4 Ajankohtaiskatsaus (Yhteistoiminta-alueen asia)

Transkriptio

1 Tampere Pöytäkirja 1/ (38) Aika , klo 16:00-18:02 Paikka Tammerkoski -sali Käsitellyt asiat 1 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 2 Läsnäolo- ja puheoikeuden myöntäminen 3 Pöytäkirjan tarkastus 4 Ajankohtaiskatsaus (Yhteistoiminta-alueen asia) 5 Tampereen seudun ammattiopiston ammatillisen peruskoulutuksen aloituspaikat vuodelle 2017 (Yhteistoiminta-alueen asia) 6 Tampereen seudun ammattiopiston Kangasalan toimipisteen hankesuunnitelman hyväksyminen jatkosuunnittelun pohjaksi (Yhteistoiminta-alueen asia) 7 Elinvoima- ja osaamislautakunnan vuoden 2017 talousarvioesitys sekä talousarvion yhteydessä käsiteltävä valtuustoaloite (Yhteistoiminta-alueen asia) 8 Ammatillisen koulutuksen vuoden 2016 palvelusopimuksen muuttaminen (Yhteistoiminta-alueen asia) 9 Lukiokoulutuksen vuoden 2016 palvelusopimuksen muuttaminen 10 Tampereen työllistämistuen muutosten hyväksyminen alkaen 11 Valtuustoaloite Tampere-matkailun edistämiseksi - Ulla- Leena Alppi ym. 12 Viranhaltijoiden päätöspöytäkirja 13 Tiedotusaineisto

2 Tampere Pöytäkirja 1/ (38) Saapuvilla olleet jäsenet Muut saapuvilla olleet Poissa Lehtokannas Heini, puheenjohtaja Hiitti Antti Asplund Kirsi-Maarit Rajala Petri, saapui 16:33 Urhonen Amu Vuohensilta Timo Lähde Leo, poistui 17:47 Sällylä Anne, varajäsenet Jakara Riitta, poistui 17:55 Söderström Päivi, poistui 17:55 Poutanen Rita, varajäsenet, poistui 17:51 Kivekäs Pekka, esittelijä Kankaala Kari, kehitysjohtaja, poistui 16:31 Mikkonen Tuula, vs. suunnittelupäällikkö Rajala Päivi, suunnittelupäällikkö Virtanen Maria, projektipäällikkö, saapui 16:32, poistui 17:03 Suonio Jorma, tuotantojohtaja, poistui 16:31 Lindell Raija, viestintäpäällikkö Koivumäki Jonna, sihteeri Laisi Pauliina, controller Salminen Reetta, projektikoordinaattori, saapui 16:32, poistui 17:03 Leppänen Outi, hankearkkitehti, saapui 17:04, poistui 17:27 Jari Rauhala, Toimialajohtaja Heikkilä Tiina Talonen Minna Arra Simo Heiska Mauri Heinämäki Anna-Kaisa, puheenjohtaja Allekirjoitukset Anna-Kaisa Heinämäki Puheenjohtaja Jonna Koivumäki Sihteeri Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja on tarkastettu ja hyväksytty Amu Urhonen Kirsi-Maria Asplund

3 Tampere Pöytäkirja 1/ (38) Heini Lehtokannas puheenjohtaja Pöytäkirjan nähtävänäolo Nähtävillä Kirjaamo, Puutarhakatu 6, Tampere Kaupungintalo, Valtakatu 5-7, Ikaalinen Kunnanvirasto 1, Kunnantie 1, Kangasala Palvelupiste, Tampereentie 8, Lempäälä Kirjaamo, Harjukatu 23, Nokia Kirjaamo, Keskustie 23, Orivesi Kirjaamo, Koulutie 1, Pirkkala Kunnanvirasto, Keskustie1, Pälkäne Kirjaamo, Ruovedentie 30, Ruovesi Kunnanvirasto, Lindinkuja 1, Vesilahti Kirjaamo, Virtaintie 26, Virrat Kaupungintalon info, Kuruntie 14, Ylöjärvi Jonna Koivumäki

4 Tampere Pöytäkirja 1/ (38) 1 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Päätösehdotus oli Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus.

5 Tampere Pöytäkirja 1/ (38) 2 Läsnäolo- ja puheoikeuden myöntäminen Päätös Läsnäolo- ja puheoikeus myönnettiin controller Pauliina Laisille lautakunnan kokouksissa, toimialajohtajalle Jari Rauhalalle tähän kokoukseen sekä projektikoordinaattori Reetta Salmiselle 4 :ssä ja hankearkkitehti Outi Leppäselle 6 :ssä.

6 Tampere Pöytäkirja 1/ (38) 3 Pöytäkirjan tarkastus Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Päätösehdotus oli Pöytäkirjantarkastajiksi valitaan jäsenet Amu Urhonen ja Kirsi- Maarit Asplund (varalle Timo Vuohensilta).

7 Tampere Pöytäkirja 1/ (38) 4 Ajankohtaiskatsaus (Yhteistoiminta-alueen asia) Päätös Ajankohtauskatsaus merkittiin tiedoksi. Esittelijä: Pekka Kivekäs Päätösehdotus oli Merkitään tiedoksi. Perustelut Ajankohtaiskatsauksessa käsitellään mm. seuraavat asiat: - Tampere 3 -tilanne (Pekka Kivekäs) - Nuorten asumisneuvonta (projektikoordinaattori Reetta Salminen ja projektipäällikkö Maria Virtanen) Jorma Suonio ja Kari Kankaala poistuivat kokouksesta klo asian käsittelyn aikana. Reetta Salminen ja Maria Virtanen olivat asiantuntijana läsnä kokouksessa tämän asian käsittelyn ajan klo ja poistuivat kokouksesta ennen päätöksentekoa. Petri Rajala saapui kokoukseen klo asian käsittelyn aikana.

8 Tampere Pöytäkirja 1/ (38) 5 Tampereen seudun ammattiopiston ammatillisen peruskoulutuksen aloituspaikat vuodelle 2017 (Yhteistoiminta-alueen asia) TRE:5041/ /2016 Valmistelija / lisätiedot: Pekka Kivekäs Pekka.Kivekas@tampere.fi Valmistelijan yhteystiedot Suunnittelupäällikkö Päivi Rajala, puh , etunimi.sukunimi@tampere.fi Lisätietoja päätöksestä Päätösvalmistelusihteeri Jonna Koivumäki, puh , etunimi.sukunimi@tampere.fi Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Esittelijä: Pekka Kivekäs Päätösehdotus oli Uudistan päätösehdotukseni, joka kuuluu seuraavasti: Ammatillisen peruskoulutuksen vuoden 2017 aloituspaikkojen kohdistaminen hyväksytään liitteen mukaisena. Näyttötutkintoon valmistavan ammatillisen aikuiskoulutuksen koulutustarjonnan suuntaamisen osalta voidaan tehdä tarvittavia tarkistuksia ilmenevien ajankohtaisten koulutustarpeiden mukaisesti. Aloituspaikkojen kohdistamiseen voi elinvoiman ja kilpailukyvyn palvelualue tehdä yhteistyössä Tampereen seudun ammattiopiston kanssa tarvittavia tarkistuksia. Pirkkalan toimipisteessä aloitetaan logistiikan perustutkintokoulutus. Perustelut Osela Tilaajapäällikkö Pekka Kivekäs: Vuoden 2017 ammatillisen peruskoulutuksen aloituspaikoista tulee ilmoittaa Opetushallituksen yhteishaun tietojärjestelmään vuoden 2016 syyskuun loppuun mennessä. Järjestämisluvan mukaisesti Tampereen seudun ammattiopiston keskimääräinen opiskelijapaikkamäärä ammatillisessa peruskoulutuksessa on vuonna 2017 enintään 8110, jossa ei ole lisäystä vuoteen 2016 verrattuna. Aloituspaikkojen kohdistamisessa on huomioitava pidemmän aikavälin työllisyysnäkymät ja myös koulutuksen vetovoimaisuus.

