Tarpeesta toimeen työperusteisen maahanmuuton opastus- ja palvelujärjestelmän kehittämisessä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tarpeesta toimeen työperusteisen maahanmuuton opastus- ja palvelujärjestelmän kehittämisessä"

Transkriptio

1 1/150 Tarpeesta toimeen työperusteisen maahanmuuton opastus- ja palvelujärjestelmän kehittämisessä Työperusteista maahanmuuttoa tukevien hankkeiden toimintojen kartoitus Loppuraportti Tekijät: Laura Jauhola ja Sari Pitkänen

2 2/150 SISÄLTÖ 1 Kartoitustyön tausta Kartoituksen toteuttaminen Hyvän käytännön määritteleminen kartoituksessa Nykyinen palvelujärjestelmä Rekrytointi ja työnvälityksen kehittäminen Osaamisen sopeuttaminen osaamisen kartoitus ja koulutus Asettautumisen palvelukokonaisuus Hankekohtaiset kuvaukset Työperusteista maahanmuuttoa edistäviä ala- ja työpaikkakohtaisia toimintamalleja GATEWAY Coping with Finns COFI Lääkäreiden työperäisen maahanmuuton edistäminen (Doktor) Attraktiivinen Suomi - terveydenhuollon osaajien liikkuvuuden edistäminen Tie hoitajaksi Silta Suomeen Baltian ketju Työperusteista maahanmuuttoa edistäviä aluekohtaisia toimintamalleja Itä-Suomi aktiivisen maahanmuuttopolitiikan pilottialueeksi (M14) Työperäisen maahanmuuton edistäminen Työperäisen maahanmuuton toimintamalli Eurooppalaisen yhteistyön lisääminen työvoima-, koulutus- ja elinkeinopolitiikkaan edistämällä työperusteista maahanmuuttoa (EMMA) From Gdansk to Turku: Rekrytointi- ja koulutusyhteistyön luominen Gdanskin ja Turun välille Osaajia teollisuudelle - Työvoimaa ulkomailta TE-nelonen EURESia täydentävät työperusteisen maahanmuuton tukipalvelut ja alueelliset ohjausjärjestelmät Työhön Satakuntaan Spurtti Bothnia Work Työperusteisen maahanmuuton tukipalveluita ja ohjausjärjestelmää kehittäviä aluekohtaisia toimintamalleja Immigratum työperusteisen maahanmuuton kehittäminen Tervetuloa kotiin, Suupohjaan Strategier för en Hållbar Arbetskraftsinvandring i Sydösterbotten - SHAISYD Työvoiman maahanmuutto - TE-toimiston palvelujen kehittäminen Opinpolut maasta maahan TyöMaa Pro Labour Ulkomailta osaajaksi Keski-Suomeen Sujuvasti suomalaiseen työelämään NEO-SEUTU Treenataan COSMOS Network asiantuntijoiden työkäytäntöjen ja työperäisen maahanmuuton kehittäminen Tukirakenne INSITE Työperusteisen maahanmuuton tukihanke... 59

3 3/150 3 Hyvien (lupaavien ja kiinnostavien) käytäntöjen kuvaukset Rekrytointi ja työnvälityksen kehittäminen Eettisen rekrytoinnin ja kompensaation malli EURES-palvelua hyödyntävä rekrytointi ja sen tukitoimet Rekrytoinnin, koulutuksen ja asettautumisen sisältävä palvelukokonaisuus Eettisesti kestävä ja työvoiman pysyvyyttä varmistava rekrytointimalli Lähtömaan verkostoyhteistyö rekrytoinnin ja koulutuksen toteuttamiseksi Koulutus ja perehdytys, osaamisen sopeuttaminen Alueelliseen kokonaismalliin liittyvä kansainvälisyysvalmennuksen malli Lähtömaassa alkava ja Suomessa jatkuva suomen kielen, kulttuurin ja työelämävalmiuksien koulutusmalli Työelämäyhteydet huomioiva kieli- ja kulttuurikoulutuksen malli Työvoiman pysyvyyttä tukeva koulutus Työpaikkasuomi-kielikoulutus Työpaikkasuomi-kielikoulutus osana palvelutarjotinta Maahanmuuttajien työllistymistä tukeva koulutus osana palvelutarjotinta Maahanmuuttajan polku ammattiin -koulutus Maahanmuuttajien tukiopetusmalli Sosiaali- ja terveysalan ammattitaidon soveltuvuuden kartoitusmenetelmä Terveydenhoitoalan koulutukseen poluttava klinikkaopettajamalli Työelämäsertifikaatti Virtuaalinen oppimis- ja kehitysympäristö suomen kielen alkeiden ja työelämätietouden itseopiskeluun Asettautuminen ja neuvonta Lähtömaassa alkava asettautumispalvelumalli Maahanmuuttokoordinaattorin työnkuva ja koulutus Maahanmuuttoyhdyshenkilön työnkuva tukemaan maahanmuuttoasioiden koordinointia haja-asutusseudulla Matalan kynnyksen neuvontapiste, alueellinen kansainvälisyyskeskus Kansainvälisten rekrytointien osaamista ja ulkomaalaistaustaisten työntekijöiden rekrytointia tukeva asiantuntijaverkosto Asiantuntijoiden sosiaalista verkostoitumista edistävä toiminta Alueellinen verkkoportaali kotouttamisen tueksi Alueellisen maahanmuuttostrategian laatiminen Valtakunnallinen Venäjänkielinen Contact Center -neuvontapalvelu Kokoava teos työperusteista maahanmuuttoa edistävistä toiminnoista ja hyvistä käytännöistä Yhteenvetoa hankkeiden toiminnoista Rekrytointi- ja työnvälityksen toimintamallit ja kanavat Rekrytointi ja työnvälityksen kehittäminen Alueelliset työperusteisen rekrytoinnin toimintamallit Alue- ja työpaikkakohtainen ohjaus, neuvonta ja osaamisen jalkauttaminen Rekrytointikanavat Osaamisen tunnistaminen ja sopeuttaminen Osaamisen tunnistamisen, testaamisen sopeuttamisen alakohtaisia malleja Koulutus ja perehdytys Lähtömaassa alkava koulutus Kieli- ja jatkokoulutus, ohjaus Työyhteisökoulutus ja työelämään asettautumisen tuki Asettautumis- ja neuvontapalvelut

4 4/ Neuvonta ja tiedottaminen Ohjaus- ja opastuspisteet ja -verkostot Asettautumisen palvelumallit Johtopäätökset ja suositukset hankkeiden hyvien käytäntöjen niveltämiseksi työperusteisen maahanmuuton palvelujärjestelmään Rekrytointi - ja työnvälityksen kehittäminen Ohjaus- ja opastusjärjestelmä Suositukset valtakunnalliseksi palvelujärjestelmäksi LIITE 1: Hankekohtaiset taulukot GATEWAY COFI Doktor Attraktiivinen Suomi Tie hoitajaksi Silta Suomeen Baltian ketju M Työperäisen maahanmuuton edistäminen Työperäisen maahanmuuton toimintamalli Emma From Gdansk to Turku Osaajia teollisuudelle Työvoimaa ulkomailta TE-nelonen Työhön Satakuntaan Spurtti Bothnia Work Immigratum -työperusteisen maahanmuuton kehittäminen Tervetuloa kotiin, Suupohjaan! SHAISYD Työvoiman maahanmuutto TE-toimiston palvelujen kehittäminen Opinpolut maasta maahan TyöMaa Pro Labour Ulkomailta osaajaksi Keski-Suomeen Sujuvasti suomalaiseen työelämään Neoseutu Treenataan -hanke COSMOS INSITE

5 5/150 1 Kartoitustyön tausta 1.1 Kartoituksen toteuttaminen Työvoiman maahanmuuton ESR-kehittämisohjelmassa on vuonna 2010 ollut 31 hanketta, jotka ovat toimineet eri puolilla Suomea ja saaneet rahoituksensa Manner-Suomen ESR-ohjelman toimintalinja 4:ltä. Verkostoa koordinoi sisäasiainministeriön toteuttama MATTO-tukirakenne, jonka työsuunnitelmaan kuuluvat mm. ulkomaisille työntekijöille suunnatun opastusjärjestelmän yhdenmukaistaminen ja täydentäminen sekä ulkomailta työvoimaa rekrytoiville yrityksille suunnatun ohjeistuksen luominen. Tämän raportin tavoitteena on tukea sitä, että työvoiman maahanmuuton hankkeissa kehitetyistä ja pilotoiduista sekä vielä kehittämisvaiheessa olevista toimintamalleista saadut kokemukset pystyttäisiin hyödyntämään paremmin. Kartoituksen pääpaino on käytännöllisen ja mahdollisimman laajasti hyödynnettävissä olevan tiedon tuottamisessa. Hankkeiden toimintojen kartoitus on toteutettu toimeksiannon mukaisesti ensin Uudellamaalla, jonka alueella toimivien kahdeksan hankkeen tuotoksista toimitettiin väliraportti elokuussa Syksyllä kartoitustyö jatkui koskemaan kaikkia työperusteisen maahanmuuton hankkeita, jolloin myös olemassa olevan opastus-, ohjaus- ja palvelujärjestelmän kuvausta on täydennetty ja on voitu muodostaa ehdotukset suosituksiksi ja hyvien käytäntöjen niveltämiseksi osaksi pysyviä ratkaisuja. Kartoituksen toteutti touko-joulukuun 2010 aikana Sosiaalikehitys Oy:n hallinnoima konsortio: Sari Pitkänen Sosiaalikehitys Oy:stä, Laura Jauhola (Tmi) ja Jukka Vehviläinen DiaLoogtutkimuspalveluista. Laura Jauhola ja Sari Pitkänen vastasivat aineiston keruusta ja hankekuvausten kirjoittamisesta. Kaikki luvut ja kartoituksen kokonaisuus on kuitenkin käyty läpi koko tiimin voimin. Kartoitustyö piti sisällään seuraavat työvaiheet: 1) hankkeiden toimintojen kuvaaminen ja jäsentäminen suhteessa muihin kehittämisohjelman projektien toimintoihin, 2) hankkeiden ja niiden toimintojen luokittelu olemassa olevan opastus- ja ohjausjärjestelmän palveluihin, 3) hankkeissa kehitettyjen hyvien käytäntöjen kerääminen ja kuvaaminen ja 4) ehdotukset suosituksiksi kehitettyjen toimintojen niveltämisestä osaksi pysyvää työperusteisen maahanmuuton palvelujärjestelmää. Kartoitustyöstä on MATTO-tukirakenteen lisäksi keskusteltu keväällä 2010 MATTO-tukirakenteen kehittävää arviointia tekevän Kuntoutussäätiön ja työvoiman maahanmuuton vetovoimastrategian esiselvityksen toteuttavan Ramboll Management Consultingin kanssa tavoitteiden yhdenmukaistamiseksi ja päällekkäisen työn välttämiseksi. Palvelujärjestelmään viitattaessa tarkoitetaan koko työvoiman maahanmuuttoa kehittävien hankkeiden toimintojen kokonaisuutta. Näitä ovat rekrytoinnin ja työnvälityksen kehittäminen, Suomeen tulleen tai rekrytoidun ulkomaisen työvoiman koulutus ja perehdyttäminen ja ulkomaisen työvoiman asettautumis- ja neuvontapalveluiden kehittäminen 1. Palvelujärjestelmä koostuu erilaisista osioista, jotka menevät myös limittäin toistensa kanssa (ks. luku 1.3). Kartoitustyö on toteutettu hankehenkilöstön haastattelujen ja kirjallisen aineiston pohjalta. Haastateltavia oli yhteensä 49. Lisäksi kartoituksessa on voitu hyödyntää muuta tietoa, jota on kerätty maantieteellisesti toimeksiannon ulkopuolelle jäävissä Itä-Suomen hankkeissa. 1 Raunio Mika, Pihlajamaa Elina ja Carroll Hanna, Työmarkkinoiden kansainvälistymispalvelut: Ulkomaalaisen osaamisen kanava Suomen elinkeinoelämään. Helsingin kaupungin tietokeskus.

6 6/150 Sosiaalikehitys Oy toteutti elo-lokakuussa 2010 Itä-Suomi aktiivisen maahanmuuttopolitiikan pilottialueeksi (M14) -hankkeen ulkoisen arvioinnin 2, jonka yhteydessä tuotettiin aineistoa hankekuvausten tekemiseksi kuten myös M14-hankkeen yhteistyöhankkeessa Lääkäreiden työperäisen maahanmuuton (Doktor) edistäminen. Väliraportti koski Uudenmaan hankkeita, joita ovat GATEWAY (Länsi-Uudenmaan ammattikoulutuskuntayhtymä Luksia), Coping with Finns COFI (Amiedu), Baltian ketju (Keski- Uudenmaan Kehittämiskeskus Oy Forum), Silta Suomeen (GLi Logistics Oy), NEO-SEUTU (Helsingin kaupunki), Attraktiivinen Suomi (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos), Sujuvasti suomalaiseen työelämään (Seure Henkilöstöpalvelut Oy) sekä Uudenmaan ELY-keskuksen hallinnoima INSITE Työperusteisen maahanmuuton tukihanke. Tämän kartoitustyön tavoitteet olivat Uudenmaan hankkeiden osalta osaksi yhteneväiset INSITE-hankkeen kanssa, jossa on myös kartoitettu ulkomaisen työvoiman rekrytoinnin kenttää Uudenmaan alueen projektien muodostamasta näkökulmasta ja koottu hankkeiden hyviä käytäntöjä. Mutta kartoitustyön tavoite on luonnollisesti laajaa kehittämishanketta rajatumpi (ks. INSITEn hankekohtainen kuvaus). Uudenmaan hankkeiden kuvauksia ei ole päivitetty elokuun väliraportin jälkeen. INSITE-tukihanke toimitti joulukuussa 2010 julkaistun Avoin Suomi kuka vastaa? Työperusteisesta maahanmuutosta 3 -kokoomateoksen, jossa käsitellään myös Uudenmaan hankkeissa kehitettyjä työperusteisen maahanmuuton tukipalveluita artikkelimuodossa. Kuvaukset syventävät ja tarkentavat eri toimintoja myös aihekokonaisuuksiin liitettyjen ulkopuolisten asiantuntijanäkökulmien kautta. Muut 22 hanketta edustavat koko Suomea: Työperäisen maahanmuuton toimintamalli (Lapin ELYkeskus), Työperäisen maahanmuuton edistäminen (Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus), Bothnia Work (Vaasan työ- ja elinkeinotoimisto), Työhön Satakuntaan (Satakunnan ELY-keskus), Opinpolut maasta maahan (Sataedu), Strategier för en Hållbar Arbetskraftsinvandring i Sydösterbotten SHAISYD (Närpes stad/söff), Tervetuloa kotiin, Suupohjaan! (Suupohjan Elinkeinotoimen kuntayhtymä), Ulkomailta osaajaksi Keski-Suomeen (Jyväskylän koulutuskuntayhtymä), Osaajia teollisuudelle Työvoimaa ulkomailta (Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy), TE-nelonen (Keski-Suomen ELY-keskus/TE-toimisto), Treenataan (Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä/keski-pohjanmaan aikuisopisto), Immigratum työperusteisen maahanmuuton kehittäminen (Sastamalan koulutuskuntayhtymä), TyöMaa (Tampereen kaupunki), Työvoiman maahanmuutto TE-toimistojen palvelujen kehittäminen (Pirkanmaan ELY-keskus), Pro Labour (Sastamalan Seudun Yrityspalvelu Oy), Tie hoitajaksi (Koulutuskeskus Salpaus), EMMA-Pilottihanke (Kotkan kaupunki), Itä-Suomi aktiivisen maahanmuuttopolitiikan pilottialueeksi Makrohanke 14 (M14) (Etelä-Savon ELY-keskus), Lääkäreiden työperäisen maahanmuuton edistäminen (Itä-Suomen yliopisto), SPURTTI Työperusteisen maahanmuuton edistäminen (Varsinais-Suomen ELY-keskus), COSMOS Network: asiantuntijoiden työkäytäntöjen ja työperäisen maahanmuuton kehittäminen (Turun ammattikorkeakoulu), From Gdansk to Turku: Rekrytointi- ja koulutusverkoston luominen Gdanskin ja Turun välille (Turun Aikuiskoulutussäätiö/Turun Aikuiskoulutuskeskus). Hankkeiden tuotokset on koottu kolmella eri tasolla. Hankekohtaiset kuvaukset on jaettu kolmeen osaan, jotka ovat a) toimijat ja tavoitteet, b) toteutus, toiminnot ja tulokset ja c) juurrutus. Hankkeiden alustavista hyvistä käytännöistä on tehty tarkemmat kuvaukset. Lisäksi hankkeiden toiminnot esitetään tiivistetysti taulukkomuodossa. Taulukoihin on kirjattu erilaisia toimintamalleja opastus- ja ohjausjärjestelmän kokonaisuudesta. Yhteenvetoon on koottu hankkeiden tuotokset ja 2 Ensiaskelia kohti ylimaakunnallista Itä-Suomen maahanmuuttopolitiikkaa, Vehviläinen, Pitkänen, Jauhola (2010). 3 Toim. Huttunen, Hannu-Pekka ja Äärilä, Suvi. (pdf-versio).

