto on käynnistänyt ratapihan yleissuunnittelun Tämä ratalain mukainen yleissuunnitelma on valmistunut syksyllä 2013, mutta sen hyväksymisestä ei ole vielä päätöstä. Joensuun ratapihan tarvittavat muutostyöt tulisi aloittaa mahdollisimman pian, joten suunnittelu tulisi edetä saumattomasti yleissuunnittelusta yksityiskohtaisempaan suunnitteluun. Valtion talousarviossa tulisi varautua jatkosuunnittelun rahoitukseen ja toteutuksen käynnistämiseen. Kaupungin investointien suunnittelu edellyttää ratapihan suunnitelmien valmistumista ja valtion investointien ajoittamista. 7. Vt 23 Varkaus-Viinijärvi ( ) Hankkeen arvioidut kokonaiskustannukset ovat noin 43,3 milj. euroa Valtatie 23 välillä Varkaus - Viinijärvi on osa itä-länsi -suuntaista päätieyhteyttä. Pohjois- Karjalasta etelään suuntautuvat elinkeinoelämän kuljetukset ovat lisänneet valtatie 23:n käyttöä viimeisten valtatie 5:n parantamisten jälkeen. Tie on tärkeä myös Varkauden puuteollisuuden kuljetuksille. Nykyinen valtatie on mäkinen, mutkainen ja kapea. Näkemäolosuhteet ovat monin paikoin huonot. Tien puutteet aiheuttavat ongelmia erityisesti raskaalle liikenteelle. Toteutus on käynnistymässä Alikylän ohituskaistojen sekä Kurolan ja Unnukanniemen tiejärjestelyjen rakentamisella. Hankkeen toteuttamiselle myös muilta osin tulisi varmistaa rahoitus. 8. Ysitiepaketti valtatien 9 kokonaiskehittäminen ( ) Hankkeet etuoikeusjärjestyksessä: 8.1. Kärkihanke: Vt 9 Onkamo Niirala yhteysvälin parantaminen Kustannusarvio 25,0 milj.euroa Valtatie 9 välillä Onkamo-Niirala muodostaa keskisen Suomen yhteyden Venäjälle ja voimakkaasti kasvaneelle Niiralan kansainväliselle rajanylityspaikalle. Tien merkitys on 6
7 myös elinkeinoelämän kuljetusten kannalta suuri. Tietä ei ole mitoitettu ja rakennettu nykyisiin liikennemäärin. Yhteysvälin liikenneturvallisuus on heikko, sillä tie on kapea ja mutkainen ja sen varrella on runsaasti asutusta. Hankkeella on suuri vaikutus Niiralan rajanylityspaikan ja Värtsilän taajaman sekä Tohmajärven kuntakeskuksen kehittymiseen. Tien kunto välillä Onkamo-Niirala tulee saada valtatiestatuksen edellyttämälle tasolle. Ensivaiheessa tulee toteuttaa noin 13 kilometrin mittainen osuus Lahdenvaara-Niirala. Suomen ja Venäjän välinen henkilö- ja tavaraliikenne on kasvussa ja näköpiirissä olevassa tulevaisuudessa on mahdollista, että viisumivapaus EU-maiden ja Venäjän välillä toteutuu. Tämä tulisi edelleen kasvattamaan liikennemääriä raja-asemalla. Yleissuunnitelman laatiminen on käynnissä. Yleissuunnitelman jälkeen on laadittava tiesuunnitelma. Valtion on varauduttava hankkeen rahoittamiseen osana rajaliikenteen kehittämistä itärajalla. Välin Onkamo-Niirala perusparantaminen sekä Niiralan rajanylityspaikan kehittämistoimet tulisi toteuttaa koordinoidusti Vt 9 Liperin Ylämyllyn liikennejärjestelytoimet Kustannusarvio täsmentyy suunnittelussa Valtatien 9 pohjoispuolelle on rakentunut entiselle Ylämyllyn varuskunta-alueelle uusi asuinalue palveluvarustuksineen. Alueen rakentaminen etenee yleiskaavan mukaisesti ja Jyrinkylän asukasmäärän ennakoidaan kasvavan 1300:sta 2000 asukkaaseen lähivuosina. Alueen liikennettä lisäävät sekä suunnitteilla olevat (harjoitusjäähalli) että olemassa olevat liikuntapaikat (Pärnävaaran urheilukeskus). Vt 9 yleissuunnitelman mukaan (1998) mukaisesti Joensuun ja Ylämyllyn välinen yhetys on muuttumassa moottoritieksi. Tämän suunnitelman mukaan vt 9 ja Liperitien (476) kohtaan rakennetaan Ylämyllyn eritasoliittymä. Eritasoliittymästä on Joensuun yleiskaavassa 2020 ja Ylämyllyn osayleiskaavassa esitetty yhteys myös Jyrinkylään. Yleiskaavassa esitetyt liikenneratkaisut ovat lainvoimaisia. Alueen liikenneongelmien, liikenneturvallisuuden, liikenteen sujuvuuden ja asiakasystävällisen liikennöinnin parantamiseksi esitetään kokonaisvaltaista ja moniportaista ratkaisua: o Vt 9 ja Liperintien esitasoliittymän toteutus ja siihen liittyvien liikennejärjstelyiden toteuttaminen asemakaavan mukaisesti o Ylämylly taajamateiden parantaminen tarveselvityksen mukaisesti. 7
8 o Jyrinkylän liikenteen kanavoiminen uuden suunniteltavan yhteyden kautta Lautasuolle Ylämyllyn taajamatien kautta ja edelleen Ylämyllyn keskustaan ja Polvijärven eritasoliittymän kautta vt 9:lle. Liikennejärjestelyt on mahdollista toteuttaa tältä osin voimassa olevan Joensuun seudun yleiskaavassa 2020 esitettyjen vaihtoehtojen mukaisesti. Jyrinkylän alueen liittäminen valtatieverkkoon on mahdollista joko olemassa olevan Polvijärventien eritasoliittymän kautta tai toteutettavan uuden Ylämyllyn eritasoliittymän kautta. Samassa yhteydessä tulee toteuttaa Patteristontien ja tehtaantien risteyksen näkyvyyttä parantavat toimenpiteet Jyrinkylälle päin ja suunnitella ajoradasta erillisen jalankulun ja pyörötien rakentaminen Vt 9:n ja rautatien alikulussa Valtatien 9 kehittäminen Joensuun ja Kuopion välillä (Viinijärvi-Vartiala) Kustannusarvio 80,0 milj.euroa Valtatie 9 toimii Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan maakuntien yhteysväylänä sekä yhteytenä edelleen Keski-Suomeen ja Varsinais-Suomeen. Valtatie 9 muodostaa yhtenäisesti numeroidun itä-länsi suuntaisen yhteyden välillä Turku-Jyväskylä-Kuopio-Joensuu-Niirala. Tie on tärkeä sekä poikittaisyhteyksien kehittäminen että elinkeinoelämän kuljetusten kannalta. Yhteysvälin merkitystä kasvattaa myös Itä-Suomen yliopiston toiminta ja kampusten välinen