TALVIVAARA SOTKAMO OY
|
|
- Teemu Mäki
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 VESIKASVIKARTOITUS 16X TALVIVAARA SOTKAMO OY Talvivaaran kaivoksen tarkkailu v Osa IVb_5 Kolmisopen vesikasvillisuuskartoitus
2
3 1 Kolmisopen vesikasvillisuuskartoitus v Sisältö 1 JOHDANTO AINEISTO JA MENETELMÄT TULOKSET JA TULOSTEN TAR KASTELU YHTEENVETO JOHTOPÄÄTÖKSET VIITTEET... 6 Liitteet Liite 1 Kasvillisuuslinjojen sijainti Liite 2 Kolmisopen kasvillisuuslinjojen tulokset v Liite 3 Kolmisopen linjojen valokuvat v. 2008, 2010 ja 2013 Pöyry Finland Oy Tiina Sauvola, FM biologi Annemari Kari, LuK biologi Yhteystiedot PL 20, Tutkijantie 2 A Oulu puh Copyright Pöyry Finland Oy
4 2 1 JOHDANTO Vuonna 2013 vesikasvillisuutta tarkkailtiin Talvivaaran kaivospiirin alueella olevalla Kolmisopella viideltä v perustetulta kasvillisuuslinjalta. Selvitys liittyy Kolmisopen säännöstelyn tarkkailuun. Vesikasvillisuuden tilaa selvitettiin ilmakuvausten ja maastossa tehtävien kasvillisuuden linjalaskentojen avulla ensimmäisen kerran vuoden 2008 syyskuun alussa. Ensimmäinen seurantakerta suoritettiin elokuun lopussa Perustarkkailussa kasvillisuuskartoitus tehdään seuraavan kerran v Perustarkkailuun kuuluu Kolmisopen lisäksi Kalliojärvi, Kivijärvi ja Jormasjärvi. Ensimmäisellä kerralla v linjojen koordinaattipisteet merkittiin muistiin ja linjat merkittiin. Tarkkailussa linjoilta määritetään vesisyvyys, yleispiirteiset kasvillisuusvyöhykkeet ja niiden etäisyys rannasta sekä yleisimmät kasvilajit peittävyysarvioineen. Kartoituksen apuna käytettiin valokuvausta. Kasvillisuuskartoitus kuuluu olennaisena osana vesistöjen perusselvityksiin ja sen avulla voidaan havaita pidemmällä aikavälillä vesiympäristössä tapahtuvia muutoksia. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (2000/60/EY) mukaisesti järvien vesikasvillisuutta tulisi tarkastella kasvillisuuden koostumuksen ja runsaussuhteiden perusteella. Myös tämän vesikasvillisuustarkkailun tavoitteena on kiinnittää huomiota vesikasvien lajikoostumukseen ja runsauteen. Tässä raportissa esitetään Kolmisopen vesikasvillisuuden maastossa tehtyjen kartoitusten tulokset. Nyt alueella ei suoritettu ilmakuvausta vaan se tehdään kymmenen vuoden välein (seuraavan kerran v. 2018). 2 AINEISTO JA MENETELMÄT Vesikasvillisuuden määritys suoritettiin linjalaskentojen avulla v määritellyiltä vesikasvilinjoilta. Menetelmänä käytettiin päävyöhykelinjamenetelmää (Kuoppala ym. 2008). Linjalaskennoilla kerätään tietoa kasvillisuusvyöhykkeistä, kasvilajistosta, lajien yleisyydestä ja runsaudesta sekä kasvusyvyyksistä. Kolmisopella tutkittiin viisi linjaa. Linjalaskentojen työryhmään kuului kaksi henkilöä FM Tiina Sauvola ja FK Annemari Kari. Kasvillisuuslinjat kulkivat rannasta kohtisuoraan avoveteen. Linjojen alku- ja loppupäät oli määritetty myös GPS-paikantimella ja lisäksi linjan suunta oli määritetty rannasta kompassilla. Kasvillisuuslinja valokuvattiin rannasta linjan suuntaisesti sekä avovedestä rantaan päin. Linja alkoi ylävesirajasta. Linjat ulottuivat rannasta niin syvälle, kuin vesikasveja esiintyi. Linjan leveys oli 5 m. Selvityksen tulokset kirjattiin ylös SYKE:n laatimalle vesikasviseurantojen maastolomakkeelle. Vyöhykkeiden osa-alueista rannanpuoleiset osat käytiin läpi kahlaten kahluuhousut jalassa. Syvemmälle mentäessä osa-alueet käytiin läpi veneellä soutaen. Uposkasvillisuus pyrittiin tarkastamaan vesikiikarin avulla, apuna käytettiin haravaa, jolla irrotettiin pohjakasvillisuutta. Copyright Pöyry Finland Oy
5 3 Vesikasvien yleisyys- ja runsausmääritykset sekä kasvupaikkavaatimukset perustuvat Suomen ympäristökeskuksen tekemään julkaisuun: Leka J., Toivonen H., Leikola N. ja Hellsten S. (2008). Vesikasvit suomen järvien tilan ilmentäjinä. Ekologisen tilaluokittelun kehittäminen. 3 TULOKSET JA TULOSTEN TAR KASTELU Kolmisopen kasvillisuuslinjoilla havaitut vesikasvilajit v. 2008, v ja v on esitetty taulukossa (Taulukko 1). Lisäksi linjojen ulkopuolella havaittiin uistinvitaa. Vedenkorkeuserot vaikuttavat vesikasvillisuuteen ja sen havainnointiin. Jo vuonna 2010 vesi oli Kolmisopessa paljon korkeammalla kuin v Kolmisoppi on aikaisemmissa selvityksissä ollut tutkituista järvistä rehevin, mutta nyt kasvillisuus on kuollut lähes kokonaan järven säännöstelyn vuoksi. Taulukko 1 Tarkkailujärvien kasvillisuuslinjoilla havaitut vesikasvilajit v. 2008, 2010 ja Kolmisoppi järvikorte järvikorte järvikorte järviruoko järviruoko ulpukka rantaluikka rantaluikka luhtasara vesisara jokapaikansara terttualpi vesisara siimapalpakko ulpukka uistinvita jouhivihvilä kurjenjalka terttualpi ulpukka siimapalpakko lampisirppisammal uistinvita vaalealahnaruoho kurjenjalka lumme rentukka suomenlumme hapsiluikka karvalehti lampisirppisammal ärviä 17 kpl 13 kpl 2 kpl Kolmisoppi on mustaliuskealueelle tyypillinen humuspitoinen ja hapan järvi. Lisäksi se on runsasravinteinen ja erityisesti klorofyllipitoisuuden mukaan runsastuottoinen (Lapin Vesitutkimus Oy 2005). Vuonna 2008 Kolmisopessa ph oli samaa tasoa kuin ennen kaivostoiminnan aloittamista. Alkaliniteetti oli yleisesti välttävä tai tyydyttävä, mutta ajoittain kulunut loppuun, mikä on alueen vesille tyypillistä (Pöyry Environment Oy 2009). Elokuussa 2010 tehtyjen pintavesimittausten perusteella Kolmisopen ph oli 5,9 (lievästi hapan) ja sen puskurointikyky oli välttävä. Veden happipitoisuus oli tyydyttävää. Vesi oli sameaa ja keskihumuksista. Fosforipitoisuuden mukaan (24 µg/l) lievästi rehevää. Kolmisopen päällysvesi oli kesä-elokuussa 2013 lievästi hapanta, ja sulfaatin ja useiden metallien pitoisuudet olivat selvästi koholla. Kokonaistyppipitoisuudet olivat Copyright Pöyry Finland Oy
