KUNTOUTTAVASTA TYÖTOIMINNASTA KOHTI AVOIMIA TYÖMARKKINOITA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KUNTOUTTAVASTA TYÖTOIMINNASTA KOHTI AVOIMIA TYÖMARKKINOITA"

Transkriptio

1 KUNTOUTTAVASTA TYÖTOIMINNASTA KOHTI AVOIMIA TYÖMARKKINOITA VÄLKKY-alaprojektin raportti Pohjois-Satakunnan työ- ja elinkeinotoimisto 2010 Päivi Lepistö

2 SISÄLLYS 1 POHJOIS-SATAKUNNAN TE-TOIMISTON KEHITTÄMISHANKE KEHITTÄMISHANKKEEN TOTEUTUS Kartoitus kuntouttavan työtoiminnan piiriin kuuluvista asiakkaista Palvelutarpeen mukainen ohjaus kuntouttavaan työtoimintaan Sosiaaliohjaajien haastattelut Virkailijakysely Työnantajayhteistyön edistäminen Toimintamalli kuntouttavasta työtoiminnasta kohti avoimia työmarkkinoita YHTEISTYÖTAHOT JA KEHITTÄMISRYHMÄ Yhteistyö sosiaalitoimen kanssa Yhteistyö Valtti-työpajan kanssa Alaprojektin kehittämisryhmä ALAPROJEKTIN ARVIOINTIA PROJEKTIKOORDINAATTORIN NÄKÖKULMASTA JATKOSUUNNITELMA... 11

3 3 1 POHJOIS-SATAKUNNAN TE-TOIMISTON KEHITTÄMISHANKE Välkky-projekti on Satakunnan ELY-keskuksen hallinnoima, välityömarkkinoiden kehittämiseen tähtäävä ESR-projekti, joka on tarkoitettu edistämään pitkä-aikaistyöttömien ja vaikeasti työllistyvien sijoittumista avoimille työmarkkinoille. Pohjois-Satakunnan TEtoimiston kehittämishanke käynnistyi Välkky-projektin alaprojektina Kehittämishankkeen tarkoituksena oli kehittää uusi toimintamalli työnhakijoiden ohjaamiseksi kuntouttavasta työtoiminnasta kohti avoimia työmarkkinoita. Ensimmäisen puolivuotisjakson toimenpiteiksi sovittiin kuntouttavan työtoiminnan piiriin kuuluvien asiakkaiden kartoittaminen, asiakkaiden palvelutarpeen mukaisen ohjauksen kuntouttavaan työtoimintaan, toimintamallin luominen, vastuualueiden selkiyttäminen, yritysyhteistyön rakentamien, tiedon kulun tehostaminen, toiminnan arviointi- ja palautejärjestelmän luominen sekä toimintamallin dokumentointi ja analysointi. Välkky-projektin ja Pohjois-Satakunnan TE-toimiston välinen kehittämiskumppanuussopimus allekirjoitettiin KEHITTÄMISHANKKEEN TOTEUTUS 2.1 Kartoitus kuntouttavan työtoiminnan piiriin kuuluvista asiakkaista Kartoitus kuntouttavan työtoiminnan piiriin kuuluvista asiakkaista toteutettiin marras - joulukuun 2009 aikana. Kuntouttavan työtoiminnan piiriin kuului kartoitushetkellä 396 asiakasta. Luku on n. kolmannes alueen työttömistä työnhakijoista. Kartoituksen tuloksena saatiin yhtenäinen käsitys kuntouttavan työtoiminnan piiriin kuuluvista asiakkaista ja se antoi myös hyvän pohjan toimintamallin kehittämiselle. Kartoituksen tulokset koottiin raportiksi, jossa on myös analysoitu esiin nousseita asioita (Liite 1). Laajempaa asioiden taustoitusta ja

4 4 tulosten pohdintaa löytyy kartoitukseen liittyvästä opinnäytetyöstä, johon voi tutustua Välkky-projektin verkkosivuilla osoitteessa 2.2 Palvelutarpeen mukainen ohjaus kuntouttavaan työtoimintaan Kartoituksen perusteella voitiin kuntouttavan työtoiminnan piiriin kuuluvista asiakkaista muodostaa kolme erilaista asiakasryhmää. Eri asiakasryhmille määriteltiin palvelutarve, palvelukuvaus sekä palvelulupaus. Palvelulupaus on virkailijan itselleen antama laatulupaus asiakkaalle tarjottavasta palvelusta. Näistä määrittelyistä muodostui perusta sekä toimintamallille että palvelutarpeen mukaiselle ohjaukselle kuntouttavaan työtoimintaan. Palvelutarpeen mukaista ohjausta tukee jatkossa myös toimintamallin nivouttaminen asiakassegmentointiin sekä ratkaisukeskeisen työmenetelmän käyttöönottaminen. 2.3 Sosiaaliohjaajien haastattelut Kartoituksen ja tulosten analysoinnin jälkeen toteutettiin aktivointisuunnittelua toteuttavien sosiaaliohjaajien ja työvoimaneuvojien haastattelut. Keskustelujen tavoitteena oli tuoda esiin aktivointisuunnittelun parissa työskentelevien henkilöiden asiantuntemus. Tuotoksena syntyi selkeämpi käsitys aktivointisuunnittelun nykytilasta ja sosiaaliohjaajien odotuksista tulevaisuuden yhteistyöstä. Tulevan yhteistyön toivottiin sisältävän enemmän keskustelua työstä, työnhausta ja työllistymisen tavoitteesta. Osa tosin koki nykytilanteen riittävänä tältä osin. Sosiaaliohjaajien mielestä TE-toimiston roolin tulisi vahventua erityisesti kuntouttavan työtoiminnan loppuvaiheessa, jotta asiakas pääsisi prosessissaan eteenpäin. Yhteistyötä halutaan tehdä ja kuntouttava työtoiminta nähdään käyttökelpoisena työkaluna, tosin kuntouttavan työtoiminnan paikoista on pulaa kaikissa alueemme kunnissa. Sosiaaliohjaajien kanssa käydyistä keskusteluista laadittiin yhteenveto (Liite 2), josta ilmenee myös keskustelun runkona olleet kysymykset.

5 5 2.4 Virkailijakysely Kaikki aktivointisuunnitteluun osallistuvat virkailijat eivät päässeet mukaan keskusteluihin, jotka käytiin sosiaaliohjaajien kanssa. Tästä syystä päätettiin toteuttaa vielä erillinen virkailijakysely. Kyselyn toteuttamisesta sovittiin toimiston johtajan ja toimialapäällikön kanssa. Sosiaaliohjaajien kanssa käydyt keskustelut koskivat lähinnä kyseisen työparin toteuttamaa työtä, virkailijakyselyssä taas pyydettiin kommentteja aktivointisuunnittelun ja kuntouttavan työtoiminnan eri osa-alueista. Vastausten perusteella voidaan todeta, että aktivointisuunnittelusta puuttuu järjestelmällisyys, prosessinomaisuus ja yhtenäisyys. Kyselyn tulokset on koottu yhteenvedoksi, jonka lopusta löytyy kysymyskohtainen kooste vastauksista (Liite 3). 2.5 Työnantajayhteistyön edistäminen Alaprojektin aikana tehdyllä työnantajayhteistyöllä haluttiin tukea asiakkaan prosessia jatkopolutuksen osalta. Työnantajakäyntien tavoitteena oli viestittää työnantajille, mistä kuntouttavassa työtoiminnassa on kysymys ja minkälaisen asiakasryhmän kanssa ollaan työskentelemässä. Lisäksi tavoitteena oli kertoa, minkälaista apua ja yhteistyötä yrityksiltä kaivataan työnhakijan pyrkiessä kuntouttavasta työtoiminnasta eteenpäin. Työnantajakäynneillä pyrittiin myös muodostamaan käsitys siitä, minkälaiseksi työnantajayhteistyötä kannattaisi kehittää aktivointisuunnitteluun ja polutukseen liittyen. Työnantajakäynnin aikana työnantajalle selvitettiin, mitä kuntouttava työtoiminta tarkoittaa ja mitä sillä yritetään saavuttaa. Työnantajan kanssa keskusteltiin myös asiakasryhmän sisällöllisistä ominaisuuksista ja ennen kaikkea pitkän työttömyyden aiheuttamista haitallisista vaikutuksista yksilön työ- ja toimintakykyyn. Lisäksi pyydettiin työnantajaa arvioimaan mahdollisuuksiaan vastaanottaa kuntouttavasta työtoiminnasta eteenpäin pyrkivä työnhakija, sijoittaa hänet työyhteisöön ja järjestää hänelle hänen työkykyään vastaavia ns. matalan kynnyksen työtehtäviä.

