Oppimisen arviointijärjestelmä osana lääketieteellisen tiedekunnan laatujärjestelmää

Transkriptio

1 Eeva Pyörälä Pedagoginen yliopistonlehtori Lääketieteellisen koulutuksen tuki- ja kehittämisyksikkö Oppimisen arviointijärjestelmä osana lääketieteellisen tiedekunnan laatujärjestelmää

2 Sisällys Johdanto... 1 Lääketieteellisen tiedekunnan arviointijärjestelmän tausta... 2 Oppimisen arviointijärjestelmä osana laatujärjestelmää... 4 Lääketieteellinen koulutusohjelma ja siihen kuuluvat oppimisen arviointikäytännöt.. 5 Johtopäätökset Lähteet Liitteet... 18

3 1 Johdanto Oppimisen arviointijärjestelmä on keskeinen korkeakoulutuksen laadunvarmistuksen osa-alue. Eurooppalaisten korkea-asteen koulutuksen arviointiin keskittyneiden organisaatioiden yhteiselin ENQA (European Association for Quality Assurance in Higher Education) on eurooppalaisen laadunvarmistuksen periaatteita ja suosituksia koskevassa asiakirjassaan määritellyt, että opiskelija-arvioissa tulee johdonmukaisesti käyttää julkisia kriteerejä, ohjeita ja menettelytapoja. (ENQA 2005, KKA 2005). Oppimisen laatu on Helsingin yliopiston strategiakauden opetuksen ja opintojen kehittämisohjelman tärkeä painoalue (Opetuksen ja opintojen kehittämisohjelma 2006). Oppimisen arviointimenetelmät ja - käytännöt vaikuttavat voimakkaasti opiskelijoiden opiskelumotivaatioon ja oppimistuloksiin. Hyvät arviointikäytännöt motivoivat opiskelijaa ja tukevat hänen oppimistaan. Koulutusohjelmaa suunniteltaessa ja kehitettäessä oppimista tukeva systemaattinen arviointijärjestelmä olisi täten rakennettava sen olennaisena osana (Segers, Dochy & Cascallar 2003, Birenbaum 2003, Schuwirth & Vleuten van der 2003, Schuwirth & Vleuten van der 2004, Vleuten van der 2006). Koulutusohjelmaan kuuluvien oppimisen arviointimenetelmien muodostamasta kokonaisuudesta voidaan käyttää nimeä oppimisen arviointijärjestelmä (Karjalainen, Kuortti & Niinikoski 2001). Lääketieteen koulutusta koskevalla kansainvälisellä yliopistopedagogisella kehittämistyöllä ja sitä koskevalla tutkimuksella on vahva traditio. Perustutkintoja on viimeisen kymmenen vuoden aikana uudistettu ns. kompetenssi (competency-based curriculum) tai oppimistulospohjaisiksi (outcome-based curriculum). Näissä tutkinnoissa keskeistä on arvioida tutkinnon aikana ydinainesanalyysin avulla määriteltyjen keskeisten kompetenssien tai tavoiteltavien oppimistulosten saavuttaminen opintojen kuluessa ja opintojen päätteeksi. Oppimisen arvioinnista on tullut olennainen osa lääketieteen perustutkinnon rakennetta (Core Comittee Institute for International Medical Education 2002, General Medical Council 2003, Schuwirth & Vleuten van der 2003, Norcini 2003, Royal College of Physicians and Surgeos of Canada 2004, Schuwirth & Vleuten van der 2004, Vleuten van der 2006, Stern ym. 2006). Helsingin yliopistossa vuonna 2001 toteutetussa kansainvälisessä koulutuksen ja tutkintojen arvioinnissa lääketieteellisen tiedekunnan koulutusohjelma sai arvioijilta kiitosta. Opetusohjelma ja oppimismenetelmät oli uudistettu 1990-luvulla. Opetuksen arvioinnissa oli 2001 käytössä sähköinen palautejärjestelmä. Sen sijaan panelistien huomioiden mukaan oppimisen arviointijärjestelmässä oli vielä kehitettävää. Oppimisen arviointi oli edelleen hyvin tenttipainotteista, arviointia ei kuvattu opetuksen strategiassa osana oppimisprosessia, arviointimenetelmät ja -kriteerit eivät aina olleet selkeästi määriteltyjä. Kansainvälinen arviointiryhmä ilmoittikin tiedekunnan yhdeksi keskeiseksi opetuksen kehittämiskohteeksi systemaattisen oppimisen arviointijärjestelmän kehittämisen (Simojoki 2003). Oppimisen arviointijärjestelmän kehitystyötä on lääketieteellisessä tiedekunnassa tehty 1990-luvulta lähtien ja erityisesti vuonna 2001 tehdyn kansainvälisen koulutuksen arvioinnin jälkeen. Tässä raportissa kuvataan lääketieteellisen

4 2 tiedekunnan oppimisen arviointijärjestelmän pääpiirteet sellaisena kuin ne ovat olleet lukuvuonna Raporttia hyödynnetään tiedekunnan oppimisen arviointijärjestelmän kehittämisessä sekä tiedekunnan laadunvarmennusjärjestelmän rakentamisessa. Lääketieteellisen tiedekunnan arviointijärjestelmän tausta Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa on tehty pitkäjänteistä opetuksen kehittämistyötä luvulla koko peruskoulutus uudistettiin ja käyttöön otettiin uudet opiskelijakeskeiset oppimismenetelmät. Keskeisenä oppimismenetelmänä käytetään ongelmalähtöistä oppimista, joka toteutetaan pienryhmissä, kuten suurin osa lääketieteen perustutkinnon kaikista opinnoista. Opinnoissa korostetaan teorian ja käytännön yhteensovittamista sekä ammatillisesta käytännöstä nousevien tilanteiden käyttämistä oppimisen lähtökohtana. Kaikesta opetuksesta on kerätty lähes kymmenen vuoden ajan systemaattista opiskelijapalautetta, jota käytetään opetuksen kehittämistyössä. Lääketieteellisen peruskoulutuksen uudistuksen myötä myös oppimisen arviointijärjestelmää on uudistettu. Jo 1990-luvulla luovuttiin lukuisista pienistä osatenteistä ja siirryttiin laajempien kokonaisuuksien hallintaa arvioiviin tentteihin. Uudenlainen potilastilannetta simuloiva OSCE-tentti (Objective Structured Clinical Examination) otettiin käyttöön vuonna Kansainvälisen koulutuksen arvioinnin jälkeen oppimisen arviointimenetelmiä on edelleen kehitetty. Päämääränä on rakentaa oppimisen arviointijärjestelmä, joka olisi yhteensopiva oppimistavoitteiden ja menetelmien kanssa sekä tukisi ja motivoisi opiskelijoita lääketieteen opinnoissa. Oppimisen arvioinnissa on nykyisin käytössä monipuolisia toisiaan täydentäviä arviointimenetelmiä, sekä oppimistilanteisiin liittyviä ns. formatiivisia 1 arviointeja että opintokokonaisuuksien oppimistuloksia kokoavia ns. summatiivisia arviointeja 2. Monipuolisten toisiaan täydentävien arviointimenetelmien muodostaman arviointijärjestelmän tavoitteena on tukea ja motivoida opiskelijoita opintojen osatavoitteiden suorittamisessa sekä tukea sitä, että he saavuttavat koko tutkinnon perustavoitteen, joka on valmistaa opiskelijat lakisääteisen lääkärin ammatin harjoittamiseen sekä antaa heille valmiudet tieteellisen tiedon hakemiseen, kriittiseen arviointiin ja soveltamiseen. 1 Formatiivisella arvioinnilla tarkoitetaan opetuksen aikana tapahtuva oppimisen arviointia, jolla ajatellaan olevan oppijaa motivoiva ja oppijan kehitystä kannatteleva merkitys. Formatiivinen arviointi tapahtuu osana jokapäiväistä opetuksen ja oppimisen käytäntöjä opettajan seuratessa opiskelijan työskentelyä ja antaessa välitöntä, toimintaa ohjaavaa palautetta. Formatiivisen arvioinnin avulla oppimisprosessia pyritään ohjaamaan kohti yhteisiä oppimistavoitteita. 2 Summatiivinen arviointi eli kokoava arviointi on oppimisprosessin, opintokokonaisuuden tai opintojakson lopussa tapahtuvaa opintosuorituksen arviointia. Summatiivisessa arvioinnissa pyritään käyttämään luotettavia arviointimittareita. Arvioinnissa annetaan arvosana ja tehdään päätös hyväksytystä tai hylätystä suorituksesta. Esimerkkejä summatiivisesta arvioinnista ovat kurssien ja opintokokonaisuuksien loppukuulustelut ja tutkinnon päättöarviointi.

