Suomen Ammattijärjestö ry:n

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Suomen Ammattijärjestö ry:n"

Transkriptio

1 Suomen Ammattijärjestö ry:n Helsingissä päivänä syyskuuta 1968 pidetyn toisen edustajakokouksen pöytäkirja liitteineen Suomen Ammattijärjestö ry.

2 Paasipaino, Helsinki 1970

3 Pöytäkirja Suomen Ammattijärjestö ry:n toisesta varsinaisesta edustajakokouksesta, joka pidettiin Helsingin Työväenyhdistyksen talon juhlasalissa Paasivuorenkatu 5 A syyskuun 28. ja 29. päivinä 1968 alkaen ensinmainittuna päivänä kello I. Kokouksen avaus Puheenjohtaja Jaakko Rantanen : Hyvät herrat, ammattiyhdistystoverit! Ammattijärjestön hallituksen puolesta minulla on ilo lausua teidät tervetulleeksi tähän Ammattijärjestön toiseen varsinaiseen edustajakokoukseen, joka nyt täällä alkaa ja joka, niinkuin me kaikki tiedämme, joutuu käsittelemään varsin suuria ja keskeisiä kysymyksiä. Olemme halunneet laatia tämän kokouksen työjärjestyksen sillä tavalla, että puheenjohtaja avauspuheessaan käsittelee talouspoliittisia kysymyksiä ja tämän vuoden toimintakertomuksen yhteydessä pääsemme kiinni siihen kysymykseen, joka tällä hetkellä on todella ajankohtainen ja aktuelli ammattiyhdistysliikkeen eheyttämiskysymykseen. SAJ:n edustajakokouksen tehtävänä on tarkastella kriittisesti ja asiallisesti niin hyvin järjestömme sisäistä elämää ja sen ulkoisia suhteita kuin kaikkia niitä yhteiskuntamme nykyistä tilaa ja kehitystä koskevia kysymyksiä, jotka palkansaajien kannalta ovat merkityksellisiä. Demokraattisena palkansaajajärjestönä emme edustajakokouksessamme voi luopua oikeudestamme ja kiertää velvollisuuttamme tarkastella kriittisesti ja asiallisesti myös talouselämän ilmiöitä siitä huolimatta, että tällaisen tarkastelun ajankohta on eräässä suhteessa vähemmän otollinen. "Viikon kuluttua pidetään kunnallisvaalit, joiden yleispoliittinen keskustelu on saanut poikkeuksellisen kärkevät muodot. Yksityishenkilöinä meidän kannanottomme vaaleihin on selvä ja teemme itse kukin omalta kohdaltamme työtä sen poliittisen suuntauksen hyväksi, jonka tunnemme omaksemme. Palkansaajajärjestönä emme kuitenkaan osallistu vaalipropagandaan ja torjumme ajatuksen, että meidän keskuudessamme suorittama objektiivinen tilanteen arvostelu olisi tulkittava hyökkäykseksi jotakin suuntausta vastaan tai jonkin toisen suuntauksen puolustukseksi. 3

4 Vaalien alla käydyn keskustelun kärjekkyys ja vallitsevan ilmapiirin kitkeryys johtuu seikasta, joka palkansaajien kannalta on ensiarvoisen tärkeä: työllisyyden odotettua heikommasta kehityksestä. Jo pitkään jatkunut laskusuhdanne muodostui vuodenvaihteen molemmin puolin suoranaiseksi lamakaudeksi. Taloudellinen kasvu, joka aikaisemmin oli jatkunut hitaana, ei silloin ainoastaan tyrehtynyt, vaan osoitti jopa parin prosentin supistumista. Kevättalvella, kun työllisyystila oli heikoimmillaan, työttömyysprosentti nousikin hätkähdyttävän korkealle, yli viiden prosentin, ja työttömien lukumäärä ylitti Työttömyys oli meillä silloin laajempi kuin missään muussa, teollistumisasteeltaan Suomeen verrannollisessa maassa. Kaikki olemme toivoneet, että kehitys olisi alkanut kulkea suotuisampaan suuntaan ja että työttömyys ei enää saavuttaisi viime talvisia mittasuhteita. Devalvaation parannettua vientiedellytyksia ja kun alkoi näyttää siltä, että vakauttamisohjelma saataisiin suunnitelmien edellyttämällä tavalla toteuttamaan, optimistinen henki alkoikin yleistyä. Niinpä meidän maamme ainoa suhdannetarkkailua suorittava virallinen elin, valtiovarainministeriön kansantalousosasto, lausuikin päivätyssä suhdannekatsauksessaan: "Käänne taloudellisessa kehityksessä on ilmeisesti jo tapahtunut ja noususuuntaus on voimistumassa, vaikkakaan tähän asti valmistuneet tilastot eivät sitä vielä selvästi osoita. Länsi-Euroopan vahvistunut suhdannenousu on aiheuttanut vientimme kasvua. Nousua on näkyvissä myös investointitoiminnassa. Kulutuskysyntä on kuitenkin pysynyt heikkona, vaikkakaan tähän asti valmistuneet tilastot eivät sitä vielä selvästi osoita. Länsi-Euroopan vahvistunut suhdannenousu on aiheuttanut vientimme kasvua. Nousua on näkyvissä myös investointitoiminnassa. Kulutuskysyntä on kuitenkin pysynyt heikkona, eikä kokonaistuotanto ole päässyt mainittavaan nousuun. Työllisyyden paranemisesta on havaittavissa vasta ensimmäisiä merkkejä. Kokonaissäästäminen on lisääntynyt ja rahamarkkinat ovat keventyneet, joten edellytykset investointien voimistumiselle vuoden loppupuolella ovat olemassa." Edelleen kansantalousosasto mainitussa katsauksessaan totesi rakennustoiminnasta, että vuokratalojen yms. rakentamisen avulla toimeliaisuus vähitellen elpyy myös tältä osin. Työttömyyslukujen tarkastelusta virasto teki sen johtopäätöksen, että kausiluontoisuudenkin huomioon ottaen luvut osoittavat työttömyyden vähentymistä, vaikka työttömyyden oletettiinkin supistuvan varsin hitaasti vuoden jälkipuoliskolla. Optimismi on tietenkin eräs suhdannenousun edellytyksistä, mutta optimismin tulee perustua reaalisiin tosiasioihin. Omalta kohdal- 4

5 tani en vielä viime kesänä voinut nähdä sellaisten realiteettien olemassaoloa, jotka olisivat oikeuttaneet niin toiveikkaisiin odotuksiin, joita virallisella taholla eläteltiin. Suomen Sähköalantyöntekijäin Liiton Tampereella kesäkuun lopulla pidetyssä edustajakokouksessa muun muassa lausuin: "On sanottava, että maamme talouspolitiikasta vastuulliset elimet tekevät kohtalokkaan erehdyksen, jos he luottavat maailmankaupan olevan niin voimakkaasti elpymässä ja yleismaailmallisen suhdannenousun niin varmasti tulossa, että oman maamme taloudellinen kasvu pelkästään ulkoa tulevien sysäyksien ansiosta saadaan sellaiseen vauhtiin, että täystyöllisyys saavutetaan ja turvataan. Pitkään jatkunut rahataloudellinen kriisi useissa maailmankaupan kannalta tärkeimmissä maissa, niiden maksutasevaikeudet ja eri tahoilla ilmenevä pelko valuuttaolojen uusista järkytyksistä saattavat jarruttaa toivottua ja odotettua noususuhdannetta tavalla, joka tuntuu haitallisena meilläkin." Valitettavasti näyttää siltä, että kesällä ilmaisemani käsitys kehityksen suunnasta on ollut aiheellinen, sillä työllisyystilan kehitystä koskevat tilastot tarjoavat murheellista luettavaa. Vuoden 1967 heinäkuun päättyessä työttömiä työnhakijoita oli jo silloinkin poikkeuksellisen paljon, nimittäin Syyskuun loppuun mennessä työttömien lukumäärä oli suurempi eli Tämän vuoden heinäkuun viimeisenä päivänä työttömiä työnhakijoita oli rekisteröity ja heidän lukumääränsä voidaan arvioida tämän kuun loppuun mennessä nousevan noin hengellä yhteensä noin :een. Ensi talven työllisyyttä ajatellen lähtökohta on nyt viimevuotista heikompi. Kesätyöttömyys oii suurempi ja ainakin tässä vaiheessa työttömyys lisääntyy nopeammin kuin vuosi sitten. Kehityksessä pitää nopeasti tulla jyrkkä käänne, jotta työttömyysluvut voisivat jäädä edes viimevuotiselle tasolle, puhumattakaan tilanteen paranemisesta. Työllisyyden epäedullisen kehityksen aiheuttama talouspoliittinen keskustelu, joka viime aikoina on päätynyt valtiovallan ja yrittäjäkunnan edustajiksi asettautuneiden puolueiden keskinäiseksi syyttelyksi, ampuu mielestäni karkeasti ohi maalin. Toisaalta pitää paikkansa, että meillä ilmenevän luonteeltaan selvästi rakenteellisen työttömyyden yhtenä perussyynä ovat talouspolitiikassamme vuosien varrella tehdyt erehdykset, voimavarojen liika sitominen kasvun kannalta toisarvoisiin investointeihin ja ylipäänsä talouspolitiikka, jonka muotoilussa kokonaistuotannon jakoa on pidetty sen lisäämistä tärkeämpänä. On myös kiistatonta,.että devalvaatio on etenkin viimeksi suoritetun vientimaksujen alentamisen jälkeen luonut viennille uudet edellytykset; että vakauttamissopimuksen mukainen ja mm. antolainauskorkoihin vaikuttanut in- 5

6 deksisidonnaisuuden purkaminen koituu useimpien yrittäjien eduksi ja että ennen kaikkea palkansaajien panos vakauttamisessa, heidän tyytyessään ensi vuonna vain vähäisiin palkankorotuksiin, on luonut yrittämiselle uudet lähtökohdat. Viimeaikaisessa keskustelussa on kuitenkin tyystin unohdettu se tosiseikka, että Suomessa yhtä vähän kuin muissakaan ulkomaankaupastaan suuresti riippuvaisissa maissa ei yleensä omin voimin saada aikaan noususuhdannetta muuten kuin niissä maissa tapahtuvan kehityksen seurausilmiönä, joiden kanssa olemme eniten taloudellisesti tekemisissä. Noususuhdanteen edellytysten luomiseksi on viime kuukausina tehty paljon hyvää työtä, mutta edellytykset muuttuvat realiteeteiksi vasta sen jälkeen kun selvä ja yleinen noususuuntaus on menossa niissä maissa, joiden markkinoilla me tuotteitamme tarjoamme. Omakohtaisesti en vieläkään katso olevan aihetta muuttaa viime kesänä ilmaisemaani, kansainvälistä suhdannekehitystä koskevaa käsitystä, johon edellä viittasin. Kansainvälisiin suhdanteisiin me emme kykene vaikuttamaan, ja niin hyvin valtiovallan yrittäjiin kohdistuvat kuin näiden vastasyytökset nousukauden viipymisestä ovat mielestäni aiheettomia. Hyvän vertailukohdan suhdannekehityksestä tarjoaa meille Ruotsi, jonka oloja muutenkin kernaasti vertaamme omiimme. Samaan aikaan kun taloudellinen kasvu on meillä parin viimeksi kuluneen vuoden aikana jäänyt kahden prosentin vaiheille, Ruotsissa kokonaistuotanto ei ole lisääntynyt paljonkaan voimakkaammin, esimerkiksi vuodesta 1966 vuoteen 1967 reaalinen kasvu oli 2,7 %. Myös Ruotsissa työttömyys on ollut puheenaiheena, ja kun siellä äskeisten eduskuntavaalien alla työttömyys oli noussut :een pelättiin sen vaikuttavan epäedullisesti hallituspuolueen vaalimenestykseen. Missään tapauksessa ei Ruotsissakaan ole viime vuonna vallinnut eikä siellä tällä hetkellä ole korkeasuhdanne. Viimeisimmässä, elokuuta koskevassa suhdannekatsauksessaan toteaa eräs Ruotsin suurimmista liikepankeista, Svenska Handelsbanken, että suhdanteissa on havaittavissa sen verran paranemista, että teollisuus ensi kertaa vuoden 1966 jälkeen ei suunnittele työvoiman supistuksia, mutta mainitsee samalla, että toimihenkilöiden määrässä supistuminen näyttää edelleen jatkuvan. Ruotsi on samassa suhdannetilassa kuin mekin; sen taloudellinen kasvu on säilynyt jonkin verran voimakkaampana ja työllisyys parempana kuin meillä lähinnä nähdäkseni sen seikan ansiosta, että Ruotsi on kyennyt vuodesta 1964 lähtien pitämään yllä asunnontuotannon aikaisemmasta suuresti nostetulla tasolla. Vuosittain asuntoja on valmistunut ja viime vuonna peräti Jos meillä asuntojen tuotanto olisi suhteellisesti samalla tasolla, pitäisi asuntoja vuosittain valmistua noin , mutta kuten tiedetään, kolmen viimeksi kuluneen vuo- 6

