Pohjois-Savon, Keski-Suomen ja Kainuun 15 järven vesikasvillisuuden kartoitus. Tutkimusraportti 183/2014

Transkriptio

1 Pohjois-Savon, Keski-Suomen ja Kainuun 15 järven vesikasvillisuuden kartoitus Nab Labs Oy Ambiotica Tutkimusraportti 183/2014 Henna Toivanen 1

2 Sisällys 1. JOHDANTO MENETELMÄ TULOKSET SULKAVANJÄRVI YLÄ-PIEKSÄ LIKA-PYÖREE HERNEJÄRVI SUURI RUOKOVESI MUURUVESI JA AKONVESI HORKANLAMPI ISO JA PIENI SIIKAJÄRVI VALTASENJÄRVI JA RAUDANJÄRVI KORKANANJÄRVI VIMPELINLAMPI SYRJÄ JONKERI KEURUSSELKÄ, POHJOISOSA SALAMAJÄRVI KIRJALLISUUS LIITE 1. Karttakuvat järvien sijainnista. LIITE 2. Järvikohtaiset kasvillisuusindeksit. LIITE 3. Toistotutkimusraportti Iisalmen Hernejärvellä. LIITE 4. Auditointiraportti. 2

3 1. JOHDANTO Kesällä 2014 toteutettiin järvien vesikasvillisuuskartoitukset yhteensä 15 järvellä Pohjois-Savon, Kainuun ja Keski-Suomen maakunnissa. Kartoitukset toteuttivat biol. yo Henna Toivanen, biol. yo Janne Ruuth, FM Merle Pöntynen ja biol. yo Tuomas Talvitie Nab Labs Ympäristöntutkimuskeskus Ambioticalta, ja raportoinnista vastasi Henna Toivanen. Tutkimuksen tilaajaosapuolena on Pohjois- Savon ELY-keskus. 2. MENETELMÄ Kartoituksissa käytettiin tarkennettua päävyöhykelinjamenetelmää (Leka ym. 2003, Kuoppala ym. 2008). Tässä tutkimuksessa järville perustettavien linjojen koordinaattitiedot saatiin tilaajalta, ja osalla järvistä kartoitus on toteutettu myös aiemmin. Linjat aloitettiin rannasta tulvarajalta ja ne olivat leveydeltään 5 m. Linjaa jatkettiin kohtisuoraan järvelle niin pitkälle, kuin kasvillisuus jatkuu, tai matalissa järvissä järven tai lahden puoleenväliin. Uudet linjat pyrittiin sijoittamaan paikkaan, jossa kasvillisuus on edustavaa ja jossa olisi pysyvä maamerkki alku- ja loppupisteelle. Linjan alku- ja loppupää kuvattiin ja merkittiin maastossa verkonmerkein, ja alku-, keski- ja loppupisteestä otettiin GPS-koordinaatit. Suurin osa linjoista oli ns. yleislinjoja, joilla kasvillisuus on järven kannalta edustavaa. Kolmasosa linjoista tehtiin rehevöitymisherkille rannoille, esimerkiksi peltojen lähelle tai mataliin suojaisiin lahtiin. Linjalta kirjattiin ylös eri elomuotovyöhykkeet (ilmaversoiset, kellus-, upos- ja pohjalehtiset, irtokeijujat ja -kellujat) ja havaitut lajit. Kunkin lajin yleisyys arvioitiin prosentteina, ja kullekin lajille annettiin keskimääräinen peittävyysarvio neliömetrille lajin esiintymispaikoilla. Lajit, joita ei pystytty määrittämään maastossa kerättiin mukaan ja määritettiin myöhemmin. Taustatietoina kerättiin tiedot linjan suunnasta (asteina), pohjanlaadusta, näkösyvyydestä, rannan luontotyypistä, rantapenkereen jyrkkyydestä ja ihmisvaikutuksesta. Maastossa liikuttiin veneellä ja kahlaten. Kasvillisuuden tutkimisessa käytettiin vesikiikaria, jatkovarrellisia (4 m) ruusuharoja sekä vedenalaista videokameraa. Näkösyvyys mitattiin Secchi-levyllä. Linjan pituus mitattiin kasvillisuuden päätepisteestä tai matalissa järvissä linjan katkaisukohdasta, jossa vastaranta alkoi vaikuttaa kasvillisuuteen. Elomuotovyöhykkeiden alku- ja loppupisteistä mitattiin laseretäisyysmittarilla etäisyys alkupisteeseen ja veden syvyys. Säännöstellyillä järvillä veden korkeus mitattiin differentiaali-gps:llä (Trimble Geotrim). Työt tehtiin kahdella parilla, ja kaikki henkilöt ovat käyneet Suomen ympäristökeskuksen järjestämän kurssin järvien ja jokien vesikasvillisuuden seurantamenetelmistä. Lisäksi kumpikin työpari auditoitiin Pohjois-Savon ELY-keskuksen toimesta. Auditointi tehtiin toiselle parille Ylä- Pieksällä linjalla 7 ja toiselle parille Muuruvedellä linjalla 12 (liite 4). Pareja vaihdettiin säännöllisesti systemaattisen virheen välttämiseksi. Kartoituksiin liittyen Pohjois-Savon ELY-keskus toteutti toistotutkimuksen yhdellä kartoitetuista järvistä, Iisalmen Hernejärvellä (liite 3). Kartoitukset tehtiin kokonaisuudessaan Maastosta kerätyt kasvinäytteet määritettiin. Lajimääritykset tehtiin ko. maastotyöntekijöiden toimesta, sammalien määrityksessä auttoi tutkija Krister Karttunen. Käytetty määrityskirjallisuus löytyy raportin lopusta. Maastotöiden päätyttyä kartoitustiedot siirrettiin ympäristöhallinnon hyväksymille Excel-pohjille. Näiden tiedostojen pohjalta laskettiin kaikille järville 3 ekologisen luokituksen indeksiä. PMA-indeksi kuvaa järven prosenttista mallinkaltaisuutta, eli lajien runsaussuhteita verrataan vastaavan järvityypin lajien runsaussuhteisiin. TT50-indeksi kuvaa ns. 3

