Stipendihakemus. VASPA-hanke Vammaispalvelujen kehittäminen Länsi-Pohjassa ( )

Transkriptio

1 Stipendihakemus Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun stipendihakemus parhaalle työelämän kehittämistyölle VASPA-hanke Vammaispalvelujen kehittäminen Länsi-Pohjassa ( ) Projektipäällikön lausunto Opettajan lausunto Opiskelijoiden raportit (3 kpl) Valmistuneen raportti

2 Vaspa Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan hallinnoima hanke Aikataulu: Kehittämistyö kohdistuu: vammaispalvelujen uudistamiseen, palveluorganisaatioiden ja henkilöstön osaamisen vahvistamiseen, tiedon tuottamiseen ja välittämiseen, toimivien ja hyvien seutukunnallisten käytäntöjen rakentamiseen, esteettömyyden parantamiseen Sopimus- ja yhteistyökumppanit: Kemin, Keminmaan, Simon, Tervolan, Tornion ja Ylitornion kunnat, Oulunkaaren kuntayhtymä, Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, Meri-Lapin Majakka ry, KVPS Tukena Oy, Palvelukoti Pohjantähti, Meri-Lapin työhönvalmennussäätiö, Tornion työvoimalasäätiö ja hoiva-alan yrityksistä Saarentiekoti Oy ja Meri-Lapin Hoiva Oy Rahoitus: Euroopan sosiaalirahasto ESR ja Lapin ELY-keskus Projektipäällikkö: Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan lehtori Rauni Räty Hankesivut:

3 Tavoitteita Vaspa-hankkeen päätarkoituksena on luoda julkisten palvelutuottajien, järjestöjen ja hoiva-alan yritysten yhteistyönä vammaispalvelujen verkostomainen asiantuntijayksikkö Länsi-Pohjan resurssikeskuksena. Hanke haastaa perustamaan vammaistyömarkkinoille uusia seudullisia hoiva-alan yrityksiä ja palveluseteliyrityksiä. Hankkeessa mallinnetaan vammaispalvelujen työmarkkinoille erilaisia palvelujen tuottamistapoja sekä yhdessä laadittuja palvelu- ja työprosesseja. Lisäksi kuvataan ns. toimivia, hyviä käytäntöjä yhteisen laadunhallintajärjestelmän avulla. Hanke lisää ja vahvistaa myös vammaispalvelu- ja kehitysvammahuollon henkilöstön työssä tarvittavaa ammatillista erityisosaamista ja tiivistää yhteistyötä. Tuloksia Seudulliset palvelumallit ja työprosessit kehitetty ja pilotoitu Henkilökohtaisen avun järjestäminen, avustajien koulutuspalvelut ja työnantajapalvelut Länsi-Pohjan alueella koordinoitu aluekeskuksena Alkavien yritysten toimintaa tuettu ja vahvistettu Vertaistukikäytäntöjä kehitetty ja pilotoitu Ammatillinen osaaminen vahvistunut Muutostyöskentelyosaaminen ja sen johtaminen kehittynyt Asiantuntijuuden ja hyvien käytäntöjen jakaminen koordinoitu Hyvinvointiteknologia otettu käyttöön

4 Toteutus Keskeiset toimenpiteet 1. Seudullisen verkostomaisena resurssikeskuksena toimivan asiantuntijayksikön suunnittelu, toteutus ja koordinointi. 2. Hyvinvointi- ja tietoteknologiaa käyttäen systematisoidaan työtä ja vakiinnutetaan verkostomaisia yhteistyö- ja toimintatapoja sekä parannetaan toimijoiden verkkoasiointivalmiuksia. Palveluprosessien, koulutuksen ja työn ohjauksen toteuttamisessa käytetään seutukunnallisena järjestelmänä Moodle- ja LearnLincverkkotyöympäristöjä, joita Kemi-Tornion ammattikorkeakoulussa käytetään opetuksessa ja ohjauksessa. Tätä osaamista hankkeessa hyödynnetään. 3. Tuetaan koulutuksella ja konsultaatiolla yhtenäisen seutukunnallisen vammaispalvelujen laadunvarmistusjärjestelmän rakentamista. Laaditaan seutukunnan kuntien, hoiva-alan yritysten ja järjestöjen vammaispalvelujen osaamisselvitys ja henkilöstön osaamiskartoitus yhdessä heidän kanssaan. Tehdään koulutus-, kehittymis- ja työllistämissuunnitelmat ja toteutetaan prosessimainen koulutus- ja konsultaatiokokonaisuus. Toteuttajana on Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu yhdessä kuntien ja yhteistyöorganisaatioiden kanssa. 4. Projekti tuottaa seutukunnallista ja ajantasaista arviointi- ja seurantatietoa sekä mahdollistaa yhteisten tavoitteiden asettamista, saavuttamista ja laadun ylläpitoa.

5 Kohderyhmät Vammaispalveluja järjestävät ja tuottavat julkishallinnon organisaatiot ja yksityiset palveluntuottajat Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu yhteistyössä Ammattiopisto Lappian kanssa on koordinoinnin, koulutuksen ja ohjauksen vastuuorganisaationa Alalle kouluttautumassa olevat opiskelijat Järjestökeskus Majakka toimii hankkeessa sosiaali- ja terveysjärjestöjen seutukunnallisena yhteistyöelimenä ja järjestöpalvelujen tuottajana sekä järjestöt oppimisympäristönä Lapin ja Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirit erikoissairaanhoidon ja erityispalvelujen tuottajina

6 Projektipäällikön lausunto Rauni Räty 1/3 Hanketyöskentelyn ja opiskelun integrointi Ammattikorkeakoulujen yksi keskeinen tehtävä ja tavoite on tiivistää työelämän ja koulutuksen vuorovaikutusta ja ammattikorkeakouluopiskelijoiden työelämään liittyvää kehittämistyötä. Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan (TKI) integroiminen opetukseen on strateginen tavoite, jonka tärkeänä perusteena on opiskelijoiden valmentaminen työelämään. On tärkeää mahdollistaa ja luoda sellaisia oppimisympäristöjä, joissa opiskelija ymmärtää työelämän kokonaisuuksia ja kehittämishaasteita sekä osaa hahmottaa oman roolinsa voidakseen itsekin nähdä mihin suuntaan omaa osaamista ja työtä pitäisi kehittää. Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan koordinoimassa, Euroopan Sosiaalirahaston (ESR) rahoittamassa VASPA-hankkeessa on jo sen suunnitteluvaiheeseen ja ensimmäisen toimintavuoden aikana toteutettuihin toimintoihin integroitu useita sosionomiopiskelijoiden opintojaksoja tai niiden osia, harjoittelua ja opinnäytetöitä.

