KUNTOUTTAVASTA TYÖTOIMINNASTA KOHTI AVOIMIA TYÖMARKKINOITA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KUNTOUTTAVASTA TYÖTOIMINNASTA KOHTI AVOIMIA TYÖMARKKINOITA"

Transkriptio

1 KUNTOUTTAVASTA TYÖTOIMINNASTA KOHTI AVOIMIA TYÖMARKKINOITA VÄLKKY-alaprojektin raportti Pohjois-Satakunnan työ- ja elinkeinotoimisto 2010 Päivi Lepistö

2 SISÄLLYS 1 POHJOIS-SATAKUNNAN TE-TOIMISTON KEHITTÄMISHANKE KEHITTÄMISHANKKEEN TOTEUTUS Kartoitus kuntouttavan työtoiminnan piiriin kuuluvista asiakkaista Palvelutarpeen mukainen ohjaus kuntouttavaan työtoimintaan Sosiaaliohjaajien haastattelut Virkailijakysely Työnantajayhteistyön edistäminen Toimintamalli kuntouttavasta työtoiminnasta kohti avoimia työmarkkinoita YHTEISTYÖTAHOT JA KEHITTÄMISRYHMÄ Yhteistyö sosiaalitoimen kanssa Yhteistyö Valtti-työpajan kanssa Alaprojektin kehittämisryhmä ALAPROJEKTIN ARVIOINTIA PROJEKTIKOORDINAATTORIN NÄKÖKULMASTA JATKOSUUNNITELMA... 11

3 3 1 POHJOIS-SATAKUNNAN TE-TOIMISTON KEHITTÄMISHANKE Välkky-projekti on Satakunnan ELY-keskuksen hallinnoima, välityömarkkinoiden kehittämiseen tähtäävä ESR-projekti, joka on tarkoitettu edistämään pitkä-aikaistyöttömien ja vaikeasti työllistyvien sijoittumista avoimille työmarkkinoille. Pohjois-Satakunnan TEtoimiston kehittämishanke käynnistyi Välkky-projektin alaprojektina Kehittämishankkeen tarkoituksena oli kehittää uusi toimintamalli työnhakijoiden ohjaamiseksi kuntouttavasta työtoiminnasta kohti avoimia työmarkkinoita. Ensimmäisen puolivuotisjakson toimenpiteiksi sovittiin kuntouttavan työtoiminnan piiriin kuuluvien asiakkaiden kartoittaminen, asiakkaiden palvelutarpeen mukaisen ohjauksen kuntouttavaan työtoimintaan, toimintamallin luominen, vastuualueiden selkiyttäminen, yritysyhteistyön rakentamien, tiedon kulun tehostaminen, toiminnan arviointi- ja palautejärjestelmän luominen sekä toimintamallin dokumentointi ja analysointi. Välkky-projektin ja Pohjois-Satakunnan TE-toimiston välinen kehittämiskumppanuussopimus allekirjoitettiin KEHITTÄMISHANKKEEN TOTEUTUS 2.1 Kartoitus kuntouttavan työtoiminnan piiriin kuuluvista asiakkaista Kartoitus kuntouttavan työtoiminnan piiriin kuuluvista asiakkaista toteutettiin marras - joulukuun 2009 aikana. Kuntouttavan työtoiminnan piiriin kuului kartoitushetkellä 396 asiakasta. Luku on n. kolmannes alueen työttömistä työnhakijoista. Kartoituksen tuloksena saatiin yhtenäinen käsitys kuntouttavan työtoiminnan piiriin kuuluvista asiakkaista ja se antoi myös hyvän pohjan toimintamallin kehittämiselle. Kartoituksen tulokset koottiin raportiksi, jossa on myös analysoitu esiin nousseita asioita (Liite 1). Laajempaa asioiden taustoitusta ja

4 4 tulosten pohdintaa löytyy kartoitukseen liittyvästä opinnäytetyöstä, johon voi tutustua Välkky-projektin verkkosivuilla osoitteessa 2.2 Palvelutarpeen mukainen ohjaus kuntouttavaan työtoimintaan Kartoituksen perusteella voitiin kuntouttavan työtoiminnan piiriin kuuluvista asiakkaista muodostaa kolme erilaista asiakasryhmää. Eri asiakasryhmille määriteltiin palvelutarve, palvelukuvaus sekä palvelulupaus. Palvelulupaus on virkailijan itselleen antama laatulupaus asiakkaalle tarjottavasta palvelusta. Näistä määrittelyistä muodostui perusta sekä toimintamallille että palvelutarpeen mukaiselle ohjaukselle kuntouttavaan työtoimintaan. Palvelutarpeen mukaista ohjausta tukee jatkossa myös toimintamallin nivouttaminen asiakassegmentointiin sekä ratkaisukeskeisen työmenetelmän käyttöönottaminen. 2.3 Sosiaaliohjaajien haastattelut Kartoituksen ja tulosten analysoinnin jälkeen toteutettiin aktivointisuunnittelua toteuttavien sosiaaliohjaajien ja työvoimaneuvojien haastattelut. Keskustelujen tavoitteena oli tuoda esiin aktivointisuunnittelun parissa työskentelevien henkilöiden asiantuntemus. Tuotoksena syntyi selkeämpi käsitys aktivointisuunnittelun nykytilasta ja sosiaaliohjaajien odotuksista tulevaisuuden yhteistyöstä. Tulevan yhteistyön toivottiin sisältävän enemmän keskustelua työstä, työnhausta ja työllistymisen tavoitteesta. Osa tosin koki nykytilanteen riittävänä tältä osin. Sosiaaliohjaajien mielestä TE-toimiston roolin tulisi vahventua erityisesti kuntouttavan työtoiminnan loppuvaiheessa, jotta asiakas pääsisi prosessissaan eteenpäin. Yhteistyötä halutaan tehdä ja kuntouttava työtoiminta nähdään käyttökelpoisena työkaluna, tosin kuntouttavan työtoiminnan paikoista on pulaa kaikissa alueemme kunnissa. Sosiaaliohjaajien kanssa käydyistä keskusteluista laadittiin yhteenveto (Liite 2), josta ilmenee myös keskustelun runkona olleet kysymykset.

5 5 2.4 Virkailijakysely Kaikki aktivointisuunnitteluun osallistuvat virkailijat eivät päässeet mukaan keskusteluihin, jotka käytiin sosiaaliohjaajien kanssa. Tästä syystä päätettiin toteuttaa vielä erillinen virkailijakysely. Kyselyn toteuttamisesta sovittiin toimiston johtajan ja toimialapäällikön kanssa. Sosiaaliohjaajien kanssa käydyt keskustelut koskivat lähinnä kyseisen työparin toteuttamaa työtä, virkailijakyselyssä taas pyydettiin kommentteja aktivointisuunnittelun ja kuntouttavan työtoiminnan eri osa-alueista. Vastausten perusteella voidaan todeta, että aktivointisuunnittelusta puuttuu järjestelmällisyys, prosessinomaisuus ja yhtenäisyys. Kyselyn tulokset on koottu yhteenvedoksi, jonka lopusta löytyy kysymyskohtainen kooste vastauksista (Liite 3). 2.5 Työnantajayhteistyön edistäminen Alaprojektin aikana tehdyllä työnantajayhteistyöllä haluttiin tukea asiakkaan prosessia jatkopolutuksen osalta. Työnantajakäyntien tavoitteena oli viestittää työnantajille, mistä kuntouttavassa työtoiminnassa on kysymys ja minkälaisen asiakasryhmän kanssa ollaan työskentelemässä. Lisäksi tavoitteena oli kertoa, minkälaista apua ja yhteistyötä yrityksiltä kaivataan työnhakijan pyrkiessä kuntouttavasta työtoiminnasta eteenpäin. Työnantajakäynneillä pyrittiin myös muodostamaan käsitys siitä, minkälaiseksi työnantajayhteistyötä kannattaisi kehittää aktivointisuunnitteluun ja polutukseen liittyen. Työnantajakäynnin aikana työnantajalle selvitettiin, mitä kuntouttava työtoiminta tarkoittaa ja mitä sillä yritetään saavuttaa. Työnantajan kanssa keskusteltiin myös asiakasryhmän sisällöllisistä ominaisuuksista ja ennen kaikkea pitkän työttömyyden aiheuttamista haitallisista vaikutuksista yksilön työ- ja toimintakykyyn. Lisäksi pyydettiin työnantajaa arvioimaan mahdollisuuksiaan vastaanottaa kuntouttavasta työtoiminnasta eteenpäin pyrkivä työnhakija, sijoittaa hänet työyhteisöön ja järjestää hänelle hänen työkykyään vastaavia ns. matalan kynnyksen työtehtäviä.

6 6 Työnantajien suhtautuminen oli hyvin myönteistä. Pitkän työttömyyden aiheuttamiin vaikutuksiin löytyi ymmärrystä ja työnantajat toivat itsekin esiin työyhteisöön pääsemisen hyviä puolia ja työn voimaannuttavia vaikutuksia. Työnantajat näkivät mahdollisena, että työyhteisöön tulisi henkilö kuntouttavasta työtoiminnasta ja että työnhakijaa tuettaisiin matkalla kohti palkkatyötä. Samalla työnantajat jo ideoivat, minkälaisia matalan kynnyksen työtehtäviä yrityksestä löytyisi. Työnantajien kanssa sovittiin että yhteyttä voi asiakkaan itsensä lisäksi ottaa myös TE-toimiston virkailija ja että työpaikkaan voi tulla etukäteen tutustumaan ja pohtimaan työtehtävien soveltuvuutta. Työnantajat kokivat tärkeäksi sen, että asioista keskustellaan etukäteen ja että myös TE-toimiston edustaja on keskusteluissa mukana. Työnantajakäynnillä keskusteltiin myös yleisestä ja alueellista työmarkkinatilanteesta sekä yrityksen omista rekrytointitarpeista. Työnantajille esiteltiin TE-toimiston työnantajille suunnattuja palveluja (myös sähköisiä). Yksi työnantajakäynti johti ehdokasaseteluun ja työsuhteen syntymiseen. Monella yrityksellä oli kesätyönhakuprosessi meneillään, mutta siihen ei tarvittu TE-toimiston apua, vaan asiaa hoidettiin omalla ilmoittelulla ja verkostoilla. Kyselijöitä ja hakemuksia oli useimmille kertynyt jo runsaasti ilman mitään ilmoittelua. Honkajoen työnantajakäynnit tehtiin yhdessä sosiaaliohjaaja Leena Huhtalan ja työvoimaneuvoja Marja Leppiniemen kanssa. He tekevät Honkajoella aktivointisuunnitelmia ja halusivat osallistua työnantajakäynteihin. Honkajoen käynnit toteutettiin niin, että yrityksiin mentiin ilman sovittua aikavarausta. Muut käynnit sovittiin etukäteen työnantajan kanssa. Johtopäätöksinä voi todeta, että työnantajayhteistyötä voi ja kannattaa tehdä myös tällä tasolla. Työnantajan on helpompi ottaa vastaan kuntouttavasta työtoiminnasta tuleva työnhakija, kun keskustelussa on alusta saakka mukana TE-toimiston virkailija. Virkailijan tehtävä on tuoda esiin kuntouttavan työtoiminnan ja työnantajan kanssa sovittavan toimenpiteen merkitys asiakkaalle. Virkailija sopii yhdessä työnantajan ja asiakkaan kanssa työtehtävistä, aikatauluista ja toimenpiteen kestosta. On tärkeää tuoda esiin sekä asiakkaan oma tavoite että TE-toimiston tavoite. Voidaan myös miettiä, miten työnantaja voisi tukea näitä tavoitteita. Työnantajan kanssa sovitaan pelisäännöistä, yhteydenpidosta ja palautteen antamisesta sekä asiakkaalle että TE-toimistolle. Myös asiakkaan kanssa sovitaan yhteydenpidosta.

7 7 Jalkautuminen yrityksiin työharjoittelu/työelämävalmennuspaikan ja matalan kynnyksen työtehtävien etsimisen ja räätälöinnin merkeissä tukee asiakkaan polun rakentumista. Neuvottelut esim. palkkatuetun työllistymisen mahdollisuuksista on helpompaa, kun virkailija on ollut asiassa mukana alusta saakka. Työnantajakäynneistä tehtiin kooste, jossa on työnantajakohtaisesti kerrottu kuntouttavan työtoiminnan jälkeisestä työharjoittelu- tai työelämävalmennusmahdollisuudesta (Liite 4). 2.6 Toimintamalli kuntouttavasta työtoiminnasta kohti avoimia työmarkkinoita Toimintamallin perusideaksi nousi työ- ja elinkeinoministeriön tutkimustulos julkisen palvelurakenteen uudistamisen vaikuttavuudesta. Julkaisussa todetaan, että eniten vaikeasti työllistyvien määrän laskuun on vaikuttanut yksilöityjen työnhakusuunnitelmien osuuden kasvu sekä palvelutarvearviointien lisääntyminen työttömillä työnhakijoilla. Julkaisun mukaan myös erityisesti varhaisella puuttumisella sekä verkkopalvelujen kehittämisellä on vahva yhteys pitkä-aikaistyöttömyyden alenemiseen sekä työhön sijoittumisen nopeutumiseen. (Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 19/2008.) Keskittämällä kuntouttavan työtoiminnan piiriin kuuluvat asiakkaat yhden tiimin vastuulle, vapautuu henkilöresursseja varhaisen puuttumisen ja vahvan alun tukemiseen. Keskittämisen etuja ovat myös mm. yhtenäistyvät työ- ja toimintatavat sekä palvelun samansisältöisyys kaikille asiakkaille. Toimintamalli voidaan kytkeä TEM:n asettamaan asiakassegmentointiin siten, että kartoituksessa esiin nousseet asiakasryhmät toimivat pääosin kolmannen segmentin alasegmentteinä. Pitkään jatkuneen työttömyyden haitalliset vaikutukset työ- ja toimintakykyyn, terveyteen ja hyvinvointiin toimivat perusteena sille, että kuntouttavan työtoiminnan piiriin kuuluvat asiakkaat ovat työmarkkinoille kuntoutuvia. Toinen kantava idea oli varhaisen puuttumisen kytkeminen kuntouttavaan työtoimintaan ja työllistymistä edistävien tukipalvelujen liittäminen aktivointiprosessiin. Tätä ajattelumallia voidaan toki soveltaa koko asiakasprosessin ajan kytkemällä se esim. työelämävalmennukseen, työvoimakoulutukseen tai palkkatuettuun työhön. Toimintamalli on kokonaisuudessaan kuvattu erillisessä raportissa (Liite 5).