vuorovaikutus. Joensuun ja Kuopion kaupunkien vuorovaikutus lisääntyy vuosi vuodelta. Tieosa on noin 70 km pitkä ja osa yleiseurooppalaista TEN-verkkoa. Yhteysvälin geometria ja poikkileikkaus eivät täytä valtatielle asetettuja vaatimuksia. Nopeustaso vaihtelee välillä km/h ja yksityistieliittymiä on erittäin tiheästi koko matkalla. Liikenneonnettomuusaste on noin 1,5 kertainen ja kuoleman riski yli kaksinkertainen valtateiden keskiarvoon verrattuna. Kyläaluilla kärsitään liikenteen melusta ja päästöistä aiheutuvista haitoista. Hankkeesta on laadittu tarveselvitys vuonna Osalle tietä on tehty yleissuunnitelmia. Hankkeen suunnitteluvalmiutta tulee parantaa ja pyrkiä vaiheittaiseen toteutukseen Karjalanradan tasoristeysten poisto välillä Joensuu - Imatra ( ) Rahoitus puuttuvalle osalle välillä Kitee-Imatra 8
9 8.5. Joukkoliikenteen kehittämisedellytysten turvaaminen Heinäkuun 2014 alusta muuttuu joukkoliikenteen järjestämistapa koko valtakunnassa. Tähän muutokseen varautuminen on käynnistynyt ja rahoitusta on esitetty lisättäväksi jo vuodelle 2013 mm. valtakunnallisen lippu- ja maksujärjestelmän kehittämiseen. Uuden joukkoliikennejärjestelmän käyttöönottoon liittyy myös informaation lisääminen matkustajille. Joensuun seudun joukkoliikennesuunnitelman mukaan pysäkkikohtaisia aikataulunäyttöjä tulisi lisätä vilkkaimmille pysäkeille kaupunkikeskustassa sekä koko toimivalta-alueella etenkin laatukäytäväpysäkeille Valtakunnallinen lippu- ja maksujärjestelmä luo puitteet sähköisen informaation kehittämiseen, joka ei kuitenkaan valmistu suoraan lippu- ja maksujärjestelmähankkeen ensimmäisessä vaiheessa. Toteuttaminen edellyttää jatkohanketta ja valtakunnallisesti yhtenäisen järjestelmän luominen ei saa tuoda kunnille merkittäviä lisäkustanuksia. Kunnille tulisi myöntää tukea uusien järjestelmien edellyttämiin investointeihin. Joensuu - Kontiolahti - Liperi -alueen joukkoliikenteen rahoituksesta ja kehittämisestä on laadittu ensimmäinen aiesopimus Joensuun kaupungin, Pohjois-Savon ELY-keskuksen ja liikenneviraston välillä. Sopimuksella tavoitellaan joukkoliikenteen palvelutason nostamista seudulla. Joensuu pitää aiesopimusmenettelyä hyvänä tapana sovittaa yhteen paikallisen ja valtion viranomaisen tavoitteita. Esitetään aiesopimus- ja avustushakumenettelyn sulauttamista yhdeksi neuvottelupohjaiseksi toimintatavaksi. Joensuu on parhaillaan kilpailuttamassa viranomaisalueensa paikallis- ja seutuliikenteen hankintaa. Joukkoliikenteen kilpailuasemaa pyritään vahvistamaan erityisesti työmatkoilla ja laatukäytävien suunnassa. Viranomaisalueen jäsenkuntien rahoituksessa on varauduttu palvelutason nostoon. Joukkoliikenteen kehittämiseksi liikennepoliittisessa selonteossa linjattuun suuntaan tarvitaan valtion pitkäjänteistä sitoutumista kaupunkiseudun joukkoliikenteen tukemiseen vähintään nykyisellä rahoitustasolla. Muut hankkeet 9. Joensuun seudun ampumaratahanke Joensuun seudun harrasteampujien toimintamahdollisuudet ovat kapenemassa merkittävästi valtion toimien johdosta. Kontiorannan varuskunnan lakkauttaminen ja Onttolan rajavartioston alueen käytön rajaaminen yksinomaan rajavartioston toimintaan vähentävät merkittävästi alueen ampumaharrastajien harjoittelumahdollisuuksia. 9
10 Maakuntaliitto on käynnistänyt maakuntakaavan 4. vaiheen, jonka yhteydessä haetaan uutta paikkaa harrasteampujien toiminnalle. Sijaintivaihtoehtojen kartoitus on käynnissä. Uuden ampumaradan perustaminen merkitsee huomattavia investointeja. Kuntien ja harrastajien rahoitusmahdollisuudet ovat rajallisia ja valtion talousarviossa tulisi varautua valtion toimista johtuvien muutosten rahoittamiseen. 10. Kuntien peruspalvelujen valtionosuudet ja kunnille määrättävät uudet tehtävät Kuntien talous on merkittävässä ahdingossa maailman laajuisen hitaan kasvun seurauksena. Verotulot lisääntyvät vain hieman samalla kun kuntien valtionosuuksia leikataan merkittävästi. Normien purkuhankkeesta huolimatta ministeriöissä valmistellaan lakimuutoksia, jotka lisäävät kuntien tehtäviä ja taloudellisia vastuita. Laissa kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta säädetään, että vuodesta 2010 lukien uusissa ja laajentuvissa valtionosuustehtävissä valtionosuus on 50 prosenttia mainittujen tehtävien laskennallisista kustannuksista. Kuntien näkökulmasta arvioidut lisäkustannukset uusista tai lisätyistä tehtävistä ovat olleet lähes toistuvasti alimitoitettuja. Kun sekä valtion että kuntien taloudellinen tilanne on vaikea, tulisi Lakia kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta muuttaa niin, että uusien ja tai lisättyjen tehtävien ja lisänormituksen osalta valtio korvaa pysyvästi 100 % lisäkustannuksista. Tarvittava rahoitus tulisi ottaa asianomaisen ministeriön omasta kehyksestä. 10
Joensuun kaupungin esitykset Pohjois-Karjalan vuoden 2016 hankeluetteloon
Joensuun kaupungin esitykset Pohjois-Karjalan vuoden 2016 hankeluetteloon Talonrakennushankkeet Valtion vuoden 2015 talousarvioesityksen mukaan osana valtionosuusuudistusta luovutaan valtionavustuksista
LisätiedotJoensuun kaupungin esitykset Pohjois-Karjalan vuoden 2017 hankeluetteloon
Joensuun kaupungin esitykset Pohjois-Karjalan vuoden 2017 hankeluetteloon Liikennejärjestelmän kehittäminen Valtatien 23 parantaminen välillä Varkaus Viinijärvi Niiralan kansainvälisen rajanylityspaikan
LisätiedotJoensuun kaupungin esitykset Pohjois-Karjalan vaikuttamisen kärjet 2020 hankkeiksi