4 tyyppilajien suhteellista osuutta kokonaislajistosta. Tyyppilajeiksi luetaan ne lajit, joita on vähintään puolella samantyyppisistä vertailujärvistä. Tyyppilajien suhteellinen osuus kuvaa ympäristömuutosta hyvin, lukuunottamatta pitkälle edennyttä rehevöitymistä. Referenssi-indeksissä eli RI-indeksissä lajit on jaettu fosforikuormitusta kestäviin, kuormitusta kestämättömiin sekä indifferentteihin lajeihin, ja indeksi kuvaa järven poikkeamaa referenssitilasta. 3. TULOKSET Alla on kuvattu kartoitetut järvet. Koostettu taulukko kasvillisuusindeksien perusteella lasketuista PMA-, TT50- ja RI-indeksiarvoista löytyy kappaleen 3 lopusta. Tyyppilajien suhteellista osuutta (TT50) laskettaessa sukutasolle määritetyt taksonit sekä lajilistan ulkopuoliset taksonit lisättiin indeksien laskentaan käsin. Jos erikseen lisättyjä taksoneita on useita, PMA-indeksin luotettavuus voi kärsiä. Indeksien käyttökelpoisuuteen vaikuttaa myös tutkittavan järven koko: pienillä lammilla, kuten Horkanlammella, Vimpelinlammella ja Siikajärvillä indeksien luotettavuus saattaa kärsiä, koska indeksit on kehitetty suuremmille järville. Myös indeksien laskennan pohjana olevien referenssijärvien määrä vaikuttaa tuloksiin. Kasvillisuusindeksit on taulukoitu raportin liitteessä 2. Tilaindeksien laskentapohjat ja maastokaavakkeet on toimitettu erikseen tilaajalle. 3.1 Sulkavanjärvi PoS: _001 Sulkavanjärvi (817 ha) sijaitsee Kiuruvedellä. Järven rannoilla on mökkiasutusta ja jonkin verran maataloutta. Kasvillisuus koostuu pääosin kelluslehtisistä ja ilmaversoisista, tosin myös uposlehtisiä lajeja esiintyi. Järven ekologinen tila on aiemmin arvioitu hyväksi. Runsashumuksisella Sulkavanjärvellä käytettiin aiemman kartoituksen linjoja, joita oli yhteensä 12. Kuva 1. Sulkavanjärven kasvillisuus koostui pääasiassa kelluslehtisistä ja ilmaversoisista lajeista. Järveltä löydettiin 39 taksonia. Saatu PMA-indeksiarvo (46,20) osoittaa hyvää mallinkaltaisuutta. Tyyppilajeja havaittiin 13 kappaletta, joista kuormitusta sietäviä lajeja on 1, kuormitukselle herkkiä 4

5 lajeja 2 ja indifferenttejä lajeja 4 kpl. TT50-indeksin arvon (0,33) perusteella vesikasvillisuus on tyydyttävässä tilassa. RI-indeksin arvo (14,29) on tyydyttävä. 3.2 Ylä-Pieksä PoS: _001 Ylä-Pieksä (349 ha) on Juankoskella sijaitseva pienehkö humusjärvi, jonka kapea ja pitkä Rakkineensalmi jakaa järven kahteen altaaseen. Kasvillisuus koostui lähes joka linjalla saraikko-, ilmaversois- ja kelluslehtisvyöhykkeestä. Järven rannoilla on melko runsaasti maataloutta, ja järven tila on arvioitu tyydyttäväksi. Järvellä ei ole aiemmin tehty vesikasvillisuuskartoitusta, joten nyt tehdyt 8 linjaa ovat uusia. Kuva 2. Ylä-Pieksän kellus- ja ilmaversoiskasvillisuutta. Havaittuja taksoneita on 32 kpl. PMA-arvon mukaan (45,31) vesikasviyhteisön mallinkaltaisuus on hyvä, tosin listan ulkopuolisten lajien (10 kpl) määrä voi heikentää PMA-indeksin luotettavuutta. Järveltä havaittiin kuormitukselle herkkiä lajeja 1 kpl ja indifferenttejä lajeja 3 kpl. Kuormitusta sietäviä lajeja ei havaittu. RI-indeksin (25,00) mukaan järvi vastaa referenssitilaa hyvin. Tyyppilajeja havaittiin kaikkiaan 11 ja TT50-indeksin arvon (0,34) perusteella järven vesikasviyhteisön tila on hyvä. 5

6 3.3 Lika-Pyöree PoS: _001 Järvi sijaitsee Sonkajärvellä. Lika-Pyöree on matala, runsashumuksinen järvi (182 ha), jonka rannat ovat soistuneita ja luhtaisia. Paikallisen asukkaan mukaan majava on padonnut järven lähtöuoman, minkä seurauksena kaislikot ovat vähentyneet huomattavasti ja rantametsät ovat kuolleet pystyyn. Luhtaisten rantojen lisäksi järven ominaispiirteisiin kuuluivat erittäin harvat järvikortekasvustot (Equisetum fluviatile). Järvellä ei ole mökkejä, eikä rantaan tule tietä. Järvelle tehtiin 8 linjaa aiempien linjatietojen perusteella, tosin aiempien linjojen maamerkkejä oli vaikea löytää järven ympäristön muuttumisen vuoksi. Järven tila on aiemmin arvioitu erinomaiseksi. Kartoituksessa havaittiin 31 taksonia. PMA-indeksiarvoksi saatiin 55,09 (erinomainen). RIindeksiarvoksi saatiin 0 (tyydyttävä), sillä ravinnekuormitusta erityisen hyvin sietäviä tai sille herkkiä lajeja ei löytynyt, ja indifferenttejä lajeja havaittiin 7 kpl. Tyyppilajeja havaittiin kaikkiaan 9. TT50- arvoksi laskettiin 0,29 eli sen osalta vesikasviyhteisön tila on välttävä. Kuva 3. Lika-Pyöreellä rannat olivat luhtaisia ja rantapuusto laajoilla alueilla kuollut. 3.4 Hernejärvi PoS: _001 Iisalmessa sijaitseva matala, runsashumuksinen järvi (261 ha), jonka rannoilla on runsaasti maataloutta. Järvi koostuu kolmesta matalan salmen erottamasta pääaltaasta, joista keskimmäinen on syvin. Sen kasvillisuus poikkeaa jonkin verran kahdesta muusta, Niuvanselästä ja Pikkuselästä. Viimeksi mainittujen ominaispiirre olivat hyvin runsaat, paksut karvalehtikasvustot (Ceratophyllum demersum) ja paikoin umpeenkasvaneet rannat. Hernejärveltä ei ole vanhoja linjatietoja, vaan kaikki 8 linjaa ovat uusia. Järven tila on aiemmin arvioitu tyydyttäväksi. Taksoneja havaittiin 32. PMA-indeksiksi saatiin 41,46, joten mallinkaltaisuus on hyvä. Kuormituksen suhteen indifferenttejä lajeja havaittiin 3, kuormitukselle herkkiä lajeja 4 ja kuormitusta sietäviä lajeja 6

