Joensuun kaupungin esitykset Pohjois-Karjalan vaikuttamisen kärjet 2020 hankkeiksi
|
|
- Simo Pesonen
- 5 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Joensuun kaupungin esitykset Pohjois-Karjalan vaikuttamisen kärjet 2020 hankkeiksi Yleistä Joensuun liikennehankkeista tärkeimpiä ovat Nopea Itärata ja Asemanseudun pikainen kehittäminen. Asemanseudun kaava on lainvoimainen ja symmetrisen kaupungin investoinnit ovat lähtemässä ja lähteneet liikkeelle. Joensuun tahtotilaa määrittää erityisesti kaupungin lausunto luonnoksesta liikenne- ja viestintäministeriön asetukseksi maanteiden ja rautateiden runkoverkosta ja niiden palvelutasosta ja lausunto runkoverkkoluonnoksesta (KH ). Näitä on tarkemmin avattu ao. asemanseudun ja liikenneinfran hankekuvauksiesa. Joensuu on ollut mukana valtion kasvusopimuksessa , ja vaikuttanut aktiivisesti kaupunkipolitiikan ja yliopistokaupunkien yhteistyön kehittämiseen. Joensuu haluaa, että erityisesti yliopistokaupunkien kehitystä tukevaa kaupunkipolitiikkaa tehdään jatkossakin valtakunnan tasolla. Tärkeää on resursoida sekä yliopistokaupunkien kanssa tehtävää sopimuksellista yhteistyötä että tulevalla EU-ohjelmakaudella yliopistokaupunkien - muidenkin kuin kuuden suurimman kaupungin (#6Aika) - keskinäistä yhteistyötä eri teemoissa. Kaupunkien välisessä yhteistyössä kansainvälisellä perspektiivillä pitäisi olla vahva fokus. Kaupunki on sopinut Itä-Suomen yliopiston kanssa toimivansa innovaatioalustana erityisesti metsäbiotalouden ja koulutuksen ekosysteemeissä. Molemmilla on valtakunnallista merkitystä. Metsäbiotalouden ekosysteemissä uutta kehitystä tuo konkretisoitunut yhteistyö mm. Euroopan metsäinstituutin (EFI) kanssa. EFI:n vähintään nykyisen rahoitustason turvaaminen Suomen valtion toimesta on todella tärkeää. Kyseessä on ainut Suomessa päämajaansa pitävä pääkonttori pääkaupunkiseudun ulkopuolella globaalistikin olemme harvinainen paikkakunta tässä suhteessa. Joensuu yhdessä alueen koulutuslaitosten, yritysten ja muiden Pohjois-Karjalan kuntien ja toimijoiden kanssa on aloittanut uudentyyppisen panostuksen koulutuksesta liiketoimintaa&vientiä kokonaisuuteen. Aiemmin valtion tason toimia koordinoitiin työ- ja elinkeinoministeriössä, nykyisin opetushallituksella on vetovastuu. Pohjois-Karjalassa noin ihmistä tekee työtä koulutuksen eteen, kyseessä on yksi maakunnaan suurimmista työllistävistä sektoreista. Meillä on meneillään uutta ekosysteemistä kehittämistä tähän liittyen. Joensuu haluaa vahvasti tukeutua valtakunnallisiin organisaatioihin omassa koulutuksen kansainvälistymisessään.
2 Asemanseudun ja liikenneinfrastruktuurin hankkeet Liikenne- ja viestintäministeriö (talousarvion pääluokka 31) Taustaa Joensuun kaupungin lausunto luonnoksesta liikenne- ja viestintäministeriön asetukseksi maanteiden ja rautateiden runkoverkosta ja niiden palvelutasosta ja lausunto runkoverkkoluonnoksesta (KH ). o poikittaisliikenteen edellytysten turvaaminen ja parantaminen o raideliikenteen edellytysten parantaminen o kansainväliset yhteydet Niiralan kautta o palvelutason varmistaminen tie- ja rataverkolla henkilö- ja tavarakuljetukset huomioiden Itä-Suomen liikennejärjestelmä sopimus kaupunginhallitus Liikennejärjestelmän kehittäminen Ratainfrastruktuurin ja junaliikenteen kehittäminen Joensuun ratapihan ja aseman seudun alueen kehittäminen o jatkorahoitus Kuhasalon maantiesillan uudistamisen jälkeen Nopean henkilöliikenteen rataverkon linjaaminen jatkumaan Joensuuhun saakka. o Karjalan radan kehittäminen o Karjalan radan parantaminen Joensuu-Imatra rataosuudella mukaan lukien tasoristeysten poisto Kitee - Imatra välillä o Helsinki-Porvoo-Kouvola oikoradan suunnitteluvalmiuden lisääminen Joensuun ja Jyväskylän välisen henkilöliikenteen turvaaminen. o Joensuu-Varkaus-Pieksämäki yhteysvälin henkilöjunaliikenteen kehittäminen niin, että henkilöliikenneyhteys on aikataulullisesti toimiva Maantieyhteyksien ja rajaliikenteen kehittäminen Valtatien 23 parantaminen kokonaisuudessa tiesuunnitelman mukaisesti välillä (Varkaus) - Karvio Viinijärvi Valtatien 9 Onkamo - Niirala yhteysvälin parantaminen osana logistista käytävää Valtatie 9 kehittäminen Kuopio-Joensuu välillä o Viinijärvi- Vartiala, suunnitteluvalmiuden nosto o Liperin Ylämyllyn liikennejärjestelyt Valtatien 6 perusparantaminen Joensuun ja Imatran välillä, suunnitteluvalmiuden nosto, nopeana toimenpiteenä valtatien ja kantatien 71 liittymä- ja kevyen liikenteenjärjestelyt Puhoksen kohdalla Kiteellä
3 Vesiliikenteen kehittäminen: Saimaan kanavan sulkujen pidentäminen 12 metrillä ja vedenpinnan nosto 10 cm:llä Muuta Uusien liikennepalveluiden kehittäminen ja kokeilu rohkeasti. Palveluiden perustaksi tarvitaan kunnossa oleva infrastruktuuri ja toimivat tietoliikenneyhteydet. Liikenne- ja viestintäministeriön tutkimus- ja kehittämisrahoitusta tulee suunnatakaupunkiseutujen kävelyä ja pyöräilyä edistäviin hankkeisiin. Erityisesti Joensuussa on valmiutta panostaa yhteisrahoitteisiin kevyenliikenteen hankkeisiin. Perusväylänpidon rahoituksen tasoon tarvitaan pysyvä nosto Hankkeiden tarkempia kuvaksia 1. Joensuun ratapihajärjestelyt ( ) ja asemanseudun kokonaisuuden kehittäminen Hankkeen arvioidut kokonaiskustannukset ratapihan osalta ovat noin 85 milj. euroa. Joensuun asemanseudun kehittäminen on käynnistynyt ja on keskeisessä roolissa Joensuun symmetrisen kaupungin vision toteuttamisessa. Tavoitteena on laajentaa kaupunkikeskustaa Pielisjoen itäpuolella, tuoda asunto- ja palvelurakentamista sekä luoda uusia työpaikkoja hyvien liikenneyhteyksien ja rakennetun infran äärelle. Alueen tehokkaampi käyttö edellyttää myös teknisesti vanhentuneiden henkilö- ja tavararatapihojen uudelleen järjestelyjä. Liikennevirasto on omassa valmistelussaan priorisoinut Joensuun hankkeen korkealle moniongelmaisena kohteena. Asemanseudun ja ratapihan asemakaavat ovat lainvoimaisia ja ratalain mukainen ratasuunnitelma hyväksytty Alueelle on mahdollista toteuttaa keskustamaista liike-, toimisto-, ja asuinrakentamista. Kaupunkikehityshanke ja ratapihan kunnostushanke tukevat hyvin toisiaan. Ratapihajärjestelyt mahdollistavat alueen maankäytön kehittämisen ja tiivistämisen. Järjestelyyn kytkeytyy myös matkailijoille tarjottavien palveluiden lisääminen ja matkaketjujen sujuvuuden parantaminen. Hankkeella on merkittävä vipuvaikutus yksityisten satojen miljoonien eurojen rakennushankkeiden käynnistymiseen. Järjestelyt parantavat myös eri liikennemuotojen yhteensovittamista, joukkoliikenteen olosuhteita ja luovat hyvän pohjan liikenteen ja matkustajapalveluiden uudistamiselle liikennekaaren mukaisesti. Joensuun ratapihan toimivuudella on myös merkittävää vaikutusta koko Karjalan radan liikennöitävyyteen. Ratapihan uudistamisen on arvoitu vievän noin kolme vuotta ja maksavan 85 milj.euroa. Kaupunki on käynnistänyt alueen katujärjestelyiden rakentamisen ja purkanut vanhan Keskusliikenneaseman. Ratapihan toteutus käynnistyy Kuhasalontien maantiesillan uusimisella, mikä on edellytyksenä ratapihan raidejärjestelyjen toteuttamiselle. Hanke sisältyy 2018 päätettyyn valtion lisätalousarvioon ja toteutuu 2019.