7 7/150 ratkaisut sekä havaintoja nykyisen palvelujärjestelmän puutteista, ja siinä on nostettu esiin puutteita jatkokehittelyä varten. 1.2 Hyvän käytännön määritteleminen kartoituksessa ESR-hankkeet mahdollistavat uusien toimintamallien varsin pitkäjänteisen kehittämisen ja testaamisen. Hankkeelle varatut resurssit eivät kuitenkaan takaa suunniteltujen toimenpiteiden toteutumista tai pilotoimista niin pitkälle, että niitä voisi varauksettomasti kuvata hyviksi käytännöiksi. ESR-ohjelmakauden aikana alkanut ja jatkunut taloudellinen taantuma on vaikuttanut erityisesti työperusteista maahanmuuttoa kehittävien hankkeiden toimintaympäristöön, eikä kaikkia toimintoja ole päästy toteuttamaan ja testaamaan suunnitellusti. Hyviksi käytännöiksi haluttiin silti kuvata konkreettisia, uusia, kiinnostavia ja siirrettäviä toimintamalleja ja tuotoksia. Kuvausten luokittelu on tehty työperusteisen opastus- ja ohjausjärjestelmän palveluprosessien mukaan. Näitä ovat rekrytointi ja työnvälityksen kehittäminen, koulutus ja perehdytys sekä asettuminen ja neuvonta. Kuvauksissa on pyritty huomioimaan kunkin hyvän käytännön tyyppi (esimerkiksi toimintamalli, verkosto, opas tai muu julkaisu ja verkkomateriaali), tausta, vaadittavat resurssit ja levitys. Hyvien käytäntöjen kuvauksissa on sovellettu alunperin Stakesissa kehiteltyä Sosiaaliportin hyvän käytännön kuvauksen mallia. Kiinnostavimmat ja tärkeimmät ongelmat ovat usein juuri niitä, joiden käytännön hyvyys ei ilmene välittömästi ja käytännön toimivuuden todentamisessa voi kestää kulua vuosia. Tässä selvityksessä on hyvien käytäntöjen määrittämisessä käytetty taustalla Hyvä vertaisoppiminen kuntatyön arjessa 4 -raportin hyödyntämää hyvän käytännön asteiden jaottelua kiinnostavaan, lupaavaan, hyvään ja kestävään hyvään käytäntöön. Kiinnostava käytäntö on tärkeä toiminnan alue, jossa on lyhyen aikaa tehty mielenkiintoisia ja monipuolisia kokeiluja ja kehittelyjä, mutta todisteet käytäntöjen toimivuudesta ja tuloksellisuudesta eli hyvyydestä vielä puuttuvat. Lupaava käytäntö on tärkeä toiminnan alue, jossa on jo jonkin aikaa tehty mielenkiintoisia ja monipuolisia kokeiluja ja kehittelyjä ja jonka toimivuudesta ja tuloksellisuudesta käytännössä on itsearvioinnilla ja ulkopuolisella arvioinnilla saatu joitakin todisteita. Hyvä käytäntö nähdään tärkeänä toiminnan alueena, jossa käytäntöä on jo pidempään sovellettu ja jonka käytännöllisestä toimivuudesta ja tuloksellisuudesta on käytettävissä itsearvioinnilla ja ulkopuolisella arvioinnilla saatuja todisteita. Kestävä hyvä käytäntö on toiminnan alue, jossa käytäntöä on jo sovellettu yli muuttuvien suhdanteiden eri konteksteissa ja käytettävissä on monipuolisia itsearvioinnin ja ulkopuolisen arvioinnin avulla saatuja todisteita käytännön toimivuudesta ja tuloksellisuudesta (ks. Amkil ym. s. 26). Hankkeiden hyvien (kiinnostavien tai lupaavien) käytäntöjen tunnistamisen jälkeen on seuraava iso kysymys käytäntöjen levittäminen ja juurruttaminen, kun tarkoitus on kehittää hankkeiden kehityslaboratorion tuotosten pohjalta työperusteisen maahanmuuton palvelujärjestelmää. Käytäntö on viime kädessä aina jonkinlainen paikallinen käytäntö, jota soveltaa jokin paikallinen käytäntöyhteisö, erityinen sosiaalinen innovaatio tietyssä kontekstissa (ks. s. 22). Suuri osa käytännöstä on hiljaista tietoa, jota ei ole mahdollista sisällyttää yhteen hankekuvaukseen. Käytäntöjen kartoittaminen ja nimeäminen on kuitenkin jo ensimmäinen askel. Tämän selvityksen hyviksi käytännöiksi kuvatut tuotokset ovat varsin konkreettisia menetelmiä, yhteistyömalleja ja työkaluja. Kaikkia hankkeissa kehitettyjä konkreettisia tuotoksia kuten kehitettäviä oppaita, kerättyä tietovarastoa ja saatuja kokemuksia ei ole kuvattu erilliseen 4 Robert Arnkil, Timo Spangar ja Esa Jokinen, Kuntaliiton verkkojulkaisu. ACTA nro 196.

8 8/150 liitteeseen. Sen sijaan niihin on valikoitu haastatteluissa esiin nostetut kokonaisuudet, joiden on nähty edustavan itsenäistä, tässä kontekstissa uutta kokonaisuutta, joka voisi olla siirrettävissä. Aivan kaikkien hankkeiden käytännöistä ei ole tehty omaa kuvausta esimerkiksi siksi, että toiminta on vielä aluillaan, ja joistain hankkeista on useampi kuvaus. EURES-toimintamallin kuvauksessa taas on koottu useamman hankkeen kokemuksia yhteen kuvaukseen. Kokonaisuudessa on pyritty siihen, että kaikista työperusteisen maahanmuuton toiminta-alueista on kuvaus. Samaa aihepiiriä on voitu soveltaa toisessakin hankkeessa aivan yhtä menestyksekkäästi, mutta päällekkäisyyden välttämiseksi tällaisia samanlaisia sovelluksia ei ole esitetty. Kuvaukset eivät ole tasalaatuisia, sillä joissakin hankkeissa on tuotoksia ehditty kehittää ja testata pidemmälle kuin toisissa. Kuvauksissa on nostettu esiin tuotoksia, jotka on haastatteluhetkellä esitelty konkreettisimmaksi, pisimmälle viedyksi toiminnaksi ja joita siten voisi kuvitella siirrettävän eteenpäin. Vähintäänkin ne ovat esimerkkejä siitä, mitä on ajateltu toteutettavan, jottei koko kehittämistyötä tarvitse suunnitella alusta. Vaikka kaikkia kehitettäviä siirrettäviä malleja ei ole siirretty hyvän käytännön kuvaukseen, itse hankekuvauksiin on pyritty kuvaamaan hankkeiden laajemmat toiminnot, jotka on irrotettavissa palvelujärjestelmän kehittämisen tietovarastoksi. Osa tuotoksista ei välttämättä ole sellaisia, joita on mahdollista levittää sellaisenaan, vaan useamman hankkeen kautta kerätyt kokemukset olisi hedelmällisempää siirtää eteenpäin esimerkiksi MATTOhankkeiden yhteistuotoksena. 1.3 Nykyinen palvelujärjestelmä Tässä luvussa on kuvattu olemassa olevia julkisen ja yksityisen sektorin tarjoamia palveluja, jotka kytkeytyvät työperusteisen maahanmuuton prosesseihin. Palvelujen systemaattinen mallintaminen ei ole mahdollista kartoituksen nopean aikataulun ja aiheen laajuuden vuoksi; se vaatisi laajemman tutkimushankkeen. Tietoa olemassa olevista palveluista on koottu hankehaastattelujen kautta ja eri kirjallisista lähteistä, tärkeimpänä laaja, Helsingin kaupungin tietokeskuksen julkaisema Työmarkkinoiden kansainvälistymispalvelut: Ulkomaalaisen osaamisen kanava Suomen elinkeinoelämään -tutkimus 5. Tutkimuksessa työperusteisen maahanmuuton eri palveluprosessit on jaettu kolmeen osaan: 1. rekrytointiin eli osaajien löytämiseen työvoiman etsintään ja arviointiin (haastattelu, testaus) 2. koulutukseen eli osaamisen sopeuttamiseen sekä työntekijöiden että työantajien kouluttamiseen (suomen kieli, ammatillinen koulutus, perehdytys, monikulttuurisuus jne.) 3. asettautumiseen eli yksilöiden sopeuttamiseen autetaan orientoitumaan elämään uudessa maassa sekä kiinnittymään sosiaaliseen ja ammatilliseen yhteisöön. Kunkin palveluprosessin osat on jaettavissa eri palvelukokonaisuuksiin, jotka on kuvattu varsin kattavasti Työmarkkinoiden kansainvälistymispalvelut -tutkimuksessa. Työntekijöiden rekrytointi, kouluttaminen ja perehdyttäminen sekä työyhteisön koulutus ovat pitkälti työnantajille suunnattuja palveluja. Asettautuminen ja sitouttaminen kohdistuvat ensisijaisesti työntekijän hyvinvoinnin parantamiseen, vaikkakin myös työnantaja hyötyy tästä. Koulutusta suunnataan maassa oleville ulkomaalaisille, mutta sitä toteutetaan myös lähtömaassa. Työperusteisesti maahan muuttaville asettautumispalvelut nähdään laajempana kokonaisuutena, jonka osana nähdään mm. sitouttaminen, jossa työntekijä integroituu työympäristöönsä ja laajempaan sosiaaliseen (ja paikalliseen) ympäristöön. Neuvonta kertoo mistä eri palveluita on saatavilla, ja välittää tietoa prosessin eri 5 Raunio Mika, Pihlajamaa Elina ja Carroll Hanna, Työmarkkinoiden kansainvälistymispalvelut: Ulkomaalaisen osaamisen kanava Suomen elinkeinoelämään. Helsingin kaupungin tietokeskus.

9 9/150 vaiheista ja viranomaisten vaatimuksista. Neuvonnan kohteena ovat niin maahanmuuttajat kuin työnantajatkin, ja kummankin kohderyhmän tarpeet eriävät luonnollisesti. Sitouttaminen voidaan nähdä omana kokonaisuutenaan mutta myös osana asettautumista. Sitoutumiseen vaikuttavat myös yhteiskunnan tarjoamat peruspalvelut kuten terveydenhoito, lastenhoito ja koulutus eli ympäristön valmius vastaanottaa erilaisuutta. Kutakin palveluprosessia kehitettäessä on kiinnitettävä huomiota prosessin kiinnittymiseen olemassa oleviin rakenteisiin: luodaanko uutta palvelua vai täydennetäänkö vanhaa, luodaanko tukipalveluita, joiden prosessin omistaja löytyy olemassa olevasta järjestelmästä, vai luodaanko esim. uusia toimijaverkostoja jo kehitetyn palvelun tueksi. Uuden haasteen palvelujärjestelmän suunnittelulle tuo kotouttamislain kokonaisuudistus 6. Työperusteisen maahanmuuton palvelujärjestelmää kehitettäessä huomioidaan tavoitteiden limittyminen Rekrytointi ja työnvälityksen kehittäminen Työvoiman maahanmuuton edistämisen keskeisimpiä palveluita on työvoiman välittäminen. Ulkomailta rekrytoitaessa käytetään monia kanavia: työnantajat voivat hyödyntää omien kontaktien ja verkostojen lisäksi yksityisen sektorin henkilöstöpalveluyritysten palveluja. Julkisella sektorilla palveluita tarjoavat EURES (European Employment Services) ja oppilaitoksista erityisesti ammatillista koulutusta antavat aikuiskoulutuskeskukset. Oppilaitoksissa tehty työ on keskittynyt pitkälti työvoiman testaamiseen ja kouluttamiseen ulkomailla. Myös Suomen ulkomaanedustustojen osaamista ja kontakteja on hyödynnetty työnvälitystä suunniteltaessa. EU:n työvoiman liikkuvuutta edistämään luodun EURES-palvelun tarjonnasta suuri osa keskittyy neuvontaan ja ohjaamiseen, ei niinkään ulkomailta tapahtuvan työvoiman hankintaan (EURESarviointi 7 ). EURESin neuvojat toimivat linkkinä rekrytoinnissa eri tavoin: auttamalla rekrytoinnin käynnistämisessä, etsimällä paikallisia yhteistyökumppaneita ja ottamalla hakemuksia vastaan, tekemällä tarvittaessa esivalinnan ja neuvomalla ulkomaisia työntekijöitä suomalaiseen työelämään liittyvissä kysymyksissä. EURESin tarjoamat palvelut vaihtelevat alueittain. Keinovalikoimassa on hyvin konkreettisia toimia. Esimerkiksi Puolan EURES-palvelu tarjoaa työnantajille työtarjousten käännöspalvelua, mainostilaa mediassa sekä paikallisissa ja alueellisissa työvoimatoimistoissa ja muissa relevanteissa palvelukeskuksissa, apua asiakirjojen ja todistusten valinnassa ja muun muassa haastattelun järjestämisessä työnantajalle. EURES tarjoaa työnantajien käyttöön internetportaalin, jossa on eurooppalainen työpaikka- ja työnhakijapankki. Lisäksi EURES tarjoaa työnantajille mahdollisuuden osallistua rekrytointitapahtumiin eri puolella Eurooppaa. 8 Yksityiset henkilöstöpalveluyritykset joko hoitavat koko palveluprosessin itse tai hankkivat osia kumppaneilta, jotka ovat erikoistuneet esimerkiksi osaamisen testaamiseen, koulutukseen tai asettautumispalveluihin. Työmarkkinoiden kansainvälistämispalvelut -tutkimuksessa todetaan, että henkilöstöpalveluyritysten kasvanut rooli verrattuna EURES-palveluihin johtuu todennäköisesti ainakin osittain niiden proaktiivisesta palvelun tarjoamisesta työnantajille, yritysten suuremmasta määrästä verrattuna EURES-neuvojien määrään ja niiden kasvutavoitteesta, joka motivoi laajentamaan toimintaa ulkomaille. EURES-palvelujen melko niukat resurssit ja rajoittuminen EU/ETA-alueelle on nähty niiden heikkoutena. 6 Hallituksen esitys laiksi kotoutumisen edistämisestä on saatavilla sisäasiainministeriön verkkosivuilla: 7 Evaluation of the Finnish EURES Activity Keimo Sillanpää & Tommi Ålander, TK-Eval. 8 Työmarkkinoiden kansainvälistymispalvelut. Raunio Mika, Pihlajamaa Elina ja Carroll Hanna, 2009.