8 8 3 YHTEISTYÖTAHOT JA KEHITTÄMISRYHMÄ 3.1 Yhteistyö sosiaalitoimen kanssa Alueemme kunnista Kankaanpää, Karvia, Honkajoki ja Jämijärvi kuuluvat Pohjois- Satakunnan liikelaitoskuntayhtymään (POSA), joka tuottaa jäsenkunnilleen sosiaali- ja terveyspalveluja tilaaja/tuottaja periaatteella. Laviassa ja Kiikoisissa sosiaalipalvelut tuotetaan edelleen kunnan omana palveluna. Kehittämishankkeen suunnitteluvaiheessa pyysimme kannanottoa kehittämishankkeellemme POSA:n aikuissosiaalityön päälliköltä, jonka vastuualueeseen kuntouttava työtoiminta kuuluu. Myös hän toivoi yhtenäisen toimintamallin rakentamista, koska POSA organisaationa aloitti itsekin toimintansa vasta ja yhdisti näin monen kunnan sosiaalityön ja erilaiset työtavat saman katon alle. Suunnitteluvaiheen neuvotteluissa oli lisäksi mukana POSA:n sosiaalityöntekijä ja kuntouttavan työtoiminnan ohjaaja. Lisäksi sosiaalityöntekijän kanssa pidettiin palavereita, joissa pohdittiin yhteisiä käytäntöjä. Vaikka POSA alussa osoittikin kiinnostusta hankettamme kohtaan, ei selkeää sitoutumista projektin kuluessa vielä saatu. Tähän vaikutti ehkä osittain kaupungin kuntouttavaan työtoimintaan liittyvät uudelleen järjestelyt. 3.2 Yhteistyö Valtti-työpajan kanssa POSA hankkii kuntouttavaa työtoimintaa ostopalveluna Aikuiskoulutussäätiön Valttityöpajalta. Kuntouttavan työtoiminnan lisäksi työnhakija voi sijoittua Valtti-työpajalle työharjoitteluun, työelämävalmennukseen, työkokeiluun, työvoimapoliittiseen koulutukseen tai jopa palkkatuettuun työhön. Työpajan toiminnanjohtajan kanssa käytyjen keskustelujen perusteella syntyi ajatus uudenlaisesta yhteistyöstä työpajan kanssa. Uudessa toimintamallissa TE-toimiston virkailija käyttää 1 2 tuntia viikoittaisesta työajastaan työpajalla. Paja-

9 9 tuntien aikana käydään yksilökeskusteluja asiakkaiden kanssa ja arvioidaan tavoitteiden etenemistä. Ohjauksen aikana tuodaan myös esiin työllistymisen näkökulmaa. Tavoitteena on yhteyden säilyminen asiakkaaseen pajajakson aikana. Työpajalla on koettu irrallisuutta TE-toimistoon nähden, joten uudenlaiselle yhteistyömuodolle on tilausta. 3.3 Alaprojektin kehittämisryhmä Välkky-projekti edellytti kehittämiskumppanuussopimuksessa erillisen kehittämisryhmän nimeämistä ja kokoontumista. Ensimmäiseen keskustelutilaisuuteen ( ) TEtoimisto kutsui POSA:sta kuntouttavan työtoiminnan parissa työskentelevän sosiaalityöntekijän, Valtti-työpajan toiminnanjohtajan ja Kankaanpään kaupungin kuntouttavan työtoiminnan paikoista vastaavan kaupunginsihteerin. Välkky-projektin henkilökunnan lisäksi paikalla oli kaksi aktivointisuunnitteluun osallistuvaa työvoimaneuvojaa sekä alaprojektin projektikoordinaattori. Tilaisuudessa keskusteltiin kuntouttavan työtoiminnan tilasta, tavoitteista ja yhteistyökumppaneiden odotuksista hanketta kohtaan. Esille nousi mm. työttömien terveystarkastukset ja yhteistyö perusterveydenhuollon kanssa. Toinen keskustelutilaisuus pidettiin Tilaisuudesta kiinnostuivat myös POSA:n aikuispalvelujohtaja ja aikuisterveydenhuollon päällikkö, joiden mukanaolo viritti yhteistyölle uudenlaisen tason. Kehittämisryhmälle esiteltiin luotu toimintamalli ja siitä käytiin keskustelua. Esille nousi jälleen myös työttömien terveystarkastukset, jotka saadaan PO- SA:n alueella käyntiin vuoden loppuun mennessä. Terveydenhuollon kanssa sovittiin työryhmän kokoon kutsumisesta. Ryhmän tarkoituksena on kehittää yhteistyötä organisaatioiden välillä.

10 10 4 ALAPROJEKTIN ARVIOINTIA PROJEKTIKOORDINAATTORIN NÄKÖKULMASTA Alaprojektin toteuttamisaika oli Lisäksi varattiin optio toiselle puolivuotisjaksolle. Ehdoton edellytys kehittämistyön toteuttamiselle oli lisäresurssien saaminen. Oikeaksi ratkaisuksi osoittautui myös projektiin osallistuvan henkilön nimeäminen omasta organisaatiosta. Alaprojektissa työskenteli kokoaikaisesti yksi henkilö, jolle Välkyn myöntämän rahoituksen turvin voitiin palkata sijainen. Varsin nopeasti kävi selväksi, että tavoitteet olivat varsin laajat aikaresurssiin nähden. Lopulta kävikin niin, että kaikkia tavoitteisiin kirjattuja asioita ei ehditty toteuttaa siinä määrin kuin oli tarkoitus. Lisäksi tuotosten dokumentointiin kului aikaa paljon ajateltua enemmän. Oman organisaation ulkopuolelta tulevalle tehtävä olisi ollut lähes mahdoton. Vuosi 2010 toi tullessaan myös runsaasti muutoksia sekä työvoimapalvelulakiin että työttömyysturvalakiin. Muutosten aiheuttamat koulutukset, palaverit ja Ura-kouluttajana toimiminen veivät myös projektikoordinaattorin voimavaroja. Projektille haettiin jatkoa ajalle Jatkosuunnitelman ja siihen liittyvän budjetin laatiminen vei sekin aikaresurssia ensimmäiseltä projektijaksolta. Tavoitteita asetettiin aikaresurssiin nähden hieman liikaa. Alaprojektin Välkyltä saama tuki oli arvokasta. Yhteiset palaverit alaprojektien kanssa sekä Välkyn järjestämät teemaryhmätyöskentelyt ja muutoskoulutukset sisälsivät runsaasti eväitä projektin läpiviemiseen. Eräässä alaprojektien tapaamisessa mm. käytiin Timo Aron johdolla läpi vaikutusketjuajattelua ja kukin projekti ohjeistettiin tekemään oma vaikutusketjukorttinsa. Vaikutusketjukortin tekeminen täsmensi ja jäsensi hyvin projektin tavoitteita myös projektikoordinaattorille itselleen. Oli myös tärkeää oppia tunnistamaan ja erottamaan toisistaan projektin tuotokset, tulokset ja vaikutukset. Kortin avulla oli myös helpompi avata muille projektin tarkoitusta ja tavoitteita. Myös Välkyn osoittama kiinnostus projektin kulkua kohtaan ja projektikoordinaattorin saama kannustus olivat tärkeitä tukimuotoja. Merkittävin tuki projektin aikana tuli ammatillisen kuntoutuksen yksiköstä, jossa koko idea kehittämishankkeestamme syntyi. Yksikkö oli koko ajan keskustelussa mukana ja oli aina valmis arvioimaan, tukemaan ja antamaan oman asiantuntemuksensa ja näkemyksensä pro-

11 11 jektin käyttöön. Ammatillisen kuntoutuksen yksikkö oli myös koko ajan kiinnostunut projektin etenemisestä ja saaduista välituloksista. Myös jatkohankkeen suunnittelu ja budjetin laatiminen tehtiin yhteistyössä AKU-yksikön kanssa. Kuten projekteille ominaista ja tyypillistä on, toimi meidänkin alaprojektimme AKUyksikön osallistumista lukuun ottamatta varsin yksin ja irrallaan toimiston arjesta. Projektin tulosten ja vaikutusten kannalta on kuitenkin tärkeää että koko organisaatio ja erityisesti johto sitoutuu kehittämishankkeen tavoitteisiin ja toteuttamiseen. Kehittämishankkeesta ei saisi tulla projektityöntekijän hanke vaan ohjeistus pitäisi tulla johdolta. Projektin alussa pitäisi heti nimetä organisaation sisäinen projektiryhmä, jonka tehtävä olisi ohjata ja tukea projektin etenemistä, arvioida sen tuotoksia ja johtaa tuotosten käyttöönottamista. 5 JATKOSUUNNITELMA Alaprojektin ensimmäisen jakson päätavoite, eli toimintamalli valmistui hankkeen aikataulussa. Samanaikaisesti TE-hallinto oli ottamassa käyttöön työ- ja elinkeinoministeriön tuottamaa asiakassegmentointia. Toimintamallin suunnitelmallinen käyttöönotto ja sen nivouttaminen asiakassegmentointiin on haasteellinen tehtävä. Alaprojektin toisen puoliskon päätavoitteena on pilotoida alaprojektissa luotu toimintamalli. Pilotointia ja toimintamallin nivouttamista asiakassegmentointiin tuetaan ulkopuolisen konsultin avulla. Muita jatkohankkeen tavoitteita on asiakasnäkökulman esiin nostaminen, ratkaisukeskeiseen työmenetelmään liittyvä koulutus koko henkilökunnalle sekä pitkään työttömänä olleiden henkilöiden työllistymistä tukeva työnantajatilaisuus. Lisäksi sovittiin toimiston omarahoitusosuudesta, joka kohdennetaan pitkään työttömänä olleiden työnhakuvalmiuksien parantamiseen. Hyvien käytäntöjen levittämisen periaate toteutuu niin, että Pohjois-Satakunnan TEtoimisto on sitoutunut jakamaan avoimesti tietoa ja dokumentaatiota alaprojektissa kehitetyistä toimintamalleista, toimenpiteistä ja tuloksista Välkky-projektin määrittelemille muille kunnille, TE-toimistoille ja välityömarkkinatoimijoille. Tällä hetkellä sekä Kartoitus kun-

12 12 touttavan työtoiminnan piiriin kuuluvista työnhakijoista Pohjois-Satakunnan TE-toimiston alueella ja Palveluohjauksellinen toimintamalli kuntouttavasta työtoiminnasta kohti avoimia työmarkkinoita on vapaasti luettavissa Välkky-projektin sivuilla osoitteessa Samassa osoitteessa voi tutustua myös kehittämishankkeemme vaikutusketjukorttiin. LIITTEET LIITE 1 LIITE 2 LIITE 3 LIITE 4 LIITE 5 Kartoitus kuntouttavan työtoiminnan piiriin kuuluvista asiakkaista Yhteenveto sosiaaliohjaajien haastatteluista Virkailijakyselyn tulokset Työnantajakäynnit Toimintamalli kuntouttavasta työtoiminnasta kohti avoimia työmarkkinoita (erillinen dokumentti)

13 1 LIITE1 KARTOITUS KUNTOUTTAVAN TYÖTOIMINNAN PIIRIIN KUULU- VISTA ASIAKKAISTA POHJOIS-SATAKUNNAN TYÖ- JA ELINKEI- NOTOIMISTON ALUEELLA Päivi Lepistö, KARTOITUKSEN TULOKSET Ikäryhmä, sukupuoli ja asuinkunta Tutkimushetkellä Pohjois-Satakunnan työ- ja elinkeinotoimiston alueella kuntouttavan työtoiminnan piiriin kuului 396 asiakasta. Määrä ei ole vakio, vaan elää koko ajan. Uusia asiakkaita siirtyy kuntouttavan työtoiminnan piiriin täyttäessään aktivointiehdon. Osa löytää tilanteeseensa ratkaisun ja päättää asiakkuutensa työ- ja elinkeinotoimistoon. Kuvio 1, Jakauma ikäryhmittäin

14 2 Noin kolmannes kohderyhmän asiakkaista on yli 55 vuotiaita (kuvio 1). Asiakkaista 64 % on iältään vuotiaita. Jäljellä olevien työvuosien valossa heitä voidaan pitää ns. parhaassa työiässä olevina henkilöinä. Nuorten osuus on vain 5 %, joten nuorten yhteiskuntatakuun ja panostuksen nuorten palveluun voidaan katsoa tuottaneen tulosta. Lukumääräisesti tähän alle 25 vuotiaiden ryhmään kuuluu vain 18 henkilöä. Miehiä kohderyhmään kuului tutkimushetkellä 61 %, naisia 39 %. Miesten osuus on myös jokaisessa ikäryhmässä keskimäärin 25 % suurempi kuin naisten osuus. Taulukko 1, Jakauma kunnittain, työttömät työnhakijat ja työttömyysaste Asuinkunta Lkm % Työttömät työnhakijat Työttömyysaste Kankaanpää ,3 Jämijärvi ,0 Honkajoki ,5 Karvia ,1 Lavia ,3 Kiikoinen ,0 Yht Taulukosta 1 voidaan todeta, että kuntien työttömistä keskimäärin joka kolmas kuuluu kuntouttavan työtoiminnan piiriin. Luku on pienempi vain Kiikoisissa, jossa kuntouttavan työtoiminnan piiriin kuuluu vain 15,5 % työttömistä. (Työttömien työnhakijoiden lukumäärä ja työttömyysaste , Satakunnan TE-keskus.) Koulutustaso ja ammattiryhmä Suurin osa kohderyhmän asiakkaista (70 %) on suorittanut ammatillisen koulutuksen kokonaan tai on hankkinut koulutusta jonkin verran (kuvio 2).