6 4 keskiravinteisille vesille tyypillistä tasoa, ja kokonaisfosforia esiintyi vain vähän. Klorofylli-a-pitoisuudet olivat karuille tai keskiravinteisille vesille tyypillistä tasoa. Vuonna 2008 tehdyn ilmakuvatulkinnan perusteella vesikasvillisuutta havaittiin Kalliojoen suulla, molemmin puolin Kuusiniemeä, Aittolahdessa sekä Niskalanlahden molemmin puolin. Kaikkein rehevintä vesikasvillisuus oli Kalliojoen suulla, jonka läheisyydessä sijaitsi ilmakuvilta havaittu työmaa-alue. Vuonna 2008 maastossa suoritetun havainnoinnin perusteella Kolmisopen länsiranta oli huomattavasti rehevämpi kuin itäranta. Itäranta on jyrkkä ja siellä oli vähemmän vesikasvillisuutta. Myös Kolmisopen lahdet, erityisesti tutkimusalueelle rajatut Aittolahti ja Niskalanlahti ja järven keskellä oleva Kuusiniemi olivat reheviä. Aittolahdessa kasvoi erilaisia vesikasveja (rannoilla järviruokoa ja keskellä palpakkoa). Niskalanlahden pohjoisranta oli rehevää, mutta jyrkällä etelärannalla ei ollut juurikaan vesikasvillisuutta (Pöyry Environment Oy 2009). Kolmisopen kasvillisuuslinjojen vuoden 2013 tulokset sisältäen linjoilla havaitut vesikasvilajit peittävyyksineen, vesikasvilajien muodostamat vyöhykkeet, linjan pituus ja syvyydet jokaisen vyöhykkeen lopusta, on koottu lomakkeelle liitteeseen 2. Myös rantakasvillisuus ja pohjanlaatu kirjattiin samalle lomakkeelle. Valokuvat Kolmisopen linjoista vuosilta 2008, 2010 ja 2013 ovat liitteessä 3. Kolmisopen rannat olivat v moreenipohjaisia kangasmetsiä, joiden kasvillisuus koostui havupuista ja erilaisista varvuista. Vuonna 2010 metsä oli kaadettu rannan tuntumasta noin 10 metrin leveydeltä. Varsinainen rantavyöhyke oli v kapea ja sen tyyppilajistoa olivat kurjenjalka (Comarum palustris), korpikastikka (Calamagrostis purpurea) ja siniheinä (Molinia caerulea). Vuosina 2010 ja 2013 rantakasvillisuus oli suurimmaksi osaksi kuollutta. Kolmisopelle perustettiin v viisi vesikasvillisuuslinjaa, joilta havainnoitiin yhteensä 17 vesikasvilajia. Vuonna 2010 havaittiin 13 ja v enää 2 lajia. Kolmisopessa oli vuosina 2008 ja 2010 piirteitä korte-ruokotyypin (Equisetum-Phragmites-t.) järvistä (Eurola 1999). Korte-ruokotyypin järvet ovat luontaisesti oligotrofisia järviä, joiden ravinteisuus on noussut. Kasvillisuus on yleensä niukkaa, mutta kaikki elomuodot on havaittavissa ja vyöhykkeisyys on selvää. Kolmisopen valtalajeja olivat järvikorte (Equisetum fluviatile), järviruoko (Phragmites australis) ja rantaluikka (Eleocharis palustris), joiden muodostamien kasvustojen tiheys vaihteli järven eri osissa. Lisäksi linjoilla esiintyi saroja (Carex sp.), hieman ulpukkaa (Nuphar lutea), lumme (Nymphaea sp.), terttualpi (Lysimachia thyrsiflora), siimapalpakko (Sparganium gramineum), uistinvita (Potamogeton natans) ja kurjenjalka. Pohjalehtisistä havaittiin vaalealahnaruoho (Isoetes echinospora). Vesisammalista havaittiin lampisirppisammal (Warnstorfia trichophylla). Vuonna 2013 lajeista havaittiin enää järvikorte ja ulpukka. Lisäksi linjojen ulkopuolella havaittiin hieman uistinvitaa. Kolmisopen linjat olivat vuosina 2008 ja 2010 joko pitkiä (yli 35 metriä) tai erittäin lyhyitä (alle 10 metriä) linjan sijainnista riippuen. Linjat 1 ja 5 sijaitsivat kasvillisuudeltaan karummissa, nopeasti syvenevissä kohdissa, mikä näkyi linjojen kasvillisuudessa ja pituudessa. Linja 1 sijaitsee Kolmisopen itärannalla, jossa järven ranta sivuaa Sopenvaaraa. Linja oli kasvillisuudeltaan niukkaa (viisi vesikasvilajia v ja neljä vesikasvilajia v. 2010) ja pituudeltaan lyhin järven linjoista (v ,5 m ja v ,4 m). Vuonna 2013 linjalta havaittiin vain ulpukkaa, linjan ollessa noin 6 m pitkä. Linja 5 sijaitsee Niskalahden etelärannalla, linja 1:sen kanssa samaisen Sopenvaaran länsipuolella. Linjan 5 kasvillisuus muistutti vuosina 2008 ja 2010 hieman linjan 1 kasvillisuutta, Copyright Pöyry Finland Oy
7 5 4 YHTEENVETO mutta rantaviivaa lähinnä olevalla vyöhykkeellä ei esiinny saroja vaan terttualpi. Vuonna 2013 kyseisen linjan kaikki vesikasvit olivat kuolleet. Linjat 2, 3 ja 4 olivat vuosina 2008 ja 2010 yli 36 metriä pitkiä ja vesikasvillisuudeltaan reheviä. Linja 2 sijaitsee Kolmisopen länsirannalla, Kuusiniemen ja Hovinlahteen tulevan patolinjan välissä. Linjalla 2 havaittiin v kuusi ja v seitsemän vesikasvilajia. Vuonna 2013 lajeja oli kaksi. Linja 2 on pisin järven linjoista (v m, v m ja v m). Aikaisempien vuosien pitkä ruokovyöhyke oli kadonnut kokonaan. Linja 3 sijaitsee Kolmisopen pohjoisosassa olevan Aittolahden itärannalla ja on ollut vuosina 2008 ja 2010 hyvin rehevä. Linjalla 3 havaittiin v neljä ja v kolme eri vesikasvivyöhykettä, vuonna 2013 linjalla havaittiin vain järvikortetta. Linjan 3 luikka- ja ruokovyöhykkeet sekä pohjalehtiset olivat hävinneet. Linjalla 4 havaittiin v eniten vesikasvilajeja (yhteensä kymmenen), mutta v linjalla havaittiin vain kuusi vesikasvilajia. Aikaisemmasta poiketen v vesirajan kasvillisuus (sarat, kurjenjalka ja terttualpi) puuttuivat kokonaan. Vuonna 2013 linjalta havaittiin kaksi vesikasvilajia. Linjan pituuden ja koostumuksen muutokseen on vaikuttanut jo v Kolmisopen veden korkeus. Talvivaaran kaivosalueella olevalla Kolmisopen järvellä tarkkailtiin vesikasvillisuutta maastossa tehtyjen linjalaskentojen avulla. Vesikasvillisuuden tilaa selvitettiin osana Talvivaaran kaivoksen käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailua. Ensimmäinen ilmakuvaus ja maastossa tehdyt kasvillisuuden linjalaskennat tehtiin vuoden 2008 syyskuun alussa. Vesikasvillisuuden ilmakuvaus tapahtuu samoilla järvillä kymmenen vuoden välein, seuraavan kerran vuonna Ilmakuvauksen tarkoituksena on luoda yleiskuva vesikasvillisuudesta sekä antaa tietoja kasvustojen sijoittumisesta ja määrästä. Tarkempi vesikasvillisuuden määritys tapahtuu