5 3 Lääketieteen peruskoulutuksen arviointijärjestelmän haasteena on se, että sen avulla arvioitaisiin paitsi opiskelijoiden tiedollista osaamista myös tietojen ja taitojen soveltamista, sekä opintojen edetessä erityisesti tietojen ja taitojen soveltamista aidoissa tai aitojen tilanteiden kaltaisissa potilastilanteissa. Ns. Millerin pyramidin avulla on kuvattu lääketieteen arviointikäytäntöjen ja menetelmien eri tasoja (ks. kuva 1). Ensimmäinen taso on tiedollinen taso (tietää/knows -taso), jota arvioidaan tenteissä tai tenttien osissa, jotka koostuvat monivalintakysymyksistä ja oikein-väärin -väittämistä, sekä Karttuvan tiedon testeissä, joka koostuu väittämistä. Tietojen ja taitojen soveltamista osoittava/knows how -taso arvioidaan tenteissä tai tenttien osissa, joissa käytetään essee-kysymyksiä, potilastapauksia ja muita soveltavia tehtäviä. Tietojen ja taitojen soveltamista ja toimimista käytännön potilastilanteen kaltaisissa tilanteissa (osoittaa miten toimii/shows how -taso) voidaan arvioida ns. simuloitujen potilaiden avulla OSCE-tentissä (Objectivestructured-clinical examination), jossa näyttelijät esittävät potilastapauksia tai kliinisiä taitoja arvioidaan simulaattoreiden avulla. Tietojen ja taitojen soveltamista ja itsenäistä toimimista aidoissa potilastilanteissa (toiminnan/does -taso) arvioidaan jonkin verran ns. lokikirjojen avulla ja aidoissa potilastilanteissa toteutettujen arviointien (potilastenttien) avulla. Kansainvälisissä lääketieteen koulutuksen kirjallisuudessa kehotetaan tällä arviointitasolla ottamaan käyttöön ns. 360 asteen arviointi, jolloin lääketieteen opiskelija/lääkäri saa palautetta kollegoiltaan, työtovereiltaan ja potilailta toiminnastaan potilastyössä ja työyhteisön jäsenenä, vuorovaikutustaidoistaan, ammatillisuudestaan sekä kyvystään ottaa vastuuta potilaan kokonaisvaltaisesta hoidosta (Wragg ym. 2003, Berk 2006, Sargeant ym 2006). Kuva 1. Millerin kliinisten taitojen arvioinnin tasoja esittävä pyramidi (Miller 1990).

6 4 Toisin kuin muissa Helsingin yliopiston tiedekunnissa, opiskelijan itsenäisesti kirjoittama tieteellinen tutkielma on vasta viime vuosina tullut osaksi perustutkintoa. Tieteellinen tutkielma (20 op) tekeminen sisällytettiin vasta ns. uuden tutkintojärjestelmän mukaiseen lääketieteen lisensiaatin tutkintoon, jota jälkeen opintonsa aloittaneet opiskelijat alkoivat suorittaa. Yksi Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan 2000-luvun arviointijärjestelmän selkeä haaste onkin ollut tieteellisen tutkielman tavoitteiden, ohjeistuksen, tutkielman arviointikriteerien ja menetelmien rakentaminen. Tutkielman tavoitteet, ohjeistus, kirjalliset arviointikriteerit ja lomake otettiin käyttöön lukuvuonna Oppimisen arviointijärjestelmä osana laatujärjestelmää Eurooppalaisessa korkeakoulujen laadunvarmennusjärjestelmässä korostetaan sitä, että oppimisen arvioinnin tulee olla johdonmukaista. Arviointeja koskevien ohjeiden ja menettelytapojen sekä arviointikriteerien tulee olla julkisia. Helsingin yliopiston opetuksen kehittämistyössä on vuodesta 2003 lähtien käytetty opetuksen itsearviointimatriisia, jossa eräänä keskeisenä laadun osa-alueena on ollut tenttijärjestelmä ja oppimisen arviointi. Vuonna 2007 Helsingin yliopistossa otettiin käyttöön uusi opetuksen laadun arviointimatriisi (Opetuksen laadun arviointimatriisi 2007), jossa oppimisen arviointijärjestelmän osa-alueet on eroteltu omiksi kokonaisuuksikseen: a) oppimisen arviointikriteerit, b) oppimisen arviointimenetelmät, ja c) palautteen antaminen opiskelijalle (ks. liite 1). Raportissa kuvataan lääketieteellisessä tiedekunnassa käytössä olevia keskeisiä arviointikäytäntöjä ja niiden muodostamaa arviointijärjestelmää sellaisena kuin se on lukuvuonna Keskeiset arviointikäytännöt asetetaan ns. Millerin pyramidin eri tasoille. Tämän lisäksi arvioidaan käytössä olevaa oppimisen arviointijärjestelmää yliopiston uudella laadunarviointimatriisilla. Oppimisen arviointijärjestelmän asiakkaita ovat tiedekunnan opiskelijat, opetuksesta vastaavat vastuuopettajat, laitokset ja yksiköt sekä koulutusohjelman kokonaisuudesta vastaavat tahot, kuten perustutkintojen suunnittelutoimikunta (ks. kuva 2). Opiskelijat saavat oppimisen arvioinnin avulla palautetta omasta oppimisestaan ja tietoa siitä, miten heidän tulisi kehittyä. Opetusta antaville vastuuopettajille, laitoksille ja yksiköille oppimisen arviointi antaa tietoa miten opetettu aines hallitaan, mitä katvealueita opetuksessa mahdollisesti on, ja miten opetusta tulisi edelleen kehittää. Koulutusohjelman kokonaisuudesta ja kehittämisestä vastaavat tahot, kuten perustutkintojen suunnittelutoimikunta, saavat oppimisen arviointijärjestelmän koosteista tietoa siitä, miten koulutusohjelman oppimistavoitteet saavutetaan. Jos arviointijärjestelmä paljastaa selviä puutteita opiskelijoiden ydinosaamisessa, tulee opintojen kehittämiseksi tehdä laajempia korjaavia toimenpiteitä.

