Yrittäjien ja oppilaitosten välinen yhteistyö: Miten hankkeissa voidaan edistää työelämälähtöisyyttä?

Transkriptio

1 Yrittäjien ja oppilaitosten välinen yhteistyö: Miten hankkeissa voidaan edistää työelämälähtöisyyttä? Koulutusasioiden päällikkö Veli-Matti Lamppu

2 40 Yrittäjien ja Suomen vuotiaan väestön koulutusaste % Perusaste Ylioppilas Ammatillinen koulutus Opistotasoinen koulutus Ammattikorkeakoulu Yliopisto Yrittäjät Suomen väestö Lähde: Suomen Yrittäjät, jäsenrekisteri 2009, ja Tilastokeskus

3 Ammatillisen koulutuksen tehtävä Ammatillisen koulutuksen tarkoituksena on kohottaa väestön ammatillista osaamista, kehittää työelämää ja vastata sen osaamistarpeita sekä edistää työllisyyttä (Laki ammatillisesta koulutuksesta 630/1998). Tutkinnoissa ja koulutuksessa tulee ottaa erityisesti huomioon työelämän tarpeet. Näyttötutkintoja tulee suunnitella ja järjestää yhteistyössä elinkeino- ja muun työelämän kanssa. (Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta 631/1998). Tätä lakia sovelletaan lisäksi ammatillisen aikuiskoulutuksen yhteydessä toteutettavaan työelämän kehittämis- ja palvelutoimintaan. Sillä tarkoitetaan yrityksille ja julkisyhteisöille, erityisesti pienyrityksille, tarjottavia osaamisen kehittämispalveluja (Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta 1013/2005)

4 Yritysten tehtävä Mikä on yrityksen tehtävä? Yritykset tekevät tuotteita tai tuottavat palveluita tavoitteenaan tuottaa omistajilleen taloudellista hyötyä. Miten? (tyypillisiä arvoja) tuloksellisuus, kilpailukyky, osaaminen, pitkäjänteisyys, luotettavuus, eettisyys, yhteiskuntavastuu Yritysten näkökulmasta ammatillisen koulutuksen tehtävänä on tukea yrityksiä sen perustehtävän toteuttamisessa

5 Tehtävien sovittaminen Ammatillisen koulutuksen strateginen toiminta tulee perustua sille asetettuun tehtävään. Hanketoiminta on keskeinen keino yhteensovittaa ammatillisen koulutuksen tehtävä yritysten ja työelämän tarpeisiin (löytää ja kehittää keinoja kannattavampaan liiketoimintaan ). Hanketoiminta ei siis ole itsetarkoitus! Hankkeita suunniteltaessa tulee pystyä vastaamaan kysymykseen: Kuka tai ketkä ovat hyödynsaajia? Suoraan Välillisesti Millä aikavälillä Millä panostuksilla Vaikuttavuus Siirrettävyys

6 Hankkeiden kohdentuminen Hankkeet kohdentuvat tyypillisesti ainakin seuraaviin tavoitteisiin (osittain yhteen nivoutuvia): Koulutusjärjestelmän kehittäminen Koulutusta tukevien toimintamallien kehittäminen Yrityksen osaamis- ja kehittämistoiminnan tukeminen Yrittäjän tai työntekijän osaamisen kehittäminen Miten motivoida yritystä olemaan mukana esim. koulutusjärjestelmän kehittämisessä? Mikä on hyöty? Miten madaltaa kynnystä?

7 Yritysten/yrittäjien motiivit Parantaako/lisääkö hanke edellytyksiä: Liiketoiminnalle Osaamiselle Toimivammalle yritystoiminnalle vai onko motiivina: Halu olla mukana kehittämistyössä Yhteiskuntavastuu Hyvä mieli Velvollisuuden tunto Pakko

8 Resurssit Hanketoiminnassa mukana oleminen vaatii yritykseltä resursseja. Huomioidaanko näitä valmistelussa: Taloudelliset resurssit (kompensoidaanko?) Ajalliset resurssi (aika, paikka, kesto) Tiedolliset ja taidolliset resurssit (odotetaanko osaamista hanketoiminnasta, hallinnoinnista?) Mikä on näiden suhde saavutettuihin hyötyihin? Yleensä varmin tapa tappaa yrittäjän mielenkiinto hanketoimintaan on käsitellä kokouksissa 2/3 ajasta hankebyrokratiaa ( esrjargonialla ) ja 1/3 sisältöä

9 Keinoja madaltaa osallistumiskynnystä Mietitään mitä yrityksiltä ja yrittäjiltä halutaan ja pyritään löytämään tehokkaimmat yhteiset tavat hyödyntää yrittäjiä, esim.: Kuuleminen Haastattelut Havainnointi Asiantuntijaryhmät Mitä konkreettisemmin yritys hyötyy hankkeessa mukana olosta, sitä matalampi on osallistumiskynnys!