linjalaskentojen avulla. Maastossa tehdyillä linjalaskennoilla kerätään tietoa kasvillisuusvyöhykkeistä, kasvilajistosta, lajien yleisyydestä ja runsaudesta sekä kasvusyvyyksistä. Kasvillisuuskartoitus kuuluu olennaisena osana vesistöjen perusselvityksiin ja sen avulla voidaan havaita pidemmällä aikavälillä vesiympäristössä tapahtuvia muutoksia. Vesikasvillisuuslinjat perustettiin heti ilmakuvausten jälkeen syyskuun alussa Ensimmäinen seurantakäynti toteutettiin elokuussa 2010 ja seuraava syyskuun alussa Kolmisoppi on luokiteltu korte-ruokotyypin (Equisetum-Phragmites-t.) järveksi (Eurola 1999). Vuonna 2008 Kolmisopen viidellä vesikasvilinjalla havaittiin yhteensä 17 vesikasvilajia. Valtalajeja olivat järvikorte ja järviruoko, jotka voivat kasvaa ravinteisuudeltaan hyvin erilaisissa paikoissa (indifferentti). Kolmisopelta havaittiin tuolloin myös selvästi runsasravinteisten (eutrofit) ja keskiravinteisten (mesotrofit) kasvupaikkojen lajeja, kuten karvalehteä, ärviää, siimapalpakkoa ja luhtasaraa. Vuonna 2010 Kolmisopella havaittiin 13 vesikasvilajia ja kyseisistä runsas- ja keskiravinteisista lajeista vain siimapalpakkoa. Lisäksi v Kolmisopen linjoilla havaittiin niukkaravinteisia (oligotrofi) kasvupaikkoja suosivaa lahnaruohoa. Vuoden 2013 vesikasvikartoituksissa linjoilla havaittiin enää kaksi vesikasvilajia: järvikorte ja ulpukka. Kaikki muu kasvillisuus rantakasvit mukaan lukien olivat kuolleet järven säännöstelyn vuoksi. Tämän vuoksi uudessa Talvivaaran tarkkailusuunnitelmassa ehdotettiin ettei Kolmisopella enää tehtäisiin vesikasvillisuuden maastokartoituksia (Pöyry Finland Oy 2013). Copyright Pöyry Finland Oy
8 6 5 JOHTOPÄÄTÖKSET Tässä raportissa on esitelty Talvivaaran kaivoksen tarkkailuun liittyvät vesikasvillisuuskartoituksen tulokset Kolmisopen järven osalta vuodelta Lisäksi vuoden 2013 tuloksia vertailtiin aikaisempina vuosina 2008 ja 2010 tehtyihin vesikasvillisuuskartoituksiin. Vuoden 2010 vesikasvillisuuskartoituksessa ei havaittu merkittäviä muutoksia verrattuna vuoteen Tämä johtui tarkkailujen lyhyestä aikavälistä. Vesikasvillisuuden muutokset kahden vuoden aikana ovat hyvin epätodennäköisiä. Vuonna 2013 muutokset olivat huomattavat, koska lähes kaikki vesi- ja rantakasvillisuus oli kuollut. Koko järveltä havaittiin v vain kolme vesikasvilajia. Muutokset johtuvat Kolmisopen säännöstelystä. Tämän vuoksi esitetään ettei Kolmisopella jatketa vesikasvillisuuden maastokartoituksia. 6 VIITTEET Ekholm, M. 1993: Suomen vesistöalueet. Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja sarja A 126. Vesi- ja ympäristöhallitus. Helsinki. 163 s. Eurola, S. 1999: Kasvipeitteemme alueellisuus. Oulanka Reports 22. Oulun yliopistopaino. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2000/60/EY. Annettu , yhteisön vesipolitiikan puitteista. Euroopan yhteisön virallinen lehti L 327/1. 72 s. Pöyry Environment Oy 2007, täydennetty 2008: Talvivaaran kaivoksen tarkkailusuunnitelma. Talvivaara Projekti Oy. Pöyry Environment Oy 2009: Talvivaaran kaivoksen tarkkailu v Talvivaara Projekti Oy. Pöyry Finland Oy 2010: Talvivaaran kaivoksen tarkkailu v Talvivaara Sotkamo Oy. Pöyry Finland Oy 2011: Talvivaaran kaivoksen tarkkailu v Talvivaara Sotkamo Oy. Pöyry Finland Oy 2013: Talvivaaran kaivoksen tarkkailusuunnitelma. Talvivaara Sotkamo Oy. Kalliola, R. 1973: Suomen kasvimaantiede. WSOY. Porvoo. Kurimo, U. 1970: Effect of pollution on the aquatic macroflora of the Varkaus area, Finnish Lake District. Ann. Bot. Fenn. 7: Kuoppala, M., Hellsten, S. & Kanninen, A. 2008: Sisävesien vesikasviseurantojen laadunvarmennus. Suomen ympäristö 36. Suomen ympäristökeskus. Lapin vesitutkimus Oy 2005: Talvivaaran kaivoshankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostus. Talvivaara Projekti Oy. Copyright Pöyry Finland Oy
9 7 Leka J., Toivonen H., Leikola N. ja Hellsten S. 2008: Vesikasvit Suomen järvien tilan ilmentäjinä. Ekologisen tilaluokittelun kehittäminen. Suomen ympäristö 18. Suomen ympäristökeskus. Copyright Pöyry Finland Oy
10
11 Liite 2.1 KOLMISOPPI v Etäisisyys rannasta m LINJA 1 AVOVESI 5 HARVA NUPHAR - vyöhyke POHJA Nuphar lutea 3 % kivi karike Et. 6,0 m/syv. 0,55 m AVOIN vyöhyke POHJA Et. 4,0 m/syv. 0,4 m kivi 0 karike RANTA linjan alkupiste ( : ) Et. 0 m/syv. 0 m metsä kaadettu, vedessä ja rannalla kuolleita varpuja Etäisyys rannasta m LINJA 2 38 AVOVESI HARVA EQUISETUM - vyöhyke POHJA Et. 38 m/syv. 0,6 m Equisetum fluviatile 5 % sora Nuphar lutea 5 % 6 0 AVOIN vyöhyke POHJA Et. 6 m/syv. 0,20 m kivi, hiekka RANTA linjan alkupiste ( : ) Et. 0 m/syv. 0 m metsä kaadettu, vedessä ja rannalla kuolleita varpuja
12 Liite 2.2 KOLMISOPPI v Etäisyys rannasta m LINJA 3 24 AVOVESI HARVA EQUISETUM - vyöhyke POHJA Et. 24 m/syv. 0,52 m Equisetum fluviatile 5 % savi 8 AVOIN vyöhyke POHJA Et. 8 m/syv. 0,3 m savi 0 RANTA linjan alkupiste ( : ) Et. 0 m/syv. 0 m metsä kaadettu Etäisyys rannasta m LINJA 4 22 AVOVESI EQUISETUM - NUPHAR - vyöhyke POHJA Et. 22 m/syv. 1 m Equisetum fluviatile 5 % lieju, karike Nuphar lutea 5 % 15 AVOIN vyöhyke POHJA Et. 15 m/syv. 0,70 m lieju, karike 0 RANTA linjan alkupiste ( : ) Et. 0 m/syv. 0 m puut kaadettu, vesi noussut huomattavasti, rannassa mätä haju Etäisyys rannasta m LINJA 5 0 Kaikki kuollutta linjan alkupiste RANTA ( : ) metsä kaadettu, kasvillisuus kuollut POHJA kivi
13 Liite 3.1 Valokuvia Kolmisopen linjoista 1-5 v. 2008, v ja v Linja 1 rannasta v v v Linja 1 avovedestä v v v. 2013
14 Liite 3.2 Linja 2 rannasta v v v Linja 2 avovedestä v v v. 2013
15 Liite 3.3 Linja 3 rannasta v v v Linja 3 avovedestä v v v. 2013
16 Liite 3.4 Linja 4 rannasta v v v Linja 4 avovedestä v v v. 2013
17 Liite 3.5 Linja 5 rannasta v v v Linja 5 avovedestä v v v. 2013