7 5 Kuva 2. Oppimisen arviointijärjestelmän asiakkuus HY:n lääketieteellisessä tiedekunnassa Lääketieteellinen koulutusohjelma ja siihen kuuluvat oppimisen arviointikäytännöt Lääketieteen perustutkinnon tavoitteena on valmistaa opiskelijat lakisääteisen lääkärin/hammaslääkärin ammatin harjoittamiseen sekä antaa heille valmiudet tieteellisen tiedon hakemiseen, kriittiseen arviointiin ja soveltamiseen. Peruskoulutus jakautuu kolmeen opintokokonaisuuteen. 1-2 opintovuosi muodostavat ns. prekliinisen vaiheen opinnot, joiden tavoitteena on omaksua lääketieteen biotieteellinen tieto-taitopohja ja tutustua ihmisen normaaliin rakenteeseen, toimintaan ja käyttäytymiseen. 2-2,5 opintovuoden ns. kliinisteoreettinen vaihe perehdyttää opiskelijan ihmiskehon häiriytyneeseen rakenteeseen, toimintaan ja käyttäytymiseen. 2,5-5,5 opintovuodet muodostavat opintojen ns. kliinisen vaiheen, jonka tavoitteena on antaa opiskelijalle lääkärin ammatissa toimimista varten tarvittavat kliiniset tiedot ja taidot sekä kyvyn soveltaa niitä ja toimia itsenäisesti potilastyössä.

8 6 Kuva 3. Lääketieteen peruskoulutus ja siihen kuuluvat summatiiviset arvioinnit. Tutkinnon arviointijärjestelmään kuuluu kolme laajojen opintokokonaisuuksien loppuun sijoittuvaa oppiaineksen kokonaishallintaa arvioivaa summatiivista tenttiä (ks. kuva 3). 2. opintovuoden loppuun ajoittuu prekliinisen vaiheen loppukuulustelu, jonka hyväksytty suoritus vaaditaan, jotta opiskelija voi edetä kliinisen vaiheen opintoihin. 5. vuoden loppuun ajoittuu OSCE-tentti, jossa arvioidaan opiskelijoiden kliinisten tietojen ja taitojen soveltamista sekä ongelmanratkaisukykyä käytännön potilastilanteessa sekä opiskelijoiden vuorovaikutustaitoja. 6. opintovuoden syksyyn ajoittuu kliinisen vaiheen loppukuulustelu. Hyväksytyt suoritukset OSCEsta ja kliinisen vaiheen loppukuulustelusta ovat edellytyksiä tutkinnon suorittamiselle. Näillä laajoilla summatiivisilla arvioilla on keskeinen asema lääketieteen perustutkinnon arviointijärjestelmässä. Näiden lisäksi arviointijärjestelmään kuuluu myös laaja kirjo opintojaksoihin integroituja arviointeja, opiskelijan tiedon karttumisen itsearviointiin tarkoitettu karttuvan tiedon testi, jaksokuulusteluja sekä tutkielman arviointi.

9 7 Lääketieteellisen peruskoulutuksen oppimisen arviointijärjestelmä 1. Opintojaksoihin integroidut arvioinnit Vuorovaikutusharjoitusten rakentava palaute Kliinisen vaiheen lokikirjat 2. Karttuvan tiedot testi 3. Tenttijärjestelmä Jaksotentit Prekliinisen vaiheen loppukuulustelu Kliinisen vaiheen loppukuulustelu OSCE-tentti 4. Tutkielman arviointi Arviointijärjestelmän laatua arvioitaessa on tarkasteltava paitsi järjestelmän kokonaisuutta myös arviointien johdonmukaisuutta sekä ohjeiden, arviointimenetelmien, käytäntöjen ja kriteerien julkisuutta. Tässä raportissa esitetään laatujärjestelmän kannalta keskeiset tiedot lukuvuonna toteutetuista oppimisen arvioinneista: arvioinnin tavoitteet, arvioinnin luonteen, arvioinnin järjestämistä koskevat tiedot, arviointikriteerit, tiedot arvioijista ja arvioinnin vastuutahosta, arvioinnista käytettävästä arvostelusta ja arvioinnin dokumentaatiosta: 1. Opintojaksoihin integroidut arvioinnit Vuorovaikutusharjoitusten rakentava palaute Arvioinnin tavoitteet: Vuorovaikutusopinnoissa arvioinnin tavoitteena on tukea ammatillisten vuorovaikutustaitojen kasvua ja auttaa opiskelijaa löytämään itselleen luonteva tapa keskustella potilaan kanssa. Arvioitavat opintokokonaisuudet: Vuorovaikutusopintojen haastatteluharjoittelujaksot L2k, L4s.

10 8 Arvioinnin luonne: Vuorovaikutusharjoituksissa tapahtuva arviointi tapahtuu suullisen palautekeskustelun muodossa. Opiskelija arvioi ensin itseään, näyttelijäpotilas ja vertaisryhmä antavat hänelle rakentavaa palautetta. Arvioinnin järjestäminen: Arviointi tapahtuu vuorovaikutusopintojen pienryhmäopetukseen integroituna. Kunkin potilashaastattelun jälkeen on rakentava palautekeskustelu, jossa ensin käyttää puheenvuoron opiskelija, sen jälkeen näyttelijäpotilas ja sitten vertaisryhmä ja opettaja. Arviointikriteerit: Rakentavalle palautteenannolle annetaan opintojakson alussa sekä suulliset että kirjalliset ohjeet sekä opiskelijoille, opettajille että opetustilanteisiin osallistuville näyttelijöille. Arvioijat: Itsearviointiin osallistuvat kaikki opiskelijat, palautetta potilashaastatteluista antaa näyttelijäpotilas, vertaisryhmä ja opettaja. Arvioinnin vastuutaho: Arviointikriteereistä vastaa Lääketieteellisen koulutuksen tuki- ja kehittämisyksikkö. Arvosana: Vuorovaikutusopintojen potilashaastattelujen harjoituksissa opiskelijalle ei anneta arvosanaa. Arvioinnin dokumentaatio: Arviointia koskeva materiaali jaetaan kurssilaisille, opettajille ja näyttelijöille kurssin alkaessa. Kliinisen vaiheen käytännön jakson lokikirja Arvioinnin tavoitteet: Lokikirjan avulla arvioidaan opiskelijan tietojen ja taitojen soveltamista aidossa toimintaympäristössä (sairaalassa). Lokikirjan avulla kerätään tietoa opiskelijoiden osallistumisesta hoitavan yksikön toimintaan, toimenpiteiden tekemisestä tai niihin osallistumisesta, kirjallisten tehtävien tekemisestä sekä vuorovaikutustaidoista aidoissa potilastilanteissa. Tämän lisäksi lokikirjan avulla järjestävä laitos ja tiedekunta saavat tietoa sairaalasta/terveyskeskuksesta oppimisympäristönä. Arvioitava opintokokonaisuus: Esimerkkinä kliinisen vaiheen käytännön jakso sairaalassa opintojaksolla L4-vuonna käytettävä lokikirja. (Kliinisen vaiheen eri opintojaksoilla on käytössä useita erilaisia lokikirjoja, joista tämä on yksi esimerkki hyvästä lokikirja -käytännöstä). Arvioinnin luonne: Arviointi on luonteeltaan sekä ohjaavaa arviointia (ohjaavat kliinikot sisätaudeilta ja kirurgiasta) että itsearviointia (opiskelijat itse). Arviointikriteerit: Arviointia varten opiskelijalla on oma strukturoitu lokikirja, Pieni sininen kirja, johon hän kerää koko jakson ajalta systemaattiset arviot. Arviot ovat sekä strukturoituja arvioita likert-asteikolla että vapaamuotoista palautetta ohjaajilta ja opiskelijan itsearvioita. Arvioinnin järjestäminen: Arviointi on olennainen osa kuuden viikon aikaista käytännön jaksoa, jonka aikana opiskelija tutustuu käytännön lääkärin työhön sairaalassa. Arviointia varten opiskelijalla on oma lokikirja, johon arviot kirjataan. Lokikirja palautetaan jakson vastuuopettajalle.