10 Haasteita Hanketoiminnan haasteena on erityisesti TYKE -tehtävän laajeneminen koko koulutusjärjestelmään. Esim. - Aikuiskoulutuksesta koko ammatilliseen koulutukseen - Ammatillisen koulutuksen ja ammattikorkeakoulujen työelämätehtävän yhteensovittaminen (vrt. amk t&k&i tehtävä) - Viranomaisyhteistyö (aluehallintouudistus) - Hankkeista, toiminnaksi ja toiminnasta käytännöiksi! - Hankevyöry! - Mikroyritykset (93 %) ja yksinyrittäjät (65 %)

11 Yritysten ja ammatillisten oppilaitosten yhteistyön näkökulmia Yhteistyötä voi tarkastella esimerkiksi seuraavista näkökulmista: 1. Ammattitaitoisen työvoiman saatavuus (lyhyellä ja pitkällä aikavälillä) 2. Yrityksen kilpailukyvyn ylläpito 1. työntekijöiden osaaminen 2. yrittäjän oma osaaminen 3. yritystoiminnan kehittäminen 3. Uuden yrittäjyyden edellytysten lisääminen 4. Yrittäjämäisen toimintatavan lisääminen 5. Yrittäjän mahdollisuus olla kasvatus- ja opetustyössä mukana

12 Yhteistyön muodoista - hanketoiminta on vain osa yhteistyötä Yrityksen tai yrittäjän ja oppilaitosten yhteistyö voi olla hyvin erilaisilla tavoilla toteutuvaa. Esimerkiksi: Yksittäisen opiskelijan työssäoppiminen, näytöt Yrittäjän roolimalli ja aktiivisuus Yritysvierailut, yrittäjän käynnit oppilaitoksessa Yrittäjien edustus oppilaitoshallinnossa, neuvottelukunnissa, toimielimissä Yrittäjät mukana kehittämishankkeissa Yritykseen itseen suuntautuva kehittämishanke Yheistyösopimus Toiminta yrittäjyyttä tukevassa organisaation kautta (NY, YES, harjoitusyritys, kummiyrittäjä jne)

13 Yrittäjä kouluttajana ja opettajana Alumnitoiminta (Tutkinto- ja koulutustoimikunnat) Yrittäjät mukana tekemässä koulutuspolitiikkaa Onko kunnalla, kunnilla, maakunnalla ammatillisen koulutuksen strategiaa? (Mitä halutaan!) Miten toteutuu jatkumo eri koulutusasteiden välillä? Onko koulutus osa elinkeinopolitiikkaa?

14 Tietoa yrittäjien koulutus- ja kehittämistarpeista Kannattaa tutustua Helsingin yrittäjien Kyky hankkeeseen sekä koulutustayrittajille.fi Esimerkki hyvästä yrittäjävetoisesta hankkeesta!

15 Koulutusta yrittäjille Kasvua yrityksiin eli KyKy-hanke Kartoitettu koulutustarvetta ja -tarjontaa, kirjoitettu raportti yrittäjille suunnatun liiketoimintaosaamista tukevan koulutuksen kohtaannosta ( ajankohtaista) sekä rakennetaan palvelukanavaa, jossa yrittäjät ja koulutuksen tarjoajat kohtaavat

16 KyKy-jatkohanke Palvelukanavaksi: joka lanseerataan tänään Helsingissä. Yhteydenotot projektipäällikkö Markus Kinkku

17

18 -palvelu on esillä myös Yritystä Stadiin! -tapahtuman KyKyseminaarissa klo Hotelli Presidentin Juho-Kusti salissa. Tervetuloa!

19 STRATEGISIA TAVOITTEITA KOULUTUSPOLITIIKASSA JA TOIMINTASUUNNITELMA 2010 Näihin me haluamme vaikuttaa

20 AMMATTITAITOINEN TYÖVOIMA Strategia 1: Kilpailukyky rakennetaan osaamiselle Jokaisen suomalaisen huolehdittava omasta työmarkkinakelpoisuudestaan Omaehtoinen elinikäinen oppiminen tavaksi Oppimistavat ja ympäristöt muuttuvat uudet kehityssuunnat otettava koulutuksen suunnittelussa ja toteutuksessa huomioon Strategia 2: Koulutuspalvelujen tarjonnalla vaikutetaan osaavan työvoiman saatavuuteen Koulutusjärjestelmän tuottamien palvelujen (koulutus + TYKE) työelämävastaavuutta lisättävä tiedot tarjonnasta saatava yhdestä paikasta Työvoima- ja osaamistarpeiden ennakointi saatettava uudelle tasolle Ammatillinen perusosaaminen hankitaan koulutusjärjestelmän kautta oppilaitoksista valmistuvien työelämävalmiuksia on kuitenkin kohotettava Tutkintojen ammattitaitovaatimuksia jatkuvasti päivitettävä, pienyritysten erityistarpeet otettava huomioon Toimiala- ja aluekohtaisiin opiskelijakiintiöihin vaikuttaminen on jatkuvaa työtä