7 den aikana asuntojen tuotanto on meillä ollut vain puolet tästä luvusta, vuodessa, ja ensi vuonna pelätään tuotannon vielä tästäkin supistuvan. Jos meidän maassamme asuntojen vuotuinen tuotanto lähentelisi edes tavoitteena olevaa yksikön määrää, saattaisi kokonaistuotannon reaalinen kasvu meilläkin olla rinnastettavissa Ruotsissa todettavaan kehitykseen ja työttömyys olisi tuntuvasti pienempi, mahdollisesti täystyöllisyyden rajana pidetyn 2 prosentin alapuolella. Nythän rakennusalan työttömät ovat erittäin suurena ryhmänä työttömien kokonaismäärästä; tämän kuun puolivälissä heidän lukumääränsä oli melkein neljännes työttömien kokonaisluvusta eli noin Tälläkin alalla kehitys viimevuotiseen verrattuna osoittaa huonompaa suuntausta, sillä vuosi sitten oli syyskuun päättyessä rakennusalan työttömiä noin Meidän maassamme harjoitetun asuntopolitiikan kritiikki saattaa olla suureksi osaksi aiheellista, mutta jos vertailukohteena pidetään Ruotsin oloja, kritiikki kohdistuu voimavarojen puutteeseen, sillä Ruotsissa on sekä asuntojen tuotannon että asumisen saama tuki aivan toista luokkaa kuin meillä ja subventoitu osa rakennustuotannosta on verrattomasti laajempi kuin meidän maassamme. Yksinkertainen tosiasia on, että Ruotsissa voimavaroja on riittänyt suhdanteiden säätelyyn asuntotuotannon avulla, kun taas meiltä ovat puuttuneet tähän tarvittavat resurssit. Yhtenä nykyisen taloudellisen tilanteen harvoista valopilkuista on ulkomaankaupan alalla tänä vuonna tapahtunut kehitys ja näköpiirissä oleva viennin ja tuonnin tasapaino. Objektiivisen tarkkailijan on kuitenkin muistettava, että tasapainoa ei ole saavutettu yksistään viennin kasvun ansiosta, vaan merkittäväksi osaksi myös siitä syystä, että tuonti on määrällisesti supistunut. Tyydyttävä taloudellinen kasvu edellyttää monien raaka-aineiden, tuotantotarvikkeiden ja myös kulutustavaroiden nykyistä suurempaa tuontia. Ei ole varmuutta siitä, onko vientimme sen kauniista kasvuluvusta huolimatta vielä riittävän suuri tyydyttämään kehittyvän tuotannon ja nousevan elintason edellyttämää tuontitarvetta ja samalla jättämään riittävän ylijäämän ulkomaisten velkojen kuoletuksiin ja korkojen maksamiseen. Vuodesta 1964 lähtien vientimme on näitä vaatimuksia ajatellen ollut riittämätön, olemme sekä syöneet entisiä varantoja että velkaantuneet, ja viennin elpyminen on vasta alullaan. Tähän astisen kehityksen tarkkailusta on tehtävä johtopäätös, että elpyvän viennin myönteinen vaikutus oman maamme suhdan^ nekehitykseen tulee olemaan tuskallisen hidas nykyisin vallitsevin edellytyksin. Edulliseen suuntaan kehittyvän vaihtotaseen vastapainona on työttömyyden valtiontaloudelle asettama taakka ja sen epäedulliset vaikutukset pääomavarantoon, joka on tarjolla yksityisiin investoin- 7

8 teihin. Taloudellisen kasvun hidastuminen ja siihen liittyvä työttömyys on toisaalta supistanut valtion tuloja, toisaalta lisännyt sen menoja. Huomattavaksi osaksi vajauksen kattamiseksi tarvittavat lisävarat joudutaan hankkimaan lainoina kotimaasta ja siten rajoittamaan yksityisiin, työllisyyttä ylläpitäviin investointeihin tarvittavien pääomien määrää. Varmuutta ei ole vielä siitäkään, ovatko tämän vuoden neljännen työllisyysohjelman edellyttämät ja uusimmassa lisäbudjetissa osoitetut määrärahat riittäviä työttömyyden hoitamiseen suunnitellulla tavalla. Tämähän riippuu taloudellisesta kehityksestä lähikuukausien aikana. Pyrkiessäni täysin ulkokohtaisesti ja ennakkoluulottomasti, kuten katson tehtäväni ja tämän tilaisuuden edellyttävän, tarkastelemaan taloutemme nykyistä tilaa ja lähiaikojen kehitysnäkymiä, en valitettavasti ole voinut esittää asioista niin valoisaa kuvaa kuin me kaikki toivoisimme. Joudumme vielä kamppailemaan suurten vaikeuksien kanssa ennen kuin olot kohentuvat tyydyttävälle kannalle. Parempien aikojen koittoon meidän on kuitenkin uskottava, ja ehkä tilanne jo ensi vuonna näyttää toisenlaiselta kuin nyt. Se seikka on joka tapauksessa tyydytyksellä todettava, että hintataso on pysynyt kurissa ja että rahanarvon vakavuuden voi uskoa säilyvän myös vastedes. Elinkustannusindeksi on kolmen viimeksi kuluneen kuukauden aikana pysynyt muuttumattomissa luvuissa ja ellei mitään yllätyksiä tapahdu, kuluttajahintojen nousun voi tästä eteenkinpäin odottaa jäävän meidän oloissamme poikkeuksellisen alhaiseksi, ehkä jonnekin 3 prosentin paikkeille vuotta kohden kenties sen allekin. Rahanarvon saavutettu vakavuus on merkittävä valopuoli työpalkkojen ostovoiman säilymistä ajatellen, joiden liikkumavara ei myöskään ole suuri tästä eteenpäin ensi vuoden lopulle saakka. Rahanarvon vakavuudella on ensisijaisen tärkeä merkitys myös säästöjen kertymistä ja vastaisten investointien.toteuttamista silmällä pitäen, niiden investointien, joiden avulla taloutemme saadaan korjatuksi kestävälle pohjalle luottaen suomalaiseen työhön ja omaan apuun, joiden perustalle olemme aina ennenkin tätä maata rakentaneet. Hyvät edustajakokouksen osanottajat! Ammattiyhdistystoiminta on arkista aherrusta taloudellisten, sosiaalisten ja yhteiskunnallisten kysymysten parissa, kuten edellä olen tullut todenneeksi. Työ liikkeen piirissä on raskasta ja kuluttavaa. Taaksejääneenä nelivuotiskautena on jäsenistömme piiristä poistunut paljon hyviä ja ansiokasta työtä tehneitä tovereita. Heistä palautuu erityisesti mieleen valtuustomme jäsenet Paavo Haavisto edustaessaan kokeneisuudellaan Auto- ja kuljetusalan työntekijäliittoa, Viljo Helin Paperikoneenhoitajain liiton perustajia, ja ansiokas järjestömies, Johannes Uusalo Sähköalantyöntekijäin liitosta ja 8

9 Eino Matikainen Rautatieläisten ammattiyhdistysten liitosta, usein eri kokouksissa nähty toveri. Raskaan menetyksen koki maamme ammattiyhdistysliike, kun Merimies-TJnionin puheenjohtaja, hallituksemme jäsen, kotimaisessa ja kansainvälisessä ammattiyhdistysliikkeessä tunnettu ja tunnustettu taistelija Niilo Wälläri poistui kesken kiireisen työpäivän yhteiseltä työkentältämme. Kaikkia joukostamme iäisyyden hiljaisuuteen poistuneita me kiitämme heidän suorittamastaan arvokkaasta työstä paremman yhteiskunnan luomisessa ja samalla seisaalleen nousten heitä muistaen hiljennymme toivottaen heille kaikille rauhaisaa lepoa. (Hiljaisuus). Hyvät toverit ja ystävät! Meidän työmme ammattiyhdistysliikkeessä jatkuu, tehtävänämme on rakentaa tästä maasta yhteiskunta, jossa palkansaajilla on työtä palkkaa turvallisuutta, niinkuin meidän tunnuksemme täällä korokkeella on. Työtä palkkaa turvallisuutta ovat ne keskeiset, tärkeät kysymykset, joiden puitteissa Suomen Ammattijärjestön edustajakokous tänään työnsä alottaa. Julistan Suomen Ammattijärjestö ry:n II varsinaisen edustajakokouksen avatuksi. Puheenjohtaja: Ammattijärjestön II varsinaisen edustajakokous on julistettu avatuksi. Meidän tehtävänämme on suorittaa alkutoimenpiteet ja ensimmäisenä meillä on kutsuvieraiden tervehdykset. Ehkä minä sitä ennen saan esittää kaikki ne lukuisat kutsuvieraat, jotka ovat saapuneet edustajakokoustamme seuraamaan. Ammattijärjestö on erittäin iloinen siitä mielenkiinnosta, jota eri tahoilla on kokoustamme kohtaan osoitettu ja me haluamme lausua todella vilpittömästi kaikki kutsuvieraat tervetulleiksi. Jos me saamme lähteä liikkeelle kotimaisista kutsuvieraista, niin toteamme, että vieraanamme Valtioneuvostosta on ministeri Viljo Virtanen; toteamme edelleen, että sosiaaliministeriötä täällä edustaa hallitussihteeri Leo Lähdevuori, ja erittäin miellytävää on lausua tervetulleeksi kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriöstä ylitarkastaja Holger Qvick. Kun pidämme tätä kokousta Helsingissä, olemme iloisia siitä, että Helsingin kaupunki on lähettänyt tunnetun ja tunnustetun, monissa vaiheissa mukana olevan ammattiyhdistysmiehen kokoukseemme, me tervehdimme kaupungin valtuuston I varapuheenjohtajaa Yrjö Rantalaa. Olemme pyytäneet kokoukseemme mukaan myös kotimaisten ammatillisten järjestöjen edustajia ja olemme iloisia siitä, että tätä t 9

10 kutsuamme on noudatettu. Maassa on erittäin tärkeä ja merkittävä keskusjärjestö, Toimihenkilö- ja Virkamiesjärjestöjen Keskusliitto, joka on erittäin keskeisesti ottanut osaa niitten kysymysten hoitamiseen, joissa mekin olemme mukana. TVK on täällä tänään edustettuna ja lausumme tervetulleeksi puheenjohtaja Viljo Suvannon. Samankaltaisia asioita hoitaa myös Virkamiesten Yhteisjärjestö (VY) ja tämän tarmokkaana johtohenkilönä meillä on täällä ilo nähdä pääsihteeri Mikko Laaksonen. Suomen Teknisten toimihenkilöjärjestöjen Keskusliitosta (STTK) on täällä läsnä puheenjohtaja T. O. Pannanne ja järjestön toimihenkilö, tuomari Hallenberg. Akava ry:tä edustaa varatuomari Juhani Salminen. Kuljetusalojen Ammattiliittojen Federationi ry.tä (KAF) edustaa hallituksen jäsen Veikko Aalto, Työttömyyskassojen Yhteistyöjärjestöstä meillä on ilo toivottaa tervetulleeksi tänne hallitussihteeri Veikko Kanerva. Se on järjestö, joka on tehnyt tavattoman paljon palkansaajain asioitten hoitamisessa ja me olemme erittäin iloisia siiä, että näemme ystävämme Veikko Kanervan täällä. Ja sitten: maamme merkittävin ja mahtavin puolue, Suomen Sosialidemokraattinen Puolue, jota täällä edustaa pääjohtaja Olavi Lindblom (minusta tuntuu, että näistä aploodeista kuultiin, mitä mieltä ollaan); Sos. dem. Naisten Keskusliittoa edustaa toimitsija Enni Sokka; Sos. dem. Nuorison Keskusliittoa edustaa puheenjohtaja Väinö Vilponiemi; Nuoret Kotkat (ei Haukat) sihteeri Erkki Hänninen ja sihteeri Ilpo Rossi; Suomen Sosialidemokraattinen Raittiusliitto tarkastaja Uuno Raatikainen. Sellainen järjestö, joka on vuosikymmeniä tehnyt tehokasta työtä vähävaraisen kuluttajaväestön puolesta, on Kulutusosuuskuntien Keskusliitto (KK) ja on todella miellyttävää todeta, että KK on lähettänyt meille edustajakseen varatuomari Pekka Kuoppalan. Väitetään, että me emme ole riitävästi sivistyneitä, ehkä siitä syystä Työväen Sivistysliitosta on täällä opintojohtaja Jussi Pikkusaari ja opintosihteeri Lassi Ahtiainen. Työväen urheiluseurojen keskusliittoa, TUK:ta edustaa järjestösihteeri Martti Heiskanen, matkustavaa väkeä olemme myös ja Työväen Matkailuliittoa edustaa varatuomari Pekka Kuoppala uudelleen, Lomaliitosta olemme saaneet mukaan toiminnanjohtaja Teppo Lehtosen. Syytä on myös oikein korostetusti todeta se, että ammatillinen liike on viime aikoina pyrkinyt kehittämään sellaista asiaa kuin eläketurvaa. Ensimmäistä kertaa ammatillisen keskusjärjestön kokouksessa meillä on Eläketurvakeskuksen edustaja. Samalla kun me annamme tunnustuksen sille erittäin arvokkaalle työlle, jota Eläketurvakeskus on tehnyt lausumme Eläketurvakeskuksen toimitusjohtajan Markku Kaikkosen tervetulleeksi. Ja sitten terveys: Työterveyslaitos. Esittelyjä ei tarvita enempää, kansainvälinen ja kansallinen kuuluisuus professori Leo Noro. Tapaturmiakin 10

