Turkulaisen pienvesiopas
|
|
- Jaakko Mikkola
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Turkulaisen pienvesiopas Eräiden pienvesien tilaselvitys sekä opas pienvesiluonnosta kiinnostuneelle Turun luonnonsuojeluyhdistys ry 2011 Turun luonnonsuojeluyhdistyksen harjoittelija Harri Uusitalo ottamassa pohjaeläinnäytettä Hamaronvuorella kesäkuussa 2011
2 Johdanto Tämä opas on tarkoitettu tavalliselle pienvesien kunnosta ja pienvesiluonnosta kiinnostuneelle kansalaiselle. Tieteelliset tutkimukset ovat huomattavasti tarkempia ja niiden toteuttamista varten on tutkimusvälineet ja metodit standardisoitu kansainvälisin sopimuksin. Niistä saa lisätietoa esimerkiksi yliopistoista ja tutkimuslaitoksista. Oppaassa on esimerkinomaisesti tutkittu muutamaa Turun kaupungin alueella olevaa pienvesikohdetta. Jokainen meistä voi tutkia pihalammen tai läheisen metsälammen tai puron tilaa tekemällä havaintoja kasvillisuudesta ja pohjaeläimistöstä. Tutkimukseen kannattaa varautua huolellisesti oikeanlaisin välinein ja varustein. Maastossa vesikasvi- ja pohjaeläinnäytteenottoon tarvitaan ainakin kumisaappaat ja/tai kahluuhousut, vankkavartinen pienisilmäinen haavi, ämpäri ja käsineet. Tarkat vedenlaatuanalyysit kuten happi-, typpi-, fosfori- ja ravinneanalyysit tehdään laboratoriossa. Vesinäytteet toimitetaan laboratorioon puhtaissa astioissa. Pitää muistaa, että tietyissä näytteissä tarvitaan tietynlaiset astiat, esimerkiksi happinäyte pitää ottaa hioskorkilliseen lasipulloon. Turun seudulla näytteitä analysoi esimerkiksi Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy, josta saa myös neuvontaa näytteiden ottoon sekä asianmukaiset näytepullot. Veden laadun tutkiminen pohjaeläimistä Tarkempaa tutkimusta varten pohjaeläinnäyte kannattaa kuljettaa kotiin tutkittavaksi. Määritykseen tarvitaan mikroskooppi ja hyvä valaistus, teräväkärkiset pinsetit, petrimalja (kotioloissa kelpaa vaikka suolakurkkupurkin kansi), kertakäyttöisiä kumikäsineitä, hyvä tunnistusopas tai määrityskaava sekä hyvät hermot. Näytteet voi säilöä vahvaan, kirkkaaseen alkoholiin. Tarkka määritys vaatii näyte-eläinten lopettamisen. Selkärankaiset eläimet, kuten kalat sekä sammakot, vesiliskot ja niiden toukat ja kutu on syytä jättää rauhaan! Niitäkin voi varovasti pyydystää ja esimerkiksi valokuvata, mutta ne pitää vapauttaa takaisin luontoon nopeasti. Näyte tulisi ottaa useasta erilaisesta kohdasta, kuten pohjamudasta ja vesikasvillisuuden joukosta. Lajitasoinen määritys ei useinkaan ole tarpeen tai edes mahdollista kotioloissa. Esimerkiksi eri päivänkorennoille ei edes ole suomenkielistä nimeä kaikille lajeille eivätkä tunnistusoppaat erittele lajitasolle kaikkia hyönteisiä. Heimotasoinen määritys riittää varsin hyvin esimerkiksi vedenlaadun tarkkailuun. Vedenlaadun muutosten vaikutus pohjaeläimistöön Hapensaanti on perusedellytys vesielämälle. Happitilanteen huonontuessa myös lajimäärä vähenee. Erittäin huonossa happitilanteessa jäljelle jäävät vain kaikkein sitkeimmät pohjaeläimet: kirkkaanpunaiset surviaissääsken toukat ja harvasukasmatoihin kuuluva torvimato (Tubifex tubifex). Määrällisesti yksilöitä saattaa olla runsaastikin kilpailun puuttuessa. Happikadon lisäksi myös likaantuminen aiheuttaa muutoksia eläinlajistossa. Herkät lajit katoavat ja jäljelle jäävien yksilöiden lukumäärien suhde saattaa muuttua paljonkin. Pohjaeläimet ovat tärkeä osa ravintoverkkoa, joten saalislajien huvetessa katoavat myös saalistajat. Vesisiira (Asellus aquaticus) viihtyy likaantuneessakin vedessä. Saalistajien puuttuessa likaantuneiden lampien vesisiirapopulaatio saattaa kasvaa todella tiheäksi. 1
3 Mitä enemmän erilaisia lajiryhmiä esiintyy vesistössä, sitä paremmin vesistö todennäköisesti voi. Tietyn lajiryhmän katoaminen kielii vedenlaadun muutoksesta. Esimerkiksi happamoituneesta vedestä katoaa ensimmäiseksi kotilot ja simpukat sekä päivänkorentojen toukat. Happamoituminen voi johtua vaikkapa hulevesien pääsystä veteen. Veden laadun tutkiminen vesikasveista Vesikasvit voi valokuvata maastossa myöhempää tunnistamista varten. Niitä voi toki myös kerätä ja prässätä näyttäväksi kasvioksi, mutta rauhoitetut lajit pitää malttaa jättää luontoon. Lajitasoista määritystä tehtäessä näytteet pitää usein viedä kotiin tarkempaa määritystä varten ja silloinkin saattaa mikroskooppi olla tarpeen. Esimerkiksi eri saralajeja on mahdoton erottaa toisistaan luonnossa. Veden alla kasvavien uposkasvien keruuseen tarvitaan yleensä asianmukainen noudin. Sen voi tehdä kotioloissakin; tarvitaan vain pohjaan painuva muutamalla piikillä varustettu hara ja muutama metri ohutta köyttä. Hyvissä kasvintunnistusoppaissa on yleensä mukana määrityskaava, jota seuraamalla oikea laji löytyy ulkoisten tuntomerkkien perusteella. Kasvit on aina huomattavasti helpompi määrittää kukinta-aikaan. Vesikasvillisuus tuottaa runsaasti piilo-, munimis-, ja saalistuspaikkoja monenlaisille vesieläimille. Liiallinen kasvillisuuden tuottama kasvijäte aiheuttaa kuitenkin ongelmia. Pienveden rehevöityminen saattaa aiheuttaa ensin kasvilajimäärän lisääntymisen, mutta liiallisesti rehevöityneissä lammissa muutama laji uhkaa kasvullaan jopa täyttää koko lammen. Valo sekä veden, hapen ja ravinteiden saanti ovat keskeisimmät kasvien tarpeet. Muutokset näissä tekijöissä aiheuttavat muutoksia myös kasvillisuudessa. Pienissä lammissa vallitsevat usein äärimmäiset olosuhteet: korkea lämpötila, ajoittainen kuivuminen ja ylirehevyys. Happamoituneessa vedessä viihtyvät pääasiassa rahkasammalet. Likaantuneiden vesien tyyppilajeja ovat pikkulimaska (Lemna minor) ja karvalehti (Ceratophyllum demersum). Runsasravinteisen veden tunnistaa niin ikään runsaasta pikkulimaskakasvustosta sekä mahdollisesti ratamosarpion (Alisma plantago-aquatica) ja ulpukan (Nuphar lutea) leviämisestä. Puhtaan veden ilmentäjä on herkkä järvisätkin (Ranunculus peltatus peltatus). Luonnossa liikkuva voi kohdata yllättäviä esteitä. Muhkurissa Kuninkojaa vartioi ärhäkkä fasaani (Phasianus colchicus). 2