7 Projektipäällikön lausunto Rauni Räty 2/3 Toimenpidekokonaisuuksina hanketyöskentelyssä ovat Kehitysvammahuollon ja vammaispalvelujen henkilöstön koulutus ja konsultointi (lyhyet lisä- ja täydennyskoulutukset, lukuvuoden mittainen 30 op Vammaistyön Taitaja -opintokokonaisuus) Seutukunnallisten työryhmien (6 työryhmää, 45 henkilöä) työskentely hankkeen painopisteiden ja tavoitteiden suuntaisesti mm. työprosessien ja -käytäntöjen mallinnus, hyvien käytäntöjen koonti, palvelurakenteiden ja työmenetelmien luonti ja uusintaminen, tuote- ja työvälinekehittely sekä kumppanuuksien rakentaminen Ylitornion kunnan kehitysvammahuollon yksikössä koko yksikön ja sen henkilöstön Muutoslaboratorio-tyyppinen kehittämisprosessi, joka kestää syyskuusta 2011-toukokuuhun 2012 Hanketyöskentelyn toimenpidekokonaisuuksiin liittyvät yhteistyö- ja toimijakumppaneiden ja työryhmien erilaiset toimeksiannot ja kehittämistehtävät, joissa Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun sosionomiopiskelijat ovat osana opintojaan osallisina ja toimijoina: Projektiopinnot (yhden vuosikurssin koko ryhmä/42 opiskelijaa) Vammaistyön ja kuntoutuksen suuntaavien ammattiopintojen opintojaksot tai niiden osia (eri vuosikurssiryhmät tai niiden yksittäiset opiskelijat) Vammaistyön ja kuntoutuksen suuntaavien ammattiopintojen harjoittelu Opinnäytetyöt (LIITE 1)

8 Projektipäällikön lausunto Rauni Räty 3/3 Projektipäällikön kokemuksia hanketyöskentelyn ja opetuksen integroinnin onnistumisesta Opetuksen integroinnin osalta projektin tavoitteet ovat toteutuneet hyvin ja opiskelijoiden palaute kentällä ja projektin hallinnossa suoritetuista erilaisista tehtävistä on ollut kauttaaltaan innostunutta ja rakentavaa. Moni opiskelija kertoi kiinnostuneensa työstä vammaispalveluissa ja kehitysvammahuollossa sekä projektissa aivan uudella tavalla. Työskentely aidoissa työympäristöissä, erilaisten toimeksiantojen parissa ja osallisena seutukunnallisissa työryhmissä on tuonut opiskelijoille osaamiseen syvyyttä ja ammatillista tietotaitoa. Ajatus, että opintojaksojen yhteydessä toteutettuja oppimistehtäviä on koottu yhteen ja myös analysoitu yhdessä, on ollut toimiva käytäntö. Se on auttanut omalta osaltaan opiskelijoita tulevina ammattilaisina jäsentämään mm vammaisten ja kehitysvammaisten ihmisten ja heidän perheiden palvelutarpeita sekä osallisuuden ja kuulluksi tulemisen kokemuksia. Projektin seutukunnallisten työryhmien säännöllisessä, pitkäkestoisessa työskentelyssä ovat läsnä myös työyhteisöjen toiminnan ja kehittämisen asiat ja koko palvelukokonaisuuden niin rakenteen kuin sisällönkin tarkastelu. Hankkeessa on myös kehitelty ja rakennettu yhteisiä seutukunnallisia työmenetelmiä sekä työmateriaaleja ja välineitä eli tuotteita. Hankkeen selvityksistä ja kartoituksista on koottu useita raportteja. Tarkoitus on kirjoittaa kerätyn aineiston pohjalta myös artikkeleita. Julkaisuja, joista moni on opiskelijoiden tuottamia, ovat jo luettavissa hankkeen omilla www-sivuilla Projektipäällikkö Rauni Räty Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu

9 Opiskelijat toimijoina ja oppijoina LIITE 1 1/3

10 Opiskelijat toimijoina ja oppijoina LIITE 1 2/3

11 Opiskelijat toimijoina ja oppijoina LIITE 1 3/3

12 Opettajan lausunto Tuija Takkula 1/4 Opetuksen integrointi VASPA- hanketyöskentelyyn näkökulmia ja havaintoja oppimiseen ja opetukseen Vaspa-hanke on yksi keskeisistä hankkeista, jolla Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu osallistuu työelämän ja alueen kehitystä tukevaan työhön. Hanke on tarjonnut haasteellisen avoimen oppimisympäristön siinä työskenteleville opiskelijoille. Kukin opiskelija on kytkeytynyt hankkeeseen huolella tehdyn opiskelusuunnitelman kautta (HOPS). Suunnitelmassa on matsattu yhteen hankkeen tavoitteet ja tehtävät sekä opetussuunnitelman tavoitteet. Opiskelijan henkilökohtaiset tavoitteet on rakennettu tähän sisään punaiseksi langaksi, mistä on muodostunut tärkeä motivaation lähde ja prosessi henkilökohtaiseen ammatilliseen kasvuun. Hyvänä esimerkkinä tästä on erään opiskelijan kehitysprosessi henkilökohtaisen avun järjestämisen asiantuntijaksi (ks. opiskelija Nina Nikurautio), jonka lopputuloksena hän myös työllisti itsensä tähän uudenlaiseen työtehtävään. Hanke on tarjonnut monipuolisen oppimisympäristön eri vaiheissa opintojaan oleville opiskelijoille. Työskentely aidossa oppimisympäristössä sitoo ja motivoi opiskelijaa mielekkäällä tavalla. Oppiminen tapahtuu ns. syvätasolla ja ammatillinen kasvu kytkeytyy opiskelijan persoonaan lujemmin. Työelämä tarvitsee näinä aikoina ja tulevaisuuden muutoksissaan juuri näitä ammatti-identiteetiltään vahvoja työntekijöitä. Opiskelu hankkeessa toimii koko ajan ikään kuin peilinä ; mitä osaamista, taitoa ja tietoa työelämässä pitää olla ja missä omat oppimisen haasteet ovat. Perinteinen opetus ja oppiminen eivät välttämättä haasta opiskelijaa näin konkreettisesti.

