Otsikko Sivu 11 Päiväkodin kasvatushenkilöstön ja yli 3-vuotiaiden lasten

Transkriptio

1 Pöytäkirja 2/ (52) Kunnanvaltuusto Aika klo 18:00-20:30 Paikka Vihdin lukion auditorio, Hiidenvedentie 3, Nummela Käsitellyt asiat Otsikko Sivu 11 Päiväkodin kasvatushenkilöstön ja yli 3-vuotiaiden lasten 4 suhdeluvun muutos 12 Subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaaminen 8 13 Kaava N 179 Ritalanrinteen asemakaava / hyväksymisvaihe Kaava Ot 20, Otalammen korttelin 14 asemakaavan muutos / 25 hyväksymisvaihe 15 Kirkonkylän koulujen sekä kulttuuri- ja vapaa-ajan tilojen ja 33 alueiden hankesuunnitelma 16 Uudenmaan ELY-keskuksen pyyntö kansainvälistä suojelua 41 saavien henkilöiden kuntapaikkojen lisäämisestä 17 Henkilöstöraportti vuodelta Kuntalaisaloitteiden käsittely vuonna Valtuustoaloitteiden käsittely vuonna Ilmoitusasiat Valtuustoaloitteet 51

2 Pöytäkirja 2/ (52) Osallistujat Nimi Tehtävä Lisätiedot Läsnä Malmgren Varpu-Leena puheenjohtaja Salmi Risto I varapuheenjohtaja Noro Tiina II varapuheenjohtaja Aronen Erkki Bertling Aili Hampori Harri Hatanpää Olli Pekka Henriksson Jarmo Hynnälä Jarmo Höylä Juhani Jakka Maija Kuosa Jarmo Laitinen Veli-Matti Leväniemi Pirjo Luhtasela Jorma Mattila Terhi Metsäkivi Sari Pulkkinen Pentti Rajajärvi Anu Ranta Pekka Ranta Tiina Riekkinen Maija Rodas-Peräkylä Karita Roos Eva Saario Pasi Salonen Pasi Seuranen Karita Sivula Ilkka Sume-Hänninen Heidi Sundberg Tuija Takanen Simo Terkomaa Leila Vehkovuori Leena Viljanen Eerikki Virta Sari von Wehrt Mike Ali-Jaakkola Sampo vara Jylhäkoski Jorma vara Lindfors Jouko vara Mäkelä Mikko vara Mäkinen Esa vara Syrjälä Laura vara Turtiainen Jaripekka vara Poissa Anttila Kari Eurajoki Markku Hyytiäinen Antti Koivunen Jukka Lehtola Kim Löfgren Eero Viherkanto Kari Muu Nummela Hannu vs. kunnanjohtaja

3 Pöytäkirja 2/ (52) Nordberg Noora Ojajärvi Marjo Pohjola Päivi Setälä Kari Järvinen Jussi Renström Nea pöytäkirjanpitäjä sivistysjohtaja henkilöstöjohtaja tekninen ja ympäristöjohtaja nuorisovaltuuston pj. nuorisovaltuuston vpj. Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Todettiin. Käsitellyt asiat Allekirjoitukset Varpu-Leena Malmgren puheenjohtaja Noora Nordberg pöytäkirjanpitäjä Pöytäkirjan tarkastus Aili Bertling pöytäkirjantarkastaja Tiina Ranta pöytäkirjantarkastaja Pöytäkirja ollut yleisesti nähtävillä Kunnanviraston asianhallintayksikössä klo 14:00-15:00

4 Pöytäkirja 2/ (52) Kasvatus- ja koulutuslautakunta Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto Päiväkodin kasvatushenkilöstön ja yli 3-vuotiaiden lasten suhdeluvun muutos 71/ /2016 Kasv Varhaiskasvatuslain 5 a :n mukaan varhaiskasvatuksen ryhmät tulee muo dos taa ja tilojen suunnittelu ja käyttö järjestää siten, että var hais kasva tuk sel le säädetyt tavoitteet voidaan saavuttaa. Varhaiskasvatuslain 5 :n mukaan päiväkodissa ja perhepäiväkodissa hoidettavien lasten määräs tä sekä hoito- ja kasvatustehtävään osallistuvasta henkilöstöstä sää detään tarkemmin asetuksella. Lasten päivähoidosta annetun asetuksen 6 :n 1. momentin (astuu voimaan alkaen) mukaan päiväkodissa tulee hoito- ja kas va tus tehtä vis sä olla vähintään yksi henkilö enintään kahdeksaa kokopäivähoidossa ole vaa kolme vuotta täyttänyttä lasta kohden. Aiemmissa päi vä hoi to asetuk sis sa on säädetty, että päiväkodissa tulee hoito- ja kasvatustehtävissä ol la vähintään yksi henkilö, enintään seitsemää kokopäivähoidossa olevaa kol me vuotta täyttänyttä lasta kohden. Alle kolmevuotiaiden lasten osalta ase tus pysyy samana: enintään neljää lasta kohden tulee päiväkodissa olla vähintään yksi kelpoisuuden omaava henkilö. Asetus koskee sekä kunnal lis ta että yksityistä varhaiskasvatusta. Valtuustoaloite asiasta (Kv ): Sosiaalidemokraattinen valtuustoryhmä esittää, että Vihdissä on tehtävä ar vo va lin to ja. Siksi he esittävät, että: Vihdin kunta luopuu ryhmäkoon kasvat ta mi ses ta. Lapsiasiavaltuutettu on lausunut, että varhaiskasvatuksen hei ken nyk set vievät tilannetta selkeästi huonompaan suuntaan ja rikkovat juu ri säädetyn varhaiskasvatuslain tavoitteita. Lastensuojelujärjestöt to teavat yksiselitteisesti lausunnoissaan, että esitys eriarvoistaa lapsia ja leimaa hei kom mas sa asemassa olevia perheitä. Suomen Psykologiliitto varoittaa, et tä hallituksen varhaiskasvatukseen tekemät säästöt maksetaan las tenpsy kiat rian ja lastensuojelun lisääntyvinä kuluina. Lisäksi kuntaliitto totesi vä hän aikaa sitten, että perusteluina esitetyt taloudelliset säästöt eivät vastaa todellisuutta. Valtuustoaloite on kokonaisuudessaan esityslistan oheisma te ri aa li na. Asetuksen suhdeluku 1/8 tarkoittaa, että päiväkodin yhdessä yli 3-vuo tiaiden lasten ryhmässä saa olla yhtä aikaa läsnä enintään kolmea hoito- ja kas va tus teh tä vis sä olevaa henkilöä vastaava määrä kokopäivähoidossa ole via lapsia voimaan astuva asetus mahdollistaa sen, että suhdeluvun kasvat ta mi nen voitaisiin ottaa Vihdissä joustavasti käyttöön. Ryhmät täytetään suh de lu kua käyttäen. Osaviikkoiset lapset, jotka ovat paikalla mak si missaan 10 päivää/kuukausi, merkitään suhdeluvulla 0,7 ja lapset, jotka ovat pai kal la alle 15 päivää/kuukausi, ovat suhdeluvulla 0,85. Lisäksi osa päi väinen lapsi täytössä lasketaan suhdeluvulla 0,75. Tarkalla suunnittelulla ja van hem pien kanssa käydyn neuvottelun kautta on pystytty tarjoamaan hoitoa esimerkiksi kolmelle alle 15 päivää/kuukaudessa käyttävälle lapselle