10 10/150 Tietoa ulkomaalaisen työvoiman rekrytoinnista ja maahanmuuttoa seuraavista toimenpiteistä on mahdollista saada julkisen sektorin neuvontapisteistä, EURES-neuvojilta ja TE-toimistojen työnantajapalveluista. Kela ja verohallinto perustivat vuonna 2008 kokeiluluontoisesti palvelupisteen Helsingin keskustaan opastamaan myös työnantajia (InTo). Suomen ulkopuolelle perustettiin työvoiman ja opiskelijoiden liikkuvuudelle alueellinen neuvontapiste Petroskoihin lokakuussa Monet internetsivustot tarjoavat paljon yksityiskohtaista tietoa. Ongelmana on nähty tiedon hajanainen tarjollaolo. Työnantajille tarkoitettu sivusto on yksi harvinaisista erityisesti työnantajille tietoa välittävistä sivustoista, ja sielläkin on suhteellisen vähän tietoa. Ainakin toistaiseksi hankerahoituksella Työlinjan yhteydessä toimiva, yritys-, yhteisö- ja työnantaja-asiakkaille suunnattu ja venäjänkielinen puhelinpalvelu auttavat työnantajia ja työntekijöitä mm. työntekijöiden oleskelulupa- ja viisumiasioissa sekä venäjän kielen osaamiseen liittyvissä kysymyksissä. Erityisesti Venäjälle suunnattujen rekrytointien tukipalveluksi kehitetty neuvontapalvelu kattaa tällä hetkellä työperusteisen maahanmuuton opastus- ja palvelujärjestelmän aloituspaketin. Tällä hetkellä työnantajille suunnattua neuvontaa tarjotaan niin ikään yksityisen (erityisesti henkilöpalveluyritykset) ja julkisen sektorin tasolla. Rekrytointiprosessia tukemaan on luotu mm. erilaisia eettisen rekrytoinnin ohjeistuksia. Vielä ei ole luotu kokonaisvaltaista palveluprosessin kuvausta valtakunnallisen työperusteisen maahanmuuton edistämiseksi, niin että työnantajat osaisivat hankkia osaamista ja tarvittavan tuen parhaaksi katsomilta yhteistyötahoilta. Työnantajien neuvontapalveluissa korostuvat alueelliset ratkaisut. Palveluita ei tulisi kuitenkaan pakata vain paikallisiin jemmoihin. Lisäksi yksityisten palveluiden ei nähdä korvaavan viranomaistahon tarjoamaa neuvontaa, sillä yritykset tarjoavat esimerkiksi asettautumispalveluita suurella rahalla ostettuna johonkin tiettyyn tarpeeseen. Toisaalta on myös itsenäisesti rekrytointiprosessin hoitavia työnantajia, jotka tarvitsevat nimenomaan viranomaistietoa. Rekrytointi- ja työnvälityksen kehittäminen -otsikon alle voidaan sijoittaa vielä työvoima- ja osaamistarpeen ennakointi, minkä merkitys korostuu työperusteisen maahanmuuton käynnistämisessä. Kehitettävien rekrytointimallien ja -kanavien tulisi kyetä reagoimaan muutoksiin joustavasti Osaamisen sopeuttaminen osaamisen kartoitus ja koulutus Osaamiskartoitukset Lähtökohtaisesti työperusteinen maahanmuutto edistää niiden ihmisten liikkuvuutta, joilla on jo hyvä ammatillinen koulutus. Silti maasta toiseen siirtyminen aiheuttaa jonkinlaisen osaamisvajeen. Kielitaidon lisäksi työntekijöiden tarvitseman perehdytyksen ja ammatillisen täydennyskoulutuksen tarve vaihtelee suuresti. Aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen on avainasemassa suunniteltaessa koulutusta erityisesti sosiaali- ja terveysalan ammatteihin ja muihin säädeltyihin ammatteihin, mutta osaaminen ja motivaatio tulee kartoittaa alasta riippumatta. Vain poikkeustapauksissa aloille, joille on arveltu suurta työvoimapulaa, on suunniteltu rekrytoitavan henkilöitä, joilla ei ole lainkaan pohjakoulutusta. Erityisesti ammatillista koulutusta antavat aikuiskoulutuskeskukset ovat erikoistuneet osaamisen testaamiseen, mutta myös yksityisen sektorin toimijat tekevät sitä. Osaamisen kartoitusta hankitaan joko itse paikalla tai ns. lähetettynä. Osaamisen testaus voi olla hyvin käytännön läheistä paikalla

11 11/150 tehtävien työnäytteiden arviointia tai samalla kertaa myös kielitaidon ja motivaation kartoitusta. Rekrytointitavasta riippuu myös käytettävien osaamiskartoitusten soveltuvuus ja kehittämistarve. Jos (työperusteisen) maahanmuuttajan testaus tapahtuu muulla kuin äidinkielellä, kartoitusmenetelmissä tulee huomioida, että maahanmuuttajien testauksessa vieraalla kielellä toteutetut menetelmät vääristävät tulosta. Osaamiskartoituksien käyttö riippuu luonnollisesti rekrytoitavan työvoiman kriteereistä. Jo Suomessa olevien, työperusteisesti tai muuten tulleiden maahanmuuttajien testausmenetelmien kehittämisen kirjo on laaja. Uuden juonen kehittämistyöhön tuo kotouttamislain kokonaisuudistus, joka toteutuessaan mahdollistaisi myös työperusteisesti maahan tulleiden ja heidän puolisoidensa alkukartoituksen. Alkukartoituksen tavoitteena on selvittää maahanmuuttajan yksilölliset tarpeet kotoutumiskoulutukseen ja muuhun koulutukseen. Työttömille ja työnhakijoiksi rekisteröityneille maahanmuuttajille alkukartoituksen tekisi työvoimatoimisto ja toimeentulotuen varassa eläville kunta. Osaamiskartoituksia, näyttötutkintoja ja niiden pohjalta laadittuja työelämälähtöisiä koulutusratkaisuja maahanmuuttajille peräänkuulutetaan Työvoiman maahanmuuton toimenpideohjelmassa ja ammatillisen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistusta suunnitelleessa AKKU-ryhmässä, ja valtakunnallisesti asian tiimoilta on paljon liikettä muissakin kuin MATTOtukirakenteen hankkeissa. Kehittämistyötä on tehty valtakunnan tasolla esimerkiksi Opetushallituksen aikuiskoulutuksen kehittämisen valtionavustuksella sekä erityisesti ALPOhankkeissa 9. Maahanmuuttajan lähtömaakoulutus Lähtömaakoulutukseksi nähdään kielikoulutus ja muu valmistava koulutus kuten työelämätieto ja ammatillinen koulutus. Kielikoulutus ja valmistava koulutus lähtömaassa helpottavat sopeutumista ja nopeuttavat osaltaan työn aloittamista. Kielitaidon kehittämiseen ja osaamisen päivittämiseen on tarjolla niin yksityisen kuin julkisen sektorin koulutusorganisaatioiden palveluita. Työperusteisen maahanmuuton näkökulmasta erityisesti virtuaaliset, myös itseopiskelun mahdollistavat ratkaisut lähtömaakoulutuksen kehittämiseksi ovat keskeisiä. Nykylainsäädännön mukaan työntekijöiden ammatillista koulutusta ei ole mahdollista järjestää ulkomailla julkisin varoin. Koulutus lähtömaassa jää työnantajan ja/tai työntekijän kustannettavaksi. Poikkeuksena ovat ESR-hankkeissa toteutetut koulutukset. Hyödynsaajana työnantaja nähdään luonnollisena koulutuksen kustantajana. Työvoiman kansainvälistymispalvelut -tutkimuksessa nostetaan esiin, että yhteishankintarahoitusta voisi ulottaa kieli- ja valmistavan koulutuksen kursseihin myös ulkomailla tilanteessa, jossa työsopimus on olemassa ja lähtömaassa tarjolla ammattitaitoinen kouluttaja. Rekrytointiprosesseissa mukana oleva kouluttajataho voi arvioida tarvittavan koulutuksen tason ja toteuttamistavan. Osittainen rahoitus riittävän laadukkaaksi arvioidulle koulutukselle paitsi ohjaisi työnantajien kouluttajien valintaa myös tarjoaisi mahdollisuuden vaikuttaa koulutusten laatuun hankinnan kautta. 9 ESR TL2, SM:n hallinnoima Suomeen muuttaneiden alkuvaiheen ohjaus ja osaamisen kehittäminen -hankkeiden tukirakenne.

12 12/150 Maahanmuuttajan (jatko)koulutus Laadukkaan ja eettisen työperusteisen maahanmuuton organisoimisen luonnollisena osana nähdään myös jatkokoulutuksen järjestäminen Suomessa. Työperusteisesti maahan tulevien koulutuksessa voidaan hyödyntää mm. oppisopimuskoulutusta, jossa kustannukset jakautuvat opiskelijan (tutkintomaksut) ja työnantajan kesken. Työnantaja maksaa oppisopimustyösuhteen ajalta palkkaa tai työvoimakapeikoille tarkoitettua yhteishankintarahoitusta. Tällöin koulutuksen ostavan työnantajan osuus vaihtelee toteutustavan mukaan mutta on yleisesti noin puolet kustannuksista. Työntekijän toimeentulo koulutuksen aikana on varmistettava erikseen. Yleisesti nähdään, että kielikoulukseen liittyvää osaamista ja kokemusta on tarjolla, mutta sitä ei usein ole yhdistetty kansainväliseen rekrytointiin. Tarjonta on avoinna eri hakijaryhmille tietyin rajoituksin, mutta suoraan työnantajille tarjotaan paketteja ulkomaalaisen työvoiman kielitaidon parantamiseksi lähinnä ammatillisten oppilaitosten ja aikuiskoulutusorganisaatioiden kanssa tehtävän yhteistyön ja erilaisten hankkeiden puitteissa. Itseopiskeluun tarkoitettua materiaalia on kehitetty erilaisissa hankkeissa, mutta niiden systemaattinen koonti ja soveltuvuuden arviointi työperusteisen maahanmuuton tarpeisiin on puuttunut. Kielikoulutuksen osalta työnantajan vastuu nähdään usein suurempana, sillä työnantaja hankkii osaamista omaan käyttöönsä. Työssäkäyville ja työhön tuleville eivät kuitenkaan välttämättä sovi perinteiset maahanmuuttajille suunnatut koulutukset. Työpaikalla tapahtuvaa intensiivistä kieli- ja kulttuurikoulutusta voidaan toteuttaa yhteistyössä ELY-keskusten kanssa yhteishankintakoulutuksena työn ohessa. Koulutuksen toteuttaminen työvoimapoliittisena koulutuksena voi myös tulla kysymykseen, jos kotouttamislain uudistus menee läpi. Uudistuvan kotouttamislain ehdotuksessa todetaan, että työssäkäyville tulee kielikoulutusmahdollisuuksia olla tarjolla riittävästi. Mahdollisen alkukartoituksen jälkeen tehtävän kotoutumissuunnitelman myötä myös itse kotoutumiskoulutus sisältäisi kieliopintoja ja yhteiskunnallista opetusta. Toteutuksesta ja siihen varattavista resursseista ei ole vielä tarkempaa tietoa Asettautumisen palvelukokonaisuus Asettautumisen palvelukokonaisuus jakautuu Työmarkkinoiden kansainvälistymispalvelut - tutkimuksessa kolmeen osaan, joiden tuottajat ovat erityyppisiä ja joilla on erilainen tehtävä yksilön sopeuttamisessa: 1) neuvonta, joka mahdollistaa laillisen ja sujuvan maahan saapumisen ja oikeiden viranomaisten ja palveluiden löytämisen, 2) asettautuminen, joka mahdollistaa käytännön elämän sujuvat järjestelyt asunnosta kouluun henkilökohtaisen opastuksen avulla ja 3) sosiaalisten verkostojen luominen, mikä tarjoaa konkreettisia mahdollisuuksia rakentaa ystävyyssuhteita uudessa maassa. Ensimmäisen kohdalla pääasiallinen tuottaja on ollut julkinen sektori, toisen kohdalla yksityiset palveluyritykset ja viimeisen kohdalla erityisesti järjestöt. Asettautumisenkin osalta eri osat menevät päällekkäin. Esimerkiksi työyhteisön vastaanottovalmiuksien parantaminen koulutuksin tai yhdyshenkilömallin kautta (esim. työpaikkatutor) edesauttaa sosiaalisten verkostojen luomista ja henkilökohtaista neuvontaa. Termi "asettautuminen" ymmärretään kotouttamista laajempana kokonaisuutena, ja tällä termillä voidaan myös erotella maahantulon syy. Työperusteisen maahanmuuton yhteydessä puhutaan asettautumisesta, sillä kohderyhmä on ainakin toistaiseksi kuntien lakisääteisten kotouttamissuunnitelmien ulkopuolella. Ulkomailta suoraan työhön tulevien opastus ja neuvonta on nähty hajanaiseksi, sillä työperusteisesti maahan tuleviin ei pääsääntöisesti kohdistu kotouttamistoimenpiteitä, joten opastus on yleensä työnantajan varassa. Työntekijät tarvitsevat kuitenkin tietoa sekä työelämästä että muista arkiseen elämään liittyvistä asioista. Jos