4 Asemanseudun ja ratapiha-alueen kehittämisen tulee edetä niin, ettei se viivästytä muita liikkeelle lähteviä investointeja. Valtion tulee varata rahoitus koko hankkeen toteuttamiseen yhtäjaksoisesti Kuhasalontien sillan rakentamisen jälkeen. Vuoden 2019 talousarviossa tulee varautua ratapihan rakennussuunnitteluun ja valmisteleviin toimiin siten, että varsinainen rakentaminen voi käynnistyä 2020 alkaen. 2. Nopea Itärata Kustannusarvio täsmentyy suunnittelussa. Itäratahankeen suunnitteluvalmiutta tulee nostaa. Hanke tulee merkittävästi lisäämään junaliikenteen houkuttelevuutta. Kuopio ja Joensuu ovat Itä-Suomen elinvoimaisia kaupunkikeskuksia, joiden roolia Suomen tulevaisuuden aluerakenteessa tulee meneillään olevien tiehankkeiden lisäksi edistää myös nopeilla junayhteyksillä. Raideliikenteen nopeutuessa matkustajien kustannukset laskevat ja ympäristöpäästöt alenevat. Rakentamalla uusi ratayhteys Porvoosta Kouvolaan parannetaan valtakunnan liikenneverkkoa monin tavoin. Savon ja Karjalan ratojen junayhteys Helsinkiin nopeutuu tuntuvasti, neljästä tunnista kolmeen. Samalla koko Itä-Suomi Kainuuta myöten saa nopean, yhden vaihdon yhteyden myös Pietariin. Myös metsä- ja kaivosteollisuuden kuljetusten siirtäminen radalle vähentää maantieverkon investointien tarvetta ja lisää henkilöliikenteen turvallisuutta maanteillä. Hanke nopeuttaa myös Helsingin sekä vielä laajemmin Tukholman ja Pietarin - välistä yhteyttä. Helsinki-Porvoo-Kouvola oikorata on kansantalouden ja ympäristön kannalta kannattavin vaihtoehto parantaa Kuopion, Joensuun ja maakuntien saavutettavuutta. Saavutettavuuden parantaminen on Itä-Suomen näkökulmasta tärkein kehityskohde. Itä-radan rakentamisen puolesta on laaja yksimielisyys Itä-Suomessa. Ilman idästä tulevaa liikennettä ei Porvoo-Helsinki yhteys ole itsenään kannattava. Itä-rata on kannatettava hanke ja se tulee toteuttaa mahdollisimman pian. 3. Vt 23 Varkaus-Viinijärvi ( ) Hankkeen arvioidut kokonaiskustannukset ovat noin 53 milj. euroa. Valtatie 23 välillä Varkaus - Viinijärvi on osa itä-länsi -suuntaista päätieyhteyttä ja erittäin tärkeä yhteys poikittaisliikenteelle ja eteläiseen Suomeen. Pohjois-Karjalasta etelään suuntautuvat elinkeinoelämän kuljetukset ovat lisänneet valtatie 23:n käyttöä valtatie 5:n parantamisen jälkeen. Tie on tärkeä myös Varkauden puuteollisuuden kuljetuksille. Metsäbiotalouden kuljetukset lisääntynevät entisestään tulevaisuudessa. Hanke on saanut vaiheittain rahoitusta Alakylän, Kypäräjärven ja Sarkamäen ohituskaistaosuuksien toteuttamiseen. Varkaus-Viinijärvi tien jatkorahoitus tulee varmistaa ja rakentaa tiesuunnitelman mukaisesti valmiiksi kokonaisuudessaan.
