Vesikasvikurssi. Hämeen ympäristökeskus 2003, täydennetty: SATAVESI/Lounais Suomen ympäristökeskus Kuva Heini Marja Hulkko
|
|
- Anna Kivelä
- 2 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Vesikasvikurssi Kuva Heini Marja Hulkko 1
2 Sisältö Mikä on vesikasvi? Dia 7 Suomen vesikasvit 8 Vesikasvien elomuodot 10 Rannan vyöhykkeet 14 Vesikasvien merkitys 17 Vesikasvien esiintymiseen vaikuttavia ekologisia tekijöitä 19 Järvityypit 24 Vesikasvillisuus ja järven rehevöityminen 27 Vesikasvien lisääntyminen 29 Vesikasvien talvehtiminen 31 2
3 Sisältö Yleisten vesikasvien tunnistaminen Dia32 Ilmaversoiset: Isosorsimo 66 Jokileinikki 39 Järvikaisla 63 Järvikorte 34 Järviruoko 67 Kapeaosmankäämi 61 Keltakurjenmiekka 46 Leveäosmankäämi 60 Luikat 64 Pystykeiholehti 50 3
4 Sisältö Ilmaversoiset: Rantapalpakko (ja haarapalpakko) Dia 58 Ratamosarpio 51 Sarat 65 Sarjarimpi 49 Vesikuusi 44 Kelluslehtiset: Lumme 35 Kaitapalpakko (ja siimapalpakko) 59 Uistinvita 54 Ulpukka 36 Vesitatar 41 4
5 Sisältö Uposlehtiset: Ahvenvita Dia 56 Heinävita 55 Järvisätkin 40 Rentovihvilä 62 Tylppälehtivita 57 Vesirutto 53 Ärviät 42 Pohjaversoiset: Lahnanruohot 33 Nuottaruoho 45 Rantaleinikki 38 5
6 Sisältö Irtokellujat: Isolimaska Dia 48 Kilpukka 52 Pikkulimaska 47 Irtokeijujat: Karvalehti 37 Vesiherneet 43 Lähteet 68 6
7 Mikä on vesikasvi? Vesikasvi laajassa mielessä Laji, joka Suomen oloissa kasvaa vallitsevasti vedessä tai yleisesti tavataan vedessä kasvavana ja tällaiseen kasvupaikkaan sopeutuneena Tässä määritelmässä vesikasveiksi luetaan monia ranta ja suokasveja Varsinaiset vesikasvit eli hydrofyytit Kasvavat kokonaan veden alla tai pinnalla on vain lehdet tai/ja kukinto/kukka 7
8 Suomen vesikasvit Yleisimmin käytetyn, laajemman vesikasvikäsitteen mukaan Suomessa esiintyy 112 vesikasvilajia, joista varsinaisia vesikasveja (hydrofyyttejä) on 83 ja ilmaversoisia 29 Vesikasvien lajimäärä vähenee etelästä pohjoiseen päin mentäessä Etelä Suomen tammivyöhykkeellä 87 lajia, Pohjois Suomen paljakkavyöhykkeellä 6 lajia 8
9 9
10 Vesikasvien elomuodot Vesikasvit luokitellaan eri elomuotoihin kasvutavan mukaan 10
11 Vesikasvien elomuodot 1. Ilmaversoiset (helofyytit) järviruoko, järvikorte, järvikaisla 2. Uposlehtiset (elodeidit) ärviät, ahvenvita, vesirutto 3. Kelluslehtiset (nymfeidit) ulpukka, lumme, uistinvita 4. Pohjaversoiset (isoetidit) lahnanruohot, nuottaruoho juurellisia vesikasveja (ritsofyytit) 11
12 Vesikasvien elomuodot 5. Irtokellujat (lemnidit) limaskat, kilpukka 6. Irtokeijujat (keratofyllidit) karvalehti, vesiherneet 7. Vesisammalet (bryidit) sirppisammalet, rahkasammalet irrallaan kasvavia vesikasveja (pleustofyytit) 12
13 Vesikasvien elomuodot Lisäksi: Makrolevät eli suurlevät ahdinparta, rakkolevä Vesisammalet näkinsammalet useat näistä alustan pintaan kiinnittyviä (haptofyytit) 13
14 Rannan vyöhykkeet Rannan vyöhykejakoja on useita Eräs yleisesti käytetty vyöhykejako perustuu vedenkorkeuden vaihteluun Eri elomuodot esiintyvät rannan eri vyöhykkeillä, elomuotojen sijoittumisessa rannan muoto ja pohjan laatu ovat avaintekijöitä Loivalla rannalla eri elomuotojen muodostamat kasvillisuusvyöhykkeet ovat yleensä selvästi havaittavissa, rannan syvetessä elomuoto kerrallaan jää pois 14
15 Rannan vyöhykkeet ved.p. yläpuolella matalan ja korkean veden väli pysyvästi veden alla 15
16 Rannan vyöhykkeet Epilitoraali: jatkuvasti veden pinnan yläpuolella oleva vyöhyke (myös korkean veden aikana), veden epäsuora vaikutus kuitenkin selvä Supralitoraali: vyöhyke, joka on jatkuvasti vedenpinnan yläpuolella, mutta johon veden suora vaikutus tuntuu selvästi (esim. aallokko) Eulitoraali: matalan (NW) ja korkeanveden (HW) välinen vyöhyke; ajoittain veden alla ajoittain kuivilla Sublitoraali: pysyvästi veden alla oleva rantavyöhyke Elitoraali: alimpien kasvillisuusvyöhykkeiden alue, lähinnä vain uposkasveja Profundaali: kasvillisuutta ei esiinny, valoton pohjavyöhyke 16
17 Vesikasvien merkitys Rantavyöhykkeen putkilokasvit (makrofyytit) lisäävät vesiekosysteemin energiaa perustuotannon kautta Kasvillisuusvyöhyke on tärkeä monille kalalajeille lisääntymisalueena, poikasten elinympäristönä ja saaliseläinten tuotantoalueena Vesi ja rantakasvillisuusalueet ovat vesilintujen pesimis, suoja ja ruokailualueita Vesikasvillisuus tarjoaa elinympäristön ja suojapaikan myös mm. vesikirpuille, jotka ovat levien tärkeitä laiduntajia Vesikasvillisuus muodostaa kasvualustan päällysleville ja muille epifyyteille 17
18 Vesikasvien merkitys Rantakasvillisuus toimii suodattimena valumaalueelta tulevalle kuormitukselle Makrofyyttien juuriston kautta kulkee happea sedimenttiin parantaen pohjan tilaa Kasvien juurakot stabiloivat pohjaa ja auttavat pitämään ravinteet sedimentissä Eräät kasvit tuottavat kasviplanktonlevien kasvua estäviä aineita (kilpailu esim. ravinteista ja valosta) Kasvillisuus on olennainen osa ranta ja vesimaisemaa 18
19 Vesikasvien esiintymiseen vaikuttavia ekologisia tekijöitä 19
20 Vesikasvien esiintymiseen vaikuttavia ekologisia tekijöitä Rannan muoto ja kaltevuus kasvien kiinnittymismahdollisuudet, valon saanti Pohjan laatu kiinteys, ravinteisuus, eloperäisen aineksen määrä pohjan laatu on tavallisesti hyvin erilainen eri syvyyksissä Veden väri ja sameus veden valaistusolosuhteista riippuu, kuinka syvällä vesikasvit kykenevät kasvamaan 20
21 Vesikasvien esiintymiseen vaikuttavia ekologisia tekijöitä Veden virtaukset aallokkoisuus suoraan versoon kohdistuva fysikaalinen rasitus + merkitys pohjan laadun muovaajana kuljettaa ravinteita, samentavia hiukkasia Vedenkorkeuden vaihtelu merkitystä erityisesti vesirajan ylä ja alapuolisessa vyöhykkeessä edellyttää lajeilta sopeutumista ajoittaiseen kuivilla oloon 21
22 Vesikasvien esiintymiseen vaikuttavia ekologisia tekijöitä Veden kemiallinen laatu useat uposkasvit voivat ottaa ravinteita suoraan vedestä lajeille haitallisinta on nopeasti tapahtuva veden laadun vaihtelu ja normaalista poikkeavat ääriarvot suolapitoisuus (saliniteetti) monille lajeille esiintymistä säätelevä tekijä ph Lajien välinen kilpailu erityisesti tilasta ja valosta 22
