Kankaan tulevaisuuden pysäköintiratkaisujen esiselvitys
|
|
- Susanna Karjalainen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 1 Kankaan tulevaisuuden pysäköintiratkaisujen esiselvitys LOPPURAPORTTI
2 2 Sisältö: 1. SELVITYKSEN TAUSTAA 3 2. PYSÄKÖINNIN NYKYTILANNE 7 3. PYSÄKÖINNIN NYKYTILANNE ESIMERKKIKOHTEET KANKAAN ALUEEN PYSÄKÖINTI LÄHTÖKOHTIA JA MITOITUSPERUSTEITA KANKAAN ALUEEN PYSÄKÖINTI VAIHTOEHTOISIA TOTEUTUSMALLEJA EHDOTUS KANKAAN ALUEEN PYSÄKÖINNIN TOTEUTUMALLISTA 40 JA HALLINNOINNISTA LIITELUETTELO 45 LÄHTEET 46
3 3 Ohjausryhmä Jyväskylän kaupunki - tilaaja Anne Sandelin Tanja Oksa Timo Vuoriainen Erkki Jaala Mirja Hiltunen Jyväs-Parkki Oy, Seppo Muhonen YIT, Seija Takanen Sito-Yhtiöt - suunnittelija Juha Mäkinen Ville Pöysti Seppo Karppinen Timo Karjalainen Alikonsulttina Veijo Laakso / Laakso Consulting Oy SELVITYKSEN TAUSTAA
4 4 Kankaan alueen esittely Kankaan alue on Jyväskylän keskustaalueen lähivuosien merkittävin kaupunkikehityshanke Alueen koko on n. 27 ha ja arkkitehtikilpailun alue oli n. 49 ha Alueelle pyritään saamaan noin 5000 asukasta ja yli k-m² asumisen rakennusoikeutta. Työpaikkatavoite on n k-m² työpaikkaintensiivisiä toimintoja, toimistoja, palveluja ja toimitilaa. Uusia työpaikkoja pyritään saamaan kpl.
5 5 Kankaan alueen tavoitteet Elämyksellinen ja monipuolinen keskus - Monipuoliset palvelut (päivittäistavarakauppa, ravintola, kahvila, liikunta- ja hyvinvointipalvelut, pientuotannollinen toiminta) tukevat alueen sydämen muodostumista. - Tulevaisuuden näkökulma, jossa asuminen, palvelut ja työpaikat yhdistyvät uudenlaiseksi kokonaisuudeksi Aidosti autoriippumaton alue: - Alueella panostetaan kävelyyn, pyöräilyyn ja linja-autolla liikkumiseen. Sujuvaan arkeen Kankaan alueella ei välttämättä tarvita omaa autoa - Alueen palvelut ovat hyvin saavutettavissa kaikilla kulkumuodoilla ja liikennejärjestelyillä edistetään toimivan, turvallisen ja viihtyisän asuinalueen syntymistä. - Pysäköinnin osalta tavoitteena on rakenteellinen, keskitetty pysäköintiratkaisu. Työssä oletuksena on, että Jyväs-Parkilla on pysäköinnin omistus ja operointi. Kytkin hanke: yhteisjärjestelyiden hallintomallin kehittäminen Osa-alueet: Pysäköinti, väestönsuojat, piha-alueet, ICT- ratkaisut, energia ratkaisut ja jätehuolto
6 6 Alustavat maankäyttöluonnokset Hjalmarin uni voitti arkkitehtikilpailun Tekijä: Arkkitehtitoimisto Petri Rouhiainen Oy Kankaan alueen luonnos Arkkitehtitoimisto Petri Rouhiainen Oy
7 7 PYSÄKÖINNIN NYKYTILANNE
8 8 Pysäköintimallien nykytilanne Pysäköintiratkaisuja: Asuntokohtainen / kiinteistökohtainen pysäköintijärjestelmä - Yleisesti käytössä oleva - Erilliset pysäköintialueet pääosin maanpäälle sijoitettuna - Autopaikkanormi vähintään 1ap/asunto + vieraspaikat tai 1ap/<80k-m² Keskitetty pysäköinti - Avoimen pysäköintilaitoksen mukainen - Nimeämättömät pysäköintipaikat nostavat tehokkuutta % - Kiinteistöt voivat ostaa/osoittaa osuuksia laitoksen paikoista (velvoitepysäköinti) Vuorottaispysäköinti - Liittyy yleisesti keskitettyihin pysäköintiratkaisuihin, joissa samoja paikkoja käyttävät niin työpaikat kuin asukkaat - Soveltuu keskustoihin ja muihin tiiviisiin keskittymiin - Arviolta % normaalia pysäköintilaitosta tehokkaampi
9 9 Vuorottaispysäköinti Vuorottaispysäköinnillä mahdollistetaan se, että useampi eri käyttäjä voi käyttää samaa pysäköintipaikkaa eri aikoihin vuorokaudesta. Vuorottaispysäköinnillä saavutetaan suurin hyöty silloin, kun eri toimintojen (asuminen, työpaikat, kauppa) pysäköinti toteutetaan samalla alueella. Jotkut toiminnot vievät pysäköintitilaa vain päivisin (esim. toimistot) ja jotkut vain iltaisin ja viikonloppuisin (esim. asuminen). Tällöin kyseisten toimintojen käyttäjät mahtuvat pysäköimään samoille pysäköintipaikoille. RT : Pysäköintialueet Vuorottaispysäköinnin avulla voidaan vähentää pysäköintipaikkojen määrää ja tehostaa maankäyttöä. Pysäköintipaikkojen määrän vähentyessä myös rakennus- ja käyttökustannukset pienenevät. Vuorottaispysäköinnin haittoihin kuuluu se, ettei pysäköintialueen käyttäjille välttämättä aina löydy vapaata pysäköintipaikkaa. Kiinteistöjen omistajien on myös vaikeampaa seurata pysäköintipaikkojen käyttöä, jos alueella on toteutettu eri toimintojen pysäköintiä.
10 10 Pysäköintimallin rakentaminen ja pohtiminen Asukaspysäköinnin järjestämiseen vaikuttavat mm. käytettävissä oleva tila, käyttäjäkunta ja kaupunkikuva Pysäköintipaikan läheinen sijainti ( m) asunnosta ja sen hinta vaikuttavat pysäköintihalukkuuteen. Kuitenkin asuntokunnilla on useimmiten vähintään yksi auto käytössä, vaikka pysäköintipaikan hinta olisikin suuri. Eri toimintojen sekoittaminen mahdollistaa vuorottaispysäköinnin ja samalla tehostaa pysäköintipaikkojen käyttöastetta. Vuorottaispysäköinnin hyödyt pitää laskea kohdekohtaisesti, mutta esimerkiksi Länsi-Pasilassa pysäköintioikeuksia on voitu myöntää 1,4-kertaisesti pysäköintipaikkojen määrään nähden vuoropysäköinnin ansiosta. Keskitetty pysäköinti on paras ratkaisu uusilla alueilla sekä kunnossapidon että hallinnan kannalta. Asuinalueilla pysäköinnin ongelmana on usein vieraspaikkojen riittämättömyys. Vieraspysäköintinormi on usein 1 ap/1000 k-m². Kankaan alueella tämä tarkoittaisi n. 250 vieraspaikkaa. Asukkaat pysäköivät helposti vieraspaikoille, jos asukaspysäköinnille ei ole varattu tarpeeksi pysäköintipaikkoja
11 11 Kaavoituksen yleisiä pysäköintinormit Asunto - Pientaloalue: 1 2ap/asunto tai 1ap/70-100k-m² - Kerrostaloalue autovyöhykkeellä: 0,7-1,2 ap/asunto tai 1ap/75-100k-m² - Kerrostaloalue Helsingin kantakaupungissa: 0,4ap 0,5ap/asunto tai 1ap/ k-m² Liike - Päivittäistavarakauppa: 1ap/20 40 k-m² (sis. hypermarketit) - Erikoistavarakauppa 1 ap/ k-m² - Ravintolat, kahvilat: n ap/asiakas tai 1ap/ k-m² Työpaikka - Toimistot: 1ap/ k-m²
12 Autopaikkojen kustannusvaikutukset Asuntotonttien asemakaavan mukaisten autopaikkojen toteuttamiskustannukset ovat osa asuntorakentamisen kustannuksia. Taulukossa esitettynä autopaikan toteuttamiskustannukset suhteessa autopaikkavaatimusten kerrosneliömetri- (kem2) ja huoneistoneliömetrihintoihin (htm2). Lisäksi maanalle sijoitetut kalliimmat autopaikat säästävät maa-alaa ja tuovat hyötyjä mm. tästä säästöstä ja sen rakennusoikeudesta Lähde: Helsingin autopaikkatyöryhmän raportti
13 13 Pysäköinnin kustannukset ja niiden jakautuminen Lähde: Helsingin autopaikkatyöryhmän raportti
14 14 Kestävän liikenne- ja pysäköintipolitiikan hyödyt uusilla alueilla Kestävällä liikennejärjestelmällä pyritään tukemaan liikkumista kaikilla kulkutavoilla. Kaupunkien keskustoissa kiinnitetään huomiota ennen kaikkea jalankulkuun. Pysäköinti keskitetään suurempiin yksiköihin ja siirretään maan alle katujen varsilta. Liikennepoliittinen ja kaupunkikuvallinen näkökulma - Tehokas kaupunkikeskustan tilankäytön kannalta - Vähentää turhaa ajoa - Vapauttaa pysäköintitiloja muuhun käyttöön - Keskittää pysäköintien sisäänajot - Parantaa viihtyisyyttä jalankulkuympäristössä Taloudellinen näkökulma - Tehokas pysäköintihallin tilankäyttö ja vuorottaispysäköinti - Hajapaikkojen väheneminen - Operointi on selkeää ja taloudellisesti tehokasta
15 15 Tulevaisuuden pysäköintiratkaisuja ja liikenteen trendejä Keskitetty pysäköinti nostaa pysäköinnin tehokkuutta ja maan alle tehtäessä vapauttaa maanpäällistä tilaa muuhun käyttöön. Autoistumisen kehityksen odotetaan edelleen lisäävän autokantaa (10-15 % vuoteen 2030). Tätä lisäävät mm. tulotaso ja matkojen kasvu. Mopoautot lisäävät osaltaan autojen määrää Tämä lisää autopaikkojen tarvetta Väestörakenteen muutos ja asumisväljyyden kasvu puolestaan vähentävät autopaikkojen tarvetta (senioritalot) Vihreiden arvojen korostuminen muuttaa ihmisten liikkumistottumuksia joukkoliikenteen ja pyöräilyn suuntaan
16 16 Tulevaisuuden pysäköintiratkaisuja ja liikenteen trendejä Oman henkilöauton riippuvuutta voidaan vähentää tarjoamalla yhteiskäyttöautoja autottomille talouksille Tähän soveltuvat hyvin sähköautot, joille toteutetaan latauspistokkeet kaupunkien palvelukeskittymiin sekä pysäköintilaitoksiin Lyonin kaupungissa Ranskassa on otettu käyttöön kevennetty versio autonvuokrauksesta. - Autoja on mahdollista vuokrata vuorokauden ympäri - Autovuokra määräytyy käytön mukaan, jolloin ei joudu maksamaan ylimääräistä Kankaan alueen ja Jyväskylän ydinkeskustan pysäköintilaitoksille joustava autovuokrausjärjestelmä?