15 3 Kuvio 2, Jakauma koulutustason mukaan Taso jonkin verran koulutusta tarkoitti useimmiten työvoimapoliittisena koulutuksena toteutettua ammatillista koulutusta, jossa tutkintoa ei ollut suoritettu. Kokonaan vailla ammatillista koulutusta on 77 miestä ja 42 naista eli yhteensä 30 % kohderyhmästä. Vailla koulutusta olevista 40 % on yli 55 vuotiaita kun taas ammattitutkinnon suorittaneita yli 55 vuotiaita löytyi 29 %. Alle 25 vuotiaista ammattitutkinto puuttui vain kahdelta asiakkaalta.

16 4 Ammattiryhmiin kohderyhmä jakaantui seuraavasti: Kuvio 3, Jakauma ammattiryhmittäin Kuviosta 3 ilmenee, että kohderyhmän suurin ammattiryhmä (23 %) on teollisuusalojen ammatit (vaatetus-, kone-, puu-, sähkö- ja maalausalan työt). Myös ammattitutkinnon suorittaneista suurin osa kuuluu tähän ammattiryhmään (25 %). Seuraavaksi suurimmat ammattiryhmät löytyvät hallinto-, toimisto, matkailu ja IT-alalta, rakennus- ja kaivosalalta sekä palvelualalta (kukin 10 %). Vähiten kohderyhmän asiakkaista on kuljetus ja liikennealan omaavia asiakkaita (3 %). Ammatteihin luokittelemattomat ryhmään kuuluvat ammatinvaihtajat sekä ne, joille ei esim. koulutuksen ja työkokemuksen puuttuessa voida määritellä ammattia. Tähän ryhmään kuului kaikkiaan 36 henkilöä, joista miehiä 23 ja naisia 13.

17 5 Tilanne nyt ja osallistuminen työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin Seuraava jakauma (kuvio 4) kertoo, mikä oli kohderyhmän tilanne tutkimushetkellä. Suurin osa kohderyhmästä (61 %) oli tutkimushetkellä työttömänä. Kuntouttavassa työtoiminnassa oli 13 %. Työssä avoimilla työmarkkinoilla tai palkkatuetussa työssä oli yhteensä 12 %. Lyhennetyllä työviikolla tai kuntoutustuella ei ollut kukaan. Työvoimakoulutuksen vähäisyys (2 %) selittyy osin tutkimuksen ajankohdalla (marras joulukuu). Työvoimakoulutustarjonta on vuoden viimeisinä kuukausina yleensä vähäisempää kuin vuoden alkupuoliskolla. Kuvio 4, Jakauma tutkimushetken tilanteen mukaan Aiemmat toimenpiteet kohta sisältää kaikki ne työvoimapoliittiset toimenpiteet, joissa asiakas on Ura-tietojärjestelmässä tutkimushetkellä näkyneen asiakkuuden aikana ollut. Osa toimenpiteistä oli tapahtunut jo ennen aktivointiehdon täyttymistä, osa vasta täyttymisen jälkeen, joten otsikko aiemmat toimenpiteet on hieman harhaanjohtava. Työkokeilussa olleet näkyvät ammatillisen kuntoutuksen toimenpiteistä kertovassa taulukossa tuonnempana. 82,3 % kohderyhmän asiakkaista oli osallistunut johonkin työvoimapoliittiseen toimenpiteeseen. Yhdessä toimenpiteessä oli ollut yhteensä 125 asiakasta (31,6 %), kahdes-

18 6 sa toimenpiteessä 114 asiakasta (28,8 %). Kolmessa toimenpiteessä olleita asiakkaita oli 69 (17,4 %) ja neljässä toimenpiteessä olleita oli 18 asiakasta (4,5 %). Taulukko 2, Jakauma aiempien toimenpiteiden mukaan Aiemmat toimenpiteet Lkm % Kuntouttava työtoiminta Työharjoittelu 19 6 Työelämävalmennus Työvoimakoulutus Työhönvalmennus 2 1 Palkkatuettu työ Yht N: 326 Suurin osa toimenpiteessä olleista (247 asiakasta) oli ollut työvoimakoulutuksessa (taulukko 2). Tässä tutkimuskohdassa työvoimakoulutus sisältää sekä ammatillisen että ohjaavan koulutuksen. Palkkatuetussa työssä olleita oli 144 asiakasta. Työelämävalmennuksessa oli ollut 123 henkilöä ja kuntouttavassa työtoiminnassa 93 henkilöä. Työharjoittelun vähäisyys kertoo kohderyhmään kuuluvien alle 25-vuotiaiden ammattikouluttamattomien nuorten vähäisestä määrästä. Alla olevasta taulukosta (taulukko 3) selviää ne toimenpiteet ja toimenpideyhdistelmät, joita löytyi eniten. Eniten käytetty toimenpide oli pelkkä työvoimakoulutus (20,9 %). Taulukko 3, Eniten käytetyt toimenpiteet ja toimenpideyhdistelmät Työvoimapoliittinen toimenpide Lkm % Työvoimakoulutus 68 20,9 Työvoimakoulutus + palkkatuettu työ 41 12,6 Palkkatuettu työ 35 10,7 Työvoimakoulutus + työelämävalmennus 31 9,5 Työvoimakoulutus + kuntouttavatyötoiminta 21 6,4 Kaikkiaan 326 asiakasta oli ollut yhteensä 628 toimenpiteessä. Toimenpiteeseen osallistuneista miehiä oli 59,2 % ja naisia 40,8 %. Puolet toimenpiteisiin osallistuneista oli tutki-

19 7 mushetkellä työttömänä. Osa asiakkaista oli ollut samassa toimenpiteessä kaksi kertaa tai jopa useamminkin. Kohderyhmästä 70 henkilöä (17,7 %) ei ollut koskaan ollut missään toimenpiteessä. Heistä 22 naista ja 48 miestä. Kuvio 5 kuvaa näiden asiakkaiden jakaantumista ikäryhmittäin. Kuvio 5, Jakauma ikäryhmittäin, ei koskaan toimenpiteessä Eniten toimenpiteisiin osallistumattomia (40 %) löytyi yli 55-vuotiaiden ikäryhmästä (kuvio 5). Noin joka kolmas (34 %) osallistumattomista oli tullut aktivointiehdon piiriin jo vuonna Työttömänä heistä oli tutkimushetkellä 83 %. Vailla ammatillista koulutusta on 37 % ja joka kolmannella on diagnosoitu sairaus. Yksitoista oli osallistunut terveydentilan/työkunnon tutkimukseen ja neljälle oli tehty eläkemahdollisuuksien selvitys. Lisäksi 19 henkilöllä oli muita työllistymiseen haitallisesti vaikuttavia tekijöitä kuten alkoholi/huumeongelma (8 henkilöä), terveydentilaan liittyviä (ei diagnosoituja) ongelmia (3 henkilöä), taloudenpitoon liittyviä ongelmia (5 henkilöä) tai muuten sosiaalisesti vaikeita perhetilanteita (5 henkilöä).

20 8 Vajaakuntoisuus ja ammatillisen kuntoutuksen toimenpiteet Diagnoosiryhmä oli kirjattu n. kolmannekselle asiakkaista (29 %). Yksi diagnoosi löytyi 69 asiakkaalta, kaksi tai useampia diagnooseja löytyi 46 asiakkaalta. Alle 25-vuotiaiden ikäryhmään kuuluvista kenellekään ei ollut merkitty diagnoosiryhmää (taulukko 4). Taulukko 4, Jakauma diagnoosiryhmittäin Diagnoosiryhmä Lkm % Tuki- ja liikuntaelinsairaudet Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt Hengityselinten sairaudet Umpieritys-, ravitsemus- ja aineenvaihduntasairaudet Hermoston sairaudet Verenkiertoelinten sairaudet Vammat ja ulkoisten syiden aiheuttamat seuraukset Muualla luokittelemattomat oireet ja sairauden merkit 9 8 Ihon ja ihonalaiskudoksen sairaudet 7 6 Ruoansulatuselinten sairaudet 6 5 Muut Yht N: 115 Suurimpina sairausryhminä esiintyivät tuki- ja liikuntaelinsairaudet (47 %) sekä mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt (26 %). Jäljempänä mainittuun ryhmään kuuluvat myös liiallisesta alkoholin käytöstä aiheutuvat sairaudet. Tuki- ja liikuntaelinsairauksista kärsivistä lähes puolet (48 %) on yli 55-vuotiaita, kun taas mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöistä kärsivistä suurin osa (40 %) on iältään vuotiaita. Diagnoosiryhmä -merkintä löytyi 58 mieheltä ja 57 naiselta. Eniten (40,9 %) diagnoosiryhmiä löytyi yli 55-vuotiailta. Ammatillisen kuntoutuksen toimenpiteet keräsin työnvälityksen ammatillisen kuntoutuksen kortilta. Tällä kortilla ei näy kaikki ammatinvalinnanohjauksen tekemät toimenpiteet. Mm. ohjauskeskustelut ja luottamukselliset keskustelut käyvät ilmi vain ammatinvalin-

21 9 nanohjauksen näytöiltä, johon on pääsy vain ammatinvalintapsykologeilla. Tältä osin tutkimustulos ei siis anna täydellistä kuvaa ammatillisen kuntoutuksen toimenpiteistä. Mainittakoon vielä, että kaikkia ammatillisen kuntoutuksen kortilla mainittuja toimenpiteitä ei ole tehty vajaakuntoisuuden perusteella. Esim. ammatinvalinnanohjauksen sopima työkokeilu voi perustua myös puhtaasti ammatinvalinnanohjaukseen. Työnvälityksen tekemänä työkokeilusta sovitaan aina vajaakuntoisuuden perusteella. Myös työhönvalmennuksesta voidaan sopia miltei kenen tahansa asiakkaan kanssa, jonka tilanteeseen se katsotaan tarkoituksenmukaiseksi, riippumatta vajaakuntoisuudesta. Taulukko 5, Jakauma ammatillisen kuntoutuksen toimenpiteiden mukaan Ammatillisen kuntoutuksen toimenpiteet Lkm % Neuvottelu Lausunto 9 8 Ohjaava koulutus 5 4 Työkokeilu työpaikalla Terveydentilan/työkunnon tutkimus Kuntoutustutkimus 3 3 Asiantuntijakonsultaatio/lausunto 11 9 Työhönvalmennus muussa yksikössä ELMA-toimenpide lukien Käsittely asiakasyhteistyöryhmässä 7 6 Tutustuminen oppilaitokseen 1 1 ELMA-selvitys saakka 5 4 Yht N: 118 Osalla asiakkaista oli useita ammatillisen kuntoutuksen toimenpiteitä, monilla myös useita samoja toimenpiteitä. Kolmannes toimenpiteisiin osallistuneista (29,8 %) oli ollut yhdessä tai useammassa ammatillisen kuntoutuksen toimenpiteessä. Eniten käytetty toimenpide oli terveydentilan ja työkunnon tutkimus, jossa oli ollut 81 % asiakkaista. Neuvotteluja eri yhteistyötahojen (esim. työnantajan, oppilaitoksen, terveydenhuollon tai kollegojen kanssa) oli käyty 87 kertaa (74 %). Työkokeilussa työpaikalla oli ollut 39 % toimenpiteisiin osallistuneista. Eläkemahdollisuuksien selvittelyjä oli tehty 23 %:lle asiakkaista. Kaikkiaan ammatillisen kuntoutuksen toimenpiteitä oli kohderyhmällä 308 kappaletta. Henkilöitä, joilla ei ollut mitään ammatillisen kuntoutuksen toimenpidettä, mutta joilla oli merkitty diag-

22 10 noosiryhmä, löytyi 40 kappaletta. Näiden henkilöiden diagnoosiryhmät liittyivät eniten tuki- ja liikuntaelinsairauksiin (35 %), hengityselinten sairauksiin (23 %) ja mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöihin (18 %). Työssäolo ja aktivointiehdon täyttyminen Kuviossa 6 näkyy jakauma viimeisimmän työssäolovuosiluvun mukaan. Työssäolotiedon keräsin työnhaku- ja työhistoriakorteilta. Työssäoloksi merkitsin kaiken työssäolon riippumatta työsuhteen kestosta tai osa-/kokoaikaisuudesta. Osa oli työssä avoimilla työmarkkinoilla, suurin osa oli palkkatuetussa työssä. Kuvio 6, Jakauma viimeisimmän työssäolovuoden mukaan Kohderyhmän asiakkaista 109 (28 %) on ollut työssä vuonna 2009, näistä naisia 64 ja miehiä 45 henkilöä. Osa oli työssä tutkimushetkelläkin. 20 % oli ollut työssä vielä vuosina 2007 tai Kuusi miestä ja kaksi naista ei ole ollut työssä koskaan (kuviossa 1000 = ei koskaan työssä).