6 6 Työnantajien suhtautuminen oli hyvin myönteistä. Pitkän työttömyyden aiheuttamiin vaikutuksiin löytyi ymmärrystä ja työnantajat toivat itsekin esiin työyhteisöön pääsemisen hyviä puolia ja työn voimaannuttavia vaikutuksia. Työnantajat näkivät mahdollisena, että työyhteisöön tulisi henkilö kuntouttavasta työtoiminnasta ja että työnhakijaa tuettaisiin matkalla kohti palkkatyötä. Samalla työnantajat jo ideoivat, minkälaisia matalan kynnyksen työtehtäviä yrityksestä löytyisi. Työnantajien kanssa sovittiin että yhteyttä voi asiakkaan itsensä lisäksi ottaa myös TE-toimiston virkailija ja että työpaikkaan voi tulla etukäteen tutustumaan ja pohtimaan työtehtävien soveltuvuutta. Työnantajat kokivat tärkeäksi sen, että asioista keskustellaan etukäteen ja että myös TE-toimiston edustaja on keskusteluissa mukana. Työnantajakäynnillä keskusteltiin myös yleisestä ja alueellista työmarkkinatilanteesta sekä yrityksen omista rekrytointitarpeista. Työnantajille esiteltiin TE-toimiston työnantajille suunnattuja palveluja (myös sähköisiä). Yksi työnantajakäynti johti ehdokasaseteluun ja työsuhteen syntymiseen. Monella yrityksellä oli kesätyönhakuprosessi meneillään, mutta siihen ei tarvittu TE-toimiston apua, vaan asiaa hoidettiin omalla ilmoittelulla ja verkostoilla. Kyselijöitä ja hakemuksia oli useimmille kertynyt jo runsaasti ilman mitään ilmoittelua. Honkajoen työnantajakäynnit tehtiin yhdessä sosiaaliohjaaja Leena Huhtalan ja työvoimaneuvoja Marja Leppiniemen kanssa. He tekevät Honkajoella aktivointisuunnitelmia ja halusivat osallistua työnantajakäynteihin. Honkajoen käynnit toteutettiin niin, että yrityksiin mentiin ilman sovittua aikavarausta. Muut käynnit sovittiin etukäteen työnantajan kanssa. Johtopäätöksinä voi todeta, että työnantajayhteistyötä voi ja kannattaa tehdä myös tällä tasolla. Työnantajan on helpompi ottaa vastaan kuntouttavasta työtoiminnasta tuleva työnhakija, kun keskustelussa on alusta saakka mukana TE-toimiston virkailija. Virkailijan tehtävä on tuoda esiin kuntouttavan työtoiminnan ja työnantajan kanssa sovittavan toimenpiteen merkitys asiakkaalle. Virkailija sopii yhdessä työnantajan ja asiakkaan kanssa työtehtävistä, aikatauluista ja toimenpiteen kestosta. On tärkeää tuoda esiin sekä asiakkaan oma tavoite että TE-toimiston tavoite. Voidaan myös miettiä, miten työnantaja voisi tukea näitä tavoitteita. Työnantajan kanssa sovitaan pelisäännöistä, yhteydenpidosta ja palautteen antamisesta sekä asiakkaalle että TE-toimistolle. Myös asiakkaan kanssa sovitaan yhteydenpidosta.

7 7 Jalkautuminen yrityksiin työharjoittelu/työelämävalmennuspaikan ja matalan kynnyksen työtehtävien etsimisen ja räätälöinnin merkeissä tukee asiakkaan polun rakentumista. Neuvottelut esim. palkkatuetun työllistymisen mahdollisuuksista on helpompaa, kun virkailija on ollut asiassa mukana alusta saakka. Työnantajakäynneistä tehtiin kooste, jossa on työnantajakohtaisesti kerrottu kuntouttavan työtoiminnan jälkeisestä työharjoittelu- tai työelämävalmennusmahdollisuudesta (Liite 4). 2.6 Toimintamalli kuntouttavasta työtoiminnasta kohti avoimia työmarkkinoita Toimintamallin perusideaksi nousi työ- ja elinkeinoministeriön tutkimustulos julkisen palvelurakenteen uudistamisen vaikuttavuudesta. Julkaisussa todetaan, että eniten vaikeasti työllistyvien määrän laskuun on vaikuttanut yksilöityjen työnhakusuunnitelmien osuuden kasvu sekä palvelutarvearviointien lisääntyminen työttömillä työnhakijoilla. Julkaisun mukaan myös erityisesti varhaisella puuttumisella sekä verkkopalvelujen kehittämisellä on vahva yhteys pitkä-aikaistyöttömyyden alenemiseen sekä työhön sijoittumisen nopeutumiseen. (Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 19/2008.) Keskittämällä kuntouttavan työtoiminnan piiriin kuuluvat asiakkaat yhden tiimin vastuulle, vapautuu henkilöresursseja varhaisen puuttumisen ja vahvan alun tukemiseen. Keskittämisen etuja ovat myös mm. yhtenäistyvät työ- ja toimintatavat sekä palvelun samansisältöisyys kaikille asiakkaille. Toimintamalli voidaan kytkeä TEM:n asettamaan asiakassegmentointiin siten, että kartoituksessa esiin nousseet asiakasryhmät toimivat pääosin kolmannen segmentin alasegmentteinä. Pitkään jatkuneen työttömyyden haitalliset vaikutukset työ- ja toimintakykyyn, terveyteen ja hyvinvointiin toimivat perusteena sille, että kuntouttavan työtoiminnan piiriin kuuluvat asiakkaat ovat työmarkkinoille kuntoutuvia. Toinen kantava idea oli varhaisen puuttumisen kytkeminen kuntouttavaan työtoimintaan ja työllistymistä edistävien tukipalvelujen liittäminen aktivointiprosessiin. Tätä ajattelumallia voidaan toki soveltaa koko asiakasprosessin ajan kytkemällä se esim. työelämävalmennukseen, työvoimakoulutukseen tai palkkatuettuun työhön. Toimintamalli on kokonaisuudessaan kuvattu erillisessä raportissa (Liite 5).

8 8 3 YHTEISTYÖTAHOT JA KEHITTÄMISRYHMÄ 3.1 Yhteistyö sosiaalitoimen kanssa Alueemme kunnista Kankaanpää, Karvia, Honkajoki ja Jämijärvi kuuluvat Pohjois- Satakunnan liikelaitoskuntayhtymään (POSA), joka tuottaa jäsenkunnilleen sosiaali- ja terveyspalveluja tilaaja/tuottaja periaatteella. Laviassa ja Kiikoisissa sosiaalipalvelut tuotetaan edelleen kunnan omana palveluna. Kehittämishankkeen suunnitteluvaiheessa pyysimme kannanottoa kehittämishankkeellemme POSA:n aikuissosiaalityön päälliköltä, jonka vastuualueeseen kuntouttava työtoiminta kuuluu. Myös hän toivoi yhtenäisen toimintamallin rakentamista, koska POSA organisaationa aloitti itsekin toimintansa vasta ja yhdisti näin monen kunnan sosiaalityön ja erilaiset työtavat saman katon alle. Suunnitteluvaiheen neuvotteluissa oli lisäksi mukana POSA:n sosiaalityöntekijä ja kuntouttavan työtoiminnan ohjaaja. Lisäksi sosiaalityöntekijän kanssa pidettiin palavereita, joissa pohdittiin yhteisiä käytäntöjä. Vaikka POSA alussa osoittikin kiinnostusta hankettamme kohtaan, ei selkeää sitoutumista projektin kuluessa vielä saatu. Tähän vaikutti ehkä osittain kaupungin kuntouttavaan työtoimintaan liittyvät uudelleen järjestelyt. 3.2 Yhteistyö Valtti-työpajan kanssa POSA hankkii kuntouttavaa työtoimintaa ostopalveluna Aikuiskoulutussäätiön Valttityöpajalta. Kuntouttavan työtoiminnan lisäksi työnhakija voi sijoittua Valtti-työpajalle työharjoitteluun, työelämävalmennukseen, työkokeiluun, työvoimapoliittiseen koulutukseen tai jopa palkkatuettuun työhön. Työpajan toiminnanjohtajan kanssa käytyjen keskustelujen perusteella syntyi ajatus uudenlaisesta yhteistyöstä työpajan kanssa. Uudessa toimintamallissa TE-toimiston virkailija käyttää 1 2 tuntia viikoittaisesta työajastaan työpajalla. Paja-

9 9 tuntien aikana käydään yksilökeskusteluja asiakkaiden kanssa ja arvioidaan tavoitteiden etenemistä. Ohjauksen aikana tuodaan myös esiin työllistymisen näkökulmaa. Tavoitteena on yhteyden säilyminen asiakkaaseen pajajakson aikana. Työpajalla on koettu irrallisuutta TE-toimistoon nähden, joten uudenlaiselle yhteistyömuodolle on tilausta. 3.3 Alaprojektin kehittämisryhmä Välkky-projekti edellytti kehittämiskumppanuussopimuksessa erillisen kehittämisryhmän nimeämistä ja kokoontumista. Ensimmäiseen keskustelutilaisuuteen ( ) TEtoimisto kutsui POSA:sta kuntouttavan työtoiminnan parissa työskentelevän sosiaalityöntekijän, Valtti-työpajan toiminnanjohtajan ja Kankaanpään kaupungin kuntouttavan työtoiminnan paikoista vastaavan kaupunginsihteerin. Välkky-projektin henkilökunnan lisäksi paikalla oli kaksi aktivointisuunnitteluun osallistuvaa työvoimaneuvojaa sekä alaprojektin projektikoordinaattori. Tilaisuudessa keskusteltiin kuntouttavan työtoiminnan tilasta, tavoitteista ja yhteistyökumppaneiden odotuksista hanketta kohtaan. Esille nousi mm. työttömien terveystarkastukset ja yhteistyö perusterveydenhuollon kanssa. Toinen keskustelutilaisuus pidettiin Tilaisuudesta kiinnostuivat myös POSA:n aikuispalvelujohtaja ja aikuisterveydenhuollon päällikkö, joiden mukanaolo viritti yhteistyölle uudenlaisen tason. Kehittämisryhmälle esiteltiin luotu toimintamalli ja siitä käytiin keskustelua. Esille nousi jälleen myös työttömien terveystarkastukset, jotka saadaan PO- SA:n alueella käyntiin vuoden loppuun mennessä. Terveydenhuollon kanssa sovittiin työryhmän kokoon kutsumisesta. Ryhmän tarkoituksena on kehittää yhteistyötä organisaatioiden välillä.

