Koko perhe neuvolaan

Transkriptio

1 Miltä tuntuu eristäminen? Tue ylivilkasta lasta Terveydenhoitaja Marke Grönberg Koko perhe neuvolaan Tinnituksen monet hoidot n Pelot voi voittaa

2 tekee päivästäsi mukavan UUTUUS - Miellyttävä stretch - Uusi helppohoitoinen, meleerattu sarja, jossa mukavuus ja design korostuvat. Valikoimassa yhdistyvät puuvillan hengittävyys ja strech-ominaisuuden joustavuus polyesterin kanssa. Rypistymätön ja hyvä värinkesto. 47% puuvilla/47% polyesteri/6% EOL-stretch Silittämättä siisti Navy-sininen Turkoosi Liila Kirsikka Musta Malli Naisten tunika. Vartalomyötäinen malli. Koko: XS - 4XL 48,90 sis. Alv 23% Voit vapaasti valita kaksi tuotetta yhteishintaan 69 g Malli Unisex-housut, kaksi sivutaskua ja takatasku. Joustava vyötärö nauhakujalla. 50% puuvilla/50% polyesteri. Koko: XXS/34-4XL/50 45,90 sis. Alv 23% Musta Navysininen Tehy 14/2011 Vihreä Musta Turkoosi 2 kpl 35 g 2 Tehy Liila Valkoinen Kirsikka Malli Naisten T-paita, jossa 2/3 hiha ja pyöreä kaula-aukko. Vartalomyötäinen malli. 92% puuvilla / 8% lycra Koko: XS 3XL 19,90 sis. Alv 23% Tilaa ilmainen esite ja tutustu koko mallistoon osoitteessamme tai soita numeroon Praxis-työvaatteet Emännänpolku Naantali info@praxiswear.fi Marketsquare

3 6 K-25: Asenteiden ravistelija 9 Pienryhmistä apua Työhyvinvointi parantaa tutkitusti tuottavuutta. 13 Lähihoidon huiput 14 Enemmän neuvolaa Neuvola-asetus lisäsi terveydenhoitajien töitä. 20 Suoraa puhetta 24 Iän ilosanomaa Vanhustyön kongressissa etsittiin rohkeita ratkaisuja. 28 Piina päässä Moni kärsii tinnituksesta turhaan. 32 Pelleilylle piste Miten tukea lapsen itsesäätelyn kehittymistä? 36 Hoitajat kopissa Mielenterveysalan ammattilaiset testasivat eristystä. 46 Me kaksi: Samalta viivalta 48 Kolmekymppiset 54 Hyvä palkkakehitys hidastui 56 Elämän rajalla Amsterdamissa 64 Pelkoa päin 72 Tieni tähän: Suru kasvatti hoitajaksi 74 Ihana arki: Rupattelua vedessä Tässä numerossa 36 Voiko mielenterveyspotilaan eristäminen olla hoitoa, kysyy eristystä kokeillut terveystieteen tohtori Lauri Kuosmanen. 14/11 Vakiot 5 Pääkirjoitus 10 Lyhyesti 23 Kolumni 31 Terveys 39 Tehy-uutiset 40 Varapuheenjohtajalta 41 Tiedotukset 51 Luottamuksella 52 Hyötysivut 68 Tutkimus 70 Sana on vapaa 74 Teresa KANSI: ANNIKA RAUHALA 32 Ylivilkas lapsi tarvitsee tukea. Tehy

4 Terve mieli terveessä ruumiissa Virike setelillä. Luottokunnan Virikeseteli hoitaa sekä kehoa että mieltä: nauti liikunnanriemusta tai kulttuuri-iloista, mielesi mukaan. Mikä mukavinta, etu on 400 euroon saakka verovapaa palkanlisä, josta ei joudu maksamaan tuloveroa. Haluatko Virikeseteli-edun työpaikallesi? Me voimme ottaa asian puheeksi puolestasi ilman että nimeäsi mainitaan. Käväise vain kotisivuillamme vinkkaamassa, kuka teillä päättää henkilöstöeduista tai työhyvinvointiin liittyvistä asioista. Me kerromme hänelle, miksi juuri Virikeseteli on hyvä tapa hoitaa työhyvinvointia.