9 Tampere Pöytäkirja 1/ (38) Neuvottelukunnilta ja yhteistoiminta-alueen kunnilta pyydettiin osana kuntakierrosta näkemykset vuoden 2017 koulutustarjonnan suuntaamisen osalta ja myös näkemyksiä pidemmän aikavälin osaamistarpeista sekä koulutustarjonnasta. Koosteet neuvottelukuntien ja kuntien vastauksista ovat esityslistan liitteenä. Tampereen kaupungin vuoteen 2025 ulottuvan strategian ja vuosille asetettujen tavoitteiden mukaisesti Tampereella kehitetään koulutusta aktiivisesti ja turvataan osaavan työvoiman saatavuutta sekä lisätään koulutuksen kansainvälisyyttä, vetovoimaisuutta ja työelämälähtöisyyttä. Elinkeinoelämän uudistuminen pohjautuu korkeaan osaamiseen, vahvaan tutkimus- ja innovaatiotoimintaan sekä uuden teknologian tehokkaaseen hyödyntämiseen. Tampereella on tulevaisuuden kärkitoimialojen innovaatioympäristöjä. Näitä ovat muun muassa Uusi Tehdas (luovat alat ja ICT), Kaupin kampus (terveysteknologia), Mediapolis ja yliopistokampukset. Pääministeri Sipilän hallitusohjelmaan sisältyy viisi strategista tavoitetta, joista yksi on osaamisen ja koulutuksen uudistaminen. Tavoitteeseen sisältyy muun muassa ammatillisen koulutuksen reformi ja työelämään siirtymisen nopeuttaminen. Ammatillisen koulutuksen reformin tavoitteena on poistaa nuorten ja aikuisten ammatillisen koulutuksen raja-aidat ja koota koulutustarjonta, rahoitus ja ohjaus kokonaisuudeksi opetusja kulttuuriministeriöön. Tavoitteena on myös uudistaa koulutuksen rahoitusta ja rakenteita jatko-opintokelpoisuus säilyttäen, huolehtia alueellisesti kattavasta koulutuksesta, tiivistää koulutuksen ja työelämän välistä vuorovaikutusta, lisätä työpaikoilla tapahtuvaa oppimista ja uudistaa oppisopimuskoulutusta. Työelämään siirtymisen nopeuttamiseksi tehdään opintopoluista mahdollisimman joustavat koulutusasteiden sisällä ja välillä ja tuetaan nopeaa valmistumista sekä siirtymää työelämään. Lisäksi lisätään toisen asteen koulutuksen ja korkea-asteen välistä yhteistyötä. Ammatillisen koulutuksen rakenteellisilla uudistuksilla sitoudutaan hallitusohjelman mukaisesti 190 milj. euron säästötasoon vuodesta 2017 alkaen. Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmä laati ehdotukset ammatillisen peruskoulutuksen, ammattikorkeakoulutuksen ja yliopistokoulutuksen määrällisiksi tavoitteiksi luvulle ja raportin tuloksia hyödynnettiin hallitusohjelman toimeenpanosuunnitelmassa. Raportti (Suomi osaamisen kasvuuralle. Ehdotus tutkintotavoitteista 2020-luvulle, OKM 2015:14) on luettavissa osoitteesta OPM/Julkaisut/2015/liitteet/tr14.pdf?lang=fi Raportin mukaan Suomen elinkeinorakenteen kasvupotentiaaleja ovat erityisesti teollinen internet, bio- ja kiertotalous, cleantech, luovat alat sekä hyvinvointiklusteri. Panostuksia tarvitaan

10 Tampere Pöytäkirja 1/ (38) myös nykyisten työllistävien toimialojen työvoimapoistuman korvaamiseen ja osaamisen kehittämiseen. Ammatillisen peruskoulutuksen tarjontaa lisätään sosiaali- ja terveysalalla sekä tekniikan ja liikenteen alalla ja vähennetään kulttuurialalla sekä matkailu-, ravitsemis- ja talousalalla. Työryhmä esittää myös ammatillisen aikuiskoulutuksen ja ylempien ammattikorkeakoulututkintojen tutkintomäärien lisäämistä. Kulttuurialan koulutuksen aloittajatarpeen ennakoidaan olevan selvästi pienempi kuin aiempina vuosina. Määrällisesti suurimmat vähennykset ovat viestinnän ja informaatiotieteiden (-82 %), käsi- ja taideteollisuuden (-37 %) ja musiikin ammatillisessa peruskoulutuksessa (- 65 %). Liiketalouden ja kaupan aloittajatarve on selvästi nykyisiä aloittajamääriä pienempi kaikilla koulutusasteilla, mihin vaikuttaa eniten toimialarakenteen ja kaupan toimintojen muutos. Tekniikan ja liikenteen alan koulutustarve kasvaa ammatillisessa peruskoulutuksessa ja yliopistokoulutuksessa, ammattikorkeakoulussa tarve on nykytasolla. Suurimmat koulutustarpeen kasvut ovat kone-, metalli- ja energiatekniikan (46 %), prosessi-, kemian- ja materiaalitekniikan (42 %), ajoneuvoja kuljetustekniikan (18 %) ja elintarvike- ja biotekniikan (53 %) ammatillisessa peruskoulutuksessa. Myös arkkitehtuurissa ja rakentamisessa ammatillisen peruskoulutuksen tarve kasvaa, mutta sähkö- ja automaatiotekniikassa (-28 %) ja tieto- ja tietoliikennetekniikassa (-43 %) tarpeen ennakoidaan vähentyvän. Luonnonvara- ja ympäristöalan aloittajatarve on 45 % suurempi kuin aiempien vuosien aloittajamäärät. Lisäys kohdistuu ammatilliseen peruskoulutukseen ja ammattikorkeakouluun. Lisäys perustuu biotalouden kasvutavoitteisiin ja energiatuotannon monipuolistamiseen, jolloin kotimaisten polttoaineiden osuus energiatuotannossa kasvaa. Työvoimaa tarvitaan erityisesti puun korjuuseen ja kuljetukseen. Ammatillisen peruskoulutuksen aloittajatarve on suurempi metsätaloudessa (87 %), maatilataloudessa (70 %) ja puutarhataloudessa (31 %) ja pienempi luonto- ja ympäristöalalla. Sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan koulutustarve kasvaa ammatillisen peruskoulutuksen osalta muutamalla sadalla ja nuorille suunnattua koulutusta ei tarvitsisi lisätä. Alan sisällä on tarve siirtää painopistettä sosiaali- ja terveysalan (yhteiset) ammatilliseen koulutukseen, jossa aloittajatarve kasvaa 22 %. Aloittajia tarvittaisiin vähemmän kauneudenhoitoalan ammatillisessa peruskoulutuksessa (-60 %). Matkailu-, ravitsemis- ja talousalan ammatillisen peruskoulutuksen tarpeen kasvu perustuu oletukseen palvelukysynnän kasvusta ja erityisesti yksityisten palvelujen työllisyyden kasvusta. Tämä näkyy mm. kiinteistönhoidon ja ympäristönhuollon voimakkaana sekä matkailu-, majoitus- ja ravitsemistoiminnan lievänä kasvuna. Kasvu tulee pelkästään puhdistuspalveluihin (kotitalous- ja kuluttajapalvelut) tarvittavasta

