Oppimisen arviointijärjestelmä osana lääketieteellisen tiedekunnan laatujärjestelmää

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Oppimisen arviointijärjestelmä osana lääketieteellisen tiedekunnan laatujärjestelmää"

Transkriptio

1 Eeva Pyörälä Pedagoginen yliopistonlehtori Lääketieteellisen koulutuksen tuki- ja kehittämisyksikkö Oppimisen arviointijärjestelmä osana lääketieteellisen tiedekunnan laatujärjestelmää

2 Sisällys Johdanto... 1 Lääketieteellisen tiedekunnan arviointijärjestelmän tausta... 2 Oppimisen arviointijärjestelmä osana laatujärjestelmää... 4 Lääketieteellinen koulutusohjelma ja siihen kuuluvat oppimisen arviointikäytännöt.. 5 Johtopäätökset Lähteet Liitteet... 18

3 1 Johdanto Oppimisen arviointijärjestelmä on keskeinen korkeakoulutuksen laadunvarmistuksen osa-alue. Eurooppalaisten korkea-asteen koulutuksen arviointiin keskittyneiden organisaatioiden yhteiselin ENQA (European Association for Quality Assurance in Higher Education) on eurooppalaisen laadunvarmistuksen periaatteita ja suosituksia koskevassa asiakirjassaan määritellyt, että opiskelija-arvioissa tulee johdonmukaisesti käyttää julkisia kriteerejä, ohjeita ja menettelytapoja. (ENQA 2005, KKA 2005). Oppimisen laatu on Helsingin yliopiston strategiakauden opetuksen ja opintojen kehittämisohjelman tärkeä painoalue (Opetuksen ja opintojen kehittämisohjelma 2006). Oppimisen arviointimenetelmät ja - käytännöt vaikuttavat voimakkaasti opiskelijoiden opiskelumotivaatioon ja oppimistuloksiin. Hyvät arviointikäytännöt motivoivat opiskelijaa ja tukevat hänen oppimistaan. Koulutusohjelmaa suunniteltaessa ja kehitettäessä oppimista tukeva systemaattinen arviointijärjestelmä olisi täten rakennettava sen olennaisena osana (Segers, Dochy & Cascallar 2003, Birenbaum 2003, Schuwirth & Vleuten van der 2003, Schuwirth & Vleuten van der 2004, Vleuten van der 2006). Koulutusohjelmaan kuuluvien oppimisen arviointimenetelmien muodostamasta kokonaisuudesta voidaan käyttää nimeä oppimisen arviointijärjestelmä (Karjalainen, Kuortti & Niinikoski 2001). Lääketieteen koulutusta koskevalla kansainvälisellä yliopistopedagogisella kehittämistyöllä ja sitä koskevalla tutkimuksella on vahva traditio. Perustutkintoja on viimeisen kymmenen vuoden aikana uudistettu ns. kompetenssi (competency-based curriculum) tai oppimistulospohjaisiksi (outcome-based curriculum). Näissä tutkinnoissa keskeistä on arvioida tutkinnon aikana ydinainesanalyysin avulla määriteltyjen keskeisten kompetenssien tai tavoiteltavien oppimistulosten saavuttaminen opintojen kuluessa ja opintojen päätteeksi. Oppimisen arvioinnista on tullut olennainen osa lääketieteen perustutkinnon rakennetta (Core Comittee Institute for International Medical Education 2002, General Medical Council 2003, Schuwirth & Vleuten van der 2003, Norcini 2003, Royal College of Physicians and Surgeos of Canada 2004, Schuwirth & Vleuten van der 2004, Vleuten van der 2006, Stern ym. 2006). Helsingin yliopistossa vuonna 2001 toteutetussa kansainvälisessä koulutuksen ja tutkintojen arvioinnissa lääketieteellisen tiedekunnan koulutusohjelma sai arvioijilta kiitosta. Opetusohjelma ja oppimismenetelmät oli uudistettu 1990-luvulla. Opetuksen arvioinnissa oli 2001 käytössä sähköinen palautejärjestelmä. Sen sijaan panelistien huomioiden mukaan oppimisen arviointijärjestelmässä oli vielä kehitettävää. Oppimisen arviointi oli edelleen hyvin tenttipainotteista, arviointia ei kuvattu opetuksen strategiassa osana oppimisprosessia, arviointimenetelmät ja -kriteerit eivät aina olleet selkeästi määriteltyjä. Kansainvälinen arviointiryhmä ilmoittikin tiedekunnan yhdeksi keskeiseksi opetuksen kehittämiskohteeksi systemaattisen oppimisen arviointijärjestelmän kehittämisen (Simojoki 2003). Oppimisen arviointijärjestelmän kehitystyötä on lääketieteellisessä tiedekunnassa tehty 1990-luvulta lähtien ja erityisesti vuonna 2001 tehdyn kansainvälisen koulutuksen arvioinnin jälkeen. Tässä raportissa kuvataan lääketieteellisen

4 2 tiedekunnan oppimisen arviointijärjestelmän pääpiirteet sellaisena kuin ne ovat olleet lukuvuonna Raporttia hyödynnetään tiedekunnan oppimisen arviointijärjestelmän kehittämisessä sekä tiedekunnan laadunvarmennusjärjestelmän rakentamisessa. Lääketieteellisen tiedekunnan arviointijärjestelmän tausta Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa on tehty pitkäjänteistä opetuksen kehittämistyötä luvulla koko peruskoulutus uudistettiin ja käyttöön otettiin uudet opiskelijakeskeiset oppimismenetelmät. Keskeisenä oppimismenetelmänä käytetään ongelmalähtöistä oppimista, joka toteutetaan pienryhmissä, kuten suurin osa lääketieteen perustutkinnon kaikista opinnoista. Opinnoissa korostetaan teorian ja käytännön yhteensovittamista sekä ammatillisesta käytännöstä nousevien tilanteiden käyttämistä oppimisen lähtökohtana. Kaikesta opetuksesta on kerätty lähes kymmenen vuoden ajan systemaattista opiskelijapalautetta, jota käytetään opetuksen kehittämistyössä. Lääketieteellisen peruskoulutuksen uudistuksen myötä myös oppimisen arviointijärjestelmää on uudistettu. Jo 1990-luvulla luovuttiin lukuisista pienistä osatenteistä ja siirryttiin laajempien kokonaisuuksien hallintaa arvioiviin tentteihin. Uudenlainen potilastilannetta simuloiva OSCE-tentti (Objective Structured Clinical Examination) otettiin käyttöön vuonna Kansainvälisen koulutuksen arvioinnin jälkeen oppimisen arviointimenetelmiä on edelleen kehitetty. Päämääränä on rakentaa oppimisen arviointijärjestelmä, joka olisi yhteensopiva oppimistavoitteiden ja menetelmien kanssa sekä tukisi ja motivoisi opiskelijoita lääketieteen opinnoissa. Oppimisen arvioinnissa on nykyisin käytössä monipuolisia toisiaan täydentäviä arviointimenetelmiä, sekä oppimistilanteisiin liittyviä ns. formatiivisia 1 arviointeja että opintokokonaisuuksien oppimistuloksia kokoavia ns. summatiivisia arviointeja 2. Monipuolisten toisiaan täydentävien arviointimenetelmien muodostaman arviointijärjestelmän tavoitteena on tukea ja motivoida opiskelijoita opintojen osatavoitteiden suorittamisessa sekä tukea sitä, että he saavuttavat koko tutkinnon perustavoitteen, joka on valmistaa opiskelijat lakisääteisen lääkärin ammatin harjoittamiseen sekä antaa heille valmiudet tieteellisen tiedon hakemiseen, kriittiseen arviointiin ja soveltamiseen. 1 Formatiivisella arvioinnilla tarkoitetaan opetuksen aikana tapahtuva oppimisen arviointia, jolla ajatellaan olevan oppijaa motivoiva ja oppijan kehitystä kannatteleva merkitys. Formatiivinen arviointi tapahtuu osana jokapäiväistä opetuksen ja oppimisen käytäntöjä opettajan seuratessa opiskelijan työskentelyä ja antaessa välitöntä, toimintaa ohjaavaa palautetta. Formatiivisen arvioinnin avulla oppimisprosessia pyritään ohjaamaan kohti yhteisiä oppimistavoitteita. 2 Summatiivinen arviointi eli kokoava arviointi on oppimisprosessin, opintokokonaisuuden tai opintojakson lopussa tapahtuvaa opintosuorituksen arviointia. Summatiivisessa arvioinnissa pyritään käyttämään luotettavia arviointimittareita. Arvioinnissa annetaan arvosana ja tehdään päätös hyväksytystä tai hylätystä suorituksesta. Esimerkkejä summatiivisesta arvioinnista ovat kurssien ja opintokokonaisuuksien loppukuulustelut ja tutkinnon päättöarviointi.

5 3 Lääketieteen peruskoulutuksen arviointijärjestelmän haasteena on se, että sen avulla arvioitaisiin paitsi opiskelijoiden tiedollista osaamista myös tietojen ja taitojen soveltamista, sekä opintojen edetessä erityisesti tietojen ja taitojen soveltamista aidoissa tai aitojen tilanteiden kaltaisissa potilastilanteissa. Ns. Millerin pyramidin avulla on kuvattu lääketieteen arviointikäytäntöjen ja menetelmien eri tasoja (ks. kuva 1). Ensimmäinen taso on tiedollinen taso (tietää/knows -taso), jota arvioidaan tenteissä tai tenttien osissa, jotka koostuvat monivalintakysymyksistä ja oikein-väärin -väittämistä, sekä Karttuvan tiedon testeissä, joka koostuu väittämistä. Tietojen ja taitojen soveltamista osoittava/knows how -taso arvioidaan tenteissä tai tenttien osissa, joissa käytetään essee-kysymyksiä, potilastapauksia ja muita soveltavia tehtäviä. Tietojen ja taitojen soveltamista ja toimimista käytännön potilastilanteen kaltaisissa tilanteissa (osoittaa miten toimii/shows how -taso) voidaan arvioida ns. simuloitujen potilaiden avulla OSCE-tentissä (Objectivestructured-clinical examination), jossa näyttelijät esittävät potilastapauksia tai kliinisiä taitoja arvioidaan simulaattoreiden avulla. Tietojen ja taitojen soveltamista ja itsenäistä toimimista aidoissa potilastilanteissa (toiminnan/does -taso) arvioidaan jonkin verran ns. lokikirjojen avulla ja aidoissa potilastilanteissa toteutettujen arviointien (potilastenttien) avulla. Kansainvälisissä lääketieteen koulutuksen kirjallisuudessa kehotetaan tällä arviointitasolla ottamaan käyttöön ns. 360 asteen arviointi, jolloin lääketieteen opiskelija/lääkäri saa palautetta kollegoiltaan, työtovereiltaan ja potilailta toiminnastaan potilastyössä ja työyhteisön jäsenenä, vuorovaikutustaidoistaan, ammatillisuudestaan sekä kyvystään ottaa vastuuta potilaan kokonaisvaltaisesta hoidosta (Wragg ym. 2003, Berk 2006, Sargeant ym 2006). Kuva 1. Millerin kliinisten taitojen arvioinnin tasoja esittävä pyramidi (Miller 1990).

