Luontoinventoinnin täydennys Kaunissaaren vesimuodostuma
|
|
- Minna Katajakoski
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Luontoinventoinnin täydennys Kaunissaaren vesimuodostuma
2 Sisältö Tiivistelmä Johdanto ja työn tarkoitus Vesimuodostuman luontoselvitys Vesimuodostuman geologia ja limnologia Vesikasvillisuus Selkärangattomat Yhteenveto luontoselvityksestä Luontotypin määrittäminen ja sen luonnontilan arvioiminen Luontotyypin määrittäminen Luonnontilan arviointi Liite 1. Flada ja kluuvi Liite 2. Järvi, lähde ja noro Liite 3. Lampi Liite 4. Pysyvät, satunnaisesti murtovesivaikutteiset rannikkolammet Liite 5. Humuspitoiset järvet ja lammet (3160) Liite 6. Visuaalinen tarkastelu Liite 7. Vesimuodostuman luonnontilan arviointi Liite 8. Yhteenvetotaulukko Liite 9. Arvioinnissa käytetty lähdeaineisto Tilaaja: Helsingin kaupungin liikuntavirasto Raportin (työ 4019) laati: Ari Ruuskanen, FT Monivesi Oy ari.ruuskanen@monivesi.fi Puhelin
3 Tiivistelmä Tämä työ liittyy Sipoon Kaunissaaren ranta-asemakaavatyöhön ja koskee saaren kaakkoiskulmassa sijaitsevan vesimuodostuman ominaisuuksien määrittämistä osana kaavoitusprosessia. Vesilain 2 luvun 11 :n mukaan luonnontilaisen enintään kymmenen hehtaarin suuruisen fladan, kluuvijärven tai lähteen taikka muualla kuin Lapin maakunnassa sijaitsevan noron tai enintään yhden hehtaarin suuruisen lammen tai järven luonnontilan vaarantaminen on kielletty. Tässä työssä tehtiin ensin Kaunissaaren vesimuodostuman luontoselvitys ja sen jälkeen määritettiin vesimuodostuman kuuluminen vesilain 2 luvun 11 :n vesiluontotyyppiin sekä arvioitiin sen luonnontila. Luontoselvityksessä kartoitettiin Kaunissaaren vesimuodostuman vesi- ja rantakasvillisuus sekä luontodirektiivissä mainittujen vesikovakuoriaisten esiintyminen. Vesimuodostumasta löytyi yhdeksän ranta- ja vesikasvilajia. Silmälläpidettäviä, uhanalaisia tai luontodirektiivin liitteissä II ja IV mainittuja kasvilajeja ei löytynyt. Luontodirektiivissä mainittuja vesikovakuoriaislajeja ei löytynyt. Geologisten ja limnologisten ominaisuuksien perusteella Kaunissaaren vesimuodostuma on lampi, mutta lampi -luontotyypin luokittelun perusteena olevaa lampi -luontotyypille tyypillistä kasvillisuutta oli suhteellisen vähän jos ollenkaan. Vesimuodostuma on luontotyypiltään sekatyyppinen vesimuodostuma. Siinä on elementtejä useammasta lammet -luontotyypistä, eikä sitä voida luokitella selkeästi kuuluvaksi mihinkään tiettyyn lampi -luontotyyppiin. Vesimuodostumassa on elementtejä sekä kansallisista sisävesien metsälampi- ja, suolampi -luontotyypeistä että rannikkovesien satunnaisesti murtovesivaikutteinen lampi tai järvi -luontotyypeistä. Luontodirektiivin mukaisista vesiluontotyypeistä vesimuodostumassa oli ominaisuuksia humuspitoiset järvet ja lammet (3160) -luontotyypistä. Vesimuodostumaan saattaa kohdistua kluuvi -luontotyypille ominainen meriveden ajoittainen yhteys vesimuodostuman välisen kannaksen yli. Vesimuodostumassa on käynnissä soistumisprosessi. Vesimuodostuma ei kuulu geologisten ja limnologisten piirteiden perusteella järvi-, lähde-, noro- tai flada -luontotyyppeihin. Kaunissaaren vesimuodostuman luonnontila on kohtalaisesti ihmisen vaikutuksen alaisena, ja käyttäen asteikkoa I III (I=täysin luonnontilainen, III= ei lainkaan luonnontilainen), sen voidaan arvioida olevan arvojen II ja III välillä. Luonnontilaan vaikuttavat valuma ympäristöstä, hajakuormitus ja ojitukset valuma-alueella, rantapuuston hakkuut sekä rantarakentaminen. Vesimuodostuman ympäristö on virkistyskäytössä, merestä erottavalle kannakselle on rakennettu tie ja lammen ominaisuuksiin vaikuttavan maa-alan läheisyydessä on tehty metsänhoidollisia toimenpiteitä. Työ perustuu silmämääräisiin limnologisiin ja geologisiin havaintoihin ja biologisten vesikasvien ja selkärangattomien näytteenottoon sekä näytteiden tutkimiseen. 3
4 1. Johdanto ja työn tarkoitus Tämä työ liittyy Kaunissaaren ranta-asemakaavatyöhön. Kaunissaaren kaakkoisosassa on vesimuodostuma, joka on Kaunissaaren hoito- ja käyttösuunnitelman mukaan noin 0,49 hehtaarin laajuinen pieni lampi (kuva 1). Kaavoituksen yhteydessä on selvitettävä, onko saaren kaakkoisosan vesimuodostuma vesilain 2 luvun 11 :n mukaan suojeltava vesiluontotyyppi. Vesilain 2 luvun 11 :n mukaan luonnontilaisen enintään kymmenen hehtaarin suuruisen fladan, kluuvijärven tai lähteen taikka muualla kuin Lapin maakunnassa sijaitsevan noron tai enintään yhden hehtaarin suuruisen lammen tai järven luonnontilan vaarantaminen on kielletty. P Vesimuodostuma Kuva 1. Kaunissaari ja sen kaakkoisosan vesimuodostuma. Pohjakuvat: Ympäristöhallinnon avoin aineisto ja RA 5 Kaunissaaren ranta-asemakaava RA 5 Strandetaljplan för Fagerö Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Program för deltagande och bedömning Asianro 1410/
5 Tässä työssä selvitetään, kaavoitukseen liittyen, kuuluko Kaunissaaren vesimuodostuma 2 luvun 11 mainittuihin vesiluontotyyppeihin. Selvitys tehdään vesimuodostuman geologisten, limnologisten ja kasvillisuuden ominaisuuksien pohjalta. Geologisten ja limnologisten ominaisuuksien tarkastelu koskee vesimuodostuman ominaisuuksia niiltä osin kuin ne liittyvät luontotyypin määrittämiseen. Vesimuodostumasta tehdään luontoselvitys joka kohdistetaan vesikasvillisuuteen ja luontodirektiivin liitteissä II ja IV mainittuihin selkärangattomiin. Vesimuodostuman luonnontila arvioidaan luontoselvityksen ja luontotyypin määrityksen tulosten perusteella. 2. Vesimuodostuman luontoselvitys 2.1. Vesimuodostuman geologia ja limnologia Kaunissaaren vesimuodostuma on geologiselta yleisilmeeltään osin selkeäreunainen ja osin reunoiltaan umpeen kasvava vesimuodostuma (kuva 2). Se on pituussuunnassa noin 110 metriä pitkä ja leveydeltään noin 45 metriä. Vesimuodostuman erottaa merestä muutaman metrin levyinen ja meriveden pintaa korkeammalla oleva kannas (kuva 2 C). Vesimuodostuman topografisia ominaisuuksia selvitettiin luotaamalla sen syvyyttä ja pohjan laatua. Luotaus tehtiin soutaen kumiveneellä, johon oli asennettu viistokaikuluotain. Vesimuodostuman luoteisosan keskimääräinen syvyys on cm. Kaakkoisosan keskimääräinen syvyys on cm. Syvin mitattu syvyys on 90 cm. (Kuvat 3 ja 4.) Vesimuodostuman pohjan laatu oli vesimuodostuman luoteisosassa pehmeää ja koostui hiekasta ja siihen sekoittuneesta kuolleesta ja hajonneesta kasvimateriaalista. Pinnalle tuotaessa pohjaaineksesta nousi hajoavan maaperän haju. Kaakkoisosan pohjan laatu oli mineraalipohjaa, hiekkasora-kivi sekapohjaa. Pohjalla oli vähäisiä määriä kuollutta kasvimateriaalia, muutoin pohja oli puhdas. Limnologisilta ominaisuuksiltaan vesimuodostuman veden väri on tummaa, mikä viittaa humuspitoisuuteen ja siihen, että vesimuodostuma ilmeisesti täyttyy pääosin valuma- ja sadevedestä. Pinnalta vesi oli makeaa. Pohjan läheistä suolapitoisuutta ei määritetty. Vesi on altaassa pysyvää. 5
6 A P B Leveäosmankäämi P C meri kannas P Kuva 2 A-C. Vesimuodostuman yleisilme ja sen merestä erottava kannas. Oikealla olevissa kuvissa on esitetty kuvaussuunta siten että nuolen avoin pää osoittaa katseen suuntaan. 6
7 P 0,2 Sammalpohjaa 0,2 0,2 0,3 0,3 0,2 0,2 0,4 0,4 0,4 Venesatama Mineraalipohjaa Keittokatos 0,4 0,4 0,6 0,8 0,5 0,9 0,4 Kovaa Pehmeää Pohjan kovuus Kuva 3. Luotaustulos. Karttapohjan luvut ovat vesimuodostuman luodattuja syvyyksiä (metriä) ja väri kuvastaa pohjan laatua. Pohjan laatu on ilmaistu suhteellisena pohjan kovuutena. Kova mineraalipohja on pääasiassa hiekka-sora-kivi pohjaa. Pehmeä pohja on pääosin sammalpohjaa, jossa on mukana hiekkaa ja siihen sekoittunutta maatuvaa kasvimateriaalia. Jänne A B on esitetty kuvassa 4. Syvyys m 0 A Leveäosmankäämi Sirppisammalta Sammalpohja Maatuvaa kasvillisuutta Vesi- ja rantakasveja Kannas Vesimuodostuman pinta B 0,9 Mineraalipohja Merenpinta Kuva 4. Kaunissaaren vesimuodostuman halkileikkaus. Jänne A B on kuvasta 3. Suuntaa-antava, ei mittakaavassa. Merenpinnan taso on arvioitu silmämääräisesti ja tarkoitettu vesimuodostuman yleiskuvan hahmottamiseen. 7