5 3. Ysitiepaketti valtatien 9 kokonaiskehittäminen ( ) Hankkeet etuoikeusjärjestyksessä: 3.1. Kärkihanke: Vt 9 Onkamo Niirala yhteysvälin parantaminen Hankkeen kustannusarvio on 85,8 miljoonaa euroa (mr-ind. 109,30; 2010=100) Maantielain mukainen yleissuunnitelma on valmistunut lokakuussa 2018 ja asetettu nähtäville. Valtatie 9 välillä Onkamo-Niirala muodostaa Joensuun kautta keskisen Suomen yhteyden Venäjälle ja Niiralan kansainväliselle rajanylityspaikalle. Tien merkitys on elinkeinoelämän kuljetusten kannalta suuri. Tietä ei ole mitoitettu ja rakennettu nykyisiin liikennemäärin. Yhteysvälin liikenneturvallisuus on heikko, sillä tie on kapea ja mutkainen ja sen varrella on runsaasti asutusta. Tie parannetaan korkealuokkaiseksi päätieksi. Tieyhteyden huomattava paraneminen välillä Pietari Sortavala tulee kasvattamaan liikennemääriä raja-asemalla. Välin Onkamo-Niirala perusparantaminen sekä Niiralan rajanylityspaikan kehittämistoimet tulisi toteuttaa koordinoidusti. Lisäksi tarvitaan tukea Niirala-Sortavala - välisen yhteyden kunnostamisen edistämiseksi. Yleissuunnitelman hyväksymisen jälkeen suunnittelua tulee jatkaa välittömästi tiesuunnitelman laatimisella ja selvittää hankkeen toteuttamista vaiheittain Valtatien 9 kehittäminen Joensuun ja Kuopion välillä (Viinijärvi-Vartiala) Kustannusarvio täsmentyy suunnittelussa. Valtatie 9 toimii Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan maakuntien yhteysväylänä sekä yhteytenä edelleen Keski-Suomeen ja Varsinais-Suomeen. Valtatie 9 muodostaa yhtenäisesti numeroidun itä-länsi -suuntaisen yhteyden välillä Turku-Jyväskylä-Kuopio-Joensuu-Niirala. Tie on tärkeä sekä poikittaisyhteyksien kehittämisen että elinkeinoelämän kuljetusten kannalta. Metsäbiotalouteen liittyvien kuljetusten ennakoidaan lisääntyvän yhteysvälillä. Reitin merkitystä kasvattaa myös Itä-Suomen yliopiston toiminta ja kampusten välinen vuorovaikutus. Joensuun ja Kuopion kaupunkien vuorovaikutus ja kasvukeskusten välinen yhteys lisääntyy vuosi vuodelta. Tieosa on noin 70 km pitkä ja osa yleiseurooppalaista TEN-verkkoa. Yhteysvälin geometria ja poikkileikkaus eivät täytä valtatielle asetettuja vaatimuksia. Nopeustaso vaihtelee välillä km/h ja yksityistieliittymiä on erittäin tiheästi koko matkalla. Liikenneonnettomuusaste on noin 1,5 -kertainen ja kuoleman riski yli kaksinkertainen valtateiden keskiarvoon verrattuna. Kyläalueilla kärsitään liikenteen melusta ja päästöistä aiheutuvista haitoista. Hankkeesta on laadittu tarveselvitys vuonna Osalle tietä on tehty yleissuunnitelmia. Valtatien linjauksen parantaminen ja uuden sillan valmistuminen Jännevirran kohdalla parantaa valtatien ja vesiväylän liikenteen sujuvuutta ja turvallisuutta. Hankkeen suunnitteluvalmiutta tulee parantaa koko kokonaisuuden osalta ja pyrkiä vaiheittaiseen toteutukseen. 4. Karjalanradan tasoristeysten poisto välillä Joensuu - Imatra ( ) Rahoitus puuttuvalle osalle välillä Kitee-Imatra
Joensuun kaupungin esitykset Pohjois-Karjalan vaikuttamisen kärjet 2020 hankkeiksi
Joensuun kaupungin esitykset Pohjois-Karjalan vaikuttamisen kärjet 2020 hankkeiksi Yleistä Joensuun liikennehankkeista tärkeimpiä ovat Nopea Itärata ja Asemanseudun pikainen kehittäminen. Asemanseudun
LisätiedotJoensuun kaupungin esitykset Pohjois-Karjalan vaikuttamisen kärjet 2018 hankkeiksi
Joensuun kaupungin esitykset Pohjois-Karjalan vaikuttamisen kärjet 2018 hankkeiksi Taustaa Vuodelle 2017 muotoilluista Pohjois-Karjalan strategisista vaikuttamisen kärkihankkeista monet ovat edelleen ajankohtaisia,
LisätiedotJoensuun kaupungin esitykset Pohjois-Karjalan vuoden 2017 hankeluetteloon
Joensuun kaupungin esitykset Pohjois-Karjalan vuoden 2017 hankeluetteloon Liikennejärjestelmän kehittäminen Valtatien 23 parantaminen välillä Varkaus Viinijärvi Niiralan kansainvälisen rajanylityspaikan
LisätiedotLuonnos liikenne- ja viestintäministeriön asetukseksi maanteiden ja rautateiden runkoverkosta ja niiden palvelutasosta
Liikenne- ja viestintäministeriö Lausunto 1 (5) Lausuntopyyntönne 28.8.2018, LVM/1436/03/2018 Luonnos liikenne- ja viestintäministeriön asetukseksi maanteiden ja rautateiden runkoverkosta ja niiden palvelutasosta
LisätiedotPohjois-Karjalan strategiset vaikuttamisen kärkihankkeet. Vaikuttamisen kärjet 2020 Pohjois-Karjala
Pohjois-Karjalan strategiset vaikuttamisen kärkihankkeet Vaikuttamisen kärjet 2020 Pohjois-Karjala 2019 Pohjois-Karjalan strategiset vaikuttamisen kärkihankkeet Elinvoimapolitiikka ja osaamisrakenteet
LisätiedotITÄ-SUOMI OSANA KEHITTYVÄÄ SUOMEA. Paula Qvick, suunnittelujohtaja
ITÄ-SUOMI OSANA KEHITTYVÄÄ SUOMEA Paula Qvick, suunnittelujohtaja Itä-Suomen*) profiili (%-osuus koko maasta) Marjantuotanto Vesistöala (makeaa vettä) Puuston vuotuinen kasvu Naudanlihantuotanto Maidontuotanto
LisätiedotYhdistää puoli Suomea
1 Yhdistää puoli Suomea HANKKEELLA VAHVA TARVE JA TAHTOTILA #ITÄRATA Itärata yhdistää puoli Suomea HANKKEELLA VAHVA TARVE JA TAHTOTILA #ITÄRATA 3 Itärata puoli Suomea liikkeellä Vetovoimaa ja elinvoimaa
LisätiedotAjankohtaista POS-ELYstä
Ajankohtaista POS-ELYstä Tiemerkintäpäivät Kuopiossa 16.2.2017 Pohjois-Savon ELY-keskus / Airi Muhonen Sisältö Toimintaympäristö Itä-Suomen liikennestrategia Tienpidon rahoitus Tiehankkeet Pohjois-Savon
LisätiedotItäinen Suomi - arvoa koko Suomelle!
1 LIITE 1 Itäinen Suomi - arvoa koko Suomelle! Panostukset Itäisen Suomen liikennejärjestelmän kehittämiseen ovat välttämättömiä koko maan kilpailukyvylle. Itäisen Suomen merkitys osana Suomen kilpailukykyä
LisätiedotItäinen Suomi - arvoa koko Suomelle!