10 10 4 ALAPROJEKTIN ARVIOINTIA PROJEKTIKOORDINAATTORIN NÄKÖKULMASTA Alaprojektin toteuttamisaika oli Lisäksi varattiin optio toiselle puolivuotisjaksolle. Ehdoton edellytys kehittämistyön toteuttamiselle oli lisäresurssien saaminen. Oikeaksi ratkaisuksi osoittautui myös projektiin osallistuvan henkilön nimeäminen omasta organisaatiosta. Alaprojektissa työskenteli kokoaikaisesti yksi henkilö, jolle Välkyn myöntämän rahoituksen turvin voitiin palkata sijainen. Varsin nopeasti kävi selväksi, että tavoitteet olivat varsin laajat aikaresurssiin nähden. Lopulta kävikin niin, että kaikkia tavoitteisiin kirjattuja asioita ei ehditty toteuttaa siinä määrin kuin oli tarkoitus. Lisäksi tuotosten dokumentointiin kului aikaa paljon ajateltua enemmän. Oman organisaation ulkopuolelta tulevalle tehtävä olisi ollut lähes mahdoton. Vuosi 2010 toi tullessaan myös runsaasti muutoksia sekä työvoimapalvelulakiin että työttömyysturvalakiin. Muutosten aiheuttamat koulutukset, palaverit ja Ura-kouluttajana toimiminen veivät myös projektikoordinaattorin voimavaroja. Projektille haettiin jatkoa ajalle Jatkosuunnitelman ja siihen liittyvän budjetin laatiminen vei sekin aikaresurssia ensimmäiseltä projektijaksolta. Tavoitteita asetettiin aikaresurssiin nähden hieman liikaa. Alaprojektin Välkyltä saama tuki oli arvokasta. Yhteiset palaverit alaprojektien kanssa sekä Välkyn järjestämät teemaryhmätyöskentelyt ja muutoskoulutukset sisälsivät runsaasti eväitä projektin läpiviemiseen. Eräässä alaprojektien tapaamisessa mm. käytiin Timo Aron johdolla läpi vaikutusketjuajattelua ja kukin projekti ohjeistettiin tekemään oma vaikutusketjukorttinsa. Vaikutusketjukortin tekeminen täsmensi ja jäsensi hyvin projektin tavoitteita myös projektikoordinaattorille itselleen. Oli myös tärkeää oppia tunnistamaan ja erottamaan toisistaan projektin tuotokset, tulokset ja vaikutukset. Kortin avulla oli myös helpompi avata muille projektin tarkoitusta ja tavoitteita. Myös Välkyn osoittama kiinnostus projektin kulkua kohtaan ja projektikoordinaattorin saama kannustus olivat tärkeitä tukimuotoja. Merkittävin tuki projektin aikana tuli ammatillisen kuntoutuksen yksiköstä, jossa koko idea kehittämishankkeestamme syntyi. Yksikkö oli koko ajan keskustelussa mukana ja oli aina valmis arvioimaan, tukemaan ja antamaan oman asiantuntemuksensa ja näkemyksensä pro-

11 11 jektin käyttöön. Ammatillisen kuntoutuksen yksikkö oli myös koko ajan kiinnostunut projektin etenemisestä ja saaduista välituloksista. Myös jatkohankkeen suunnittelu ja budjetin laatiminen tehtiin yhteistyössä AKU-yksikön kanssa. Kuten projekteille ominaista ja tyypillistä on, toimi meidänkin alaprojektimme AKUyksikön osallistumista lukuun ottamatta varsin yksin ja irrallaan toimiston arjesta. Projektin tulosten ja vaikutusten kannalta on kuitenkin tärkeää että koko organisaatio ja erityisesti johto sitoutuu kehittämishankkeen tavoitteisiin ja toteuttamiseen. Kehittämishankkeesta ei saisi tulla projektityöntekijän hanke vaan ohjeistus pitäisi tulla johdolta. Projektin alussa pitäisi heti nimetä organisaation sisäinen projektiryhmä, jonka tehtävä olisi ohjata ja tukea projektin etenemistä, arvioida sen tuotoksia ja johtaa tuotosten käyttöönottamista. 5 JATKOSUUNNITELMA Alaprojektin ensimmäisen jakson päätavoite, eli toimintamalli valmistui hankkeen aikataulussa. Samanaikaisesti TE-hallinto oli ottamassa käyttöön työ- ja elinkeinoministeriön tuottamaa asiakassegmentointia. Toimintamallin suunnitelmallinen käyttöönotto ja sen nivouttaminen asiakassegmentointiin on haasteellinen tehtävä. Alaprojektin toisen puoliskon päätavoitteena on pilotoida alaprojektissa luotu toimintamalli. Pilotointia ja toimintamallin nivouttamista asiakassegmentointiin tuetaan ulkopuolisen konsultin avulla. Muita jatkohankkeen tavoitteita on asiakasnäkökulman esiin nostaminen, ratkaisukeskeiseen työmenetelmään liittyvä koulutus koko henkilökunnalle sekä pitkään työttömänä olleiden henkilöiden työllistymistä tukeva työnantajatilaisuus. Lisäksi sovittiin toimiston omarahoitusosuudesta, joka kohdennetaan pitkään työttömänä olleiden työnhakuvalmiuksien parantamiseen. Hyvien käytäntöjen levittämisen periaate toteutuu niin, että Pohjois-Satakunnan TEtoimisto on sitoutunut jakamaan avoimesti tietoa ja dokumentaatiota alaprojektissa kehitetyistä toimintamalleista, toimenpiteistä ja tuloksista Välkky-projektin määrittelemille muille kunnille, TE-toimistoille ja välityömarkkinatoimijoille. Tällä hetkellä sekä Kartoitus kun-

12 12 touttavan työtoiminnan piiriin kuuluvista työnhakijoista Pohjois-Satakunnan TE-toimiston alueella ja Palveluohjauksellinen toimintamalli kuntouttavasta työtoiminnasta kohti avoimia työmarkkinoita on vapaasti luettavissa Välkky-projektin sivuilla osoitteessa Samassa osoitteessa voi tutustua myös kehittämishankkeemme vaikutusketjukorttiin. LIITTEET LIITE 1 LIITE 2 LIITE 3 LIITE 4 LIITE 5 Kartoitus kuntouttavan työtoiminnan piiriin kuuluvista asiakkaista Yhteenveto sosiaaliohjaajien haastatteluista Virkailijakyselyn tulokset Työnantajakäynnit Toimintamalli kuntouttavasta työtoiminnasta kohti avoimia työmarkkinoita (erillinen dokumentti)

13 1 LIITE1 KARTOITUS KUNTOUTTAVAN TYÖTOIMINNAN PIIRIIN KUULU- VISTA ASIAKKAISTA POHJOIS-SATAKUNNAN TYÖ- JA ELINKEI- NOTOIMISTON ALUEELLA Päivi Lepistö, KARTOITUKSEN TULOKSET Ikäryhmä, sukupuoli ja asuinkunta Tutkimushetkellä Pohjois-Satakunnan työ- ja elinkeinotoimiston alueella kuntouttavan työtoiminnan piiriin kuului 396 asiakasta. Määrä ei ole vakio, vaan elää koko ajan. Uusia asiakkaita siirtyy kuntouttavan työtoiminnan piiriin täyttäessään aktivointiehdon. Osa löytää tilanteeseensa ratkaisun ja päättää asiakkuutensa työ- ja elinkeinotoimistoon. Kuvio 1, Jakauma ikäryhmittäin

14 2 Noin kolmannes kohderyhmän asiakkaista on yli 55 vuotiaita (kuvio 1). Asiakkaista 64 % on iältään vuotiaita. Jäljellä olevien työvuosien valossa heitä voidaan pitää ns. parhaassa työiässä olevina henkilöinä. Nuorten osuus on vain 5 %, joten nuorten yhteiskuntatakuun ja panostuksen nuorten palveluun voidaan katsoa tuottaneen tulosta. Lukumääräisesti tähän alle 25 vuotiaiden ryhmään kuuluu vain 18 henkilöä. Miehiä kohderyhmään kuului tutkimushetkellä 61 %, naisia 39 %. Miesten osuus on myös jokaisessa ikäryhmässä keskimäärin 25 % suurempi kuin naisten osuus. Taulukko 1, Jakauma kunnittain, työttömät työnhakijat ja työttömyysaste Asuinkunta Lkm % Työttömät työnhakijat Työttömyysaste Kankaanpää ,3 Jämijärvi ,0 Honkajoki ,5 Karvia ,1 Lavia ,3 Kiikoinen ,0 Yht Taulukosta 1 voidaan todeta, että kuntien työttömistä keskimäärin joka kolmas kuuluu kuntouttavan työtoiminnan piiriin. Luku on pienempi vain Kiikoisissa, jossa kuntouttavan työtoiminnan piiriin kuuluu vain 15,5 % työttömistä. (Työttömien työnhakijoiden lukumäärä ja työttömyysaste , Satakunnan TE-keskus.) Koulutustaso ja ammattiryhmä Suurin osa kohderyhmän asiakkaista (70 %) on suorittanut ammatillisen koulutuksen kokonaan tai on hankkinut koulutusta jonkin verran (kuvio 2).

15 3 Kuvio 2, Jakauma koulutustason mukaan Taso jonkin verran koulutusta tarkoitti useimmiten työvoimapoliittisena koulutuksena toteutettua ammatillista koulutusta, jossa tutkintoa ei ollut suoritettu. Kokonaan vailla ammatillista koulutusta on 77 miestä ja 42 naista eli yhteensä 30 % kohderyhmästä. Vailla koulutusta olevista 40 % on yli 55 vuotiaita kun taas ammattitutkinnon suorittaneita yli 55 vuotiaita löytyi 29 %. Alle 25 vuotiaista ammattitutkinto puuttui vain kahdelta asiakkaalta.

16 4 Ammattiryhmiin kohderyhmä jakaantui seuraavasti: Kuvio 3, Jakauma ammattiryhmittäin Kuviosta 3 ilmenee, että kohderyhmän suurin ammattiryhmä (23 %) on teollisuusalojen ammatit (vaatetus-, kone-, puu-, sähkö- ja maalausalan työt). Myös ammattitutkinnon suorittaneista suurin osa kuuluu tähän ammattiryhmään (25 %). Seuraavaksi suurimmat ammattiryhmät löytyvät hallinto-, toimisto, matkailu ja IT-alalta, rakennus- ja kaivosalalta sekä palvelualalta (kukin 10 %). Vähiten kohderyhmän asiakkaista on kuljetus ja liikennealan omaavia asiakkaita (3 %). Ammatteihin luokittelemattomat ryhmään kuuluvat ammatinvaihtajat sekä ne, joille ei esim. koulutuksen ja työkokemuksen puuttuessa voida määritellä ammattia. Tähän ryhmään kuului kaikkiaan 36 henkilöä, joista miehiä 23 ja naisia 13.