5 Pääkirjoitus Tehyn keskustoimisto Helsinki, Itä-Pasila, Järjestötalo 1. Avoinna ma pe klo Tehy ry, PL 10, TEHY Asemamiehenkatu 4, Helsinki (09) , Faksi (09) Sähköposti: Palvelunumerot Edunvalvonta, ma ti ja to pe 9 15 (09) Jäsenyysasiat, ma ti ja to pe 9 15 (09) Työttömyyskassa, ma ti ja to pe 9 15 (09) Jäsentietomuutokset ma ti ja to pe 9 15 (09) tehy.jasenrekisteri@tehy.fi Internetissä Toimitus PL 10, Tehy tehy.lehti@tehy.fi Päätoimittaja Päivi Jokimäki Assistentti, tiedotukset Johanna Pakarinen Toimitussihteeri Teijo Kuusela Toimittajat Riitta Hankonen Terhi Mäkinen (äitiysvapaalla) Sinikka Sajama (ma.) Vesa Turunen Ulkoasu Pia Hietamies AD Työpaikkailmoitukset Anita Suuronen Alma 360 Asiakasmedia PL 356, Helsinki puh fax (09) anita.suuronen@alma360.fi Ilmoitusmarkkinointi Tuire Sillanpää Alma 360 Asiakasmedia puh fax (09) tuire.sillanpaa@alma360.fi Toimitus ei vastaa tilaamatta lähetetystä aineistosta. ISSN PunaMusta Käsiä ja päätä Terveydenhoitajat ovat saaneet puurtaa entistä enemmän, sillä uusi neuvola-asetus toi heille koko joukon uusia tehtäviä. Tavoitteena on tukea lapsen kasvua entistä monipuolisemmin: neuvolaan kutsutaan koko perhe, ja tarpeen mukaan pitäisi tehdä kotikäyntejä ja moniammatillista yhteistyötä. Asetus ei ollut yllätys, koska sitä valmisteltiin vuosia. Valtio maksoi kunnille lisää rahaa, jotta nämä pystyisivät hoitamaan uudet vaatimukset. Kaikki kunnat eivät kuitenkaan suhtautuneet asiaan sen vaatimalla vakavuudella. Peräti puolet kunnista jätti palkkaamatta lisää terveydenhoitajia. Liian vähällä väellä tehty työ jää väistämättä puutteelliseksi. Tarkoitus oli, että neuvolan laistaneille äideille soitetaan perään. Kaikkialla ei ole ehditty puhelimen päähän. Laajennettuja tarkastuksia ei ole ehditty tehdä. Kotikäynneissä on ollut vajetta. Ja miten kaiken ehtisi tehdäkään entisellä miehityksellä? Valviran asiantuntijat eivät usko, että asetuksen vaatimuksia voidaan toteuttaa nykyisellä henkilöstöllä. Aina joskus tuntuu, ettei kunnissa muisteta sitä kiistämätöntä tosiasiaa, että nimenomaan lasten terveyteen ja hyvinvointiin panostamalla saadaan paras tulos: terveet, työkykyiset aikuiset. Myös elämänkaaren toisessa päässä puhututtaa edelleen palvelujen laatu. Tässä lehdessä haastateltu vanhustyön kouluttaja Anna Pylkkänen toteaa, että hyvä työ edellyttää arvostusta. Arvostetaanko vanhuksia yhteiskunnassamme? Arvostavatko vanhustyön tekijät itse työtään? Arvostavatko päättäjät heidän työtään? Resurssipula on vakio-ongelma vanhustyössä. Mutta käsien lisäksi tarvitaan myös päätä. Uutta ajattelua, luovuutta, työn iloa. Tätä Tehy on peräänkuuluttanut vanhustenhoitoon muun muassa Vanhustyön vastuunkantajat -kongressissa, josta kerrotaan lisää tässä lehdessä. Jäykistä ja hierarkkisista työtavoista voi tietoisesti pyrkiä eroon ja tuoda hoitajien ja hoidettavien äänen kuuluviin. Ja samoin kuin kaikkialla muuallakin hoitotyössä, hyvä hoito edellyttää riittävästi käsiä jokaiseen vuoroon sekä päätä, joka työn järjestää. Päivi Jokimäki Päätoimittaja Tehy

6 K-25 Haastattelusarjassa tavataan ajankohtaisia henkilöitä ja esitetään heille 25 kysymystä. Asenteiden ravistelija Anna Pylkkänen haluaa nostaa Proud Age -hankkeellaan vanhustyön arvostusta. Sinikka Sajama n Kuvat Pia Inberg 1 Minkä ikäiseksi tunnet itsesi? En ole koskaan osannut määritellä omaa ikääni. Joskus tunnen itseni hyvin vanhaksi, toisinaan hyvin nuoreksi. 2 Koska sinusta tulee vanha? Se on kokemus, joka minulle joskus tulee tai sitten ei. Kronologiseen ikään tuijottaminen on rajoittavaa. Mitä me oikeastaan tiedämme ihmisestä pelkän iän perusteella? 3 Miksi valitsit hoitoalan? Halusin tehdä työtä, jonka voin kokea tärkeäksi ja arvokkaaksi. Ihminen moninaisuudessaan on kiehtova ilmiö, jonka parissa on antoisaa tehdä työtä. 4 Millaisia ovat kokemuksesi vanhustyöstä? Erittäin hyviä, kiitos vanhusten itsensä. Heidän elämäntarinansa ja ajattelunsa syvyys tekevät kohtaamisista mielenkiintoisia. Koen itseni etuoikeutetuksi, koska olen saanut tehdä vanhustyötä. 