11 pitää välttää, Tapaturmatorjunta ryrstä jaostopäällikkö Juho Turunen. Sitten me olemme tähän kokoukseemme kutsuneet ja meitä ovat tulleet seuraamaan myös joukko kansainvälisiä järjestöjä (tervehdys englanniksi). Ensimmäisenä minä esittelen Vapaiden Ammattiyhdistysten Kansainvälisen Liiton (VAKL ICFTU) edustajan sihteeri Jean Vanderveken. Vapaiden Ammattiyhdistysten Kansainvälinen liitto sulkee piiriinsä 63 miljoonaa jäsentä. Me olemme pieni järjestö siellä, mutta olemme tässä yhteistyössä mukana ja on erittäin merkittävä seikka, että saamme nähdä ICE'TU:n edustajan täällä. Kansainvälinen Työjärjestö (ILO), on vuonna 1919 perustettu järjestö, joka hoitaa kansainvälistä sosiaalipolitiikkaa, on myös halunnut ottaa huomioon Ammattijärjestön edustajakokouksen ja kansainvälisen Työjärjestön piiristä me olemme saaneet tänne oman edustajan osastopäällikkö Edvard Thompsonin (tervehdys myös englanniksi ja esittely myös ruotsiksi). Minä totesin sen, että me olemme saaneet pohjoismaista vieraita, Ruotsista, Tanskasta ja Norjasta ja ensimmäisenä tervehdin meidän vanhan isäntämaamme edustajan Ruotsin LO:n piiristä, Arvid Lundströmin. Tanskasta me olemme saaneet tänne mukaan Ammattijärjestön uuden puheenjohtajan Thomas Nielsenin, joka aikaisemminkin on käynyt Suomessa, edellisillä vuosikymmenillä, edustajakokouksiamme seuraamassa; Norjasta varapuheenjohtaja Tor Aspengren ja konttoripäällikkö Paul Engstad. (Saksaksi tervehdys). Minä sanoin, että on vielä muutamia maita, jotka ovat puolueettomampia kuin Suomi. Itävalta on yksi näistä ja tämän puolueettoman maan edustajat me olemme saaneet tänne mukaan: sihteeri Willi Hoyda ja sihteeri Michael Girlinger. Ranskan ammattijärjestöstä sihteeri Roger Louet. Hollantia, flaamia minä en pysty puhumaan, mutta ehkä kelpaa suomeksi taikka englanniksi: Hollannin Ammattijärjestö, vahva, merkittävä keskusjärjestö, NVV, joka maansa, asioita hoitaa tyylikkäästi. Se on edustettuna täällä oman sihteerinsä L. P. G. Nelemansin välityksellä (saksaksi:) Minä toivotin tervetuleeksi vapaan maailman erään suurimman keskusjärjestön edustajat, Saksan ammattijärjestön, jossa on 6 miljoonaa jäsentä, Herman Beermannin ja Georg Neemannin. Herman Beerman on Saksan Ammattijärjestön varapuheenjohtaja, siinä mielessä kantaa varsin merkittävää manttelia. Seuraavaksi on Belgia (englanniksi) sihteeri W. Schugens ja USA:n ammattijärjestöstä AFL-CIO, osastopäällikkö Irving Brown. Minä sanoin, että me olemme erittäin iloisia, että näemme ystävämme Brownin täällä. Hän on aikaisemminkin käynyt suomalaisen ammattiyhdistysliikkeen köli

12 kouksissa. Hän itse ei jaksanut muistaa, kun kysyin, montako kertaa hän on täällä ollut, mutta useamman kerran hän on täällä käynyt ja olemme iloisia ja tyytyväisiä siitä, että me näemme täällä AFL.-CIO:n edustajan, keskusliiton, joka on 12 miljoonaa jäsentä käsittävä järjestö- No niin. Nyt nämä esittelyt on tehty ja tämän jälkeen alkavat kutsuvieraiden tervehdykset. Olemme pyrkineet näitä tervehdyksiä vähän niin kuin rajoittamaan, niin että kaikki halukkaat eivät saa puheenvuoroa, mutta olen ymmärtänyt sihteeristön työskentelyn sillä tavalla, että sopuisasti on voitu päästä yksimielisyyteen siitä, millä tavalla näitä asioita hoidetaan. Pyytäisin ensimmäisenä edustajakokouksen eteen lausumaan näkemyksiänsä erittäin keskeisen ja merkittävän ministerin ammattiyhdistysliikkeen kannalta, työministeri Viljo Virtasen. Ministeri Virtanen : Olen iloinen, että saan tuoda valtiovallan tervehdyksen kokouksellenne ja myös siitä, että olen saanut tilaisuuden täällä pohdittavien asioiden seuraamiseen. Työministerinähän joudun päivittäin painimaan monien kokouksessanne esille tulevien kysymysten parissa. Paras tervehdys kokouksellenne epäilemättä olisi vakuutus siitä, että jo aivan lähipäivinä on työtä tarjolla kaikille sitä haluaville. Tällaista vakuutusta en pysty teille antamaan, sillä vaikka tuotannon kasvun oletetaankin nopeutuvan vuoden loppua kohden, ei työllisyystilanteessa kuitenkaan ole odotettavissa välitöntä helpottumista. Taloudellisen kasvun hidastuminen läntisissä teollisuusmaissa on heijastunut ulkomaankaupan välityksellä myös Suomeen. Heikentynyt kysyntä on vähentänyt erityisesti metsäteollisuustuotteiden vientiä. Tästä on ollut seurauksena, että kokonaistuotannon kasvuvauhti on vuosina laskenut vuosikymmenen alkupuoliskon viidestä prosentista kahteen prosenttiin. Tällainen kasvuvauhti ei ole pystynyt ylläpitämään riittävän voimakasta työvoiman kysyntää. Hidastuminen on jatkunut vielä tämänkin vuoden puolella. Työllinen työvoima on vähentynyt kaikissa muissa elinkeinoissa paitsi kaupassa ja varsinaisissa palveluksissa. Maa- ja metsätalouden alkutuotannossa alenevaa suuntaa ei ole pidettävä poikkeuksellisena. Vuonna 1967 maatalouden työllisen työvoiman määrä väheni noin henkilöllä. Kuluvan vuoden ensimmäisellä puoliskolla pieneneminen näyttää hidastuneen ja sen arvioidaan olevan noin henkilöä. Kun paperipuun hintasuosituksesta nyt on päästy sopimukseen arvioidaan metsätalouden työllisen työvoiman kääntyvän nousuun vuoden loppupuolella. Kuluvalle hak- 12

13 kuuvuodelle tehty ennuste osoittaa nimittäin hakkuiden lisääntyvän noin 6 7 %. Teollisuustuotannon kasvuvauhti on kuluvan vuoden aikana nopeutunut. Teollisuustuotteiden viennin arvo kasvoi vuoden ensimmäisellä puoliskolla lähes 38 %. Tuotannon kasvusta huolimatta teollisuuden työllinen työvoima on vähentynyt vuoden ensimmäisellä puoliskolla noin henkilöllä eli 2,4 %. Vuosikeskiarvon otaksutaan jäävän noin Henkilöä viime vuotista pienemmäksi. Nämä luvut osoittavat, että rationalisointi on ollut teollisuuden piirissä varsin voimakasta. Rahoitusmarkkinoiden kireys vähensi talonrakennustuotantoa. Talonrakennustoiminnassa työläisten määrä onkin jäänyt vuoden alkupuoliskolla noin 16 % pienemmäksi kuin viime vuoden vastaavana ajanjaksona. Valtion ja Suomen Pankin suorittamat rahoitusjärjestelyt rakennustoiminnan tukemiseksi tulevat kuitenkin vilkastuttamaan rakentamista jo kuluvalla syyskaudella, mutta lisääntyvä työllisyysvaikutus näyttää siirtyvän ensi vuoden alkuun. Hallitus on koko toimikautensa ajan suorittanut moninaisia taloudellisen kasvun ja tuotannon elvyttämiseen ja työllisyyden lisäämiseen tähtääviä toimenpiteitä. Viime vuoden lokakuussa suoritettu devalvaatio paransi tuotteittemme kilpailuasemaa sekä kotimaassa että kansainvälisillä markkinoilla. Suoritetut vakauttamistoimenpiteet valtuuslakeineen hillitsevät kustannuspainetta. Valtion ja keskuspankin rahoitustuki teollisuudelle ja asuntorakennustoimintaan saadut ulkomaiset lainat ja maksutaseen paraneminen ovat omiaan lisäämään investointitoimintaa. Näiden toimenpiteiden ansiosta maamme yleistaloudellinen tilanne on aivan selvästi selkiintymässä ja tämän seurauksena työllisyystilannekin samalla paranee. Investointitoiminnan lisääntyminen ja tuotannon kasvuvauhdin nopeutuminen eivät valitettavasti kuitenkaan välittömästi vaikuta työvoiman lisääntymiseen, koska työvoimaa käytetään taantuman aikana vajaatehoisesti. Tämä ns. työllisyyden viivästyminen on ollut nähtävissä juuri kuluvana syksynä ja juuri tämän viivästymisen johdosta työllisyystilanne on tänä päivänä odotettua vaikeampi. On kuitenkin täysi syy perustellusti odottaa, että tilanne tulee aivan lähikuukausina helpottumaan. Uskon, että tuleva vuosi on oleellisesti parempi kuin nyt kulumassa oleva vuosi. Näissä merkeissä, herra puheenjohtaja, esitän edustajakokoukselle valtiovallan tervehdyksen ja toivotan työllenne jatkuvaa menestystä. Puheenjohtaja: Minä haluan edustajakokouksen puolesta kiittää valtiovallan edustajaa ministeriä ja toveri Viljo Virtasta tästä tervehdyksestä. Seuraavana maan ainoan pääkaupungin edustaja Yrjö Rantala. 13

14 Yrjö Rantala: Toveri puheenjohtaja, arvoisat Ammattijärjestön edustajakokouksen edustajat. Minulle on mitä suurin ilo ja kunnia siitä, että olen saanut tulla seuraamaan tätä teidän varsinaista ja tärkeätä edustajakokoustanne. Tämä mielenkiinto ja ilo johtuu lähinnä siitä, että olen itse ollut ammattiyhdistyksen saroilla mukana melko nuoresta ja olen nähnyt käytännössä ammattiyhdistysliikkeen surut ja huolet ja vaikeudet ja sen pari hajaantumista. Pyydän saada kiittää, että myös Helsingin kaupunki on saanut kutsun, kaupunginhallitus ja kaupunki on valtuuttanut minut tänne. Helsingin kaupunki on melkoisen suuri työnantaja. Kaupungin palveluksessa, jos otetaan huomioon kaikki viranhaltijat ja työntekijät, on palkkalistoilla olijoiden luku pyöreästi Kun vapailla työmarkkinoilla on hyvin suuria vaikeuksia työllisyyden kohdalta, silloinhan kunnat joutuvat täyttämään lain mukaisia velvollisuuksia. Luulen, että tulevana talvena palkansaajien lukumäärä nousee yli : n. Olen selaillut teidän työlistalla olevia asioitanne ja olen voinut todeta, että niissä on esillä hyvin paljon tärkeitä, ajankohtaisia kysymyksiä. Uskon, että teillä tulee olemaan kiire, että kerkiätte kahden päivän aikana nämä kaikki asiat käsittelemään ja tekemään niistä oikeat päätökset. Toivon teidän kaikkien viihtyvän Suomen pääkaupungissa, Helsingissä ja esitän kokoukselle mitä parhaimmat onnen ja menestyksen toivotukset. Kiitoksia! Puheenjohtaja: Kotimainen ammattiyhdistysliike on edustettuna kuten mainitsin TVK:n, VY:n, STTK, Akavan ja KAF:n kautta. Ehkä minä saan pyytää puheenjohtaja Viljo Suvantoa tänne pönttöön. Viljo Suvanto : Herra puheenjohtaja, arvoisat edustajat, hyvät naiset ja herrat. Suomen Ammattijärjestö ry:n korkeimman päättävän elimen edustajiston kokoontuessa nyt toiseen varsinaiseen edustajakokoukseensa käsittelemään keskusliiton toimintaa päättyneen toimikauden aikana sekä luomaa,n suuntaviivoja tulevaa toimikautta varten minulla on kunnia esittää edustajakokoukselle kotimaisen ammattiyhdistysliikkeen ja sitä edustavien järjestöjen Akavan, Kuljetusalan Ammattiliittojen Federationin, Suomen Teknisten Toimihenkilöjärjestöjen Keskusliiton, Virkamiesten Yhteisjärjestön sekä oman keskusliittoni Toimihenkilö- ja Virkamiesjärjestöjen Keskusliiton veljellinen tervehdys. Ammattiyhdistysliikkeen ja työmarkkinajärjestöjen asema suomalaisessa yhteiskunnassa ja niiden vaikutus maan sosiaaliseen ja taloudelliseen kehitykseen on viime vuosien aikana ollut varsin merkittävä. Ammatillisten järjestöjen toiminta ei ole rajoittunut vain tyomarkkinapoliittisiin tavoitteisiin ja pyrkimykseen työehtosopimusteitse parantamaan palkanansaitsijoiden taloudellista asemaa, vaan ne ovat ennakkoluulottomasti ja pit- 14