23 Vesikasvien esiintymiseen vaikuttavia ekologisia tekijöitä Jäätyminen ja jääeroosio esim. pohjaversoisten esiintymisen yläraja jäätyvän vyöhykkeen alapuolella Ihmistoiminnan vaikutukset vesiliikenne, uitto, rantalaidunnus, rantojen raivaus, niitto, maankäyttö kuormitus => rehevöityminen (muutokset veden ravinteisuudessa) 23
24 Järvityypit tunnetuin on limnologinen tyyppisysteemi, joka perustuu vesien tuotantobiologiaan runsasravinteiset (eutrofiset) järvet niukkaravinteiset (oligotrofiset) järvet ruskeavetiset (dystrofiset) järvet maalajit vaikuttavat ratkaisevasti limnologisten järvityyppien levinneisyyteen savi runsasravinteisuus harjuaines tai hiekka niukkaravinteisuus moreeni niukkaravinteisuus suoturve ruskeavetisyys Suomen sisävedet yleensä melko niukkaravinteisia ja ruskeavetisiä 24
25 Järvityypit Kasvistolliset eli botaaniset järvityypit (Maristo,1941) perustuvat vesikasvillisuuden yleispiirteisiin 11 erilaista tyyppiä Järvi Suomessa (mm. Päijät Häme) yleisiä ovat ruokotyypin suuret reittivesistöt korte ruoko tyypin pienemmät ruskeavetiset reittivedet korte tyypin pienehköt ruskeavetiset järvet ja lammet nuottaruoho tyypin kirkkaat harjujärvet ja lammet Etelä Suomen savikkoalueet (mm. osia Kanta Hämeestä) savikkoalueiden osmankäämi ratamosarpio tyypin ja kaisla tyypin järvet 25
26 Järvityypit I = sarajärvet II = uposkasvijärvet III = sahalehtijärvet IV = merivita näkinpartaisjärvet V = osmankäämi ratamosarpiojärvet, kaislajärvet VI = vitajärvet vaakaviivoitus = kortejärvet ruudukko = korte ruokojärvet pystyviivoitus = ruokojärvet, nuottaruohojärvet 26
27 Vesikasvillisuus ja järven rehevöityminen Ravinnekuormitus vesistön rehevöityminen mataluus voimistaa rehevöitymisen vaikutuksia Rehevöitymiskehityksen edetessä järvessä tapahtuu muutoksia vesikasvillisuudessa tapahtuu muutoksia: kasvillisuuden määrä kasvaa, lajisto muuttuu, alussa lajimäärä kasvaa (myöhemmin voi olla yhden lajin monokulttuureita), yksittäisten kasvien koko ja kasvustojen tiheys kasvaa (ravinteita runsaasti) vesikasvillisuuden esiintymisen alaraja nousee (veden sameus) 27
28 Vesikasvillisuus ja järven rehevöityminen osmankäämikasvustot lisääntyvät järviruokokasvustot leviävät ja tihenevät ulpukka ja lummekasvustot tihenevät ja yksittäisten lehtien koko kasvaa irtokellujat kuten limaskat lisääntyvät pohjaversoiset kasvit (esim. nuottaruoho) häviävät (näkösyvyys pienentynyt, pohja liettynyt) Tietyt vesikasvilajit ovat ns. ilmentäjälajeja (indikaattorilajit) 28
29 Vesikasvien lisääntyminen Suvullinen lisääntyminen (siemenet) tuulipölytys (vidat) hyönteispölytys (vesitatar, lumme, ulpukka) veden pinnassa tapahtuva pölytys (hapsikat) vedessä tapahtuva pölytys (karvalehti) Vesikasveilla suvuton lisääntyminen on yleistä lisääntyvät ja leviävät kasvullisesti versonpalasista ja juurakoiden ja erilaisten silmujen avulla (monet uposkasvit) Jotkin lajit lisääntyvät itiöistä (lahnanruohot, järvikorte) 29
30 Vesikasvien lisääntyminen Koska monet vesikasvit lisääntyvät ja leviävät versonpalasista, on tärkeää, että niittojen yhteydessä leikattu kasvillisuus poistetaan aina vedestä. 30
31 Vesikasvien talvehtiminen kesäasuisena (lahnanruohot) lyhytversoina ja silmuina (järvikorte verson haarat voivat irrota ja vaipua pohjaan) rönsyt talvehtivat (nuottaruoho) maanalaiset varret ja silmut talvehtivat (järvikaisla, lumme, ulpukka, ratamosarpio) talvehtimisversoilla (pystykeiholehti) pohjanmyötäiset rönsyt, maanalaiset varret+nuoret pohjan pinnalle ulottuvat versot (leveäosmankäämi, ahvenvita) pelkästään talvisilmuilla (kilpukka) 31
32 Yleisten vesikasvien tunnistaminen Lajit esitetty taksonomisessa järjestyksessä
33 Lahnanruohot (Isoëtes sp.) Lahnanruohokasveihin kuuluvia monivuotisia vesisanikkaisia (itiökasveja) Pohjaversoisia Juuret ruskeita Lehdet tiheänä ruusukkeena pohjassa Suosii niukkaravinteisuutta Vrt. nuottaruoho 33
34 Järvikorte (Equisetum fluviatile) Monivuotinen sanikkainen (itiökasvi) Ilmaversoinen 0,5 1,5 metriä korkea Varsi jaokkeinen, ontto, pehmeä, syvänvihreä Itiötähkä varren latvassa Esiintyminen ravinteisuudesta riippumatonta 34
35 Lumme (Nymphaea alba) Monivuotinen lummekasvi Kelluslehtinen Useita alalajeja: isolumme, pohjanlumme ja suomenlumme Lehdet verkkosuonisia Lehden alapinta punertava Kukka valkoinen Punakukkaiset muodot rauhoitettuja Esiintyminen ravinteisuudesta riippumatonta 35
36 Ulpukka (Nuphar lutea) Monivuotinen lummekasvi Kelluslehtinen Lehtisuonet lehtilaitaan päättyviä Lehti alta vihreä Kukka keltainen Esiintyminen ravinteisuudesta riippumatonta 36
37 Karvalehti (Ceratophyllum demersum) Monivuotinen karvalehtikasvi Juureton uposkasvi (irtokeijuja) Varsi ohut, haarova Napakka, karhea Vedestä nostettaessa säilyttää muotonsa Kukkii harvoin Suosii runsasravinteisuutta Vrt. ärviät, vesiherneet 37
38 Rantaleinikki (Ranunculus reptans) Monivuotinen leinikkikasvi Pohjaversoinen, kasvaa myös maalla 0,02 0,2 m Varsi rento, nivelistä juurehtiva Lehti 0,5 2 cm, suikea, upoksissa usein puuttuu Kukat yksittäin, keltaisia Ei esiinny kaikkein rehevimmissä vesissä 38
39 Jokileinikki (Ranunculus lingua) Monivuotinen leinikkikasvi Ilmaversoinen Varsi 0,5 1,2 m korkea, pysty ja karvainen Lehdet suikeita, cm pitkiä Kukka keltainen Suosii keski ja runsasravinteisuutta 39
40 Järvisätkin (Ranunculus peltatus) Monivuotinen leinikkikasvi Sekä kellus että uposlehtiä 0,1 2,5 m Kelluslehdet halkoisia Uposlehdet tiheään hienoliuskaisia, veltohkoja Kukka valkoinen Suosii niukkaravinteisuutta 40
41 Vesitatar (Persicaria amphibia) Monivuotinen tatarkasvi Kelluslehtinen 0,3 1,5 m Varressa niveliä, joissa juurtumahapsia Lehti sulkasuoninen Kukinto vaaleanpunainen tähkä Voi kasvaa myös maalla, jolloin ulkonäkö erilainen Esiintyminen ravinteisuudesta riippumatonta Vrt. uistinvita 41
42 Ärviät (Myriophyllum sp.) Monivuotisia ärviäkasveja Uposlehtinen Varsi rento, lehdet säteittäisesti Kukat ylimpien lehtien hangoissa, pieniä, perättömiä. Kukinto pysty tai nuokkuva. Juurellisia vesikasveja Vrt. karvalehti, vesiherneet Ravinteisuusvaatimukset vaihtelevat lajeittain Ruskoärviä 42