5 Miksi ryhdyit yhteiskunnalliseksi vaikuttajaksi? Olen aina ollut kiinnostunut ympäröivästä yhteiskunnasta. Minulla on paljon mielipiteitä, enkä ole ujostellut esittää niitä. Oman yritykseni kautta tunnen voivani edistää yhteiskunnallista muutosta isommassa mittakaavassa. 6 Millaista on vanhustenhoito Suomessa? Siinä on paljon hyvää, mutta paljon myös huolestuttavaa ja pelottavaa. Suurin ongelma on arvostuksen puute, joka estää kaiken kehityksen. Välillä näyttää, etteivät vanhustyötä arvosta edes ne, jotka sitä tekevät. Tarvitaan asennemuutosta, tervettä ammattiylpeyttä ja vahvaa ammatti-identiteettiä. 7 Mitä on innovatiivisuus vanhustyössä? Innovatiivisuus on halua ja taitoa löytää uusia ratkaisuja vanhassa toimintaympäristössä. Vanhustenhoidossa jämähdetään usein ajattelemaan, ettei mitään voi muuttaa, jollei saada lisää henkilökuntaa ja määrärahoja. Ei se niin voi olla! 8 Mikä tekee hoitoyhteisöstä luovan? Hoitoyhteisöjen on luovuttava jäykästä hierarkkisuudesta. On aika saada työyhteisön kaikkien jäsenten ääni kuuluviin. Tarvitaan rohkeutta esittää vanhasta luopumista ja uusien toimintatapojen kehittämistä. Kenelläkään ei ole enää lupaa ajatella, että olen vain lähihoitaja, ei tämä minulle kuulu. 9 Missä olet itse onnistunut? Olen onnistunut luomaan itselleni työn, jota suuresti rakastan. Olen käynnistänyt ilmiön, joka vaikuttaa ajan myötä tapaamme suhtautua vanhuuteen ja vanhustyöhön. Ja olen vielä onnistunut löytämään itselleni puolison, joka tukee minua työssäni. Mikä on pahin pettymyksesi? 10 Olen kauhean pettynyt, kun törmään ihmisiin tai organisaatioihin, jotka eivät uskalla heittäytyä mukaan hyviin asioihin. Miten kehittäisit vanhustyön 11 johtamista? On opittava johtamaan ihmisiä asioiden sijaan. Siihen tarvitaan vahvoihin arvoihin perustuvaa näkemyksellisyyttä. Se sytyttää hoitajissa halun tehdä työtä yhteisten tavoitteiden hyväksi. Löytyykö Suomesta hyvää 12 vanhustenhoitoa? Löytyy ja paljon. Valitettavasti toimivat ratkaisut ja hyvin tehty työ saavat kovin vähän näkyvyyttä. Runsas negatiivinen julkisuus luhistaa hoitajien ammatti-identiteettiä ja vie voimia kehittää omaa työtä. Proud Age -ajattelun keskeinen tavoite on nostaa esille hyvää hoitoa, hyviä käytäntöjä ja työssään onnistuneita yhteisöjä. Mitä me voimme oppia muilta? 13 Todella paljon. Euroopasta löytyy ennakkoluulottomia vanhustyön toteuttajia Tanskasta ja Hollannista. Siellä vanhuksille on tarjolla hyvinkin erilaisia asumisen ja hoivan vaihtoehtoja. Aasian ja arabimaiden kulttuureilta voimme oppia vanhan ihmisen arvostusta, joka meiltä on kadonnut. 6 Tehy

7 Anna Pylkkänen, 34 Lähihoitaja ja suggestoterapeutti. Työyhteisövalmentaja, Proud Age -hankekoordinaattori. Perusti 2010 Valmennus Innospectrum -yrityksen, joka julkaisi toukokuussa Proud Age -lehden. Työkokemus hoitoalalta Suomesta ja Norjasta. Asuu Porvoon Tolkkisissa. Perheeseen kuuluvat puoliso sekä 8- ja 5-vuotiaat pojat. Anna Pylkkänen uskoo, että Suomi voi kehittää vanhustyöstä menestyvän vientituotteen. Tehy

8 K-25 Kamera kertoo uteliaasta elämänasenteesta. Parhaat ideat syntyvät kahvikupin äärellä. Kirjat johdattelevat uusiin oivalluksiin ja toisiin maailmoihin. Mikä lisäisi hoitajien työn 14 mielekkyyttä? Tärkeintä on hoitotyön merkityksen ja arvon kristallisoiminen. Omaa työtään arvostava ihminen näkee jokaisessa tilanteessa mahdollisuuden hyvään hoitoon ja vuorovaikutukseen. Korkea työtyytyväisyys ja hyvä hoidon laatu kulkevat käsi kädessä. Onko koulutus kohdallaan? 15 Nykyinen koulutus painottaa aivan liikaa teknistä osaamista. Vanhukset nähdään puhtaasti sairauksiensa kautta, vaikka toisin väitetään. Puheet ihmisestä psykofyysissosiaalisena olentona ovat sanahelinää, jos vanhuus medikalisoidaan. Koulutuksen pitää painottua enemmän ihmisen kohtaamiseen ja vuorovaikutustaitoihin. Miksi vanhuus pelottaa? 