13 13/150 valtioneuvoston ehdottama uusi kotoutumislaki toteutuu, on todennäköistä, että ohjaus- tai opastamispalveluita tarjotaan entistä järjestelmällisemmin myös työn vuoksi muuttaville. Uusiutuvan kotouttamislain luonnoksessa todetaan, että työperusteisille maahanmuuttajille tulisi antaa myös yhteiskuntatietoutta ja perustavaa kielenopetusta jo ennen työsuhteen alkamista. Julkisia palveluita on jo valmiiksi tarjolla. Osa työntekijöille suunnatuista palveluista toimii samassa pisteessä työnantajille suunnattujen palveluiden kanssa. Työvoimahallinnon puolella EURES-neuvojat ja työvoimatoimistojen maahanmuuttajapalvelut tarjoavat yleistietoa. Avoimia palveluja ovat internetsivut ja Työlinjan palvelut. Verkkosivuilla on tietoa Suomeen töihin tuleville ja jo Suomessa asuville ulkomaalaisille työelämän säännöistä, työntekoon tarvittavista luvista ja suomalaisesta työkulttuurista. Tietoa on mm. työsopimuksen solmimisesta ja vähimmäispalkoista sekä verotuksesta ja sosiaaliturvasta. Työperusteista maahanmuuttoa kehittävän hankkeen tuloksena syntynyt venäjänkielinen Työlinja-neuvontapalvelu sisältää suomen- ja venäjänkielisen neuvontapalvelun, jossa työntekijöille aiheina ovat työpaikat, oleskelulupa- ja viisumiasiat, koulutusneuvonta ja sähköisten palvelujen neuvonta. Sivusto tarjoaa monella eri kielellä tietoa työperusteisesta maahanmuutosta, sen säännöistä ja käytännöistä. Sen puutteeksi on mainittu palvelupainotteisuus, minkä vuoksi kielivaihtoehdot menevät sisällön edelle. Lisäksi Infopankin maksulliset osiot, joissa eri alueet ja kunnat voivat näkyä, antavat hyvin hajanaisen Suomi-kuvan. Englanninkielistä vertaistietoa Suomeen muuttavalle löytyy myös varsin kattavasti Kielikoulutuksista on lisätietoa mm. Infopankin sivustolla ja Hankerahoituksella toimiva valtakunnallinen FINFO-puhelin ja -sähköposti palvelee EU:n ulkopuolelta muuttaneita ja muuttavia maahanmuuttajia viidellä kielellä. Palvelu on osa WELMIGhanketta, jota rahoittaa EU:n kotouttamisrahasto. Väestöliiton joulukuussa 2009 avaama valtakunnallinen FINFO-puhelinpalvelu on suunnattu erityisesti EU:n ulkopuolelta Suomeen muuttaville. FINFO tarjoaa henkilökohtaista neuvontaa venäjäksi, englanniksi, ranskaksi, arabiaksi ja suomeksi. Soittaja saa neuvoa suoraan tai hänet ohjataan tarvitsemansa palvelun luo, kuten Kelaan, asumispalveluihin tai oman asuinalueensa suomen kielen kurssille. Myös hankerahoitteisesti toimiva, asettautumista tukeva Väestöliiton valtakunnallinen Monikulttuurinen osaamiskeskus antaa tietoa, ohjausta ja tukea sekä maahanmuuttajille että eri alojen ammattilaisille kymmenellä eri kielellä. Tavoitteena on ennaltaehkäistä kotoutumiseen liittyviä ongelmia etenkin lastenkasvatuksen ja parisuhteen alueella. Pääkaupunkiseudulla henkilökohtaista palvelua on tarjolla Kelan ja verohallinnon palvelupisteissä. Helsingin keskustassa tulovaiheen palveluja tarjotaan pääkaupunkiseudulle töihin muuttaville ulkomaalaisille yhdessä pisteessä. Palvelupiste mainostaa toimivansa yhteistyössä muiden maahanmuuttajille oleellisten viranomaisten ja järjestöjen kanssa. Tarvittaessa asiakas ohjataan eteenpäin joko Kelan tai verohallinnon toimistoihin tai muihin julkisen hallinnon palveluihin. Sen lisäksi, että InTo neuvoo ja auttaa hakemusten täyttämisessä, se myös ottaa vastaan molempien toimijoiden hakemuslomakkeita, eli maahantulija saa sosiaaliturvaan ja verotukseen liittyvät asiansa vireille. Maahanmuuttajien yleis- ja erityisneuvontaa on vaihtelevasti tarjolla eri paikkakunnilla. Tietopalveluita ja neuvontaa on tarjolla monella eri tasolla. Kaupunkien omat neuvontapisteet opastavat maahanmuuttajia pääkaupunkiseudulla ja suuremmissa kaupungeissa. Esimerkiksi yhteispalvelupisteet ja toimintakeskukset (Espoossa) tarjoavat henkilökohtaisempaa neuvontaa, joka vaatii usein aikaa ja mahdollisesti useampia käyntejä 10. Neuvontapalveluissa julkisen sektorin alueellinen malli on vaikeammin levitettävissä johtuen paikallisista eroista mm. asiakasmäärissä 10 Palvelut on kartoitettu ja kuvattu tarkemmin NEO-SEUTU -hankkeessa.

14 14/150 sekä organisaatioiden rakenteissa tapahtuvista muutoksista, työnjaosta kaupunkien muiden maahanmuuttajapalveluiden kanssa ja vahvoista hierarkiatasoista. Pienemmillä paikkakunnilla ratkaisuja on haettu esimerkiksi kehittämällä maahanmuuttokoordinaattorin työnkuvaa osana kunnan peruspalveluita. Matalan kynnyksen ohjaus- ja neuvontapisteiden kehittäminen on ajankohtainen kohde ALPOtukirakenteen hankkeissa 11. Alkuvaiheen ohjauksen ja yleisneuvonnan tarjoamisen suunnittelu etenee kotouttamislain kokonaisuudistuksen myötä. Hallituksen esityksessä kaikki maahanmuuttajat saisivat perustietoa suomalaisesta yhteiskunnasta ja ohjausta palveluista saadessaan oleskeluluvan tai rekisteröidessään oleskeluoikeutensa. Perustietoa jaettaisiin sekä painettuna materiaalina että sähköisen verkkopalvelun kautta, ja perustietomateriaalin tekemisestä ja jakamisesta olisi vastuussa sisäasiainministeriö. Ohjaukseen liittyen kuntien ja työhallinnon suositellaan järjestävän jatkossa omankielistä infoa. Ongelmana työperusteiseen maahanmuuttoon liittyvissä asettautumispalveluissa nähdään se, että yksilöiden sopeuttaminen on työntekijöiden osalta vastuuttamatta ja siitä huolehtivat eri tahot eri yhteyksissä (työnantaja, kaupunki, valtio, järjestöt) mutta ilman yhteistä sopimusta tai työnjakoa. Työvoiman kansainvälistämispalvelut -tutkimuksen mukaan yksilöiden sopeutumista edistävät asettautumispalvelut (tai lähitulevaisuudessa mahdolliset julkiset palvelut) ovat useimmille työnantajille uusi tuttavuus. Neuvonta kohdistuu rekrytointivaiheessa etenkin työnantajiin, koulutusvaiheessa sekä työnantajiin että työntekijöihin ja yksilön sopeutumisen kohdalla pääasiassa työntekijään itseensä. Neuvontaa antavat monet hajanaiset ja usein heikosti näkyvät toimijat. Haasteena on myös neuvonnan tason määrittäminen; millaista neuvonnan tulisi ylipäätään ja laadullisesti olla, koska sitä tulisi antaa ja miten se rajattaisiin. Työnantajille tai työyhteisöille suunnatut työyhteisökoulutukset voidaan nähdä asettautumisen osana, vaikka ne voisivat olla myös minkä tahansa muun palveluprosessin osa. Maksullisia koulutuksia tarjoavat eri koulutusorganisaatiot, erityisesti aikuiskoulutuskeskukset. Kulttuurisessa sopeutumisessa on usein vaikeuksia, ja kulttuurien välistä kommunikaatiota pyritään kehittämään kouluttamalla sekä työnantajaa että maahantulijoita. Toisaalta monikulttuurinen työyhteisö nähdään myös vahvuutena, jonka johtamiseen on kehitetty esimieskoulutusta. Työyhteisökoulutuksissa koulutetaan myös vastuuhenkilöitä maahanmuuttajien tehtävien opastamiseen ja sosiaaliseen integroimiseen, mikä on perusedellytys, jos halutaan edesauttaa sitoutumista ja yhdenvertaisuutta työpaikoilla. Työntekijän perehdyttäminen on joka tapauksessa työnantajan vastuulla, joten opastaminen on hoidettava tavalla tai toisella. Työperusteista maahanmuuttoa edistävien ESRhankkeiden tuotosten keinovalikoimasta löytyy välineitä myös tähän haasteeseen. 11 ALPO-tukirakenteen toimesta on koottu alueelliset neuvontapisteiden yhteystiedot, joita päivitetään:

15 15/150 2 Hankekohtaiset kuvaukset Tässä kartoituksen osassa esitellään kaikki MATTO-tukirakenteen alle kuuluvat hankkeet. Projektihenkilöstön haastattelujen ja kirjallisen aineiston perusteella kootuissa yhteenvedoissa kuvataan hankkeen toimijat ja tavoitteet, kuvauksen tekohetkellä toteutuneet ja suunnitelmissa olevat toiminnot ja tulokset sekä näkemykset juurruttamisesta. Vuonna 2008 ja sen jälkeen käynnistyneiden hankkeiden tavoitteisiin on ehditty tehdä tarkennuksia ja muutoksia etenkin taloudellisen taantuman myötä. Kuvaukset vastaavat siten päivitettyjä tavoite- ja toteutussuunnitelmia 12. Uudenmaan hankkeiden kuvaukset tehtiin kesä-elokuussa 2010 ja muiden hankkeiden aineiston keruu tapahtui elo-marraskuun 2010 aikana. Hankekuvaukset on luokiteltu eri otsikoiden alle sillä perusteella, mihin ympäristöön toimintoja on kehitetty ja millä logiikalla niitä voi siirtää ja juurruttaa. Luvussa 2.1 Työperusteista maahanmuuttoa edistäviä ala- ja työpaikkakohtaisia toimintamalleja -otsikon alle on valittu hankkeita, joiden toimintamallit on kehitetty siirrettäväksi erityisesti ala- tai työpaikkakohtaisesti. Hankkeissa on kehitetty osaamisverkostoa hyödyntäviä, työperusteista maahanmuuttoa edistäviä palvelupaketteja rekrytoinnin tueksi. Sosiaali- ja terveysalalle on luotu mm. lääkäreiden rekrytointia tukeva tukipalvelumalli ja kehitetty terveydenhuollon osaajien liikkuvuutta edistävää, työnantajakohtaisia työvoimatarpeita koskevaa ennakointia ja rekrytointiosaamista. Sosiaali- ja terveysalan rekrytointeja on toteutettu muissakin hankkeissa, mutta niissä kehitettävät toiminnot ovat sovellettavissa muillekin aloille. Kuljetus- ja logistiikka-alan työperusteiseen maahanmuuttoon on paneuduttu Silta Suomeen -hankkeessa, ja Baltian ketju -hanke taas on kehittänyt verkkopalvelun, joka on tarkoitettu erityisesti työpaikkakohtaiseen rekrytointiin. Luvussa 2.2 Työperusteista maahanmuuttoa edistäviä aluekohtaisia toimintamalleja -otsikon alle on koottu hankkeet, joissa erityisenä näkökulmana on kehittää kokonaisvaltaisia alueellisia toimintamalleja tai tulokulmia, joilla pyritään vastaamaan tarvittavaan työvoiman rekrytoimiseen. Luvussa 2.3 EURESia täydentäviä työperusteisen maahanmuuton tukipalveluja kehittävissä hankkeissa kehitetään myös alueen ohjaus- ja opastusjärjestelmiä, mutta luokittelussa haluttiin nostaa esiin vahva EURES-linkitys rekrytoinnin palveluprosessin kehittämisessä. Myös monissa muissa hankkeissa hyödynnetään EURESin palveluita, mutta niissä painopiste ei ole niin vahvasti itse palvelun tukitoimien kehittämisessä. Luvussa 2.4 esiteltyjen hankkeiden näkökulma on alueellista rekrytointia täydentävien tukipalvelujen ja ohjausjärjestelmän kehittämisessä. Hankkeissa kehitetään alueellisia opastus- ja palvelujärjestelmiä laaja-alaisessa yhteistyössä sekä luodaan koulutus- ja opastuspolkuja ja asettautumispalveluita erityyppisille alueille työperusteisen maahanmuuton tueksi. Luvussa 2.5 esitellään Uudenmaan hankkeiden tukirakennehanke. Raportin lopussa olevassa liitteessä 1 on hankekohtaiset taulukot, joissa on kuvattu hankkeen toiminnot, toimijat ja foorumit tiivistetysti sen mukaan, mihin työperusteisen maahanmuuton palveluprosessin osaan ne kuuluvat. 12 Koska hankkeet etenevät eri tahtia jo niiden toimintatavasta johtuen, kuvauksissa erotellaan vasta toteutuvat toiminnot käyttäen preesens- ja futuurimuotoja.