43 Vesiherneet (Utricularia sp.) Monivuotisia vesihernekasveja Irtokeijujia Hyönteissyöjäkasveja Varsi suikertava, haaraton Lehdet kapealiuskaisia, liuskojen kärjissä pyyntirakkuloita Keltaiset kukat vanan päässä veden pinnan yläpuolella Ravinteisuusvaatimukset vaihtelevat lajeittain Vrt. ärviät, karvalehti 43
44 Vesikuusi (Hippuris vulgaris) Monivuotinen vesikuusikasvi Ilmaversoinen 0,1 0,6 m Ruohovartinen Lehdet neulasmaisia tasasoukkia, säteittäisesti Veden pinnan alla lehdet pidempiä, ohuita, velttoja Suosii keski ja runsasravinteisuutta 44
45 Nuottaruoho (Lobelia dortmanna) Monivuotinen kellokasvi Pohjaversoinen Juuret valkoiset Lähes valkoinen ( vaal.sininen) kukinto veden pinnan yläpuolella pitkän vanan päässä Aluslehdet ruusukkeena pohjassa, jäykkiä, kärjestä alaspäin koukistuneita, tylppiä Suosii niukkaravinteisuutta Vrt. lahnanruohot 45
46 Keltakurjenmiekka (Iris pseudacorus) Monivuotinen kurjenmiekkakasvi Ilmaversoinen 0,6 1,2 m Pysty varsi täyteinen Tyvi ja juurakko paksu Aluslehdet cm pitkiä Kukka keltainen Käytetään myös koristekasvina Suosii runsasravinteisuutta 46
47 Pikkulimaska (Lemna minor) Monivuotinen limaskakasvi Irtokelluja Hyvin pienikokoinen Versot 1,5 5 mm, pitkänpyöreitä, litteitä, muutaman verson ryhminä kelluvia Yksi kalvomainen juuri/verso Kukkii Suomessa harvoin Suosii keski ja runsasravinteisuutta Vrt. isolimaska 47
48 Isolimaska (Spirodela polyrhiza) Monivuotinen limaskakasvi Irtokelluja Hyvin pienikokoinen Versot 4 8 mm, lähes pyöreitä, litteitä, muutaman verson ryhminä kelluvia Sinipunasävyinen Ei ole tavattu Suomessa kukkivana Suosii runsasravinteisuutta Vrt. pikkulimaska Kuvassa myös pikkulimaskaa 48
49 Sarjarimpi (Butomus umbellatus) Monivuotinen sarjarimpikasvi Ilmaversoinen 0,6 1,2 m Lehdet suoraan juurakosta Lehdet jäykkiä, kapeita ja pystyjä, cm pitkiä Kukinto sarjamainen, kukkainen Kukat valkoisia vaaleanpunaisia, myös purppuranpunaista väriä Suosii runsasravinteisuutta 49
50 Pystykeiholehti (Sagittaria sagittifolia) Monivuotinen sarpiokasvi Ilmaversoinen 0,2 0,8 metriä korkea Ilmalehtien lisäksi usein kelluslehtiä Lehti selvästi nuolimainen Kukinto valkoinen, hedelmä pyöreä pähkylä Suosii runsasravinteisuutta 50
51 Ratamosarpio (Alisma plantago aquatica) Monivuotinen sarpiokasvi Ilmaversoinen 0,3 1 metriä korkea Tyvi sipulimainen, lehdet yl. ilmalehtiä, puikeita Kukinto valkoinen tai vaal.punainen, haarova, kartiomainen Suosii keski ja runsasravinteisuutta 51
52 Kilpukka (Hydrocharis morsus ranae) Monivuotinen kilpukkakasvi Irtokelluja Varsi lyhyt, rönsyllinen Lehdet ruusukkeena, pitkäruotisia, lehtilapa 2 4 cm Kukat valkoiset, tyvellä keltainen täplä (kukkii melko harvoin) Suosii runsasravinteisuutta Kuva Petri Horppila 52
53 Vesirutto (Elodea canadensis) Monivuotinen kilpukkakasvi Uposlehtinen 0,3 1,5 m Ruodittomat lehdet 3:n kiehkuroina tai vastakkain Kaksikotinen (emit ja heteet eri kasveissa) Suomessa vain emiyksilöitä Lisääntyy nopeasti versonkappaleista Alun perin istutettu (Pohjois Amerikka) Suosii runsasravinteisuutta 53
54 Uistinvita (Potamogeton natans) Monivuotinen vitakasvi Kelluslehtinen Jopa 2 m Lehti soikea, silposuoninen, ruoti lehtilapaa pidempi Pitkät kielekekorvakkeet Kukinto vihreä/ruskehtava tähkä Esiintyminen ravinteisuudesta riippumatonta Vrt. vesitatar 54
55 Heinävita (Potamogeton gramineus) Monivuotinen vitakasvi Uposkasvi; kelluslehdellinen tai lehdetön 0,2 0,7(2) m Kelluslehdet soikeita (vrt.uistinvita), uposlehdet kapeansuikeita, läpikuultavia, ruskehtavia Kukinto 2 4 cm pitkä tähkä, tähkäperä 5 10 cm Suosii keskiravinteisuutta 55
56 Ahvenvita (Potamogeton perfoliatus) Monivuotinen vitakasvi Uposlehtinen Jopa 2,5 m Lehti poimuinen, ruskea vihreä, ruoditon Tähkäperä vartta kapeampi ja tähkää pidempi Esiintyminen ravinteisuudesta riippumatonta 56
57 Tylppälehtivita (Potamogeton obtusifolius) Monivuotinen vitakasvi Juurakoton uposkasvi 0,2 0,7 m Ruskehtava Lehdet velttoja, 2 3 mm leveitä, 5 8 cm pitkiä, melko pyöreäkärkisiä Kukinto n. 1 cm pituinen tähkä Tähkäperä1 1,5 cm Yleistynyt Suosii runsasravinteisuutta 57
58 Rantapalpakko (Sparganium emersum) Monivuotinen palpakkokasvi Ilmaversoinen 0,2 0,7 m korkea 4 13 mm leveitä ilmalehtiä tai syvässä vedessä kelluslehtiä Kukintoranka haaraton Risteytyminen muiden palpakoiden kanssa yleistä Suosii keski ja runsasravinteisuutta Vrt. haarapalpakko (S. erectum) : cm, pysty, lehdet 7 25 mm, kukintoranka haarova 58
59 Kaitapalpakko (Sparganium angustifolium) Monivuotinen palpakkokasvi Kelluslehtinen 0,2 1 m Lehdet 2 5 mm leveitä, melko pitkiä, velttoja ja nauhamaisia Kukinnot pallomaisia sykeröitä, kukintoranka haaraton Kaitapalpakko (vas.) Siimapalpakko (oik.) Emikukintoja 2 3, niiden yläpuolella 2 3 hedekukintoa Risteytyminen muiden palpakoiden kanssa yleistä Suosii niukkaravinteisuutta Vrt. siimapalpakko S. gramineum: 0,7 2 m, lehdet hyvin pitkiä, 1,5 3 mm, kukintoranka tav. haarova, mutkainen, hedesykeröitä runsaasti 59
60 Leveäosmankäämi (Typha latifolia) Monivuotinen osmankäämikasvi Ilmaversoinen 1 1,5 (2) metriä korkea Varsi paksu, lehdet pitkiä, litteitä, jäykähköjä, ulottuvat tavallisesti kukinnon tasalle Kukinto 2 osainen lieriömäinen tähkä Kasvaa matalassa vedessä Suosii keski ja runsasravinteisuutta Vrt. kapeaosmankäämi 60
61 Kapeaosmankäämi (Typha angustifolia) Monivuotinen osmankäämikasvi Ilmaversoinen 1,5 2 (3) metriä korkea Melko ohut varsi Lehdet usein kukintoa korkeammalle ulottuvia Kukinnon osat selvästi erillään, ohuita Kasvaa melko syvässä vedessä Suosii runsasravinteisuutta Vrt. leveäosmankäämi 61
62 Rentovihvilä (Juncus supinus) Monivuotinen vihviläkasvi Voi kasvaa sekä upoksissa että maalla Ulkoasultaan hyvin vaihteleva 0,02 0,2 (upoksissa jopa 1) m Usein punertava Runsaasti haarova Lehti liereä, erittäin kapea Upoksissa kukaton Kukinto 3 20 sykeröinen, vihertävä tai punertava Suosii niukkaravinteisuutta Happamien vesien laji 62
63 Järvikaisla (Schoenoplectus lacustris) Monivuotinen sarakasvi Ilmaversoinen 1 2 ( 3) metriä korkea Varsi tummanvihreä, täyteinen Varsi vaikuttaa ensisilmäyksellä lehdettömältä Kukinto ruskea, päähaarat jopa 4cm Esiintyminen ravinteisuudesta riippumatonta 63