17 5 Tilanne nyt ja osallistuminen työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin Seuraava jakauma (kuvio 4) kertoo, mikä oli kohderyhmän tilanne tutkimushetkellä. Suurin osa kohderyhmästä (61 %) oli tutkimushetkellä työttömänä. Kuntouttavassa työtoiminnassa oli 13 %. Työssä avoimilla työmarkkinoilla tai palkkatuetussa työssä oli yhteensä 12 %. Lyhennetyllä työviikolla tai kuntoutustuella ei ollut kukaan. Työvoimakoulutuksen vähäisyys (2 %) selittyy osin tutkimuksen ajankohdalla (marras joulukuu). Työvoimakoulutustarjonta on vuoden viimeisinä kuukausina yleensä vähäisempää kuin vuoden alkupuoliskolla. Kuvio 4, Jakauma tutkimushetken tilanteen mukaan Aiemmat toimenpiteet kohta sisältää kaikki ne työvoimapoliittiset toimenpiteet, joissa asiakas on Ura-tietojärjestelmässä tutkimushetkellä näkyneen asiakkuuden aikana ollut. Osa toimenpiteistä oli tapahtunut jo ennen aktivointiehdon täyttymistä, osa vasta täyttymisen jälkeen, joten otsikko aiemmat toimenpiteet on hieman harhaanjohtava. Työkokeilussa olleet näkyvät ammatillisen kuntoutuksen toimenpiteistä kertovassa taulukossa tuonnempana. 82,3 % kohderyhmän asiakkaista oli osallistunut johonkin työvoimapoliittiseen toimenpiteeseen. Yhdessä toimenpiteessä oli ollut yhteensä 125 asiakasta (31,6 %), kahdes-

18 6 sa toimenpiteessä 114 asiakasta (28,8 %). Kolmessa toimenpiteessä olleita asiakkaita oli 69 (17,4 %) ja neljässä toimenpiteessä olleita oli 18 asiakasta (4,5 %). Taulukko 2, Jakauma aiempien toimenpiteiden mukaan Aiemmat toimenpiteet Lkm % Kuntouttava työtoiminta Työharjoittelu 19 6 Työelämävalmennus Työvoimakoulutus Työhönvalmennus 2 1 Palkkatuettu työ Yht N: 326 Suurin osa toimenpiteessä olleista (247 asiakasta) oli ollut työvoimakoulutuksessa (taulukko 2). Tässä tutkimuskohdassa työvoimakoulutus sisältää sekä ammatillisen että ohjaavan koulutuksen. Palkkatuetussa työssä olleita oli 144 asiakasta. Työelämävalmennuksessa oli ollut 123 henkilöä ja kuntouttavassa työtoiminnassa 93 henkilöä. Työharjoittelun vähäisyys kertoo kohderyhmään kuuluvien alle 25-vuotiaiden ammattikouluttamattomien nuorten vähäisestä määrästä. Alla olevasta taulukosta (taulukko 3) selviää ne toimenpiteet ja toimenpideyhdistelmät, joita löytyi eniten. Eniten käytetty toimenpide oli pelkkä työvoimakoulutus (20,9 %). Taulukko 3, Eniten käytetyt toimenpiteet ja toimenpideyhdistelmät Työvoimapoliittinen toimenpide Lkm % Työvoimakoulutus 68 20,9 Työvoimakoulutus + palkkatuettu työ 41 12,6 Palkkatuettu työ 35 10,7 Työvoimakoulutus + työelämävalmennus 31 9,5 Työvoimakoulutus + kuntouttavatyötoiminta 21 6,4 Kaikkiaan 326 asiakasta oli ollut yhteensä 628 toimenpiteessä. Toimenpiteeseen osallistuneista miehiä oli 59,2 % ja naisia 40,8 %. Puolet toimenpiteisiin osallistuneista oli tutki-

19 7 mushetkellä työttömänä. Osa asiakkaista oli ollut samassa toimenpiteessä kaksi kertaa tai jopa useamminkin. Kohderyhmästä 70 henkilöä (17,7 %) ei ollut koskaan ollut missään toimenpiteessä. Heistä 22 naista ja 48 miestä. Kuvio 5 kuvaa näiden asiakkaiden jakaantumista ikäryhmittäin. Kuvio 5, Jakauma ikäryhmittäin, ei koskaan toimenpiteessä Eniten toimenpiteisiin osallistumattomia (40 %) löytyi yli 55-vuotiaiden ikäryhmästä (kuvio 5). Noin joka kolmas (34 %) osallistumattomista oli tullut aktivointiehdon piiriin jo vuonna Työttömänä heistä oli tutkimushetkellä 83 %. Vailla ammatillista koulutusta on 37 % ja joka kolmannella on diagnosoitu sairaus. Yksitoista oli osallistunut terveydentilan/työkunnon tutkimukseen ja neljälle oli tehty eläkemahdollisuuksien selvitys. Lisäksi 19 henkilöllä oli muita työllistymiseen haitallisesti vaikuttavia tekijöitä kuten alkoholi/huumeongelma (8 henkilöä), terveydentilaan liittyviä (ei diagnosoituja) ongelmia (3 henkilöä), taloudenpitoon liittyviä ongelmia (5 henkilöä) tai muuten sosiaalisesti vaikeita perhetilanteita (5 henkilöä).

20 8 Vajaakuntoisuus ja ammatillisen kuntoutuksen toimenpiteet Diagnoosiryhmä oli kirjattu n. kolmannekselle asiakkaista (29 %). Yksi diagnoosi löytyi 69 asiakkaalta, kaksi tai useampia diagnooseja löytyi 46 asiakkaalta. Alle 25-vuotiaiden ikäryhmään kuuluvista kenellekään ei ollut merkitty diagnoosiryhmää (taulukko 4). Taulukko 4, Jakauma diagnoosiryhmittäin Diagnoosiryhmä Lkm % Tuki- ja liikuntaelinsairaudet Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt Hengityselinten sairaudet Umpieritys-, ravitsemus- ja aineenvaihduntasairaudet Hermoston sairaudet Verenkiertoelinten sairaudet Vammat ja ulkoisten syiden aiheuttamat seuraukset Muualla luokittelemattomat oireet ja sairauden merkit 9 8 Ihon ja ihonalaiskudoksen sairaudet 7 6 Ruoansulatuselinten sairaudet 6 5 Muut Yht N: 115 Suurimpina sairausryhminä esiintyivät tuki- ja liikuntaelinsairaudet (47 %) sekä mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt (26 %). Jäljempänä mainittuun ryhmään kuuluvat myös liiallisesta alkoholin käytöstä aiheutuvat sairaudet. Tuki- ja liikuntaelinsairauksista kärsivistä lähes puolet (48 %) on yli 55-vuotiaita, kun taas mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöistä kärsivistä suurin osa (40 %) on iältään vuotiaita. Diagnoosiryhmä -merkintä löytyi 58 mieheltä ja 57 naiselta. Eniten (40,9 %) diagnoosiryhmiä löytyi yli 55-vuotiailta. Ammatillisen kuntoutuksen toimenpiteet keräsin työnvälityksen ammatillisen kuntoutuksen kortilta. Tällä kortilla ei näy kaikki ammatinvalinnanohjauksen tekemät toimenpiteet. Mm. ohjauskeskustelut ja luottamukselliset keskustelut käyvät ilmi vain ammatinvalin-

21 9 nanohjauksen näytöiltä, johon on pääsy vain ammatinvalintapsykologeilla. Tältä osin tutkimustulos ei siis anna täydellistä kuvaa ammatillisen kuntoutuksen toimenpiteistä. Mainittakoon vielä, että kaikkia ammatillisen kuntoutuksen kortilla mainittuja toimenpiteitä ei ole tehty vajaakuntoisuuden perusteella. Esim. ammatinvalinnanohjauksen sopima työkokeilu voi perustua myös puhtaasti ammatinvalinnanohjaukseen. Työnvälityksen tekemänä työkokeilusta sovitaan aina vajaakuntoisuuden perusteella. Myös työhönvalmennuksesta voidaan sopia miltei kenen tahansa asiakkaan kanssa, jonka tilanteeseen se katsotaan tarkoituksenmukaiseksi, riippumatta vajaakuntoisuudesta. Taulukko 5, Jakauma ammatillisen kuntoutuksen toimenpiteiden mukaan Ammatillisen kuntoutuksen toimenpiteet Lkm % Neuvottelu Lausunto 9 8 Ohjaava koulutus 5 4 Työkokeilu työpaikalla Terveydentilan/työkunnon tutkimus Kuntoutustutkimus 3 3 Asiantuntijakonsultaatio/lausunto 11 9 Työhönvalmennus muussa yksikössä ELMA-toimenpide lukien Käsittely asiakasyhteistyöryhmässä 7 6 Tutustuminen oppilaitokseen 1 1 ELMA-selvitys saakka 5 4 Yht N: 118 Osalla asiakkaista oli useita ammatillisen kuntoutuksen toimenpiteitä, monilla myös useita samoja toimenpiteitä. Kolmannes toimenpiteisiin osallistuneista (29,8 %) oli ollut yhdessä tai useammassa ammatillisen kuntoutuksen toimenpiteessä. Eniten käytetty toimenpide oli terveydentilan ja työkunnon tutkimus, jossa oli ollut 81 % asiakkaista. Neuvotteluja eri yhteistyötahojen (esim. työnantajan, oppilaitoksen, terveydenhuollon tai kollegojen kanssa) oli käyty 87 kertaa (74 %). Työkokeilussa työpaikalla oli ollut 39 % toimenpiteisiin osallistuneista. Eläkemahdollisuuksien selvittelyjä oli tehty 23 %:lle asiakkaista. Kaikkiaan ammatillisen kuntoutuksen toimenpiteitä oli kohderyhmällä 308 kappaletta. Henkilöitä, joilla ei ollut mitään ammatillisen kuntoutuksen toimenpidettä, mutta joilla oli merkitty diag-