13 Opettajan lausunto Tuija Takkula 2/4 Hankkeessa työskennellään koko ajan monenlaisissa verkostoissa (työryhmät, työtiimit, työyhteisöt). Kyky työskennellä erilaisten ihmisten kanssa on meidän kaikkien haaste. Seutukunnan vammaistyötä tehdään ja kehitetään laaja-alaisesti moniammatillisena yhteistyönä. Hankkeen opiskelijoille tässä on tarjoutunut mahdollisuus oppia aidosti tiimityötä ja yhteistyötä. Omien vuorovaikutustaitojen vahvuudet ja kehityshaasteet ovat aidosti nähtävillä. Ammatillisten valmiuksien kehittymisessä kyse on ns. prosessuaalisista valmiuksista, joiden opettaminen on keskeinen osa ammattikorkeakoulupedagogiikkaa. Prosessuaaliset valmiudet tarkoittavat niitä yleisiä ammatillisia valmiuksia, joita kaikkialla työelämässä tarvitaan. Oma pohdintansa on siinä, miten näitä ammattikorkeakouluissa opetetaan. Ajatellaan niin, että pedagogiikka voidaan muuttaa sellaiseksi, että nämä taidot tulevat opetus- ja oppimisprosessien kautta, ikään kuin sivutuotteena. Arjen työskentelyssä on kuitenkin huomattu, että vain aidoissa avoimissa oppimisympäristöissä tämä on mahdollista (hankkeet, projektit) ja tapahtuu mielekkäällä tavalla. Vaspassa tähän avautui monta erilaista verkostoa. Mielekkäät oppimiskokemukset vahvistavat opiskelijan itsetuntoa ja ammatillista minäkuvaa. Kyky työskennellä keskeneräisten asioiden ja prosessien kanssa on tyypillistä sekä hanketyöskentelyssä että työelämässä yleensäkin. Tätä valmiutta opiskelijat pääsivät hiomaan monissa Vaspan työryhmissä. Tutkivan ja kehittävän otteen rakentaminen oppimiseen oli Vaspassa yksi keskeinen lähtökohta. Se on olennainen osa tämän päivän asiantuntijuutta ja erityisen suuri haaste alueellisessa vammaistyössä ja seutukunnallisten palveluiden järjestämisessä. Tutkivaa ja kehittävää näkökulmaa opiskelijat syvensivät erityisesti työharjoittelussa oppimistehtäviinsä, vammaistyön ja kuntoutuksen suuntaavien opintojen tekemisessä hankkeessa sekä opinnäytetöissään. Työelämää palvelevia kartoituksia, selvityksiä ja tutkimuksia oppimistehtävinä ja opinnäytetöinä myös tehtiin (kyselyt, haastattelut).

14 Opettajan lausunto Tuija Takkula 3/4 Vastuulliseksi ammattilaiseksi kasvaminen on yksi osa opiskelijan ammatillisen kasvun prosessia. Kyky työskennellä asiantuntijatehtävissä edellyttää tiettyä autonomisuutta. Tällainen tavoite on haaste pedagogiikalle ja monenlaisen pohdinnan aihe näinä aikoina ammattikorkeakouluissa. Vaspassa tämä tavoite toteutuu opiskelijoiden vastuullisten tehtävien kautta (työryhmien sihteeritehtävät, tutkimustehtävät, raportointitehtävät). Perinteisellä pedagogiikalla vastuullisuuteen ohjaaminen on rajatumpaa ja kohdistuu usein vain opettajan ja opiskelijan yhteistyöhön. Vaspa-hankkeessa opiskelijat ovat vastuussa myös työelämän kumppaneiden suuntaan; opiskelijoilta odotetaan tiettyä työpanosta ja heille annetaan vastuuta. Monissa kohdin hankkeen sisällä olevien rajatumpien kehittämiskysymysten eteenpäin vienti oli riippuvainen nimenomaan opiskelijan panoksesta. Tällainen asetelma merkitsee aimo askelta eteenpäin oman ammatillisuuden kehittymisessä ja tunnekokemuksena on hyvin palkitseva opiskelijalle. Samalla siihen liittyy kokemus siitä, että häneen luotetaan. Niin ikään tärkeä rohkaiseva elementti omassa ammatillisessa kehittymisessä. Hankkeessa ei ole sitä kontrolloivaa kulttuuria, mikä helposti suorituskeskeiseen oppilaitostyöskentelyyn liittyy. Iso haaste onkin ammattikorkeakoulupedagogiikalle, minkälaisten oppimis- ja opetusprosessien kautta luottamuksellisuutta opitaan. Vaspassa tämä oli yksi keskeisistä prosessuaalista valmiuksista ja tietoisen oppimisen kohteena.

15 Opettajan lausunto Tuija Takkula 4/4 Opettajan roolin muutos hanketyöskentelyssä on osa aidon avoimen oppimisympäristön kulttuuria. Tutkivan, uutta ja innovatiivisuutta hakevan työorientaation hakeminen on oma prosessinsa, jossa joutuu tarkastelemaan myös omaa asiantuntijuuttaan ja avaamaan oma oppiminen. Kyky työskennellä erilaisten ihmisten kanssa, kyky ymmärtää yhteistyöprosesseja ja työskennellä joustavasti niissä on haaste. Vaspassa tähän tarjoutuu monenlaisia verkostoja. Hanketyöskentelyssä vahvistuu ja tiivistyy opetuksen ja kentän suhde. Iso merkitys on myös sillä, että Vaspa-hankkeessa voi päivittää tiedot ja luoda uutta tietoa kehittämistyön kautta. Uuden tiedon tuottaminen on ammattikorkeakoulun tehtäväalueissa olennainen osa. Vaspassa tuotetaan runsaasti mm. uutta menetelmällistä osaamista vammaistyön alueelliseen kehittämiseen ja tätä voidaan hyödyntää laajemminkin opetustyössä. Tukiverkkojen merkitys: Opiskelijalle hankkeessa työskentelevät opettajat ovat tärkein turvan lähde ja tuki. Siksi yhteistyö ja suhde opiskelijoihin prosessoituu tiiviimmäksi ja monipuolisemmaksi kuin muutoin tapahtuisi. Kokemusten jakamista ja reflektiivistä yhteistä pohdintaa on paljon. Yhteistyösuhteeseen kasvaa huomaamatta tietynlaisia työtoveruuselemettejä, jotka perinteisessä opettaja-opiskelija suhteessa näkyvät rajoitetumpana. Opiskelijan kokemus siitä, että kasvaa autonomisuudessa suhteessa opettajaansa on merkityksellistä. Hankkeen luoman avoimen oppimisympäristön ansioita tämäkin. Osa tukiverkkoa on hankkeen johdon rooli. Tiivis yhteistyö opettajien ja opiskelijoiden kanssa ja opettajien tukeminen, sallivan ilmapiirin luominen ja rohkaiseva ote motivoi hankkeessa eteenpäin. Lehtori Tuija Takkula Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu

16 Opiskelijan raportti Sanna Barsk 1/2 Olen viimeistä vuotta sosionomiksi opiskeleva ja valmistun joulukuussa Suuntauduin sosionomiopinnoissani vammaistyöhön ja kuntoutukseen. Olen ollut Kemi Tornion ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan koordinoiman VASPA- Vammaispalvelujen kehittäminen Länsi-Pohjassa hankkeen toiminnassa mukana monenlaisissa tehtävissä ja rooleissa sana opintojani. Ensikosketus hankkeeseen oli kun saimme Keminmaan kunnan toimeksiantona huhtikuussa 2010 vammaistyön erityishaasteet kurssilla tehtäväksemme kartoittaa Keminmaan kunnan keskustaajaman alueella sijaitsevien palveluorganisaatioiden eli rakennusten ja tilojen esteettömyyttä. Esteettömyyskartoituksessa tarkastelimme tilojen esteettömyyttä näkö-, kuulo- ja liikuntavammaisten ja -rajoitteisten ihmisten näkökulmasta. Kartoituksemme saimme päätökseen lokakuussa 2010, jolloin raportoimme kartoitustyömme julkaisuna: Helppo kulkea -Esteettömyyttä kartoittamassa Keminmaassa. Olen suorittanut sosionominopintoihin liittyvän 9 viikon mittaisen vammaistyön ja kuntoutuksen opintojen eli ns suuntaavien opintojen työharjoittelun hankkeessa. Työskentelin projektityöntekijän roolissa välisenä aikana. Harjoitteluni aikana osallistuin hankkeen suunnittelu- ja toiminnallisiin tehtäviin yhdessä projektipäällikön ja yhteistyökumppaneiden kanssa. Tehtäviini kuului muun muassa hankkeessa mukana olevien kuntien vammaispalveluiden ja kehitysvammahuollon yksiköiden henkilöstön työn kuvaus ja osaamiskartoitustyö. Olin osallisena ryhmähaastatteluissa ja aineiston koontityössä.

17 Opiskelijan raportti Sanna Barsk 2/2 Tehtäviini kuului myös seutukunnallisten työryhmien toiminnan suunnittelua ja määrittelyä projektisuunnitelman pohjalta. Osallistuin työryhmien GOPP- työpajatyöskentelyyn, joka oli oikein mielenkiintoinen ja opettavainen työskentelymuoto. Työryhmien aikaansaannosten ja toteutuksien dokumentointi kuului minun tehtäviini samoin kuin tiedotustyö ja eräänlaisena verkostolinkkinä toimiminen. Harjoittelun aikana sain suunnitella ja toteuttaa markkinointi- ja koulutusmateriaalia. Osallistuin harjoittelun aikana sekä harjoittelun jälkeen hankkeen järjestämiin erityisen hyödyllisiin ja ammatillista osaamista lisääviin koulutuksiin. Harjoitteluni aikana ehdin suunnitella MinäMinäMe- seminaaria ( ). Suunnittelin yhdessä projektipäällikkö Raunin kanssa päivän sisältöä sekä tein kutsut. Kutsut kirjoitin myös selkokielellä ja kuvakommunikaatiomenetelmin, jotta se tavoittaisi mahdollisimman paljon väkeä. Projektiopintojen myötä olin osallisena päivän toiminnassa yhdessä muiden SOK19- ryhmän opiskelijoiden kanssa. Seminaarin tarkoituksena oli järjestää mukavaa ajanvietettä ja yhdessä oloa kehitysvammaisille ihmisille oman Me Itse ry:n yhdistyksen perustamisen merkeissä. Yhdessä muiden opiskelijoiden kanssa pidimme erilaisia työpajoja ja toiminta- ja neuvontapisteitä, joihin saivat kaikki seminaarin reilut 200 henkilöä vapaaehtoisesti osallistua. Pitämämme toimintapisteet toimivat myös inspiraation lähteenä ja toimintamuotomalleina esimerkiksi päivätoiminnan ohjaajille ja harrastustoiminnan vetäjille. Sosionomiopiskelija Sanna Barsk Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu

18 Opiskelijan raportti Kirsi Moilanen 1/5 Prosessi työelämän toimintojen ja opiskelun integroitumisesta kokonaisuudeksi 1 Toiminnan yleiskuvaus Olen toiminut sosionomi (AMK) -opiskelijana VASPA-hankkeessa maaliskuusta 2011 lähtien. Suoritan hankkeessa opintoihini kuuluvaa suuntaavaa harjoittelujaksoa, joka on laajuudeltaan 15 opintopistettä sisältäen ammattianalyysin. Suuntaudun opinnoissani vammaistyöhön ja kuntoutukseen, joten VASPA-hanke tukee luontevasti opinnoissa hankkimani tiedon ja työharjoittelun käytännön integroitumista yhtenäiseksi kokonaiskäsitykseksi vammaispalveluista niin kunta- kuin yksityissektorillakin. Saan ongelmalähtöisen projektityön kautta laaja-alaista tietoa käytännöstä ja kehittämistarpeista vammaistyön-sektorilla ja näin erinomaiset valmiudet itse työelämään. Toimenkuvaani kuuluu sihteerin tehtävät eli teen muistiinpanoja työryhmien kokouksista, joista koostan muistiot jakeluun. Lisäksi työstän ryhmien sisäisiä projekteja käytännön työvälineitä organisaatioiden käyttöön. Työskentelyni ryhmässä on vuorovaikutteista ja tuon oman monipuolisen työelämän kokemukseni mukaan osallistumalla keskusteluihin aktiivisesti.

19 Opiskelijan raportti Kirsi Moilanen 2/5 2 Toiminnan kuvaus osa-alueittain 2.1 Työharjoittelu Suuntaavan työharjoittelun yleinen tavoite on metodisen ja sisällöllisen osaamisen syventäminen suhteessa harjoittelun asettamiin teoreettisiin ja ammatillisiin valmiuksiin työyksiköissä tai työelämäprojekteissa. Työharjoittelu VASPA-hankkeessa on ollut antoisaa opiskelun kannalta. Olen saanut useita näkökulmia toisiaan risteäviin aiheisiin ja vammaistyöhön liittyvistä erityiskysymyksistä on syntymässä vähitellen kokonaiskäsitys koko kentästä. Kokousten kirjurina toimiminen ja myöhemmin muistiinpanoihin palaaminen jopa useaan otteeseen on reflektoinninomainen prosessi, minkä avulla saavutan syvällisempää tietoutta alan ajankohtaisista kysymyksistä ja mahdollisista vastauksista. Työelämässä tarvittavien tietojen ja taitojen karttuessa myös henkilökohtainen ammatillisen kasvun prosessini kulkee kumulatiivisesti eteenpäin.