Kyrönjoen vesistön tekojärvien kasvillisuuskartoitus 2010. Anna-Maria Koivisto. Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskuksen julkaisuja
Kyrönjoen vesistön tekojärvien kasvillisuuskartoitus 2010 Anna-Maria Koivisto Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskuksen julkaisuja 3/2011 Kyrönjoen vesistön tekojärvien kasvillisuuskartoitus
LisätiedotUudenmaan vesikasvikartoitukset päävyöhykemenetelmällä 2016
ALLECO RAPORTTI N:O 15/201 Uudenmaan vesikasvikartoitukset päävyöhykemenetelmällä 201 Juha Syväranta MARINE BIOLOGICAL AND LIMNOLOGICAL CONSULTANTS Veneentekijäntie 4 FI-00210 Helsinki, Finland Tel. +358
LisätiedotVesikasvien elomuodot ja vesikasvit järvien tilan seurannassa
Vesikasvien elomuodot ja vesikasvit järvien tilan seurannassa Pyhäjärvi-instituutti 23.8.2011 Jarkko Leka, VALONIA Mikä on vesikasvi? Aidot vesikasvit (hydrofyytit) kasvavat vain vedessä. Vesikasvien ja
LisätiedotTalvivaara Projekti Oy
9M608035 6.3.2008 Kolmisoppi/Sauvola Talvivaara Projekti Oy Talvivaaran kaivoksen tarkkailu v. 2008 Osa IV b Vesikasvillisuuskartoitus 9M608035 Talvivaaran vesikasvillisuuskartoitus 1 Sisältö 1 JOHDANTO
LisätiedotRantavyöhykkeen kasvillisuuden seuranta
Rantavyöhykkeen kasvillisuuden seuranta 1998 2003-2008 Onko säännöstelyn kehittämisellä pystytty lieventämään vaikutuksia rantavyöhykkeeseen? Inarijärven tila ja tulevaisuus seminaari 10.6. 2009 Juha Riihimäki
LisätiedotPirkkalan Kotolahden vesi- ja rantakasvillisuusselvitys 2016
Pirkkalan Kotolahden vesi- ja rantakasvillisuusselvitys 2016 Pirkkalan kunta Ympäristönsuojelu Pirkanmaan Lintutieteellinen Yhdistys ry./ Pekka Rintamäki 2016 1. Johdanto Pirkkalan Kotolahdelta ei ole
LisätiedotLahden Kymijärven sekä Hollolan Työtjärven ja Mustajärven vesikasvillisuus 2013
Lahden Kymijärven sekä Hollolan Työtjärven ja Mustajärven vesikasvillisuus 2013 Esa Lammi & Marko Vauhkonen 5.2.2014 . LAHDEN KYMIJÄRVEN SEKÄ HOLLOLAN TYÖTJÄRVEN JA MUSTAJÄRVEN VESIKASVILLISUUS 2013 SISÄLLYS
LisätiedotPäävyöhykelinjamenetelmän mukaiset vesikasvikartoitukset Poselyn, Kaielyn ja Keselyn alueilla 2015
ALLECO RAPORTTI N:O 11/2015 Päävyöhykelinjamenetelmän mukaiset vesikasvikartoitukset Poselyn, Kaielyn ja Keselyn alueilla 2015 Juha Syväranta ja Jouni Leinikki MARINE BIOLOGICAL AND LIMNOLOGICAL CONSULTANTS
LisätiedotSUOVALKKUSELVITYS 16UEC VAPO OY Leväsuon suovalkkuselvitys, Pyhäjärvi
SUOVALKKUSELVITYS 12.9.2012 VAPO OY Leväsuon suovalkkuselvitys, Pyhäjärvi 1 Sisältö 1 AINEISTO JA MENETELMÄT... 2 2 TULOKSET... 2 3 JOHTOPÄÄTÖKSET... 5 4 KIRJALLISUUS... 5 Pöyry Finland Oy Tiina Sauvola
LisätiedotGALLTRÄSKIN KASVILLISUUSSEURANTA 2010 JA 2011
FCG Finnish Consulting Group Oy Kauniaisten kaupunki Gallträsk -järven kunnostus GALLTRÄSKIN KASVILLISUUSSEURANTA 2010 JA 2011 LUONNOS 9.2.2012 FCG Finnish Consulting Group Oy PRT I SISÄLLYSLUETTELO 1
Lisätiedot16WWE Vapo Oy. Iso-Lehmisuon täydentävä kasvillisuusselvitys, Vaala
24.9.2010 Vapo Oy Iso-Lehmisuon täydentävä kasvillisuusselvitys, Vaala 1 Vapo Oy, Iso-Lehmisuon täydentävä kasvillisuusselvitys, Vaala Sisältö 1 TEHTÄVÄN KUVAUS 1 2 TULOKSET 1 3 JOHTOPÄÄTÖKSET 1 4 KIRJALLISUUS
LisätiedotOsa C ARIMAAN KASVILLISUUSKARTOITUS
Osa C ARIMAAN KASVILLISUUSKARTOITUS Arto Kalpa (2005) Biota BD Someron vesienhoitosuunnitelman 11 järven kasvillisuuskartoitusraportti valmistui keväällä 2005. Osaan C on kerätty kasvillisuuskartoituksesta
LisätiedotLiite 2. Toimenpidealueiden kuvaukset
Liite 2. Toimenpidealueiden kuvaukset Toimenpidealue 1 kuuluu salmi/kannas-tyyppisiin tutkimusalueisiin ja alueen vesipinta-ala on 13,0 ha. Alue on osa isompaa merenlahtea (kuva 1). Suolapitoisuus oli
LisätiedotTERRAFAME OY OSA VI: PINTAVESIEN BIOLOGINEN TARKKAILU VUONNA 2015 VESIKASVILLISUUDEN LINJASEU-
Vastaanottaja Terrafame Oy Asiakirjatyyppi Tarkkailuraportti Päivämäärä 2.5.2016 Viite 1510016678-009 TERRAFAME OY OSA VI: PINTAVESIEN BIOLOGINEN TARKKAILU VUONNA 2015 VESIKASVILLISUUDEN LINJASEU- RANNAT
LisätiedotGallträsk-järven kunnostus Kasvillisuusseuranta 2017
KAUNIAISTEN KAUPUNKI Gallträsk-järven kunnostus Kasvillisuusseuranta 2017 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P11644 Kasvillisuusseuranta 2017 1 (15) Mäkelä Tiina Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Gallträsk...
LisätiedotKirkkonummi, Juusjärvi Vesikasviselvitys 2017
Kirkkonummi, Juusjärvi Vesikasviselvitys 2017 Silvestris luontoselvitys oy / 7.12.2017 2 Sisältö 1. Selvityksen tarkoitus, kohde ja tutkimusmenetelmä... 3 2. Tulokset... 5 3. Johtopäätökset ja näkökulmia
LisätiedotNiittotarvekartoitus. Suurijärvi, Savonlinna Kerimäki. Iina Remonen 08/2011
Niittotarvekartoitus Suurijärvi, Savonlinna Kerimäki Iina Remonen 08/2011 Yleiskuvaus: Suurijärven pohjoisosassa rannat ovat pääosin matalahkoja ja hiekkapohjaisia. Rannat kuitenkin syvenevät melko nopeasti
LisätiedotPorin Kivijärven vesikasvikartoitus kesällä 2013
Työraportti 2015-38 Porin Kivijärven vesikasvikartoitus kesällä 2013 Kari Lepistö Lokakuu 2015 POSIVA OY Olkiluoto FI-27160 EURAJOKI, FINLAND Tel +358-2-8372 31 Fax +358-2-8372 3809 Työraportti 2015-38
LisätiedotLuontoinventoinnin täydennys - lammen vesikasvillisuus ja selkärangattomat eliöt
Luontoinventoinnin täydennys - lammen vesikasvillisuus ja selkärangattomat eliöt 7.7.2016 0,3 Venesatama 0,3 0,6 0,5 0,8 Keittokatos Kovaa ehmeää ohjan kovuus 1 Sisällys 1. Johdanto ja työn tarkoitus 3
LisätiedotVesikasvit Suomen järvien tilan ilmentäjinä
SUOMEN YMPÄRISTÖ 18 2008 Vesikasvit Suomen järvien tilan ilmentäjinä YMPÄRISTÖN- SUOJELU Ekologisen tilaluokittelun kehittäminen Jarkko Leka, Heikki Toivonen, Niko Leikola ja Seppo Hellsten Suomen ympäristökeskus
LisätiedotKuva Kuerjoen (FS40, Kuerjoki1) ja Kivivuopionojan (FS42, FS41) tarkkailupisteet.