22 10 noosiryhmä, löytyi 40 kappaletta. Näiden henkilöiden diagnoosiryhmät liittyivät eniten tuki- ja liikuntaelinsairauksiin (35 %), hengityselinten sairauksiin (23 %) ja mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöihin (18 %). Työssäolo ja aktivointiehdon täyttyminen Kuviossa 6 näkyy jakauma viimeisimmän työssäolovuosiluvun mukaan. Työssäolotiedon keräsin työnhaku- ja työhistoriakorteilta. Työssäoloksi merkitsin kaiken työssäolon riippumatta työsuhteen kestosta tai osa-/kokoaikaisuudesta. Osa oli työssä avoimilla työmarkkinoilla, suurin osa oli palkkatuetussa työssä. Kuvio 6, Jakauma viimeisimmän työssäolovuoden mukaan Kohderyhmän asiakkaista 109 (28 %) on ollut työssä vuonna 2009, näistä naisia 64 ja miehiä 45 henkilöä. Osa oli työssä tutkimushetkelläkin. 20 % oli ollut työssä vielä vuosina 2007 tai Kuusi miestä ja kaksi naista ei ole ollut työssä koskaan (kuviossa 1000 = ei koskaan työssä).

23 11 Viimeisin työssäolovuosi ei aina kerro koko totuutta työttömyyden kestosta tai asiakkuuden pituudesta. Kohderyhmästä löytyi mm. kotiäitejä, jotka olivat palanneet asiakkaiksi useiden vuosien lastenhoitojaksojen jälkeen. Tällöin on selvää, että viimeisin työssäolovuosi löytyy jostain ennen lasten syntymää olevilta vuosilta. Työttömyyden ja asiakkuuden pituutta yritin kuvata myös vuosiluvulla, joka kertoo koska asiakas on täyttänyt aktivointiehdon ja siirtynyt kuntouttavan työtoiminnan piiriin (kuvio 7). Kuvio 7, Jakauma aktivointiehdon täyttymisvuoden mukaan Asiakkaista 39 % on saanut kertymätiedon Kelan tietojärjestelmän kautta heti, kun laki kuntouttavasta työtoiminnasta astui voimaan Tämä tarkoittaa sitä, että nämä asiakkaat ovat olleet työttömänä jo pitkään ennen lain voimaan tuloa. Lukumääräisesti kysymys on 154 henkilöstä. Toinen suuri ryhmä (19 %) saavutti aktivointiehdon vuonna 2009, joten voidaan todeta että heikko talous- ja työmarkkinatilanne kasvattaa nopeasti myös kuntouttavan työtoiminnan piiriin kuuluvien joukkoa. 48 % vuonna 2001 aktivointiehdon täyttäneistä on yli 55-vuotiaita, kun taas 50 % vuonna 2009 aktivointiehdon täyttäneistä on alle

24 12 25 vuotiaita. Jopa 39 % työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin osallistumattomista asiakkaista oli niitä, jotka olivat täyttäneet aktivointiehdon jo vuonna Muita työllistymiseen liittyviä asioita Muita työllistymiseen vaikuttavia asioita kohdassa halusin tuoda esiin työnhaku- tai aktivointisuunnitelmassa mainittuja asioita. Mainintoja löytyi 92 (23,2 %) asiakkaan suunnitelmista. Terveydentilaan liittyvistä ongelmista (ei diagnosoiduista) oli maininta 47 asiakkaan suunnitelmassa (kuvio 8). Kulkuvaikeuksista tai niihin verrattavista ongelmista viitattiin 19 asiakkaan suunnitelmassa. Alkoholin käyttöön liittyvistä pulmista, ulosotto- /velkatilanteista ja muusta sosiaalisesta tilanteesta mainittiin yhteensä 26 asiakkaan suunnitelmassa. Muu sosiaalinen tilanne saattoi tarkoittaa esim. lähiomaisen vaikeaa sairautta. Maininnoista 58 % oli miehillä ja naisilla 42 %. Eniten mainintoja oli ikäryhmässä vuotiaat (42 %). Kuvio 8, Jakauma muiden työllistymiseen vaikuttavien asioiden mukaan

25 13 Kuntouttavan työtoiminnan piiriin kuuluvista löytyy joukko asiakkaita, joilla voidaan todeta olevan työllistymisen kannalta positiivisia tutkimuslöydöksiä. Suurin yhteinen tekijä on aktiivinen työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin osallistuminen (82,3 % kohderyhmästä). Toinen suuri yhteinen tekijä on sairauksien vähäisyys; 71 %:lla asiakkaista ei ollut mitään diagnosoitua sairautta. Kolmantena yhteisenä tekijänä on koulutus, 70 %:lla kohderyhmän asiakkaista on joko ammattitutkinto tai jonkin verran ammatillista koulutusta. Yhtenä tekijänä vielä ikäkysymys: kohderyhmästä 60 % on iältään vuotiaita. Heillä voidaan katsoa olevan vielä paljon mahdollisia työvuosia edessään. Kuntouttavan työtoiminnan piirissä on myös joukko asiakkaita, joilta löytyy työllistymiseen heikentävästi vaikuttavia asioita. Näistä suurin yhteneväisyys liittyy aktivointiehdon täyttymisajankohtaan. 39 %:lla aktivointiehdon täyttymisvuosi oli vuosi 2001 (lain voimaantulovuosi). Tämä kertoo jo varsin pitkästä työttömyydestä. Toiseksi suurin yhteneväisyys liittyy koulutuksen puuttumiseen, 30 % asiakkaista on täysin vailla ammatillista koulutusta. Kolmas yhteneväisyys oli sairaudet, joita löytyi 29 %:lla asiakkaista. Diagnosoiduista sairauksista 40 % oli yli 55-vuotiailla asiakkailla. Sekä positiivisesti että heikentävästi vaikuttavat asiat yhdistyvät eri asiakkaissa eri tavalla, mutta tulos osoittaa, että kuntouttavan työtoiminnan piirissä on huomattava joukko ihmisiä, joiden työllistyminen ehkä avoimillekin työmarkkinoille on mahdollista. Toimenpiteisiin osallistumattomia asiakkaita löytyi 70 kpl. Heistä 40 % on yli 55-vuotiaita ja joka kolmas oli täyttänyt aktivointiehdon vuonna Samoin joka kolmannella oli diagnosoitu sairaus. Työttömänä heistä oli tutkimushetkellä 83 % ja vailla ammatillista koulutusta oli 37 %. Tästä joukosta löytynee asiakkaita, jotka eivät ole työvoimapoliittisin keinoin autettavissa, eikä asiakkuus työ- ja elinkeinotoimistoon auta heidän tilannettaan millään tavalla.

26 1 YHTEENVETO SOSIAALIOHJAAJIEN HAASTATTELUISTA LIITE 2 Sivukuntien sosiaaliohjaajien kanssa käytävien keskustelujen tavoitteena oli tuoda esiin aktivointisuunnittelutyötä tekevien sosiaaliohjaajien näkemyksiä ja odotuksia nykyisestä ja tulevasta yhteistyöstä. Suurin osa alueemme kunnista kuuluu POSA:aan, mutta Laviassa ja Kiikoisissa on edelleen omat sosiaalitoimensa. Pyysin keskusteluihin mukaan myös kyseisessä kunnassa tällä hetkellä aktivointisuunnittelua tekevän työvoimaneuvojan, jotta myös heidän asiantuntemuksensa saadaan näkyville. Kankaanpään osalta keskustelua on käyty Lea Rosberg-Peltomäen ja Sirpa Laihon kanssa, jotka molemmat osallistuvat aktivointisuunnitteluun ja ovat myös olleet mukana alaprojektin suunnittelupalaverissa. Tein etukäteen kyselylomakkeen, jota käytin haastattelun pohjana. Seuraavassa tuon esiin yhteenvedon omaisesti eri kysymyksien kohdalla käydystä keskustelusta. Miten asiakkaat ohjautuvat aktivointisuunnitelmien tekoon? Tuleeko kaikki aktivointiehdon piirissä jo olevat huomioiduiksi? Entä uudet asiakkaat, jotka täyttävät aktivointiehdon? Millä perusteella ei aktivoida? pääsääntöisesti sosiaaliohjaajien työkaluna on Kelan työmarkkinatuen maksatuslista tavoitteena on saada asiakkaan nimi pois maksulistalta ja näin pienentää kunnan maksuosuutta työvoimaneuvoja hakee aktivointiehdon täyttävät asiakkaat Ura-järjestelmää selaamalla sivukunnissa määrä ovat niin pienet, että kaikki tulee huomioiduksi ja uusi nimi Kelan listalla tai Urassa herättää heti huomiota, Kankaanpään osalta vaarana putoaminen kokonaan aktivointisuunnittelun ulkopuolelle tai palveluun pääsemisen viivästyminen