11 9 Arvioijat: Opiskelijan toimintaa arvioivat ohjaavat kliinikot. Tämän lisäksi opiskelijat arvioivat itse omaa toimintaansa ja oppimistaan sairaalajakson aikana. Arvioinnin vastuutaho: Kliininen laitos. Arvosana: Käytännön jakso arvioidaan hyväksytty/hylätty asteikolla. Hyväksyttyyn suoritukseen riittää aktiivinen osallistuminen käytännön jaksoon ja lokikirjan palauttaminen. Arvioinnin dokumentaatio: Lokikirja jaetaan kurssilaisille käytännön jakson alkaessa. 2. Karttuvan tiedon testi Progress-testi Arvioinnin tavoitteet: Progress-testin tavoitteena on tarjota opiskelijalle mahdollisuus seurata lääketieteen koulutusohjelman kokonaistietämyksen karttumista opintojensa edetessä. Arvioitava opintokokonaisuus: Testin tehtävät kattavat koko tutkinnon pakollisten opintojaksojen keskeiset aihepiirit. Arvioinnin järjestäminen: Progress-testi järjestetään samanaikaisesti ja samanlaisena kaikille L1-L6 kursseilla opiskeleville sekä syys- että kevätlukukaudella, kaksi kertaa lukuvuodessa. Progress-testi on pakollinen kaikille lääketieteen ja hammaslääketieteen opiskelijoille. Lääketieteen opiskelijalla on oltava valmistumisvaiheessa merkintä kahdeksasta testistä. Jokaisena lukuvuonna on suoritettava vähintään yksi testi. Testiin ilmoittaudutaan WebOodin kautta. Opiskelijat saavat progress-testin tuloksensa ja tulosten tulkintaohjeen sähköpostitse omaan sähköpostiosoitteeseensa. Arvioinnin luonne: Progress-testi on ohjaavaa arviointia, joka auttaa opiskelijaa tekemään omaa oppimistaan edistäviä ratkaisuja. Se auttaa myös opettajia ja opetuksen suunnittelijoita suuntaamaan opetusta testissä heikosti hallittuihin oppisisältöihin. Arviointikriteerit: Progress-testissä on noin 200 väittämää. Opiskelijan on arvioitava, onko väittämä oikein vai väärin. Oikeasta vastauksesta hän saa pisteen, väärästä vastauksesta vähennetään piste. Vastaamatta jättämisestä hän saa 0 pistettä. Arvioijat: Progress-testin väittämät sekä niiden oikeat vastaukset kerätään tiedekunnan oppialojen vastuuopettajilta. Arvioinnin vastuutaho: Tentin kokoamisesta, väittämien kääntämisestä ruotsiksi, tentin toteuttamisesta sekä tenttitulosten tiedottamisesta opiskelijoille vastaa Lääketieteellisen koulutuksen tuki- ja kehittämisyksikkö TUKE. Arvosana: Testin arvosana on oikeiden ja väärien vastausten erotus. Opiskelija saa tuloksensa sähköpostitse. Tämän lisäksi hän saa tiedot siitä, miten hyvin hän on vastannut eri vuosikurssien kysymyksiin sekä omat

12 10 tuloksensa suhteutettuna kaikkien tenttiin osallistujien tuloksiin. Testin arvosana on luottamuksellinen tieto, joka ei vaikuta opiskelijan opiskelumenestykseen. Arviointia koskeva dokumentaatio: 3. Tenttijärjestelmä A. Jaksotentit Arvioinnin tavoitteet: Arvioidaan yhden opintokokonaisuuden sisältöjen hallinta ja soveltaminen. Arvioitavat opintokonaisuudet: Lääketieteellisessä koulutusohjelmassa prekliininen ja kliininen opetus muodostuvat opintojaksoista. Jaksotentti kattaa yhden opintojakson opintokokonaisuuden. Osa jaksoista on ns. integroituja opintoja, jolloin eri alojen oppiaines muodostaa temaattisen kokonaisuuden, esim. hengityselimistö jakso prekliinisessä vaiheessa ja rintakipu ja hengenahdistus jakso kliinisessä vaiheessa. Arvioinnin luonne: Arviointi on luonteeltaan kontrolloivaa summatiivista arviointia. Rakenteeltaan jaksotentit ovat useimmiten väittämien, monivalintatehtävien ja esseekysymyksien yhdistelmiä. Kaikista jaksotenteistä on saatava hyväksytty suoritus. Tiettyjen jaksotenttien hyväksytty suoritus vaaditaan ennen kuin opiskelija saa osallistua prekliinisen ja kliinisen vaiheen lopputentteihin. Arviointikriteerit: Väittämistä opiskelija saa oikeasta vastauksesta hän saa pisteen, väärästä vastauksesta vähennetään piste ja vastaamatta jättämisestä hän saa 0 pistettä. Monivalintatehtävistä oikeista vastauksista hän saa pisteen. Esseevastaukset on pisteytetty ja mallivastaukset ovat opiskelijoiden nähtävissä tentin jälkeen. Arvioijat: Arvioinnin suunnittelevat ja toteuttavat jaksovastaavat. Arvioinnin vastuutaho: Kunkin jakson vastuulaitos ilmoitetaan opintooppaassa. Arvosana: Prekliinisen vaiheen jaksotenteistä ei saa arvosanaa, vaan ne arvostellaan hyväksytty/hylätty. Opiskelija saa tietoonsa tentin kokonaistuloksen pistemääränä. Kliinisen vaiheen jaksotentit arvioidaan asteikolla 0-5. Hyväksytyt arvosanat 1-5, hylätty 0. Dokumentaatio: Prekliinisen vaiheen jaksokuulustelutiedot Almassa ja Biolääketieteellisen laitoksen opintotoimistossa, kliinisen vaiheen jaksokuulustelutiedot ovat kliinisen laitoksen verkkosivuilla. B. Lopputentit Prekliinisen vaiheen loppukuulustelu