64 Luikat (Eleocharis sp.) Matalia vesi ja rantakasveja (2 60 cm) Osa lajeista ilmaversoisia, osa pohjaversoisia Varsi lehdetön Kukinto tähkä Yleisiä lajeja rantaluikka, hapsiluikka, mutaluikka, meriluikka Eivät esiinny kaikkein rehevimmissä vesissä Hapsiluikka Rantaluikka 64
65 Sarat (Carex sp.) Pullosara Viiltosara Monivuotisia sarakasveja Ilmaversoisia Heinämäisiä ruohoja Varsi haaraton, lehdekäs, usein 3 särmäinen Kukinto tähkä, kukat 1 tai 2 neuvoisia Laaja kasvisuku; elinympäristöt vaihtelevia (vesistöt, suot, niityt, metsät jne) Ravinteisuusvaatimukset vaihtelevat lajeittain 65
66 Isosorsimo (Glyceria maxima) Monivuotinen heinäkasvi Ilmaversoinen 1 2,5 metriä korkea Varsi pysty, alaosastaan lehtinen Lehdet 5 15 mm leveitä, vaaleahkon vihreitä, jäykkiä Lehtituppien yläreunassa 2 kellanruskeaa laikkua Kukinto pitkä, siirottavahaarainen röyhy Muodostaa tiiviitä kasvustoja Suosii runsasravinteisuutta 66
67 Järviruoko (Phragmites australis) Monivuotinen heinäkasvi Ilmaversoinen 1 3 metriä korkea Lehdet harmaanvihreitä, mm leveitä Korsi ontto Kukinto ruskehtava, cm Esiintyminen ravinteisuudesta riippumatonta Huom: kansankielessä usein kaislikko=ruovikko 67
68 Lähteet Eloranta, P., 1977: Vesikasvikurssi, vesimakrofyytit. Jyväskylän yliopiston biologian laitoksen opetusmoniste s. Eloranta,P., 1992: Vesikasvien tuntemus ja ekologia. Helsingin yliopiston limnologian ja ympäristönsuojelun laitos/limnologian osasto. 57 s. Hämet Ahti, L. ym. (toim.), 1998: Retkeilykasvio. Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy. 656 s. Kalliola, R., 1973: Suomen kasvimaantiede. WSOY Porvoo. 308 s. Leinonen,M., 1997: Kesärannan kasveja.tammer Paino Oy, Tampere. 168 s. Suomen Biologian Seuran Vanamon juhlakirja: Suomen luonnon sata vuotta. Yliopistopaino Helsinki
Vesikasvien elomuodot ja vesikasvit järvien tilan seurannassa
Vesikasvien elomuodot ja vesikasvit järvien tilan seurannassa Pyhäjärvi-instituutti 23.8.2011 Jarkko Leka, VALONIA Mikä on vesikasvi? Aidot vesikasvit (hydrofyytit) kasvavat vain vedessä. Vesikasvien ja
Vehkakasvit heimo Araceae Kasveja, joilla on tappimainen puikelokukinto. Sitä suojaa iso, valkoinen tai värikäs tukilehti.
VESI-, RANTA- JA SUOKAS- VEJA Osmankäämikasvit heimo Typhaceae Korkeita vesi- ja rantakasveja, joilla on suuret, sikaarimaiset tähkäkukinnot. Kukat yksineuvoisia. Sukuja: osmankäämi. Palpakkokasvit heimo
55 vesikasvia Helsingissä. Lajeja (51) 8-12 (144) 5-8 (282) 1-4 (403) ei tutkittu (12)
55 vesikasvia Helsingissä Lajeja 12-22 (51) 8-12 (144) 5-8 (282) 1-4 (403) ei tutkittu (12) 55 VESIKASVIA TIETEELLINEN NIMI SUOMALAINEN NIMI RUUDUT KARTTA LISÄTIETOJA Alisma plantago-aquatica Ratamosarpio
VARESJÄRVEN KASVILLISUUSKARTOITUS
VARESJÄRVEN KASVILLISUUSKARTOITUS SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 3 2. TUTKIMUSMENETELMÄT... 4 3. VARESJÄRVEN KASVILLISUUS... 4 3.1 KASVILLISUUDEN PÄÄPIIRTEET... 4 3.2 ILMAVERSOISKASVILLISUUS... 5 3.3
Vesikasvillisuuden niitto kunnostuskeinona ja Lopen Myllyjärven kunnostus
Vesikasvillisuuden niitto kunnostuskeinona ja Lopen Myllyjärven kunnostus 2007 1 Yleistä Järven kasvillisuus on osa sen ekologista kokonaisuutta kun rantakunnostuksilla muutetaan yhtä osaa, se vaikuttaa
Osa C ARIMAAN KASVILLISUUSKARTOITUS
Osa C ARIMAAN KASVILLISUUSKARTOITUS Arto Kalpa (2005) Biota BD Someron vesienhoitosuunnitelman 11 järven kasvillisuuskartoitusraportti valmistui keväällä 2005. Osaan C on kerätty kasvillisuuskartoituksesta
Lahden Kymijärven sekä Hollolan Työtjärven ja Mustajärven vesikasvillisuus 2013
Lahden Kymijärven sekä Hollolan Työtjärven ja Mustajärven vesikasvillisuus 2013 Esa Lammi & Marko Vauhkonen 5.2.2014 . LAHDEN KYMIJÄRVEN SEKÄ HOLLOLAN TYÖTJÄRVEN JA MUSTAJÄRVEN VESIKASVILLISUUS 2013 SISÄLLYS
Renkajärven, Kynnösjärven ja Onkilammen vesikasvit
Renkajärven, Kynnösjärven ja Onkilammen vesikasvit Pertti Uotila Renkajärvi on hieman yli kuuden neliökilometrin laajuinen Tammelan ylänköalueen latvajärvi, 122 m merenpintaa korkeammalla. Järven valuma-alue
Pirkkalan Kotolahden vesi- ja rantakasvillisuusselvitys 2016
Pirkkalan Kotolahden vesi- ja rantakasvillisuusselvitys 2016 Pirkkalan kunta Ympäristönsuojelu Pirkanmaan Lintutieteellinen Yhdistys ry./ Pekka Rintamäki 2016 1. Johdanto Pirkkalan Kotolahdelta ei ole
Lempellonjärvi, Janakkala
Muistio maastokäynnistä Lempellonjärvi, Janakkala Maastokäynnin syy: asukasyhteydenotot; levinnyt vesikasvillisuus joka paikoin haittaa järven virkistyskäyttöä, järven pintavedessä havaitut möhnälautat
Maastokäynnin syy: asukasyhteydenotto; levinnyt vesikasvillisuus joka paikoin haittaa järven virkistyskäyttöä
Muistio maastokäynnistä Suojärvi, Janakkala Maastokäynnin syy: asukasyhteydenotto; levinnyt vesikasvillisuus joka paikoin haittaa järven virkistyskäyttöä Maastokäynti suoritettiin 23.9.2015. Maastokäynnillä
Vesialueiden luonnon monimuotoisuus. Maatalouden ympäristöneuvojien koulutus Markku Puustinen, Syke
Vesialueiden luonnon monimuotoisuus Maatalouden ympäristöneuvojien koulutus 4.6. 2013 Markku Puustinen, Syke Peruskuivatuksesta Toteutus Jo 1930-luvulla peltoala pääosin kuivatuksen piirissä 1950-60 luvuilla
Uposkasvien rooli järviekosysteemissä
Uposkasvien rooli järviekosysteemissä Vesistökunnostusverkoston seminaari Lahti 16.8.13 Suvi Mäkelä Vesistöasiantuntija Vanajavesikeskus Uposkasvien elomuodot Elomuodot voivat vaihdella kasvupaikan mukaan.
TERRAFAME OY OSA VI: PINTAVESIEN BIOLOGINEN TARKKAILU VUONNA 2015 VESIKASVILLISUUDEN LINJASEU-
Vastaanottaja Terrafame Oy Asiakirjatyyppi Tarkkailuraportti Päivämäärä 2.5.2016 Viite 1510016678-009 TERRAFAME OY OSA VI: PINTAVESIEN BIOLOGINEN TARKKAILU VUONNA 2015 VESIKASVILLISUUDEN LINJASEU- RANNAT
HAUSJÄRVEN VALKJÄRVEN JA KIVENPUULAMMIN VESIKASVILLISUUS JA -KASVISTO
HAUSJÄRVEN VALKJÄRVEN JA KIVENPUULAMMIN VESIKASVILLISUUS JA -KASVISTO Marko Vauhkonen Tmi Marko Vauhkonen, Heinola 3.9.2013 HAUSJÄRVEN VALKJÄRVEN JA KIVENPUULAMMIN VESIKASVILLISUUS JA -KASVISTO SISÄLLYS
Mitä eri vesikasvit kertovat järven tilasta? Mitä kasveja kannattaa poistaa ja mitä ei?