11 Tampere Pöytäkirja 1/ (38) koulutuksesta. Vähennystarvetta on majoitus- ja ravitsemusalan (-31 %), matkailualan (-58 %) ja muun matkailu-, ravitsemis- ja talousalan (-27 %) ammatillisessa peruskoulutuksessa. Työryhmän linjauksen mukaan näyttötutkintoon valmistavaa ammatillista koulutusta tulee järjestää ensisijaisesti yksilöiden aikaisempi osaaminen, henkilökohtaiset valmiudet ja alueelliset työvoimatarpeet huomioiden. Valmistelun pohjalta vuodelle 2017 esitetään seuraavia muutoksia Tampereen seudun ammattiopiston nuorten ammatillisen peruskoulutuksen aloituspaikkoihin vuoden 2016 aloituspaikkoihin verrattuna: Kone- ja metalliala perustutkinto (aloituspaikat 2016: 266, aloituspaikat 2017: 266, muutos 0) Kone- ja metallialan perustutkintokoulutuksen aloituspaikat esitetään säilytettäväksi nykytasolla. Aloituspaikkoja kohdistetaan siten, että nuorten aloituspaikkoja esitetään vähennettäväksi -18 paikkaa ja vastaava lisäys kohdistetaan aikuiskoulutuksen aloituspaikkoihin. Elintarvikealan perustutkinto (aloituspaikat 2016: 88, aloituspaikat 2017: 97, muutos +9) Aloituspaikkojen lisäys esitetään aikuiskoulutukseen, jossa ryhmäkoko kasvatettaisiin ja ryhmä esitetään siirrettäväksi tässä vaiheessa alkavaksi Kangasalan toimipisteestä Hepolamminkadun toimipisteeseen. Mikäli aikuiskoulutustarvetta ilmenee, koulutusta voidaan käynnistää myös Kangasalan toimipisteessä. Viimeistään uuden toimipisteen valmistuttua aikuiskoulutuksen tarjontaa tarkastellaan uudelleen. Kiinteistöpalvelujen perustutkinto (aloituspaikat 2016: 58, aloituspaikat 2017: 70, muutos + 12) Hepolamminkadun toimipisteessä käynnistyy välivuoden jälkeen yksi pienopetusryhmä. Rakennusalan perustutkinto (aloituspaikat 2016: 155, aloituspaikat 2017: 167, muutos + 12) Maarakennuskoneen kuljetuksen osaamisalalla (ent. koulutusohjelma) Koivistontien toimipisteessä on ollut yksi aloitusryhmä ja maarakennuskoneiden käytön opetusta on annettu eri toimipisteissä ja oppilaitoksen rakennustyömailla mm. Kangasalla, Nokialla, Ajokinkujalla ja Hepolamminkadulla. Kaikki opintonsa suorittaneet opiskelijat työllistyvät hyvin ja siksi aloitetaan toinen ryhmä. Kangasalan toimipisteen rakennusalan toinen aloitusryhmä jätetään tässä vaiheessa ottamatta ja uuden toimipisteen valmistuttua aloitetaan sen sijaan talotekniikan perustutkintokoulutus. Rakennusalan hakijoitten määrä

12 Tampere Pöytäkirja 1/ (38) Kangasalla ei ole alan hyvästä työllisyystilanteesta huolimatta ollut riittävä kahteen alkavaan ryhmään. Koska aloituspaikkoja ei kuitenkaan tarpeen vähentää, lisätään Koivistontien toimipisteeseen yksi talonrakennuksen aloitusryhmä. Autoalan perustutkinto (aloituspaikat 2016: 144, aloituspaikat 2017: 156, muutos +12) Autoalan perustutkinnon aloituspaikkoja esitetään lisättäväksi aikuiskoulutukseen Ajokinkujan toimipisteeseen. Tredun näkemyksen mukaan autoalan perustutkinnon autokorikorjaukseen (autokorinkorjaaja) ja automaalaukseen (automaalari) kohdentuviin osaamisaloihin ei alueella ole riittävästi paikkoja nykyiseen kysyntään vastaamiseksi. Näyttötutkinnon järjestämisoikeudet näihin aloihin saatiin kesäkuussa Autoalan perustutkinnon järjestäminen tapahtuu tiiviissä yhteistyössä ammatillisen peruskoulutuksen kanssa niin laitteiden, tilojen kuin henkilöstönkin kanssa. Logistiikan perustutkinto (aloituspaikat 2016: 219, aloituspaikat 2017: 237, muutos +18) Logistiikan perustutkintokoulutukseen esitetään uutta aloitusryhmää Pirkkalaan uuteen toimipisteen. Pirkkalan toimipisteen koulutuksen on tarkoitus tarjota valmiudet lentokentän huoltotoimiin sekä voimakkaasti kasvavalle pikarahtisektorille. Tredun muissa toimipisteissä logistiikan koulutuksen pääpaino on raskaassa liikenteessä. Koulutuksen tavoitteena on vastata mahdollisimman hyvin alueelliseen työvoimatarpeeseen ja tehdä tiivistä yhteistyötä yritysten kanssa. Lentokoneasennuksen perustutkinto (aloituspaikat 2016: 41, aloituspaikat 2017: 69, muutos +28) Pirkkalan toimipisteessä aloitetaan lekolukio-koulutus yhteistyössä Pirkkalan lukion kanssa. Suorittamalla lentokoneasennuksen ammatillisen perustutkinnon, lukion oppimäärän ja ylioppilastutkinnon luodaan alan jatkokoulutukseen hakeutuville vahva lentotekninen ja yleissivistävä pohja opiskelulle ammattikorkeakoulussa ja teknillisessä yliopistossa. Koulutus tukee Pirkanmaan liiton hankkeen (Lentoteknisen koulutuksen kehittäminen Pirkanmaalla) mukaista Tampereen ammattikorkeakoulun ja Tampereen teknillisen yliopiston lentoteknistä koulutusohjelmaa. Lisäksi Pirkkalan toimipisteessä aloitetaan toinen aikuiskoulutusryhmä. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto (aloituspaikat 2016: 740, aloituspaikat 2017: 760, muutos +20) Sosiaali- ja terveysalan perustutkintokoulutus keskitetään Tampereella Santalahdentien toimipisteeseen. Uutena aloitetaan maahanmuuttajataustaisille suunnattu ryhmä. Sosiaali- ja terveysalan koulutus esitetään aloitettavaksi myös Oriveden toimipisteessä ja osaamis- ja elinkeinolautakunta päättää aloittamisesta kokouksessaan

13 Tampere Pöytäkirja 1/ (38) Hotelli-, ravintola ja cateringalan perustutkinto (aloituspaikat 2016: 330, aloituspaikat 2017: 340, muutos +10) Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt luvan englanninkieliseen vastaanottovirkailijan koulutukseen ja koulutus aloitetaan Åkerlundinkadun toimipisteessä. Kangasalan toimipisteen osalta vähennetään toinen aloitusryhmä, sillä hakijamäärä hotelli-, ravintola- ja cateringalan opintoihin on vähentynyt nuorisokoulutuksessa ja hakijamäärän vuoksi ei ole saatu aloitettua kahta opiskelijaryhmää viimeiseen kolmeen vuoteen. Santalahdentien toimipisteen nuorten koulutuksen hotelli-, ravintola ja cateringalan perustutkintoopiskelijat aloittavat opinnot Åkerlundinkadun toimipisteessä ja siirtyvät opintojen edetessä Santalahdentien toimipisteeseen. Santalahdentien toimipisteen saneeratuissa tiloissa käynnistetään uudelleen aikuiskoulutus. Tredun esitys aloituspaikkojen lisäämiseksi perustuu sekä kokiksi että tarjoilijoiksi hakevien määrien kasvuun. Alueen työllistymismahdollisuudet ja työelämän muutostilanteet ovat hakijamäärän kasvun taustalla. Kotityö- ja puhdistuspalvelujen perustutkinto, aikuiskoulutus (aloituspaikat 2016: 14, aloituspaikat 2017: 50, muutos +36) Santalahdentien toimipisteessä käynnistetään maahanmuuttajataustaisille suunnattu yksi ryhmä ja Ylöjärven Pallotien toimipisteessä aloitetaan työelämän kysynnän ja työllisyysnäkymien perusteella toinen ryhmä. Käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinto (aloituspaikat 2016: 72, aloituspaikat 207: 66, muutos -6) Vuonna 2017 siirrytään menettelyyn, jossa sisäänotto toteutetaan kaikkiin koulutuksiin joka vuosi, mutta vuosittain sisään otettavien ryhmien kokoa pienennetään. Liiketalouden perustutkinto (aloituspaikat 2016: 347, aloituspaikat 2017: 359, muutos +12) Virtain toimipisteessä käynnistetään liiketalouden ammattilukiokoulutus yhteistyössä Virtain kaupungin lukion kanssa. Vuoden 2017 aloituspaikkoja kohdistetaan lisäksi siten, että ryhmäkokoja voidaan tarkoituksenmukaisesti kasvattaa tai pienentää. Aloituspaikkoja lisätään vuoteen 2016 verrattuna yhteensä 171. Osaamis- ja elinkeinolautakunta päättää prosessiteollisuuden ja laboratorioalan koulutuksen siirtämisestä Tampereen Koivistontien toimipisteestä Hepolamminkadun toimipisteeseen syyslukukauden 2017 alusta sekä sosiaalija terveysalan koulutuksen käynnistämisestä Oriveden toimipisteessä.