6 4 Toisin kuin muissa Helsingin yliopiston tiedekunnissa, opiskelijan itsenäisesti kirjoittama tieteellinen tutkielma on vasta viime vuosina tullut osaksi perustutkintoa. Tieteellinen tutkielma (20 op) tekeminen sisällytettiin vasta ns. uuden tutkintojärjestelmän mukaiseen lääketieteen lisensiaatin tutkintoon, jota jälkeen opintonsa aloittaneet opiskelijat alkoivat suorittaa. Yksi Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan 2000-luvun arviointijärjestelmän selkeä haaste onkin ollut tieteellisen tutkielman tavoitteiden, ohjeistuksen, tutkielman arviointikriteerien ja menetelmien rakentaminen. Tutkielman tavoitteet, ohjeistus, kirjalliset arviointikriteerit ja lomake otettiin käyttöön lukuvuonna Oppimisen arviointijärjestelmä osana laatujärjestelmää Eurooppalaisessa korkeakoulujen laadunvarmennusjärjestelmässä korostetaan sitä, että oppimisen arvioinnin tulee olla johdonmukaista. Arviointeja koskevien ohjeiden ja menettelytapojen sekä arviointikriteerien tulee olla julkisia. Helsingin yliopiston opetuksen kehittämistyössä on vuodesta 2003 lähtien käytetty opetuksen itsearviointimatriisia, jossa eräänä keskeisenä laadun osa-alueena on ollut tenttijärjestelmä ja oppimisen arviointi. Vuonna 2007 Helsingin yliopistossa otettiin käyttöön uusi opetuksen laadun arviointimatriisi (Opetuksen laadun arviointimatriisi 2007), jossa oppimisen arviointijärjestelmän osa-alueet on eroteltu omiksi kokonaisuuksikseen: a) oppimisen arviointikriteerit, b) oppimisen arviointimenetelmät, ja c) palautteen antaminen opiskelijalle (ks. liite 1). Raportissa kuvataan lääketieteellisessä tiedekunnassa käytössä olevia keskeisiä arviointikäytäntöjä ja niiden muodostamaa arviointijärjestelmää sellaisena kuin se on lukuvuonna Keskeiset arviointikäytännöt asetetaan ns. Millerin pyramidin eri tasoille. Tämän lisäksi arvioidaan käytössä olevaa oppimisen arviointijärjestelmää yliopiston uudella laadunarviointimatriisilla. Oppimisen arviointijärjestelmän asiakkaita ovat tiedekunnan opiskelijat, opetuksesta vastaavat vastuuopettajat, laitokset ja yksiköt sekä koulutusohjelman kokonaisuudesta vastaavat tahot, kuten perustutkintojen suunnittelutoimikunta (ks. kuva 2). Opiskelijat saavat oppimisen arvioinnin avulla palautetta omasta oppimisestaan ja tietoa siitä, miten heidän tulisi kehittyä. Opetusta antaville vastuuopettajille, laitoksille ja yksiköille oppimisen arviointi antaa tietoa miten opetettu aines hallitaan, mitä katvealueita opetuksessa mahdollisesti on, ja miten opetusta tulisi edelleen kehittää. Koulutusohjelman kokonaisuudesta ja kehittämisestä vastaavat tahot, kuten perustutkintojen suunnittelutoimikunta, saavat oppimisen arviointijärjestelmän koosteista tietoa siitä, miten koulutusohjelman oppimistavoitteet saavutetaan. Jos arviointijärjestelmä paljastaa selviä puutteita opiskelijoiden ydinosaamisessa, tulee opintojen kehittämiseksi tehdä laajempia korjaavia toimenpiteitä.

7 5 Kuva 2. Oppimisen arviointijärjestelmän asiakkuus HY:n lääketieteellisessä tiedekunnassa Lääketieteellinen koulutusohjelma ja siihen kuuluvat oppimisen arviointikäytännöt Lääketieteen perustutkinnon tavoitteena on valmistaa opiskelijat lakisääteisen lääkärin/hammaslääkärin ammatin harjoittamiseen sekä antaa heille valmiudet tieteellisen tiedon hakemiseen, kriittiseen arviointiin ja soveltamiseen. Peruskoulutus jakautuu kolmeen opintokokonaisuuteen. 1-2 opintovuosi muodostavat ns. prekliinisen vaiheen opinnot, joiden tavoitteena on omaksua lääketieteen biotieteellinen tieto-taitopohja ja tutustua ihmisen normaaliin rakenteeseen, toimintaan ja käyttäytymiseen. 2-2,5 opintovuoden ns. kliinisteoreettinen vaihe perehdyttää opiskelijan ihmiskehon häiriytyneeseen rakenteeseen, toimintaan ja käyttäytymiseen. 2,5-5,5 opintovuodet muodostavat opintojen ns. kliinisen vaiheen, jonka tavoitteena on antaa opiskelijalle lääkärin ammatissa toimimista varten tarvittavat kliiniset tiedot ja taidot sekä kyvyn soveltaa niitä ja toimia itsenäisesti potilastyössä.

8 6 Kuva 3. Lääketieteen peruskoulutus ja siihen kuuluvat summatiiviset arvioinnit. Tutkinnon arviointijärjestelmään kuuluu kolme laajojen opintokokonaisuuksien loppuun sijoittuvaa oppiaineksen kokonaishallintaa arvioivaa summatiivista tenttiä (ks. kuva 3). 2. opintovuoden loppuun ajoittuu prekliinisen vaiheen loppukuulustelu, jonka hyväksytty suoritus vaaditaan, jotta opiskelija voi edetä kliinisen vaiheen opintoihin. 5. vuoden loppuun ajoittuu OSCE-tentti, jossa arvioidaan opiskelijoiden kliinisten tietojen ja taitojen soveltamista sekä ongelmanratkaisukykyä käytännön potilastilanteessa sekä opiskelijoiden vuorovaikutustaitoja. 6. opintovuoden syksyyn ajoittuu kliinisen vaiheen loppukuulustelu. Hyväksytyt suoritukset OSCEsta ja kliinisen vaiheen loppukuulustelusta ovat edellytyksiä tutkinnon suorittamiselle. Näillä laajoilla summatiivisilla arvioilla on keskeinen asema lääketieteen perustutkinnon arviointijärjestelmässä. Näiden lisäksi arviointijärjestelmään kuuluu myös laaja kirjo opintojaksoihin integroituja arviointeja, opiskelijan tiedon karttumisen itsearviointiin tarkoitettu karttuvan tiedon testi, jaksokuulusteluja sekä tutkielman arviointi.

9 7 Lääketieteellisen peruskoulutuksen oppimisen arviointijärjestelmä 1. Opintojaksoihin integroidut arvioinnit Vuorovaikutusharjoitusten rakentava palaute Kliinisen vaiheen lokikirjat 2. Karttuvan tiedot testi 3. Tenttijärjestelmä Jaksotentit Prekliinisen vaiheen loppukuulustelu https://alma.helsinki.fi/doclink/9262 Kliinisen vaiheen loppukuulustelu OSCE-tentti 4. Tutkielman arviointi Arviointijärjestelmän laatua arvioitaessa on tarkasteltava paitsi järjestelmän kokonaisuutta myös arviointien johdonmukaisuutta sekä ohjeiden, arviointimenetelmien, käytäntöjen ja kriteerien julkisuutta. Tässä raportissa esitetään laatujärjestelmän kannalta keskeiset tiedot lukuvuonna toteutetuista oppimisen arvioinneista: arvioinnin tavoitteet, arvioinnin luonteen, arvioinnin järjestämistä koskevat tiedot, arviointikriteerit, tiedot arvioijista ja arvioinnin vastuutahosta, arvioinnista käytettävästä arvostelusta ja arvioinnin dokumentaatiosta: 1. Opintojaksoihin integroidut arvioinnit Vuorovaikutusharjoitusten rakentava palaute Arvioinnin tavoitteet: Vuorovaikutusopinnoissa arvioinnin tavoitteena on tukea ammatillisten vuorovaikutustaitojen kasvua ja auttaa opiskelijaa löytämään itselleen luonteva tapa keskustella potilaan kanssa. Arvioitavat opintokokonaisuudet: Vuorovaikutusopintojen haastatteluharjoittelujaksot L2k, L4s.

10 8 Arvioinnin luonne: Vuorovaikutusharjoituksissa tapahtuva arviointi tapahtuu suullisen palautekeskustelun muodossa. Opiskelija arvioi ensin itseään, näyttelijäpotilas ja vertaisryhmä antavat hänelle rakentavaa palautetta. Arvioinnin järjestäminen: Arviointi tapahtuu vuorovaikutusopintojen pienryhmäopetukseen integroituna. Kunkin potilashaastattelun jälkeen on rakentava palautekeskustelu, jossa ensin käyttää puheenvuoron opiskelija, sen jälkeen näyttelijäpotilas ja sitten vertaisryhmä ja opettaja. Arviointikriteerit: Rakentavalle palautteenannolle annetaan opintojakson alussa sekä suulliset että kirjalliset ohjeet sekä opiskelijoille, opettajille että opetustilanteisiin osallistuville näyttelijöille. Arvioijat: Itsearviointiin osallistuvat kaikki opiskelijat, palautetta potilashaastatteluista antaa näyttelijäpotilas, vertaisryhmä ja opettaja. Arvioinnin vastuutaho: Arviointikriteereistä vastaa Lääketieteellisen koulutuksen tuki- ja kehittämisyksikkö. Arvosana: Vuorovaikutusopintojen potilashaastattelujen harjoituksissa opiskelijalle ei anneta arvosanaa. Arvioinnin dokumentaatio: Arviointia koskeva materiaali jaetaan kurssilaisille, opettajille ja näyttelijöille kurssin alkaessa. Kliinisen vaiheen käytännön jakson lokikirja Arvioinnin tavoitteet: Lokikirjan avulla arvioidaan opiskelijan tietojen ja taitojen soveltamista aidossa toimintaympäristössä (sairaalassa). Lokikirjan avulla kerätään tietoa opiskelijoiden osallistumisesta hoitavan yksikön toimintaan, toimenpiteiden tekemisestä tai niihin osallistumisesta, kirjallisten tehtävien tekemisestä sekä vuorovaikutustaidoista aidoissa potilastilanteissa. Tämän lisäksi lokikirjan avulla järjestävä laitos ja tiedekunta saavat tietoa sairaalasta/terveyskeskuksesta oppimisympäristönä. Arvioitava opintokokonaisuus: Esimerkkinä kliinisen vaiheen käytännön jakso sairaalassa opintojaksolla L4-vuonna käytettävä lokikirja. (Kliinisen vaiheen eri opintojaksoilla on käytössä useita erilaisia lokikirjoja, joista tämä on yksi esimerkki hyvästä lokikirja -käytännöstä). Arvioinnin luonne: Arviointi on luonteeltaan sekä ohjaavaa arviointia (ohjaavat kliinikot sisätaudeilta ja kirurgiasta) että itsearviointia (opiskelijat itse). Arviointikriteerit: Arviointia varten opiskelijalla on oma strukturoitu lokikirja, Pieni sininen kirja, johon hän kerää koko jakson ajalta systemaattiset arviot. Arviot ovat sekä strukturoituja arvioita likert-asteikolla että vapaamuotoista palautetta ohjaajilta ja opiskelijan itsearvioita. Arvioinnin järjestäminen: Arviointi on olennainen osa kuuden viikon aikaista käytännön jaksoa, jonka aikana opiskelija tutustuu käytännön lääkärin työhön sairaalassa. Arviointia varten opiskelijalla on oma lokikirja, johon arviot kirjataan. Lokikirja palautetaan jakson vastuuopettajalle.

11 9 Arvioijat: Opiskelijan toimintaa arvioivat ohjaavat kliinikot. Tämän lisäksi opiskelijat arvioivat itse omaa toimintaansa ja oppimistaan sairaalajakson aikana. Arvioinnin vastuutaho: Kliininen laitos. Arvosana: Käytännön jakso arvioidaan hyväksytty/hylätty asteikolla. Hyväksyttyyn suoritukseen riittää aktiivinen osallistuminen käytännön jaksoon ja lokikirjan palauttaminen. Arvioinnin dokumentaatio: Lokikirja jaetaan kurssilaisille käytännön jakson alkaessa. 2. Karttuvan tiedon testi Progress-testi Arvioinnin tavoitteet: Progress-testin tavoitteena on tarjota opiskelijalle mahdollisuus seurata lääketieteen koulutusohjelman kokonaistietämyksen karttumista opintojensa edetessä. Arvioitava opintokokonaisuus: Testin tehtävät kattavat koko tutkinnon pakollisten opintojaksojen keskeiset aihepiirit. Arvioinnin järjestäminen: Progress-testi järjestetään samanaikaisesti ja samanlaisena kaikille L1-L6 kursseilla opiskeleville sekä syys- että kevätlukukaudella, kaksi kertaa lukuvuodessa. Progress-testi on pakollinen kaikille lääketieteen ja hammaslääketieteen opiskelijoille. Lääketieteen opiskelijalla on oltava valmistumisvaiheessa merkintä kahdeksasta testistä. Jokaisena lukuvuonna on suoritettava vähintään yksi testi. Testiin ilmoittaudutaan WebOodin kautta. Opiskelijat saavat progress-testin tuloksensa ja tulosten tulkintaohjeen sähköpostitse omaan sähköpostiosoitteeseensa. Arvioinnin luonne: Progress-testi on ohjaavaa arviointia, joka auttaa opiskelijaa tekemään omaa oppimistaan edistäviä ratkaisuja. Se auttaa myös opettajia ja opetuksen suunnittelijoita suuntaamaan opetusta testissä heikosti hallittuihin oppisisältöihin. Arviointikriteerit: Progress-testissä on noin 200 väittämää. Opiskelijan on arvioitava, onko väittämä oikein vai väärin. Oikeasta vastauksesta hän saa pisteen, väärästä vastauksesta vähennetään piste. Vastaamatta jättämisestä hän saa 0 pistettä. Arvioijat: Progress-testin väittämät sekä niiden oikeat vastaukset kerätään tiedekunnan oppialojen vastuuopettajilta. Arvioinnin vastuutaho: Tentin kokoamisesta, väittämien kääntämisestä ruotsiksi, tentin toteuttamisesta sekä tenttitulosten tiedottamisesta opiskelijoille vastaa Lääketieteellisen koulutuksen tuki- ja kehittämisyksikkö TUKE. Arvosana: Testin arvosana on oikeiden ja väärien vastausten erotus. Opiskelija saa tuloksensa sähköpostitse. Tämän lisäksi hän saa tiedot siitä, miten hyvin hän on vastannut eri vuosikurssien kysymyksiin sekä omat