17 17 PYSÄKÖINNIN NYKYTILANNE ESIMERKKI KOHTEET
18 18 Esimerkkikohteet (ks. Liite 2) Vertailutaulukossa (liite 1) on tarkasteltu Espoon ja Vantaan osalta koko kaupungin pysäköintinormeja ja sen lisäksi joitain alueita Helsingin, Mikkelin ja Tampereen kaupungeista. Tarkemmin on esitelty kahden pääkaupunkiseudun alueen pysäköinnin järjestämistä sekä ulkomaalaisena case-kohteena on esitelty Hammarby Sjöstad (liite 2)
19 19 Esimerkkikohde: Herttoniemenranta Herttoniemenrannassa pysäköinti on toteutettu kadunvarsipysäköinnillä, maanalaisella pysäköinnillä sekä pysäköintilaitoksilla. Aluetta kaavoitettaessa pysäköintinormiksi muutettiin 1ap/120 k-m², jolloin pysäköintipaikat loppuivat kesken. Pysäköintilaitosten ja väestönsuojan rakentaminen on rahoitettu liittymismaksuin, jotka peritään rakennuttajalta rakennushankkeen käynnistyessä. Maksu määrätään todellisia rakennuskustannuksia vastaavaksi. Alueella toimiva pysäköintiyhtiö on kaupungin hallinnassa. Se vuokraa pysäköintipaikat taloyhtiöille asemakaavan mukaisesti ja taloyhtiö vuokraa pysäköintipaikat edelleen asukkaille. Taloyhtiöillä on oikeus vuokrata vapaaksi jääneitä paikkojaan naapuriyhtiöille. Tästä tulee kuitenkin informoida pysäköintiyhtiötä, joka valvoo, että autopaikat pysyvät alueen asukkaiden käytössä. Pysäköintipaikoista on tullut pulaa sen jälkeen, kun aluelle on rakennettu vapaarahoitteisia asuntoyhtiöitä. Valituksia on aiheuttanut puutteellinen pysäköintikuri eräillä maantasoisilla pysäköintialueilla, melko kaukana sijaitsevat tilapäiset autopaikat sekä autopaikkojen liian pieni määrä. Ongelmana alueella ovat myös vaihtelevat merkintätavat nimetyillä pysäköintipaikoillä. Nykyisin merkintätapoja on monenlaisia ja ne aiheuttivat hieman sekavan yleisvaikutelman.
20 20 Vuorottaispysäköinnin esimerkkikohde: Länsi-Pasila Länsi-Pasilan kaupunginosa sijaitsee n. 3,5 km:n etäisyydellä Helsingin keskustasta. Alueella asuu n asukasta ja siellä sijaitsee n työpaikkaa. Alueella on hyvät joukkoliikenneyhteydet ja alueella on myös mahdollistettu vuorottaispysäköinti kaupunkisuunnittelun keinoin Aluella sijaitsee viisi maanalaista pysäköintilaitosta, joista löytyy yhteensä n pysäköintipaikkaa. Niitä käyttää vuorokaudessa n asiakasta. Pysäköintipaikat eivät ole nimettyjä, joten niitä voidaan käyttää eri toimintoihin eri vuorokaudenaikoina. Pysäköintipaikoista n. 60 % on asukkaiden käytössä. Työntekijöiden pysäköintiä on rajoitettu ajallisesti. Tontinvuokraus- ja tontinluovutusehto pakottavat asuinkiinteistöt liittymään pysäköintiyhtiöön tai osallistumaan sen rahoitukseen. Asukas tekee oman sopimuksen suoraan pysäköintiyhtiön kanssa ja sopimus on hallikohtainen. Asemakaavassa asuinkortteleiden autopaikkamääräykset ovat asuntokerrostaloalueella 1 ap/100 k-m² asunnoille ja enintään 1 ap/250 k-m² työhuoneille. Opiskelija-asunnoilla ja vanhustentalolla autopaikkamääräys on 1 ap/250 k-m². Asemakaava määrää asuinkortteleiden autopaikat sijoitettaviksi pysäköintitonteille rakennettaviin pysäköintilaitoksiin.
21 KANKAAN ALUEEN PYSÄKÖINTI LÄHTÖKOHTIA JA MITOITUSPERUSTEITA
22 Kankaan alueen lähtökohdat pysäköintikonseptille Kankaan alue sijaitsee keskusta-alueella, joka voidaan katsoa liikkumisvyöhykkeenä kävely ja pyöräilyvyöhykkeeseen Sijainnin ja alueelle esitettyjen tavoitteiden myötä tulee myös pysäköintipolitiikan osalta tukea autoriippumattomuutta Lähtökohtana pysäköintiratkaisussa on Jyväs-Parkin omistus ja operointi Vuorottaispysäköinnin hyödyntäminen ytimessä Polkupyörien ja autojen pysäköinnin näkyvyydessä ja korostuksessa on eroja Pyörät korostuvat katukuvassa ja kadun varressa on vain vähän autopaikkoja lyhyt aikaiseen pysäköintiin Autopaikat on sijoitettu maan alle ja niiltä on kohtuullinen etäisyys asuntoihin, mutta pyöräpaikat ovat lähempänä asuntoja Tämä toistuu katukuvassa, joka on suunniteltu ensisijaisesti pyöräilijöille
23 23 Pysäköinnin pelikenttä Pysäköintinormi / paikkamäärä Muuttuvat trendit Autoistumisen kasvu ja muutokset Kaupunkikuva Rakentamisen kustannukset Alueen rakentuminen
24 24 Autojen määrän kehitys 1000 ihmistä kohden Henkilöautojen aluekohtaisen määrän arviointia on laadittu otoksena valtakunnallisena keskiarvona sekä Helsingistä, Jyväskylästä (+ 3 erillistä kaupunginosaa) HA/1000 hlö (Kankaan alue), arvio HA/1000 hlö (Koko Suomi) HA/1000 hlö (Jyväskylä) HA/1000 hlö (Helsinki) HA/1000 hlö (Jyväskylä, keskusta) HA/1000 hlö (Mannila - Taulumäki) HA/1000 hlö (Nisula)
25 25 Autojen määrän kehitys 1000 ihmistä kohden On huomioitavaa, että vuosien välillä henkilöautojen määrä/1000 hlö on kasvanut koko Suomessa 33,8 %, Helsingissä 20,2 % ja Jyväskylässä 25,4 %. Jyväskylän alueen toteutuneet autojen määrät: Lutakko (Mannila-Taulumäki postialue): n. 480 ha /1000 asukasta. (n. 1 ha/asunto) Nisula: n. 425 ha /1000 asukasta. (n. 0,75 ha/asunto) Keskusta: n. 420 ha /1000 asukasta. (n. 0,7 ha/asunto) Kankaan alueen henkilöajoneuvomäärä arvioidaan sijoittuvan HA/1000 hlö. Tämän perusteella Kankaan alueen pysäköintipaikkojen tarve olisi asukkaiden osalta hieman yli 2000 pysäköintipaikkaa. Arvo on tavanomaista pienempi ja sopiva suhteessa alueen tavoitteisiin
26 Kankaan alueen pysäköintikonseptista pysäköintiratkaisuun Alueen erikoistavoitteet (mm. autoriippumattomuus) vs asuntojen myynti ja käytäntö Osaltaan haasteen tavoitteelle luo valtatien 4 läheisyys sekä lapsiperheet, joita alue myös kiinnostaa, jotka lisää yleisesti autojen määrää Pysäköintikustannukset vs. maanalaisen pysäköinnin tuomat hyödyt kaupunkikuvaan säästyneeseen maanalaan Käyttäjien tarpeiden huomioiminen pysäköintiratkaisussa, kuten tavaroiden purku ja etäisyydet autopaikalta asunnoille Vaiheittain rakentaminen ja varautuminen ylimääräisillä paikoilla riskitarkastelu Tavoitteena pysäköintimalli, joka erottaa pysäköintipaikan asunnonhinnasta, jolloin autottomat asukkaat eivät maksa kohtuuttomasti autoilusta ja pysäköintipaikkojen toteutuksesta