Mitä eri vesikasvit kertovat järven tilasta? Mitä kasveja kannattaa poistaa ja mitä ei? Vesistökunnostusverkoston talviseminaari 26.1.2017, Lahti Jarkko Leka Valonia Varsinais-Suomen kestävän kehityksen
Uudenmaan vesikasvikartoitukset päävyöhykemenetelmällä 2016
ALLECO RAPORTTI N:O 15/201 Uudenmaan vesikasvikartoitukset päävyöhykemenetelmällä 201 Juha Syväranta MARINE BIOLOGICAL AND LIMNOLOGICAL CONSULTANTS Veneentekijäntie 4 FI-00210 Helsinki, Finland Tel. +358
Alueella havaittiin runsaasti korentoja, sekä vaalea haikara (mahdollisesti harmaahaikara?) ja haukkoja.
Niittotarveselvitykset Pieksämäki Letvetlampi Letvetlampi on matala, lähes umpeenkasvanut lampi, jonka läpi laskee Törmäjoki Härkäjärvestä Siikalahteen. Vedenkorkeus oli selvitystä tehtäessä noin 20-30
TALVIVAARA SOTKAMO OY
VESIKASVIKARTOITUS 16X170583 12.2.2014 TALVIVAARA SOTKAMO OY Talvivaaran kaivoksen tarkkailu v. 2013 Osa IVb_5 Kolmisopen vesikasvillisuuskartoitus 1 Kolmisopen vesikasvillisuuskartoitus v. 2013 Sisältö
Luontoinventoinnin täydennys - lammen vesikasvillisuus ja selkärangattomat eliöt
Luontoinventoinnin täydennys - lammen vesikasvillisuus ja selkärangattomat eliöt 7.7.2016 0,3 Venesatama 0,3 0,6 0,5 0,8 Keittokatos Kovaa ehmeää ohjan kovuus 1 Sisällys 1. Johdanto ja työn tarkoitus 3
Kasviekologian luennot
Luentojen kirjallisuus Kasviekologian luennot Ridge, I. (toim.) 2002. Plants. Oxford University Press Kasvibiologinen perusteos, painotus fysiologisissa mekanismeissa (opettajan kirjahyllyyn!) 1. Johdanto:
A `St. Michel (Mikkeli) `Haaga`
A `St. Michel (Mikkeli) Kukka on nuppuasteella vaaleanpunainen, auetessaan lähes valkoinen, vaaleanvihreä pilkkuinen. Lajike on kotimaisista alppiruusuista talvenkestävin ja se kukkii kotimaista alppiruusuista
Vesikasvit Suomen järvien tilan ilmentäjinä
SUOMEN YMPÄRISTÖ 18 2008 Vesikasvit Suomen järvien tilan ilmentäjinä YMPÄRISTÖN- SUOJELU Ekologisen tilaluokittelun kehittäminen Jarkko Leka, Heikki Toivonen, Niko Leikola ja Seppo Hellsten Suomen ympäristökeskus
VESI ja YMPÄRISTÖ ry
^t Humaljärven vesikasvillisuustutkimus vuonna 2010 Suomen Sokeri Oy, Kirkkonummi '^^^^.^^^-^^ '^-'^^-^jr-s-^. ^^S^r^^ ^.^»^^ '^^ss^s^'^ ^ '" ^lo Eeva Ranta.4^4. Länsi-Uudenmaan VESI ja YMPÄRISTÖ ry Västra
KIVIMÄENPUISTON ALPPIRUUSUTARHA
KIVIMÄENPUISTON ALPPIRUUSUTARHA Tervetuloa vuonna 2000 2001 Kivimäenpuistoon rakennettuun Alppiruusutarhaan. Alppiruusutarhan tarkoituksena on esitellä kotimaisia rhododendronlajikkeita. Kanervakasviheimon
Kyrönjoen vesistön tekojärvien kasvillisuuskartoitus 2010. Anna-Maria Koivisto. Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskuksen julkaisuja
Kyrönjoen vesistön tekojärvien kasvillisuuskartoitus 2010 Anna-Maria Koivisto Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskuksen julkaisuja 3/2011 Kyrönjoen vesistön tekojärvien kasvillisuuskartoitus
KISKON KIRKKOJÄRVEN VESIKASVIKARTOITUS JA NIITTOSUUNNITELMA
Opinnäytetyö (AMK) Kala- ja ympäristötalous Iktyonomi 2014 Sami-Jukka Laine KISKON KIRKKOJÄRVEN VESIKASVIKARTOITUS JA NIITTOSUUNNITELMA OPINNÄYTETYÖ (AMK) TIIVISTELMÄ TURUN AMMATTIKORKEAKOULU Kala- ja
Tammelan Liesjärven ja Kalvolan Äimäjärven vesikasvillisuus
Tammelan Liesjärven ja Kalvolan Äimäjärven vesikasvillisuus Teppo Häyhä & Heli Jutila Hämeenlinnan seudullisen ympäristötoimen julkaisuja 6 2006 Hämeenlinnan seudullinen ympäristötoimi JÄRKI-hanke Kannen
Liite 2. Toimenpidealueiden kuvaukset
Liite 2. Toimenpidealueiden kuvaukset Toimenpidealue 1 kuuluu salmi/kannas-tyyppisiin tutkimusalueisiin ja alueen vesipinta-ala on 13,0 ha. Alue on osa isompaa merenlahtea (kuva 1). Suolapitoisuus oli
RANTAASEMAKAAVAN MUUTOKSEN LUONTO- JA MAISEMASELVITYS
SULKAVAN HÄMEENNIEMEN RANTAASEMAKAAVAN MUUTOKSEN LUONTO- JA MAISEMASELVITYS www.js-enviro.fi Juha Saajoranta 2011 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. LUONTOSELVITYKSEN TOTEUTUS 2. RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOSALUEEN LUONNON
Kankaistenjärven kasvillisuus. Heli Jutila
Kankaistenjärven kasvillisuus Heli Jutila Hämeenlinnan ympäristöjulkaisuja 26 2013 Kannen kuvat: Ylhäällä Kankaistenjärven pohjoispään Komulahden vesikasvillisuutta. 25.8.2012. Alhaalla vasemmalla ruskoärviä
Vesikasvillisuus ja siihen vaikuttavat ympäristötekijät Pallas-Ounastunturin alueella
Vesikasvillisuus ja siihen vaikuttavat ympäristötekijät Pallas-Ounastunturin alueella Jyväskylän yliopisto Bio-ja ympäristötieteiden Pro gradu -tutkielma Aira Muhiya 17.11.2006 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO, Matemaattis-luonnontieteellinen
GALLTRÄSKIN KASVILLISUUSSEURANTA 2010 JA 2011
FCG Finnish Consulting Group Oy Kauniaisten kaupunki Gallträsk -järven kunnostus GALLTRÄSKIN KASVILLISUUSSEURANTA 2010 JA 2011 LUONNOS 9.2.2012 FCG Finnish Consulting Group Oy PRT I SISÄLLYSLUETTELO 1
MÄRKJÄRVEN NIITTOSUUNNITELMA
MÄRKJÄRVEN NIITTOSUUNNITELMA Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 259/2014 Laura Kokko Kymijoen vesi jaympäristö ry YLEISTÄ 2.9.2014 Tämä työ on osa Kymijoen alueen järvikunnostushankkeessa
Uposkasvien runsastumisesta 2000-luvun alussa
SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUKSEN RAPORTTEJA 20 2007 Uposkasvien runsastumisesta 2000-luvun alussa Milla Laita, Anne Tarvainen, Ari Mäkelä, Ilkka Sammalkorpi, Eija Kemppainen ja Liisa Laitinen Suomen ympäristökeskus
Alppiruusut ja atsaleat
Alppiruusut ja atsaleat Alppiruusut kaipaavat hapanta maata, tuulilta suojatun, puolivarjoisan tai varjoi- san kasvupaikan. Heikkojuurisina ne hyö- tyvät katteen käytöstä, joka tasaa koste- us-olosuhteita
Jättipalsamin torjuntaohje. Vieraslajit kuriin kummitoiminnalla Varsinais-Suomessa hanke v. 2010-2011
Jättipalsamin torjuntaohje Vieraslajit kuriin kummitoiminnalla Varsinais-Suomessa hanke v. 2010-2011 Jättipalsamin tunnistaminen Jättipalsami (Impatiens glandulifera) Kukinto on pystyssä oleva terttu Kukkien
Mahdolliset kunnostus- ja hoitotoimenpiteet
Mahdolliset kunnostus- ja hoitotoimenpiteet Kitka-MuHa Työryhmän I kokous 2.9.2013 Kati Häkkilä, SYKE Vesistöihin kohdistuu monenlaista kuormitusta Kiintoainekuormitus liettää rantoja, syvänteitä sekä
ARRAJÄRVEN NIITTOSUUNNITELMA
ARRAJÄRVEN NIITTOSUUNNITELMA Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 265/2014 Laura Kokko YLEISTÄ 19.9.2014 Tämä työ on osa Kymijoen alueen järvikunnostushankkeessa laadittua Arrajärven kunnostussuunnitelmaa.