12 10 tuloksensa suhteutettuna kaikkien tenttiin osallistujien tuloksiin. Testin arvosana on luottamuksellinen tieto, joka ei vaikuta opiskelijan opiskelumenestykseen. Arviointia koskeva dokumentaatio: 3. Tenttijärjestelmä A. Jaksotentit Arvioinnin tavoitteet: Arvioidaan yhden opintokokonaisuuden sisältöjen hallinta ja soveltaminen. Arvioitavat opintokonaisuudet: Lääketieteellisessä koulutusohjelmassa prekliininen ja kliininen opetus muodostuvat opintojaksoista. Jaksotentti kattaa yhden opintojakson opintokokonaisuuden. Osa jaksoista on ns. integroituja opintoja, jolloin eri alojen oppiaines muodostaa temaattisen kokonaisuuden, esim. hengityselimistö jakso prekliinisessä vaiheessa ja rintakipu ja hengenahdistus jakso kliinisessä vaiheessa. Arvioinnin luonne: Arviointi on luonteeltaan kontrolloivaa summatiivista arviointia. Rakenteeltaan jaksotentit ovat useimmiten väittämien, monivalintatehtävien ja esseekysymyksien yhdistelmiä. Kaikista jaksotenteistä on saatava hyväksytty suoritus. Tiettyjen jaksotenttien hyväksytty suoritus vaaditaan ennen kuin opiskelija saa osallistua prekliinisen ja kliinisen vaiheen lopputentteihin. Arviointikriteerit: Väittämistä opiskelija saa oikeasta vastauksesta hän saa pisteen, väärästä vastauksesta vähennetään piste ja vastaamatta jättämisestä hän saa 0 pistettä. Monivalintatehtävistä oikeista vastauksista hän saa pisteen. Esseevastaukset on pisteytetty ja mallivastaukset ovat opiskelijoiden nähtävissä tentin jälkeen. Arvioijat: Arvioinnin suunnittelevat ja toteuttavat jaksovastaavat. Arvioinnin vastuutaho: Kunkin jakson vastuulaitos ilmoitetaan opintooppaassa. Arvosana: Prekliinisen vaiheen jaksotenteistä ei saa arvosanaa, vaan ne arvostellaan hyväksytty/hylätty. Opiskelija saa tietoonsa tentin kokonaistuloksen pistemääränä. Kliinisen vaiheen jaksotentit arvioidaan asteikolla 0-5. Hyväksytyt arvosanat 1-5, hylätty 0. Dokumentaatio: Prekliinisen vaiheen jaksokuulustelutiedot Almassa ja Biolääketieteellisen laitoksen opintotoimistossa, kliinisen vaiheen jaksokuulustelutiedot ovat kliinisen laitoksen verkkosivuilla. B. Lopputentit Prekliinisen vaiheen loppukuulustelu

13 11 Arvioinnin tavoitteet: Prekliinisen vaiheen loppukuulustelussa arvioidaan kahden ensimmäisen opintovuoden opintojaksojen keskeisten opittujen tietojen hallintaa, ymmärtämistä ja soveltamista sekä kykyä itsenäiseen kriittiseen ajatteluun. Kuulustelun tehtävänä on: o Varmistaa, että opiskelijalla on riittävä kompetenssi tieto- ja taitotaso/suorituskyky, jotta hän suoriutuisi myöhemmistä opinnoista). Tämä toimisi myös positiivisena palautteena opiskelijalle. o Toimia kannustimena koko prekliinisen vaiheen opiskelujen ajan erityisesti kokonaiskuvaa ja ymmärrystä painottaen toisaalta opintojaksojen keskeisten teemojen ja toisaalta jaksorajoja ylittävien teemojen osalta. o Antaa palautetta opintojen suunnitteluun, eli mitata miten hyvin opiskelijat ovat saavuttaneet ennalta määritellyt opintotavoitteet. Arvioitavat opintokokonaisuudet: Kuulustelussa on hallittava koko oppimäärä ensimmäisen ja toisen opintovuoden opintojaksoista Kasvaminen lääkäriksi/kasvaminen hammaslääkäriksi -opintoja sekä kieliopintoja lukuun ottamatta painottuen erityisesti ihmiselimistöön kokonaisuutena. Kaikista kahden ensimmäisen opintovuoden jaksotenteistä on ennen tenttiä saatava hyväksytty suoritus. Arvioinnin luonne: Prekliinisen vaiheen loppukuulustelu on kahden ensimmäisen biotieteellisesti painottuneen oppiaineksen kokonaishallintaa mittaava summatiivinen arviointi. Kuulustelu on yhdistelmä väittämiä, monivalintakysymyksiä ja esseekysymyksiä. Kuulustelussa arvioidaan keskeisten opittujen tietojen hallintaa, ymmärtämistä ja soveltamista sekä kykyä itsenäiseen ja kriittiseen ajatteluun. Prekliinisen vaiheen kuulustelun hyväksytty suorittaminen on ehtona opintojen jatkamiselle L/H4slukukaudella. Arviointikriteerit: Väittämistä opiskelija saa oikeasta vastauksesta pisteen, väärästä vastauksesta vähennetään piste ja vastaamatta jättämisestä hän saa 0 pistettä. Monivalintatehtävistä oikeista vastauksista hän saa pisteen. Esseevastaukset on pisteytetty ja mallivastaukset ovat opiskelijoiden nähtävissä tentin jälkeen. Arvioijat: Prekliinisen vaiheen opetusta järjestävien yksiköiden opettajat Biolääketieteen laitoksella laativat tenttikysymykset, tekevät mallivastaukset ja arvioivat tenttivastaukset. Arvioinnin vastuutahot: Kuulustelun käytännön järjestelyistä vastaa Biolääketieteen laitos. Perustutkinnon suunnittelutoimikunta on antanut tarkemmat määräykset prekliinisen vaiheen loppukuulustelusta. Perustutkinnon suunnittelutoimikunnan alaisen työryhmän tehtävänä on arvioida ja kehittää kuulustelun sisältöä ja muotoa sekä käsitellä mahdolliset kuulustelusta tulevat valitukset. Opetusta järjestävät yksiköt laativat tehtävät kuulusteluun tenttityöryhmän arvioitavaksi ja hyväksyttäväksi. Arvosana: Prekliinisen vaiheen loppuarvosana määräytyy opintojaksokuulustelujen ja loppukuulustelun perusteella siten, että loppukuulustelun osuus loppuarvosanasta on 50 %. Opiskelijalle ilmoitetaan onko tentti hyväksytty tai hylätty (hylkäyksen raja 20 pistettä) sekä hänen kokonaisupistemääränsä. Arviointia koskeva dokumentointi:

14 12 https://alma.helsinki.fi/doclink/92692 Kliinisen vaiheen loppukuulustelu Arvioinnin tavoitteet: Kuulustelussa arvioidaan keskeisten tietojen hallintaa, ymmärtämistä ja soveltamista sekä kykyä itsenäiseen ja kriittiseen ajatteluun. Arvioitavat opintokokonaisuudet: Kuulustelussa on hallittava lukukautena L3k ja lukuvuoden L4 jaksoissa opetetut lääketieteen alat (sisätaudit, kirurgia, neurologia, radiologia, infektiosairaudet, kliininen kemia, kliininen farmakologia, kliininen fysiologia, fysiatria, onkologia ja keuhkosairaudet) sekä lukuvuosina L5 ja L6 annetut näitä aloja koskevat opintojaksot sekä päihdelääketiede. Kuulusteluun voivan osallistua opiskelijat, jotka ovat hyväksyttävästi suorittaneet kaikki em. aineiden jaksotentit, opintojaksot ja päihdelääketieteen opintojakson. Arvioinnin luonne: Kliinisen vaiheen loppukuulustelu on kolmen viimeisen opintovuoden kliinisesti painottuneen oppiaineksen kokonaishallintaa mittaava summatiivinen arviointi. Kuulustelu on yhdistelmä väittämiä (180) ja ja esseekysymyksiä (18). Kliinisen vaiheen kuulustelun hyväksytty suorittaminen on ehtona tutkinnon suorittamiselle. Kliinisen vaiheen loppuarvosana määräytyy jaksokuulustelujen ja loppukuulustelun perusteella siten, että loppukuulustelun osuus siitä on 50 %. Arviointikriteerit: Väittämistä opiskelija saa oikeasta vastauksesta hän saa pisteen, väärästä vastauksesta vähennetään piste ja vastaamatta jättämisestä hän saa 0 pistettä. Esseevastaukset on pisteytetty ja mallivastaukset ovat opiskelijoiden nähtävissä tentin jälkeen. Arvioijat: Kliinisen vaiheen opetusta järjestävien yksiköiden opettajat kliinisellä laitoksella laativat tenttikysymykset ja väittämät sekä arvioivat tenttivastaukset. Arvioinnin vastuutahot: Kuulustelun käytännön järjestelyistä vastaa TUKE ja kliininen laitos. Tentin sisällöstä vastaa kliinisen laitoksen asettama tenttitoimikunta. Toimikunnan tehtävänä on arvioida ja kehittää kuulustelun sisältöä ja muotoa sekä käsitellä mahdolliset kuulustelusta tulevat valitukset. Opetusta järjestävät yksiköt laativat tehtävät kuulusteluun tenttityöryhmän arvioitavaksi ja hyväksyttäväksi. Arvosana: Kliinisen vaiheen loppuarvosana määräytyy jaksokuulustelujen ja loppukuulustelun perusteella siten, että loppukuulustelun osuus siitä on 50 %. Kliinisen vaiheen lopputentti arvioidaan asteikolla 0-5. Hyväksytyt arvosanat 1-5, hylätty 0. Arviointia koskeva dokumentointi: OSCE-tentti Arvioinnin tavoitteet: OSCE-tentin (Objective Structured Clinical Examination) tavoitteena on arvioida opintojen loppuvaiheessa lääkärinä toimimista käytännön tilanteessa. Tentissä arvioidaan kliinisiä taitoja (esim. anamneesin ottoa, statuksen tekoa, diagnostiikkaa ja toimenpidetaitoja), ongelmanratkaisukykyä ja vuorovaikutustaitoja.

15 13 Arvioitavat opintokokonaisuudet: Kuulustelussa arvioidaan kliinisen vaiheen lukukausien L3k-L4 ja lukuvuoden L5 psykiatrian ja yleislääketieteen kurssien hallinta ja tietojen ja taitojen soveltaminen potilastilanteissa. Kuulusteluun voivan osallistua L5-vuoden opiskelijat, jotka ovat suorittaneet psykiatrian kurssin ennen tenttiä. Arvioinnin luonne: Tentissä on kahdeksan rastia. Kullakin rastilla käsitellään yksi potilastapaus. Potilastapauksia on ainakin sisätaudeista, kirurgiasta, psykiatriasta ja neurologiasta. Tämän lisäksi tentissä on vuorovaikutuspainotteinen rasti, joka videoidaan palautteenantoa varten. Suurin osa rasteista on näyttelijäpotilasrasteja, joku/jotkut rastit ovat ns. kylmiä rasteja. Osalla rasteista tehtävät vaihtelevat. Yhdellä rastilla haastatellaan ruotsinkielinen potilas, muut rastit suoritetaan suomeksi. Opiskelija aloittaa hänelle osoitetulla rastilla ja suorittaa rastit myötäpäivään. Yhden rastin suorittamiseen on aikaa yhteensä 12, minuuttia, joista 2 käytetään ovitekstin lukemiseen ja 10 potilastilanteen toteuttamiseen. Kun aika loppuu, opiskelija siirtyy seuraavalle rastille. Arvioija täyttää rastilla arviointilomakkeen, eikä puutu arvioitavaan tilanteeseen. Arviointikriteerit: Arviointi tapahtuu noin 20-kohtaisen tarkistuslistan avulla, jonka arvioiva opettaja täyttää opiskelijan tenttisuorituksen aikana. Arviointilomake on dikotominen (kyllä-ei). Pisteen saa vain, jos opiskelija tekee/kysyy/sanoo tarkistuslistassa olevan asian tai toimenpiteen. Opettaja antaa opiskelijan suorituksesta myös yleisarvioin (0 = hylätty, 1 = välttävä, 2 = tyydyttävä, 3 = hyvä, 4 = kiitettävä, 5 = erinomainen). Jos rasti hylätään, kirjataan hylkäyksen sanallinen perustelu. Hyväksymisen nyrkkisääntönä on saada tarkistuslistasta 50 % tehdyksi. Näyttelijäpotilasrasteilla opettaja täyttää myös vuorovaikutustaitojen arvioinnin (5-portainen asteikko). Näyttelijäpotilaan arviointilomake täydentää opettajan arviointia (5-portainen asteikko). Arvioijat: Rastien suoritusten arvioijina toimivat tiedekunnan kliiniset opettajat ja vastuuopetajat. Kullakin rastilla on alakohtainen vastuuopettaja, joka vastaa arviointilomakkeen sisällöstä ja tentin lopullisista hylkäyspäätöksistä. Arvioinnin vastuutahot: OSCE-tentin käytännön järjestelystä vastaa TUKE ja kliininen laitos. Kullakin rastilla on alakohtainen vastuuopettaja, joka vastaa rastikohtaisesti arviointilomakkeen sisällöstä ja rastin lopullisista hylkäyspäätöksistä. Arvosana: OSCE-tentin arvosana määräytyy 20-kohtaisen tarkistuslistan perusteella. Tentti arvioidaan asteikolla 0-5. Hyväksytyt arvosanat 1-5, hylätty 0. Rastikohtaiset tiedot lähetetään opiskelijalle sähköpostitse. Tämän lisäksi hän saa tiedot omista tuloksistaan suhteutettuna kaikkien tenttiin osallistujien tuloksiin. Arviointia koskeva dokumentointi: 4. Tutkielman arviointi Arvioinnin tavoitteet: Tutkielman avulla arvioidaan opiskelijan kykyä tutkimustiedon hankintaan, kriittiseen arviointiin ja jäsentämiseen sekä kykyä kirjalliseen, tieteelliseen ilmaisuun itsenäisesti omalla äidinkielellä tehtävässä kirjallisessa tutkielmassa.