7 3. RI-indeksiarvoksi saatiin siten tasan 10, mikä vastaa tyydyttävää. Tyyppilajeja löytyi 9, joten TT50-arvoksi tuli 0,28 (välttävä). Kuva 4. Hernejärvellä esiintyi paikoin hyvin tiheitä järvikorte- ja kelluslehtiskasvustoja. 3.5 Suuri Ruokovesi PoS: _002 Suuri Ruokovesi on runsashumuksinen, säännöstelty järvi (4934 ha), joka sijaitsee Kuopion ja Siilinjärven kuntien alueella. Järvi on melko kivikkoinen ja paikoin matala ja sen rannoilla on suhteellisen vähän maatalousaluetta. Kasvillisuus koostui pääsääntöisesti saraikosta, ilmaversoisista ja kelluslehtisistä. Järvelle tehtiin 18 linjaa. Järveltä on olemassa vanhat linjatiedot, ja uudet linjat tehtiin mahdollisimman tarkkaan samoille paikoille. Järven tila on aiemmin arvioitu tyydyttäväksi. Järveltä havaittiin 44 taksonia. PMA-indeksiarvo on 43,39, eli hyvä. Indifferenttejä lajeja havaittiin 5, kuormitusta sietäviä lajeja 4 ja herkkiä 3 kpl, joten RI-indeksiksi laskettiin -8,33 (tyydyttävä). TT50- indeksiarvo on 0,30 eli välttävä, sillä tyyppilajeja löytyi 13 kappaletta. 7

8 Kuva 5. Suuren Ruokoveden tyypillistä kasvillisuutta. 3.6 Muuruvesi ja Akonvesi PoS: _004 Juankoskella sijaitsevat melko runsashumuksiset Muuruvesi ja Akonvesi kuuluvat samaan vesimuodostumaan ja ovat toisiinsa yhteydessä Muurutvirran kapean salmen kautta. Muuruveden pohjoispuolella on Muuruveden kyläkeskittymä. Järvien ympärillä on jonkin verran myös maataloutta. Vesistö on säännöstelty. Molemmilla järvillä kasvillisuus koostui pääosin ilmaversoisista ja osin myös kelluslehtisistä lajeista. Järven ekologinen tila on hyvä. Muuruveden ja Akonveden yhteenlaskettu pinta-ala on ha, ja niiltä on olemassa vanhat linjatiedot. Nyt kartoitetut 12 linjaa pyrittiin sijoittamaan samoille paikoille kuin vanhat linjat. Järveltä havaittiin yhteensä 31 taksonia. PMA-indeksi sai arvon 42,58, mikä vastaa hyvää. Kuormituksen suhteen indifferenttejä lajeja oli 7, kuormitusta sietäviä lajeja 0 ja herkkiä lajeja 4 kpl. RI-indeksiarvo on 36,36 eli hyvä. TT50-arvo 0,39, mikä vastaa hyvää, ja tyyppilajeja havaittiin 12. 8

9 Kuva 6. Akonveden tiheää järviruovikkoa. 3.7 Horkanlampi Kainuu: Paltamossa sijaitseva, hyvin pieni (11 ha), nopeasti syvenevä ja kirkasvetinen lampi. Lammen rannoilla on viljelymaata ja niittyjä, ja sen eteläosan poikki kulkee rautatie, joka erottaa lahdenpohjukan muusta lammesta. Lampi on runsaskalkkinen, mikä näkyy myös lajistossa: esimerkiksi runsasravinteisuutta vaativa kalvasärviä (Myriophyllum sibiricum) esiintyi järvellä. Järven ekologista tilaa ei ole aiemmin määritetty, eikä järvellä ei ole tehty ennen tätä vesikasvillisuuskartoitusta, joten nyt tehdyt 6 linjaa ovat uusia. Järveltä havaittiin kaikkiaan 21 taksonia. PMA-indeksi sai arvon 46,49. Kuormituksen suhteen indifferenttejä lajeja havaittiin 2, kuormitusta sietäviä lajeja 1, herkkiä lajeja 4. Typpilajeja tavattiin 8. Siten RI-indeksin arvo on 42,86 ja TT50-arvo 0,38. Kaikkien indeksien mukaan vesikasvillisuuden tila on erinomainen. Tilaa koskevia päätelmiä ei kuitenkaan ole mielekästä tehdä, sillä runsaskalkkisia järviä on referenssiaineistossa vain yksi. 9

10 Kuva 7a (yllä). Horkanlammen kasvillisuus oli pääosin uposkasvillisuutta, mutta paikoin esiintyi myös kelluslehtisiä ja ilmaversoisia lajeja. 3.8 Iso ja Pieni Siikajärvi Kainuu: _001 Kuva 7b (vasemmalla). Lammen länsirannalla esiintyi paksua, puuromaista leväkukintoa. Pinnan alla levä oli rihmamaista ja peitti kasvillisuuden paikoin alleen. Kaksi hyvin pientä, runsaskalkkista järveä (18 ha), jotka ovat ojan kautta yhteydessä toisiinsa. Länsirannat ovat soistuneita, ja järven ympäristössä on retkeilyalue. Järvet sijaitsevat Puolangalla. Järvien kasvillisuus koostui uposkasveista ja kelluslehtisistä, kuten vidoista. mm. välkevita (Potamogeton lucens) ja järveltä havaittiin myös kalkkia suosiva vellamonsammal (Fissidens fontanus). Isolle Siikajärvelle tehtiin viisi linjaa ja Pienelle Siikajärvelle yksi. Järviltä ei ole vanhoja linjatietoja. Taksoneja havaittiin yhteensä 34. PMA-indeksin arvo on 62,43 (erinomainen). Kuormituksen suhteen indifferenttejä lajeja havaittiin 5, kuormitukselle herkkiä lajeja 5 ja kuormitusta sietäviä lajeja 1. RIindeksin arvo on siten 36,36 (hyvä). Tyyppilajeja havaittiin 13, ja TT50-indeksin arvoksi saatiin 0,38 10

11 (erinomainen). Vertailuja ei kuitenkaan ole mielekästä tehdä, sillä referenssiaineistossa on vain yksi runsaskalkkinen järvi. Pieni Siikajärvi Linja Kuva 8. Pienen Siikajärven rantakasvillisuutta ja kelluslehtisiä. 3.9 Valtasenjärvi ja Raudanjärvi Kainuu: _001 Sekä Valtasenjärvi että Raudanjärvi (yht. 234 ha) ovat vähähumuksisia, kirkkaita erämaajärviä. Varsinkin Valtasenjärven rannat olivat karuja ja vähälajisia. Pääosin kasvillisuus koostuu ilmaversoisista ja pohjalehtisistä, ja näkösyvyys oli jopa 4 metriä. Järvet on aiemmin arvioitu tilaltaan erinomaisiksi. Järvet sijaitsevat Kuhmossa noin kilometrin päässä rajasta. Valtasenjärvelle tehtiin 3 linjaa ja Raudanjärvelle 5 linjaa. Aiempia kartoitustietoja ei ole. Järviltä havaittiin taksoneja yhteensä 24. PMA-arvoksi saatiin 68,74, eli mallinkaltaisuus on erinomainen. Kuormituksen suhteen indifferenttejä lajeja havaittiin 3, kuormitukselle herkkiä lajeja 7 ja kuormitusta sietäviä 1, jolloin RI-arvo on 54,55 (hyvä). Tyyppilajeja havaittiin 12 ja niiden suhteellinen osuus on 0,50 (erinomainen). 11