8 2.2. Vesikasvillisuus Vesikasvillisuus selvitettiin keräämällä kasveja vesimuodostuman eri osista Vesimuodostuman luoteisosan valtalajina vesikasveista oli sirppisammal (Drepanoclaudus sp.). Sirppisammal esiintyi erityisesti vesimuodostuman luoteisella osalla noin cm syvyydessä välillä pintaan ulottuen (Kuvat 4 ja 5 A, B). Rantakasveista yleisin oli leveäosmankäämi (Typha latifolia), joka reunusti vesimuodostumaa erityisesti sen luoteisosassa (kuvat 4 ja 5 C). Vesimuodostuman kaakkoisosan kasvillisuus koostui pääosin rantakasveista, jotka työntyivät rantaviivasta kohti ulappaa. Kaakkoisosan yleisin vesikasvi oli vesikuusi (Hippuris vulgaris). Vesimuodostuman kaakkoisosassa kasvillisuutta esiintyi sen reunoilla noin cm syvyyteen asti. Kasvillisuuden puuttuminen syvemmältä vesimuodostuman kaakkoisosasta johtuu todennäköisesti veden korkean humuspitoisuuden aiheuttamasta valon heikosta tunkeutumisesta veteen, jolloin noin 30 cm syvemmällä ei riitä valoa kasvien käyttöön. Kaakkoisosan vedenalainen ranta oli suhteellisen jyrkkä ja tarpeeksi valoa saava pohja-alue oli kapea. (Kuvat 4 ja 6.) Vesimuodostumasta havaittu lajisto on esitetty taulukossa 1. Selvityksessä havaittiin yhteensä yhdeksän kasvilajia, joista neljä oli vesikasvia, neljä rantakasvia ja yksi makrolevä. Löydetyt lajit ovat vastaavan kaltaisille vesimuodostumille tyypillisiä ranta- ja vesikasveja. Luontodirektiivin liitteiden II ja IV mukaisia suojeltavia lajeja ei löytynyt. Taulukko 1. Vesimuodostumasta havaitut lajit. Pikkulimaska (Lemna minor) Vesikuusi (Hippuris vulgaris) Sirppisammal (Drepanoclaudus sp.) Hapsivita (Stuckenia pectinata) Rantamatara (Galium palustre) Leveäosmankäämi (Typha latifolia) Ranta-alpi (Lysimachia vulgaris) Rönsyrölli (Agrostis stolonifera) Kierteisrihma (Spirogyra sp.) 8
9 A Sirppisammal B Sirppisammal C Leveäosmankäämi Kuva 5 A-C. Vesimuodostuman luoteisosan kasvillisuutta. A ja B: Sirppisammal. C: Leveäosmankäämi. Vesikuusi Kuva 6. Vesimuodostuman kaakkoisosassa rantakasvillisuus työntyi kohti selkää. Yleisin vesikasvi oli vesikuusi. 9
10 2.3. Selkärangattomat Suojeltaviin tai silmälläpidettäviin luontodirektiivilajeihin kuuluvien kovakuoriaisten esiintymistä selvitettiin pyydystämällä selkärangattomia eläimiä haavilla leveäosmankäämi -kasvustosta ja muista vesikasveista Luontodirektiivilajeihin kuuluvia vesikovakuoriaisia, jättisukeltajaa (Dytiscus latissimus), isolampisukeltajaa (Graphoderus bilineatus) ja meriuposkuoriaista (Macroplea pubipennis), ei löytynyt Yhteenveto luontoselvityksestä Vesimuodostuma on geologisessa ja limnologisessa mielessä humusvetinen matala lampi. Vesimuodostuman luoteisosa on keskimäärin cm syvää ja sen pohjan laatu on hiekkaa, johon on sekoittunut maatuvaa kasvimateriaalia. Kaakkoisosa on keskimäärin cm syvää ja sen pohjan laatu on suhteellisen puhdasta hiekka-sora-kiveä. Vallitsevat vesikasvit ovat sirppisammal ja vesikuusi. Rantakasveista vallitsevin on leveäosmankäämi, joka reunustaa erityisesti luoteisosan rantoja. Vesikasvillisuuden syvyyssuuntainen esiintyminen on niukkaa johtuen veden humuspitoisuudesta ja veden huonosta valon läpäisevyydestä. Kasvillisuuden perusteella vesimuodostumassa on menossa soistumisprosessi. Luontodirektiivissä mainittuja suojeltavia vesikasveja ei löytynyt. Luontodirektiivissä mainittuja suojeltavia vesikovakuoriaisia ei myöskään löytynyt. 10
11 3. Luontotypin määrittäminen ja sen luonnontilan arvioiminen 3.1 Luontotyypin määrittäminen Vesilain 2 luvun 11 :n mukaan luonnontilaisen enintään kymmenen hehtaarin suuruisen fladan, kluuvijärven tai lähteen taikka muualla kuin Lapin maakunnassa sijaitsevan noron tai enintään yhden hehtaarin suuruisen lammen tai järven luonnontilan vaarantaminen on kielletty. Viitaten em. vesilakiin, Kaunissaaren vesimuodostuman luontotyypin määrittely tehdään vertaamalla sen ominaisuuksia kansallisiin sisävesien luontotyyppeihin järvet, lähteet, norot ja lammet sekä rannikkovesien luontotyyppiin satunnaisesti murtovesivaikutteinen lampi tai järvi. Lisäksi vesimuodostuman ominaisuuksia vertaillaan luontodirektiivin humuspitoiset järvet ja lammet (3160) luontotyyppiin. (Kaavio 1). Vesilain 2 luvun 11 mainitut vesiluontotyypit Flada Kluuvi Lähde Noro Järvi Lampi Liite 1 Liite 1 Liite 2 Liite 2 Liite 2 Lampi vesiluontotyypin tarkempi tyypittely Metsälampi Suolampi Satunnaisesti murtovesivaikutteinen Liite 3 Liite 3 lampi tai järvi Liite 4 (3160) Humuspitoiset järvet ja lammet luontotyyppi Liite 5 Kaavio 1. Vesilain 2 luvun 11 mainitut vesiluontotyypit ja Kaunissaaren vesimuodostuman olemuksen luokittelu sekä luokittelua koskevat liitteet (1 5). Vesilaissa mainittu lampi -vesiluontotyyppi voidaan Kaunissaaren tapauksessa tyypitellä tarkemmin useampaan lampi -luontotyyppiin. Kaaviossa 1 esitettyjen vesiluontotyyppien luokittelussa ja niiden määritelminä käytettiin tässä työssä luontodirektiivin luontotyyppien (Airaksinen & Karttunen 2001) ja kansallisten luontotyyppien (Raunio ym. 2008) määritelmiä. Luontodirektiivissä vesimuodostuman määrittäminen tai luokittelu tapahtuu suhteellisen yleisellä tasolla, ja kansallisessa luokittelussa yksityiskohtaisemmin. Esimerkiksi metsälampi-, suolampi- ja satunnaisesti murtovesivaikutteinen lampi tai järvi luontotyypit on kuvattu kansallisessa luokittelussa erikseen mutta voivat kaikki sisältyä luontodirektiivin humuspitoiset järvet ja lammet (3160) -luontotyyppiin. Luokittelun perustelut on esitetty liitteissä 1 5 ja visuaalinen tarkastelu liitteessä 6. Geologisten ja limnologisten ominaisuuksien perusteella Kaunissaaren vesimuodostuma voidaan luokitella kuuluvaksi lampi -vesiluontotyyppiin. Vesimuodostumassa on kuitenkin lampi -luontotyypin luokittelun perusteena olevia kasvillisuuteen perustuvia ominaisuuksia suhteellisen vähän jos ollenkaan. Vesimuodostumaa ei voida luokitella selkeästi kuuluvaksi johonkin tiettyyn lampi - 11
12 luontotyyppiin. Vesimuodostumaa voidaan pitää luontotyypiltään sekatyyppisenä vesimuodostuma, jossa on ominaisuuksia useammasta lammet -luontotyypistä. Vesimuodostumassa on elementtejä sekä kansallisista sisävesien metsälampi- ja, suolampi -luontotyypeistä, rannikkovesien Satunnaisesti murtovesivaikutteinen lampi tai järvi -luontotyypistä sekä luontodirektiivin humuspitoiset järvet ja lammet (3160) -luontotyypistä. Vesimuodostumaan saattaa myös kohdistua kluuvi -luontotyypille ominainen ajoittainen yhteys mereen. Vesimuodostuman kuuluminen järvi, lähde, noro tai flada -luontotyyppeihin hylättiin sen geologisten ja limnologisten piirteiden perusteella. Yhteenvetotaulukko on esitetty liitteessä Luonnontilan arviointi Kaunissaaren vesimuodostuman luonnontilaa arvioitiin luontodirektiivin humuspitoiset järvet ja lammet (3160) -luontotyyppi luonnontilan kriteerein liitteessä 7. Kaunissaaren vesimuodostuman luonnontila on kohtalaisesti ihmisen vaikutuksen alaisena, ja käyttäen asteikkoa I III (I = täysin luonnontilainen, III = ei lainkaan luonnontilainen), sen voidaan arvioida oleva arvojen II ja III välillä. Luonnontilaan vaikuttavat valuma, hajakuormitus ja ojitukset valuma-alueella, rantapuuston hakkuut ja rantarakentaminen. Vesimuodostuman rakennetta ja toimintaa on muokattu kohtalaisesti. Sen ympärillä on retkeilytoimintaa, merestä erottavan kannakselle on rakennettu tie ja lammen ominaisuuksiin vaikuttavan maa-alan lähistöllä on tehty metsänhoidollisia toimenpiteitä. Yhteenvetotaulukko on esitetty liitteessä 8. 12