16 Vanhuus on suljettu pois silmistä. Kun ihminen jää eläkkeelle, hän menettää yksilöllisyytensä ja katoaa harmaaseen massaan. Vanhuksista puhutaan kielteiseen sävyyn eläkepommina ja ongelmajätteenä. Vanhenemista väistämättä seuraava kuolema on sekin viety kauas meidän kokemusmaailmastamme. Se ei merkitse enää luonnollista elämän päättymistä vaan pelottavaa loppua. Keitä ovat omat tärkeät vanhuksesi? 17 Isovanhempani, jotka valitettavasti ovat jo kuolleet. Minulle todella läheinen äidinäitini, rakas mamma kuoli 89-vuotiaana viime joulukuussa. Nykyisin erittäin tärkeällä paikalla on kuopuksemme kummisedän äiti, vanha ja viisas ihminen. Hän on minun sydänystäväni. Ikäero tuo ystävyyteen uusia ulottuvuuksia. Mikä on paras ikä elämässä? 18 On monta parasta ikää. Se on jokaisen subjektiivinen kokemus elämänvaiheesta, joka tuntuu hyvältä ja tasapainoiselta. Useimmilla se liittyy itsensä toteuttamiseen ja merkityksellisyyden kokemiseen. Millaisena näet oman vanhuutesi? 19 Toivoisin, että minulla on rakkaita ihmisiä ympärilläni ja voin kokea elämäni edelleen merkitykselliseksi. Olipa fyysinen kuntoni mikä tahansa, haluaisin olla luova, maalata, mentoroida ja kertoa tarinoita lapsenlapsille. Haluan tehdä rajoitteistani huolimatta jotain, mihin minulla on palava mielenkiinto. Mitä on vanhustalous? 20 Se tarkoittaa kaikkia niitä taloudellisia mahdollisuuksia, joita ikääntyminen tuo yhteiskunnalle. Ikääntyminen muuttaa tavaroiden ja palvelujen kysyntää. Jos haluamme, Suomen seuraavat menestystarinat voivat liittyä vanhusten ja ikääntyneiden ihmisten hyvinvoinnin rakentamiseen. Ikääntyvät tekevät tulevaisuudessa töitä entistä pitempään. He siirtyvät yrittäjiksi, vapaaehtoistyöntekijöiksi ja seuraavan sukupolven tukijoukoiksi. Tätä mahdollisuutta ei pidä hukata! Eriarvoistuuko vanhuus? 21 Pahalta näyttää. Uskon silti, että eriarvoistumiskehitys voidaan katkaista. Meillä on vielä mahdollisuus muuttaa kehityksen suuntaa. Julkiset vai yksityiset 22 vanhuspalvelut? Yhteiskunta ei tule pärjäämään pelkästään julkisen sektorin tuottamilla palveluilla. Tarvitaan myös yksityisen ja kolmannen sektorin palveluita. Jotta oikea suhde löytyisi, tarvitaan vuoropuhelua eri toimijoiden välillä. Niiden on opittava näkemään toisensa yhteistyökumppaneina eikä vihollisina. Mistä olet kotoisin? 23 Olen syntyjäni Nokialta. Lapsuuden ja nuoruuden olen viettänyt Loviisassa, aikuisuuden Helsingissä ja Norjassa. Nykyisin asun Porvoossa. Olen aika mukautuvainen. Koen olevani kotoisin aina siltä paikkakunnalta, mihin olen kotini perustanut. Miten rentoudut? 24 Perheen parissa. Rakastan uimista, metsässä liikkumista ja valokuvaamista. Usein yhdistelen niitä viikonloppuisin: liikun perheen kanssa luonnossa kamera mukana. Yritän löytää aikaa myös lukemiseen. Tieto- ja kaunokirjallisuus ovat antoisa tapa tutkia maailmaa. Minkä kirjan luit viimeksi? 25 Karin Brunk Holmqvistin ihanan kirjan Pieni potenssipuoti. Sen ydinlause on: Älä koskaan aliarvioi iäkkäitä naisihmisiä. 8 Tehy

9 Ajankohtaista Pienryhmistä apua Parannukset työhyvinvoinnissa voivat jopa puolittaa poissaolot. Riitta Hankonen Työuria on mahdollista pidentää työhyvinvointia kehittämällä, osoittavat sosiaali- ja terveydenhuoltoalan Tuottavuustalkoot-hankkeen tulokset. Parhaimmillaan tutkimushankkeeseen osallistuneiden työyhteisöjen poissaolot puolittuivat, tulos parani ja työnteko muuttui sujuvammaksi. Tuottavuustalkoiden tavoitteena oli kehittää ja tehostaa työtä, hoidon suunnitelmallisuutta ja tavoitteellisuutta, kuntouttavaa hoitotyötä ja kotiuttamista. Myös tiedonkulkua ja vuorovaikutusta henkilökunnan välillä sekä asiakkaiden ja omaisten välillä haluttiin parantaa. Lisäksi pidettiin tärkeänä työhyvinvoinnin ja työn arvostuksen lisäämistä ja sairauspoissaolojen vähentämistä. Hankkeeseen osallistui 14 työyhteisöä, joista osa oli yksityisiä ja osa kunnallisia. Niiden palveluksessa oli noin 900 palkansaajaa. Tutkimusaineisto koostui kahdesta laajasta ennen ja jälkeen hanketta toteutetusta