13 11 Arvioinnin tavoitteet: Prekliinisen vaiheen loppukuulustelussa arvioidaan kahden ensimmäisen opintovuoden opintojaksojen keskeisten opittujen tietojen hallintaa, ymmärtämistä ja soveltamista sekä kykyä itsenäiseen kriittiseen ajatteluun. Kuulustelun tehtävänä on: o Varmistaa, että opiskelijalla on riittävä kompetenssi tieto- ja taitotaso/suorituskyky, jotta hän suoriutuisi myöhemmistä opinnoista). Tämä toimisi myös positiivisena palautteena opiskelijalle. o Toimia kannustimena koko prekliinisen vaiheen opiskelujen ajan erityisesti kokonaiskuvaa ja ymmärrystä painottaen toisaalta opintojaksojen keskeisten teemojen ja toisaalta jaksorajoja ylittävien teemojen osalta. o Antaa palautetta opintojen suunnitteluun, eli mitata miten hyvin opiskelijat ovat saavuttaneet ennalta määritellyt opintotavoitteet. Arvioitavat opintokokonaisuudet: Kuulustelussa on hallittava koko oppimäärä ensimmäisen ja toisen opintovuoden opintojaksoista Kasvaminen lääkäriksi/kasvaminen hammaslääkäriksi -opintoja sekä kieliopintoja lukuun ottamatta painottuen erityisesti ihmiselimistöön kokonaisuutena. Kaikista kahden ensimmäisen opintovuoden jaksotenteistä on ennen tenttiä saatava hyväksytty suoritus. Arvioinnin luonne: Prekliinisen vaiheen loppukuulustelu on kahden ensimmäisen biotieteellisesti painottuneen oppiaineksen kokonaishallintaa mittaava summatiivinen arviointi. Kuulustelu on yhdistelmä väittämiä, monivalintakysymyksiä ja esseekysymyksiä. Kuulustelussa arvioidaan keskeisten opittujen tietojen hallintaa, ymmärtämistä ja soveltamista sekä kykyä itsenäiseen ja kriittiseen ajatteluun. Prekliinisen vaiheen kuulustelun hyväksytty suorittaminen on ehtona opintojen jatkamiselle L/H4slukukaudella. Arviointikriteerit: Väittämistä opiskelija saa oikeasta vastauksesta pisteen, väärästä vastauksesta vähennetään piste ja vastaamatta jättämisestä hän saa 0 pistettä. Monivalintatehtävistä oikeista vastauksista hän saa pisteen. Esseevastaukset on pisteytetty ja mallivastaukset ovat opiskelijoiden nähtävissä tentin jälkeen. Arvioijat: Prekliinisen vaiheen opetusta järjestävien yksiköiden opettajat Biolääketieteen laitoksella laativat tenttikysymykset, tekevät mallivastaukset ja arvioivat tenttivastaukset. Arvioinnin vastuutahot: Kuulustelun käytännön järjestelyistä vastaa Biolääketieteen laitos. Perustutkinnon suunnittelutoimikunta on antanut tarkemmat määräykset prekliinisen vaiheen loppukuulustelusta. Perustutkinnon suunnittelutoimikunnan alaisen työryhmän tehtävänä on arvioida ja kehittää kuulustelun sisältöä ja muotoa sekä käsitellä mahdolliset kuulustelusta tulevat valitukset. Opetusta järjestävät yksiköt laativat tehtävät kuulusteluun tenttityöryhmän arvioitavaksi ja hyväksyttäväksi. Arvosana: Prekliinisen vaiheen loppuarvosana määräytyy opintojaksokuulustelujen ja loppukuulustelun perusteella siten, että loppukuulustelun osuus loppuarvosanasta on 50 %. Opiskelijalle ilmoitetaan onko tentti hyväksytty tai hylätty (hylkäyksen raja 20 pistettä) sekä hänen kokonaisupistemääränsä. Arviointia koskeva dokumentointi:

14 12 Kliinisen vaiheen loppukuulustelu Arvioinnin tavoitteet: Kuulustelussa arvioidaan keskeisten tietojen hallintaa, ymmärtämistä ja soveltamista sekä kykyä itsenäiseen ja kriittiseen ajatteluun. Arvioitavat opintokokonaisuudet: Kuulustelussa on hallittava lukukautena L3k ja lukuvuoden L4 jaksoissa opetetut lääketieteen alat (sisätaudit, kirurgia, neurologia, radiologia, infektiosairaudet, kliininen kemia, kliininen farmakologia, kliininen fysiologia, fysiatria, onkologia ja keuhkosairaudet) sekä lukuvuosina L5 ja L6 annetut näitä aloja koskevat opintojaksot sekä päihdelääketiede. Kuulusteluun voivan osallistua opiskelijat, jotka ovat hyväksyttävästi suorittaneet kaikki em. aineiden jaksotentit, opintojaksot ja päihdelääketieteen opintojakson. Arvioinnin luonne: Kliinisen vaiheen loppukuulustelu on kolmen viimeisen opintovuoden kliinisesti painottuneen oppiaineksen kokonaishallintaa mittaava summatiivinen arviointi. Kuulustelu on yhdistelmä väittämiä (180) ja ja esseekysymyksiä (18). Kliinisen vaiheen kuulustelun hyväksytty suorittaminen on ehtona tutkinnon suorittamiselle. Kliinisen vaiheen loppuarvosana määräytyy jaksokuulustelujen ja loppukuulustelun perusteella siten, että loppukuulustelun osuus siitä on 50 %. Arviointikriteerit: Väittämistä opiskelija saa oikeasta vastauksesta hän saa pisteen, väärästä vastauksesta vähennetään piste ja vastaamatta jättämisestä hän saa 0 pistettä. Esseevastaukset on pisteytetty ja mallivastaukset ovat opiskelijoiden nähtävissä tentin jälkeen. Arvioijat: Kliinisen vaiheen opetusta järjestävien yksiköiden opettajat kliinisellä laitoksella laativat tenttikysymykset ja väittämät sekä arvioivat tenttivastaukset. Arvioinnin vastuutahot: Kuulustelun käytännön järjestelyistä vastaa TUKE ja kliininen laitos. Tentin sisällöstä vastaa kliinisen laitoksen asettama tenttitoimikunta. Toimikunnan tehtävänä on arvioida ja kehittää kuulustelun sisältöä ja muotoa sekä käsitellä mahdolliset kuulustelusta tulevat valitukset. Opetusta järjestävät yksiköt laativat tehtävät kuulusteluun tenttityöryhmän arvioitavaksi ja hyväksyttäväksi. Arvosana: Kliinisen vaiheen loppuarvosana määräytyy jaksokuulustelujen ja loppukuulustelun perusteella siten, että loppukuulustelun osuus siitä on 50 %. Kliinisen vaiheen lopputentti arvioidaan asteikolla 0-5. Hyväksytyt arvosanat 1-5, hylätty 0. Arviointia koskeva dokumentointi: OSCE-tentti Arvioinnin tavoitteet: OSCE-tentin (Objective Structured Clinical Examination) tavoitteena on arvioida opintojen loppuvaiheessa lääkärinä toimimista käytännön tilanteessa. Tentissä arvioidaan kliinisiä taitoja (esim. anamneesin ottoa, statuksen tekoa, diagnostiikkaa ja toimenpidetaitoja), ongelmanratkaisukykyä ja vuorovaikutustaitoja.