16 14 Arvioitavat opintokokonaisuudet: Tutkielman voi suorittaa lääketieteen perustutkinnon aikana opiskelijan itse valitsemassa vaiheessa. Tutkielman aiheen tulee kuulua lääketieteen oppialojen piiriin. Ennen tutkimussuunnitelman rekisteröimistä opiskelijan suositellaan suorittavan Tieteellinen kirjoittaminen 1 kurssi, jonka vavoitteena on tutustuttaa opiskelija tieteellisen kirjoittamisen ja tutkielman tekemisen perusteisiin sekä antaa valmiudet kirjoittaa oman tutkielmansa tutkimussuunnitelma. Opiskelijan työstäessä aktiivisesti tutkielmaa, hänen suositellaan suorittavan Tieteellinen kirjoittaminen 2 kurssin, jonka tavoitteena on tukea tutkielman kirjoitusprosessia ja sen loppuunsaattamista. Päämääränä on antaa valmiudet tehdä kieleltään, esitystavaltaan ja ulkoasultaan viimeistelty tutkielma. Arvioinnin luonne: Tutkielman kaikkien osa-alueiden arviointikriteerit on kirjallisesti määritelty ja sekä tutkielman tekijän että ohjaajan ja asiantuntijaarvioijan tiedossa. Tutkielman arvioinnissa vastuuohjaaja ja asiantuntijaarvioija arvioivat tutkielman arvioinnin osa-alueet latinankielisellä kahdeksanportaisella asteikolla ja esittävät niiden pohjalta tutkielmalle yleisarvosanan. Opiskelija voi tehdä itsearvioinnin arviointilomakkeen perusteella. Opiskelijan itsearviointi ei vaikuta tutkielman arvosanaan. Arviointikriteerit: Arviointi tapahtuu tiedekunnan virallisen tutkielman arviointilomakkeen perusteella, jossa tutkielmasta arvioidaan kysymyksenasettelu, aineisto, menetelmät, tutkimustulokset, tutkimusalan tuntemus, pohdinta ja johtopäätökset, lähteiden käyttö, tutkielman kieliasu ja tieteellisen kielen hallinta, tutkielman ulkoasu ja viimeistely, tutkielman tekijän oma työpanos 8-portaisella latinankielisellä asteikolla. Vastuulaitoksen (= vastuuohjaajan laitos) johtoryhmä päättää asiantuntijatarkastajan ja vastuuohjaajan esityksestä tutkielman hyväksymisestä ja arvosanasta. Arvioijat: Tutkielman arvioivat sen vastuuohjaaja ja sille nimetty asiantuntijaohjaaja, joista vähintään toinen on lääketieteellisen tiedekunnan professori tai dosentti. Opiskelija voi tehdä omasta tutkielmastaan arviointilomakkeen perusteella itsearvioinnin, mutta se ei vaikuta tutkielman arvosanaan. Arvioinnin vastuutahot: Arvioinnista vastaavat tutkielman ohjaaja, joka on tutkielman toinen arvioija, sekä asiantuntija-arvioija, jonka määrää vastuuohjaajan esityksestä perustutkintojen suunnittelutoimikunta. Tutkielman vastuulaitos on vastuuohjaajan laitos, joka myös rekisteröi tutkielmasuorituksen. Arvosana: Tutkielma arvioidaan 8-portaisella latinankielisellä asteikolla. Yleisarvosana perustuu osa-alueiden arviointeihin, jotka on kirjallisesti kuvattu. o hylätty/improbatur (i) o approbatur (a) o lubenter (b) o non sine laude approbatur (nsl) o cum laude approbatur (c) o magna cum laude approbatur (m) o eximia cum laude approbatur (e) o laudatur (l) o Yleisarvosana perustuu osa-alueiden arviointeihin, jotka on kirjallisesti kuvattu.

17 15 Arviointia koskeva dokumentointi: Johtopäätökset Hyvät arviointikäytännöt motivoivat opiskelijaa ja tukevat hänen oppimistaan. Oppimisen arviointijärjestelmä ohjaa voimakkaasti opiskelijoiden oppimista ja sen tavoitteita. Täten on tärkeää, että oppimisen arviointi on linjassa opintokokonaisuuden oppimistavoitteiden kanssa sekä tukee ja motivoi opiskelijan oppimista. Erityisen tärkeää on se, että tutkinnon arviointijärjestelmä tukee tutkinnon päätavoitteita, jotka ovat valmistaa opiskelijat lakisääteisen lääkärin ammatin harjoittamiseen sekä antaa heille valmiudet tieteellisen tiedon hakemiseen, kriittiseen arviointiin ja soveltamiseen. Lukuvuonna arviointijärjestelmän uudistaminen on lääketieteellisessä tiedekunnassa edennyt vaiheeseen, jossa osa uusista arviointimenetelmistä ja kohteista osa on vakiinnuttanut paikkansa osana lääketieteen koulutusohjelmaa (esim. laajojen kokonaisuuksien hallintaa arvioivat tentit, karttuvan tiedon testi, OSCE-tentti, vuorovaikutustaitojen arviointi sekä lokikirja joillain kliinisillä kursseilla ja käytännön jaksolla). Uuden tutkintojärjestelmän mukaiseen tutkintoon ( ja myöhemmin opintonsa alkaneet opiskelijat) kuuluu itsenäisesti tuotettu tieteellinen tutkielma. Sen arviointiin on tarkkaan suunniteltu ja dokumentoitu arviointimenetelmät, - kriteerit ja käytännöt, mutta käytännön kokemusta arvioinnin toimivuudesta on vähän, koska uuden tutkintojärjestelmän mukaisia tutkielmia on valmistunut vain muutama. Lääketieteellisen tiedekunnan oppimisen arviointijärjestelmää voidaan arvioida käyttämällä Helsingin yliopiston opetuksen laadun arviointimatriisin oppimisen arviointijärjestelmän osa-alueita, jotka ovat a) oppimisen arviointikriteerit, b) oppimisen arviointimenetelmät, ja c) palautteen antaminen opiskelijalle (ks. Liitteet 1 ja 2). Tätä itsearviointimenetelmää käyttäen lääketieteellisen tiedekunnan oppimisen arviointijärjestelmä asettuu lukuvuonna arviointiasteikolla pääasiallisesti kohtaan hyvä tai huippulaatu. Oppimisen arviointijärjestelmässä on kuitenkin edelleen kehitettävää. Erilaiset lääketieteellisen tiedekunnan oppimisen arvioinnit eivät lukuvuonna kuitenkaan vielä muodosta systemaattista kokonaisuutta, arviointijärjestelmää. Erityisesti kehitettävää olisi opintojaksoihin sisällytettävissä ns. formatiivisissa arvioinneissa, joita opettajat varmasti käyttävät tiedekunnan eri opintojaksoissa, mutta joita ei ole dokumentoitu. Kliinisen vaiheen opintojaksoissa sellaisia arviointeja, jotka sisältävät kliinisten tietojen ja taitojen soveltamista käytännön potilastilanteissa, tulisi tutkinnossa tietoisesti lisätä ja olemassa olevat kliinisten tietojen ja taitojen soveltavat arvioinnit tulisi dokumentoida osaksi arviointijärjestelmää. Tutkinnon summatiivisissa arvioinneissa tulisi opintojen edetessä kliinisen vaiheen loppua kohti lisätä tietojen ja taitojen soveltamisen ja ongelmanratkaisukyvyn arviointia potilastilanteissa tai sen kaltaisissa tilanteissa. Kun tiedekunnan nykyiset arviointikäytännöt asetetaan ns. Millerin pyramidiin (ks. kuva 4), havaitaan, että suurin osa myös kliinisen vaiheen

18 16 arvioinneista asettuvat pyramidin alimmille tasoille, eli tiedollisen tason ja osoittaa miten soveltaa tietoja ja taitoja/knows how tason arviointeihin. Kliinisen vaiheen summatiivisista tenteistä ainoastaan OSCE-tentti asettuu Millerin pyramidin korkeammalle arviointitasolle. Kuva 4. Lääketieteellisen tiedekunnan arviointikäytännöt asetettuna Millerin kliinisten taitojen arvioinnin tasoja esittävään pyramidiin (Miller 1990). Arviointijärjestelmän asiakkaita ovat opiskelijat, opettajat, vastuulaitokset sekä tutkintojen kehittämisestä vastaava perustutkintojen suunnittelutoimikunta. Asiakasnäkökulmasta oppimisen arviointijärjestelmää arvioitaessa tärkeää on se, että arviointeja koskeva dokumentaatio on helposti eri asiakasryhmien tavoitettavissa, mieluiten tiedekunnan verkkosivuilla. Tiedekunnan summativisten tenttien dokumentaatio tulee esittää osana tutkintokokonaisuutta. Hyvä dokumentaatio on kaikkien asiakasryhmien etu. Tiedekunnan opintojen kehittämistyössä oppimisen arviointijärjestelmän kehittäminen ei saa jäädä yksittäisten opettajien ponnisteluiksi. Täten arviointeja tulisi käsitellä työryhmissä eri asiakasryhmien, myös opiskelijoiden, näkökulmista. Kokonaisvastuu hyvästä oppimisen arvioinnista ja systemaattisesta oppimisen arviointijärjestelmästä on tiedekunnalla. Lääketieteellisen tiedekunnan haasteena on oppimisen arviointijärjestelmän avulla tukea ja motivoida opiskelijoiden kasvua tulevaisuuden ammattitaitoisiksi ja tieteenalansa kehitystä aktiivisesti seuraaviksi lääkäreiksi. Lähteet Berk RA. A new spin on 360o multi-source assessment of teaching/clinical effectiveness. AMEE 2006, September, Genoa, Italy. Birenbaum M. New Insights into learning and teaching and their implications for assessment. In Mien Segers, Filip Dochy & Eduardo Cascallar: Opimising

19 17 new modes of assessment: In search of qualities and standards. Kluwer Academic Publishers, Dordrecht Core Committee Institute for International Medical Education. Global minimum essential requirement in medical education. Med Teacher; 24: General Medical Council. Tomorrow s doctors. Recommendations on undergraduate medical education Karjalainen A, Kuortti K & Niinikoski S. Luova koulutusohjelmavertailu. Oulun yliopisto Miller GE. The assessment of clinical skills/competence/performance. Acad Med 1990;65(suppl):S63-7. Opetuksen ja opintojen kehittämisohjelma Helsingin yliopisto, Yliopistopaino, Helsinki Opetuksen laadun arviointimatriisi Helsingin yliopisto, Kehittämisosasto/opintoasiat Royal College of Physicians nad Surgeons of Canada. CanMEDS Framework. (accessed 20 December 2004) Sargeant J, Mann K, Sinclair D, Vleuten van der C & Metsemakers J. Intended and unintended outcomes of multi-source feedback (360-degree assessment), AMEE 2006, September, Genoa, Italy. Schuwirth LWT & Vleuten van der CPM. Written assessment. ABC of learning and teaching in medicine. BMJ 2003;326: Schuwirth LW, van der Vleuten CP. Changing education, changing assessment, changing research? Med Educ 2004;38: Schuwirth LWT & Vleuten van der CPM. Different written assessment methdos: what can be said about their strenghts and weaknesses? Med Educ 2004; 38: Segers M, Dochy F & Cascallr E. The era of assessment engineering: Changing perspectives on teaching and learning and the role of new modes of assessment. In Mien Segers, Filip Dochy & Eduardo Cascallar: Opimising new modes of assessment: In search of qualities and standards. Kluwer Academic Publishers, Dordrecht Simojoki K (ed.). Final report on the evaluation of the faculty of medicine. Evaluation projects of the University of Helsinki 11/2003. Stern DT, Friedman Ben-David M, Norcini J, Wojtczak A & Schwarz MR. Setting school-level outcome standards. Med Educ 2006;40:

20 18 Vleuten van der CP, Schuwirth LW. Assessing professional competence: from methods to programmes. Med Educ 2005;39(3): Vleuten van der CPM. Where are we with assessment and where are we going? AMEE 2006 plenary, Wragg A, Wade W, Fuller G, Cowan G & Mills P. Asessing the performance of specialist registrars. Clinical Medicine 2003; 3(2): Liitteet Liite 1. Opetuksen laadun osa-alueet: arviointi. Liite 2. Opetuksen laadun osa-alueet: arvioinnin toteutuminen lääketieteellisessä tiedekunnassa.