4 Linnanpuiston lampi Turun linnan edustalla puistossa on pieni pitkänmallinen lampi. Lammen ylitse on rakennettu kaksi siltaa, joten ylikulkijoita on paljon. Silti lammen ulkonäköön ei ole panostettu tarpeeksi, vaan se tuntuu olevan lähinnä oman onnensa nojassa. Lammen pinta saattaa laskea kuivaan aikaan hyvinkin alas ja se paljastaa ruman ja roskaisen savipohjan. Vedenpinnan riittävä korkeus tulisi pyrkiä varmistamaan ympäri vuoden ja roskia pitäisi siivota säännöllisesti. Lampeen voisi istuttaa kauniisti kukkivia vesi- ja rantakasveja nykyisen ratamosarpion ja röyhyvihvilän (Juncus effusus) lisäksi ja rannat voisi pitää siistinä niin, että paikoitellen pääsisi ihan reunaan asti turvallisesti tarkkailemaan veden elämää. Linnapuiston lammessa voisi yhdistyä hyvin sekä virkistyskäyttöarvo että ekologinen arvo. Sen eläinlajisto on nykyiselläänkin monipuolinen sisältäen muiden muassa vesiliskoja (Triturus vulgaris), sammakoita (Rana temporaria), vesimittareita, raakkuäyriäisiä, erilaisia sääskiä, vesiäisiä, sukeltajia ja malluaisia sekä kotiloista ainakin pikkulimakotiloa (Galba truncatula) ja kierrekotiloa (Bathyomphalus contortus). Linnanpuiston lammen vesi on sameaa 3
5 Varsoja Varsoja on harvinainen virtavesi suhteellisen lähellä keskustaa. Se kulkee Vähäheikkiläntien läheisyydessä ja on pohjaltaan savinen ja lähes kasviton. Varsojan reunoilla kasvaa monenlaista metsä- ja ojanvarsikasvillisuutta, kuten esimerkiksi järviruokoa (Phragmites australis), maitohorsmaa (Epilobium angustifolium) ja jättipalsamia (Impatiens glandulifera). Karu savipohja voi vaikuttaa elämättömältä, mutta Varsojassakin on monenlaista elämää: pohjaeläinnäytteestä löytyi pikkulimakotiloita, torvimatoja, erilaisia surviaissääsken toukkia, vesisiiroja, ruskovesiäisiä, lampijuotikkaita (Glossiphonia complanata) ja vesiperhosten toukkia. Varsojan kuntoa voisi parantaa siistimällä vedestä ja rannoilta roskat pois. Ojanpenkereitä pitäisi myös perata siistimmäksi kasvillisuudesta. Erityisesti nopeasti leviävän vieraslajin jättipalsamin kitkentä olisi ensisijaisen tärkeää, sillä se valtaa alaa kotoperäiseltä lajistolta. Varsoja halkoo myös puistikkomaisia alueita, joissa voisi käyskennellä helteisinä kesäpäivinä vilvoittavassa varjossa, mikäli polut olisivat hyväkulkuiset ja siistit. Niiden kunnostaminen toisi paikalle varmasti ulkoilijoita. Varsojan siistimisessä riittäisi työnsarkaa 4
6 Paltanpuiston alueen lammet Paltanpuiston alueella Kärsämäessä sijaitsee kaksi suurehakoa lampea. Lammet tarjoavat oivan keitaan esimerkiksi linnuille ja mahdollisesti myös kaloille. Ne ovat myös helposti saavutettavissa sekä paikallisbussilla että omalla henkilöautolla. Aluetta kannattaisi ehdottomasti kehittää kaupunkilaisten virkistyskäyttöön sopivaksi perkaamalla ja siivoamalla lammet ja niiden rannat siisteiksi ja viihtyisiksi. Alueelle saisi helposti vaikka kokonaisen opastetun luontopolun suhteellisen pienellä vaivalla. Lammet ovat lähes täynnä kuollutta kasvijätettä, joka pitäisi ehdottomasti poistaa. Pinnan yläpuolelle kuitenkin kohoavat myös esimerkiksi ratamosarpio ja näyttävä leveäosmankäämi (Typha latifolia). Lammissa elää monipuolisesti vesihyönteisiä kuten vesimittareita, hopeaseppiä, vesiäisiä, malluaisia, vesiperhosia, korentoja, kotiloita ja sääskiä. Alueella on tehty myös viitasammakkohavaintoja (Rana arvalis). Paltanpuiston alue on virkistyskäyttömahdollisuuksiltaan Turun parhaimmistoa, joten sen kehittämisestä tulisi ehdottomasti tehdä kattava selvitys. Paltanpuiston alueesta voisi tehdä upean virkistyskeitaan 5
7 Hamaronvuoren lampi Hamaronvuoren kupeessa sijaitsee myös lampi, jolla saattaisi olla virkistyskäyttöarvoa. Lampi sijaitsee suositussa retkeilymaastossa ja olisi helposti saavutettavissa polkua parantamalla. Toki lampea tulisi myös perata ja siistiä kauniimmaksi. Rauhallisen keitaan rannalle kannattaisi tuoda penkkejä ja pöytä vaikkapa eväiden syömistä varten. Paikka sopii erinomaisesti esimerkiksi lintujen laulun kuuntelemiseen. Liian suuria muutoksia ei pitäisi tehdä metsälampien ympäristössä. Lajisto on sopeutunut varjoisaan elämään, joten isoja puita ei tietenkään tulisi kaataa, vaan risukoita ja ryteikköjä vain siistiä kauniimmiksi. Lammen kasvillisuuden valtalajeina ovat terttualpi (Lysimachia thyrsiflora), uistinvita (Potamogeton natans), pikkulimaska ja viiltosara (Carex acuta). Eläimistöön kuuluvat mm. sammakko, isokiekkosukeltaja (Acilius sulcatus), vesimittarit, hopeasepät, vesisiira, hentosurviainen (Centroptilum luteolum), sulkahyttyset, surviaissääsket, malluaiset ja pikkumalluaiset. Hamaronvuoren kupeessa on pieni sammakkolampi 6
8 Pahaniemen pienvesialueet Pahaniemen kaupunginosassa sijaitsee pienvesialueita, jotka tuottavat iloa paikallisille metsäluonnosta nauttiville asukkaille. Alueen metsissä kulkee polkuja ristiin rastiin, joten kulkijoita riittää. Pienvesiä vaivaa osittain varmasti ajoittainen kuivuminen, sillä näytteenottopaikoilla hyönteislajisto tuntuu olevan varsin niukka: näytteestä löytyi vain sääskiä ja harvasukasmatoja. Kasvillisuus koostuu paikasta riippuen lähinnä erilaisista metsäkasveista sekä mm. ranta-alpista (Lysimachia vulgaris). Alueella retkeillessä kannattaa poiketa poluilta hieman syrjempääkin ihailemaan puroja ja lammikoita ainakin sateiden jälkeen, jolloin vettä on varmasti. Osassa alueen pienvesistä kuivumista ei varmastikaan tapahdu ja nämä alueet ovat lajistoltaan rikkaampia. Lammet eivät ole aina ilo silmälle, kuten tämä metsälampi Pahaniemessä. Kuollut kasviaines kannattaisi haravoida pois. 7
9 Ispoisten rämealue Suoluonnosta kiinnostuneen kannattaa ehdottomasti tutustua Ispoisten kaupunginosassa ulkoilureittien läheisyydessä sijaitseviin rämeisiin. Alueella voi käydä ihailemassa erityisesti suokasvillisuutta, joka on usein kaupunkilaisille kaikkein vierainta. Raatteen (Menyanthes trifoliata), suopursun (Rhododendron tomentosum) ja juolukan (Vaccinium uliginosum) lisäksi alueelle on satunnaisesti levittäytynyt leveäosmankäämi. Suokasvillisuuden joukossa on myös runsaasti erilaisia hämähäkkejä. Lähes kaikkialla, missä liikkuu ihmisiä, löytyy valitettavasti myös roskia. Ispoisissakin olisi tarvetta siivoustalkoille, mutta muuten erämaanäkymät ovat kauniit ja tutustumisen arvoiset. Suoluontoa Ispoisissa 8
10 Lampi Ruissalon luonnonsuojelualueella Ruissalossa luonnonsuojelualueella on pieni metsälampi luontopolun läheisyydessä. Lammessa ei ole juurikaan vesikasvillisuutta, ainoastaan sammalia ja lahoavia puiden lehtiä. Lampi on kuitenkin vesiliskolampi ja sieltä löytyy myös vesimittareita, lampijuotikkaita, vesipunkkeja sekä erilaisia korentoja. Lampi ei ole kovinkaan näyttävä, mutta on hyvä muistaa, että luonnon monimuotoisuuden kannalta ekologinen arvo on ulkonäköä tärkeämpi ja erityisesti sammakkoeläinten elinalueena toimivia lammikoita tulisi suojella. Vesiliskobongarien täytyy olla liikenteessä jo huhti-toukokuussa, sillä kevään jälkeen aikuiset vesiliskot häipyvät vedestä teille tietämättömille ja jäljelle jäävät vain pienet toukat. Syrjäinen metsälampi saattaa paljastua vesiliskojen keitaaksi. 9