15 13 Arvioitavat opintokokonaisuudet: Kuulustelussa arvioidaan kliinisen vaiheen lukukausien L3k-L4 ja lukuvuoden L5 psykiatrian ja yleislääketieteen kurssien hallinta ja tietojen ja taitojen soveltaminen potilastilanteissa. Kuulusteluun voivan osallistua L5-vuoden opiskelijat, jotka ovat suorittaneet psykiatrian kurssin ennen tenttiä. Arvioinnin luonne: Tentissä on kahdeksan rastia. Kullakin rastilla käsitellään yksi potilastapaus. Potilastapauksia on ainakin sisätaudeista, kirurgiasta, psykiatriasta ja neurologiasta. Tämän lisäksi tentissä on vuorovaikutuspainotteinen rasti, joka videoidaan palautteenantoa varten. Suurin osa rasteista on näyttelijäpotilasrasteja, joku/jotkut rastit ovat ns. kylmiä rasteja. Osalla rasteista tehtävät vaihtelevat. Yhdellä rastilla haastatellaan ruotsinkielinen potilas, muut rastit suoritetaan suomeksi. Opiskelija aloittaa hänelle osoitetulla rastilla ja suorittaa rastit myötäpäivään. Yhden rastin suorittamiseen on aikaa yhteensä 12, minuuttia, joista 2 käytetään ovitekstin lukemiseen ja 10 potilastilanteen toteuttamiseen. Kun aika loppuu, opiskelija siirtyy seuraavalle rastille. Arvioija täyttää rastilla arviointilomakkeen, eikä puutu arvioitavaan tilanteeseen. Arviointikriteerit: Arviointi tapahtuu noin 20-kohtaisen tarkistuslistan avulla, jonka arvioiva opettaja täyttää opiskelijan tenttisuorituksen aikana. Arviointilomake on dikotominen (kyllä-ei). Pisteen saa vain, jos opiskelija tekee/kysyy/sanoo tarkistuslistassa olevan asian tai toimenpiteen. Opettaja antaa opiskelijan suorituksesta myös yleisarvioin (0 = hylätty, 1 = välttävä, 2 = tyydyttävä, 3 = hyvä, 4 = kiitettävä, 5 = erinomainen). Jos rasti hylätään, kirjataan hylkäyksen sanallinen perustelu. Hyväksymisen nyrkkisääntönä on saada tarkistuslistasta 50 % tehdyksi. Näyttelijäpotilasrasteilla opettaja täyttää myös vuorovaikutustaitojen arvioinnin (5-portainen asteikko). Näyttelijäpotilaan arviointilomake täydentää opettajan arviointia (5-portainen asteikko). Arvioijat: Rastien suoritusten arvioijina toimivat tiedekunnan kliiniset opettajat ja vastuuopetajat. Kullakin rastilla on alakohtainen vastuuopettaja, joka vastaa arviointilomakkeen sisällöstä ja tentin lopullisista hylkäyspäätöksistä. Arvioinnin vastuutahot: OSCE-tentin käytännön järjestelystä vastaa TUKE ja kliininen laitos. Kullakin rastilla on alakohtainen vastuuopettaja, joka vastaa rastikohtaisesti arviointilomakkeen sisällöstä ja rastin lopullisista hylkäyspäätöksistä. Arvosana: OSCE-tentin arvosana määräytyy 20-kohtaisen tarkistuslistan perusteella. Tentti arvioidaan asteikolla 0-5. Hyväksytyt arvosanat 1-5, hylätty 0. Rastikohtaiset tiedot lähetetään opiskelijalle sähköpostitse. Tämän lisäksi hän saa tiedot omista tuloksistaan suhteutettuna kaikkien tenttiin osallistujien tuloksiin. Arviointia koskeva dokumentointi: 4. Tutkielman arviointi Arvioinnin tavoitteet: Tutkielman avulla arvioidaan opiskelijan kykyä tutkimustiedon hankintaan, kriittiseen arviointiin ja jäsentämiseen sekä kykyä kirjalliseen, tieteelliseen ilmaisuun itsenäisesti omalla äidinkielellä tehtävässä kirjallisessa tutkielmassa.

16 14 Arvioitavat opintokokonaisuudet: Tutkielman voi suorittaa lääketieteen perustutkinnon aikana opiskelijan itse valitsemassa vaiheessa. Tutkielman aiheen tulee kuulua lääketieteen oppialojen piiriin. Ennen tutkimussuunnitelman rekisteröimistä opiskelijan suositellaan suorittavan Tieteellinen kirjoittaminen 1 kurssi, jonka vavoitteena on tutustuttaa opiskelija tieteellisen kirjoittamisen ja tutkielman tekemisen perusteisiin sekä antaa valmiudet kirjoittaa oman tutkielmansa tutkimussuunnitelma. Opiskelijan työstäessä aktiivisesti tutkielmaa, hänen suositellaan suorittavan Tieteellinen kirjoittaminen 2 kurssin, jonka tavoitteena on tukea tutkielman kirjoitusprosessia ja sen loppuunsaattamista. Päämääränä on antaa valmiudet tehdä kieleltään, esitystavaltaan ja ulkoasultaan viimeistelty tutkielma. Arvioinnin luonne: Tutkielman kaikkien osa-alueiden arviointikriteerit on kirjallisesti määritelty ja sekä tutkielman tekijän että ohjaajan ja asiantuntijaarvioijan tiedossa. Tutkielman arvioinnissa vastuuohjaaja ja asiantuntijaarvioija arvioivat tutkielman arvioinnin osa-alueet latinankielisellä kahdeksanportaisella asteikolla ja esittävät niiden pohjalta tutkielmalle yleisarvosanan. Opiskelija voi tehdä itsearvioinnin arviointilomakkeen perusteella. Opiskelijan itsearviointi ei vaikuta tutkielman arvosanaan. Arviointikriteerit: Arviointi tapahtuu tiedekunnan virallisen tutkielman arviointilomakkeen perusteella, jossa tutkielmasta arvioidaan kysymyksenasettelu, aineisto, menetelmät, tutkimustulokset, tutkimusalan tuntemus, pohdinta ja johtopäätökset, lähteiden käyttö, tutkielman kieliasu ja tieteellisen kielen hallinta, tutkielman ulkoasu ja viimeistely, tutkielman tekijän oma työpanos 8-portaisella latinankielisellä asteikolla. Vastuulaitoksen (= vastuuohjaajan laitos) johtoryhmä päättää asiantuntijatarkastajan ja vastuuohjaajan esityksestä tutkielman hyväksymisestä ja arvosanasta. Arvioijat: Tutkielman arvioivat sen vastuuohjaaja ja sille nimetty asiantuntijaohjaaja, joista vähintään toinen on lääketieteellisen tiedekunnan professori tai dosentti. Opiskelija voi tehdä omasta tutkielmastaan arviointilomakkeen perusteella itsearvioinnin, mutta se ei vaikuta tutkielman arvosanaan. Arvioinnin vastuutahot: Arvioinnista vastaavat tutkielman ohjaaja, joka on tutkielman toinen arvioija, sekä asiantuntija-arvioija, jonka määrää vastuuohjaajan esityksestä perustutkintojen suunnittelutoimikunta. Tutkielman vastuulaitos on vastuuohjaajan laitos, joka myös rekisteröi tutkielmasuorituksen. Arvosana: Tutkielma arvioidaan 8-portaisella latinankielisellä asteikolla. Yleisarvosana perustuu osa-alueiden arviointeihin, jotka on kirjallisesti kuvattu. o hylätty/improbatur (i) o approbatur (a) o lubenter (b) o non sine laude approbatur (nsl) o cum laude approbatur (c) o magna cum laude approbatur (m) o eximia cum laude approbatur (e) o laudatur (l) o Yleisarvosana perustuu osa-alueiden arviointeihin, jotka on kirjallisesti kuvattu.