23 11 Viimeisin työssäolovuosi ei aina kerro koko totuutta työttömyyden kestosta tai asiakkuuden pituudesta. Kohderyhmästä löytyi mm. kotiäitejä, jotka olivat palanneet asiakkaiksi useiden vuosien lastenhoitojaksojen jälkeen. Tällöin on selvää, että viimeisin työssäolovuosi löytyy jostain ennen lasten syntymää olevilta vuosilta. Työttömyyden ja asiakkuuden pituutta yritin kuvata myös vuosiluvulla, joka kertoo koska asiakas on täyttänyt aktivointiehdon ja siirtynyt kuntouttavan työtoiminnan piiriin (kuvio 7). Kuvio 7, Jakauma aktivointiehdon täyttymisvuoden mukaan Asiakkaista 39 % on saanut kertymätiedon Kelan tietojärjestelmän kautta heti, kun laki kuntouttavasta työtoiminnasta astui voimaan Tämä tarkoittaa sitä, että nämä asiakkaat ovat olleet työttömänä jo pitkään ennen lain voimaan tuloa. Lukumääräisesti kysymys on 154 henkilöstä. Toinen suuri ryhmä (19 %) saavutti aktivointiehdon vuonna 2009, joten voidaan todeta että heikko talous- ja työmarkkinatilanne kasvattaa nopeasti myös kuntouttavan työtoiminnan piiriin kuuluvien joukkoa. 48 % vuonna 2001 aktivointiehdon täyttäneistä on yli 55-vuotiaita, kun taas 50 % vuonna 2009 aktivointiehdon täyttäneistä on alle

24 12 25 vuotiaita. Jopa 39 % työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin osallistumattomista asiakkaista oli niitä, jotka olivat täyttäneet aktivointiehdon jo vuonna Muita työllistymiseen liittyviä asioita Muita työllistymiseen vaikuttavia asioita kohdassa halusin tuoda esiin työnhaku- tai aktivointisuunnitelmassa mainittuja asioita. Mainintoja löytyi 92 (23,2 %) asiakkaan suunnitelmista. Terveydentilaan liittyvistä ongelmista (ei diagnosoiduista) oli maininta 47 asiakkaan suunnitelmassa (kuvio 8). Kulkuvaikeuksista tai niihin verrattavista ongelmista viitattiin 19 asiakkaan suunnitelmassa. Alkoholin käyttöön liittyvistä pulmista, ulosotto- /velkatilanteista ja muusta sosiaalisesta tilanteesta mainittiin yhteensä 26 asiakkaan suunnitelmassa. Muu sosiaalinen tilanne saattoi tarkoittaa esim. lähiomaisen vaikeaa sairautta. Maininnoista 58 % oli miehillä ja naisilla 42 %. Eniten mainintoja oli ikäryhmässä vuotiaat (42 %). Kuvio 8, Jakauma muiden työllistymiseen vaikuttavien asioiden mukaan

25 13 Kuntouttavan työtoiminnan piiriin kuuluvista löytyy joukko asiakkaita, joilla voidaan todeta olevan työllistymisen kannalta positiivisia tutkimuslöydöksiä. Suurin yhteinen tekijä on aktiivinen työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin osallistuminen (82,3 % kohderyhmästä). Toinen suuri yhteinen tekijä on sairauksien vähäisyys; 71 %:lla asiakkaista ei ollut mitään diagnosoitua sairautta. Kolmantena yhteisenä tekijänä on koulutus, 70 %:lla kohderyhmän asiakkaista on joko ammattitutkinto tai jonkin verran ammatillista koulutusta. Yhtenä tekijänä vielä ikäkysymys: kohderyhmästä 60 % on iältään vuotiaita. Heillä voidaan katsoa olevan vielä paljon mahdollisia työvuosia edessään. Kuntouttavan työtoiminnan piirissä on myös joukko asiakkaita, joilta löytyy työllistymiseen heikentävästi vaikuttavia asioita. Näistä suurin yhteneväisyys liittyy aktivointiehdon täyttymisajankohtaan. 39 %:lla aktivointiehdon täyttymisvuosi oli vuosi 2001 (lain voimaantulovuosi). Tämä kertoo jo varsin pitkästä työttömyydestä. Toiseksi suurin yhteneväisyys liittyy koulutuksen puuttumiseen, 30 % asiakkaista on täysin vailla ammatillista koulutusta. Kolmas yhteneväisyys oli sairaudet, joita löytyi 29 %:lla asiakkaista. Diagnosoiduista sairauksista 40 % oli yli 55-vuotiailla asiakkailla. Sekä positiivisesti että heikentävästi vaikuttavat asiat yhdistyvät eri asiakkaissa eri tavalla, mutta tulos osoittaa, että kuntouttavan työtoiminnan piirissä on huomattava joukko ihmisiä, joiden työllistyminen ehkä avoimillekin työmarkkinoille on mahdollista. Toimenpiteisiin osallistumattomia asiakkaita löytyi 70 kpl. Heistä 40 % on yli 55-vuotiaita ja joka kolmas oli täyttänyt aktivointiehdon vuonna Samoin joka kolmannella oli diagnosoitu sairaus. Työttömänä heistä oli tutkimushetkellä 83 % ja vailla ammatillista koulutusta oli 37 %. Tästä joukosta löytynee asiakkaita, jotka eivät ole työvoimapoliittisin keinoin autettavissa, eikä asiakkuus työ- ja elinkeinotoimistoon auta heidän tilannettaan millään tavalla.

26 1 YHTEENVETO SOSIAALIOHJAAJIEN HAASTATTELUISTA LIITE 2 Sivukuntien sosiaaliohjaajien kanssa käytävien keskustelujen tavoitteena oli tuoda esiin aktivointisuunnittelutyötä tekevien sosiaaliohjaajien näkemyksiä ja odotuksia nykyisestä ja tulevasta yhteistyöstä. Suurin osa alueemme kunnista kuuluu POSA:aan, mutta Laviassa ja Kiikoisissa on edelleen omat sosiaalitoimensa. Pyysin keskusteluihin mukaan myös kyseisessä kunnassa tällä hetkellä aktivointisuunnittelua tekevän työvoimaneuvojan, jotta myös heidän asiantuntemuksensa saadaan näkyville. Kankaanpään osalta keskustelua on käyty Lea Rosberg-Peltomäen ja Sirpa Laihon kanssa, jotka molemmat osallistuvat aktivointisuunnitteluun ja ovat myös olleet mukana alaprojektin suunnittelupalaverissa. Tein etukäteen kyselylomakkeen, jota käytin haastattelun pohjana. Seuraavassa tuon esiin yhteenvedon omaisesti eri kysymyksien kohdalla käydystä keskustelusta. Miten asiakkaat ohjautuvat aktivointisuunnitelmien tekoon? Tuleeko kaikki aktivointiehdon piirissä jo olevat huomioiduiksi? Entä uudet asiakkaat, jotka täyttävät aktivointiehdon? Millä perusteella ei aktivoida? pääsääntöisesti sosiaaliohjaajien työkaluna on Kelan työmarkkinatuen maksatuslista tavoitteena on saada asiakkaan nimi pois maksulistalta ja näin pienentää kunnan maksuosuutta työvoimaneuvoja hakee aktivointiehdon täyttävät asiakkaat Ura-järjestelmää selaamalla sivukunnissa määrä ovat niin pienet, että kaikki tulee huomioiduksi ja uusi nimi Kelan listalla tai Urassa herättää heti huomiota, Kankaanpään osalta vaarana putoaminen kokonaan aktivointisuunnittelun ulkopuolelle tai palveluun pääsemisen viivästyminen

27 2 vaikea alkoholisoituminen, selkeä sitoutumattomuus tai aggressiivisuus saattaa olla syynä siihen, että ei kutsuta enää lainkaan aktivointisuunnitteluun. Asiasta pitää tuolloin sopia asiakkaan kanssa ja merkitä myös oikea palvelutarvekoodi (0900 = ei soveltuvaa palvelua tarjolla tällä hetkellä) Mitä aktivointisuunnitelmissa sovitaan? Tuleeko sosiaalipalvelujen tarve huomioiduksi ja kirjataanko ne aktivointisuunnitelmaan? Millä tavalla arvioidaan asiakkaan työ- ja toimintakykyä? ohjauksia tehdään mm. päihdehuoltoon, terveydenhuoltopalveluihin, velkaneuvontaan ja mielenterveyspalveluihin konkreettisesti varataan aikoja ja ne kirjataan suunnitelmiin kaikkia sosiaalipalveluja ei välttämättä kirjata, mutta asioista keskustellaan ja asioita viedään eteenpäin keskustelussa pyritään huomioimaan tilanne kokonaisvaltaisesti, esim. koko perheen tilanne työ- ja toimintakykyä avataan keskustelemalla siitä asiakkaan kanssa usein pyydetään asiakas itse kertomaan työ- ja toimintakyvystään työ- ja toimintakyvystä keskustellaan enemmän kuin normaalilla TEtoimistokäynnillä toiveena on, että enemmän keskusteltaisiin työnhausta. Esim. ikäkysymys tulee asiakkaiden taholta esiin jo varsin varhain (liian vanha, töitä nuorille). Usein esim. työeläkettä ehtisi kerryttää vielä monia vuosia ennen eläkkeelle jäämistä. pitäisi pyrkiä aktivoimaan asiakas yleensäkin ajattelemaan työllistymistä ja työhön menemistä oikeana vaihtoehtona elämässään pitkäjänteistä asennemuokkausta kaivataan

28 3 Miten kuntouttava työtoiminta näyttäytyy kunnassa? Onko paikkoja riittävästi? Kuka paikat etsii ja kuka niistä sopii? Löytyykö halukkaille paikka nopeasti/viiveellä? Miten asiakkaan toiveet huomioidaan kuntouttavan työtoiminnan paikkaa valittaessa? Sovitaanko työtoimintapaikalla vastuuhenkilö? Kuka määrittelee työtehtävät? yhteisenä tekijänä kaikilla kunnilla on se, että työtoimintapaikkoja ei ole riittävästi yhteistä on myös se, että paikat ovat liian vaativia ja niihin ei kelpuuteta juuri ketään matalan kynnyksen paikat puuttuvat ja ohjaus työtoimintapaikoilla on heikkoa työtoiminnassa oleva henkilö ei ole oikein kenenkään vastuulla, vaikka vastuuhenkilöstä on sovittu sivukunnissa yhdistykset ovat niin pieniä, että niistä on vaikea löytää työtoimintapaikkoja Honkajoki: sosiaaliohjaaja hakee paikat tällä hetkellä paikkoja teknisellä toimella (Markku Rauhala), kirjastolla (Leena Kamppi), seurakunnalla ja vanhainkodilla roolit epäselvät kunnan ja POSA:n välillä sovittu keskustelu kunnan ja POSAN välillä, aiheena myös työtoiminta, (kerrottu, että meiltä ollaan mielellään mukana jos tarvetta) työtoimintapaikan saaminen kestää yleensä muutaman viikon asiakkaan toiveet pyritään huomioimaan, vastuuhenkilö sovitaan ja työtehtävät sovitaan yhdessä työtoimintapaikan vastuuhenkilön, sosiaaliohjaajan ja asiakkaan kanssa

29 4 Karvia: sosiaaliohjaaja hakee paikat sosiaaliohjaajan ideasta on syntynyt Kankaanpään kierrätyskeskuksen sivupiste Karviaan, sinne tulossa myös työtoimintapaikka ja harjoittelupaikka joitakin paikkoja myös kunnalla sovellettu myös niin, että joku on työtoiminnassa alkuviikon, joku toinen loppuviikon, jolloin pystytään hyödyntämään paikkaa kahdelle henkilölle yhtä aikaa seurakunnalla aina sama henkilö, joka välillä työssä samassa paikassa palkkatuella Lavia: sosiaaliohjaaja hakee paikat syksyllä 2009 saatu kaksi ensimmäistä työtoimintapaikkaa kunnalle kunnassa nuorten työpaja, jossa myös työtoimintapaikka aiemmin kunta ei ottanut työhön edes palkkatuella ketään tällä hetkellä koululle siivousalan työtoimintapaikka (Pia Haanpää) tekniselle puolelle on yritystä, mutta vielä ei varmaa, samoin ryhmikseen yritetään saada miesten paikat puuttuvat nyt tyystin Kiikoinen: tekninen puoli ei suostu ottamaan lainkaan työtoimintaan vanhainkotiyhdistyksellä kaksi paikkaa kesä-aikana seurakunta ei ota (asenteet) koulun keittiöllä työharjoittelija palvelukoti Ilolassa yksi paikka miesten paikat puuttuvat

30 5 Jämijärvi: palkattu työnsuunnittelija, jonka tehtävänä hakea työtoimintapaikat työnsuunnittelijaa pitäisi vielä prepata työtoiminnan tavoitteista ja tarkoituksesta, tällä hetkellä paikat liian vaativia ja kynnys liian korkealla tällä hetkellä Jämijärven seurakunta ja helluntaiseurakunta ottavat diakonissan, kerho-ohjaajan ja siistijän avuksi työtoimintaan kunnan alla toimivalla Jämijärvi-seuralla arkistointiapulaisen työtoimintapaikka vanhainkotiyhdistyksellä talonmiehen apulaisen työtoimintapaikka kyläseuralla rakennusmiehen paikka tulossa kesällä kunnalla kirvesmiehen apulaisen työtoimintapaikka yksi henkilö tällä hetkellä Valtti-työpajalla johtavat viranhaltijat pitäisi saada ymmärtämään kuntouttavan työtoiminnan merkitys ja ottamaan vastuu kuntansa asukkaista, asennemuutosta pitäisi saada aikaan, jotta paikkoja saadaan lisää työnsuunnittelija ehdottanut, että hallintokunnat tekisivät yhteisen kalenterin, johon merkittäisiin ne työt ja ajankohdat, joihin voitaisiin ottaa tekijä kuntouttavalla työtoiminnalla Minkälaista keskustelua asiakkaan kanssa käydään kuntouttavan työtoiminnan tavoitteista tai hyödyistä (kun sovitaan, että asiakas menee työtoimintaan). Millä tavalla aktivointisuunnitelmassa näkyy asiakkaan tavoite? Keskustellaanko asiakkaan kanssa siitä, että pitkän tähtäyksen tavoite on työllistymisessä avoimille työmarkkinoille? Honkajoella tavoitteista puhutaan aktivointisuunnitelmatilanteessa; näytön antamisen paikka sitoutumisesta, haetaan päivärytmiä, alkoholin käytön vähentäminen tai jotain muuta. Asiakkaalle selvitetään työllistymisestä avoimille työmarkkinoille silloin kun se realistisesti on mahdollista. Laviassa ja Kiikoisissa joidenkin asiakkaiden kohdalla asiasta puhutaan Jämijärvellä sosiaaliohjaaja menee ensimmäisenä päivänä työtoimintapaikalle, siellä puhutaan tavoitteista ja työtehtävistä