14 Tampere Pöytäkirja 1/ (38) Aloituspaikkojen kohdistamiseen ja koulutusten käynnistämiseen ja toteuttamiseen vaikuttaa myös opiskelijoiden hakeutuminen. Ryhmien käynnistäminen edellyttää riittävää hakijamäärää. Tavoite on yhteistyössä työelämän ja eri sidosryhmien kanssa vaikuttaa koulutukseen hakeutumiseen. Näyttötutkintoon valmistavan aikuiskoulutustarjonnan suuntaamisen osalta on tarpeen tehdä myöhemmin tarkistuksia ilmenevien ajankohtaisten koulutustarpeiden mukaisesti. Tampereen seudun ammattiopiston vuoden aloituspaikkojen kohdistuminen toimipisteittäin on liitteenä. Päätösehdotus. Tilaajapäällikkö Kivekäs: Osaamis- ja elinkeinolautakunta päättää, että ammatillisen peruskoulutuksen vuoden 2017 aloituspaikkojen kohdistaminen hyväksytään liitteen mukaisena, että näyttötutkintoon valmistavan ammatillisen aikuiskoulutuksen koulutustarjonnan suuntaamisen osalta voidaan tehdä tarvittavia tarkistuksia ilmenevien ajankohtaisten koulutustarpeiden mukaisesti, että aloituspaikkojen kohdistamiseen voi elinvoiman ja kilpailukyvyn palvelualue tehdä yhteistyössä Tampereen seudun ammattiopiston kanssa tarvittavia tarkistuksia ja että Pirkkalan toimipisteessä aloitetaan logistiikan perustutkintokoulutus. Merkittiin, että Tiina Heikkilä saapui kokoukseen klo asian käsittelyn aikana. Asian käsittelyn kuluessa jäsen Simo Arra teki Timo Vuohensillan kannattamana pöydällepanoehdotuksen. Puheenjohtaja tiedusteli Arran pöydällepanoehdotuksen saamaa kannatusta ja totesi, että asia jätetään yksimielisesti pöydälle. Päätös Asia jätettiin pöydälle. Kangasalan kunnalta pyydettiin näkemys aloituspaikkojen kohdentamisesta Kangasalan toimipisteen osalta. Kangasalan kunta toteaa, että vuoden 2017 aloituspaikkojen lukumäärä ja kohdentuminen on hyväksyttävissä, koska 2017 on välivuosi valmistauduttaessa opetuksen käynnistämiseen uudessa vuonna 2018 valmistuvassa kiinteistössä. Kunta pitää tärkeänä, että uuden oppilaitoksen tulevaa, laajennettua opintotarjontaa pystytään markkinoimaan tehokkaasti ja oikeaaikaisesti, jotta asetetut opiskelijamäärätavoitteet pystytään jatkossa mahdollisimman hyvin saavuttamaan. Tiedoksi

15 Tampere Pöytäkirja 1/ (38) tajo, Suonio Jorma/ toisen asteen koulutus, Koskinen Helena / ammatillinen koulutus, Ikaalisten kaupunki, Lempäälän kunta, Kangasalan kunta, Nokian kaupunki, Oriveden kaupunki, Pirkkalan kunta, Pälkäneen kunta, Vesilahden kunta, Virtain kaupunki, Ylöjärven kaupunki Liitteet 1 kooste yhteistoiminta-alueen kuntien vastauksista 2 kooste neuvottelukuntien vastauksista 3 Tredun aloituspaikat_kangasalan lausunto 4 Ammatillisen peruskoulutuksen aloituspaikkojen kohdistuminen

16 Tampere Pöytäkirja 1/ (38) 6 Tampereen seudun ammattiopiston Kangasalan toimipisteen hankesuunnitelman hyväksyminen jatkosuunnittelun pohjaksi (Yhteistoiminta-alueen asia) TRE:6459/ /2016 Valmistelija / lisätiedot: Pekka Kivekäs Pekka.Kivekas@tampere.fi Valmistelijan yhteystiedot suunnittelupäällikkö Päivi Rajala, puh ja hankearkkitehti Outi Leppänen, puh , etunimi.sukunimi@tampere.fi Lisätietoja päätöksestä päätösvalmistelusihteeri Jonna Koivumäki, puh , etunimi.sukunimi@tampere.fi Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Esittelijä: Pekka Kivekäs Päätösehdotus oli Tredun Kangasalan hankesuunnitelma hyväksytään liitteen mukaisesti jatkosuunnittelun pohjaksi. Jatkosuunnittelussa on pyrittävä hankkeen kustannusarvion alentamiseen vuotuisten tilakustannusten pienentämiseksi. Kokouskäsittely Outi Leppänen oli asiantuntijana läsnä kokouksessa tämän asian käsittelyn ajan klo ja poistui kokouksesta ennen päätöksentekoa. Perustelut Rakentamishankkeiden käsittely johto- ja lautakunnissa lähtee liikkeelle yleensä palveluverkon kehittämiseen liittyvistä selvityksistä, kiinteistöjen peruskorjaustarpeesta tai muista tilajärjestelytarpeista. Ensimmäisessä vaiheessa hankkeesta laaditaan tarveselvitys, jonka hyväksyy asianomainen lautakunta. Tilatarpeita selvitetään yhteistyössä eri toimijoiden kanssa ja näin tarveselvitys usein käsitellään useassa eri lautakunnassa kuten muutkin tilahankkeeseen liittyvät asiakirjat. Johtokuntiin tarveselvitykset viedään tiedoksi. Tarveselvityksen jälkeen Tilakeskus käynnistää hankkeen hankesuunnittelun, jonka myötä valmistuu hankesuunnitelma. Ao. johtokunta hyväksyy hankesuunnitelman jatkosuunnittelun pohjaksi tilojen osalta ja lautakunta käyttötalousvaikutusten osalta. Lisäksi TREDU-Kiinteistöt Oy:n hallitus tilojen omistajana hyväksyy hankesuunnitelman. Tilakeskus Liikelaitoksen johtokuntaan asia viedään tiedoksi. Tämän jälkeen valmistellaan toteutussuunnitelma, jonka hyväksyy TREDU-Kiinteistöt Oy:n hallitus. Muihin asianomaisiin toimielimiin toteutussuunnitelma voidaan viedä tiedoksi. Hyväksyttäväksi toteutussuunnitelma

17 Tampere Pöytäkirja 1/ (38) viedään muihin toimielimiin vain siinä tapauksessa, että se poikkeaa oleellisesti hankesuunnitelmasta (esimerkiksi kustannusten noustua % hankesuunnitelmasta). Tampereen kaupunginhallituksen suunnittelujaosto käsitteli ammatillisen koulutuksen palveluverkkoselvitystä kokouksessaan Sen pohjalta osaamis- ja elinkeinolautakunta hyväksyi kokouksessaan ( 104) ammatillisen koulutuksen palveluverkkosuunnitelman jatkovalmistelun pohjaksi. Palveluverkkomuutosten tavoitteena on tehostaa tilojen käyttöä, vähentää tilojen ja toimipisteidenkin määrää sekä pienentää tilakustannuksia. Tavoitteena on saada monikäyttöisiä, toimivia ja tarkoituksenmukaisia oppimisympäristöjä. Toteuttamisessa otetaan myös huomioon tarve opiskelijamäärien lisäämiseen ja koulutustarjonnan uudelleen suuntaamiseen. Palveluverkkosuunnitelmassa tavoitteeksi esitettiin nykyisen Kangasalan toimipisteen opetuksen siirtäminen uudisrakennukseen Pikkolaan Kangasalan lukion, perusopetuksen sekä liikuntatilojen läheisyyteen vuoteen 2018/2020 mennessä. Osaamis- ja elinkeinolautakunta on kokouksessaan hyväksynyt Tredun Kangasalan toimipisteen tarveselvityksen jatkovalmistelun pohjaksi. Tarveselvityksen mukaisesti uudisrakennuksen investointikustannukset olivat 16,35 milj. euroa. TREDU-Kiinteistöt Oy kompensoi investointia nykyisestä Sahalahdentien kiinteistöstä saatavasta myyntihinnasta 1,5 milj. eurolla edellyttäen, että sopimus nykyisen kiinteistön jatkokäytöstä syntyy. Tredun Kangasalan uuden toimipisteen Kangasalan lukion läheisyyteen mahdollistaa toimivan yhteistyön lukion kanssa. Toimipisteen tavoitteellinen opiskelijamäärä on vuonna 2025 noin 600 opiskelijaa. Opiskelijamäärän kasvu perustuu Kangasalan kunnan ja Tampereen seudun vuotiaiden määrän kasvuun sekä koulutustarjonnan monipuolistamiseen. Koulutustarjontaa uudistetaan siten, että se tukee osaltaan uusien yritysalueiden ja työpaikkojen muodostumista, työpaikkojen säilymistä ja osaamisen kehittymistä. Toimipisteen käyttöastetta nostetaan myös lisäämällä aikuiskoulutusta sekä tilojen käyttöä iltaisin ja viikonloppuisin. Kangasalan kunta sijoittaa Tredun uuteen toimipisteeseen tilapäisesti erityisesti nuorille suunnattavia työllisyyden hoidon palveluja myöhemmin tarkentuvalla tavalla. Tavoitteena on luoda toimivat yhteistyöverkostot ja - mallit nuorten ohjaamisessa koulutukseen. Lisäksi Kangasalan kunnan perusopetuksen käyttöön osoitetaan uudesta toimipisteestä siirtymävaiheen ajaksi luokkatiloja siihen asti kunnes uusien käynnistettävien koulutusten mukainen tavoiteopiskelijamäärä saavutetaan. Hankesuunnitelman mukaiset toteuttamiseen liittyvät tiedot Hankesuunnitelman mukainen rakennuksen bruttoala on brm2 ja hyötyala on hym2. Tilaohjelman mukainen lämpimien tilojen huoneistoala on htm2, lisäksi kylmät