17 15 Arviointia koskeva dokumentointi: Johtopäätökset Hyvät arviointikäytännöt motivoivat opiskelijaa ja tukevat hänen oppimistaan. Oppimisen arviointijärjestelmä ohjaa voimakkaasti opiskelijoiden oppimista ja sen tavoitteita. Täten on tärkeää, että oppimisen arviointi on linjassa opintokokonaisuuden oppimistavoitteiden kanssa sekä tukee ja motivoi opiskelijan oppimista. Erityisen tärkeää on se, että tutkinnon arviointijärjestelmä tukee tutkinnon päätavoitteita, jotka ovat valmistaa opiskelijat lakisääteisen lääkärin ammatin harjoittamiseen sekä antaa heille valmiudet tieteellisen tiedon hakemiseen, kriittiseen arviointiin ja soveltamiseen. Lukuvuonna arviointijärjestelmän uudistaminen on lääketieteellisessä tiedekunnassa edennyt vaiheeseen, jossa osa uusista arviointimenetelmistä ja kohteista osa on vakiinnuttanut paikkansa osana lääketieteen koulutusohjelmaa (esim. laajojen kokonaisuuksien hallintaa arvioivat tentit, karttuvan tiedon testi, OSCE-tentti, vuorovaikutustaitojen arviointi sekä lokikirja joillain kliinisillä kursseilla ja käytännön jaksolla). Uuden tutkintojärjestelmän mukaiseen tutkintoon ( ja myöhemmin opintonsa alkaneet opiskelijat) kuuluu itsenäisesti tuotettu tieteellinen tutkielma. Sen arviointiin on tarkkaan suunniteltu ja dokumentoitu arviointimenetelmät, - kriteerit ja käytännöt, mutta käytännön kokemusta arvioinnin toimivuudesta on vähän, koska uuden tutkintojärjestelmän mukaisia tutkielmia on valmistunut vain muutama. Lääketieteellisen tiedekunnan oppimisen arviointijärjestelmää voidaan arvioida käyttämällä Helsingin yliopiston opetuksen laadun arviointimatriisin oppimisen arviointijärjestelmän osa-alueita, jotka ovat a) oppimisen arviointikriteerit, b) oppimisen arviointimenetelmät, ja c) palautteen antaminen opiskelijalle (ks. Liitteet 1 ja 2). Tätä itsearviointimenetelmää käyttäen lääketieteellisen tiedekunnan oppimisen arviointijärjestelmä asettuu lukuvuonna arviointiasteikolla pääasiallisesti kohtaan hyvä tai huippulaatu. Oppimisen arviointijärjestelmässä on kuitenkin edelleen kehitettävää. Erilaiset lääketieteellisen tiedekunnan oppimisen arvioinnit eivät lukuvuonna kuitenkaan vielä muodosta systemaattista kokonaisuutta, arviointijärjestelmää. Erityisesti kehitettävää olisi opintojaksoihin sisällytettävissä ns. formatiivisissa arvioinneissa, joita opettajat varmasti käyttävät tiedekunnan eri opintojaksoissa, mutta joita ei ole dokumentoitu. Kliinisen vaiheen opintojaksoissa sellaisia arviointeja, jotka sisältävät kliinisten tietojen ja taitojen soveltamista käytännön potilastilanteissa, tulisi tutkinnossa tietoisesti lisätä ja olemassa olevat kliinisten tietojen ja taitojen soveltavat arvioinnit tulisi dokumentoida osaksi arviointijärjestelmää. Tutkinnon summatiivisissa arvioinneissa tulisi opintojen edetessä kliinisen vaiheen loppua kohti lisätä tietojen ja taitojen soveltamisen ja ongelmanratkaisukyvyn arviointia potilastilanteissa tai sen kaltaisissa tilanteissa. Kun tiedekunnan nykyiset arviointikäytännöt asetetaan ns. Millerin pyramidiin (ks. kuva 4), havaitaan, että suurin osa myös kliinisen vaiheen

18 16 arvioinneista asettuvat pyramidin alimmille tasoille, eli tiedollisen tason ja osoittaa miten soveltaa tietoja ja taitoja/knows how tason arviointeihin. Kliinisen vaiheen summatiivisista tenteistä ainoastaan OSCE-tentti asettuu Millerin pyramidin korkeammalle arviointitasolle. Kuva 4. Lääketieteellisen tiedekunnan arviointikäytännöt asetettuna Millerin kliinisten taitojen arvioinnin tasoja esittävään pyramidiin (Miller 1990). Arviointijärjestelmän asiakkaita ovat opiskelijat, opettajat, vastuulaitokset sekä tutkintojen kehittämisestä vastaava perustutkintojen suunnittelutoimikunta. Asiakasnäkökulmasta oppimisen arviointijärjestelmää arvioitaessa tärkeää on se, että arviointeja koskeva dokumentaatio on helposti eri asiakasryhmien tavoitettavissa, mieluiten tiedekunnan verkkosivuilla. Tiedekunnan summativisten tenttien dokumentaatio tulee esittää osana tutkintokokonaisuutta. Hyvä dokumentaatio on kaikkien asiakasryhmien etu. Tiedekunnan opintojen kehittämistyössä oppimisen arviointijärjestelmän kehittäminen ei saa jäädä yksittäisten opettajien ponnisteluiksi. Täten arviointeja tulisi käsitellä työryhmissä eri asiakasryhmien, myös opiskelijoiden, näkökulmista. Kokonaisvastuu hyvästä oppimisen arvioinnista ja systemaattisesta oppimisen arviointijärjestelmästä on tiedekunnalla. Lääketieteellisen tiedekunnan haasteena on oppimisen arviointijärjestelmän avulla tukea ja motivoida opiskelijoiden kasvua tulevaisuuden ammattitaitoisiksi ja tieteenalansa kehitystä aktiivisesti seuraaviksi lääkäreiksi. Lähteet Berk RA. A new spin on 360o multi-source assessment of teaching/clinical effectiveness. AMEE 2006, September, Genoa, Italy. Birenbaum M. New Insights into learning and teaching and their implications for assessment. In Mien Segers, Filip Dochy & Eduardo Cascallar: Opimising

19 17 new modes of assessment: In search of qualities and standards. Kluwer Academic Publishers, Dordrecht Core Committee Institute for International Medical Education. Global minimum essential requirement in medical education. Med Teacher; 24: General Medical Council. Tomorrow s doctors. Recommendations on undergraduate medical education Karjalainen A, Kuortti K & Niinikoski S. Luova koulutusohjelmavertailu. Oulun yliopisto Miller GE. The assessment of clinical skills/competence/performance. Acad Med 1990;65(suppl):S63-7. Opetuksen ja opintojen kehittämisohjelma Helsingin yliopisto, Yliopistopaino, Helsinki Opetuksen laadun arviointimatriisi Helsingin yliopisto, Kehittämisosasto/opintoasiat Royal College of Physicians nad Surgeons of Canada. CanMEDS Framework. (accessed 20 December 2004) Sargeant J, Mann K, Sinclair D, Vleuten van der C & Metsemakers J. Intended and unintended outcomes of multi-source feedback (360-degree assessment), AMEE 2006, September, Genoa, Italy. Schuwirth LWT & Vleuten van der CPM. Written assessment. ABC of learning and teaching in medicine. BMJ 2003;326: Schuwirth LW, van der Vleuten CP. Changing education, changing assessment, changing research? Med Educ 2004;38: Schuwirth LWT & Vleuten van der CPM. Different written assessment methdos: what can be said about their strenghts and weaknesses? Med Educ 2004; 38: Segers M, Dochy F & Cascallr E. The era of assessment engineering: Changing perspectives on teaching and learning and the role of new modes of assessment. In Mien Segers, Filip Dochy & Eduardo Cascallar: Opimising new modes of assessment: In search of qualities and standards. Kluwer Academic Publishers, Dordrecht Simojoki K (ed.). Final report on the evaluation of the faculty of medicine. Evaluation projects of the University of Helsinki 11/2003. Stern DT, Friedman Ben-David M, Norcini J, Wojtczak A & Schwarz MR. Setting school-level outcome standards. Med Educ 2006;40:

20 18 Vleuten van der CP, Schuwirth LW. Assessing professional competence: from methods to programmes. Med Educ 2005;39(3): Vleuten van der CPM. Where are we with assessment and where are we going? AMEE 2006 plenary, Wragg A, Wade W, Fuller G, Cowan G & Mills P. Asessing the performance of specialist registrars. Clinical Medicine 2003; 3(2): Liitteet Liite 1. Opetuksen laadun osa-alueet: arviointi. Liite 2. Opetuksen laadun osa-alueet: arvioinnin toteutuminen lääketieteellisessä tiedekunnassa.

21 19 OPETUKSEN LAADUN OSA-ALUEET ARVIOINTI Välttävä laatu ja tulos Kehittyvä laatu ja tulos Hyvä laatu ja tulos Huippulaatu ja erinomainen tulos Oppimisen arviointikriteerit Yksikössä ei ole määritelty opintojaksojen tai tutkielmien oppimistavoitteita ja arviointikriteereitä. Opiskelijoilla ei ole tietoa arviointiperusteista. Jotkut opettajat ovat työstäneet arviointikriteereitä saataville ja opiskelijoilla on satunnaista tietoa arviointiperusteista. Tutkielmien ja gradujen arvosana-asteikkoa käytetään vinoutuneesti. Kaikkien opintojaksojen ja opinnäytetöiden oppimistavoitteet sekä arviointikriteerit ja -käytännöt on määritelty selkeästi ja ne ovat tiedossa opiskelijoilla ennen opintojaksojen alkua. Yksikössä on tietoa arvosanoista. Arvosteluasteikkoja ohjataan käyttämään yhtenäisin perustein ja koko asteikkoa hyödyntäen. Yksikössä on monipuolinen ja pedagogisesti hyvin perusteltu oppimisen arviointikäytäntö. Arviointikriteerit ovat yhteensopivia oppimistavoitteiden ja - menetelmien kanssa. Osa arvioinnista on suunniteltu osaksi opetus- ja oppimistilanteita. Arvosanajakaumaa seurataan säännöllisesti. Yksikössä on varmistettu, että kansainväliset opiskelijat ymmärtävät täkäläiset arviointikäytännöt. Oppimisen arviointimenetelmät Arviointi käsitetään lähinnä kontrollin ja valvonnan kysymyksenä. Opettajat eivät tunne toistensa arviointikäytäntöjä. Tentit toteutetaan perinteisen rutiinin pohjalta. Yksittäiset opettajat vertailevat arviointimenetelmiään ja kokeilevat erilaisia tenttikäytäntöjä. Tenttejä koskevasta palautteesta ollaan kiinnostuneita ja tenttijärjestelmää kehitetään palautteen mukaisesti. Yksikössä ymmärretään, että oppimisen arviointimenetelmät ohjaavat opiskelijan oppimista voimakkaasti. Opiskelijat ovat tietoisia käytettävästä arviointimenetelmästä ennen opintojakson alkua. Tenttien kehittämistä käsitellään yksikössä pedagogisista lähtökohdista ja opettajia rohkaistaan arviointimenetelmien kehittämiseen. Yksikössä on koottua tietoa sen käyttämistä arviointimenetelmistä. Yksikön arviointimenetelmät tukevat oppimisen tavoitteita ja käytettyjä opetusmenetelmiä yhdensuuntaisesti. Oppimisen arviointi ja siitä saatu palaute ohjaavat opiskelijoita syvälliseen oppimiseen ja ymmärtämiseen. Opettajat valmennetaan arvioinnin suunnitteluun ja toteutukseen. Arviointimenetelmiä ja niiden kehittämistä seurataan säännöllisesti. Palautteen antaminen opiskelijalle Opiskelija ei saa henkilökohtaista palautetta oppimisestaan, osaamisestaan tai opintojensa etenemisestä. Palautteen antaminen opiskelijoille koetaan rasitteeksi. Palautetta voidaan hakea vain vastaanotoilta eivätkä opiskelijat juuri käytä mahdollisuutta hyväkseen. Palautetta oppimisesta annetaan satunnaisesti ja muutamat opettajat kehittävät omia palautteenantamistapojaan. Palautteen antamista ei kuitenkaan yleisesti hahmoteta osaksi opetusprosessia. Palautteen merkitys oppimisen välineenä tunnistetaan sekä opettajien että opiskelijoiden piirissä. Opiskelijoita rohkaistaan hakemaan palautetta. Palautteen antamista kehitetään ja se nähdään olennaisena osana hyvää opetusta. Henkilökohtaisen palautteen avulla tuetaan opiskelijoiden syvällistä oppimista ja palautteen antaminen on luonteva osa opetusprosesseja. Palautteenantotapoja kehitetään systemaattisesti yhdessä ja apuna käytetään tarvittaessa myös pedagogisia asiantuntijoita. Liite 1. Opetuksen laadun osa-alueet: arviointi (Opetuksen laadun arviointimatriisi 2007)

22 20 OPETUKSEN LAADUN OSA-ALUEET ARVIOINTI Välttävä laatu ja tulos Kehittyvä laatu ja tulos Hyvä laatu ja tulos Huippulaatu ja erinomainen tulos Oppimisen arviointikriteerit Lähes kaikkien opintojaksojen ja tutkielman oppimistavoitteet sekä arviointikriteerit ja - käytännöt on määritelty selkeästi ja ne ovat tiedossa opiskelijoilla ennen opintojaksojen alkua. Keskeisistä arvioinneista löytyy tiedot www-sivuilta. Laitoksilla ja tiedekunnassa on tietoa arvosanoista. Arvosteluasteikkoja ohjataan käyttämään yhtenäisin perustein ja koko asteikkoa hyödyntäen. Tiedekunnassa on käytössä monipuolisia ja hyvin perusteltuja oppimisen arviointikäytäntöjä. Useissa keskeisissä arvioissa arviointikriteerit ovat yhteensopivia oppimistavoitteiden ja - menetelmien kanssa. Osa arvioinnista on suunniteltu osaksi opetus- ja oppimistilanteita. Arvosanajakaumaa seurataan. Opiskelijoille tiedotetaan sähköpostilla tiedot omasta tuloksesta suhteutettuna koko kurssin arviointiin (progress-testi ja OSCE-tentti). Oppimisen arviointimenetelmät Yksittäiset opettajat vertailevat arviointimenetelmiään. Tenttejä koskevasta palautteesta ollaan kiinnostuneita, ja tenttijärjestelmää kehitetään palautteen mukaisesti. Tiedekunnassa ymmärretään, että oppimisen arviointimenetelmät ohjaavat opiskelijan oppimista voimakkaasti. Opettajat ovat kiinnostuneita eri arviointimenetelmistä. Keskeisistä tenteistä kerätään WebOodikurssipalaute. Tenttien kehittämistä käsitellään pedagogisista lähtökohdista ja opettajia rohkaistaan arviointimenetelmien kehittämiseen. Opiskelijoille tiedotetaan käytettävästä arviointimenetelmästä ennen opintojakson alkua. Tiedekunnan arviointimenetelmät tukevat oppimisen tavoitteita ja käytettyjä opetusmenetelmiä. Oppimisen arviointi ja siitä saatu palaute ohjaavat opiskelijoita oppimiseen ja ymmärtämiseen.( mm. lokikirjat, OSCE). Opettajat valmennetaan arvioinnin suunnitteluun ja toteutukseen (pedagoginen koulutus, OSCEn suunnittelu, valmennus ja toteutus). Arviointimenetelmiä ja niiden kehittämistä seurataan säännöllisesti. Palautteen antaminen opiskelijalle Palautetta oppimisesta ei anneta kaikista kursseista eikä kaikkien kurssien ryhmäopetuksen palautteenannosta ei ole ohjeistusta. Palautteen merkitys oppimisen välineenä tunnistetaan suhteellisen hyvin sekä opettajien että opiskelijoiden piirissä. Palautteenanto nähdään positiivisena ilmiönä, ei kritiikkinä. Palautteen antamista kehitetään ja se nähdään olennaisena osana hyvää opetusta. Henkilökohtaisen rakentavan palautteen avulla tuetaan opiskelijoiden syvällistä oppimista ja palautteen antaminen on luonteva osa opetusprosesseja (erityisesti vuorovaikutusopinnot ja lokikirjat) Palautteenantotapoja kehitetään ja opettajien koulutetaan antamaan rakentavaa palautetta (opettajien pedagoginen koulutus). Liite 2. Opetuksen laadun osa-alueet: arvioinnin toteutuminen lääketieteellisessä tiedekunnassa (Opetuksen laadun arviointimatriisi 2007