1 25.4.2019 LIITE 1 Itäinen Suomi - arvoa koko Suomelle! Panostukset Itäisen Suomen liikennejärjestelmän kehittämiseen ovat välttämättömiä koko maan kilpailukyvylle. Itäisen Suomen merkitys osana Suomen
LisätiedotPääteiden kehittämisen periaatteet / Aulis Nironen
1 15.12.2003 Aulis Nironen 2 PÄÄTEIDEN KÄSITTEITÄ Pääteillä tarkoitetaan valta- ja kantateitä Valtatiet palvelevat tärkeiden asutus- ja liikennekeskusten välistä kaukoliikennettä ja muodostavat maantieverkon
LisätiedotHelsinki-Turku nopea junayhteys
Helsinki-Turku nopea junayhteys 28.9.2017 Hankkeen tavoitteet 28.9.2017 Heidi Mäenpää 2 Kasvua kansainväliseen kilpailukykyyn Junayhteys vahvistaa Suomen kansainvälistä houkuttelevuutta sijoittajille ja
LisätiedotSAAVUTETTAVUUDEN PARANTAMINEN JA TÄRKEIMMÄT LIIKENNEHANKKEET POHJOIS-SAVO. Paula Qvick MKV
SAAVUTETTAVUUDEN PARANTAMINEN JA TÄRKEIMMÄT LIIKENNEHANKKEET POHJOIS-SAVO Paula Qvick MKV 15.5.2017 SAAVUTETTAVUUS MILLISEKUNTI JA ÄLYKÄS EKOSYSTEEMI OVAT KILPAILUETUJA Suoraa yhteyttä hyödyntävä Northern
LisätiedotItäinen Suomi - arvoa koko Suomelle!
1 19.6.2019 Itäinen Suomi - arvoa koko Suomelle! Panostukset Itäisen Suomen liikennejärjestelmän kehittämiseen ovat välttämättömiä koko maan kilpailukyvylle. Itäisen Suomen merkitys osana Suomen kilpailukykyä
LisätiedotLiite. Liikenteen ajankohtaiskatsaus Mkhall
Liite. Liikenteen ajankohtaiskatsaus Mkhall 26.3.2018 Savonradan kehittäminen on mukana IS:n kärkihankkeissa. Painopiste on ollut nykyisen rataverkon kehittämisessä ja nopeuden nostamisessa, yhteinen edunvalvonta
LisätiedotMAAKUNNAN TAHTOTILA KAKSOISRAIDE LUUMÄKI-IMATRA-VALTAKUNNANRAJA
MAAKUNNAN TAHTOTILA KAKSOISRAIDE LUUMÄKI-IMATRA-VALTAKUNNANRAJA Matti Viialainen 14.9.2015 9.9.2015 1 LUUMÄKI-IMATRA IMATRANKOSKI KAKSOISRAIDE ON KÄRKIHANKE Yhteysväli on priorisoitu ensimmäiseksi Kaakkois-Suomen
LisätiedotLiikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa
Liikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa 27.2.2014 Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Martti Norrkniivilä Sisältö Pohjolan ja Suomen liikennekäytävät Kaivostoiminnan liikenteelliset
LisätiedotSuomi tarvitsee vetävät väylät!
Kauppakamariryhmä 2.3.2011 Suomi tarvitsee vetävät väylät! Yritysten kilpailukyvyn vahvistaminen ja toimintaedellytysten turvaaminen valtakunnallisesti edellyttää tehokkaita liikenneyhteyksiä. Toimivat
LisätiedotHelsinki-Turku, nopean ratayhteyden jatkosuunnittelu Tilannekatsaus / projektipäällikkö Jussi Lindberg, Liikennevirasto
Helsinki-Turku, nopean ratayhteyden jatkosuunnittelu 9.12.2016 Tilannekatsaus / projektipäällikkö Jussi Lindberg, Liikennevirasto Nopean ratayhteyden kokonaisuus Uusi nopea Helsinki Turkurata rakentuu
LisätiedotKuhmon kaupunki esittää edellä tarkoitetusta asiakirjaluonnoksesta lausuntonaan seuraavaa:
Kainuun maakunta -kuntayhtymä PL 400 87070 KAINUU Viite: Lausuntopyyntönne 20.11.2006 Asia: LAUSUNTO ITÄ-SUOMEN STRATEGISET LIIKENNEHANKKEET ASIAKIRJAN LUONNOKSESTA Kuhmon kaupunki esittää edellä tarkoitetusta
LisätiedotPäivittämistarpeen taustalla
Päivittämistarpeen taustalla Strategisten painopisteiden hahmottaminen Laajan toimenpidejoukon jäsentäminen ja selkeämpien kehittämiskokonaisuuksien muodostaminen niiden sisällä erilaisia ja eri toteuttamis-
LisätiedotYsitien kehittämisnäkymät Itä- Suomessa
Ysitien kehittämisnäkymät Itä- Suomessa Ysiväylän liikenneseminaari 6.5.2015 Kuopio Airi Muhonen, Pohjois-Savon ELY-keskus 7.5.2015 1 Lähde: Ruut Rissanen, Antti Rehunen, Hanna Kalenoja, Ossi Ahonen, Tommi
LisätiedotYleistä asetusluonnoksen perustelumuistiosta:
Lausunto maanteiden ja rautateiden runkoverkosta IMR/1335/00.04.00.03/2018 Valmistelija: Heino Kaisa Liikenne- ja viestintäministeriön lausuntopyyntö Liikenne- ja viestintäministeriö pyytää lausuntoja
LisätiedotJoensuun kaupungin esitykset Pohjois-Karjalan vuoden 2016 hankeluetteloon
Joensuun kaupungin esitykset Pohjois-Karjalan vuoden 2016 hankeluetteloon Talonrakennushankkeet Valtion vuoden 2015 talousarvioesityksen mukaan osana valtionosuusuudistusta luovutaan valtionavustuksista
LisätiedotKeski-Karjalan rakennemuutoksen kasvupaketti TIIVISTELMÄ
Keski-Karjalan rakennemuutoksen kasvupaketti TIIVISTELMÄ Stora Enson päätettyä sulkea Kiteen sahan valtioneuvostolle esitetään Keski-Karjalan nimeämistä äkillisen rakennemuutoksen alueeksi vuosille 2020-2022.