11 Jaaninoja Itäisessä Turussa kulkevaa useita kilometrejä pitkää ja paikoin pienen joen levyistä Jaaninojaa ei välttämättä kannata edes pienvedeksi kutsua, mutta sillä on suuren kokonsa lisäksi myös suuri ekologinen arvo sekä virkistysarvo. Jaaninojaa reunustavat erilaiset niitty-, pelto-, metsä- ja ojanvarsikasvit kuten kurjenmiekka (Iris pseudacorus) ja leveäosmankäämi. Jaaninojassa elää myös kaloja sekä mm. erilaisia korentojen toukkia, kotiloita, juotikkaita ja vesimittareita. Jaaninojaa on kunnostettu erilaisten projektien yhteydessä onnistuneesti ja se on jo suosittu virkistyskohde. Siltapaikat ovat jatkuvan siivouksen tarpeessa, sillä ihmisillä on paha tapa heitellä sillalta veteen roskia ja romua. Peltomaisemaa Jaaninojan varrella 10
12 Katariinanlaakson oja Katariinanlaaksossa luontopolun läheisyydessä kulkee mereen laskeva oja. Oja on paikoin lähes umpeen kasvanut ja kaipaisi perkausta. Ojassa kasvaa runsaasti likaantumisesta kielivää pikkulimaskaa ja rannoilla on näyttäviä kurjenmiekka- ja ranta-alpikasvustoja. Pohjaeläinlajisto on runsas ja monipuolinen. Ojassa elää ainakin harvasukasmatoja, sääskiä, kotiloita ja simpukoita, juotikkaita, vesiäisiä sekä erilaisia korentoja. Oja on suojaisa kasvupaikka pienille kalanpoikasille, joita on paikoin runsaina parvina. Katariinanlaaksossa on totuttu retkeilemään asiallisesti, eikä roskia ole juurikaan näkyvissä. Ojan alkulähde on kuitenkin lähellä asuinalueita, joten vedenlaatu ei liene kaksinen. Kalanpoikaset viihtyvät suojaisassa ojassa 11
13 Vätin-Pitkämäen puro ja Kuninkoja Muhkurin kaupunginosassa yhdistyvät kaksi suurehkoa pienvirtavettä; Vätin-Pitkämäen puro sekä Kuninkoja. Molemmat vedet halkovat Jaaninojan tapaan erilaisia maastotyyppejä ja rantakasvillisuus vaihtelee sen mukaisesti. Rannoilla kasvaa mm. järviruokoa, leveäosmankäämiä, kurjenmiekkaa, rantakukkaa (Lythrum salicaria) ja haitallista vieraslajia jättipalsamia. Pohjaeläinlajisto on hyvin samankaltainen Jaaninojan kanssa. Keskikesällä parhaimpaan kukkaloistoaikaan ojanvarsikasvillisuus näyttää hienolta ja on pienen maastolenkin arvoinen. Näyttävä jättipalsami on kukkivana kaunis, mutta ulkonäön ei kannata antaa pettää itseään. Turun luonnonsuojeluyhdistys on järjestänyt alueella jättipalsamin kitkemistalkoita leviämisen rajoittamiseksi. Vesistöjen likaaminen on joskus suorastaan kansanhuvia. Läheisen marketin ostoskärryt ovat päätyneet Vätin- Pitkämäen puroon jättipalsamien keskelle. 12
14 Lopuksi Näiden esimerkkipienvesien lisäksi Turun kaupungin alueella on kymmeniä pienvesiä sekä yksityisillä että kaupungin mailla. Niiden kunto vaihtelee kovastikin kaatopaikkamaisista romukuopista putipuhtaisiin vesiin. Kansalaisten ympäristötietoisuus on lisääntynyt huimasti viime vuosina ja suurin osa ymmärtää nykyään, että pienvesiä ei kuulu eikä kannata käyttää roskiksina eikä kaatopaikkoina vaan niiden suojelu on ensiarvoisen tärkeää sekä ekologiselta kannalta että viihtyvyyden vuoksi. Jokaisen meistä kannattaa mennä rohkeasti tutustumaan pienvesien kiehtovaan maailmaan. Pieniä puroja, ojia ja lammikoita löytyy jokaisesta Turun kaupunginosasta ja monet niistä ovat tavalla tai toisella uhattuina. Kaveri- tai harrastusporukalla on mukavaa pitää vaikkapa lammensiivoustalkoot yhdistettynä ulkoilmapiknikiin! Roskaamisen eteen voidaan nähdä myös vaivaa: vanha sängynrohjo on hävitetty Paltan lammen rantaan. Toimenpide lienee ollut työläs, sillä maasto on vaikeakulkuista. Erityisen tärkeää olisi tehdä Turussa kattava sammakkoeläinkartoitus sammakon, vesiliskon ja erityisesti EU:n luontodirektiivilajin viitasammakon elinalueiden selvittämiseksi ja niiden suojelemiseksi. Kaikenlaiset suuremmat kunnostus- ja perkaustyöt tulisi tehdä vesistöissä loppukesällä, jotta sammakkoeläimet ehtivät rauhassa alta pois. Vesiliskon toukka (kuvan yksilön pituus n. 1,5 cm) 13
15 Pienvesiin liittyvää kirjallisuutta: Ernst Palmén: Vesiemme pikkueläimiä värikuvina Lars-Henrik Olsen, Jakob Sunesen ja Bente Vita Pedersen: Vesikirppu ja sudenkorento makean veden eläimiä Iiro Ikonen, Sinikka Suomalainen ja Magnus Östman: Turun kaupungin pienvesikartoitus Kati Tyystjärvi-Muuronen: Vesiopas vedet ja vesiluonto Kari Penttinen ja Juhani Niinimäki: Vesiensuojelun perusteet ja vesistöjen kunnostus Jura Salmi: Turun pienvesiä virkisty lähiluonnossa (TLSY:n opasvihkonen) Yllä mainittua kirjallisuutta on käytetty myös lähteinä tähän oppaaseen. Oppaan on koonnut Turun luonnonsuojeluyhdistyksen harjoittelija Harri Uusitalo kesällä Kuninkoja 14
Vesialueiden luonnon monimuotoisuus. Maatalouden ympäristöneuvojien koulutus Markku Puustinen, Syke
Vesialueiden luonnon monimuotoisuus Maatalouden ympäristöneuvojien koulutus 4.6. 2013 Markku Puustinen, Syke Peruskuivatuksesta Toteutus Jo 1930-luvulla peltoala pääosin kuivatuksen piirissä 1950-60 luvuilla
LisätiedotVesijärven ötököitä. kasveja
Vesijärven ötököitä kasveja JA Vesijärvi sijaitsee Lahden, Hollolan ja Asikkalan alueella ensimmäisen ja toisen Salpausselän välissä. Vesijärvi laskee Etelä-Päijänteeseen Vääksynjoen kautta. Muodoltaan
Lisätiedotopas Kotojärven luontoon
Itä-Uudenmaan ja Porvoonjoen vesien- ja ilmansuojeluyhdistys r.y. Runeberginkatu 17, 06100 PORVOO Föreningen vatten- och luftvård för Östra Nyland och Borgå å r.f. Runebergsgatan 17, 06100 BORGÅ Mikael
LisätiedotKantakaupungin yleiskaava. Asutuksen laajenemisalueiden luontoselvitys Kokkolassa. Tammikuu 2010 Mattias Kanckos
Kantakaupungin yleiskaava Asutuksen laajenemisalueiden luontoselvitys Kokkolassa Tammikuu 2010 Mattias Kanckos Skolbackavägen 70 GSM: 050-5939536 68830 Bäckby info@essnature.com Finland 9. Biskop- Fattigryti
LisätiedotPohjaeläimet. - osa joen ekosy
Pohjaeläimet - osa joen ekosy osysteemiä Jokien, purojen ja ojien pohjalla elää paljon erilaisia eläimiä. Nilviäiset ja äyriäiset viettävät koko elämänsä vedessä. Monilla hyönteisillä vain toukkavaihe
LisätiedotRantayleiskaavan muutoskohteet VAHVAJÄRVI 892-401-1-133
Rantayleiskaavan muutoskohteet VAHVAJÄRVI 892-401-1-133 Uurainen 2016 Mia Rahinantti Sisällys 1. Taustaa... 2 2. Maastoinventointi... 2 3. Vaikutusarviointi... 3 4. Kuvia kohteesta... 4 5. Kasvillisuusluettelo...