12 Raudanjärvi Linja Kuva 9. Raudanjärven karua rantaa Korkananjärvi Kainuu: _001 Korkananjärvi (113 ha) on pieni humusjärvi, joka sijaitsee Kuhmossa. Järven kasvillisuus koostuu monipuolisesti ilmaversoisista, uposkasveista sekä kellus- ja pohjalehtisistä lajeista ja järven tila on aiemmin arvioitu tyydyttäväksi. Järven ympärillä on mökkejä ja ympärivuotista asutusta sekä koiratarha. Aiempia kartoitustietoja ei ole, joten järvelle tehtiin 8 uutta linjaa. Kuva 10. Korkananjärven rantakasvillisuutta. 12

13 Järveltä havaittiin 31 taksonia. PMA-arvo on 38,12 eli hyvä. Fosforikuormitukselle indifferenttejä lajeja havaittiin 8, herkkiä lajeja 6 kpl ja kuormitusta sietäviä lajeja 1. Siten RI-indeksiksi saadaan arvo 33,33 (hyvä). Järveltä löytyi 14 tyyppilajia, joten TT50-arvo on hyvä (0,45) Vimpelinlampi Kainuu: Vimpelinlampi (18 ha) on matala, runsashumuksinen järvi jossa suuri osa kasvillisuudesta koostuu kelluslehtisistä lajeista. Rannoilla kasvaa jonkin verran saroja. Lampi sijaitsee aivan Kajaanin keskustassa, joten ihmisvaikutusta on paljon. Aiempia kartoitustietoja ei ole, joten lammelle tehtiin 6 uutta linjaa. Vimpelinlammen tila on arvioitu aiemmin tyydyttäväksi. Kuva 11. Vimpelinlammella esiintyi runsaana kelluslehtisiä lajeja, kuten ulpukkaa. Järveltä havaittiin 19 taksonia. PMA-arvon mukaan lampi vastaa referenssiarvoja hyvin 35,80. Fosforikuormitukselle herkkiä lajeja ei havaittu, mutta kuormitusta sietäviä lajeja löydettiin 2 ja indifferenttejä lajeja 5. Siten referenssi-indeksin arvoksi saatiin välttävä -28,57. Lammelta havaittiin 9 tyyppilajia ja TT50-arvo 0,47 on erinomainen. Indeksit on suunniteltu lähtökohtaisesti isommille järville, joten niiden käyttökelpoisuus voi heiketä pienillä lammilla Syrjä Kainuu: _001 Syrjä (52 ha) on pieni, runsashumuksinen erämaajärvi. Rantaan ei ole rakennettu mökkejä, eikä rantaan tule tietä. Järven pohjoisosa kuuluu Hiidenportin kansallispuistoon. Järven eteläosa on hyvin matala, sillä suurin syvyys on 2,7 m. Pohjoisosa on syvempi (15,5 m). Kartoitusta ei ole tehty aiemmin, joten järvelle tehtiin 6 uutta linjaa. 13

14 Syrjä Linja Kuva 12. Syrjän rantakasvillisuutta. Taksoneja havaittiin 21 kpl. PMA-indeksiarvoksi saatiin 31,12 (tyydyttävä). Kuormitukselle herkkiä lajeja löytyi 2, kuormitusta sietäviä ei yhtään ja indifferenttejä lajeja 4. Siten RI-indeksi saa arvoksi 33,33 eli hyvän. Tyyppilajeja löytyi 10, ja TT50-arvoksi tuli 0,48 eli hyvä Jonkeri Kainuu: _001 Jonkeri on runsashumuksinen, suurehko järvi (1 417 ha) Kuhmossa. Järven kaakkois- ja eteläosan rannat ovat paikoin soistuneita, ja näiden soistumien läheisyydessä järvessä on suuria turvepaakkuja, jotka ovat useita metrejä halkaisijaltaan. Kasvillisuus muodostuu ilmaversoisista ja kelluslehtisistä. Pohjoisempana rannat ovat hiekkaisia ja hyvin selkeäpiirteisiä, ja kasvillisuudessa esiintyy myös pohjalehtisiä lajeja. Ihmisvaikutusta on hyvin vähän, sillä järven rannoilla ei ole muutamaa mökkiä lukuunottamatta asutusta tai viljelymaata. Jonkeriin tehtiin kahteen ryppääseen yhteensä 12 linjaa, joilta ei ole aiempia kartoitustietoja. Järven tila on aiemmin arvioitu hyväksi. 14

15 Kuva 13. Jonkerin pohjoispään tiheää saraikkoa. Järveltä havaittiin 33 taksonia. PMA-arvoksi laskettiin 52,33, eli prosenttinen mallinkaltaisuus on hyvä. Kuormitusta sietäviä lajeja ei löytynyt, mutta sekä indifferenttejä että kuormitukselle herkkiä lajeja havaittiin kumpiakin 7 kpl. Siten RI-indeksi on tasan 50 eli erinomainen. Tyyppilajeja löytyi 17. TT50-arvoksi saatiin 0,52, eli hyvä Keurusselkä, pohjoisosa K-S: _001 Keuruulla sijaitsevasta Keurusselästä (9 069 ha) kartoitettiin vain oman vesimuodostumansa muodostava pohjoisosa. Järvi on melko runsashumuksinen. Kartoitettavan alueen pohjoisosan kasvillisuus koostui pääosin ilmaversoisista ja kelluslehtisistä kasveista. Etelä- ja keskiosassa esiintyi myös pohja- ja uposlehtisiä. Järveltä ei ole aiempia kartoitustietoja, joten nyt tehdyt 18 linjaa olivat uusia. Järven tila on arvioitu hyväksi. Taksoneja havaittiin 37 kappaletta. PMA-indeksiksi saatiin 37,78, eli mallinkaltaisuus on tyydyttävä. Kuormitusta sietäviä lajeja löytyi 1, indifferenttejä 6 ja herkkiä lajeja 5. RI-arvoksi saatiin 33,33 (hyvä). Tyyppilajeja löytyi 21 kappaletta. TT50-arvoksi laskettiin 0,57, minkä perusteella järven vesikasviyhteisö voi tältä osin hyvin. 15