Kuva 1-8-8. Kuerjoen (FS4, Kuerjoki1) ja Kivivuopionojan (, ) tarkkailupisteet. Kuva 1-8-9. Kuerjoki. 189 1.8.4.3 Kuerjoki ja Kivivuopionoja Kuerjoen vedenlaatua on tarkasteltu kahdesta tarkkailupisteestä
LisätiedotVARESJÄRVEN KASVILLISUUSKARTOITUS
VARESJÄRVEN KASVILLISUUSKARTOITUS SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 3 2. TUTKIMUSMENETELMÄT... 4 3. VARESJÄRVEN KASVILLISUUS... 4 3.1 KASVILLISUUDEN PÄÄPIIRTEET... 4 3.2 ILMAVERSOISKASVILLISUUS... 5 3.3
LisätiedotMitä eri vesikasvit kertovat järven tilasta? Mitä kasveja kannattaa poistaa ja mitä ei?
Mitä eri vesikasvit kertovat järven tilasta? Mitä kasveja kannattaa poistaa ja mitä ei? Vesistökunnostusverkoston talviseminaari 26.1.2017, Lahti Jarkko Leka Valonia Varsinais-Suomen kestävän kehityksen
LisätiedotRANTAASEMAKAAVAN MUUTOKSEN LUONTO- JA MAISEMASELVITYS
SULKAVAN HÄMEENNIEMEN RANTAASEMAKAAVAN MUUTOKSEN LUONTO- JA MAISEMASELVITYS www.js-enviro.fi Juha Saajoranta 2011 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. LUONTOSELVITYKSEN TOTEUTUS 2. RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOSALUEEN LUONNON
LisätiedotTalvivaaran kaivoksen alapuolisten vesistöjen tila keväällä vuonna Kimmo Virtanen Kainuun ELY-keskus
Talvivaaran kaivoksen alapuolisten vesistöjen tila keväällä vuonna 2014 Kimmo Virtanen Kainuun ELY-keskus 2 Kolmisoppi ekologinen tila välttävä Kasviplankton (2008, 2010, 2012) erinomainen (2013) Lajistomuutoksia
LisätiedotKANNUSJÄRVEN NIITTOSUUNNITELMA
KANNUSJÄRVEN NIITTOSUUNNITELMA Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 286/2014 Laura Kokko YLEISTÄ 15.8.2014 Tämä työ on osa Kymijoen alueen järvikunnostushankkeessa laadittua Kannusjärven
LisätiedotPäävyöhykelinjamenetelmän mukaiset vesikasvikartoitukset 2018
ALLECO RAPORTTI N:O 13/2018 Päävyöhykelinjamenetelmän mukaiset vesikasvikartoitukset 2018 Jouni Leinikki Juha Syväranta MARINE BIOLOGICAL AND LIMNOLOGICAL CONSULTANTS Veneentekijäntie 4 FI-00210 Helsinki,
Lisätiedot9M Vapo Oy. Viitajoen ja Vepsänjoen sähkökoekalastukset v. 2009
9M609214 7.10.2009 Vapo Oy Viitajoen ja Vepsänjoen sähkökoekalastukset v. 2009 9M609214 Viitajoen ja Vepsänjoen sähkökoekalastukset v. 2009 1 Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 SÄHKÖKOEKALASTUKSET... 1 2.1 Aineisto
LisätiedotKlamilanlahden uposvesikasvi- ja pohjanlaatukartoitus
Klamilanlahden uposvesikasvi- ja pohjanlaatukartoitus Kymijoen vesi ja ympäristö ry Janne Raunio SISÄLLYS 1 JOHDANTO 1 2 AINEISTO JA METELMÄT 1 3 TULOKSET JA TULOSTEN TARKASTELU 1 VIITTEET 5 LIITTEET Liite
LisätiedotVIITASAMMAKKOSELVITYS 16UEC VAPO OY Leväsuon viitasammakkoselvitys, Pyhäjärvi
VIITASAMMAKKOSELVITYS 1.10.2012 VAPO OY Leväsuon viitasammakkoselvitys, Pyhäjärvi 1 Sisältö 1 JOHDANTO 2 2 ALUEET JA MENETELMÄT 2 3 TULOKSET 4 4 JOHTOPÄÄTÖKSET 5 5 VIITTEET 5 Pöyry Finland Oy Mika Welling,
LisätiedotKISKON KIRKKOJÄRVEN VESIKASVIKARTOITUS JA NIITTOSUUNNITELMA
Opinnäytetyö (AMK) Kala- ja ympäristötalous Iktyonomi 2014 Sami-Jukka Laine KISKON KIRKKOJÄRVEN VESIKASVIKARTOITUS JA NIITTOSUUNNITELMA OPINNÄYTETYÖ (AMK) TIIVISTELMÄ TURUN AMMATTIKORKEAKOULU Kala- ja
LisätiedotGALLTRÄSKIN KASVIPLANKTONSELVITYS KESÄLLÄ 2010
FCG Finnish Consulting Group Oy Kauniaisten kaupunki GALLTRÄSKIN KASVIPLANKTONSELVITYS KESÄLLÄ 2010 21.1.2011 FCG Finnish Consulting Group Oy PRT I SISÄLLYSLUETTELO 1 Tutkimuksen peruste ja vesistökuvaus...
LisätiedotHANNUKAISEN KAIVOSHANKE TAIMENEN POTENTIAALISTEN LISÄÄNTYMISALUEIDEN SEL- VITYS
Vastaanottaja Hannukainen Mining Oy Asiakirjatyyppi Muistio Päivämäärä 30.9.2016 HANNUKAISEN KAIVOSHANKE TAIMENEN POTENTIAALISTEN LISÄÄNTYMISALUEIDEN SEL- VITYS Päivämäärä 30.9.2016 Laatija Tarkastaja
LisätiedotTALVIVAARA SOTKAMO OY
RAKENTAMISEN TARKKAILU 2011 16WWE0993 15.3.2012 TALVIVAARA SOTKAMO OY TALVIVAARAN KAIVOKSEN TARKKAILU 2011 Osa II b Rakentamisvaiheen aikainen tarkkailu Talvivaara Sotkamo Oy Osa II b Rakentamisvaiheen
LisätiedotTalvivaaran jätevesipäästön alapuolisten järvien veden laatu 2010-2011 - Tarkkailutulosten mukaan
Talvivaaran jätevesipäästön alapuolisten järvien veden laatu 21-211 - Tarkkailutulosten mukaan 4.1.211 1 Pintavesien tarkkailukohteet, Talvivaara Jormasjärvi Kolmisoppi Tuhkajoki Kalliojärvi Salminen Ylälumijärvi
LisätiedotAlueella havaittiin runsaasti korentoja, sekä vaalea haikara (mahdollisesti harmaahaikara?) ja haukkoja.