Joensuun kaupungin esitykset Pohjois-Karjalan vaikuttamisen kärjet 2020 hankkeiksi Yleistä Joensuun liikennehankkeista tärkeimpiä ovat Nopea Itärata ja Asemanseudun pikainen kehittäminen. Asemanseudun
LisätiedotJoensuun kaupungin esitykset Pohjois-Karjalan vaikuttamisen kärjet 2018 hankkeiksi
Joensuun kaupungin esitykset Pohjois-Karjalan vaikuttamisen kärjet 2018 hankkeiksi Taustaa Vuodelle 2017 muotoilluista Pohjois-Karjalan strategisista vaikuttamisen kärkihankkeista monet ovat edelleen ajankohtaisia,
LisätiedotJoensuun kaupungin esitykset Pohjois-Karjalan vaikuttamisen kärjet 2020 hankkeiksi
Joensuun kaupungin esitykset Pohjois-Karjalan vaikuttamisen kärjet 2020 hankkeiksi Yleistä Joensuun liikennehankkeista tärkeimpiä ovat Nopea Itärata ja Asemanseudun pikainen kehittäminen. Asemanseudun
LisätiedotYsitien kehittämisnäkymät Itä- Suomessa
Ysitien kehittämisnäkymät Itä- Suomessa Ysiväylän liikenneseminaari 6.5.2015 Kuopio Airi Muhonen, Pohjois-Savon ELY-keskus 7.5.2015 1 Lähde: Ruut Rissanen, Antti Rehunen, Hanna Kalenoja, Ossi Ahonen, Tommi
LisätiedotJyväskylän seudulla olevien suurten tie- ja liikennehankkeiden priorisointi kaupungin näkökulmasta
13.10.2011 (Timo Vuoriainen, Tapio Koikkalainen) 27.11.2013 päivitetty Jyväskylän seudulla olevien suurten tie- ja liikennehankkeiden priorisointi kaupungin näkökulmasta Jyväskylän seudulla on useita tärkeitä
LisätiedotLiikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa
Liikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa 27.2.2014 Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Martti Norrkniivilä Sisältö Pohjolan ja Suomen liikennekäytävät Kaivostoiminnan liikenteelliset
LisätiedotRantaväylän tulevaisuus puntarissa. Esittelymateriaali Rantaväylän nykytilanteeseen ja vaihtoehtoisiin skenaarioihin
Rantaväylän tulevaisuus puntarissa Esittelymateriaali Rantaväylän nykytilanteeseen ja vaihtoehtoisiin skenaarioihin Valtakunnan päätieverkkoon kuuluva valtatie 4 kulkee Vaajakoskelta Tikkakoskelle. Jyväskylässä
LisätiedotLuonnos liikenne- ja viestintäministeriön asetukseksi maanteiden ja rautateiden runkoverkosta ja niiden palvelutasosta
Liikenne- ja viestintäministeriö Lausunto 1 (5) Lausuntopyyntönne 28.8.2018, LVM/1436/03/2018 Luonnos liikenne- ja viestintäministeriön asetukseksi maanteiden ja rautateiden runkoverkosta ja niiden palvelutasosta
LisätiedotYsiväylä (valtatie 9, E63) Turun, Hämeen, Keski-Suomen ja Savo-Karjalan tiepiirien näkökulmasta
1 Ysiväylä kansallinen kehityskäytävä -seminaari Helsinki 23.3.2006 Ysiväylä (valtatie 9, E63) Turun, Hämeen, Keski-Suomen ja Savo-Karjalan tiepiirien näkökulmasta Tiejohtaja Mauri Pukkila Tiehallinto
LisätiedotPetri Keränen. Pohjois-Savon ELY-keskus
Petri Keränen Pohjois-Savon ELY-keskus 30.10.2014 KESTÄVÄ KEHITYS KANNATTAVA JA KEHITTYVÄ YRITYSTOIMINTA TOIMIVA ALUERAKENNE ELYjen palvelut Yrityksille ja yhteisöille Osaava työvoima Maatalouden tuki
LisätiedotAIESOPIMUS. Joensuun seudun liikennejärjestelmän kehittämistoimenpiteiden edistämisestä vuosina 2014-2017
1 AIESOPIMUS Joensuun seudun liikennejärjestelmän kehittämistoimenpiteiden edistämisestä vuosina 2014-2017 2 1. SOPIJAOSAPUOLET Tämä aiesopimus on tehty seuraavien osapuolien välille: Joensuun kaupunki
LisätiedotMitä liikenneasioita seurataan MAL-sopimuksissa 25.3.2013
Mitä liikenneasioita seurataan MAL-sopimuksissa 25.3.2013 Tähänastisia seurantakohteita: Tampereella seurattiin indikaattoreita ja pari hanketta Kaupunkiseudun aiesopimus 2011-2012 Kulkutapajakauman kehitys
LisätiedotRautateiden suunnittelu. Suunnittelupäällikkö Jussi Lindberg, Liikennevirasto
Rautateiden suunnittelu Suunnittelupäällikkö Jussi Lindberg, Liikennevirasto 5.11.2018 Ratalaki 8, Yleistä rautatien suunnittelusta Suunnitelmia tehtäessä radanpitäjä toimii yhteistyössä maakunnan liittojen
LisätiedotRadanvarsi ja matkakeskus
Radanvarsi ja matkakeskus VT 12 ja radanvarsi 3.6.2015 Uinuvasta radanvarresta keskustan kasvualueeksi Mikkeli Tampere Kouvola Helsinki 3.6.2015 Rautatieaseman alueesta matkakeskukseksi VR Yhtymä Oy Liikennevirasto
LisätiedotKymenlaakson Liitto. Maakuntavaltuustoseminaari Jatkuva liikennejärjestelmätyö
Kymenlaakson Liitto Maakuntavaltuustoseminaari 24.10.2016 Jatkuva liikennejärjestelmätyö 24.10.2016 Esitys Liikennejärjestelmäryhmä ja sen tehtävät Seudulliset liikennejärjestelmäryhmät ja niiden tehtävät
LisätiedotVALTATIEN 18 ÄHTÄRI - MULTIA JA MAATIE 621 LIESJÄRVI - KEURUU, YLEISSUUNNITTELU YLEISÖTILAISUUS 12.6 KEURUULLA JA 13.6 MULTIALLA
VALTATIEN 18 ÄHTÄRI - MULTIA JA MAATIE 621 LIESJÄRVI - KEURUU, YLEISSUUNNITTELU YLEISÖTILAISUUS 12.6 KEURUULLA JA 13.6 MULTIALLA Hankkeen taustaa Hanke on osa EU:n Itämeriohjelman Keskipohjolan kuljetuskäytävän
LisätiedotLIITTEET. 50 Valtatien 6 parantaminen välillä Taavetti - Lappeenranta, yleissuunnitelma
50 Valtatien 6 parantaminen välillä Taavetti - Lappeenranta, yleissuunnitelma LIITTEET LIITTEET LIITE 1: Yhteysviranomaisen lausunto YVA-selostuksesta (23.6.2008) LIITE 2: Hankekortti LIITE 3 MELUTARKASTELU:
LisätiedotVT 13 tieosuuden Lappeenranta - Nuijamaa YVA + YS 2012-2015
Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Liikenne- ja infrastruktuurivastuualue VT 13 tieosuuden Lappeenranta - Nuijamaa YVA + YS 2012-2015 Kimmo Antila: Pietarin ja Viipurin teillä; maantieliikenne
LisätiedotTERVETULOA JOENSUUHUN!