27 2 vaikea alkoholisoituminen, selkeä sitoutumattomuus tai aggressiivisuus saattaa olla syynä siihen, että ei kutsuta enää lainkaan aktivointisuunnitteluun. Asiasta pitää tuolloin sopia asiakkaan kanssa ja merkitä myös oikea palvelutarvekoodi (0900 = ei soveltuvaa palvelua tarjolla tällä hetkellä) Mitä aktivointisuunnitelmissa sovitaan? Tuleeko sosiaalipalvelujen tarve huomioiduksi ja kirjataanko ne aktivointisuunnitelmaan? Millä tavalla arvioidaan asiakkaan työ- ja toimintakykyä? ohjauksia tehdään mm. päihdehuoltoon, terveydenhuoltopalveluihin, velkaneuvontaan ja mielenterveyspalveluihin konkreettisesti varataan aikoja ja ne kirjataan suunnitelmiin kaikkia sosiaalipalveluja ei välttämättä kirjata, mutta asioista keskustellaan ja asioita viedään eteenpäin keskustelussa pyritään huomioimaan tilanne kokonaisvaltaisesti, esim. koko perheen tilanne työ- ja toimintakykyä avataan keskustelemalla siitä asiakkaan kanssa usein pyydetään asiakas itse kertomaan työ- ja toimintakyvystään työ- ja toimintakyvystä keskustellaan enemmän kuin normaalilla TEtoimistokäynnillä toiveena on, että enemmän keskusteltaisiin työnhausta. Esim. ikäkysymys tulee asiakkaiden taholta esiin jo varsin varhain (liian vanha, töitä nuorille). Usein esim. työeläkettä ehtisi kerryttää vielä monia vuosia ennen eläkkeelle jäämistä. pitäisi pyrkiä aktivoimaan asiakas yleensäkin ajattelemaan työllistymistä ja työhön menemistä oikeana vaihtoehtona elämässään pitkäjänteistä asennemuokkausta kaivataan

28 3 Miten kuntouttava työtoiminta näyttäytyy kunnassa? Onko paikkoja riittävästi? Kuka paikat etsii ja kuka niistä sopii? Löytyykö halukkaille paikka nopeasti/viiveellä? Miten asiakkaan toiveet huomioidaan kuntouttavan työtoiminnan paikkaa valittaessa? Sovitaanko työtoimintapaikalla vastuuhenkilö? Kuka määrittelee työtehtävät? yhteisenä tekijänä kaikilla kunnilla on se, että työtoimintapaikkoja ei ole riittävästi yhteistä on myös se, että paikat ovat liian vaativia ja niihin ei kelpuuteta juuri ketään matalan kynnyksen paikat puuttuvat ja ohjaus työtoimintapaikoilla on heikkoa työtoiminnassa oleva henkilö ei ole oikein kenenkään vastuulla, vaikka vastuuhenkilöstä on sovittu sivukunnissa yhdistykset ovat niin pieniä, että niistä on vaikea löytää työtoimintapaikkoja Honkajoki: sosiaaliohjaaja hakee paikat tällä hetkellä paikkoja teknisellä toimella (Markku Rauhala), kirjastolla (Leena Kamppi), seurakunnalla ja vanhainkodilla roolit epäselvät kunnan ja POSA:n välillä sovittu keskustelu kunnan ja POSAN välillä, aiheena myös työtoiminta, (kerrottu, että meiltä ollaan mielellään mukana jos tarvetta) työtoimintapaikan saaminen kestää yleensä muutaman viikon asiakkaan toiveet pyritään huomioimaan, vastuuhenkilö sovitaan ja työtehtävät sovitaan yhdessä työtoimintapaikan vastuuhenkilön, sosiaaliohjaajan ja asiakkaan kanssa

29 4 Karvia: sosiaaliohjaaja hakee paikat sosiaaliohjaajan ideasta on syntynyt Kankaanpään kierrätyskeskuksen sivupiste Karviaan, sinne tulossa myös työtoimintapaikka ja harjoittelupaikka joitakin paikkoja myös kunnalla sovellettu myös niin, että joku on työtoiminnassa alkuviikon, joku toinen loppuviikon, jolloin pystytään hyödyntämään paikkaa kahdelle henkilölle yhtä aikaa seurakunnalla aina sama henkilö, joka välillä työssä samassa paikassa palkkatuella Lavia: sosiaaliohjaaja hakee paikat syksyllä 2009 saatu kaksi ensimmäistä työtoimintapaikkaa kunnalle kunnassa nuorten työpaja, jossa myös työtoimintapaikka aiemmin kunta ei ottanut työhön edes palkkatuella ketään tällä hetkellä koululle siivousalan työtoimintapaikka (Pia Haanpää) tekniselle puolelle on yritystä, mutta vielä ei varmaa, samoin ryhmikseen yritetään saada miesten paikat puuttuvat nyt tyystin Kiikoinen: tekninen puoli ei suostu ottamaan lainkaan työtoimintaan vanhainkotiyhdistyksellä kaksi paikkaa kesä-aikana seurakunta ei ota (asenteet) koulun keittiöllä työharjoittelija palvelukoti Ilolassa yksi paikka miesten paikat puuttuvat

30 5 Jämijärvi: palkattu työnsuunnittelija, jonka tehtävänä hakea työtoimintapaikat työnsuunnittelijaa pitäisi vielä prepata työtoiminnan tavoitteista ja tarkoituksesta, tällä hetkellä paikat liian vaativia ja kynnys liian korkealla tällä hetkellä Jämijärven seurakunta ja helluntaiseurakunta ottavat diakonissan, kerho-ohjaajan ja siistijän avuksi työtoimintaan kunnan alla toimivalla Jämijärvi-seuralla arkistointiapulaisen työtoimintapaikka vanhainkotiyhdistyksellä talonmiehen apulaisen työtoimintapaikka kyläseuralla rakennusmiehen paikka tulossa kesällä kunnalla kirvesmiehen apulaisen työtoimintapaikka yksi henkilö tällä hetkellä Valtti-työpajalla johtavat viranhaltijat pitäisi saada ymmärtämään kuntouttavan työtoiminnan merkitys ja ottamaan vastuu kuntansa asukkaista, asennemuutosta pitäisi saada aikaan, jotta paikkoja saadaan lisää työnsuunnittelija ehdottanut, että hallintokunnat tekisivät yhteisen kalenterin, johon merkittäisiin ne työt ja ajankohdat, joihin voitaisiin ottaa tekijä kuntouttavalla työtoiminnalla Minkälaista keskustelua asiakkaan kanssa käydään kuntouttavan työtoiminnan tavoitteista tai hyödyistä (kun sovitaan, että asiakas menee työtoimintaan). Millä tavalla aktivointisuunnitelmassa näkyy asiakkaan tavoite? Keskustellaanko asiakkaan kanssa siitä, että pitkän tähtäyksen tavoite on työllistymisessä avoimille työmarkkinoille? Honkajoella tavoitteista puhutaan aktivointisuunnitelmatilanteessa; näytön antamisen paikka sitoutumisesta, haetaan päivärytmiä, alkoholin käytön vähentäminen tai jotain muuta. Asiakkaalle selvitetään työllistymisestä avoimille työmarkkinoille silloin kun se realistisesti on mahdollista. Laviassa ja Kiikoisissa joidenkin asiakkaiden kohdalla asiasta puhutaan Jämijärvellä sosiaaliohjaaja menee ensimmäisenä päivänä työtoimintapaikalle, siellä puhutaan tavoitteista ja työtehtävistä

31 6 Mitä tapahtuu kuntouttavan työtoiminnan aikana? (yhteydenpito asiakkaaseen, kuka pitää yhteyttä, kenen pitäisi pitää yhteyttä, muiden sovittujen asioiden, esim. sosiaalipalvelujen eteenpäin vieminen, keskustelu jatkosta, työnhaku, poissaolot) Honkajoella sosiaaliohjaaja menee kerran kuukaudessa työtoimintapaikalle ja keskustelee sekä asiakkaan että työtoimintapaikan vastuuhenkilön kanssa Karviassa läsnäololistoja tuodaan toimistolle ja siinä yhteydessä vaihdetaan kuulumiset, tapaaminen 1 kerta/jakso Laviassa ei juuri vielä ole kokemuksia asiasta Kiikoisissa yhteydenpito on vaihtelevaa Jämijärvellä tuodaan toimeentulotukihakemusta, siinä yhteydessä käydään keskustelua Mitä tapahtuu työtoimintajakson jälkeen? (tapaaminen, sovittujen tavoitteiden toteutumisen arviointi, asiakkaan palaute, työtoimintapaikan vastuuhenkilön palaute, jatkosta sopiminen) jakson jälkeen asiakasta tavataan ja keskustellaan toteutuiko sovitut tavoitteet aika varataan yleensä TE-toimistoon ja mietitään mitä seuraavaksi tehdään sekä asiakkaan että työtoimintapaikan palaute jää aika heikoksi, joistakin paikoista palautetta saa, mutta entä palautteen siirtyminen ja hyödyntäminen sosiaalitoimi toivoi, että olisi enemmän tietoa siitä, mitä tapahtumia/ryhmiä/koulutuksia ym. TE-toimistolla on tarjolla

32 7 Minkälaisena näet työ- ja elinkeinotoimiston roolin aktivointisuunnittelussa ja kuntouttavassa työtoiminnassa? (palautejärjestelmä, toiveita, odotuksia) Honkajoen mielestä TE-toimiston merkitys on hyvin suuri. TE-toimiston mukanaolo tuo lisää osaamista ja näkökulmaa. Yhteisvastaanotto on asiakkaallekin enemmän. Lavia ja Kiikoinen pitävät TE-toimiston roolia juuri jatkopoluttamisen kannalta tärkeänä sekä työtoiminnan aikana ja loppuvaiheessa Mihin työ- ja elinkeinotoimiston pitäisi panostaa enemmän? (Mikä aktivointisuunnittelussa ja kuntouttavassa työtoiminnassa on se hetki/ajankohta, jossa työ- ja elinkeinotoiminnan rooli pitäisi enemmän näkyä, esim. työnhaun opastaminen, milloin? Entä ohjaus aktivointisuunnitteluun?) Jämijärvi toi esiin sen, että uuden aktivointiehdon täyttäneen asiakkaan pitäisi päästä aktivointiin heti, eli tieto TE-toimistosta heti kun aktivointiehto täyttyy Kiikoisissa haluttaisiin ennakkotietoa tulevista aktivoitavista, jotta voisi valmistautua etukäteen. Toivottiin myös, että aktivointipäiviä pidettäisiin useammin. Karvia haluaisi, että TE-toimisto ottaisi osaa asiakkaiden tapaamisiin kuntouttavan työtoiminnan aikana Mikä on kunnan (POSA:n) sosiaalitoimen rooli aktivointisuunnittelussa ja kuntouttavassa työtoiminnassa? Mitä pitäisi kehittää, ehtiä enemmän? kaikki haluaisivat ehtiä enemmän tapaamaan asiakkaita työtoimintapaikalla paikkoja pitäisi saada lisää kunnan kanssa tehtävää yhteistyötä pitäisi kehittää työnsuunnittelija pitäisi perehdyttää kuntouttavan työtoiminnan tarkoitusperiin (Jämijärvi)

