POSAN PÄIHDE- JA MIELENTERVEYSTYÖN PILOTIN YHTEENVETORAPORTTI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "POSAN PÄIHDE- JA MIELENTERVEYSTYÖN PILOTIN YHTEENVETORAPORTTI"

Transkriptio

1 POSAN PÄIHDE- JA MIELENTERVEYSTYÖN PILOTIN YHTEENVETORAPORTTI Länsi2012- Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön kehittämishanke Anna Isoviita, aikuissosiaalityön päällikkö Mirja Koivisto, aikuisterveydenhuollon päällikkö Sari Landvik, vs. aikuissosiaalityön päällikkö

2 Sisällysluettelo 1. Johdanto 3 2. PoSan pilotin tavoitteet 4 3. PoSan pilotin toteuttaminen Talvi ja kevät vuosi Syksy Talvi ja kevät Syksy sivu 4. Kehittämistyön tulokset ja niiden arviointi Pieni viranomaisopas PoSan elämänkaarimallin mukaan Perhepalvelut Aikuispalvelut Vanhuspalvelut Erityispalvelut Työntekijöiden antamaa palautetta PoSan pilotille Osaamiskartoituksen yhteydessä syksyllä Koulutuspalautteiden satoa pilotin ajalta Johtopäätökset ja pohdinta 17 Liitteet Liite 1 Tiedotuspäivä kaikille POSan henkilökunnan jäsenille Liite 2 Varhainen puuttuminen ja alkoholinkäytön puheeksiottaminen 20 Liite 3 Mielenterveyden Ensiapu-koulutus

3 1. Johdanto Pohjois-Satakunnan peruspalvelu-liikelaitoskuntayhtymä, PoSa, aloitti toimintansa Uusi liikelaitos toi mukanaan sosiaali- ja terveyspalveluiden yhdistämisen, tilaaja-tuottaja-mallin, yhden uuden kunnan, liikelaitosmallin sekä toiminnan elämänkaarimallin mukaisesti. Uuden toiminnan aloittaminen oli iso muutos niin henkilöstölle kuin kuntalaisillekin. Kunnat, jotka liittyivät PoSaan, tekivät ennen PoSan aloittamista päihde- ja mielenterveyssuunnitelman, johon laadittiin eri tuotealueille tavoitekartat. PoSassa määriteltiin päihde- ja mielenterveyssuunnitelmatyöryhmä, jonka tavoitteena oli implementoida ja jatkojalostaa olemassa olevaa suunnitelmaa. PoSassa hyväksytyn päihde- ja mielenterveyssuunnitelman juurruttamisen vahvistamiseksi ja tueksi halusimme olla mukana kehittämishankkeessa, jossa mallinnettaisiin ja konkretisoitaisiin alkoholin riskikäytön varhaista tunnistamista ja miniintervention käyttöönottoa nykyistä laajemmin. Myös jatkohoidon ja palvelujen määrittäminen tilanteissa, joissa esim. mini-interventio antaa siihen aihetta, tulisi tapahtua järjestelmällisesti ja suunnitelmallisesti. Myös mielenterveyspuolen varhainen työ peruspalveluissa ja yhteistyö olemassa olevan mielenterveyskeskuksen kanssa kaipasi parannusta ja vahvistamista. Päihdepalveluiden työhön PoSassa panostettiin ehkä enemmän, mutta mielenterveystyö jäi vähälle. Kehittämistyölle päihde- ja mielenterveyspalveluissa ei olisi ollut aikaa uudessa tilanteeessa ilman hanketyötä, osallistuminen Länsi hankeeseen PoSan pilottina nähtiin tilaisuutena kehittämistyöhön. 3

4 2. Posan pilotin tavoitteet Hankkeella tavoittelimme peruspalveluiden varhaisvaiheen tunnistamisen ja puheeksi ottamisen osaamisen valmiuksien lisäämistä. Asenneilmapiirin muutosta niin, että varhaisvaiheen puheeksiottaminen ja auttaminen päihde- ja mielenterveystyön osalta kuuluu kaikille peruspalveluissa työtä tekeville. Yhteistyön kehittämistä ja mahdollisuutta tehostaa palveluita. Matalan kynnyksen peruspalvelut on luotava, saatava niistä helposti tavoitettavia asiakkaalle. Avohoitopainotteisuuden lisääminen on painopistealueena. Erityisesti mielenterveyden varhainen työ tulisi hankkeen kautta näkyvämmäksi ja arkipäiväisemmäksi. Hankkeen tavoitteena on ollut osaltaan olla päihde- ja mielenterveyspalveluita yhdistävä tekijä valtakunnallisten suunnitelmien ja suuntausten mukaisesti. 1.Tavoite Perustason päihde- ja mielenterveystyön osaamisen vahvistaminen Asennemuutos työ kuuluu kaikkien perustehtävään Koulutuksen tarjoaminen osaamisen lisääminen Vahvistaa työtekijän uskallusta puuttua ja käyttää hyödyksi olemassa olevia ja opittuja uusia taitoja / työkaluja Varhainen puuttuminen ja puheeksi ottaminen 2. Tavoite Yhteisen kehittämishalukkuuden virittäminen eri tulosalueilla - Länsi hankkeen PoSan pilotin kautta - johtajat, päälliköt, esimiehet mukaan 3. Tavoite Nykyisten PoSan ja erikoissairaanhoidon päihde- ja mielenterveysresurssien uudelleenorganisointi peruspalveluissa psykososiaalinen keskus / osaamiskeskus vahvistamaan peruspalveluiden arkipäivän toimintaa matalan kynnyksen avohoitopalvelut varhaisvaiheessa esim. elämän kriiseissä, lievissä masennustiloissa jne. 4. Hoitopolkujen luominen ja päivittäminen Nykyisten rakenteiden tarkastelu Tätä aikaa / tarvetta vastaavat hoitopolut 5. Yhteistyö kolmannen sektorin toimijoiden kanssa 6. Asiakkaat mukaan 4

5 3. Posan pilotin toteuttaminen PoSan johtoryhmä nimesi Länsi-2012 hankkeen ohjausryhmäksi päihde- ja mielenterveystyön kehittämisen paikallisen tukiryhmän. Hankehallinnon taloudesta vastaavaksi sovittiin aikuispalvelujohtaja Tapani Santavirta, hän osallistui myös Länsi hankkeen ohjausryhmään. Terveyspalveluohjaaja Kirsti Yli-Rämi nimettiin Länsi hankkeen arviointiryhmään. Hanketyöntekijät aikuissosiaalityön päällikkö Anna Isoviita (os.rantanen)/ vs. Sari Lanvik (Annan virkavapaiden aikana) ja aikuisterveydenhuollon päällikkö Mirja Koivisto osallistuivat koulutus- ja juurrutusryhmiin, sekä muihin hankkeen tilaisuuksiin. PoSan pilottia lähdettiin viemään eteenpäin kahden työntekijän työpanoksella, kaksi työpäivää kuukaudessa työntekijää kohti (10% kuukausityöajasta / hanketyöntekijä). Työntekijät olivat aikuispalveluiden tulosalueelta aikuissosiaalityön päällikkö ja aikuisterveydenhuollon päällikkö. Tavoitteena oli hyödyntää sekä sosiaali- että terveyspalveluiden laajaa tuntemusta ja ammattiosaamista. Hankkeen työntekijät olivat tiiviissä kontaktissa peruspalveluiden henkilökunnan kanssa, tutustuivat muualla laadittuihin ja käytössä oleviin toimintamalleihin. Hanketyöntekijät varmistivat osaamisen siirtymisen perustyöhön ja motivoivat koko PoSan henkilöstöä varhaiseen puuttumiseen niin mielenterveys- kuin päihdeasioissakin. Tällä tavoin työ haluttiin juurruttaa kädestä pitäen hankkeen aikana peruspalvelujen henkilöstön arkityöksi. Hankkeen alussa työ juurrutettiin ensisijaisesti aikuispalveluiden tuotealueelle ja hankkeen aikana tehtävä työ laajennettiin koko elämänkaarimallia koskevaksi. Aikuispalveluissa aloittamista puolsi se, että aikuispalvelut olivat kehittämässä pitkäaikaistyöttömien tai vaikeasti työllistyvien sosiaali- ja terveyspalveluja, tämän toiminnan keskiössä ovat päihdeja mielenterveysasiat yhdeltä osin. Hanketyöntekijöiden tavoitteena oli toimia yhteistyössä eri kunnissa toimivien järjestöjen ja yhdistysten kanssa, kun PoSan henkilökunta ja tuotealueet on saatu koulutettua ja yhteisymmärrys ja asennemaailma olisi suunnilleen samanlainen omassa organisaatiossa. Hanketyöntekijät kouluttautuivat yhdessä Länsi 2012 hankkeen varmistuttua alkuvuoden 2010 aikana jo ennen Yhteistä näkökulmaa hiottiin sosiaali- ja terveydenhuollon yhdessä tekemisen suuntaan. Tavoitteena on ollut moniammatillisen työryhmätyön 5

6 vahvistaminen päihde- ja mtt- palvelujen tuottamisessa PoSan alueella nykyisiä voimavaroja yhdistäen ja hyödyntäen. Omassa organisaatiossa tutustuttiin päihde- ja mielenterveystyöhön ja sen konkreettiin toimintaan. Omassa organisaatiossa käytiin keskustelua eri tilanteissa. Ohjausryhmä kokoontui ja kuultiin muiden tulosalueiden mielipiteitä syksyllä 2010 nykyisestä päihde- ja mtt-työstä ja kehittämiskohteista. Syys-lokakuussa 2010 tehtiin henkilöstölle osaamiskartoitus, jonka pohjalta saimme selville henkilöstön yleistä tietämystä päihde- ja mtt- asioiden hoitoon liittyen, kartoitettiin asenneilmapiiriä, samoin koulutustarpeita. Kysely lähetettiin sähköpostilla ja muistutus, liitteenä oli Länsi 2012 hankkeen esite. Osaamiskartoitusta käytettiin hanketyön pohjana ja koulutussuunnittelun perustana Talvi ja kevät vuosi 2011 Länsi 2012-hankkeen PoSan pilotissa koko henkilökunnan aloituspäivä oli Järjestettiin kaksi samansisältöistä tilaisuutta samana päivänä, tavoitteena oli mahdollistaa mahdollisimman monen posalaisen osallistuminen. Tilaisuudessa käytiin lävitse syksyn 2010 osaamiskartoituksen tulokset, projektipäällikkö Alpo Komminaho esitteli Länsi 2012-hanketta. Luennoitsijana toimi lääkäri Antti Mikkonen, joka kävi lävitse päihde- ja mielenterveyspotilaan kohtaamisen, hoitoon pääsyn, hoitamisen problematiikkaa ja kertoi Kaarinan mallista. Kaarinan mallin tavoitteena on ollut varhaisvaiheen tunnistaminen ja matalan kynnyksen hoito päihde- ja mielenterveysasioissa. Tässä päivässä oli mukana 130 posalaista, tilaisuus herätti innostusta ja kysymyksiä. Liite 1, päivän ohjelma Tammi-helmikuussa aloitettiin ulkoinen arviointi fokusryhmähaastatteluineen ja kyselyineen Länsi hankkeen toimesta opiskelija Marja-Liisa Huiskon johdolla. Tulokset ulkoisesta arvioinnista olivat käytössä ja ne käytiin lävitse samana keväänä. Syksyllä tehdyn osaamiskartoituksen tulokset käytiin lävitse suunnitelmallisesti tulosalueittain hanketyöntekijöiden johdolla helmi-huhtikuun 2011 aikana. 6

