Joroisten Korkeakankaan kultatutkimukset 2012 Soili Mattila, Sami Niemi, Jukka Kousa

Transkriptio

1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Itä-Suomen yksikkö Kuopio 129/2013 Joroisten Korkeakankaan kultatutkimukset 2012 Soili Mattila, Sami Niemi, Jukka Kousa

2

3

4 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Arkistoraportti 129/2013 Sisällysluettelo Kuvailulehti Documentation page 1 TUTKIMUSALUEEN SIJAINTI 1 2 AIKAISEMMAT TUTKIMUKSET JA TUTKIMUSTEN TAUSTA 2 3 TEHDYT TUTKIMUKSET Geologinen kartoitus, näytteenotto ja näytteiden analysointi Geofysiikka Kiillotetut ohuthieet 4 4 TUTKIMUSTULOKSET Geologinen kartoitus Analyysitulokset Geofysiikka Kiillotetut ohuthieet 21 5 YHTEENVETO JA JATKOTOIMENPITEET 34 6 KIRJALLISUUS 35 KIRJALLISUUSLUETTELO

5 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Arkistoraportti 129/ TUTKIMUSALUEEN SIJAINTI Korkeakankaan tonaliitti-intruusio sijaitsee karttalehdillä N512 (UTM) ja A ja B (KKJ) noin 6 km Joroisten kirkonkylältä etelään (kuva 1). Intruusio sijaitsee valtatien 5 varrella ja intruusion pohjoisosassa on murskelouhos. Tutkimusalueen koko on n. 2 km 2. Kuva 1. Tutkimusalueen sijainti Fig. 1. Location of the Korkeakangas study area

6 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Arkistoraportti 129/ AIKAISEMMAT TUTKIMUKSET JA TUTKIMUSTEN TAUSTA Kiinnostus alueen mineraalipotentiaaliin pohjautuu Korkeakankaan kaakkoispuolella n. 20 km päässä sijaitsevaan Osikonmäen itä-länsi suuntaiseen kultamineralisaatioon (Kontoniemi 1990). Osikonmäen kultamineralisaatio sijaitsee karttalehdellä (KKJ) n. 4 km Rantasalmelta länsilounaaseen. Osikonmäen pääkivilaji on samantyyppistä tonaliittia, kuin Korkeakankaan alueella tehdyt tonaliittihavainnot. Korkeakankaan alueesta noin 3 4 km länsi-luoteeseen sijaitsee Viholanniemen sinkkiesiintymä, joka löydettiin 1980-luvulla (Makkonen 1992, Kousa 2009). Korkeakankaan tonaliitti edustaa siis pientä osaa laajemmasta malmiutuneesta vyöhykkeestä. Korkeakankaalta on löytynyt lupaavia kultaviitteitä kallionäytteistä. 80-luvulla valtatie 5:n varrella olevasta kallioleikkauksesta analysoitiin 0,5-1g/t kultapitoisuus (suullinen tiedonanto Hannu Makkonen ). Keväällä 2003 lumesta paljastuneelta louhosta varten puhdisteltulta kallionpinnalta erottui ohuita kvartsijuonia ja muutamia kapeita ruhjesaumoja, joihin liittyi heikko kiisupirote. Ruhjesaumojen tuntumassa oli lisäksi paikoin nähtävissä pienimuotoista sulkarakoilua (en echelon). Näissä noin 0,5 cm:n leveissä ja cm pitkissä raoissa oli täytteenä karbonaattia. Keväällä 2003 Korkeakankaan tulevalta louhokselta otetusta ruhjeisesta kallionäytteestä (JPK ) löytyi anomaalinen n. 1,6 g/t kultapitoisuus. Murskelouhostoiminta käynnistyi kesällä 2003 ja sen seurauksena em. näytekohtaa ei enää ole. Viholanniemen ja Lahnalahden aluetta tutkittaessa (Kousa 2009) palattiin ekskursion merkeissä Korkeakankaan jo pitkälle edenneelle louhosalueelle kesällä 2008, jolloin otettiin neljä satunnaista näytettä louhosalueen kalliosta murskatusta lohkareikosta (näytteet JPK ). Näiden näytteiden kultapitoisuus jäi vaatimattomalle noin 5 92 µg/kg:n tasolle. Korkeakankaan aluetta ei kuitenkaan unohdettu ja 2012 syksyllä alueen kalliopaljastumat päätettiin kartoittaa tarkemmin. Kartoituksesta vastasivat geologit Soili Mattila ja Jukka Kousa. Näytteenottajana toimi tutkimusavustaja Mauri Luukkonen. Kallioperäkartoituksen ja malmitutkimusten tueksi GTK:n geofysiikan mittausryhmä teki Korkeakankaan tonaliitti-intruusion yli maastogeofysiikan mittaukset noin 1,5 km 2 :n alueella magneettista ja sähkömagneettista menetelmää käyttäen. Maastogeofysiikan mittauksista vastaa geofyysikko Sami Niemi.