18 Tampere Pöytäkirja 1/ (38) varastotilat ja autokatos 301 brm2 sekä katettu piha 300 m2. Tilat on jaettu kahteen kerrokseen ja niitä voidaan joustavasti muunnella ja laajentaa tulevaisuudessa. Pohjakerrokseen sijoittuvat opetusravintola, opiskelijaravintola sekä keittiötilat. Aulatilaan järjestetään tilaa mm. Kangasalan kunnan nuorten työllisyyspalveluille ja yhteiselle ns. stage-tilalle. Pohjakerrokseen sijoittuvat elintarvikealan opetustilat ja konditoriatilat, rakennus-, sähkö- ja automaatio- sekä tieto- ja tietoliikennealojen, talotekniikka-alan ja kiinteistöpalvelujen työhallitilat. Toiseen kerrokseen sijoittuu yleisluokkatiloja, kirjasto, hallinto sekä opetustiloja sosiaali- ja terveysalan, valmentavan koulutuksen ja turvallisuusalan käyttöön sekä liikuntatilat. Rakennuksen suunnittelulle asetettuja yleisiä tavoitteita ovat esteettömyys, tehokkuus ja muuntojoustavuus. Suunnittelussa noudatetaan Tilakeskuksen rakennussuunnitteluohjetta. Rakennustyöt alkaisivat alkukeväällä 2017 ja hanke valmistuisi kesällä Energiatehokkuuden tavoitetasoksi asetetaan opetusrakennuksille määritelty energiatehokkuusluokka B. Energiatehokkuutta on tehtyjen selvitysten mukaan mahdollista parantaa lisäämällä rakennuksen energiaomavaraisuutta ostoenergiaa täydentävillä järjestelmillä tai näiden yhdistelmillä. Selvitetyissä vaihtoehdoissa järjestelmien edellyttämät alkuinvestoinnit ovat aurinkoenergiaan perustuvassa lämmitysjärjestelmässä euroa, jolloin takaisinmaksuaika n.18 vuotta ja sähköntuotannossa euroa, takaisinmaksuaika n. 25 vuotta, ilmalämpöpumppujärjestelmässä e, takaisinmaksuaika n.12 vuotta ja maalämpöpumppujärjestelmässä e, jolloin takaisinmaksuaika olisi n. 18 vuotta. Edellä mainitut kustannukset eivät sisälly hankkeen kustannusarvioon, vaan ne edellyttävät lisäinvestointia. Hankesuunnitelman mukainen kustannusarvio on 17,25 milj. euroa, josta ulkovarastojen ja piha-alueen rakentamisen osuus on 0,25 milj. euroa. Tarveselvityksen kustannusarvio oli 16,35 milj. euroa. Kustannusarvio on noussut siten 0,9 milj. euroa. Kustannusten kasvusta 0,514 milj. euroa aiheutuu hintakehitystä kuvaavan rakentamiskustannusindeksin 2,7 % noususta. Pintaala on luonnossuunnitelmissa kasvanut 331 brm² tarveselvityksen tilaohjelman kokonaisalasta. Tilaohjelmaa on tehostettu toimintoja yhdistämällä, keskittämällä ja tilojen yhteiskäyttöä mahdollistamalla. Syvärunkoisen ja tilamitoitukseltaan tehostetun rakennuksen viihtyisyyttä, avoimuutta ja toiminnan laajentumismahdollisuuksia edistetään tekemällä aula-, ravintolaja käytävätiloista avarat ja monikäyttöiset. Aulatilat ovat aiempaa suunnitelmaa suuremmat ja hyötyalaa pääasiassa tästä johtuen 219 hym2 tarveselvitysvaihetta enemmän. Hankesuunnitelmaa varten tehtyjen tutkimusten ja alustavien suunnitelmien pohjalta on pystytty tarkentamaan vaativista perustamisolosuhteista aiheutuvia kus-tannuksia. Lopullinen erillisurakoiden ja hankintojen sisältö ja hankintarajat tarkentuvat suunnittelun edetessä. Käyttäjän irtokaluste- ja varusteluhankintojen määrä täsmentyy toteutussuunnittelun rinnalla laadittavan suunnitelman myötä.

19 Tampere Pöytäkirja 1/ (38) Investointi- ja käyttökustannukset Uudisrakennuksen investointikustannukset ovat hankesuunnitelman mukaan 17,25 milj. euroa. Tredu-Kiinteistöt Oy kompensoi investointia nykyisestä Sahalahdentien kiinteistöstä saatavasta myyntihinnasta 1,5 milj. eurolla. Kangasalan kunnanvaltuusto on hyväksynyt esisopimuksen kiinteistön jatkokäytöstä TREDU-Kiinteistöt Oy:n ja Kangasalan kunnan välillä. Esisopimuksen mukaisesti investointitarpeeksi jää 15,75 milj. euroa. Uudisrakennuksen mukainen pääomavuokra on euroa/v (12,80 e/m2/kk), ylläpitovuokra euroa/v (4,21 e/m2/kk) ja ensikertaisen kalustuksen vuokrakustannukset (10 vuoden ajalta) e/v. Vuokra ei sisällä siivouskustannuksia, mutta arvio siivouskustannuksista on euroa vuodessa. Tampereen Voimia Liikelaitos tulee kilpailuttamaan siivoustyön rakennuksen valmistuessa. Yhteensä vuokrakustannukset olisivat e/ vuosi (20,67 e/m2). Vuokrakustannukset ja siivouskustannukset olisivat yhteensä noin euroa/opiskelija. Tontinvuokraa ei peritä toistaiseksi. Tredun Kangasalan toimipisteen hankesuunnitelma on valmisteltu työryhmässä, joka koostui Tampereen kaupungin osaamisja elinkeinopalvelujen tilaajan, Kangasalan kunnan, Tredun, Tampereen Voimia Liikelaitoksen, Tredu-Kiinteistöt Oy:n ja Tampereen Tilakeskus Liikelaitoksen edustajista. Hankearkkitehti Outi Leppänen esittelee hankesuunnitelmaa kokouksessa. Tilaajapäällikkö Pekka Kivekäs: Hankesuunnitelman mukaisten Tredun käyttöön suunniteltujen Kangasalan uuden toimipisteen tilojen pääomavuokra on euroa ja ylläpitovuokra euroa. Lisäksi arvio siivouskustannuksista on euroa. Yhteensä tilakustannukset olisivat euroa. Tontinvuokraa ei perittäisi toistaiseksi. Lisäksi ensikertaisen kalustamisen vuosivuokrakustannus olisi euroa. Yhteensä vuosikustannukset olisivat noin euroa/opiskelija, joka on noin 29 % arvioidusta yksikköhinnasta. Lopullinen vuokra määräytyy käyttöönottoajankohdan ylläpitokustannustason, hankkeen toteutuneiden investointikustannusten sekä pinta-alan mukaan. Vuosikustannukset ovat nousseet tarveselvityksestä euroa johtuen rakennuskustannusten noususta (pääomavuokra e/v) ja ylläpito- ja siivouskustannusten ( e/v) ja ensikertaisen kalustamisen vuokrauksen ( e/ v) laskentatavan tarkennuksista. Jatkosuunnittelussa on pyrittävä hankkeen kustan-nusarvion ja ylläpitovuokran alentamiseen vuotuisten tilakustannusten pienentämiseksi. Tiedoksi tajo, Jorma Suonio/toisen asteen koulutus, Virpi Ekholm/ tilakeskus, Outi Leppänen/tilakeskus, Helena Koskinen/Tredu,