kyselystä. Tutkimus tehtiin Hanketta koordinoi Helsingin yliopiston taloustieteen laitos. Rahoittajina toimivat siihen osallistuneiden tahojen lisäksi työeläkevakuutusyhtiö Ilmarinen, Työsuojelurahasto ja Tekes. Eroon turhista kuluista Sosiaali- ja terveydenhuoltoala on Suomen suurin toimiala ja työllistää noin henkilöä. Henkilöstökulut ovat toimialan suurin kuluerä. Turhia kuluja syntyy runsaista sairauspoissaoloista, vaihtuvuudesta ja ennenaikaisista eläköitymisistä. Poissaolojen kustannus on usein samaa luokkaa kuin tulos. Kaikenlaiseen sähläykseen menee prosenttia liikevaihdosta. Työelämän laadun parantuessa syntyy merkittävää taloudellista hyötyä alentuneina työtapaturma- ja eläkevakuutusmaksuina sekä vähentyneinä sairausajan palkkakustannuksina. Tutkimukseen osallistuneissa työyhteisöissä oli tapahtunut parantumista työn organisoinnissa, ongelmien käsittelyssä, muutostenhallinnassa, ihmisten huomioonottamisessa ja tiedonkulussa. Myös työilmapiiri oli parantunut. Työhyvinvointi parantaa työvoiman saatavuutta ja lisää kansanterveyttä. Tutkimushankkeessa tunnistettuja työhyvinvoinnin kehittämiskäytäntöjä voidaan hyödyntää myös valtakunnallisesti, sanoo Ilmarisen työhyvinvointijohtaja Kati Huoponen. Tutkimuksen alussa tehdyssä kyselyssä kaksi vastaajaa kolmesta uskoi jaksavansa työssään eläkeikään saakka. Tilanne ei ollut muuttunut lopussa tehdyssä kyselyssä. Tästä ei ole tehty vielä yksilötason analyysejä. Aikaisempien kehityshankkeiden perusteella vaikuttaa kuitenkin siltä, että arjen paraneminen vaikuttaa myös eläköitymisajatuksiin, projektijohtaja Tuula Eloranta sanoo. Osaksi yhteisöä Tutkimukseen osallistuneet työpaikat käyttivät Method Skillmotor -pienryhmämallia. Sen avulla koko henkilöstön on mahdollista osallistua oman työn ja organisaation kehittämiseen. Mainio Vire Oy:n henkilöstö- ja laatujohtaja Leena Kreusin mukaan pienryhmämallin helppokäyttöisyys ja yksinkertaisuus yllättivät. Menetelmän avulla jokainen työyhteisön jäsen tulee kuulluksi ja pääsee vaikuttamaan sekä omaan työhönsä että yksikkönsä toimintaan. Ihminen ymmärtää itsensä osaksi kokonaisuutta. Pienryhmä lisää vastuunottoa, auttaa arvostamaan työtä ja helpottaa työpaikan arvojen tekemistä todeksi. Parantuneet kehityskohteet Kehityskeskustelut Tiedonkulku kaikilla tasoilla Jatkuvan parantamisen käytännöt Yhteiset kokoukset Ilmapiiri ja ihmissuhteet Toiminnan organisointi Työympäristö Yrityskuva Luottamus Vaikutusmahdollisuudet Kiireen vähentäminen Ymmärretyksi ja hyväksytyksi tulemisen kokemukset Perehdytys, koulutus, työkierto Henkisen väkivallan kitkeminen Stressin ja väsymyksen vähentäminen Työsuojelu Niska-hartiavaivojen torjunta Tehy

10 Lyhyesti n Koonnut Vesa Turunen, vesa.turunen@tehy.fi Valtio korvaa haittoja n Lääkevahinkovakuutuspooli katsoo, että sikainfluenssaa vastaan annetulla Pandemrix-rokotteella ja lasten ja nuorten narkolepsialla on syy-yhteys. Lääkevahinkovakuutuspooli käsittelee parhaillaan yksittäisiä korvaushakemuksia. Rokotteesta aiheutuvien korvausten yhteismäärä ylittää tulevien vuosien aikana Lääkevahinkovakuutuspoolin korvauskaton. Valtio sitoutuu vastaamaan katon ylittävistä korvauksista. Lääkevahinkovakuutus korvaa sairaanhoitokuluista ja ansionmenetyksistä Kelan korvauksen ylittävän osan. Se korvaa myös hoidossa käytettävät lääkkeet. Lisäksi korvataan sekä tilapäinen että pysyvä haitta. (RH) Maahanmuuttajahoitajat jäävät usein ilman vastuullisia tehtäviä. Parempia ohjelmistoja n Terveydenhuollon tietotekniikkaosaamista parantava koulutus käynnistyy Tampereella joulukuussa. Tavoitteena on, että terveydenhuollossa työskentelevät pystyisivät osallistumaan nykyistä paremmin terveydenhuollon tietotekniikan käytettävyyden arviointiin ja ohjelmistojen kehittämiseen. Koulutuksesta vastaavat tietotekniikan ja hoitotyön asiantuntijat. Suurin osa oppimisesta tapahtuu osallistujan omassa työympäristössä. Koulutus kestää vuoden, ja se toteutetaan ammattikorkeakoulun, yliopiston