21 19 OPETUKSEN LAADUN OSA-ALUEET ARVIOINTI Välttävä laatu ja tulos Kehittyvä laatu ja tulos Hyvä laatu ja tulos Huippulaatu ja erinomainen tulos Oppimisen arviointikriteerit Yksikössä ei ole määritelty opintojaksojen tai tutkielmien oppimistavoitteita ja arviointikriteereitä. Opiskelijoilla ei ole tietoa arviointiperusteista. Jotkut opettajat ovat työstäneet arviointikriteereitä saataville ja opiskelijoilla on satunnaista tietoa arviointiperusteista. Tutkielmien ja gradujen arvosana-asteikkoa käytetään vinoutuneesti. Kaikkien opintojaksojen ja opinnäytetöiden oppimistavoitteet sekä arviointikriteerit ja -käytännöt on määritelty selkeästi ja ne ovat tiedossa opiskelijoilla ennen opintojaksojen alkua. Yksikössä on tietoa arvosanoista. Arvosteluasteikkoja ohjataan käyttämään yhtenäisin perustein ja koko asteikkoa hyödyntäen. Yksikössä on monipuolinen ja pedagogisesti hyvin perusteltu oppimisen arviointikäytäntö. Arviointikriteerit ovat yhteensopivia oppimistavoitteiden ja - menetelmien kanssa. Osa arvioinnista on suunniteltu osaksi opetus- ja oppimistilanteita. Arvosanajakaumaa seurataan säännöllisesti. Yksikössä on varmistettu, että kansainväliset opiskelijat ymmärtävät täkäläiset arviointikäytännöt. Oppimisen arviointimenetelmät Arviointi käsitetään lähinnä kontrollin ja valvonnan kysymyksenä. Opettajat eivät tunne toistensa arviointikäytäntöjä. Tentit toteutetaan perinteisen rutiinin pohjalta. Yksittäiset opettajat vertailevat arviointimenetelmiään ja kokeilevat erilaisia tenttikäytäntöjä. Tenttejä koskevasta palautteesta ollaan kiinnostuneita ja tenttijärjestelmää kehitetään palautteen mukaisesti. Yksikössä ymmärretään, että oppimisen arviointimenetelmät ohjaavat opiskelijan oppimista voimakkaasti. Opiskelijat ovat tietoisia käytettävästä arviointimenetelmästä ennen opintojakson alkua. Tenttien kehittämistä käsitellään yksikössä pedagogisista lähtökohdista ja opettajia rohkaistaan arviointimenetelmien kehittämiseen. Yksikössä on koottua tietoa sen käyttämistä arviointimenetelmistä. Yksikön arviointimenetelmät tukevat oppimisen tavoitteita ja käytettyjä opetusmenetelmiä yhdensuuntaisesti. Oppimisen arviointi ja siitä saatu palaute ohjaavat opiskelijoita syvälliseen oppimiseen ja ymmärtämiseen. Opettajat valmennetaan arvioinnin suunnitteluun ja toteutukseen. Arviointimenetelmiä ja niiden kehittämistä seurataan säännöllisesti. Palautteen antaminen opiskelijalle Opiskelija ei saa henkilökohtaista palautetta oppimisestaan, osaamisestaan tai opintojensa etenemisestä. Palautteen antaminen opiskelijoille koetaan rasitteeksi. Palautetta voidaan hakea vain vastaanotoilta eivätkä opiskelijat juuri käytä mahdollisuutta hyväkseen. Palautetta oppimisesta annetaan satunnaisesti ja muutamat opettajat kehittävät omia palautteenantamistapojaan. Palautteen antamista ei kuitenkaan yleisesti hahmoteta osaksi opetusprosessia. Palautteen merkitys oppimisen välineenä tunnistetaan sekä opettajien että opiskelijoiden piirissä. Opiskelijoita rohkaistaan hakemaan palautetta. Palautteen antamista kehitetään ja se nähdään olennaisena osana hyvää opetusta. Henkilökohtaisen palautteen avulla tuetaan opiskelijoiden syvällistä oppimista ja palautteen antaminen on luonteva osa opetusprosesseja. Palautteenantotapoja kehitetään systemaattisesti yhdessä ja apuna käytetään tarvittaessa myös pedagogisia asiantuntijoita. Liite 1. Opetuksen laadun osa-alueet: arviointi (Opetuksen laadun arviointimatriisi 2007)

22 20 OPETUKSEN LAADUN OSA-ALUEET ARVIOINTI Välttävä laatu ja tulos Kehittyvä laatu ja tulos Hyvä laatu ja tulos Huippulaatu ja erinomainen tulos Oppimisen arviointikriteerit Lähes kaikkien opintojaksojen ja tutkielman oppimistavoitteet sekä arviointikriteerit ja - käytännöt on määritelty selkeästi ja ne ovat tiedossa opiskelijoilla ennen opintojaksojen alkua. Keskeisistä arvioinneista löytyy tiedot www-sivuilta. Laitoksilla ja tiedekunnassa on tietoa arvosanoista. Arvosteluasteikkoja ohjataan käyttämään yhtenäisin perustein ja koko asteikkoa hyödyntäen. Tiedekunnassa on käytössä monipuolisia ja hyvin perusteltuja oppimisen arviointikäytäntöjä. Useissa keskeisissä arvioissa arviointikriteerit ovat yhteensopivia oppimistavoitteiden ja - menetelmien kanssa. Osa arvioinnista on suunniteltu osaksi opetus- ja oppimistilanteita. Arvosanajakaumaa seurataan. Opiskelijoille tiedotetaan sähköpostilla tiedot omasta tuloksesta suhteutettuna koko kurssin arviointiin (progress-testi ja OSCE-tentti). Oppimisen arviointimenetelmät Yksittäiset opettajat vertailevat arviointimenetelmiään. Tenttejä koskevasta palautteesta ollaan kiinnostuneita, ja tenttijärjestelmää kehitetään palautteen mukaisesti. Tiedekunnassa ymmärretään, että oppimisen arviointimenetelmät ohjaavat opiskelijan oppimista voimakkaasti. Opettajat ovat kiinnostuneita eri arviointimenetelmistä. Keskeisistä tenteistä kerätään WebOodikurssipalaute. Tenttien kehittämistä käsitellään pedagogisista lähtökohdista ja opettajia rohkaistaan arviointimenetelmien kehittämiseen. Opiskelijoille tiedotetaan käytettävästä arviointimenetelmästä ennen opintojakson alkua. Tiedekunnan arviointimenetelmät tukevat oppimisen tavoitteita ja käytettyjä opetusmenetelmiä. Oppimisen arviointi ja siitä saatu palaute ohjaavat opiskelijoita oppimiseen ja ymmärtämiseen.( mm. lokikirjat, OSCE). Opettajat valmennetaan arvioinnin suunnitteluun ja toteutukseen (pedagoginen koulutus, OSCEn suunnittelu, valmennus ja toteutus). Arviointimenetelmiä ja niiden kehittämistä seurataan säännöllisesti. Palautteen antaminen opiskelijalle Palautetta oppimisesta ei anneta kaikista kursseista eikä kaikkien kurssien ryhmäopetuksen palautteenannosta ei ole ohjeistusta. Palautteen merkitys oppimisen välineenä tunnistetaan suhteellisen hyvin sekä opettajien että opiskelijoiden piirissä. Palautteenanto nähdään positiivisena ilmiönä, ei kritiikkinä. Palautteen antamista kehitetään ja se nähdään olennaisena osana hyvää opetusta. Henkilökohtaisen rakentavan palautteen avulla tuetaan opiskelijoiden syvällistä oppimista ja palautteen antaminen on luonteva osa opetusprosesseja (erityisesti vuorovaikutusopinnot ja lokikirjat) Palautteenantotapoja kehitetään ja opettajien koulutetaan antamaan rakentavaa palautetta (opettajien pedagoginen koulutus). Liite 2. Opetuksen laadun osa-alueet: arvioinnin toteutuminen lääketieteellisessä tiedekunnassa (Opetuksen laadun arviointimatriisi 2007

Arviointi ja palaute käytännössä

Arviointi ja palaute käytännössä Arviointi ja palaute käytännössä Merja Ellilä Arvioinnista Oppimista ohjaavan arvioinnin merkitys ohjattavan oppimisen tukemista ja suuntaamista tietojen, taitojen ja asenteiden arvioimista ohjattavan

Lisätiedot

SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMAN KANDIDAATINTYÖOHJE

SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMAN KANDIDAATINTYÖOHJE SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMAN KANDIDAATINTYÖOHJE Ohje hyväksytty osastoneuvostossa 17.8.2005 1 Sisällys 1. Kandidaatintyö ja sen tarkoitus...2 2. Kandidaatintyön aihe ja tarkastaja...3 3. Kandidaatintyön

Lisätiedot

Arviointi Isojoen Koulukolmiossa

Arviointi Isojoen Koulukolmiossa Arviointi Isojoen Koulukolmiossa Aikaisemmilla luokka-asteilla oppilasta arvioidaan sanallisesti ja numeroilla. Lisäksi vanhemmat saavat ajankohtaista tietoa lapsensa koulunkäynnistä arviointikeskusteluissa.

Lisätiedot

Arviointisuunnitelma 1.8.2015 alkaen toistaiseksi voimassa olevaa L 630/1998, 13 (muutettu L 787/2014) Arvioinnin opasta.

Arviointisuunnitelma 1.8.2015 alkaen toistaiseksi voimassa olevaa L 630/1998, 13 (muutettu L 787/2014) Arvioinnin opasta. Arviointisuunnitelma Arviointisuunnitelma on osa Raahen Porvari- ja Kauppakoulun 1.8.2015 alkaen toistaiseksi voimassa olevaa Opetushallituksen määräyksiin perustuvien liiketalouden perustutkinnon (Dno

Lisätiedot

Lääketieteellisen tiedekunnan opetustaidon arviointimatriisi

Lääketieteellisen tiedekunnan opetustaidon arviointimatriisi Lääketieteellisen tiedekunnan opetustaidon arviointimatriisi Opetustaidon arviointimatriisin tarkoitus on määritellä arviointikriteerit selkeästi ja läpinäkyvästi. Matriisia käytetään tukena opetustaitoa

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä

Lisätiedot

Oppilaan arvioinnilla ohjataan ja kannustetaan opiskelua sekä kehitetään oppilaan kykyä itsearviointiin.

Oppilaan arvioinnilla ohjataan ja kannustetaan opiskelua sekä kehitetään oppilaan kykyä itsearviointiin. 1 1. - 2. LUOKKIEN OPPILAAN ARVIOINNIN PERUSTEET 1. Oppilaan arvioinnin yleiset periaatteet Oppilaan arvioinnilla ohjataan ja kannustetaan opiskelua sekä kehitetään oppilaan kykyä itsearviointiin. Oppilaan

Lisätiedot

Väitöskirjan ja lisensiaatintutkimuksen tarkastaminen teologisessa tiedekunnassa

Väitöskirjan ja lisensiaatintutkimuksen tarkastaminen teologisessa tiedekunnassa Väitöskirjan ja lisensiaatintutkimuksen tarkastaminen teologisessa tiedekunnassa 1 (Alleviivattuna uusittu ehdotus ja lisäykset) Säädökset Tohtorin ja lisensiaatin tutkinnoista säädetään asetuksessa yliopistojen

Lisätiedot

OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS. Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus

OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS. Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus OPISKELIJAN ITSEARVIOINTI Itsearviointi liittyy kiinteästi elinikäisen oppimisen ajatteluun sekä opiskelijan

Lisätiedot

Ohjeita opinnäytetöiden tekijöille, ohjaajille ja tarkastajille 1. Kandidaatintutkielma

Ohjeita opinnäytetöiden tekijöille, ohjaajille ja tarkastajille 1. Kandidaatintutkielma Ohjeita opinnäytetöiden tekijöille, ohjaajille ja tarkastajille 1. Kandidaatintutkielma Tutkintoja koskevan asetuksen (794/2004) 7 :n mukaan alempaan korkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen tulee antaa

Lisätiedot

Miten lääkärikoulutuksen sisältö suunnitellaan vastaamaan tulevaisuuden tarpeita?