TERVETULOA JOENSUUHUN! JOENSUUN AJANKOHTAISET HANKKEET Kuntatekniikanpäivät 2010 Tekninen johtaja Anu Näätänen TOIMINTA-ALUE maapinta-ala 2382 km 2 asukasluku 72704 (1.1.2010) JOENSUU 2009 : Joensuu +
LisätiedotOULUN SEUDUN LIIKENNE. 11.2.2015 Pasi Heikkilä
11.2.2015 Pasi Heikkilä SISÄLTÖ Seudulliset kärkihankkeet Vt4, Vt8, satama ja ratapihat Oulun seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma Oulun seudun liikenteen johtoryhmä POHJOIS-POHJANMAAN LIIKENTEEN KÄRKIHANKKEET
LisätiedotNOUSIAISTEN KUNTA. Työ: 26725. Tampere 20.1.2014
NOUSIAISTEN KUNTA Kaitaraisten yritysalueen asemakaavan liikenneselvitys Työ: 26725 Tampere 20.1.2014 AIRIX Ympäristö Oy PL 453 33101 Tampere Puhelin 010 2414 000 Telefax 010 2414 001 Y-tunnus: 0564810-5
LisätiedotViitostien tilannekatsausta
Viitostien tilannekatsausta Petri Keränen 21.5.2014 27.5.2014 Kajaani Kuopio Mikkeli Kajaani Kajaanin risteykset 5milj. 2023-2027 Mainuanjärven kohta 1 milj. 2023-2027 Iisalmi-Kajaani 2 milj. 2023-2027
LisätiedotKITEEN KAUPUNKI HANKKEET MAAKUNNAN HANKELUETTELOON/VALTION TA 2017 6.11.2015 1 (6)
1 (6) Kaikki Kiteen kaupungin esittämät hankkeet sisältyvät Kiteen kaupungin talousarvioon 2016 ja taloussuunnitelmaan 2016-2019 Näiden dokumenttien kautta osoitetaan omarahoitusosuudet esitettyihin hankkeisiin.
LisätiedotVarsinais-Suomen liikennestrategia 2035+
Varsinais-Suomen liikennestrategia 2035+ Seurantaraportti 2016, Keskeiset tulokset Turun seudun kannalta Mari Sinn Varsinais-Suomen liitto Liikennestrategian seuranta Liikennestrategia valmistui vuonna
LisätiedotYHDYSKUNTARAKENTEELLISEN TARKASTELUN TÄYDENNYS (maaliskuu 2008)
YHDYSKUNTARAKENTEELLISEN TARKASTELUN TÄYDENNYS (maaliskuu 2008) Kustannustarkastelua Ramboll Finland Oy on arvioinut eri vaihtoehdoissa ne investoinnit, jotka tiehallinto joutuu tekemään uuden jätteenkäsittelykeskuksen
LisätiedotMAAKUNNAN TAHTOTILA KAKSOISRAIDE LUUMÄKI-IMATRA-VALTAKUNNANRAJA
MAAKUNNAN TAHTOTILA KAKSOISRAIDE LUUMÄKI-IMATRA-VALTAKUNNANRAJA Matti Viialainen 14.9.2015 9.9.2015 1 LUUMÄKI-IMATRA IMATRANKOSKI KAKSOISRAIDE ON KÄRKIHANKE Yhteysväli on priorisoitu ensimmäiseksi Kaakkois-Suomen
LisätiedotINVESTOINNIT
Kunnanjohtajainfo 30.8.2018 INVESTOINNIT 2019-2024 SATAKUNNAN KESKUSSAIRAALA SAIRAALA-ALUEEN MASTERPLAN INVESTOINNIT 2019-2024 v.2019 v.2020 v.2021 v.2022 v.2023 v.2024 Laitehankinnat -sairaanhoito 1,50
LisätiedotKehä III:sta uusi Vaalimaa 12.12.2007 Tiehallinnon suunnitelmat Kehä III:n liikenneongelmien ratkaisemiseksi
Tiehallinnon suunnitelmat Kehä III:n liikenneongelmien Kehä III on osa E 18 tietä 2 Vanhasen II hallituksen ohjelma: "Suomi on sitoutunut toteuttamaan Helsinki Vaalimaa -moottoritien E 18 vuoteen 2015
LisätiedotTampereen läntinen ratayhteys, uusi järjestelyratapiha, valtatien 3 Lempäälä - Pirkkala -oikaisu ja 2- kehän länsiosa sekä näihin liittyvä maankäyttö
Tampereen läntinen ratayhteys, uusi järjestelyratapiha, valtatien 3 Lempäälä - Pirkkala -oikaisu ja 2- kehän länsiosa sekä näihin liittyvä maankäyttö Erika Helin 10.6.2014 Suunnittelun tavoitteet ja eteneminen
LisätiedotPäijät-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelman toimenpiteiden edistyminen
Päijät-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelman toimenpiteiden edistyminen 2014-2018 15.5.201 8 2 Painopisteet ja kärkihankkeet liikennejärjestelmäsuunnitelmasta Päijät-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelma
LisätiedotLausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä. Kehittämisjohtaja Matti Tunkkari, puh. 02 761 1101
Kaupunginhallitus 360 07.10.2013 Kaupunginhallitus 202 09.06.2014 Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä 526/08.00.00/2014 Kh 07.10.2013 360 Kehittämisjohtaja Matti
LisätiedotLUOSTARINKYLÄN ERITASOLIITTYMÄ, RAUMA. TIESUUNNITELMA. YLEISÖTILAISUUS 24.2.2014 24.2.2014 YLEISÖTILAISUUS, LUOSTARINKYLÄ
LUOSTARINKYLÄN ERITASOLIITTYMÄ, RAUMA. TIESUUNNITELMA. YLEISÖTILAISUUS TIESUUNNITELMAN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET Tiesuunnitelma liittyy osana Lakarin teollisuus- ja logistiikkaalueen kehittämiseen. Uusi
Lisätiedot16.0T-1 1 (5) VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA, TIESUUNNITELMA LIIKENNE-ENNUSTE. 16.0T-1_Liikenne-ennuste.doc
16.0T-1 1 (5) VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA, TIESUUNNITELMA LIIKENNE-ENNUSTE 16.0T-1_Liikenne-ennuste.doc 2 (5) VT 6 TAAVETTI - LAPPEENRANTA TIESUUNNITELMA LIIKENNE-ENNUSTE Yleistä Tiesuunnitelman liikenne-ennuste
LisätiedotHelsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) aiesopimuksen seurantakokous 2.5.2013
Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) aiesopimuksen seurantakokous 2.5.2013 Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen seuranta Aiesopimuskauden ensimmäinen seurantaraportti on koottu Seurattavat
LisätiedotHelsinki-Turku, nopean ratayhteyden jatkosuunnittelu Tilannekatsaus / projektipäällikkö Jussi Lindberg, Liikennevirasto
Helsinki-Turku, nopean ratayhteyden jatkosuunnittelu 9.12.2016 Tilannekatsaus / projektipäällikkö Jussi Lindberg, Liikennevirasto Nopean ratayhteyden kokonaisuus Uusi nopea Helsinki Turkurata rakentuu
LisätiedotYhdystien 6304 kevyen liikenteen järjestelyt Lanneveden kohdalla, Saarijärvi ALUEVARAUSSUUNNITELMA
Yhdystien 6304 kevyen liikenteen järjestelyt Lanneveden kohdalla, Saarijärvi ALUEVARAUSSUUNNITELMA ESIPUHE Työn tavoitteena oli laatia aluevaraussuunnitelma kevyen liikenteen väylän ja siihen liittyvien
LisätiedotVNS 3/2016 vp Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille , Liikennevirasto
VNS 3/2016 vp Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017-2020, Liikennevirasto 26.4.2016 Liikenneverkon rahoitus 2 Perusväylänpidon rahoitus 3 JTS 2017-2020, perusväylänpito
LisätiedotVNS 3/2016 vp Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille , Liikennevirasto
VNS 3/2016 vp Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017-2020, Liikennevirasto 3.5.2016 Liikenneverkon rahoitus 2 Perusväylänpidon rahoitus 3 JTS 2017-2020, perusväylänpito
LisätiedotTahdon ja erityisesti tarkoitan, että aion tahtoa täsmällisemmin: aion harkita tahtomisen aikomista siis SOPIMASSA VALTION KANSSA
Tahdon ja erityisesti tarkoitan, että aion tahtoa täsmällisemmin: aion harkita tahtomisen aikomista siis SOPIMASSA VALTION KANSSA 1. Mitä aikomuksia on viime vuosina ollut? Joensuun seudun LJS-aiesopimus
LisätiedotItäisen Suomen raideliikenteen kehittäminen Matti Viialainen Raideliikenneseminaari 13.12.2011 Kouvolassa
Itäisen Suomen raideliikenteen kehittäminen Matti Viialainen Raideliikenneseminaari 13.12.2011 Kouvolassa Sujuva arki tärkeä osa alueen kilpailukykyä Työ- ja asiointimatkojen helppous Joukkoliikenteen
LisätiedotHallitusohjelma 22.6.2011. Liikenneratkaisut talouden, yritystoiminnan ja ilmaston yhteinen nimittäjä
Liikenneratkaisut talouden, yritystoiminnan ja ilmaston yhteinen nimittäjä Kuntien 6. ilmastokonferenssi, Tampere 3.5.2012 Yksikön päällikkö Silja Ruokola Hallitusohjelma 22.6.2011 Liikennepolitiikalla
LisätiedotKuhmon kaupunki esittää edellä tarkoitetusta asiakirjaluonnoksesta lausuntonaan seuraavaa:
Kainuun maakunta -kuntayhtymä PL 400 87070 KAINUU Viite: Lausuntopyyntönne 20.11.2006 Asia: LAUSUNTO ITÄ-SUOMEN STRATEGISET LIIKENNEHANKKEET ASIAKIRJAN LUONNOKSESTA Kuhmon kaupunki esittää edellä tarkoitetusta
LisätiedotMaakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnittelu
Maakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnittelu (Maakunnan liikennejärjestelmäsuunnitelma) Maakuntainsinööri Patrick Hublin, Pohjois-Savon liitto Itä-Suomen liikennejärjestelmäpäivät 31.10.2018 Joensuu Laki
LisätiedotToimintaympäristön muutokset ja niiden merkitys Itä-Suomen liikennejärjestelmään
Toimintaympäristön muutokset ja niiden merkitys Itä-Suomen liikennejärjestelmään Jo tapahtuneita sekä odotettavissa olevia muutoksia / Itä-Suomen liikennestrategian uudistaminen Hallitusohjelman leikkaukset
LisätiedotPäijät-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelma. MOR Tapio Ojanen
Päijät-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelma MOR 29.10.2013 Tapio Ojanen Taustat ja lähtökohdat Päijät-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelman laatiminen on ollut käynnissä laajana sidosryhmien välisenä
LisätiedotVt5 parantaminen parantaminen välillä Hietanen Pitkäjärvi, yleissuunnitelma
Vt5 parantaminen parantaminen välillä Hietanen Pitkäjärvi, yleissuunnitelma Yleisötilaisuus 31.10.2013 Ympäristösi parhaat tekijät 2 Yleisötilaisuuden ohjelma 18:00 Tilaisuuden avaus ja hankkeen esittely
LisätiedotHelsinki-Turku nopea junayhteys
Helsinki-Turku nopea junayhteys 28.9.2017 Hankkeen tavoitteet 28.9.2017 Heidi Mäenpää 2 Kasvua kansainväliseen kilpailukykyyn Junayhteys vahvistaa Suomen kansainvälistä houkuttelevuutta sijoittajille ja
LisätiedotSopimuskauden tehtävä. Edistämisvastuu. yhteistyön vakiinnuttaminen ja vaikutusten arvioinnin kehittäminen. mallin hyödyntäminen
1. YHDYSKUNTARAKENTEEN KEHITTÄMINEN MAL yhteistyö Liikennejärjestelmätason liikenteellisten vaikutusten arvioinnin kehittäminen. Uusien maaankäyttökohteiden (esim. Kymppi_R ja TYKKI - ohjelmat) ja mm.