ja teknillisen yliopiston yhteistyönä. (RH) Vaikea siirto n Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimean siirto Helsingistä Kuopioon on osoittautunut vaikeaksi alkuperäisessä aikataulussa. Alueellistamissuunnitelmaa muokataan luomalla uusi aikataulu ja monipuolistamalla työnteon keino- ja paikkavalikoimaa. Siirtoa lykätään neljällä vuodella vuoteen Tarkoituksena on varmistaa lääkkeiden myyntilupaprosessien toimivuus ja lääkehuollon turvallisuus sekä huolehtia siitä, ettei henkilöstön asiantuntemusta ja kokemusta menetetä. Tavoitteena on, että irtisanomiset vältetään. Fimean päätoimipaikkana pysyy Kuopio, ja kaikki avoimeksi tulevat virat siirretään ja uudet virat perustetaan Kuopioon. Lisäksi vapaaehtoista siirtymistä tuetaan monin tavoin. Fimean siirtämisestä Kuopioon päätettiin (RH) Kahden kerroksen väkeä n Maahanmuuttajataustaisten hoitajien on vaikea päästä kehittymään työssään ja etenemään urallaan. Helsingin yliopiston tutkijakollegiumin tutkija Sirpa Wreden mukaan syynä ovat hoitotyön arjen tottumukset ja käytännöt, joiden perusteella hoitajan oletetaan olevan kantasuomalainen. Maahanmuuttajataustainen väestö ja ulkomailta rekrytoidut hoitajat ovat nousseet esiin ratkaisuna hoitajapulaan, joka uhkaa pahentua väestön ikääntymisen ja hoitajien eläköitymisen myötä. Maahanmuuttajiin on sovellettava samoja työehtoja kuin suomalaisiin työntekijöihin. Kerrostuneet työmarkkinat tuottavat yhteiskunnallisen eriarvoisuuden lisäksi tehottomuutta. Wreden mukaan maahanmuuttajahoitajat jäävät usein ilman vastuullisia tehtäviä. Heiltä myös vaaditaan kantasuomalaisia enemmän joustamista esimerkiksi työvuoroissa. On vahingollista koko alalle, jos joiltakin työntekijöiltä odotetaan heidän taustansa perusteella suurempaa joustavuutta kuin muilta, tai jos heidän oletetaan soveltuvan muita kapeampiin työrooleihin. Se ei tietenkään sulje pois sitä, että työntekijöiltä edellytetään työhön tarvittavia tietoja ja taitoja. Ulkomailla hoitoalan koulutuksen saaneiden työllistyminen on ollut nihkeää, koska koulutus ei riitä oman alan töihin. Keskeinen kysymys on, millaisia mahdollisuuksia ammatilliseen kehitykseen heille tarjoutuu, ja millaiseksi he kokevat ammatillisen asemansa. Wreden tutkimushankkeessa selvitetään, millainen asema hoitoalan työnjaossa on etenkin jo maassa olevilla, vanhustenhoitoon työllistyneillä maahanmuuttajilla. (RH) KIRSI TUURA 10 Tehy

11 JulkiTerhikki toimii n Vuosi sitten avatun JulkiTerhikin suurimpia käyttäjäryhmiä ovat työnantajat ja apteekit. Työnantajat tarkistavat nykyään varsin hyvin työnhakijoiden tiedot. Valvira pitää tärkeänä, että työnantaja tarkistaa aina tiedot ammattihenkilörekisteristä, eikä luota pelkästään opinto- ja työtodistuksiin. JulkiTerhikissä näkyy, jos terveydenhuollon ammattihenkilön oikeuksia on rajoitettu. Rajoitusten sisällöstä on kysyttävä tarkemmin Valvirasta. Oikeudet on voitu myös poistaa kokonaan, tai henkilöä on voitu kieltää käyttämästä terveydenhuollon ammattihenkilön nimikettä. Työnantajan on syytä ottaa yhteyttä Valviraan, jos työtä hakevan terveydenhuollon ammattihenkilön nimeä ei löydy rekisteristä. (RH) Vuoden Ritva n Imetyksen tuki ry on valinnut vuoden Ritvaksi kätilö, imetyskoordinaattori Katja Koskisen. Koskinen on suorittanut ensimmäisenä Suomessa imetyksen asiantuntijatutkinnon, IBCLC-tutkinnon. Hän on kirjoittanut suomenkielisen ammattilaisille suunnatun Imetysohjaus-kirjan sekä toiminut kansallisissa ja kansainvälisissä imetystä edistävissä työryhmissä. Hänen työnsä mahdollisti Kätilöopiston sairaalan sertifioinnin vauvamyönteiseksi Vuoden Ritva on Imetyksen tuki ry:n imetyksen edistämisen tunnustuspalkinto, joka myönnetään vuosittain imetysviikolla. Palkinto kantaa ensimmäisen palkitun, Ritva Kuusiston, nimeä. (RH) Imetys kuvana n Kuvita imetys -kilpailu etsii uutta kuvallista ilmaisua imetykselle. Kilpailussa on kaksi sarjaa: valokuvat ja muut kuvalliset tekniikat. Kilpailun järjestää Imetyksen