Ensiharvennukset metsäteollisuuden raakaainelähteenä. Kalle Kärhä & Sirkka Keskinen, Metsäteho Oy

Transkriptio

1 Ensiharvennukset metsäteollisuuden raakaainelähteenä 2000-luvulla Kalle Kärhä & Sirkka Keskinen, Metsäteho Oy 2/2011

2 Ensiharvennukset 2000-luvulla I 2000-luvulla ensiharvennuksia on tehty keskimäärin vajaa ha/v 1. Ennätysmäisiin ensiharvennuspinta-aloihin ( ha) yllettiin vuonna Alimmillaan ensiharvennukset ( ha) olivat vuonna Ensiharvennustavoite on ha/v 2. Metsäntutkimuslaitoksen VMI-laskelmien mukaan ensiharvennuksia olisi tehtävä yli 3 milj. ha seuraavan 10 vuoden aikana 3. Ensiharvennustarve on yli ha/v. 2

3 Ensiharvennuspinta-alat Pinta-ala, ha Tavoite Toteutunut / Lähteet: KMO 1999, Juntunen & Herrala-Ylinen 2010 Kärhä & Keskinen 3

4 Ensiharvennusehdotukset seuraavalle 10-vuotiskaudelle 3,5 3,0 Pinta-ala, milj. ha 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 Toinen 5-vuotiskausi Ensimmäinen 5-vuotiskausi, muut Ensimmäinen 5-vuotiskausi, myöhässä 0,0 Taimikon perkaus ja/tai harvennus Ensiharvennus Muu harvennus Ylispuiden poisto Uudistushakkuu/keinollinen Uudistushakkuu/luontainen Muut hakkuut Lähde: Korhonen ym

5 Ensiharvennukset 2000-luvulla II 2000-luvulla ensiharvennuksilta on korjattu ainespuuta metsäteollisuuden käyttöön keskimäärin runsaat 7 milj. m 3 /v. Osa on tullut metsäteollisuuden ja Metsähallituksen organisoimasta korjuusta. Osa metsänhoitoyhdistyksien korjuupalvelusta sekä metsänomistajien hankintahakkuista luvulla ensiharvennuspuun osuus on ollut keskimäärin 14 % metsäteollisuuden kotimaisen raakapuun käytöstä. Vuonna 2008 ensiharvennuspuun osuus oli jopa viidenneksen metsäteollisuuden kotimaisen raakapuun käytöstä 4. 5

6 Ensiharvennuspuun hakkuut Ensiharvennuspuun hakkuut, milj. m m³/ha 40 m³/ha 35 m³/ha Ensiharvennuspuun vuosittaisia hakkuumääriä haarukoidaan kolmella eri hakkuukertymätasolla: 35 m 3 /ha, 40 m 3 /ha ja 45 m 3 /ha. Taustalla toteutuneet ensiharvennuspinta-alat (ks. dia 3). 6

7 Ensiharvennuspuun osuus metsäteollisuuden raakapuun käytöstä Kot. raakapuun käyttö, milj. m Kotimaisen raakapuun käyttö Ensiharvennuspuun osuus Ensiharvennuspuun osuus, % Laskettaessa ensiharvennuspuun osuutta metsäteollisuuden kotimaisen raakapuun käytöstä ensiharvennusten keskihakkuukertymä oli 40 m 3 /ha (ks. dia 6). Lähde: Ylitalo 2010 (kotimaisen raakapuun käyttö) 7

8 Ensiharvennusten haasteelliset korjuuolot Vuonna 2009 ensiharvennuspuun korjuukustannukset olivat keskimäärin 16,5 /m 3 5. Ensiharvennuspuun korkeiden korjuukustannuksien taustalla ovat haasteelliset korjuuolosuhteet 6 : Poistettavien puiden pieni koko Matala hehtaari- ja leimikkokohtainen hakkuukertymä Korjuuta haittaava, tiheä alikasvos Turv la maaston heikko kantavuus. Edellä olevaa listausta tarkemmin ensiharvennusten korjuuoloja on laajasti kartoitettu suhteellisen vähän. Vuonna 2007 Metsäteho Oy raportoi ensiharvennusten korjuuoloista vuosilta (Metsätehon tuloskalvosarja 17/2007) 7. 8

9 Ensiharvennuspuun korjuukustannukset Reaaliset korjuukustannukset, /m Ensiharvennus Muu harvennus Uudistushakkuu Reaaliset korjuukustannukset on deflatoitu Metsäalan konekustannusindeksillä (2009=100). Lähde: Kariniemi

10 -kartoituksessa yli leimikkoa Tässä tuloskalvosarjassa kuvataan Metsäteho Oy:n isoimpien osakkaiden (Metsäliitto Osuuskunta, Stora Enso Oyj, UPM-Kymmene Oyj ja Metsähallitus) tekemien ensiharvennusten korjuuoloja vuosilta Aineistona tarkastelussa oli yhteensä ensiharvennusleimikkoa (Kokonaisaineisto). Metsäkeskuskohtaiset korjuuolotarkastelut tehtiin suppeammalla aineistolla, mikä koostui vain vuosien 2006 ja 2007 hakkuista ( ensiharvennusleimikkoa) (2006 & 2007 aineisto). Vanhemmassa (vuosien ensiharvennukset) aineistossa ei ollut paikkatietoa. 10

11 Valtaosa ensiharvennusleimikoista mäntyvaltaisia Osuus leimikoista, % Kokonaisaineisto (n=43 990) 2006 & 2007 aineisto (n=22 873) Sekapuustoinen Lehtipuuvaltainen Kuusivaltainen Mäntyvaltainen Leimikko määriteltiin mänty-/kuusi-/lehtipuuvaltaiseksi, kun männyn/kuusen/lehtipuun osuus oli yli 60 % leimikon ainespuukertymästä. Leimikko, jossa minkään puulajin osuus ei ylittänyt 60 % kokonaisainespuukertymästä, oli sekapuustoinen. 11

12 Poistuman keskikoon ja hakkuukertymän yhteys Ainespuukertymä, m 3 /ha Poistuman keskikoko, dm 3 Mäntyvaltainen Kuusivaltainen Lehtipuuvaltainen Sekapuustoinen 12

13 Poistuman keskikoon ja hakkuukertymän yhteys Käyrät: 70 Mäntyvaltainen Ainespuukertymä, m 3 /ha Mäntyvaltainen Kuusivaltainen Lehtipuuvaltainen Sekapuustoinen Yhteensä y = 5,2086x 0,5 Kuusivaltainen y = 5,6566x 0,5 Lehtipuuvaltainen y = 4,6742x 0,5 Sekapuustoinen y = 5,6174x 0, Yhteensä y = 5,3094x 0,5 Poistuman keskikoko, dm 3 y = ainespuukertymä, m 3 /ha x = poistuman keskikoko, dm 3 13

14 keskimäärin Leimikkotunnus Mäntyvaltainen Kuusivaltainen Lehtipuuvaltainen Sekapuustoinen Poistuman keskikoko, dm Ainespuukertymä, m 3 /ha Yhteensä Poistuman tiheys, r/ha Ainespuukertymä, m 3 /leimikko Leimikon pinta-ala, ha 6,8 3,7 3,7 5,5 6,0 Metsäkuljetusmatka, m

15 Poistuman keskikoko (dm 3 ) < >149 Osuus leimikoista, % Mäntyvaltainen Kuusivaltainen Lehtipuuvaltainen Sekapuustoinen Yhteensä Poistuman keskikoko, dm 3 15

16 Poistuman keskikoko (dm 3 ) Metsäkeskuksittain parhaimmat ensiharvennuspuun korjuuolot ovat Häme- Uudellamaalla, jossa poistuman keskikoko ja hakkuukertymä ovat olleet korkeimmat (keskimäärin 91 dm 3 ; 55 m 3 /ha) ja metsäkuljetusmatkat lyhimmät (keskimäärin 267 m). Hyviä korjuuoloja selittää ensiharvennuskuusikoiden suhteellisen korkea määrä ja turvemaahakkuiden vähyys. Pohjakartta Karttakeskus Oy, Lupa L9018/11. 16

17 Ainespuukertymä (m 3 /ha) < >100 Osuus leimikoista, % Mäntyvaltainen Kuusivaltainen Lehtipuuvaltainen Sekapuustoinen Yhteensä Ainespuukertymä, m 3 /ha 17

18 Ainespuukertymä (m 3 /ha) Vastaavasti heikoimmat ensiharvennuspuun korjuuolot ovat Pohjois- Pohjanmaalla, jossa poistuman keskikoko ja hakkuukertymä ovat olleet matalat (keskimäärin 69 dm 3 ; 42 m 3 /ha) ja metsäkuljetusmatkat pisimmät (keskimäärin 341 m). Heikkojen korjuuolojen taustalla on turvemaahakkuiden runsaus ja ensiharvennusmänniköiden korkea määrä. Pohjakartta Karttakeskus Oy, Lupa L9018/11. 18

19 Poistuman tiheys (r/ha) < >1399 Osuus leimikoista, % Mäntyvaltainen Kuusivaltainen Lehtipuuvaltainen Sekapuustoinen Yhteensä Poistuman tiheys, r/ha 19

20 Poistuman tiheys (r/ha) Korkeimmat poistuman tiheydet ovat olleet Kaakkois- Suomessa ja Pohjanmaan rannikolla. Pienimmät poistuman tiheydet ovat vastaavasti olleet Lapissa. Pohjakartta Karttakeskus Oy, Lupa L9018/11. 20

21 Ainespuukertymä (m 3 /leimikko) Mäntyvaltainen Kuusivaltainen Lehtipuuvaltainen Sekapuustoinen Yhteensä 0 < >799 Osuus leimikoista, % Ainespuukertymä, m 3 /leimikko 21

22 Ainespuukertymä (m 3 /leimikko) Lapissa ja Kainuussa ensiharvennusleimikot ovat olleet isoimpia, keskimäärin lähes 500 m 3 /leimikko. Pohjois- ja Itä-Suomen korkeaa leimikkokohtaista hakkuukertymää selittää Metsähallituksen ja yritysten (esim. Tornator Oy, UPM Metsä) metsien hakkuut. Kertymältään pienimmät ensiharvennusleimikot ovat olleet Kaakkois-Suomessa ja Pohjanmaan rannikolla. Pohjakartta Karttakeskus Oy, Lupa L9018/11. 22

23 Leimikon pinta-ala (ha) Mäntyvaltainen Kuusivaltainen Lehtipuuvaltainen Sekapuustoinen Yhteensä 0 <1,0 1,0 1,9 2,0 2,9 3,0 3,9 4,0 4,9 5,0 5,9 6,0 6,9 7,0 7,9 8,0 8,9 9,0 9,9 10,0 10,9 11,0 11,9 12,0 12,9 13,0 13,9 14,0 14,9 >14,9 Osuus leimikoista, % Leimikon pinta-ala, ha 23

24 Pohjakartta Karttakeskus Oy, Lupa L9018/11. Leimikon pinta-ala (ha) Lapissa ja Kainuussa ensiharvennusleimikot ovat olleet pinta-alaltaan laajimpia, keskimäärin yli 10 ha. Pohjois-Pohjanmaalla leimikoiden pinta-alat ovat olleet myös isoja, keskimäärin hieman yli 9 ha. Myös leimikkokokoa selittää Metsähallituksen ja yritysten metsien alueellinen jakauma ja niiden hakkuut. Pinta-alaltaan vastaavasti pienimmät ensiharvennusleimikot ovat olleet Kaakkois- Suomessa, Etelä-Savossa ja Pohjanmaan rannikolla. 24

25 Metsäkuljetusmatka (m) Mäntyvaltainen Kuusivaltainen Lehtipuuvaltainen Sekapuustoinen Yhteensä 0 < >799 Osuus leimikoista, % Metsäkuljetusmatka, m 25

26 Metsäkuljetusmatka (m) Pisimmät metsäkuljetusmatkat ovat olleet Pohjois- ja Etelä-Pohjanmaalla. Pohjois- ja Etelä-Pohjanmaalla runsaat turvemaaensiharvennukset nostavat metsäkuljetusmatkaa. Pohjakartta Karttakeskus Oy, Lupa L9018/11. 26

27 Tarkastelu ovat haasteelliset: Pieni rungon koko Matalat hakkuukertymät (m 3 /ha ja m 3 /leimikko) Pitkähköt metsäkuljetusmatkat. Korjuuolot vaihtelevat runsaasti alueittain. Pelkistäen voidaan sanoa, että parhaimmat ensiharvennuspuun korjuuolot ovat Etelä-Suomessa ja heikoimmat Pohjois- ja Itä-Suomessa. Leimikon pinta-alaa kasvattamalla myös pohjois- ja itäsuomalainen ensiharvennuspuu on saatu liikkeelle. 27

28 Tarkastelu Ensiharvennuspuun merkitys Ensiharvennuspuu on ollut merkittävä raakaainelähde metsäteollisuudelle 2000-luvulla. Jatkossakaan ensiharvennuspuun roolia metsäteollisuuden puuhuollossa ei saa väheksyä. Jotta ensiharvennuspuuta kyetään korjaamaan ja käyttämään jatkossakin, on ensiharvennuspuun korjuuta tehostettava; keinoja tähän ovat mm. korjuuolojen parantaminen ja korjuun rationalisointi: Oikein suoritettu taimikonhoito, Hakkuuta haittaavan alikasvoksen ennakkoraivaus, Kuitupuukokoisten puiden joukkokäsittely, Integroitu puunkorjuu, Korjattavien puutavaralajien vähentäminen, Kuormainvaakamittaus, Ensiharvennuksen hallittu viivyttäminen ja Voimakas laatuharvennus 6, 8. 28

29 Viitekirjallisuus 1 Juntunen, M-L. & Herrala-Ylinen, H Metsien hoito. Teoksessa: Ylitalo, E. (toim.). Metsätilastollinen vuosikirja Suomen virallinen tilasto, Maa-, metsä- ja kalatalous Metsäntutkimuslaitos. s Kansallinen metsäohjelma Maa- ja metsätalousministeriö, Julkaisuja 2/ Korhonen, K.T., Ihalainen, A., Heikkinen, J., Henttonen, H. & Pitkänen, J Suomen metsävarat metsäkeskuksittain ja metsävarojen kehitys Metsätieteen aikakauskirja 2B/2007: Ylitalo, E Puun käyttö. Teoksessa: Ylitalo, E. (toim.). Metsätilastollinen vuosikirja Suomen virallinen tilasto, Maa-, metsä- ja kalatalous Metsäntutkimuslaitos. s Kariniemi, A Puunkorjuu ja kaukokuljetus Metsäteho, Katsaus Oikari, M., Kärhä, K., Palander, T., Pajuoja, H. & Ovaskainen, H Puun korjuun tehostaminen nuorissa metsissä. Metsäteho, Katsaus Kärhä, K vuosina Metsäteho, Tuloskalvosarja 17/ Kärhä, K Towards More Cost-Efficient Harvesting of Energy Wood and Pulpwood in Early Thinnings. Teoksessa: Savolainen, M. (toim.). Book of Proceedings. Bioenergy 2007, 3rd International Bioenergy Conference and Exhibition, 3rd 6th September 2007, Jyväskylä Paviljonki, Finland. Finbio, Publications 36: / Kärhä & Keskinen 29