Miten lääkärikoulutuksen sisältö suunnitellaan vastaamaan tulevaisuuden tarpeita? Miten lääkärikoulutuksen sisältö suunnitellaan vastaamaan tulevaisuuden tarpeita? Anne Pitkäranta Opetuksesta vastaava varadekaani Korva-, nenä- ja kurkkutautiopin professori Ylilääkäri, korvaklinikka

Lisätiedot

Arviointikäytännöt WinNovassa opetussuunnitelmaperusteisessa ammatillisessa peruskoulutuksessa. Ben Schrey Opeda-hanke Turku 12.10.

Arviointikäytännöt WinNovassa opetussuunnitelmaperusteisessa ammatillisessa peruskoulutuksessa. Ben Schrey Opeda-hanke Turku 12.10. Arviointikäytännöt WinNovassa opetussuunnitelmaperusteisessa ammatillisessa peruskoulutuksessa Ben Schrey Opeda-hanke Turku 12.10.2011 Sisältö 1. WinNova 2. Opiskelijoiden perehdyttäminen arviointiin 3.

Lisätiedot

Hallintotieteiden perustutkintojen määräykset

Hallintotieteiden perustutkintojen määräykset Filosofinen tiedekunta / Hallintotieteet Hallintotieteiden perustutkintojen määräykset Tutkintojen järjestämistä ja suorittamista koskevat määräykset tarkentavat opetusta ja tutkintoja sääteleviä lakeja,

Lisätiedot

Tekijä: Pirkko Jokinen. Osaamisen arviointi

Tekijä: Pirkko Jokinen. Osaamisen arviointi Tekijä: Pirkko Jokinen Osaamisen arviointi Arviointi kohdistuu Osaamisen eli pätevyyden arviointiin = tutkinnon edellyttämät oppimistulokset (learning outcomes) Arvioidaan tiedot, taidot ja asenteet Opintojakson

Lisätiedot

AIKAISEMPIEN OPINTOJEN TUNNUSTAMINEN YLEISET HAKUOHJEET

AIKAISEMPIEN OPINTOJEN TUNNUSTAMINEN YLEISET HAKUOHJEET 1 AIKAISEMPIEN OPINTOJEN TUNNUSTAMINEN YLEISET HAKUOHJEET Opiskelija täyttää itse hakemansa opintojakson tiedot eli mitä opintojaksoa tai opintojakson osaa hän hakee tunnustettavaksi. Samoin opiskelija

Lisätiedot

MATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi. Elina Mantere

MATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi. Elina Mantere MATEMATIIKKA Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Kehittää loogista, täsmällistä ja luovaa matemaattista ajattelua. Luoda pohja matemaattisten käsitteiden ja rakenteiden

Lisätiedot

Sastamalan koulutuskuntayhtymä KÄSI- TAIDETEOLLISUUSALAN PERUSTUTKINTO

Sastamalan koulutuskuntayhtymä KÄSI- TAIDETEOLLISUUSALAN PERUSTUTKINTO Sastamalan koulutuskuntayhtymä Koul KÄSI- TAIDETEOLLISUUSALAN PERUSTUTKINTO Kuvi Yhteenveto ammattiosaamisen näyttöjen arvosanoista ja niiden toteuttamistavoista lukuvuosina - Johdanto Ammatillisen peruskoulutuksen

Lisätiedot

Kliininen linja Pirjo Lindström-Seppä opintoasiainpäällikkö Itä-Suomen yliopisto, terveystieteiden tiedekunta, lääketieteen laitos 2016

Kliininen linja Pirjo Lindström-Seppä opintoasiainpäällikkö Itä-Suomen yliopisto, terveystieteiden tiedekunta, lääketieteen laitos 2016 Kliininen linja Pirjo Lindström-Seppä opintoasiainpäällikkö Itä-Suomen yliopisto, terveystieteiden tiedekunta, lääketieteen laitos 2016 Ilmoittautuneita: 2000 / 78 2001 / 83 2002 / 87 2003 / 72 2004 /

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä ELINTARVIKEALAN PERUSTUTKINTO

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä ELINTARVIKEALAN PERUSTUTKINTO Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä ELINTARVIKEALAN PERUSTUTKINTO Yhteenveto ammattiosaamisen näyttöjen arvosanoista ja niiden toteuttamistavoista lukuvuosina 4 Johdanto Ammatillisen peruskoulutuksen kansallinen

Lisätiedot

Sastamalan koulutuskuntayhtymä LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO. Yhteenveto ammattiosaamisen näyttöjen arvosanoista ja niiden toteuttamistavoista

Sastamalan koulutuskuntayhtymä LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO. Yhteenveto ammattiosaamisen näyttöjen arvosanoista ja niiden toteuttamistavoista Koul Sastamalan koulutuskuntayhtymä LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO Kuv Yhteenveto ammattiosaamisen näyttöjen arvosanoista ja niiden toteuttamistavoista Johdanto Ammatillisen peruskoulutuksen kansallinen oppimistulosten

Lisätiedot

Linjakas palaute TAHI Palautteen pedagogiikkaa

Linjakas palaute TAHI Palautteen pedagogiikkaa Linjakas TAHI Palautteen pedagogiikkaa Markku Ihonen 24.9.2012 markku.ihonen@uta.fi Yleistä opiskelijapalautteesta 1 arvioidaan sitä, mihin voidaan vaikuttaa kaikki muodostaa yhdessä tärkeän tietopohjan

Lisätiedot

VERO-OIKEUS Tax Law. Ammatillisten ja tieteellisten tavoitteiden saavuttamiseksi opinnoissa tulevat esille erityisesti seuraavat asiat:

VERO-OIKEUS Tax Law. Ammatillisten ja tieteellisten tavoitteiden saavuttamiseksi opinnoissa tulevat esille erityisesti seuraavat asiat: VERO-OIKEUS Tax Law Hallintotieteiden kandidaatin ja maisterin tutkintojen tavoitteet Vero-oikeus pääaineena suoritettavan hallintotieteiden kandidaatin tutkinnon (120 ov) ja maisterin tutkinnon (160 ov)

Lisätiedot

HARJOITTELUOHJE OPISKELIJALLE

HARJOITTELUOHJE OPISKELIJALLE Opettajan pedagogiset opinnot yliopisto-opettajille Pilottikoulutus 2011-2013, Oulun yliopisto, kasvatustieteiden tiedekunta Harjoittelu (laaja-alainen opettaja) 7 op HARJOITTELUOHJE OPISKELIJALLE Harjoittelusta

Lisätiedot

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri päivitetty 20.1.2016 1

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri päivitetty 20.1.2016 1 Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri päivitetty 20.1.2016 1 Ammattitaitoa edistävän harjoittelun prosessin työtehtävät Seuraavassa on kuvattu ammattitaitoa edistävän harjoittelun prosessin mukaisesti siihen

Lisätiedot

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena Axxell Utbildning Ab Opiskelu aikuisena 1. YLEISTÄ VALMISTAVASTA KOULUTUKSESTA JA NÄYTTÖTUTKINNOISTA Näyttötutkintojärjestelmä perustuu läheiseen yhteistyöhön työelämän kanssa ja tarjoaa etenkin aikuisille

Lisätiedot

AUD 4.2.16 Hyvinvointia mediasta 20ov

AUD 4.2.16 Hyvinvointia mediasta 20ov AMMATILLINEN PAIKALLISESTI TUOTETTU TUTKINNON OSA AUD 4.2.16 Hyvinvointia mediasta 20ov Ammattitaitovaatimukset osaa: suunnitella ja laatia toiminnan tavoitteet asiakkaan tarpeet huomioiden ottaa huomioon

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty

Lisätiedot

06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta

06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta 06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta on opettajan työssä? Peda-Forum 20.8.2013 Vararehtori Riitta Pyykkö, TY, Korkeakoulujen arviointineuvoston pj. Yliopettaja Sanna Nieminen, Jyväskylän AMK Pääsuunnittelija

Lisätiedot

Sulautuvalla opetuksella vuorovaikutteisuutta ja laatua farmakologian opiskeluun

Sulautuvalla opetuksella vuorovaikutteisuutta ja laatua farmakologian opiskeluun Sulautuvalla opetuksella vuorovaikutteisuutta ja laatua farmakologian opiskeluun Dosentti Atso Raasmaja Farmakologian & toksikologian osasto Farmasian tiedekunta Helsingin yliopisto atso.raasmaja@helsinki.fi

Lisätiedot

OPISKELIJAN ARVIOINTI

OPISKELIJAN ARVIOINTI OPISKELIJAN ARVIOINTI 26.3.2013 Jyväskylä Opiskelijan arvioinnin kokonaisuus perustutkinnon perusteissa arvioinnin tehtävät ja tavoitteet arvioinnista tiedottaminen osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä KOTITYÖ- JA PUHDISTUSPALVELUJEN PERUSTUTKINTO

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä KOTITYÖ- JA PUHDISTUSPALVELUJEN PERUSTUTKINTO Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä KOTITYÖ- JA PUHDISTUSPALVELUJEN PERUSTUTKINTO Koul Kuvi Yhteenveto ammattiosaamisen näyttöjen arvosanoista ja niiden toteuttamistavoista lukuvuosina Johdanto Ammatillisen

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus Maanpuolustuskorkeakoulusta Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2008 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty puolustusministeriön esittelystä, säädetään Maanpuolustuskorkeakoulusta

Lisätiedot

AHOT-menettely. OPISKELIJAN PORTFOLIO-OHJE päivitetty 31.5.2011, 7.2.2012, 30.5.2012 OSAAMISPORTFOLIO

AHOT-menettely. OPISKELIJAN PORTFOLIO-OHJE päivitetty 31.5.2011, 7.2.2012, 30.5.2012 OSAAMISPORTFOLIO OPISKELIJAN PORTFOLIO-OHJE päivitetty 31.5.2011, 7.2.2012, 30.5.2012 OSAAMISPORTFOLIO Aiemmin hankitun osaamisen hyväksymiseksi osaksi opintoja Opiskelijan nimi Vuosikurssi ja suuntautumisvaihtoehto/ Yamk

Lisätiedot

Näkökulmia opetuksen kehittämiseen

Näkökulmia opetuksen kehittämiseen Näkökulmia opetuksen kehittämiseen Outi Kortekangas Savolainen Kliininen opettaja 30% TY/Satakunnan shp Johtaja 70% TUTKE Dosentti, ihotautien erikoislääkäri Yopedan 60 op opinnot Lääkärikouluttajan erityispätevyys

Lisätiedot

OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015

OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015 OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015 Uudet määräykset Voimaan 1.8.2015 koskee myös jatkavia opiskelijoita! Opetuskeskeisyydestä

Lisätiedot

Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista

Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista YTM, suunnittelija Sanna Lähteinen Sosnet, Valtakunnallinen

Lisätiedot

Rajat ylittävän korkeakoulutuksen laadunvarmistus. Yhteis- ja kaksoistutkinnot

Rajat ylittävän korkeakoulutuksen laadunvarmistus. Yhteis- ja kaksoistutkinnot Rajat ylittävän korkeakoulutuksen laadunvarmistus Yhteis- ja kaksoistutkinnot Kirsi Hiltunen Korkeakoulujen arviointineuvosto (KKA) Korkeakoulujen arviointineuvosto Rådet för utvärdering av högskolorna

Lisätiedot

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitea 30.8.2011 Alkaneen lukuvuoden aikana suunnitellaan yliopiston perustutkintojen opetussuunnitelmat ja tutkintovaatimukset

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Arkkitehtuurin ja maisema-arkkitehtuurin koulutusohjelmissa käsitellään lisäksi taiteellisia ilmaisukeinoja

Arkkitehtuurin ja maisema-arkkitehtuurin koulutusohjelmissa käsitellään lisäksi taiteellisia ilmaisukeinoja KANDIDAATINTYÖ JA KANDIDAATTISEMINAARI Yleistä Kandidaattiseminaari ja siihen liittyvä kandidaatintyö on opintokokonaisuus, jonka tavoitteena on kehittää: tieteellisen ajattelun tiedonhaun tiedon jäsentämisen

Lisätiedot

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

TOIMIVAN NÄYTÖN JA TYÖSSÄ OPPIMISEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN

TOIMIVAN NÄYTÖN JA TYÖSSÄ OPPIMISEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN TOIMIVAN NÄYTÖN JA TYÖSSÄ OPPIMISEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN Uudistuva korkeakoulujen aikuiskoulutus oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus ja erityispätevyydet Opetusministeriö 8.10.2009 Petri Haltia

Lisätiedot

Oppilaan arvioinnin kohteena ovat oppimistulokset, työskentely sekä käyttäytyminen.