7 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Arkistoraportti 129/ TEHDYT TUTKIMUKSET 3.1 Geologinen kartoitus, näytteenotto ja näytteiden analysointi Geologinen kartoitus ja näytteenotto tehtiin lokakuun alussa Kallioperähavaintoja kertyi yhteensä 17 kappaletta. Havaintokohteista otettiin palanäytteitä analysointia varten. Analysoitavia minikairanäytteitä otettiin kohteista, joista edustavaa palanäytettä ei saatu. Kemialliseen analyysiin lähetettiin yhteensä 15 näytettä. Kaikille näytteille tehtiin Labtium Oy:llä monialkuainemääritys ICP-MS ja ICP-OES menetelmällä (tilauskoodi 511PM). Näille 15 näytteelle tehtiin myös jalometallianalyysi Fire Assay rikastusmenetelmällä (tilauskoodi 704P). Viidestä näytteestä teetettiin lisäksi XRF-kokokivianalyysi (tilauskoodi 175X). Analysoitujen näytteiden havaintonumerot, näytetyypit ja XRF-menetelmällä analysoidut näytteet on esitetty taulukossa 1. Taulukko 1. Analysoitujen näytteiden havaintonumerot, näytetyypit ja XRF-menetelmällä analysoidut näytteet. Table 1. The numbers, sample types and the analyses methods of the samples. Havaintonumero näytetyyppi XRF SMMA pala x SMMA pala SMMA pala SMMA minikaira SMMA minikaira SMMA minikaira SMMA minikaira SMMA minikaira SMMA minikaira x SMMA minikaira x SMMA minikaira SMMA minikaira SMMA pala SMMA pala SMMA pala x

8 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Arkistoraportti 129/ Geofysiikka Alueella tehtiin magneettinen ja sähkömagneettinen MaxMin-maastomittaus syksyn ja talven aikana. Magneettinen mittaus tehtiin Overhauser-magnetometrilla automaattisesti kaksi kertaa sekunnissa. Tällöin lopullinen pisteväli on noin 1 metri mittaajan nopeudesta riippuen. MaxMin mittaus tehtiin 100 metrin kelavälillä ja 20 metrin pistevälillä taajuuksilla 880, 3520 ja Hz. Magneettisen mittauksen linjaväli oli 50 metriä ja MaxMin mittauksen 100 metriä. 3.3 Kiillotetut ohuthieet GTK:n hielaboratoriossa teetettiin viisi kiillotettua ohuthiettä Korkeakankaan kivinäytteistä. Taulukossa 2 on esitetty hieiden näytenumerot ja paikkatiedot. Taulukko 2. Korkeakankaan alueelta teetettyjen ohuthieiden näytenumerot ja koordinaattitiedot (KKJ3). Table 2. The coordinates (KKJ3) of the thin section samples from Korkeakangas area. Näytetunnus Karttalehti x-koordinaatti y-koordinaatti SMMA N SMMA N SMMA N SMMA N SMMA N