20 Tampere Pöytäkirja 1/ (38) Mika Lahtinen/Tredu, Piirto Jukka/sitar, Ilkka Ojala /Tredu- Kiinteistöt Oy, Kangasalan kunta Liitteet 1 Tredu Kangasala hankesuunnitelma

21 Tampere Pöytäkirja 1/ (38) 7 Elinvoima- ja osaamislautakunnan vuoden 2017 talousarvioesitys sekä talousarvion yhteydessä käsiteltävä valtuustoaloite (Yhteistoiminta-alueen asia) TRE:6211/ /2016 Valmistelija / lisätiedot: Pekka Kivekäs Pekka.Kivekas@tampere.fi Valmistelijan yhteystiedot controller Pauliina Laisi, puh , strategiacontroller Matias Ansaharju, puh Lisätietoja päätöksestä päätösvalmistelusihteeri Jonna Koivumäki, puh , etunimi.sukunimi@tampere.fi Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Esittelijä: Pekka Kivekäs Päätösehdotus oli Elinvoima- ja osaamislautakunnan vuoden 2017 talousarvioesitys hyväksytään osaamis- ja elinkeinolautakunnan osalta ja tilaajapäällikkö oikeutetaan tekemään talousarvioesitykseen teknisiä muutoksia. Samalla hyväksytään lautakunnan lausunto talousrvioesityksen yhteydessä käsiteltävään valtuustoaloitteeseen. Kokouskäsittely Leo Lähde poistui kokouksesta asian käsittelyn aikana klo Rita Poutanen poistui kokouksesta klo asian käsittelyn aikana. Perustelut Kaupunginhallitus hyväksyi vuoden 2017 talousarviokehyksen Lähtökohdan vuoden 2017 talousarvion ja taloussuunnitelman laadinnalle muodostavat kaupunkistrategia, kaupungin vuoden 2015 tilinpäätös ja vuoden 2016 talousarvion toteumaennuste sekä vuosia koskevat taloudelliset ennusteet. Verotulot ja valtionosuudet eli verorahoitus on vähenemässä ensi vuonna noin 18,5 milj. euroa (1,6 prosenttia) vuoden 2016 toteumaennusteesta. Vaatimaton verorahoituksen kehitys vaikeuttaa talouden tasapainottamista. Kehyksessä kaupungin yhteenlaskettu vuosikate on 84,8 milj. euroa ja tilikauden tulos 18,8 milj. euroa alijäämäinen. Talousarvion jatkovalmistelussa on toteutettava talouden tasapainottamistoimenpiteitä. Tulojen ja menojen välisen aukon paikkaamiseksi on vauhditettava rakenteellisia uudistuksia, hyödynnettävä uutta teknologiaa ja ke-vennettävä hallintoa.

22 Tampere Pöytäkirja 1/ (38) Talouden tasapainottaminen edellyttää myös puuttumista palvelujen määrään ja palvelutasoon tai tulojen merkittävää lisäämistä, sillä nykyiset tulot eivät riitä palvelujen rahoittamiseen. Elinvoiman ja kilpailukyvyn palvelualue aloittaa toimintansa uudella organisaatiolla Talousarviossa on huomioitu sisäisen tilaaja-tuottaja -mallin purkaminen. Elinvoiman ja kilpailukyvyn palvelualueen lautakuntara-kenteen muodostavat asunto- ja kiinteistölautakunta sekä elinvoima- ja osaamislautakunta. Poliittisten toimielinten osalta uusi organisaatio astuu voimaan , jolloin elinvoima- ja osaamislautakunta ja asuntoja kiinteistölautakunta aloittavat toimintansa. Siirtymäajan Elinvoiman ja kilpailukyvyn palvelualueella on kolme lautakuntaa: osaamis- ja elinkeinolautakunta, yhdyskuntalautakunta sekä lasten ja nuorten palvelujen lautakunta. Talousarvioesitys on laadittu uuden lautakuntarakenteen mukaisesti. Osaamis- ja elinkeinolautakunta päättää osaltaan elinvoima- ja osaamislautakunnan talousarvioesityksestä. Elinvoima- ja osaamislautakunnan talousarvioesityksessä Osaamis- ja elinkeinolautakunnan palvelut sijoittuvat ammatillisen koulutuksen, lukiokoulutuksen, työllisyydenhoidon ja elinkeinopalvelujen palvelukokonaisuuksiin. Lasten ja nuorten palveluista siirtyy osaamis- ja elinkeinolautakunnan talousarvioon toisen asteen koulutuksen opiskelijahuollon toimintamenot 1,045 milj. euroa ja toimintatulot 0,07 milj. euroa. Osaamis- ja elinkeinolautakunnan palvelujen lisäksi Elinvoimaja osaamislautakunnan talousarvioon sisältyvät seuraavat erät, joiden osalta talousarvioesityksestä päättää kaupunginhallitus: Kehitysohjelmien käyttötalousmenot 1,421 milj. euroa ja toimintatulot 0,004 milj. euroa, Kaupunkikehitysryhmän toimintamenot 4,892 milj. euroa ja toimintatulot 0,212 milj. euroa Kehitysohjelmien tulot ja menot sisältyvät lautakunnan menoja tuloarvioihin niiltä osin, kuin ne kohdistuvat ko. lautakuntaan. Kehitysohjelmien käyttötalous- ja investointimäärärahat ovat ohjelmittain valtuustoon nähden sitovia. Elinvoima- ja osaamislautakunnan talousarvioesityksessä kehitysohjelmille kohdistuvat käyttötalouden nettomenot ovat 1,417 milj. euroa. Vuoden 2017 kehyksessä on sitovaa uuden lautakuntarakenteen mukainen lautakunnan toimintakate. Poikkeuksena Elinvoima- ja osaamislautakunnan osalta Tampereen seudun ammattiopisto Tredun ylijäämä/alijäämä on määritelty erikseen sitovaksi. Talousarviokehyksessä Elinvoima- ja osaamislautakunnan toimintakate (pl. Tredu) on 80,110 milj. euroa ja Tredun alijäämä on -6,019 milj. euroa.

23 Tampere Pöytäkirja 1/ (38) Kuntalain tarkoittamat valtuustoon nähden sitovat toiminnan tavoitteet asetetaan talousarviossa palvelualuetasolle. Elinvoimaja osaamislautakunnan toimialueeseen kohdistuvat toiminnan tavoitteet koskevat kaupungin kehittymistä älykkäänä kaupunkina, Tampere3 -hankkeen toteuttamista, työttömyyden vähentämistä ja työllisyyden kuntakokeilua, kaupunkimarkkinoinnin ja matkailuja tapahtumatoiminnan uudistamista ja lentoliikenneyh-teyksien määrän kasvattamista. Lisäksi elinvoiman palvelualueelle asetettavista tavoitteista keskustan elinvoiman vahvistamista ja Hiedanrannan alueen kehittämistä koskevat tavoitteet heijastuvat myös elinvoima- ja osaamislautakunnan talousarvioon. Talousarviossa asetetaan lisäksi palvelualuekohtaisesti sitovat tavoitteet koskien lautakuntien tulosta, tuottavuuden parantamista ja työvoimakustannusten tasoa. Elinvoima- ja osaamislautakunnan talousarvioesityksessä on talouden tasapainottamistoimenpiteinä huomioitu menojen vähennyksiä. Vuoden 2016 alkuperäiseen vuosisuunnitelmaan nähden menojen vähennyksiä on huo-mioitu yhteensä 0,3 milj. euroa. Vähennykset kohdistuvat lukiokoulutukseen (0,1 milj. euroa), elinkeinopalveluihin (0,15 milj. euroa) ja kehitysohjelmiin (0,05 milj. euroa). Palvelutarpeiden lisäyksiä on huomioitu yhteensä 1,0 milj. euroa. Tästä 0,5 milj. euroa kohdistuu kaupunkimarkkinointiin ja 0,5 milj. euroa uuden matkailuyhtiön perustamiseen. Elinvoima- ja osaamislautakunnan talousarvioehdotuksen toimintatulot ovat 94,172 milj. euroa, toimintamenot 177,270 milj euroa ja toimintakate 83,098 milj. euroa. Ilman Tredua Elinvoimaja osaamislautakunnan talousarvioehdotuksen toimintatulot ovat 4,399 milj. euroa, toimintamenot 83,911 milj. euroa ja toimintakate 79,512 milj. euroa. Tredun talousarvioehdotuksen toimintatulot ovat 89,456 milj. euroa, toimintamenot 93,359 milj. euroa, poistot 2,1 milj. euroa ja tilikauden alijäämä -6,003 milj. euroa. Alijäämästä - 5,010, milj. euroa kohdistuu Tredun yksik-köhintarahoituksella toteutettavaan toimintaan ja -0,993 milj. euron oppilas- ja opiskelijahuoltolain mukaisen toiminnan toteuttamiseen ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseen. Tredun talousarvioesitys on laadittu 0,016 milj. euroa annettua nettokehystä pienemmäksi opiskelijahuoltoon kohdistuvien kilpailukykysopimuksen henkilöstömenoja vähentävän vaikutuksen vuoksi, joita ei oltu huomioitu Tredun kehyksessä. Tredun yksikköhintarahoituksen määrä tarkentuu, kun opetus- ja kulttuuriministeriö päättää Tredun vuoden 2017 yksikköhinnasta marraskuussa. Yksikköhintarahoitus tulee sisältämään myös harkinnanvaraisen yksikköhinnan korotuksen Taitaja kilpailujen järjestämisen valmisteluihin. Elinvoima- ja osaamislautakunnan talousarvioesitys (pl. Tredu) on laadittu 0,598 milj. euroa annettua nettokehystä pienemmäksi. Poikkeaman selittävät kilpailukykysopimuksen henkilöstömenoja vähentävä vaikutus sekä ti-laaja-tuottaja -mallin purkamisesta

24 Tampere Pöytäkirja 1/ (38) aiheutuvat seuraavat siirrot ja lisäykset, joiden nettovaikutus kaupunkitasolla on 0. Lukiokoulutuksen lisäykset katetaan kaupungin valtionosuuksien kasvulla. 1. Lukion oppilasmäärän kasvuun perustuva lisäys 0,253 milj. euroa 2. Kehitysohjelmien käyttötalousmäärärahan siirto Kaupunkiympäristön palvelualueelta Elinvoiman ja kilpailukyvyn palvelualueen talousarvioon 0,624 milj. euroa 3. Henkilöstön siirrot Kaupunkiympäristön palvelualueelle yht. -0,352 milj. euroa 4. NMKY:n Messi-paja -avustuksen siirto Avopalveluihin -0,010 milj. euroa 5. Kehitysvammaisten työllistämistoiminnan hallinnoinnin siirto Avopalveluihin 0,075 milj. euroa 6. Voimian ja ICT-palveluiden laskutuksen muutoksen vaikutus -0,425 milj. euroa 7. Kehitysohjelmien tulojen vähennys -0,036 milj. euroa 8. Kilpailukykysopimuksen vaikutus henkilöstömenoihin -0,588 milj. euroa Kilpailukykysopimuksen henkilöstömenoja vähentäviä vaikutuksia ei oltu vielä kohdistettu kehysvaiheessa toimintayksiköille. Osaamis- ja elinkeinolautakunnan vuosisuunnitelmaesitykseen on osoitettu pakolaisten kotouttavan toiminnan rahoitusta yhteensä euroa, josta lukiokoulutukseen on kohdistettu euroa ja Tredulle euroa. Ammatillisen koulutuksen palveluverkkosuunnitelman valmistelua jatketaan. Valmistelutyössä otetaan huomioon muuttuvien osaamistarpeiden lisäksi Tredun taloudelliset toimintaedellytykset ja tilojen yhteiskäyttömahdollisuudet. Sipilän hallitusohjelman mukaiseen osaamisen ja koulutuksen kärkihankkeisiin on varattu 300 milj. euroa tälle hallituskaudelle. Myös muiden kärkihankkeiden osalta löytyy osaamisen kehittämiseen liittyviä osa-alueita. Ammatillisessa koulutuksessa osaamistarpeiden muutoksiin vastaaminen edellyttää voimakkaampaa panostamista kehittämishankkeisiin. Erityisesti digitalisaation, teollisen internetin, biotalouden ja kiertotalouden laajentumisen huomioon ottaminen opetusympäristöissä ja opetussisällöissä vaatii eri rahoituslähteiden hyödyntämistä, kumppanuuksien aikaansaamista ja yhteistyön lisäämistä työelämän ja muiden koulutuksen järjestäjien kanssa. Opetus- ja kulttuuriministeriö valmistelee vuonna 2017 ammatillista koulutusta koskevat hallituksen esitykset ja muutokset tulisivat voimaan vuonna Muutokset tulevat vaikuttamaan oleellisesti ammatillisen koulutuksen rahoituksen määräytymiseen ja järjestämiseen samanaikaisesti kun rahoituksen määrää leikataan vuodesta 2017 alkaen noin 12,5 %:lla.

25 Tampere Pöytäkirja 1/ (38) Lukiokoulutuksen aloituspaikkamäärää nostettiin 45:llä syksystä 2016 alkaen. Tarkoituksena on turvata perusopetuksen päättäneiden sijoittumista jatko-opintoihin. Vuosisuunnitelmaan sisältyy lukiokoulutuksen tilauksen kasvattaminen opiskelijamäärän lisäyksestä tulevan valtionosuuden verran. Nuorten määrän kasvu yhdessä lukiokoulutuksen suosion kanssa luo paineita lukiokoulutuksen aloituspaikkojen maltilliselle lisäämiselle myös lähivuosina, jotta sisäänottokynnys ei nouse liian suureksi. Työllisyydenhoidon palveluihin varatut määrärahat säilyvät vuoden 2016 tasolla. Vuoden 2017 vuosisuunnitelmaesitys sisältää edelleen vuonna 2014 aloitetun lisäpanostuksen (ns. työllisyyspaketti) pitkäaikaistyöttömien aktivointitoimenpiteisiin. Kaupungin toimintamallin muutoksen myötä kotihoidon ja asumispalveluiden palkkatukityöllistäminen yhdistetään osaksi Typan toimintaa. Tampereen kaupunkiseutu on valittu mukaan työvoima- ja yrityspalvelujen alueelliseen kokeiluun, joka toteutetaan vuosina Kaupunkiseudun kokeilun konkreettiset sisällöt valmistellaan alueen toimijoiden yh-teistyönä syksyllä Tavoitteena on nykyistä huomattavasti tehokkaampi ja sujuvampi työllisyydenhoidon kokonaisuus. Kokeiluihin liittyvien säännösmuutosten valmistelutyö on käynnissä valtakunnan tasolla ja sen lopputulos vaikuttaa osaltaan kokeilun sisältöön ja toteuttamismahdollisuuk-siin. Kokeiluun ei tule valtion erillisrahoitusta, mutta kunnat ovat esittäneet työmarkkinatuen rahoitusvastuun poistamista ja siihen varatun määrärahan käyttämistä työllisyydenhoidon toimiin. Kokeilun talousarviovaikutukset selviävät jatkovalmistelussa ja niitä ei ole voitu ottaa huomioon talousarvioesityksessä. Osaamis- ja elinkeinolautakunnan elinkeino- ja matkailupalveluiden painopisteinä ovat investointien, osaajien ja matkailijoiden houkuttelu, investointien hankinnan kehittäminen, seudun tunnettuuden kasvattaminen sekä kärkitoimialojen ja nousevien alojen uudistumisen tukeminen ja toimintaympäristöjen kehittäminen. Talousarviovuoden aikana Tredea uudistaa toimintamalliaan. Matkailumarkkinoinnin yhteistyön ja toiminnan tehostamiseksi Tredea Oy:n matkailutoiminnot, Tampereen kaupungin tapahtumatoimisto sekä Tampere Convention Bureau yhdistyvät vuoden 2017 alussa uudeksi Visit Tampere Oy:ksi. Lautakunnan vuoden 2017 palvelu- ja vuosisuunnitelma tulee vielä muuttumaan, sillä talousarvioesitys ei sisällä kaikkia palvelualueiden organisointiin liittyviä muutoksia. Organisointiin liittyvät muutokset eivät heikennä ko-ko kaupungin tulosta, mutta voivat vaikuttaa lautakuntien väliseen menojen ja tulojen jakaantumiseen.