7 Tapaamisten tavoitteena oli tuoda esiin osaamiskartoituksen tulokset, sekä miettiä yhdessä tulosalueittain pienellä porukalla (johtajat ja päälliköt), miten heidän alueella halutaan puuttua esiin tulleisiin haasteisiin. Lopputuloksena näistä kevään 2011 toteutetuista tapaamista oli yhtenevä tarve henkilökunnan koulutukselle päihde- ja mielenterveysasioissa, niin varhaisvaiheen puuttumiseen, puheeksiottamiseen ja testien käyttäminen välineenä puheeksiotolle, sekä rohkaiseminen toimimaan saamien oppiensa mukaisesti. Alueemme vähäiset hoitomahdollisuudet tulivat esille. Ulkoisen arvioinnin tulokset puolsivat valmistuttuaan oman osaamiskartoituksemme tuloksia eli etenimme suunnitelmamme mukaan. Aikuispalveluiden toukokuun 2011 kehittämisiltapäivä painottui tähän hankeasian läpikäymiseen. Iltapäivässä oli kouluttajana psyk.sh Ritva Riihimaa, joka vahvan ammattiosaamisena kautta luennoin käytännön tilanteista ja kohtaamisesta. Iltapäivän anti oli osallistujien mieleinen ja herätti paljon keskustelua ja kysymyksiä. Psykososiaalisen keskuksen idea kehittyi kevään mittaan ja se vietiin johtokuntaan kesällä. Kehittelemämme idea sai kannatusta, mutta jätettiin uudelleen valmisteltavaksi vuodelle Esityksen jääminen ilman hyväksyntää tässä vaiheessa liittyi kuntaliitossuunnitelmaan, joka vahvasti vaikutti koko terveydenhuollon kentällä keväästä syksyyn Syksy 2011 Hanketyössä syksyn 2011 työntekijät etenivät pilotin osalta rauhallisesti ja osallistuivat Länsi 2012 hankkeen tilaisuuksiin ja koulutuksiin. Kuntaliitosneuvottelut veivät lähes koko syksyn ja keskityttiin perustyön tekemiseen, mitään uusia asioita ei päästy viemään eteenpäin. Kuntaliitosuunnitelmat lopulta kariutuivat marraskuussa ja uutta vuotta 2012 päästiin suunnittelemaan nykyiseltä pohjalta. 7

8 3.3. Talvi ja kevät 2012 Länsi hankeen arviointitutkimus toteutettiin kaikissa piloteissa helmikuussa 2012, lopulliset tulokset saatiin käyttöön huhtikuussa. Arviointitutkimuksen yksi tarkoitus oli verrata saatuja tuloksia aiemmin lähtötasoa mitanneen kyselyn tuloksiin. Tuloksia arvioitiin melko kriittisesti oman pilottimme osalta. Varhainen puuttuminen ja alkoholinkäytön puheeksiottamsen koulutus suunniteltiin ja toteutettiin. Koulutus toistettiin viidesti puolen päivän koulutuksena, kullekin tulosalueelle järjestettiin oma päivä ja edellytettiin henkilöstön osallistumista. Psyk.sh Tiina Hakala oli kouluttaja koulutuspäivissä johdatellen aiheeseen. Iltapäivän osuus pohdittiin yhdessä kehitystyötä mitä omassa työssä tehdään, mitä jää tekemättä ja mitä voisi tehdä. Pieni viranomaisopas laadittiin koulutuspäivien pohjalta ja jaettiin kaikille tulosalueille käyttöön. Oppaassa kuvataan nykyiset käytännöt ja myös kehittämisideat, joita koulutuspäivien aikana ideoitiin. Tuotiin tutuksi laajasti THL:n laatimia alkoholiohjelman materiaaleja ja niitä tilattiin kaikille tulosalueille hyödynnettäväksi asiakastyössä ja työtekijän oman osaamisen tueksi koulutusten jälkeen. Viiteen päivään osallistui 102 PoSan työntekijää eri tulosalueilta ja päiviin oltiin todella tyytyväisiä. Monia hyviä ideoita syntyi työntekijöiden miettiessä asioita omassa työssään, päivästä jäi käteen uusia toimintatapoja eri tulosalueilla, kts. kohta 4. Liite 2, Varhainen puuttuminen ja alkoholinkäytön puheeksiottaminen koulutusohjelma Syksy 2012 Pilotin edetessä haluttiin vahvistaa osaamista mielenterveysasioissa ja mielenterveysasiakkaiden/-potilaiden kohtaamista, pyrittiin välttämään pilotin painottumista vain päihdeasioiden kouluttamiseen. Keväällä hanketyöntekijät osallistuivat Suomen Mielenterveysseuran Länsi hankkeen ja Selma-pilotin järjestämään koulutukseen. Koulutuksen pohjalta päädyttiin järjestämään kesälomien jälkeen Mielenterveyden EA-kurssit PoSan työntekijöille pilottimme toimesta. 8

9 Elo-syyskuulle järjestettiin neljä kahden päivän Mielenterveyden ensiapukoulutus 2 kurssia Kankaanpäässä. Mielenterveyden ensiapukurssi on yleissivistävä kansalaiskurssi, jolla annetaan valmiuksia mielenterveyden häiriöiden tunnistamiseen ja mielenterveyden häiriöistä kärsivän ihmisen kohtaamiseen ja auttamiseen. Koulutuksen keskeiset sisällöt ovat: hyvä mielenterveys, elämän monet kriisit, masennus, ahdistuneisuushäiriöt, itsetuhoinen käyttäytyminen ja itsemurha, päihdehäiriöt, psykoosit, mielenterveyden ensiapu. Kouluttajana toimi Mervi Ropponen, HTM, psyk.sh, päihdetyön ammattitutk., mielenterveyden ensiapukouluttaja, joka suuntasi kansalaiskurssiksi tarkoitetun kurssin sopivaksi perustason sosiaali- ja terveystoimen työntekijöille. Yhteensä 92 PoSan työntekijää eri tulosalueilta kävi kurssin ja saivat osallistumistodistuksen. Kurssipalautteiden perusteella antiin oltiin tyytyväisiä, koettiin saadun vahvistusta kohdata mielenterveysongelmainen henkilö paremmin, osataan auttaa ja tarttua asioihin. Monella heräsi kiinnostus vahvistaa osaamistaan mielenterveysasioiden osalta jatkossa. Liite 3, Mielenterveyden ensiapu-koulutus 2 ohjelma 4. Kehittämistyön tulokset ja niiden arviointi Kehittämistyön tulokset näkyvät pidemmällä aikavälillä, mutta jo nyt on nähtävissä hankkeen myötä tullut kiinnostus päihde- ja mielenterveysasioihin. Puheeksiottamisen välineitä käytetään entistä enemmän ja esim. vammaispuolella palvelusuunnitelman teossakin otetaan päihteet puheeksi. Edellä mainitun kaltaisia toimintatapoja on pilottimme avulla syntynyt monia muitakin. Tulokset puheeksiottamisesta ja varhaisesta puuttumisesta näkyvät vasta vuosien kuluttua. Kuitenkin painopisteen siirtäminen ennaltaehkäisyyn ja varhaisvaiheen puuttumiseen sen sijaan, että hoidetaan pitkälle edenneitä esim. riippuvuuksia tuo varmasti kustannussäästöjä, puhumattakaan yksilötasolla inhimillisen elämän hyödyistä. Psykososiaalisen keskuksen ideointi ja totuttaminen on konkreettinen tulos PoSan pilotin kehittämistyöstä. Psykososiaalisen keskuksen tuleminen vaikuttaa myönteisesti päihdepalveluihin, koska keskuksen myötä voidaan keskittyä päihde- ja mielenterveysasiakkaisiin paremmilla resursseilla. Resurssien kokoaminen samaan työtiimiin (psykologi, psykiatriset sairaanhoitajat, sosiaalityötekijä, lääkäripanos ja ohjaaja), 9

10 muodostavat ydintiimin päihde- ja mielenterveystyön osaamisen vahvistamissa peruspalveluissa. Matalan kynnyksen avohoitopalvelut tuotetaan jatkossa keskuksen toimesta ja samalla psykososiaalinen keskus on konsultaatiopaikka perustyötä tekeville työntekijöille Pieni viranomaisopas PoSan elämänkaarimallin mukaan Pieni viranomaisopas koottiin kevään 2012 aikana järjestettyjen Länsi 2012-hankkeen koulutuspäivien annista. Koulutuspäivissä samansisältöinen ohjelma toteutettiin kaikkien PoSan tuotealueiden osalta ja päivien aikana mietittiin päihteidenkäytön puheeksiottamista ja varhaista puuttumista erityisesti alkoholinkäyttöön PoSan eri tuotealueissa. Koulutuspäivien aikana tuotealueet pohtivat mitä meillä tehdään, mitä meillä ei tehdä ja missä asioissa olisi kehittämisen paikkoja. Monia hyviä, uusia, käytäntöjä on luotu jo koulutuspäivien aikana ja olemme pyrkineet kokoamaan eri tuotealueiden toimintamallit ja hoitopolut yhteen tähän oppaaseen. Kehittämistyötä on aina ja uusia toimintamalleja tulee rakentaa tehokkaasti jatkossakin tämän tärkeän asian eteenpäin viemiseksi ja esillä pysymiseksi. Tehty opas kuvaa kevään 2012 tilannetta ja tämän jälkeen on jo toimintamalleja uudistettu osittain, myös muiden hankkeiden liityessä päihde- ja mielenterveysasioihin, puheeksiottamiseen ja varhaiseen tunnistamiseen esim. Remontti-hankkeen kanssa perhepalveluissa Perhepalvelut Mitä meillä tehdään? Äitiysneuvola - Molemmille vanhemmille lähetetään postitse terveyskyselyt, jossa päihteidenkäyttö selvitetään, kysely käydään läpi ensimmäisellä kerralla - TWEAK-kysely tehdään, jos halutaan lisäinformaatiota asiakkaan päihteidenkäytöstä - Päihdeongelman esilletullessa asiakas lähetetään Satakunnan keskussairaalan HAL-poliklinikalle, isää ohjataan A-klinikalle, työterveyshuoltoon tai psykiatriselle sairaanhoitajalle Lastenneuvola - Perheen voimavarakysely käynnistymässä, tarkoituksena lisätä molempien vanhempien päihdekysely samaan. Kysely lähetetään kotiin 1,5- ja 4- vuotisneuvolakäyntejä varten ja kyselyt käydään läpi käynnin yhteydessä - Tarvittaessa ohjaus psykiatriselle sairaanhoitajalle, A-klinikalle, työterveyshuoltoon. 10

11 Kouluterveydenhuolto - 1. ja 5. luokkalaisille teetetään terveyskysely, kyselyssä selvitetään myös vanhempien alkoholinkäyttöä. Jos tarvetta ilmenee, asia otetaan esille vanhempien kanssa ja täytätetään AUDIT-kysely - 15-vuotiaan terveystarkastukseen kuuluu terveyskysely, jos tarvetta ilmenee, teetätetään nuorelle ADSUME-päihdemittari, jatkotoimenpiteinä mini-interventio ja seuranta - Tarvittaessa otetaan yhteys vanhempiin ja tehdään lastensuojeluilmoitus - Jos nuori esiintyy koulussa päihtyneenä, hänet puhallutetaan työparin läsnä ollessa ja vanhemmat ohjataan hakemaan nuori koulusta. Lastensuojeluilmoitus tehdään automaattisesti. Kehittämisen paikkoja? - Tarvetta yksikölle, johon voisi ottaa yhteyttä, konsultoida ja lähettää asiakkaita. Yksikölle tärkeää olisi matala kynnys, jotta sinne olisi helppo ohjautua. - Miten saada vanhemmat mukaan lapsen terveystarkastuksiin? - Suunnitteilla lastensuojelun ja kouluterveydenhuollon yhteistyötä seurannan ja tiedonkulun parantamiseksi Opiskeluterveydenhuolto - 1.vuoden opiskelijoille tehdään terveystarkastus, jossa täytetään AUDIT-kysely. Pistemäärät tilastoidaan vuoden opiskelijatytöt kutsutaan lyhyelle käynnille, jossa alkoholinkäyttö puheeksi - 2. vuoden opiskelijapojilla on kutsuntatarkastus, jossa päihteidenkäyttö selvitetään - Ehkäisytarkastuksissa päihteidenkäyttö otetaan aina puheeksi - Alaikäisistä päihtyneistä tehdään lastensuojeluilmoitus - Tarvittaessa nuori ohjataan A-klinikalle, kuraattorille, etsivään nuorisotyöhön, psykiatriselle sairaanhoitajalle Kehittämisen paikkoja? - Lääkärit eivät ota päihdeasioita puheeksi - Opiskeluterveydenhuollossa lääkärin resurssista pulaa - Seurantaa, tilastointia ja vastuunjakoa tulee järjestelmällistää - Toiveena lisätä yhteistyötä lastensuojelun kanssa - Jälkihuollossa oleville nuorille toivotaan lisää tukea Perhesosiaalityö - Ensikäynnillä perheen alkoholin käyttö otetaan puheeksi, tarvittaessa sanallinen ohjaus, korostetaan, että lapsille alkoholin hankkiminen on laitonta ja vähintään toisen vanhemmista tulee olla selvänä - Tarvittaessa ohjataan A-klinikalle ja hoitoa seurataan - Tarvittaessa käytetään avohuollon tukitoimia, perhetyötä, tukiperhetoimintaa tms. tilanteen helpottamiseksi, seuraamiseksi ja lapsen turvallisuuden takaamiseksi - Tarvittaessa tehdään kiireellinen sijoitus ja/tai huostaanotto 11

12 Kehittämisen paikkoja? - Jatkossa ideana luoda toimintamalli nuorten päihteidenkäyttäjien ohjaamiseen ja tapaamiseen ( kun tullut lastensuojeluilmoitus) - Tarvetta yksikölle, jonne voidaan vanhemmat/vanhempi voidaan ohjata lisäapua ja tukea saamaan - Mitä muuta viikonloppujuomisen tilalle? Yhteistyötä ja toimintaa tulisi lisätä kuntien eri hallintokuntien kesken - Tiiviimpi yhteistyö kuntien nuorisotyön kanssa - Tarvetta PAKKA-toiminnalle (Paikallinen alkoholipolitiikka, alkoholin saatavuuden kontrollointi ja yhteisvastuullisuus) - Tiiviimpi yhteistyö poliisin kanssa Aikuispalvelut Mitä meillä tehdään? Aikuisterveys - Audit kysely tehdään ja tilastoidaan Efficalle kaikissa 30-, 40 ja 60-vuotiaiden naisten seulontaterveystarkastuksissa, 40-vuotiaiden miesten terveystarkastuksissa ja pitkäaikaistyöttömien terveystarkastuksissa - Audit - tehdään ja tilastoidaan muissakin ikäryhmissä tarvittaessa tilanteiden mukaan, esim. jäsenkunnissa ajokorttitarkastukset - Puheeksiottoa, mini-interventiota Marevan-ohjaustilanteessa (esim.alkuohjauksessa ja INR-arvon vaihdellessa), sairausloman hakijan kanssa ja laboratoriokokeiden viitatetessa mahdolliseen runsaaseen alkoholin kulutukseen tms. vastaanottotilanne - Psykologisissa tutkimustilanteissa mini-interventio esim. työkyvyn arviointi, masennus tms. - Diabeetikon hoidonohjaustilanteessa, verenpainepotilaiden ohjauksessa, elintapaohjauksessa, voidaan tehdä Audit tai mini-interventio, kirjataan puheeksiotto tekstiin. - Ryhmäohjauksissa alkoholi ja sen vaikutuksia esim. diabeteksen hoitotasapainoon tai painonhallintaan liittyen käydään läpi Kehittämisen paikkoja? - Kirjaamisen parantaminen seurannan suhteen, Effica- ohjelmana ei taivu yksilön tapahtuvaan Audit - pisteiden seurantaan automaattisesti. Puheeksiotto hukkuu muuhun tekstiin, miten se näkyviin? - Pyrittävä kaikkien asiakkaiden kohdalla kysymään alkon käytöstä, riskikulutuksen tunnistamisen selville saamiseksi - Audit- lomake Efficaan kaikille käytettäväksi - Asiakkaan / potilaan omaehtoisen Auditin tekeminen mahdollistetaan esim. odotusalan seinälle Audit- lomake. Odotellessa asiakas / potilas voi omalla kohdallaan itsekseen pohtia asiaa. 12

13 - Puhuttelevia julisteita seinille ja materiaalia jakoon alkoon liittyen Jatkuva koulutus tarpeen, Länsi PoSan pilotin kautta koulutusta on tuotu lähemmäs ja saataville - Pitäisi olla keinoja tukea raittiutta vai / tai kohtuukäyttöä Aikuissosiaalityö - Päihteiden käyttö otetaan puheeksi säännöllisesti 1. toimeentulotukiasioinnin yhteydessä (joko puheeksiotto tai AUDIT-kysely), tarvittaessa tehdään miniinterventio, asia kirjataan Effica-asiakastietojärjestelmään - AUDIT-kysely täytetään aktivointisuunnitelmaa laadittaessa ja tarvittaessa tehdään mini-interventio, asia kirjataan Effica-asiakastietojärjestelmään - Päihteiden käyttö otetaan puheeksi vammaispalvelun palvelusuunnitelmaa laadittaessa ja se kirjataan palvelusuunnitelma-lomakkeeseen kaikkien asiakkaiden osalta. Palvelusuunnitelma-lomake siirretään suoraan Efficaasiakastietojärjestelmään Kehittämisen paikkoja? - Tarvittaisiin yksikkö, joka toimisi perustyön tukena. Yksikköön voisi integroida sosiaali- ja terveydenhuollon osaamista sekä ryhmämuotoisia toimintoja, rattijuopumusseurannat ja paremmin keskittyä päihderiippuvaisiin asiakkaisiin Vanhuspalvelut Mitä meillä tehdään? Seniorineuvola - Terveyskyselyt 70- ja 75-vuotiaille, jossa alkoholinkäyttö selvitetään - Kaatumiskartoituksissa alkoholinkäyttö selvitetään Kehittämisen paikkoja? - Terveystarkastuksiin puheeksiotto käytännöksi kaikkien kohdalla ja kävijöille puheeksiotto tiedoksi - Kehitettävä myös alkoholinkäytön ja lääkkeiden yhteisvaikutuksista keskustelua asiakkaiden kanssa Kotihoito - Ei säännöllistä puheeksiottoa tällä hetkellä. Koulutuspäivän aikana päätetty, että päihteidenkäyttö otetaan puheeksi aina asiakkaan luona tehtävällä arviointikäynnillä - Kotihoidon kriteerejä tarkistettu, asiakkaan on oltava selvänä kotikäynnin aikana Kehittämisen paikkoja? - Kentälle kaivattaisiin päihdetyöntekijöitä - Koetaan, että tietyllä tavalla kotihoito mahdollistaa juomisen jatkumisen, kun asiakkaan tilanne pidetään juomisesta huolimatta hyvänä - Uusien asiakkaiden kohdalla 13

14 - Laaditaan hoito- ja palvelusuunnitelmaan kohta, jossa kysytään ja kirjataan asiakkaan alkoholinkäyttö Erityispalvelut Mitä meillä tehdään? Päivystys ja lääkärien vastaanotto - Puhallutetaan selvästi humalaiset - Alkoholinkäyttö otetaan puheeksi ajoittain eri sairausryhmien kanssa ja toistuvien sairauslomien vuoksi - Tarvittaessa ohjataan osastolle katkaisuhoitoon tai erikoissairaanhoitoon - Annetaan tarvittava lääkehoito - Tarvittaessa otetaan yhteys poliisiin - Avokatkaisuhoito toteutetaan päivystävän lääkäri n ohjeiden mukaisesti - Samat alko- potilaat työllistävät päivystystä, hoidetaan vain sen hetkinen tilanne Kehittämisen paikkoja? - Puheeksiotto ei ole säännöllistä, huomatessakaan ei asiaan aina tartuta - Varhainen puuttuminen uupuu lähes täysin työssämme - Infopiste tarvittaisiin Tapalaan, josta asiakas saisi itse tietoa asioista - Lääkäreitä tulisi kouluttaa asiassa - Omat hoitopolut tulisi selkiyttää kaikkien osalta - Teemapäivät (esim. maanantaina kaikki puhallutetaan, tiistaina kaikille teetetään AUDIT-kysely, keskiviikkona kaikkien kanssa otetaan alkoholinkäyttö puheeksi) - Lasten osallisuus tulee huomioida järjestelmällisemmin - A-klinikan kanssa yhteistyön tiivistäminen seuranta käynneistä PoSa sairaala osasto I ja osasto II - Päihteidenkäytöstä keskustellaan enimmäkseen niiden kanssa, jotka ovat jo selvästi suurkuluttajia - Koetaan, että varhaista puuttumista ei toteuteta - Koulutuspäivän aikana päätetty keskustella yksikön sisäisesti siitä, että päihteiden puheeksi otto saataisiin arkipäiväiseksi toiminnaksi osastoilla Kehittämisen paikkoja? - Alkoholinkäytön puheeksiottamisen teemaviikko, jotta asia tulisi puheeksi kaikkien kanssa ja helpottaisi asian jatkosuunnittelua ja järjestelmällistä - Puheeksiotto tulisi saada tavaksi, asenne tulee saada kohdalleen, työ kuuluu kaikille - Informaatiota lisää osastoille niin henkilökunnalle kuin asiakkaillekin - Yhteinen tietokanta helpottaisi työtä - Tarvetta PoSan sisäiselle yksikölle 14

15 4.2. Työntekijöiden välittämää palautetta PoSan pilotille ja koulutuksista Osaamiskartoituksen yhteydessä saatua palautetta syksyllä 2010 Työntekijät ilmaisivat ajatuksiaan osaamiskartoituksen yhteydessä, muutama suora lainaus näistä alun tuntemuksista, joihin olemme pyrkineet löytämään vastauksia. "Hienoa, että näitä asioita on aloitettu miettimään, koska tämä potilasaineisto on ajan myötä lisääntynyt ja tullut haasteellisemmaksi" Oma yksikkö, matalan kynnyksen hoito!! Vaikea saada asiakkaita psykiatriseen hoitoon "Katkopotilaat herättävät pelkoa ja ovat vaativia ja epäsiistejä" Ikäihmisten alkon käyttö lisääntynyt, haaste "Alkoholidementia on lisääntymässä, siksi olisi todella tarpeellista ennaltaehkäistä sen syntymistä. Samoin ikäihmisten päihdeongelmat alkavat olla arkipäivää" Matalan kynnyksen hoito tavoiteltavaa Audit - koulutusta lisää Päihteitä käyttävän vanhemman ohjaaminen lastensuojelutilanteessa, vanhemman ongelmien vaikutus lapseen Mielenterveystestit tuntemattomia Hoitopolut Vanhusten päihde- ja mielenterveystyö riittämättömiä Perustaidot, miten toimia päihde- ja mtt-asiakkaiden kanssa Mielenterveyteen liittyvää koulutusta haluaisin Yleisesti koulutusta näistä asioista, testeistä 15

16 4.2.2 Koulutuspalautteiden satoa Työntekijät ovat käytävillä ja puhelinkeskusteluissa tuoneet hankkeemme aikana esille monesti, että ovat tyytyväisiä saamiinsa koulutuksiin ja erityisen tyytyväisiä ovat olleet kehitystyön esille nostamiseen päihde- ja mielenterveysasioissa. Muutamia esimerkkejä työntekijöiltä kirjallisesti saaduista palautteista koulutuksiin liittyen: Uudet näkökulmat/suhtautumistavan muutokset mielenterveyskuntoutujiin, oikeanlaisen tavan toimia heidän kanssaan vahvistaminen/vahvistuminen käytännön työssä Sai tehdä ajatustasolla töitä miettien mtt- ja päihdeongelmasia. Koulutus laittoi pohtimaan erilaisia teeomoja, joita ei normaalisti työaikana kerkiä ajattelemaan Vaikka th:n asiantuntijana jotain perustietoa aihealueesta jo oli, niin silti pidän tärkeänä uuden tiedon saamista, tiedon koontia ko. aiheesta, koulutuksen herättämiä ajatuksia työntekijöissä ja ylipäätään sitä, että mtt-ja päihdeasiat koettaisiin yhteisiksi, eikä vain hoitotyöntekijöille kuuluviksi Pidän koko PoSan henkilöstölle järjestämää mtt- ja päihdekoulutusta tärkeänä, jotta eri sektorilla ja eri aloilla toimivat työntekijät (aikuis-,perhe-,sosiaali sekä ammattikunnat kuten hoitohenkilökunta, lääkärit, terv.huollon asiantuntijat/erityistyöntekijät) jakaisivat työssään yhteisen pohjan ja vastuun. Puheeksi ottaminen kuuluu kaikille, ei vain hoitotyöntekijöille. Aiemmin on liikaakin perusterv.huollossa tuijotettu sitä, että tämä koulutus koskee vain hoitajia ja tämä vain lääkäreitä. Pakkaa olisi tervettä sekoittaa välillä, jotta vuoropuhelu eri toimijoiden välillä voisi alkaa. Sain varmuutta kohdata työssäni mtt- ja päihdevanhempia, joiden lapsi tukee vastaanotolleni. Sain myös tietoa tämän hetken tilanteesta, em. sairauksien yleisyydestä jne. Yhteisten asioiden koulutusta yli ammattirajojen tarvittaisiin enemmän. 16

17 5. Johtopäätökset ja pohdinta Tavoitteisiin suurelta osin on PoSan pilotin aikana päästy ja jatkohankkeessa jatkamme toteutumattomien tavoitteiden osalta. Henkilökunnassamme on syttynyt kipinä päihde- ja mielenterveysasioiden kehittämiseen. Asenneilmapiiri on laajalti innostunut. Haasteina pilottimme osalta on ollut kuntaliitosasiat ja vähäinen yhteistyö kuntapäättäjien kanssa. Asiakkaiden osallisuuden kanssa emme ole edenneet, siihen kiinnitämme huomion jatkohankkeessa. Kolmannen sektorin kanssa tehtävään yhteistyöhön panostamme jatkohankkeen aikana. PoSan pilotin kehittämistyön jälki on alkanut näkyä arkityössä. Luontevasti, sovitusti ja tilanteiden mukaan päihde- ja mielenterveysasiat otetaan puheeksi, suunnitelmallisesti tehdään mini-interventiota. Omissa tehtävissään toimivat ammattihenkilöt tekevät ja kirjaavat ohjeistetusti puuttumisen ja varhaisvaiheentunnistamisen, käyttäen sovituissa tilanteissa esim. Auditia, Tweakia, ADSUMEA tms. testiä työvälineenään. Asiakkaiden ohjaus ja jatkoseuranta on luontevampaa ja sitä kautta asiakkaat tulevat autetuksi paremmin. Sosiaali- ja terveystoimessa on muodostunut luontevaa yhteistyötä. Toimintakulttuurit ovat vähitellen yhtenäistymässä, on opittu puhumaan samaa kieltä ja ymmärretään paremmin erilaisia lähestymistapoja asiakkaiden kohtaamiseen ja hoitamiseen. Yhteisillä koulutuspäivillä on varmasti näissä asioissa ollut oma osansa ja työntekijöiden tutustuminen toisiinsa yhteisissä tilaisuuksissa on madaltanut yhteydenottokynnystä puolin ja toisin. Psykososiaalisen keskuksen toteutuminen pilottimme myötä parantaa tulevaisuudessa PoSan päihde- ja mielenterveyspalveluita. Ilman hanketyötä tuskin tämän kaltainen ajatus olisi herännyt tai edennyt tähän muotoonsa. Yhteistä tahtoa ja halua on löytynyt, vaikka vaikeuksiakin on ollut voitettavana. Kuitenkin alussa ollaan ja mahdollisuuksia on toiminnan kehittämiseen, mikäli osataan yhteistyössä suunnitella ja toteuttaa toiminta arjessa. Valmiutta tehdä toisin kuin ennen tarvitaan ja jatkuvaa paloa kehittämiseen. 17

18 Hankkeemme tuloksia ja arviointia pääsee paremmin tarkastelemaan, kun kehittämistyöstä on kulunut jonkin aikaa. Myöhemmin voidaan järjestää esim. työntekijäkyselyitä ja asiakaspalautekyselyitä, joissa selvitetään päihde- ja mielenterveystyön palveluiden sujuvuutta PoSassa. Hanketyö on ollut mielenkiintoista ja vienyt mukanaan tämän kahden vuoden ajan. Länsi hankkeen tuki omalle PoSan pilotille on ollut tärkeä ja tarpeellinen koko hankekauden ajan. PoSan pilotin hanketyöntekijöiden työpanosratkaisu on ollut onnistunut juurruttamisen osalta. Hanketyöntekijät ovat osaltaan vastuullisia aikuissosiaalityössä ja aikuisterveydenhuollossa peruspalveluissa tehtävästä päihde- ja mielenterveystyöstä. Toimiminen, omassa melko tutussa organisaatiossa on onnistunut luontevammin (esim. yhteydenotot, organisaation tuntemus), kuin ulkopuolisen hanketyöntekijän taholta. Kehittämistyön tuloksia on ollut helppo seurata ja toimintamallien siirtäminen arkeen on ollut mahdollista saman organisaation sisällä ja omalla tulosalueella esimiesasemassa. Toki hanketyö on tuonut omat haasteensa ja työtä on ollut välillä tarpeettoman paljon. PoSan ohjausryhmän, kaikkien työntekijöiden ja esimiesten osallistuminen hanketyöhömme on ollut ilahduttavan kiinnostunutta ja on antanut uskoa oikeiden asioiden tekemiseen. Jatkohankkeemme päätehtäväksi muodostuu psykososiaalisen keskuksen käyntiin saattaminen ja sen toiminta peruspalveluissa. Hoitopolkujen uudelleen kartoittaminen, päihde- ja mielenterveyssuunnitelman tarkistaminen ovat tavoitteenamme jatkohankkeen aikana. Asiakkaiden osallisuus ja kolmas sektori ovat jatkohankkeen tavoitteissa. Hankekauden päättyessä on sovittava käytännöstä miten kehittämistyö pidetään esillä jatkossa ja miten seurataan sovittujen toimintalinjojen toteutumista tulevaisuudessa. 18

19 LIITE 1 LÄNSI 2012-hanke: Päihde- ja mielenterveyspalvelut PoSassa TIEDOTUSPÄIVÄ KAIKILLE PoSaN HENKILÖKUNNAN JÄSENILLE Paikka: Kankaanpään kuntoutuskeskus Aika: , joko ilta- tai aamupäivä Ohjelma: klo 8.45 klo 9-10 AAMUPÄIVÄ Kahvit Länsi 2012-hanke päihde- ja mielenterveyspalveluiden kannalta PoSassa, hankkeen esittely Alpo Komminaho, Mirja Koivisto ja Anna Rantanen PoSassa henkilöstölle tehdyn osaamiskartoituksen tulokset Mirja Koivisto ja Anna Rantanen klo Päihde- ja mielenterveystyö peruspalveluissa ja miksi sitä kannattaa tehdä? Antti Mikkonen Ohjelma: klo klo ILTAPÄIVÄ Kahvit Länsi 2012-hanke päihde- ja mielenterveyspalveluiden kannalta PoSassa, hankkeen esittely Alpo Komminaho, Mirja Koivisto ja Anna Rantanen PoSassa henkilöstölle tehdyn osaamiskartoituksen tulokset Mirja Koivisto ja Anna Rantanen klo Päihde- ja mielenterveystyö peruspalveluissa ja miksi sitä kannattaa tehdä? Antti Mikkonen TERVETULOA Mirja Koivisto & Anna Rantanen 19

20 LIITE2 Länsi 2012 päihde ja mielenterveyshanke, PoSan pilotti Kevään 2012 koulutusohjelma Varhainen puuttuminen ja alkoholinkäytön puheeksiottaminen Paikka: Niinisalon Varuskuntakerho Koulutuspäivät: Vanhuspalvelut klo Aikuispalvelut klo Perhepalvelut klo Erityispalvelut klo Erityispalvelut klo Koulutus toistetaan viisi kertaa saman sisältöisenä, jotta mahdollisimman moni voi osallistua kaikilta tulosalueilta koulutuspäivään. Erityispalveluille järjestetään kaksi vaihtoehtoista päivää. Kouluttajana toimii Selma-pilotista projektityöntekijä Tiina Hakala Päivien ohjelma Päivän avaus ja johdattelu aiheeseen Anna Isoviita Länsi 2012-hanke PoSan pilotti, lyhyt esittely tavoitteista ja etenemisestä Mirja Koivisto Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto Tiina Hakala Ruokailu Oma työskentely ryhmissä oman tulosalueen työntekijöiden kanssa Käydään keskustelua ja haetaan vastauksia 1. Mitä meillä tällä hetkellä tehdään, kuka, missä vaiheessa? 2. Mitä meillä ei tehdä? 3. Mitä pitäisi jatkossa tehdä? Yhteenveto 20

21 LIITE 3 MIELENTERVEYDEN ENSIAPU-KOULUTUS 2 KENELLE: Pohjois-Satakunnan peruspalvelu-liikelaitoskuntayhtymä PoSa Kankaanpään peruspalvelukeskus / työntekijät AIKA JA PAIKKA: KANKAANPÄÄN KUNTOUTUSKESKUS Tavoitteet: Mielenterveyden ensiapukurssi 2 on yleissivistävä kansalaiskurssi, jolla annetaan valmiuksia mielenterveyden häiriöiden tunnistamiseen ja mielenterveyden häiriöistä kärsivän ihmisen kohtaamiseen ja auttamiseen (luennot ja harjoitukset). 1. Osallistuja tietää ja osaa kohdata yleisimpiä mielenterveyden häiriöitä ja niiden oireita. 2. Osallistuja on tietoinen päihderiippuvuuksista ja päihteiden käytön haitoista. 3. Osallistuja osaa soveltaa mielenterveyden ensiavun askelia. 4. Osallistujalla on valmiudet tarvittaessa tarjota apua ja ohjata hoitoon. 5. Osallistuja saa valmiuksia osaamisensa rajojen tunnistamiseen. Koulutuksen keskeiset sisällöt ovat: hyvä mielenterveys, elämän monet kriisit, masennus, ahdistuneisuushäiriöt, itsetuhoinen käyttäytyminen ja itsemurha, päihdehäiriöt, psykoosit, mielenterveyden ensiapu Kouluttaja Mervi Ropponen, HTM, psyk.sh, päihdetyön ammattitutk., mielenterveyden ensiapukouluttaja Lisätietoja kouluttajalta: puh MIELENTERVEYDEN ENSIAPUKURSSI 21

LÄNSI 2013 POSAN PÄIHDE- JA MIELENTERVEYSHANKE PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 30.9.2013

LÄNSI 2013 POSAN PÄIHDE- JA MIELENTERVEYSHANKE PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 30.9.2013 LÄNSI 2013 POSAN PÄIHDE- JA MIELENTERVEYSHANKE PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 30.9.2013 Anna Isoviita, Aikuissosiaalityön päällikkö Mirja Koivisto, Aikuisterveydenhuollon päällikkö 2 Sisällys 1. Johdanto...

Lisätiedot

HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 30.9.2013. LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke

HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 30.9.2013. LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 30.9.2013 LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke Tarja Horn Marjo Virtanen 29.10.2013 Sisällysluettelo Johdanto... 3

Lisätiedot

Satakunnan sairaanhoitopiiri 1(7)

Satakunnan sairaanhoitopiiri 1(7) Satakunnan sairaanhoitopiiri 1(7) LÄNSI 2013 - Länsi-Suom päihde- mielterveystyön kehittämishanke SELVITYS LÄNSI 2013 -HANKKEEN PILOTTIEN JÄRJESTÄMISTÄ KOULUTUKSISTA LIITTEEKSI SELVITYKSEEN HANKKEEN ETENEMISESTÄ,

Lisätiedot

Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia. Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011

Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia. Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011 Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011 Länsi 2012 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön kehittämishanke Ajalla

Lisätiedot

HUITTISTEN PILOTIN YHTEENVETORAPORTTI

HUITTISTEN PILOTIN YHTEENVETORAPORTTI HUITTISTEN PILOTIN YHTEENVETORAPORTTI Länsi 2012 Länsi Suomen päihde- ja mielenterveystyön kehittämishanke 1.3.2010 30.9.2012 Marjo Virtanen 28.09.2012 2 Sisältö 1 JOHDANTO... 3 2 PILOTIN TAVOITTEET...

Lisätiedot

Ikääntyneiden päihde- ja mielenterveystyömalli hanke (1.5.2007-30.10.2009) Tampereen kaupunki kotihoito. Päätösseminaari 9.9.2009

Ikääntyneiden päihde- ja mielenterveystyömalli hanke (1.5.2007-30.10.2009) Tampereen kaupunki kotihoito. Päätösseminaari 9.9.2009 Ikääntyneiden päihde- ja mielenterveystyömalli hanke (1.5.2007-30.10.2009) Tampereen kaupunki kotihoito Päätösseminaari 9.9.2009 Ennuste: Vuonna 2015 Tampereella asuu yli 65 -vuotiaita 40 930 (vuonna 2007

Lisätiedot

Satakunnan sairaanhoitopiiri 1(7)

Satakunnan sairaanhoitopiiri 1(7) Satakunnan sairaanhoitopiiri 1(7) LÄNSI 2012 - Länsi-Suom päihde- ja mielterveystyön kehittämishanke SELVITYS LÄNSI 2012 -HANKKEEN PILOTTIEN JÄRJESTÄMISTÄ KOULUTUKSISTA LIITTEEKSI SELVITYKSEEN HANKKEEN

Lisätiedot

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava n päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016 Strategia on syntynyt yhteistyössä Strategiaa on ollut valmistelemassa laaja ja moniammatillinen joukko peruspalvelukeskus Aavan työntekijöitä organisaation

Lisätiedot

Mikael Palola. SoTe kuntayhtymä

Mikael Palola. SoTe kuntayhtymä Mikael Palola ja Saarikka Kannonkoski, Karstula, Kivijärvi, Kyyjärvi ja Saarijärvi muodostivat Paras-hankkeen mukaisen yhteistoiminta-alueen 1.1.2009 Kunnat siirsivät sosiaali- ja terveyspalveluiden (pl.

Lisätiedot

Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu. Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007

Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu. Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007 Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007 Pohjanmaa hankkeen toiminta alue Vaasan sairaanhoitopiiri väestömäärä n. 174 300 pinta ala 7930 km 2 Etelä Pohjanmaan

Lisätiedot

Päihde ja mielenterveys YTHS- hankkeesta toimintamalliksi. 2012 HKa OPISKELIJAN PAREMPAA TERVEYTTÄ

Päihde ja mielenterveys YTHS- hankkeesta toimintamalliksi. 2012 HKa OPISKELIJAN PAREMPAA TERVEYTTÄ Päihde ja mielenterveys YTHS- hankkeesta toimintamalliksi 2012 HKa Taustaa: STM:n työryhmän ehdotukset mielenterveys- ja päihdetyön kehittämiseksi vuoteen 2015: Asiakkaan aseman vahvistaminen Ehkäisyn

Lisätiedot

Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus

Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus Sirpa Tuomela-Jaskari päihdepalvelujen suunnittelija, YTM Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA Puh. 83 277 Email: sirpa.tuomela-jaskari@seamk.fi

Lisätiedot

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset

Lisätiedot

Härkää sarvista alkoholin suurkuluttajaa auttamassa 2.4.2014 Tuija Uusitalo vs. terveydenhuollon johtaja Hyvinkään terveydenhuolto

Härkää sarvista alkoholin suurkuluttajaa auttamassa 2.4.2014 Tuija Uusitalo vs. terveydenhuollon johtaja Hyvinkään terveydenhuolto Härkää sarvista alkoholin suurkuluttajaa auttamassa 2.4.2014 Tuija Uusitalo vs. terveydenhuollon johtaja Hyvinkään terveydenhuolto HYVINKÄÄN KAUPUNKI Asukkaita 46000 Perusturva, jossa mm Koti- ja laitospalvelut

Lisätiedot

Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa

Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa Hanketta hallinnoi Rovaniemen kaupunki Toteutuksesta vastaa Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Mukana Lapin

Lisätiedot

KOKEMUKSIA TIE SELVÄKSI -MALLISTA

KOKEMUKSIA TIE SELVÄKSI -MALLISTA KOKEMUKSIA TIE SELVÄKSI -MALLISTA Tie selväksi toimintamallin tausta Neljän ministeriön (LVM, OM, SM ja STM) liikenneturvallisuuspaketti vuonna 2007: Järjestetään kokeilu, jossa pyritään puuttumaan välittömästi

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

Otetaanko perheet puheeksi?

Otetaanko perheet puheeksi? Otetaanko perheet puheeksi? Vanhempien mielenterveys- ja päihdepalveluiden kehittämishanke peruspalveluissa 13.6.2012 Minna Asplund Kaisa Humaljoki Mielen avain Sosiaali- ja terveysministeriön Kaste hanke

Lisätiedot

Kouvolan päihdestrategia 2009-2012

Kouvolan päihdestrategia 2009-2012 Kouvolan päihdestrategia 2009-2012 Timo Väisänen Palvelujohtaja A-klinikkasäätiö / Järvenpään sosiaalisairaala Rakenne Taustaa Päihteiden käytön nykytilanne Kouvolassa Kouvolan päihdepalvelut Päihdestrategian

Lisätiedot

3.6.2011. Lääkityksen ja huumeseulojen seuranta, ajokorttiarviot. Opiaattikorvaushoitopotilaiden valvottu lääkitys (huhtikuu -11: 31 potilasta)

3.6.2011. Lääkityksen ja huumeseulojen seuranta, ajokorttiarviot. Opiaattikorvaushoitopotilaiden valvottu lääkitys (huhtikuu -11: 31 potilasta) Perustason palvelut vastaavat ensisijaisesti päihderiippuvuuksien varhaisesta toteamisesta, hoidosta ja kuntoutuksesta Sosiaali- ja terveyskeskuksen lääkärien ja hoitajien vastaanotoilla hoidetaan välittömiä

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdeohjelma vuosille 2014-2017

Mielenterveys- ja päihdeohjelma vuosille 2014-2017 Mielenterveys- ja päihdeohjelma vuosille 2014-2017 Tähän tarvittaessa otsikko 1 Äänekosken kaupungille hyväksyttiin v. 2009 mielenterveystyön kokonaissuunnitelma ja päihdestrategia > voimassaoloaika päättyi

Lisätiedot

POHJANMAAN. Pelipilotti 2013-2015 5.9.2013 kehittämissuunnittelija Saara Lång

POHJANMAAN. Pelipilotti 2013-2015 5.9.2013 kehittämissuunnittelija Saara Lång POHJANMAAN MAAKUNTIEN PÄIHDETYÖN KEHITTÄMISKESKUS Osaamistarvekartoitus rahapeliongelmien ehkäisyssä ja hoidossa Pelipilotti - alueella (Kokkola, Keski-Pohjanmaa, Vaasa) 5.9.2013 Pelipilotti 2013-2015

Lisätiedot

Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä

Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä Johtamisen tiekartta hanke Loppuseminaari 29.9.2014 Sirkku Pikkujämsä Terveysjohtaja, Oulun kaupunki Oulun kaupungin tavoitteet mielenterveys-

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan tunnistaminen

Lähisuhde- ja perheväkivallan tunnistaminen Lähisuhde- ja perheväkivallan tunnistaminen suodatin- ja kartoituslomakkeen avulla Neuvolapäivät 21.10.2015 1 Paras tapa ehkäistä väkivaltaa on puhua väkivallasta Asia, josta ei puhuta, ei ole olemassa.

Lisätiedot

Vammaisen lapsen perheen tuki yleispalveluissa Imatran hyvinvointineuvolan toimintamalli

Vammaisen lapsen perheen tuki yleispalveluissa Imatran hyvinvointineuvolan toimintamalli Vammaisen lapsen perheen tuki yleispalveluissa Imatran hyvinvointineuvolan toimintamalli Luota muhun konferenssi 15.5.2014 Toimialajohtaja Tiina Kirmanen Imatra Asukkaita n. 28 300 Synnytyksiä n. 220 vuodessa

Lisätiedot

Jääkö mielenterveyden ongelma päihdeongelman taakse palvelujärjestelmässä? Hanna Sallinen Vantaan kaupunki Aikuissosiaalityön asumispalvelut

Jääkö mielenterveyden ongelma päihdeongelman taakse palvelujärjestelmässä? Hanna Sallinen Vantaan kaupunki Aikuissosiaalityön asumispalvelut Jääkö mielenterveyden ongelma päihdeongelman taakse palvelujärjestelmässä? Hanna Sallinen Vantaan kaupunki Aikuissosiaalityön asumispalvelut Liian päihdeongelmainen mielenterveyspalveluihin tai liian sairas

Lisätiedot

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II Painopistealueittain teksti hankehakemuksesta KONKREETTISET TOIMENPITEET Etelä-Savo Keski-Suomi Ehkäisevän työn kehittäminen Sijaishuollon kehittäminen 1. ei toteudu 2. toteutunut 3. toteutunut hyvin 1.

Lisätiedot

VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi. 4.10.2013 Pirjo Nevalainen

VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi. 4.10.2013 Pirjo Nevalainen VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi 4.10.2013 Pirjo Nevalainen Lähtökohtia kehittämiselle Yhä enemmän työttömiä asiakkaita ohjautuu kunnan sosiaali- ja terveyspalveluihin erilaisiin

Lisätiedot

Sari Ilvonen, Pakka-hanke, projektityöntekijä

Sari Ilvonen, Pakka-hanke, projektityöntekijä Sari Ilvonen, Pakka-hanke, projektityöntekijä Ehkäisevä päihdetyö Porissa, Pakka- toimintamallin toteuttamista. Hanke alkanut Porissa vuoden 2010 alussa. Rahoitus Kaste-ohjelmasta, Länsi 2012- osahanke,

Lisätiedot

Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut

Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Päivä Mielen hyvinvoinnille -tietoa mielenterveys- ja päihdepalveluista 23.3.2011 Seija Iltanen Palvelupäällikkö Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Lohjan Päihdeklinikka

Lisätiedot

OMA TUPA, OMA LUPA HANKE: MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT TYÖRYHMÄN VI KOKOUS

OMA TUPA, OMA LUPA HANKE: MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT TYÖRYHMÄN VI KOKOUS OMA TUPA, OMA LUPA HANKE: MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT TYÖRYHMÄN VI KOKOUS Aika: 25.8.2014 klo 12.00 14.30 Paikka: Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, kokoustila MAT100. Os. Matarankatu 4, Jyväskylä

Lisätiedot

TERVETULOA! Ei kuulu sulle?! 21.5.2013

TERVETULOA! Ei kuulu sulle?! 21.5.2013 TERVETULOA! Ei kuulu sulle?! 21.5.2013 Ei kuulu sulle?! Ehkäisevä mielenterveys- ja päihdetyö ikäihmisten parissa Susanna Leimio-Reijonen Ehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön seutukoordinaattori Ei

Lisätiedot

TARKENNETTU TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Länsi-Suomen Kaste -hanke 2014 2016

TARKENNETTU TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Länsi-Suomen Kaste -hanke 2014 2016 TARKENNETTU TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Länsi-Suomen Kaste -hanke 2014 2016 Kehittämisosio ja toiminta-aika Päämäärä Pois syrjästä Salon kehittämisosio 2014 310.2016 Lasten ja nuorten syrjäytymisen ja ylisukupolvisten

Lisätiedot

Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa

Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa Timo Aronkytö Terveyspalvelujen johtaja 1 Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa Mikä Vantaata vaivaa? Vantaalaisen hyvä mieli

Lisätiedot

LAPSILÄHTÖISYYS PÄIHDETYÖSSÄ

LAPSILÄHTÖISYYS PÄIHDETYÖSSÄ LAPSILÄHTÖISYYS PÄIHDETYÖSSÄ Tytti Hartikainen 2013 1 2 Porin Psykososiaaliset laitospalvelut Perustehtävänä on antaa mahdollisimman hyvää ja yksilöllistä päihdehoitoa ja kuntoutumista asiakkaille ja heidän

Lisätiedot

Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013. Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä

Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013. Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013 Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä Nuorten Kipinä -kehittämisryhmä Tausta Hankkeiden (Ester, Koppi, sähköinen asiointi) yhteiset tavoitteet

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA Juha Mieskolainen Länsi-Suomen lääninhallitus 12.11.2008 Päihdehaittojen ehkäisy eri KASTE-ohjelma 2008-2011: Päätavoitteet: ohjelmissa Osallisuus lisääntyy ja syrjäytymien

Lisätiedot

Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelman toimeenpano Varsinais-Suomessa

Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelman toimeenpano Varsinais-Suomessa Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelman toimeenpano Varsinais-Suomessa LÄNSI 2012 hanke osana toimeenpanoa Päihde ja mieli 1 Halko-koulutustilaisuus 17.10.2011 Turku Projektipäällikkö Alpo Komminaho

Lisätiedot

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Liikkuva Tuki Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Matti Järvinen Porin perusturva Psykososiaalisten palvelujen

Lisätiedot

Valmistelija: Psykososiaalisten ja perheiden palvelujen tulosaluejohtaja, puh. 020 638 2531

Valmistelija: Psykososiaalisten ja perheiden palvelujen tulosaluejohtaja, puh. 020 638 2531 Sosiaali- ja terveyslautakunta 12 08.03.2011 SoTe -tilaajalautakunta 23 17.03.2011 Päihde- ja mielenterveyssuunnitelma vuosille 2010-2015 1647/00.01.02/2010 Sote 23.2.2010 23 Valmistelija: Psykososiaalisten

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13 23.04.2015 Sivu 1 / 1 1682/00.01.02/2013 13 Väliraportti lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman (2013-16) toimeenpanosta ja suunnitelman täydentäminen oppilashuollon osalta (Kh/Kv) Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

Toiminta-ajatus. Perhetyö tukee lapsiperheitä erilaisissa elämäntilanteissa ja vahvistaa perheen omia voimavaroja

Toiminta-ajatus. Perhetyö tukee lapsiperheitä erilaisissa elämäntilanteissa ja vahvistaa perheen omia voimavaroja Toiminta-ajatus Lapsiperhetyö on perheille annettavaa tukea, joka perustuu perheen ja muiden yhteistyötahojen kanssa laadittavaan hoito- ja palvelusuunnitelmaan. Perhetyö on lastensuojelun avohuollon toimenpide.

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun

Lisätiedot

Uusia eväitä metsämiehen reppuun. Esa Nordling, PsT Kehittämispäällikkö

Uusia eväitä metsämiehen reppuun. Esa Nordling, PsT Kehittämispäällikkö Uusia eväitä metsämiehen reppuun Esa Nordling, PsT Kehittämispäällikkö Miehet huolehtivat itsestään ja terveydestään heikommin kuin naiset ja terveydenhuollon palveluihin hakeutumisen kynnys on korkeampi

Lisätiedot

POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU- LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ PERHESOSIAALITYÖ

POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU- LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ PERHESOSIAALITYÖ POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU- LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ PERHESOSIAALITYÖ PERHESOSIAALITYÖN TOIMIPISTEET: Lastensuojelun palvelut: Peruspalvelukeskus Virastotalo, Kuninkaanlähteenkatu 8, 38700 Kankaanpää,

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen avainasiakkaiden tarpeisiin Sote-johdon neuvottelupäivät 2.2.2016

Osaamisen kehittäminen avainasiakkaiden tarpeisiin Sote-johdon neuvottelupäivät 2.2.2016 Osaamisen kehittäminen avainasiakkaiden tarpeisiin Sote-johdon neuvottelupäivät 2.2.2016 Juha Luomala, Verson johtaja Risto Raivio, Päijät-Hämeen perusterveydenhuollon yksikön johtaja Työpajan tavoite,

Lisätiedot

Välittäjä 2009 -hanke

Välittäjä 2009 -hanke Välittäjä 2009 -hanke Hankkeessa mukana: Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Vaasan sairaanhoitopiiri Tampereen kaupunki Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Lahden kaupunki syksystä 2010 Hanketyötä ohjaavat

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä Vuosiseminaari 3.6.2009

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä Vuosiseminaari 3.6.2009 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä Vuosiseminaari 3.6.2009 Ohjelman sisältö Uuden tyyppiset, asiakaslähtöiset palvelujen tuotantotavat ja -konseptit Asiakkuuksien hallinta ja johtaminen

Lisätiedot

PORIN PILOTIN LOPPURAPORTTI

PORIN PILOTIN LOPPURAPORTTI PORIN PILOTIN LOPPURAPORTTI LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke 1.10.2012 30.9.2013 Matti Järvinen, 28.10.2013 Sisällysluettelo 1. Johdanto 3 2. Pilotin tavoitteet

Lisätiedot

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN PÄIHDEPÄIVÄT 11.10.2011 TAMPERE Annikka Taitto 1 A-KLINIKKASAATIÖ LAPSI JA VANHEMPIEN ALKOHOLINKÄYTTÖ OPAS VARHAISKASVATUKSEN TYÖNTEKIJÖILLE Maritta

Lisätiedot

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee

Lisätiedot

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Päivystys ja muut 24/7 - palvelut - seminaari Laajavuori 11.5.2016 Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke & Keski-Suomen shp/campus

Lisätiedot

Erityispalvelut neuvolatyöntekijöiden tukena. Valtakunnalliset neuvolapäivät Paasitorni 17-18.10. 2012 Kristiina Knuutinen, Tiina Koskinen, Kajaani

Erityispalvelut neuvolatyöntekijöiden tukena. Valtakunnalliset neuvolapäivät Paasitorni 17-18.10. 2012 Kristiina Knuutinen, Tiina Koskinen, Kajaani Erityispalvelut neuvolatyöntekijöiden tukena Valtakunnalliset neuvolapäivät Paasitorni 17-18.10. 2012 Kristiina Knuutinen, Tiina Koskinen, Kajaani TUKEVA Kainuun osahanke Maarit Rusanen Sirpa Huusko Kristiina

Lisätiedot

VAHVA POHJA ELÄMÄÄN - hanke 1.11.2011 31.10.2013. 22.5.2013 Osallisuuden helmi

VAHVA POHJA ELÄMÄÄN - hanke 1.11.2011 31.10.2013. 22.5.2013 Osallisuuden helmi VAHVA POHJA ELÄMÄÄN - hanke 1.11.2011 31.10.2013 22.5.2013 Osallisuuden helmi Hallinnointi: Hanketta hallinnoi Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Hankkeen johtajana toimii Päijät-Hämeen

Lisätiedot

Yhteisvoimin kotona ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden ja kuntoutuksen kehittäminen. Satakunnan vanhusneuvosto 3.12.2015

Yhteisvoimin kotona ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden ja kuntoutuksen kehittäminen. Satakunnan vanhusneuvosto 3.12.2015 Yhteisvoimin kotona ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden ja kuntoutuksen kehittäminen Satakunnan vanhusneuvosto 3.12.2015 Yhteisvoimin kotona - hanke Ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden

Lisätiedot

ESITTELYVIDEO. Mielenterveystalo.fi Nuorten mielenterveystalo.fi Nettiterapiat.fi

ESITTELYVIDEO. Mielenterveystalo.fi Nuorten mielenterveystalo.fi Nettiterapiat.fi ESITTELYVIDEO Mielenterveystalo.fi Nuorten mielenterveystalo.fi Nettiterapiat.fi 10.11.2014 Mielenterveystalon esittely 2 MIELENTERVEYSTALO PÄHKINÄNKUORESSA LUOTETTAVAA JA AJANTASAISTA TIETOA OIRENAVIGAATTORI

Lisätiedot

LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖ ESPOOSSA

LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖ ESPOOSSA LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖ ESPOOSSA LUONNOS/ te 170912 TUOTE KOTIPALVELU, LASTENHOITO- APU, VARHAINEN TUKI KOTIPALVELU, VAMMAISTEN LASTEN JA LASTEN- SUOJELUN AVOHUOLLON PERHEILLE 1) VARHAISEN TUEN TEHOSTETTU

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄ MIELESSÄIN. Johtava psykologi Pia Kalkkinen 28.11.2014

MÄNTSÄLÄ MIELESSÄIN. Johtava psykologi Pia Kalkkinen 28.11.2014 MÄNTSÄLÄ MIELESSÄIN Johtava psykologi Pia Kalkkinen 28.11.2014 1 Yksilökohtainen opiskeluhuolto (HE 113/2013) Yksilökohtainen opiskeluhuolto kuuluu kaikille oppilaitosyhteisössä työskenteleville sekä opiskeluhuoltopalveluista

Lisätiedot

Päihteet puheeksi yhteistyöllä työkykyä tukemaan

Päihteet puheeksi yhteistyöllä työkykyä tukemaan Päihteet puheeksi yhteistyöllä työkykyä tukemaan Diacor terveyspalvelut Oy Terveyspalvelujen suomalainen suunnannäyttäjä Työterveyttä suurille ja pienille asiakkaille Yli 4000 sopimusasiakasta, joissa

Lisätiedot

Mielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Mielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Mielenterveys Suomessa Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 1.11.2010 1 Mielenterveyskuntoutuksen lähtökohdat eri aikoina (Nordling 2010) - työ kuntouttaa (1960-luku) -

Lisätiedot

Tapaturmapotilaiden puhalluttaminen ensiavussa ei vain tapaturmien hoitoa

Tapaturmapotilaiden puhalluttaminen ensiavussa ei vain tapaturmien hoitoa Tapaturmapotilaiden puhalluttaminen ensiavussa ei vain tapaturmien hoitoa Aluekoordinaattori Anne Heikkilä Etelä- Kymenlaakso anne.heikkila@kotka.fi 13.9.2011 pro gradu tutkimus aiheesta Tutkimus suoritettiin

Lisätiedot

Hyvinvointineuvola Hämeenlinnassa

Hyvinvointineuvola Hämeenlinnassa Hyvinvointineuvola Hämeenlinnassa Projekti 1.9.2009-31.10.2011 Tavoitteet: 1. Perhettä voidaan tukea psykososiaalisissa ongelmissa lähellä ja nopeasti 2. Neuvolan palveluvalikko laajenee ja työskentely

Lisätiedot

Kehittämishanke vanhuspalvelujen strategisen johtamisen tukena

Kehittämishanke vanhuspalvelujen strategisen johtamisen tukena Kehittämishanke vanhuspalvelujen strategisen johtamisen tukena Case: Muutosvoimaa vanhustyön osaamiseen/ Vantaa Matti Lyytikäinen Vanhus- ja vammaispalvelujen johtaja, Vantaa 16.3.2011 Hankkeen lähtökohdat

Lisätiedot

Terveyden edistämisen kuntakokous muistio

Terveyden edistämisen kuntakokous muistio Terveyden edistämisen kuntakokous muistio Kemi 22.3.2010 1.Terveyden edistämisen rakenteet ja päätöksenteko: Kaupunkistrategia jäsentää myös terveyden edistämiseen liittyvää toimintaa. Strategisista päämääristä

Lisätiedot

Ennaltaehkäisevän työn kehittäminen - iltapäiväseminaari Miten auttaa syrjäytymisvaarassa olevaa nuorta Kohtaavatko kysyntä ja tarjonta?

Ennaltaehkäisevän työn kehittäminen - iltapäiväseminaari Miten auttaa syrjäytymisvaarassa olevaa nuorta Kohtaavatko kysyntä ja tarjonta? Ennaltaehkäisevän työn kehittäminen - iltapäiväseminaari Miten auttaa syrjäytymisvaarassa olevaa nuorta Kohtaavatko kysyntä ja tarjonta? Katja Björklund Johtava psykologi Psykososiaaliset palvelut 27.4.12

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus toiminta-aika Tavoite Perheiden kokonaisvaltaisen auttamismallien kehittäminen ja verkostomaisen

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työyhteisöt ehkäisevän päihdetyön areenana Leena Hirvonen, TtM, erityisasiantuntija Työryhmä: Anne Kujasalo, Katrimaija Luurila, Marketta Kivistö Ehkäisevän päihdetyön toteutuminen

Lisätiedot

Mini-interventio erikoissairaanhoidossa. 12.10.2011 Riitta Lappalainen - Lehto

Mini-interventio erikoissairaanhoidossa. 12.10.2011 Riitta Lappalainen - Lehto Mini-interventio erikoissairaanhoidossa 12.10.2011 Riitta Lappalainen - Lehto Kuuluuko interventio erikoissairaanhoitoon? - Sairaalassa potilaiden tulosyyn taustalla usein päihteiden käyttö (n. 20 %:lla

Lisätiedot

Mielenterveysasema HORISONTTI. Tea Mäki Osastonhoitaja 19.11.2012

Mielenterveysasema HORISONTTI. Tea Mäki Osastonhoitaja 19.11.2012 Mielenterveysasema HORISONTTI Tea Mäki Osastonhoitaja 19.11.2012 Taustahistoriaa Kaupungin tarjoamat mielenterveyspalvelut aikuisväestölle olivat riittämättömät Erikoissairaanhoito vastasi pitkälti perusterveydenhuollon

Lisätiedot

Optimimalli. Viitasaari 06.03.14

Optimimalli. Viitasaari 06.03.14 Optimimalli Viitasaari 06.03.14 TYÖRYHMÄ 1 PREVENTIO / X Seniorikeskus / pysäkki X Vertaisryhmät - päivärytmi TYÖIKÄISET SAIRASTUNEET: työn jatkajan harkinta, omat ryhmät / vertaistuki X Erityisesti yksin

Lisätiedot

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI 1. LÄHTÖKOHDAT Sosiaalityöntekijät kokivat osan asiakastilanteista

Lisätiedot

Salon hyvät käytännöt ja pulmakohdat

Salon hyvät käytännöt ja pulmakohdat Salon hyvät käytännöt ja pulmakohdat - Missä suunnitelman laatimisen suhteen mennään? Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - taustaa Suomen suurin kuntaliitos toteutui 1.1.2009, kun kymmenen kuntaa Halikko,

Lisätiedot

LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI. oppisopimustyyppinen koulutus. Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) www.luc.fi

LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI. oppisopimustyyppinen koulutus. Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) www.luc.fi LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI oppisopimustyyppinen koulutus Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULU

Lisätiedot

LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen.

LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen. PUIMALA: Asiakaslähtöinen palvelu kunnassa LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen. Mitä tarkoittaa asiakaslähtöinen

Lisätiedot

Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen. Päijät-Hämeessä

Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen. Päijät-Hämeessä Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen Päijät-Hämeessä SOS II hankkeen tavoitteet Asiakkaan osallisuutta edistävien käytäntöjen kehittäminen Aikuissosiaalityön raportoinnin ja arvioinnin mallien kehittäminen

Lisätiedot

Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma

Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma LAPSEN ÄÄNI - KEHITTÄMISOHJELMA 27.2.2009 STM:n rahoituspäätös: 11.3. milj. euroa 1.1.2009 31.10.2011 väliselle ajalle Ehdot mm.: Yhteistyö muiden valtakunnallisten

Lisätiedot

Orientaatio harjoitteluun miksi?