33 8 POSA:n ja kunnan välisessä tiedonkulussa nähtiin myös parantamisen varaa Harjoittelupaikkatilanne, työtilanne? Löytyykö kuntouttavassa työtoiminnassa oleville jatkopolkua? Onko ehdotuksia työnantajista tai yhdistyksistä, joihin voisi ottaa yhteyttä? Honkajoki: Honkajoki Oy, Honkatarhat, Honkakoto Oy, KK-Vihannes, Niemisen Puutarha (sovittiin, että tehdään yhdessä Marja Leppiniemen ja Leena Huhtalan kanssa työnantajakierros) Karvian sosiaaliohjaaja ei halunnut, että mennään puhumaan työnantajille kuntouttavasta työtoiminnasta lainkaan Lavia: Kaupat (Siwa, Sale), Saspe Kiikoinen: Potila, ABC, Penkkimäki, Haapanen Jämijärvi: Pitoruokalat, vanhainkoti Huomioitavaa Sivukunnissa kyetään paremmin kontrolloimaan aktivointiehdon piiriin tulevat uudet nimet ja kutsumaan nopeasti aktivointihaastatteluun. Kankaanpäässä, jossa aktivointiehdon piiriin kuuluvia on vajaa kolmesataa, on vaarana putoaminen aktivoinnin ulkopuolelle kokonaan tai että siihen pääsee osalliseksi vasta varsin myöhäisessä vaiheessa. Jatkossa pitäisikin miettiä, millä tavalla turvataan jokaiselle asiakkaalle mahdollisuus tulla huomioiduksi aktivointisuunnittelussa. Joitakin asiakkaita voidaan tietoisesti jättää aktivointisuunnittelun ulkopuolelle, mutta asiakkaan kanssa pitäisi kuitenkin sopia asiasta ja merkitä tällaiselle asiakkaalle oikea palvelutarvekoodi (0900 = ei soveltuvaa palvelua tarjolla tällä hetkellä). Työllistymisen näkökulmaa toivottiin sosiaalitoimen taholta voimakkaammin esiin. Tämä tukee myös omaa ajatustamme siitä, mihin suuntaan kuntouttavaa työtoimintaa pitäisi alueellamme kehittää. Lisäksi toivottiin enemmän tietoa TE-toimiston ryhmäpalveluista.

34 9 Sosiaaliohjaajat suhtautuivat kuntouttavan työtoiminnan kehittämiseen myönteisesti ja toivovat voivansa käyttää kuntouttavaa työtoimintaa yhä laajemmin asiakastyössään. Honkajoen sosiaaliohjaaja lähti innokkaana mukaan myös työnantajakäynteihin ja koki saaneensa paljon uutta kosketuspintaa Honkajokiseen yritysmaailmaan. Sovimme, että voimme jatkossakin yhteistuumin tehdä vastaavanlaisia työnantajaiskuja.

35 1 LIITE 3 KYSELY AKTIVOINTISUUNNITTELUUN OSALLISTUVILLE VIRKAI- LIJOILLE VIRKAILIJAKYSELYN TULOKSET Kysely Virkailijoille osoitetun kyselyn avulla halusin tuoda esiin virkailijoiden näkemyksiä ja kokemuksia aktivointisuunnittelusta ja kuntouttavasta työtoiminnasta, jotta niitä voitaisiin hyödyntää toimintamallin kehittämisessä. Kyselyn toteuttamisesta sovittiin etukäteen toimistonjohtajan ja toimialapäällikön kanssa. Kyselyssä pyysin virkailijoita arvioimaan erikseen aktivointisuunnitteluun ja kuntouttavaan työtoimintaan liittyviä hyviä ja huonoja asioita. Osoitin kyselyn niille kahdeksalle virkailijalle, joiden työtehtäviin aktivointisuunnittelu ja kuntouttava työtoiminta tällä hetkellä kuuluvat. Lisäksi lähetin kyselyn virkailijalle, jonka tehtäviin em. asiat kuuluivat aiemmin. Ennen kyselyn lähettämistä kerroin toimiston viikkopalaverissa henkilökunnalle kyselystä, sen tavoitteista ja siitä miten kyselyn tulokset näkyvät raportissa. Toin myös esiin, että kyselyyn vastataan anonyymisti ja että kenenkään yksittäisen virkailijan mielipidettä ei mahdollisista koosteista tai raporteista voida tunnistaa. Kysely lähetettiin virkailijoille sähköpostitse Ohjeistin vastaamisen niin, että sähköpostilla lähettämäni lomake täytetään tietokoneella, tulostetaan ja laitetaan kirjekuoressa postilaatikkooni. Annoin vastausaikaa saakka. Kysely sisälsi avokysymyksiä sekä aktivointisuunnittelusta yleensä että kuntouttavasta työtoiminnasta. Ohjeistin virkailijoita vastaamaan kyselyyn siltä osin, kuin katsoi omalta kohdaltaan tarkoituksenmukaiseksi, pakollisia kohtia ei siis ollut lainkaan. Tavoitteena oli, että väkisin ei hyviä tai huonoja puolia asioista tarvitse kaivaa, vaan tuodaan esiin sellaisia asioita, mitä kullakin tulee esiin arjen työssä. Yhdeksästä virkailijasta kuusi vastasi kyselyyn.

36 2 Useimmat palauttivat vastauksensa suoraan sähköpostilla, eli he eivät pitäneet anonyymiyden säilyttämistä mitenkään tärkeänä tässä asiassa. Tulokset Vastausten perusteella kävi ilmi, että aktivointisuunnittelusta puuttuu järjestelmällisyys, prosessinomaisuus ja yhtenäisyys. Huolenaiheeksi nousi myös kokonaisuuden hallinta ja virkailijoiden erilainen panostus aktivointisuunnitteluun. Yhtenäisten käytäntöjen puuttuminen nousi esiin usean eri osakysymyksen kohdalla ja sen koettiin vaikuttavan mm. työn mielekkyyteen. Yhteydenpito sosiaalitoimen kanssa koettiin melko hajanaiseksi. Yhtenäisyyttä ei siitäkään löydetty, joskin myös toimivia asioita nostettiin esiin. Myös Valttityöpajan ja Tekevät ry:n kanssa tehtävä yhteistyö koettiin vähäiseksi, osittain myös raskaaksi palaverikäytäntöineen, jossa kaikki ovat koolla kaikkia varten. Vastuunjako TEtoimiston ja sosiaalitoimen välillä nousi esiin mm. työtoiminnasta kertomiseen liittyen. Sosiaalitoimen toivottiin ottavan enemmän vastuuta kuntouttavan työtoiminnan mahdollisuuksista ja työtoimintapaikoista kertomiseen sekä aktivointisuunnitelmassa sovittujen asioiden toteutumisen seurantaan. Osa koki sosiaalitoimen osallisuuden hyvänä ja riittävänä. Uudelleenaktivointi koettiin osin pulmallisena, käytäntö osoittautui hyvin vaihtelevaksi ja toiminnasta puuttuu tyystin systemaattisuus. Milloin aktivointisuunnitelma pitäisi laatia uudelleen ja mihin se pitäisi kytkeä? Aktivointikutsun mukana lähtevään liitelomakkeeseen kaivattiin uudistusta ja sitä haluttiin lyhyemmäksi. Kuntouttavan työtoiminnan myyminen asiakkaalle positiivisena palveluna koettiin tärkeäksi, mutta hankalaksi. Kaupungin maksulistan esille nostamista aktivointisuunnitelmatilaisuudessa ei koettu hyväksi. Ammattitaidollisena kysymyksenä nostettiin esiin asiakkaan palvelutarpeen arvioiminen. palvelun oikea-aikaisen tarjoamisen näkökulmasta. Vastauksista nousi esiin myös tiedon tarve työtoimintapaikoista. Tietoa haluttaisiin hyödyntää muissakin asiakastapaamisissa. Työtoimintapaikan saamisen koettiin toisinaan kestävän melko pitkään.

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Vaikuttamistoiminnan päällikkö Marika Ahlstén, Kehitysvammaliitto 4.3.2015 1 Nykytila Sosiaalihuoltolaki

Lisätiedot

Nuorisotakuu Te-hallinnossa. Anna-Kaisa Räsänen

Nuorisotakuu Te-hallinnossa. Anna-Kaisa Räsänen Nuorisotakuu Te-hallinnossa Anna-Kaisa Räsänen 15.11.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

Te-toimisto. työllistymisen tukimuodot

Te-toimisto. työllistymisen tukimuodot Te-toimisto työllistymisen tukimuodot Kirsi Elg Asiantuntija, Jyväskylän työvoiman palvelukeskus Keski-Suomen TE-toimisto Tuetun työllistymisen palvelulinja 1 Asiakkaalle hänen palvelutarpeensa mukaista

Lisätiedot

Työttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri

Työttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Työttömien työkyky ja työllistyminen Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Tänään Mitä työkyvyllä tarkoitetaan? Työttömän työkyky työllisen työkyky? Voiko työkykyä arvioida terveystarkastuksessa?