tuki ry. Kilpailun palkintosumma on yhteensä euroa. Raatiin kuuluvat tukiäiti ja taidekasvattaja Noora Askinen, Imetysuutisia-lehden edustaja, lehden visualisti Riikka Käkelä-Rantalainen, graafikko Teija Lammi, äiti Minna Mäkinen ja kuvataiteilija Hanna Westerberg. Kilpailuaika jatkuu tammikuun 2012 loppuun saakka. Voittajat julkistetaan naistenpäivänä 8. maaliskuuta. (RH) ja itu@imetys.fi. ANNIKA RAUHALA Tähystys Löydöksiä mediasta n Eivät itsemurhakandidaatit ole pelkästään hiljaisia, vetäytyviä ja unohdettuja ihmisiä. Osa on todella hankalia, sopeutumattomia ja aggressiivisia, jotka koettelevat lähipiirin sietokykyä ja turvaverkkojen kestävyyttä. Professori Jouko Lönnqvist, THL Promo 3/2011 n Hallitus sanoi, että se ei ole neuvotteluosapuoli, mutta mielestäni se oli sitä selkeästi. Sen Maailman väkiluku saavutti seitsemän miljardin rajan lokakuun lopulla. pitää nyt selkeästi kertoa, miten ratkaisua rahoitetaan ja kuka sen lopulta maksaa. Pellervon taloustutkimuksen toimitusjohtaja Pasi Holm raamisopimuksesta Taloussanomat online n Yleinen onnellisuustaso, johon ihmiset itseään vertaavat, on muuttunut. Ihmiset lukevat toistensa Facebook-päivityksiä ja kokevat, että oma elämä on tylsempää ja vaatimattomampaa. Ylilääkäri Jan Schugk, Elinkeinoelämän keskusliitto Savon Sanomat n Työntekijöille asetut määrälliset vaatimukset on monessa työssä viety äärirajoille samalla kun työntekijöiden omaan työhön liittyvät vaikutusmahdollisuudet on riistetty pois. STTK:n työympäristöasiantuntija Erkki Auvinen YK:n väestöohjelma Miinuskasvu?, STTK:n Tulevaisuusfoorumin pamflettisarja 1/2011 n Toimittajat tukeutuvat liian helposti Kuntaliiton tarjoamaan viralliseen vastaukseen ja unohtavat sen, että se on kuntien edunvalvontaorganisaatio. Kauppalehden toimittaja Kyösti Jurvelin Journalisti n Pätkä- ja osa-aikatöihin liittyy edelleen niitä tekevien kannalta ongelmallisia piirteitä, kun tarkastellaan työttömyysriskiä, toimeentuloa, uramahdollisuuksia ja työhyvinvointia. Palkansaajien tutkimuslaitoksen tutkimuskoordinaattori Merja Kauhanen Taloussanomat online Tehy

12 Lyhyesti Työkyvystä arvio n Kun työkyvyttömyys pitkittyy, työterveyslääkärin olisi arvioitava työntekijän jäljellä oleva työkyky. Näin pitää menetellä vuoden alusta lähtien, jos hallituksen lakiesitys menee eduskunnassa läpi. Lisäksi työnantajan olisi selvitettävä yhdessä työntekijän ja työterveyshuollon kanssa työntekijän mahdollisuudet jatkaa työssä. Työntekijän olisi toimitettava Kelan lausunto työkyvystään ja mahdollisuuksistaan jatkaa työssä viimeistään silloin, kun sairauspäivärahaa on maksettu 90 arkipäivältä. (VT) Naisten palkanmaksu päättynyt n Vuosipalkaksi muutettuna naisten palkat on tältä vuodelta maksettu. Tarkalleen ottaen tämä tapahtui 26. lokakuuta. Naisten ja miesten välinen palkkaero on pysynyt Suomessa viimeisen 15 vuoden aikana lähes muuttumattomana, selviää Tilastokeskuksen syyskuun tilastosta. Naiset ansaitsevat keskimäärin 18 prosenttia vähemmän kuin miehet. Hallitusohjelman tavoitteena on kaventaa palkkaero enintään 15 prosenttiin vuoteen 2015 mennessä. Samapalkkaisuustavoitteiden ja muiden tasa-arvoasioiden tulisi näkyä nykyistä enemmän niissä pöydissä, joissa palkoista sovitaan, sanoo STTK:n tasa-arvoasioista vastaava lakimies Anja Lahermaa. (VT) Taidetta terveydeksi n Terveyttä taiteesta -tunnustus ja euron palkintosumma on annettu Irti minusta -työryhmälle. Irti minusta on näytelmä, joka kertoo anoreksiasta perheessä. Palkinnonsaajan valitsi arkkiatri Risto Pelkonen yli 50 palkintohakemuksen joukosta. Irti minusta -työryhmään kuuluvat näytelmäkirjailija Virpi Haatainen, näyttelijä ja musiikintekijä Katriina Honkanen sekä näyttelijät Elina Hietala ja Elina Reinikka. Näytelmän on ohjannut Heini Tola. Espoolainen Jorvin sairaala sai kunniamaininnan Terveyttä kulttuurista -työryhmän taidenäyttelytoiminnasta. Toisen kunniamaininnan sai egyptiläissyntyinen, Suomessa 30 vuotta asunut Salah El