20 Opiskelijan raportti Kirsi Moilanen 3/5 2.2 Työryhmät TR 1: Vammaisten ihmisten asuminen ja asumisen tukipalvelut Sihteerinä toimiminen ja muistioiden koostaminen Yhteinen arjen palvelusuunnitelma: työryhmäläisten parhaista käytännöistä yhteenveto Ulkoiset asiantuntijapalvelut: yhteenveto Erityispalvelujen palvelutuotanto: yhteenveto/ pohdinnat TR 2: Osatyökykyisten työ ja työllistyminen Sihteerinä toimiminen ja muistioiden koostaminen TR 3: Kuntouttava päivätoiminta Sihteerinä toimiminen ja muistioiden koostaminen Ideakansioiden koostaminen kolmen teeman mukaisesti eri päivätoimintayksiköiden käyttöön: 1. LIIKUNTA; 2. TOIMINTA ja 3. IDEOITA PÄIVÄTOIMNTAAN. Kaikkien ryhmien yhteispalaverit ja kuntapalaveri (2kpl) Sihteerinä toimiminen ja muistioiden koostaminen

21 Opiskelijan raportti Kirsi Moilanen 4/5 2.3 Koulutukset Olen osallistunut VASPA-hankkeen monipuolisiin koulutuksiin kuluneen toimintavuoden aikana. Koulutuksia on mahdollista liittää eri opintojaksoihin tai vapaasti valittaviin opintoihin. Omakohtaisesti koen koulutukset kuitenkin ensisijaisesti mahdollisuutena kehittää itseäni, oppia uutta ja syventää ammattitaitoani. Mikään oppi ei mene hukkaan, päinvastoin se todentuu mm. lisääntyneenä itsevarmuutena monipuolista osaamista arvostavassa työelämässä. 3 Opinnäytetyö Työstän tulevan kevään aikana parityönä opinnäytetyön toisen opiskelijan kanssa yhteistyössä. Opinnäytetyömme käsittelee asperger-nuorten vertaistukiryhmän toimintaa. Olemme itse toimineet ryhmän vetäjinä. Koen ryhmän toiminnan tärkeäksi, koska useimmiten työelämän haasteista nousee juuri vapaa-ajan toimintojen järjestämisen vaikeus esille. Tämän hetkinen haasteemme onkin saada seuraavat vetäjät ryhmälle.

22 Opiskelijan raportti Kirsi Moilanen 5/5 4 Loppupohdinta Toimiminen VASPA-hankkeen työryhmissä on avartanut kokonaiskäsitystäni vammaispalveluista. Asioita on käsitelty useasta näkökulmasta eri työryhmissä ja olen huomioinut kuinka vaikeiden asioiden parissa palvelusektorin työntekijät uurastavat. Yhtäällä resurssipula ja toisaalla kasvava palveluntarve pakottavat rajanvetoihin mm. tuissa ja palveluissa. Taustalla on kuitenkin hyvinkin eettinen arvomaailma, jossa tavoitellaan alueellista yhdenmukaisuutta mm. palveluiden saatavuuteen ja kriteereihin. VASPA-hanke on luonut areenan, jolla yhteisiä tavoitteita voidaan työstää. Mielestäni nimenomaan yhteistyöstä kumpuaa projektityöskentelyn voima ja ryhmien vertaistuellinen merkitys on korostunut jokaisen ryhmän kertomuksissa jopa niinkin, että osa suunnittelee jatkavansa yhteistyötä vielä projektin jälkeenkin. Sosionomiopiskelija Kirsi Moilanen Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu

23 Opiskelijan raportti Merja Halttunen 1/7 Osallistumiseni VASPA hankkeeseen kuuluu osana vammaistyön ja kuntoutuksen opintokokonaisuuteen ja Vammaistyön erityishaasteet ja Vammaistyön kehittäminen opintojaksoihin. Olen osallistunut kartoitustyöhön, missä on kerätty tietoa vammaispalvelu- ja kehitysvammahuollon toimintayksiköiden henkilöstön koulutustarpeista, koottu aineistoa heidän työstään, työtehtävistään ja työyhteisöjen toiminnasta ja osaamisesta. Olen myös ollut järjestämässä Kemin kehitysvammahuollon asumisyksiköiden asukkaille tapahtuman eli pikkujoulun ja kesällä kanoottileirin. Teen myös opinnäytetyön toisen opiskelijan kanssa Tornion kaupungin kehitysvammahuollon hankkeistamana. Opinnäytetyönä suunnittelemme asiakaspalautteen keräämiseen erilaisia malleja ja välineitä osana laatutyötä ja saaden palautetta miten työtä ja palveluja voidaan ja tulee kehittää. Olen myös osallistunut koulutuksiin, mitä on hankkeen puitteissa järjestetty. Työnkuvaukset, koulutustarpeiden ja osaamiskartoitustyö hankkeessa mukana olevissa kunnissa Työ aloitettiin syksyllä 2010 laatimalla kyselykaavake kuntien työntekijöille, jotka toimivat vammaispalveluissa ja kehitysvammahuollossa. Kysely toteutettiin kuuden kunnan alueella. Kyselykaavakkeeseen he saattoivat kirjata koulutuksen, työkokemuksen omat vahvuudet ja ajankohtaiset kehittämistarpeet. Työntekijät saivat täyttää henkilökohtaisen kaavakkeen itsenäisesti ja sen jälkeen järjestettiin työyhteisöissä keskustelutilaisuus, missä käytiin kirjatut asiat vielä yhdessä läpi. Keskustelut antoivat paljon tietoa tämän päivän kehitysvammahuollon ja vammaispalveluiden tilanteesta ja kehittämistarpeista.