LisätiedotSIIRTOLAPUUTARHAN LUONTOSELVITYS
SIIRTOLAPUUTARHAN LUONTOSELVITYS SEINÄJOEN KAUPUNKI 2018 1. YLEISTÄ Tämän maastokatselmuksen tarkoituksena oli selvittää, esiintyykö kartassa 1 kuvatulla alueella sellaisia luontoarvoja, että ne olisi
LisätiedotPorin Kivijärven vesikasvikartoitus kesällä 2013
Työraportti 2015-38 Porin Kivijärven vesikasvikartoitus kesällä 2013 Kari Lepistö Lokakuu 2015 POSIVA OY Olkiluoto FI-27160 EURAJOKI, FINLAND Tel +358-2-8372 31 Fax +358-2-8372 3809 Työraportti 2015-38
LisätiedotLuontoinventoinnin täydennys - lammen vesikasvillisuus ja selkärangattomat eliöt
Luontoinventoinnin täydennys - lammen vesikasvillisuus ja selkärangattomat eliöt 7.7.2016 0,3 Venesatama 0,3 0,6 0,5 0,8 Keittokatos Kovaa ehmeää ohjan kovuus 1 Sisällys 1. Johdanto ja työn tarkoitus 3
Lisätiedot55 vesikasvia Helsingissä. Lajeja (51) 8-12 (144) 5-8 (282) 1-4 (403) ei tutkittu (12)
55 vesikasvia Helsingissä Lajeja 12-22 (51) 8-12 (144) 5-8 (282) 1-4 (403) ei tutkittu (12) 55 VESIKASVIA TIETEELLINEN NIMI SUOMALAINEN NIMI RUUDUT KARTTA LISÄTIETOJA Alisma plantago-aquatica Ratamosarpio
LisätiedotKyrönjoen vesistön tekojärvien kasvillisuuskartoitus 2010. Anna-Maria Koivisto. Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskuksen julkaisuja
Kyrönjoen vesistön tekojärvien kasvillisuuskartoitus 2010 Anna-Maria Koivisto Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskuksen julkaisuja 3/2011 Kyrönjoen vesistön tekojärvien kasvillisuuskartoitus
LisätiedotSudenkorentoselvitys 2013
Pyhäjärvi-Instituutti Sepäntie 7, Ruukinpuisto 2700 Kauttua, Eura Sudenkorentoselvitys 20 Eurajokivarsi Koskeljärven pohjoisranta Erkki Jaakohuhta erkki.jaakohuhta@dnainternet.net Sari Kantinkoski sarikantinkoski@gmail.com
LisätiedotKohti riistarikkaita reunoja - vaihettumisvyöhykkeiden hoito
Kohti riistarikkaita reunoja - vaihettumisvyöhykkeiden hoito Piirroakuvat: Jari Kostet ja Tom Björklund. Valokuvat: Sami Tossavainen Vaihettumisvyöhykkeet Tarkoitetaan kahden erilaisen ekosysteemin reuna-
LisätiedotLahden Kymijärven sekä Hollolan Työtjärven ja Mustajärven vesikasvillisuus 2013
Lahden Kymijärven sekä Hollolan Työtjärven ja Mustajärven vesikasvillisuus 2013 Esa Lammi & Marko Vauhkonen 5.2.2014 . LAHDEN KYMIJÄRVEN SEKÄ HOLLOLAN TYÖTJÄRVEN JA MUSTAJÄRVEN VESIKASVILLISUUS 2013 SISÄLLYS
Lisätiedot++Luontop 2.5.2002 15:04 Page 1
++Luontop 2.5.2002 15:04 Page 1 C M Y CM MY CY CMY K ++Luontop 2.5.2002 15:04 Page 2 PL 32, 90015 OULUN KAUPUNKI www.ouka.fi/tekninen PL 124, 90101 OULU, puh. (08) 315 8300 www.vyh.fi/ppo/ppo.htm OULUN
LisätiedotUlkoilua Kuolimon äärellä!
Ulkoilua Kuolimon äärellä! Kuolimon ympäristö tarjoaa loistavat mahdollisuudet ulkoiluun ja luonnosta nauttimiseen. Rantametsissä on kilometreittäin merkittyjä retkipolkuja ja monin paikoin myös laavuja
LisätiedotHeinijärven vedenlaatuselvitys 2014
Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto 3.12.2014 Johdanto Heinijärven ja siihen laskevien ojien vedenlaatua selvitettiin vuonna 2014 Helsingin yliopiston
LisätiedotPirkkalan Kotolahden vesi- ja rantakasvillisuusselvitys 2016
Pirkkalan Kotolahden vesi- ja rantakasvillisuusselvitys 2016 Pirkkalan kunta Ympäristönsuojelu Pirkanmaan Lintutieteellinen Yhdistys ry./ Pekka Rintamäki 2016 1. Johdanto Pirkkalan Kotolahdelta ei ole
LisätiedotMeidän Aurajokilaakso. Mitä teet Aurajoella? Merkitseekö se sinulle jotain?
