Päihdehoitomalli Joensuun kotihoidossa. Maria Haarala, sh Mikkeli

Transkriptio

1 Päihdehoitomalli Joensuun kotihoidossa Maria Haarala, sh Mikkeli

2 Mistä kaikki alkoi? 2010 syksyllä Tavoitteena toimia kotihoidon sisällä, ei erillisenä hankkeena Mahdollisuus käyttää osa työajasta kehittämiseen Osaaminen ja kokemus kehittämisestä

3 Miksi? Kotihoidon asiakkailla mielenterveys- ja päihdeongelmat kasvava haaste Ennaltaehkäisy Tehostaa mielenterveys- ja päihdeongelmien tunnistamista Tehostaa hoitoa luomalla uudenlaisia moniammatillisia, toiminta- ja yhteistyömalleja

4 Mistä otettu mallia? Vantaa, Espoo, Tampere Lähteinä käytetty seuraavia aineistoja: Peräkoski, H. Ehkäisevä mielenterveys- ja päihdetyö kotihoidossa. (2007) Sateenvarjoprojekti, Vantaan kaupunki. PP-esitys. Pietilä, M. Ikäihmisten mielenterveystyö kotihoidossa- tiimi, työpari, verkosto? (2009) Järvinen, M., Antikainen-Juntunen, E. (2009). Ikääntyneiden päihde- ja mielenterveystyömalli- hanke (Tampere) Pikassos oy. PP-esitys Peuraniemi, M. (2008) Mielenterveyden edistäminen kotihoidossa. Opinnäytetyö, Jyväskylän AMK

5 Keskeisiä haasteita ikääntyneiden mielenterveys- ja päihdehoidossa Mielenterveys- ja päihdeongelmien ehkäisy, tunnistaminen ja hoitaminen kokonaisvaltaisesti (terveyden edistäminen, kannatteluterapia, päihteidenkäytön puheeksi otto, lääkitys) Eri tahojen yhteistyö: asiakasprosessi, palvelutarve, sosiaalija terveyspuolen yhteistyö, yhden oven periaate Perus- ja erikoispalveluiden työnjako (esim. monissa perusterveydenhuollon ammateissa koetaan tehtävän mielenterveys- ja päihdetyötä ) Resurssien rajallisuus ja panostaminen nuorempiin. Esimerkiksi psykiatrisen hoidon siirtäminen vanhuspalveluille yli 65-vuotaiden kohdalla.

6 Keskeisiä haasteita jatkuu Mielenterveys- ja päihdeosaamisen ja avun saamisen satunnaisuus. Rekrytoinnissa otettava yhä enemmän huomioon työntekijöiden erityisosaaminen ja kiinnostus. Hyvien toimintamallien avulla erityisosaaminen saadaan hyötykäyttöön. Jatkohoidon puutteet: oma kuormittuneisuus, esh:n korkea kynnys tai tietämättömyys yhteistyö mahdollisuuksista. Sosiaalisen toiminnan (ryhmien ym.) tavoittamattomuus

7 Ydinperiaate Mielenterveys- ja päihdeasiakkaat ja heidän ongelmansa samalle viivalle haavahoidon, sokeritasapainon seurannan ym. somaattisen hoidon kanssa.

8 Mistä ikäihmisen hyvinvointi rakentuu? Ikäihmisen toimijuuden ja autonomian tukeminen, osallisuus. Voimavarojen tunnistaminen ja tukeminen.=> Kuntouttava työote Yhteistyö ammattilaisten ja asiakkaiden keske Palveluiden laaja-alaisuus, koordinointi ja yksilöllinen räätälöinti

9 Tavoitteena seuraavanlaiset mielenterveys- ja päihdehoidon osaamistasot : 1. Kotihoidon mielenterveys- ja päihdetyön perusosaaminen Puheeksi ottaminen, myönteinen asenne mielenterveys- ja päihdetyöhön, tieto toimintamalleista, koulutus, työnohjaus, konsultointimahdollisuudet (vastuuhoitajat, asiantuntijasairaanhoitaja), selkeät toimintamallit Kaikki kokevat roolinsa tärkeäksi mielenterveys- ja päihdetyössä. Omahoitajien roolin korostuminen

10 Osaamistasot jatkuu 2. Kotihoidon mielenterveys- ja päihdehoidon vastuuhoitajat Tekevät muutakin kuin mielenterveys- ja päihdetyötä, muut työntekijät konsultoivat Koulutukset mielenterveys- ja päihdeasioissa keskitetty ko. henkilöille, jotka huolehtivat tiedon siirtymisestä tiimiin

11 osaamistasot jatkuu 3. Asiantuntijasairaanhoitaja Koho:n asiakasohjaukseen mielenterveys- ja päihdetyön vahvistusta, konkreettiset työkalut asiakkaan mielenterveys- ja päihdehoidon tarpeen arviointiin Konsultointi, työnohjaus/mentorointi, koulutukset Tavoitteena työparin luominen, jossa yhdistyy terveys- ja sosiaalipuolen osaaminen

12 Osaamistasot jatkuu 4. Erityispalvelut Käytettävä tarpeen mukaisesti tukemaan koho:n perustyötä esim. kotikäynnein ja lyhyin hoitojaksoin sekä lisäämään työntekijöiden mielenterveys- ja päihde osaamista (esim. A- klinikka/mielenterveyskeskus) Tavoitteena saada myös konsultoivan psykiatrin panos kotihoidon käyttöön esim. kerran viikossa