15 käjännitteisesti yhteistoiminnassa työnantajajärjestöjen kanssa pyrkineet lisäämään palkanansaitsijoiden sosiaalista turvaa. Vaikkakin ammatilliset järjestöt monissa nimenomaan työmarkkinapoliittisissa kysymyksissä ovat olleet eri mieltä ja kulkeneet eri linjoja, ne ovat olleet pitkän tähtäimen sosiaalipoliittisista tavoitteista täysin yksimielisiä. Tämän yhteistoiminnan tuloksena ovat syntyneet työmarkkinajärjestöjen keskeiset sopimukset työ- ja perhe-eläkkeistä, työajan lyhentämisestä tavoitteena 5-päiväinen työviikko ja irtisanomissuojan parantamisesta sekä aloitteet näiden etujen turvaamisesta lainsäädäntöteitse, joiden aloitteiden pohjalta sosiaalista lainsäädäntöämme on merkittävällä tavalla kehitetty. Lisäänynyt vaikutusvalta yhteiskunnallisissa asioissa on tuonut ammattijärjestöille mukanaan myös suuremman vastuun. Ammatilliset järjestöt ovat ottaneet vastaan yhteiskunnan niille antaman haasteen ja ovat olleet valmiit myös uhrauksiin vaikeuksien voittamiseksi. Tästä on vakuuttavana osoituksena viime kevättalvella tehty Liinamaasopimus ja sen tuloksena syntynyt vakauttamislaki, jonka tarkoituksena on luoda edellytykset inflaation pysäyttämiseen, taloudelliseen kasvuun ja ennen kaikkea työllisyyden parantamiseen. Ammattijärjestöjen yhteiskunnallinen vaikutusvalta perustuu joukkovoimaan. Mitä saumattomammaksi niiden yhteistyö muodostuu, sitä paremmat edellytykset niillä on ajaa ja puolustaa palkanansaitsijoitten taloudellisia, sosiaalisia ja oikeudellisia etuja. Täällä mukana olevat kotimaiset ammattijärjestöt edustavat monilla eri aloilla toimivia työntekijöitä, toimihenkilöitä ja virkamiehiä. Me pyydämme esittää veljelliset kiitoksemme kutsusta edustajakokoukseenne ja käsitämme sen pyrkimykseksi vahvistaa ja lujittaa rakentavaa yhteistyötä liittojemme välillä. Samalla me pyydämme toivottaa edustajakokouksellenne menestystä ja hyviä päätöksiä ja ennen kaikkea jatkuvaa menestystä palkansaajien etujen ja oikeuksien rohkeana puolustajana. Puheenjohtaja : Kiitoksia. Sitten me pyydämme esiin huonossa asemassa olevien puolustajan, Työttömyyskassojen Yhteistyöjärjestöstä hallitussihteeri Veikko Kanerva. Veikko Kanerva: Arvoisa edustajakokous! Työttömyyskassojen Yhteistyöjärjestön puolesta on minulle suotu tilaisuus tuoda tervehdys edustajakokouksellenne. Yhteistyöjärjestön tarkoituksena on toimia työttömyyskassojen yhteenliittymänä ja edistää kassojen työskentelyä. Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhteistyöjärjestö edustaa kassoja esitysten teossa ja lausuntojen antamisessa julkisille viranomaisille ja muulloinkin, milloin kassoilla on aihetta yhteiseen esiintymiseen. Yhteistyöjärjestöön kuuluu 57 työttömyyskassaa, joiden jäsenmäärä on noin Tänäkin vuonna on perustettu 4 uutta työttömyyskassaa ja niitten luku on nyt 69 ja niissä

16 jäsentä. Meillä on työttömyyskassoissa noin 1/3 palkkatyöntekijöistä. R.uotsissa ja Tanskassa kuuluu työttömyyskassoihin noin puolet palkkatyöntekijöistä. Jos ammatillisten järjestöjen jäsenmäärää pidetään vertailuperusteena, niin nähdään, että noin 3/4 ammatillisesti järjestyneistä kuuluu työttömyyskassoihin. Työttömyysvakuutus on viime vuosina kehittynyt ripeästi. Työttömyyskassalakiin on tehty moniakin muutoksia. Valtioneuvosto korotti lokakuussa 1967 paiväavustusten sallittuja enimmäismääriä, ja uudelleen kuluvan vuoden alussa. Työttömyytensä itse aiheuttanut ei ole voinut aikaisemmin saada avustusta. Nyt. omasta syystä työtön, tai ilman pätevää syytä työstä kieltäytynyt jäsen saa avustusta sen jälkeen kun hän on ollut 6 viikkoa työnhakijana. Fäiväavustusta saa suorittaa 150 päivältä kalenterivuodessa. Jos paikkakunnalla keskeinen yritys lopettaa tai supistaa tuntuvasti toimintaansa, ei tuona aikana ehditä hankkia työttömille työtä. Sen vuoksi on äskettäin tullut voimaan laki erillisen paivaavustuksen maksamisesta 150 päivän avustusajan päättymisen jälkeen enintään 210 päivältä, joten tällaisissa tapauksissa voi avustusta saada kokonaisen vuoden ajan. Työttömyyskassalakia on muutettu monenmonta kertaa, se on kuin tilkkutäkki paikka paikan vieressä. Sen vuoksi on herännyt ajatus toimeenpanna lain kokonaisuudistus. Asia on valmisteltavana työttömyysvakuutusasiain neuvottelukunnassa. Laki ja asetus on läpikäyty. Erinäisiä epäkohtia on todettu ja ne pyritään korjaamaan. Karenssisäännökset ovat monimutkaisia ja niitä on tarkoitus yksinkertaistaa. Pitäisi päästä yhteen karenssiin vuoden aikana. Lain mukaan työttömyyskassat voivat perustaa eri aloilla vallitsevan työttömyysrasituksen tasoittamiseksi keskinäisen vastuun pohjalla toimivan takausyhdistyksen tai tukirahaston. Tällainen tukirahasto onkin perusteilla. Kassoilla on olut vaikeuksia maksaa tukirahastoon heti isoja maksuja. Sen vuoksi on päädytty pienempiin jäsenmaksuihin ja varojen kokoamiseen pidemmän ajanjakson kuluessa. Työnantajien rahoittama keskuskassa maksaisi heti suuremman summan, jotta toiminta pääsisi alulle. Tarkoituksena on, että tukirahasto voisi antaa kohtuullisella korolla ja liiallisia vakuuksia vaatimatta lainoja niille kassoille, jotka niitä tarvitsevat voidakseen suorittaa avustukset jäsenille oikella ajalla ja viivytyksittä, ja voidakseen odottaa kunnes valtion apu ja keskuskassan suoritukset ehtivät saapua jo maksetuista avustuksista ja hallintokuluista. Kun lainsäädäntö näin tiheästi muuttuu, olisi paikallaan eri kassoissa harkita sääntöihin sellaisen määräyksen ottamista, että kassan hallituksella tai hallintoneuvostolla olisi oikeus muuttaa sääntöjä siltä osin kuin työttömyyskassalakia tai asetusta tahi valtioneuvoston päätöstä päiväavustuksista on muutettu. Yhteistyöjärjestö on pitänyt tärkeänä, että kassat oppivat hyvin tuntemaan kassoja koskevan lainsäädän- 16

17 non ja hallintomenettelyn. Sen vuoksi tänäkin vuonna järjestetään työttömyyskassojen neuvottelupäivät joulukuussa. Työttömyysvakuutus on maassamme toimitettu vapaaehtoisuuden tietä työttömyyskassojen muodossa samalla avalla kuin Ruotsissa ja Tanskassa. Norjassa on pakollinen työttömyysvakuutus. Kassan toiminta meillä on ollut menestyksellistä joskaan ei voi kieltää, että pitkään jatkunut ja voimakas työttömyys rasittaa suuresti kassojen maksuvalmiutta. Työttömyysvakuutuksen kehittämisessä riittää siis kyllä edelleen työtä. Toivon, että keskusjärjestönne edelleen antaa tukensa työttömyysvakuutuksen kehittämiselle. Toivotan menestystä edustajakokouksenne työlle, työjärjestyksessä olevien kysymysten kehittelyssä ja päätösten teossa. Puheenjohtaja: Sosialidemokraattisia järjestöjä edustaa sos.dem. puolueen varapuheenjohtaja Olavi Lindblom. Olavi Lindblom : Toveri puheenjohtaja, hyvät toverit. Esitellessään kutsuvieraiden esittelyssä minut ja sosialidemokraattista perhettä edustavat Naisten Keskusliiton, Nuorison Keskusliiton, Nuorten Kotkien ja Sosialidemokraattisen Raittiusliikkeen edustajat puheenjohtajanne mainitsi meidän edustavan maamme mahtavinta puoluetta. Sellaiseksi sitä tänä päivänä voidaan kutsua viimeksi pidettyjen eduskuntavaalien jälkeen. Näin ei kuitenkaan ole kaikissa vaiheissa esim. viimeisen kymmenen vuoden aikana ollut. Mutta eduskuntavaalien tulos 1966, joka muodostui meidän maamme poliittisen elämän historiassa ainutlaatuiseksi voitoksi sosialidemokraateille, johtui hyvin huomattavalta osalta siitä, että maan ammatillisesti järjestynyt väki ja nimenomaan te kaikki siinä joukossa ja teidän toverinne myötävaikutitte siihen ratkaisevasti. Tämän jälkeen Sosialidemokraattinen Puolue on joutunut hallitusvastuuseen ja kantaa myös osan siitä taakasta, joka tämän päivän työttömyyden ja muiden vaikeuksien osalta työtä tekevälle väestölle on koitunut. Tässä meidän ajatuksemme ja meidän sydämemme sykkivät samassa tahdissa. Kaikki vaikeudet eivät ole tulleet voitetuiksi, mutta niin kuin me kuulimme täällä työministeri Virtasen puheenvuorosta, kaikin tavoin pyritään niiden voittamiseen. Sosialidemokraattinen Puolue on tuntenut aina olevansa lähellä Suomen Ammattijärjestön väkeä. Se on tuntenut myös huolta siitä, että ammattiyhdistysliikkeen voimia ei ole päästy täydellä teholla käyttämään hyväksi näiden äsken mainittujen suurten ongelmien selvittämisessä. Suomen Sosialidemokraattinen Puolue on pyrkinyt myötävaikuttamaan tässä suhteessa sosialidemokraattien kannalta mahdollisimman terveen, mutta myös ammattiyhdistysväen kannalta kestävän ratkaisun aikaansaamiseen. Kun minä nyt siis koko sosialidemokraattisen 'perheen' nimissä pyydän saada kiittää teitä kutsusta seuraamaan tätä kokousta, minä myös saan meidän puolesta 17

18 toivottaa kokouksen työlle ja Suomen Ammattijärjestön edustamille vapaan ammattijärjestön periaatteille mitä parasta menestystä. Kiitos! Puheenjohtaja: Sitten tänne on kutsuttu yhteisöt KK, TSL, TUK, Työväen Matkailuliitto ja Lomaliitto. Varatuomari Pekka Kuoppalalla on puheenvuoro. Pekka Kuoppala: Toveri puheenjohtaja, arvoisat kokousedustajat. Minun kohdalleni on osunut erittäin mieluisa velvollisuus tervehtiä kokoustanne KK:n, Työväen Sivistysliiton, Työväen Urheiluseurojen Keskusliiton, Työväen Matkailuliiton ja Lomaliiton puolesta sekä kiittää samalla niiden puolesta ystävällisestä kutsusta tähän edustajakokoukseenne. Kehittyvä tekniikka ja uudet työmenetelmät lisäävät jatkuvasti työn tuottavuutta. Ammattiyhdistysliikkeen asiana yhteiskunnassamme on pitää osaltaan huolta siitä, että lisääntyvän tuotannon ja työn tuottavuuden tulokset jakaantuvat oikeudenmukaisesti yhteiskunnan kaikkien jäsenten kesken. Tämä työ ei ole helppoa. Ammattiyhdistysliike joutuu varmasti myös tulevaisuudessa, kuten tähänkin asti, lujiin voimankoetuksiin pyrkiessään toteuttamaan jäsentensä oikeutettuja vaatimuksia. Työväenliikkeen päähaarat, joita mielestäni ovat poliittinen ja ammatillinen liike, työväen urheiluliike ja E-osuuskauppaliike, ovat vuosikymmenien kuluessa tehtäviensä ja päämääriensä erilaisuuden ts. keskinäisen työnjaon vuoksi suuntautuneet kukin omalle taholleen ja voisi sanoa ehkä jonkin verran etääntyneetkin toisistaan. Kuitenkin niiden jäsenkuntien pääosa koostuu samoista henkilöistä. Erityisesti niiden kunkin johtoelimissä on samoja naisia ja miehiä. Samat ihmiset siis itse asiassa päättävät kaikkien näiden neljän kansanliikkeen asioista. Luulisi näin ollen olevan itsestään selvää, että työväenliikkeen eri haarojen kesken vallitsisi ainakin hyvä yhteisymmärrys, ellei suorastaan saumaton yhteistyö ja että me kaikki eri kaapuihinkin pukeutuneina katselisimme asioita työväenliikkeen kokonaistavoitteiden ja koko työväenliikkeen etujen kannalta. Todettavista erittäin myönteisistä kehityspiirteistä huolimatta asiat eivät aina, sanoisin valitettavasti, ole näin hyvin. Sen vuoksi olisikin toivottavaa ellei suorastaan välttämätöntä, että kaikki työväenliikkeen eri ryhmät saisivat voimansa kootuiksi ainakin suurten yhteisten kysymysten ratkaisemiseksi. Työväenliikkeen kokonaistavoitteeksi voitaisiin lyhykäisesti määritellä palkansaaja-kuluttajien taloudellisen, sosiaalisen ja henkisen tason kohottaminen. Toisin sanoen onnellisemman huomispäivän rakentaminen. Tässä työssä on työväen yhteisillä sivistys- ja vapaa-ajan vieton edistämiseen pyrkivillä järjestöillä oma tärkeä tehtävänsä. Koskettelemieni neljän työväenliikkeen päähaaran rakentava yhteistyö on kantanut näillä aloilla kauniita hedelmiä. Se antaa varmuuden siitä, että tämä yhteistyö 18