Stop! Paina vasen yläreunasta diaesitys ja sitten alusta! Matkalla on video! Voit katsoa sen nyt tai ihan lopussa! Voit itse päättää. Johdanto Tässä PowerPoint-esityksessä tutustutaan Aurajokeen muun muassa
LisätiedotOsa C ARIMAAN KASVILLISUUSKARTOITUS
Osa C ARIMAAN KASVILLISUUSKARTOITUS Arto Kalpa (2005) Biota BD Someron vesienhoitosuunnitelman 11 järven kasvillisuuskartoitusraportti valmistui keväällä 2005. Osaan C on kerätty kasvillisuuskartoituksesta
Lisätiedotopas Valkjärven luontoon
Itä-Uudenmaan ja Porvoonjoen vesien- ja ilmansuojeluyhdistys r.y. Runeberginkatu 17, 06100 PORVOO Föreningen vatten- och luftvård för Östra Nyland och Borgå å r.f. Runebergsgatan 17, 06100 BORGÅ Mikael
LisätiedotLEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Suot ja kosteikot
Suot ja kosteikot 47. Mantereenrahka Pinta-ala: Kylä: Omistaja: Status: Metso soveltuvuus: 4,2 ha Hulaus Yksityinen Arvokas luontokohde Kyllä Mantereenrahka sijaitsee Hulausjärven rannalla Vesilahden ja
LisätiedotSeinäjoen kaupungin Nurmon kaupunginosakeskuksen Mäntypuiston luontokatselmus
Seinäjoen kaupungin Nurmon kaupunginosakeskuksen Mäntypuiston luontokatselmus Seinäjoen kaupungin Nurmon kaupunginosakeskuksen Mäntypuiston alueelle harkitaan kaavamuutosta. Alueen luontoarvojen selvittämiseksi
LisätiedotAliketolan tilan luontoarvoselvitys Kokemäki Luontopalvelu Kraakku Marika Vahekoski
Aliketolan tilan luontoarvoselvitys Kokemäki 27.10.2015 Luontopalvelu Kraakku Marika Vahekoski 2 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Yleistä selvitysalueesta... 3 2.1 Ranta-alue... 3 2.2 Piha-alue... 4
LisätiedotHämeenlinnan ja Janakkalan Valajärven tila. Heli Jutila ympäristötarkastaja 1.6.2009
Hämeenlinnan ja Janakkalan Valajärven tila Heli Jutila ympäristötarkastaja 1.6.2009 Valajärven valuma-alue Soita, metsää, harjuja; vähän peltoja: 15,01 km 2 : 4,3 x järven ala eli ei erityisen suuri 2.6.2009
Lisätiedot1. Saaren luontopolku
1. Saaren luontopolku Ulvilan Saarenluoto on vanhaa Kokemäenjoen suistoa, joka sijaitsi tällä seudulla 1300-luvulla. Maankohoamisen jatkuessa jääkauden jälkeen suisto on siirtynyt edemmäs, Porin edustalle.
LisätiedotLiite 2. Toimenpidealueiden kuvaukset
Liite 2. Toimenpidealueiden kuvaukset Toimenpidealue 1 kuuluu salmi/kannas-tyyppisiin tutkimusalueisiin ja alueen vesipinta-ala on 13,0 ha. Alue on osa isompaa merenlahtea (kuva 1). Suolapitoisuus oli
LisätiedotSuomen metsien kasvutrendit
Metlan tutkimus 3436, vetäjänä prof. Kari Mielikäinen: Suomen metsien kasvutrendit Suomen metsien kokonaiskasvu on lisääntynyt 1970-luvulta lähes 70 %. Osa lisäyksestä aiheutuu metsien käsittelystä ja
LisätiedotPienvesien tilan kartoitus Vantaalla tarpeet, tavoitteet ja toteutus
Pienvesien tilan kartoitus Vantaalla tarpeet, tavoitteet ja toteutus Seminaari hulevesien hallinnasta Vantaanjoen valuma-alueella 25.11.2014 Sinikka Rantalainen Vantaan ympäristökeskus Virtavesiympäristöjen
LisätiedotKANNUSJÄRVEN NIITTOSUUNNITELMA
KANNUSJÄRVEN NIITTOSUUNNITELMA Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 286/2014 Laura Kokko YLEISTÄ 15.8.2014 Tämä työ on osa Kymijoen alueen järvikunnostushankkeessa laadittua Kannusjärven
LisätiedotTALVIVAARA SOTKAMO OY
VESIKASVIKARTOITUS 16X170583 12.2.2014 TALVIVAARA SOTKAMO OY Talvivaaran kaivoksen tarkkailu v. 2013 Osa IVb_5 Kolmisopen vesikasvillisuuskartoitus 1 Kolmisopen vesikasvillisuuskartoitus v. 2013 Sisältö
LisätiedotKalkkikallion luonnonsuojelualue
Kalkkikallion luonnonsuojelualue Vantaa 2013 Komeaa geologiaa, vaihtelevia elinympäristöjä Kuninkaalassa sijaitseva Kalkkikallio on saanut nimensä alueen kallioperästä löytyvän kalkkikiven mukaan. Kalkkikallion
LisätiedotKuhiseeko luomutilan pientareella? Monimuotoisuuden hyödyntäminen viljelyssä
Kuhiseeko luomutilan pientareella? Monimuotoisuuden hyödyntäminen viljelyssä Anne Piirainen Projektipäällikkö Helsingin yliopisto, Ruralia-instituuutti 9.11.2011 Luomu viljelyä sopusoinnussa luonnon kanssa
LisätiedotKEMPELEEN TUOHINONOJAN VARREN LUONTO-SELVITYS
KEMPELEEN TUOHINONOJAN VARREN LUONTO-SELVITYS 2.7.2014 Outi Tuomivaara, hortonomi ylempi AMK Kempeleen kunta 2 JOHDANTO Kempeleen Riihivainiolle on käynnistynyt asemakaavan laajennus, jonka pohjaksi on
Lisätiedotristöjen hoito - Vesilinnut
Elinympärist ristöjen hoito - Vesilinnut Vesilintuelinympärist ristöt t = vesiensuojelu + maisema + luonnon Piirrokset: Jari Kostet ja MKJ Kuvat: Mikko Alhainen, Marko Svensberg, Marko Muuttola, Harri
LisätiedotKISKON KIRKKOJÄRVEN VESIKASVIKARTOITUS JA NIITTOSUUNNITELMA
Opinnäytetyö (AMK) Kala- ja ympäristötalous Iktyonomi 2014 Sami-Jukka Laine KISKON KIRKKOJÄRVEN VESIKASVIKARTOITUS JA NIITTOSUUNNITELMA OPINNÄYTETYÖ (AMK) TIIVISTELMÄ TURUN AMMATTIKORKEAKOULU Kala- ja
LisätiedotKOTONA, KOULUSSA JA KAUPUNGISSA
JAKSO ❶2 3 4 5 6 KOTONA, KOULUSSA JA KAUPUNGISSA 4 OLETKO MIETTINYT: Miten sinä voit vaikuttaa omalla toiminnallasi ympäristöösi? Miten kasvit voivat kasvaa niin monenlaisissa paikoissa? Miten kasvien
LisätiedotRANTAASEMAKAAVAN MUUTOKSEN LUONTO- JA MAISEMASELVITYS
SULKAVAN HÄMEENNIEMEN RANTAASEMAKAAVAN MUUTOKSEN LUONTO- JA MAISEMASELVITYS www.js-enviro.fi Juha Saajoranta 2011 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. LUONTOSELVITYKSEN TOTEUTUS 2. RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOSALUEEN LUONNON
LisätiedotAloite Iso-Heikkilän entisen kasvitieteellisen puutarhan huomioinnista Linnakaupungin osayleiskaavan mukaisissa kehityssuunnitelmissa
Turun luonnonsuojeluyhdistys ry 29.10.2015 Martinkatu 5, 20810 TURKU Pj. Jussi Lampinen Puh. 044-9712701 Sähköposti: jilamp@utu.fi http://www.sll.fi/varsinais-suomi/turku Turun kaupungin ympäristötoimiala,
LisätiedotVANAJAVESIKESKUS. Valkeakoski KÄRJENNIEMENSELKÄ. MAKKARANSELKÄ RAUTTUNSELKÄ Akaa VANAJANSELKÄ. Kalvola. Lammi. Hattula PÄÄJÄRVI. Hämeenkoski TAKAJÄRVI
Valkeakoski MAKKARANSELKÄ RAUTTUNSELKÄ Akaa Kalvola KÄRJENNIEMENSELKÄ VANAJANSELKÄ VANAJAVESIKESKUS TAKAJÄRVI RENKAJÄRVI Hattula Hämeenlinna Lammi Hämeenkoski PÄÄJÄRVI Hämeeseen on perustettu laaja-alainen
LisätiedotLEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Harjut ja kalliot
Harjut ja kalliot 52. Sotavallan harju Pinta-ala: Kylä: Omistaja: Status Metso soveltuvuus: 10,7 ha Sotavalta Yksityinen Arvokas harjualue, Pohjavesialue, Opetuskohde, Arvokas luontokohde Kyllä Merkittävä
Lisätiedot5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti
5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti Korkeakoskenhaaran ja Koivukoskenhaaran haarautumiskohdassa on laaja kulttuurikeskittymä vanhoilla kylätonteilla sijaitsevine kylineen ja vanhoine peltoineen. Joen niemekkeet
LisätiedotHelsingin pienvesiympäristöt
LUMO-toimintaohjelman päivitys, vesiympäristöt-työpaja 9.11.2018 Helsingin pienvesiympäristöt Katja Pellikka Tutkija Vedet/Ympäristönsuojelu Ympäristöpalvelut Helsingin kaupunkiympäristö Helsingin lammet
LisätiedotJOKAMIEHEN- OIKEUDET MITÄ LUONNOSSA SAA TEHDÄ?