5 Pöytäkirja 2/ (52) pai kat siten, että he käyttävät vain kahta paikkaa. Asetuksen muutos antaa mahdollisuuden sille, että pystymme pääsääntöisesti tarjoamaan jo kaisel le lapselle paikan ilman edellä mainittua laskentaa. Lisäksi tämä an taa jous ton sille, että lapsi voi siirtyä osapäiväisestä varhaiskasvatuksesta koko päi väi seen huoltajien työllistyessä tai opiskelun alkaessa ja säilyttää saman hoitopaikan. Suhdeluvun joustavassa käyttöönotossa on huomioitava myös päi vä ko ti tilo jen rakennustekniset seikat. Ne määrittävät tilamitoituksen ja il mas toin tika pa si tee tin osalta tilojen käyttöä. Kaikissa päiväkotiyksiköissä ei mi toi tusta pystytä samalla tavalla ottamaan käyttöön. Suhdeluvun 1/8 käyttöönotto Vihdissä tarkoittaa täyttöasteprosentin pie nene mis tä. Lisäksi tämä mahdollistaa noin 15 varhaiskasvattajan vä hen nystä, mikä tarkoittaa henkilöstömenoissa vuositasolla noin euroa. Oheismateriaali Arvoseminaarin materiaali Varhaiskasvatuksen muutosten vaikutus Vihdissä Valtuustoaloite -Arvovalinnat ohjaamaan käytännön politiikkaa Valmistelija Taina Vainio, etunimi.sukunimi(at)vihti.fi, p Varhaiskasvatuspäällikkö Kasvatus- ja koulutuslautakunta esittää kunnanhallitukselle ja edelleen kun nan val tuus tol le, että Vihdin varhaiskasvatuksessa toteutetaan al kaen asetuksen muutos suhdeluvusta yli kolmevuotiaiden lasten osalta jous ta vas ti lasten tarpeet huomioimalla ja tilojen sallimissa puitteissa. Mahdol li set henkilöstövähennykset ja säästöt raportoidaan syksyllä 2016 ja ne ote taan huomioon vuoden 2017 talousarvion valmistelussa. Jäsen Mikko Puhakainen teki varhaiskasvatuspäällikön pohjaesitykseen muu tos esi tyk sen: Ei kasvateta ryhmäkokoja. Kh Asiasta äänestettiin. Varhaiskasvatuspäällikön pohjaesitys JAA, Mikko Puha kai sen muutosesitys EI Äänestyksen tulos: JAA (2), EI (6) Varhaiskasvatuspäällikön pohjaesitystä kannattivat puheenjohtaja Eerikki Vil ja nen sekä Pekka Ranta. Mikko Puhakaisen esitystä kannattivat et Päivi Lumikumpu, Eero Löfgren, Eva Roos, Karita Seuranen ja Tuija Trochel. Kasvatus- ja koulutuslautakunta esittää kunnanhallitukselle ja edelleen kun nan val tuus tol le, että Vihdin varhaiskasvatuksessa ei toteuteta ase tuksen muutosta suhdeluvusta. Suhdeluvun muutoksesta sekä kasvatus- ja koulutuslautakunnalle teh täväs tä esityksestä on informoitu päiväkotien henkilöstöä ennen lautakunnan ko kous ta. Asia käsitellään kunnan yhteistoimintaryhmässä

6 Pöytäkirja 2/ (52) Oheismateriaali - Arvoseminaarin materiaali - Varhaiskasvatuksen muutosten vaikutus Vihdissä - Valtuustoaloite Arvovalinnat ohjaamaan käytännön politiikkaa Valmistelija Hannu Nummela, etunimi.sukunimi(at)vihti.fi, p Kunnanjohtaja Kunnanhallitus esittää kunnanvaltuuston hyväksyttäväksi, että Vihdin varhais kas va tuk ses sa toteutetaan alkaen asetuksen muutos suh delu vus ta yli kolmevuotiaiden lasten osalta joustavasti lasten tarpeet huomioi mal la ja tilojen sallimissa puitteissa. Mahdolliset hen ki lös tö vä hen nykset ja säästöt raportoidaan syksyllä 2016 ja ne otetaan huomioon vuoden 2017 talousarvion valmistelussa. Samalla kunnanhallitus esittää kunnanvaltuustolle, että valtuusto toteaa So sia li de mok raat ti sen valtuustoryhmän valtuustoaloitteen ryhmä ko ko jen kasvattamisen osalta loppuunkäsitellyksi. Käsittely Keskustelun kuluessa kunnanhallituksen I varapuheenjohtaja Rajajärvi esit ti ten Aronen ja Sume-Hänninen kannattamana, että Vihdin varhais kas va tuk ses sa ryhmäkokoa ei muuteta asetuksen mukaiseksi. Kättennostolla suoritetussa äänestyksessä kunnanjohtajan esitys (JAA) sai 4 ääntä (Sundberg, Hynnälä, Saario, Luhtasela) ja Rajajärven esitys (EI) sai ääntä 5 (Rajajärvi, Aronen, Sume-Hänninen, Salonen, Metsäkivi). Näin ol len kunnanhallitus oli hyväksynyt Rajajärven esityksen. Kunnanhallitus päätti esittää kunnanvaltuuston hyväksyttäväksi, että Vihdin varhaiskasvatuksessa ryhmäkokoa ei muuteta asetuksen mukaiseksi. Kv Samalla kunnanhallitus päätti esittää kunnanvaltuustolle, että valtuusto toteaa Sosialidemokraattisen valtuustoryhmän valtuustoaloitteen ryh mä ko ko jen kasvattamisen osalta loppuunkäsitellyksi. Oheismateriaali Käsittely - Arvoseminaarin materiaali - Varhaiskasvatuksen muutosten vaikutus Vihdissä - Valtuustoaloite Arvovalinnat ohjaamaan käytännön politiikkaa Valtuuston II varapuheenjohtaja Noro esitti kokoomuksen valtuustoryhmän ryh mä pu heen vuo ros sa, että Vihdin varhaiskasvatuksessa toteutetaan alkaen asetuksen muutos suhdeluvusta yli kolmevuotiaiden lasten osalta joustavasti lasten tarpeet huomioimalla ja tilojen sallimissa puitteis sa. Mahdolliset henkilöstövähennykset ja säästöt raportoidaan syksyllä 2016 ja ne otetaan huomioon vuoden 2017 talousarvion valmistelussa. Esi tys tä kannattivat valtuutettu Viljanen keskustan valtuustoryhmän ryh mäpu heen vuo ros sa ja valtuutettu Ranta kristillisdemokraattien val tuus to ryhmän ryhmäpuheenvuorossa. Koska oli tehty kunnanhallituksen esityksestä poikkeava esitys, oli asiasta ää nes tet tä vä. Kunnanvaltuuston puheenjohtaja teki seuraavan ää nes tyseh do tuk sen: kunnanhallituksen esitys JAA ja kokoomuksen, keskustan ja

7 Pöytäkirja 2/ (52) kris til lis de mo kraat tien muu tos esi tys EI. Nimenhuudolla suoritetussa ää nestyk ses sä kun nan hal li tuk sen esitys (JAA) sai 22 ääntä ja kokoomuksen ja kes kus tan esitys (EI) sai 21 ääntä. Näin ollen kunnanvaltuusto oli hy väk synyt kunnanhallituksen esi tyk sen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä 1. Kunnanvaltuusto päätti, että Vihdin varhaiskasvatuksessa ryhmäkokoa ei muu te ta asetuksen mukaiseksi. Samalla kunnanvaltuusto toteaa sosialidemokraattien valtuustoryhmän valtuus to aloit teen ryhmäkokojen kasvattamisen osalta lop puun käsi tel lyk si. Liitteet 1 Äänestyslista / Varhaiskasvatuksen ryhmäkoot / kv , liite 1