Agoz, joka on ansioitunut arabiankielisten runoryhmien vetäjänä Kulttuurikeskus Caisassa Helsingissä. (VT) Työmarkkinatukeen 120 euron korotus n Työttömyysturvan peruspäivärahaa ja työmarkkinatukea ehdotetaan korotettavaksi sadalla eurolla kuussa. Lisäksi etuuksiin tehdään indeksikorotus, joten peruspäiväraha nousisi yhteensä noin 120 eurolla. Korotukset tehtäisiin vuoden 2012 alusta. Tällä hetkellä peruspäiväraha on 553 euroa kuukaudessa ja täysi työmarkkinatuki on saman suuruinen. Työmarkkinatuki on pääasiallinen tulo noin 40 prosentille toimeentulotukea saavista kotitalouksista. Siten työmarkkinatuen korotus vähentäisi toimeentulotuen tarvetta. Asumistuen tulorajoja nostettaisiin tasokorotusta vastaavasti, joten peruspäivärahan ja työmarkkinatuen korotus ei vähennä asumistukea. (VT) Joka viides 40-vuotias nainen on lapseton. Tilastokeskus PIA RAUTIO Kalenteri n Koonnut Johanna Pakarinen, johanna.pakarinen@tehy.fi Miesten Viikko Terveydenhoitajien koulutuspäivä, Oulu tehy_kouluttaa Hoito ilman pakkoa utopiaa? Kellokosken sairaala, Tuusula Isänpäivä Lähihoitajailta, Seinäjoki Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät, Seinäjoki Valtakunnallinen Bioanalyytikkoopintopäivä, Turku 12 Tehy

13 Ajankohtaista Lähihoidon huiput Suomalaiskaksikko niitti mainetta ammattitaidon MM-kilpailuissa. Vesa Turunen n Kuva Skills Finland Alkuhuuma on jo takana, mutta menestys tuntuu edelleen mukavalta, kertoo WorldSkills-lähihoitajakisassa toiseksi sijoittunut kaksikko. Tämä on hieno saavutus niin itselle kuin koulullekin, summaa Simosta kotoisin oleva Mari Kurula. Mari ja hänen kisaparinsa keminmaalainen Noora Jänkälä lähtivät Suomen MM-kisakarsintoihin kokeilumielessä. Heidän Kemissä sijaitseva oppilaitoksensa Ammattiopisto Lappia on osallistunut aiemminkin Suomen mestaruuskisoihin, mutta ei MMkarsintaan. Kilpailu käytiin Lontoossa lokakuun alussa. Mari pitää kokemusta opettavaisena ja antoisana. Lisähaastetta toivat jonotusajat. Ketkään eivät joutuneet odottamaan oman suorituksensa alkua niin kauan kuin lähihoitajat. Odottelu saattoi kestää jopa yhdeksän tuntia, sillä lähihoitajamittelöön osallistuneista 13 parista tehtävään pääsi käsiksi vain muutama pari kerrallaan. Odotusaika ei mennyt silti Marin mielestä hukkaan, sillä sen aikana pystyi tutustumaan muiden maiden lähihoitajiin. Odotukseen liittyvä jännityskin haihtui, kun tositoimet alkoivat. Oli hienoa löytää itsestään niin vahvaa keskittymistä. Hoitoa englanniksi Kisaajat tiesivät kilpatehtävistä noin 70 prosenttia etukäteen. Loput selvisivät vasta pari päivää ennen ensimmäistä kilpailupäivää. Vaikka tehtävissä oli paljon tuttua ja harjoiteltua ohjausta avanteen hoidossa, keuhkokuumeisen vanhuksen elintoimintojen seurantaa, haavahoitoa sairaalaympäristössä kieli antoi kisaan lisähaastetta. Valmistautumisessa menikin eniten aikaa alan sanaston opetteluun. Kieli ei kilpailua kuitenkaan ratkaissut: esimerkiksi Ison-Britannian pari sijoittui kisan häntäpäähän. Noora valmistui keväällä lähihoitajaksi ja Mari opiskelee nyt viimeistä vuotta. Valmistumisen jälkeen hän suuntaa joko työelämään tai jatkaa opintoja. Haaveina ovat kätilön ja opettajan työt. Mikä on saanut nuoren naisen lähtemään alun perin lähihoitajan opintoihin? Työllisyystilanne on erittäin hyvä, ja Lähihoitaja Noora Jänkälä ja lähihoitajaopiskelija Mari Kurula toivat Suomelle hopeaa. Mikä WorldSkills? n WorldSkils on maailman suurin nuorten ammatillinen kilpailu. n Tämän vuoden kilpailuun osallistui 960 nuorta 51 maasta. Suomesta osallistui 46 hengen joukkue. n Suomen joukkue sai viisi hopeaa ja kolmea pronssia. Lähihoidon lisäksi mitalisijoille päästiin painotekniikassa, lentokoneasennuksessa, kauneudenhoidossa, ravintolapalvelussa, floristiikassa, hiusmuotoilussa sekä sekä maalaus ja tapetointi -lajissa. asiakkaita kohdatessani olen luonteeltani aito ja välittävä. Me lähihoitajat olemme niitä, jotka hoitavat ja tukevat ihmisiä sairauksiensa kanssa. Tehy