16 16/ Työperusteista maahanmuuttoa edistäviä ala- ja työpaikkakohtaisia toimintamalleja GATEWAY Toimintamalli valtakunnallisen työperusteisen maahanmuuton toteuttamiseen osaamisverkostoa hyödyntäen. Toimijat ja tavoite GATEWAYssä (lokakuu 2008 joulukuu 2010) suunnitellaan, rakennetaan ja testataan hallitun työperusteisen maahanmuuton ja ammattiosaajien rekrytoinnin toimintamallia. Tavoitteena on luoda yrityksille ja yhteisöille mallinnettu hallittu kanava, jonka kautta ne voivat hankkia ammattitaitoista työvoimaa ulkomailta ja turvata toimintansa jatkuvuuden ja laajenemisen silloin, kun kotimaassa ei ole tarjolla sopivia työntekijöitä (esim. hoiva-alan tai muuttuneen työmarkkinatilanteen mukaiset osaamiskapeikkoalojen yritykset ja yhteisöt). GATEWAYn toteutusmallissa tuetaan työntekijöitä ja yrityksiä työperusteisen maahanmuuton eri vaiheissa alkaen yrityksen henkilöstösuunnittelusta, rekrytoitavien lähtötilanteen kartoituksesta ja lähtömaassa alkavan kielikoulutuksen ja rekrytoinnin tueksi tarvittavan valmennuksen räätälöimisestä aina kotouttamisen tukipalvelujen järjestämiseen. Yhteistyökumppanit: GATEWAYtä toteuttaa kolme suomalaista aikuiskoulutuskeskusta Uudeltamaalta, Kanta-Hämeestä ja Keski-Pohjanmaalta: Luksia (entinen Innofocus), Hyria koulutus Oy ja Keski-Pohjanmaan aikuisopisto. Verkostossa on laajalti mukana oppilaitosten paikallisia ja valtakunnallisia kumppaneita. GATEWAYtä johtaa yhteiskunnan toimijoista koottu ohjausryhmä, johon kuuluvat muun muassa Uudenmaan yrittäjien, Uudenmaan liiton, Uudenmaan ELYkeskuksen, kauppakamarin ja sisäasiainministeriön edustus. Yhteistyömaaksi on valittu EUjäsenmaista erityisesti Bulgaria. Hankkeen maatoimisto Sofiassa kehittää myös verkostoyhteistyötä eri toimijoiden kuten paikallisten viranomaisten, aikuisoppilaitosten verkostojen ja paikallisen EURES-neuvonnan kanssa ja toimii yhteistyössä Suomen suurlähetystön kanssa. Toteutus, toiminnot ja tulokset Eettisiä periaatteita noudattava toimintamalli huomioi kaikki työperusteisen maahanmuuton pääprosessit, jonka eri vaiheet on tuotteistettavissa erikseen. Asiakashankinta pitää sisällään työantajien rekrytointitarpeiden kartoituksen, jossa huomioidaan yrityksen laajempi henkilöstösuunnittelu ja markkinoidaan jo alkuvaiheessa mahdollisuutta työyhteisövalmennukseen. Rekrytointiprosessi käynnistetään työnantajan kanssa sovitun mukaisesti. Osana rekrytointiprosessin kehittämistä on hankkeessa luotu lähtömaan maatoimisto -toimintamalli työnantajien rekrytointitarpeiden ja kohdemaiden potentiaalisten ammattiosaajien yhteensovittamiseksi. Maatoimisto kehittää verkostoyhteistyötä eri toimijoiden kuten paikallisten viranomaisten, aikuisoppilaitosten verkostojen ja paikallisen EURES-neuvonnan kanssa ja toimii yhteistyössä Suomen suurlähetystön kanssa. Bulgarian maatoimistossa oppilaitoskumppani on Bulgarian keskuskauppakamarin koulutuskeskus NCVT, jolla on parikymmentä aluetoimistoa. Maatoimiston ajatuksena on, että rekrytointitoiminta ja työntekijöiden etsintä voidaan joustavan verkostomaisesti käynnistää kulloisenkin tarpeen mukaan. Rekrytointihaastattelut tehdään paikan päällä. GATEWAY-projekti on erikoistunut sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten rekrytoimiseen, ja sitä varten on kehitetty alakohtainen osaamisen

17 17/150 kartoitus- ja soveltuvuusmenetelmä, jonka pohjalta osallistujat valitaan. Valituille tarjotaan lähtömaassa suomen kielen, kulttuurin ja työelämätietouden koulutus. Koulutukseen osallistuville luodaan mahdollisuus työnantajan kohtaamiseen (kasvokkain tai sähköisesti) ja esisopimuksen tekemiseen työnantajan kanssa. Valmennusta varten hankkeessa on luotu lähtömaavalmennuksen suomen kielen oppikirja sekä lähtömaavalmennuksen työelämätietouden oppikirja. Lisäksi hankkeessa on tuotettu kolmella kielellä DVD "Millaista siellä on" luomaan realistista mutta positiivista Suomi-kuvaa. Hankkeessa on kehitetty ja testattu asettautumispalveluja Suomeen saapuville työntekijöille. Malli kattaa asettautumispalvelut, vastuut ja yhteistyön eri toimijoiden kanssa. Palvelumallissa on kokonaisuuksia, joita räätälöidään asiakkaan ja työntekijän tarpeiden mukaan. Niiden lisäksi suunnitellaan työnantajan kanssa työntekijän koulutusputki. Työnantajan kanssa käynnistetään työyhteisön kouluttaminen, työyhteisövalmennus. Hankkeen tuotoksena työnantajille syntyy kirjallinen infopaketti työnantajien tehtävistä ja velvollisuuksista työperusteisen maahanmuuttajan palkkaamisessa. Koko rekrytointiprosessista tehdään yleispiirteinen kuvaus. Juurrutus Hankkeet tuotokset kuvataan niin, että ne ovat hyödynnettävissä laajemmin ja soveltaen siirrettävissä myös muille toimijoille. Osaamista levitetään mm. aikuiskoulutusorganisaatioiden verkostossa. Kunkin konkreettisen lopputuotoksen sijoituspaikasta neuvotellaan vielä hankkeen aikana Coping with Finns COFI Toimintamalleja työperusteisen maahanmuuton edistämiseen. Toimijat ja tavoite Coping with Finns COFI -hankkeessa (syyskuu 2008 huhtikuu 2011) luodaan yhteistyössä oppilaitosten, yritysten, viranomaisten ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa työperusteista maahanmuuttoa edistäviä toimintamalleja, joilla haetaan ratkaisua rakennus- ja kiinteistöalan sekä teknologia- ja hoiva-alan työvoimapulaan. Projektissa kehitetään lähtömaassa käynnistyvään ammattitaidon todentamiseen testauskeskuksen toimintamallia, työelämään perehtymisen tueksi kehitettyä työelämäsertifikaattia sekä lähtömaassa alkavaa suomen kielen opiskelumallia. Lisäksi projektin aikana kehitetään suomalaisille yrityksille koulutuspalveluja avuksi ulkomailta tehtävän rekrytoinnin suunnitteluun ja toteutukseen. Kehitettävissä työyhteisövalmennuksissa painottuu työssä viihtymisen näkökulma ja sitä kautta työhyvinvoinnin kysymykset. Oppilaitosverkoston lisäksi yhteistyökumppaneita ovat Teknologiateollisuus ry, SuPer-liitto ry (Suomen lähi- ja perushoitajaliitto), Smartmove Oy, Suomalais-filippiiniläinen yhdistys, Pellervo osuustoiminta, Vantaan kaupunki, ISS kiinteistönhuolto, TEM ja sisäasiainministeriö. Yhteistyömaita ovat mm. Bulgaria ja Romania. Toteutus, toiminnot ja tulokset Hankkeessa kehitetään suomalaisten ja lähtömaan toimijoiden testauskeskuksen toimintamallia, jonka tavoitteena on ammattitaidon kartoittamiseen liittyvien menetelmien kehittäminen

18 18/150 lähtömaassa. Toimintamallia kehitetään erikokoisten yritysten tarpeisiin. Työnantajan yhteydenoton jälkeen Amiedu käynnistää rekrytointiprosessin lähtömaan yhteistyökumppanien kanssa. Käytännössä hankkeella on käytössään kartoitusmenetelmät ja materiaalit, joita paikallinen yhteistyökumppani hyödyntää ammattitaidon kartoittamisessa. Myös työntekijän soveltuvuus ja motivaatio testataan yhteistyössä paikallisen kumppanin kanssa. Esitestauksesta on hyötyä niin työntekijälle kuin työnantajalle: osaaminen konkretisoituu ja näin voidaan paremmin arvioida ammattitaitoa ja sitä millaisiin töihin taidot soveltuvat ja millaista lisäkoulutusta tarvitaan. Työelämäsertifikaatti on osaamispassityyppinen kokonaisuus, jonka tarkoituksena on osoittaa Suomen työlainsäädännön ja työelämän pelisääntöjen tuntemus suorittamalla koe. Tarve työelämäsertifikaatille on tunnistettu mm. kartoittamalla maahanmuuttajien työllistymisen esteitä. Kokeen ja siihen valmistautumisen kautta tulevat työelämän oikeudet ja velvollisuudet työntekijöille tutuiksi. Työnantajalle sertifikaatti toimii myös perehdyttämisen apuna. Työelämäsertifikaatin kohderyhminä ovat maassa olevat ja maahan muuttavat työntekijät. Työelämäsertifikaatti suoritetaan kokeella. Oppilaitokset järjestävät koepaikkoja (vrt. hygieniapassi). Sertifikaatista on valmiina www-pohjainen testausjärjestelmä sekä useita kieliversioita (selkosuomi, venäjä, viro, englanti). Työelämäsertifikaattikokeeseen on tarjolla valmistavaa materiaalia, josta löytyy 14 kieliversiota. Myös oppilaitokset järjestävät sertifikaattiin valmistavaa koulutusta. Suomen kielen opiskelumallien kehittäminen lähtömaassa: Hankkeessa kehitetään etä- ja lähiopetusmalleja Suomeen työperustaisesti muuttaville. Työelämälähtöisesti ja yrityskohtaisesti opiskeltava, työpaikalla selviytymisen kynnystason ylittävä suomen kielen opiskelumalli (verkkoja multimediamateriaali) tukee muuttajia sopeutumisessa suomalaiseen yhteiskuntaan ja työelämään jo lähtömaasta alkaen. Talking with Finns -kielikoulutus sisältää itseopiskelua ja lähiopiskelua tukevaa materiaalia. Materiaali linkitetään MoniVoima työperustaisen maahanmuuton palvelukokonaisuuden www-sivuille, joita Amiedu ylläpitää. Monikulttuurinen työyhteisövalmennus eri kohderyhmille. Monikulttuurisuus hoitotyössä työyhteisövalmennus on suunnattu työyhteisöille, jotka ovat monikulttuurisia tai jotka ovat rekrytoimassa maahanmuuttajataustaisia työntekijöitä. Tavoitteena on, että työpaikat voivat valmistautua työperustaiseen maahanmuuttoon ja että hoitotyöntekijät tiedostavat kulttuurierojen vaikutuksen käytännön hoitotyöhön ja osaavat huomioida ne työssään. Koulutuksessa painotetaan ulkomailta rekrytoitavien työntekijöiden sekä koko työyhteisön työssä viihtymistä ja työssä pysymistä. Hankkeessa on myös tutkittu kuinka työntekijät verkostoituvat maahan tultuaan ja miten ympäristön tarjoamia kontakteja ja verkostoja voidaan hyödyntää. Niinpä työssä viihtymistä käsitellään laajemmin kuin mihin itse työyhteisöissä pystytään. Koulutuksissa paneudutaan myös siihen, millaista tukea yhteiskunta tai maahanmuuttajajärjestöt voivat maahanmuuttajalle antaa. Esimies-/työyhteisövalmennusta on pilotoitu sosiaali- ja terveysalan esimiesten parissa. Materiaalit löytyvät tulevaisuudessa Amiedun ylläpitämiltä avoimilta MoniVoima työperustaisen maahanmuuton palvelukokonaisuuden www-sivuilta. Monimuotoisuuden arviointi työyhteisössä työyhteisökohtaiset monimuotoisuusprofiilit ja toimintaehdotukset: Hankkeessa kehitetään esimiehille työkaluja kulttuurien kohtaamisen ja moninaisuuden johtamiseen. Koulutuksessa annetaan vastauksia siihen, miten työpaikat voivat paremmin valmistautua työperusteiseen maahanmuuttoon ja kuinka abstraktia moninaisuuden käsitettä saadaan konkretisoitua. Koulutuksen aikana kehitetään toimintasuunnitelmia ja profiileja sekä työkaluja ja strategiaa tukevia malleja omaan johtamiseen. Taustalla on Tanskassa kehitetty malli ja mittari materiaaleineen. Käännös materiaalista tulee avoimelle verkkosivulle, materiaalit vain linkkeinä. Mittarien testaus toteutetaan syksyllä 2010 (yhteistyössä SKANSKAn kanssa).

19 19/150 Juurrutus Kaikki materiaali ja käytännöt luodaan sillä periaatteella, että ne ovat käytettävissä ja siirrettävissä hankkeen jälkeenkin. Testauskeskuksen malli sekä koulutukset tuotteistetaan tuotekorttimuotoon, ja niistä on mahdollista räätälöidä erilaisia palvelukokonaisuuksia. Amiedun omaan toimintaan juurruttamisen lisäksi tuotokset kuten Talking with Finns -kielikoulutus ja Monikulttuurisuus työyhteisössä -työyhteisövalmennuksen materiaalit löytyvät hankkeessa toteutettavilta MoniVoima työperusteisen maahanmuuton palvelukokonaisuuden www-sivuilta. Sivulle tulee myös työperustaisen maahanmuuton palvelukokonaisuuden kuvaus, joka sisältää mm. palvelut maahanmuuttajille, palvelut työnantajalle ja opiskelijavaihtomallin. Työelämäsertifikaatti on jo laajalti hyödynnettävissä, mutta hankkeen jälkeinen toimintaprosessi on edelleen työn alla TEM:n ja ELY-keskuksen kanssa Lääkäreiden työperäisen maahanmuuton edistäminen (Doktor) Lääkäreiden rekrytointia haja-asutusalueelle tukeva poikkihallinnollinen tukipalvelumalli. Toimijat ja tavoite Lääkäreiden työperäisen maahanmuuton edistäminen (Doktor) -hanketta toteuttaa Itä-Suomen yliopiston Koulutus- ja kehittämispalvelu Aducate yhteistyössä yliopiston terveystieteiden tiedekunnan kanssa. Doktor-hankkeen (elokuu 2008 toukokuu 2011) päätavoitteena on pyrkiä lievittämään Pohjois-Karjalan kuntien terveyskeskuksissa vallitsevaa lääkäripulaa. Hankkeen tavoitteena on valmentaa Venäjältä muuttaneita lääkäreitä pätevöitymään Suomessa lääkäreiksi, jotta he voivat työskennellä maakunnassa terveyskeskuslääkäreinä. Hankkeessa ovat mukana Ilomantsin, Kesälahden, Kiteen, Kontiolahden, Lieksan, Nurmeksen, Rääkkylän ja Valtimon kunnat. Toteutus, toiminnot ja tulokset Hankkeessa on rekrytoitu Venäjältä inkerinsuomalaisia paluumuuttajalääkäreitä, jotka ovat muuttaneet maahan työntekijän oleskeluluvalla. Lääkärit työskentelevät kuntien terveyskeskuksissa amanuensseina ja osallistuvat työnsä ohessa koulutusohjelmaan. Hankkeessa kehitetty koulutusohjelma sisältää suomen kielen opetusta ja kotoutumiskoulutusta sekä työelämävalmennusta ja ammatillista täydennyskoulutusta. Valmennuksessa käydään läpi kielellisen ja ammatillisen osaamisen lisäksi yhteiskunnan rakenteeseen ja palveluihin liittyviä asioita, joita terveyskeskuslääkäri tarvitsee toimiessaan mm. poliisin, Kelan, vakuutusyhtiöiden ja lastensuojeluasioista vastaavan sosiaalitoimen kanssa. Koulutuksessa valmentaudutaan Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valviran vaatimia kuulusteluja varten. Yhtenä hankkeen tavoitteena on tukea lääkäreiden integroitumista yhteiskuntaan, jotta he jäisivät pysyvästi asumaan ja työskentelemään Pohjois-Karjalaan. Hankkeessa tuetaan maahan muuttaneiden lääkäreiden kotoutumista kokonaisvaltaisesti koko perheen huomioiden yhteistyössä asuinpaikkakuntien viranomaisten, työyhteisöjen ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Hankkeessa on nimetty kunnista yhteyshenkilöt, jotka erityisesti muuton alkuvaiheessa auttavat rekrytoituja lääkäreitä hoitamaan käytännön arkielämän asioita kunnassa. Hankkeessa kehitetään paikallisten terveyskeskusten kanssa uusia menettelytapoja maahanmuuttajalääkäreiden työyhteisöön asettautumisen tueksi. Terveyskeskuksessa on nimetty ohjaava lääkäri, joka vastaa amanuenssiharjoittelun ohjauksesta, opetuksesta ja työhön