8 Pöytäkirja 2/ (52) Kasvatus- ja koulutuslautakunta Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto Subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaaminen 70/ /2016 Kasv Varhaiskasvatuslain 11 :ssä määritellään, että jokaisella lapsella on oikeus saada varhaiskasvatusta 20 tuntia viikossa. Lapsella ei ole oikeutta esi ope tuk sen ja perusopetuksen lisäksi järjestettävään osa-aikaiseen varhais kas va tuk seen. Lapsella on kuitenkin oikeus kokopäiväiseen var haiskas va tuk seen, mikäli lapsen vanhemmat tai muut huoltajat työskentelevät ko ko ai kai ses ti taikka päätoimisesti opiskelevat, toimivat yrittäjänä tai ovat omas sa työssä. Lapsella on lisäksi oikeus tarpeen mukaan 20 tuntia laajem paan varhaiskasvatukseen vanhemman osa-aikaisen tai väliaikaisen työs sä käyn nin, työllistymistä edistävään palveluun osallistumisen, kun toutuk sen tai muun vastaavan syyn vuoksi. Lain mukaan varhaiskasvatus on kui ten kin aina järjestettävä nykyisen laajuisena, jos se on tarpeen lapsen ke hi tyk sen, tuen tarpeen tai perheen olosuhteiden takia taikka se on muutoin lapsen edun mukaista. Valtuustoaloite asiasta (Kv ): Sosiaalidemokraattinen valtuustoryhmä esittää, että Vihdissä on tehtävä ar vo va lin to ja. Siksi he esittävät, että: Vihdin kunta luopuu subjektiivisen päi vä hoi don rajoittamisesta. Lapsiasiavaltuutettu on lausunut, että var haiskas va tuk sen heikennykset vievät tilannetta selkeästi huonompaan suuntaan ja rikkovat juuri säädetyn varhaiskasvatuslain tavoitteita. Las ten suo jelu jär jes töt toteavat yksiselitteisesti lausunnoissaan, että esitys eriarvoistaa lap sia ja leimaa heikommassa asemassa olevia perheitä. Suomen Psy kolo gi liit to varoittaa, että hallituksen varhaiskasvatukseen tekemät säästöt mak se taan lastenpsykiatrian ja lastensuojelun lisääntyvinä kuluina. Lisäksi kun ta liit to totesi vähän aikaa sitten, että perusteluina esitetyt taloudelliset sääs töt eivät vastaa todellisuutta. Valtuustoaloite on kokonaisuudessaan esi tys lis tan oheismateriaalina. Kunnan on tarjottava huoltajille vaihtoehtoja 20 tunnin varhaiskasvatuksen to teut ta mi sek si (20h/vko). Lain mukaan vaihtoehtoja tulee olla vähintään kak si. Kunta saa päättää osapäiväisen ja viikkoisen varhaiskasvatuksen to teu tuk ses ta joko päivittäisenä osapäiväisenä tai kahtena tai useampana jär jes tet tä vä nä osaviikkoisena varhaiskasvatuksena. Varhaiskasvatusoikeuden laajuuden muutokset eivät saa johtaa siihen, että varhaiskasvatuksen aloittanut lapsi joutuisi muuttamaan var hais kas vatus paik kaa muutoksen seurauksena. Tämän seurauksena 20h/viikko varhais kas va tus ta käyttäviä lapsia ei mielellään sijoiteta siten, että kaksi lasta käyt tää samaa hoitopaikkaa eri aikoihin. Osapäiväiset ja -viikkoiset lapset keventävät ryhmien mitoitusta jos yksi lap si käyttää yhtä paikkaa. Joulukuussa 2015 Vihdissä oli kunnallisessa hoi dos sa n. 180 lasta, joiden huoltajat olivat valinneet hoitomuodoksi enintään 10 päivää/kuukausi tai enintään 15 päivää/kuukausi. Näistä monet ovat niitä lapsia, joita tämä subjektiivisen päivähoito-oikeuden ra joit ta mi-

9 Pöytäkirja 2/ (52) nen koskisi eli huoltajat ovat valinneet palvelukseen pienemmän palvelun kuin kokopäivähoito. Koska jokaisella lapsella on oikeus saada varhaiskasvatusta 20 tuntia viikos sa, niin Vihdin varhaiskasvatuksessa tarjotaan joka tapauksessa perheil le kyseinen palvelu. Palvelusetelipalvelujen sääntökirjassa määritellään ne ehdot, joiden puitteis sa yksityiset palveluntuottajat tarjoavat palvelujaan. Jos Vihdissä ra joite taan subjektiivinen päivähoito-oikeus 20h/viikko, niin sama rajaus voidaan tehdä yksityisille palveluntuottajille sääntökirjan kautta. Viranhaltija voi tehdä päätöksen laajemman palvelun tarjoamisesta ja suuremmasta pal ve lusete lin arvosta kuultuaan yksityistä palveluntuottajaa ja/tai lapsen huol ta jaa. Vastaavat muutokset koskettavat myös lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain yksityisen hoidon tukea koskevaan sääntelyyn. Yk si tyi sen hoidon tukena maksetaan pääsääntöisesti alempaa tukea. Vastaa vas ti lapsesta ei pääsääntöisesti makseta yksityisen hoidon tukea lainkaan tapauksissa, joissa oikeutta esiopetuksen ja perusopetuksen lisäksi jär jes tet tä vään varhaiskasvatukseen ei ole. Suurempaa yksityisen hoidon tu kea maksetaan, jos lapsella on oikeus 20 tuntia laajempaan var hais kasva tuk seen. Yksityisen hoidon tukeen kuuluu hoitoraha ja tulosidonnainen hoi to li sä, joita voidaan korottaa kuntalisällä, jos tuen rahoituksesta vas taava kunta on niin päättänyt. Tapauksissa, joissa yksityisen hoidon tuen hoito ra haa maksetaan 20 viikkotunnin varhaiskasvatusoikeutta vastaavasti, on myös hoitolisän määrä puolet siitä, mikä sen määrä muutoin on. Vi ranhal ti ja voi tehdä päätöksen laajemman yksityisen hoidon tuen myön tä mises tä samoin edellytyksin kuin kunnallisessa hoidossa. Viranhaltijan tulee teh dä tästä lausunto Kelaan, jonka pohjalta Kelassa tehdään päätös laajem mas ta tuesta. Subjektiivisen päivähoito-oikeuden määrittely (yli 20 h/vko) tapahtuu pal velu oh jauk ses sa yhdessä lapsen huoltajan kanssa. Tämä edellyttää tiivistä per he koh tais ta palvelumuotoilua, jossa otetaan huomioon lapsen ja perheen tilanne silloin, kun huoltajat eivät työskentele tai opiskele, toimi yrit täjä nä tai ole omassa työssä päätoimisesti. Arvioitaessa laajempaa var haiskas va tus tar vet ta, toimitaan kasvatuskumppanuus periaatteiden mukaan, jol loin lapsen etu määrittelee ensisijaisesti laajemman varhaiskasvatuksen tar peen. Oheismateriaali Arvoseminaarin materiaali Varhaiskasvatuksen muutosten vaikutus Vihdissä Valtuustoaloite -Arvovalinnat ohjaamaan käytännön politiikkaa Valmistelija Taina Vainio, etunimi.sukunimi(at)vihti.fi, p Varhaiskasvatuspäällikkö Kasvatus- ja koulutuslautakunta esittää kunnanhallitukselle ja edelleen kun nan val tuus tol le, että varhaiskasvatuslakia noudatetaan Vihdin var haiskas va tuk ses sa alkaen niin kuin se on säädetty: jokaisella lapsella on oikeus 20 tunnin laajuiseen viikottaiseen varhaiskasvatukseen. hyväksyttiin yksimielisesti.