LisätiedotSaavutettavuus TEN-T ydinverkolle maakunnan elinvoiman perustana
Saavutettavuus TEN-T ydinverkolle maakunnan elinvoiman perustana Pokat 2021 Maakuntaohjelman käynnistysseminaari 22.3.2018 Maakuntasuunnittelija Jyrki Suorsa Maakunnan saavutettavuus käsitteenä Sijainti
LisätiedotRautatiet liikennejärjestelmän runkokuljettaja
Rautatiet liikennejärjestelmän runkokuljettaja Tavaraliikenteessä 25%:n markkinaosuus Yhtenäiset 25 tonnin akselipainon reitit tärkeitä esim. tehtaalta satamaan (Jämsänkoski Rauma) Tavaraliikennemarkkina
LisätiedotItäisen Suomen raideliikenteen kehittäminen Matti Viialainen Raideliikenneseminaari 13.12.2011 Kouvolassa
Itäisen Suomen raideliikenteen kehittäminen Matti Viialainen Raideliikenneseminaari 13.12.2011 Kouvolassa Sujuva arki tärkeä osa alueen kilpailukykyä Työ- ja asiointimatkojen helppous Joukkoliikenteen
LisätiedotPetri Keränen. Pohjois-Savon ELY-keskus
Petri Keränen Pohjois-Savon ELY-keskus 30.10.2014 KESTÄVÄ KEHITYS KANNATTAVA JA KEHITTYVÄ YRITYSTOIMINTA TOIMIVA ALUERAKENNE ELYjen palvelut Yrityksille ja yhteisöille Osaava työvoima Maatalouden tuki
LisätiedotRunkoverkkopäätöksellä lupaus palvelutasosta ja hyvistä yhteyksistä. Johtaja Risto Murto
Runkoverkkopäätöksellä lupaus palvelutasosta ja hyvistä yhteyksistä Johtaja Risto Murto 27.02.2018 TEN-T-verkko Päätieverkon jäsentely Lähde: Keskeisen päätieverkon toimintalinjat, Liikennevirasto 2017
LisätiedotKymenlaakson Liitto. Maakuntavaltuustoseminaari Jatkuva liikennejärjestelmätyö
Kymenlaakson Liitto Maakuntavaltuustoseminaari 24.10.2016 Jatkuva liikennejärjestelmätyö 24.10.2016 Esitys Liikennejärjestelmäryhmä ja sen tehtävät Seudulliset liikennejärjestelmäryhmät ja niiden tehtävät
LisätiedotRaideliikenteen näkymiä. Matkakeskus Turkuun - tulosseminaari 1.6.2016 Pekka Petäjäniemi
Raideliikenteen näkymiä Matkakeskus Turkuun - tulosseminaari 1.6.2016 Pekka Petäjäniemi Sitten aloitusseminaarin Liikenneverkon kehittäminen Liikenne- ja viestintäministeriö käynnistää valmistelun liikenneverkon
LisätiedotLiikenne- ja viestintäministeriön asetus maanteiden ja rautateiden runkoverkosta ja niiden palvelutasosta
Liikenne- ja viestintäministeriön asetus maanteiden ja rautateiden runkoverkosta ja niiden palvelutasosta Liikenne- ja viestintäministeriön päätöksen mukaisesti säädetään liikennejärjestelmästä ja maanteistä
LisätiedotLiikenne- ja viestintäministeriön asetus
Liikenne- ja viestintäministeriön asetus maanteiden ja rautateiden pääväylistä ja niiden palvelutasosta Liikenne- ja viestintäministeriön päätöksen mukaisesti säädetään liikennejärjestelmästä ja maanteistä
LisätiedotYsiväylä (valtatie 9, E63) Turun, Hämeen, Keski-Suomen ja Savo-Karjalan tiepiirien näkökulmasta
1 Ysiväylä kansallinen kehityskäytävä -seminaari Helsinki 23.3.2006 Ysiväylä (valtatie 9, E63) Turun, Hämeen, Keski-Suomen ja Savo-Karjalan tiepiirien näkökulmasta Tiejohtaja Mauri Pukkila Tiehallinto
LisätiedotAjankohtaista tienpidosta
Ajankohtaista tienpidosta Pro Ysitie ry 28.9.2018 Lehtinen Jukka 28.9.2018 Perusväylänpito Runkoverkko Vt 9 Keski-Suomessa 2 Lehtinen Jukka 9/2018 25.9.2018 3 25.9.2018 4 Valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma
LisätiedotVNS 3/2016 vp Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille , Liikennevirasto
VNS 3/2016 vp Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017-2020, Liikennevirasto 26.4.2016 Liikenneverkon rahoitus 2 Perusväylänpidon rahoitus 3 JTS 2017-2020, perusväylänpito
LisätiedotVNS 3/2016 vp Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille , Liikennevirasto
VNS 3/2016 vp Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017-2020, Liikennevirasto 3.5.2016 Liikenneverkon rahoitus 2 Perusväylänpidon rahoitus 3 JTS 2017-2020, perusväylänpito
LisätiedotLIITTEET. 50 Valtatien 6 parantaminen välillä Taavetti - Lappeenranta, yleissuunnitelma
50 Valtatien 6 parantaminen välillä Taavetti - Lappeenranta, yleissuunnitelma LIITTEET LIITTEET LIITE 1: Yhteysviranomaisen lausunto YVA-selostuksesta (23.6.2008) LIITE 2: Hankekortti LIITE 3 MELUTARKASTELU:
LisätiedotTiestön kehittämistarpeet Pohjois-Suomessa
Tiestön kehittämistarpeet Pohjois-Suomessa 17.2.2017 Timo Mäkikyrö Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue Toimialue
LisätiedotEtelä-Savon, Etelä-Karjalan, Pohjois-Karjalan, Pohjois-Savon ja Kainuun maakuntaliitot sekä Kouvolan ja Porvoon kaupungit
NOPEAT ITÄRADAT OSANA KESTÄVÄÄ ALUEKEHITYSTÄ Etelä-Savon, Etelä-Karjalan, Pohjois-Karjalan, Pohjois-Savon ja Kainuun maakuntaliitot sekä Kouvolan ja Porvoon kaupungit Timo Aro, MDI Rasmus Aro, MDI Timo
LisätiedotVt 12 yhteysvälin Kouvola Lahti ylimaakunnallinen edunvalvonta
Vt 12 yhteysvälin Kouvola Lahti ylimaakunnallinen edunvalvonta Kaupunginjohtaja Lauri Lamminmäki Vt 12 Kouvola Lahti yhteysväli Valtatien 12 yhteysvälin Kouvola - Lahti perusparantaminen on ollut vireillä
LisätiedotHelsinki-Turku nopea junayhteys
Helsinki-Turku nopea junayhteys 12.9.2017 Hankkeen tavoitteet 12.9.2017 2 Kasvua kansainväliseen kilpailukykyyn Junayhteys vahvistaa Suomen kansainvälistä houkuttelevuutta sijoittajille ja elinkeinoelämälle.
LisätiedotHyvinkää Hanko sähköistys ja tasoristeyksien turvallisuuden parantaminen, ratasuunnitelma. Vihdin yleisötilaisuus
Hyvinkää Hanko sähköistys ja tasoristeyksien turvallisuuden parantaminen, ratasuunnitelma Vihdin yleisötilaisuus 6.11.2018 Hyvinkää Hanko sähköistys ja tasoristeykset, yleisötilaisuus, Hyvinkää Kokouksen
LisätiedotPäätös Suomen runkoverkosta miksi ja miten? Sauli Hievanen, SAK Tiina Haapasalo, EK
Päätös Suomen runkoverkosta miksi ja miten? Sauli Hievanen, SAK Tiina Haapasalo, EK Sisältö Lähtötilanne Miksi runkoverkkopäätös tarvitaan? Mihin runkoverkossa pitää ottaa kantaa? Miten isot valinnat tulee
LisätiedotEtelä Suomen näkökulmasta
Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Aluerakenteen kh kehitys Etelä Suomen näkökulmasta Suunnittelujohtaja Ari Pietarinen 25.11.2013 Etelä Suomen aluerakenne 2030 Asuminen, ympäristö
LisätiedotTyöryhmän esitys Suomen maaliikenteen runkoväyliksi
Työryhmän esitys Suomen maaliikenteen runkoväyliksi Taustaa LVM:n työryhmän raportti 38/2003 Valtakunnallisesti merkittävät liikenneverkot ja terminaalit. Lausuntokierros. 20.2.200 työryhmä määrittämään
LisätiedotRantaväylän tulevaisuus puntarissa. Esittelymateriaali Rantaväylän nykytilanteeseen ja vaihtoehtoisiin skenaarioihin
Rantaväylän tulevaisuus puntarissa Esittelymateriaali Rantaväylän nykytilanteeseen ja vaihtoehtoisiin skenaarioihin Valtakunnan päätieverkkoon kuuluva valtatie 4 kulkee Vaajakoskelta Tikkakoskelle. Jyväskylässä
LisätiedotRataverkon kokonaiskuva
Rataverkon kokonaiskuva Hankesuunnittelupäivä 1.2.2018/ Erika Helin & Kristiina Hallikas 1.2.2018 Työn lähtökohtia ja tavoitteita (1/2) Ajantasainen kokoava käsitys rataverkkoa koskevista tavoitteista,
LisätiedotHämeen liitto. Kanta-Hämeen kehittämisen kärjet Eduskuntavaalit Häme, onnellisten ihmisten sydänmaa. Kanta-Häme kartalle 12.3.