JOKAMIEHEN- OIKEUDET MITÄ LUONNOSSA SAA TEHDÄ? MITÄ OVAT JOKAMIEHENOIKEUDET? Suomessa jokainen lapsi ja aikuinen saa nauttia luonnosta riippumatta siitä, kuka maan omistaa. Jokamiehenoikeudet eivät katso
LisätiedotPyhäjärven rantaosayleiskaava
KITEEN KAUPUNKI Pyhäjärven rantaosayleiskaava Viitasammakkoselvitys FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 10.11.2014 P23479P003 Viitasammakkoselvitys I (I) Partanen Janne 10.11.2014 Sisällysluettelo 1 Johdanto...
LisätiedotTampereen kantakaupungin viitasammakkoselvitys 2011 Iidesjärvi Tekolammikot
Tampereen kantakaupungin viitasammakkoselvitys 2011 Iidesjärvi Tekolammikot Tampereen kaupunki Kaupunkiympäristön kehittäminen/ Ympäristönsuojeluyksikkö Pirkanmaan lintutieteellinen yhdistys ry Pekka Rintamäki
LisätiedotNCC Green, KIELO Kiviaineksen elävä luonto
NCC Green, KIELO Kiviaineksen elävä luonto 2 NCC GREEN KIELO NCC GREEN KIELO 3 NCC ja luonnon Kiviainesalueet ovat yleensä laajoja alueita, joilta pintamaa on kuorittu pois. Alueet ovat siis karuja ja
LisätiedotGallträsk-järven kunnostus Kasvillisuusseuranta 2017
KAUNIAISTEN KAUPUNKI Gallträsk-järven kunnostus Kasvillisuusseuranta 2017 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P11644 Kasvillisuusseuranta 2017 1 (15) Mäkelä Tiina Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Gallträsk...
LisätiedotKankaistenjärven kasvillisuus. Heli Jutila
Kankaistenjärven kasvillisuus Heli Jutila Hämeenlinnan ympäristöjulkaisuja 26 2013 Kannen kuvat: Ylhäällä Kankaistenjärven pohjoispään Komulahden vesikasvillisuutta. 25.8.2012. Alhaalla vasemmalla ruskoärviä
LisätiedotPuroympäristöjen kunnostaminen kokemuksia ja hyviä käytäntöjä
Puroympäristöjen kunnostaminen kokemuksia ja hyviä käytäntöjä Paimionjokiseminaari 13.11.2014, Härkälän kartano, Somero : Janne Tolonen, Valonia Esityksen sisältö Puroympäristöjen kunnostaminen 1. Valonian
LisätiedotKirkkonummi, Juusjärvi Vesikasviselvitys 2017
Kirkkonummi, Juusjärvi Vesikasviselvitys 2017 Silvestris luontoselvitys oy / 7.12.2017 2 Sisältö 1. Selvityksen tarkoitus, kohde ja tutkimusmenetelmä... 3 2. Tulokset... 5 3. Johtopäätökset ja näkökulmia
LisätiedotNauta. ihminen hajottajat. Bos taurus rotu: kyyttö Elinympäristö: rantaniityt. rantaniityn kasveja
Mitä syö: Nauta Bos taurus rotu: kyyttö Elinympäristö: rantaniityt Kuka syö: ihminen hajottajat rantaniityn kasveja Tiesitkö? Kyytöt ovat itäsuomenkarjaa, joka on uhanalainen maatiaisrotu. Lintulahdet
LisätiedotRantayleiskaavan muutoskohde VAHVAJÄRVI
Rantayleiskaavan muutoskohde VAHVAJÄRVI 892-401-5-100 Uurainen 2017 Mia Rahinantti Sisällys... 0 1. Taustaa... 2 2. Maastoinventointi... 2 2.1. M-alue... 2 2.2. MY-alue... 3 3. Vaikutusarviointi... 3 4.
LisätiedotARRAJÄRVEN NIITTOSUUNNITELMA
ARRAJÄRVEN NIITTOSUUNNITELMA Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 265/2014 Laura Kokko YLEISTÄ 19.9.2014 Tämä työ on osa Kymijoen alueen järvikunnostushankkeessa laadittua Arrajärven kunnostussuunnitelmaa.
LisätiedotHapetuksen tarkoitus purkamaan pohjalle kertyneitä orgaanisen aineksen ylijäämiä
Hapetuksen tarkoitus Hapettamiselle voidaan asettaa joko lyhytaikainen tai pitkäaikainen tavoite: joko annetaan kaloille talvisin mahdollisuus selviytyä pahimman yli tai sitten pyritään hillitsemään järven
Lisätiedot9M VAPO OY Lampien viitasammakkoselvitys, Ilomantsi
10.5.2010 VAPO OY Lampien viitasammakkoselvitys, Ilomantsi 1 Vapo Oy: Lampien viitasammakkoselvitys 1 Sisältö 1 JOHDANTO 2 2 ALUEET JA MENETELMÄT 2 3 TULOKSET 3 3.1 Sammallampi 3 3.2 Ahvenlampi 4 3.3 Haukilampi
LisätiedotHelsingin kaupungin Itämeritutkimus. Päivi Kippo-Edlund ympäristötutkimuspäällikkö
Helsingin kaupungin Itämeritutkimus Päivi Kippo-Edlund ympäristötutkimuspäällikkö 1 Rakenne o Lähtökohtia o Kaupungin roolit tutkimustoiminnassa o Mitä kaupunki tutkii? o Johtopäätöksiä 2 Helsingin vesialueet
LisätiedotHämäläntien pökkelömetsä (Pateniemessä)
KAUPUNKILUONNON HAVAINNOINTIPISTE Hämäläntien pökkelömetsä (Pateniemessä) Sijainti: Hämäläntien päästä lähtee polku merenrantaan. Kulkiessasi rantaan päin oikealle jää kuusimetsää. Käänny jollekin kuusivaltaiseen
LisätiedotREITTITARKASTELU - KESKUSTASTA ITÄÄN 1
REITTITARKASTELU - KESKUSTASTA ITÄÄN 1 KEVYEN LIIKENTEEN REITTITARKASTELUT KESKUSTASTA ITÄÄN - ESISELVITYS 1. Työn sisältö ja tarkoitus Keskustasta itään suuntautuva reitti kulkee Lapinniemestä Rauhaniementien
LisätiedotKytäjä-Usmi Ulkoilualue
Kytäjä-Usmi Ulkoilualue 1 Tervetuloa Kytäjä-Usmi ulkoilualueelle Kytäjä-Usmi ulkoilualueen luonto ja alueella sijaitsevat retki kohteet tarjovata loistavat mahdollisuudet lenkkeilyyn, pyöräilyyn, grillaukseen,
LisätiedotEkologiset kompensaatiot Suomen rannikolla ja merialueilla. Kirsi Kostamo SYKE/Merikeskus
Ekologiset kompensaatiot Suomen rannikolla ja merialueilla Kirsi Kostamo SYKE/Merikeskus 6.11.2018 Kompensaatiot merellä Itämeren luonnon tilan heikentyminen johtuu ihmisen toiminnasta merellä, rannikolla
LisätiedotLataa Luonnon poluilla. Lataa
Lataa Luonnon poluilla Lataa ISBN: 9789187841057 Sivumäärä: 192 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 29.42 Mb Aineellinen elintasomme perustuu luonnon antimien varaan, mutta luonto tarjoaa meille monia muitakin
LisätiedotTERRAFAME OY OSA VI: PINTAVESIEN BIOLOGINEN TARKKAILU VUONNA 2015 VESIKASVILLISUUDEN LINJASEU-
Vastaanottaja Terrafame Oy Asiakirjatyyppi Tarkkailuraportti Päivämäärä 2.5.2016 Viite 1510016678-009 TERRAFAME OY OSA VI: PINTAVESIEN BIOLOGINEN TARKKAILU VUONNA 2015 VESIKASVILLISUUDEN LINJASEU- RANNAT
LisätiedotKEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ PYHTÄÄN PUROLAN KOHDALLA LUONTOSELVITYS
KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ PYHTÄÄN PUROLAN KOHDALLA LUONTOSELVITYS Pekka Routasuo Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 17.6.2013 1 JOHDANTO TL-Suunnittelu Oy laatii tiesuunnitelmaa maanteiden 3501 ja 14535 kevyen
LisätiedotSeinäjoen eteläisen yleiskaavan laajennus. -viitasammakot (Rana arvalis) Seinäjoen kaupunki
Seinäjoen eteläisen yleiskaavan laajennus -viitasammakot (Rana arvalis) Seinäjoen kaupunki 2008 Seinäjoen eteläisen yleiskaavan laajennus viitasammakot (Rana arvalis) Hannu Tuomisto, FM Yleistä Viitasammmakko
LisätiedotLintulampi Lintulassa
KAUPUNKILUONNON HAVAINNOINTIPISTE Lintulampi Lintulassa Sijainti: Lintulammet sijaitsevat Höyhtyän ja Lintulan välissä, reilut 2 km keskustasta kaakkoon päin. Lintulammen luontopiste sijaitsee Lintulammen
LisätiedotGALLTRÄSKIN KASVILLISUUSSEURANTA 2010 JA 2011
FCG Finnish Consulting Group Oy Kauniaisten kaupunki Gallträsk -järven kunnostus GALLTRÄSKIN KASVILLISUUSSEURANTA 2010 JA 2011 LUONNOS 9.2.2012 FCG Finnish Consulting Group Oy PRT I SISÄLLYSLUETTELO 1
LisätiedotVIITASAMMAKKOSELVITYS 16UEC VAPO OY Leväsuon viitasammakkoselvitys, Pyhäjärvi
VIITASAMMAKKOSELVITYS 1.10.2012 VAPO OY Leväsuon viitasammakkoselvitys, Pyhäjärvi 1 Sisältö 1 JOHDANTO 2 2 ALUEET JA MENETELMÄT 2 3 TULOKSET 4 4 JOHTOPÄÄTÖKSET 5 5 VIITTEET 5 Pöyry Finland Oy Mika Welling,
LisätiedotRetinranta Nallikarissa
KAUPUNKILUONNON HAVAINNOINTIPISTE Retinranta Nallikarissa Sijainti: Retinrannan luontopiste on Nallikarista Toppilansaareen merenrannan tuntumassa johtavan pyörätien varressa. Sinne löytää helpoiten Nallikarinranta-nimisen
LisätiedotVesipuitedirektiivin suojelu- ja erityisalueet
Vesipuitedirektiivin suojelu- ja erityisalueet Seppo Hellsten Vesien- ja merenhoidon toimenpiteiden suunnittelun työpaja 29.8.2019 Vesipolitiikan puitedirektiivi (2000/60/EY) Estää vesiekosysteemien sekä
LisätiedotLUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27559 METSÄHALLITUS LAATUMAA JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIVOIMAHANKEALUEEN LIITO-ORAVA- JA VIITASAMMAKKOSELVITYS 3.6.
TYÖNUMERO: E27559 METSÄHALLITUS LAATUMAA JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIVOIMAHANKEALUEEN LIITO-ORAVA- JA VIITASAMMAKKOSELVITYS SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista VALMIS LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT
LisätiedotAsemakaavamuutosalueen luontoselvitys Nokkalan koulun kohdalla
n a t a n s o y Kalimenkyläntie 212 90820 Kello Lassi Kalleinen gsm +358 407 592 277 lassi.kalleinen@gmail.com y= 1833650-6 Asemakaavamuutosalueen luontoselvitys Nokkalan koulun kohdalla Asemakaavamuutosalueen
LisätiedotLataa Mikä eläin? - Lars-Henrik Olsen. Lataa
Lataa Mikä eläin? - Lars-Henrik Olsen Lataa Kirjailija: Lars-Henrik Olsen ISBN: 9789510391990 Sivumäärä: 273 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 25.37 Mb Ainutlaatuinen luonto-opas! Mikä eläin? esittelee eläinten
LisätiedotÖLJYN VAIKUTUKSET LUONTOON. Öljyntorjunnan peruskurssi WWF, 15.10.2015 Jouni Jaakkola
ÖLJYN VAIKUTUKSET LUONTOON Öljyntorjunnan peruskurssi WWF, 15.10.2015 Jouni Jaakkola ÖLJY LUONNOSSA Öljy vaikuttaa luontoon monin eri tavoin sekä pinnan alla että rannoilla. Öljyn koostumus vaikuttaa sen
LisätiedotLöydä päivävaelluksen hauskuus
Päivävaelluksen suunnittelu FValitse jokin hauska ja mielenkiintoinen retkikohde. Jos liikutte ryhmänä, ota muut huomioon retkikohteen valinnassa. FOta selvää vaellusreitin pituudesta ja siitä, kuinka
LisätiedotValkjärven tila. Elina Salo, Keski-Uudenmaan ympäristökeskus Pro Valkjärvi ry:n kokous 26.3.2014 Arkadian yhteislyseo
Valkjärven tila Elina Salo, Keski-Uudenmaan ympäristökeskus Pro Valkjärvi ry:n kokous 26.3.2014 Arkadian yhteislyseo Mikä Keski-Uudenmaan ympäristökeskus? Ympäristöterveydenhuollon & ympäristönsuojelun
LisätiedotSuo-metsämosaiikit. Suomen luonnonsuojeluliitto, pj. Esityksen kaikki kartat ja ilmakuvat: Maanmittauslaitos, kansalaisen karttapaikka
Suo-metsämosaiikit Risto Sulkava, FT Suomen luonnonsuojeluliitto, pj Esityksen kaikki kartat ja ilmakuvat: Maanmittauslaitos, kansalaisen karttapaikka Suomi on täynnä erilaisia mosaiikkeja tyypillisesti
LisätiedotKOULUJEMME LÄHIVEDET Lähivesihanke Rauman kouluille
KOULUJEMME LÄHIVEDET Lähivesihanke Rauman kouluille 11.3.2015 Vesa Lakaniemi 1 Taustaa Suunnittelu käynnistyi keväällä 2014 Uusi ajatus Raumalla peruskoulun ympäristökasvatuksessa, yhteistyökumppaneina
LisätiedotVesikasvien elomuodot ja vesikasvit järvien tilan seurannassa
Vesikasvien elomuodot ja vesikasvit järvien tilan seurannassa Pyhäjärvi-instituutti 23.8.2011 Jarkko Leka, VALONIA Mikä on vesikasvi? Aidot vesikasvit (hydrofyytit) kasvavat vain vedessä. Vesikasvien ja
LisätiedotVARESJÄRVEN KASVILLISUUSKARTOITUS
VARESJÄRVEN KASVILLISUUSKARTOITUS SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 3 2. TUTKIMUSMENETELMÄT... 4 3. VARESJÄRVEN KASVILLISUUS... 4 3.1 KASVILLISUUDEN PÄÄPIIRTEET... 4 3.2 ILMAVERSOISKASVILLISUUS... 5 3.3
LisätiedotVESIELÄIMISTÖN TUNTEMUS JA EKOLOGIA (751307A)
VESIELÄIMISTÖN TUNTEMUS JA EKOLOGIA (751307A) 4.5.2016, klo 11.15-12, Sali SÄ124: INFO 31.5.2016, klo 8.15-12, Sali SÄ124 : LUENNOT 9.-15.6.2016, Oulangan tutkimusasema: KURSSI 755321A Vesieläimistön tuntemus
LisätiedotKUIVASJÄRVI, PARKANO VIITASAMMAKKO- KARTOITUS
Vastaanottaja Pirkanmaan ELY-keskus Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 13.6.2014 KUIVASJÄRVI, PARKANO VIITASAMMAKKO- KARTOITUS VIITASAMMAKKO-KARTOITUS Tarkastus 13.6.2014 Päivämäärä 13.6.14 Laatija Kaisa
LisätiedotJUUANJOEN VIRTAVESIEN KALATALOUDELLINEN KARTOITUS
JUUANJOEN VIRTAVESIEN KALATALOUDELLINEN KARTOITUS Manu Vihtonen Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke 2009 53 9 VEPSÄNJOEN KARTOITETUT KOSKET JA TOIMENPIDESUOSITUKSET 9.1 Ilvolankoski Vepsänjoen
LisätiedotJättiputki. Tunnistaminen. Jättiputken siementaimet ovat vaahteranlehtimäisiä.
Jättiputki Tunnistaminen Jättiputken siementaimet ovat vaahteranlehtimäisiä. 2-3 vuotiaan kasvin lehtien lehdyköiden reunat ovat karkea- ja terävähampaisia, lehtiruodissa usein punaisia pilkkuja tai se
LisätiedotTy össäoppimi nen 9.1 -.6.2. 2013 Paikassa Blue Explorers Dive Center, Taurito Bay, Gran Canaria, Espanja
Ty össäoppimi nen Tuula Pekkala LHM11 Kalajoen ammattiopisto Ty össäoppimi nen 9.1 -.6.2. 2013 Paikassa Blue Explorers Dive Center, Taurito Bay, Gran Canaria, Espanja Gran Canaria on Espanjalle kuuluva
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 31. Ympäristölautakunta 13.03.2014 Sivu 1 / 1
Ympäristölautakunta 13.03.2014 Sivu 1 / 1 4658/10.03.00/2013 31 Lausunto Etelä-Suomen aluehallintovirastolle hakemuksesta koskien Monikonpuron uoman siirtoa ja valmistelulupaa Valmistelijat / lisätiedot:
LisätiedotKasnäsin kesä 2015. Leena Halonen Åse Hensbo Tiina Hölli Taina Kurtze Raija Marttinen Jaana Tuomisto
N ä y t t e l y t i e d o t e J u l k a i s u v a p a a 1-6 Kasnäsin kesä 2015 Leena Halonen: Itää, kasvaa, kukkii 2014, tempera, öljy kankaalle, 80 x 90 Leena Halonen Åse Hensbo Tiina Hölli Taina Kurtze
LisätiedotKauhavanjoen ja sen ympäristön kehittäminen ja kunnostaminen -esiselvityshanke. Ulla Eriksson
Kauhavanjoen ja sen ympäristön kehittäminen ja kunnostaminen -esiselvityshanke Ulla Eriksson Hankkeen taustaa Hanke toteutetaan Kauhavan kaupungin toimesta Hanke rahoitetaan 70% Euroopan aluekehitysrahasto-ohjelmasta
LisätiedotKASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS...
TYÖNUMERO: E27125.00 KITTILÄN KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS YLÄ-KITTILÄN NIITTY SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS... 2 3 LINNUSTO JA MUU ELÄIMISTÖ... 3 4 ARVOKKAAT
LisätiedotTaustaa puustoisista perinneympäristöistä
Taustaa puustoisista perinneympäristöistä Laitila 4.- 5.9.2012 Hannele Kekäläinen ylitarkastaja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, Ympäristö- ja luonnonvarat vastuualue Maatalousympäristöt Suomen viidenneksi
LisätiedotJärviruoko -rantojen inhokista Pohjois-Karjala nousuun?
Järviruoko -rantojen inhokista Pohjois-Karjala nousuun? 13.5.2013 ISLO, Joensuu Ilona Joensuu Suomen ympäristökeskus, Joensuun toimipaikka Järviruoko energiaksi, vesien tila paremmaksi Pohjois-Karjalassa
LisätiedotMiten arvokkaat pienvedet tunnistetaan maastossa? Metsätalouden vesiensuojelupäivät, Koli Jari Ilmonen, Luontopalvelut
Miten arvokkaat pienvedet tunnistetaan maastossa? 22.09.2015 Metsätalouden vesiensuojelupäivät, Koli Jari Ilmonen, Luontopalvelut Mitä ovat arvokkaat pienvedet? Pienvedet = purot ja norot, lammet, lähteiköt
LisätiedotLiikkuvan Arjen Design KÄYTTÄJÄPROFIILIT. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hanna Laisi, Sabella Kiias & Noora Hokkanen
KÄYTTÄJÄPROFIILIT Metropolia Ammattikorkeakoulu Hanna Laisi, Sabella Kiias & Noora Hokkanen KÄYTTÄJÄPROFIILIT TYÖMATKAPYÖRÄILIJÄ SATUNNAINEN PYÖRÄILIJÄ RETKIPYÖRÄILIJÄ MAANTIEPYÖRÄILIJÄ MAASTOPYÖRÄILIJÄ
LisätiedotSopiva paikka asuinrakentamiselle. Yleiskaavakyselyn tuloksia 1 (13) 2018
Sopiva paikka asuinrakentamiselle Yleiskaavakyselyn tuloksia 1 (13) Yleiskaavakyselyn tuloksia 2 (13) Sopiva paikka asuinrakentamiselle Vastaajien lukumäärä Yleiskaavakyselyn tuloksia 3 (13) Sopiva paikka
LisätiedotViitasammakkoselvitys
Härkmeren tuulivoimapuiston YVA ja 14.6.2013 1 (8) Härkmeren tuulivoimapuiston YVA ja Viitasammakkoselvitys Heikki Holmén 14.6.2013 14.6.2013 2 (8) SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 3 2 VIITASAMMAKKO (RANA ARVALIS)...
LisätiedotVihdin kunta Enärannan eteläosan asemakaava N 144. Luontoselvitys
Vihdin kunta Enärannan eteläosan asemakaava N 144 Luontoselvitys Luontotieto Keiron Oy 24.11.2008 24.11.2008 Enäranta, luontoselvitys 1 (11) Sisältö 1 Johdanto... 2 2 Selvitysalueen sijainti ja yleiskuvaus...
LisätiedotMuutoksia pohjaeläimistössä. Förändringar hos bottendjuren
Muutoksia pohjaeläimistössä Förändringar hos bottendjuren biologi Reetta Räisänen Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys r.y. Sydvästra Finlands vattenskyddsförening r.f. Pohjaeläimistä Pohjaeläimiä on sekä
LisätiedotViitasammakko Suomen luonnossa ja lainsäädännössä
Viitasammakko Suomen luonnossa ja lainsäädännössä Jarmo Saarikivi Biologi, FT Ympäristötieteiden laitos, Helsingin yliopisto jarmo.saarikivi@helsinki.fi Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari 14.6.2017
LisätiedotViitasam m akoid en su ojelu n järjestäm in en Keliber Oy:n Syväjärven litiu m esiin tym ällä
Viitasam m akoid en su ojelu n järjestäm in en Keliber Oy:n Syväjärven litiu m esiin tym ällä HT, tutkijatohtori Nina V. Nygren FM, tutkija Jarmo Saarikivi HT, tutkijatohtori Jere Nieminen 11.12.2015 http://tutkimusosuuskunta.fi
LisätiedotLUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2015
Kunnanhallitus 7.12.2015 154 LIITE 98 MYRSKYLÄN SEPÄNMÄKI- PALOSTENMÄKI LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2015 Kuvio 1. Kalliokumpare alueen pohjoisosassa (Kuvio 1). ClT-tyypin kalliometsaa. 1. JOHDANTO Selvitysalue
Lisätiedot