10 Pöytäkirja 2/ (52) Kh Subjektiivista päivähoito-oikeuden rajaaminen 20 tuntiin astuu voimaan var hais kas va tus lain muutoksella alkaen. Tällä hetkellä voi mas saole van varhaiskasvatuslain mukaan lapsella on oikeus kokopäiväiseen päivä hoi toon. Oheismateriaali Arvoseminaarin materiaali Varhaiskasvatuksen muutosten vaikutus Vihdissä Valtuustoaloite Arvovalinnat ohjaamaan käytännön politiikkaa Valmistelija Hannu Nummela, etunimi.sukunimi(at)vihti.fi, p Kunnanjohtaja Kunnanhallitus esittää kunnanvaltuuston hyväksyttäväksi, että var hais kasva tus la kia noudatetaan Vihdin varhaiskasvatuksessa alkaen niin kuin se on säädetty: jokaisella lapsella on oikeus 20 tunnin laajuiseen viikot tai seen varhaiskasvatukseen. Samalla kunnanhallitus esittää kunnanvaltuustolle, että valtuusto toteaa So sia li de mok raat ti sen valtuustoryhmän valtuustoaloitteen subjek tii vi sen päivähoito-oikeuden rajoittamisesta luopumisen osalta lop puunkä si tel lyk si. Käsittely Keskustelun kuluessa kunnanhallituksen I varapuheenjohtaja Rajajärvi esit ti Aronen kannattamana, että subjektiivista päivähoito-oikeutta ei ra ja ta 20 tuntiin. Kättennostolla suoritetussa äänestyksessä kunnanjohtajan esitys (JAA) sai 6 ääntä (Sundberg, Hynnälä, Luhtasela, Saario, Salonen, Metsäkivi) ja Raja jär ven esitys (EI) 3 ääntä (Rajajärvi, Sume-Hänninen, Aronen). Näin ollen kunnanhallitus oli hyväksynyt kunnanjohtajan esityksen. Kunnanhallitus päätti esittää kunnanvaltuuston hyväksyttäväksi, että varhais kas va tus la kia noudatetaan Vihdin varhaiskasvatuksessa alkaen niin kuin se on säädetty: jokaisella lapsella on oikeus 20 tunnin laa juiseen viikottaiseen varhaiskasvatukseen. Kv Samalla kunnanhallitus päätti esittää kunnanvaltuustolle, että valtuusto toteaa Sosialidemokraattisen valtuustoryhmän valtuustoaloitteen sub jek tii vi sen päivähoito-oikeuden rajoittamisesta luopumisen osalta loppuun kä si tel lyk si. Oheismateriaali Käsittely - Arvoseminaarin materiaali - Varhaiskasvatuksen muutosten vaikutus Vihdissä - Valtuustoaloite Arvovalinnat ohjaamaan käytännön politiikkaa Sosiaalidemokraattien valtuustoryhmän ryhmäpuheenvuorossa valtuutetu Ra ja jär vi esitti, että Vihdin kunnan var hais kas va tuk ses sa ei rajata sub jek-

11 Pöytäkirja 2/ (52) tii vis ta päivähoito-oikeutta. Koska oli tehty kunnanhallituksen esityksestä poikkeava esitys, oli asiasta ää nes tet tä vä. Kunnanvaltuuston puheenjohtaja teki seuraavan ää nes tysesi tyk sen: kunnanhallituksen esitys JAA ja SDP:n esitys EI. Ni men huu dolla suoritetussa äänestyksessä kunnanhallituksen esitys JAA sai 32 ääntä ja SDP:n esitys EI sai 11 ääntä. Näin ollen kunnanvaltuusto oli hyväksynyt kun nan hal li tuk sen esityksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä 2. Kunnanvaltuusto päätti, että varhaiskasvatuslakia noudatetaan Vihdin varhais kas va tuk ses sa alkaen niin kuin se on säädetty: jokaisella lap sel la on oikeus 20 tunnin laajuiseen viikottaiseen varhaiskasvatukseen. Samalla kunnanvaltuusto toteaa sosialidemokraattien valtuustoryhmän valtuus to aloit teen subjektiivisen päivähoito-oikeuden ra joit ta mi sesta luopumisen osalta loppuunkäsitellyksi. Liitteet 2 Äänestyslista / Subjektiivinen päivähoito-oikeus / kv , liite 2

12 Pöytäkirja 2/ (52) Kaavoitus- ja tekninen lautakunta Kunnanhallitus Kaavoitus- ja tekninen lautakunta Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto Kaava N 179 Ritalanrinteen asemakaava / hyväksymisvaihe 257/ /2015 Kaava N 148 Ridalinmetsän asemakaava ja asemakaavan muutos 285/ /2013 Kate Kaavoituspäätös Asemakaava sisältyy kunnanvaltuuston hyväksymään vuoden 2013 kaavoitusohjelmaan. Kaavoitustilanne Uudenmaan maakuntakaavassa, vahvistettu , alue on merkitty taa ja ma toi min to jen alueeksi. Uudenmaan toisessa vai he maa kun ta kaa vassa, hyväksytty maakuntavaltuustossa , suunnittelualue on tii vistet tä vää aluetta. Vihdin kunnan oikeusvaikutuksettomassa yleiskaavassa, kv , alue on merkitty pääosin retkeily- ja ulkoilualueeksi ja selvitysalueeksi Nummelan eteläosien osayleiskaavaehdotuksessa, ehdotus nähtävillä , suunnittelualue on varattu asuinkerrostalojen ja pientalojen kort te li alueik si ja virkistysalueiksi. Suunnittelualueen koillisosassa on voimassa kv:n hyväksymä Me ri tienah teen asemakaava N 116. Alue rajautuu Linnanniitun (kaava 82), Kotirinteen (kaava N 132) ja Huhdan mäen (kaava 61) voimassa oleviin asemakaavoihin. Kaavan laatimisen tarkoitus ja tavoite Asemakaavoituksen tarkoituksena on jatkaa Nummelan taa ja ma ra ken netta etelään ja kaakkoon. Kaavalla tutkitaan suunnittelualueen maankäyttöä pää asias sa kerros- ja pienkerrostalovaltaisena asuntoalueena ja sel vi tetään voidaanko alueelle toteuttaa työpaikkarakentamista. Kaavoitusprosessin vaihe Asemakaavoitus on aloitettu laatimalla MRL 63 :n tarkoittama osal lis tumis- ja arviointisuunnitelma. Liite Kaava N 148, osallistumis- ja arviointisuunnitelma, päivätty

13 Pöytäkirja 2/ (52) Valmistelija Matti Hult, puh. (09) kaavoituspäällikkö Kaavoitus- ja tekninen lautakunta päättää merkitä tiedoksi Ridalinmetsän ase ma kaa van ja asemakaavamuutoksen, kaava N 148, osallistumis- ja arvioin ti suun ni tel man ja kuuluttaa asemakaavan vireille. hyväksyttiin yksimielisesti. Kate Kaavoituspäätös Nummelan Ridalinmetsän asemakaava ja asemakaavan muutos sisältyy kun nan val tuus ton hyväksymään vuoden 2013 kaa voi tus oh jelmaan. Kaavoitus- ja tekninen lautakunta on päättänyt merkitä kaavan osal lis tu mis- ja arviointisuunnitelman tiedoksi ja kuuluttaa kaavan vireille. Asemakaavan laatiminen on kuulutettu vireille Kaava N 148, sisältyy myös kunnanvaltuuston hyväksymään kaa voi tus ohjel maan vuodelle 2014 (kv ). Kaavoitusvaihe Kaavatyötä on jatkettu valmistelemalla kaavan perusselvitykset ja ta voitteet -raportti, jonka merkitsee tiedoksi kaavoitus- ja tekninen lautakunta. Ta voit teet hyväksyy kunnanhallitus. Suunnittelutehtävän määrittely ja tarkoitus Asemakaavatyön tavoitteena on tutkia monipuolisen asuntoalueen si joit tamis ta Ridalinmetsän alueelle huomioiden olemassa olevan rakennetun ympä ris tön ja luonnonympäristön ominaispiirteet. Tarkoituksena on edistää Num me lan taajaman yhdyskuntarakenteen eheytymistä ja luoda viihtyisä asuin alue, joka liittyy tiiviisti Meritienahteen, Huhdanmäen, Kotirinteen ja Lin nan nii tyn asemakaavoitettuihin asuinalueisiin sekä muuhun taa ja ma raken tee seen. Uusi asuntoalue sijoittuu pääosin kunnan omistamalle maalle. Alu eel la on myös yksityistä maata, jonka osalta tehdään tarvittaessa kaavoi tuk sen aloittamissopimukset ja myöhemmin maankäyttösopimuksia. Suunnittelualuetta on tarkoitus tutkia kaavan valmisteluvaiheessa yh te näise nä kokonaisuutena. vaiheessa ja edelleen kunnanvaltuustoon hy väk syt tä väk si voidaan tarvittaessa viedä osa-alueita kaavallisten ja so pimuk sel lis ten edellytysten täyttyessä. Tavoitteet Ridalinmetsän asemakaavan tavoite on korkealaatuisen ja omaleimaisen asun to alu een kehittäminen sekä väestönkasvun edellyttämän mo ni puo lisen asuntotuotannon turvaaminen, jota kunnan allekirjoittama MAL-so pimus kin edellyttää. Alueen maisemalliset sekä luonnonympäristöön liittyvät

14 Pöytäkirja 2/ (52) ar vot huomioidaan kaavatyössä siten, että suunnittelulla edistetään niiden säi ly mis tä. Arvokkaat luontokohteet jätetään rakentamisen ulkopuolelle. Asuin ra ken ta mi nen sijoitetaan melulta suojattuun osaan suun nit te lu aluetta. Aluetta tutkitaan myös sellaisen työpaikkarakentamisen sijoittamiseen, joka ei aiheuta haittaa asumiselle. Vaikutukset ilmastostrategiaan Kaavan vaikutuksia ilmastostrategiaan arvioidaan kaavatyön edetessä. Työl lä tutkitaan asumisen sijoittamista olemassa olevaan taajama- ra kentee seen kytkeytyen, mikä vähentää painetta haja-asutuksen muo dos tu misel le. Suunnittelualue sijaitsee kävelyetäisyydellä Nummelan palveluista ja mm. linja-autoasemasta ja -pysäkeistä. Kaavatyön tavoitteet noudattavat kun nan ilmastostrategiaa. Vaikutukset työpaikkoihin Kaavan vaikutuksia työpaikkojen määrään arvioidaan kaavan val mis te lu aineis ton pohjalta, kun nähdään miten mahdollinen työpaikkarakentaminen so vel tuu asuntoalueen kokonaisuuteen. Taloudelliset vaikutukset Kaavataloudelliset vaikutukset selvitetään suunnittelutyön edetessä. Alueen suunnittelussa otetaan huomioon lähistöllä oleva kunnallistekninen verk ko. Alueella on jo olemassa kaksi kokoojaluokan tietä, Huhdanmäentie ja Pihtisillantie, jonka vuoksi katurakentamisen kustannuksista säästetään huo mat ta vas ti. Oheismateriaali Kaava N 148, Perusselvitykset ja tavoitteet-raportti, Kate om Kaava N 148, Osallistumis- ja arviointisuunnitelman, Kate Liite Valmistelija Matti Hult, etunimi.sukunimi(at)vihti.fi, p kaavoituspäällikkö Kaavoitus- ja tekninen lautakunta päättää 1) merkitä tiedoksi kaavan N 148, Ridalimetsän asemakaavan ja ase ma kaavan muutoksen perusselvitys- ja tavoiteraportin (Kate om.) ja 2) esittää kunnanhallitukselle, että se päättäisi hyväksyä Ridalinmetsän kaaval le, N 148 laaditut tavoitteen. hyväksyttiin yksimielisesti. Kh Liitteet Kaava N 148, tavoitteet-raportti Kunnanjohtaja Kunnanhallitus päättää hyväksyä Ridalinmetsän kaavalle, N 148 laaditut

15 Pöytäkirja 2/ (52) ta voit teet. Kunnanhallitus hyväksyi kunnanjohtajan ehdotuksen yksimielisesti. Kate Kaavoituspäätös Nummelan Ridalinmetsän asemakaava ja asemakaavan muutos sisältyy kun nan val tuus ton hyväksymään vuoden 2013 kaa voi tus oh jelmaan ja edelleen hyväksymään vuoden 2014 kaa voi tus oh jelmaan. Kaavoitus- ja tekninen lautakunta on päättänyt merkitä kaavan osal lis tu mis- ja arviointisuunnitelman tiedoksi ja kuuluttaa kaavan vireille. Asemakaavan laatiminen on kuulutettu vireille Kunnanhallitus on hyväksynyt kaavalle tavoitteet ja hy väksy nyt samalla ponnen, jonka mukaan suunnittelun yhteydessä tutkitaan voi daan ko alueelle sijoittaa työpaikkarakentamista. Kaavoitusprosessin vaihe Asemakaavoitusta on jatkettu laatimalla valmisteluaineistoa MRL 62 ja MRA 30 mukaisen kaavan vuorovaikutusprosessin käymiseksi. Kaavan valmisteluaineisto Aluetta on tutkittu tavoiteasettelun ja Nummelan eteläosien osayleiskaavan mu kai ses ti ns. seka-alueena, jonne on sijoitettu monipuolisesti eri asu mismuo to ja palvelevia korttelialueita. Lisäksi on tutkittu kunnanhallituksen hyväk sy män ponnen mukaisesti työpaikkarakentamisen mahdollisuutta alueel la. Kaava-alue on maastonmuodoiltaan paikoin jyrkkäpiirteinen, joka on vaikut ta nut siihen, että esitetyt maankäyttöratkaisut ovat perusrakenteeltaan var sin samanlaisia. Erot muodostuvat lähinnä eri alueiden käyt tö tar koi tusten eroista ja niistä johtuvista rakentamiseen varattujen alueiden ja vapaa-aluei den määrästä. Myös liikenneverkon osalta ratkaisuissa on pieniä ero ja. Maastonmuodot, alueen melutilanne ja tehdyt luontoselvitykset ovat vai kut ta neet siihen, että aluetehokkuus jää n. 0,1:een. Vapaa-alueita muodos tuu siis huomattavan paljon. Tämä on kuitenkin myös hyvä asia aja tellen läheisen Huhdanmäen tiivistä rakennetta ja vähiä puistoalueita ja näin ol len Huhdanmäen asukkaiden lähivirkistyksen tarpeita. Molemmissa valmisteluaineiston maankäyttöratkaisuissa on alueen keskel le varattu korttelialue palvelurakentamiselle, jossa voi olla mm. liiketiloja ja vaikkapa palveluasumiselle tarkoitettua rakentamista. Suun nit te lu alu eelle voidaan haluttaessa asemakaavoittaa rakennuspaikka lasten päi vä hoitoa varten tai sallia kyseinen toiminta esim. asumiseen varatulla kort te li alueel la. Kortteli 573 (A-suunnitelma) esimerkiksi sopisi hyvin ko. toimintaan, kos ka sen viereiselle VL-alueelle voidaan tarvittaessa rakentaa päi vä hoitoa ja koko aluettakin palveleva lasten leikkipuisto. TY-alueen yhteyteen on osoitettu aluevaraus koko suunnittelualuetta pal-

16 Pöytäkirja 2/ (52) ve le val le lämpölaitokselle (ET). Maankäyttöratkaisussa A on alueelle sijoitettu asuinrakentamista n k-m2:ä, n. 120 omakotitaloon, n. 25 rivitaloon ja n. 20 kerrostaloon. Asukkai ta arvioidaan tulevan n Kerrostalot sijoittuvat alueen poh joisosaan ja lähelle Pihtisillantietä kuten lainvoimaa vailla oleva kun nan valtuus ton hyväksymä Nummelan eteläosien osayleiskaava osoittaa. Työpaik ka ra ken ta mi sel le on osoitettu alueen eteläosaan n. 10 tonttia, joissa voi si olla ainakin 30 työpaikkaa P-korttelialueen n. 10 työpaikan lisäksi. Ratkaisussa A on osoitettu katuyhteys suunnittelualueelta Huh dan mäentiel le. Maankäyttöratkaisussa B on alueelle sijoitettu asuinrakentamista n k-m2:ä, n. 100 omakotitaloon, n. 15 rivitaloon ja n. 15 kerrostaloon. Asukkai ta arvioidaan tulevan n Kerrostalot sijoittuvat edelleen alueen poh jois osaan. Työpaikkarakentamiselle on osoitettu alueen eteläosaan n. 20 tonttia, joissa voisi olla ainakin 60 työpaikkaa P-korttelialueen n. 10 työpai kan lisäksi. Katuyhteyttä alueelta Huhdanmäentielle ei ole esitetty. Kaavaehdotusvaiheessa voidaan tarkemmin tutkia onko mahdollisuuksia ra ken taa pientaloille keskitettyjä maalämpöjärjestelmiä ja millaisia kaa vamer kin tö jä sellaiset edellyttäisivät sekä pohtia niiden mahdollisia vai ku tuksia koko aluetta palvelevan lämpövoimalan rakentamisen kan nat ta vuuteen. Kaavataloudellinen tarkastelu Kunnassa käytössä olevan Maankäytön toteuttamisohjelman (MA TO-lasken ta tau luk ko) mukaan A-ratkaisun mukaisen suunnitelman kun nal lis tekniik ka (kadut, putket, puistot, kevytyhteydet virkistysalueilla, meluvallit jne) mak sai si vat n. 7 miljoonaa euroa kun toisaalta kunta saisi tontinmyynnistä, liit ty mis mak suis ta ja verojen lisäkertymästä n. 9 miljoonaa euroa. B-rat kaisun osalta laskentaa ei ole erikseen suoritettu. Alueen laajuus ottaen huomioon, ja ottaen huomioon myös Pajuniityn ja Ko ti rin teen toteutumattomat AK-korttelialueet, saattaa tämän alueen kerros ta lo jen rakentuminen kestää kohtalaisen kauan. Omakoti- ja ri vi ta lo raken ta mi seen alueelle päästään jo vuosien aikana, jolloin kunta vii meis tään tarvitsee omakotitonttitarjontaa kun nykyinen tonttivaranto on käy tet ty. On oletettavaa, että osa kunnallistekniikan kustannuksista tulee mak set tavak si etupainotteisesti niin, että osa korttelialueista on vielä pitkään ra kenta mat ta vaikka kunnallistekniikkaa on muun alueen osalta jouduttu ra kenta maan niitäkin varten. Asemakaavan vaikutukset kunnan ilmastostrategian toteutumiseen Vihdin kunnan ilmastostrategiassa vuosille on asetettu ta voitteek si kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen ainakin 20 % vuoden 1990 tasosta vuoteen 2020 mennessä. Tämän saavuttamiseksi il mas tostra te gias sa on mainittu yhtenä toiminnallisena tavoitteena taa ja ma ra kenteen täydentäminen ja olemassa olevien yhdyskunnan rakenneverkostojen hyö dyn tä mi nen.

17 Pöytäkirja 2/ (52) Tällä asemakaavalla edistetään Vihdin kunnan ilmastostrategian to teu tumis ta hyödyntämällä olemassa olevaa infrastruktuuria ja sijoittamalla suuri osa Nummelan kasvusta taajamaan rajautuviin uusiin asuntoalueisiin. Alueel ta on lyhyet matkat kouluihin (Pajuniitty), urheiluharrastuksiin (Pa ju niitty), päivittäistavarakauppoihin ja linja-autoasemalle / linja-autopysäkeille. Alu een läpi kulkeva Pihtisillantie on tulevaisuudessa joukkoliikennekatu, joten bussipysäkeille on enimmilläänkin vain n. kolmensadan metrin kä ve lymat ka kaukaisemmiltakin korttelialueilta. Vihdin kunnan energiatehokkuuden laskentamallilla alue (ratkaisu A) saa n pistettä asteikolla, jossa tarkoittaa huonoa, ei ko vin hyvää, keskinkertaista ja yli 8000 loistavaa ener gia te hokkuut ta. Laskenta on tehty olettaen, että alueelle tehdään oma lämpölaitos tai että pääosa alueen pientaloista lämmitetään maalämmöllä. Lisäksi on ole tet tu että Pajuniityn koulut ja päiväkoti, sekä urheilualueet ovat to teu tuneet kun Ridalinmetsän alue on rakennettu kokonaisuudessaan. Sitten kun Pihtisillantiellä kulkee linja-autovuorot energiatehokkuus nousee lasken ta mal lin mukaan n pisteeseen. Asemakaavan mahdollistamat työpaikat Alueen TY- ja P-korttelialueille voidaan toteuttaa työpaikkarakentamista siten että alueella voisi olla ainakin n työpaikkaa (A-ratkaisu). Jos alu eel le rakennetaan päiväkoti se lisää vielä työpaikkojen määrää. Nummelan asukasluvun kasvulla on tietenkin vaikutusta koko taajaman pal ve lu jen työpaikkojen määrään. Oheismateriaali Kaava N 148, Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, Kate Kaava N 148, valmisteluaineiston selostus, päivätty Kaava N 148, valmisteluaineiston maankäyttökaavio A, päivätty Kaava N 148, valmisteluaineiston maankäyttökaavio B, päivätty Kaava N 148, valmisteluaineiston maankäyttökaavioiden merkinnät ja mää räyk set, päivätty Kaava N 148, valmisteluaineiston havainnepiirroksia, päivätty Kaava N 148, valmisteluaineiston taajamarakenne ja liikenneverkko, päivät ty meluselvitys, kaava N 148 Ridalinmetsän asemakaava ja asemakaavan muu tos Valmistelija Matti Hult, etunimi.sukunimi(at)vihti.fi, p kaavoituspäällikkö kaavoitus- ja tekninen lautakunta päättää 1) hyväksyä Nummelan Ridalinmetsän alueelle laaditun asemakaavan (kaa va N 148) valmisteluaineiston, Kate om, asetettavaksi nähtäville MRL 62 ja MRA 30 mukaisen vuorovaikutusprosessin käymiseksi, ja 2) pyytää lausunnot valmisteluaineistosta seuraavilta: - Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (liikenne ja inf rastruk tuu ri sekä ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueet) - Uudenmaan liitto - Länsi-Uudenmaan maakuntamuseo

18 Pöytäkirja 2/ (52) - Vihdin Vesi - Fingrid Oyj - Caruna Oy (entinen Fortum Sähkönsiirto Oy) - Gasum (jakeluverkko) - Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos - Lohjan kaupungin ympäristö- ja rakennuslautakunnan ym pä ris tö ter veysjaos to - Rosk n Roll Oy Ab - Nummelan aluelämpö Oy - Vihdin yrittäjät ry - Vihti-Seura ry - Vihdin omakotiyhdistys ry - Nummelan kylätoimintaryhmä - Vihdin asukas- ja kylätoimintaryhmä - Vanhusneuvosto - Vihdin luonto ry - Vihdin Invalidit ry - Vihdin Enäjärven suojeluyhdistys ry - Perusturvakuntayhtymä Karviainen - kunnan rakennusvalvonta - kunnan ympäristövalvonta - kunnan kunnallistekniikka - kunnan mittaustoimi - kunnan tilapalvelu - Vihdin museo - kunnan kasvatus- ja koulutuslautakunta - kulttuuri- ja kansalaistoiminnan lautakunta - liikuntalautakunta - nuorisolautakunta - nuorisovaltuusto Hyväksyttiin. Kate Kaavan valmisteluaineisto pidettiin MRL 62 :n tarkoittamalla tavalla nähtä vil lä ajalla vuorovaikutusprosessin käymiseksi. Kaavan yleisötilaisuus pidettiin kunnanvirastolla ja paikalla oli 15 osal lis ta. Kaavan valmisteluaineistosta saatiin mielipiteitä ja pyydettyjä lausun to ja. Lisäksi on saatu ja tehty kaavaehdotusta varten selvitysten täyden nyk siä. Kaavoitusprosessin vaihe Valmisteluaineistosta saatuihin mielipiteisiin ja lausuntoihin on vastattu palau te ra por tis sa, jossa kerrotaan kuinka mielipiteet ja lausunnoissa esitetyt nä kö koh dat pyritään ottamaan huomioon kaavaehdotuksen suun nit te lussa. Palauteraportissa on myös kerrottu selvitysten vaikutuksista jat ko suunnit te luun. Lopuksi raportissa on esitetty kunnanhallituksen hyväksyttäväksi pro ses sin aikana syntyneet tarkennetut tavoitteet ja ehdotus alueen ja kami sek si erillisiksi asemakaavoiksi (alueen laajuuden vuoksi on järkevää jakaa alue pienempiin kaava-alueisiin, jotka kuitenkin suunnitellaan yh tä aikai ses ti).

19 Pöytäkirja 2/ (52) Kaavataloudellinen tarkastelu Valmisteluaineiston perusteella tehtyä taloudellisten vaikutusten arvioita tul laan tarkistamaan asemakaavojen ehdotusvaiheessa mutta saattaa olla, et tä alueen kokonaistaloudellisuus on heikompi kuin val mis te lu ai neis to vaihees sa arvioitiin (kts Kate). Asemakaavan vaikutukset kunnan ilmastostrategian toteutumiseen Kuten edellä valmisteluaineistoa käsiteltäessä on esitetty (kts Ka te). Asemakaavan mahdollistamat työpaikat Kaavalla voitaneen toteuttaa työpaikka- ja palvelurakentamista noin työ paik kaa varten. Oheismateriaali Kaava N148, Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, Kate Kaava N148, Palauteraportti valmisteluaineiston lausunnoista ja mielipiteistä sekä tavoitteet jatkosuunnittelulle ja esitys asemakaava- alueiden jaosta, päivätty Ridalinmetsän luontoselvitys, Silvestris Oy 2014, päivätty Valmistelija Matti Hult, etunimi.sukunimi(at)vihti.fi, p kaavoituspäällikkö Kaavoitus- ja tekninen lautakunta päättää 1) merkitä tiedoksi kaavan N 148 palauteraportin ja prosessin aikana syn tyneet tarkennetut tavoitteet jatkosuunnittelulle sekä esityksen alueen ja kami sen pienemmiksi asemakaava-alueiksi ja 2) esittää kunnanhallitukselle, että se hyväksyisi Ridalinmetsän alueen suunnit te lul le prosessin aikana syntyneet tarkennetut tavoitteet sekä esityksen alu een jakamisen pienemmiksi asemakaava-alueiksi. hyväksyttiin yksimielisesti. Kh Liitteet Palauteraportti, kaava N 148, Ridalinmetsän asemakaava ja asemakaavan muu tos Kunnanjohtaja Kunnanhallitus päättää hyväksyä Ridalinmetsän alueen jatkosuunnittelun ta voit teet ja alueen jakamisen eri asemakaava-alueiksi. Kunnanhallitus hyväksyi kunnanjohtajan ehdotuksen yksimielisesti. Kate

20 Pöytäkirja 2/ (52) Ritalanrinteen asemakaavaehdotusta edeltävät suunnitteluvaiheet on käyty Ri da lin met sän asemakaavan, kaavatunnus N 148, yhteydessä, edellä esite tyl lä tavalla. Ritalanrinteen kaavoitus, kaavatunnus N 179, jatkuu tästä eteen päin erillisenä kaavaprosessina. Kaavoituspäätös Ridalinmetsän asemakaava, N 148, on sisältynyt vuodesta 2013 kun nanval tuus ton hyväksymiin kaavoitusohjelmiin. Ridalinmetsän alueeseen si sälty vän Ritalanrinteen asemakaava sijoitetaan vuoden 2016 kaa voi tus oh jelmaan omalla kaavatunnuksellaan N 179. Kaavoitusprosessin vaihe Ritalanrinteen asemakaavalle on laadittu nyt oma osallistumis- ja ar vioin tisuun ni tel ma. Kaavan aikaisempia käsittelyjä koski Ridalinmetsän osal lis tumis- ja arviointisuunnitelma. Asemakaavaehdotus on laadittu kaavoitus- ja teknisen lautakunnan kä sitte lyyn marraskuussa Kaavaehdotuksen esittely Asemakaavaehdotuksessa alueelle on kaavoitettu kaksi toi mi ti la ra ken nusten korttelialuetta (KTY-2), joille voidaan rakentaa ympäristöhäiriöitä aiheut ta mat to mia tuotanto- ja varastorakennuksia ja niitä palvelevia lii ke ti loja. Kaavassa tällaisia rakennuspaikkoja on esitetty 12 kpl ohjeellisilla tontin ra joil la. Ohjeellisuus rajoissa tarkoittaa, että rakennuspaikkojen lu kumää rä voi olla muutaman enemmän tai vähemmän tarpeen mukaan (kts. vaih to eh toi sia tonttijakoja kaavaselostuksen liitteestä 6). Lisäksi alueelle on varattu pieni liikerakennuksen rakennuspaikka esim. elintarvikekioskin ra ken ta mi sek si. Pihtisillan yksityistien alue on otettu asemaakaavan katuna korttelialueen koh dal ta aina vt 2:lle saakka, kuten kunnallistekniikka kaavan val mis te lu aineis tos ta antamassaan lausunnossaan ehdotti. Vaikutukset kunnan ilmastostrategiaan Kaava-alueen sijainti ja maankäytön ratkaisut ovat kunnan il mas to stra tegian mukaisia, sillä kaavaratkaisu mahdollistaa uusien kevyenliikenteen väy lien ja -yhteyksien rakentamista, mahdollistaa joukkoliikennereittien kehit tä mi sen ja antaa hyvät mahdollisuudet toteuttaa maalämpöjärjestelmiä. Alue antaa etelään ja lounaaseen, joten aurinkoenergian käyttämiseen sijain ti on erinomainen. Lisäksi työpaikkatonttivarannon lisääminen Num melas sa lisää kunnan työpaikkaomavaraisuutta ja vähentää työ mat ka lii kennet tä naapurikuntiin ja pääkaupunkiseudulle. Vaikutukset työpaikkoihin Alueelle arvioidaan tulevan n työpaikkaa. Katu- ja muu kunnallistekninen suunnittelu Kaavaehdotuksen tonttikatujen aluevaraukset perustuvat alustaviin ka tusuun ni tel miin. Pihtisillantie palvelee pitkään sellaisenaan kaava-aluetta, joten sen osalta katusuunnitelma tehdään aikaisintaan kun Ridalinmetsän mui den asemakaavojen alueet valmistuvat kaavaehdotusvaiheeseen tai kun tarve edellyttää. Koska alue ei ole rakennettujen kunnallisteknisten johtojen vaikutuspiirissä alue pitää liittää muuhun vesi- ja viemäriverkkoon ja järjestää alueen hu le-

21 Pöytäkirja 2/ (52) ve sien järjestelyt. Viemäröinti rakennettuun verkostoon tulee järjestää uuden pumppaamon ja paineviemärin avulla. Alueen hulevesien järjestämistä varten tehdään suunnitelma. Kaa va eh dotuk sen lähivirkistysalueelle on osoitettu hulevesien viivästykseen ja puh dista mi seen aluevaraus. Taloudelliset vaikutukset Alueelle on kaavaehdotuksessa osoitettu n k-m2:ä rakennusoikeutta n m2:n suuruisille korttelialueille. Kaikki rakennusoikeus on kunnan omis ta mal la maalla. Tontinmyyntituloiksi arvioidaan n Kunnallistekniikan rakentamiseen arvioidaan kuluvan n :a, josta ku lu ja kohdistuu pumppaamon, paineviemärin ja hulevesijärjestelyjen osalta muidenkin Ridalinmetsän asemakaavojen osalle. Oheismateriaali Kaava N 179, kaavaehdotuksen selostus liitteineen, Kate Kaava N 179, kaavaehdotuksen kartta sekä merkinnät- ja määräykset, Kate Kaava N 179, havainnepiirustus, Kate Liitteet Kaava N 179, osallistumis- ja arviointisuunnitelma, Kate LIITE, Valmistelija Matti Hult, etunimi.sukunimi(at)vihti.fi, p kaavoituspäällikkö Kaavoitus- ja tekninen lautakunta päättää 1) merkitä tiedoksi Ritalanrinteen asemakaavan, kaavatunnus N 179, osal lis tu mis- ja arviointisuunnitelman, päivätty ja 2) esittää kunnanhallitukselle, että se päättäisi hyväksyä Nummelan taa jaman Ritalanrinteen asemakaavaehdotuksen, kaavatunnus N 179, päivätty kaavatunnus N 173, asetettavaksi MRL 65 :n ja MRA 27 :n tar koit ta mil la tavoilla julkisesti nähtäville 30 päivän ajaksi ja pyytäisi kaava muu tos eh do tuk ses ta lausunnot seuraavilta: - Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (liikenne ja inf rastruk tuu ri sekä ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueet) - Uudenmaan liitto - Vihdin Vesi - Fingrid Oyj - Caruna Oy (entinen Fortum Sähkönsiirto Oy) - Aurora Kaasunjakelu Oy (Gasum paikallisjakelu) - Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos - Lohjan kaupungin ympäristö- ja rakennuslautakunnan ym pä ris tö ter veysjaos to - Rosk n Roll Oy Ab - Nummelan aluelämpö Oy - Vihdin yrittäjät ry - Vihti-Seura ry - Vihdin Luonto ry - Vihdin Enäjärven suojeluyhdistys ry sekä Vihdin kunnan - rakennusvalvonta - ympäristövalvonta