LisätiedotReunaehdot. Tavoitteet tähän kokoukseen:
Reunaehdot Sopimukseen strategiset tavoitteet Tavoitteena jäsentynyt, jäntevä sopimus ja vähemmän toimenpiteitä Strategiset, valtion ja kuntien välistä sopimista edellyttävät asiat vs. toimenpiteet joita
LisätiedotKanta-Hämeen jatkuva liikennejärjestelmätyö ja liikennejärjestelmätyöryhmän toiminta 2015-2016
Kanta-Hämeen jatkuva liikennejärjestelmätyö ja liikennejärjestelmätyöryhmän toiminta 2015-2016 o Kanta-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelma, 4/2014 o Aiesopimus vuosille 2014-2019, 9/2014 o Liikennejärjestelmätyöryhmän
LisätiedotPirkanmaan tienpidon ja liikenteen suunnitelma 2014 2017
2.4.2014 Pirkanmaan tienpidon ja liikenteen suunnitelma 2014 2017 Toimintaympäristö Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (tekstissä jatkossa ELYkeskus) Tienpidon ja liikenteen suunnitelmassa
LisätiedotKIRKONSEUDUN ASEMAKAAVA LIIKENNESELVITYS
KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVA LIIKENNESELVITYS Projekti Kirkonseudun asemakaavan muutos ja laajennus Vastaanottaja Kempeleen kunta Päivämäärä 4.10.2018 Laatija Erkki Sarjanoja ä 1. Taustaa Kirkonseudun asemakaava-alueen
LisätiedotV T 9 K A N G A S A L A - O R I V E S I - K E H I T T Ä M I S S U U N N I T E L M A L Y H Y E S T I. Pullonkaulasta edelläkävijäksi
V T 9 K A N G A S A L A - O R I V E S I - K E H I T T Ä M I S S U U N N I T E L M A L Y H Y E S T I Pullonkaulasta edelläkävijäksi Lähtökohdat Elintärkeä poikittaisliikenteelle ja elinkeinoelämälle VT9
LisätiedotAIESOPIMUS. Joensuun seudun liikennejärjestelmän kehittämisestä vuosina
AIESOPIMUS Joensuun seudun liikennejärjestelmän kehittämisestä vuosina 2018-2021 4.10.2018 1. SOPIJAOSAPUOLET Tämä aiesopimus on tehty seuraavien osapuolien välille: Joensuun kaupunki Kontiolahden kunta
LisätiedotVALTATIEN 9 ITÄISEN KEHÄTIEN ERITASOLIITTYMÄTARKASTELU, TAMPERE
VALTATIEN 9 ITÄISEN KEHÄTIEN ERITASOLIITTYMÄTARKASTELU, TAMPERE 27.1.2017 JOHDANTO Selvityksessä on tutkittu uuden eritasoliittymän toteuttamista Tampereen itäiselle kehätielle valtatielle 9 Hallilan eritasoliittymän
LisätiedotSAAVUTETTAVUUDEN PARANTAMINEN JA TÄRKEIMMÄT LIIKENNEHANKKEET POHJOIS-SAVO. Paula Qvick MKV
SAAVUTETTAVUUDEN PARANTAMINEN JA TÄRKEIMMÄT LIIKENNEHANKKEET POHJOIS-SAVO Paula Qvick MKV 15.5.2017 SAAVUTETTAVUUS MILLISEKUNTI JA ÄLYKÄS EKOSYSTEEMI OVAT KILPAILUETUJA Suoraa yhteyttä hyödyntävä Northern
Lisätiedot40. Ratahallintokeskus
40. Ratahallintokeskus S e l v i t y s o s a : Radanpidon tavoitteena on edistää rautatieliikenteen toimintaedellytyksiä tehokkaana, turvallisena ja ympäristöystävällisenä liikennemuotona niin kotimaassa
LisätiedotPääteiden kehittämisen periaatteet / Aulis Nironen
1 15.12.2003 Aulis Nironen 2 PÄÄTEIDEN KÄSITTEITÄ Pääteillä tarkoitetaan valta- ja kantateitä Valtatiet palvelevat tärkeiden asutus- ja liikennekeskusten välistä kaukoliikennettä ja muodostavat maantieverkon
LisätiedotKasvusopimus / MAL-työpaja viisikkokaupungeille. Liikenteen kysymyksiä, Joensuu. Ari Varonen 23.11.2012
Kasvusopimus / MAL-työpaja viisikkokaupungeille Liikenteen kysymyksiä, Joensuu Ari Varonen 23.11.2012 Joensuun seutu Joensuun seudun ljs valmistui v. 2007, jonka perusteella on tehty aiesopimus vuosille
LisätiedotTyöryhmän esitys Suomen maaliikenteen runkoväyliksi
Työryhmän esitys Suomen maaliikenteen runkoväyliksi Taustaa LVM:n työryhmän raportti 38/2003 Valtakunnallisesti merkittävät liikenneverkot ja terminaalit. Lausuntokierros. 20.2.200 työryhmä määrittämään
LisätiedotPäivittämistarpeen taustalla
Päivittämistarpeen taustalla Strategisten painopisteiden hahmottaminen Laajan toimenpidejoukon jäsentäminen ja selkeämpien kehittämiskokonaisuuksien muodostaminen niiden sisällä erilaisia ja eri toteuttamis-
LisätiedotLiikenne- ja viestintäministeriön asetus
Liikenne- ja viestintäministeriön asetus maanteiden ja rautateiden pääväylistä ja niiden palvelutasosta Liikenne- ja viestintäministeriön päätöksen mukaisesti säädetään liikennejärjestelmästä ja maanteistä
LisätiedotRANTAKYLÄN PALVELUKESKUKSEN YMPÄRISTÖN ASEMAKAAVAMUUTOS
RANTAKYLÄN PALVELUKESKUKSEN YMPÄRISTÖN ASEMAKAAVAMUUTOS 15.6.2016 Maankäyttöinsinööri Kalle Sivén KAAVAHANKKEEN KUVAUS Asemakaavamuutos on käynnistetty Joensuun kaupungin aloitteesta loppuvuodesta 2013.
LisätiedotRANTAKYLÄN LIIKUNNAN MONITOIMIHALLI, PATALUODONKATU 2 UUDISRAKENNUS. HANKESUUNNITELMA päivitetty Nykyinen liikuntahalli
Nykyinen liikuntahalli RANTAKYLÄN LIIKUNNAN MONITOIMIHALLI, PATALUODONKATU 2 HANKESUUNNITELMA päivitetty 14.06.2016 JOENSUUN TILAKESKUS Länsikatu 15, rakennus 2 80100 Joensuu puh. (013) 267 7111 faksi
LisätiedotAjankohtaista tienpidosta
Ajankohtaista tienpidosta Pro Ysitie ry 28.9.2018 Lehtinen Jukka 28.9.2018 Perusväylänpito Runkoverkko Vt 9 Keski-Suomessa 2 Lehtinen Jukka 9/2018 25.9.2018 3 25.9.2018 4 Valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma
LisätiedotLIIKENNEJÄRJESTELMÄN TOTEUTUKSEN AIESOPIMUS 2006 2010
KUOPION SEUDUN LIIKENNESTRATEGIA 2030 LIIKENNEJÄRJESTELMÄN TOTEUTUKSEN AIESOPIMUS 2006 2010 Päivitetty 15.5.2007 vuosille 2007-2011 Päivitetty 24.8.2008 vuosille 2008-2012 Päivitetty 19.8.2009 vuosille
LisätiedotKeski-Karjalan rakennemuutoksen kasvupaketti TIIVISTELMÄ
Keski-Karjalan rakennemuutoksen kasvupaketti TIIVISTELMÄ Stora Enson päätettyä sulkea Kiteen sahan valtioneuvostolle esitetään Keski-Karjalan nimeämistä äkillisen rakennemuutoksen alueeksi vuosille 2020-2022.