Niittotarveselvitykset Pieksämäki Letvetlampi Letvetlampi on matala, lähes umpeenkasvanut lampi, jonka läpi laskee Törmäjoki Härkäjärvestä Siikalahteen. Vedenkorkeus oli selvitystä tehtäessä noin 20-30
LisätiedotLIITO-ORAVASELVITYS 16X KALAJOEN KAUPUNKI. Hiekkasärkkien liikuntapuiston alue Liito-oravaselvitys
LIITO-ORAVASELVITYS 23.6.2015 KALAJOEN KAUPUNKI Hiekkasärkkien liikuntapuiston alue Liito-oravaselvitys 1 Sisältö 1 JOHDANTO 1 2 LIITO-ORAVASELVITYS 2 3 TULOKSET 3 4 JOHTOPÄÄTÖKSET 4 5 VIITTEET 5 Kannen
LisätiedotSimojoen jokihelmisimpukkakartoitus 2013
ALLECO RAPORTTI N:O 6/2013 Simojoen jokihelmisimpukkakartoitus 2013 Panu Oulasvirta MARINE BIOLOGICAL AND LIMNOLOGICAL CONSULTANTS Veneentekijäntie 4 FI-00210 Helsinki, Finland Tel. +358 (0)45 679 0300
LisätiedotTalvivaara Sotkamo Oy
9M609005 18.3.2010 Talvivaara Sotkamo Oy Talvivaaran kaivoksen tarkkailu v. 2009 Osa IV c Biologinen tarkkailu maa-alueilla 9M608035 Talvivaaran kaivoksen tarkkailu v. 2009 Osa IVc Biologinen tarkkailu
LisätiedotPUUMALA REPOLAHTI ITÄOSIEN YLEISKAAVAN MUUTOKSET LUONTOINVENTOINTI. Jouko Sipari
PUUMALA REPOLAHTI ITÄOSIEN YLEISKAAVAN MUUTOKSET LUONTOINVENTOINTI Jouko Sipari 2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.. 3 INVENTOITU ALUE... 3 1. Repolahden perukka. 3 LIITTEET Kansikuva: Repolahden perukan rantaa
LisätiedotVESI ja YMPÄRISTÖ ry
^t Humaljärven vesikasvillisuustutkimus vuonna 2010 Suomen Sokeri Oy, Kirkkonummi '^^^^.^^^-^^ '^-'^^-^jr-s-^. ^^S^r^^ ^.^»^^ '^^ss^s^'^ ^ '" ^lo Eeva Ranta.4^4. Länsi-Uudenmaan VESI ja YMPÄRISTÖ ry Västra
LisätiedotARRAJÄRVEN NIITTOSUUNNITELMA
ARRAJÄRVEN NIITTOSUUNNITELMA Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 265/2014 Laura Kokko YLEISTÄ 19.9.2014 Tämä työ on osa Kymijoen alueen järvikunnostushankkeessa laadittua Arrajärven kunnostussuunnitelmaa.
LisätiedotPISPALAN KEVÄTLÄHTEET
FCG Finnish Consulting Group Oy Tampereen kaupunki 1 (1) PISPALAN KEVÄTLÄHTEET MAASTOTYÖ Kuva 1 Lähteiden sijainti kartalla Pispalan kevätlähteiden kartoitus suoritettiin 20.4.2011, 3.5.2011 ja 27.5.2011.
LisätiedotHAUSJÄRVEN VALKJÄRVEN JA KIVENPUULAMMIN VESIKASVILLISUUS JA -KASVISTO
HAUSJÄRVEN VALKJÄRVEN JA KIVENPUULAMMIN VESIKASVILLISUUS JA -KASVISTO Marko Vauhkonen Tmi Marko Vauhkonen, Heinola 3.9.2013 HAUSJÄRVEN VALKJÄRVEN JA KIVENPUULAMMIN VESIKASVILLISUUS JA -KASVISTO SISÄLLYS
LisätiedotVesikasvillisuuden niitto kunnostuskeinona ja Lopen Myllyjärven kunnostus
Vesikasvillisuuden niitto kunnostuskeinona ja Lopen Myllyjärven kunnostus 2007 1 Yleistä Järven kasvillisuus on osa sen ekologista kokonaisuutta kun rantakunnostuksilla muutetaan yhtä osaa, se vaikuttaa
LisätiedotCopyright Pöyry Finland Oy
19 Taulukko 3. Suhangon kasvillisuusselvityksen maastotöissä v. 2012 havaitut erityishuomiota vaativat sammallajit (Valtak. = valtakunnallisesti uhanalainen, Alueel. = alueellisesti uhanalainen, Dir.=
LisätiedotVesialueiden luonnon monimuotoisuus. Maatalouden ympäristöneuvojien koulutus Markku Puustinen, Syke
Vesialueiden luonnon monimuotoisuus Maatalouden ympäristöneuvojien koulutus 4.6. 2013 Markku Puustinen, Syke Peruskuivatuksesta Toteutus Jo 1930-luvulla peltoala pääosin kuivatuksen piirissä 1950-60 luvuilla
LisätiedotTampereen kantakaupungin viitasammakkoselvitys 2011 Iidesjärvi Tekolammikot
Tampereen kantakaupungin viitasammakkoselvitys 2011 Iidesjärvi Tekolammikot Tampereen kaupunki Kaupunkiympäristön kehittäminen/ Ympäristönsuojeluyksikkö Pirkanmaan lintutieteellinen yhdistys ry Pekka Rintamäki
LisätiedotAlajärven ja Takajärven vedenlaatu
Alajärven ja Takajärven vedenlaatu 1966-16 Alajärvi Alajärven vedenlaatua voidaan kokonaisuudessaan pitää hyvänä. Veden ph on keskimäärin 7,3 (Jutila 1). Yleisellä tasolla alusvesi on lievästi rehevää
Lisätiedot9M Vapo Oy. Tuohinevan kasvillisuusselvitys
24.8.2007 Vapo Oy Tuohinevan kasvillisuusselvitys 1 Sisältö 1 JOHDANTO 1 2 TUOHINEVAN SUOTYYPIT JA KASVILLISUUS 1 3 MAISEMA- JA VIRKISTYSARVOT 2 4 HUOMIONARVOISET ELINYMPÄRISTÖT, UHANALAISET LAJIT JA SUOJELUALUEET
LisätiedotSYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi
SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi 17.1.2013 Willitys tmi Marjo Lindberg Sisältö Selvitysalueen sijainti 3 Yleistä 3 Menetelmät 3 Sysivuoren luonto, yleistä 3 Kartta 4 Kuvaukset Sysivuoren luonnosta
Lisätiedot9M VAPO OY Lampien viitasammakkoselvitys, Ilomantsi
10.5.2010 VAPO OY Lampien viitasammakkoselvitys, Ilomantsi 1 Vapo Oy: Lampien viitasammakkoselvitys 1 Sisältö 1 JOHDANTO 2 2 ALUEET JA MENETELMÄT 2 3 TULOKSET 3 3.1 Sammallampi 3 3.2 Ahvenlampi 4 3.3 Haukilampi
LisätiedotVedenlaatutilanne Imatran seutukunnassa loppukesällä 2014 Saimaan ammattiopisto, auditorio Esitelmöitsijä Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy:n
Vedenlaatutilanne Imatran seutukunnassa loppukesällä 2014 Saimaan ammattiopisto, auditorio Esitelmöitsijä Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy:n toimitusjohtaja ja limnologi Pena Saukkonen Ympäristön,
LisätiedotMaastokäynnin syy: asukasyhteydenotto; levinnyt vesikasvillisuus joka paikoin haittaa järven virkistyskäyttöä
Muistio maastokäynnistä Suojärvi, Janakkala Maastokäynnin syy: asukasyhteydenotto; levinnyt vesikasvillisuus joka paikoin haittaa järven virkistyskäyttöä Maastokäynti suoritettiin 23.9.2015. Maastokäynnillä
LisätiedotMÄRKJÄRVEN NIITTOSUUNNITELMA
MÄRKJÄRVEN NIITTOSUUNNITELMA Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 259/2014 Laura Kokko Kymijoen vesi jaympäristö ry YLEISTÄ 2.9.2014 Tämä työ on osa Kymijoen alueen järvikunnostushankkeessa
LisätiedotLIITE 13. (sähköinen liite)
LIITE 13 (sähköinen liite) S U U N N IT T EL U JA T E K N IIK K A PROKON WIND ENERGY FINLAND OY Kattiharjun tuulivoimapuiston lepakkoselvitys FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 20.8.2014 P21463P003 Lepakkoselvitys
LisätiedotPälkäneen Laitikkalan kylän KATAJAN TILAN LUONTOSELVITYS (Kyllönsuu , Kataja ja Ainola )
Pälkäneen Laitikkalan kylän KATAJAN TILAN LUONTOSELVITYS (Kyllönsuu 635-417-3-28, Kataja 635-417-3-34 ja Ainola 935-417-3-26) Tmi Mira Ranta Rokantie 29 38140 SASTAMALA p. 050-5651584 mira.ranta@kopteri.net
LisätiedotRetinranta Nallikarissa
KAUPUNKILUONNON HAVAINNOINTIPISTE Retinranta Nallikarissa Sijainti: Retinrannan luontopiste on Nallikarista Toppilansaareen merenrannan tuntumassa johtavan pyörätien varressa. Sinne löytää helpoiten Nallikarinranta-nimisen
LisätiedotSudenkorentoselvitys 2013
Pyhäjärvi-Instituutti Sepäntie 7, Ruukinpuisto 2700 Kauttua, Eura Sudenkorentoselvitys 20 Eurajokivarsi Koskeljärven pohjoisranta Erkki Jaakohuhta erkki.jaakohuhta@dnainternet.net Sari Kantinkoski sarikantinkoski@gmail.com
LisätiedotNäytteenottokerran tulokset
Ensiäiset vedenlaaturekisteristäe löytyvät tulokset ovat taikuulta 1984. Näytteenottopaikan kokonaissyvyydeksi on tuolloin itattu 7,9, ja näytteet on otettu 1, 3 ja 7 etrin syvyyksiltä. Jäätä on ollut
LisätiedotMANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2013
MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2013 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 227/2014 Janne Raunio TIIVISTELMÄ Tämä raportti käsittelee
LisätiedotKankaistenjärven kasvillisuus. Heli Jutila
Kankaistenjärven kasvillisuus Heli Jutila Hämeenlinnan ympäristöjulkaisuja 26 2013 Kannen kuvat: Ylhäällä Kankaistenjärven pohjoispään Komulahden vesikasvillisuutta. 25.8.2012. Alhaalla vasemmalla ruskoärviä
LisätiedotLuoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011
Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Johdanto Tämä raportti on selvitys Luoteis-Tammelan Heinijärven ja siihen laskevien ojien
LisätiedotTALVIVAARA SOTKAMO OY. Laimennuslaskelmat
17.1.2013 TALVIVAARA SOTKAMO OY Laimennuslaskelmat 1 Pöyry Finland Oy Kari Kainua, FM Heimo Vepsä, FM Yhteystiedot PL 20, Tutkijantie 2 A 90571 Oulu puh. 010 33280 sähköposti etunimi.sukunimi@poyry.com
LisätiedotPäävyöhykelinjamenetelmän mukaiset vesikasvikartoitukset 2016
ALLECO RAPORTTI N:O 12/2016 Päävyöhykelinjamenetelmän mukaiset vesikasvikartoitukset 2016 Juha Syväranta MARINE BIOLOGICAL AND LIMNOLOGICAL CONSULTANTS Veneentekijäntie 4 FI-00210 Helsinki, Finland Tel.
LisätiedotTULLISILLAN POHJOISRANNAN KASVILLISUUSINVENTOINTI
TULLISILLAN JA PLAGENIN ASEMAKAAVAN MUUTOS TULLISILLAN POHJOISRANNAN KASVILLISUUSINVENTOINTI LOVIISAN KAUPUNKI Kunnallistekninen toimisto, puistoyksikkö Anna-Riitta Pohjola, hortonomi 27.9.2007 Taitto:
LisätiedotLietejoen vesistöalueen purojen sähkökoekalastukset v. 2011 16WWE1356 1.9.2011
Lietejoen vesistöalueen purojen sähkökoekalastukset v. 2011 16WWE1356 1.9.2011 Lietejoen vesistöalueen purojen sähkökoekalastukset v. 2011 1 Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 SÄHKÖKOEKALASTUKSET... 1 2.1 Aineisto
LisätiedotURAJÄRVEN NIITTOSUUNNITELMA
URAJÄRVEN NIITTOSUUNNITELMA Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 253/2014 Laura Kokko YLEISTÄ 26.8.2014 Tämä työ on osa Kymijoen alueen järvikunnostushankkeessa laadittua Urajärven kunnostussuunnitelmaa.
LisätiedotRAP O R[ 1 I. FlU S T A} A}.TI{ 1 ]' IiASVIILISUI}DESTA
RAP O R[ 1 I FlU S T A} A}.TI{ 1 ]' IiASVIILISUI}DESTA Selvitys teollisuusvesien vaikutuksista Mustalammen kasvillisuuteen. Havaintoalueena on Mustalampien alue, joka luonnonsuhteiltaan on yhtäläinen.
Lisätiedotluontoselvitys Petri Parkko
2016 Hämeenlinnan Huvikummun rantaosayleiskaavan muutokseen liittyvä luontoselvitys Petri Parkko 26.7.2016 1 1. Taustoja Kaavahankkeen tarkoituksena on siirtää voimassa olevan rantaosayleiskaavan mukainen
LisätiedotKuortane Kaarankajärven rantaosayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2010
1 Kuortane Kaarankajärven rantaosayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2010 Hannu Poutiainen Tapani Rostedt Kustantaja: Kuortaneen kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Yleiskartta...
LisätiedotKyrönjoen vesistötyöt
RAPORTTEJA 29 2013 Kyrönjoen vesistötyöt Kasvillisuuskartoitus vuonna 2012 MIKA TOLONEN Kyrönjoen vesistötyöt Kasvillisuuskartoitus vuonna 2012 MIKA TOLONEN RAPORTTEJA 29 2013 KYRÖNJOEN VESISTÖTYÖT Ky
LisätiedotUIMAVESIPROFIILIN LAATIMINEN: AAVARANTA
1/11 UIMAVESIPROFIILIN LAATIMINEN: AAVARANTA YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLTO Jokikatu 8, faksi (013) 267 4474 Sivu 2/11 SISÄLLYSLUETTELO 1 Taustaa... 3 2 Uimavesiprofiilin sisältö... 4 2.1 Maantieteellinen sijainti...
LisätiedotNIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki
RAPORTTI 16X267156_E722 13.4.2016 NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki 1 Niinimäen Tuulipuisto Oy Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki Sisältö 1
LisätiedotPyhäjärven rantaosayleiskaava
KITEEN KAUPUNKI Pyhäjärven rantaosayleiskaava Viitasammakkoselvitys FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 10.11.2014 P23479P003 Viitasammakkoselvitys I (I) Partanen Janne 10.11.2014 Sisällysluettelo 1 Johdanto...
LisätiedotLempellonjärvi, Janakkala
Muistio maastokäynnistä Lempellonjärvi, Janakkala Maastokäynnin syy: asukasyhteydenotot; levinnyt vesikasvillisuus joka paikoin haittaa järven virkistyskäyttöä, järven pintavedessä havaitut möhnälautat
LisätiedotSuomen Luontotieto Oy. Äänekosken Hirvaskankaan tiehankkeeseen liittyvä. Suomen Luontotieto Oy 12/2011 Jyrki Oja
Äänekosken Hirvaskankaan tiehankkeeseen liittyvä uhanalaisen putkilokasvilajiston selvitys 2011 Purolitukkaa kasvaa Kylmäpuron ylityskohdassa Suomen Luontotieto Oy 12/2011 Jyrki Oja Sisältö 1. Johdanto...
LisätiedotKinnulan Pitkäjärven sudenkorentoselvitys
2014 Kinnulan Pitkäjärven sudenkorentoselvitys Petri Parkko Luontoselvitys Kotkansiipi 4.11.2014 1 1. Taustoja Tämä Natura-arviointia varten tehty sudenkorentoselvitys koskee Kinnulan Pitkäjärven pohjoisosan
LisätiedotEU-UIMARANTAPROFIILI. Lossin uimaranta. Äänekosken kaupunki
EU-UIMARANTAPROFIILI Lossin uimaranta Äänekosken kaupunki UIMAVESIPROFIILI 2 SISÄLLYS 1. YHTEYSTIEDOT 1.1 Uimarannan omistaja ja yhteystiedot 1.2 Uimarannan päävastuullinen hoitaja ja yhteystiedot 1.3
LisätiedotUIMAVESIPROFIILIN LAATIMINEN: NIITTYLAHTI
1/10 UIMAVESIPROFIILIN LAATIMINEN: NIITTYLAHTI YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLTO Jokikatu 8, faksi (013) 267 4474 Sivu 2/10 SISÄLLYSLUETTELO 1 Taustaa... 3 2 Uimavesiprofiilin sisältö... 4 2.1 Maantieteellinen
LisätiedotVesistön tarkkailu ja ongelmien tunnistaminen, mistä tietoa on saatavilla. Sini Olin, Liisa Hämäläinen ja Matti Lindholm Suomen ympäristökeskus
Vesistön tarkkailu ja ongelmien tunnistaminen, mistä tietoa on saatavilla Sini Olin, Liisa Hämäläinen ja Matti Lindholm Suomen ympäristökeskus Sisällysluettelo Vesistön tarkkailu ja ongelmien tunnistaminen
LisätiedotEpoon asemakaavan luontoselvitys
Epoon asemakaavan luontoselvitys Porvoon kaupunki Kaupunkisuunnittelu Huhtikuu 2014 Lotta Raunio 1. Johdanto Tämä luontoselvitys koostuu olemassa olevan tiedon kokoamisesta sekä maastokäynneistä ja se
LisätiedotGALLTRÄSKIN KASVIPLANKTONSELVITYS KESÄLLÄ 2011
FCG Finnish Consulting Group Oy Kauniasten kaupunki GALLTRÄSKIN KASVIPLANKTONSELVITYS KESÄLLÄ 2011 -P11644 FCG Finnish Consulting Group Oy Kasviplankton v. 2011 I SISÄLLYSLUETTELO 1 Tiivistelmä... 1 2
LisätiedotOsa IV g Talvivaara Sotkamo Oy Talvivaaran kaivoksen louhintatärinän tarkkailu v. 2010
Osa IV g Talvivaara Sotkamo Oy Talvivaaran kaivoksen louhintatärinän tarkkailu v. 2010 Talvivaaran kaivoksen tarkkailusuunnitelman mukaan tärinää mitataan vuosittain Pirttimäen alueella kertamittauksena.
LisätiedotKeliberin kaivoshankkeen perustilaselvitys
Keliberin kaivoshankkeen perustilaselvitys Piileväselvitys kesällä 2014 Selvityksessä tutkittiin suunnittelualueen vesien nykytila piileväanalyysien avulla viidellä havaintopaikalla. Piileväanalyysit Näytteenotossa,
LisätiedotEU-UIMAVESIPROFIILI. Äänejärven uimaranta. Äänekosken kaupunki
EU-UIMAVESIPROFIILI Äänejärven uimaranta Äänekosken kaupunki UIMAVESIPROFIILI 2 SISÄLLYS 1. YHTEYSTIEDOT 1.1 Uimarannan omistaja ja yhteystiedot 1.2 Uimarannan päävastuullinen hoitaja ja yhteystiedot 1.3
LisätiedotTÄYDENNYSLIITE INARIJÄRVEN YLEISKAAVAN NATURA-ARVIOINTIIN. Aija Degerman, Sweco Ympäristö Oy, Oulussa
TÄYDENNYSLIITE INARIJÄRVEN YLEISKAAVAN NATURA-ARVIOINTIIN Aija Degerman, Sweco Ympäristö Oy, Oulussa 19.9.2014 Metsähallituksen uudet esitykset kalastustukikohdiksi Metsähallitus on esittänyt Inarin kunnan
LisätiedotNro 430 NIMISJÄRVEN JA KAIHLASEN VESIKASVILLISUUS. Esa Taskinen
Nro 430 NIMISJÄRVEN JA KAIHLASEN VESIKASVILLISUUS Esa Taskinen - 1 VESI- JA YMPÄRISTÖHALLITUKSEN MONISTESARJA Nro 430 MMISJÄRVEN JA KAIHLASEN VESIKASWLLISUUS Esa Taskinen Nimisjärven vesikasvillisuus sivut
LisätiedotTalvivaaran vesistövaikutuksista Pohjois-Savon alueella
Talvivaaran vesistövaikutuksista Pohjois-Savon alueella Sonkajärvi 22.3.2012 Pohjois-Savon ELY-keskus 26.3.2012 1 Talvivaaran velvoitetarkkailupaikat ja tarkkailuohjelma (tilanne 1/2012) Aineisto:Talvivaara
LisätiedotHeinijärven vedenlaatuselvitys 2014
Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto 3.12.2014 Johdanto Heinijärven ja siihen laskevien ojien vedenlaatua selvitettiin vuonna 2014 Helsingin yliopiston
LisätiedotUIMAVESIPROFIILIN LAATIMINEN: HONKALAHTI
1/8 UIMAVESIPROFIILIN LAATIMINEN: HONKALAHTI YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLTO Jokikatu 8, faksi (013) 267 4474 Sivu 2/8 SISÄLLYSLUETTELO 1 Taustaa... 3 2 Uimavesiprofiilin sisältö... 4 2.1 Maantieteellinen sijainti...
LisätiedotTampere Kalliojärven ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013
1 Tampere Kalliojärven ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013 Hannu Poutiainen Jasse Tiilikkala Tilaaja: Finsilva Oyj 2 Sisältö Perustiedot... 2 Lähtötiedot... 3 Inventointi... 3 Tulos...
LisätiedotTALVIVAARA SOTKAMO OY
VESISAMMALTEN METALLIPITOISUUDET 16X170583 5.5.2014 TALVIVAARA SOTKAMO OY Talvivaaran kaivoksen tarkkailu v. 2013 Osa IVb_4 Vesisammalten metallipitoisuudet Talvivaaran kaivoksen alapuolisten virtavesien
LisätiedotSANIJÄRVEN, ENÄJÄRVEN JA PALONSELÄN NIITTOSUUNNITELMA
SANIJÄRVEN, ENÄJÄRVEN JA PALONSELÄN NIITTOSUUNNITELMA Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 291/2014 Laura Kokko YLEISTÄ 20.9.2014 Tämä työ on osa Kymijoen alueen järvikunnostushankkeessa
LisätiedotMeriuposkuoriaisen (Macroplea pubipennis) esiintyminen Soukanlahdella
Meriuposkuoriaisen (Macroplea pubipennis) esiintyminen Soukanlahdella Karoliina Ilmarinen, Jouni Leinikki ja Sanna Saari 15.7.2010 Alleco Oy Mekaanikonkatu 3 00810 Helsinki www.alleco.fi Sisällysluettelo
LisätiedotMatalan ranta-asemakaava Luontoselvitys 2014, täydennys 2015 Antti Karlin Yleistä Luontoselvitys on tehty käymällä Matalan ranta-asemakaavassa oleva venevalkaman alue maastossa läpi kesällä syksyllä 2014
LisätiedotHAJAKUORMITUKSEN VAIKUTUKSET PINTAVESIEN TILAAN
Maa- ja metsätalouden vesistövaikutukset seminaari MaaMet-seurannan tuloksista, 9.5.2014 Helsinki HAJAKUORMITUKSEN VAIKUTUKSET PINTAVESIEN TILAAN Jukka Aroviita SYKE, Vesikeskus Tapio Heikkilä Ympäristöhallinnon
LisätiedotRenkajärven, Kynnösjärven ja Onkilammen vesikasvit
Renkajärven, Kynnösjärven ja Onkilammen vesikasvit Pertti Uotila Renkajärvi on hieman yli kuuden neliökilometrin laajuinen Tammelan ylänköalueen latvajärvi, 122 m merenpintaa korkeammalla. Järven valuma-alue
LisätiedotLieksa Mäntyjärven ranta-asemakaavan muinaisjäännösselvitys Kesäkuu 2012
Lieksa Mäntyjärven ranta-asemakaavan muinaisjäännösselvitys Kesäkuu 2012 FT Samuel Vaneeckhout TAUSTA Muinaisjäännösselvityksen tavoitteena oli selvittää muinaisjäännösrekisteriin kuuluvia kohteita UPM:n
LisätiedotKEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483
KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483 Porvoon kaupunki Kaupunkisuunnittelu Huhtikuu 2014 asemakaavan luontoselvitys Osa-alueet 478-483 Lotta Raunio Sisällys 1. Johdanto 1 2. Sijainti
Lisätiedot