27 Kankaan pysäköintinormin perusteet VE 1: Asuminen: - Ytimen kortteleissa 1 ap/ 140k-m² (arviolta 0,5-0,6 ap/asunto) - Reunakortteleissa 1 ap/ 120k-m² (arviolta 0,6-0,7 ap/asunto) +maanpäälle 10 % lyhytaikaisia autopaikkoja Työpaikat ja palvelut - Ytimen kortteleissa 1 ap/80-100k-m² Henkii autoriippumattomuutta ja tulevaisuuden liikennepolitiikkaa Keskitetyt pysäköintilaitokset, ytimessä tehokas vuoropysäköinti Vaatinee yhteisautokäyttöä / laajennusvaraa pysäköinnille (tiukempi nostaa riskiä autopaikkojen loppumisesta kesken) VE 2: Korttelikohtainen ratkaisu Asuminen: - Ytimen kortteleissa 1 ap/ k-m² (arviolta 0,6 ap/asunto) - Reunakortteleissa 1 ap/ 100 k-m² (arviolta 0,8 ap/asunto) +maanpäälle 10 % lyhytaikaisia autopaikkoja Työpaikat ja palvelut - Ytimen kortteleissa 1 ap/ 70-80k-m² (Autopaikkalaskelmat liitteenä)
28 PYSÄKÖINTI KANKAAN ALUEELLA VAIHTOEHTOISIA TOTEUTUSMALLEJA
29 29 VE A Korttelikohtainen pysäköintijärjestely Korttelikohtainen pysäköintikansi tai -laitos Korttelipihakohtaiset kansiratkaisut Yhteensä: 20 P-laitosta, joiden koko n. 150 ap/laitos Kaupunkikuvallisesti hyvä ja sisältää mahdollisuuden myös pysäköintikatoksiin yksittäisissä kohteissa Pysäköintilaitoksiin on useita sisäänajoja, joiden paikat tulee katsoa tarkemmin jatkosuunnittelussa Järjestely ei ole kovin tehokas pysäköintipaikkojen ja niiden kustannusten osalta Proy/
30 30 VE B Keskitetty pysäköinti Keskitetyt pysäköintilaitokset Kortteleita palvelevat keskitetyt pysäköintilaitokset Yhteensä 5-7 suurta P-laitosta, joiden koko on ap Mahdollistaa joustavamman toteutuksen sekä tonttien rakentamisen Pysäköintilaitoksista tulee suhteellisen suuria ja kävelymatkat ovat totuttua pidempiä Ajoväylät laitoksiin kriittisiä, kun niillä on enemmän liikennettä Lisäksi reunakortteleissa voidaan perustellusti toteuttaa osa pysäköintitaloina Proy/
31 31 VE C Ytimessä keskitetty pysäköinti 2 -vyöhykkeinen ratkaisu Reunamien asuntoalueilla on käytössä korttelikohtainen ratkaisu ja ytimessä 2 suurta pysäköintilaitosta Yht. n. 16 pysäköintilaitosta Mahdollisuus 2 eri toimintamalliin, joista ytimessä pysäköinti täysin erillään asunnoista Ratkaisu on kaupunkikuvallisesti hyvä ja sisältää mahdollisuuden myös pysäköintikatoksiin yksittäisissä kohteissa Pysäköintilaitoksiin on useita sisäänajoja, joiden paikat tulee katsoa tarkemmin jatkosuunnittelussa Ratkaisu ei ole kovin tehokas reuna-alueiden pysäköintipaikkojen ja niiden kustannusten osalta Autoriippumaton alue Proy/
32 Tärkeimmät erot pysäköintikonsepteissa VE A korttelikohtainen pysäköintiratkaisu VE B keskitetty pysäköintiratkaisu VE C Ytimessä keskitetty pysäköinti Pysäköintipaikkojen tehokkuus Paikat voivat loppua kesken eräissä kortteleissa Nimeämättömät paikat suurissa P-laitoksissa ovat tehokkaita Paikat voivat loppua kesken eräissä kortteleissa Suositeltu P-normi 1ap/100k-m2 Ytimessä 1ap/120k-m2 1ap/120k-m2 1ap/100k-m2 Ytimessä 1ap/150k-m2 Kaupunkikuva Hyvä, paikat pääosin maan alla, useita sisäänajoja Hyvä, paikat pääosin maan alla, useita sisäänajoja Hyvä, paikat pääosin maan alla, useita sisäänajoja Rakentaminen Paikat toteutetaan kortteleihin niiden toteutuksen yhteydessä rakennusliikkeiden toimesta. Kaupunki/P-yhtiö toteuttaa P-hallit vaiheittain keskelle suurkortteleita. Paikat toteutetaan kortteleihin niiden toteutuksen yhteydessä rakennusliikkeiden toimesta. Etäisyydet & käyttäjät Lähellä asuntoja, liikennettä hajallaan kortteleiden sisällä. Asukkaiden osalta houkuttelevin Kävelymatkat asuntoihin pidemmät, keskitetyt sisäänajot Reunamien asuntoalueilla lähellä ja ytimessä pyritään autottomuuteen Yleistavoitteiden toteutuminen P-paikkojen toteutus maanalle tukee tavoitteita, mutta muuten ei eroa muista Soveltuu parhaiten asetettuihin tavoitteisiin Ytimen osalta tukee tavoitteita, mutta reunakortteleissa autojen määrä normaali Pysäköintimalli Sopivin VE 1 (VE 2 sopii) Kustannukset ositetaan helposti asuntojen hintaan. P-laitosten pienikoko nostaa autopaikkojen hintaa Sopivin VE 2 Selkeintä yhden P-operoijan ja hallintamallin kannalta. Suuremmat (yli 400ap) P- laitokset on edullisempia suhteessa autopaikkoihin Sopivin yhdistelmä VE 3 sekä VE1/VE2 Sopii hyvin, mikäli yksityistä maanomistusta, toisaalta kustannukset ositetaan helposti asuntojen hintaan
33 33 Pysäköinnin hallintomallit Nykyisessä pysäköinnin hallintomallissa asunto-osakeyhtiöillä on hallinnassaan pysäköintipaikkoja, joita se jakaa osakkeen omistajille kohtuulliseen hintaan. Pysäköintipaikat on toteuttanut rakennuttaja, joka on siirtänyt suuren osan autopaikan rakennuskustannuksista asuntojen hintaan helpottaen myyntiä. Alueilla, joille toivotaan vähemmän autoja, on pääosin pyritty siirtämään autopaikkojen kustannukset vain autopaikkojen käyttäjien maksettavaksi. ohjaava vaikutus Helsingin autopaikkatyöryhmä on pohtinut asiaa ja esittänyt muutamia uusia toimintamalleja, mutta todennut, että erottaminen on vaikeaa. Yhtä yleispätevää mallia ei löydetty. Vapaat asuntomarkkinat pienentävät lisäksi autopaikattomien ja autollisten asuntojen hintaeroja. Tavoitteena tulisi kuitenkin olla hallintomallien, joissa toteuttamiskustannukset saataisiin osittain tai kokonaan kohdennettua autopaikan käyttäjille, kehittäminen ja testaaminen. Toisaalta autotonkin asukas hyötyy maanalle toteutetuista vähemmistä autopaikoista mm. parantuneen kaupunkikuvan ja ilmaston tuomasta viihtyvyydestä. Lisäksi autottomalle alueelle tulee palvelutasoltaan hyvä julkinen liikenne
34 34 Pysäköinnin hallintomallit 1/3 VE 1) Perinteinen pysäköinnin hallintomalli korttelikohtaiseen pysäköintiin: Kaupunki perustaa korttelikohtaisen pysäköintiyhtiön ja rakennuttaa laitoksen. P-yhtiö hoitaa huollon ja operoinnin. Rakennuttajat / as oy:t velvoitetaan järjestämään (lunastamaan) kaavan mukaiset pysäköintioikeudet. Asuntojen markkinoinnin kannalta selvin ratkaisu:. Rakentamiseen sisältyvä alv jää rasittamaan hankintamenoa. Pysäköintipaikan hinta on esim % rakentamiskustannuksista, jotka rakennuttaja jyvittää osakkeiden myyntihintaan. Autottoman asunnon hintaa siirtyy loput kustannuksista. Asuntokohtainen osuus riippuu pysäköintinormista (ap/asuntojen määrä). Esim /ap, 1ap/100k-m2: Kaikille osakkaille 150 / k-m2 ja APlunastaneille lisäksi /ap. Jos 0,7ap/asunto. Autottomalle n.7500 ja autolliselle Riskinä on, että rakennusliikkeiden ollessa merkittävässä roolissa kustannuksia siirtyy helposti asuntojen hintaan
35 35
36 36 Pysäköinnin hallintomallit 2/3 VE 2 Pysäköintioikeuksiin perustuva hallintomalli Kaupunki perustaa korttelikohtaisen pysäköintiyhtiön ja rakennuttaa laitoksen. P-yhtiö hoitaa huollon ja operoinnin. Kaavassa määritetään autopaikkojen määrä, tällä voidaan profiloida aluetta vähäautoiseksi Alueen asunto-osakeyhtiöt maksavat kaupungille pysäköinnin toteuttamisesta esim % investoinnista, vapaaksiosto P-yhtiö vuokraa paikkoja sekä lyhyt- että pitkäaikaiseen pysäköintiin Pysäköintiyhtiö operoi ja hoitaa pysäköintiä sekä perii ylläpitokuluja kaikilta käyttäjiltä Perittävä vuokra voisi olla esim. 4% / ( ) eli n. 30 / kk + hoitokulut + alv (investointiin sisältyvän alv:n vähennys) Esim / ap, 1ap / 100k-m2: Rakennuttajalle / ap, josta osittaa kaikille osakkaille 5000 ja AP-lunastaneille lisäksi / ap. Jos 0,7ap/asunto. Autottomalle n ja autolliselle 25000
37 37
38 38 Pysäköinnin hallintomallit 3/3 VE 3: Asunnoista vapaa pysäköinnin hallintomalli: Kaupunki perustaa korttelikohtaisen pysäköintiyhtiön ja rakennuttaa laitoksen. P-yhtiö hoitaa huollon ja operoinnin. Oletuksena on, ettei tonteilla ole ap -velvoitetta Pysäköinti Oy myy/vuokraa autollisille asunnon omistajille autopaikkoja lyhyt ja pitkäaikaiseen käyttöön (myyntihinta voi olla myös esim. 70 % kustannuksista, kun huomioidaan rakennusoikeuden kasvu). Pysäköinti Oy lunastaa myös oikeudet takaisin. Pysäköintiyhtiö operoi ja hoitaa pysäköintiä sekä perii ylläpitokuluja kaikilta käyttäjiltä Riskejä: Pysäköintipaikkojen hinnat nousevat liian suuriksi ei riittävää kysyntää Löytyykö asunnoille rakennuttajaa/ostajaa tällä mallilla? Taloudellinen riski (P-yhtiö investoi etukäteen ja kantaa kaiken riskin: käyttöaste, likviditeetti, korko, korjauskustannukset) suhteessa hyötyyn vapaassa asuntokaupassa
39 39
40 40 EHDOTUS KANKAAN ALUEEN PYSÄKÖINNIN TOTEUTUSMALLISTA JA HALLINNOINNISTA
41 41 Keskitetty pysäköinti Pysäköintilaitokset Kortteleita palvelevat keskitetty pysäköintilaitokset Ytimessä pysäköinti perustuu kahteen maanalaiseen pysäköintilaitokseen Ytimen asuntokorttelit on suunnattu pääosin autottomille talouksille Reunakortteleissa 2 keskisuurta yhteistä pysäköintilaitosta Jyväs-Parkki Oy hallinnoi ja operoi suurinta osaa pysäköintilaitoksista Sopivin hallintomalli on ve 2 huomioiden mahdolliset yksityiset maanomistukset Proy/
42 42 Pysäköinnin järjestäminen suurkortteleittain Ytimessä pysäköinti perustuu kahteen maanalaiseen pysäköintilaitokseen, joihin on yhteensä 4 sisäänajoa Ytimen asuntokorttelit on suunnattu pääosin autottomille talouksille, joilla on mahdollisuus vuokrata pysäköintipaikka tai vuokra-auto P-laitoksista. Reunakortteleiden pysäköintiratkaisut: - Koilliset korttelit: - Valtatien läheisyydestä johtuen laitos toteutetaan pysäköintitalona ja lisäksi toinen korttelikohtainen kansilaitos tämän tueksi - Jatkosuunnittelussa pohdittava pohjoisen pientaloille omia autopaikkoja omalla tontilla - Kaakkoiset korttelit: - Keskitetty pysäköintilaitos keskellä päiväkodin alle, jonka tueksi P- talo/laitos ulkoreunaan valtatien läheisyyteen - Lounaiset korttelit: - 3 pysäköintilaitosta palvelee suurkortteleiden kaikkia asukkaita kohtuullisella etäisyydellä
43 43 Ajallinen ja alueellinen vaiheistus Maanomistus: Vaihe 1 kaupunki Vaihe 2 kaupunki Vaihe 3 yksityinen Vaihe 4 yksityinen Toteutusajat Asuntorakentaminen toteutuu kokonaisuudessaan vaiheaikataulussa Palvelu ja työpaikkoja toteutuu Vaihe 1 n. 50% Vaihe 2 n. 30 % Vaihe 3 ja 4 n. 20 % Proy/ Pysäköinti Alkuun Vaihe 1 Vaihe 2 Vaihe 3 Vaihe 4 1 laitos / 600 ap 2 laitosta / 900 ap 1 laitos / 450 ap 4 laitosta / 800 ap 1 laitos / 250 ap
44 44 Miten tästä eteenpäin? Pysäköinnin mitoitusperusteisiin vaikuttaa oleellisesti hankkeen tavoitteiden mukainen suunnittelun suunta ja sisältö - autopaikkojen minimoiminen kaavan keinoin - joukkoliikenteen olosuhteet ja yhteydet - liikkumisen hallinta (erityisesti jalankulku ja pyöräily) - tukevatko suunnitteluratkaisut em. tekijöitä Pysäköinnin hallintomallia ja ansaintalogiikkaa tulee tarkastella tarkemmin tehtävällä liiketoimintasuunnitelmalla. Liiketoiminnan ja hallinnoinnin suunnittelusta on olemassa konsepteja. Pysäköinnin operaattorin valinnassa huomioitava hankintalainsäädäntö, asiaa koskevat direktiivit yms. lainsäädäntö. Pysäköintilaitosten sekä muun infran yleissuunnitelmat maaperätutkimuksineen tarkentavat teknisiä ratkaisuja ja rakentamisen toteutusmalleja Pysäköintiin liittyvä tutkimus- ja kehitystyö on alalla jatkuvaa. Erityisesti Helsingin seudulla on meneillään sekä alkamassa eritasoisia kehityshankkeita liittyen mm. pysäköintipolitiikkaan, mitoitusperusteisiin, autottomuuteen jne.
45 45 LIITTEET Liite 1. Esimerkkikohteiden P-normien yhteenveto Liite 2. Case - Hammarby Sjöstaden Liite 3. Kankaan pysäköintipaikkalaskelma
46 46 LÄHTEET Autopaikkojen toteuttamiskustannukset ja niiden kohdistaminen nykyistä suuremmassa määrin autopaikkojen käyttäjille, Autopaikkatyöryhmä, Helsingin kaupunki 2009 Asukaspysäköintipaikkojen omistamisen, hallinnan ja kunnossapidon organisointi, Johanna Wallin ja Kalle Toiskallio, Vantaan kaupunki Asukkaiden pysäköintipaikkamäärien optimointi Helsingin esikaupunkialueilla, Heikki Palomäki, Aalto yliopisto RT Pysäköintialueet 2010, Rakennustieto Selvitys eräiden Helsingin uusimpien asuinalueiden pysäköinnistä. Helsingin kaupunki. Asuntoalueiden pysäköinnin mitoitusohje, Vantaan kaupunki
Alueellinen ja markkinaehtoinen pysäköintijärjestelmä
Alueellinen ja markkinaehtoinen pysäköintijärjestelmä Helsingin kaupunkistrategia 2017-2021 Kaupunki hillitsee rakentamisen kustannuksia ja tiivistää kaupunkirakennetta siirtymällä kilpailukykyään ja saavutettavuuttaan
LisätiedotMARKKINAEHTOINEN PYSÄKÖINTI. Määritelmä
MARKKINAEHTOINEN PYSÄKÖINTI Määritelmä Markkinaehtoisella pysäköinnillä tarkoitetaan, että pysäköinti on tavallinen yksityishyödyke, joka maksaa itse itsensä. Pysäköintipalveluiden menot katetaan pysäköintituloilla.
LisätiedotOte ja tiivistelmä Lohjan keskustan pysäköintiselvityksestä 2006. Lohjan keskustan pysäköintiselvitys
Ote ja tiivistelmä Lohjan keskustan pysäköintiselvityksestä 2006 Lohjan keskustan pysäköintiselvitys Syyskuu 2006 14 Kuva 2. Maksimikäyttöasteet. Lohjan keskustan pysäköintiselvitys Lohjan keskustan pysäköintiselvitys
LisätiedotKasvunäkymät väestönkasvua seutukuntansa keskus, palvelee noin asukasta
Kasvunäkymät Hämeenlinnan seudulle ja kantakaupunkiin on arvioitu tulevaisuudessa suuntautuvan väestönkasvua Hämeenlinna on seutukuntansa keskus, palvelee noin 95 000 asukasta tulisi turvata palveluiden
LisätiedotRiihimäen pysäköintiohjelma
Riihimäen pysäköintiohjelma Lundén Architecture Company: Riihimäen asemanseudun ja keskustan visio Riihimäen pysäköintiohjelma Riihimäen kaupunki Asukkaita 28 756 Asukastiheys 238 as/km² Noin 92 % riihimäkeläisistä
LisätiedotHELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Lsp/2 1 b KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNTA
HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Lsp/2 1 b 2 2.9.2010 pöydälle pantu asia LAUSUNTO VALTUUSTOALOITTEESTA, JOKA KOSKEE PYSÄKÖINTIPAIKKOJEN HINNAN IRROTTAMISTA ASUNTOJEN HINNOISTA JA LUOPUMISTA NYKYISISTÄ ASEMAKAAVOJEN
LisätiedotTampereen pysäköintipolitiikka (2016) Pysäköintinormin päivitys (2018) Pysäköintiseminaari
Tampereen pysäköintipolitiikka (2016) Pysäköintinormin päivitys (2018) Pysäköintiseminaari 1.11.2018 Toimenpiteiden aikataulutus ja vastuut 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 Päävastuu Pysäköintitoimiensuunnittelu
LisätiedotVaasan keskustan liikenneselvitys Pyöräily ja pysäköinti
Vaasan keskustan liikenneselvitys Pyöräily ja pysäköinti Maiju Lintusaari Tero Rahkonen 8.10.2015 Sito Parhaan ympäristön tekijät Suunnittelualue Vaasa ja pyöräily 3 Keskustan saavutettavuus pyörällä 4
Lisätiedot3D-kiinteistöt markkinaehtoisen pysäköinnin mahdollistajana. Tiiviin kaupunkirakenteen ja pysäköintiratkaisujen ratkaisemisesta
3D-kiinteistöt markkinaehtoisen pysäköinnin mahdollistajana Tiiviin kaupunkirakenteen ja pysäköintiratkaisujen ratkaisemisesta Järvenpään tarina Sijainti ja demografia Sijaitsee Uudellamaalla Lahden moottoritien
LisätiedotAp-normit. Toimikunnat
Ap-normit Toimikunnat 20.11.2014 Lausuntopyyntö toimikunnille Kuntakehitys ja kuntakehityslautakunta selvittävät mahdollisuuksia päivittää käytettäviä autopaikkanormeja Määritetään aluekohtaisesti kuinka
LisätiedotKOKEMUKSIA KAUPUNKIKEHITYKSESTÄ JA PYSÄKÖINNISTÄ
Joona Tapiola Raklin pysäköintiseminaari 1.11.2018 KOKEMUKSIA KAUPUNKIKEHITYKSESTÄ JA PYSÄKÖINNISTÄ SATO LYHYESTI PYSÄKÖINTIPAIKKOJEN TARPEESTA Vuonna 2012 tehtiin selvitys SATOn 100 % omistamien kohteiden
LisätiedotHämeenlinnan keskustan pysäköintivaihtoehtojen vertailu
Hämeenlinnan keskustan pysäköintivaihtoehtojen vertailu 4.3.2015 Juha Mäkinen, Sito Oy When infrastructure counts. 2 Keskustan pysäköintipaikkojen tilanne nyt Nykyisistä autopaikoista suurin osa on lyhytaikaisia
LisätiedotKiinteistö Oy Jousenpuiston pysäköinti
LUONNOS 20.11.2014 Kiinteistö Oy Jousenpuiston pysäköinti TOIMINNANKUVAUS Keskitetty pysäköintiratkaisu Kiinteistö Oy Jousenpuiston pysäköinti on perustettu, jotta Jousenpuiston keskuksen lähiympäristö
LisätiedotPysäköintiratkaisut kiinteistösijoittajan näkökulma. Veli-Pekka Tanhuanpää
Pysäköintiratkaisut kiinteistösijoittajan näkökulma Veli-Pekka Tanhuanpää 08.10.2015 Spondan pysäköintitilat 16 pysäköintiyksikköä/laitosta, joista 9 kpl yli 200 ap Pysäköintiä 98 eri kohteessa Hallinnoituja
LisätiedotAsuntotuotanto Vantaalla
Asuntotuotanto Vantaalla Vantaan kaupunkirakenteen kehitys 1960-2014 Asuntopolitiikan päätavoitteita Täydennysrakentamisen edistäminen Vantaan asuntorakentamisennuste 2015-2024 ARY:n vierailu Vantaalla
LisätiedotPysäköinti Turussa mitä, missä, milloin?
Pysäköinti Turussa mitä, missä, milloin? 4.12.2017 Liikenneinsinööri Jaana Mäkinen, Turun kaupungin ympäristötoimiala: Pysäköinnin linjaukset mitä kaikkea ne käsittelevät? TkT Kalle Vaismaa, WSP Finland
LisätiedotHatanpään sairaala-alueen pysäköintiselvitys
Hatanpään sairaala-alueen pysäköintiselvitys Nykytila-analyysi Luonnos 8.6.2017 Sito Parhaan ympäristön tekijät Pysäköintiselvityksen tarkastelualue Tarkastelualue, joka jakautuu kahteen selvitysosaan:
LisätiedotHelsingin liikennesuunnittelun kehittyminen ja siihen liittyvät ideologiat
RIL VLL 25.9.2015 Helsingin liikennesuunnittelun kehittyminen ja siihen liittyvät ideologiat Yleisasemakaavan 1954 liikenneverkot 25.9.2014 Matti Kivelä 25.9.2014 Matti Kivelä 3 Helsingin kehittyminen
LisätiedotLänsikatu. rp23. Sepänkatu. rp24. rp26 LOUHELANKATU. rp25 LÄNSIKATU. Louhelankatu III le p. rp28. rp27 68 IV SEPÄNKATU III.
1 4 2 1 1 Louhelankatu Länsikatu I I 4 Sepänkatu 20 1 1 1 1 20 0 20 21 2 2 24 22 3 2 1 1 rp2 rp2 rp24 rp23 rp rp2 0 30 40 0 20 0 a le p I 0 SEPÄNKATU LOUHELANKATU LÄNSIKATU 43300 400 43400 400 IV AK ASEMAKAAVAMERKINNÄT
LisätiedotHelsingin pysäköintipolitiikka 28.5.2014
Helsingin pysäköintipolitiikka 28.5.2014 Helsingin pysäköinnin tunnistettuja kehittämistarpeita Täydennysrakentaminen esikaupunkialueilla edellyttää uudenlaisia pysäköintiratkaisuja Pysäköinnin kustannusvaikutukset
LisätiedotKUNINKAANTAMMEN PYSÄKÖINTISELVITYKSEN TARKISTUS
Pysäköinti Kompassitalon alla Pysäköinti kadunvarsitalon kellarissa KUNINKAANTAMMEN PYSÄKÖINTISELVITYKSEN TARKISTUS Raportti 18.9.2009 KUNINKAANTAMMEN PYSÄKÖINTISELVITYKSEN TARKISTUS 3 1 Esipuhe Sito
LisätiedotKaupunki ja liike Sofia de Vocht PARKKITEHTUURIA
Kaupunki ja liike 2.11.2015 Sofia de Vocht PARKKITEHTUURIA 1. MITOITUS JA NORMIT 2. PYSÄKÖINNIN VAIHTOEHDOT: KENTTÄ, KADUNVARSI, PIHAKANSI, PYSÄKÖINTILAITOS, AUTOMAATTINEN PYSÄKÖINTILAITOS,KESKITETTY PYSÄKÖINTILAITOS
LisätiedotTanja Oksa, kaupunkirakennepalvelut, Jyväskylän kaupunki
KANKAAN Jyväskylän ALUEEN Kankaan KEHITTÄMINEN alueen ideakilpailu Tanja Oksa, kaupunkirakennepalvelut, Jyväskylän kaupunki Puurakentamisen roadshow 14.3.2012 JYVÄSKYLÄN KANGAS Jyväskylän keskusta-alueen
LisätiedotKytkin-projekti. 12.11.2013 esittely kaupunkirakennelautakunnan iltakoulussa. Anne Sandelin
Kytkin-projekti 12.11.2013 esittely kaupunkirakennelautakunnan iltakoulussa Anne Sandelin Kankaan mahdollisuudet Alueellinen elinkaariajattelu Rakentamisen pullonkaulojen poistaminen Pinttyneiden mallien
LisätiedotPYSÄKÖINTI MARJA-VANTAA. Ympäristösi tekijä
1 PYSÄKÖINTI MARJA-VANTAA KOKOUS 29.11.2010 2 MARJA-VANTAA LUOLAPYSÄKÖINTI Voidaan yleensä sijoittaa ja asemoida melko vapaasti Tarvitaan yleensä alueellinen pysäköintiyhtiö Vaiheittain rakentaminen haastavaa
LisätiedotPYSÄKÖINTINORMISELVITYS
PYSÄKÖINTINORMISELVITYS Liite yt 2 / 20.10.2016 11.10.2016 Pysäköintinormit muissa kunnissa ja kaupungeissa (kerrostaloalueet): Espoo: Helsinki: Hyvinkää: 1 ap/ 120 k- m2 (aluekeskukset) 1 ap/ 85 k-m2
LisätiedotNAANTALIN KAUPUNKI YMPÄRISTÖVIRASTO NAANTALIN KYLPYLÄN ASEMAKAAVOITUKSEEN LIITTYVÄ PYSÄKÖINTISELVITYS
NAANTALIN KAUPUNKI YMPÄRISTÖVIRASTO NAANTALIN KYLPYLÄN ASEMAKAAVOITUKSEEN LIITTYVÄ PYSÄKÖINTISELVITYS Toukokuu 2008 NAANTALIN KAUPUNKI YMPÄRISTÖVIRASTO 1 (5) NAANTALIN KYLPYLÄN ASEMAKAAVOITUKSEEN LIITTYVÄ
LisätiedotHelsingin liikkumisen kehittämisohjelma
Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma RIL Liikennesuunnittelun kehittyminen Helsingissä 25.9.2014 00.0.2008 Esitelmän pitäjän nimi Liikennejärjestelmällä on ensisijassa palvelutehtävä Kyse on ennen kaikkea
LisätiedotNäkökulmia pysäköintitarpeeseen
Näkökulmia pysäköintitarpeeseen Antti Pirhonen 24.9.2015 NCC-yhtiöt 1 Liikkuminen muuttuu radikaalisti lähivuosina Metro Espoonlahteen Arvot (hyötyliikunta, ekologisuus, jakamistalous) Uudet liikkumisvälineet
LisätiedotEKOLOGISEN ASUMISEN EDISTÄMINEN KAUPUNKISUUNNITTELUN KEINOIN
EKOLOGISEN ASUMISEN EDISTÄMINEN KAUPUNKISUUNNITTELUN KEINOIN aluerakenne liikenneratkaisut rakennusten ekologia käytön ekologia AUTOTIHEYS (henkilöautoja / 1000 asukasta) 550 220 JÄTKÄSAARI ASUKKAITA >
LisätiedotTäydennysrakentaminen Seinäjoki
Täydennysrakentaminen Seinäjoki 21.3.2019 Helsinki Kaavoitusjohtaja Martti Norja Seinäjoen historiaa Seinäjoen, joka oli Ilmajoen sivukylä, kasvu sai alkunsa kun Abraham Falander ( Wasastjärna) perusti
LisätiedotAsuintonttien pysäköintipaikkamäärien laskentaohjeilla on seuraavat Helsingin pysäköintipolitiikasta johdetut tavoitteet:
ASUINTONTTIEN PYSÄKÖINTIPAIKKAMÄÄRIEN LASKENTAOHJEET Laskentaohjeen tavoitteet Asuintonttien pysäköintipaikkamäärien laskentaohjeilla on seuraavat Helsingin pysäköintipolitiikasta johdetut tavoitteet:
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 11. Valtuusto 26.01.2015 Sivu 1 / 1
Valtuusto 26.01.2015 Sivu 1 / 1 5119/02.05.06/2014 Kaupunginhallitus 347 15.12.2014 11 Kaupungin omavelkaisen takauksen myöntäminen Kiinteistö Oy Espoon Suviniityn pysäköinnin lainalle Valmistelijat /
LisätiedotMOBILITY AS A SERVICE HÄMEENLINNA
MOBILITY AS A SERVICE HÄMEENLINNA Liikkuminen palveluna: Maas - Eri liikkumismuodot on yhdistetty puhelinsovelluksen avulla toisiinsa - Ovelta ovelle-palvelu LIIKKUMINEN KASVUKÄYTÄVLLÄ Mobiilipalvelu mahdollistaa
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 348. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1
Kaupunginhallitus 15.12.2014 Sivu 1 / 1 5118/02.05.06/2014 348 Kaupungin omavelkaisen takauksen myöntäminen Kiinteistö Oy Jousenpuiston pysäköinnin lainalle (Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Viktoria
LisätiedotKaupunkisuunnittelun seminaari Matti Karhula
Kaupunkisuunnittelun seminaari 8.9.2010 Matti Karhula KOHTI ELÄVÄÄ KAUPUNKIKESKUSTAA Viihtyisä Oulun keskusta sykkii elämää läpi vuoden ja vuorokauden. Se pitää arvossa pohjoista kulttuuria, hyvinvointia,
LisätiedotSalon osayleiskaavan liikenneselvitys
Salon osayleiskaavan liikenneselvitys Salon osayleiskaavan liikenneselvitys Pysäköintitutkimukset Kulkutapajakaumat Katuverkon jäsentäminen Pysäköinnin järjestelyt Liikennemäärät Isot kehityshankkeet (Itäinen
LisätiedotMAAKUNTALÄHIÖN TÄYDENNYS- JA LISÄRAKENTAMISEN TALOUDELLISHALLINNOLLISET EDELLYTYKSET
1 MAAKUNTALÄHIÖN TÄYDENNYS- JA LISÄRAKENTAMISEN TALOUDELLISHALLINNOLLISET EDELLYTYKSET Eheyttämisen edellytykset (EHED) Oulun yliopisto, Arkkitehtuurin tiedekunta Tutkijatohtori Sari Hirvonen-Kantola sari.hirvonen-kantola@oulu.fi
LisätiedotAutopaikkaselvitys. Lippajärvi, alue Markus Pasanen Tiina Aalto
Autopaikkaselvitys Lippajärvi, alue150713 Markus Pasanen Tiina Aalto 3.5.2017 Selvityksen tarkoitus Ksl 2.3.2017 päätös (MRA 27 ): nähtävilläolon aikana tutkitaan nykyisen kiinteistön autopaikkatilanne
LisätiedotLiikenne. Asukastilaisuus Salla Karvinen Suunnitteluinsinööri Kaupunkisuunnittelukeskus, liikennesuunnitteluyksikkö
Liikenne Asukastilaisuus 3.5.2017 Salla Karvinen Suunnitteluinsinööri Kaupunkisuunnittelukeskus, liikennesuunnitteluyksikkö Liittyminen liikenneverkkoon Alueen pää- ja kokoojakatuverkko täydentyy: Finnoonsilta-kadun
LisätiedotPyöräilyä ja kävelyä kaavoihin kangistumatta
Pyöräilyä ja kävelyä kaavoihin kangistumatta 8.12.2010, Oulu Bussiyhteyksiin perustuva joukkoliikenne -seminaari Pasi Metsäpuro Tampereen teknillinen yliopisto Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos Liikennesuunnittelun
LisätiedotPYSÄKÖINTITALON HANKESUUNNITELMA
ETELÄ-SAVON HANKESUUNNITELMA SAIRAANHOITOPIIRI 15.5.2014 Sivu 1/7 Tilaaja: Etelä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Porrassalmenkatu 35-37 50100 Mikkeli Hanke: ESPER 2014 PYSÄKÖINTITALON HANKESUUNNITELMA
LisätiedotYhteiskäyttöautojen haluttavuus pääkaupunkiseudun kerrostalokortteleissa asukkaiden näkemyksiä
Yhteiskäyttöautojen haluttavuus pääkaupunkiseudun kerrostalokortteleissa asukkaiden näkemyksiä Kehittyvä kerrostalo -vuosiseminaari 17.3.2011 Jouko Kunnas, Liidea Oy 1 Kyselytutkimus asukkaille Missä määrin
LisätiedotViisaan liikkumisen edistäminen kiinteistötasolla. Sara Lukkarinen, Motiva Oy
Viisaan liikkumisen edistäminen kiinteistötasolla Sara Lukkarinen, Motiva Oy RATKAISUT YHTEISKÄYTTÖAUTOILUUN, KÄVELYYN, JOUKKOLIIKENTEESEEN BREEAM, LEED, PROMISE HAASTEITA RAJALLINEN TILA Mihin tilaa
LisätiedotPääkaupunkiseudun tonttivarantokatsaus 2015. Pääkaupunkiseutua koskevia tunnuslukuja SeutuRAMAVA 1/2015 -aineistosta
Pääkaupunkiseudun tonttivarantokatsaus 2015 Pääkaupunkiseutua koskevia tunnuslukuja SeutuRAMAVA 1/2015 -aineistosta SeutuRAMAVA-aineisto HSY tuottaa Seudullisen perusrekisterin pohjalta kaksi kertaa vuodessa,
LisätiedotSelvitys liikennejärjestelyvaihtoehdoista ja pysäköinnistä
28.3.2017 / TPi, TPe Selvitys liikennejärjestelyvaihtoehdoista ja pysäköinnistä Tutkitut liikennejärjestelyvaihtoehdot Puustellinkallion kaavoituksen aikana on tutkittu erilaisia liikennejärjestelyitä
LisätiedotHELSINKI HIGH-RISE SUUNNITTELUOHJELMA. Arkkitehtuuri- ja toteutuskilpailu. (Beta) www.helsinkihighrise.fi
1 HELSINKI HIGH-RISE Arkkitehtuuri- ja toteutuskilpailu www.helsinkihighrise.fi (Beta) SUUNNITTELUOHJELMA 2 SUUNNITTELUOHJELMA Luonnos 1.12.2014 Suunnitteluvaatimukset ja -ohjeet Suunnitelmalle on alla
LisätiedotSatamasaarentie 5, Helsinki 06 Selvitys poikkeamisista ja perustelut:
Satamasaarentie 5, Helsinki 06 Selvitys poikkeamisista ja perustelut: 04.04.2016 Helsinki Liitteenä kaaviokuvat poikkeamista (1) Kaava: VI ul/3 Murtoluku roomalaisen numeron jäljessä osoittaa, kuinka suuri
LisätiedotTaloyhtiötapahtuma Tuomas Viljamaa Suomen Vuokranantajat vuokranantajat.fi
Taloyhtiötapahtuma 26.4.2017 Tuomas Viljamaa Suomen Vuokranantajat Suomen Vuokranantajat ry Suomen Vuokranantajat on valtakunnallinen vuokranantajien etujärjestö. Edistämme vuokranantajien asiaa ja tarjoamme
LisätiedotKaavoituksen näkökulma. Hyvinvointiympäristön kehittäminen seututasoisessa suunnittelussa.
Kaavoituksen näkökulma. Hyvinvointiympäristön kehittäminen seututasoisessa suunnittelussa. MAL4-sopimus Rakennesuunnitelman ja Asuntopoliittisen ohjelman päivitys Kaisu Kuusela, Tampereen kaupunkiseutu
LisätiedotOte 29.1.2014 allekirjoitetusta Keski-Pasilan keskuksen toteutussopimuksesta.
Ote 29.1.2014 allekirjoitetusta Keski-Pasilan keskuksen toteutussopimuksesta. Käytetyt termit: Hankintayksikkö = Helsingin kaupunki ja Suomen valtio/senaatti-kiinteistöt Yritys = YIT Rakennus Oy 4.2.10
LisätiedotTäydennysrakentamisen tärkeys ja edistäminen Vantaalla. Täydennysrakentamiskäytäntöjen kehittäminen -klinikan tulosseminaari 5.3.
Täydennysrakentamisen tärkeys ja edistäminen Vantaalla Täydennysrakentamiskäytäntöjen kehittäminen -klinikan tulosseminaari 5.3.2015 Täydennysrakentamistarpeen tausta Vantaalla 2010: 51 063 aluerakentamisen
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 12/ (5) Kaupunginhallitus Kaj/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/2016 1 (5) 285 Haartmanin sairaalan rakennusluvan mukaisten väestönsuoja/autopaikkojen vuokraaminen HEL 2015-008633 T 10 01 03 Esitys päätti oikeuttaa kiinteistöviraston
Lisätiedot1. Suunnittelukohteen sijainti ja nykytila Katuverkko ja liikennemäärä Jalankulku ja pyöräily Joukkoliikenne...
Sisältö 1. Suunnittelukohteen sijainti ja nykytila... 1 Katuverkko ja liikennemäärä... 1 Jalankulku ja pyöräily... 2 Joukkoliikenne... 3 2. Nykyinen ja tuleva maankäyttö... 4 Kortteli 60... 6 3. Asemakaavan
LisätiedotKaavin koulukeskuksen liikennesuunnitelma OLLI MÄKELÄ PILVI LESCH
Kaavin koulukeskuksen liikennesuunnitelma OLLI MÄKELÄ PILVI LESCH 10.10.2013 Sisältö 1 Lähtökohdat... 7 2 Nykytila... 9 3 Suunnitelman sisältö... 14 3.1 Toimenpiteet... 14 3.2 Liikennejärjestelyt: nykyiset
LisätiedotMYYDÄÄN KASARMIRAKENNUS 18
MYYDÄÄN KASARMIRAKENNUS 18 RYKMENTINTIE HYRYLÄ MYYNTIKOHDE Kiinteistöllä 858-15-5727-1 sijaitseva kasarmirakennus osoitteessa Rykmentintie, Tuusula. Rakennus rakennusnumero br-ala m2 RO k-m2 toimistorakennus
LisätiedotKAAVARUNKO Arkkitehtitoimisto Petri Rouhiainen Oy
7 1 0 J Y V Ä S K Y L Ä N K A N G A S KAAVARUNKO 5.10.2012 Arkkitehtitoimisto Petri Rouhiainen Oy TEKIJÄT Kaavarunkoraportin laatimiseen on osallistunut seuraava työryhmä: Jyväskylän kaupunki: Hankejohtaja
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 29
09.03.2015 Sivu 1 / 1 995/02.07.00/2015 29 Tontin määräosan myynti ja yleisen alueen vuokraus Tapiolasta Kiinteistö Oy Jousenpuiston Pysäköinti -yhtiölle pysäköintilaitoksen rakentamista varten, korttelin
LisätiedotHiukkavaara Inurdeco-kehittämishanke Energia- ja ilmastotavoitteet asemakaavoituksessa - työpaja. kaavoitusarkkitehti Leena Kallioniemi
Hiukkavaara Inurdeco-kehittämishanke Energia- ja ilmastotavoitteet asemakaavoituksessa - työpaja kaavoitusarkkitehti Leena Kallioniemi Pohjois-Suomen suurin uusi kaupunginosa Hiukkavaara on Oulun kaupungin
LisätiedotLiikennevirasto Motiva - Aula Research Helena Suomela, Motiva Oy
Tutkimus suomalaisten suhtautumisesta kestävän liikkumisen muotoihin ja työmatkojen liikkumiseen tulokset 2018 Yritys- ja kuntapäättäjien näkemyksiä kestävästä liikkumisesta 2016 Liikennevirasto Motiva
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 124. Kaupunginhallitus 30.03.2015 Sivu 1 / 1
Kaupunginhallitus 30.03.2015 Sivu 1 / 1 2712/02.07.00/2014 124 Niittykummun metrokeskuksen pysäköintiyhtiön perustaminen Valmistelijat / lisätiedot: Eva Elston-Hämäläinen, puh. 043 825 6073 etunimi.sukunimi@espoo.fi
LisätiedotAjankohtaista arvonlisäverotuksesta
Ajankohtaista arvonlisäverotuksesta 2.5.2019 2.5.2019 Pekka Montell, erityisasiantuntija, verotus Ajankohtaista arvonlisäverotuksesta Velvoiteautopaikkamaksut Velvoiteväestösuojamaksut ICT-putkiston vuokraus
LisätiedotAsemien liityntäpysäköinti- tavoitteet, nykytila ja kustannusjakomallit Liikenne ja maankäyttö 9.10
Asemien liityntäpysäköinti- tavoitteet, nykytila ja kustannusjakomallit Liikenne ja maankäyttö 9.10 Maija Rekola, asiantuntija, liikennejärjestelmä, Väylä Maija Rekola Liityntäpysäköinnin merkitys nousussa
LisätiedotHelsingin seudun pysäköintipoliittinen työpaja 19.4.2010. Työpajan keskeiset tulokset. Helsingin seudun liikenne
Helsingin seudun pysäköintipoliittinen työpaja 19.4.2010 Työpajan keskeiset tulokset Helsingin seudun liikenne Työpajan tavoite Tunnistaa, mitkä pysäköintiin liittyvät asiat ovat strategisesti tärkeitä
LisätiedotSAAREN KOULU LIIKENNESELVITYS. Tilanne
SAAREN KOULU LIIKENNESELVITYS Tilanne 7.12.2028 LÄHTÖKOHTIA Suunnittelukohteena Saaren koulu keskustaajamassa Nykyisiä rakennuksia korvataan uudisrakennuksilla Etäisyyskartta 3/5 km Ala- ja yläkoulurakennukset
LisätiedotKuopion kaupunki Pöytäkirja 17/2015 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 210 02.12.2015. 210 Asianro 8005/02.05.00.00/2015
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 17/2015 1 (1) 210 Asianro 8005/02.05.00.00/2015 Pysäköinnin taksatarkistukset 2016 alkaen Kaupungininsinööri Ismo Heikkinen Rakentamisen ja kunnossapidon tukipalvelut Pysäköintitaksojen
LisätiedotRAKENNUSLIIKKEIDEN PALAUTTEEN TIIVISTELMÄ JA VASTINEET 30.4.2014 / Kaupunginarkkitehti
RAKENNUSLIIKKEIDEN PALAUTTEEN TIIVISTELMÄ JA VASTINEET 30.4.2014 / Kaupunginarkkitehti Kaupunkisuunnittelujaosto pyysi lausuntoa seuraavilta rakennusliikkeiltä, jotka kaikki jättivät lausuntonsa. Lausunnot
LisätiedotEnergiatehokas Engelinranta. Vähähiilinen maankäyttö ja kaavoitus Päijät-Hämeessä 21.1.2014
Energiatehokas Engelinranta Vähähiilinen maankäyttö ja kaavoitus Päijät-Hämeessä 21.1.2014 Maankäyttö- ja rakennusalan asiakkaitamme Hallinto Rakentajat Rakennuttajat Tuoteteollisuus Toimialajärjestöt
LisätiedotLohja. Jouni Ikäheimo 10 / 2013
Hiidensalmi Lohja Liikenneselvitys Jouni Ikäheimo Nora Kumpulainen 10 / 2013 HIIDENSALMEN HAVAINNEKUVA, LOHJAN KAUPUNKI SELVITYKSEN LÄHTÖKOHDAT Hiidensalmen alue sijaitsee kilometrin etäisyydellä Lohjan
LisätiedotRAKLI, PYSÄKÖINTISEMINAARI Pysäköinnin tulevaisuus, tarpeet, palvelut, markkinat Antti Marttila, Finnpark Oy
RAKLI, PYSÄKÖINTISEMINAARI 1.11.2018 Pysäköinnin tulevaisuus, tarpeet, palvelut, markkinat Antti Marttila, Finnpark Oy SISÄLTÖ Finnpark Pysäköinti liiketoimintana Digitaalisuus pysäköintiliiketoiminnassa
LisätiedotLiikennepalvelut taloyhtiöissä taloyhtiökyselyn tuloksia. Mobinet Oy / Ville Voltti
Liikennepalvelut taloyhtiöissä taloyhtiökyselyn tuloksia Mobinet Oy / Ville Voltti 3.8.2018 Liikennepalvelut taloyhtiöissä hanke Liikennepalvelut taloyhtiöissä on Kiinteistöliiton projekti, joka toteutetaan
LisätiedotPasila uudistuu. - Keskusta täydentyy ja nauhakaupungin rakentaminen alkaa. Päivi Ahlroos Projektinjohtaja
Pasila uudistuu - Keskusta täydentyy ja nauhakaupungin rakentaminen alkaa Päivi Ahlroos Projektinjohtaja Pasila 2010 Yli 23 000 työpaikkaa Yli 10 000 asukasta Postipuisto Pasila 2040 Yli 50 000 työpaikkaa
LisätiedotTuiskun Pysäköinti Oy (Y-tunnus 2697477-8) jäljempänä pysäköintiyhtiö
LUONNOS 4.9.2015 OSAKASSOPIMUS 1. Sopijapuolet 1.1. Pysäköintiyhtiö Tuiskun Pysäköinti Oy (Y-tunnus 2697477-8) jäljempänä pysäköintiyhtiö 1.2. Osakkaat - Asunto Oy Tampereen Härmälänrannan Turva, (y-tunnus
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 57
02.06.2014 Sivu 1 / 1 2228/02.07.00/2014 57 Asuinkerrostalotontin myynti Niittykummusta Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varmalle, SATO Asunnot Oy:lle ja SRV Rakennus Oy:lle, kortteli 15051 tuleva tontti
LisätiedotHYVÄ? PYSÄKÖINTIPAIKKA
HYVÄ? PYSÄKÖINTIPAIKKA HEIKKI LEPPÄNEN DIPL.INS., RAK.ARKKIT. AUTOPAIKKOJEN LUKUMÄÄRÄ MÄÄRITTELY KUNTIEN VASTUULLA (MRL) ASUKKAIDEN AUTOPAIKKOJEN TARPEEN TYYDYTTÄMINEN TOIMITILOJEN OSALLA VOIDAAN TEHDÄ
Lisätiedot4. ASUNTOJEN PYSÄKÖINTI-
4. ASUNTOJEN PYSÄKÖINTI- PAIKKOJEN LASKENTAOHJE TAVOITE Pysäköintipaikkojen laskentaohje koskee asuntorakentamista. Ohjetta noudatetaan asemakaavoituksen yhteydessä. Laskentaohjeen tavoitteena on rakentaa
LisätiedotRaamikadun päiväkodin liikenteellinen selvitys
Raamikadun päiväkodin liikenteellinen selvitys Asemakaava 8496, Niemenranta III 1 1.6.2018 Raamikadun yksityisen päiväkodin hanke Suunnitelmissa uusi yksityinen päiväkoti Niemenranta III:n uudelle alueelle
LisätiedotSEPÄNKATU 15 JA 17 ASEMAKAAVAN MUUTOS
Asukastilaisuus 17.2.2015 SEPÄNKATU 15 JA 17 ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVAHANKKEEN TAUSTAA Tavoite keskustan täydennysrakentamisesta ja uusien asukkaiden saamisesta keskustan palveluiden äärelle: keskustan
LisätiedotOsakas A-osakkeet B-osakkeet
1 (5) LISÄSOPIMUS 28.2.2013 PÄIVÄTTYYN TAPIOLAN KESKUSPYSÄKÖINTI OY:N OSAKASSOPIMUKSEEN A-lisäosakkeet / VSS-tila 1. OSAPUOLET Osakas A-osakkeet B-osakkeet Finprop Tapiola Oy (Y-tunnus: 1749679-4) 460
LisätiedotTäydennysrakentaminen ja taloyhtiön talous
Tammelan täydennysrakentamisen pilottiprojektin aloitusseminaari 18.4.2011 Täydennysrakentaminen ja taloyhtiön talous 18.4.2011 Antti Kurvinen Tampereen teknillinen yliopisto Rakennustekniikan laitos Rakennustuotanto
LisätiedotMAL Miten liikkuminen muuttuu Helsingin seudulla vuoteen 2030 mennessä? Heikki Palomäki, HSL Liikenne & Maankäyttö
MAL 2019 Miten liikkuminen muuttuu Helsingin seudulla vuoteen 2030 mennessä? Heikki Palomäki, HSL Liikenne & Maankäyttö 9.10.2019 Esityksen sisältö Miltä näyttää vuonna 2019? Mitä MAL-suunnitelman toimenpiteillä
LisätiedotPysäköintiratkaisut ja -normit täydennysrakennuskohteissa
Pysäköintiratkaisut ja -normit täydennysrakennuskohteissa MAL-verkosto Täydennysrakentamisen seminaari 28.5.2014 Hanna Kalenoja Tutkimuspäällikkö Tampereen teknillinen yliopisto, Liikenteen tutkimuskeskus
LisätiedotKajaanin älykäs elinkaarikortteli
Kajaanin älykäs elinkaarikortteli Hankkeen taustat Vanhan linja-autoaseman tontti vapautuu uuteen käyttöön Kajaanin keskustaan Elinkaariasumiselle kasvava tarve ja uusien asumismuotojen kehittäminen Rakennusten
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 30/ (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Lsp/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 30/2015 1 (5) 397 Länsisatamankadun ja Hyväntoivonkadun liikennesuunnitelma HEL 2015-001788 T 08 00 00 Hankenro 0848_2 Päätös päätti hyväksyä liikennesuunnitteluosaston piirustuksen
LisätiedotJohanna Wallin ja Kalle Toiskallio
ASUKASPYSÄKÖINTIPAIKKOJEN OMISTAMISEN, HALLINNAN JA KUNNOSSAPIDON ORGANISOINTI Kaupunki Omistaa ja vuokraa maata P-yhtiölle Kaavoittaa Kaupungin pysäköinninvalvonta Alueellinen huoltoyhtiö Huoltaa ja ylläpitää
LisätiedotHämeenlinnan Engelinrannan alueen energiakaavan valmistelu. Julkinen tiivistelmä loppuraportista, 2.4.2013
Hämeenlinnan Engelinrannan alueen energiakaavan valmistelu Julkinen tiivistelmä loppuraportista, 2.4.2013 Tavoitteena löytää energiakaavan avaintekijät Työssä pyrittiin tunnistamaan alueen kokonaisenergiankulutuksen
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 323. Kaupunginhallitus 26.10.2015 Sivu 1 / 1
Kaupunginhallitus 26.10.2015 Sivu 1 / 1 3961/10.03.00/2015 Kaupunginhallitus 304 5.10.2015 323 Valtuustokysymys senioritalon käytöstä Espoon keskuksessa (Kv-asia) (Pöydälle 5.10.2015) Valmistelijat / lisätiedot:
LisätiedotAHLMANIN KOULUN SÄÄTIÖN PIENTEOLLISUUSALUEEN JA PUISTOALUEIDEN OSIEN MUUTTAMINEN PIENTALOALUEEKSI ASEMAKAAVA 8153
AHLMANIN KOULUN SÄÄTIÖN PIENTEOLLISUUSALUEEN JA PUISTOALUEIDEN OSIEN MUUTTAMINEN PIENTALOALUEEKSI ASEMAKAAVA 8153 LIIKENTEELLISET VAIKUTUKSET EHDOTUSVAIHEEN TARKASTELU (päivitetty 23.3.2007) 1. NYKYINEN
LisätiedotKIVENLAHDEN METROKESKUS
KIVENLAHDEN METROKESKUS ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS ASUKASTILAISUUS 7.8.2017 KIVENLAHDEN METROKESKUS ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS ASUKASTILAISUUS 7.8.2017 MAININGIN KOULU OHJELMA 17.30 TILAISUUDEN
LisätiedotKAUPUNGINKANSLIA TOTEUTUSSUUNNITELMA 1 (6) Talous- ja suunnittelukeskus TOTEUTUSSUUNNITELMA SOMPASAAREN JA KALASATAMANPUISTON RAKENTAMISESTA
KAUPUNGINKANSLIA TOTEUTUSSUUNNITELMA 1 (6) TOTEUTUSSUUNNITELMA SOMPASAAREN JA KALASATAMANPUISTON RAKENTAMISESTA Sijainti yhdyskuntarakenteessa, asemakaavatilanne ja liikennejärjestelyt Kalasataman projektialueeseen
LisätiedotPYSÄKÖINTI- JA YHTEISPIHASOPIMUS Luonnos
PYSÄKÖINTI- JA YHTEISPIHASOPIMUS Luonnos 5.11.2016 1. Sopijapuolet 1.1.Kiinteistö Oy Vantaan Pumppupuiston Parkki, jäljempänä Parkkiyhtiö Kiinteistöt xxx-xx-xx-xx, xxx-xx-xx-xx ja xxx-xx-xx-xx, jäljempänä
Lisätiedot127 Soukansalmi, asemakaavan muutoksen hyväksyminen, alue , 33. kaupunginosa Soukka
4331/10.02.03/2013 127 Soukansalmi, asemakaavan muutoksen hyväksyminen, alue 412008, 33. kaupunginosa Soukka Valmistelijat / lisätiedot: Tiina Aalto, puh. 050 553 2886 etunimi.o.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus
Lisätiedothaasteet ja ratkaisut
Täydennysrakentamisen haasteet ja ratkaisut pääkaupunkiseudulla MAL-verkoston seminaari Mari Siivola yleiskaavapäällikkö Strateginen valinta kehittää nykyistä kaupunkia Olemassa oleva kehittyy uudisrakentamisen
LisätiedotKERA Tulevaisuuspyörä
KERA Tulevaisuuspyörä Työpaja 11.6.2013 Valtuustotalo Kimmo Rönkä Movense Oy TYÖPAJA: TULEVAISUUSPYÖRÄ ryhmien teemat 1. Houkutteleva korttelikaupunki ja käveltävä ympäristö (kirjurit: Ritva Helminen-Halkola,
LisätiedotNÄKÖKULMIA OULUN KAUPUNKISEUDULTA. yleiskaavapäällikkö Paula Paajanen
NÄKÖKULMIA OULUN KAUPUNKISEUDULTA yleiskaavapäällikkö Paula Paajanen 13.12.2017 tilaa, valoa ja pohjoista voimaa H A U K I P U D A S, K I I M I N K I, O U L U, O U L U N S A L O, Y L I - II Pohjois- Pohjanmaan
LisätiedotHELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus
HELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus 22.4.2013, Helsinki, Laituri Pekka Normo, Ympäristöministeriö VÄHITTÄISKAUPAN PALVELUT - KESKUSTA-ALUEET, LÄHIKAUPAT,
LisätiedotViisas liikkuminen. Ympäristöystävälliset liikkumisvalinnat. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä
Viisas liikkuminen Ympäristöystävälliset liikkumisvalinnat Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Tarja Jääskeläinen, päivitetty 7.6.2013 Valitse viisaasti liikenteessä Liikkumalla kävellen, pyörällä ja
LisätiedotMUN MYRTSI -MOBIILISOVELLUSKOKEILU
MUN MYRTSI -MOBIILISOVELLUSKOKEILU 1.9. 30.11.2016 Alustava vastausraportti (28.11.2016) Vantaan kaupunkisuunnittelussa tehdään parhaillaan suunnitelmaa tulevaisuuden Myyrmäestä. Suunnitelmalla varmistetaan
LisätiedotJyväskylän keskustavisio vuodelle 2020
hallinto ulko-oleskelu vihreä kampus Jyväskylän keskustavisio vuodelle 2020 asuminen YLÄKAUPUNKI boheemikorttelit yllättävä suvaitsevainen rento ulko-oleskelu KÄVELYKESKUSTA elämysoleskelu korkealaatuinen
LisätiedotKuntalaisfoorumi Järvenpään keskustan kehittäminen ja rantapuisto. Kaavoitusjohtaja Sampo Perttula
Kuntalaisfoorumi Järvenpään keskustan kehittäminen ja rantapuisto Kaavoitusjohtaja Sampo Perttula Keskustan kehittäminen ja Rantapuisto 1. Tilaisuuden avaus 2. Järvenpään keskusta kehittäminen, ennen ja
Lisätiedot