Hämeen liitto Kanta-Hämeen kehittämisen kärjet Eduskuntavaalit 2019 Häme, onnellisten ihmisten sydänmaa Kanta-Häme kartalle 12.3.2019 Hämäläisten hyväksi Hämeen parasta kehittämistä Hämeen liiton tehtävät
LisätiedotMuutoksia ratasuunnitteluun
Muutoksia ratasuunnitteluun Elisa Sanasvuori, suunnittelupäällikkö, Liikennevirasto 19.4.2016 Esityksen sisältö Vähäinen asemakaavaristiriita RataL 10, 4 mom muutetaan (MTL 17, 2 mom muutetaan) Suunnitelmien
LisätiedotViitostie ry. Vahva Viitosväylä Kehityksen moottori
Vahva Viitosväylä Kehityksen moottori Yhteinen päämäärä Viitosväylä Itä-Suomen elinkeinoelämän ja kaupunkiseutujen kehityksen moottori Kehittyvä elinkeinoelämä Liikenneyhteyksien kehittäminen on yritysjohtajien
LisätiedotOULUN SEUDUN LIIKENNE. 11.2.2015 Pasi Heikkilä
11.2.2015 Pasi Heikkilä SISÄLTÖ Seudulliset kärkihankkeet Vt4, Vt8, satama ja ratapihat Oulun seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma Oulun seudun liikenteen johtoryhmä POHJOIS-POHJANMAAN LIIKENTEEN KÄRKIHANKKEET
LisätiedotJoensuun kaupungin esitykset Pohjois-Karjalan vuoden 2015 hankeluetteloon
Joensuun kaupungin esitykset Pohjois-Karjalan vuoden 2015 hankeluetteloon Talonrakennushankkeet 1. Siilaisen terveysasema, peruskorjaus ja laajennus (valtion talousarvion pääluokka ja momentti: 33.60.31)
LisätiedotKasikäytävä kansantalouden tukipilari Turusta Tornioon
Kasikäytävä kansantalouden tukipilari Turusta Tornioon Kasikäytävän kehityksen perustana Elinvoimaiset kaupunkikeskukset Vientikuljetukset nopeasti asiakkaalle Energia- ja teollisuusrannikko Varsinais-Suomi
LisätiedotLiikennevirasto / ajankohtaisia. Tytti Viinikainen
Liikennevirasto / ajankohtaisia Tytti Viinikainen 12.4.2018 Pasila Riihimäki 2. vaiheen tilanne Hankekortti https://www.liikennevirasto.fi/documents/20473/23066/hankekortti+3_2018/39a5 9aaa-60d8-4116-ba20-c664d73e6180
LisätiedotValtatien 12 parantaminen välillä Tillola - Keltti, Iitti ja Kouvola
Valtatien 12 parantaminen välillä Tillola - Keltti, Iitti ja Kouvola Tiesuunnitelman tarkistaminen Yleisötilaisuus 5.11.2014 Kymen Paviljonki 5.11.2014 1 Hankkeen taustaa Valtatien 12 tieosuudelle on laadittu
LisätiedotKITEEN KAUPUNKI HANKKEET MAAKUNNAN HANKELUETTELOON/VALTION TA 2017 6.11.2015 1 (6)
1 (6) Kaikki Kiteen kaupungin esittämät hankkeet sisältyvät Kiteen kaupungin talousarvioon 2016 ja taloussuunnitelmaan 2016-2019 Näiden dokumenttien kautta osoitetaan omarahoitusosuudet esitettyihin hankkeisiin.
LisätiedotJyväskylän seudulla olevien suurten tie- ja liikennehankkeiden priorisointi kaupungin näkökulmasta
13.10.2011 (Timo Vuoriainen, Tapio Koikkalainen) 27.11.2013 päivitetty Jyväskylän seudulla olevien suurten tie- ja liikennehankkeiden priorisointi kaupungin näkökulmasta Jyväskylän seudulla on useita tärkeitä
LisätiedotEtelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen ajankohtaiset liikenneasiat. Anders Östergård
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen ajankohtaiset liikenneasiat Anders Östergård 17.02.2015 Vt 8 Sepänkylän ohitustie - Avattu liikenteelle, viimeistelytyöt menossa, Skanska Infra pääurakoitsija - Urakkasumma
LisätiedotKuulemistilaisuus runkoverkkoluonnoksesta
Kuulemistilaisuus runkoverkkoluonnoksesta 22.10.2018 10.00 Kahvit 10.30 Tilaisuuden avaus, ministeri Anne Berner 10.45 Runkoverkkoluonnoksen esittely, ylijohtaja Sabina Lindström 12.30 Tilaisuus päättyy
LisätiedotUUMA 2 Vuosiseminaari: UUMA - suunnittelu ja hankintaprosessit. Kristiina Laakso 10.9.2015
UUMA 2 Vuosiseminaari: UUMA - suunnittelu ja hankintaprosessit Kristiina Laakso 10.9.2015 Vastaamme osaltamme Suomen liikennejärjestelmästä Mahdollistamme toimivat, tehokkaat ja turvalliset matkat ja kuljetukset.