13 Liite 1. Flada ja kluuvi Flada ja kluuvi vesiluontotyyppejä, jotka kuuluvat rannikon laguuneihin, kuvaillaan Airaksinen & Karttunen (2001) mukaan seuraavasti (suora osittainen lainaus): Rannikon laguunit (1150) Fladat ja kluuvit ovat pieniä, matalia ja selvästi rajautuneita vesialtaita, joilla on vielä yhteys mereen tai jotka ovat juuri kuroutuneet irti merestä. Tunnuspiirteitä ovat hyvin kehittynyt ruovikkovyöhyke ja rehevä uposlehtinen kasvillisuus. Fladoilla ja kluuveilla on useita morfologialtaan ja kasvillisuudeltaan erilaisia kehitysvaiheita, jotka edustavat ekologisesti tärkeitä maankohoamisen sukkessiovaiheita merenpohjan muuttumisesta maaksi. Fladat ovat merestä kuroutuvia matalia, selvästi rajautuneita murtovesialtaita, jotka ovat yhä yhteydessä mereen yhden tai useamman suuaukon (salmen) kautta. Suuaukon kohdalla on yleensä selvä kynnysalue. Kynnysalueet ovat virtapaikkoja, joiden pohja koostuu kokonaan tai osittain joko kivestä, sorasta, hiekasta tai kalliosta (harvemmin). Veden suolapitoisuus on fladassa yleensä sama kuin fladan ulkopuolella olevissa saaristovesissä. Fladojen rantoja reunustaa tavallisesti ruovikko, mutta keskusta on avointa vettä. Fladojen pohjia peittää yleensä runsas ja erikoislaatuinen makrofyyttikasvillisuus, joihin kuuluu mm. punanäkinparta (Chara tomentosa) ja merinäkinruoho (Najas marina). Näiden ohella kuuluu fladalajistoon myös muita yleisemmin esiintyviä lajeja kuten ärviät ja vidat (Munsterhjelm 1997). Fladasta seuraava kehitysaste on kluuviflada. Kluuvifladan suuaukot ovat kasvaneet umpeen ja yhteys mereen on ainoastaan korkean veden aikaan, yleensä syys- ja talvimyrskyjen aikana. Suolaisuus alkaa asteittain alentua ja allas on selvästi fladavaihetta matalampi. Kluuvit ovat pieniä, matalia ja selvästi rajautuneita murtovesialtaita, joiden yhtäjaksoinen yhteys mereen maankohoamisen myötä on katkennut. Myös kluuvien pohjia peittää yleensä makrofyyttikasvillisuus, mutta makean veden lajit ovat täällä yleisempiä kuin fladoissa (Munsterhjelm 1997). Kluuvivaiheen jälkeen allas usein muuttuu suoksi tai korveksi. Luonnontilaisen fladan ominaisuuksiin kuuluu jatkuva yhteys mereen, jota Kaunissaaren vesimuodostumassa ei ole. Vesimuodostumaa ei täten voida geologisin perustein pitää fladana. Fladaa sukkessiona seuraavan kluuvijärven määritelmään kuluu satunnainen yhteys mereen myrskyn tai korkeaveden aikana. Vaikka kannas erottaa vesimuodostuman merestä, voidaan varmuusperiaatetta noudattaen spekuloida, että vesimuodostumaan saattaa päästä merivettä satunnaisesti. Mikäli näin tapahtuisi, veden pinnan tulee olla keskimääräistä korkeampi ja tuulen oikean suuntainen ja tarpeeksi voimakas, että aallot pääsevät kannaksen yli. Suolaisempi vesi saattaa jäädä pitkäksikin aikaa vesimuodostuman pohjalle. Kuvassa 7 on esitetty kuluneen 12 kuukauden merivedenkorkeus Helsingin edustalla ja vedenkorkeusennätys vuonna 2005 sekä Kaunissaaren vesimuodostuman kannaksen reunan silmämääräisesti arvioitu korkeus vedenpinnasta. Kuluneen 12 kuukauden aikana vedenpinta oli korkeimmillaan noin +60 cm. Vedenkorkeusennätys Helsingissä cm mitattiin Kuvan 7 perusteella voidaan arvioida että tapahtuma, jossa vesimuodostumaan pääsisi merivettä, on harvinainen, joten on kokonaisuutta tarkasteltaessa epätodennäköistä, että merivesi vaikuttaisi merkittävästi vesimuodostuman eliöyhteisön rakenteeseen. Myrskyt ovat voimakkaimmillaan talvikuukausina, jolloin todennäköisyys yhteyteen meriveden kanssa on suurin, mutta tällöin vesimuodostumassa saattaa olla kiinteä jääpeite, mikä vaikuttaa vesimassojen sekoittumiseen. 13
14 Vedenkorkeusennätys Kannaksen arvioitu korkeus vedenpinnasta Kuva 7: Vedenkorkeuden 12 kuukauden vaihtelu Helsingin edustalla Vedenkorkeusennätys on merkattu nuolella. Vesimuodostuman ja meren välisen kannaksen arvioitu korkeus vedenpinnasta oikealla y-akselilla (cm) on arvioitu silmämääräisesti eikä ole välttämättä todellinen. Kahden vuorokauden havainto- ja ennustekuvissa tuntihavainnot on merkitty sinisellä ja ennuste punaisella. Jos havainto puuttuu, ilmoitetaan laskettu arvo violetilla. Vuosikuvissa arvot ovat vuorokauden ääriarvoja. Arvot on annettu teoreettisen keskiveden suhteen. Pohjakuva ja kursivoitu teksti: Ilmatieteen laitoksen verkkosivut Fladoilla ja kluuvijärvillä on niille ominainen kasvillisuus, joka esitetään luettelona alapuolella. Kaunissaaren vesimuodostuman kasvillisuus koostui ranta- ja vesikasveista (yhteensä 9 lajia), joista yksi, hapsivita (Potamogeton/Stuckenia pectinatus), oli yhteinen suojeltavien luontotyyppien kanssa (luettelo alla). Yhden lajin esiintyminen ei kuitenkaan riitä kyseisen luontotyypin tunnusmerkkien täyttämiseen. Fladoille ja kluuvijärville tyypillinen kasvillisuus.(airaksinen & Karttunen 2001). Kaunissaaren vesimuodostumassa havaittu laji on lihavoitu. Vesikasveja Leviä Callitriche spp., vesitähtiä Ceratophyllum demersum, karvalehti Lemna trisulca, ristilimaska Myriophyllum spp., ärviöitä Najas marina, merinäkinruoho Phragmites australis, järviruoko Potamogeton filiformis, merivita Sp P. friesii, otalehtivita P. obtusifolius, tylppälehtivita P. pectinatus, hapsivita P. perfoliatus, ahvenvita P. pusillus, hentovita Ranunculus baudotii, merisätkin Ruppia maritima, merihapsikka 14 Chara aspera, mukulanäkinparta Sp C. baltica, itämerennäkinparta C. canescens, kalvasnäkinparta Sp C. connivens, suppunäkinparta C. tomentosa, punanäkinparta Tolypella nidifica, sykeröparta Vaucheria cf. dichotoma Geologisin perustein Kaunissaaren vesimuodostuma ei ole flada. Geologisesta näkökulmasta vesimuodostumassa on joitain piirteitä kluuvista, koska ei voida poissulkea mahdollisuutta, että sinne saattaa satunnaisesti päästä merivettä. Meriveden mahdollisen saapumisen satunnaisuus ja vaikutus on lammen eliöyhteisön muovautumisen kannalta kuitenkin niin vähäistä, että vesimuodostumaa ei voida sillä perusteella luokitella kluuviksi. Kasvillisuuden näkökulmasta vesimuodostumassa ei ole fladan eikä kluuvin ominaisuuksia. Kokonaisuutta tarkasteltaessa, geologiset ominaisuudet ja kasvillisuus huomioon ottaen, vesimuodostumaa ei voida luokitella kluuviksi. Visuaalinen tarkastelu on liitteessä 6.
15 Liite 2. Järvi, lähde ja noro Raunio ym. (2008) kuvaa järveä, lähdettä ja noroa seuraavasti: Järvi Järvet on tässä luokituksessa määritelty mm. vähintään 10 hehtaarin kokoisiksi pintavesialtaiksi. Lisäksi niiden ominaisuuksiin kuuluu vesipatsaan vuodenaikainen kerrostuneisuus. Lähde Lähden määritellään mm. pieneksi, silmäkemäiseksi paikaksi, jossa maan pinnalle, suolle tai vesistöön purkautuu maassa olevaa pohja- tai orsivettä. Noro Noroilla tarkoitetaan virtavesityyppiä ja saannollisesti kausikuivia latvauomia ja latvapuroilla ensimmäisen uomahierarkiatason uomia. Kaunissaaren vesimuodostuma on kooltaan noin 0,49 ha ja syvyytensä puolesta sen ei voida olettaa kerrostuvan, vaan olevan tasalämpöinen läpi vuoden: Kaunissaaren vesimuodostumaan ei purkaudu vettä maasta eikä se kuulu virtavesityyppiin tai ole kausikuiva latvauoma. Geologisten, limnologisten ja vesikasvillisuuden ominaisuuksien osalta Kaunissaaren vesimuodostuma ei ole järvi, lähde eikä noro. 15
16 Liite 3. Lampi Lammet ovat geologisesti selvärajaisia pienehköjä vesialtaita, joissa vesi on pysyvää. Limnologisesti lammen vesi on makeaa eikä vesipatsas kerrostu vuodenaikaistesti. Lammet saavat vetensä sadevetenä ja/tai valumana. Lampien vesikasvillisuus vaihtelee niiden luontotyypin mukaan. Lammen luontotyypin luokittelu pohjautuu lammen lähiympäristön ominaisuuksiin (geologia, maanpeite), jotka suoraan tai välillisesti vaikuttavat lammen biologisiin ja limnologisiin ominaispiirteisiin (Raunio ym. 2008). Kuvissa 8 A D määritetään Kaunissaaren vesimuodostuman lähiympäristön ominaisuuksia: Vesimuodostuma sijaitsee saaren kaakkoisosan suhteellisen tasaisella maalla (i). Tasaisen maan kasvillisuus on vanhaa kuusivaltaista metsää. Vesimuodostuman länsipuolella on suo (ii). Tasaisen maan luoteispuolella maasto on tasanteelle luoteesta laskeutuvaa rinnettä (iii). Rinteen metsikköä on käsitelty metsähoidollisesti ja puusto on nuorehkoa koivuvaltaista metsää (Kaunissaaren käyttö- ja hoitosuunnitelma). Silmämääräisesti kuvasta 8 A D arvioituna vanha kuusivaltainen metsikkö muodostaa vesimuodostuman välittömästä lähiympäristöstä pinta-alaltaan suurimman osuuden (>50 %) ja toiseksi suurimman osuuden suo. Rinne on kauimpana ja sen rooli lienee valuma-alueen muodostajan. Pinta-ala osuuksien lisäksi vesimuodostuman veden määrään ja laatuun vaikuttavia tekijöitä ovat suolta ja rinteeltä tapahtuvan valuman määrä ja laatu, jotka eivät ole tiedossa. Käytetyn aineiston perusteella ei voida tarkkuudella arvioida, millaisella merkittävyydellä ympäristön ominaisuudet (metsä, suo, rinne) vaikuttavat lammen veden ominaisuuksiin. A Kuusimetsä (i) B Kuusimetsä (i) Rinne (iii) Suo (ii) Vesimuodostuma Vesimuodostuma C D Rinne (iii) Suo (ii) Vesimuodostuma Vesimuodostuma Kuva 8 A D. Kaunissaaren vesimuodostuman lähiympäristön ominaisuuksia (geologia, maanpeite), jotka suoraan tai välillisesti vaikuttavat sen biologisiin ja limnologisiin ominaispiirteisiin ja luontotyypin luokitteluun. Kuvat A, B ja C: RA 5 Kaunissaaren rantaasemakaava RA 5 Strandetaljplan för Fagerö Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Program för deltagande och bedömning Asianro 1410/2016. B: KAUNISSAAREN, HANSKISEN JA EESTILUODON HOITO - JA KEHITTÄMISSUUNNI TELMA VUOSILLE Helsingin kaupungin rakennusviraston julkaisut 2015:1 / arkkitehtuuriosasto. 16
