LLR-työ kalun öhje Vesinettiin (5/2013)

Transkriptio

1 (5) Vesikeskus LLR-työ kalun öhje Vesinettiin (5/2013) 1.1 Ekologiset vaikutukset (sivu 10 Vesinetti-ohjeessa) Laskenta malleilla 1.2 Mallit Mallit ja skenaariot Mallit ja skenaariot -välilehdeltä valitaan käytettäväksi malliksi LLR_2013, jolloin mallin ja järven perustiedot tulostuvat näytölle automaattisesti. Järven perustiedot Järven perustiedot -välilehdelle tulostuu valmiiksi järven perustiedot. Nämä tiedot on tallennettu jokaiselle järvelle omaan järvikohtaiseen tiedostoon, jonne ne on haettu joko SYKEn tietokannoista tai LLRmalliin erikseen tallennetuista tiedoista. Käyttäjä voi halutessaan muokata perustietoja. Järven nimi Järven tai vesimuodostuman tai mallinnettavan osa-alueen nimi. Järvirekisteritunnus tai VPD-tunnus Tilavuus Järven tilavuus kuutiometreinä. Suomen ympäristökeskus, puh , s-posti: kirjaamo.syke@ymparisto.fi, Y-tunnus Finlands miljöcentral, tfn e-post: kirjaamo.syke@ymparisto.fi, Finnish Environment Institute, tel , kirjaamo.syke@ymparisto.fi,

2 2 (5) Keskisyvyys Järven keskisyvyys metreinä. Järvityyppi (VPD, LLR käyttämä) Järven tyyppiä vastaava numero ja selitys, perustana vuoden 2007 tyypittely. Tyyppi Koodi Nimi Ominaisuudet (A = pinta-ala, z = keskisyvyys) 1 Vh Pienet ja keskikokoiset vähähumuksiset järvet A < 4,000 ha; väri < 30; z 3 m 2 Ph Pienet humusjärvet A < 500 ha; väri: 30-90; z 3 m 3 Kh Keskikokoiset humusjärvet A: 50-4,000 ha; väri: 30-90; z 3 m 4 SVh Suuret vähähumuksiset järvet A > 4,000 ha, väri < 30 5 Sh Suuret humusjärvet A > 4,000 ha; väri 30; 6 Rh Runsashumuksiset järvet väri > 90, z 3 m 7 MVh Matalat vähähumuksiset järvet väri < 30, z < 3 m 8 Mh Matalat humusjärvet väri: 30-90, z < 3 m 9 MRh Matalat runsashumuksiset järvet väri > 90, z < 3 m 10 Lv Hyvin lyhytviipymäiset järvet Viipymä enintään n. 10 päivää 11 PoLA Pohjois-Lapin järvet (männyn) metsänrajan yläpuolella 12 RrRk Runsasravinteiset ja runsaskalkkiset järvet (ei tarkkaa tietoa kumpaan alatyyppiin kuuluu) Luontaisesti runsasravinteinen/runsaskalkkinen 13 Rr Runsanravinteiset järvet (tyypin RrRk alatyyppi) Valuma-alue luontaisesti runsasravinteinen 14 Rk Runsaskalkkiset järvet (tyypin RrRk alatyyppi) Suuri kalkkipitoisuus (Lähde: Suomen ympäristökeskus. Ohje pintaveden tyypin määrittämiseksi ) Laskennallinen viipymäaika, vuosia Viipymäaikana käytetään laskennallista viipymäaikaa pyöristettynä seuraavaan tasavuoteen (esim. lasketun viipymän ollessa 30 vuorokautta, viipymäksi oletetaan yksi vuosi). Viipymä (vuorokausissa) voi laskea kaavalla ( ) ( ) ( ), missä V on tilavuus ja Q lähtevä virtaama. Arvio sisäisestä kuormituksesta (g/d) Käyttäjän syöttämä arvio järven sisäisestä kuormituksesta, yksikkö g/d. Oletusarvona on alustavissa LLRmallinnuksissa käytetty arvo (joko kirjallisuudesta saatu tai muu karkea arvio). Sisäisen kuorman alkuarvio voi myös olla esim. puolet ulkoisesta kuormituksesta. 1.3 Asetukset Kun Mallit-välilehdellä ovat kaikki tarvitut tiedot täytetty, siirrytään Asetukset-välilehdelle. Tähän osioon tulostuvat automaattisesti tarkasteltavan vesimuodostuman kokonaisravinnekuormitukset (LN ja LP, yksikkö kg/d), lähtövirtaamat (Q, yksikkö m 3 /s) ja ravinnepitoisuudet (TotN ja TotP, yksikkö µg/l). Tiedot on haettu VEMALAsta ja ne ovat jakson vuosikeskiarvoja. Käyttäjä voi halutessaan valita vain osan arvoista. Yleensä on kuitenkin suositeltavaa aktivoida kaikki arvot napsauttamalla Titlepainikkeen vieressä olevaa ruutua.