SANIJÄRVEN, ENÄJÄRVEN JA PALONSELÄN NIITTOSUUNNITELMA
SANIJÄRVEN, ENÄJÄRVEN JA PALONSELÄN NIITTOSUUNNITELMA Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 291/2014 Laura Kokko YLEISTÄ 20.9.2014 Tämä työ on osa Kymijoen alueen järvikunnostushankkeessa
Digikasvio. Oleg ja Konsta 8E
Digikasvio Oleg ja Konsta 8E Vaahteran parhaita tuntomerkkejä ovat isot 3- tai 5-halkioiset lehdet.vaahtera kasvaa 10 20 metriä korkeaksi. Pvm: 13.9.2011 Paikka: Varisssuo Kasvupaikka: Sekametsä Vaahtera
KASVIEN KERÄÄMINEN LEMPÄÄLÄN KOULUISSA
KASVIEN KERÄÄMINEN LEMPÄÄLÄN KOULUISSA ARVIOINTI Kerättyjen kasvien vaikutus biologian kurssiarvosanaan 7.- 8. luokilla Hakkarin ja Sääksjärven kouluissa: Kasvio tulee palauttaa kolmen viikon kuluessa
KANNUSJÄRVEN NIITTOSUUNNITELMA
KANNUSJÄRVEN NIITTOSUUNNITELMA Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 286/2014 Laura Kokko YLEISTÄ 15.8.2014 Tämä työ on osa Kymijoen alueen järvikunnostushankkeessa laadittua Kannusjärven
Porin Kivijärven vesikasvikartoitus kesällä 2013
Työraportti 2015-38 Porin Kivijärven vesikasvikartoitus kesällä 2013 Kari Lepistö Lokakuu 2015 POSIVA OY Olkiluoto FI-27160 EURAJOKI, FINLAND Tel +358-2-8372 31 Fax +358-2-8372 3809 Työraportti 2015-38
Meriuposkuoriaisen (Macroplea pubipennis) esiintyminen Soukanlahdella
Meriuposkuoriaisen (Macroplea pubipennis) esiintyminen Soukanlahdella Karoliina Ilmarinen, Jouni Leinikki ja Sanna Saari 15.7.2010 Alleco Oy Mekaanikonkatu 3 00810 Helsinki www.alleco.fi Sisällysluettelo
Haitallinen vieraslaji kanadanvesirutto Koillismaalla. Seppo Hellsten Vesirutto ja sen poistaminen vesistöstä
Haitallinen vieraslaji kanadanvesirutto Koillismaalla Seppo Hellsten Vesirutto ja sen poistaminen vesistöstä 14.6.2014 Kanadanvesirutto (Elodea canadensis, Hydrocharitaceae) Pohjois-Amerikasta peräisin
Turkulaisen pienvesiopas
Turkulaisen pienvesiopas Eräiden pienvesien tilaselvitys sekä opas pienvesiluonnosta kiinnostuneelle Turun luonnonsuojeluyhdistys ry 2011 Turun luonnonsuojeluyhdistyksen harjoittelija Harri Uusitalo ottamassa
Katumajärven vesi- ja rantakasvillisuuskartoitus
Katumajärven vesi- ja rantakasvillisuuskartoitus Heli Jutila ja Matti Kouvo Hämeenlinnan seudullisen ympäristötoimen julkaisuja 8 2006 Hämeenlinnan seudullinen ympäristötoimi JÄRKI-hanke Kannen kuva: Järviruoko
Suomen pintavesien seuranta ja luokittelu 2. vesienhoitokaudella. Kansallinen seurantaohjelma ja päivitetty ekologisen tilan luokittelu
Suomen pintavesien seuranta ja luokittelu 2. vesienhoitokaudella Kansallinen seurantaohjelma ja päivitetty ekologisen tilan luokittelu 1 Seurannan laatutekijät Biologia: Levästö, Vesikasvit, kalat, Pohjaeläimistö
Sisävedet ja rannat 3
Sisävedet ja rannat 3 Jarkko Leka Jari Ilmonen Aira Kokko Antti Lammi Janne Lampolahti Timo Muotka Tapio Rintanen Pekka Sojakka Anssi Teppo Heikki Toivonen Lauri Urho Kari-Matti Vuori Heidi Vuoristo Sisävedet
Hoida ja kunnosta kotirantaasi
Hoida ja kunnosta kotirantaasi Rantojen kunnostustoimien menettelytapasuosituksia (ks. myös sivu 4) Kunnostustoimenpide: Rantaan ajelehtineen kasvimassan poisto Vähäinen lietteen poisto (alle 100 m 3 *)
Marjaomenapuu. Aamurusko. Cowichan (ent. Kadetti ) FinE. Hopa. PURPPURAOMENAPUUT Purpurea -ryhmä I VII
!"#$%&'"(')*+,,& Marjaomenapuu I VII Malus baccata Leveälatvuksinen pikkupuu. Lehdistö on vaaleanvihreä. Nuput ovat vaaleanpunaiset, valkoiset tai punertavat. Valkoiset kukat halk. n. 5 cm. Hedelmät punaiset
Suomen Luontotieto Oy. Sysmän Markkinarannan suunnittelualueen vesikasvillisuus- ja sukeltajaselvitykset 2014
Suomen Luontotieto Oy Sysmän Markkinarannan suunnittelualueen vesikasvillisuus- ja sukeltajaselvitykset 2014 Alueen eteläreunassa on pieni järvikaislakasvusto Suomen Luontotieto Oy 37/2014 Jyrki Matikainen
SOMPASEN NIITTOSUUNNITELMA
SOMPASEN NIITTOSUUNNITELMA Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 270/2014 Laura Kokko YLEISTÄ 12.9.2014 Tämä työ on osa Kymijoen alueen järvikunnostushankkeessa laadittua Sompasen järven
ytön n vaikutukset vesistöjen ekologisessa tilassa esimerkkinä Muhosjoki
Näkyvätkö maankäyt ytön n vaikutukset vesistöjen ekologisessa tilassa esimerkkinä Muhosjoki Kaisa Heikkinen 1, Jaana Rintala 1, Satu Maaria Karjalainen 1, Minna Kuoppala 2 & Seppo Hellsten 2 1 Pohjois
OMAN VESISTÖN SEURANTAKURSSI
OMAN VESISTÖN SEURANTAKURSSI Vinkkejä tulosten seuraamiseen Vesistön käyttäjien toteuttama seuranta Seurattavat muuttujat: Näkösyvyys Veden lämpötila (varsinaista havainnointia tukeva muuttuja) Levätilanteen
Nro 408 VESUÄRVEN LAASONPOHJAN JA HOLLOLAN KUTAJÄRVEN KASVILLISUUSKARTOITUS KESÄLLÄ Työryhmä Jari Venetvaara Esa Lammi
Nro 408 VESUÄRVEN LAASONPOHJAN JA HOLLOLAN KUTAJÄRVEN KASVILLISUUSKARTOITUS KESÄLLÄ 989 Työryhmä Jari Venetvaara Esa Lammi -I VESI- JA YMPÄRISTÖHALLITUKSEN MONISTESARJA Nro 408 VESIJÄRVEN sopoiij JA HOLLOLAN
HAAVAISTEN LAHTIEN KASVILLISUUSKARTOITUS JA NIITTOSUUNNITELMA. Lounais-Suomen kalastusalue Terhi Sulonen
HAAVAISTEN LAHTIEN KASVILLISUUSKARTOITUS JA NIITTOSUUNNITELMA Lounais-Suomen kalastusalue Terhi Sulonen 26.9.2007 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO 4 2 AINEISTO JA MENETELMÄT 4 2.1 Päävyöhykelinjamenetelmä 4 2.2 Niittotarpeen
Valkeakosken Saarioisjärven sahalehtikasvustot sekä luontodirektiivin IV(a)-liitteen sudenkorennot 2016
VANAJAVESIKESKUS Valkeakosken Saarioisjärven sahalehtikasvustot sekä luontodirektiivin IV(a)-liitteen sudenkorennot 2016 Reima Hyytiäinen 25/09/2016 Sisältö 1 Johdanto... 3 2 Menetelmät... 3 3 Tulokset...