24 Opiskelijan raportti Merja Halttunen 2/7 Kaikissa kunnissa työntekijät kokivat tarpeelliseksi kyselyn toteuttamisen ja kaikissa keskusteluissa nousivat samantyyppiset teemat esille. Koulutustoiveet olivat nekin samansuuntaisia mm. haastava käyttäytyminen, mielenterveysongelmat, somaattiset sairaudet ja lääkehoito, ikääntyvät kehitysvammaiset ja autismin tuomat haasteet tulevaisuudessa. Päivätoiminnan haasteet koettiin myös merkittäviksi, sillä kehitysvammaiset opiskelevat tänä päivänä enemmän kuin aikaisemmin ja heillä on valmiuksia uudenlaisiin toimiin. Tulevaisuuden haasteiksi koettiin ammattitaitoisen työvoiman riittävyys, nuorten toiminta ja asuminen, työtoiminnan uudistaminen ja viriketoiminnan järjestäminen vaikeavammaisille. Keskustelussa nousi esille haasteellisena miten ajattelutapaa tulisi muuttaa yhteiskunnassa siten, että vammainen olisi tasavertainen kansalainen. Yhteiskunnan tulisi rakentua esteettömäksi kaikilla tasoilla, mutta siihen ei pelkät luiskat ja kahvat riitä, vaan tarvitaan yhteiskunnan kokonaisvaltaista muutosta kohdata kehitysvammaiset ja vammaiset henkilöt. Kommunikointi mietitytti myös paljon eli miten voitaisiin taata, että kaikki saisivat äänensä kuuluviin ja tulisivat ymmärretyiksi. Opiskelijan näkökulmasta kuntakierros oli mielenkiintoinen, koska siellä tavattujen ammattilaisten keskusteluissa selkeästi tuli esille muutos, mikä on tapahtunut yhteiskunnassa vammaisten ihmisten huomioimisessa. Miten muutos on tapahtunut vammaisten palveluissa ja hoidossa? Mitä palveluja tänä päivänä tarvitaan? Haasteina ovat palvelujen kehittäminen ja ohjauksellisen työotteen lisääminen hoidollisen työotteen sijaan. Hoidollisen työn osuus tulee aina olemaan osana työtä, mutta ohjausta voimavarojen ja vahvuuksien käyttöön ottoon tarvitaan yhä enemmän.

25 Opiskelijan raportti Merja Halttunen 3/7 Päättäjien tulisi huomioida vammaiset tasavertaisina palvelujen käyttäjinä. Vammaisilla tulisi olla mahdollisuus valita asumismuoto ja palvelut, mitä he tarvitsevat. Yhteiskunnassa tulisi huomioida, että resurssit ja tarpeet kohtaisivat. Vammaishuollon esimiehiltä tarvitaan vahvaa esimiestyötä ja henkilöstö hallintoon liittyvää osaamista, jotta sitä kautta saadaan riittävä tuki arkityöhön. Yhteiset pelisäännöt ja tiimityöskentelyn vahvistaminen on katsottu erittäin tärkeiksi. Kehitysvammaisten arjen rikastaminen on tavoite mielekkääseen toimintaan, sitä tulisi kehittää. Henkilökohtaisen avun lisääminen vapaa-aikaan toisi mahdollisuuksia osallisuuteen. Vaspa-hankkeen kautta on voitu tarttua juuri niihin haasteisiin ja koulutuksiin, mitä kenttätyössä toivotaan. Työntekijöiden haastatteluissa kävi ilmi, että työntekijöiden tavoite on tehdä työtä lisäämään asiakkaiden hyvinvointia ja mielekkyyttä arkipäivään. Ja lisätä asiakkaiden osallisuuden mahdollisuuksia tasavertaisiksi kansalaisiksi. Koulutukset Vaspa-hankeen järjestämät koulutukset ovat vastanneet juuri kentältä tulleisiin haasteisiin ja toivomuksiin. Olen itse osallistunut Palveluohjauksen, Hyvät käytännöt kiertoon, FASD-seminaariin ja TOIMI-koulutukseen. Kaikissa koulutuksissa on tullut tietoa ja arkeen siirrettäviä käytäntöjä, mitä voi työssä käyttää. Kouluttajat ovat olleet ammattitaitoisia ja opetus koulutuksissa on ollut korkealaatuista. Koulutukset ovat toteutettu kohdennettuina koulutuksina lähtökohtana työntekijöiden tarpeet.

26 Opiskelijan raportti Merja Halttunen 4/7 Aikuisopiskelijana on ollut hienoa, että oppimaansa on voinut kokeilla ja soveltaa käytännössä heti koulutuksen jälkeen. Oman työn kehittämien ja haasteisiin vastaaminen on mielestäni vammaistyössä erityisen tärkeää. Arvojen ja asenteiden esiin nostaminen yhteiskunnassa keskustelun keskiöön voisi auttaa saamaan muutosta aikaan. Vammaistyössä ollaan uuden kynnyksellä ja tarvitaan vielä paljon asenne muutosta ja rakenteellisia toimintoja, että vammainen voi olla tasavertainen kansalainen omine valintoineen omassa elämässään. Koulutukset ovat myös herättäneet kipinän ajattelutavan muutokseen, miten asiat voidaan tehdä erilaista näkökulmista käsin. ja sen miten työntekijänä voi paremmin tukea vammaisia omatoimisuuteen ja osallisuuteen. Kemin kehitysvammahuollon asumisyksiköiden tapahtuma Joulukuussa 2010 järjestettiin pikkujoulu Kemi-Tornio ammattikorkeakoulun tiloissa Kemin kehitysvammahuollon asumisyksiköiden asukkaille. Tapahtumaan osallistui 20 kehitysvammaista ja viisi henkilökuntaan kuuluvaa. Opiskelijat olivat mahdollistamassa tapahtuman, koska he olivat avustamassa vaikeavammaisten yksikössä työntekijöitä. Opiskelijat vastasivat myös ohjelman järjestämisestä. Tapahtuma oli merkittävä kokemus kehitysvammaisille ja siitä saatu palaute oli erittäin positiivista. Tapahtuman jälkeen asumisyksiköissä muisteltiin vielä pitkään, mitä pikkujoulussa oli ollut. Tapahtuman järjestäminen vahvisti sen, ettei tarvita suuria tekoja vaan pienetkin hetket arjessa tuovat sisältöä kehitysvammaisten elämään. Voidaan olla osallisina tapahtumiin, kokea iloa uusista asioista ja kokemuksista.