LisätiedotRaitotien toimenpideselvitys YLEISTÄ HANKKEESTA
Raitotien toimenpideselvitys YLEISTÄ HANKKEESTA Suunnittelukohde ja -tehtävä Raitotie välillä Haukiputaantie Kuusamontie Noin 9 km osuus Osa tiejaksosta katua ja osa yleistä tietä Yleissuunnitelmatasoinen
LisätiedotViitostie ry. Vahva Viitosväylä Kehityksen moottori
Vahva Viitosväylä Kehityksen moottori Yhteinen päämäärä Viitosväylä Itä-Suomen elinkeinoelämän ja kaupunkiseutujen kehityksen moottori Kehittyvä elinkeinoelämä Liikenneyhteyksien kehittäminen on yritysjohtajien
LisätiedotLappi, liikenneviraston pitkän aikavälin suunnitelmassa Timo Välke Johtava asiantuntija, rautateiden tavaraliikenne
Lappi, liikenneviraston pitkän aikavälin suunnitelmassa 24.11.2010 Timo Välke Johtava asiantuntija, rautateiden tavaraliikenne Liikenneviraston organisaatio 1.1.2011 alkaen Pääjohtaja Viestintä Esikunta
LisätiedotKaupunkiseudun raideliikenneratkaisut osana MALsopimusmenettelyä. Pro Rautatie seminaari Seutujohtaja Päivi Nurminen
Kaupunkiseudun raideliikenneratkaisut osana MALsopimusmenettelyä Pro Rautatie seminaari 29.11.2017 Seutujohtaja Päivi Nurminen NYT 380 000 as TULEVAISUUDESSA 480 000 Tampere, 228 173 Nokia, 33 206 Ylöjärvi,
LisätiedotValtatien 5 liikennekäytävä osana Kuopion seudun kehittämistä
Valtatien 5 liikennekäytävä osana Kuopion seudun kehittämistä Esittelyaineisto 12.10.2017 Lähtökohtia Valtatie 5 on osa Itä-Suomen tärkeintä kehityskäytävää. Suunnittelukohde sijoittuu valtatien 5 vilkkaimmalle
LisätiedotKUNNALLISTEKNIIKKA SALPAUSSELKÄ KONEHARJUN ASEMAKAAVA LIIKENNESELVITYS
KUNNALLISTEKNIIKKA SALPAUSSELKÄ KONEHARJUN ASEMAKAAVA LIIKENNESELVITYS KUNNALLISTEKNIIKKA 1 SISÄLLYS 1. SUUNNITTELUKOHDE... 2 Taustaa... 2 Kaavatilanne... 2 2. LIIKENNEVERKKO... 3 Autoliikenne... 3 Jalankulku
LisätiedotVt 4 Kirri-Tikkakoski
Vt 4 Kirri-Tikkakoski 5.2.2019 Ohjelma Tilaisuuden avaus Väylän ja hankkeen esittely Urakan perustietoja Urakan sisältö Alustava aikataulu, vaiheet, koulujen ympäristöjen liikenne Keskustelua ja suunnitelmiin
LisätiedotValtatien 12 parantaminen välillä Tillola - Keltti, Iitti ja Kouvola
Valtatien 12 parantaminen välillä Tillola - Keltti, Iitti ja Kouvola Tiesuunnitelman tarkistaminen Yleisötilaisuus 5.11.2014 Kymen Paviljonki 5.11.2014 1 Hankkeen taustaa Valtatien 12 tieosuudelle on laadittu
LisätiedotKOSKEN Tl KUNTA. Keskustaajaman ja Koivukylän osayleiskaavojen liikenneselvitys LUONNOS. Työ: 26478. Tampere 7.11.2013
KOSKEN Tl KUNTA Keskustaajaman ja Koivukylän osayleiskaavojen liikenneselvitys LUONNOS Työ: 26478 Tampere 7.11.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 453 33101 Tampere Puhelin 010 2414 000 Telefax 010 2414 001 Y-tunnus
LisätiedotValtatien 12 parantaminen välillä Tillola - Keltti, Iitti ja Kouvola
Valtatien 12 parantaminen välillä Tillola - Keltti, Iitti ja Kouvola Tiesuunnitelman tarkistaminen Yleisötilaisuus 5.11.2014 Kymen Paviljonki 5.11.2014 1 Hankkeen taustaa Valtatien 12 tieosuudelle on laadittu
LisätiedotKevätniemen asemakaava-alueen laajennuksen liikenneselvitys ja liikenteellisten vaikutusten arviointi
S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A LIEKSAN KAUPUNKI Kevätniemen asemakaava-alueen laajennuksen liikenneselvitys ja liikenteellisten vaikutusten arviointi Selostus LUONNOS, joka päivitetään kaavan edistyessä
LisätiedotHyvinkää Hanko sähköistys ja tasoristeyksien turvallisuuden parantaminen, ratasuunnitelma. Vihdin yleisötilaisuus
Hyvinkää Hanko sähköistys ja tasoristeyksien turvallisuuden parantaminen, ratasuunnitelma Vihdin yleisötilaisuus 6.11.2018 Hyvinkää Hanko sähköistys ja tasoristeykset, yleisötilaisuus, Hyvinkää Kokouksen
LisätiedotLänsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma. 3.10.2013 Riitta Murto-Laitinen Erkki Vähätörmä
Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma 3.10.2013 Riitta Murto-Laitinen Erkki Vähätörmä Mikä on liikennejärjestelmäsuunnitelma ja miksi sitä tehdään? Liikennejärjestelmä sisältää liikenteen kokonaisuuden,
LisätiedotSoinlahden teollisuusalueen kehittäminen - Synergiapuisto -hanke
1 (2) 23.8.2011 Soinlahden teollisuusalueen kehittäminen - Synergiapuisto -hanke Hanke tiivistetysti Hanke sisältää Soinlahden teollisuusalueen suunnittelun ja liikennejärjestelyjen toteutuksen sekä puu-
LisätiedotE18 Turun kehätie Kausela-Kirismäki Sujuvampi ja turvallisempi kehätie
E18 Turun kehätie Kausela-Kirismäki Sujuvampi ja turvallisempi kehätie 29.01.2019 E18 Turun kehätien parantamishankkeet 2 E18 Kirismäki-Kausela lyhyesti Turun kehätie (Kt 40) on osa E18 -tietä. Vilkkaasti
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 107. Tekninen lautakunta Sivu 1 / 1
Tekninen lautakunta 22.10.2014 Sivu 1 / 1 4310/10.00.00/2014 107 Tiedonanto Turuntien aluevaraus- ja maankäyttösuunnitelmasta Valmistelijat / lisätiedot: Pauliina Kuronen, puh. 046 877 3006 etunimi.sukunimi@espoo.fi
LisätiedotAjankohtaista POS-ELYstä
Ajankohtaista POS-ELYstä Tiemerkintäpäivät Kuopiossa 16.2.2017 Pohjois-Savon ELY-keskus / Airi Muhonen Sisältö Toimintaympäristö Itä-Suomen liikennestrategia Tienpidon rahoitus Tiehankkeet Pohjois-Savon
LisätiedotValtatie 20 välillä Korvenkylä - Kiiminki Tilantarvesuunnitelma YLEISÖTILAISUUS
Valtatie 20 välillä Korvenkylä - Kiiminki Tilantarvesuunnitelma YLEISÖTILAISUUS 7.5.2019 SUUNNITTELUALUE VT 20 2 SUUNNITTELUN JA KEHITTÄMISEN TAVOITTEET 3 TILANTARVESUUNNITELMAN TAVOITTEENA ON SELVITTÄÄ
LisätiedotRautatiet liikennejärjestelmän runkokuljettaja
Rautatiet liikennejärjestelmän runkokuljettaja Tavaraliikenteessä 25%:n markkinaosuus Yhtenäiset 25 tonnin akselipainon reitit tärkeitä esim. tehtaalta satamaan (Jämsänkoski Rauma) Tavaraliikennemarkkina
LisätiedotPohjois-Karjalan strategiset vaikuttamisen kärkihankkeet. Vaikuttamisen kärjet 2020 Pohjois-Karjala
Pohjois-Karjalan strategiset vaikuttamisen kärkihankkeet Vaikuttamisen kärjet 2020 Pohjois-Karjala 2019 Pohjois-Karjalan strategiset vaikuttamisen kärkihankkeet Elinvoimapolitiikka ja osaamisrakenteet
LisätiedotKuopion kaupunki Pöytäkirja 12/ (1) Kaupunginhallitus Asianro 8759/ /2016
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 12/2017 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 79 12.4.2017 144 Asianro 8759/10.03.01.02/2016 Liikennevalot Kellolahdentien ja Sisustajantien risteykseen sekä Kallantien ja Inkilänmäenkadun
LisätiedotVt 12 elinkeinoelämän valtasuoni Lahden läpi vai ohitse?
Vt 12 elinkeinoelämän valtasuoni Lahden läpi vai ohitse? 23.8.2010 VT 12 seminaari - Kouvola Jyrki Myllyvirta Kaupunginjohtaja Elinkeinoelämän valtasuoni kuntoon ja vetämään Vt 12 on elinkeinoelämän kannalta
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 127. Tekninen lautakunta 19.09.2012 Sivu 1 / 1
Tekninen lautakunta 19.09.2012 Sivu 1 / 1 2658/10.03.01/2012 127 Lausunnon antaminen kaupunginhallitukselle tiesuunnitelmasta Vihdintien (mt 120) parantaminen Mariannantien ja Juvanmalmintien kohdalla
LisätiedotKeskimääräinen vuorokausiliikenne Keskimääräinen raskas liikenne Lähde Liikennevirasto
Valtatiet 1, 8 ja 9 Varsinais-Suomen tieliikenteen pääsuunnat ja niitä yhdistävällä Turun Kehätiellä suurimmat liikennemäärät Samat runkoyhteydet raskaalla liikenteellä Keskimääräinen raskas liikenne 2015
LisätiedotEteläportin osayleiskaavan liikenteelliset vaikutukset, Jyväskylä
Ramboll Knowledge taking people further --- Jyväskylän kaupunki Eteläportin osayleiskaavan liikenteelliset vaikutukset, Jyväskylä Lokakuu 2008 Sisällys Tiivistelmä 1 1. Johdanto 5 2. Osayleiskaava-alue
LisätiedotVALTATIEN 4 PARANTAMINEN ÄÄNEKOSKEN KOHDALLA, TIESUUNNITELMA, ÄÄNEKOSKI
VALTATIEN 4 PARANTAMINEN ÄÄNEKOSKEN KOHDALLA, TIESUUNNITELMA, ÄÄNEKOSKI TIESUUNNITELMAN YLEISÖTILAISUUS JORMA LAAKSO JA ANNA ELF 20.6.2016 ESITYKSEN SISÄLTÖ Tiesuunnitelman lähtökohdat, perustiedot ja
LisätiedotValtatien 13 parantaminen välillä Lappeenranta Nuijamaa, Yleissuunnitelma. Virtuaalimallin havainnekuvat
Valtatien 13 parantaminen välillä Lappeenranta Nuijamaa, Yleissuunnitelma Virtuaalimallin havainnekuvat 20.5.2016 Karjalantietä parannetaan Hakalinkadun kohdan kiertoliittymällä. Havainnekuva liittymästä
LisätiedotRaideliikenteen näkymiä. Matkakeskus Turkuun - tulosseminaari 1.6.2016 Pekka Petäjäniemi
Raideliikenteen näkymiä Matkakeskus Turkuun - tulosseminaari 1.6.2016 Pekka Petäjäniemi Sitten aloitusseminaarin Liikenneverkon kehittäminen Liikenne- ja viestintäministeriö käynnistää valmistelun liikenneverkon
LisätiedotUUMA 2 Vuosiseminaari: UUMA - suunnittelu ja hankintaprosessit. Kristiina Laakso 10.9.2015
UUMA 2 Vuosiseminaari: UUMA - suunnittelu ja hankintaprosessit Kristiina Laakso 10.9.2015 Vastaamme osaltamme Suomen liikennejärjestelmästä Mahdollistamme toimivat, tehokkaat ja turvalliset matkat ja kuljetukset.
LisätiedotRAJALINNAN TYÖPAIKKA-ALUE II, 3449, LIIKENNESELVITYS
1/5 Kaavoitus RAJALINNAN TYÖPAIKKA-ALUE II, 3449, LIIKENNESELVITYS Tehtävä Tehtävänä oli tarkastella asemakaava-alueen liikennejärjestelyjä, asemakaavan vaikutusta liikenneverkkoon sekä uuden maankäytön
LisätiedotRaahen pohjoisen vyöhykkeen liikennesuunnitelma
Raahen pohjoisen vyöhykkeen liikennesuunnitelma Raahen kaupunki/ Kaavoitus 2013 1 KAUPUNGINLAHDENRANTA LIIKENNE ALUEEN LIIKENTEELLINEN SIJOITTUMINEN Yhdyskuntarakenne vaikuttaa sekä liikkumistarpeisiin
Lisätiedot