17 Metsälampi ja suolampi Raunio ym. (2008) mukaan: Metsälampien ominaispiirteet vaihtelevat lähivaluma-alueen metsätyypin, suovaltaisuuden ja kallioisuuden mukaan. Tässä luokituksessa metsälammiksi on erotettu lammet, joiden välittömästä lähiympäristöstä yli puolet on metsää. Metsälammet ovat usein melko niukkatuottoisia, vesi on lievästi hapanta tai neutraalia ja veden väri vaihtelee kirkkaasta tummaan. Pienissä metsälammissa vesikasvillisuus on yleensä vähäistä. Kelluslehtisistä yleisimpiä ovat: Ulpukka (Nuphar lutea) Lumpeet (Nymphaea spp.) Uistinvita (Potamogeton natans) Palpakot (Sparganium spp.) Järviruoko (Phragmites australis) Järvikorte (Equisetum fluviatile) Terttualpi (Lysimachia thyrsiflora) Sarat (Carex spp.) Aapa- ja lampisirppisammalkasvustot (Warnstorfia procera ja W. trichophylla) Upos- ja hiussirppisammal (Drepanocladus sordidus ja D. longifolius) Isonakinsammal (Fontinalis antipyretica). Suolammet sijaitsevat suoyhdistymien sisällä, jolloin niiden lähivaluma-alue on käytännössä kokonaan turvemaata. Osa tällaisista suolammista on hyvin niukkatuottoisia allikoita eli lampia, joilla ei ole lähtö- tai tulouomaa. Toisena tyypillisenä ryhmänä ovat nevareunuslammet, jotka ovat kooltaan usein pieniä ja vesikasvillisuudeltaan niukkoja ja vähälajisia. Varsinaisten vesikasvien lajimäärä pienissä suolammissa on tavallisesti alle 10. Vesikasvillisuus on kelluslehti- ja vesisammalvaltaista: Ulpukka (Nuphar lutea) Uistinvita (Potamogeton natans) Lumpeet (Nymphaea alba ssp.) Sirppisammalet (Drepanocladus spp. ja Warnstorfia spp.) Järvikorte (Equisetum fluviatile) Suoreunaiset metsälammet ovat yleisiä ja vaihettuvat vastaaviin suolampiin. Suolammet vaihettuvat vastaaviin metsälampiin ja niiden erottaminen maastossa voi olla hankalaa. Erottavana tekijänä on soiden määrä lammen ympäristössä. Suolampien välittömästä lähiympäristöstä yli puolet on suota, joka voi olla puustoista tai avointa. Kaunissaaren vesimuodostuman lähiympäristö muodostuu kuvan 8 perusteella >50 % vanhasta kuusimetsästä ja sen perusteella kyseessä voisi olla metsälampi luontotyyppi. Vesimuodostuman kasvillisuus ei kuitenkaan vastaa metsälammen kasvillisuutta sammalta lukuun ottamatta. Vesimuodostumaa ympäröi suo alle 50 % osuudella (kuva 8), mutta vesimuodostumassa runsaana esiintyvän sirppisammalen ja veden tumman värin perusteella vesimuodostumassa on viitteitä suolampi luontotyypistä, mutta vesimuodostuman kasvillisuus ei sammalta lukuun ottamatta ole suolammelle tyypillistä. Kokonaisuutta tarkasteltaessa vesimuodostumassa on geologisia ja limnologisia metsälammen ja suolammen ominaisuuksia, mutta kasvillisuudeltaan se ei ole kumpikaan. Vesimuodostumaa ei voida luokitella selkeästi edustavaksi metsä- tai suolammet -luontotyypiksi. Visuaalinen tarkastelu on liitteessä 6. 17
18 Liite 4. Pysyvät, satunnaisesti murtovesivaikutteiset rannikkolammet Raunio ym. (2008) mukaan: Pysyvät, satunnaisesti murtovesivaikutteiset rannikkolammet ovat merenrannan flada kluuvi -sukkessiossa kluuveja seuraava vaihe. Maankohoamisen edetessä ja rannan siirtyessä etäämmäksi merivesivaikutus rannikon vesialtaissa muuttuu yhä satunnaisemmaksi. Kluuvijärvet muuttuvat pieniksi sisäjärviksi ja lammiksi, joiden vesi on alkuvaiheessa laimeaa murtovettä, mutta muuttuu vähitellen makeammaksi. Ajan myötä matalat altaat muuttuvat yleensä soiksi tai metsiksi. Veden kemialliset laatutekijät kuten happamuus ja puskurikyky, samoin kuin humuskuormitus ja rehevyysaste jne. vaihtelevat hyvin laajasti näissä altaissa. Putkilokasvilajisto on runsasta ja samantyyppistä kuin kluuveissa, koostuen pääasiassa makeanveden lajeista. Muistona merivaiheesta niissä voi esiintyä mm. hapsivitaa (Potamogeton pectinatus) merivitaa (P. filiformis) otalehtivitaa (P. friesii) jouhivitaa (P. rutilus). Kaunissaaren vesimuodostumassa on geologisia ja limnologisia piirteitä jotka sopivat pysyvät, satunnaisesti murtovesivaikutteiset rannikkolammet -luontotyyppiin. Vesimuodostuma sijaitsee merenrannalla ja se on ilmeisesti ollut yhteydessä mereen, mutta yhteys on sulkeutunut suhteellisen kauan aikaa sitten maan nouseman seurauksena. Esimerkiksi vuosina 1726 ja 1865 julkaistuissa kartoissa kannas on jo muodostunut (kuva 9). Vesimuodostumassa esiintyi hapsivita, joka on mereinen kasvi ja mainittu ko. luontotyypille ominaiseksi. Muita luontotyypille ominaisia kasveja vesimuodostumassa ei esiintynyt. Kokonaisuutta tarkasteltaessa vesimuodostumassa on suhteellisen vähän pysyvät, satunnaisesti murtovesivaikutteiset rannikkolammet - luontotyypin ominaisuuksia, joten sitä ei voida luokitella selkeästi edustavaksi pysyvät, satunnaisesti murtovesivaikutteiset rannikkolammet -luontotyypiksi. Visuaalinen tarkastelu on liitteessä 6. Vesimuodostuma Kannas Kuva 9. Vuonna 1865 julkaistu kartta Kaunissaaresta. Vesimuodostuman ja meren välissä on kannas. Karttapohja:RA 5 Kaunissaaren ranta-asemakaava RA 5 Strandetaljplan för Fagerö Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Program för deltagande och bedömning Asianro 1410/
19 Liite 5. Humuspitoiset järvet ja lammet (3160) Humuspitoiset järvet ja lammet (3160) -vesiluontotyyppiä kuvaillaan Airaksinen & Karttunen (2001) mukaan seuraavasti (suora osittainen lainaus): Humuspitoiset järvet ja lammet ovat luonnontilaisia järviä ja lampia, joiden vesi on turpeen ja happaman humuksen ruskeaksi värjäämää ja jotka yleensä sijaitsevat turvepohjalla, soilla tai luontaisesti soistumassa olevilla kankailla. Niiden ph on usein alhainen, 3-6. Kasvillisuus on harvaa, kellulehtisen kasvillisuuden määrä vaihtelee, vesisammalet voivat olla runsaita. Rantavyöhyke on usein soistunut ja siinä on kelluvia rahkasammalkasvustoja. Ilmaversoisia (Equisetum, Phragmites) on yleensä hyvin niukasti, raate, ulpukka ja lumpeet sekä vesisammalet (Warnstorfia sp.) voivat olla paikoin runsaita. Lajisto: Kasveja Carex lasiocarpa, jouhisara Carex rostrata, pullosara Equisetum fluviatile, järvikorte Lysimachia thyrsiflora, terttualpi Lythrum salicaria, rantakukka Menyanthes trifoliata, raate Myriophyllum alternifolium, ruskoärviä Nuphar lutea, ulpukka Nuphar pumila, konnanulpukka Nymphaea candida, pohjanlumme Potamogeton natans, uistinvita Potamogeton perfoliatus, ahvenvita Potentilla palustris, kurjenjalka Rhynchospora alba, valkopiirtoheinä Rhynchospora fusca, ruskopiirtoheinä Sparganium angustifolium, kaitapalpakko Sparganium minimum, pikkupalpakko Utricularia minor, pikkuvesiherne Utricularia vulgaris, isovesiherne Sphagnum spp., rahkasammalia Warnstorfia procera, aapasirppisammal W. trichophylla, lampisirppisammal Kaunissaaren vesimuodostumassa on humuspitoiset järvet ja lammet (3160) -vesiluontotyypille ominaisia geologisia ja limnologisia piirteitä: vesimuodostuma on humusvetinen lampi, jonka koillisranta on soistunut. Vesimuodostusmassa on ko. luontotyypille ominaista runsasta vesisammalkasvustoa. Toisaalta vesimuodostumasta ei löytynyt yhtään ko. luontotyypille tyypillisestä 22:sta kasvilajista. Kokonaisuutta tarkasteltaessa vesimuodostumaa ei voida luokitella selkeästi edustavaksi humuspitoiset järvet ja lammet (3160) -vesiluontotyypiksi. 19
20 Liite 6. Visuaalinen tarkastelu Kaunissaari Kluuvi Metsälampi Suolampi Satunnaisesti murtovesivaikutteinen lampi tai järvi Kuva 10. Visuaalinen tarkastelu Kaunissaaren vesimuodostumasta ja sen mahdollisista vesiluontotyypeistä. Muut kuvat kuin Kaunissaari: Raunio ym. (2008). 20
21 Liite 7. Vesimuodostuman luonnontilan arviointi Kaunissaaren vesimuodostuman luonnontilaa arvioidaan humuspitoiset järvet ja lammet (3160) - vesiluontotyypin kriteerien mukaisesti (taulukko 1). Kaunissaaren vesimuodostumaan parhaiten sopivat arviot ovat merkitty korostusvärillä. Taulukko 1. Humuspitoiset järvet ja lammet (3160) -vesiluontotyypin kriteerit Kaunissaaren vesimuodostuman luonnontilan arvioinnissa. Suora lainaus Airaksinen & Karttunen (2001). Kaunissaareen vastaavat ominaisuudet on merkitty korostusvärillä. Luonnontila: Luonnontilaan vaikuttavat veden lasku, hajakuormitus ja ojitukset valuma-alueella, rantapuuston hakkuut ja rantarakentaminen. Laajat vedenalaiset sammalkasvustot (Spagnum sp, Chiloscyphus polyanthos) ovat yleensä merkki happamoitumisesta tai dystrofisoitumisesta Rakenne Toiminta I: erinomainen. Valuma-alueella ei suunnitteilla ojituksia. II: hyvä. Vähäiset ojitukset tai muut vedenlaatua ja kasvillisuutta muuttavat tekijät ovat vähäisiä tai niiden vaikutus on päättynyt. Valuma-alueelle ei suunnitella uusia ojituksia eikä rannoille laajaa rakentamista tai hakkuita. III: kohtalainen tai epäsuotuisa. Ojitukset valumaalueella tai haja-asutuksen kuormitus ovat selvästi muuttaneet vedenlaatua, rantarakentaminen ja rantapuuston hakkuut laajamittaisia. I: erinomainen. Valuma-alueella ei suunnitteilla ojituksia. II: hyvä. Vähäiset ojitukset tai muut vedenlaatua ja kasvillisuutta muuttavat tekijät ovat vähäisiä tai niiden vaikutus on päättynyt. Valuma-alueelle ei suunnitella uusia ojituksia eikä rannoille laajaa rakentamista tai hakkuita. III: kohtalainen tai epäsuotuisa. Ojitukset valumaalueella tai haja-asutuksen kuormitus ovat selvästi muuttaneet vedenlaatua, rantarakentaminen ja rantapuuston hakkuut laajamittaisia. Vesimuodostuman luonnontilan arviointi on hankalaa, koska vesimuodostuman aikaisempi kunto ja limnologisiin ominaisuuksiin vaikuttavat tekijät eivät ole tiedossa, eikä vesimuodostumaa voida luokitella selkeästi kuuluvaksi mihinkään luontotyyppiin. Perustuen tämän työn tuloksiin, Kaunissaaren vesimuodostuman luonnontilan arvioidaan oleva asteikolla I III (I = hyvä, III = huono) arvojen II ja III välillä. Vesimuodostuman luonnontilaa heikentää varmuusperiaatteen mukaisesti oletettu valuma koillisen puoleiselta hakkuualueelta. 21
22 Liite 8. Yhteenvetotaulukko Asiantuntija-arviona tehty vastaavuuksien yhteenveto Kaunissaaren vesimuodostuman geologisista, limnologisista ja kasvillisuuden piirteistä sekä näiden perusteella arvioidusta luontotyypin vastaavuudesta kirjallisuudessa kuvattuihin luontotyyppeihin, sekä luonnontilan arvioinnista liittyen vesilain 2 luvun 11 (taulukko 2). Luontotyyppien kuvaukset on esitetty tarkemmin liitteissä 1 5 ko. luontotyypin kohdalla. Luonnontilan arvio on esitetty liitteessä 7. Taulukko 2. Yhteenvetotaulukko Kaunissaaren vesimuodostuman ominaisuuksista. Luonnontila arvioidaan asteikolla I-III (I = hyvä, III = huono) Vesilain 2 luvun Luontotyyppi Liite Geologiset Limnologiset Vesikasvillisuus Luonnontila 11 mainittu vesiluontotyyppi ominaisuudet ominaisuudet Lampi Humuspitoiset järvet II ja lammet (3160) Pysyvät, satunnaisesti murtovesivaikutteiset rannikkolammet Suolampi Metsälampi Kluuvi(järvi) Flada Järvi Lähde Noro Vastaavuus kirjallisuudessa kuvattuun ++++ Vastaa täysin kuvattua +++ Vastaa hyvin kuvattua ++ Vastaa kohtalaisesti kuvattua + Vastaa jonkin verran kuvattua - Ei vastaa kuvattua 22
23 Liite 9. Arvioinnissa käytetty lähdeaineisto Airaksinen O. & Karttunen K. 2001: Natura 2000-luontotyyppiopas. - Suomen ympäristökeskus. KAUNISSAAREN, HANSKISEN JA EESTILUODON HOITO - JA KEHITTÄMISSUUNNI TELMA VUOSILLE Helsingin kaupungin rakennusviraston julkaisut 2015:1 / arkkitehtuuriosasto. Munsterhjelm R Aquatic macrophyte vegetation of flads and gloes. - Acta Bot. Fennica 157: Raunio A., Schulman A. & Kontula T. (toim.) 2008: Suomen luontotyyppien uhanalaisuus Osa 2. - Suomen ympäristö 8 (2). RA 5 Kaunissaaren ranta-asemakaava RA 5 Strandetaljplan för Fagerö Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Program för deltagande och bedömning Asianro 1410/2016. Lisäksi otettu huomioon: Natura 2000 luontotyyppien inventointiohje. SYKE Metsähallitus. Versio Wistbacka R.: Rannikon pienvesien inventointiopas - Inventoijan käsikirja Projekti Merenkurkun pienvesien elinvoiman puolesta. Etelä-Pohjanmaan Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. 23
Luontoinventoinnin täydennys - lammen vesikasvillisuus ja selkärangattomat eliöt
Luontoinventoinnin täydennys - lammen vesikasvillisuus ja selkärangattomat eliöt 7.7.2016 0,3 Venesatama 0,3 0,6 0,5 0,8 Keittokatos Kovaa ehmeää ohjan kovuus 1 Sisällys 1. Johdanto ja työn tarkoitus 3
Lisätiedot55 vesikasvia Helsingissä. Lajeja (51) 8-12 (144) 5-8 (282) 1-4 (403) ei tutkittu (12)
55 vesikasvia Helsingissä Lajeja 12-22 (51) 8-12 (144) 5-8 (282) 1-4 (403) ei tutkittu (12) 55 VESIKASVIA TIETEELLINEN NIMI SUOMALAINEN NIMI RUUDUT KARTTA LISÄTIETOJA Alisma plantago-aquatica Ratamosarpio
LisätiedotLiite 2. Toimenpidealueiden kuvaukset
Liite 2. Toimenpidealueiden kuvaukset Toimenpidealue 1 kuuluu salmi/kannas-tyyppisiin tutkimusalueisiin ja alueen vesipinta-ala on 13,0 ha. Alue on osa isompaa merenlahtea (kuva 1). Suolapitoisuus oli
LisätiedotMiten arvokkaat pienvedet tunnistetaan maastossa? Metsätalouden vesiensuojelupäivät, Koli Jari Ilmonen, Luontopalvelut
Miten arvokkaat pienvedet tunnistetaan maastossa? 22.09.2015 Metsätalouden vesiensuojelupäivät, Koli Jari Ilmonen, Luontopalvelut Mitä ovat arvokkaat pienvedet? Pienvedet = purot ja norot, lammet, lähteiköt
LisätiedotLappohjan taajaman ranta-alueiden asemakaavaan ja asemakaavan muutokseen liittyvän vesialueen luontoselvitys 2016
Monivesi Oy Tilaaja: Sito Oy Lappohjan taajaman ranta-alueiden asemakaavaan ja asemakaavan muutokseen liittyvän vesialueen luontoselvitys 2016 Raportti 21.10.2016 Ari Ruuskanen & Kimmo Karell 1 Sisällys:
LisätiedotPirkkalan Kotolahden vesi- ja rantakasvillisuusselvitys 2016
Pirkkalan Kotolahden vesi- ja rantakasvillisuusselvitys 2016 Pirkkalan kunta Ympäristönsuojelu Pirkanmaan Lintutieteellinen Yhdistys ry./ Pekka Rintamäki 2016 1. Johdanto Pirkkalan Kotolahdelta ei ole
LisätiedotVesikasvien elomuodot ja vesikasvit järvien tilan seurannassa
Vesikasvien elomuodot ja vesikasvit järvien tilan seurannassa Pyhäjärvi-instituutti 23.8.2011 Jarkko Leka, VALONIA Mikä on vesikasvi? Aidot vesikasvit (hydrofyytit) kasvavat vain vedessä. Vesikasvien ja
LisätiedotKyrönjoen vesistön tekojärvien kasvillisuuskartoitus 2010. Anna-Maria Koivisto. Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskuksen julkaisuja
Kyrönjoen vesistön tekojärvien kasvillisuuskartoitus 2010 Anna-Maria Koivisto Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskuksen julkaisuja 3/2011 Kyrönjoen vesistön tekojärvien kasvillisuuskartoitus
LisätiedotPorin Kivijärven vesikasvikartoitus kesällä 2013
Työraportti 2015-38 Porin Kivijärven vesikasvikartoitus kesällä 2013 Kari Lepistö Lokakuu 2015 POSIVA OY Olkiluoto FI-27160 EURAJOKI, FINLAND Tel +358-2-8372 31 Fax +358-2-8372 3809 Työraportti 2015-38
LisätiedotKlamilanlahden uposvesikasvi- ja pohjanlaatukartoitus
Klamilanlahden uposvesikasvi- ja pohjanlaatukartoitus Kymijoen vesi ja ympäristö ry Janne Raunio SISÄLLYS 1 JOHDANTO 1 2 AINEISTO JA METELMÄT 1 3 TULOKSET JA TULOSTEN TARKASTELU 1 VIITTEET 5 LIITTEET Liite
LisätiedotUudenmaan vesikasvikartoitukset päävyöhykemenetelmällä 2016
ALLECO RAPORTTI N:O 15/201 Uudenmaan vesikasvikartoitukset päävyöhykemenetelmällä 201 Juha Syväranta MARINE BIOLOGICAL AND LIMNOLOGICAL CONSULTANTS Veneentekijäntie 4 FI-00210 Helsinki, Finland Tel. +358
LisätiedotMatalan ranta-asemakaava Luontoselvitys 2014, täydennys 2015 Antti Karlin Yleistä Luontoselvitys on tehty käymällä Matalan ranta-asemakaavassa oleva venevalkaman alue maastossa läpi kesällä syksyllä 2014
LisätiedotKEMIJÄRVEN KAUPUNKI Portinniskan rantakaava luontoselvitys
KEMIJÄRVEN KAUPUNKI Portinniskan rantakaava luontoselvitys 1. Tausta ja tavoitteet Suunnittelualue sijaitsee Kemijärven kaupungin Räisälän kylässä. Suunnitelma koskee Kotikangas nimistä tilaa (75:0). Luontoselvityksen
LisätiedotVARESJÄRVEN KASVILLISUUSKARTOITUS
VARESJÄRVEN KASVILLISUUSKARTOITUS SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 3 2. TUTKIMUSMENETELMÄT... 4 3. VARESJÄRVEN KASVILLISUUS... 4 3.1 KASVILLISUUDEN PÄÄPIIRTEET... 4 3.2 ILMAVERSOISKASVILLISUUS... 5 3.3
LisätiedotGallträsk-järven kunnostus Kasvillisuusseuranta 2017
KAUNIAISTEN KAUPUNKI Gallträsk-järven kunnostus Kasvillisuusseuranta 2017 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P11644 Kasvillisuusseuranta 2017 1 (15) Mäkelä Tiina Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Gallträsk...
LisätiedotRANTAASEMAKAAVAN MUUTOKSEN LUONTO- JA MAISEMASELVITYS
SULKAVAN HÄMEENNIEMEN RANTAASEMAKAAVAN MUUTOKSEN LUONTO- JA MAISEMASELVITYS www.js-enviro.fi Juha Saajoranta 2011 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. LUONTOSELVITYKSEN TOTEUTUS 2. RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOSALUEEN LUONNON
LisätiedotOsa C ARIMAAN KASVILLISUUSKARTOITUS
Osa C ARIMAAN KASVILLISUUSKARTOITUS Arto Kalpa (2005) Biota BD Someron vesienhoitosuunnitelman 11 järven kasvillisuuskartoitusraportti valmistui keväällä 2005. Osaan C on kerätty kasvillisuuskartoituksesta
LisätiedotLahden Kymijärven sekä Hollolan Työtjärven ja Mustajärven vesikasvillisuus 2013
Lahden Kymijärven sekä Hollolan Työtjärven ja Mustajärven vesikasvillisuus 2013 Esa Lammi & Marko Vauhkonen 5.2.2014 . LAHDEN KYMIJÄRVEN SEKÄ HOLLOLAN TYÖTJÄRVEN JA MUSTAJÄRVEN VESIKASVILLISUUS 2013 SISÄLLYS
LisätiedotVesialueiden luonnon monimuotoisuus. Maatalouden ympäristöneuvojien koulutus Markku Puustinen, Syke
Vesialueiden luonnon monimuotoisuus Maatalouden ympäristöneuvojien koulutus 4.6. 2013 Markku Puustinen, Syke Peruskuivatuksesta Toteutus Jo 1930-luvulla peltoala pääosin kuivatuksen piirissä 1950-60 luvuilla
LisätiedotLUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA LUONTOSELVITYS: KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA 1.9.2014. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu
TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA : KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS... 2 3 LINNUSTO JA MUU ELÄIMISTÖ... 3 4 ARVOKKAAT
LisätiedotPienvedet ja uusi vesilaki. tulkinnat pienvesien suojelusta. Sinikka Rantalainen
Pienvedet ja uusi vesilaki tulkinnat pienvesien suojelusta Sinikka Rantalainen Vantaan pienvesiselvitys 2009 Jatkotoimenpiteet: 1. Järjestetään inventointitietojen hallinnointi ja päivitysvastuu sekä muodostetaan
LisätiedotSIPOON NEVAS GÅRDIN LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS
SIPOON NEVAS GÅRDIN LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 1.4.2014 Sipoon Nevas Gårdin luontoselvityksen täydennys. SIPOON NEVAS GÅRDIN LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS 1 JOHDANTO Sipoon
LisätiedotGALLTRÄSKIN KASVILLISUUSSEURANTA 2010 JA 2011
FCG Finnish Consulting Group Oy Kauniaisten kaupunki Gallträsk -järven kunnostus GALLTRÄSKIN KASVILLISUUSSEURANTA 2010 JA 2011 LUONNOS 9.2.2012 FCG Finnish Consulting Group Oy PRT I SISÄLLYSLUETTELO 1
LisätiedotTERRAFAME OY OSA VI: PINTAVESIEN BIOLOGINEN TARKKAILU VUONNA 2015 VESIKASVILLISUUDEN LINJASEU-
Vastaanottaja Terrafame Oy Asiakirjatyyppi Tarkkailuraportti Päivämäärä 2.5.2016 Viite 1510016678-009 TERRAFAME OY OSA VI: PINTAVESIEN BIOLOGINEN TARKKAILU VUONNA 2015 VESIKASVILLISUUDEN LINJASEU- RANNAT
LisätiedotKANNUSJÄRVEN NIITTOSUUNNITELMA
KANNUSJÄRVEN NIITTOSUUNNITELMA Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 286/2014 Laura Kokko YLEISTÄ 15.8.2014 Tämä työ on osa Kymijoen alueen järvikunnostushankkeessa laadittua Kannusjärven
LisätiedotTALVIVAARA SOTKAMO OY
VESIKASVIKARTOITUS 16X170583 12.2.2014 TALVIVAARA SOTKAMO OY Talvivaaran kaivoksen tarkkailu v. 2013 Osa IVb_5 Kolmisopen vesikasvillisuuskartoitus 1 Kolmisopen vesikasvillisuuskartoitus v. 2013 Sisältö
LisätiedotLukukappaleita ja kartanpaloja MAANKOHOAMISESTA koonnut RAUMANMEREN VÄKEÄ -projekti Selkämeren kansallispuiston ystävät ry
Lukukappaleita ja kartanpaloja MAANKOHOAMISESTA koonnut RAUMANMEREN VÄKEÄ -projekti 2016-18 Selkämeren kansallispuiston ystävät ry Nurmeksen saaren länsiranta edustaa hyvin maankohoamisrannikkoa. Kuva
LisätiedotGALLTRÄSKIN KASVIPLANKTONSELVITYS KESÄLLÄ 2010
FCG Finnish Consulting Group Oy Kauniaisten kaupunki GALLTRÄSKIN KASVIPLANKTONSELVITYS KESÄLLÄ 2010 21.1.2011 FCG Finnish Consulting Group Oy PRT I SISÄLLYSLUETTELO 1 Tutkimuksen peruste ja vesistökuvaus...
LisätiedotVT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA. Luontoselvitys. Pekka Routasuo
VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA Luontoselvitys Pekka Routasuo 7.9.2009 Vt 13 raskaan liikenteen odotuskaistan rakentaminen välille Mustola
LisätiedotMetsähallituksen Luontopalveluiden suorittama sukellustarkastus Helsingin kaupungille
Metsähallituksen Luontopalveluiden suorittama sukellustarkastus Helsingin kaupungille Selvityksen suorittaja: Suojelubiologi, Tri Mats Westerbom Kohde: Kallahdenharjun Natura alueen neljän kohteen inventointi.
LisätiedotKEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ PYHTÄÄN PUROLAN KOHDALLA LUONTOSELVITYS
KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ PYHTÄÄN PUROLAN KOHDALLA LUONTOSELVITYS Pekka Routasuo Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 17.6.2013 1 JOHDANTO TL-Suunnittelu Oy laatii tiesuunnitelmaa maanteiden 3501 ja 14535 kevyen
LisätiedotSchuelerin vettä läpäisemättömän pinnan osuuteen perustuvan taajamapurojen luokittelun soveltuvuus Vantaan pienvaluma-alueille
Schuelerin vettä läpäisemättömän pinnan osuuteen perustuvan taajamapurojen luokittelun soveltuvuus Vantaan pienvaluma-alueille Outi Kesäniemi Taajamapuroja voidaan luokitella rakennetun pinta-alan perusteella
LisätiedotEpoon asemakaavan luontoselvitys
Epoon asemakaavan luontoselvitys Porvoon kaupunki Kaupunkisuunnittelu Huhtikuu 2014 Lotta Raunio 1. Johdanto Tämä luontoselvitys koostuu olemassa olevan tiedon kokoamisesta sekä maastokäynneistä ja se
LisätiedotKASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS...
TYÖNUMERO: E27125.00 KITTILÄN KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS YLÄ-KITTILÄN NIITTY SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS... 2 3 LINNUSTO JA MUU ELÄIMISTÖ... 3 4 ARVOKKAAT
LisätiedotSaaristomeren ja Selkämeren fladat. Asko Sydänoja
Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 1 2008 Saaristomeren ja Selkämeren fladat Asko Sydänoja Lounais-Suomen ympäristökeskus LOUNAIS-SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUKSEN RAPORTTEJA 1 2008 Saaristomeren ja
LisätiedotKOLMENKULMAN LAAJENNUSALUEEN LUONTOSELVITYS Nokia 2017
Nokian kaupunki Kaupunkikehityspalvelut Harjukatu 21 37100 NOKIA KOLMENKULMAN LAAJENNUSALUEEN LUONTOSELVITYS Nokia 2017 LUONTOSELVITYS M. RANTA Hautaantie 295 38120 SASTAMALA p. 050-5651584 /miraranta@hotmail.fi
Lisätiedot9M Vapo Oy. Viitajoen ja Vepsänjoen sähkökoekalastukset v. 2009
9M609214 7.10.2009 Vapo Oy Viitajoen ja Vepsänjoen sähkökoekalastukset v. 2009 9M609214 Viitajoen ja Vepsänjoen sähkökoekalastukset v. 2009 1 Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 SÄHKÖKOEKALASTUKSET... 1 2.1 Aineisto
LisätiedotPälkäneen Laitikkalan kylän KATAJAN TILAN LUONTOSELVITYS (Kyllönsuu , Kataja ja Ainola )
Pälkäneen Laitikkalan kylän KATAJAN TILAN LUONTOSELVITYS (Kyllönsuu 635-417-3-28, Kataja 635-417-3-34 ja Ainola 935-417-3-26) Tmi Mira Ranta Rokantie 29 38140 SASTAMALA p. 050-5651584 mira.ranta@kopteri.net
LisätiedotSurviaissääskien kotelonahkamenetelmä (CPET) Tulokset ja johtopäätökset
Surviaissääskien kotelonahkamenetelmä (CPET) Tulokset ja johtopäätökset Janne Raunio, FT, Kymijoen vesi ja ympäristö ry. Mika Nieminen, FM, SYKE / Jyväskylän yliopisto BioTar-loppuseminaari 14.5.2014,
LisätiedotPuruveden kehitys ja erityispiirteet. Puruvesi-seminaari 6.8.2011 Heikki Simola Itä-Suomen yliopisto
Puruveden kehitys ja erityispiirteet Puruvesi-seminaari 6.8.2011 Heikki Simola Itä-Suomen yliopisto PURUVESI KARU JA KIRKASVETINEN SUURJÄRVI Sekä Puruvesi että Pyhäjärvi ovat kirkasvetisiä suurjärviä,
LisätiedotSOMERHARJUN LIIKEKESKUKSEN ASEMAKAAVA -ALUEEN LUONTOSELVITYS
1 SOMERHARJUN LIIKEKESKUKSEN ASEMAKAAVA -ALUEEN LUONTOSELVITYS 2013 Juha Saajoranta 2 Sisällysluettelo 1. Luontoselvityksen toteutus 3 2. Asemakaava-alueen luonnon yleispiirteet..3 3. Kasvillisuus- ja
LisätiedotSYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi
SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi 17.1.2013 Willitys tmi Marjo Lindberg Sisältö Selvitysalueen sijainti 3 Yleistä 3 Menetelmät 3 Sysivuoren luonto, yleistä 3 Kartta 4 Kuvaukset Sysivuoren luonnosta
LisätiedotAlueella havaittiin runsaasti korentoja, sekä vaalea haikara (mahdollisesti harmaahaikara?) ja haukkoja.
Niittotarveselvitykset Pieksämäki Letvetlampi Letvetlampi on matala, lähes umpeenkasvanut lampi, jonka läpi laskee Törmäjoki Härkäjärvestä Siikalahteen. Vedenkorkeus oli selvitystä tehtäessä noin 20-30
LisätiedotSoiden luonnontilaisuusluokitus
Soiden luonnontilaisuusluokitus YSA 44 :n 3 kohdan tulkinta 7.2.2017 Olli Autio Etelä-Pohjanmaa ELY-keskus Yleistä Ehdotus soiden ja turvemaiden kestävän ja vastuullisen käytön ja suojelun kansalliseksi
LisätiedotKantakaupungin yleiskaava. Asutuksen laajenemisalueiden luontoselvitys Kokkolassa. Tammikuu 2010 Mattias Kanckos
Kantakaupungin yleiskaava Asutuksen laajenemisalueiden luontoselvitys Kokkolassa Tammikuu 2010 Mattias Kanckos Skolbackavägen 70 GSM: 050-5939536 68830 Bäckby info@essnature.com Finland 9. Biskop- Fattigryti
LisätiedotKankaistenjärven kasvillisuus. Heli Jutila
Kankaistenjärven kasvillisuus Heli Jutila Hämeenlinnan ympäristöjulkaisuja 26 2013 Kannen kuvat: Ylhäällä Kankaistenjärven pohjoispään Komulahden vesikasvillisuutta. 25.8.2012. Alhaalla vasemmalla ruskoärviä
LisätiedotOtaniemen meriuposkuoriaisselvitys 2011
Otaniemen meriuposkuoriaisselvitys 2011 Jouni Leinikki ja Juha Syväranta 5.1.2012 Alleco Oy Veneentekijäntie 4 00210 Helsinki 1 Sisällys Johdanto... 3 Aineisto ja menetelmät... 5 Tulokset... 6 Tulosten
LisätiedotTYÖNUMERO: E27888 ALPUANHARJUN ULKOILUREITTISUUNNITELMA RAAHE 14.9.2015. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu
TYÖNUMERO: E27888 ALPUANHARJUN ULKOILUREITTISUUNNITELMA RAAHE SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 2 2 MENELMÄT... 2 3 MAAPERÄ... 3 4 VESISTÖT JA POHJAVEDET... 4 5 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS...
LisätiedotVesistöjen nykytila Iisalmen reitillä Iisalmen reitti -seminaari , Iisalmi
Vesistöjen nykytila Iisalmen reitillä Iisalmen reitti -seminaari 18.3.2019, Iisalmi Antti Kanninen, Pohjois-Savon ELY-keskus Esityksen sisältö Iisalmen reitin vesien erityispiirteistä Vesien tila ja siihen
LisätiedotMeriuposkuoriaisen (Macroplea pubipennis) esiintyminen Soukanlahdella
Meriuposkuoriaisen (Macroplea pubipennis) esiintyminen Soukanlahdella Karoliina Ilmarinen, Jouni Leinikki ja Sanna Saari 15.7.2010 Alleco Oy Mekaanikonkatu 3 00810 Helsinki www.alleco.fi Sisällysluettelo
LisätiedotSavonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013
Maanmittauspalvelu Puttonen Savonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013 Petri Parkko 31.5.2013 1. Taustoja Savonlinnan Matarmäelle (kartta 1) on suunniteltu kallion louhintaa, jonka suunnittelua varten tarvittiin
LisätiedotKEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ IITIN KIRKONKYLÄN KOHDALLA LUONTOSELVITYS
KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ IITIN KIRKONKYLÄN KOHDALLA LUONTOSELVITYS Marko Vauhkonen Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 18.6.2013 1 JOHDANTO TL-Suunnittelu Oy laatii tiesuunnitelmaa maanteiden 362 ja 3622 kevyen
LisätiedotLieksa Mäntyjärven ranta-asemakaavan muinaisjäännösselvitys Kesäkuu 2012
Lieksa Mäntyjärven ranta-asemakaavan muinaisjäännösselvitys Kesäkuu 2012 FT Samuel Vaneeckhout TAUSTA Muinaisjäännösselvityksen tavoitteena oli selvittää muinaisjäännösrekisteriin kuuluvia kohteita UPM:n
LisätiedotHAAVAISTEN LAHTIEN KASVILLISUUSKARTOITUS JA NIITTOSUUNNITELMA. Lounais-Suomen kalastusalue Terhi Sulonen
HAAVAISTEN LAHTIEN KASVILLISUUSKARTOITUS JA NIITTOSUUNNITELMA Lounais-Suomen kalastusalue Terhi Sulonen 26.9.2007 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO 4 2 AINEISTO JA MENETELMÄT 4 2.1 Päävyöhykelinjamenetelmä 4 2.2 Niittotarpeen
LisätiedotTeppo Häyhä Nina Hagner-Wahlsten Sirkka-Liisa Helminen Rauno Yrjölä Tmi Teppo Häyhä
HONGISTON ASEMAKAAVA- ALUEEN MAISEMA- JA LUONTOSELVITYS 2007 Teppo Häyhä Nina Hagner-Wahlsten Sirkka-Liisa Helminen Rauno Yrjölä Tmi Teppo Häyhä SISÄLLYSLUETTELO 1. MAISEMASELVITYS...3 1.1. Tutkimusmenetelmä...3
LisätiedotPohjavesialueet tarkistetaan ja luokitellaan uudelleen vuoden 2019 loppuun mennessä
Pohjavesialueet tarkistetaan ja luokitellaan uudelleen vuoden 2019 loppuun mennessä Kuntapäivä 30.10.2016 Kaakkois-Suomen ELY-keskus, Heidi Rautanen 30.11.2016 Pohjavesialueiden määrittäminen ja luokittelu
LisätiedotAliketolan tilan luontoarvoselvitys Kokemäki Luontopalvelu Kraakku Marika Vahekoski
Aliketolan tilan luontoarvoselvitys Kokemäki 27.10.2015 Luontopalvelu Kraakku Marika Vahekoski 2 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Yleistä selvitysalueesta... 3 2.1 Ranta-alue... 3 2.2 Piha-alue... 4
LisätiedotLehtimäen kunta Valkealammen luontoselvitys
Raportti 67030416 8.7.2003 Kuva: Pasi Halme Lehtimäen kunta Valkealammen luontoselvitys 1 Sisältö 1 JOHDANTO 2 2 SUUNNITTELUALUE 2 3 MENETELMÄT JA AINEISTO 2 3.1 Suunnittelutyön vaiheet 2 3.2 Suunnitteluaineisto
LisätiedotMetsäpäivä Kirjavalan metsästysmaja 11.4.2012
Metsäpäivä Kirjavalan metsästysmaja 11.4.2012 Visa Niittyniemi 24.5.2012 1 Järvien luokittelu Environment Centre / Presentation / Author Lovasjärvi 2 24.5.2012 Simpelejärven länsiosan fosforikuormitus
LisätiedotNatura -luontotyyppien mallinnus FINMARINET -hankkeessa. Henna Rinne Åbo Akademi, Ympäristö- ja meribiologian laitos
Natura -luontotyyppien mallinnus FINMARINET -hankkeessa Henna Rinne Åbo Akademi, Ympäristö- ja meribiologian laitos 1 Natura luontotyypit FINMARINETissa Luontodirektiivin liitteessä I mainittuja luontotyyppejä,
LisätiedotGALLTRÄSKIN KASVIPLANKTONSELVITYS KESÄLLÄ 2011
FCG Finnish Consulting Group Oy Kauniasten kaupunki GALLTRÄSKIN KASVIPLANKTONSELVITYS KESÄLLÄ 2011 -P11644 FCG Finnish Consulting Group Oy Kasviplankton v. 2011 I SISÄLLYSLUETTELO 1 Tiivistelmä... 1 2
LisätiedotKESKUSTIEN ITÄPUOLISEN ALUEEN LUONTOSELVITYS
Tilaaja Oriveden kaupunki Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 21.8.2018 ORIVESI KESKUSTIEN ITÄPUOLISEN ALUEEN LUONTOSELVITYS ORIVESI KESKUSTIEN ITÄPUOLISEN ALUEEN LUONTOSELVITYS Tarkastus Päivämäärä Laatija
LisätiedotCopyright Pöyry Finland Oy
19 Taulukko 3. Suhangon kasvillisuusselvityksen maastotöissä v. 2012 havaitut erityishuomiota vaativat sammallajit (Valtak. = valtakunnallisesti uhanalainen, Alueel. = alueellisesti uhanalainen, Dir.=
LisätiedotPyhäjärven rantaosayleiskaava
KITEEN KAUPUNKI Pyhäjärven rantaosayleiskaava Viitasammakkoselvitys FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 10.11.2014 P23479P003 Viitasammakkoselvitys I (I) Partanen Janne 10.11.2014 Sisällysluettelo 1 Johdanto...
LisätiedotKokkolan 14 m väylän ja sataman syvennyksen ennakkotarkkailu vesikasvilinjat ja pohjaeläinnäytteet Selvitys
Monivesi Oy Tilaaja: Ramboll Oy Kokkolan 14 m väylän ja sataman syvennyksen ennakkotarkkailu vesikasvilinjat ja pohjaeläinnäytteet 2018 Selvitys 22.6.2018 Työ 4349 Monivesi Oy Purolehto 33A 02920 Espoo
LisätiedotSudenkorentoselvitys 2013
Pyhäjärvi-Instituutti Sepäntie 7, Ruukinpuisto 2700 Kauttua, Eura Sudenkorentoselvitys 20 Eurajokivarsi Koskeljärven pohjoisranta Erkki Jaakohuhta erkki.jaakohuhta@dnainternet.net Sari Kantinkoski sarikantinkoski@gmail.com
LisätiedotIlmoitusmenettely kunnostusojituksissa
Ilmoitusmenettely kunnostusojituksissa Kunnostusojitusten vesiensuojelupäivä 16.4.2013 16.4.2013 Esityksen sisältö Milloin on tehtävä ilmoitus ojituksesta Mitä ilmoituksen tulee sisältää Vesilain mukaan
LisätiedotGEOLOGIA. Evon luonto-opas
Evon luonto-oppaan tekemiseen on saatu EU:n Life Luonto -rahoitustukea GEOLOGIA Korkokuva Evon Natura 2000 -alueen pohjois-, itä- ja länsireunoilla maasto kohoaa aina 180 m meren pinnan yläpuolelle asti.
Lisätiedot9M Vapo Oy. Tuohinevan kasvillisuusselvitys
24.8.2007 Vapo Oy Tuohinevan kasvillisuusselvitys 1 Sisältö 1 JOHDANTO 1 2 TUOHINEVAN SUOTYYPIT JA KASVILLISUUS 1 3 MAISEMA- JA VIRKISTYSARVOT 2 4 HUOMIONARVOISET ELINYMPÄRISTÖT, UHANALAISET LAJIT JA SUOJELUALUEET
LisätiedotPUUMALA REPOLAHTI ITÄOSIEN YLEISKAAVAN MUUTOKSET LUONTOINVENTOINTI. Jouko Sipari
PUUMALA REPOLAHTI ITÄOSIEN YLEISKAAVAN MUUTOKSET LUONTOINVENTOINTI Jouko Sipari 2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.. 3 INVENTOITU ALUE... 3 1. Repolahden perukka. 3 LIITTEET Kansikuva: Repolahden perukan rantaa
LisätiedotSuomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2033 Kalliojärvi-Pitkäjärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa
Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 2033 Kalliojärvi-Pitkäjärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa Sijainti Kalliojärven Pitkäjärven alue sijaitsee Ylöjärven Kurussa. Alue
LisätiedotAlajärven ja Takajärven vedenlaatu
Alajärven ja Takajärven vedenlaatu 1966-16 Alajärvi Alajärven vedenlaatua voidaan kokonaisuudessaan pitää hyvänä. Veden ph on keskimäärin 7,3 (Jutila 1). Yleisellä tasolla alusvesi on lievästi rehevää
LisätiedotMaastokäynnin syy: asukasyhteydenotto; levinnyt vesikasvillisuus joka paikoin haittaa järven virkistyskäyttöä
Muistio maastokäynnistä Suojärvi, Janakkala Maastokäynnin syy: asukasyhteydenotto; levinnyt vesikasvillisuus joka paikoin haittaa järven virkistyskäyttöä Maastokäynti suoritettiin 23.9.2015. Maastokäynnillä
LisätiedotLuoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011
Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Johdanto Tämä raportti on selvitys Luoteis-Tammelan Heinijärven ja siihen laskevien ojien
LisätiedotKEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483
KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483 Porvoon kaupunki Kaupunkisuunnittelu Huhtikuu 2014 asemakaavan luontoselvitys Osa-alueet 478-483 Lotta Raunio Sisällys 1. Johdanto 1 2. Sijainti
LisätiedotHAUSJÄRVEN VALKJÄRVEN JA KIVENPUULAMMIN VESIKASVILLISUUS JA -KASVISTO
HAUSJÄRVEN VALKJÄRVEN JA KIVENPUULAMMIN VESIKASVILLISUUS JA -KASVISTO Marko Vauhkonen Tmi Marko Vauhkonen, Heinola 3.9.2013 HAUSJÄRVEN VALKJÄRVEN JA KIVENPUULAMMIN VESIKASVILLISUUS JA -KASVISTO SISÄLLYS
LisätiedotLausunto kaavaehdotuksesta, Truutholmin ranta-asemakaava, Kustavi
Varsinais-Suomi LAUSUNTO 30.01.2019 Diaarinumero VARELY/399/2017 kustavi@kustavi.fi Viite: lausuntopyyntö, saapunut 28.12.2018 Lausunto kaavaehdotuksesta, Truutholmin ranta-asemakaava, Kustavi ELY-keskus
LisätiedotAinolanvainion asemakaavan laajennus, Pirkkiö, Tornio
1 Sami Mäkikyrö 10.10.2013 Ainolanvainion asemakaavan laajennus, Pirkkiö, Tornio Luontoselvitys, Natura-tarveharkinta 2 SISÄLLYS 1. Johdanto....3 2. Suojelualueet ja -ohjelmat..3 2.1.Luonnonsuojeluohjelmat....3
LisätiedotItäinen ohikulkutie (Vt 19) Nurmon kunta/ tielinjaus II. Luontoselvitys. Suunnittelukeskus OY
Itäinen ohikulkutie (Vt 19) Nurmon kunta/ tielinjaus II Luontoselvitys Suunnittelukeskus OY Itäinen ohikulkutie (Vt 19), Nurmon kunta - tielinjauksen II vaihtoehto Luontoselvitys 1. Yleistä Tämän luontoselvityksen
LisätiedotUudenkaupungin makeanvedenaltaan nykytila ja. käyttö tarvittavat toimet tilan ylläpitämiseksi ja. parantamiseksi
Uudenkaupungin makeanvedenaltaan nykytila ja käyttö tarvittavat toimet tilan ylläpitämiseksi ja parantamiseksi Kyösti Hallikainen 25.3.2014 2 Uudenkaupungin makean veden allas, perustietoa - rakennettu
LisätiedotPienvesien tilan kartoitus Vantaalla tarpeet, tavoitteet ja toteutus
Pienvesien tilan kartoitus Vantaalla tarpeet, tavoitteet ja toteutus Seminaari hulevesien hallinnasta Vantaanjoen valuma-alueella 25.11.2014 Sinikka Rantalainen Vantaan ympäristökeskus Virtavesiympäristöjen
LisätiedotLempellonjärvi, Janakkala
Muistio maastokäynnistä Lempellonjärvi, Janakkala Maastokäynnin syy: asukasyhteydenotot; levinnyt vesikasvillisuus joka paikoin haittaa järven virkistyskäyttöä, järven pintavedessä havaitut möhnälautat
LisätiedotKirkkonummi, Juusjärvi Vesikasviselvitys 2017
Kirkkonummi, Juusjärvi Vesikasviselvitys 2017 Silvestris luontoselvitys oy / 7.12.2017 2 Sisältö 1. Selvityksen tarkoitus, kohde ja tutkimusmenetelmä... 3 2. Tulokset... 5 3. Johtopäätökset ja näkökulmia
LisätiedotYhteenveto erityisistä luonnonarvoista kevään (17.5.2011) työpajasta
Yhteenveto erityisistä luonnonarvoista kevään (17.5.2011) työpajasta Aira Kokko Suomen ympäristökeskus Kokemuksia luonnontilaisuusasteikon soveltamisesta ja erityisistä luonnonarvoista - seminaari 13.12.2011,
LisätiedotPyhtään kunta. Pyhtään Keihässalmen kalasataman alueen luontoselvitys 2011
Pyhtään kunta Pyhtään Keihässalmen kalasataman alueen luontoselvitys 2011 Petri Parkko 2.12.2011 1. Selvityksen taustoja Keihässalmen satama-alueen ja sen ympäristön kehittämistä varten tarvittiin tietoja
LisätiedotK-KERAVAN VANKILAN MYYTÄVIEN
Vastaanottaja Senaatti Asiakirjatyyppi Luontoarvio Päivämäärä 14.11.2017 Viite 1510033076 SENAATTI K-KERAVAN VANKILAN MYYTÄVIEN ALUEIDEN LUONTOARVIO SENAATTI K-KERAVAN VANKILAN MYYTÄVIEN ALUEIDEN LUONTOARVIO
LisätiedotVedenalaiset uhanalaiset luontotyypit ja niiden luokittelutyö. Dosentti Anita Mäkinen , Helsinki
Vedenalaiset uhanalaiset luontotyypit ja niiden luokittelutyö Dosentti Anita Mäkinen 15.04.06.2010, Helsinki Sisältö: 1. Miksi luontotyyppien uhanalaisuuden tunnistamisella kiire? 2. Luontotyyppien uhanalaisuusarvio
LisätiedotLuontoselvitys, Kalliomäki , Sappee, Mira Ranta 2015 Liito-oravaselvitys,Kalliomäki , Sappee, Mira Ranta 2016 Sappee
25.05.2016 Luontoselvitys, Kalliomäki 635-432-3-108, Sappee, Mira Ranta 2015 Liito-oravaselvitys,Kalliomäki 635-432-3-108, Sappee, Mira Ranta 2016 Sappee kiinteistön 635 432-3-108 Kalliomäki muinaisjäännösinventointi
LisätiedotHeinijärven vedenlaatuselvitys 2014
Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto 3.12.2014 Johdanto Heinijärven ja siihen laskevien ojien vedenlaatua selvitettiin vuonna 2014 Helsingin yliopiston
LisätiedotVähä-Kiljava voimassa oleva kaava: Kytäjän osa-yleiskaava 1995
Vähä-Kiljava voimassa oleva kaava: Kytäjän osa-yleiskaava 1995 Kytäjän osa-yleiskaavan kaavamerkinnät Vähä-Kiljavan alueella RA LOMA-ASUNTOALUE Alueelle saa sijoittaa yksikerroksisia lomaasuntorakennuksia
LisätiedotKIIMASSUON TUULI- PUISTO TÄYDENTÄVÄ LUON- TOSELVITYS
Vastaanottaja Voimavapriikki Oy Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 7.9.2012 KIIMASSUON TUULI- PUISTO TÄYDENTÄVÄ LUON- TOSELVITYS KIIMASSUON TUULIPUISTO TÄYDENTÄVÄ LUONTOSELVITYS Tarkastus Päivämäärä 07/09/2012
LisätiedotKAINUUN LVS:n YHTEISTYÖRYHMÄN KOKOUS
Ylä-Vieksin kyläyhdistys ry 10.1.2008 KAINUUN LVS:n YHTEISTYÖRYHMÄN KOKOUS Kajaani 11.1.2008 Metsähallitus Viestitie 2 YLÄ-VIEKSIN KYLÄYHDISTYS RY:N ESITYS Ylä-Vieksin kyläyhdistys ry:n edustajat: Eeva
Lisätiedotluontoselvitys Petri Parkko
2016 Hämeenlinnan Huvikummun rantaosayleiskaavan muutokseen liittyvä luontoselvitys Petri Parkko 26.7.2016 1 1. Taustoja Kaavahankkeen tarkoituksena on siirtää voimassa olevan rantaosayleiskaavan mukainen
LisätiedotTurkulaisen pienvesiopas
Turkulaisen pienvesiopas Eräiden pienvesien tilaselvitys sekä opas pienvesiluonnosta kiinnostuneelle Turun luonnonsuojeluyhdistys ry 2011 Turun luonnonsuojeluyhdistyksen harjoittelija Harri Uusitalo ottamassa
LisätiedotPohjavesialueiden tarkistus ja uudelleen luokittelu, Kaakkois-Suomi
Pohjavesialueiden tarkistus ja uudelleen luokittelu, Kaakkois-Suomi 21.9.2017 Kaakkois-Suomen ELY-keskus, Heidi Rautanen ja Pyry Mäkelä Pohjavesialueiden tarkistus ja uudelleen luokittelu Laki vesien-
LisätiedotTampereen kantakaupungin viitasammakkoselvitys 2011 Iidesjärvi Tekolammikot
Tampereen kantakaupungin viitasammakkoselvitys 2011 Iidesjärvi Tekolammikot Tampereen kaupunki Kaupunkiympäristön kehittäminen/ Ympäristönsuojeluyksikkö Pirkanmaan lintutieteellinen yhdistys ry Pekka Rintamäki
LisätiedotEtelä-Pohjanmaan III vaihemaakuntakaavan suoluontoselvitykset 2017
Etelä-Pohjanmaan III vaihemaakuntakaavan suoluontoselvitykset 2017 Etelä-Pohjanmaan liitto 2017 1 Etelä-Pohjanmaan III vaihemaakuntakaavan suoluontoselvitykset 2017 ISBN 978-951-766-349-6 (nide) ISBN 978-951-766-350-2
LisätiedotKESKI-SUOMEN SUOSELVITYS
9.1.2013 REIMA VÄLIVAARA KESKI-SUOMEN SUOSELVITYS Soidensuojelutyöryhmän kokous 3/2012 1 KESKI-SUOMEN SUOSELVITYS 3. vaihemaakuntakaavan (turvetuotanto, suoluonto, tuulivoima) taustaselvitys; Turva-hanke
LisätiedotVIITASAMMAKKOSELVITYS 16UEC VAPO OY Leväsuon viitasammakkoselvitys, Pyhäjärvi
VIITASAMMAKKOSELVITYS 1.10.2012 VAPO OY Leväsuon viitasammakkoselvitys, Pyhäjärvi 1 Sisältö 1 JOHDANTO 2 2 ALUEET JA MENETELMÄT 2 3 TULOKSET 4 4 JOHTOPÄÄTÖKSET 5 5 VIITTEET 5 Pöyry Finland Oy Mika Welling,
LisätiedotSuomen Luontotieto Oy. Äänekosken Hirvaskankaan tiehankkeeseen liittyvä. Suomen Luontotieto Oy 12/2011 Jyrki Oja
Äänekosken Hirvaskankaan tiehankkeeseen liittyvä uhanalaisen putkilokasvilajiston selvitys 2011 Purolitukkaa kasvaa Kylmäpuron ylityskohdassa Suomen Luontotieto Oy 12/2011 Jyrki Oja Sisältö 1. Johdanto...
Lisätiedot