27 Opiskelijan raportti Merja Halttunen 5/7 Opinnäytetyö Vaspa-hankeen esimiestyöryhmässä oli Tornion kaupungin kehitysvammahuollon esimies esittänyt pyynnön asiakaspalautemenetelmän tekemisestä heille. Tornion kaupungin kehitysvammahuollossa ollaan kehittämässä laatutyötä, jonka yhdeksi osaksi asiakaspalautejärjestelmä tulisi. Tällä hetkellä heillä ei ole asiakkaille suunnattua palautejärjestelmää. Työ toteutetaan opinnäytetyönä ja tarkoituksena on tehdä muutama erilainen työväline ja mallinnus asiakaspalautteen keräämiseen eri tavoin kommunikoivien asiakkaiden kanssa työskennellessä. Asiakaspalautejärjestelmä tulee Tornioon Torintienoon palvelukeskuksen käyttöön, missä toimii kehitysvammaisten päivätoiminnan yksikkö, autettu asumisyksikkö, kaksi ohjattua asumisyksikköä sekä tukiasuntoja. Opinnäytetyön tavoitteena on kehittää asiakastyytyväisyyden mittaamista varten välineistö, jota voidaan käyttää asiakkaiden kanssa. Asiakaspalautejärjestelmän tulee olla sellainen, mitä voisi käyttää myös vaikeavammaisten asiakkaiden kanssa. Palvelukeskuksen henkilökunta toivoi selkeää ja helposti tulkittavaa palautevälinettä, minkä avulla työntekijät saavat tärkeää tietoa asiakkailta palvelukeskuksen toiminnasta sekä tiedon, ohjauksen ja tuen saannin riittävyydestä. Haasteena palautejärjestelmän toteuttamisessa on, ettei Torintienoon palvelukeskuksen asiakkaiden kanssa voi toteuttaa kovin hyvin kysely- eikä haastattelututkimuksia, koska useilla asiakkailla on vaikeuksia puheen ymmärtämisessä ja tuottamisessa. Tästä syystä tavoitteena on kehittää erilaisin vaihtoehtoisin kommunikaatiomenetelmin toteutettavia ja toiminnallisia palautemalleja. Tarkoituksena on suunnitella ja laatia erilaisia verbaalisia ja toiminnallisia asiakaspalautemalleja kuten haastattelu, ryhmäkeskustelu, pelit ja kuvakortit.

28 Opiskelijan raportti Merja Halttunen 6/7 Oma oppimiseni Vaspa-hankkeeseen osallistuminen on avannut minulle uudenlaisen kokemuksen oppimiseen. Kunnissa tehdyt haastattelut antoivat hyvän kuvauksen aikaisemmasta työstä, mitä vammaisten kanssa on tehty. Haastattelujen kautta kuvasta tuli kokonaisvaltainen, koska niin useat ammattilaiset toivat esille eri aikakausina painotettujen työmuotojen kuvauksia. Mielestäni on tärkeää tunnistaa työn historiaa, että voi kehittää uusia työmenetelmiä. Yhteiskunnassa on tällä hetkellä menossa aktiivinen keskustelu vammaisten oikeuksista ja on tärkeää, että vammaiset saisivat oikeuden tasavertaiseen kansalaisuuteen. Esteettömyys kaikille tasoille tulisi olla itsestään selvyys, mutta siihen on vielä matkaa. Ihmisoikeudet kuuluvat kaikille ja vammaisilla henkilöillä on oikeus samaan ihmisoikeuksien toteutumisen tasoon kuin muillakin. On kuitenkin todettava, että usein vammaisten henkilöiden elämä on rajoitettua fyysisten ja sosiaalisten esteiden haitatessa heidän täysimääräistä osallistumistaan yhteiskunnassa. Tämän päivän vammaispolitiikka on laadullisesti parempaa, mutta se sisältää kuitenkin oletuksen, että vammaiset henkilöt eivät ole täysiä kansalaisia eivätkä tuota yhteiskunnassa. Ajattelu on kuitenkin jossain määrin muuttumassa myönteisempään suuntaan. Nähdessä vammaiset henkilöt itsenäisinä subjekteina se mahdollistaa vammaisten henkilöiden perusvapauksien turvaamisen ja kohtelun oikeuden mukaisella tavalla. Vammaisia henkilöitä ei enää nähtäisi ongelmina vaan heistä alettaisiin puhumaan huomioiden samalla heidän oikeudet.

29 Opiskelijan raportti Merja Halttunen 7/7 Vammaispalvelulaissa perusratkaisu on hyvä, mutta on havaittuja ongelmia ja uusien perusoikeussäännösten vuoksi tarvitaan muutostarpeita ja suhdetta muuhun lainsäädäntöön tulisi kartoittaa. Vaikka lainsäädäntö luo raamit toimia niin eriarvoista kohteluja ja saatavat palvelut riippuvat siitä missä paikkakunnalla asuu. Työntekijöiden kuntahaastattelujen aikana selvisi se, että käytännöt ovat erilaiset eri kunnissa vaikka laki on sama. Resurssit ja tarpeet eivät kohtaa tai tarvittavia palveluja ei ole saatavilla. Oppimiseni on ollut kokonaisvaltaista ja ajatuksia herättävää. Työntekijänä tulen huomioimaan kehitysvammaisen tarpeet hänen oman määrittämisen kautta. Pyrin hankkimaan hänelle ne palvelut mitä hän tarvitsee ja kunnioitan hänen itsemääräämisoikeutta. Vuorovaikutussuhteen luomisen asiakastilanteissa koen tärkeäksi ja haluan työssäni tuoda asiakkaalle tasavertaisuuden kokemuksen. Ihminen on oman elämänsä asiantuntija ja hän määrittää avun tarpeensa, työntekijän roolina on löytää tarvittavat palvelut hänelle. Oppiminen ja osallistuminen Vaspa-hankkeeseen on tuonut minulle uuden ulottuvuuden vammaisten asioihin. Oma näkemykseni ovat vahvistuneet miten työ vammaisten kanssa tehdään ja miten olisi hyvä toimia. Olen saanut paljon tietoa ja teoriaa pohjaksi käytännön työhön. Uskon, että työntekijöiden hiljainen tieto ja osaaminen ovat tulleet näkyviksi ja niistä on voinut oppia. Kaikkea ei voi oppia pelkästään kirjoista vaan tarvitaan myös kokemuksia ja niitä on Vaspa-hanke minulle antanut. Sosionomiopiskelija Merja Halttunen Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu

30 Valmistuneen raportti Nina Nikurautio 1/4 Henkilökohtainen apu 1 Kyselytutkimus Aloitin sosionomiopintoni syksyllä 2007 ja varsin pian minulle selvisi, että valitsen suuntautumisvaihtoehdokseni vammaistyön ja kuntoutuksen. Opiskelijaryhmässä laadimme yhteistyönä syksyn 2009 aikana kyselytutkimuksen henkilökohtaiseen apuun liittyen. Kyselymme kattoi kaikki Länsi-Pohjan alueen kunnat: Kemin, Keminmaan, Tervolan, Tornion, Simon ja Ylitornion. Kohderyhmäksi valikoituivat kuntien vammaispalveluvastaavat, vaikeavammaiset työnantajat, henkilökohtaiset avustajat ja alueen palveluseteliyritykset. Tavoitteena oli saada selville olisiko Länsi-Pohjan alueen henkilökohtaisen avun keskus vastaajan mielestä tarpeellinen ja kuinka vammaispalvelulain muutos oli vaikuttanut eri toimijoiden tilanteeseen. Kyselyjen perusteella saimme koottua kattavan nykytilan analyysin alueen henkilökohtaisen avun järjestelmästä.