Violetta kanadanatsalea FinE. Kevätatsalea FinE. Kuningasatsalea Estelle FinE. Ruususen Uni FinE. Puistoatsalea Adalmina FinE I V
Atsaleat Violetta kanadanatsalea FinE I V Yksi talvenkestävimmistä lajikkeistamme. Aurinkoisella paikalla kauniin pyöreäksi kehittyvä pensas on erittäin hento ja tuuhea. Kukkii sinivioletein, perhosmaisin
13.11.2014. Jokelanlahden ja Kuivaniemenlahden niittosuunnitelma Lestijärvi
13.11.2014 Jokelanlahden ja Kuivaniemenlahden niittosuunnitelma Lestijärvi Sisältö LIITELUETTELO 1. Sijaintikartta 1:40 000 2. Suunnitelmakartta 1:5000 3. Kustannusarvio 1. Hankkeen tarkoitus ja taustatiedot
Nro 411 VESUÄRVEN HOLLOLANLAHDEN KASVILLISUUSKARTOITUS KESÄLLÄ Työryhmä Jari Venetvaara Esa Lammi Jouni Klinga
Nro 411 VESUÄRVEN HOLLOLANLAHDEN KASVILLISUUSKARTOITUS KESÄLLÄ 1991 Työryhmä Jari Venetvaara Esa Lammi Jouni Klinga VESI- JA YMPÄRISTÖHALLITUKSEN MONISTESARJA Nro 411 VESUÄRVEN HOLLOLANLAHDEN KASVILLISUUSKARTOITUS
Kitkajärvien tila ja sen kehitys
Kitkajärvien tila ja sen kehitys Seppo Hellsten Suomen ympäristökeskus, Vesikeskus Kitka-MuHa-hankkeen loppuseminaari 17.2.2015 Sisältö Kitkajärvien ominaispiirteet Kitkajärvet jääkaudesta nykyaikaan Kitkajärvet
URAJÄRVEN NIITTOSUUNNITELMA
URAJÄRVEN NIITTOSUUNNITELMA Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 253/2014 Laura Kokko YLEISTÄ 26.8.2014 Tämä työ on osa Kymijoen alueen järvikunnostushankkeessa laadittua Urajärven kunnostussuunnitelmaa.
Kitkajärvien monimuotoisuus, ihmisperäiset muutokset ja niiden hallinta Kitka-MuHa
Kitkajärvien monimuotoisuus, ihmisperäiset muutokset ja niiden hallinta Kitka-MuHa Satu Maaria Karjalainen Seppo Hellsten Kitka-MuHa-työryhmä 2.9.2013 Himmerki, Posio Kitkan ominaispiirteitä Suomen 10.
Maari, Porvoon vesikasvieldorado
Maari, Porvoon vesikasvieldorado K un maa on kohonnut vuosisatojen ajan, on Porvoonjoen kaarteen suojasivulle kasautunut särkkä erottanut Porvoon Linnanmäen etelärinteen juurelle nykyään Maarina tunnetun,
Luontoinventoinnin täydennys Kaunissaaren vesimuodostuma
Luontoinventoinnin täydennys Kaunissaaren vesimuodostuma 24.1.2017 Sisältö Tiivistelmä... 3 1. Johdanto ja työn tarkoitus... 4 2. Vesimuodostuman luontoselvitys... 5 2.1. Vesimuodostuman geologia ja limnologia...
Kurtturuusun torjuntaohje
Kurtturuusun torjuntaohje 1 Kurtturuusun tunnistaminen Monivuotinen pensas, kasvaa 0,5 1,5 m korkeaksi Lehdet kiiltävät, tumman vihreät ja uurteiset Syksyllä lehdet kellastuvat Varressa ja oksissa tiheästi
Säkylän Pyhäjärven vesikasvillisuus vuonna 2010
Säkylän Pyhäjärven vesikasvillisuus vuonna 2010 Jarkko Leka Pyhäjärvi-instituutti Säkylän Pyhäjärven vesikasvillisuus vuonna 2010 Jarkko Leka Pyhäjärvi-instituutti Pyhäjärvi-instituutin julkaisuja Sarja
ELIÖKOKOELMAN LAATIMINEN
ELIÖKOKOELMAN LAATIMINEN Lajien tunnistaminen on biologinen perustaito, jonka oppii parhaiten lajeja tutkimalla, keräämällä tai kuvaamalla. Eliökokoelman voit laatia joko perinteisessä tai digitaalisessa
Vanhankaupunginlahden vesikasvillisuusselvitys
Vanhankaupunginlahden vesikasvillisuusselvitys 2001 Esa Lammi 2002 Vanhankaupunginlahden vesikasvillisuus 1 Vanhankaupunginlahden vesikasvillisuusselvitys 2001 SISÄLLYS 1. Johdanto...2 2. Menetelmät...2
TULLISILLAN POHJOISRANNAN KASVILLISUUSINVENTOINTI
TULLISILLAN JA PLAGENIN ASEMAKAAVAN MUUTOS TULLISILLAN POHJOISRANNAN KASVILLISUUSINVENTOINTI LOVIISAN KAUPUNKI Kunnallistekninen toimisto, puistoyksikkö Anna-Riitta Pohjola, hortonomi 27.9.2007 Taitto:
Toimittanut. Simo Moisio. LUONNONYRTTIOPAS Hyvän käytännön ohjeet luonnonyrttialalle. Simo Moisio. (toim.) OPETUSHALLITUS OPETUSHALLITUS
Toimittanut Simo Moisio LUONNONYRTTIOPAS Hyvän käytännön ohjeet luonnonyrttialalle Simo Moisio (toim.) OPETUSHALLITUS OPETUSHALLITUS ISOHIRVENJÄKÄLÄ (islandslav) Cetraria islandica Tuntomerkit: Isohirvenjäkälä
Lestijärven tila (-arvio)
Lestijärven tila (-arvio) Virallinen VHS Tyypittely: - Matalat humusjärvet järvi Luokittelu: - erinomainen ekologinen tila! - hyvä kemiallinen tila Mikä on TOTUUS Historia -järven vesi juomakelpoista 60-
Kurtturuusu uhka rannikon kasvillisuudelle
Kurtturuusu uhka rannikon kasvillisuudelle Kurtturuusu uhka rannikon kasvillisuudelle Kurtturuusu (Rosa rugosa) on Koillis-Aasian rannikolta 1900-luvun alussa Suomeen tuotu vieraslaji, joka leviää erityisesti
Rantojen kasvillisuus
Rantojen kasvillisuus KALVOSARJA 3 Rantaniittyjen kasvillisuus Murtoveden alavat merenrantaniityt kuuluvat alkuperäisiin rannikon kasvillisuusmuotoihin. Merenrantaniittyjen muodostumiseen ja laajuuteen
Klamilanlahden uposvesikasvi- ja pohjanlaatukartoitus
Klamilanlahden uposvesikasvi- ja pohjanlaatukartoitus Kymijoen vesi ja ympäristö ry Janne Raunio SISÄLLYS 1 JOHDANTO 1 2 AINEISTO JA METELMÄT 1 3 TULOKSET JA TULOSTEN TARKASTELU 1 VIITTEET 5 LIITTEET Liite
EURAJOEN KASVILLISUUSSELVITYS 2009-2010
EURAJOEN KASVILLISUUSSELVITYS 2009-2010 Kuva: Lehtopalsami kukkii keltaisin kukin Teija Kirkkala Henna Ryömä EURAJOEN KASVILLISUUSSELVITYS 2009-2010 Teija Kirkkala Henna Ryömä Julkaisu on vapaasti ladattavissa
Näkösyvyys. Kyyveden havainnoitsijatilaisuus Pekka Sojakka. Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Näkösyvyys Kyyveden havainnoitsijatilaisuus 25.5.2011 Pekka Sojakka Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Näkösyvyys eli veden läpinäkyvyys on yksi virallisista veden laatuluokituksen määrityksistä.