LisätiedotRAIDELIIKENNE MAHDOLLISTAA! TIIVISTELMÄ
RAIDELIIKENNE MAHDOLLISTAA! TIIVISTELMÄ 11.9.2018 1 Suomen kasvukolmio on ainutlaatuinen mahdollisuus Pohjoismaiden suurimmat kaupunkikeskittymät ja niiden väliset ratayhteydet Matka-ajat kuvaavat nykytilaa
LisätiedotLiikenneviraston toimintaperiaatteet asemanseuduilla. Itä-Suomen liikennejärjestelmäpäivät 2018
Liikenneviraston toimintaperiaatteet asemanseuduilla Itä-Suomen liikennejärjestelmäpäivät 2018 Hyvä asemanseutu on kestävän liikennejärjestelmän ja kaupunkien verkoston vähähiilisten matka- ja kuljetusketjujen
LisätiedotKehä III:sta uusi Vaalimaa 12.12.2007 Tiehallinnon suunnitelmat Kehä III:n liikenneongelmien ratkaisemiseksi
Tiehallinnon suunnitelmat Kehä III:n liikenneongelmien Kehä III on osa E 18 tietä 2 Vanhasen II hallituksen ohjelma: "Suomi on sitoutunut toteuttamaan Helsinki Vaalimaa -moottoritien E 18 vuoteen 2015
LisätiedotE18 Turun kehätie Kausela-Kirismäki Sujuvampi ja turvallisempi kehätie
E18 Turun kehätie Kausela-Kirismäki Sujuvampi ja turvallisempi kehätie 29.01.2019 E18 Turun kehätien parantamishankkeet 2 E18 Kirismäki-Kausela lyhyesti Turun kehätie (Kt 40) on osa E18 -tietä. Vilkkaasti
LisätiedotRautateiden suunnittelu. Suunnittelupäällikkö Jussi Lindberg, Liikennevirasto
Rautateiden suunnittelu Suunnittelupäällikkö Jussi Lindberg, Liikennevirasto 5.11.2018 Ratalaki 8, Yleistä rautatien suunnittelusta Suunnitelmia tehtäessä radanpitäjä toimii yhteistyössä maakunnan liittojen
LisätiedotLiikenteen ja asumisen rahoitus 2017
Liikenteen ja asumisen rahoitus 2017 Keskiviikko 14.9.2016 Kuntamarkkinat Asuntoasioiden asiantuntija Laura Hassi Liikenneasiantuntija Johanna Vilkuna Yhdyskuntatekniikan asiantuntija Marika Kämppi Asumiseen
LisätiedotLiikenneinfrastruktuuri 2040 ja järjestöjen yhteishanke
Liikenneinfrastruktuuri 2040 ja 2030 - järjestöjen yhteishanke Hankekokonaisuuden tarkoitus Tarkastella liikenneverkon kehittämistarpeita erityisesti talouden, elinkeinoelämän ja yhdyskuntarakenteen näkökulmista.
LisätiedotLiikenneväylien korjausvelka. Lähtökohdat ja korjausvelkaohjelma
Liikenneväylien korjausvelka Lähtökohdat ja korjausvelkaohjelma 5.2.2016 Liikenneväylillä on n. 2,5 miljardin arvosta korjausvelkaa 4000 3500 korjausvelka M 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 nykyrahoitus
LisätiedotTulevaisuus raiteilla Asemanseudut Otto Lehtipuu
Tulevaisuus raiteilla Asemanseudut 2017 Otto Lehtipuu 7.6.2017 Tavoitteena kasvattaa matkustajamääriä Helmikuussa 2016 alensimme hintoja 25 % Lisää suoria ja nopeampia yhteyksiä Parempaa henkilökohtaista
Lisätiedot40. Ratahallintokeskus
40. Ratahallintokeskus S e l v i t y s o s a : Radanpidon tavoitteena on edistää rautatieliikenteen toimintaedellytyksiä tehokkaana, turvallisena ja ympäristöystävällisenä liikennemuotona niin kotimaassa
LisätiedotSaavutettavuus kilpailukykyä ja kotimaan toimivuutta. Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy
Saavutettavuus kilpailukykyä ja kotimaan toimivuutta Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy Liikenne on johdettua kysyntää Kauppa Liikenne Teollisuus A Tie, rautatie, vesi, lento, tieto palvelu,
LisätiedotKiinteistötoimitusten mahdollisuudet suunnitteluratkaisuna. Johtaja Timo Potka Hankesuunnittelupäivä Pasila
Kiinteistötoimitusten mahdollisuudet suunnitteluratkaisuna Johtaja Timo Potka Hankesuunnittelupäivä 25.10.2016 Pasila Aiheet Kiinteistövaikutusten arviointi Hankeuusjako Alueellinen tietoimitus Mitä käytännössä?
LisätiedotViite: Lausuntopyyntö vuoden 2017 osto- ja velvoiteliikenteestä (LVM 1437/08/2016)
KEURUUN KAUPUNKI LAUSUNTO Liikenne- ja viestintäministeriö Viite: Lausuntopyyntö vuoden 2017 osto- ja velvoiteliikenteestä (LVM 1437/08/2016) KEURUUN KAUPUNGIN LAUSUNTO JUNIEN OSTO- JA VELVOITELIIKENTEESTÄ
LisätiedotTOTSU- neuvottelut Itä-Suomen liikennekysymykset 4.12.2008. Maakuntajohtaja Jussi Huttunen
TOTSU- neuvottelut Itä-Suomen liikennekysymykset 4.12.2008 Maakuntajohtaja Jussi Huttunen Itä-Suomen yhteydet Itä-Suomi rakentuu valtateiden 5 ja 6 sekä Savon ja Karjalan ratojen varaan. Ko. yhteyksien
LisätiedotAIESOPIMUS. Joensuun seudun liikennejärjestelmän kehittämisestä vuosina
AIESOPIMUS Joensuun seudun liikennejärjestelmän kehittämisestä vuosina 2018-2021 4.10.2018 1. SOPIJAOSAPUOLET Tämä aiesopimus on tehty seuraavien osapuolien välille: Joensuun kaupunki Kontiolahden kunta
LisätiedotTulevaisuuden asemanseudut tehdään yhteistyöllä
Tulevaisuuden asemanseudut tehdään yhteistyöllä Rata 2018 -seminaari, Anna Saarlo 23.1.2018 Tulevaisuuden asemanseudut tehdään yhteistyöllä 1. Mitä tavoittelemme? Tulevaisuuden asemanseutu 2. Miksi? Yhteinen
LisätiedotValtatien 12 parantaminen välillä Tillola - Keltti, Iitti ja Kouvola
Valtatien 12 parantaminen välillä Tillola - Keltti, Iitti ja Kouvola Tiesuunnitelman tarkistaminen Yleisötilaisuus 5.11.2014 Kymen Paviljonki 5.11.2014 1 Hankkeen taustaa Valtatien 12 tieosuudelle on laadittu
LisätiedotVALTATIEN 18 ÄHTÄRI - MULTIA JA MAATIE 621 LIESJÄRVI - KEURUU, YLEISSUUNNITTELU YLEISÖTILAISUUS 12.6 KEURUULLA JA 13.6 MULTIALLA
VALTATIEN 18 ÄHTÄRI - MULTIA JA MAATIE 621 LIESJÄRVI - KEURUU, YLEISSUUNNITTELU YLEISÖTILAISUUS 12.6 KEURUULLA JA 13.6 MULTIALLA Hankkeen taustaa Hanke on osa EU:n Itämeriohjelman Keskipohjolan kuljetuskäytävän
LisätiedotHELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Lsp/3 1 b KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNTA Liikenneviraston linjaukset
HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Lsp/3 1 b 3 LAUSUNTO LIIKENNEVIRASTON RAPORTTILUONNOKSESTA LIIKENNEOLOSUHTEET 2035 Kslk 2010-1622 EHDOTUS Kaupunkisuunnittelulautakunta päättänee antaa asiasta kaupunginhallitukselle
LisätiedotLiikennejärjestelmäsuunnitelma
Liikennejärjestelmäsuunnitelma Liikennejärjestelmäsuunnitelma on laadittu Iisalmen ja Kiuruveden kaupunkien sekä Vieremän, Sonkajärven, Varpaisjärven, Lapinlahden, Keiteleen, Pielaveden ja Rautavaaran
LisätiedotValtion MAL-työ raideliikenteen edistäjänä
Valtion MAL-työ raideliikenteen edistäjänä Pro Rautatien 20-vuotisjuhlaseminaariin "Raideliikenne luo maankäyttöä" ke 29.11.2017 Mervi Karhula Toimivat liikenne- ja viestintäverkot ovat edellytys yhteiskunnan
LisätiedotViitostien tilannekatsausta
Viitostien tilannekatsausta Petri Keränen 21.5.2014 27.5.2014 Kajaani Kuopio Mikkeli Kajaani Kajaanin risteykset 5milj. 2023-2027 Mainuanjärven kohta 1 milj. 2023-2027 Iisalmi-Kajaani 2 milj. 2023-2027
LisätiedotV T 9 K A N G A S A L A - O R I V E S I - K E H I T T Ä M I S S U U N N I T E L M A L Y H Y E S T I. Pullonkaulasta edelläkävijäksi
V T 9 K A N G A S A L A - O R I V E S I - K E H I T T Ä M I S S U U N N I T E L M A L Y H Y E S T I Pullonkaulasta edelläkävijäksi Lähtökohdat Elintärkeä poikittaisliikenteelle ja elinkeinoelämälle VT9
LisätiedotLuumäki-Imatra ratahanke LuIma
Luumäki-Imatra ratahanke LuIma Joonas Hämäläinen, Liikennevirasto Kiertotalous kuntien maanrakentamisessa, Seminaari 3.10.2017 Luumäki Imatra ratahankkeen taustaa Hankkeesta aiemmin tehdyt suunnitelmat
LisätiedotSavonlinna Pieksämäkihenkilöjunaliikenteen
1 Savonlinna Pieksämäkihenkilöjunaliikenteen käynnistäminen Kuvat: VR ja Savonlinnan kaupunki 2 Lähtökohdat Savonlinnan liikenteellinen asema on ongelmallinen Henkilöjunayhteydet etelään ja itään toimivat
LisätiedotMaanteiden ja rautateiden runkoväylät
Maanteiden ja rautateiden runkoväylät Tero Jokilehto 25.01.2018 Päätöksen valmistelu ja vuorovaikutus Maantielain sekä ratalain mukaan osa liikenneväylistä voidaan määritellä runkoväyliksi Liikenne- ja
LisätiedotLiikenneverkkojen luokittelu ja TEN-T verkot
Liikenneverkkojen luokittelu ja TEN-T verkot 10.11.2015 Maanteiden ja ratojen luokitus Valtatiet palvelevat valtakunnallista ja maakuntien välistä pitkämatkaista liikennettä. Kantatiet täydentävät valtatieverkkoa
LisätiedotYleisötilaisuus Tesoman seisake, ratasuunnitelma, Tampere
Yleisötilaisuus Tesoman seisake, ratasuunnitelma, Tampere 4.6.2019 Yleisötilaisuuden sisältö Väyläviraston rooli ja tehtävät Ratasuunnitelma Hankkeen taustat ja lähtökohdat Tampereen kaupungin näkökulmasta
LisätiedotTEN-T verkkojen kehittäminen. Juhani Tervala, , Kymenlaakson maakuntavaltuusto
TEN-T verkkojen kehittäminen Juhani Tervala, 15.12.2014, Kymenlaakson maakuntavaltuusto pendelöintiä 2 Verkkojen Eurooppa-kokonaisuus Verkkojen Eurooppa -kokonaisuus koostuu kolmesta osasta: TEN-T (liikenne),
LisätiedotLiikenneinfran ylläpito ja kehittäminen vertailua Suomen ja Ruotsin välillä 3.6.2014
Liikenneinfran ylläpito ja kehittäminen vertailua Suomen ja Ruotsin välillä 3.6.214 Ruotsin suunnitelma 214 225 perusteet hallituksen päätökselle Tavoitteena: kansantalouden kannalta tehokas, kansainvälisesti
LisätiedotVt 4 Kirri-Tikkakoski
Vt 4 Kirri-Tikkakoski 5.2.2019 Ohjelma Tilaisuuden avaus Väylän ja hankkeen esittely Urakan perustietoja Urakan sisältö Alustava aikataulu, vaiheet, koulujen ympäristöjen liikenne Keskustelua ja suunnitelmiin
LisätiedotTERVETULOA JOENSUUHUN!
TERVETULOA JOENSUUHUN! JOENSUUN AJANKOHTAISET HANKKEET Kuntatekniikanpäivät 2010 Tekninen johtaja Anu Näätänen TOIMINTA-ALUE maapinta-ala 2382 km 2 asukasluku 72704 (1.1.2010) JOENSUU 2009 : Joensuu +
LisätiedotValtakunnallisten raideyhteyksien merkitys liikennejärjestelmälle ja elinkeinoelämälle. Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy
Valtakunnallisten raideyhteyksien merkitys liikennejärjestelmälle ja elinkeinoelämälle Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy Rautatieliikenne vastaa useaan megatrendiin Ilmastonmuutos EU:n
LisätiedotHyvinkää-Hanko sähköistys ja tasoristeysten turvallisuuden parantaminen, ratasuunnitelma Lohjan Yleisötilaisuus
Hyvinkää-Hanko sähköistys ja tasoristeysten turvallisuuden parantaminen, ratasuunnitelma Lohjan Yleisötilaisuus 22.11.2018 Anna Miettinen Trafikverket / Liikennevirasto Yleisötilaisuuden ohjelma 18.00
LisätiedotMitä liikenneasioita seurataan MAL-sopimuksissa 25.3.2013
Mitä liikenneasioita seurataan MAL-sopimuksissa 25.3.2013 Tähänastisia seurantakohteita: Tampereella seurattiin indikaattoreita ja pari hanketta Kaupunkiseudun aiesopimus 2011-2012 Kulkutapajakauman kehitys
LisätiedotPääluokka 31 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA
Pääluokka 31 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA 01. Liikenne- ja viestintäministeriö 21. Liikenne- ja viestintäministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään lisäystä
LisätiedotKasikäytävä kansantalouden tukipilari Turusta Tornioon
Kasikäytävä kansantalouden tukipilari Turusta Tornioon 2 Kasikäytävä on Suomen kansatalouden tukipilari. Se yhdistää kaikki liikenne- ja kuljetuspalvelut sekä kuljetusmuodot. Toimintaympäristö on vahva
LisätiedotLappi, liikenneviraston pitkän aikavälin suunnitelmassa Timo Välke Johtava asiantuntija, rautateiden tavaraliikenne
Lappi, liikenneviraston pitkän aikavälin suunnitelmassa 24.11.2010 Timo Välke Johtava asiantuntija, rautateiden tavaraliikenne Liikenneviraston organisaatio 1.1.2011 alkaen Pääjohtaja Viestintä Esikunta
Lisätiedot