Oppilaan arvioinnin kohteena ovat oppimistulokset, työskentely sekä käyttäytyminen. 3.- 4. LUOKKIEN OPPILAAN ARVIOINNIN PERUSTEET (säilytä) 1 1. Oppilaan arvioinnin yleiset periaatteet Oppilaan arvioinnilla ohjataan ja kannustetaan opiskelua sekä kehitetään oppilaan kykyä itsearviointiin.

Lisätiedot

PSYKOTERAPEUTTI- KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMINEN JYVÄSKYLÄN YLIOPISTOSSA. Jaakko Seikkula, jaakko.seikkula@jyu.fi Jarl Wahlström, jarl.wahlstrom@jyu.

PSYKOTERAPEUTTI- KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMINEN JYVÄSKYLÄN YLIOPISTOSSA. Jaakko Seikkula, jaakko.seikkula@jyu.fi Jarl Wahlström, jarl.wahlstrom@jyu. PSYKOTERAPEUTTI- KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMINEN JYVÄSKYLÄN YLIOPISTOSSA Jaakko Seikkula, jaakko.seikkula@jyu.fi Jarl Wahlström, jarl.wahlstrom@jyu.fi Säädökset ja päätökset Valtioneuvoston asetus terveydenhuollon

Lisätiedot

Erityistä tukea saavan oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS).

Erityistä tukea saavan oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS). 8. OPPILAAN ARVIOINTI 8.1. Arviointi opintojen aikana 8.1.1. Tukea tarvitsevan oppilaan arviointi Oppimisvaikeudet tulee ottaa huomioon oppilaan arvioinnissa. Tämä koskee myös oppilaita, joiden vaikeudet

Lisätiedot

Ammattiosaamisen näytöt / tutkintotilaisuudet ammattillisessa koulutuksessa osa 2. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu

Ammattiosaamisen näytöt / tutkintotilaisuudet ammattillisessa koulutuksessa osa 2. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Ammattiosaamisen näytöt / tutkintotilaisuudet ammattillisessa koulutuksessa osa 2. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Ammatilliset tutkinnot Yhteensä yli 350 kpl erilaisia tutkintoja

Lisätiedot

Helsingin yliopiston farmasian tiedekunnan tutkintoja koskevat pysyväismääräykset

Helsingin yliopiston farmasian tiedekunnan tutkintoja koskevat pysyväismääräykset Helsingin yliopiston farmasian tiedekunnan tutkintoja koskevat pysyväismääräykset Hyväksytty farmasian tiedekunnan tiedekuntaneuvoston kokouksessa 3.5.2011. I YLEISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ Tutkintojen ja opintojen

Lisätiedot

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Metropolia ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelma Mervi Nyman Koulutusohjelman toteutuksen lähtökohdat Koulutusohjelman opetussuunnitelma perustuu

Lisätiedot

Tutkimusperusteinen käytännönopetus Lapissa

Tutkimusperusteinen käytännönopetus Lapissa Tutkimusperusteinen käytännönopetus Lapissa Sosnetin kevätseminaari, Jyväskylä 2014 Marjo Romakkaniemi, yliopistonlehtori Sanna Väyrynen, professori (ma.) Alustuksen rakenne Tarkastelemme tutkimusperusteista

Lisätiedot

Opiskelijatutkimus 2014. Yhteenveto Lääkäriliiton opiskelijakyselyn tuloksista Tiedot on kerätty lokakuussa 2014

Opiskelijatutkimus 2014. Yhteenveto Lääkäriliiton opiskelijakyselyn tuloksista Tiedot on kerätty lokakuussa 2014 Opiskelijatutkimus 2014 Yhteenveto Lääkäriliiton opiskelijakyselyn tuloksista Tiedot on kerätty lokakuussa 2014 Opiskelijatutkimuksen taustatiedot Tutkimuksen aihealueet: lääketieteen perusopetuksen laatu

Lisätiedot

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

Ammatillinen peruskoulutus vs. näyttötutkinto. Tutke-uudistuksen myötä tulevia muutoksia

Ammatillinen peruskoulutus vs. näyttötutkinto. Tutke-uudistuksen myötä tulevia muutoksia Ammatillinen peruskoulutus vs. näyttötutkinto Tutke-uudistuksen myötä tulevia muutoksia Erja Kotimäki 14.3.2014 Osaava työelämäpedagogi -koulutus Ammatillisessa peruskoulutuksessa opiskelijan arviointia

Lisätiedot

Työelämälähtöisyyden lisääminen uudessa ops:ssa

Työelämälähtöisyyden lisääminen uudessa ops:ssa Työpaikkaohjaajakoulutus 1,5 ov Arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa ja osaa arvioida opiskelijaa

Lisätiedot

Täytä hakulomake kuulakärkikynällä, älä käytä punakynää. Tee jokainen numero ja kirjain niin selvästi, ettei sitä voi tulkita väärin.

Täytä hakulomake kuulakärkikynällä, älä käytä punakynää. Tee jokainen numero ja kirjain niin selvästi, ettei sitä voi tulkita väärin. 1 PAPERILOMAKKEEN TÄYTTÖOHJEET Hakuaika 14. 23.8.2013 Seinäjoen ammattikorkeakouluun - Ohjeita lomakkeen pulmallisimpien kohtien täyttämiseksi - EB-, IB- ja RP-tutkintojen arvosanojen muuntokaavat Ohjeita

Lisätiedot

Ohjeet tutkimussuunnitelman kirjoittamiseen

Ohjeet tutkimussuunnitelman kirjoittamiseen Ohjeet tutkimussuunnitelman kirjoittamiseen Marja Silenti FM, Timo Lenkkeri LK, DI Opiskelijanumero: 12345678 Helsinki 18.11.2005, viimeksi päivitetty 31.05.2011 Tutkimussuunnitelma Ohjaaja: HELSINGIN

Lisätiedot

Sukunimi Kutsumanimi Ryhmä Hetu Sähköpostiosoite. OPINTOKOKONAISUUS / OPINTOJAKSO, JOSTA AHOT menettelyä haetaan. Opiskelija täyttää

Sukunimi Kutsumanimi Ryhmä Hetu Sähköpostiosoite. OPINTOKOKONAISUUS / OPINTOJAKSO, JOSTA AHOT menettelyä haetaan. Opiskelija täyttää 1 OSAAMISEN OSOITTAMINEN, AHOT menettely A OPISKELIJAN TIEDOT Opiskelija täyttää. Lomake palautetaan yhdessä osaamisportfolion (liitteineen) kanssa AHOT menettelyä koskevan opintokokonaisuuden / opintojakson

Lisätiedot

4) terveyskeskuksella terveyskeskusta, jossa opiskelija suorittaa syventävän käytännön harjoittelun

4) terveyskeskuksella terveyskeskusta, jossa opiskelija suorittaa syventävän käytännön harjoittelun SYVENTÄVÄN KÄYTÄNNÖN HARJOITTELUN PERIAATTEET Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan hammaslääketieteen laitos, Itä Suomen yliopiston terveystieteellisen tiedekunnan hammaslääketieteen yksikkö,

Lisätiedot

Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma

Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma 1/6 TAMPEREEN YLIOPISTO Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma Tehtävä Tehtävän ala

Lisätiedot

Arvioinnin monipuolistaminen lukion opetussuunnitelman perusteiden (2015) mukaan

Arvioinnin monipuolistaminen lukion opetussuunnitelman perusteiden (2015) mukaan Arvioinnin monipuolistaminen lukion opetussuunnitelman perusteiden (2015) mukaan OPS-koulutus Joensuu 16.1.2016 Marja Tamm Matematiikan ja kemian lehtori, FM, Helsingin kielilukio 3.vpj. ja OPS-vastaava,

Lisätiedot

Työpaja 2. Oppimistulosten tunnistaminen aiemmin hankitun osaamisen näkökulmasta

Työpaja 2. Oppimistulosten tunnistaminen aiemmin hankitun osaamisen näkökulmasta Työpaja 2. Oppimistulosten tunnistaminen aiemmin hankitun osaamisen näkökulmasta Kehittämispäällikkö Timo Halttunen, Turun yliopisto Yliopettaja Marjaana Mäkelä, HAAGA HELIA ammattikorkeakoulu Eurooppalaisen

Lisätiedot

OPINTOJEN JA OSAAMISEN HYVÄKSILUKEMISEN MENETTELYOHJE

OPINTOJEN JA OSAAMISEN HYVÄKSILUKEMISEN MENETTELYOHJE OPINTOJEN JA OSAAMISEN HYVÄKSILUKEMISEN MENETTELYOHJE Ammattikorkeakoulun hallitus hyväksynyt 28.8.2013 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Hyväksilukeminen... 3 2.1. Hyväksilukemismenettelyyn liitetään

Lisätiedot

AMMATILLISET PERUSTUTKINNOT Huippu-urheiluväylä

AMMATILLISET PERUSTUTKINNOT Huippu-urheiluväylä Suunnitelman laadinta Pvm 15/2 2013 Rakenteen tarkistus Pvm 21/3 2013 Muodollinen tarkistus Pvm 28/3 2013 Suunnitelman hyväksyntä Pvm 17/4 2013 Hyväksytty toisen asteen koulutuslautakunnan jaostossa Pvm

Lisätiedot

KOULUTUSOHJELMA JA TUTKINTONIMIKE: Artesaani TUTKINNON OSA: Toteuttamisen suunnittelu LAAJUUS: 10 ov TUTKINNON OSAN AMMATTITAITOVAATIMUKSET

KOULUTUSOHJELMA JA TUTKINTONIMIKE: Artesaani TUTKINNON OSA: Toteuttamisen suunnittelu LAAJUUS: 10 ov TUTKINNON OSAN AMMATTITAITOVAATIMUKSET TUTKINTO: Käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinto KOULUTUSOHJELMA JA TUTKINTONIMIKE: Artesaani TUTKINNON OSA: Toteuttamisen suunnittelu LAAJUUS: 10 ov TUTKINNON OSAN AMMATTITAITOVAATIMUKSET TUTKINNON

Lisätiedot

POLIISI (AMK) -MUUNTOKOULUTUS (45 op) OPETUSSUUNNITELMA. Lukuvuosi

POLIISI (AMK) -MUUNTOKOULUTUS (45 op) OPETUSSUUNNITELMA. Lukuvuosi 1 POLIISI (AMK) -MUUNTOKOULUTUS (45 op) OPETUSSUUNNITELMA Lukuvuosi 2015 2016 Opetussuunnitelma on käsitelty koulutustoiminnan ohjausryhmässä 5.5.2015. Poliisiammattikorkeakoulun hallitus on hyväksynyt

Lisätiedot

SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1

SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkinnon osa: Palvelujen tuottaminen AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden työpaikat ja ajankohdat suunnitellaan ja henkilökohtaistetaan

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

OPISKELIJAN ARVIOINTI TYÖSSÄOPPIMINEN NÄYTTÖ

OPISKELIJAN ARVIOINTI TYÖSSÄOPPIMINEN NÄYTTÖ OPISKELIJAN ARVIOINTI TYÖSSÄOPPIMINEN NÄYTTÖ ARVIOINNIN PERUSLÄHTÖKOHTIA Arviointikriteerit ovat kirjalliset, jotka toimitetaan työpaikalle Arvioinnin perustana on aina etukäteen sovitut tavoitteet Arvioinnin

Lisätiedot

OPAS TUTKINTOTILAISUUDEN SUUNNITTELU JA NÄYTTÖTUTKINNON ARVIOINTI LÄHIHOITAJA SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO

OPAS TUTKINTOTILAISUUDEN SUUNNITTELU JA NÄYTTÖTUTKINNON ARVIOINTI LÄHIHOITAJA SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO OPAS TUTKINTOTILAISUUDEN SUUNNITTELU JA NÄYTTÖTUTKINNON ARVIOINTI SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO LÄHIHOITAJA YLEISTÄ Tämä opas on tarkoitettu - tutkintotilaisuuden suunnitteluun, toteutukseen ja

Lisätiedot

PINTAKÄSITTELYALAN PERUSTUTKINTO

PINTAKÄSITTELYALAN PERUSTUTKINTO Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä PINTAKÄSITTELYALAN PERUSTUTKINTO Yhteenveto ammattiosaamisen näyttöjen arvosanoista ja niiden toteuttamistavoista lukuvuosina 4 Johdanto Ammatillisen peruskoulutuksen kansallinen

Lisätiedot

LUOVA JA TOIMINNALLINEN LÄHIHOITAJA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LUOVA JA TOIMINNALLINEN LÄHIHOITAJA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LUOVA JA TOIMINNALLINEN LÄHIHOITAJA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ opiskelijan nimi: ryhmä: työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LUOVA JA TOIMINNALLINEN LÄHIHOITAJA