21 Maksullisella koulutus- ja palvelutarjonnalla ei saa aiheuttaa kilpailuhäiriöitä Työperäinen maahanmuutto todelliseksi vaihtoehdoksi uutta työvoimaa hankittaessa Strategia 3: Uusilla kannusteilla aikaansaatavissa parempaa koulutuksen laatua ja tehokkuutta Koko väestö saatettava ammatillisen koulutuksen piiriin Koulutuksen tuloksellisuus keskeiseksi päämääräksi (kohteena oppilaitokset, opettajat, oppilaat, yritykset) Käytössä olevien kannusteiden määrä matala, niiden kannustavuutta lisättävä Oppisopimuspalkat suoritepohjaisiksi (SY:n evoluutiomalli ) Koulutustarjonnan alueellinen kattavuus turvattava Strategia 4: Työmarkkinoille tuloa voidaan nopeuttaa Pääsykoejärjestelmää yksinkertaistetaan Siirtymistä toiselle asteelle nopeutetaan Opinto-ohjausta tehostetaan Koulutusaikoja eräissä ammateissa lyhennetään

22 Strategia 5: Osaava opetushenkilöstö avainasemassa osaamisen siirrossa Opettajien yrittäjyys- ja työelämätietoja parannettava Yrittäjiä ja yritysten avainhenkilöitä hyödynnettävä opetuksessa nykyistä enemmän Koulutuskorvaukset saatettava lähemmäksi kustannusvastaavuutta

23 YRITTÄJYYSKASVATUS- JA OPETUS Strategia 1: Yrittäjyyskasvatuksella saadaan aikaan myönteisiä asenteita yrittäjyyttä kohtaan On tärkeätä, että yrittäjyys mielletään yhtenä uravaihtoehtona Yrittäjyyskasvatusta ja -opetusta vahvistettava kaikissa oppilaitoksissa ja kaikilla koulutuksen tasoilla Yrittäjyyskasvatuksella ja opetuksella madalletaan yrittäjäksi lähtemisen kynnystä Yrittäjyyskasvatuksella ja opetuksella parannetaan yrittäjäosaamista sekä aikaansaadaan uutta yrittäjyyttä Yrittäjämäinen toimintatapa yhtä tärkeä kuin yrittäjäksi lähteminen Kasvuyrittäjyys edellyttää uusia innovaatioita

24 YRITTÄJIEN OMA OSAAMINEN Strategia 1: Jokaisen yrittäjän huolehdittava myös oman osaamisensa kehittymisestä Tavoitteena on, että jokainen yrittäjä on suorittanut peruskoulun tai lukion jälkeisen tutkinnon Strategia 2: Huolehditaan siitä, että yrittäjillä on käytettävissään riittävä määrä työkaluja oman osaamisensa parantamiseksi. Näiden palvelujen monipuolisuus ja alueellinen tarjonta on turvattava. Tärkeätä, että yrittäjä voi kehittää osaamistaan osana omaa työtä Strategia 3: Liiketoimintaosaamisessa tukeudutaan pääasiassa olemassa olevan oppilaitosverkoston koulutustarjontaan. Tätä tarjontaa täydennetään valikoidusti SY:n omalla koulutustarjonnalla. Strategia 4: Yrittäjän koulutusetuuksien tulee olla vähintään samaa tasoa kuin palkansaajillakin ja helposti saatavilla

25 SY:n koulutuspoliittiset tavoitteet 2010 Työurien pidentäminen Aikuiskoulutuksen kysyntä- ja pienyrityslähtöisyyden lisääminen Pienyritysten tarpeet korkea-asteen oppisopimus- koulutuksen painopistealueeksi Yrittäjän koulutuksen aikaisen sosiaaliturvan parantaminen Opettajien yrittäjyysosaamisen lisääminen Yrittäjyyskasvatus- ja opetuskäytäntöjen vakiinnuttaminen Yrittäjien liiketoimintaosaamisen kehittäminen yrittäjätutkintojen avulla