19 tulee edelleen jatkumaan. Tämä on merkittävässä määrin valistuneen ammattiyhdistysväen ansiota, mistä sille lämmin kiitos. Toveri puheenjohtaja, arvoisat edustajat! Uskon kokouksenne tekevän koko ammattiyhdistysliikkeen ja palkkatyöläisten parhaaksi tähtääviä päätöksiä sekä toivotan sen työlle onnea ja menestystä. Olen vakuuttunut siitä, että hedelmällinen ja rakentava yhteistyö edustamieni järjestöjen ja SAJ:n välillä tulee edelleen jatkumaan. Puheenjohtaja : Tässä meidän takanamme on tunnuslause, jossa on sana turvallisuutta. Markku Kaikkonen tulee lupaamaan meille turvallisuutta. Hän näet edustaa Eläketurvakeskusta, Työterveyslaitosta ja Tapaturmantorjunta ry:tä. Markku Kaikkonen : Herra puheenjohtaja, arvoisat kokousedustajat, hyvät naiset ja herrat. Nykypäivän yhteiskunta on kulutuksen ja rahan käytön yhteiskunta. Tämän tosiasian eteen joutuu myös sellainen palkansaaja, joka vanhuuden, sairauden tai muun vastaavan syyn vuoksi on pakotettu luopumaan työstään ja siitä saadusta toimeentulosta. Meillä ei yleensä ole kerättynä omaisuutta eikä säästöjä pahan päivän varalle, eikä enää ole mahdollista turvautua myöskään omaisten apuun, kuten oli asianlaita vielä muutama vuosikymmen sitten maaseutuvaltaisessa suurperheiden yhteiskunnassa. Toimeentulon turvaksi on astunut lakisääteinen sosiaaliturva eri muotoineen. TEL LEL-eläke järjestelmä on nuori tulokas maamme sosiaaliturvan piirissä. Aloite sen muodostamiseksi lähti aikanaan liikkeelle palkansaajajärjestöjen taholta. Kun sitten työmarkkinajärjestöt olivat keskenään tulleet yksimielisiksi työeläketurvan toteuttamisesta, asia kypsyi nopeasti myös poliittisesti. Järjestelmän toimeenpanossa ovat työmarkkinaosapuolet olleet alusta lähtien mukana sen tärkeimmissä hallintoelimissä. Työeläkejärjestelmän perimmäisenä päämääränä on taata eläkeläiselle sen elintason säilyminen, mikä hänellä oli hänen työkykyisyysaikanaan. Eläkkeen suuruus määrätään yksilöllisesti työntekijän henkilökohtaisen ansiotason mukaan. Eläke on tavallaan osa palkkaa, jonka nostaminen vain on siirtynyt tuonnemmaksi. Eläketurvan kehittäminen on usean kerran ollut esillä palkkaratkaisuista päätettäessä. Hyvä esimerkki näistä saavutetuista tuloksista on perhe-eläkkeiden liittäminen työeläketurvaan vuoden 1967 alusta. Parhaillaan on työeläkelakeihin suunnitteilla eräitä parannuksia, joista työmarkkinajärjestöt sopivat viime keväänä ns. Liinamaa-sopimuksen yhteydessä. Eläkeasiaan liittyy myös toinen puoli, eläkkeiden rahoitus, eikä tällöin riitä vain se, että huolehditaan tämän päivän eläkkeiden maksamisesta. On huolehdittava siitä, että kyetään kustantamaan myös tulevaisuudessa voimakkaasti lisääntyvät eläkemenot. Tästä syystä eläkejärjestelmissä kerätään eläkerahastoa, jonka tarkoituksena on elinkeinoelämän ja tuotantokoneiston kehittäminen 19

20 niin, että tulevaisuuden tuotannon tuloksista voidaan eläkeläisille irroittaa heille kuuluva osuus. Hyvätasoisen eläketurvan vaatimat kustannukset ovat noin 15 % kansantulosta, joten ne muodostavat huomattavan tekijän tulonkäyttöä ja tulon jakoa koskevissa kysymyksissä. TEL-LEL-järjestelmässä on tällä hetkellä eläkkeensaajina entistä palkansaajaa, leskeä ja orpoa. Ensi vuonna ylitetään :n raja ja tämänkin jälkeen luku kasvaa jatkuvasti. Nuoressa järjestelmässä on kuitenkin vielä kohentamisen varaa. Toivon ja uskon, että työeläkelakien kehittämisessä työmarkkinajärjestöjen ja työeläkejärjestelmien yhteistoiminta jatkuu yhtä tuloksellisena kuin se on ollut tähänkin saakka. Esitän parhaan tervehdyksen Suomen Ammattijärjestön toiselle edustajakokoukselle Tapaturmantorjunta ry:n, Työterveyslaitoksen ja Eläketurvakeskuksen puolesta, joiden laitosten hallinnossa SAJ:n edustajat ovat olleet aktiivisesti mukana. Se on ollut osallistumista sosiaaliturvan ja työturvallisuuden kehittämiseen. Se on osallistumista suomalaisen yhteiskunnan rakentamiseen. Puheenjohtaja: Haluan kiittää kotimaisia kutsuvieraita näistä tervehdyksistä. Vaikka ne ovat lyhyitä, niin kuin kokouksen alkutoimenpiteisiin kuuluukin, niin niissä kaikissa kuitenkin oli tuotu esille varsin keskeisiä ja merkittäviä kysymyksiä, jotka ovat ratkaisevasti mukana myös Ammattijärjestön toiminnassa. Me olemme iloisia siitä, että eri järjestöjen edustajat ovat halunneet rehellisesti ja suoraan lausua käsityksensä tämän hetken ajankohtaisista kysymyksistä. Kiitos kaikille kotimaisille kutsuvieraille, kaikille kotimaisille järjestöille näistä tervehdyksistä. Seuraavana kohtana on ulkomaisten kutsuvieraiden tervehdykset. Edvard Thompson: (käännös) Toveri puheenjohtaja, hyvät naiset ja herrat kokousedustajat. On erittäin miellyttävää saada tuoda teidän kokouksellenne Kansainvälisen työjärjestön terveiset, sekä samalla tuoda henkilökohtaisesti Kansainvälisen työjärjestön pääjohtaja Morsen henkilökohtaiset terveiset tälle kokoukselle. Toiseksi on erittäin miellyttävää olla täällä. Olen ollut aikaisemmin toimessa Vapaiden Ammattiyhdistysten Kansainvälisessä Liitossa ja on mukava olla täällä jälleen ja tavata entisiä ammattiyhdistystovereita, joista voin esimerkiksi mainita varapuheenjohtaja Beermannin DGB:stä. Pohjoismaiset ammattiyhdistykset ovat aina näytelleet tärkeätä osaa Kansainvälisen työjärjestön toiminnassa. Viittaan täällä oleviin pohjoismaisiin edustajiin ja totean,,että yhteistyö näiden ja erityisesti Suomen Ammattijärjestön ja Kansainvälisen työjärjestön välillä on ollut hyvä. Kansainvälinen työjärjestö täyttää ensi vuonna 50 vuotta ja se on ainoa näin kauan ehjänä säilynyt kansainvälinen järjestö. Tämä säilyminen näin pitkään johtuu ehkä siitä, että tässä kansainvälisessä työjärjestössä työnteki- 20

21 jät ovat edustettuina yhtäläisin oikeuksin kuin työnantajat. Kun ensi vuonna vietämme tätä 50-vuotisjuhlaa, tulee sen tapahtua toisenlaisissa merkeissä kuin vuonna 1919, jolloin erilajiset ammattiyhdistysliikkeen johtajat, kuten Amerikasta mainitakseni Campbell, olivat vaikuttamassa. Vielä meidän tulee muistaa, että vuonna 1919 oli saavutettu maailman rauha ja silloin totesimme, että rauha on yhteiskunnan eräs rakentamisen edellytys. Sama pätee vielä tänä päivänä, kuten olemme viimeaikaisista tapahtumista voineet todeta. Kansainvälinen työjärjestö on tänään sellainen järjestö, jonka jäsenvaltioista.enin osa tai suurin osa jäsenvaltioiden ihmisistä elävät varsin kurjissa olosuhteissa. Tämä on huomioitava myös Kansainvälisen työjärjestön rakenteissa. Tämän takia me tarvitsemmekin kehittyneiden maiden apua, ymmärrystä ja yhteistyötä. Tämän tuen uskomme varmasti saavamme vielä seuraavien 50 vuoden kuluessa, ja minä uskon, että me saamme myös teiltä Suomen Ammattijärjestöiltä sen tuen kuin tähänkin asti. Kiitoksia! Puheenjohtaja : Osastopäällikkö Edvard Thompson esitti täällä Kansainvälisen työjärjestön tervehdyksen, joka on suuri ja merkittävä kansainvälinen järjestö. Tämän ohella meillä on täällä toinen suuri ja merkittävä kansainvälinen järjestö Vapaiden Ammattiyhdistysten Kansainvälinen Liitto, jota edustaa sen sihteeri Jean Vanderveken. Jean Va n d e r v e k e n: Veli puheenjohtaja, veljet ja siskot, rakkaat ystävät, (käännös). Minulle tuottaa suuren ilon tuoda tälle kokoukselle Vapaiden Ammattiyhdistysten Kansainvälisten Liiton VAKL:n ja sen 63-miljoonaisen jäsenistön terveiset lähes sadasta maasta. SAJ on ollut perustamisestaan lähtien VAKL:n jäsenenä ja meillä on ollut siihen erittäin hyvät suhteet. SAJ on ollut myös kaikkien periaatteellisten ammattiyhdistysliikkeen oikeuksien parhaita puolustajia VAKL:ssä. Kuten tiedätte VAKL:n työ jakaantuu monelle taholle. Sillä on omat toimialansa, jotka on asetettu taloudellisia ja sosiaalisia ja muita vastaavia kysymyksiä varten. Mutta puheenjohtaja, luvallanne pyydän saada tässä lyhyessä esityksessäni pitäytyä erääseen minua henkilökohtaisesti erittäin paljon kiinnostavaan kysymykseen, nimittäin kysymykseen, joka on ihmisoikeuksien ja vapaiden ammattiyhdistysten aseman vahvistaminen. Minusta tuntuu, että on enteellistä, että teidän edustajakokouksenne on samana vuonna kuin Yhdistyneet Kansakunnat YK viettää 20:tta toimintavuottaan. Tämä on myös vuosi, jona painotetaan ihmisen vapautta kaikkialla maailmassa. Ja mitä olemmekaan saaneet todeta tänä ihmisoikeuksien vuonna? Etelä-Afrikassa ihmisoikeuksien syrjintä brutaalisesti, jota kutsutaan apartheidiksi ja ne toimenpiteet, jota Etelä-Afrikan hallitus on jatkanut systemaattisesti tästä asiasta. Jälleen kerran on VAKL tuominnut tämän 21

SUHDANNEKUVA SYKSY 2009 PTT-katsaus 3/2009. Valtion velkaantuminen ei vaadi paniikkiratkaisuja

SUHDANNEKUVA SYKSY 2009 PTT-katsaus 3/2009. Valtion velkaantuminen ei vaadi paniikkiratkaisuja T i e d o t e Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos PTT LEHDISTÖTIEDOTE Julkaisuvapaa to 24.9.2009 klo 10.15 SUHDANNEKUVA SYKSY 2009 PTT-katsaus 3/2009 Valtion velkaantuminen ei vaadi paniikkiratkaisuja

Lisätiedot

Säästämmekö itsemme hengiltä?