31 6 Mitä tapahtuu kuntouttavan työtoiminnan aikana? (yhteydenpito asiakkaaseen, kuka pitää yhteyttä, kenen pitäisi pitää yhteyttä, muiden sovittujen asioiden, esim. sosiaalipalvelujen eteenpäin vieminen, keskustelu jatkosta, työnhaku, poissaolot) Honkajoella sosiaaliohjaaja menee kerran kuukaudessa työtoimintapaikalle ja keskustelee sekä asiakkaan että työtoimintapaikan vastuuhenkilön kanssa Karviassa läsnäololistoja tuodaan toimistolle ja siinä yhteydessä vaihdetaan kuulumiset, tapaaminen 1 kerta/jakso Laviassa ei juuri vielä ole kokemuksia asiasta Kiikoisissa yhteydenpito on vaihtelevaa Jämijärvellä tuodaan toimeentulotukihakemusta, siinä yhteydessä käydään keskustelua Mitä tapahtuu työtoimintajakson jälkeen? (tapaaminen, sovittujen tavoitteiden toteutumisen arviointi, asiakkaan palaute, työtoimintapaikan vastuuhenkilön palaute, jatkosta sopiminen) jakson jälkeen asiakasta tavataan ja keskustellaan toteutuiko sovitut tavoitteet aika varataan yleensä TE-toimistoon ja mietitään mitä seuraavaksi tehdään sekä asiakkaan että työtoimintapaikan palaute jää aika heikoksi, joistakin paikoista palautetta saa, mutta entä palautteen siirtyminen ja hyödyntäminen sosiaalitoimi toivoi, että olisi enemmän tietoa siitä, mitä tapahtumia/ryhmiä/koulutuksia ym. TE-toimistolla on tarjolla

32 7 Minkälaisena näet työ- ja elinkeinotoimiston roolin aktivointisuunnittelussa ja kuntouttavassa työtoiminnassa? (palautejärjestelmä, toiveita, odotuksia) Honkajoen mielestä TE-toimiston merkitys on hyvin suuri. TE-toimiston mukanaolo tuo lisää osaamista ja näkökulmaa. Yhteisvastaanotto on asiakkaallekin enemmän. Lavia ja Kiikoinen pitävät TE-toimiston roolia juuri jatkopoluttamisen kannalta tärkeänä sekä työtoiminnan aikana ja loppuvaiheessa Mihin työ- ja elinkeinotoimiston pitäisi panostaa enemmän? (Mikä aktivointisuunnittelussa ja kuntouttavassa työtoiminnassa on se hetki/ajankohta, jossa työ- ja elinkeinotoiminnan rooli pitäisi enemmän näkyä, esim. työnhaun opastaminen, milloin? Entä ohjaus aktivointisuunnitteluun?) Jämijärvi toi esiin sen, että uuden aktivointiehdon täyttäneen asiakkaan pitäisi päästä aktivointiin heti, eli tieto TE-toimistosta heti kun aktivointiehto täyttyy Kiikoisissa haluttaisiin ennakkotietoa tulevista aktivoitavista, jotta voisi valmistautua etukäteen. Toivottiin myös, että aktivointipäiviä pidettäisiin useammin. Karvia haluaisi, että TE-toimisto ottaisi osaa asiakkaiden tapaamisiin kuntouttavan työtoiminnan aikana Mikä on kunnan (POSA:n) sosiaalitoimen rooli aktivointisuunnittelussa ja kuntouttavassa työtoiminnassa? Mitä pitäisi kehittää, ehtiä enemmän? kaikki haluaisivat ehtiä enemmän tapaamaan asiakkaita työtoimintapaikalla paikkoja pitäisi saada lisää kunnan kanssa tehtävää yhteistyötä pitäisi kehittää työnsuunnittelija pitäisi perehdyttää kuntouttavan työtoiminnan tarkoitusperiin (Jämijärvi)

33 8 POSA:n ja kunnan välisessä tiedonkulussa nähtiin myös parantamisen varaa Harjoittelupaikkatilanne, työtilanne? Löytyykö kuntouttavassa työtoiminnassa oleville jatkopolkua? Onko ehdotuksia työnantajista tai yhdistyksistä, joihin voisi ottaa yhteyttä? Honkajoki: Honkajoki Oy, Honkatarhat, Honkakoto Oy, KK-Vihannes, Niemisen Puutarha (sovittiin, että tehdään yhdessä Marja Leppiniemen ja Leena Huhtalan kanssa työnantajakierros) Karvian sosiaaliohjaaja ei halunnut, että mennään puhumaan työnantajille kuntouttavasta työtoiminnasta lainkaan Lavia: Kaupat (Siwa, Sale), Saspe Kiikoinen: Potila, ABC, Penkkimäki, Haapanen Jämijärvi: Pitoruokalat, vanhainkoti Huomioitavaa Sivukunnissa kyetään paremmin kontrolloimaan aktivointiehdon piiriin tulevat uudet nimet ja kutsumaan nopeasti aktivointihaastatteluun. Kankaanpäässä, jossa aktivointiehdon piiriin kuuluvia on vajaa kolmesataa, on vaarana putoaminen aktivoinnin ulkopuolelle kokonaan tai että siihen pääsee osalliseksi vasta varsin myöhäisessä vaiheessa. Jatkossa pitäisikin miettiä, millä tavalla turvataan jokaiselle asiakkaalle mahdollisuus tulla huomioiduksi aktivointisuunnittelussa. Joitakin asiakkaita voidaan tietoisesti jättää aktivointisuunnittelun ulkopuolelle, mutta asiakkaan kanssa pitäisi kuitenkin sopia asiasta ja merkitä tällaiselle asiakkaalle oikea palvelutarvekoodi (0900 = ei soveltuvaa palvelua tarjolla tällä hetkellä). Työllistymisen näkökulmaa toivottiin sosiaalitoimen taholta voimakkaammin esiin. Tämä tukee myös omaa ajatustamme siitä, mihin suuntaan kuntouttavaa työtoimintaa pitäisi alueellamme kehittää. Lisäksi toivottiin enemmän tietoa TE-toimiston ryhmäpalveluista.

34 9 Sosiaaliohjaajat suhtautuivat kuntouttavan työtoiminnan kehittämiseen myönteisesti ja toivovat voivansa käyttää kuntouttavaa työtoimintaa yhä laajemmin asiakastyössään. Honkajoen sosiaaliohjaaja lähti innokkaana mukaan myös työnantajakäynteihin ja koki saaneensa paljon uutta kosketuspintaa Honkajokiseen yritysmaailmaan. Sovimme, että voimme jatkossakin yhteistuumin tehdä vastaavanlaisia työnantajaiskuja.

35 1 LIITE 3 KYSELY AKTIVOINTISUUNNITTELUUN OSALLISTUVILLE VIRKAI- LIJOILLE VIRKAILIJAKYSELYN TULOKSET Kysely Virkailijoille osoitetun kyselyn avulla halusin tuoda esiin virkailijoiden näkemyksiä ja kokemuksia aktivointisuunnittelusta ja kuntouttavasta työtoiminnasta, jotta niitä voitaisiin hyödyntää toimintamallin kehittämisessä. Kyselyn toteuttamisesta sovittiin etukäteen toimistonjohtajan ja toimialapäällikön kanssa. Kyselyssä pyysin virkailijoita arvioimaan erikseen aktivointisuunnitteluun ja kuntouttavaan työtoimintaan liittyviä hyviä ja huonoja asioita. Osoitin kyselyn niille kahdeksalle virkailijalle, joiden työtehtäviin aktivointisuunnittelu ja kuntouttava työtoiminta tällä hetkellä kuuluvat. Lisäksi lähetin kyselyn virkailijalle, jonka tehtäviin em. asiat kuuluivat aiemmin. Ennen kyselyn lähettämistä kerroin toimiston viikkopalaverissa henkilökunnalle kyselystä, sen tavoitteista ja siitä miten kyselyn tulokset näkyvät raportissa. Toin myös esiin, että kyselyyn vastataan anonyymisti ja että kenenkään yksittäisen virkailijan mielipidettä ei mahdollisista koosteista tai raporteista voida tunnistaa. Kysely lähetettiin virkailijoille sähköpostitse Ohjeistin vastaamisen niin, että sähköpostilla lähettämäni lomake täytetään tietokoneella, tulostetaan ja laitetaan kirjekuoressa postilaatikkooni. Annoin vastausaikaa saakka. Kysely sisälsi avokysymyksiä sekä aktivointisuunnittelusta yleensä että kuntouttavasta työtoiminnasta. Ohjeistin virkailijoita vastaamaan kyselyyn siltä osin, kuin katsoi omalta kohdaltaan tarkoituksenmukaiseksi, pakollisia kohtia ei siis ollut lainkaan. Tavoitteena oli, että väkisin ei hyviä tai huonoja puolia asioista tarvitse kaivaa, vaan tuodaan esiin sellaisia asioita, mitä kullakin tulee esiin arjen työssä. Yhdeksästä virkailijasta kuusi vastasi kyselyyn.

36 2 Useimmat palauttivat vastauksensa suoraan sähköpostilla, eli he eivät pitäneet anonyymiyden säilyttämistä mitenkään tärkeänä tässä asiassa. Tulokset Vastausten perusteella kävi ilmi, että aktivointisuunnittelusta puuttuu järjestelmällisyys, prosessinomaisuus ja yhtenäisyys. Huolenaiheeksi nousi myös kokonaisuuden hallinta ja virkailijoiden erilainen panostus aktivointisuunnitteluun. Yhtenäisten käytäntöjen puuttuminen nousi esiin usean eri osakysymyksen kohdalla ja sen koettiin vaikuttavan mm. työn mielekkyyteen. Yhteydenpito sosiaalitoimen kanssa koettiin melko hajanaiseksi. Yhtenäisyyttä ei siitäkään löydetty, joskin myös toimivia asioita nostettiin esiin. Myös Valttityöpajan ja Tekevät ry:n kanssa tehtävä yhteistyö koettiin vähäiseksi, osittain myös raskaaksi palaverikäytäntöineen, jossa kaikki ovat koolla kaikkia varten. Vastuunjako TEtoimiston ja sosiaalitoimen välillä nousi esiin mm. työtoiminnasta kertomiseen liittyen. Sosiaalitoimen toivottiin ottavan enemmän vastuuta kuntouttavan työtoiminnan mahdollisuuksista ja työtoimintapaikoista kertomiseen sekä aktivointisuunnitelmassa sovittujen asioiden toteutumisen seurantaan. Osa koki sosiaalitoimen osallisuuden hyvänä ja riittävänä. Uudelleenaktivointi koettiin osin pulmallisena, käytäntö osoittautui hyvin vaihtelevaksi ja toiminnasta puuttuu tyystin systemaattisuus. Milloin aktivointisuunnitelma pitäisi laatia uudelleen ja mihin se pitäisi kytkeä? Aktivointikutsun mukana lähtevään liitelomakkeeseen kaivattiin uudistusta ja sitä haluttiin lyhyemmäksi. Kuntouttavan työtoiminnan myyminen asiakkaalle positiivisena palveluna koettiin tärkeäksi, mutta hankalaksi. Kaupungin maksulistan esille nostamista aktivointisuunnitelmatilaisuudessa ei koettu hyväksi. Ammattitaidollisena kysymyksenä nostettiin esiin asiakkaan palvelutarpeen arvioiminen. palvelun oikea-aikaisen tarjoamisen näkökulmasta. Vastauksista nousi esiin myös tiedon tarve työtoimintapaikoista. Tietoa haluttaisiin hyödyntää muissakin asiakastapaamisissa. Työtoimintapaikan saamisen koettiin toisinaan kestävän melko pitkään.

KUNTOUTTAVASTA TYÖTOIMINNASTA KOHTI AVOIMIA TYÖMARKKINOITA

KUNTOUTTAVASTA TYÖTOIMINNASTA KOHTI AVOIMIA TYÖMARKKINOITA KUNTOUTTAVASTA TYÖTOIMINNASTA KOHTI AVOIMIA TYÖMARKKINOITA VÄLKKY-alaprojektin loppuraportti 1.11.2009 31.12.2010 Pohjois-Satakunnan työ- ja elinkeinotoimisto Tammikuu 2011 Päivi Lepistö SISÄLLYS 1 POHJOIS-SATAKUNNAN

Lisätiedot

Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Välkky-projekti Yrjönkatu 6 (2. krs), PL 266, 28101 PORI Kutsunumero 020 63 60150

Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Välkky-projekti Yrjönkatu 6 (2. krs), PL 266, 28101 PORI Kutsunumero 020 63 60150 Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Välkky-projekti Yrjönkatu 6 (2. krs), PL 266, 28101 PORI Kutsunumero 020 63 60150 etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi www.ely-keskus.fi/satakunta, www.valkky.fi

Lisätiedot

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti STM:n raportteja ja muistioita 2014:32 Ajankohtaista Savon päivätoiminnassa

Lisätiedot

Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä?

Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä? Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä? Psykologi Tanja Josefsson, Tampereen TE-toimisto Projektipäällikkö Paula Salminen, Epilepsialiitto ry 24.4.2014 Kuka on osatyökykyinen Osatyökykyisyys (ent.

Lisätiedot

Kajaanin ja Kuhmon Kuntakokeilu-hanke. Henkilöstösihteeri Paula Tokkonen Kainuun työllisyysfoorumi Solidarcity konferenssi 9.10.

Kajaanin ja Kuhmon Kuntakokeilu-hanke. Henkilöstösihteeri Paula Tokkonen Kainuun työllisyysfoorumi Solidarcity konferenssi 9.10. Kajaanin ja Kuhmon Kuntakokeilu-hanke Henkilöstösihteeri Paula Tokkonen Kainuun työllisyysfoorumi Solidarcity konferenssi 9.10.2012 Yleistä kuntakokeilusta Kokeilun tavoitteena on lisätä pitkään työttömänä

Lisätiedot

Kokemuksia työhönvalmennuksesta: kenelle, miten ja millaisin tuloksin? Leena Toivonen Kiipulan koulutus- ja kuntoutuskeskus Urasuuntapalvelut

Kokemuksia työhönvalmennuksesta: kenelle, miten ja millaisin tuloksin? Leena Toivonen Kiipulan koulutus- ja kuntoutuskeskus Urasuuntapalvelut Kokemuksia työhönvalmennuksesta: kenelle, miten ja millaisin tuloksin? Leena Toivonen Kiipulan koulutus- ja kuntoutuskeskus Urasuuntapalvelut 1 Mitä työhönvalmennus on? 1990-luvun puolivälistä lähtien

Lisätiedot

Osatyökykyisten TE-palvelut

Osatyökykyisten TE-palvelut Osatyökykyisten TE-palvelut YHTEISTYÖFOORUMI Työllisyyspoliittiset hankkeet ja TE-palvelut 23.9.2014 Ilkka Rantanen asiantuntija, työkykykoordinaattori Pirkanmaan TE-toimisto, Yksilöllisesti tuettu työnvälitys

Lisätiedot

Kiinni työelämässä -seminaari 11.11.09

Kiinni työelämässä -seminaari 11.11.09 MAHIS TYÖHÖN Kiinni työelämässä -seminaari Työllistymisen tuet ja palvelut Sari Honkonen ja Arja Pitkänen 11.11.09 1 TYÖLLISTYMISTÄ EDELTÄVÄT PALVELUT Työssäoppiminen on oppilaitoksen järjestämää työpaikalla

Lisätiedot

Toimiiko ohjaus? Kokemuksia ja näkemyksiä kentältä. Eveliina Pöyhönen 12.11.2010

Toimiiko ohjaus? Kokemuksia ja näkemyksiä kentältä. Eveliina Pöyhönen 12.11.2010 Toimiiko ohjaus? Kokemuksia ja näkemyksiä kentältä Eveliina Pöyhönen 12.11.2010 1 Lähtökohta Vaikeassa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden palvelut ja niiden kehittäminen Pitkäaikaistyöttömät Vammaiset

Lisätiedot

KAIKILLE TYÖTÄ JA TEKEMISTÄ? VÄLITYÖMARKKINAT AKTIIVISENA JA JOUSTAVANA RATKAISUNA. Hallitusneuvos Päivi Kerminen

KAIKILLE TYÖTÄ JA TEKEMISTÄ? VÄLITYÖMARKKINAT AKTIIVISENA JA JOUSTAVANA RATKAISUNA. Hallitusneuvos Päivi Kerminen KAIKILLE TYÖTÄ JA TEKEMISTÄ? VÄLITYÖMARKKINAT AKTIIVISENA JA JOUSTAVANA RATKAISUNA Hallitusneuvos Päivi Kerminen RAKENNETYÖTTÖMYYTTÄ KOSKEVAT KEHITTÄMISLINJAUKSET 1. Ongelmalähtöisestä tarkastelusta vahvuuksien

Lisätiedot

Työllisyyden kuntakokeilu Ohjaus- ja kuntoutuspalvelut

Työllisyyden kuntakokeilu Ohjaus- ja kuntoutuspalvelut Työllisyyden kuntakokeilu Ohjaus- ja kuntoutuspalvelut -prosessikuvauksia 18.2.2015 Anna-Leena Pusa Työllisyyden kuntakokeilu Työ- ja elinkeinoministeriön sekä Kuntaliiton käynnistämä hanke Toteutetaan

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinotoimisto tänään

Työ- ja elinkeinotoimisto tänään Työ- ja elinkeinotoimisto tänään Kiuruvesi 11.4.2013 Helena Määttälä 1 18.4.2013 Pohjois-Savon työ- ja elinkeinotoimisto Otsikko TE-TOIMISTO UUDISTUS 2013 Palveluverkko Palvelumalli perustuu kolmeen palvelulinjaan

Lisätiedot

Työpajat TYP:n kumppanina Työhönkuntoutumisen kumppanuusfoorumi 22.11.2011. Hilla-Maaria Sipilä Projektisuunnittelija

Työpajat TYP:n kumppanina Työhönkuntoutumisen kumppanuusfoorumi 22.11.2011. Hilla-Maaria Sipilä Projektisuunnittelija Työpajat TYP:n kumppanina Työhönkuntoutumisen kumppanuusfoorumi 22.11.2011 Projektisuunnittelija Espoon työvoiman palvelukeskuksen asiakasprosessi KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA PAJALLA ETYP moniammatilliset

Lisätiedot

Tukea opiskelijan työllistymiseen tietoa opettajalle

Tukea opiskelijan työllistymiseen tietoa opettajalle Tukea opiskelijan työllistymiseen tietoa opettajalle 2 Milloin opiskelija voi tarvita tukea työllistymiseen? Miten oppilaitoksessa voidaan ohjata työllistymisessä? Ammatillisen koulutuksen tavoitteena

Lisätiedot

Yleistä kuntouttamiseen liittyen

Yleistä kuntouttamiseen liittyen Työhön kuntoutumisen tukitoimet TE-hallinnossa 3.11.2015 1 Yleistä kuntouttamiseen liittyen Julkisen työ ja yrityspalvelulakiin liittyviä palveluita. Ovat toissijaisia palveluita eli aina ensin selvitettävä

Lisätiedot

Sosiaalinen kuntoutus Syyskuu 2014

Sosiaalinen kuntoutus Syyskuu 2014 Sosiaalinen kuntoutus Syyskuu 2014 Jaana Heinonen Työikäisten sosiaalipalvelupäällikkö Organisaatio Aikuisten sosiaalityö Johtava sosiaalityöntekijä Päivi Esala Velkaneuvonta Etuuskäsittely Aikuissosiaalityö

Lisätiedot

Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp

Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp Eduskunnan työelämä- ja tasaarvovaliokunnan kuuleminen 19.11.2015 klo 12.15 Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp Vuorotteluvapaasijaisena

Lisätiedot

Työllisyydenhoidon lakimuutokset. 24.9.2014 Siuntio Työllisyyspalveluiden johtaja Anu Tirkkonen Vantaan kaupunki

Työllisyydenhoidon lakimuutokset. 24.9.2014 Siuntio Työllisyyspalveluiden johtaja Anu Tirkkonen Vantaan kaupunki Työllisyydenhoidon lakimuutokset 24.9.2014 Siuntio Työllisyyspalveluiden johtaja Anu Tirkkonen Vantaan kaupunki Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta

Lisätiedot

Nuorisotakuun toimeenpano TE-palveluissa

Nuorisotakuun toimeenpano TE-palveluissa Nuorisotakuun toimeenpano TE-palveluissa Palveluesimies Päivi Kuusela Osaamisen kehittämispalvelut, nuoret 1 5.11.2013 TE-palvelut Lappi Päivi Kuusela TEM:n linjaukset nuorisotakuun toteuttamisessa TE-hallinnossa

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS 2008 '09 '10 '11 '12 '13

TYÖLLISYYSKATSAUS 2008 '09 '10 '11 '12 '13 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: JOULUKUU 2013 puh. 029 504 8050 ja 029 504 8051 Julkistettavissa 21.1.2014 klo 9.00 www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 350 '000 300 250 200 (1)

Lisätiedot

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

Verkostoituvat tietojärjestelmälääkärit

Verkostoituvat tietojärjestelmälääkärit Verkostoituvat tietojärjestelmälääkärit FILIP SCHEPERJANS, LT NEUROLOGIAN ERIKOISLÄÄKÄRI, HYKS TIETOJÄRJESTELMÄLÄÄKÄREIDEN ALAOSASTON JOHTOKUNNAN PJ, SUOMEN LÄÄKÄRILIITTO Lääkäreiden rooli terveydenhuollon

Lisätiedot

IDEASTA WALTTI-TALOKSI

IDEASTA WALTTI-TALOKSI WALTTI-TALO IDEASTA WALTTI-TALOKSI Ideointi käytännön työn pohjalta: Asiakkaan mahdollisuuksien kartoittaminen -> asiakkaat toimenpiteissä, joihin kuuluvat ja joista hyötyvät Työntekijöillä parempi havainnointimahdollisuus

Lisätiedot

TYÖVOIMAN MAAHANMUUTTO - TE-TOIMISTOJEN PALVELUIDEN KEHITTÄMINEN. Kansainvälisten opiskelijoiden uraohjaus 22.5.2013. Anne Kumpula

TYÖVOIMAN MAAHANMUUTTO - TE-TOIMISTOJEN PALVELUIDEN KEHITTÄMINEN. Kansainvälisten opiskelijoiden uraohjaus 22.5.2013. Anne Kumpula TYÖVOIMAN MAAHANMUUTTO - TE-TOIMISTOJEN PALVELUIDEN KEHITTÄMINEN Kansainvälisten opiskelijoiden uraohjaus 22.5.2013 Anne Kumpula 2000 1800 1600 1400 1858 Pirkanmaan maahanmuuttajat työllisyyskoodin mukaan

Lisätiedot

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu Pohjois-Karjalan kuntajohtajatilaisuus Pohjois-Karjalan TE toimisto 18.3.2015 TYP toiminnan organisointi: mitä on tehty ja miten tästä eteenpäin? Alustavat

Lisätiedot

Salli osallisuus III koulutuspäivä, puheenvuoro. Aikuissosiaalityön johtava sosiaalityöntekijä Hanna Tabell 22.11.2012

Salli osallisuus III koulutuspäivä, puheenvuoro. Aikuissosiaalityön johtava sosiaalityöntekijä Hanna Tabell 22.11.2012 Salli osallisuus III koulutuspäivä, puheenvuoro Aikuissosiaalityön johtava sosiaalityöntekijä Hanna Tabell 22.11.2012 Hannikaisenkadun sosiaaliasema Asiakaskäynnit vuonna 2011 sosiaaliohjaajan ja sosiaalityöntekijän

Lisätiedot

Kelan työhönvalmennus. Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014

Kelan työhönvalmennus. Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014 Kelan työhönvalmennus Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014 Kela tukee työllistymisessä ja opiskelussa Ammatillinen kuntoutusselvitys (2015) Työkokeilu (2015)

Lisätiedot

Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Välkky-projekti Valtakatu 12, PL 266, 28101 PORI Kutsunumero 0295 022 000

Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Välkky-projekti Valtakatu 12, PL 266, 28101 PORI Kutsunumero 0295 022 000 Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Välkky-projekti Valtakatu 12, PL 266, 28101 PORI Kutsunumero 0295 022 000 etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi www.ely-keskus.fi/satakunta, www.valkky.fi Välkky-projekti

Lisätiedot

Karikoista kartalle. Työllisyyden kuntakokeilu -hankkeen loppuseminaari. Kunnat ja työllisyyden hoito

Karikoista kartalle. Työllisyyden kuntakokeilu -hankkeen loppuseminaari. Kunnat ja työllisyyden hoito Karikoista kartalle Työllisyyden kuntakokeilu -hankkeen loppuseminaari Kunnat ja työllisyyden hoito Taustaa kuntakokeiluun mukaan lähtemiselle Haasteet pitkäaikaistyöttömyyden hoidossa Irralliset palveluprosessit

Lisätiedot

Vantaan pitkäaikaistyöttömyyden

Vantaan pitkäaikaistyöttömyyden Työraide Vantaan pitkäaikaistyöttömyyden kuntakokeiluhanke Kuntaliiton lehdistötilaisuus 4.11. Anne Matilainen, projektipäällikkö, Vantaan kaupunki Työraide työllisyyden kuntakokeiluhanke Kesto 1.9.2012-31.12.2015

Lisätiedot

Tiinan tarina. - polkuni työelämään

Tiinan tarina. - polkuni työelämään Tiinan tarina - polkuni työelämään Tiinan tarina on syntynyt Aspa-säätiön Silta työhön -projektissa (ESR, STM). Tarina kertoo projektin toimintamalleista sekä tositapahtumiin pohjautuvista kokemuksista.

Lisätiedot

Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve

Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve 22.2.2011 Raija Kerätär työterv.huollon erik.lääk, kuntoutuksen erityispätevyys www.oorninki.fi Tässä esityksessä Työkyvyn arvio? Työttömien terveys

Lisätiedot

Työttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri

Työttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Työttömien työkyky ja työllistyminen Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Tänään Mitä työkyvyllä tarkoitetaan? Työttömän työkyky työllisen työkyky? Voiko työkykyä arvioida terveystarkastuksessa?