9 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Arkistoraportti 129/ TUTKIMUSTULOKSET 4.1 Geologinen kartoitus Geologisen kartoituksen avulla pyrittiin etsimään uusia kalliopaljastumia ja löytämään tonaliittiintruusion ja ympäröivän paraliuskeen kontaktikohtia, jotta intruusion jatkuvuutta syvyyssuunnassa voitaisiin arvioida paremmin. Lisäksi etsittiin merkkejä malmiutumisesta ja suunniteltiin lisänäytteenottoa tehtyjen havaintojen perusteella. Alueen peitteisyyden vuoksi kallioperähavainnot jäivät kuitenkin vähäisiksi ja intruusion ja paraliuskeen kontaktia ei löydetty kartoituksen yhteydessä. Intruusion eteläpuolelta paragneissiksi kallioperäkarttaan merkityltä alueelta löytyi kolme paljastumaa, jotka osoittautuivat tonaliitiksi. Karttakuva muuttuu tältä osin hiukan. Useassa paljastumassa oli havaittavissa pieniä malmiutumisen merkkejä, kuten kiisupitoisuutta, sekä rakoilun yhteydessä esiintyvää kalimetasomatoosia ja epidoottiutumista. Näistä paljastumista otettiin joko pala- tai minikairanäyte tarkempaa analyysiä varten. Kuvassa 2 on esitetty kallioperäkartta, kallioperähavainnot ja näytteenottopaikat Korkeakankaan alueella ja kuvassa 3. on havaintojen perusteella uudelleen piirretty kallioperäkartta. Kuvissa 4-11 nähdään malmiutumisen merkkejä ja kivilajityyppejä Korkeakankaan alueelta.

10 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Arkistoraportti 129/ Pohjakartat: Maanmittauslaitos, lupanro 13/MML/11 Kuva 2. Korkeakankaalla tehdyt kallioperähavainnot ja näytteenottopaikat Fig. 2. The bedrock observation and sampling targets at Korkeakangas.

11 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Arkistoraportti 129/ Pohjakartat: Maanmittauslaitos, lupanro 13/MML/11 Kuva 3. Uusi kallioperäkartta Korkeakankaan alueesta. Kallioperän ruhjeet katkoviivalla. Fig. 3. The new bedrock map of the Korkeakangas area. Dashed lines as proposed faults or fractures.

12 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Arkistoraportti 129/ Kuva 4. Murskelouhoksen rakoillut ja ruosteinen seinämä. Mittakaavana kivivasara (60cm)vasemmassa reunassa. Havaintotunnus SMMA Fig.4. Fractured and rusty rock wall in the rock quarry area. Rock hammer(60cm) as a scale in the left side. Kuva 5. Tonaliitin kvartsiutuneet raidat kertovat hydrotermistä muuttumista. Havaintotunnus SMMA Fig. 5. The quartz rich stripes in tonalite are the sign of the hydrothermal activity.

13 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Arkistoraportti 129/ Kuva 6. Louhoksen Itäpuolen kallio-aluetta. Havaintotunnus SMMA Fig. 6. Bedrock area in the eastern side of the rock quarry. Kuva 7. Kiillegneissiä intruusion luoteispuolella. Havaintotunnus SMMA Fig. 7. Mica schist from the northwest side of the intrusion.

14 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Arkistoraportti 129/ Kuva 8. Raoissa näkyy hydrotemisten fluidien aiheuttamaa kalimetasomatoosia ja epidoottiutumista. Havaintotunnus SMMA Fig. 8. K-feldspar alteration and epidote in fractures has been formed as a consequence of hydrothermal activity. Kuva 9. Tonaliittikalliota. Havaintotunnus SMMA Fig. 9. Tonalite outcrop.

15 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Arkistoraportti 129/ Kuva 10. Tonaliittia. Kuopat kivessä ovat kalsiitin rapautumistulosta. Havaintotunnus SMMA Fig. 10. Tonalite. Holes in the rock are the effect of the calcite weathering. Kuva 11. Hienorakeisempaa kiveä, joka muistuttaa hapanta vulkaniittia. Havaintotunnus SMMA Fig.11. Fine grained tonalite, which reminds felsic volcanic rock.