13 Toimintakäytännöt: 0. Terveyden edistäminen ja ennaltaehkäisy 1.Varhainen tunnistaminen 2.Tehostettu hoito 3. Koulutus 4.Vastuuhenkilöt päihde- ja mielenterveystyöhön 5. Konsultointi mahdollisuus, työnohjaus/mentorointi 6.Yhteistyön kehittäminen

14 Toimintakäytännöt jatkuu: 0. Terveyden edistäminen ja ennaltaehkäisy: Nollataso, kulkee mukana asenteissa ja kaikessa toiminnassa kotihoidossa Terveiden puolien vahvistaminen, asiakkaiden ohjaaminen ja psykoedukaatio Asiakkaiden osallisuuden lisääminen hoidon suunnittelussa ja päätöksenteossa

15 Toimintakäytännöt jatkuu: 1.Varhainen tunnistaminen: GDS-15 (Geriatric Depression Scale) uusi päihdeseula Ruorista voimavaramittari Otetaan Selvää!- päihdemittari Seulonta kaikille uusille, sekä tilanteen muuttuessa esim. palvelutarpeen lisääntyessä

16 Toimintakäytännöt jatkuu: 2.Tehostettu hoito: Mini-interventio aktiiviseen käyttöön Keskustelut mielialasta Lääkitysten tarkistaminen Asiantuntijasairaanhoitajan konsultaatio, yhteiset kotikäynnit Lääkärin-psykiatrin konsultaatio HSP:n tarkistaminen

17 Toimintakäytännöt jatkuu: 3. Koulutus kaikille: Bed side opetus Konsultaatiot Seulojen käyttökoulutus Mielenterveys- ja päihdeongelmista kärsivän asiakkaan kohtaaminen Masennus Työnohjaus/ mentorointi Lääkekoulutus

18 Toimintakäytännöt jatkuu: 4.Vastuuhenkilöt: Nimetä tiimeihin mielenterveys- ja päihdevastuuhoitaja(t) Keskitettyä lisäkoulutusta ko. toimijoille

19 Toimintakäytännöt jatkuu: 5. Konsultointi mahdollisuus, työnohjaus/mentorointi: Pilotti työnohjausryhmä alkaa Sepänpihan palvelukeskuksessa syksyn 10 aikana Mahdollisuus konsultointiin joustavasti vastuuhoitajalta, asiantuntijasairaanhoitajalta tai mielenterveyskeskukselta.

20 Toimintakäytännöt jatkuu: 6. Yhteistyön kehittäminen: Mielenterveyskeskus, A-klinikka

21 Mitä toimintamalli tuottaa asiakkaan näkökulmasta? Terveyden edistäminen ja ennaltaehkäisy Masennus- ja päihdeongelmien aikainen tunnistaminen ja ennaltaehkäisy Tehostettu hoito johdonmukaisesti kaikille tarvitseville

22 Mitä toimintamalli tuottaa työntekijän näkökulmasta? Tieto, ammattitaidon vahvistaminen Uskallus, luottamus, varmuus kohdata päihde- ja mielenterveysongelmasta kärsivä Vastuuhoitajien tuki, asiantuntijasairaanhoitajan tuki, työnohjaus/mentorointi Asenteiden muutos suhteessa päihde- ja mielenterveysongelmaisiin. Ongelmien ja oireiden takana ihminen Tavoitteena työn kuormittavuuden vähentyminen!

23 Mitä edellyttää organisaatiolta? Fasilitaattoria, konsultoivaa henkilöä, asiantuntijasairaanhoitajaa ja mahdollisesti työparia sosiaalipuolelta Työyhteisössä resursseja nimetä vastuuhenkilö Luoda vastuuhenkilölle toimintamahdollisuudet Johdon ja esimiesten tuki Työnohjaus, mentorointi Innostus, motivaatio

24 Miten kehittäminen aloitettiin Joensuussa? Kotihoidon tiimeistä pyydettiin nimeämään mielenterveys- ja päihdevastaavat. 1/tiimi ja varavastaava Pyyntö aluevastaavien kautta Vastuuhoitajista koottiin kehittämistiimi Kokouksia noin joka 2. kuukausi Aloitettiin tiimien koulutus masennuksesta ja päihteistä sekä arviointilomakkeista (GDS-15 ja Otetaan Selvää sekä Alkoholimittari)

25 Jatkuu Pyrittiin järjestämään konsultaatiomahdollisuus Kartoitettiin yhteistyötahot (esh, A-klinikka)

26 Käytännön tulokset? Osaaminen lisääntynyt rohkeus kohdata mielenterveys- ja päihdeongelmat lisääntyneet Puheeksiotto lisääntynyt Hoidon kokonaisvaltaisuus lisääntynyt Vastuunotto lisääntynyt Promillemittarit käytössä

27 Kehittämisen haasteet? Lyhyt aika ja työnkuvan muuttuessa vuoden katkos, juurruttaminen vielä kesken Tietylle alueelle kiinnitetty työpanos kaksi muuta aluetta jäi vähemmälle tuelle Aluevastaavien vaihteleva panos Henkilöstövaihdokset Resurssipula hankintoihin liittyen

28 Kehittämisen haasteet jatkuu Oma jaksaminen Välimatkat yksiköitten välillä, tulisi ottaa videoneuvottelumahdollisuus paremmin käyttöön jatkossa

29 Jatkosuunnitelmat: Vastuuhoitajien nimilista päivittäminen MT-tiimin kokoon kutsuminen Koulutustarpeen selvittäminen Osaamistasojen arviointi kehityskeskusteluissa Juurruttamisen jatkaminen aktiivisesti

30 Loppupäätelmä: Kehittäminen kannattaa aina! Pienin askelin etenemällä asiat muuttuvat varmasti KIITOS MIELENKIINNOSTA!