Lisätiedot

Työvoiman Palvelukeskus Intro on Pietarsaaren seutukunnan kuntien: Pietarsaaren, Pederören, Luodon,

Työvoiman Palvelukeskus Intro on Pietarsaaren seutukunnan kuntien: Pietarsaaren, Pederören, Luodon, Liite B 5 Kokkolan työvoiman palvelukeskus, Pietarsaaren toimipiste INTRO TOIMINTAKERTOMUS 2010 Toiminta Työvoiman Palvelukeskus Intro on Pietarsaaren seutukunnan kuntien: Pietarsaaren, Pederören, Luodon,

Lisätiedot

SEGMENTTIAJATTELUA PALVELUN TAVOITTEET JA TOTEUTUS. Koottu Henkilöasiakkuusstrategian loppuraportista

SEGMENTTIAJATTELUA PALVELUN TAVOITTEET JA TOTEUTUS. Koottu Henkilöasiakkuusstrategian loppuraportista SEGMENTTIAJATTELUA PALVELUN TAVOITTEET JA TOTEUTUS Koottu Henkilöasiakkuusstrategian loppuraportista JULKISEN TYÖVOIMAPALVELUN TAVOITTEITA Työllisyysasteen nostaminen Osaavaa työvoimaa joustavasti työnantajan

Lisätiedot

Tutkimuksen tavoitteet

Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten organisaatioissa tuettiin osatyökykyisten työllistymistä ja työssä jatkamista ja mitkä tekijät estivät tai edistivät sitä. Tutkimuskysymyksiä

Lisätiedot

Petra-projekti Nuorten työllistymisen tukeminen. Työllisyyspalvelut, Vantaan kaupunki Hankevastaava Annukka Jamisto 14.5.2014

Petra-projekti Nuorten työllistymisen tukeminen. Työllisyyspalvelut, Vantaan kaupunki Hankevastaava Annukka Jamisto 14.5.2014 Petra-projekti Nuorten työllistymisen tukeminen Työllisyyspalvelut, Vantaan kaupunki Hankevastaava Annukka Jamisto 14.5.2014 Petra-projektit Petra Nuoret työhön ja kouluun: 1.3.2010-31.10.2013 Petra Nuoret

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS 2008 '09 '10 '11 '12 '13

TYÖLLISYYSKATSAUS 2008 '09 '10 '11 '12 '13 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: SYYSKUU 213 puh. 29 54 85 ja 29 54 851 Julkistettavissa 22.1.213 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 35 ' 3 25 2 (1) 15 1 5 (2) 28 '9 '1

Lisätiedot

Etelä-Pirkanmaan välityömarkkinoiden kehittämisprojekti

Etelä-Pirkanmaan välityömarkkinoiden kehittämisprojekti Etelä-Pirkanmaan välityömarkkinoiden kehittämisprojekti Tavoitteena kehittää työllisyyden hoitoa alueella Keskeisimpinä tehtävinä - Luoda työllistymisen polkuja pidempään työttömänä olleille henkilöille

Lisätiedot

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI 1. LÄHTÖKOHDAT Sosiaalityöntekijät kokivat osan asiakastilanteista

Lisätiedot

Sosiaalinen kuntoutuminen. 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus

Sosiaalinen kuntoutuminen. 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus Sosiaalinen kuntoutuminen 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus Työ- ja elinkeinopalvelut Työ- ja elinkeinotoimiston uusi palvelumalli rakentuu kolmeen palvelulinjaan ja yrityslähtöisyyden

Lisätiedot

Aikuissosiaalityö- Kuntouttavaa työtoimintaa

Aikuissosiaalityö- Kuntouttavaa työtoimintaa Aikuissosiaalityö- Kuntouttavaa työtoimintaa Aikuissosiaalityön päivät 2012 24.1.2012 Ls 21 25.1.2012 Ls 9 Mikko Keränen, kehittäjä-sosiaalityöntekijä, Inari Anurag Lehtonen, sosiaalityön opiskelija, kuntouttavan

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: KESÄKUU 2009 puh. 010 604 8050 ja 010 604 8051 Julkistettavissa 21.7.2009 klo 9.

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: KESÄKUU 2009 puh. 010 604 8050 ja 010 604 8051 Julkistettavissa 21.7.2009 klo 9. TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: KESÄKUU 29 puh. 1 64 85 ja 1 64 851 Julkistettavissa 21.7.29 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 35 ' 3 25 2 (1) 15 1 5 (2) 21 '2 '3 '4

Lisätiedot

VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi. 4.10.2013 Pirjo Nevalainen

VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi. 4.10.2013 Pirjo Nevalainen VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi 4.10.2013 Pirjo Nevalainen Lähtökohtia kehittämiselle Yhä enemmän työttömiä asiakkaita ohjautuu kunnan sosiaali- ja terveyspalveluihin erilaisiin

Lisätiedot

Kumppaniksi ry:n toimintasuunnitelma vuodelle 2012

Kumppaniksi ry:n toimintasuunnitelma vuodelle 2012 Kumppaniksi ry:n toimintasuunnitelma vuodelle 2012 Toiminta- ajatus Kajaanin kaupunki sekä Ristijärven ja Sotkamon kunnat järjestävät Kumppaniksi ry:n toimesta työhön ja koulutukseen tähtäävää valmennusta

Lisätiedot

Green Care seminaari. Kokkolan työvoiman palvelukeskus. 10.4.2013 Toimisto Otsikko

Green Care seminaari. Kokkolan työvoiman palvelukeskus. 10.4.2013 Toimisto Otsikko Green Care seminaari Kokkolan työvoiman palvelukeskus 1 Kokkolan työvoiman palvelukeskus (TYP) Työvoiman palvelukeskus on TE-toimiston, kaupungin sekä KELAN yhteinen palveluyksikkö Tavoitteena on moniammatillisesti

Lisätiedot

Turun Ohjaamo 2015-2018

Turun Ohjaamo 2015-2018 Turun Ohjaamo 2015-2018 Toiminta ja ajatus 17.3.2015 MIKSI OHJAAMO? Nuorten palvelut ovat olleet hajanaisesti sijoittuneita ja huonosti nuorten löydettävissä. Tavoite: Nuorten palvelut yhdessä paikassa

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 14 2014 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2014 ensimmäisellä neljänneksellä 71,8 prosenttia. Naisilla työllisyysaste oli 72,2 prosenttia

Lisätiedot

Vantaan kaupunki työllistämisen tukena yrityksille. Anu Tirkkonen työllisyyspalveluiden johtaja vs.

Vantaan kaupunki työllistämisen tukena yrityksille. Anu Tirkkonen työllisyyspalveluiden johtaja vs. Vantaan kaupunki työllistämisen tukena yrityksille Anu Tirkkonen työllisyyspalveluiden johtaja vs. Kauppakamarin Hankintainfo Vantaa 6.3.2015 Työttömyys Vantaalla tammikuussa 2015 1/2015 1/2014 Muutos

Lisätiedot

AKTIVOINTIPROSESSIN KEHITTÄJÄRYHMÄ Aika ma 26.3.2012 klo 13-16 Kokoushuone Arctic Läsnä Koivu Inkeri Kokkolan kaupunki/sosiaali- ja terveystoimi

AKTIVOINTIPROSESSIN KEHITTÄJÄRYHMÄ Aika ma 26.3.2012 klo 13-16 Kokoushuone Arctic Läsnä Koivu Inkeri Kokkolan kaupunki/sosiaali- ja terveystoimi AKTIVOINTIPROSESSIN KEHITTÄJÄRYHMÄ Aika ma 26.3.2012 klo 13-16 Paikka Kokoushuone Arctic Läsnä Koivu Inkeri Kokkolan kaupunki/sosiaali- ja terveystoimi Sykkö Matti Työ- ja elinkeinotoimisto Pihlaja Elina

Lisätiedot

Työllisyyspalveluiden organisaatio

Työllisyyspalveluiden organisaatio Työllisyyspalveluiden organisaatio Työllisyyspalveluiden johtaja Hallinto- ja tukipalvelut Työllisyysyksikkö Työllisyyspäällikkö Työraide Projektipäällikkö Työvalmennusyksikkö Työvalmennuspäällikkö Työvoimanpalvelukeskus

Lisätiedot

TALOUSALUEPARLAMENTTI

TALOUSALUEPARLAMENTTI TALOUSALUEPARLAMENTTI NÄKEMYKSIÄ NUORTEN TYÖLLISYYSTILANTEESEEN JA TARJOLLA OLEVIIN PALVELUIHIN HYVINKÄÄN-RIIHIMÄEN SEUDULLA 18.8.2010 Viljo Venäläinen Nuoret työttömänä, yleisimmät ammatit Riihimäen

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄ, MUURAME, JÄMSÄ

JYVÄSKYLÄ, MUURAME, JÄMSÄ 2012 2015 JYVÄSKYLÄ, MUURAME, JÄMSÄ Töihin!-palvelu: yritys- ja työnantajayhteistyö Ohjaus- ja kuntoutuspalvelut: palveluohjaus, kuntouttava työtoiminta ja työkyvyn arviointi Seinätön TYP: verkostoyhteistyö

Lisätiedot

Toimeenpano Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta. Yhteiskokous Kunnat, Kela ja Pohjois-Savon TE-toimisto 10.3.

Toimeenpano Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta. Yhteiskokous Kunnat, Kela ja Pohjois-Savon TE-toimisto 10.3. Toimeenpano Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Yhteiskokous Kunnat, Kela ja Pohjois-Savon TE-toimisto 10.3.2015 Toimeenpanon aikataulu 2015-2016 Laki voimaan 1.1.2015, kaikki

Lisätiedot

Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Välkky-projekti Valtakatu 12, PL 266, 28101 PORI Kutsunumero 0295 022 000

Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Välkky-projekti Valtakatu 12, PL 266, 28101 PORI Kutsunumero 0295 022 000 Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Välkky-projekti Valtakatu 12, PL 266, 28101 PORI Kutsunumero 0295 022 000 etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi www.ely-keskus.fi/satakunta, www.valkky.fi Välkky-projekti

Lisätiedot

K-S OSKU HELENA KOSKIMIES, PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ, JAMK OSALLISUUTTA ASIAKKUUTEEN KUNTOUTTAVASSA TYÖTOIMINNASSA - PROJEKTI 1.4.2011 31.3.

K-S OSKU HELENA KOSKIMIES, PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ, JAMK OSALLISUUTTA ASIAKKUUTEEN KUNTOUTTAVASSA TYÖTOIMINNASSA - PROJEKTI 1.4.2011 31.3. K-S OSKU HELENA KOSKIMIES, PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ, JAMK OSALLISUUTTA ASIAKKUUTEEN KUNTOUTTAVASSA TYÖTOIMINNASSA - PROJEKTI 1.4.2011 31.3.2013 MIKÄ OSKU? OSKUssa kehitetään uusia kuntouttavan työtoiminnan menetelmiä

Lisätiedot

TE-palvelut ja validointi

TE-palvelut ja validointi TE-palvelut ja validointi Mestari2013 - Sinut on tunnistettu! koulutuspolitiikan seminaari 26.-27.11.2013 TE-PALVELUIDEN UUDISTAMINEN v. 2013- TE-PALVELUT JA VALIDOINTI EPÄVIRALLISEN JA ARKIOPPIMISEN TIETOJEN,

Lisätiedot

Muutosturvainfo PIONR

Muutosturvainfo PIONR Muutosturvainfo PIONR 08.05.2012 Jaakko Routavaara Muutosturva-asiantuntija jaakko.routavaara@te-toimisto.fi puh. 050 396 1723 1 FINGERPORI Positiivinen ajattelu Muutosturvan piiriin kuuluvalla työnhakijalla

Lisätiedot

PALVELUOHJAUKSELLINEN TOIMINTAMALLI KUNTOUTTAVASTA TYÖTOIMINNASTA KOHTI AVOIMIA TYÖMARKKINOITA

PALVELUOHJAUKSELLINEN TOIMINTAMALLI KUNTOUTTAVASTA TYÖTOIMINNASTA KOHTI AVOIMIA TYÖMARKKINOITA PALVELUOHJAUKSELLINEN TOIMINTAMALLI KUNTOUTTAVASTA TYÖTOIMINNASTA KOHTI AVOIMIA TYÖMARKKINOITA Pohjois-Satakunnan työ- ja elinkeinotoimisto 2010 Päivi Lepistö SISÄLLYS 1 KARTOITUS KUNTOUTTAVAN TYÖTOIMINNAN

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS 2008 '09 '10 '11 '12 '13 '14

TYÖLLISYYSKATSAUS 2008 '09 '10 '11 '12 '13 '14 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: KESÄKUU 214 puh. 29 4 8 Julkistettavissa 22.7.214 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 4 ' 3 3 2 (1) 2 1 1 (2) Kuvio 1. Työttömät työnhakijat

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Palkkatukityön merkitys ja tavoitteet

Palkkatukityön merkitys ja tavoitteet Palkkatukityön merkitys ja tavoitteet Parantaa työttömän työnhakijan ammattitaitoa, osaamista ja työmarkkina-asemaa ja näin edistää hänen työllistymistään avoimille työmarkkinoille TE-toimisto arvioi,

Lisätiedot

KAINUULAISET VÄLITYÖMARKKINAT MURROKSESSA. KAIRA-hanke -Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen (S10179)

KAINUULAISET VÄLITYÖMARKKINAT MURROKSESSA. KAIRA-hanke -Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen (S10179) KAINUULAISET VÄLITÖMARKKINAT MURROKSESSA KAIRA-hanke -Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen (S10179) KAIRA-HANKE Hallinnoija Kainuun maakunta -kuntayhtymä Kesto 2008 2010, optio vuoteen

Lisätiedot

KAIRA-HANKE 2008-2010 (2013) Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen

KAIRA-HANKE 2008-2010 (2013) Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen KAIRA-HANKE 2008-2010 (2013) Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen HANKKEEN TOTEUTUS Hallinnoija Kainuun maakunta -kuntayhtymä Kesto 2008 2010, optio vuoteen 2013 Budjetti 645 040 Rahoitus

Lisätiedot

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta. Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta. Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto 17.03.2015 Marita Rimpeläinen-Karvonen Taustalla olevat hallituksen