Orientaatio harjoitteluun miksi? Orientaatio harjoitteluun miksi? Merkittävä kansanterveydellinen teko on ottaa puheeksi päihde- ja mielenterveysasiat. Tavoite: Päihde- ja mielenterveysasiat tulevat osaksi kokonaisvaltaista toimintakyvyn

Lisätiedot

Aikuisten palvelut kansalaisosallisuus prosessi

Aikuisten palvelut kansalaisosallisuus prosessi Aikuisten palvelut kansalaisosallisuus prosessi 11.3.2013 Tärkeimmät kehittämisideat Lääkinnällinen kuntoutus: Miten heidän kuntoutuksen rahoitus, jotka eivät täytä tiukkoja kriteereitä ja eivät täten

Lisätiedot

Diabeteksen ennaltaehkäisyä verkossa

Diabeteksen ennaltaehkäisyä verkossa Diabeteksen ennaltaehkäisyä verkossa Riikka Hirvasniemi, TtM, projektipäällikkö Anne Rajala, th, projektityöntekijä Kehittämistyön tausta KASTE- ohjelma Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointiohjelma 2007-2017

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Raisio-Rusko yhteistoiminta-alueen pilotin loppuraportti 1.10.2012 30.9.2013

Raisio-Rusko yhteistoiminta-alueen pilotin loppuraportti 1.10.2012 30.9.2013 Raisio-Rusko yhteistoiminta-alueen pilotin loppuraportti 1.10.2012 30.9.2013 Länsi 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke Pia Pelkonen 20.9.2013 1 Sisällys 1. Johdanto...

Lisätiedot

VYYHTI. Kehittämistoiminnan prosessin kuvaus. Nykykäytäntöjen kartoittaminen Swot analyysin avulla

VYYHTI. Kehittämistoiminnan prosessin kuvaus. Nykykäytäntöjen kartoittaminen Swot analyysin avulla VYYHTI alle kouluikäisten ja alakouluikäisten kuntoutustyöryhmä Lapualla Kehittämistoiminnan prosessin kuvaus Nykykäytäntöjen kartoittaminen Swot analyysin avulla Nykykäytäntöjen kartoittaminen Swot analyysin

Lisätiedot

Päihdehaittojen ehkäisyn strategiset tavoitteet Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella vuoteen 2020

Päihdehaittojen ehkäisyn strategiset tavoitteet Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella vuoteen 2020 Päihdehaittojen ehkäisyn strategiset tavoitteet Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella vuoteen 2020 Mervi Ropponen Projektikoordinaattori Välittäjä 2013 -hanke Pohjanmaa-hanke Mauri Aalto Ylilääkäri

Lisätiedot

Raisio-Rusko yhteistoiminta-alueen pilotin yhteenvetoraportti

Raisio-Rusko yhteistoiminta-alueen pilotin yhteenvetoraportti Raisio-Rusko yhteistoiminta-alueen pilotin yhteenvetoraportti Länsi 2012 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön kehittämishanke Pia Pelkonen 5.10.2012 1 Sisällys 1. Johdanto... 2 2. Pilotin tavoitteet...

Lisätiedot

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850 TURVALLISUUSSUUNNITELMA NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY 1. SYRJÄYTYMISEN TILANNEKUVA Tässä analyysivaiheen yhteenvedossa kuvataan lyhyesti syrjäytymiseen liittyvien tekijöiden nykytilaa. Aluksi määritellään

Lisätiedot

ALKOHOLI, PERHE- JA PARISUHDEVÄKIVALTA LAPSIPERHEIDEN PALVELUT TUNNISTAMISEN JA PUUTTUMISEN YMPÄRISTÖNÄ

ALKOHOLI, PERHE- JA PARISUHDEVÄKIVALTA LAPSIPERHEIDEN PALVELUT TUNNISTAMISEN JA PUUTTUMISEN YMPÄRISTÖNÄ ALKOHOLI, PERHE- JA PARISUHDEVÄKIVALTA LAPSIPERHEIDEN PALVELUT TUNNISTAMISEN JA PUUTTUMISEN YMPÄRISTÖNÄ HUOLEN HERÄÄMINEN, PERHE- JA PARISUHDEVÄKIVALLAN TUNNISTAMINEN, Tilaisuuden avaus Kouvola 2.4.2014

Lisätiedot

AUDIT JA HOITOONOHJAUS. Jani Ruuska päihdeohjaaja tukiasumisen tiimi Äänekosken kaupunki

AUDIT JA HOITOONOHJAUS. Jani Ruuska päihdeohjaaja tukiasumisen tiimi Äänekosken kaupunki AUDIT JA HOITOONOHJAUS Jani Ruuska päihdeohjaaja tukiasumisen tiimi Äänekosken kaupunki Mikä on AUDIT? Alcohol Use Disorders Identification Test AUDIT sai alkunsa 1980-luvulla, kun Maailman terveysjärjestö

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun sosiaali- ja kriisipäivystykset

Pääkaupunkiseudun sosiaali- ja kriisipäivystykset Tiede- ja taidekorkeakoulujen opiskelijoita koskeviin suuronnettomuus- ja poikkeustilanteisiin varautuminen 18.11.2011 Pääkaupunkiseudun sosiaali- ja kriisipäivystykset Riikka Vikström, Helsingin sosiaali-ja

Lisätiedot

2/10/2015 YLEISKATSAUS MIKSI NETTIPALVELUT OVAT OK? HISTORIAA SUOSITUKSIA JA PALKINTOJA

2/10/2015 YLEISKATSAUS MIKSI NETTIPALVELUT OVAT OK? HISTORIAA SUOSITUKSIA JA PALKINTOJA YLEISKATSAUS eterveys on täällä nyt Terveys/hyvinvointiteknologian hurja kasvu (Suomi on kärkimaita) Netin käyttö on arkipäivää, myös ikäihmisillä : Yli neljännes 75-89-vuotiaista suomalaisista käyttää

Lisätiedot

SELVIÄMISHOITOYKSIKÖN HOITOTYÖN ERITYISOSAAMINEN JA OSAAMISTARPEET PÄIHDEPOTILAAN HOIDOSSA. Sari Nokkala, YAMKopiskelija,

SELVIÄMISHOITOYKSIKÖN HOITOTYÖN ERITYISOSAAMINEN JA OSAAMISTARPEET PÄIHDEPOTILAAN HOIDOSSA. Sari Nokkala, YAMKopiskelija, SELVIÄMISHOITOYKSIKÖN HOITOTYÖN ERITYISOSAAMINEN JA OSAAMISTARPEET PÄIHDEPOTILAAN HOIDOSSA Sari Nokkala, YAMKopiskelija, SAMK Satakunnan sairaanhoitopiirin ja Satakunnan ammattikorkeakoulun pilottina on

Lisätiedot

Talousarvio & taloussuunnitelma 2015 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

Talousarvio & taloussuunnitelma 2015 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, vt. sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito

Lisätiedot

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA - Jyväskylä

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA - Jyväskylä MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA - Jyväskylä 23.5.2013 JJ Koski Taustaa KASTE: Keski-Suomen Arjen mielihankkeen tavoitteet Päihde-ja mielenterveystyönseudullisten työtapojen, osaamisen ja asiakaslähtöisyyden

Lisätiedot

EDURO-SÄÄTIÖN NUORTEN PALVELUT JA NEUROPSYKIATRINEN KUNTOUTUS. 6.10.2015 Tanja Raappana

EDURO-SÄÄTIÖN NUORTEN PALVELUT JA NEUROPSYKIATRINEN KUNTOUTUS. 6.10.2015 Tanja Raappana EDURO-SÄÄTIÖN NUORTEN PALVELUT JA NEUROPSYKIATRINEN KUNTOUTUS 6.10.2015 Tanja Raappana Eduro-säätiö Toiminnan ohjaus Työ- ja toimintakyvynarvionninp alvelut Kuntoutuksen palvelut Osaamisen vahvistamisen

Lisätiedot

Pakka-toimintamallin esittely Miksi Pakka kannattaa?

Pakka-toimintamallin esittely Miksi Pakka kannattaa? Pakka-toimintamallin esittely Miksi Pakka kannattaa? Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi! -road show 5.6.2014, Mikkeli Ehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön koordinaattori Sari Ilvonen Porin kaupunki,

Lisätiedot

EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012

EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012 EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012 Ehdotuksia yhteistyöhön lisäämiseksi kolmannen sektorin ja kunnan välillä Esille nousseita turvallisuutta vähentäviä

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon kehittäminen / LAPIN KASTE Jouni Lohi, professori Jaana Kupulisoja, suunnittelija Riitta Rautalin, suunnittelija

Perusterveydenhuollon kehittäminen / LAPIN KASTE Jouni Lohi, professori Jaana Kupulisoja, suunnittelija Riitta Rautalin, suunnittelija Perusterveydenhuollon kehittäminen / LAPIN KASTE Jouni Lohi, professori Jaana Kupulisoja, suunnittelija Riitta Rautalin, suunnittelija 12.10.2009 1 KASTE Pohjois Suomen monialaiset sosiaali ja terveyspalvelut

Lisätiedot

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA. 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA. 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti Preventiimi pähkinänkuoressa OKM:n rahoittama, Humakin hallinnoima, yksi valtakunnallisista

Lisätiedot

PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet. Kari Haavisto, STM

PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet. Kari Haavisto, STM PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet Kari Haavisto, STM Alkoholin kulutus ennätystasolla 100 % alkoholia henkeä kohti 1901-2004 9 8 7 1919 kieltolaki 2004 matkustajatuonti + alkoholiveron alennukset

Lisätiedot

OSALLISUUDEN JA KIINTYMYSSUHTEEN VAHVISTAMINEN NEUVOLATYÖSSÄ

OSALLISUUDEN JA KIINTYMYSSUHTEEN VAHVISTAMINEN NEUVOLATYÖSSÄ HYVINVOIVA LAPSI JA NUORI, KASTE II, TURKU Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå OSALLISUUDEN JA KIINTYMYSSUHTEEN VAHVISTAMINEN NEUVOLATYÖSSÄ OSALLISUUDEN JA KIINTYMYSSUHTEEN VAHVISTAMINEN NEUVOLATYÖSSÄ

Lisätiedot

Otos 1. Otoksen sisältö:

Otos 1. Otoksen sisältö: Tekijät: Hanne Cojoc, Projektipäällikkö, Hyvinvointiteknologia Taneli Kaalikoski, Projektityöntekijä, Apuvälinetekniikka Laura Kosonen, Projektityöntekijä, Vanhustyö Eija Tapionlinna, Kontaktivastaava,

Lisätiedot