20 20/150 perehdyttämisestä. Hankkeessa työskentelevä työelämävalmentaja seuraa amanuenssin työskentelyä ja käy läpi ohjaavan lääkärin kanssa asioita, joihin tulee kiinnittää koulutuksessa ja työssä huomiota. Lisäksi hankkeessa on tutorlääkäri, joka kouluttaa, ohjaa ja seuraa lääkäreiden pätevöitymisprosessia. Hankkeessa olevat lääkärit ovat ensimmäisen vuoden aikana työskennelleet puolet ajasta terveyskeskuksissa ja olleet puolet ajasta opiskelemassa, jonka jälkeen seuraavana vuonna ovat työskennelleet seitsemän kuukautta ja opiskelleet viisi kuukautta. Hankkeessa valmistetaan opas työyhteisöille maahanmuuttajalääkärin harjoittelun ohjaamisesta. Opas on tarkoitettu terveyskeskusten ohjaaville lääkäreille ja muulle ohjaavalle henkilökunnalle. Ohjaava henkilöstö saa oppaan avulla tietoa kieleen, ammattitaitoon ja maahanmuuttajien työnohjaukseen liittyvistä asioista, jotka helpottavat harjoitteluprosessin suunnittelua ja etenemistä. Juurrutus Hankkeessa kehitettävää lääkäreiden rekrytointia tukevaa ja pätevöitymiseen valmentavaa koulutusta voidaan järjestää yhteistyössä kuntien ja terveydenhuollon kuntayhtymien kanssa myös jatkossa. Koulutusmallia voidaan laajentaa siten, että järjestetään useampia pääsykokeita ja rekrytoidaan niiden perusteella enemmän lääkäreitä Suomeen Attraktiivinen Suomi terveydenhuollon osaajien liikkuvuuden edistäminen Terveydenhuollon osaajien eettistä rekrytointia ja kompensointia tukeva malli. Toimijat ja tavoite Attraktiivinen Suomi terveydenhuollon osaajien liikkuvuuden edistäminen (marraskuu 2008 joulukuu 2010) on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kansainvälisten asiain yksikön toteuttama hanke, jota tehdään yhteistyössä Helsingin kaupungin ja HUS:n kanssa. Hanke on kohdentanut toimintansa terveydenhoitoalalla sairaanhoitajiin. Hankkeessa kehitetään terveydenhuollon henkilöstön liikkuvuutta Suomen ja muiden EU-maiden välillä. Hankkeen tarkoituksena on luoda toimintamalli, jonka myötä HUS ja Helsingin kaupunki voivat tarpeidensa mukaan rekrytoida työvoimaa EU-maista eettisesti. Hankkeen tavoitteena on kehittää työvoimatarpeita koskevaa ennakointia, kartoittaa resursseja ja osaamista yhteistyömaissa, rakentaa sairaanhoitajien liikkuvuutta tukeva kumppanuusverkosto Suomen ja yhteistyömaiden ympärille ja kehittää opastusjärjestelmää ulkomaalaisille terveydenhuollon työntekijöille yhteistyössä muiden vastaavien projektien kanssa. Toteutus, toiminnot ja tulokset Hankkeessa on kehitetty henkilöstötarpeen ennakointia kokoamalla tietoa käytössä olevista ennakointimenetelmistä ja järjestämällä eri tahoja yhteen kokoavia ennakointia koskevia työpajoja, jossa on tuotu esille erityyppisiä ennakointeja ja keskusteltu niistä. Hankkeessa on laadittu taustaselvityksiä eri EU-maiden sairaanhoitajien kelpoisuusehdoista ja liikkuvuudesta, millä voidaan parantaa rekrytoinnin mielekästä kohdentumista. Hankkeessa on laadittu viidestä maasta (Unkari, Puola, Viro, Slovenia ja Saksa) taustaselvityksiä terveydenhuollon tilanteesta, sairaanhoitajien koulutuksesta ja sen vastaavuudesta, suomen kielen opetuksesta maassa,

Työperäinen maahanmuutto, COFI (Coping with Finns) -hanke

Työperäinen maahanmuutto, COFI (Coping with Finns) -hanke Työperäinen maahanmuutto, COFI (Coping with Finns) -hanke SUOMI Kouluttajaosaamista lähtömaihin Työllistävät Yritykset Jääminen, viihtyminen Viranomaistoimijat; TE-keskus, työhallinto Työperäistä maahanmuuttoa

Lisätiedot

POINTTI - maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä-Savossa 1.1.2008 31.12.2010

POINTTI - maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä-Savossa 1.1.2008 31.12.2010 POINTTI - maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä-Savossa 1.1.2008 31.12.2010 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Pointti Maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä- Savossa hankkeessa kehitetään ja tuotetaan maahanmuuttajien

Lisätiedot

ALPO-tukirakenne. Katsaus tuloksiin, johtopäätöksiin ja kehittämistarpeisiin. Hannu-Pekka Huttunen

ALPO-tukirakenne. Katsaus tuloksiin, johtopäätöksiin ja kehittämistarpeisiin. Hannu-Pekka Huttunen ALPO-tukirakenne Katsaus tuloksiin, johtopäätöksiin ja kehittämistarpeisiin Hannu-Pekka Huttunen Oikeilla neuvoilla, oikeaan paikkaan Neuvojien koulutuspäivä Helsinki 28.04.2014 ALPO - Alkupolku Suomeen

Lisätiedot

VIPUVOIMAA VERKOSTOISTA!

VIPUVOIMAA VERKOSTOISTA! VIPUVOIMAA VERKOSTOISTA! MAAHANMUUTON ESR-KEHITTÄMISTYÖN SAAVUTUKSET Helsinki 13.11.2014 Tapani Kojonsaari EUROOPPALAISEN YHTEISTYÖN LISÄÄMINEN TYÖVOIMA-, KOULUTUS JA ELINKEINOPOLITIIKASSA EDISTÄMÄLLÄ

Lisätiedot

Kotona Suomessa -hanke

Kotona Suomessa -hanke Kotona Suomessa -hanke KOTONA SUOMESSA -hanke Uudenmaan ELY-keskuksen koordinaatiohanke HYVÄ ALKU -osahanke Kotoutumisen alkuvaiheen palvelukokonaisuuden ja palveluiden ulkopuolelle jääneiden kotoutumiskoulutuksen

Lisätiedot

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Toimiva alkuvaiheen neuvonta- ja ohjauspiste Kotkassa Maahanmuuttajien

Lisätiedot

Gateway-projekti 1.10.2008 31.3.2011. Päivi Jylli Projektipäällikkö Luksia aikuisopisto

Gateway-projekti 1.10.2008 31.3.2011. Päivi Jylli Projektipäällikkö Luksia aikuisopisto Gateway-projekti 1.10.2008 31.3.2011 Päivi Jylli Projektipäällikkö Luksia aikuisopisto Mitä projekti teki? Tuotti työperusteiseen maahanmuuttoon toimintamallin jossa aikuiskoulutuskeskusten rooli keskeinen

Lisätiedot

Spurtti-projekti. Rekrytointien kielikoulutusmallien vertailua

Spurtti-projekti. Rekrytointien kielikoulutusmallien vertailua Rekrytointien kielikoulutusmallien vertailua 1 Lähtömaakoulutus ja Suomessa alkava kielikoulutus rekrytoidulle Mitä koulutus on: Suomen kielen koulutusta, usein työtehtävään liittyvää, perustietoa työelämästä

Lisätiedot

Työlinja ja Työlinjan maahanmuuttajapalvelut. ALPO-verkostopäivät Mikkelissä 21. 22.5.2014

Työlinja ja Työlinjan maahanmuuttajapalvelut. ALPO-verkostopäivät Mikkelissä 21. 22.5.2014 Työlinja ja Työlinjan maahanmuuttajapalvelut ALPO-verkostopäivät Mikkelissä 21. 22.5.2014 Irma Valtonen Juulia Lätti Mikkeli 22.05.2014 TE-ASIAKASPALVELUKESKUS Tietoa, neuvontaa ja ohjausta puhelimen,

Lisätiedot

Alueellisen maahanmuuton kehittämishanke 11/2009 10/2012

Alueellisen maahanmuuton kehittämishanke 11/2009 10/2012 Alueellisen maahanmuuton kehittämishanke 11/2009 10/2012 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Maahanmuuttajien omakielisen neuvonnan ja ohjauksen vakiinnuttaminen Tampereella ja muissa pirkanmaalaisissa

Lisätiedot

KIITO kiinni työhön ja osaamiseen

KIITO kiinni työhön ja osaamiseen KIITO kiinni työhön ja osaamiseen ESR-hanke 1.9.2016-31.8.2019 ESR Toimintalinja 3: Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus 6.1.Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen

Lisätiedot

Kotoutumista edistävän koulutuksen kehittämisnäkymät. Opetushallitus 17.3.2015 Maahamuuttojohtaja Kristina Stenman

Kotoutumista edistävän koulutuksen kehittämisnäkymät. Opetushallitus 17.3.2015 Maahamuuttojohtaja Kristina Stenman Kotoutumista edistävän koulutuksen kehittämisnäkymät Opetushallitus 17.3.2015 Maahamuuttojohtaja Kristina Stenman Kotoutumiskoulutuksen resurssit 2013-2016, TEM:n pääluokka, työvoimatoimenpiteet, mom.

Lisätiedot

Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017

Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017 Kansainvälinen Itä-Suomi Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017 Pohjois-Savo, Etelä-Savo ja Pohjois-Karjala Strategia julkaistu 17.9.2012 http://urn.fi/urn:isbn:978-952-257-607-1 Tarkoitus 5 vuoden ajanjakso,

Lisätiedot

TE-palvelut yrityksille ja työnantajille

TE-palvelut yrityksille ja työnantajille TE-palvelut yrityksille ja työnantajille te-palvelut.fi Kun yrityksessä tarvitaan uutta, osaavaa työvoimaa tai näköpiirissä on uutta osaamista vaativa muutostilanne, kannattaa hyödyntää TE-palveluja. Olemme

Lisätiedot

PALO (Ohjuri) Maahanmuuttajien kotoutumis- ja palveluohjaus

PALO (Ohjuri) Maahanmuuttajien kotoutumis- ja palveluohjaus PALO (Ohjuri) Maahanmuuttajien kotoutumis- ja palveluohjaus Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Työhallinnon ja Turun kaupungin yhteistyön tiivistäminen maahanmuuttajien kotouttamisen edistämiseksi

Lisätiedot

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Jyväskylän seudun työryhmän näkemyksiä 27.11.2008 2008 Olli Patrikainen Johtaja Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy Kannattavan Kannattavan

Lisätiedot

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,

Lisätiedot

RR-HAKUINFO Varsinais-Suomi

RR-HAKUINFO Varsinais-Suomi RR-HAKUINFO Varsinais-Suomi ESR-sisällöt Pekka Stenfors Keski-Suomen ELY-keskus/ Turku 13.6.2014 Hallinnon muutokset ESR-rakennerahastohallinto Varsinais-Suomen osalta 1.1.2014 alkaen Keski-Suomen ELY-keskuksessa

Lisätiedot

LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa

LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa 1.2.2009-31.12.2012 Toimintalinja 3: Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittäminen Tilannekatsaus

Lisätiedot

ROVAPOLUT - monikulttuuriset mahdollisuudet osaamisen kehittämiseen ja työllistymiseen Rovaseudulla 1.11.2008 31.10.2012

ROVAPOLUT - monikulttuuriset mahdollisuudet osaamisen kehittämiseen ja työllistymiseen Rovaseudulla 1.11.2008 31.10.2012 ROVAPOLUT - monikulttuuriset mahdollisuudet osaamisen kehittämiseen ja työllistymiseen Rovaseudulla 1.11.2008 31.10.2012 Projektin hallinnoija Rovaniemen koulutuskuntayhtymä/ Lapin ammattiopisto Rahoittaja

Lisätiedot

MOMENTTI - Maahanmuuttajaresurssit käyttöön

MOMENTTI - Maahanmuuttajaresurssit käyttöön MOMENTTI - Maahanmuuttajaresurssit käyttöön Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Ratkaisujen löytäminen maahanmuuttajien työllistymiseen Maahanmuuttajien työllistymisen tehostuminen Projektilla pyritään

Lisätiedot

1 Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto/EURES-palvelut/TS

1 Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto/EURES-palvelut/TS 1 Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto/EURES-palvelut/TS European Employment Services EUROOPPALAINEN TYÖNVÄLITYSPALVELU neuvoo työnhakijoita, jotka haluavat työskennellä ulkomailla ja työnantajia, jotka haluavat

Lisätiedot

Maahanmuuttajien ammatillisen koulutuksen ja näyttöjen kehittäminen

Maahanmuuttajien ammatillisen koulutuksen ja näyttöjen kehittäminen Maahanmuuttajien ammatillisen koulutuksen ja näyttöjen kehittäminen Maahanmuuttajien ammatillinen koulutus 19. 20.3.2009, Helsinki Opetushallitus Ulla Nieminen, Koulutuskeskus Salpaus Taustaa Osuma-projekti,

Lisätiedot

Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupunkien sopimus ulkomaalaistaustaisten asiakkaiden neuvonnasta

Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupunkien sopimus ulkomaalaistaustaisten asiakkaiden neuvonnasta 1 Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupunkien sopimus ulkomaalaistaustaisten asiakkaiden neuvonnasta 1. Sopimuksen osapuolet: Helsingin kaupunki Espoon kaupunki Vantaan kaupunki Kauniaisten kaupunki

Lisätiedot

TM 51 % OPM 36 % KTM 8 % STM 3 % SM 2 %

TM 51 % OPM 36 % KTM 8 % STM 3 % SM 2 % rahasto-osuudet hallinnonaloittain TM 51 % OPM 36 % KTM 8 % STM 3 % SM 2 % Eija Haatanen 8.11.2007 1 ESR Tuotekehitys Sosiaaliset innovaatiot ESR kehittämisinstrumenttina, joka tuo lisäarvoa kansalliseen

Lisätiedot

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Kai Koivumäki 1 Osaamistalkoot Valtioneuvoston tulevaisuuskatsaukset pohjana seuraavalle hallitusohjelmalle: TEM Haasteista mahdollisuuksia > työllisyysaste

Lisätiedot

Mosaiikki - alle viisi vuotta Suomessa asuneiden maahanmuuttajien ohjaus- ja neuvontaprojekti 1.10.2008 28.2.2011

Mosaiikki - alle viisi vuotta Suomessa asuneiden maahanmuuttajien ohjaus- ja neuvontaprojekti 1.10.2008 28.2.2011 Mosaiikki - alle viisi vuotta Suomessa asuneiden maahanmuuttajien ohjaus- ja neuvontaprojekti 1.10.2008 28.2.2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Alueen maahanmuuttajien syrjäytymisen ehkäiseminen