31 Valmistuneen raportti Nina Nikurautio 2/4 2 Opinnäytetyö Suoritin yhden opintoihini kuuluvista harjoitteluista Järjestökeskus Majakassa tammi-maaliskuussa vuonna Harjoittelun käytin henkilökohtaisen avun keskukseen liittyvään valmistelu- ja selvitystyöhön osana opinnäytetyötäni. Sain edellä mainittujen kyselyjen vastaukset käyttööni niiden palauduttua vastaajilta vuoden 2010 alussa. Vuoden aikana tein valmiin materiaalin pohjalta opinnäytetyöni Henkilökohtaisen avun resurssikeskus Länsi-Pohjan alueella: Taustamateriaali, kyselyt ja toimintamalli. Joulukuussa 2010 julkaistu opinnäytetyöni selvitti, että lakimuutoksen arvioitiin tuovan lisää asiakkaita henkilökohtaisen avun piiriin. Henkilökohtaisen avun resurssikeskuksen perustaminen Länsi-Pohjan alueelle oli tarpeellista ja perusteltua. Opinnäytetyötä ja tutkimustuloksia on hyödynnetty VASPA - Vammaispalvelujen kehittäminen Länsi-Pohjassa - hankkeessa ja tuotettu henkilökohtaisen avun Länsi-Pohjan mallinnus. 3 HAPU-tiimi Länsi-Pohjan kuntien alueella on vuodesta 2008 saakka toiminut henkilökohtaisen avun järjestelmän kehittämiseksi HAPU-tiimi. Tiimin kokoonpano on vuosien kuluessa hieman vaihdellut, mutta jäseninä on koko ajan ollut alueen aktiivisia vaikuttajia. Tällä hetkellä HAPU-tiimissä ovat mukana puheenjohtaja Marke Martimo (Keminseudun Reuma ry), Tanja Roth (Kynnys ry, varajäsen Katja Kuusela), Tuula Huttunen Koivumaa (toiminnanjohtaja Meri-Lapin Majakka ry), Marjatta Saramaa (sosiaalityöntekijä Kemin kaupunki, varajäsen Anne Jokelainen), Hanna Halmkrona (sosiaaliohjaaja Tornion kaupunki, varajäsen Johanna Holma), henkilökohtainen avustaja Elina Pienimäki, HAPU-tiimin sihteeri Nina Nikurautio (projektityöntekijä VASPA) ja VASPA - hankkeen projektipäällikön ominaisuudessa Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun lehtori Rauni Räty.

32 Valmistuneen raportti Nina Nikurautio 3/4 4 Hapukka - projektityöntekijä Henkilökohtainen apu on mukana yhtenä osana laajempaa kokonaisuutta eli VASPA-hanketta. Hankkeen myötä mahdollistui toteuttaa opinnäytetyöni henkilökohtaisen avun keskuksen mallinnus käytännössä. Mukaan lähti Järjestökeskus Majakka, joka tarjosi tilan keskukselle avattu henkilökohtaisen avun keskus sai nimekseen Hapukka. Toimin Hapukassa projektityöntekijänä 50% työajalla. Vaikka olen ainoa työntekijä, en koe tekeväni työtäni yksin, sillä alusta saakka minulla on ollut käytettävissä projektipäällikön ja koko HAPU-tiimin vankka tuki. Hapukan toiminnasta on jaettu tietoa esitteiden ja lehtijuttujen avulla. Alueen kuntien kautta on myös tullut yhteydenottoja asiakkailta. Tärkein tehtävä on alusta saakka ollut henkilökohtaisten avustajien välitys. Jo taannoisen kyselytutkimuksen perusteella suurimpia haasteita työnantajille oli varsinkin sijaisten hankkiminen. Lisäksi vaikeavammaiset työnantajat ovat saaneet apua työnantajavelvoitteiden hoidossa, neuvoja palkanmaksuun ja lomakkeiden täyttämiseen. Tällä hetkellä Hapukalla on listalla parikymmentä henkilökohtaisen avustajan työstä kiinnostunutta henkilöä ja avustajavälitys toimii aktiivisesti. Hapukan toteuttama täysin uusi toimintamuoto on Avustajaklubin perustaminen. Avustajaklubi on vertaistukiryhmä alueen henkilökohtaisille avustajille. Vaikeavammaisten työnantajien vertaistukiryhmänä on jo muutaman vuoden ajan toiminut Kynnys ry:n POMOklubi. Erilaiset koulutukset ovat myös suosittuja ja toivottuja ja niitä Hapukka on toteuttanut yhteistyössä muiden alan toimijoiden kanssa. Hyvin alkaneen toiminnan turvaamiseksi HAPU-tiimi on hakenut alueen kuudelta kunnalta rahoitusta Hapukan toiminnan jatkamiseen vuonna 2012 kun VASPA-hankkeen osuus Hapukassa päättyy.

33 Valmistuneen raportti Nina Nikurautio 4/4 5 Pohdinta Opiskeluaikana työskentelin henkilökohtaisena avustajana, etupäässä sijaisuuksia tehden kolmen kunnan alueella, niin yksityisen palveluseteliyrityksen työntekijänä kuin vaikeavammaisten henkilöiden palkkaamana. Aikaisemmin olin työskennellyt henkilökohtaisena avustajana päiväkodissa. Koin henkilökohtaisen avun luontevaksi opinnäytetyön aiheeksi. Mahdollisuus suorittaa harjoittelu Majakassa henkilökohtaisen avun keskuksen suunnitteluun ja opinnäytetyöhön keskittyen oli oleellista onnistumisen kannalta. Kyselyjen vastausten työstäminen oli monella tavalla hyvin opettavainen kokemus. Siinä harjaantui näkemään mikä aiheessa oli oleellista ja miten tietoa voi käyttää hyödyksi käytännön työssä. Koin harjoittelun vaativan sitoutumista tehtävään ja itseohjautuvuutta. Majakassa avautui myös ymmärrys kolmannen sektorin osuudesta sosiaalija terveysalalla tämän päivän Suomessa. Projektityöhön pääseminen on ollut upea kokemus. Olen saanut käytännössä elää ja tehdä sitä, mitä teoriassa kirjoitin vuoden 2010 aikana. Olen kokenut aiheen omakseni, lempilapseksi. Parasta on ollut yhteistyö monien ihmisten kanssa, mm. työnantajat ja avustajat, kuntien työntekijät ja kolmannen sektorin toimijat. Oppimiskokemus on ollut kokonaisvaltainen ja aito. Ilman opintojen tuomaa teoriaosaamista en olisi pystynyt hyödyntämään käytännön työssä oppimaani. Voin suositella opintojen integroimista työelämään omien kokemusteni pohjalta. Nina Nikurautio Sosionomi (AMK)

34