Säästämmekö itsemme hengiltä? Säästämmekö itsemme hengiltä? Jaakko Kiander TSL 29.2.2012 Säästämmekö itsemme hengiltä? Julkinen velka meillä ja muualla Syyt julkisen talouden velkaantumiseen Miten talouspolitiikka reagoi velkaan? Säästötoimien

Lisätiedot

Talouden elpyminen pääsemässä vauhtiin

Talouden elpyminen pääsemässä vauhtiin EUROOPAN KOMISSIO LEHDISTÖTIEDOTE Bryssel/Strasbourg 25. helmikuuta 2014 Talouden elpyminen pääsemässä vauhtiin Euroopan komissio on tänään julkistanut talven 2014 talousennusteensa. Sen mukaan talouden

Lisätiedot

Suhdanne 2/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 2/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 2/2015 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Suomea koskevassa ennusteessa on oletettu, että hallitusohjelmassa

Lisätiedot

Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen. Twitter : @OP_Pohjola_Ekon

Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen. Twitter : @OP_Pohjola_Ekon Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen Twitter : @OP_Pohjola_Ekon Markkinoilla kasvuveturin muutos näkyy selvästi indeksi 2008=100 140 Maailman raaka-aineiden hinnat ja osakekurssit

Lisätiedot

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi ICC - INFO Q 3-2014 Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi Maailmantalouden tila ja suunta - World Economic Survey 3 / 2014 Maajohtaja Timo Vuori, Kansainvälinen kauppakamari ICC Suomi 1 Maailmantalouden

Lisätiedot

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus Juha Kilponen Suomen Pankki Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus ELY Areena Talousseminaari Turku, 25.1.2016 25.1.2016 Julkinen 1 Suomen talouden tilanne edelleen hankala Suomen talouden kasvu jää ennustejaksolla

Lisätiedot

TALOUSENNUSTE 13.10.1999

TALOUSENNUSTE 13.10.1999 TALOUSENNUSTE 13.10.1999 Lisätietoja: Ennustepäällikkö Eero Lehto puh. (09) 2535 7350 e-mail: Eero.Lehto@labour.fi Palkansaajien tutkimuslaitos julkaisee lyhyen aikavälin talousennusteen (seuraaville 1½

Lisätiedot

3 Keskusjärjestön kielinä ovat suomi ja ruotsi. Rekisteröimis- ja pöytäkirjakielenä on suomi.

3 Keskusjärjestön kielinä ovat suomi ja ruotsi. Rekisteröimis- ja pöytäkirjakielenä on suomi. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n säännöt Hyväksytty STTK:n liittokokouksessa 5.-6.11.2009 Nimi, kotipaikka ja kieli 1 1 Yhdistyksen nimi on Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry ruotsiksi Tjänstemannacentralorganisationen

Lisätiedot

Suhdanne 1/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 1/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 1/2015 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Suomea koskeva

Lisätiedot

neuvottelukunta (RONK) Esitteitä 2002:7

neuvottelukunta (RONK) Esitteitä 2002:7 Romaniasiain neuvottelukunta (RONK) Esitteitä 2002:7 Romaniasiain neuvottelukunta Romaniasian neuvottelukunnan tehtävänä on edistää romaniväestön tasavertaisia yhteiskunnallisia osallistumismahdollisuuksia

Lisätiedot

VANTAAN LIIKE- JA VIRKANAISET RY YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT. sivu 1/5 1 NIMI, KOTIPAIKKA JA KIELI

VANTAAN LIIKE- JA VIRKANAISET RY YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT. sivu 1/5 1 NIMI, KOTIPAIKKA JA KIELI sivu 1/5 VANTAAN LIIKE- JA VIRKANAISET RY YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT 1 NIMI, KOTIPAIKKA JA KIELI Yhdistyksen nimi on Vantaan liike- ja virkanaiset ry. Yhdistyksen kotipaikka on Vantaa. Yhdistys on suomenkielinen.

Lisätiedot

Taloudellinen katsaus. Tiivistelmä, kevät 2016

Taloudellinen katsaus. Tiivistelmä, kevät 2016 Taloudellinen katsaus Tiivistelmä, kevät 2016 Sisällysluettelo Lukijalle......................................... 3 Tiivistelmä........................................ 4 Kotimaa.........................................

Lisätiedot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot

Kevään 2015 talousennuste: Talouskasvua tukevat tekijät edistävät elpymistä

Kevään 2015 talousennuste: Talouskasvua tukevat tekijät edistävät elpymistä Euroopan komissio - lehdistötiedote Kevään 2015 talousennuste: Talouskasvua tukevat tekijät edistävät elpymistä Bryssel, 05 toukokuu 2015 Euroopan unionin talouskasvu hyötyy tänä vuonna suotuisista talouden

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 80 % Suomi 75 70 65 60 EU-15 Suomi (kansallinen) 55 50 80 82 84 86 88 90 92 94 96 98 00 02 9.9.2002/SAK /TL Lähde: European Commission;

Lisätiedot

Palkkojen muutos ja kokonaistaloudellinen kehitys

Palkkojen muutos ja kokonaistaloudellinen kehitys Palkkojen muutos ja kokonaistaloudellinen kehitys Jukka Railavo Suomen Pankki 10.12.2013 Palkkalaskelmia yleisen tasapainon mallilla Taloudenpitäjät tekevät päätökset preferenssiensä mukaisesti. Hintojen

Lisätiedot

KANSAN SIVISTYSRAHASTON SÄÄTIÖN SÄÄNNÖT. Säätiön nimi on Kansan Sivistysrahasto, ruotsiksi käännettynä Folkets Kulturfond. Sen kotipaikka on Helsinki.

KANSAN SIVISTYSRAHASTON SÄÄTIÖN SÄÄNNÖT. Säätiön nimi on Kansan Sivistysrahasto, ruotsiksi käännettynä Folkets Kulturfond. Sen kotipaikka on Helsinki. KANSAN SIVISTYSRAHASTON SÄÄTIÖN SÄÄNNÖT 1 Säätiön nimi on Kansan Sivistysrahasto, ruotsiksi käännettynä Folkets Kulturfond. Sen kotipaikka on Helsinki. 2 Säätiön tarkoituksena on tukea maamme työväen ja

Lisätiedot

Helsinki, SDP:n Puoluetalon kokoushuone torstaina 15 päivänä lokakuuta 1981 kello 9.00

Helsinki, SDP:n Puoluetalon kokoushuone torstaina 15 päivänä lokakuuta 1981 kello 9.00 UOMEN SOSIALIDEMOKRAATTINEN PUOLUE r.p. UOLUETOIMI KUNTA KOKOUS 15.10.1981 Ы'* M CKOUSPAIKKA SIVA JA AIKA Helsinki, SDP:n Puoluetalon kokoushuone torstaina 15 päivänä lokakuuta 1981 kello 9.00 3K0UKSEN

Lisätiedot

SÄÄNNÖT: LIITE 1. Nimi, kotipaikka, kieli ja tarkoitus

SÄÄNNÖT: LIITE 1. Nimi, kotipaikka, kieli ja tarkoitus SÄÄNNÖT: Nimi, kotipaikka, kieli ja tarkoitus 1 nimi: Yhdistyksen, jota näissä säännöissä kutsutaan killaksi, nimi on Kemiantekniikan Kilta ry. 2 Kotipaikka Killan kotipaikka on Lappeenrannan kaupunki.

Lisätiedot

MLL Tapaninkylän syyskokous. Mannerheimin Lastensuojeluliiton Tapaninkylän paikallisyhdistys ry.

MLL Tapaninkylän syyskokous. Mannerheimin Lastensuojeluliiton Tapaninkylän paikallisyhdistys ry. MLL Tapaninkylän syyskokous Tapaninkylän paikallisyhdistys ry. 1. Kokouksen avaus Yhdistyksen puheenjohtaja avaa kokouksen. Hän pitää usein myös lyhyen tervetulopuheenvuoron: Hyvät osanottajat, toivotan

Lisätiedot

MAANMITTAUSLAITOKSEN TEKNISET MATE RY. Yhdistyksen säännöt

MAANMITTAUSLAITOKSEN TEKNISET MATE RY. Yhdistyksen säännöt MAANMITTAUSLAITOKSEN TEKNISET MATE RY Yhdistyksen säännöt Säännöt 1 Yhdistyksen nimi on Maanmittauslaitoksen tekniset MATE ry, josta näissä säännöissä käytetään nimitystä liitto. Sen kotipaikka on Helsingin

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Kumiteollisuus ry Gummiindustrin rf ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Kumiteollisuus ry Gummiindustrin rf ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki. KUMITEOLLISUUS RY:N SÄÄNNÖT Merkitty yhdistysrekisteriin 20.9.1961 Sääntöjen muutokset 15.1.2002, 29.4.2004 ja 14.1.2008 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Kumiteollisuus ry Gummiindustrin rf ja

Lisätiedot

Talouden näkymät. Edessä hitaan kasvun vuosia. Investointien kasvu maltillista

Talouden näkymät. Edessä hitaan kasvun vuosia. Investointien kasvu maltillista 3 2012 Edessä hitaan kasvun vuosia Vuonna 2011 Suomen kokonaistuotanto elpyi edelleen taantumasta ja bruttokansantuote kasvoi 2,9 %. Suomen Pankki ennustaa kasvun hidastuvan 1,5 prosenttiin vuonna 2012,

Lisätiedot

TALOUSENNUSTE 12.10.1998

TALOUSENNUSTE 12.10.1998 TALOUSENNUSTE 12.10.1998 Lisätietoja: Ennustepäällikkö Hannu Piekkola Palkansaajien tutkimuslaitos julkaisee lyhyen aikavälin talousennusteen (seuraaville 1½ - 2 vuodelle) kaksi kertaa vuodessa: maalis-

Lisätiedot

Antti Kasvio Vallitsevan kasvumallin kestämättömyys onko työkeskeinen sosiaalipolitiikka tullut tiensä päähän?

Antti Kasvio Vallitsevan kasvumallin kestämättömyys onko työkeskeinen sosiaalipolitiikka tullut tiensä päähän? Antti Kasvio Vallitsevan kasvumallin kestämättömyys onko työkeskeinen sosiaalipolitiikka tullut tiensä päähän? Puheenvuoro Sosiaalipoliittisen yhdistyksen kestävän kehityksen työpolitiikka seminaarissa

Lisätiedot

Talouden näkymät BKT SUPISTUU VUONNA 2013

Talouden näkymät BKT SUPISTUU VUONNA 2013 3 213 BKT SUPISTUU VUONNA 213 Suomen kokonaistuotannon kasvu pysähtyi ja kääntyi laskuun vuonna 212. Ennakkotietojen mukaan bruttokansantuote supistui myös vuoden 213 ensimmäisellä neljänneksellä. Suomen

Lisätiedot

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN MISSÄ IÄSSÄ SUOMESSA JÄÄDÄÄN ELÄKKEELLE? Ne, joilla on töitä ja jotka jaksavat, jäävät suoraan vanhuuseläkkeelle keskimäärin vähän yli 64-

Lisätiedot

LähiTapiola Varainhoito Oy 28.3.2014 1

LähiTapiola Varainhoito Oy 28.3.2014 1 Avain Suomen velkaongelmien ratkaisuun: uskottava kasvustrategia Sijoitusmessut 2014, Tampere-Talo Ekonomisti Timo Vesala, YK:n vastuullisen sijoittamisen periaatteiden (PRI) allekirjoittaja 28.3.2014

Lisätiedot

Työmarkkinoiden pelikenttä

Työmarkkinoiden pelikenttä Työmarkkinoiden pelikenttä Luennon sisältö Työmarkkinajärjestöt Palkansaajien keskusjärjestöt Työnantajien keskusjärjestöt Ammattiliitto Luottamusmiesjärjestelmä Paikallinen toiminta Toimihenkilökeskusjärjestö

Lisätiedot

Lappeenrannan Taideyhdistys r.y.:n säännöt. Hyväksytty yhdistyksen kokouksissa 15.11. ja 17.12. 2004. Merkitty yhdistysrekisteriin 12.1.2005.

Lappeenrannan Taideyhdistys r.y.:n säännöt. Hyväksytty yhdistyksen kokouksissa 15.11. ja 17.12. 2004. Merkitty yhdistysrekisteriin 12.1.2005. Lappeenrannan Taideyhdistys r.y.:n säännöt Hyväksytty yhdistyksen kokouksissa 15.11. ja 17.12. 2004. Merkitty yhdistysrekisteriin 12.1.2005. 1. Yhdistyksen nimi on Lappeenrannan Taideyhdistys r.y., sen

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin

Lisätiedot

1. Yhdistyksen nimi on Kaakkois-Suomen Verovirkailijat r.y., kotipaikkana Kouvolan kaupunki.

1. Yhdistyksen nimi on Kaakkois-Suomen Verovirkailijat r.y., kotipaikkana Kouvolan kaupunki. KAAKKOIS-SUOMEN VEROVIRKAILIJAT R.Y:N SÄÄNNÖT Hyväksytty yhdistyksen vuosikokouksessa 23.11.2011 1. Yhdistyksen nimi on Kaakkois-Suomen Verovirkailijat r.y., kotipaikkana Kouvolan kaupunki. Tarkoitus 2.

Lisätiedot

Kansantalouden kuvioharjoitus

Kansantalouden kuvioharjoitus Kansantalouden kuvioharjoitus Huom: Tämän sarjan tehtävät liittyvät sovellustiivistelmässä annettuihin kansantalouden kuvioharjoituksiin. 1. Kuvioon nro 1 on piirretty BKT:n määrän muutoksia neljännesvuosittain

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

1 Yhdistyksen nimi on Lahden Formula K-kerho. Yhdistyksen kotipaikka on Lahden kaupunki ja toiminta-alue Lahden talousalue.