16 Kuva 14. Keurusselän runsaita ulpukkakasvustoja Salamajärvi K-S: _001 Kivikkoinen ja matala, runsashumuksinen järvi (424 ha). Järven länsirannalla on mökkiasutusta ja vähän maataloutta. Järven itärantaan rajautuu Salamanperän kansallispuisto. Salamajärven ekologinen tila on arvioitu erinomaiseksi. Vesikasviyhteisö koostui pääasiassa ilmaversoisista ja kelluslehtisistä lajeista, mutta osalla linjoista esiintyi myös upos- ja pohjalehtisiä lajeja. Järvelle tehtiin 8 uutta linjaa, eikä järveltä ole aiempia kartoitustietoja. Kuva 15. Salamajärvellä rannoilla kasvoi pääosin ilmaversoisia lajeja. Salamajärveltä havaittiin 28 taksonia. PMA-indeksin arvoksi saatiin 42,86 (hyvä). Kuormitusta sietäviä lajeja ei havaittu lainkaan, sen sijaan kuormitukselle herkkiä lajeja havaittiin 3 kappaletta ja 16

17 indifferenttejä lajeja 4. Tyyppilajeja havaittiin 13 kpl. Siten RI-arvoksi saadaan 42,86 (erinomainen) ja TT50-arvoksi 0,46 (erinomainen). Taulukko 1. Tutkittujen järvien taksonimäärät, PMA-, TT50- ja RI-indeksit taulukoituna. Horkanlammen sekä Ison ja Pienen Siikajärven indeksit ovat suuntaa-antavia. Taulukossa ilmoitetut taksonimäärät sisältävät myös varsinaisen lajilistan ulkopuolisia lajeja ja sukutason määrityksiä. Järvi Tyyppi Pinta-ala (ha) Linjojen lkm Havaitut taksonit PMA TT50 RI-indeksi Sulkavanjärvi Kh ,20 0,33 14,29 Ylä-Pieksä Ph ,31 0,34 25,00 Lika-Pyöree MRh ,09 0,29 0 Hernejärvi MRh ,46 0,28 10,00 Suuri Ruokovesi Rh ,39 0,30-8,33 Muuruvesi - Akonvesi Kh ,58 0,39 36,36 Horkanlampi Rk ,49 0,38 42,86 Iso ja Pieni Siikajärvi Rk ,43 0,38 36,36 Valtasenjärvi-Raudanjärvi Vh ,74 0,50 54,55 Korkananjärvi Ph ,12 0,45 33,33 Vimpelinlampi MRh ,80 0,47-28,57 Syrjä Rh ,12 0,48 33,33 Jonkeri Rh ,33 0,52 50,00 Keurusselkä, pohjoisosa Sh ,78 0,57 33,33 Salamajärvi Mh ,86 0,46 42,86 KIRJALLISUUS Hämet-Ahti L., Suominen J., Ulvinen T. & Uotila P Retkeilykasvio. Luonnontieteellisen keskusmuseon kasvimuseo. Helsinki. Koponen T., Karttunen K. & Piippo S Suomen vesisammalkasvio Aquatic bryophytes of Finland. Bryobrothera vol 3. Helsinki Kuoppala M., Hellsten S. & Kanninen A Sisävesien vesikasviseurantojen laadunvarmennus. Suomen ympäristö 36/2008. Suomen ympäristökeskus. Leka J., Valta-Hulkkonen K., Kanninen A., Partanen S., Hellsten S., Ustinov A., Ilvonen R. & Airaksinen O Vesimakrofyytit järvien ekologisen tilan arvioinnissa ja seurannassa. Maastomenetelmien ja ilmakuvatutkimuksen käyttökelpoisuuden arviointi Life Vuoksi projektissa. Alueelliset ympäristöjulkaisut 312. Mossberg B. & Stenberg L Suuri Pohjolan kasvio. Tammi. 4. painos. Meissner K., Aroviita J., Hellsten S., Järvinen M., Karjalainen S.M., Kuoppala M., Mykrä H. & Vuori K.-M Jokien ja järvien biologinen seuranta näytteenotosta tiedon tallentamiseen. 17

18 LIITE 1. Karttakuvat järvien sijainnista. Järvien numerointi vastaa raportin numerointia: 1. Sulkavanjärvi 2. Ylä-Pieksä 3. Lika-Pyöree 4. Hernejärvi 5. Suuri Ruokovesi 6. Muuruvesi ja Akonvesi 7. Horkanlampi 8. Iso ja Pieni Siikajärvi 9. Valtasenjärvi ja Raudanjärvi 10. Korkananjärvi 11. Vimpelinlampi 12. Syrjä 13. Jonkeri 14. Keurusselkä 15. Salamajärvi 18

19 19

20 20

21 LIITE 2. Järvikohtaiset kasvillisuusindeksit. Iso ja Pieni Siikajärvi Horkan -lampi Keurusselkä Hernejärvi Lika- Pyöree Salamajärvi Syrjä Jonkeri Suuri Ruokovesi Vimpelinlampi Sulkavanjärvi tieteellinen nimi suomalainen nimi Alisma plantago-aquatica ratamosarpio Calla palustris vehka Calliergon cordifolium luhtakuirisammal Calliergon giganteum hetekuirisammal Calliergon megalophyllum järvikuirisammal Callitriche cophocarpa isovesitähti Caltha palustris rentukka Carex acuta viiltosara Carex aquatilis vesisara Carex lasiocarpa jouhisara Carex rostrata pullosara Carex vesicaria luhtasara Ceratophyllum demersum karvalehti Cicuta virosa myrkkykeiso Comarum palustre kurjenjalka Drepanocladus longifolius hiussirppisammal Elatine hydropiper katkeravesirikko Eleocharis acicularis hapsiluikka Eleocharis mamillata mutaluikka Eleocharis palustris rantaluikka Equisetum fluviatile järvikorte Fontinalis antipyretica isonäkinsammal Fontinalis dalecarlica virtanäkinsammal Fontinalis hypnoides järvinäkinsammal Glyceria fluitans ojasorsimo Isoetes echinospora vaalealahnaruoho Isoetes lacustris tummalahnaruoho Juncus filiformis jouhivihvilä Lemna minor pikkulimaska Littorella uniflora raani Lobelia dortmanna nuottaruoho Lysimachia thyrsiflora terttualpi Muuruvesi Akonvesi 21