22 Pöytäkirja 2/ (52) - kunnallistekniikka - mittaustoimi - Vihdin museo - kulttuuri- ja kansalaistoiminnan lautakunta - nuorisovaltuusto hyväksyttiin yksimielisesti. Kh Oheismateriaali Kaava N 179, kaavaehdotuksen selostus liitteineen, Kate Kaava N 179, kaavaehdotuksen kartta sekä merkinnät- ja määräykset, Kate Kaava N 179, havainnepiirustus, Kate Kaava N 179, osallistumis- ja arviointisuunnitelma, Kate LIITE, Kunnanjohtaja Kunnanhallitus päättää 1) hyväksyä Nummelan taa ja man Ritalanrinteen ase ma kaa va eh do tuksen, kaavatunnus N 179, päivätty , ase tet ta vak si MRL 65 :n ja MRA 27 :n tar koit ta mil la tavoilla julkisesti näh tä vil le 30 päivän ajaksi ja 2) pyytää kaa va muu tos eh do tuk ses ta lausunnot kaavoitus- ja teknisen lau ta kun nan esityksen mukaisesti. Kunnanhallitus hyväksyi kunnanjohtajan ehdotuksen yksimielisesti. Kate Kaavoituspäätös Asemakaavan alue kuului kaavaprosessin alkuvaiheessa Ridalinmetsän ase ma kaa vaan, joka sisältyi kunnanvaltuuston hyväksymään vuo den 2013 kaavoitusohjelmaan. Ritalanrinteen asemakaavana alue on si joi tet tu vuoden 2016 kaavoitusohjelmaan. Kaavoitusvaihe Asemakaavaehdotus oli MRL 65 :n tarkoittamalla tavalla julkisesti näh tävil lä ajoilla ja Kaava on nyt valmisteltu hyväk sy mis kä sit te lyyn. Lausunnot kaavaehdotuksesta Ehdotuksesta saatiin lausuntoja, mutta siitä ei annettu yhtään muistutusta. Lausuntojen vuoksi kaavan yleismääräyksiä muutettiin liiketilan määrän ja laa dun osalta ja voimasiirtolinjan johtoaluetta levennettiin. Lisäksi korjattiin KTY-2 käyttötarkoituksen merkintävirhe kaavamerkinnöissä. Myös katujen ni met muutettiin. Vaikutukset kunnan ilmastostrategiaan Kaava-alueen sijainti ja maankäytön ratkaisut ovat kunnan il mas to stra te-

23 Pöytäkirja 2/ (52) gian mukaisia, sillä kaavaratkaisu mahdollistaa uusien kevyenliikenteen väy lien ja -yhteyksien rakentamisen, mahdollistaa joukkoliikennereittien ke hit tä mi sen ja antaa hyvät mahdollisuudet toteuttaa maa läm pö jär jes telmiä. Alue antaa etelään ja lounaaseen, joten aurinkoenergian ke rää miseen sijainti on erinomainen. Lisäksi työpaikkatonttivarannon lisääminen Num me las sa lisää kunnan työpaikkaomavaraisuutta ja saattaa vähentää työ mat ka lii ken net tä naapurikuntiin ja pääkaupunkiseudulle. Vaikutukset työpaikkoihin Alueelle voi tulla n työpaikkaa. Katu- ja muu kunnallistekninen suunnittelu Kaavan tonttikaduille on tehty alustavat katusuunnitelmat. Pihtisillantie palve lee pitkään sellaisenaan kaava-aluetta, joten sen osalta katusuunnitelma teh dään aikaisintaan kun Ridalinmetsän muiden asemakaavojen alueet val mis tu vat kaavaehdotusvaiheeseen tai kun muu tarve edellyttää. Kunnallisteknisten johtojen alustavat suunnitelmat on tehty ja alue on suun ni tel tu liitettäväksi uuden pumppaamon avulla Lu si la-huh ma ri-pai neviemä riin. Alueen hulevesien järjestämistä varten on tehty alustava suunnitelma, jonka mukaan hulevedet viivästetään ja suodatetaan VL-alueella olevassa oja not kos sa ja johdetaan Enäjärveen. Kaavataloudelliset vaikutukset Alueelle on kaavoitettu n k-m2:ä rakennusmaata, jonka myyn ti tulok si arvioidaan n Kunnallistekniikan kustannukset ovat kui tenkin varsin suuret, koska alue täytyy liittää viemäriverkkoon uuden pumppaa mon ja paineviemärin avulla. Nämä kustannukset ovat toisaalta osaltaan lieventämässä muiden Ridalinmetsän alueen kaava-alueiden vie märöin ti kus tan nuk sia.tärkein kaavataloudellinen vaikutus on kuitenkin se, että kunta saa pohjavesialueiden ulkopuolelta myyntiin työpaikkatontteja. Oheismateriaali kaava N 179, asemakaavan selostus, päivätty , kaava N 179, jos sa selostuksen liitteet 3, 5 ja 7 kaava N 179, kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma, päivätty , selostuksen liite 1 kaava N 179, asemakaavakartta merkintöineen ja määräyksineen, päivätty , selostuksen liite 2 kaava N 179, havainnepiirustus, selostuksen liite 4 kaava N 179, vastineet MRL 65 :n ja MRA 27 :n tarkoittamilla tavoilla julki ses ti nähtävillä pidetystä kaavaehdotuksesta annettuihin lausuntoihin, se los tuk sen liite 6 Valmistelija Matti Hult, etunimi.sukunimi(at)vihti.fi, p kaavoituspäällikkö Kaavoitus- ja tekninen lautakunta päättää esittää kunnanhallitukselle, että se päättäisi: 1) hyväksyä Ritalanrinteen kaavaehdotuksesta, kaavatunnus N 179, MRL 65 :n tarkoittaman nähtävillä olon aikana annettuihin lau sun toihin laaditut vastineet 2) esittää Nummelan taajaman Ritalanrinteen asemakaavan, kaa va tun-

24 Pöytäkirja 2/ (52) nus N 179, päivätty selostuksineen kunnanvaltuuston hyväk syt tä väk si. hyväksyttiin yksimielisesti. Kh Oheismateriaali kaava N 179, asemakaavan selostus, päivätty , kaava N 179, jos sa selostuksen liitteet 3, 5 ja 7 kaava N 179, kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma, päivätty , selostuksen liite 1 kaava N 179, asemakaavakartta merkintöineen ja määräyksineen, päivätty , selostuksen liite 2 kaava N 179, havainnepiirustus, selostuksen liite 4 Liitteet kaava N 179, vastineet MRL 65 :n ja MRA 27 :n tarkoittamilla tavoilla julki ses ti nähtävillä pidetystä kaavaehdotuksesta annettuihin lausuntoihin, se los tuk sen liite 6 Kunnanjohtaja Kunnanhallitus päättää: 1) hyväksyä Ritalanrinteen kaavaehdotuksesta (kaavatunnus N 179) nähtävillä olon aikana annettuihin lau sun toi hin laaditut vastineet; ja 2) esittää Nummelan taajaman Ritalanrinteen asemakaavan (kaa va tunnus N 179, päivätty ) selostuksineen kunnanvaltuuston hyväk syt tä väk si. Kunnanhallitus hyväksyi kunnanjohtajan ehdotuksen yksimielisesti. Kv Liitteet kaava N 179, asemakaavakartta merkintöineen ja määräyksineen, päivätty kaava N 179, asemakaavan selostus liitteineen, päivätty Kunnanvaltuusto hyväksyi kunnanhallituksen ehdotuksen yksimielisesti. Liitteet 3 kaava N 179, asemakaavakartta merkintöineen 4 kaava N 179, kaavaselostus liitteineen