Lisätiedot

Uudenmaan ELY-keskus ja kotouttamisen osaamiskeskus Kohti tiiviimpää yhteistyötä

Uudenmaan ELY-keskus ja kotouttamisen osaamiskeskus Kohti tiiviimpää yhteistyötä Uudenmaan ELY-keskus ja kotouttamisen osaamiskeskus Kohti tiiviimpää yhteistyötä Helsinki 30.3.2015 Hannu-Pekka Huttunen Asiantuntijakonsultti Laki kotoutumisen edistämisestä: LUVUT 1-4 1. Yleiset säännökset

Lisätiedot

TE-palvelut ja validointi

TE-palvelut ja validointi TE-palvelut ja validointi Mestari2013 - Sinut on tunnistettu! koulutuspolitiikan seminaari 26.-27.11.2013 TE-PALVELUIDEN UUDISTAMINEN v. 2013- TE-PALVELUT JA VALIDOINTI EPÄVIRALLISEN JA ARKIOPPIMISEN TIETOJEN,

Lisätiedot

Osallisena Suomessa Delaktig i Finland. Vaasa - Vasa

Osallisena Suomessa Delaktig i Finland. Vaasa - Vasa Osallisena Suomessa Delaktig i Finland Vaasa - Vasa Tina Ura 14.11.2012 Osallisena Suomessa on lainsäädäntöhanke, perustettu kehittämään maahanmuuttajien kotoutumista kokonaisvaltaisesti, kokeilut 30.6.2013

Lisätiedot

40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää

40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää 40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää Työryhmä 6. Aikuisohjauksella tukea elinikäiseen opiskeluun ja työurien pidentämiseen 23.3.2012 1 Työryhmän ohjelma 9.00 Avaus 9.10 Opin ovista

Lisätiedot

TESTIPISTE - Aikuisten maahanmuuttajien kielitaidon arviointikeskus

TESTIPISTE - Aikuisten maahanmuuttajien kielitaidon arviointikeskus TESTIPISTE - Aikuisten maahanmuuttajien kielitaidon arviointikeskus Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet 1.Keskitetyn ja säännöllisen alkutestaustoiminnan järjestäminen pääkaupunkiseudulla Testauksen

Lisätiedot

Maahanmuuttajista elinvoimaa Koillismaalle - hanke

Maahanmuuttajista elinvoimaa Koillismaalle - hanke Maahanmuuttajista elinvoimaa Koillismaalle - hanke 1.8.2016-28.2.2019 10.10.2016 Perustietoa hankkeesta Päärahoittajat: Euroopan sosiaalirahasto, Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Lisätiedot

Väyliä Työelämään. Tietoa työnantajalle

Väyliä Työelämään. Tietoa työnantajalle Väyliä Työelämään Tietoa työnantajalle Sisällysluettelo Diili 4-5 Hankkeen tavoitteena on auttaa ammattikoulutettuja alle 29-vuotiaita työnhakijoita työllistymään hyödyntäen työvoimahallinnon palveluita

Lisätiedot

Hyvinvointialan työvoiman turvaaminen

Hyvinvointialan työvoiman turvaaminen Hyvinvointialan työvoiman turvaaminen Asiantuntijaseminaari 13.1.2011, Helsinki Tapani Kojonsaari 13.1.2011 Maahanmuuton tilannekatsaus Työvoiman maahanmuuton toimenpideohjelman väliarviointi Työvoiman

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun yhteistyöllä hyvä neuvonta ulkomailta maahan muuttaneelle

Pääkaupunkiseudun yhteistyöllä hyvä neuvonta ulkomailta maahan muuttaneelle Pääkaupunkiseudun yhteistyöllä hyvä neuvonta ulkomailta maahan muuttaneelle Neo-Vantaa, Neo-seudun osahanke 2009-2012 Sari Pajala, Neo-Vantaa & Yhteispalvelu 22.11.2012 Neo-seudun lähtötilanne v. 2009

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen (ESR) Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita

Lisätiedot

Ajankohtaista maahanmuuttajien aikuiskoulutuksesta

Ajankohtaista maahanmuuttajien aikuiskoulutuksesta Ajankohtaista maahanmuuttajien aikuiskoulutuksesta Sanna Penttinen 19.-20.3.2009 sanna.penttinen@oph.fi 040 348 7414 www.oph.fi Osaamisen ja sivistyksen asialla Yleistä Hallitus: aktiivinen maahanmuuttopolitiikka

Lisätiedot

Ulkomaalaiset opiskelijat Etelä-Savon voimavaraksi -projekti

Ulkomaalaiset opiskelijat Etelä-Savon voimavaraksi -projekti Ulkomaalaiset opiskelijat Etelä-Savon voimavaraksi -projekti Toteutusaika 1.1.2011 31.12.2012 Rahoittajat Manner-Suomen ESR-ohjelma, (Etelä-Savon Ely-keskus) ja Mikkelin ammattikorkeakoulu Ulkomaalaiset

Lisätiedot

Osallisena Suomessa Turun hanke Projektikoordinaattori Elina Mäntylä Pedagoginen koordinaattori Riina Humalajoki

Osallisena Suomessa Turun hanke Projektikoordinaattori Elina Mäntylä Pedagoginen koordinaattori Riina Humalajoki Osallisena Suomessa Turun hanke Projektikoordinaattori Elina Mäntylä Pedagoginen koordinaattori Riina Humalajoki 24.5.2012 Elina Mäntylä ja Riina Humalajoki 1 Yhteishankinta (kaupunki + ELY) Osallisena

Lisätiedot

Paula Kukkonen erityisasiantuntija Bovallius ammattiopisto 14.10.2011. paula.kukkonen@bovallius.fi 1

Paula Kukkonen erityisasiantuntija Bovallius ammattiopisto 14.10.2011. paula.kukkonen@bovallius.fi 1 Paula Kukkonen erityisasiantuntija Bovallius ammattiopisto 14.10.2011 paula.kukkonen@bovallius.fi 1 1) Bovallius - ammattiopiston ja Kuntoutus ORTON in esitys työhön kuntoutuksen ja työelämään valmennuksen

Lisätiedot

PALO (Testori) Kielitaidon ja oppimisen alkukartoituskeskus

PALO (Testori) Kielitaidon ja oppimisen alkukartoituskeskus PALO (Testori) Kielitaidon ja oppimisen alkukartoituskeskus Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Maahanmuuttajien alkukartoitusmallin luominen (ensisijainen tavoite) Tiedon lisääminen ja eteenpäin

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN TE-TOIMISTON TYÖNANTAJA- JA YRITYSPALVELUT

KESKI-SUOMEN TE-TOIMISTON TYÖNANTAJA- JA YRITYSPALVELUT KESKI-SUOMEN TE-TOIMISTON TYÖNANTAJA- JA YRITYSPALVELUT 1 Tarkoitus Kysynnän ja tarjonnan kohtaaminen > työnantajat saavat tarpeisiinsa pohjautuvaa osaavaa työvoimaa ja henkilöasiakkaat saavat osaamiseensa

Lisätiedot

Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä

Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen sekä luku- ja kirjoitustaidon koulutuksen opetussuunnitelman perusteiden käyttöä tukeva koulutus

Lisätiedot

Kotouttaminen terveydenhuollossa

Kotouttaminen terveydenhuollossa Kotouttaminen terveydenhuollossa tartuntatautien torjunnan ja rokotusten näkökulmasta Tartuntatautipäivät 6.4.2017 Paula Tiittala, LL, asiantuntijalääkäri, tutkija HY, THL 1 Sisältö 1. Käsitteet tutuiksi

Lisätiedot

MAAHANMUUTON ESR-PROJEKTIEN TUKIRAKENTEET

MAAHANMUUTON ESR-PROJEKTIEN TUKIRAKENTEET MAAHANMUUTON ESR-PROJEKTIEN TUKIRAKENTEET Manner-Suomen ESR-ohjelma 2007-2013 Paula Kuusipalo Tapani Kojonsaari 20.3.2009 MANNER-SUOMEN ESR-OHJELMAN KEHITTÄMISOHJELMAT Ohjelman valtakunnallinen osio toteutetaan

Lisätiedot

KUNNAN ROOLI ALKUVAIHEEN KOTOUTTAMISESSA. Jenni Lemercier Johtava sosiaalityöntekijä Espoon maahanmuuttajapalvelut

KUNNAN ROOLI ALKUVAIHEEN KOTOUTTAMISESSA. Jenni Lemercier Johtava sosiaalityöntekijä Espoon maahanmuuttajapalvelut KUNNAN ROOLI ALKUVAIHEEN KOTOUTTAMISESSA Jenni Lemercier Johtava sosiaalityöntekijä Espoon maahanmuuttajapalvelut Organisaatiokaavio (toiminnot) Maahanmuuttajapalvelut InEspoo Monikulttuurinen neuvonta

Lisätiedot

TYÖVOIMAA SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIHIN KEINONA KANSAINVÄLINEN REKRYTOINTI? AMMATTIJÄRJESTÖN NÄKÖKULMA

TYÖVOIMAA SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIHIN KEINONA KANSAINVÄLINEN REKRYTOINTI? AMMATTIJÄRJESTÖN NÄKÖKULMA TYÖVOIMAA SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIHIN KEINONA KANSAINVÄLINEN REKRYTOINTI? AMMATTIJÄRJESTÖN NÄKÖKULMA Kirsi Markkanen Kehittämispäällikkö Tehy ry 26.3.2010 1 Kansainvälisen rekrytoinnin Lähtökohtia

Lisätiedot

Maahanmuuttajien palvelut Espoon työ- ja elinkeinotoimistossa

Maahanmuuttajien palvelut Espoon työ- ja elinkeinotoimistossa Maahanmuuttajien palvelut Espoon työ- ja elinkeinotoimistossa Espoon TE-toimiston maahanmuuttajapalvelut yksikkö Palvelee työnhakija-asiakkaita, jotka maahanmuuttajuutensa vuoksi tarvitsevat erityispalvelua

Lisätiedot

TE-palvelut yrityksille ja työnantajille

TE-palvelut yrityksille ja työnantajille TE-palvelut yrityksille ja työnantajille te-palvelut.fi Kun yrityksessä tarvitaan uutta, osaavaa työvoimaa tai näköpiirissä on uutta osaamista vaativa muutostilanne, kannattaa hyödyntää TE-palveluja. Olemme

Lisätiedot

Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä

Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen sekä luku- ja kirjoitustaidon koulutuksen opetussuunnitelman perusteiden käyttöä tukeva koulutus

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus 2014 Tieto on väline ja perusta elämänhallintaan Miten voi tietää, jos ei ole tietoa tai kokemusta siitä,

Lisätiedot

LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa

LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa 1.2.2009-31.12.2012 Toimintalinja 3: Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittäminen Tilannekatsaus

Lisätiedot

Valtakunnallinen kehittäminen kotouttamistyössä

Valtakunnallinen kehittäminen kotouttamistyössä Valtakunnallinen kehittäminen kotouttamistyössä - ESR TL2 kehittämisohjelma kotoutumislain toimeenpanon tukena ALIPI-projektin seminaari 23.3.2011/ Paula Kuusipalo Alpo-tukirakenneprojekti ja maahanmuuttajien

Lisätiedot

Kotouttamispalvelut osana Lapin TE-palveluja

Kotouttamispalvelut osana Lapin TE-palveluja Kotouttamispalvelut osana Lapin TE-palveluja Marja Perälä, toimistonjohtaja 1 Maahanmuuttajien palveluun sovellettavat lait ja ohjeet Laki kotoutumisen edistämisestä (1386/2010) - kotoutumislaki voimaan

Lisätiedot

Uusi kotoutumislaki ja kotiäidit (1386/2010)

Uusi kotoutumislaki ja kotiäidit (1386/2010) Uusi kotoutumislaki ja kotiäidit (1386/2010) Luetaan yhdessä-verkosto 15.10.2011 Maahanmuuttojohtaja Kristina Stenman 26.10.2011 Muutokset pähkinänkuoressa: 1. Soveltamisala koskee kaikkia maahanmuuttajia

Lisätiedot

Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto

Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen 7.11.2013 Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto Nuorten työttömyys on kasvanut 2012 Syyskuun lopussa 29 721

Lisätiedot

Suomeen muuttaneiden alkuvaiheen ohjaus ja osaamisen kehittäminen -tukirakenne

Suomeen muuttaneiden alkuvaiheen ohjaus ja osaamisen kehittäminen -tukirakenne ALPO - Alku polku Suomeen Suomeen muuttaneiden alkuvaiheen ohjaus ja osaamisen kehittäminen -tukirakenne Manner-Suomen ESR-ohjelma 2007-2013 ALPO - Alku polku Suomeen muuttaneiden alkuvaiheen ohjaus ja

Lisätiedot

Ohjausta palveleva eurooppalainen verkosto

Ohjausta palveleva eurooppalainen verkosto Euroguidance Ohjausta palveleva eurooppalainen verkosto Euroguidance Eurooppalainen Euroguidance-verkosto tukee ohjausalan ammattilaisia kansainväliseen liikkuvuuteen liittyvissä kysymyksissä ja vahvistaa

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita maailmantalouden,

Lisätiedot

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009 Kotouttamisrahasto Vuosiohjelma 2009 TOIMILINJA A1. Haavoittuvassa asemassa olevien kolmansien maiden kansalaisten tukeminen TOIMILINJA A2. Innovatiiviset neuvonnan ja kotoutumisen mallit TOIMILINJA B3

Lisätiedot

Opsodiili, nuorten oppisopimuskoulutuksen toteutusedellytysten vahvistaminen

Opsodiili, nuorten oppisopimuskoulutuksen toteutusedellytysten vahvistaminen Opsodiili, nuorten oppisopimuskoulutuksen toteutusedellytysten vahvistaminen Pertti Karhunen, Esedu Hannu Fyhr, SAMIedu Juva 8.5.2015 Vedet virtaamaan - Etelä-Savon oppimisen, ohjauksen - Ja nuorisotakuun

Lisätiedot

Suomen Pakolaisapu Järjestöhautomo

Suomen Pakolaisapu Järjestöhautomo Suomen Pakolaisapu Järjestöhautomo Hankkeen taustaa Suomessa on arviolta tuhatkunta toimivaa maahanmuuttajayhdistystä Yhdistyksiä alettiin perustaa erityisesti 1990 luvun puolivälin jälkeen Reilu kolmannes

Lisätiedot

Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa

Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa Nuori kuski osaa! -projektin tarkoituksena tuottaa kriteerit logistiikka-alan pk-yrityksiin nuoren työntekijän perehdyttämiseen

Lisätiedot

TL 3 Osaajana työmarkkinoille tilannekatsaus

TL 3 Osaajana työmarkkinoille tilannekatsaus TL 3 Osaajana työmarkkinoille tilannekatsaus EU-rakennerahastopäivät 2008 Sotkamo 4.9.2008 Seija Rasku OPM/KTPO Kirsti Kylä-Tuomola OPM/KTPO Laura Jauhola OPH Jaana Lepistö LSLH Kehittämisohjelman tavoitteet

Lisätiedot

Kotouttamisen sopimukset ja kuntakorvaukset (Laki kotoutumisen edistämisestä 1386/2010) Keski-Suomen ELY-keskus, Sari Jokinen, 12.1.