1 Yhdistyksen nimi on Lahden Formula K-kerho. Yhdistyksen kotipaikka on Lahden kaupunki ja toiminta-alue Lahden talousalue. Lahden Formula K-kerhon säännöt Lahden Formula K-kerho r.y. 1 Yhdistyksen nimi on Lahden Formula K-kerho. Yhdistyksen kotipaikka on Lahden kaupunki ja toiminta-alue Lahden talousalue. 2 Yhdistyksen tarkoituksena

Lisätiedot

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 KESKEISET TULOKSET Henkilöt jäivät eläkkeelle ensisijaisesti, koska tunsivat tehneensä osuutensa työelämässä. Eläkkeelle jääneet

Lisätiedot

TYÖMARKKINAOSAPUOLET

TYÖMARKKINAOSAPUOLET TYÖMARKKINAOSAPUOLET SAK Jäsenliitot STTK Jäsenliitot AKAVA Jäsenliitot TT PT Kunta Valtio Kirkko VALTIO MIKÄ ON SAK? ETU- JA PAINOSTUSJÄRJESTÖ YHTEISKUNNALLINEN UUDISTUSLIIKE Tavoitteena kehittää palkansaajien

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 3.11.23/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15

Lisätiedot

Talouden näkymät ja suomalaisen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin turvaaminen

Talouden näkymät ja suomalaisen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin turvaaminen Talouden näkymät ja suomalaisen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin turvaaminen Korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaari 28.11.2012 Tuire Santamäki-Vuori valtiosihteeri Talouskehitys lyhyellä aikavälillä

Lisätiedot

Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat

Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat J uhana B rotherus Ekonomis ti 26.11.2014 Talouskasvu jäänyt odotuksista 2 USA kohti kestävää kasvua Yritykset optimistisia Kuluttajat luottavaisia 3 Laskeva öljyn hinta

Lisätiedot

Kustannuskilpailukyvyn tasosta

Kustannuskilpailukyvyn tasosta Suomen Pankki Kustannuskilpailukyvyn tasosta Kommenttipuheenvuoro Pekka Sauramon esitykseen Tulkitsen samoin kuin Pekka Kustannuskilpailukyky on heikentynyt vuosituhannen vaihteen jälkeen Kustannuskilpailukyvyn

Lisätiedot

Kuuttiset. Saapumislehti. Taipalsaari 28.6.-3.7.2015. KASPELIn palokuntanuorten oma lehti

Kuuttiset. Saapumislehti. Taipalsaari 28.6.-3.7.2015. KASPELIn palokuntanuorten oma lehti Kuuttiset Saapumislehti Taipalsaari 28.6.-3.7.2015 KASPELIn palokuntanuorten oma lehti Leiripäällikön terveiset Vihdoinkin on tulla aika perinteisen pelastusalanliiton vuosittaisen koulutusleirin. Toivotankin

Lisätiedot

Työllisyysaste Pohjoismaissa

Työllisyysaste Pohjoismaissa BoF Online 2008 No. 8 Työllisyysaste Pohjoismaissa Seija Parviainen Tässä julkaisussa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia eivätkä välttämättä edusta Suomen Pankin kantaa. Suomen Pankki Rahapolitiikka-

Lisätiedot

Talous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki

Talous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Talous tutuksi - Tampere Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Maailmantalouden kehitys 2 Bruttokansantuotteen kasvussa suuria eroja maailmalla Yhdysvallat Euroalue Japani Suomi Kiina (oikea asteikko) 125

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 8 % Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 75 7 Suomi 65 6 55 5 45 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 16.5.23/SAK /TL Lähde: European Commission 2 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15 15

Lisätiedot

SUOMEN PUNAISEN RISTIN VALTUUSTON KEVÄTKOKOUS

SUOMEN PUNAISEN RISTIN VALTUUSTON KEVÄTKOKOUS SUOMEN PUNAISEN RISTIN VALTUUSTON KEVÄTKOKOUS Aika Perjantaina 20.5.2016, kello 13.05-16.23 Paikka Hotelli Haaga, Nuijamiestentie 10, Helsinki 1 KOKOUKSEN AVAUS Valtuuston puheenjohtaja Eero Rämö avasi

Lisätiedot

Teknisten aineiden opettajat - TAO r.y. Säännöt. 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka. 2 Järjestön tarkoitus

Teknisten aineiden opettajat - TAO r.y. Säännöt. 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka. 2 Järjestön tarkoitus Teknisten aineiden opettajat - TAO r.y. Säännöt 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Teknisten aineiden opettajat - TAO r.y. Yhdistyksen kotipaikka on Tampere ja toiminta-alueena Suomen

Lisätiedot

Yhdistyksen, jota näissä säännöissä sanotaan seuraksi, nimi on Porin Paini-Miehet.

Yhdistyksen, jota näissä säännöissä sanotaan seuraksi, nimi on Porin Paini-Miehet. TOIMINTASÄÄNNÖT 1(6) I Seuran nimi, kotipaikka ja tarkoitus Yhdistyksen, jota näissä säännöissä sanotaan seuraksi, nimi on Porin Paini-Miehet. 1 2 Seuran kotipaikka on Porin kaupunki Länsi-Suomen läänissä

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTON YLEISOHJEET JÄLKI-ILMOITUKSEN TEKE- MISESTÄ VUODEN 2011 EDUSKUNTAVAALEISSA

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTON YLEISOHJEET JÄLKI-ILMOITUKSEN TEKE- MISESTÄ VUODEN 2011 EDUSKUNTAVAALEISSA Valtiontalouden tarkastusvirasto OHJE 1 (4) Dnro 394/40/2011 20.12.2011 Voimaantulo- ja voimassaoloaika: 1.1.2012 toistaiseksi. Sovelletaan 17.4.2011 pidettyjen eduskuntavaalien jälki-ilmoituksen tekemiseen

Lisätiedot

Rekrytointiasiamies Osaajia Etelä-Karjalaan 1.3.2008 31.12.2009

Rekrytointiasiamies Osaajia Etelä-Karjalaan 1.3.2008 31.12.2009 Rekrytointiasiamies Osaajia Etelä-Karjalaan 1.3.2008 31.12.2009 Pia Mantere 23.9.2009 Rekrytointiasiamies KENELLE TARKOITETTU? Aluekeskusohjelman 5 kunnalle Imatra, Lappeenranta, Rautjärvi, Ruokolahti

Lisätiedot

OPINTOTOIMINNAN KESKUSLIITTO ry. CENTRALFÖRBUNDET FÖR STUDIEVERKSAMHET rf SÄÄNNÖT

OPINTOTOIMINNAN KESKUSLIITTO ry. CENTRALFÖRBUNDET FÖR STUDIEVERKSAMHET rf SÄÄNNÖT OPINTOTOIMINNAN KESKUSLIITTO ry CENTRALFÖRBUNDET FÖR STUDIEVERKSAMHET rf SÄÄNNÖT ------- Nämä säännöt on hyväksytty Opintotoiminnan Keskusliitto OK ry:n sääntömääräisessä kevätkokouksessa 21.5.2003 ja

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-25 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 EU-25 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 21.9.24/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työllisyysaste EU-maissa 23

Lisätiedot

MARTAT ry:n MALLISÄÄNNÖT

MARTAT ry:n MALLISÄÄNNÖT 1 MARTAT ry:n MALLISÄÄNNÖT Nimi, kotipaikka ja toiminta-alue 1. Yhdistyksen nimi on Pohjois-Karjalan Martat ry, josta käytetään näissä säännöissä nimitystä piiri. Piirin kotipaikka on Joensuu, ja se kuuluu

Lisätiedot

1. Yhdistyksen nimi on Suomen Motoristit ry. Toimialueena on Suomi ja kotipaikkana Forssan kaupunki.

1. Yhdistyksen nimi on Suomen Motoristit ry. Toimialueena on Suomi ja kotipaikkana Forssan kaupunki. Suomen Motoristit ry Kuusimäenkatu 21 33560 TAMPERE 1 (6) YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT Nimi: Suomen Motoristit ry Kotipaikka: Forssa Osoite: Kuusimäenkatu 21 33560 Tampere Rekisterinumero: 151.543 Merkitty rekisteriin:

Lisätiedot

Makrotalouden ja toimialojen kehitysnäkymät - lyhyt katsaus

Makrotalouden ja toimialojen kehitysnäkymät - lyhyt katsaus Makrotalouden ja toimialojen kehitysnäkymät - lyhyt katsaus Markku Kotilainen, ETLA ETLA 21.11. ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS Suomen talous kasvuun viennin kasvun myötä Viennin kasvua rajoittaa hidas

Lisätiedot

JSA-Tekniset ry:n säännöt

JSA-Tekniset ry:n säännöt JSA-Tekniset ry:n säännöt Vuosikokouksen 23.03.2001 hyväksymät säännöt. Säännöt on merkitty yhdistysrekisteriin 06.09.2001 numerolla 138924. 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on JSA-tekniset ry, josta

Lisätiedot

SUOMEN TALOUDEN HAASTEET JA MAHDOLLISUUDET. Suhdanneseminaari 2.4.2014 / toimitusjohtaja Harri Sailas

SUOMEN TALOUDEN HAASTEET JA MAHDOLLISUUDET. Suhdanneseminaari 2.4.2014 / toimitusjohtaja Harri Sailas SUOMEN TALOUDEN HAASTEET JA MAHDOLLISUUDET Suhdanneseminaari 2.4.2014 / toimitusjohtaja Harri Sailas SUOMEN TALOUDEN TUNNETUT HAASTEET Talouden pitkittynyt lama Vientiteollisuuden vakavat vaikeudet Kilpailukyvyn

Lisätiedot

Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista

Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Tutkimuksen tarkoitus ja tutkimusasetelma Pohjolan Voima teetti alkuvuoden

Lisätiedot

I LUKU YHDISTYKSEN TOIMIALA

I LUKU YHDISTYKSEN TOIMIALA TYJ säännöt S. 1 (6) I LUKU YHDISTYKSEN TOIMIALA 1 Yhdistyksen nimi, kotipaikka, toiminta-alue ja tarkoitus II LUKU Yhdistyksen nimi on Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö ry, ruotsiksi Arbetslöshetskassornas

Lisätiedot

Talouden näkymät SUOMEN TALOUDEN KASVU VAUHDITTUU VASTA VUONNA 2015 KASVU ON VIENTIVETOISTA

Talouden näkymät SUOMEN TALOUDEN KASVU VAUHDITTUU VASTA VUONNA 2015 KASVU ON VIENTIVETOISTA 3 21 SUOMEN TALOUDEN KASVU VAUHDITTUU VASTA VUONNA 215 Suomen kokonaistuotanto on pienentynyt yhtäjaksoisesti vuoden 212 toisesta neljänneksestä lähtien. Kevään 21 aikana on kuitenkin jo näkynyt merkkejä

Lisätiedot

Yhdistyksen toiminnan tarkoituksena ei ole voiton tai muun välittömän taloudellisen edun hankkiminen siihen osallisille.

Yhdistyksen toiminnan tarkoituksena ei ole voiton tai muun välittömän taloudellisen edun hankkiminen siihen osallisille. SÄÄNNÖT 1 NIMI, KOTIPAIKKA JA TOIMINTA-ALUE Yhdistyksen nimi on Lohjan Kylät ry. ja sen kotipaikka on Lohjan kaupunki. Yhdistyksen toiminta-alueena on Lohjan kaupunki ja siihen liittymispäätöksensä tehneet

Lisätiedot

Nimi: Kotipaikka: Osoite:

Nimi: Kotipaikka: Osoite: Jäsenvaliokunnan ehdotus yhdistysten mallisäännöiksi 4.3.2015 YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT Nimi: Kotipaikka: Osoite: Rekisterinumero: Merkitty rekisteriin: 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Rakennusmestarit

Lisätiedot

Työllisyystilanne ja sen muutokset Kainuussa

Työllisyystilanne ja sen muutokset Kainuussa Työllisyystilanne ja sen muutokset Kainuussa Juha Puranen KAINUU-OHJELMA ----> Hyvinvointifoorumi

Lisätiedot

PK-YRITYSTEN SUHDANNE- JA RAHOITUSTILANNE

PK-YRITYSTEN SUHDANNE- JA RAHOITUSTILANNE PK-YRITYSTEN SUHDANNENÄKEMYS lokakuu 28 Pk-yritysten suhdannenäkemys, lokakuu 28 PK-YRITYSTEN SUHDANNE- JA RAHOITUSTILANNE 1 JOHDANTO JA YHTEENVETO 1 Suomen Yrittäjät teki suhdanne- ja rahoitustilannetta

Lisätiedot

YLEINEN TEOLLISUUSLIITTO ry SÄÄNNÖT

YLEINEN TEOLLISUUSLIITTO ry SÄÄNNÖT YLEINEN TEOLLISUUSLIITTO ry SÄÄNNÖT Liitto merkitty yhdistysrekisteriin 23.11.1956 Sääntömuutos 11.2.2014 1 Liiton nimi ja kotipaikka Yleinen Teollisuusliitto ry, jota näissä säännöissä kutsutaan Liitoksi,

Lisätiedot

Keskisuomalaisille kansanedustajille

Keskisuomalaisille kansanedustajille Keskisuomalaisille kansanedustajille eläkeläisjärjestöjen neuvottelukunta 20.11.2011 Neuvottelukunnan tehtävä Neuvottelukunnan tehtävänä on toimia keskisuomalaisten eläkeläisten yhdyssiteenä sekä harjoittaa

Lisätiedot

PÄIJÄT-HÄMEEN KYLÄT RY:N SÄÄNNÖT

PÄIJÄT-HÄMEEN KYLÄT RY:N SÄÄNNÖT PÄIJÄT-HÄMEEN KYLÄT RY:N SÄÄNNÖT 1 NIMI, KOTIPAIKKA JA TOIMINTA-ALUE Yhdistyksen nimi on Päijät-Hämeen kylät ry ja sen kotipaikka on Lahti. Yhdistyksen toimintaalueena on Päijät-Häme. Yhdistys on suomenkielinen.