26 Tampere Pöytäkirja 1/ (38) Kaupungin johtoryhmän talousarvioseminaari pidetään Pormestarin julkistettava talousarvioesitys voi sisältää muutoksia lautakunnan talousarvioesitykseen verrattuna. Talousarviovalmistelua on esitelty kuntalaisille yhteistilaisuudessa Talousarviovalmistelu ja siihen liittyvät kysymykset ovat olleet kommentoitavana Valmistelufoorumi Valmassa Yhteenveto kommenteista on toimitettu päätöksentekijöille ja liitetään pykälän liitteeksi. Tiedoksi kh, Pauliina Laisi, Matias Ansaharju, Teppo T Rantanen, taloussuunnittelu Liitteet 1 Oselan lausuntota-valtuustoaloitteeseen 2 Kuntalaisosallistuminen_talousarvio_ Elinvoima- ja osaamislautakunnan talousarvioesitys vuodelle 2017

27 Tampere Pöytäkirja 1/ (38) 8 Ammatillisen koulutuksen vuoden 2016 palvelusopimuksen muuttaminen (Yhteistoiminta-alueen asia) TRE:5040/ /2016 Valmistelija / lisätiedot: Pekka Kivekäs Pekka.Kivekas@tampere.fi Valmistelijan yhteystiedot Suunnittelupäällikkö Päivi Rajala, puh , etunimi.sukunimi@tampere.fi Lisätietoja päätöksestä Päätösvalmistelusihteeri Jonna Koivumäki, puh , etunimi.sukunimi@tampere.fi Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Esittelijä: Pekka Kivekäs Päätösehdotus oli Ammatillisen koulutuksen vuoden 2016 palvelusopimusta sekä osaamisen ja elinkeinojen kehittämisen vuosisuunnitelmaa muutetaan siten, että pakolaisten laskennallisia korvauksia lisätään toisen asteen koulutukseen euroa. Kokouskäsittely Yhteistoiminta-alueen asioiden tultua käsitellyksi Riitta Jakara ja Päivi Söderström poistuivat kokouksesta klo Perustelut Ammatillisen koulutuksen vuotta 2016 koskeva palvelusopimus hyväksyttiin osaamis- ja elinkeinolautakunnassa ( 11). Palvelusopimukseen on tarpeen tehdä seuraava muutos, joka on käsitelty yhdessä tuotannon kanssa. Tampereen kaupunginvaltuusto on kokouksessaan päättänyt muutoksen tekemisestä vuoden 2016 talousarvioon osaamisen ja elinkeinojen kehittämisen osalta. Pakolaisten laskennallisia korvauksia lisätään osaamisen ja elinkeinojen kehittämisen ydinprosessille toisen asteen koulutukseen euroa. Tämä muutos otetaan huomioon myös palvelussopimuksessa. Tiedoksi tajo, Suonio Jorma, Helena Koskinen, Laisi Pauliina, Haapahuhta Piritta, Nääppä Annina Liitteet 1 Ammatillinen koulutus palvelusopimus 2016 muutos

28 Tampere Pöytäkirja 1/ (38) 9 Lukiokoulutuksen vuoden 2016 palvelusopimuksen muuttaminen TRE:5386/ /2016 Valmistelija / lisätiedot: Pekka Kivekäs Pekka.Kivekas@tampere.fi Valmistelijan yhteystiedot Suunnittelupäällikkö Päivi Rajala, puh , etunimi.sukunimi@tampere.fi Lisätietoja päätöksestä Päätösvalmistelusihteeri Jonna Koivumäki, puh , etunimi.sukunimi@tampere.fi Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Esittelijä: Pekka Kivekäs Päätösehdotus oli Lukiokoulutuksen vuoden 2016 palvelusopimusta sekä osaamisen ja elinkeinojen kehittämisen vuosisuunnitelmaa muutetaan siten, että tuoteryhmään aikuisten maahanmuuttajien perusopetus osoitetaan euroa lukiokoulutukseen valmistavan koulutuksen rahoituksesta. Perustelut Lukiokoulutuksen vuotta 2016 koskeva palvelusopimus hyväksyttiin osaamis- ja elinkeinolautakunnassa ( 12). Palvelusopimukseen on tarpeen tehdä seuraava muutos, joka on käsitelty yhdessä tuotannon kanssa. Lukiokoulutuksen palvelusopimukseen sisältyy lukiokoulutukseen valmistava koulutus, johon on osoitettu euroa. Syksyllä 2016 ei kuitenkaan ole ollut riittävästi opiskelijaksi ottamisen edellytykset täyttäviä hakijoita niin, että olisi kyetty muodostamaan aloittavaa ryhmää. Sen sijaan on tarvetta aikuisten maahanmuuttajien perusopetuksen lisäämiseen. Tarvittava rahoitus, euroa, perusopetuksen lisäämiseen voidaan siirtää käynnistymättä jääneen lukiokoulutuksen valmistavan koulutuksen ryhmää varten osoitetusta rahoituksesta. Tiedoksi tajo, Jorma Suonio, Eija Tiisala-Heiskala, Pauliina Laisi, Piritta Haapahuhti, Anniina Nääppä Liitteet 1 Lukiokoulutuksen palvelusopimus 2016 muutos

29 Tampere Pöytäkirja 1/ (38) 10 Tampereen työllistämistuen muutosten hyväksyminen alkaen TRE:7410/ /2015 Valmistelija / lisätiedot: Pekka Kivekäs Pekka.Kivekas@tampere.fi Valmistelijan yhteystiedot vs. suunnittelupäällikkö Tuula Mikkonen, puh ja palvelupäällikkö Riina Hiipakka-Lahti, puh , etunimi.sukunimi@tampere.fi Lisätietoja päätöksestä päätösvalmistelusihteeri Jonna Koivumäki, puh , etunimi.sukunimi@tampere.fi Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Esittelijä: Pekka Kivekäs Päätösehdotus oli Tampereen kaupungin rekrytointilisän myöntämisperiaatteet hyväksytään ja otetaan käyttöön Ne korvaavat aiemmat Tampereen työllistämistuen myöntämisperiaatteet. Kokouskäsittely Päivi Rajala poistui kokouksesta klo asian käsittelyn aikana. Perustelut Tampereen työllistämistuki on Tampereen kaupungin myöntämää tukea kaupunkiseudulla toimiville yrityksille, rekisteröityneille yhdistyksille sekä säätiöille, jotka palkkaavat tamperelaisen henkilön, jonka työllistyminen on pitkittynyt. Tuen tavoitteena on edistää tamperelaisten työttömien työnhakijoiden työllistymistä madaltamalla tuen avulla työnantajan rekrytointikynnystä. Tampereen työllistämistukea myönnetään harkinnanvaraisesti. Tuki on osa Tampereen kaupungin työllisyydenhoitoa ja sitä koordinoi kaupungin Työllisyydenhoidon palveluyksikkö (TYPA). Osaamis- ja elinkeinolautakunta hyväksyy Tampereen työllistämistuen myöntämisperiaatteet. Tampereen työllistämistuen nimeen, perusteisiin, määriin ja kohdennuksiin esitetään muutoksia loppuvuodelle Tuen käyttö on vähentynyt merkittävästi vuoden 2016 aikana on Tampereen työllistämistuen euron määrärahasta käytetty vasta euroa. Tähän arvioidaan vaikuttaneen vuoden 2016 alusta voimaan tulleet Tampereen työllistämistukeen tehdyt muutokset sekä TE-toimiston palkkatukimäärärahojen vähentyminen ja kohdennukset.