Kotouttamisen sopimukset ja kuntakorvaukset (Laki kotoutumisen edistämisestä 1386/2010) Keski-Suomen ELY-keskus, Sari Jokinen, 12.1. Kotouttamisen sopimukset ja kuntakorvaukset (Laki kotoutumisen edistämisestä 1386/2010) Keski-Suomen ELY-keskus, Sari Jokinen, 12.1.2016 Turvapaikanhakijat ja kiintiöpakolaiset (Laki kotoutumisen edistämisestä,

Lisätiedot

HOMELIKE OULU Oulu omaksi 2008 2011

HOMELIKE OULU Oulu omaksi 2008 2011 HOMELIKE OULU Oulu omaksi 2008 2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Maahanmuuttajien alkuvaiheen ohjauksen ja neuvonnan palveluprosessien kehittäminen verkostorakenteella tavoitteena saumattomuus

Lisätiedot

Mitä tapahtuu Opin ovissa?

Mitä tapahtuu Opin ovissa? Mitä tapahtuu Opin ovissa? Alueellisten TNO -asiantuntijoiden koulutus 5.-6.3.2013 Jyväskylä Projektipäällikkö Auli Ryhänen Aikuisohjauksen koordinaatioprojekti, JAMK ammatillinen opettajakorkeakoulu auli.ryhanen@jamk.fi

Lisätiedot

Kirje 05.10.2015. Valtionavustukset nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimeenpanemiseksi 2015 ja 2016

Kirje 05.10.2015. Valtionavustukset nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimeenpanemiseksi 2015 ja 2016 Kirje OKM/64/592/2015 05.10.2015 Jakelussa mainituille Viite Asia Valtionavustukset nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimeenpanemiseksi 2015 ja 2016 Opetus- ja kulttuuriministeriö on vuonna

Lisätiedot

Maahanmuuttajien työllistäminen

Maahanmuuttajien työllistäminen Maahanmuuttajien työllistäminen Kansainvälinen työvoima -projekti 11.10.2012 Kuka on maahanmuuttaja? Ulkomailta Suomeen muuttanut henkilö, joka on jonkin toisen maan kansalainen tai kokonaan kansalaisuutta

Lisätiedot

YHTEISHANKINTAKOULUTUS

YHTEISHANKINTAKOULUTUS Yhteishankintakoulutus on yritykselle sen eri muutostilanteisiin räätälöityä aikuiskoulutusta, joka suunnitellaan yhdessä Ely-keskuksen, yrityksen ja kouluttajan kesken. Koulutuksen toteuttaa aikuiskoulutukseen

Lisätiedot

LAITURI-projekti - toimintaa ja tuloksia

LAITURI-projekti - toimintaa ja tuloksia LAITURI-projekti - toimintaa ja tuloksia Alueellisten TNO-asiantuntijoiden koulutus 11.-12.11.2014 LAITURI-projekti LAITURI projektin tavoite ja tuloksia Tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen kehittämisen

Lisätiedot

Maahanmuuttajien ohjaus ja osaamisen tunnistaminen

Maahanmuuttajien ohjaus ja osaamisen tunnistaminen Maahanmuuttajien ohjaus ja osaamisen tunnistaminen Osaava maahanmuuttaja ohjausta maahanmuuttajien osaamisen tunnistamiseen 20.11.2015 Turku, Turun yliopisto & NVL Maahanmuuttajien ohjaus ja osaamisen

Lisätiedot

Maahanmuuttajataustaisten työllistymisen tueksi

Maahanmuuttajataustaisten työllistymisen tueksi Maahanmuuttajataustaisten työllistymisen tueksi OSSI - osaaminen esiin hanke 1.8.2015-31.1.2018 Projektipäällikkö Siru Kilpilampi 2.10.2015 Ossi -hankkeessa tuotetaan ohjaus- ja koulutusmalli, joka edistää

Lisätiedot

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Ehdotukset valmisteltu työurasopimuksen pohjalta käynnistetyssä työryhmässä keskusjärjestötasolla. Neuvottelut

Lisätiedot

Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke

Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke - Miksi - Tavoitteet - Toimenpiteet Lasse Ala-Kojola, Mervi Karikorpi, Pirkko Pitkäpaasi, Birgitta Ruuti, Anne-Mari Tiilikka Erinomainen valinta! Uusia ammattiosaajia,

Lisätiedot

PALAPELI2-PROJEKTI Alkukartoitus, alkuvaiheen koulutus ja ohjauspalvelut maahanmuuttajille

PALAPELI2-PROJEKTI Alkukartoitus, alkuvaiheen koulutus ja ohjauspalvelut maahanmuuttajille PALAPELI2-PROJEKTI 1.8.2008-31.12.2012 Alkukartoitus, alkuvaiheen koulutus ja ohjauspalvelut maahanmuuttajille Palapeli2-projektin tavoite saada hyvin ja tehokkaasti alkuun maahanmuuttajan kotoutumisja

Lisätiedot

HOMELIKE OULU - OULU OMAKSI Maahanmuuttajien ohjaus ja neuvontapalvelut

HOMELIKE OULU - OULU OMAKSI Maahanmuuttajien ohjaus ja neuvontapalvelut 1 HOMELIKE OULU - OULU OMAKSI Maahanmuuttajien ohjaus ja neuvontapalvelut hanke 1.5.2008 30.4.2011 2 NORMI PROJEKTIN VAIHEET 1.Valtava innostus 2.Hirveä hämminki 3.Eläimellinen sekaannus 4.Järkiintymisvaihe

Lisätiedot

LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa

LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa 1.2.2009-31.12.2011 Toimintalinja 3: Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittäminen Tilannekatsaus

Lisätiedot

Työllisyydenhoito kunnassa

Työllisyydenhoito kunnassa Työllisyydenhoito kunnassa Kuntamarkkinat 14.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista Lähde: TEM/Heikki Räisänen,

Lisätiedot

Ulkomailta toteutetussa rekrytoinnissa ei ole riittävän ä vakiintuneita aiemman osaamisen ja koulutuksen täydentämisen malleja.

Ulkomailta toteutetussa rekrytoinnissa ei ole riittävän ä vakiintuneita aiemman osaamisen ja koulutuksen täydentämisen malleja. Kielitaidon ja EU-/ETA maiden ulkopuolella hankitun osaamisen täydentäminen terveysalalla -työryhmä Laatia nykytilan kuvaus EU-/ETA maiden ulkopuolella hankitun terveydenhuollon ammattipätevyyden tunnistamisen

Lisätiedot

Mihin on nyt päästy ja miten jatketaan tästä eteenpäin?

Mihin on nyt päästy ja miten jatketaan tästä eteenpäin? Kati Lounema Jukka Vepsäläinen Mihin on nyt päästy ja miten jatketaan tästä eteenpäin? AmKesu-aluetilaisuus Helsinki 26.11.2014 Osaamisen For learning ja and sivistyksen competence parhaaksi Helsingin

Lisätiedot

Työvoimakoulutus ja työssä oppiminen. Johanna Laukkanen 27.1.2010

Työvoimakoulutus ja työssä oppiminen. Johanna Laukkanen 27.1.2010 Työvoimakoulutus ja työssä oppiminen Johanna Laukkanen 27.1.2010 Ammatillinen työvoimakoulutus Ammatillinen työvoimakoulutus Pääosin tutkintotavoitteista koulutusta Myös lisä- ja täydennyskoulutusta Yrittäjäkoulutusta

Lisätiedot

Työpaikkavalmentaja koulutusmateriaali. LIITE 1.1 Mikä työpaikkavalmentaja

Työpaikkavalmentaja koulutusmateriaali. LIITE 1.1 Mikä työpaikkavalmentaja Työpaikkavalmentaja koulutusmateriaali LIITE 1.1 Mikä työpaikkavalmentaja Mikä on työpaikkavalmentaja? Sirpa Paukkeri-Reyes, Silta työhön projekti (STM) 2014 Työpaikkavalmentaja? Kun työpaikalle tulee

Lisätiedot

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen Terttu Virtanen Aikuiskoulutusjohtaja Helsingin tekniikan alan oppilaitos Ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen oleellinen osa oppilaitosten

Lisätiedot

Itä-Suomen alueelliset nuorisotyöpäivät Mikkeli Heta Malinen

Itä-Suomen alueelliset nuorisotyöpäivät Mikkeli Heta Malinen Itä-Suomen alueelliset nuorisotyöpäivät Mikkeli 3.9.2015 Heta Malinen Nuorten tieto- ja neuvontatyö nuorisotyön tavoitteellisena peruspalveluna sisältää Ammattitaitoista tietoa, neuvontaa ja ohjausta kaikissa

Lisätiedot

Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017

Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017 Kansainvälinen Itä-Suomi Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017 Pohjois-Savo, Etelä-Savo ja Pohjois-Karjala Strategia julkaistu 17.9.2012 http://urn.fi/urn:isbn:978-952-257-607-1 Tarkoitus 5 vuoden ajanjakso,

Lisätiedot

VOPS - Vastaanottava Pohjois-Savo 2008 2011

VOPS - Vastaanottava Pohjois-Savo 2008 2011 VOPS - Vastaanottava Pohjois-Savo 2008 2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Monikulttuuristen tieto- ja neuvontapalvelumallien rakentaminen Pohjois-Savoon (10 hankekuntaa mukana) Hankkeen päämääränä

Lisätiedot

Maahanmuuttajan työllistymistä edistävät tekijät kohti ennakoivaa ja vaikuttavaa verkostotyötä

Maahanmuuttajan työllistymistä edistävät tekijät kohti ennakoivaa ja vaikuttavaa verkostotyötä Sosiaalisten verkostojen merkitys työllistymisessä Maahanmuuttajan työllistymistä edistävät tekijät kohti ennakoivaa ja vaikuttavaa verkostotyötä Kemi, 22.3.2012 TAUSTA Sisäasiainministeriön maahanmuutto-osaston

Lisätiedot

Maahanmuuttajakoulutus työkenttänä verkostoyhteistyön onnistumisen edellytykset Kotoutumislain näkökulma

Maahanmuuttajakoulutus työkenttänä verkostoyhteistyön onnistumisen edellytykset Kotoutumislain näkökulma Maahanmuuttajakoulutus työkenttänä verkostoyhteistyön onnistumisen edellytykset Kotoutumislain näkökulma Maahanmuuttajakoulutus työkenttänä 30.1.2013 Turun kristillinen opisto Laki kotoutumisen edistämisestä

Lisätiedot

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia?

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Kuntamarkkinat 15.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista

Lisätiedot

Hyvät käytännöt projekteissa Osaajana työmarkkinoille -kehittämisohjelma. Verkottumisseminaari M/S Mariella to 1.10.2009

Hyvät käytännöt projekteissa Osaajana työmarkkinoille -kehittämisohjelma. Verkottumisseminaari M/S Mariella to 1.10.2009 Hyvät käytännöt projekteissa Osaajana työmarkkinoille -kehittämisohjelma Verkottumisseminaari M/S Mariella to 1.10.2009 Tavoitteet Osaajana työmarkkinoille -kehittämisohjelman tavoitteet ja keskeiset toimenpiteet

Lisätiedot

Vieraskielinen ja venäjänkielinen väestö Eksoten alueen kunnissa 31.12.2010

Vieraskielinen ja venäjänkielinen väestö Eksoten alueen kunnissa 31.12.2010 Vieraskielinen ja venäjänkielinen väestö Eksoten alueen kunnissa 31.12.2010 Äidinkieli, vieraskieliset yhteensä, venäjä 31.12.2010 Äidinkieli, vieraskieliset yhteensä, venäjä 31.12.2010 sosiaali- ja terveyspiiri

Lisätiedot

PS Aikoo. Toimialafoorumien tulevaisuuden toimintamalli

PS Aikoo. Toimialafoorumien tulevaisuuden toimintamalli PS Aikoo Toimialafoorumien tulevaisuuden toimintamalli Tuomas Kylänpää Eurooppalaisen työvoimapolitiikan asiantuntija PS Aikoo -loppuseminaari 17.3.2015 Kuopio Oppilaitosten johtajat tukevat jo perustettuja

Lisätiedot

VIRANOMAISYHTEISTYÖ RIKOSSEURAAMUSASIAKKAIDEN PROSESSEISSA LAPISSA SEMINAARI

VIRANOMAISYHTEISTYÖ RIKOSSEURAAMUSASIAKKAIDEN PROSESSEISSA LAPISSA SEMINAARI TE-palvelut aina saatavilla VIRANOMAISYHTEISTYÖ RIKOSSEURAAMUSASIAKKAIDEN PROSESSEISSA LAPISSA SEMINAARI 29.3.2017 Eija Sokero Palvelujohtaja Te-palvelut Lappi TE-palvelut perustuvat lakiin julkisista

Lisätiedot

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Lapin aikuiskoulutusstrategia 2020 TIIVISTELMÄ Suomen huipulla Lapissa on laadukkaat ja joustavat jatkuvan oppimisen pitkospuut, jotka takaavat tulevaisuuden osaamisen,

Lisätiedot

PALAPELI2 - kotoutumiskoulutusta ja ohjauspalveluja maahanmuuttajille 1.8.2008 31.10.2011

PALAPELI2 - kotoutumiskoulutusta ja ohjauspalveluja maahanmuuttajille 1.8.2008 31.10.2011 PALAPELI2 - kotoutumiskoulutusta ja ohjauspalveluja maahanmuuttajille 1.8.2008 31.10.2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Alkuvaiheen suomen kielen ja kotoutumista edistävän opetuksen kehittäminen

Lisätiedot

SILMU - Maahanmuuttajien kotoutumisprojekti 1.10.2009 31.12.2013

SILMU - Maahanmuuttajien kotoutumisprojekti 1.10.2009 31.12.2013 SILMU - Maahanmuuttajien kotoutumisprojekti 1.10.2009 31.12.2013 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Vasta kuntaan tulleiden maahanmuuttajien ohjauksen ja kotouttamisen järjestäminen ja kehittäminen.

Lisätiedot

Pedagogisen johtamisen katselmus

Pedagogisen johtamisen katselmus Pedagogisen johtamisen katselmus Pedagogisen johtamisen katselmuksen lomakkeen täyttöohje: Pedagogista katselmusta käytetään pedagogisen johtamisen arvioinnin ja kehittämisen työkaluna. Arviointi on hyvä

Lisätiedot

Uudistetut julkiset työvoima- ja yrityspalvelut työnhaun ja työssä pysymisen tukena. Kaapelitehdas 11.2.2013 Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz

Uudistetut julkiset työvoima- ja yrityspalvelut työnhaun ja työssä pysymisen tukena. Kaapelitehdas 11.2.2013 Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz Uudistetut julkiset työvoima- ja yrityspalvelut työnhaun ja työssä pysymisen tukena Kaapelitehdas 11.2.2013 Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz TE-toimiston uudistettu palvelumalli Palvelumalli perustuu

Lisätiedot