Lisätiedot

OPAS TUTKINTOTILAISUUDEN SUUNNITTELU JA NÄYTTÖTUTKINNON ARVIOINTI LÄHIHOITAJA SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO

OPAS TUTKINTOTILAISUUDEN SUUNNITTELU JA NÄYTTÖTUTKINNON ARVIOINTI LÄHIHOITAJA SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO OPAS TUTKINTOTILAISUUDEN SUUNNITTELU JA NÄYTTÖTUTKINNON ARVIOINTI SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO LÄHIHOITAJA YLEISTÄ Tämä opas on tarkoitettu - tutkintotilaisuuden suunnitteluun, toteutukseen ja

Lisätiedot

Kansallisen tutkintojen viitekehyksen osaamiskuvaukset korkeakouluille. Kansallinen Bologna-seurantaseminaari 25.05.2009 Timo Luopajärvi

Kansallisen tutkintojen viitekehyksen osaamiskuvaukset korkeakouluille. Kansallinen Bologna-seurantaseminaari 25.05.2009 Timo Luopajärvi Kansallisen tutkintojen viitekehyksen osaamiskuvaukset korkeakouluille Kansallinen Bologna-seurantaseminaari 25.05.2009 Timo Luopajärvi Korkeakoulututkintojen sijoittaminen kansalliseen viitekehykseen

Lisätiedot

Oppisopimusopiskelijan arviointi työpaikalla

Oppisopimusopiskelijan arviointi työpaikalla OPPISOPIMUS Oppisopimusopiskelijan arviointi työpaikalla Palaute jokapäiväisessä työssä Työssä oppimisen arviointi - työpaikkakouluttaja Tutkinnon suorittaminen Aikuisilla tutkintotilaisuudet Nuorilla

Lisätiedot

KASVATUSTIETEIDEN TOHTORIOHJELMA HENKILÖKOHTAINEN OPINTOSUUNNITELMA LUKUVUOSILLE 2014-2015 JA 2015-2016,

KASVATUSTIETEIDEN TOHTORIOHJELMA HENKILÖKOHTAINEN OPINTOSUUNNITELMA LUKUVUOSILLE 2014-2015 JA 2015-2016, PASSIIVIREKISTERI Henkilökohtainen opintosuunnitelma palautetaan tutkimus- ja jatkokoulutussuunnittelijalle passiivirekisterilomakkeen kanssa viimeistään 31.3. Lisätietoa passiivirekisteristä www.utu.fi/opiskelu/opinnot/passiivirekisteri/

Lisätiedot

Näyttötutkinnon suorittaminen, sosiaali- ja terveysalan perustutkinto. Näyttötutkinnon suorittaminen 2008

Näyttötutkinnon suorittaminen, sosiaali- ja terveysalan perustutkinto. Näyttötutkinnon suorittaminen 2008 , sosiaali- ja terveysalan perustutkinto 1 1 Aikuisten ammatilliset näyttötutkinnot Sinä voit osoittaa eli näyttää ammattitaitosi, kun teet näyttötutkinnon. Näyttötutkinnon jälkeen voit saada tutkintotodistuksen,

Lisätiedot

Jyväskylän ammattikorkeakoulun HARJOITUSMUSIIKKIOPISTO

Jyväskylän ammattikorkeakoulun HARJOITUSMUSIIKKIOPISTO Jyväskylän ammattikorkeakoulun HARJOITUSMUSIIKKIOPISTO Opas oppilaille, opetusharjoittelijoille ja ohjaaville opettajille 2014-2015 Sisällys YLEISTÄ TIETOA HARJOITUSMUSIIKKIOPISTOSTA HAKU VALINTAPERUSTEET

Lisätiedot

HY:n opiskelijarekisterin opinto-oikeuden kattavuudet ja edupersonaffiliation

HY:n opiskelijarekisterin opinto-oikeuden kattavuudet ja edupersonaffiliation HY:n opiskelijarekisterin opinto-oikeuden kattavuudet ja edupersonaffiliation Dokumentin tarkoitus Haka-infrastruktuuri on korkeakoulujen yhteinen käyttäjätunnistusjärjestelmä, jota käytetään mm. käyttöoikeuksien

Lisätiedot

SAVONLINNAN TAIDELUKIO. Ylioppilaskokeen rakenne infoa huoltajille 22.1.2013

SAVONLINNAN TAIDELUKIO. Ylioppilaskokeen rakenne infoa huoltajille 22.1.2013 Ylioppilaskokeen rakenne infoa huoltajille 22.1.2013 TUTKINNON RAKENNE SAVONLINNAN TAIDELUKIO Kaikille pakollinen koe: Äidinkieli Näistä valittava kolme pakollista koetta: Toinen kotimainen kieli Vieras

Lisätiedot

Englannin kieli ja sen testaus Suomen korkeakouluissa

Englannin kieli ja sen testaus Suomen korkeakouluissa Englannin kieli ja sen testaus Suomen korkeakouluissa Seminaari 17.11.2010 Fulbright Center Anu Virkkunen-Fullenwider Helsingin yliopiston kielikeskus anu.virkkunen@helsinki.fi Esityksen sisältö - Ensin

Lisätiedot

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Ohjeet opiskelijalle Vaihtoehdoissa A ja B opiskelija harjoittelee joko

Lisätiedot

1 Hyväksytty kauppatieteen akateemisen komitean kokouksessa 31.5.2013

1 Hyväksytty kauppatieteen akateemisen komitean kokouksessa 31.5.2013 1 SIIRTYMÄSÄÄNNÖT AALTO-YLIOPISTON KAUPPAKORKEAKOULUN KTK- JA KTM-TUTKINTOJA SUORITTAVILLE Nämä siirtymäsäännöt sisältävät periaatteet, joita sovelletaan, kun ennen 1.8.2013 opintooikeuden saanut opiskelija

Lisätiedot

Perustutkintojen suorittamista koskevat määräykset

Perustutkintojen suorittamista koskevat määräykset 109 Hallintotieteiden tiedekunta Hyväksytty hallintotieteiden tiedekunnan tiedekuntaneuvoston kokouksessa 5.6.2007. 1. Tutkintoja ja opiskelua koskevat määräykset Tutkintojen suorittamisessa noudatetaan

Lisätiedot

HARJOITTELUN OHJAUKSEN LAATUKRITEERIT

HARJOITTELUN OHJAUKSEN LAATUKRITEERIT Sosiaali- ja terveysala/päivitys 12.4.2011 HARJOITTELUN OHJAUKSEN LAATU 1. Tiedonkulku Suunnitellulla tiedonkululla varmistetaan yhteistyö harjoittelupaikan ja oppilaitoksen välillä. - harjoittelupaikassa

Lisätiedot

Sastamalan koulutuskuntayhtymä KOTITYÖ- JA PUHDISTUSPALVELUJEN PERUSTUTKINTO

Sastamalan koulutuskuntayhtymä KOTITYÖ- JA PUHDISTUSPALVELUJEN PERUSTUTKINTO Sastamalan koulutuskuntayhtymä KOTITYÖ- JA PUHDISTUSPALVELUJEN PERUSTUTKINTO Koul Kuvi Yhteenveto ammattiosaamisen näyttöjen arvosanoista ja niiden toteuttamistavoista lukuvuosina Johdanto Ammatillisen

Lisätiedot

Työssäoppimisen ohjaus soveltuu pääosin käytettäväksi myös opiskelijoiden liikkuvuusjaksoilla

Työssäoppimisen ohjaus soveltuu pääosin käytettäväksi myös opiskelijoiden liikkuvuusjaksoilla Työssäoppimisen ohjaus soveltuu pääosin käytettäväksi myös opiskelijoiden liikkuvuusjaksoilla SUUNNITTELU JA VALMENNUS TYÖSSÄOPPIMISEEN TYÖSSÄOPPIMISEN ALOITUS TYÖELÄMÄYHTEISTYÖN SUUNNITELMA Työpaikka-analyysi

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko Bioanalyytikko (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta ja ne koostuvat

Lisätiedot

Ekvaopettajien työpaikkaohjaajakoulutus 2013

Ekvaopettajien työpaikkaohjaajakoulutus 2013 Tuula Ritvanen 2013 Ekvaopettajien työpaikkaohjaajakoulutus 2013 Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja saa valmiuksia toimia työssäoppimisen ohjaajana ja arvioida opiskelijan ammattiosaamisen näyttöjä

Lisätiedot

Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä

Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Radiografian ja sädehoidon koulutusohjelma: Röntgenhoitaja Röntgenhoitaja (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta

Lisätiedot

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen ammatillisessa peruskoulutuksessa Kaikissa toisen asteen

Lisätiedot

TIE NÄYTTÖTUTKINTOON

TIE NÄYTTÖTUTKINTOON TIE NÄYTTÖTUTKINTOON Käytännönläheinen opiskelijan opas Porvoon Kauppaoppilaitos Yrityspalvelu Företagsservice Opistokuja 1, 06100 Porvoo www.pkol.fi 019-5740700 yp@ pkol.fi 1 Opas on tarkoitettu opiskelemaan

Lisätiedot

Osaamisen arviointi, arvosanan antaminen ja arvioinnin dokumentointi Markku Kokkonen Opetushallitus. Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi

Osaamisen arviointi, arvosanan antaminen ja arvioinnin dokumentointi Markku Kokkonen Opetushallitus. Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Osaamisen arviointi, arvosanan antaminen ja arvioinnin dokumentointi Markku Kokkonen Opetushallitus Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Kuka arvioi ammattitaidon? Kolmikanta (työnantaja, työntekijä, opetusala

Lisätiedot

SUOMEN KIELI 1 Vuosiluokkien 5-10 saamelainen luokanopettajakoulutus

SUOMEN KIELI 1 Vuosiluokkien 5-10 saamelainen luokanopettajakoulutus OPETUSSUUNNITELMA SUOMEN KIELI 1 Vuosiluokkien 5-10 saamelainen luokanopettajakoulutus 30 opintopistettä Dutkan- ja oahppostivra dohkkehan 21.6.2013 áššis 72/13 1. OPPIAINEEN YLEISET TIEDOT... 3 1.1. OPPIAINEEN

Lisätiedot

KORU KORKEAKOULUJEN RUOTSIN KIELEN SUORITUSTEN YHTEISMITALLISUUDEN KEHITTÄMINEN

KORU KORKEAKOULUJEN RUOTSIN KIELEN SUORITUSTEN YHTEISMITALLISUUDEN KEHITTÄMINEN KORU KORKEAKOULUJEN RUOTSIN KIELEN SUORITUSTEN YHTEISMITALLISUUDEN KEHITTÄMINEN Taina Juurakko-Paavola Amk-kieltenopettajien neuvottelupäivät Hämeen amk Kotka 8.10.2004 taina.juurakko@hamk.fi Hankkeen

Lisätiedot

Arvioinnilla kannustetaan opiskelijaa myönteisellä tavalla omien tavoitteittensa asettamiseen ja työskentelytapojensa tarkentamiseen.

Arvioinnilla kannustetaan opiskelijaa myönteisellä tavalla omien tavoitteittensa asettamiseen ja työskentelytapojensa tarkentamiseen. 6 OPISKELIJAN OPPIMISEN ARVIOINTI 6.1 Arvioinnin tavoitteet "Opiskelijan arvioinnilla pyritään ohjaamaan ja kannustamaan opiskelua sekä kehittämään opiskelijan edellytyksiä itsearviointiin. Opiskelijan

Lisätiedot

Yleissivistävä koulutus uudistuu

Yleissivistävä koulutus uudistuu Yleissivistävä koulutus uudistuu Johtaja Jorma Kauppinen Opetushallitus Opetusalan johtamisen foorumi / Lukion uudistamisen johtaminen Helsinki 5.6.2013 Yleissivistävä koulutus uudistuu: Opetussuunnitelmatyö

Lisätiedot

PUHEVIESTINTÄ Maturiteetti PUH0Y96 12.05.2008 HYV K 1.00 1

PUHEVIESTINTÄ Maturiteetti PUH0Y96 12.05.2008 HYV K 1.00 1 Jyväskylän yliopisto 29.08.2011 O P I N T O S U O R I T U S O T E Sukunimi : Rekola Etunimet : Pauli Mikael Syntymäaika : 01.03.1985 Opinto-oikeus : Valmistunut Koulutusohjelma : Erikoiskoulutus : Pääaine

Lisätiedot

Kun ruotsi on hauskaa - laadunhallintamallin rakentaminen monimuotokurssille

Kun ruotsi on hauskaa - laadunhallintamallin rakentaminen monimuotokurssille VOPLA-pilotti Kun ruotsi on hauskaa - laadunhallintamallin rakentaminen monimuotokurssille Kerstin Salminen Kaie Veiler Laatuaskeleita - kokemuksia verkko-opetuksen laatutyöstä Seminaari 15.2.2007 Swedish

Lisätiedot