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS 2008 '09 '10 '11 '12 '13 '14

TYÖLLISYYSKATSAUS 2008 '09 '10 '11 '12 '13 '14 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: SYYSKUU 214 puh. 29 54 85 Julkistettavissa 21.1.214 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 4 ' 35 3 25 (1) 2 15 1 5 (2) 28 '9 '1 '11 '12 '13

Lisätiedot

Työpaikkavalmentaja osatyökykyisen henkilön työllistymisen tukena Työpaikkavalmentajien ja heidän esimiesten näkemyksiä työpaikkavalmentajuudesta

Työpaikkavalmentaja osatyökykyisen henkilön työllistymisen tukena Työpaikkavalmentajien ja heidän esimiesten näkemyksiä työpaikkavalmentajuudesta Työpaikkavalmentaja osatyökykyisen henkilön työllistymisen tukena Työpaikkavalmentajien ja heidän esimiesten näkemyksiä työpaikkavalmentajuudesta Kristiina Leppänen 3.12.2014 Opinnäytetyö kevät 2014 Sosiaalialan

Lisätiedot

Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus

Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Työ kuuluu kaikille! 17.9.2015 Vaikuttamistoiminnan päällikkö Marika Ahlstén, Kehitysvammaliitto Sosiaalihuollon rooli vammaisten työllistymisen tukemisessa

Lisätiedot

Satakunnan työllisyyskatsaus 8/2015

Satakunnan työllisyyskatsaus 8/2015 NÄKYMIÄ ELOKUU 2015 SATAKUNNAN ELY-KESKUS Satakunnan työllisyyskatsaus 8/2015 Julkaisuvapaa tiistaina 22.9.2015 klo 9.00 Työttömien määrä vähentyi elokuussa Satakunnassa Työnhakijat Satakunnan elinkeino-,

Lisätiedot

Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016

Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016 Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016 Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) Työllistymistä edistävää monialaista yhteispalvelua (TYP) koskeva laki (1369/2014) tuli täysimääräisesti voimaan

Lisätiedot

Marraskuun työllisyyskatsaus 11/2014

Marraskuun työllisyyskatsaus 11/2014 NÄKYMIÄ MARRASKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Jouni Nupponen p. 0295 021 117 Marraskuun työllisyyskatsaus 11/ Julkaisuvapaa tiistaina 23.12. klo 9.00 Työttömyyden kasvu tasaantunut avoimia työpaikkoja

Lisätiedot

Työn tuki -malli 2011

Työn tuki -malli 2011 Työn tuki -malli 2011 Kehittyvää erityisryhmien asumista Mikä Työn tuki -malli on? Työn tuki -malli on syntynyt Asumispalvelusäätiö ASPAn KoPa-projektissa (Koulutuksella palkkatyöhön) vuosina 2008-2010

Lisätiedot

Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014

Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014 Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014 Järvenpään kaupunki Tanja Bergman 11.11.2014 - Työllistymisen palvelut Järvenpäässä & Aikuissosiaalityön rooli - Työikäisten sosiaalityö Järvenpäässä / muutossosiaalityö

Lisätiedot

Kiipulan urasuuntapalvelut Janakkala Hämeenlinna Riihimäki Tampere Lahti Vantaa Espoo

Kiipulan urasuuntapalvelut Janakkala Hämeenlinna Riihimäki Tampere Lahti Vantaa Espoo Kiipulan urasuuntapalvelut Janakkala Hämeenlinna Riihimäki Tampere Lahti Vantaa Espoo Kiipulan koulutus- ja kuntoutuskeskus PL 13, 14201 Turenki puh. (03) 685 21, www.kiipula.fi 1 Urasuuntapalvelut mitä

Lisätiedot

Nurmeksen etsivänuorisotyö on osa Nuoriso- ja matkailukeskys Hyvärilä Oy:n toteuttamista paikallisista nuorisopalveluista.

Nurmeksen etsivänuorisotyö on osa Nuoriso- ja matkailukeskys Hyvärilä Oy:n toteuttamista paikallisista nuorisopalveluista. ETSIVÄNUORISOTYÖ Vuosiraportti 2015 Paula Timonen Nurmeksen etsivänuorisotyö on osa Nuoriso- ja matkailukeskys Hyvärilä Oy:n toteuttamista paikallisista nuorisopalveluista. Etsivien tyypillinen asiakas

Lisätiedot

Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin

Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin HENRY Foorumi 2012 Lisa Forss Liiketoimintajohtaja, Taitoprofiilit/StaffEdu Oy 1 Taitoprofiilit/StaffEdu Oy Koulutuspalveluita työhallinnolle

Lisätiedot

Maahanmuuttajien. valmennus työpajoilla. Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille

Maahanmuuttajien. valmennus työpajoilla. Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille Maahanmuuttajien valmennus työpajoilla Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille Työpaja monialainen yhteistyökumppani työpajojen kanssa yhteistyössä toimivia tahoja ovat muun muassa työ-

Lisätiedot

Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013. Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä

Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013. Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013 Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä Nuorten Kipinä -kehittämisryhmä Tausta Hankkeiden (Ester, Koppi, sähköinen asiointi) yhteiset tavoitteet

Lisätiedot

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 TYÖRYHMÄN NIMI: pvm: jolloin täytetty työryhmän kanssa KEHITTÄMISTEHTÄVÄN NIMI TAVOITTEET Leppävaaran sosiaaliohjaajat (Espoo, lastensuojelun avopalvelut)

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

Vajaakuntoiset TE-toimistojen asiakkaina. Patrik Kuusinen FT, ylitarkastaja Kuntoutuspäivät Helsinki 12.4.2011

Vajaakuntoiset TE-toimistojen asiakkaina. Patrik Kuusinen FT, ylitarkastaja Kuntoutuspäivät Helsinki 12.4.2011 Vajaakuntoiset TE-toimistojen asiakkaina Patrik Kuusinen FT, ylitarkastaja Kuntoutuspäivät Helsinki 12.4.2011 Mihin esitys perustuu? Kuntoutussäätiön tekemä tutkimus Vajaakuntoinen TE-toimiston asiakkaana

Lisätiedot

TYÖLLISYYSPOLIITTISELLA AVUSTUKSELLA TUETUN HANKKEEN LOPPURAPORTTI

TYÖLLISYYSPOLIITTISELLA AVUSTUKSELLA TUETUN HANKKEEN LOPPURAPORTTI Liite G 28 Pohjanmaa TYÖLLISYYSPOLIITTISELLA AVUSTUKSELLA TUETUN HANKKEEN LOPPURAPORTTI Raporttiaika: 1.5.2007-31.12.2010 (Työttömille suunnatut hankkeet) 1. Taustatiedot 1.1 Hankkeen nimi ALMA (Alkava

Lisätiedot

Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke

Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke 10.4.2015 Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & Avanti-hanke AVANTIBOOK Nro 6 Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke Kaupungin Työllisyyspalvelut Seinäjoki

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro: TYÖLLISTÄMISVASTUU KUNNILLE 2015. Valtakunnalliset aikuissosiaalityön päivät 9.1.2014 Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz

Kommenttipuheenvuoro: TYÖLLISTÄMISVASTUU KUNNILLE 2015. Valtakunnalliset aikuissosiaalityön päivät 9.1.2014 Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz Kommenttipuheenvuoro: TYÖLLISTÄMISVASTUU KUNNILLE 2015 Valtakunnalliset aikuissosiaalityön päivät 9.1.2014 Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz Kunta työttömien aktivoijana Esityksen sisältö Pitkään

Lisätiedot

TE-palvelut. Uudenmaan ELY-keskus Jani Lehto

TE-palvelut. Uudenmaan ELY-keskus Jani Lehto TE-palvelut Uudenmaan ELY-keskus Jani Lehto 5.11. TE-palvelut perustuvat lakiin julkisista työvoima- ja yrityspalveluista TE-palvelut ovat julkisia työ- ja elinkeinopalveluita, joita tarjoavat Työ- ja

Lisätiedot

Töihin!-palvelu. Työhönvalmennus ja työnantajayhteistyö. Anu Laasanen 19.5.2011

Töihin!-palvelu. Työhönvalmennus ja työnantajayhteistyö. Anu Laasanen 19.5.2011 Töihin!-palvelu Työhönvalmennus ja työnantajayhteistyö Anu Laasanen 19.5.2011 Töihin! palvelu on toimija työnantajan, asiakkaan ja työhallinnon välillä Perustehtävä Toiminnan tarkoituksena on yrityksissä,

Lisätiedot

Sosiaalisen kuntoutuksen nykytila ja kehittämistarpeet Vantaalla. Palveluohjaaja Kristina Kortelainen Hankevastaava Camilla Sippola

Sosiaalisen kuntoutuksen nykytila ja kehittämistarpeet Vantaalla. Palveluohjaaja Kristina Kortelainen Hankevastaava Camilla Sippola Sosiaalisen kuntoutuksen nykytila ja kehittämistarpeet Vantaalla Palveluohjaaja Kristina Kortelainen Hankevastaava Camilla Sippola Työttömyys Vantaalla tammikuussa 2015 1/2015 1/2014 Muutos 12 kk Työvoima

Lisätiedot

Nuorisotakuu 2013 ELYn alueella. KASELY/ek

Nuorisotakuu 2013 ELYn alueella. KASELY/ek Nuorisotakuu 2013 ELYn alueella 20.2.2013 Hallituksen linjaukset Yksi hallituksen kärkihankkeista Tavoitteena on nuoren koulutukseen ja työmarkkinoille sijoittumisen edistäminen, työttömyyden pitkittymisen

Lisätiedot

Kuntouttava työtoiminta Espoossa 2013

Kuntouttava työtoiminta Espoossa 2013 Kuntouttava työtoiminta Espoossa 2013 Koppi Kohti kuntouttavampia työelämäpalveluita hanke Projektisuunnittelija Hilla-Maaria Sipilä KOPPI - Kohti kuntouttavampia työelämäpalveluita Yhteistyössä: Terveyden

Lisätiedot

Kuntoutuksen asiakasyhteistyöryhmien toiminta 2013 Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä PL /28.3.2014

Kuntoutuksen asiakasyhteistyöryhmien toiminta 2013 Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä PL /28.3.2014 Kuntoutuksen asiakasyhteistyöryhmien toiminta 2013 Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä PL /28.3.2014 Kuntoutuksen asiakasyhteistyöryhmät 2012 9 ryhmä, yhdessä ryhmässä kaksi jaosta Vastauksia 8 ryhmältä

Lisätiedot

Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013. www.oorninki.fi

Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013. www.oorninki.fi Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013 www.oorninki.fi Osallisuus - syrjäytyminen Sosiaalinen inkluusio, mukaan kuuluminen, osallisuus

Lisätiedot

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Yli Hyvä Juttu 21.11.2012 Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Valtaosa nuorista on tyytyväisiä elämäänsä, vaikka tyytyväisyys vapaa-aikaan ja erityisesti taloudelliseen tilanteeseen vähenee. Nuoret ovat

Lisätiedot

Helena Määttälä 22.2.2011

Helena Määttälä 22.2.2011 Helena Määttälä 22.2.2011 Työmarkkinoille kuntoutuvat asiakkaat yhteisessä toimintaympäristössä Tavoite: Yhteinen toimintaympäristö, jossa mahdollistetaan yhteisille asiakkaille sellaiset palvelut ja palveluprosessit,

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen työllisyyskatsaus joulukuu 2013

Hämeen ELY-keskuksen työllisyyskatsaus joulukuu 2013 NÄKYMIÄ TAMMIKUU 2014 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen työllisyyskatsaus joulukuu 2013 Julkaisuvapaa 21.1.2014 kello 9.00 Teollisten työpaikkojen suuri määrä vähenee jatkuvasti ja tämä näkyy joulukuun

Lisätiedot

Heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöt tilastollista tarkastelua

Heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöt tilastollista tarkastelua Heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöt tilastollista tarkastelua Työ- ja elinkeinotoimistoissa oli vuoden 2012 aikana vajaakuntoisia 1 (nyk. vammaisia ja pitkäaikaissairaita) työnhakijoita kaikkiaan

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 15 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 ensimmäisellä neljänneksellä 72,6 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta prosenttiyksikön

Lisätiedot

Omaehtoisen koulutuksen työttömyysturvalla aloittaneita Etelä- Savossa tänä vuonna jo lähes 700. Työllisyyskatsaus, syyskuu 2012 23.10.2012 klo 9.

Omaehtoisen koulutuksen työttömyysturvalla aloittaneita Etelä- Savossa tänä vuonna jo lähes 700. Työllisyyskatsaus, syyskuu 2012 23.10.2012 klo 9. NÄKYMIÄ LOKAKUU 2012 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Omaehtoisen koulutuksen työttömyysturvalla aloittaneita Etelä- Savossa tänä vuonna jo lähes 700 Työllisyyskatsaus, syyskuu 2012 23.10.2012 klo 9.00 Omaehtoisen

Lisätiedot

Asiakkaiden arvioita työllisyyspoliittisista hankkeista

Asiakkaiden arvioita työllisyyspoliittisista hankkeista Asiakkaiden arvioita työllisyyspoliittisista hankkeista Raija Lääperi, Arvioija, KEVÄT-tukirakenne 8.10.2012 TYPO /RL 1 Osallisuus arviointityössä Tarkoittaa sitä, että asiakkaiden mielipiteet huomioidaan

Lisätiedot

Työnhakuvalmennus klubitoimintana kannustus avoimille työmarkkinoille

Työnhakuvalmennus klubitoimintana kannustus avoimille työmarkkinoille Työnhakuvalmennus klubitoimintana kannustus avoimille työmarkkinoille Riitta Romppainen, Koulutusavain Oy Maakunnallinen työllisyysfoorumi 13.12.2011 Kevät 2008: Kirjalliset kyselyt ja keskustelut paikallisen

Lisätiedot