16 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Arkistoraportti 129/ Analyysitulokset Taulukossa 3 on esitetty monialkuainemäärityksen (mg/kg) ja jalometalliananalyysin (Au µg/kg) tulokset. Alle määritysrajan jääneet Pd ja Pt on jätetty pois taulukoista. Anomaalisia kultapitoisuuksia on havaittavissa näytteissä: SMMA , -44.1, -44.2, ja Kuvassa 12 on esitetty kaikki Korkeakankaan alueella tehdyt kultahavainnot. Taulukko 3. Monialkuainemäärityksen (mg/kg) ja Au (µg/kg) tulokset. Table 3. Multi-element analysis (mg/kg) and Au (µg/kg) results. Ag Be Ce Mo Sb Se Te Th U Au Näytetunnus SMMA ,13 0,16 64,43 0,30 0,19 0,44 0,020 5,61 2,04 <10 SMMA ,10 0,15 61,87 0,29 0,19 0,43 0,019 5,49 1,95 <10 SMMA ,22 0,19 61,32 17,71 0,17 0,60 0,048 4,55 1,34 24 SMMA ,10 0,12 54,43 0,26 0,16 0,45 0,013 4,03 1,06 <10 SMMA ,07 0,15 50,21 30,96 0,12 0,40 0,011 4,31 1,23 <10 SMMA ,08 0,14 53,08 0,37 0,13 0,42 0,009 4,68 1,49 <10 SMMA ,11 0,20 43,66 0,27 0,22 0,39 0,069 4,56 1,60 18 SMMA ,10 0,14 46,99 5,75 0,22 0,42 0,025 3,54 1,48 32 SMMA ,12 0,20 62,91 9,10 0,24 0,52 0,015 5,65 1,91 44 SMMA ,10 0,23 49,24 0,34 0,09 0,60 0,029 8,36 1,83 27 SMMA ,07 0,13 55,76 0,29 0,22 0,45 0,010 5,53 1,69 <10 SMMA ,07 0,12 45,77 0,31 0,25 0,31 < ,02 1,91 <10 SMMA ,10 0,12 43,84 0,30 0,23 0,38 0,010 4,72 1,91 <10 SMMA ,10 0,14 46,15 0,21 0,12 0,48 0,029 4,97 1,92 <10 SMMA ,07 0,16 46,95 0,23 0,17 0,39 0,011 4,91 1,52 <10 SMMA ,06 0,15 19,62 3,09 0,07 0,21 0,019 2,81 0,86 <10

17 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Arkistoraportti 129/ Taulukko 3 jatkuu. Table 3. continues. W Al As B Ba Ca Cd Co Cr Au Näytetunnus SMMA , < <1 10,1 14 <10 SMMA , <5 < <1 10,0 14 <10 SMMA , <5 < <1 13, SMMA , <5 < <1 11,6 19 <10 SMMA , <5 < <1 11,2 22 <10 SMMA , <5 < <1 11,6 21 <10 SMMA , <5 < <1 10, SMMA , <5 < ,4 25, SMMA , <5 < <1 12, SMMA , < ,3 18, SMMA , <5 < <1 10,9 21 <10 SMMA , <5 < <1 10,9 22 <10 SMMA , < <1 11,5 18 <10 SMMA , < <1 8,4 15 <10 SMMA , <5 < <1 11,8 19 <10 SMMA , < <1 1,3 <1 <10 Taulukko 3 jatkuu. Table 3. continues. Cu Fe K La Li Mg Mn Na Ni Au Näytetunnus SMMA <10 SMMA <10 SMMA SMMA <10 SMMA <10 SMMA <10 SMMA SMMA SMMA SMMA SMMA <10 SMMA <10 SMMA <10 SMMA <10 SMMA <10 SMMA <2 <10

18 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Arkistoraportti 129/ Taulukko 3 jatkuu. Table 3. continues. P Pb S Sc Sr Ti V Y Zn Au Näytetunnus SMMA < ,3 28, ,9 59 <10 SMMA < ,3 28, ,6 58 <10 SMMA < ,9 32, , SMMA < ,2 31, ,8 68 <10 SMMA <5 64 5,2 32, ,9 60 <10 SMMA < ,2 29, ,0 60 <10 SMMA < ,9 31, , SMMA < ,5 39, , SMMA < ,4 38, , SMMA ,5 6, , SMMA <5 34 4,5 47, ,4 53 <10 SMMA <5 51 4,8 30, ,9 51 <10 SMMA <5 34 5,1 33, ,3 51 <10 SMMA < ,0 20, ,6 32 <10 SMMA <5 38 5,2 33, ,3 60 <10 SMMA <5 340 <0.5 29, ,2 12 <10

19 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Arkistoraportti 129/ Kuva 12. Anomaaliset kultapitoisuudet Korkeakankaalla. Oikean yläkulman taulukossa on esitetty kultapitoisten näytteiden koordinaatit. Fig. 12. Anomalous concentrations of gold in the Korkeakangas area. Table in the upright corner represents the coordinates (KKJ3) of the samples.

20 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Arkistoraportti 129/ Taulukossa 4 on esitetty XRF-tekniikalla tehdyt kokokivianalyysin tulokset prosentteina. Alle määritysrajan jääneet alkuaineet (Sc, Mo, Sb, La, Pb, Bi ja U) on jätetty pois taulukoista. Taulukko 4. Kokokivianalyysitulokset (%). Table 7. Results of the whole rock analyses (%). Na2O MgO Al2O3 SiO2 P2O5 K2O CaO TiO2 MnO Näytetunnus SMMA ,92 1,53 16,3 66,7 0,232 1,90 3,46 0,590 0,059 SMMA ,78 2,98 16,5 64,9 0,153 3,38 1,61 0,640 0,054 SMMA ,99 1,55 15,9 67,3 0,206 1,76 3,52 0,560 0,057 SMMA ,75 0,286 15,0 74,1 0, ,14 2,02 0,144 0,018 Fe2O3 S Cl V Cr Ni Cu Zn Ga Näytetunnus SMMA ,94 0,016 0,015 0,006 <0.002 < ,002 0,006 0,002 SMMA ,29 0,220 0,012 0,009 0,012 0,007 0,005 0,010 0,003 SMMA ,79 < ,012 0,006 < ,002 < ,005 0,002 SMMA ,14 0,037 0,006 <0.003 <0.002 <0.002 < ,002 0,002 As Rb Sr Y Zr Ba Ce Th Näytetunnus SMMA < ,005 0,068 0,0018 0,018 0,060 0,009 <0.001 SMMA ,004 0,014 0,022 0,0022 0,015 0,075 0,008 0,002 SMMA < ,005 0,053 0,0011 0,018 0,061 0,007 <0.001 SMMA ,009 0,005 0,034 0,0007 0,011 0,057 0,005 <0.001

21 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Arkistoraportti 129/ Geofysiikka Geofysiikan mittaustuloksista laadittu magneettinen kartta on esitetty kuvassa 13. Magneettiselta kartalta erottuu anomaalinen jakso alueen koillisosassa, jonka lounaispuolelle tulkitaan tonaliitin ja kiillegneissin kontakti. Voimakkaimman anomalian tulkitaan edustavan mustaliusketta. Alueen keskeltä voidaan havaita kaakko-luode suuntainen heikommin magneettinen vyöhyke, joka tulkitaan ruhjeeksi. Korkeakankaan lounaisosassa on havaittavissa heikompia magneettisia anomalioita, joiden syy kannattaa selvittää tarkemmin. MaxMin mittauksen 3520 Hz:n taajuuden reaalikomponentin kartta on esitetty kuvassa 14. Tuloksista havaitaan johdeanomalia alueen koillisosasta samasta kohdasta, josta havaittiin magneettinen anomalia. Muut anomaliat tulkitaan aiheutuvan sähkölinjoista, teistä, rakennuksista ja mastosta. MaxMin mittauksen 3520 Hz:n taajuuden imaginaarikomponentin kartta on esitetty kuvassa 15.

22 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Arkistoraportti 129/ Pohjakartat: Maanmittauslaitos, lupanro 13/MML/11 Kuva 13. Magneettinen kartta. Fig 13. Total magnetic intensity map.

23 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Arkistoraportti 129/ Pohjakartat: Maanmittauslaitos, lupanro 13/MML/11 Kuva 14. MaxMin mittauksen 3520 Hz:n taajuuden reaalikomponentin kartta. Fig. 14. MaxMin measurement, frequency 3520Hz, inphase component.

24 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Arkistoraportti 129/ Pohjakartat: Maanmittauslaitos, lupanro 13/MML/11 Kuva 15. MaxMin mittauksen 3520 Hz:n taajuuden imaginaarikomponentin kartta. Fig. 15. MaxMin measurement, frequency 3520Hz, quadrature component.

25 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Arkistoraportti 129/ Kiillotetut ohuthieet Kiillotetut ohuthieet teetettiin kahdesta kohteesta, jotka edustivat tasalaatuista, alueelle tyypillistä kiveä (tonaliitti: SMMA ja grauvakka: SMMA ) ja kolmesta kohteesta, joissa oli havaittavissa malminetsinnällisesti mielenkiintoista muuttumista (SMMA , SMMA ja SMMA ). Hie: SMMA (Kuvat 16 19) Kivilajinimi: Tonaliitti Raekoko: n. 1-2 mm Päämineraalit: 1. Plagioklaasi 55 % -saussuriittiutunut, mutta paremmin säilynyt, kuin Korkeakankaan muissa hieissä 2. Kvartsi 35 % 3. Biotiitti 5 % Aksessoriset: 4. Amfibolimineraali 3 % 5. Titaniitti 6. Apatiitti 7. Kuparikiisu -satunnaisina rakeina 8. Rikkikiisu -heikkona pirotteena 9. Magnetiitti -tms. oksidi heikkona pirotteena

26 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Arkistoraportti 129/ Amf. Biot. 5 mm Kuva 16. Hie: SMMA yhdellä nikolilla. Fig. 16. Thin section: SMMA Polars not crossed. Kvar. Plag. Kuva 17. Hie: SMMA kahdella nikolilla. Fig. 17. Thin section: SMMA Polars crossed.

27 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Arkistoraportti 129/ mm Kuva 18. Hie: SMMA yhdellä nikolilla. 5 x suurennos. Fig. 18. Thin section: SMMA Polars not crossed. 5 x enlarged. Plag. Kvar. Amf. Kuva 19. Hie: SMMA kahdella nikolilla. 5 x suurennos. Fig. 19. Thin section: SMMA Polars crossed. 5 x enlarged.

28 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Arkistoraportti 129/ Hie: SMMA (kuva 20 23) Kivilajinimi: Paraliuske Raekoko: n. 0,1-1 mm Päämineraalit: 1. Biotiitti 50 % 2. Kvartsi 45 % 3. Plagioklaasi 5 % Aksessoriset: 4. Muskoviitti 2 % Rakenne: blastoklastinen

29 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Arkistoraportti 129/ mm Kuva 20. Hie: SMMA yhdellä nikolilla. Fig. 20. Thin section: SMMA Polars not crossed. Kuva 21. Hie: SMMA kahdella nikolilla. Fig. 21. Thin section: SMMA Polars crossed.

30 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Arkistoraportti 129/ Biot 1 mm Kuva 22. Hie: SMMA yhdellä nikolilla. 5 x suurennos. Fig. 22. Thin section: SMMA polars not crossed. 5 x enlarged. Kvar. Kuva 23. Hie: SMMA kahdella nikolilla. 5 x suurennos. Fig. 23. Thin section: SMMA polars crossed. 5 x enlarged.

31 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Arkistoraportti 129/ Hie: SMMA (kuva 24 27) Kivilajinimi: Tonaliitti/epidootti-karbonaattijuoni Raekoko: n. 1-4 mm Päämineraalit: 1. Plagioklaasi 45 % 2. Kvartsi 35 % 3. Epidootti 15 % 4. Kloriitti 5 % Aksessoriset: 5. Karbonaatti 1 % 6. Titaniitti 7. Zirkoni 8. Apatiitti 9. Rikkikiisu -heikkona pirotteena 10. Kulta -mahdollisesti yksi rae

32 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Arkistoraportti 129/ Epid. Klor. 5 mm Kuva 24. Hie: SMMA yhdellä nikolilla. Fig. 24. Thin section: SMMA Polars not crossed. Plag. Kvar. Kuva 25. Hie: SMMA kahdella nikolilla. Fig. 25. Thin section: SMMA Polars crossed.

33 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Arkistoraportti 129/ Epid. 1 mm Klor. Rut. Kuva 26. Hie: SMMA yhdellä nikolilla. 5 x suurennos. Fig. 26. Thin section: SMMA Polars not crossed. 5 x enlarged. Karb. Kuva 27. Hie: SMMA kahdella nikolilla. 5 x suurennos. Fig. 27. Thin section: SMMA Polars crossed. 5 x enlarged.

34 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Arkistoraportti 129/ Hie: SMMA (kuva 28 ja 29) Kivilajinimi: Tonaliitti Raekoko: n. 0,5-3 mm Päämineraalit: 1. Plagioklaasi 60 % -saussuriittiutunut ja kalimuuttunut 2. Kvartsi 30 % 3. Karbonaatti 5 % Aksessoriset: 4. Biotiitti 2 % 5. Titaniitti 6. Kloriitti 7. Amfiboli 8. Magneettikiisu -satunnaisina rakeina 9. Rikkikiisu -satunnaisina rakeina

35 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Arkistoraportti 129/ Biot. 5 mm Kuva 28. Hie: SMMA yhdellä nikolilla. Fig. 28. Thin section: SMMA Polars not crossed. Plag. Kvar. Karb. Kuva 29. Hie: SMMA kahdella nikolilla. Fig. 29. Thin section: SMMA Polars crossed.

36 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Arkistoraportti 129/ Hie: SMMA (kuva 30 ja 31) Kivilajinimi: Tonaliitti Raekoko: n. 0,1-2 mm Päämineraalit: 1. Plagioklaasi 55 % -saussuriittiutunut 2. Kvartsi 40 % Aksessoriset: 3. Epidootti 4. Karbonaatti 5. Kloriitti 6. Apatiitti 7. Magneettikiisu -hyvin heikkona pirotteena 8. Rikkikiisu -hyvin heikkona pirotteena

37 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Arkistoraportti 129/ mm Kuva 30. Hie: SMMA yhdellä nikolilla. Fig. 30. Thin section: SMMA Polars not crossed. Plag. Kvar. Kuva 31. Hie: SMMA kahdella nikolilla. Fig. 31. Thin section: SMMA Polars crossed.

38 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Arkistoraportti 129/ YHTEENVETO JA JATKOTOIMENPITEET Kallioperäkartoituksessa ja mikroskooppitutkimuksissa havaittiin merkkejä hydrotermisestä toiminnasta rakoilun yhteydessä, mikä ilmenee mm. kalimuuttumisena, karbonaattiutumisena ja kloriittiutumisena. Geofysiikan tutkimuksissa paikannettiin intruusion koillispuolella voimakas sähköinen ja magneettinen anomalia, joka tulkittiin mustaliuskeeksi. Intruusion lounaisosassa havaittiin heikompia magneettisia anomalioita, joiden syytä selvitetään mahdollisesti lisäkartoituksella ja -näytteenotolla. Kivinäytteiden kemiallisessa analyysissä kultapitoisuudet jäivät vaatimattomiksi. Pieniä kultaviitteitä löytyi alueen pohjoisosan murskelouhoksen ympäristöstä. Alueen kultapotentiaalisuuden selvittelyä voisi jatkaa geokemian menetelmillä kallion pinnasta otettavista iskuporanäytteistä. Heikkouuttomenetelmä maaperänäytteistä (MMI-menetelmä) voisi olla kokeilemisen arvoinen. Alueen peitteisyyden vuoksi kallioperähavainnot jäivät vähäisiksi, joten kallioperäkairauksella alueen geologiaa ja malmipotentiaalia voisi selvittää tarkemmin.

39 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Arkistoraportti 129/ KIRJALLISUUS Kontoniemi, O Geological setting and characteristics of the tonalite and shear zone hosted Paleoproterozoic gold deposit at Osikonmäki, Rantasalmi, southeastern Finland. Turun yliopisto. Väitöskirja. 15 s. Kousa, J Joroisten Viholanniemen-Lahnalahden alueen kairaukset ja kallioperäkartoitus Geologian tutkimuskeskus, arkistoraportti, M19/2009/ s. Makkonen, H Viholanniemen Zn-esiintymän tutkimukset Joroisissa vuosina Geologian tutkimuskeskus, arkistoraportti, M19/3234/-91/1/ s., 6 liites. Makkonen, H Tutkimustyöselostus Joroisten kunnassa valtausalueella Viholanniemi 1-3, kaiv. rek. n:o 4014/1-3, suoritetuista tutkimuksista. Geologian tutkimuskeskus, arkistoraportti, M06/3234/-91/1/ s., 6 liites.