Kasvioppi 1. Kasvupaikka- ja kasvillisuustyypit Kasvillisuusvyöhykkeet Kasvien yleiset vaatimukset
Kasvioppi 1 Kasvupaikka- ja kasvillisuustyypit Kasvillisuusvyöhykkeet Kasvien yleiset vaatimukset MAR-C1002 Maisema-arkkitehtuurin perusteet 2A, Luontotekijät FM Ahti Launis 9.11.2016 Kasviyhteisöjen luokittelu
PINTAVESIMUODOSTUMIEN LUOKITTELUPERUSTEET JA LUOKITTELUTILANNE
PINTAVESIMUODOSTUMIEN LUOKITTELUPERUSTEET JA LUOKITTELUTILANNE Kimmo Olkio Vesienhoidon yhteistyöryhmä 22.3.2013 LUOKITELTELTAVAT PINTAVESIMUODOSTUMAT (Keski-Suomi) Rajatut ja tyypitellyt muodostumat luokitellaan:
OULUN YLIOPISTON KASVITIETEELLINEN PUUTARHA Rastitehtävät
OULUN YLIOPISTON KASVITIETEELLINEN PUUTARHA Rastitehtävät Rastitehtäväkierroksella oppilaat tutustuvat kasvitieteellisen puutarhan kasvihuoneisiin omatoimisesti vastaan tulevia tehtäviä pohtien. Tehtävät
Pohjois-Savon, Keski-Suomen ja Kainuun 15 järven vesikasvillisuuden kartoitus. Tutkimusraportti 183/2014
Pohjois-Savon, Keski-Suomen ja Kainuun 15 järven vesikasvillisuuden kartoitus Nab Labs Oy Ambiotica Tutkimusraportti 183/2014 Henna Toivanen 1 Sisällys 1. JOHDANTO... 3 2. MENETELMÄ... 3 3. TULOKSET...
HALLITUSTI VESIKASVEJA POISTAMAAN
HALLITUSTI VESIKASVEJA POISTAMAAN Vesikasvienpoistoo virkistyskäyttösyistä 5.6.2012/Tuorla Illan ohjelma 17:15 Kurssin avaus, Sanna Tikander, VELHO-hanke, Varsinais-Suomen ELY-keskus, - Omat vedet paremmiksi
Keuhkosammalen Marchantia polymorpha biologiaa ja ekologiaa: menestystarina vai katastrofi
Keuhkosammalen Marchantia polymorpha biologiaa ja ekologiaa: menestystarina vai katastrofi Sanna Laaka-Lindberg Kasvitieteen yksikkö, sammaltiimi Luonnontieteellinen keskusmuseo LUOMUS 1 2-2-2016 Keuhkosammal
Järviruo on korjuu monipuoliset hyödyt
Järviruo on korjuu monipuoliset hyödyt 26.2.2013 Kestävät ja korjaavat talousjärjestelmät kick off Suomen ympäristökeskus Ilona Joensuu Järviruoko energiaksi, vesien tila paremmaksi Pohjois- Karjalassa
Jokien vesikasvillisuus ekologisen tilan indikaattorina maa- ja metsätalouden kuormittamissa vesistöissä. Heidi Salow
Jokien vesikasvillisuus ekologisen tilan indikaattorina maa- ja metsätalouden kuormittamissa vesistöissä Heidi Salow Pro-gradu -tutkielma Oulun Yliopisto Biologian laitos Helmikuu 2011 Sisällys 1. Johdanto...3
Humaljärven kalataloudellinen tarkkailu vuonna 2010
Humaljärven kalataloudellinen tarkkailu vuonna 2010 Jorma Valjus Eeva Ranta Länsi-Uudenmaan VESI ja YMPÄRISTÖ ry Västra Nylands vatten och miljö rf Julkaisu 212/2011 LÄNSI-UUDENMAAN VESI JA YMPÄRISTÖ
Tausta ja tavoitteet
Vesistöjen kunnostus Marjo Tarvainen Asiantuntija, FT 25.1.2011, Vesistöjen tila ja kunnostus 1 Tausta ja tavoitteet Järven kunnostamisella tarkoitetaan suoraan järveen kohdistettavia toimenpiteitä Tavoitteena
Lappohjan taajaman ranta-alueiden asemakaavaan ja asemakaavan muutokseen liittyvän vesialueen luontoselvitys 2016
Monivesi Oy Tilaaja: Sito Oy Lappohjan taajaman ranta-alueiden asemakaavaan ja asemakaavan muutokseen liittyvän vesialueen luontoselvitys 2016 Raportti 21.10.2016 Ari Ruuskanen & Kimmo Karell 1 Sisällys:
OULUN YLIOPISTON KASVITIETEELLINEN PUUTARHA Yleiset tehtävät III
OULUN YLIOPISTON KASVITIETEELLINEN PUUTARHA Yleiset tehtävät III KASVIHUONE ROMEO Trooppinen osasto ja subtrooppisten kesäsateiden osasto 1. Astut trooppiseen sademetsään. Seisahda hetkeksi ja katsele
mustikka puolukka lakka vadelma variksenmarja juolukka
Opi tunnistamaan syötävän hyvät LUONNON- MARJAT mustikka puolukka lakka vadelma variksenmarja juolukka 2 mukaan! Marjaretkelle Sanko tai muu sinun marjaretkelle sopivan kokoinen astia. Luonnossa retkieväät
Ilmastonmuutoksen vaikutukset Kyyveden tilaan skenaariot. SYKE:n VEMALA-mallinus Kymijoen päävesistöalueella
Ilmastonmuutoksen vaikutukset Kyyveden tilaan skenaariot SYKE:n VEMALA-mallinus Kymijoen päävesistöalueella Haukivuori 22.2.2012 Pekka Sojakka, Reijo Lähteenmäki Muutokset hydrologiassa Muutos valunnan,
Niittotarvekartoitus. Suurijärvi, Savonlinna Kerimäki. Iina Remonen 08/2011
Niittotarvekartoitus Suurijärvi, Savonlinna Kerimäki Iina Remonen 08/2011 Yleiskuvaus: Suurijärven pohjoisosassa rannat ovat pääosin matalahkoja ja hiekkapohjaisia. Rannat kuitenkin syvenevät melko nopeasti
Kasvillisuuden velvoiteseuranta 2001-2003. Kasvillisuuden kehittyminen 1958-2001
Toholammin KIRKKOJÄRVEN Kasvillisuuden velvoiteseuranta 2001-2003 Kasvillisuuden kehittyminen 1958-2001 Tmi Arto Hautala Ympäristö- ja kalatalouspalvelut 2004 1 SISÄLLYS 1. JOHDANTO... 2 2. RUOPPAUSTEN
Outamonjärven veden laatu Helmikuu 2016
.3.16 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Outamonjärven veden laatu Helmikuu 16 Outamonjärven näytteet otettiin 4..16 Lohjan kaupungin ympäristönsuojeluosaston toimeksiannosta. Tarkoituksena oli selvittää
Kunnostustöiden vaikutus Pukkilan Kanteleenjärven kasvillisuuteen ja linnustoon. Esa Lammi
Uudenmaan ympäristökeskuksen raportteja 7 2006 Kunnostustöiden vaikutus Pukkilan Kanteleenjärven kasvillisuuteen ja linnustoon Esa Lammi Uudenmaan ympäristökeskus UUDENMAAN YMPÄRISTÖKESKUKSEN RAPORTTEJA
ONKAMAANJÄRVEN NIITTOSUUNNITELMA
ONKAMAANJÄRVEN NIITTOSUUNNITELMA Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 281/2014 Laura Kokko YLEISTÄ 23.9.2014 Tämä työ on osa Kymijoen alueen järvikunnostushankkeessa laadittua Onkamaanjärven
4. Yksilöiden sopeutuminen ympäristöön
4. Yksilöiden sopeutuminen ympäristöön Sisällys 1. Avainsanat 2. Sopeutuminen 3. Ympäristön resurssit 4. Abioottiset tekijät 1/2 5. Abioottiset tekijät 2/2 6. Optimi- ja sietoalue 7. Yhteyttäminen 8. Kasvien
Marjaomenapensas kasvaa noin kaksi metriä korkeaksi ja saman verran leveäksi.
Marjaomenapensas Marjaomenapensas kasvaa noin kaksi metriä korkeaksi ja saman verran leveäksi. Marjaomenapensasta leikataan ainoastaan harventamalla, jotta se saadaan kukkimaan täydessä loistossaan. Vanhoista