3 3 (5) Kun Asetukset-välilehden syöttötietotaulukko on aktivoitu, käyttäjä ajaa mallin Suorita malli painikkeella. 1.4 Tulokset Mallin onnistuneesta laskennasta tulee näytölle ilmoitus, ja Tulokset-välilehdelleilmestyy kaksi taulukkoa. Ensimmäisessä taulukossa on ravinnekuormituslaskelmien yhteenveto, eli ravinnekuormitus nykytilassa sekä tavoitetila ja kuormitusvähennykset. Lisäksi siinä esitetään sisäinen kuormitus ja sedimentaationopeudet.. Toinen taulukko kuvaa luokittelun todennäköisyyksiä. Annetuilla kuormituksilla saadut eri luokkien todennäköisyydet (%) on esitetty kokonaisravinteille ja a-klorofyllille. 1.5 Graafit

4 4 (5) 1. TotP-mallin sovitus Havaitut ja mallinnetut kokonaisravinnepitoisuudet annetuilla kuormitusarvoilla. Kuvasta nähdään, miten hyvin ravinnemalli sopii aineistoon. Mikäli havaitut (tyhjä pallo) ja mallinnetut (umpipallo) arvot ovat lähellä toisiaan ja mallinnetun arvon luottamusvälit (punaiset pystyviivat) ovat suhteellisen pieniä, mallin sopivuus on hyvä. Mikäli ulkoisen fosforikuormituksen kasvaessa fosforipitoisuus ei kasva, voidaan sisäisen kuormituksen vaikutuksen arvioida olevan merkittävä. Vastaava sovitekuva saadaan myös typpimallille. 2. TotP-pitoisuusennuste kuormituksen funktiona Kuvasta nähdään, kuinka järven pitoisuus kasvaa ulkoisen kuormituksen kasvaessa. Keskimääräisen ennusteen (jatkuva musta viiva) ja annetun kuormituksen (pysty katkoviiva) leikkauskohdasta voidaan arvioida järven ravinnepitoisuus annetulla kuormituksella. Vastaavasti tavoitepitoisuuden (punainen katkoviiva, H/T-raja) ja ulkoisen kuormituksen leikkauskohdasta saadaan kriittinen kuormitus. Näiden erotuksesta voidaan arvioida kuormitusvähennystarve. Tässä kuvassa vähennystarve olisi n. 0.4 g/m 2 /a (nykytila-tavoite). Vastaava sovitekuva saadaan typpimallille. 3. Sisäisen kuormituksen puolittamisen vaikutus pitoisuuteen Kuva esittää, kuinka paljon järven sisäisen kuormituksen puolittaminen vaikuttaisi järven tilaan ja kuormitusvähennystarpeeseen. Mikäli alkuperäinen ennuste (musta viiva) ja ennuste puolitetulla sisäisellä kuormituksella (sininen viiva) ovat kaukana toisistaan, sisäisellä kuormituksella on suuri vaikutus ennusteeseen. Käyttäjän syöttämän sisäisen kuormituksen avulla malli laskee arvion sisäisestä kuormituksesta (pinta-alaa kohden).

5 y y y (5) 4. A-klorofylliennuste tulokuorman funktiona Keskimääräinen a-klorofylliennuste annetuilla ulkoisen ja sisäisen kuormituksen arvoilla esitetään nuolien yhtymäkohdassa sinisellä tähdellä. Tasa-arvokäyrät kuvaavat a- klorofyllipitoisuuden luokkarajoja ja tavoitepitoisuus (H/T-luokkaraja) on esitetty punaisella viivalla. Mustat pisteet kuvaavat havaittuja kuormituksia. 5. Todennäköisyys kuulua tiettyyn luokkaan Näissä kuvissa on esitetty ekologisen luokituksen todennäköisyysjakaumat kokonaisravinteille ja a-klorofyllille annetuilla kuormituksilla. Punainen pystykatkoviiva kuvaa H/Trajaa ja mitä enemmän todennäköisyysmassasta on viivan vasemmalla puolella sitä todennäköisemmin järvi voi saavuttaa hyvän tilan. Väri, jota kuvassa on eniten, kuvaa tilaa, jossa järvi todennäköisimmin on. Kuvan perusteella on laskettu myös tarkat todennäköisyydet Tulokset-välilehden taulukkoon. Todennäköisyys kuulua tiettyyn luokkaan totp:n perusteella P tot ug/l Todennäköisyys kuulua tiettyyn luokkaan totn:n perusteella N tot ug/l Chl-a ug/l 1.6 Valmiit laskentatulokset Valmiit laskentatulokset välilehdelle voidaan tallentaa jo valmiiksi tehtyjä LLR-laskelmia. Kaikkien laskelmien osalta lähtötiedot ja oletukset tulisi olla selkeästi kirjattuna.