22 Iso ja Pieni Siikajärvi Horkan -lampi Keurusselkä Hernejärvi Lika- Pyöree 22 Salamajärvi Syrjä Jonkeri Suuri Ruokovesi Vimpelinlampi Sulkavanjärvi tieteellinen nimi suomalainen nimi Lysimachia vulgaris ranta-alpi Lythrum salicaria rantakukka Menyanthes trifoliata raate Myriophyllum alterniflorum ruskoärviä Myriophyllum sibiricum kalvasärviä Myriophyllum verticillatum kiehkuraärviä Nuphar lutea ulpukka Nuphar pumila konnanulpukka Nymphaea alba ssp. candida pohjanlumme Nymphaea tetragona suomenlumme Persicaria amphibia vesitatar Phalaris arundinacea ruokohelpi Phragmites australis järviruoko Potamogeton alpinus purovita Potamogeton berchtoldii pikkuvita Potamogeton friesii otalehtivita Potamogeton gramineus heinävita Potamogeton lucens välkevita Potamogeton natans uistinvita Potamogeton obtusifolius tylppälehtivita Potamogeton perfoliatus ahvenvita Potamogeton praelongus pitkälehtivita Potamogeton sp. vita sp Ranunculus peltatus järvisätkin Ranunculus reptans rantaleinikki Ranunculus sp. leinikki sp Rumex aquaticus vesihierakka Sagittaria natans kelluskeiholehti Sagittaria sagittifolia pystykeiholehti Schoenoplectus lacustris järvikaisla Scolochloa festucacea piuru Sparganium emersum rantapalpakko Sparganium gramineum siimapalpakko Sparganium sp. palpakko sp Sparganium sp. (pysty) pystykasv. palpakko Muuruvesi Akonvesi

23 Iso ja Pieni Siikajärvi Horkan -lampi Keurusselkä Hernejärvi Lika- Pyöree Salamajärvi Syrjä Jonkeri Suuri Ruokovesi Vimpelinlampi Sulkavanjärvi tieteellinen nimi suomalainen nimi Sphagnum platyphyllum lamparerahkasammal Sphagnum riparium haprarahkasammal Sphagnum sp. rahkasammal sp Subuluria aquatica äimäruoho Utricularia intermedia rimpivesiherne Utricularia minor pikkuvesiherne Utricularia vulgaris isovesiherne Warnstorfia exannulata hetesirppisammal Warnstorfia procera aapasirppisammal Warnstorfia trichophylla lampisirppisammal Bryophyta vesisammalet Muuruvesi Akonvesi yhteensä Valtasen- ja Raudanjärvi Ylä-Pieksä Korkananjärvi tieteellinen nimi suomalainen nimi Valtasen- ja Raudanjärvi Ylä-Pieksä Korkananjärvi tieteellinen nimi suomalainen nimi Alisma plantago-aquatica ratamosarpio Elatine hydropiper katkeravesirikko Calla palustris vehka Eleocharis acicularis hapsiluikka Calliergon cordifolium luhtakuirisammal Eleocharis mamillata mutaluikka Calliergon giganteum hetekuirisammal Eleocharis palustris rantaluikka Calliergon megalophyllum järvikuirisammal Equisetum fluviatile järvikorte Callitriche cophocarpa isovesitähti Fontinalis antipyretica isonäkinsammal Caltha palustris rentukka Fontinalis dalecarlica virtanäkinsammal Carex acuta viiltosara Fontinalis hypnoides järvinäkinsammal Carex aquatilis vesisara Glyceria fluitans ojasorsimo Carex lasiocarpa jouhisara Isoetes echinospora vaalealahnaruoho Carex rostrata pullosara Isoetes lacustris tummalahnaruoho Carex vesicaria luhtasara Juncus filiformis jouhivihvilä Ceratophyllum demersum karvalehti Lemna minor pikkulimaska Cicuta virosa myrkkykeiso Littorella uniflora raani Comarum palustre kurjenjalka Lobelia dortmanna nuottaruoho Drepanocladus longifolius hiussirppisammal Lysimachia thyrsiflora terttualpi

24 suomalainen nimi Valtasen- ja Raudanjärvi Ylä-Pieksä Korkananjärvi tieteellinen nimi suomalainen nimi Valtasen- ja Raudanjärvi tieteellinen nimi Lysimachia vulgaris ranta-alpi Ranunculus peltatus järvisätkin Lythrum salicaria rantakukka Ranunculus reptans rantaleinikki Menyanthes trifoliata raate Ranunculus sp. leinikki sp Myriophyllum alterniflorum ruskoärviä Rumex aquaticus vesihierakka Myriophyllum sibiricum kalvasärviä Sagittaria natans kelluskeiholehti Myriophyllum verticillatum kiehkuraärviä Sagittaria sagittifolia pystykeiholehti Nuphar lutea ulpukka Schoenoplectus lacustris järvikaisla Nuphar pumila konnanulpukka Scolochloa festucacea piuru Nymphaea alba ssp. candida pohjanlumme Sparganium emersum rantapalpakko Nymphaea tetragona suomenlumme Sparganium gramineum siimapalpakko Persicaria amphibia vesitatar Sparganium sp. palpakko sp Phalaris arundinacea ruokohelpi Sparganium sp. (pysty) pystykasv. palpakko Phragmites australis järviruoko Sphagnum platyphyllum lamparerahkasammal Potamogeton alpinus purovita Sphagnum riparium haprarahkasammal Potamogeton berchtoldii pikkuvita Sphagnum sp. rahkasammal sp Potamogeton friesii otalehtivita Subuluria aquatica äimäruoho Potamogeton gramineus heinävita Utricularia intermedia rimpivesiherne Potamogeton lucens välkevita Utricularia minor pikkuvesiherne Potamogeton natans uistinvita Utricularia vulgaris isovesiherne Potamogeton obtusifolius tylppälehtivita Warnstorfia exannulata hetesirppisammal Potamogeton perfoliatus ahvenvita Warnstorfia procera aapasirppisammal Potamogeton praelongus pitkälehtivita Warnstorfia trichophylla lampisirppisammal Potamogeton sp. vita sp Bryophyta vesisammalet Ylä- Pieksä Korkananjärvi yhteensä

25 LIITE 3. Toistotutkimusraportti Iisalmen Hernejärvellä. Vesikasviseurannan tilaustyön toistotutkimus Iisalmen Hernejärvellä Antti Kanninen, Pohjois-Savon ELY-keskus, Johdanto ja menetelmät Nab Labs Oy:ltä tilatun 15 järven vesikasviseurannan tulosten laadun varmennukseksi ja johtopäätösten taustaksi tilaaja (POS ELY) teki toistotutkimuksen lisalmen Hernejarvellä. Toistotutkimuksia on esitetty osaksi vesikasviseurantojen laadunvarmistusta (Kuoppala ym. 2008), mutta ei ole tiettävästi tähän mennessä aiemmin toteutettu Suomessa. Havaitsijoiden ja menetelmien aiheuttamaa vaihtelua seurantatuloksiin ovat tutkineet laajemmin Kanninen 2009 ja Kanninen ym Toistotutkimuksella voidaan suuntaa antavasti arvioida lajinmääritykseen ja runsausarvioihin mahdollisesti liittyvää vaihtelua ja sen merkitystä aineistosta laskettuihin luokitusindekseihin ja tehtäviin johtopäätöksiin kasvillisuuden tilasta. Nab Labsin tutkimasta 8 linjasta toistettiin puolet eli neljä kappaletta (linjat nro 4, 5, 7 ja 8). Nab Labsin kartoitukset oli tehty 14. ja 15. heinäkuuta POS ELY teki oman kartoituksensa Nab Labs toimitti linjojen sijaintitiedot (koordinaatit ja maamerkit sekä valokuvat) POS ELYlle ennen toistotutkimusta. POS ELYn toistotutkimuksen tekivät hydrobiologit Antti Kanninen ja Veli-Matti Vallinkoski, joilla molemmilla on yli kymmenen vuoden kokemus vesikasvitutkimuksista. Kahta toistokartoitusta verrattiin ensisijaisesti toisiinsa mutta myös Hernejärven koko aineistoon. Havaittua lajistoa sekä aineistosta laskettuja ekologisen tilaluokituksen indeksejä verrattiin toistokartoitusten välillä. Tulokset Nab Labsin kartoittajat määrittivät neljältä toistomittauslinjalta yhteensä 22 taksonia ja POS ELYn kartoittajat 26 taksonia. Koko Hernejärven aineistossa määritettiin 29 taksonia. Nab Labsin aineistossa havaitsematta jääneet taksonit (5 kpl) olivat niukkoina esiintyviä lajeja (liitetaulukko). Joukossa oli myös yksi POS ELYn määrittämä risteymä (Sagittaria natans x sagittifolia), joiden määrittämiseen liittyy aina enemmän epävarmuutta kuin kantalajien. Palpakoihin liittyi vain määritystason ero: POS ELYn kartoittajat olivat määrittäneet rantapalpakon (Sparganium emersum), joka on hyvin todennäköisesti sama laji kuin Nab Labsin määrittämä "Sparganium sp. (pysty)". POS ELYn ryhmä ei havainnut Warnstorfia procera -vesisammalta. Lajihavaintojen erot eivät johtaneet merkittävään eroon tyyppilajien suhteellisessa osuudessa (0,36 vs. 0,39). Referenssi-indeksissä, joka hyödyntää vain osaa lajistosta, ero oli suurempi (0,0 vs. -20,0), koska eroja sattui olemaan indeksilajistoon kuuluvissa taksoneissa. Rl:n ilmentämä tilaluokka olisi silti ollut sama molemmissa aineistoissa (tyydyttävä). Erot niukkojen lajien havaitsemisessa saattavat liittyä käytettyyn linjakohtaiseen työaikaan. Nab Labsin ryhmä käytti ko. neljän linjan tutkimiseen yhteensä 162 minuuttia, POS ELY hieman pidempään eli 206 minuuttia. Todennäköisyys havaita niukkoja lajeja kasvaa havainnointiajan lisääntyessä. Runsausarviot (peittävyydet) olivat useiden taksonien osalta POS ELYn arvioimina olennaisesti suurempia kuin Nab Labsin arvioimana (vrt. myös auditointiraportti ), mikä johti selvästi suurempiin taksonikohtaisiin kasvillisuusindeksin arvoihin POS ELYn aineistossa (liitetaulukko). Systemaattinen ero runsauden arvioinnissa havaitsijoiden välillä ei kuitenkaan välttämättä johda runsaussuhteita käyttävän luokitusindeksin PMA:n eroihin, sillä siinä laskenta pohjautuu suhteellisiin runsauksiin. Suhteellisissa runsauksissa ja sitä kautta PMA-indekseissä erot toistomittausaineistojen välillä olivatkin pienet (32,8 vs. 32,71). 25

26 Johtopäätökset Havaitsijoiden väliset erot maastossa tehtävässä lajiston havaitsemisessa ja runsausarvioinnissa ovat lähtökohtainen virhelähde vesikasvien maastoinventoinnissa (Kanninen ym. 2013). Tehdyn suppean toistotutkimuksen perusteella erot lajiston havainnoinnissa olivat tässä tutkimuksessa vähäisiä eikä niillä todennäköisesti ole suurta vaikutusta lajikoostumukseen pohjautuvien tilamittareiden pohjalta tehtäviin johtopäätöksiin vesikasvillisuuden tilasta. Hyvin niukkana esiintyvien lajien eroista esim. havaintokertojen välillä ei muutenkaan tulisi tehdä liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä. Runsausarvioinnissa (peittävyydet) oli merkittävä ero toistotutkimuksen suorittaneiden ryhmien välillä. Ero ei kuitenkaan johtanut eroon suhteellisiin runsauksiin perustuvassa PMA indeksissä. Mikäli runsausarviointi on tehty systemaattisesti, PMA-indeksin tulokset ovat todennäköisesti myös luotettavia. Mahdolliset erot runsausarvioissa eri havaitsijoiden välillä tulee kuitenkin muistaa huomioida, mikäli tehdään paikkakohtaisia johtopäätöksiä kasvillisuuden muutoksista seurantavuosien välillä. Lisaksi on huomattava, että Nab Labs oli tehnyt toistotutkimuksen kohteena olevat linjat ennen POS ELYn tekemää menetelmäauditointia, jossa nimenomaan runsausarviointiin kiinnitettiin huomiota. Yleisenä suosituksena voidaan pitää, että aina ennen maastokauden alkua runsauksien arvioinnista järjestettäisiin kartoittajien välinen "interkalibrointi" eli harjoitus arviointien yhdenmukaistamiseksi. Toistotutkimuksen toteutuksen aikana huomioitiin lisäksi, että Hernejärvellä linjojen sijaintitiedot olivat osittain puutteellisia tai epätäsmällisiä: yksi suunnitelluista toistolinjoista jäi POS ELYn ryhmältä löytämättä, kun maastomerkkejä ja ilmoitettuja koordinaatteja ei saatu täsmäämään ja lisäksi linjalta otetut valokuvat olivat heikkolaatuisia. Valokuvien ottamiseen tulee kiinnittää erityistä huomioita, sillä kuvat ovat paitsi käyttökelpoinen väline määritettäessä linjan sijaintia maastossa, niillä on merkitystä myös kasvillisuudessa mahdollisesti tapahtuvien muutosten tulkinnan tukena. Kirjallisuus Kanninen, A. (toim.) 2009: Pienten humusjärvien ekologisen tilan arviointi. Suomen ympäristö 42/2009. Kanninen, A., Vallinkoski, V.-M., Leka, J., Marjomäki, T., Hellsten, S. & Hämäläinen, H., A comparison of two methods for surveying aquatic macrophyte communities in boreal lakes: Implications for bioassessment. Aquatic Botany 104: Kuoppala, M., Hellsten & S. Kanninen, A Sisävesien vesikasviseurantojen laadunvarmennus. Suomen ympäristö 36/

27 Liitetaulukko. Hernejärven koko aineistossa (8 linjaa) sekä toistomittauksissa (4 linjaa Nab Labs Oy:n ja 4 linjaa POS ELYn tekemänä) havaitut vesikasvitaksonit ja aineistosta lasketut vesikasvillisuuden tilaa kuvaavien muuttujien arvot. Toistotutkimuksen erot havaituissa taksoneissa on korostettu oranssilla pohjalla. 27

28 LIITE 4. Auditointiraportti. Vesikasvillisuusseurantojen päävyöhykelinjamenetelmän auditointi Paikka Ylä-Pieksä ja Muuruvesi, Juankoski Aika , klo 9:30-11:00, 11:30-13:30 Läsnä Henna Toivonen, Nab Lab Oy Merle Pöntynen, Nab Lab Oy Janne Ruuth, Nab Lab Oy Tuomas Talvitie, Nab Lab Oy Veli-Matti Vallinkoski, Pohjois-Savon ELY-keskus Teemu Roikonen, Pohjois-Savon ELY-keskus Tausta Pohjois-Savon ELY-keskuksen tilauksesta Nab Lab Oy toteuttaa kesän 2014 aikana yhteensä 15 järven (144 päävyöhykelinjan) vesikasvillisuusseurannat Pohjois-Savon, Kainuun ja Keski-Suomen ELY-keskusten toimialueilla. Seurannat tulee toteuttaa päävyöhykelinjamenetelmällä, joka on kuvattu yksityiskohtaisesti julkaisussa Sisävesien vesikasviseurantojen laadunvarmennus (Kuoppala ym., 2008). Hankintasopimuksen mukaisesti Pohjois-Savon ELY-keskus varaa mahdollisuuden tehdä maastotöiden alkuvaiheessa seurantamenetelmän ja toteutuksen auditoinnin. Auditoinnin toteutus ja tulokset Auditoinnit toteutettiin Ylä-Pieksällä ja Muuruvedellä. Kummallakin kohteella seurattiin yhden päävyöhykelinjan toteutus ja havainnoitiin työtä laadunvarmennusraportin taulukon 7 mukaisesti. 28

29 AUDITOINNIN YHTEENVETO Auditoinnin ajankohta ja paikka Auditoitu yksikkö Auditointikohteen , Ylä-Pieksä ja Muuruvesi Nab Labs Oy edustajat Henna Toivonen ja Merle Pöntynen (ryhmä 1), Janne Ruuth ja Tuomas Talvitie (ryhmä 2) Auditoija Veli-Matti Vallinkoski, Pohjois-Savon ELY-keskus Auditoitu toiminta, prosessi tai kohde Auditoinnin tavoitteet Vesikasvillisuusseurantojen toteutus päävyöhelinjamenetelmällä Tavoitteena on arvioida päävyöhykelinjamenetelmällä toteutettavan seurannan eri työvaiheiden toteutus ja laadun varmistus Sisävesien vesikasvillisuusseurantojen laadunvarmennus SY 36/2008 Kuoppala ym Vaihekuvaus, taulukko 7. VAIHE KUVAUS ARVIO Maastotutkimuksen valmistelu Linjatutkimus maastossa Linjan perustiedot Valokuvat Vyöhykkeisyys Käytössä standardilomakkeet, linjan sijaintitiedot ja riittävä välineistö Työn ajankohta ja henkilöstön koulutus Linjan paikantaminen, sijaintitiedot, GPSmittaukset, kuvat, merkintä. Kuvat alku- ja loppupisteistä. Selkeä merkintätapa. Linjan jakaminen vyöhykkeisiin ja vyöhykkeinen syvyys- ja etäisyysmittaukset. Ok Ok, koulutus ja osaaminen vaaditulla tasossa (menetelmäkurssit ja lajintuntemus). Ok, myös välipoiju käytössä ja mittalaitteet hyvät. Ok, ryhmillä erilaiset, mutta molemmilla toimivat merkintätavat. Ok, ohjeen mukaiset toimintatavat. Välimittaus linjan puolivälistä. Linjan lajisto Kartoitettava alue ja havainnointivälineiden käyttö. Yleisyys- ja peittävyysarviot. Pohjalehtisten ja uposkasvien maksimisyvyyksien mittaukset. Kartoitusalueen kattavuus ja välineiden käyttö ok. Peittävyysarvioinneissa ryhmillä on tietyillä lajiryhmillä hieman toisistaan poikkeavat arviointitavat. Auditoinnissa tämä ilmeni mm. viiltosaralla, jossa toisen ryhmän arviot (R1) melko niukkoja ja toisen selvästi suurempia (auditoijan oma arvio em. tapauksissa selvästi suurempi kuin R1 ryhmän ja vastaavasti hieman pienempi kuin R2 ryhmän). Yleisesti "korsimaisten" ja tyveltään vähän peittävien ilmaversoisten kasvien peittävyysarvioista ryhmät voisivat keskustella keskenään (kalibrointia). Uposkasveja- tai pohjalehtisiä ei linjoilla ollut, joten niiden arvioista ei ole havaintoja. Myös em. lajien maksimisyvyyksien mittaukset jäivät tästä syysta huomiotta (muistettava tehdä). Lajien varmennus Näytteet, näytteiden merkintä, määrityskirjallisuus. Molemmilla ryhmillä hyvä lajintuntemusosaaminen ja rutiinia määritysten tekemiseen ja kirjallisuuden käyttöön. Muut tarvittavat tiedot Tarkastus Pohjanlaatu, näkösyvyys, vedenpinnan korkeus. Lomakkeiden ja eri työvaiheiden toteutuksen tarkastus Pohjanlaadun määritys ok. Näkösyvyyden mittauksia 2-3 kpl/järvi. Ryhmä 2:lla tarkkuus- GPS vedenpinnan korkeuksien mittaamista varten. Ok KIRJATUT POIKKEAMAT ei poikkeamia KIRJATUT KEHITTÄMISKOHTEET kts. kohta linjan lajisto: tiettyjen lajien peittävyysarviointien "kalibrointi" 29

30 KIRJATUT VAHVUUDET Menetelmä- ja lajisto-osaaminen hyvällä tasolla. Vahva maastotyörutiini. hydrobiologi Veli-Matti Vallinkoski Tiedoksi Henna Toivanen, Merle Pöntynen, Janne Ruuth, Tuomas Talvitie ja Juhani Hynynen, Nab Labs Oy Antti Kanninen ja Teemu Roikonen, Pohjois-Savon ELYkeskus 30