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Kososten sukuseura ry. ja sen kotipaikkana on Savonlinnan kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Kososten sukuseura ry. ja sen kotipaikkana on Savonlinnan kaupunki. Kososten Sukuseura ry:n SÄÄNNÖT 1. Yhdistyksen nimi on Kososten sukuseura ry. ja sen kotipaikkana on Savonlinnan kaupunki. 2. Yhdistyksen tarkoituksena on: 1) ylläpitää yhteyttä Kososten suvun jäsenten

Lisätiedot

10 12 2012 Mauri Kontu. Arvoisa Eduskunnan hallintovaliokunnan puheenjohtaja, Hyvät maakuntavaltuuston jäsenet naiset ja herrat

10 12 2012 Mauri Kontu. Arvoisa Eduskunnan hallintovaliokunnan puheenjohtaja, Hyvät maakuntavaltuuston jäsenet naiset ja herrat 1 10 12 2012 Mauri Kontu Arvoisa Eduskunnan hallintovaliokunnan puheenjohtaja, Hyvät maakuntavaltuuston jäsenet naiset ja herrat Tänään valtuustomme kokoontuu viimeisen kerran tässä kokoonpanossa, kun

Lisätiedot

Varkauden kehittämisyhdistys Potkuri ry:n. Säännöt. 27.5.2013 perustamiskokouksen hyväksymät säännöt

Varkauden kehittämisyhdistys Potkuri ry:n. Säännöt. 27.5.2013 perustamiskokouksen hyväksymät säännöt 1 Varkauden kehittämisyhdistys Potkuri ry:n Säännöt 27.5.2013 perustamiskokouksen hyväksymät säännöt 2 Varkauden kehittämisyhdistys Potkuri ry:n säännöt 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Varkauden

Lisätiedot

Miten jaksamme työelämässä?

Miten jaksamme työelämässä? Miten jaksamme työelämässä? työelämän haasteet Työhyvinvoinnin asiantuntija Tiina Holappa Sisältö: Työelämän haasteet Työelämän tämän hetkiset trendit Tilastoja suomalaisten eläköitymisestä Työurat pidemmiksi

Lisätiedot

RAKENNETUKIEN KESÄPÄIVÄT 2015 OULU

RAKENNETUKIEN KESÄPÄIVÄT 2015 OULU 1 RAKENNETUKIEN KESÄPÄIVÄT 2015 OULU Suomessa pilvipoutakin jo piristäisi 2015 Talven talouskehitys jäi odotettua heikommaksi Verkkainen käänne parempaan näköpiirissä Vielä ensi vuonnakin elämme hitaan

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden suhdanteet, kevät 2015. Rakennusfoorumi 5.5.2015 Sami Pakarinen

Rakennusteollisuuden suhdanteet, kevät 2015. Rakennusfoorumi 5.5.2015 Sami Pakarinen Rakennusteollisuuden suhdanteet, kevät 2015 Rakennusfoorumi 5.5.2015 Sami Pakarinen MAAILMAN JA SUOMEN TALOUS Halventuneet öljy ja euro vauhdittavat taloutta Rakennusteollisuus RT 5.5.2015 3 Euroalueen

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammatilliset opettajat ry:n säännöt

Pohjoisen Keski-Suomen ammatilliset opettajat ry:n säännöt 1 Pohjoisen Keski-Suomen ammatilliset opettajat ry:n säännöt NIMI, TARKOITUS JA TOIMINTA 1 Yhdistyksen nimi on Pohjoisen Keski-Suomen ammatilliset opettajat ry. Yhdistyksen kotipaikka on Äänekoski ja toiminta-alueena

Lisätiedot

HÄNEN MAJESTEETTINSA KUNINGAS KAARLE XVI KUSTAAN PUHE SUOMEN TASAVALLAN PRESIDENTIN JUHLAPÄIVÄLLISELLÄ

HÄNEN MAJESTEETTINSA KUNINGAS KAARLE XVI KUSTAAN PUHE SUOMEN TASAVALLAN PRESIDENTIN JUHLAPÄIVÄLLISELLÄ HÄNEN MAJESTEETTINSA KUNINGAS KAARLE XVI KUSTAAN PUHE SUOMEN TASAVALLAN PRESIDENTIN JUHLAPÄIVÄLLISELLÄ 3. MAALISKUUTA 2015 Muutosvarauksin Herra Tasavallan Presidentti ja Rouva Jenni Haukio, Teidän Ylhäisyytenne,

Lisätiedot

Talouden tila. Markus Lahtinen

Talouden tila. Markus Lahtinen Talouden tila Markus Lahtinen Taantumasta vaisuun talouskasvuun Suomen talous ei pääse vauhtiin, BKT: 2014-0,2 % ja 2015 0,5 % Maailmantalouden kasvu heikkoa Ostovoima ei kasva Investoinnit jäissä Maailmantalous

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle

Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle TYÖELÄMÄ- JA TASA- ARVOVALIOKUNNAN LAUSUNTO 15/2012 vp Hallituksen esitys eduskunnalle varhennettua vanhuuseläkettä ja osa-aikaeläkettä koskevien säännösten muuttamiseksi Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle

Lisätiedot

Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa

Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa Mika Tuononen Suomalaisten koulutustaso on korkea vai onko näin sittenkään? Korkeakoulutuksen laajuudesta ja mahdollisesta ylimitoituksesta on keskusteltu

Lisätiedot

Paperi-insinöörit ry:n uudet säännöt Sääntöjen alla on lista sääntöihin tehdyistä muutoksista

Paperi-insinöörit ry:n uudet säännöt Sääntöjen alla on lista sääntöihin tehdyistä muutoksista Paperi-insinöörit ry:n uudet säännöt Sääntöjen alla on lista sääntöihin tehdyistä muutoksista Uudet säännöt hyväksytetään jäsenillä Vuosikokouksessa 15.4.2016 ja syyskokouksessa 2016 Uudet Säännöt 2016

Lisätiedot

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Talouden näkymistä. Budjettiriihi 9.9.2015

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Talouden näkymistä. Budjettiriihi 9.9.2015 Suomen Pankki Talouden näkymistä Budjettiriihi 1 Kansainvälisen talouden ja rahoitusmarkkinoiden kehityksestä 2 Kiinan pörssiromahdus heilutellut maailman pörssejä 2.4 2.2 2.0 1.8 1.6 1.4 1.2 1.0 0.8 MSCI

Lisätiedot

Mitä eläkeuudistuksesta seuraa? Työeläkepäivä 13.11.2014 Jukka Rantala

Mitä eläkeuudistuksesta seuraa? Työeläkepäivä 13.11.2014 Jukka Rantala Mitä eläkeuudistuksesta seuraa? Työeläkepäivä 13.11.2014 Jukka Rantala Eläkeratkaisu: 65-vuotiaana eläkkeelle pääsevä mies ei halua isänsä kohtaloa, joka kuoli puoli vuotta ennen odotettua eläkeratkaisua.

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin. Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK

Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin. Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK 125 120 Bruttokansantuote Vol.indeksi 2005=100, kausitas. Hidas kasvu: - työttömyys -

Lisätiedot

Kokoukselle valitaan kolme (3) puheenjohtajaa, kolme (3) sihteeriä sekä kaksi (2) pöytäkirjantarkastajaa.

Kokoukselle valitaan kolme (3) puheenjohtajaa, kolme (3) sihteeriä sekä kaksi (2) pöytäkirjantarkastajaa. Kokouksen järjestyssääntö Edustajakokouksen esityslistan 4. kohdassa tehdyn päätöksen mukaisesti kokouksessa noudatetaan järjestäytymismuotojen ja menettelytapojen osalta seuraavaa järjestyssääntöä: 1

Lisätiedot

Aloitteessa euroerolle esitetään sekä taloudellisia, talouspoliittisia että valtiosääntöoikeudellisia perusteluja.

Aloitteessa euroerolle esitetään sekä taloudellisia, talouspoliittisia että valtiosääntöoikeudellisia perusteluja. 07.06.2016 Eduskunnan talousvaliokunnalle Kuten eduskunnan puhemiesneuvostolle lähettämässämme kirjeessä totesimme, kansalaisaloite kansanäänestyksen järjestämiseksi Suomen jäsenyydestä euroalueessa tähtää

Lisätiedot

Kristillinen Eläkeliitto ry

Kristillinen Eläkeliitto ry Kristillinen Eläkeliitto ry Piirin mallisäännöt Mallisäännöt Hyväksytty PRH 1 Sisällys I PERUSSÄÄNNÖKSET... 2 Nimi, kotipaikka... 2 Tarkoitus... 2 Toiminta... 2 II JÄSENYYS... 3 Jäsenet... 3 Jäsenen velvollisuudet...

Lisätiedot

Vesaisten Keskusliitto ry:n säännöt

Vesaisten Keskusliitto ry:n säännöt Vesaisten Keskusliitto ry:n säännöt Yhdistyksen nimi on Vesaisten Keskusliitto ry., josta näissä säännöissä käytetään nimitystä liitto. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. I TARKOITUS Liiton tarkoituksena

Lisätiedot

Talous. TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi. Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012. 3.10.2012 Samu Kurri

Talous. TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi. Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012. 3.10.2012 Samu Kurri Talous TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012 1 Esityksen aiheet Talouden näkymät Suomen Pankin kesäkuun ennusteen päätulemat Suomen talouden lähiaikojen

Lisätiedot

EK:n elinkeinopäivä 15.9.2005

EK:n elinkeinopäivä 15.9.2005 EK:n elinkeinopäivä 15.9.2005 Eläkejärjestelmä uudistuu -haaste työyhteisön johtamiselle Kari Puro Eläkeuudistuksen päätavoitteet työeläkejärjestelmän taloudellisen kantokyvyn varmistaminen eliniän pidetessä

Lisätiedot

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Kotimainen kysyntä supistuu edelleen Mara-alan tuleva vuosi alkaa laskevassa myynnissä MaRan tiedotustilaisuus 11.12.2014 Jouni Vihmo, ekonomisti Matkailu- Matkailu- ja Ravintolapalvelut ja MaRa MaRa ry

Lisätiedot

Osuuskunnan toiminimi on Suomen Luotto-osuuskunta, ruotsiksi Finlands Kreditandelslaget ja sen kotipaikka on Helsinki.

Osuuskunnan toiminimi on Suomen Luotto-osuuskunta, ruotsiksi Finlands Kreditandelslaget ja sen kotipaikka on Helsinki. SUOMEN LUOTTO-OSUUSKUNTA 1 (5) 16.4.2013 SUOMEN LUOTTO-OSUUSKUNNAN SÄÄNNÖT 1 TOIMINIMI JA KOTIPAIKKA Osuuskunnan toiminimi on Suomen Luotto-osuuskunta, ruotsiksi Finlands Kreditandelslaget ja sen kotipaikka

Lisätiedot

SUOMEN LUOTTO-OSUUSKUNNAN SÄÄNNÖT

SUOMEN LUOTTO-OSUUSKUNNAN SÄÄNNÖT Kysytty 27-01-2013. Voimassa 27-12-2012 lähtien SUOMEN LUOTTO-OSUUSKUNNAN SÄÄNNÖT 1 TOIMINIMI JA KOTIPAIKKA Osuuskunnan toiminimi on Suomen Luotto-osuuskunta, ruotsiksi Finlands Kreditandelslaget ja sen

Lisätiedot

Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta ja vapaa-aika. Sanni Marjanen Eetu Rantakangas Koulutus tutorleirillä 26.4.2015

Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta ja vapaa-aika. Sanni Marjanen Eetu Rantakangas Koulutus tutorleirillä 26.4.2015 Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta ja vapaa-aika Sanni Marjanen Eetu Rantakangas Koulutus tutorleirillä 26.4.2015 Mikä on suosikkipaikkasi Jyväskylässä? Jyväskylä on fuksin uusi koti Ihminen on onnellisempi,

Lisätiedot

Seinäjoen opetustoimi. Henkilöstön kehittäminen 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa)

Seinäjoen opetustoimi. Henkilöstön kehittäminen 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa) Seinäjoen opetustoimi Henkilöstön kehittäminen 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa) Yhteistulos, henkilöstön kehittäminen Henkilöstön kehittäminen 5 4 3 2 1 Ka 1 Miten suunnitelmallista

Lisätiedot

Kaupan näkymät 2014 2015. Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät 2014 2015. Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2014 2015 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2012 Liikevaihto yht. 129 mrd. euroa (pl. alv) 13% 12% 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

TURUN YLIOPISTOSÄÄTIÖ SÄÄNNÖT

TURUN YLIOPISTOSÄÄTIÖ SÄÄNNÖT TURUN YLIOPISTOSÄÄTIÖ SÄÄNNÖT O i k e u s m i n i s t e r i ö n päätös hakemukseen, jossa Turun Yliopisto niminen säätiö on sen valtuuskunnan kokouksissa 14 päivänä joulukuuta 1973 ja 25 päivänä helmikuuta

Lisätiedot

SUOMEN SOTAVETERAANILIITTO RY:N - FINLANDS KRIGSVETERANFÖRBUND RF:N SÄÄNNÖT

SUOMEN SOTAVETERAANILIITTO RY:N - FINLANDS KRIGSVETERANFÖRBUND RF:N SÄÄNNÖT SUOMEN SOTAVETERAANILIITTO RY:N - FINLANDS KRIGSVETERANFÖRBUND RF:N SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen Sotaveteraaniliitto ry, ruotsiksi Finlands Krigsveteranförbund rf. Näissä säännöissä

Lisätiedot

Ekonomistin katsaus: suhteellisuutta velkakeskusteluun

Ekonomistin katsaus: suhteellisuutta velkakeskusteluun Ekonomistin katsaus: suhteellisuutta velkakeskusteluun Velat ja velkaantuminen ovat olleet jatkuvia puheen ja huolen aiheita jo usean vuoden ajan. Danske Bankin johtava neuvonantaja Lauri Uotila muistuttaa

Lisätiedot

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Valmistaudu kyselyyn vinkkilista esimiehelle vinkkilista työyhteisölle Valmistaudu kyselyyn - vinkkilista esimiehelle Missä tilaisuudessa/palaverissa työyhteisönne

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 14.10.2013 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot