Päävyöhykelinjamenetelmän mukaiset vesikasvikartoitukset 2018

Transkriptio

1 ALLECO RAPORTTI N:O 13/2018 Päävyöhykelinjamenetelmän mukaiset vesikasvikartoitukset 2018 Jouni Leinikki Juha Syväranta MARINE BIOLOGICAL AND LIMNOLOGICAL CONSULTANTS Veneentekijäntie 4 FI Helsinki, Finland Tel (0)

2 OTSIKKO: Päävyöhykelinjamenetelmän mukaiset vesikasvikartoitukset 2018 PÄIVÄMÄÄRÄ: TEKIJÄ(T): Jouni Leinikki, Juha Syväranta JULKAISU: Alleco Oy raportti n:o 13/2018 JULKAISIJA: VIITTAUSOHJE: Alleco Oy, Veneentekijäntie 4, Helsinki, Leinikki, J. & Syväranta, J Päävyöhykelinjamenetelmän mukaiset vesikasvikartoitukset Alleco Oy raportti n:o 13/2018. Alleco Oy Kansikuva: Vesikasvillisuutta Pohjois-Savossa Juha Syväranta 2

3 Sisältö JOHDANTO... 4 TUTKIMUSALUE JA MENETELMÄT... 4 JÄRVIKOHTAISET TULOKSET... 7 Pihlas, ESAELY... 9 Valvatus, ESAELY... 9 Kangasjärvi, ESAELY... 9 Emäpaju, ESAELY Suur-Läänä, ESAELY Monni, ESAELY Palokkajärvi, KESELY Alvajärvi, KESELY Tiirinselkä, KESELY Pyhäjärven Junttiselkä, POPELY Pyhäjärven Kirkkoselkä, POPELY Pyhäjärven Pyhäselkä, POPELY Pajujärvi, POSELY Pieni Vehkalahti, POSELY Nilakka Vuonamonlahti, POSELY Älänne, POSELY Osmanginjärvi, POSELY Kolmisoppi, POSELY Liite 1: ekologisen tilan luokitusindeksit Liite 2. Karttakuvat linjojen sijainneista

4 JOHDANTO Alleco Oy toteutti kesällä 2018 järvien vesikasvikartoituksia tarkennetulla päävyöhykelinjamenetelmällä. Työ liittyy pintavesien tilan seurantaan, jonka yhtenä osana ovat vesikasvikartoitukset. Seuranta tuottaa tietoa, jonka perusteella luokitellaan vesistöjen ekologinen tila. Vesikasvillisuuden tila luokitellaan kolmen muuttujan avulla. Tyyppilajien osuus (TT50) vertaa järvellä havaittujen tyyppilajien määrää havaittuun kokonaislajimäärään. Tyyppilajit on määritetty vertailuvesistöjen perusteella. Prosenttinen mallinkaltaisuus (PMA) vertaa tutkittavan järven vesikasvien suhteellisia osuuksia vertailuyhteisön lajien runsauksiin. Referenssi-indeksin (RI) laskennassa huomioidaan kuormitusta sietävät vesikasvilajit, herkät lajit ja indifferentit lajit. Työn tilaaja on Pohjois-Savon ELY-keskus, joka hallinnoi vuonna 2018 kartoituksia kuuden eri ELYkeskuksen alueella. TUTKIMUSALUE JA MENETELMÄT Tässä tutkimuksessa kartoitettiin 18 järveä, joista 5 sijaitsi Etelä-Savossa, 6 Pohjois-Savossa, 3 Keski- Suomessa ja 3 Pohjois-Pohjanmaalla (taulukko 1). Järvistä on koottu kartat liiteeseen 2. Järvien vesikasvikartoitukset toteutettiin tarkennetulla päävyöhykelinjamenetelmällä, jossa kunkin lajin peittävyys ja yleisyys arvioidaan vain kerran kultakin linjalta. Kasvillisuutta havainnoitiin vesikiikarilla, haraamalla ja videoimalla (kuva 1). Kasvillisuuden syvärajat varmistettiin pitkävartisella haravalla, heittoharalla tai videoimalla. Pääasiallisena menetelmänä käytettiin videointia, sillä se antaa kokemuksemme perusteella luotettavamman kuvan todellisesta syvärajasta kuin haraaminen. Kasvillisuuden eri elomuotojen etäisyydet linjan alkupisteestä mitattiin laseretäisyysmittarilla tai GPS-paikantimella, joka oli tarkin menetelmä etäisyyksien ollessa yli 100 metriä. Tutkimuksen toteutti kaksi kenttätyöryhmää, jotka toimivat toisistaan riippumatta. Kenttätöihin nimetyt henkilöt osallistuivat ennen tämän tutkimuksen käynnistymistä Alleco Oy:n sisäiseen auditointiin, joka järjestettiin Kirkkonummella. Tilaisuudessa koulutettiin uusia henkilöitä käyttämään päävyöhykementelmää vesikasvillisuuden seurantatutkimuksissa ja se vastasi sisällöltään Suomen ympäristökeskuksen järjestämiä koulutuksia. Kouluttajina toimivat Krister Karttunen, Jouni Leinikki ja Juha Syväranta. Koulutuksessa käytiin läpi kasvillisuuskartoituksissa käytettävä menetelmä taustoineen, tehtiin yhteensä viiden linjan kartoitus ja vertailtiin maastotyöntekijöiden kirjaamia vesikasvillisuuden peittävyyden ja yleisyyden arvioita. Tietojen syöttö tapahtui sähköiselle lomakkeelle, jolta tiedot voidaan kopioida suoraan ympäristöhallinnon tallennuspohjalle. Tämä minimoi virhelähteitä esimerkiksi koordinaattien suhteen. Maastossa koordinaattitiedot tallennettiin tarkkuus-gps:llä, joka antaa sijaintitiedon yhden metrin tarkkuudella. Karttoina käytettiin sekä kopiomuoville tulostettuja karttoja että maanmittauslaitoksen elektronisia aineistoja, joita tarkasteltiin vedenkestävään koteloon suljetulla tablettitietokoneella. 4

5 Kuva 1. Vesikasvillisuuden havainnointia Kallavedellä vuonna 2017 Lajinmäärityksessä käytettiin lajilistoja, jotka ovat Suomen ympäristökeskuksen julkaisussa 36/2008, Sisävesien vesikasviseurantojen laadunvarmennus. Maastotöistä vastasivat Jouni Leinikki ja Krister Karttunen, joka myös varmisti lajinmääritykset. Tulokset toimitettiin tilaajalle sähköisenä Suomen ympäristökeskuksen vesikasviseurantojen päävyöhykelinjamenetelmän excel-pohjille tallennettuina. Tämä raportti sisältää vesikasvillisuuden laskennan indeksit ja skaalatun ekologisen laatusuhteen, jonka perusteella kasvillisuuden tila arvioidaan. Järvistä 10 kartoitettiin ensimmäistä kertaa tässä tutkimuksessa. Loput 8 oli kartoitettu edellisen kerran vuonna 2006 tai Aiemmin kartoitettujen järvien kasvillisuutta on vertailtu tutkimuskertojen välillä järvikohtaisten tulosten lopussa. 5

6 Taulukko 1. Kartoitetut järvet ja niiden linjamäärät eri ely-keskusten alueilla. Järvi Järvinumero ELY-keskus Pintavesityyppi Pihlas Monni Kangasjärvi Emäpaju Valvatus Suuri-Läänä Palokkajärvi Alvajärvi Tiirinselkä Pyhäjärvi Kirkkoselkä Pyhäjärvi Junttiselkä Pyhäjärvi Pyhäselkä Nilakka Vuonamonlahti Pajujärvi Osmanginjärvi Pieni Vehkalahti Älänne Kolmisoppi _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _0 01 Linjojen lukumäärä Etelä-Savo Mh 8 Etelä-Savo Lv 8 Edellinen kartoitusvuosi Etelä-Savo MRh Etelä-Savo MRh 8 Etelä-Savo Rk Etelä-Savo MRh 8 - Keski-Suomi Ph 8 - Keski-Suomi Ph 8 - Keski-Suomi Kh 12 - Pohjois-Pohjanmaa SVh 18 - Pohjois-Pohjanmaa Vh 12 - Pohjois-Pohjanmaa SVh Pohjois-Savo Rh Pohjois-Savo Mh Pohjois-Savo Rr Pohjois-Savo Ph 8 - Pohjois-Savo Rh Pohjois-Savo Rk

7 JÄRVIKOHTAISET TULOKSET Seuraavassa on esitetty yleisluonnehdinta kustakin kartoitetusta järvestä kasvillisuuslinjojen perusteella sekä ekologisen tilaluokituksen indeksit. Laskenta sisältää tyyppilajien suhteellisen osuuden, referenssi-indeksin ja prosenttisen mallinkaltaisuuden. Taulukossa 2 on esitetty indeksien arvot ja skaalattu ekologinen laatusuhde. Indeksien laskennassa on käytetty Etelä-Suomen vertailuarvoja. Laskenta perustuu ympäristöhallinnon ohjeeseen 7/2012: Ohje pintavesien ekologisen ja kemiallisen tilan luokitteluun vuosille päivitetyt arviointiperusteet ja niiden soveltaminen. Skaalattuja ekologisia laatusuhteita käytetään paitsi taulukossa 2, myös tekstissä järvikohtaisten arvioiden kohdalla. Liitteessä 1 ovat ympäristöhallinnon laskentapohjien tulokset. Niissä ekologiset indeksit on ilmoitettu skaalaamattomina. Aiemmin kartoitettujen järvien osalta on tehty vertailu aiempiin tuloksiin. Osalla järvistä on tehty edellisellä kartoituskerralla enenmmän linjoja kuin nykyohjeen mukaan. Järvien tilan aiempi luokitus toisen seurantakaudelta perustuu vesikasvillisuuden lisäksi myös muihin muuttujiin, joten tässä mainittuja vesikasvillisuuden tilaluokituksia (taulukko 2) ei voida suoraan verrata niihin. 7

8 Taulukko 2. Ekologisen tilaluokituksen indeksit ja niistä lasketut skaalatut ekologiset laatusuhteet. Lisäksi on ilmoitettu kolmen ELS:n keskiarvo (k/a) ja sitä vastaava järven tilaluokitus kasvillisuuden perusteella. Tilaluokituksessa luokan huono alaraja on 0, välttävän 0,2, tyydyttävän 0,4, hyvän 0,6 TT50 TT50 skaal RI RI skaal PMA PMA skaal ELS k/a Pihlas ESA Mh 0,49 0,87 50,00 0,82 63,81 1,23 0,98 erinom. Valvatus ESA Rk 0,40 0,32-60,0 0,21 33,47 0,27 0,26 välttävä ja erinomaisen 0,8. Järvi ELY Järvi tyyppi Tilaluokitus Kangasjärvi ESA MRh 0,42 0,53 33,33 0,76 43,08 0,66 0,65 hyvä Emäpaju ESA MRh 0,32 0,40 25,00 0,71 52,17 0,80 0,64 hyvä Suur-Läänä ESA MRh 0,61 0,74 55,56 1,08 45,17 0,69 0,84 erinom. Monni ESA MRh 0,48 0,60 37,50 0,79 52,32 0,80 0,73 hyvä Palokka KES Ph 0,45 0,58 0,00 0,53 35,38 0,53 0,55 tyydyttävä Alvajärvi KES Ph 0,38 0,49 7,69 0,57 35,75 0,53 0,53 tyydyttävä Tiirinselkä KES Kh 0,30 0,50-10,0 0,46 29,54 0,48 0,48 tyydyttävä Pyhäjärvi Junttiselkä Pyhäjärvi Pyhäselkä POP Vh 0,32 0,49 20,83 0,63 36,63 0,70 0,61 hyvä POP Svh 0,47 0,60 32,00 0,73 61,66 1,03 0,79 hyvä POP Svh 0,64 0,99 34,78 0,86 63,06 1,22 1,02 erinom. Pajujärvi POS Mh 0,43 0,83 47,06 0,78 53,51 0,97 0,86 erinom. Pieni Vehkalahti POS Ph 0,42 0,54 13,33 0,60 35,11 0,52 0,55 tyydyttävä Nilakka POS Rh 0,45 0,58 36,84 0,80 51,29 0,78 0,72 hyvä Älänne POS Rh 0,70 1,04 60,00 1,00 46,08 0,70 0,91 erinom. Pyhäjärvi Kirkkoselkä Osmanginjärvi POS Rr 0,45 0,61-25,0 0,48 41,19 0,74 0,61 hyvä Kolmisoppi POS Rk 0,40 0,32 18,18 0,61 42,49 0,34 0,42 tyydyttävä 8

9 Pihlas, ESAELY Järvelle tehtiin 8 linjaa, jotka olivat uusia. Järvi kartoitettiin Pohjalehtisten kasvien vyöhyke esiintyi kolmella linjalla. Syvimmällä kasvaneet pohjalehtiset olivat Isoetes lacustris ja Lobelia dortmanna. Näistä I. lacustris ulottui syvimmillään 1,25 metrin syvyyteen. Uposlehtisiä kasveja vyöhyke esiintyi viidellä linjalla ja ne ulottuivat syvimmillään 1,7 metriin. Syvimmällä esiintynyt uposlehtinen oli Potamogeton perfoliatus. Tumma, mutta kirkasvetisen Pihlaksen näkösyvyys vaihteli välillä 1,5 2,3 metriä. Järvellä havaittu kokonaistaksonimäärä oli 33. Ekologinen laatusuhde vesikasvillisuuden perusteella on kaikilla kolmella indeksillä erinomainen, joten tilaluokitus on erinomanen myös skaalattujen ELS-arvojen keskiarvon perusteella. Aiemmissa, ekologisen tilan seurannan toisen kauden selvityksissä ei ollut mukana vesikasvillisuutta, mutta niiden perusteella Pihlasjärven tila luokiteltiin hyväksi. Valvatus, ESAELY Järvellä tutkittiin 8 linjaa, jotka oli kartoitettu edellisen kerran vuonna Järvi kartoitettiin Pohja- tai uposlehtisiä kasveja ei linjoilla esiintynyt, vaan vesikasvillisuus muodostui pääasiassa kelluslehtisistä ja ilmaversoisista lajeista. Tummavetisen Valvatuksen näkösyvyys vaihteli välillä 0,6 0,8 metriä. Järvellä havaittu kokonaistaksonimäärä oli 24. Ekologinen laatusuhde vesikasvillisuuden perusteella on kaikilla kolmella indeksillä välttävä, joten tilaluokitus on välttävä myös skaalattujen ELS-arvojen keskiarvon perusteella. Vuonna 2012 järvellä tutkittiin 12 linjaa ja mitattiin näkösyvyydeksi 1,2 1,6 m. Tällöin uposlehtisten vyöhyke havaittiin vain linjalla 12 ja se ulottui 0,45 metrin syvyyteen. Tavattujen lajien kokonaismäärä oli 30. Vaikuttaisi siltä, että järven tila on heikentynyt. Kangasjärvi, ESAELY Järvellä tutkittiin 12 linjaa, jotka oli kartoitettu edellisen kerran vuonna Järvi kartoitettiin Uposlehtisiä kasveja ei linjoilla esiintynyt, mutta pohjalehtisten esiintyminen ulottui paikoin enintään 0,6 metrin syvyyteen. Kangasjärven näkösyvyys vaihteli välillä 0,6 0,9 metriä. Järvellä havaittu kokonaistaksonimäärä oli 33. Ekologinen laatusuhde vesikasvillisuuden perusteella on kolmen skaalatun indeksin keskiarvon perusteella hyvä, vaikka se tyyppilajien suhteellisen osuuden perustella olikin tyydyttävä. Myös aikaisempien selvitysten perusteella Kangasjärven ekologinen tila oli määritelty hyväksi. Vuonna 2006 järvellä tutkittiin peräti 23 linjaa. 9

10 Emäpaju, ESAELY Järvelle perustettiin 8 linjaa uutta linjaa, jotka kartoitettiin Pohjalehtisiä kasveja ei linjoilla esiintynyt, mutta uposlehtiset kasvit ulottuivat paikoin 1,1 metrin syvyyteen. Empäpajun näkösyvyys vaihteli välillä 1,3 1,5 metriä. Järvellä havaittu kokonaistaksonimäärä oli 31. Ekologinen laatusuhde vesikasvillisuuden perusteella on kolmen skaalatun indeksin keskiarvon perusteella hyvä, mutta indeksien välinen vaihtelu on huomattavaa. Tyyppilajien TT50 antaa tulokseksi tyydyttävä, RI hyvä ja PMA välttävä. Aikaisempien, toisen seurantakauden selvitysten perusteella Emäpajun ekologinen tila oli tyydyttävä. Tuolloin seurannassa ei tutkittu vesikasvillisuutta. Suur-Läänä, ESAELY Järvelle perustettiin 8 linjaa uutta linjaa, jotka kartoitettiin Sekä pohja- että uposlehtisten kasvien esiintyminen ulottui enintään 0,5 metrin syvyyteen. Tummavetisen Suur-Läänän näkösyvyys vaihteli välillä 1,0 1,1 metriä. Järvellä havaittu kokonaistaksonimäärä oli 23. Ekologinen laatusuhde vesikasvillisuuden perusteella on kaikkien kolmen skaalatun indeksin perusteella erinomainen, kuten myös indeksien keskiarvon. Aikaisempien selvitysten perusteella Suur-Läänän ekologinen tila oli erinomainen. Tuolloin seurannassa ei tutkittu vesikasvillisuutta. Monni, ESAELY Järvelle perustettiin 8 linjaa uutta linjaa, jotka kartoitettiin Pohjalehtisiä kasveja ei järvellä havaittu, mutta uposlehtisten kasvien suurin esiintymissyvyys ulottui paikoin enintään 0,6 metrin syvyyteen. Tummavetisen Monnin näkösyvyys vaihteli välillä 0,8 1,1 metriä. Järvellä havaittu kokonaistaksonimäärä oli 25. Ekologista luokittelua varten Monni määriteltiin referensiarvojen puuttuessa toissijaiseen ryhmään MRh (matalat, runsashumiksiset järvet), vaikka se ensisijaisesti kuuluukin lyhen viiymän järviin (Lv). Järven ekologinen laatusuhde on kolmen skaalatun indeksin keskiarvon perusteella hyvä. PMAindeksin perusteella järven luokka olisi erinomainen. Aikaisempien selvitysten perusteella Monnin ekologinen tila oli tyydyttävä, mutta tämä arvio perustuu muihin kuin aikaisempiin vesikasvillisuusselvityksiin. Palokkajärvi, KESELY Järvelle perustettiin 8 linjaa uutta linjaa, jotka kartoitettiin Pohjalehtisten kasvien suurin esiintymissyvyys oli 1 metri ja uposlehtiset kasvit ulottuivat paikoin enintään 1,65 ja keskimäärin 1,2 metrin syvyyteen. Pienen, tummavetisen Palokkajärven näkösyvyys vaihteli välillä 1,2 1,7 metriä. Järvellä havaittu kokonaistaksonimäärä oli

11 Ekologinen laatusuhde vesikasvillisuuden perusteella on kolmen skaalatun indeksin keskiarvon perusteella tyydyttävä. TT50-indeksin perusteella järven luokka olisi hyvä. Aikaisempien selvitysten perusteella Palokkajärven ekologinen tila oli myöskin tyydyttävä, joskaan vesikasvit eivät tuolloin kuuluneet arvioperusteisiin. Alvajärvi, KESELY Järvelle perustettiin 8 linjaa uutta linjaa, jotka kartoitettiin Pohjalehtisiä kasveja ei järvellä esiintynyt, mutta uposlehtisten kasvien suurin syvyys oli enintään 1,1 ja keskimäärin 0,9 metriä. Pienen, tummavetisen Alvajärven näkösyvyys vaihteli välillä 1,1 1,2 metriä. Järvellä havaittu kokonaistaksonimäärä oli 29. Ekologinen laatusuhde vesikasvillisuuden perusteella on kolmen skaalatun indeksin keskiarvon perusteella tyydyttävä, kuten myös erikseen. Alvajärven ekologinen tila oli tyydyttävä myöskin aikaisempien, 2. seuratakauden selvitysten perusteella. Tuolloin ei tutkittu vesikasvillisuutta. Tiirinselkä, KESELY Järvelle perustettiin 12 linjaa uutta linjaa, jotka kartoitettiin Järvellä ei esiintynyt pohjalehtisiä eikä uposlehtisiä kasveja. Tummavetisen Tiirinselän näkösyvyys vaihteli runsaasti välillä 1,1 2,8 metriä. Järvellä havaittu kokonaistaksonimäärä oli 30. Ekologinen laatusuhde vesikasvillisuuden perusteella on kolmen skaalatun indeksin keskiarvon perusteella tyydyttävä, kuten myös erikseen. Aikaisempien selvitysten perusteella Tiirinselän ekologinen tila oli myöskin tyydyttävä, joskaan vesikasvillisuutta ei niissä ollut otettu huomioon. Pyhäjärven Junttiselkä, POPELY Järvelle perustettiin 12 linjaa uutta linjaa, jotka kartoitettiin Pohjalehtisten suurin havaittu esiintymissyvyys oli enimmillään 4 metriä ja keskimäärin 0,9 metriä. Uposlehtisillä vastaavat luvut olivat 1,2 ja 0,7 m. Pyhäjärvi on säännöstelty, minkä vuoksi työssä noudatettiin säänösteltyjä vesistöjä koskevaa ohjeistusta. Junttiselän näkösyvyys vaihteli välillä 1,0 1,5 metriä. Järvellä havaittu kokonaistaksonimäärä oli peräti 59. Ekologinen laatusuhde vesikasvillisuuden perusteella on kolmen skaalatun indeksin keskiarvon perusteella hyvä. Tyyppilajien suhteellisen osuuden (TT50) perusteella luokitus olisi kuitenkin vain tyydyttävä. Myös aikaisempien selvitysten perusteella Junttiselän ekologinen tila oli tyydyttävä. Arvioinnissa ei kuitenkaan tuolloin käytetty vesikasvillisuutta. Pyhäjärven Kirkkoselkä, POPELY Järvelle perustettiin 18 linjaa uutta linjaa, jotka kartoitettiin välisenä aikana. Pohjalehtisten suurin havaittu esiintymissyvyys oli enimmillään 2,45 metriä ja keskimäärin 1,94 metriä. Uposlehtisillä vastaavat luvut olivat 1,60 ja 1,13 m. Pyhäjärvi on säännöstelty, minkä vuoksi työssä noudatettiin säänösteltyjä vesistöjä koskevaa ohjeistusta. 11

12 Laajan ja melko kirkasvetisen Pyhäselän näkösyvyys vaihteli välillä 1,6 2,6 metriä. Järvellä havaittu kokonaistaksonimäärä oli peräti 60. Ekologinen laatusuhde vesikasvillisuuden perusteella on kolmen skaalatun indeksin keskiarvon perusteella hyvä. Indeksien välillä oli kuitenkin paljon hajontaa. Tyyppilajien suhteellisen osuuden (TT50) perusteella luokitus olisi kuitenkin vain tyydyttävä ja PMA-indeksin mukaan erinomainen. Kirkkoselän ekologinen tila oli hyvä myös aikaisempien selvitysten perusteella, jolloin vesikasvillisuutta ei käytetty arviointioerusteena. Pyhäjärven Pyhäselkä, POPELY Järvelle tutkittiin 25 linjaa, jotka oli kartoitettu edellisen kerran vuonna Kenttätyöt tehtiin Pohjalehtisten suurin havaittu esiintymissyvyys oli enimmillään 3,0 metriä ja keskimäärin 1,95 metriä (3,0 m ja 2,15 m vuonna 2012). Uposlehtisillä vastaavat luvut olivat 1,65 ja 1,05 m (3,2 m ja 1,93 m vuonna 2012). Pyhäjärvi on säännöstelty, minkä vuoksi työssä noudatettiin säänösteltyjä vesistöjä koskevaa ohjeistusta. Laajan ja melko kirkasvetisen Pyhäselän näkösyvyys vaihteli välillä 1,6 2,6 metriä. Järvellä havaittu kokonaistaksonimäärä oli 45 (44 vuonna 2012). Vesikasvillisuuden perusteella järven ekologinen laatusuhde on kolmen skaalatun indeksin keskiarvon perusteella erinomainen, kuten myös erikseen jokaisella indeksillä. Aikaisempien selvitysten perusteella Pyhäselän ekologinen tila oli hyvä. Pajujärvi, POSELY Järvellä tutkittiin 8 linjaa, joista 7 oli kartoitettu edellisen kerran vuonna Vuonna 2018 perustettiin yksi uusi linja. Järvi kartoitettiin Pohjalehtisten suurin havaittu esiintymissyvyys oli enimmillään 1,0 metriä ja keskimäärin 0,73 metriä. Vuonna 2012 vastaavat luvut olivat 2,5 ja 1,7 metriä. Uposlehtisten suurin esiintymissyvyys oli 1,45 metriä ja keskimäärin 0,91 m (1,8 ja 0,99 vuonna 2012). Tummavetisen Pajujärven näkösyvyys vaihteli välillä 0,9 1,2 metriä. Järvellä havaittu kokonaistaksonimäärä oli 40. Ekologinen laatusuhde on vesikasvillisuuden kolmen skaalatun indeksin keskiarvon perusteella erinomainen. Indekseistä TT50 ja PMA olivat erinomaiset ja RI luokkaa hyvä. Toisen seurantakauden perusteella tehdyssä luokituksessa Pajujärven ekologinen tila oli hyvä. Pieni Vehkalahti, POSELY Järvellä perustettiin ja tutkittiin 8 uutta linjaa. Järvi kartoitettiin Pohjalehtisten suurin havaittu esiintymissyvyys oli ainoalla linjalla 0,6 metriä ja keskimäärin 0,6 metriä. Uposlehtisillä vastaavat luvut olivat 2,2 ja 1,5 m. Pienen Vehkalahden näkösyvyys vaihteli välillä 1,4 1,6 metriä. Järvellä havaittu kokonaistaksonimäärä oli

13 Ekologinen laatusuhde vesikasvillisuuden perusteella on kolmen skaalatun indeksin keskiarvon perusteella tyydyttävä. Indekseistä TT50 ja PMA olivat tyydyttävät ja RI luokkaa hyvä. Toisen seurantakauden selvitysten perusteella Pienen Vehkalahden ekologinen tila oli tyydyttävä. Tällöin tehdyssä arviossa ei käytetty vesikasvillisuutta. Nilakka Vuonamonlahti, POSELY Järvellä tutkittiin 12 vanhaa linjaa, jotka oli edellisen kerran tutkittu vuonna Järvi kartoitettiin Pohjalehtisten suurin havaittu esiintymissyvyys oli enimmillään 1,3 metriä ja keskimäärin 0,9 metriä. Uposlehtisillä vastaavat luvut olivat 0,8 ja 0,38 m. Nilakan näkösyvyys vaihteli välillä 1,1 1,8 metriä. Järvellä havaittu kokonaistaksonimäärä oli 40. Ekologinen laatusuhde vesikasvillisuuden perusteella on kolmen skaalatun indeksin keskiarvon perusteella hyvä. Indekseissä esiintyi melko paljon hajontaa: TT50 oli tyydyttävä, RI erinomainen ja PMA hyvä. Aikaisempien selvitysten perusteella Nilakan ekologinen tila oli hyvä. Älänne, POSELY Järvellä tutkittiin vanhaa linjaa, jotka oli edellisen kerran tutkittu vuonna Tuolloin tutkittiin 19 linjaa. Pohjalehtisten suurin havaittu esiintymissyvyys oli enimmillään 0,6 metriä ja keskimäärin 0,27 metriä. Uposlehtisillä vastaavat luvut olivat 0,6 ja 0,20 m. Vuonna 2006 uposlehtisten vyöhykettä ei järvellä havaittu lainkaan. Tuolloin pohjalehtisten suurin havaittu esiintymissyvyys oli 0,7 metriä, keskimäärin 0,44 m. Hiekkapohjaisen Älänteen näkösyvyys vaihteli välillä 1,1 1,3 metriä. Järvellä havaittu kokonaistaksonimäärä oli 23 (28 vuonna 2006). Ekologinen laatusuhde vesikasvillisuuden perusteella on kolmen skaalatun indeksin keskiarvon perusteella erinomainen. Indekseissä esiintyi hajontaa: TT50 ja RI olivat luokkaa erinomainen ja PMA hyvä. Aikaisempien selvitysten perusteella Älänteen ekologinen tila oli erinomanen. Osmanginjärvi, POSELY Järvellä tutkittiin 8 vanhaa linjaa Lijnat oli edellisen kerran tutkittu vuonna 2012, jolloin linjojen kokonaismäärä oli 12. Uposlehtisten suurin havaittu esiintymissyvyys oli enimmillään 1,55 metriä ja keskimäärin 1,16 metriä (1,8 m ja 1,49 m vuonna 2012). Pohjalehtisiä ei esiintynyt lainkaan vuonna 2018 eikä Osmanginjärven näkösyvyys vaihteli välillä 0,5 0,7 metriä. Järvellä havaittu kokonaistaksonimäärä oli 29 (24 vuonna 2012). Ekologinen laatusuhde vesikasvillisuuden perusteella on kolmen skaalatun indeksin keskiarvon perusteella hyvä. Indekseissä esiintyi hajontaa: TT50 ja PMA olivat luokkaa hyvä ja RI tyydyttävä. Aikaisempien selvitysten perusteella Osmangin ekologinen tila oli tyydyttävä. Kolmisoppi, POSELY Järvellä tutkittiin 8 vanhaa linjaa, jotka oli edellisen kerran tutkittu vuonna Järvi kartoitettiin Uposlehtisten suurin havaittu esiintymissyvyys oli enimmillään 5,1 metriä ja keskimäärin 4,2metriä. Pohjalehtisiä ei esiintynyt lainkaan. 13

14 Runsaskalkkisen Kolmisopen näkösyvyys vaihteli välillä 3,9 4,1 metriä. Järvellä havaittu kokonaistaksonimäärä oli 29. Pohjanlaatu linjoilla oli pääosin liejua, mutta myös turvetta ja kariketta esiintyi runsaasti. Ekologinen laatusuhde vesikasvillisuuden perusteella on kolmen skaalatun indeksin keskiarvon perusteella tyydyttävä. Indekseissä esiintyi melko paljon hajontaa: TT50 ja PMA olivat luokkaa välttävä ja RI hyvä. Aikaisempien selvitysten perusteella Kolmisopen ekologinen tila oli hyvä. 14

15 Liite 1: ekologisen tilan luokitusindeksit Pihlas _001 Vertailuarvo 0,66 ELS 0,73 Tyyppilajien suhteellinen osuus (TT50SO) 0,485 Tyyppilajit 16 Havaitut taksonit 33 Havaitut taksonit, syöte 0 Vertailuarvo 51,67 ELS 0,99 Schaumburg MI (RI) 50,00 Kaikki lajit 14 Indifferent (I) 5 Kuormituksta sietävät lajit (T) 1 Kuormitukselle herkät lajit (S) 8 Vertailuarvo 51,66 ELS 1,24 PMA 63,81 Σ ai-bi 72,37 15 Valvatus _001 Vertailuarvo 1,00 ELS 0,40 Tyyppilajien suhteellinen osuus (TT50SO) 0,400 Tyyppilajit 8 Havaitut taksonit 24 Havaitut taksonit, syöte 20 Vertailuarvo 55,00 ELS 0,26 Schaumburg MI -60,00 Kaikki lajit 5 Indifferent (I) 2 Kuormituksta sietävät lajit (T) 3 Kuormitukselle herkät lajit (S) 0 Vertailuarvo 100,00 ELS 0,33 PMA 33,47 Σ ai-bi 133,07

16 Kangasjärvi _001 Vertailuarvo 0,75 ELS 0,57 Tyyppilajien suhteellinen osuus (TT50SO) 0,400 Tyyppilajit 14 Havaitut taksonit 33 Havaitut taksonit, syöte Vertailuarvo 44,44 ELS 0,92 Schaumburg MI 33,33 Kaikki lajit 12 Indifferent (I) 6 Kuormituksta sietävät lajit (T) 1 Kuormitukselle herkät lajit (S) 5 Vertailuarvo 64,06 ELS 0,67 PMA 43,08 Σ ai-bi 113,85 Emäpaju _001 Vertailuarvo 0,75 ELS 0,43 Tyyppilajien suhteellinen osuus (TT50SO) 0,400 Tyyppilajit 10 Havaitut taksonit 31 Havaitut taksonit, syöte Vertailuarvo 44,44 ELS 0,87 Schaumburg MI 25,00 Kaikki lajit 8 Indifferent (I) 4 Kuormituksta sietävät lajit (T) 1 Kuormitukselle herkät lajit (S) 3 Vertailuarvo 64,06 ELS 0,81 PMA 52,17 Σ ai-bi 95,66 16

17 Suur-Läänä _001 Vertailuarvo 0,75 ELS 0,81 Tyyppilajien suhteellinen osuus (TT50SO) 0,400 Tyyppilajit 14 Havaitut taksonit 23 Havaitut taksonit, syöte Vertailuarvo 44,44 ELS 1,08 Schaumburg MI 55,56 Kaikki lajit 9 Indifferent (I) 4 Kuormituksta sietävät lajit (T) 0 Kuormitukselle herkät lajit (S) 5 Vertailuarvo 64,06 ELS 0,71 PMA 45,17 Σ ai-bi 109,65 Monni _001 Vertailuarvo 0,75 ELS 0,64 Tyyppilajien suhteellinen osuus (TT50SO) 0,400 Tyyppilajit 12 Havaitut taksonit 25 Havaitut taksonit, syöte Vertailuarvo 44,44 ELS 0,95 Schaumburg MI 37,50 Kaikki lajit 8 Indifferent (I) 5 Kuormituksta sietävät lajit (T) 0 Kuormitukselle herkät lajit (S) 3 Vertailuarvo 64,06 ELS 0,82 PMA 52,32 Σ ai-bi 95,36 17

18 Palokkajärvi _001 Vertailuarvo 0,72 ELS 0,63 Tyyppilajien suhteellinen osuus (TT50SO) 0,455 Tyyppilajit 10 Havaitut taksonit 22 Havaitut taksonit, syöte Vertailuarvo 65,52 ELS 0,60 Schaumburg MI 0,00 Kaikki lajit 9 Indifferent (I) 5 Kuormituksta sietävät lajit (T) 2 Kuormitukselle herkät lajit (S) 2 Vertailuarvo 65,00 ELS 0,54 PMA 35,38 Σ ai-bi 129,25 Alvajärvi _001 Vertailuarvo 0,72 ELS 0,53 Tyyppilajien suhteellinen osuus (TT50SO) 0,455 Tyyppilajit 11 Havaitut taksonit 29 Havaitut taksonit, syöte Vertailuarvo 65,52 ELS 0,65 Schaumburg MI 7,69 Kaikki lajit 13 Indifferent (I) 4 Kuormituksta sietävät lajit (T) 4 Kuormitukselle herkät lajit (S) 5 Vertailuarvo 65,00 ELS 0,55 PMA 35,75 Σ ai-bi 128,50 18

19 Tiirinselkä _003 Vertailuarvo 0,59 ELS 0,51 Tyyppilajien suhteellinen osuus (TT50SO) 0,300 Tyyppilajit 9 Havaitut taksonit 30 Havaitut taksonit, syöte Vertailuarvo 61,54 ELS 0,56 Schaumburg MI -10,00 Kaikki lajit 10 Indifferent (I) 3 Kuormituksta sietävät lajit (T) 4 Kuormitukselle herkät lajit (S) 3 Vertailuarvo 60,51 ELS 0,49 PMA 29,54 Σ ai-bi 140,92 Pyhäjärvi Junttiselkä _003 Vertailuarvo 0,70 ELS 0,45 Tyyppilajien suhteellinen osuus (TT50SO) 0,319 Tyyppilajit 15 Havaitut taksonit 59 Havaitut taksonit, syöte 47 Vertailuarvo 67,19 ELS 0,72 Schaumburg MI 20,83 Kaikki lajit 24 Indifferent (I) 11 Kuormituksta sietävät lajit (T) 4 Kuormitukselle herkät lajit (S) 9 Vertailuarvo 55,85 ELS 0,66 PMA 36,63 Σ ai-bi 126,73 19

20 Pyhäjärvi Kirkkoselkä _002 Vertailuarvo 0,72 ELS 0,65 Tyyppilajien suhteellinen osuus (TT50SO) 0,467 Tyyppilajit 28 Havaitut taksonit 60 Havaitut taksonit, syöte Vertailuarvo 53,85 ELS 0,86 Schaumburg MI 32,00 Kaikki lajit 25 Indifferent (I) 9 Kuormituksta sietävät lajit (T) 4 Kuormitukselle herkät lajit (S) 12 Vertailuarvo 59,71 ELS 1,03 PMA 61,66 Σ ai-bi 76,68 Pyhäjärvi Pyhäselkä _001 Vertailuarvo 0,72 ELS 0,90 Tyyppilajien suhteellinen osuus (TT50SO) 0,467 Tyyppilajit 29 Havaitut taksonit 45 Havaitut taksonit, syöte Vertailuarvo 53,85 ELS 0,88 Schaumburg MI 34,78 Kaikki lajit 23 Indifferent (I) 7 Kuormituksta sietävät lajit (T) 4 Kuormitukselle herkät lajit (S) 12 Vertailuarvo 59,71 ELS 1,06 PMA 63,06 Σ ai-bi 73,88 20

21 Pajujärvi _001 Vertailuarvo 0,66 ELS 0,64 Tyyppilajien suhteellinen osuus (TT50SO) 0,485 Tyyppilajit 17 Havaitut taksonit 40 Havaitut taksonit, syöte Vertailuarvo 51,67 ELS 0,97 Schaumburg MI (RI) 47,06 Kaikki lajit 17 Indifferent (I) 7 Kuormituksta sietävät lajit (T) 1 Kuormitukselle herkät lajit (S) 9 Vertailuarvo 51,66 ELS 1,04 PMA 53,51 Σ ai-bi 92,99 Pieni Vehkalahti _001 Vertailuarvo 0,72 ELS 0,58 Tyyppilajien suhteellinen osuus (TT50SO) 0,455 Tyyppilajit 13 Havaitut taksonit 31 Havaitut taksonit, syöte Vertailuarvo 65,52 ELS 0,68 Schaumburg MI 13,33 Kaikki lajit 15 Indifferent (I) 5 Kuormituksta sietävät lajit (T) 4 Kuormitukselle herkät lajit (S) 6 Vertailuarvo 65,00 ELS 0,54 PMA 35,11 Σ ai-bi 129,78 21

22 Nilakka Vuonamonlahti _002 Vertailuarvo 0,67 ELS 0,67 Tyyppilajien suhteellinen osuus (TT50SO) #JAKO/0! Tyyppilajit 18 Havaitut taksonit 40 Havaitut taksonit, syöte Vertailuarvo 60,00 ELS 0,86 Schaumburg MI 36,84 Kaikki lajit 19 Indifferent (I) 6 Kuormituksta sietävät lajit (T) 3 Kuormitukselle herkät lajit (S) 10 Vertailuarvo 61,04 ELS 0,84 PMA 51,29 Σ ai-bi 97,41 Älänne _001 Vertailuarvo 0,67 ELS 1,04 Tyyppilajien suhteellinen osuus (TT50SO) #JAKO/0! Tyyppilajit 16 Havaitut taksonit 23 Havaitut taksonit, syöte Vertailuarvo 60,00 ELS 1,00 Schaumburg MI 60,00 Kaikki lajit 10 Indifferent (I) 4 Kuormituksta sietävät lajit (T) 0 Kuormitukselle herkät lajit (S) 6 Vertailuarvo 61,04 ELS 0,75 PMA 46,08 Σ ai-bi 107,84 22

23 Osmanginjärvi _001 Vertailuarvo 0,64 ELS 0,70 Tyyppilajien suhteellinen osuus (TT50SO) 0,448 Tyyppilajit 13 Havaitut taksonit 29 Havaitut taksonit, syöte Vertailuarvo 41,67 ELS 0,53 Schaumburg MI -25,00 Kaikki lajit 12 Indifferent (I) 5 Kuormituksta sietävät lajit (T) 5 Kuormitukselle herkät lajit (S) 2 Vertailuarvo 63,53 ELS 0,65 PMA 41,19 Σ ai-bi 117,63 Kolmisoppi _001 Vertailuarvo 1,00 ELS 0,40 Tyyppilajien suhteellinen osuus (TT50SO) 0,400 Tyyppilajit 16 Havaitut taksonit 29 Havaitut taksonit, syöte 40 Vertailuarvo 55,00 ELS 0,76 Schaumburg MI 18,18 Kaikki lajit 11 Indifferent (I) 5 Kuormituksta sietävät lajit (T) 2 Kuormitukselle herkät lajit (S) 4 Vertailuarvo 100,00 ELS 0,42 PMA 42,49 Σ ai-bi 115,03 23

24 Liite 2. Karttakuvat linjojen sijainneista Alla on esitetty kartoitetut linjat kullakin järvellä. Linjojen alkupiste on kuvattu valkealla ympyrällä. Uudet linjat on nimetty numerojärjestyksessä. Mikäli järvi on kartoitettu aiemmin, linjojen numerointi noudattaa alkuperäistä numerointia. Osalla järvistä linjoja tutkittiin vähemmän kuin edellisellä kartoituskerralla, joten näillä järvillä joitakin numeroita puuttuu välistä. Pihlas 24

25 Valvatus Kangasjärvi 25

26 Emäpaju Läänä Suur- 26

27 Monni Palokkajärvi 27

28 Alvajärvi Tiirinselkä 28

29 Pyhäjärven Junttiselkä Pyhäjärven Kirkkoselkä, vasemmalla näkyvät linjat ja 18 kuuluvat Pyhäselän kokonaisuuteen. 29

30 Pyhäjärven Pyhäselkä, linjat ja 18 näkyvät Kirkkoselän kartassa Pajujärvi 30

31 Vehkalahti Pieni Nilakka, Vuonamonlahti 31

32 Älänne Osmanginjärvi 32

33 Kolmisoppi 33