Lisätiedot

Työvalmentajatoiminta Pielisen Karjalassa

Työvalmentajatoiminta Pielisen Karjalassa Työvalmentajatoiminta Pielisen Karjalassa Työtie-projektin ja kuntien yhteinen kokeilu. Mukana Juuka, Valtimo, Nurmes ja Lieksa. Kesto projektin rahoituspäätöksen mukaan. Käynnistynyt kuuden valitun työvalmentajan

Lisätiedot

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011 Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi Miessakit ry:n raportteja 1/2011 Peter Peitsalo Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki SISÄLLYS JOHDANTO... 5 MIESLÄHTÖISEN TYÖN KEHITTÄMISPROSESSI... 6

Lisätiedot

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) ja Ohjaamot. II Ohjaamo-päivät , Helsinki Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) ja Ohjaamot. II Ohjaamo-päivät , Helsinki Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) ja Ohjaamot II Ohjaamo-päivät 24.3.2015, Helsinki Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz Työllisyydenhoidon kokonaisuus ELINKEINO- POLITIIKKA TYÖPOLITIIKKA

Lisätiedot

Työllistämisvelvoite. Eija Ahava Toimisto Otsikko

Työllistämisvelvoite. Eija Ahava Toimisto Otsikko Työllistämisvelvoite Eija Ahava 26.1.2017 1 Työllistämisvelvoitteen piiriin kuuluminen JTYPL 11 luku 1 Kunnan työllistämisvelvoitteen piiriin kuuluu vuonna 1950 tai sen jälkeen syntynyt henkilö, joka on

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS 2006 '07 '08 '09 '10 '11

TYÖLLISYYSKATSAUS 2006 '07 '08 '09 '10 '11 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: TOUKOKUU 211 puh. 1 64 85 ja 1 64 851 Julkistettavissa 21.6.211 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 35 ' 3 25 2 (1) 15 1 5 (2) Kuvio 1.

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS 2006 '07 '08 '09 '10 '11

TYÖLLISYYSKATSAUS 2006 '07 '08 '09 '10 '11 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: JOULUKUU 2011 puh. 010 604 8050 ja 010 604 8051 Julkistettavissa 24.1.2012 klo 9.00 www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 350 300 '000 250 200 (1)

Lisätiedot

Monialainen yhteispalvelu (TYP) ja työllisyyden kokeilut missä mennään?

Monialainen yhteispalvelu (TYP) ja työllisyyden kokeilut missä mennään? Monialainen yhteispalvelu (TYP) ja työllisyyden kokeilut missä mennään? TEM:n ajankohtaisiltapäivä Ohjaamoille 15.3.2016 Helsinki Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz, TEM TYP-lain toimeenpanon etappeja

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS 2002 '03 '04 '05 '06 '07 '08 '09 '10

TYÖLLISYYSKATSAUS 2002 '03 '04 '05 '06 '07 '08 '09 '10 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: JOULUKUU 2010 puh. 010 604 8050 ja 010 604 8051 Julkistettavissa 25.1.2011 klo 9.00 www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 350 '000 300 250 200 (1)

Lisätiedot

Nurmeksen etsivänuorisotyö on osa Nuoriso- ja matkailukeskys Hyvärilä Oy:n toteuttamista paikallisista nuorisopalveluista.

Nurmeksen etsivänuorisotyö on osa Nuoriso- ja matkailukeskys Hyvärilä Oy:n toteuttamista paikallisista nuorisopalveluista. ETSIVÄNUORISOTYÖ Vuosiraportti 2015 Paula Timonen Nurmeksen etsivänuorisotyö on osa Nuoriso- ja matkailukeskys Hyvärilä Oy:n toteuttamista paikallisista nuorisopalveluista. Etsivien tyypillinen asiakas

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS 2006 '07 '08 '09 '10 '11

TYÖLLISYYSKATSAUS 2006 '07 '08 '09 '10 '11 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: HUHTIKUU 211 puh. 1 64 85 ja 1 64 851 Julkistettavissa 24.5.211 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 35 ' 3 25 2 (1) 15 1 5 (2) Kuvio 1.

Lisätiedot

Markkinavuoropuhelu / infotilaisuus: Kuntouttavan työtoiminnan hankinta

Markkinavuoropuhelu / infotilaisuus: Kuntouttavan työtoiminnan hankinta Markkinavuoropuhelu / infotilaisuus: Kuntouttavan työtoiminnan hankinta 18.11.2016 klo 12-14, Satakunnankatu 18 A 1 Hankinnan tausta Työllisyydenhoidon palveluyksikkö ja Hyvinvointipalvelut yhteistyössä

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN TYÖLLISYYSHANKKEIDEN KEHITTÄMISPÄIVÄ

POHJOIS-KARJALAN TYÖLLISYYSHANKKEIDEN KEHITTÄMISPÄIVÄ POHJOIS-KARJALAN TYÖLLISYYSHANKKEIDEN KEHITTÄMISPÄIVÄ Valtakunnalliset linjaukset rakennetyöttömyyden alentamiseksi & ajankohtaista Pohjois-Karjalassa 20.4.2011 Vaivion kurssi- ja leirikeskus Johtaja Jarmo

Lisätiedot

Työllisyyspoliittinen avustus Lapin TE-toimisto

Työllisyyspoliittinen avustus Lapin TE-toimisto Työllisyyspoliittinen avustus 1 Työllisyyspoliittisen avustuksen tarkoitus Työttömien työnhakijoiden työllistymisen edistäminen * parannetaan yleisiä työmarkkinavalmiuksia ja ammatillista osaamista Erityisesti

Lisätiedot

TYÖLLISYYSAREENA Kuntouttava työtoiminta Raahen seutukunnassa

TYÖLLISYYSAREENA Kuntouttava työtoiminta Raahen seutukunnassa TYÖLLISYYSAREENA Kuntouttava työtoiminta Raahen seutukunnassa 19.1.2012 Kuntouttava työtoiminta Raahen seutukunnassa Sosiaalihuoltolain 17 mukainen sosiaalipalvelu, jonka organisoi kunnan/kaupungin määräämät

Lisätiedot

Erilaisille oppijoille selkeyttä jatkosuunnitelmiin

Erilaisille oppijoille selkeyttä jatkosuunnitelmiin Erilaisille oppijoille selkeyttä jatkosuunnitelmiin Tiina Myllymäki Projektivastaava / Työhönvalmentaja 3kk Ohjaava työhönvalmennuspalvelu projekti 3kk Ohjaava työhönvalmennuspalvelu projekti (2015 2017)

Lisätiedot

Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016

Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016 Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016 Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) Työllistymistä edistävää monialaista yhteispalvelua (TYP) koskeva laki (1369/2014) tuli täysimääräisesti voimaan

Lisätiedot

Markku Haurinen Koulutus- ja työhönvalmentaja

Markku Haurinen Koulutus- ja työhönvalmentaja Markku Haurinen Koulutus- ja työhönvalmentaja 050 434 0928 Markku.haurinen@jns.fi Yrityskansio sisältö Työllisyyden kuntakokeilu Koulutus- ja työhönvalmennus Työkokeilu Palkkatuki Esimerkkilaskelmat palkkatuesta

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Nuorisotakuun ensimmäiset kuukaudet ja jatkoaskelet 21.5.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-,

Lisätiedot

Työttömien työ- ja toimintakyvyn selvittäminen

Työttömien työ- ja toimintakyvyn selvittäminen Työttömien työ- ja toimintakyvyn selvittäminen Kemin toimintamalli Annika Vaaramaa 13.4.2016 Työ- ja toimintakyvyn selvittäminen Aloitettiin keväällä 2014 KunnonSyyni-toimintamallia soveltaen Asiakkaat

Lisätiedot

Etelä-Savon välityömarkkinat ja työllisyyden hoidon haasteet 2015

Etelä-Savon välityömarkkinat ja työllisyyden hoidon haasteet 2015 Etelä-Savon välityömarkkinat ja työllisyyden hoidon haasteet 2015 Verkostoja hyödyntäen järjestöjen kautta aitoon työllistymiseen 15.10.2014 1 17.10.2014 Etelä-Savon TE-toimisto/ Rakennepoliittinen ohjelman

Lisätiedot

Kuntouttava työtoiminta Espoossa 2013

Kuntouttava työtoiminta Espoossa 2013 Kuntouttava työtoiminta Espoossa 2013 Koppi Kohti kuntouttavampia työelämäpalveluita hanke Projektisuunnittelija Hilla-Maaria Sipilä KOPPI - Kohti kuntouttavampia työelämäpalveluita Yhteistyössä: Terveyden

Lisätiedot

Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016

Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016 Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016 Kempeleen kunta Nuorisopalvelut xx.xx.2015 Johdanto Nuorisotyö ja -politiikka kuuluvat kunnan tehtäviin (Nuorisolaki, Kuntien nuorisotyö ja

Lisätiedot

TE-toimiston odotukset välityömarkkinoilta asiakkaan työllistymisen eri vaiheissa

TE-toimiston odotukset välityömarkkinoilta asiakkaan työllistymisen eri vaiheissa TE-toimiston odotukset välityömarkkinoilta asiakkaan työllistymisen eri vaiheissa Kuntoutumisvaihe Keskeistä on terveydentilaan ja elämänhallintaan liittyvät asiat Prosessivastuu kunnalla ja terveydenhuollolla,

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan työllistymisen edistämisen monialainen yhteispalvelu. TYP-verkostopäällikkö Anna-Liisa Lämsä

Pohjois-Pohjanmaan työllistymisen edistämisen monialainen yhteispalvelu. TYP-verkostopäällikkö Anna-Liisa Lämsä Pohjois-Pohjanmaan työllistymisen edistämisen monialainen yhteispalvelu TYP-verkostopäällikkö Anna-Liisa Lämsä Monialainen yhteispalvelu Monialaisella yhteispalvelulla tarkoitetaan toimintamallia, jossa

Lisätiedot

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Yli Hyvä Juttu 21.11.2012 Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Valtaosa nuorista on tyytyväisiä elämäänsä, vaikka tyytyväisyys vapaa-aikaan ja erityisesti taloudelliseen tilanteeseen vähenee. Nuoret ovat

Lisätiedot

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 1 RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET Asiakastyytyväisyyden keskeiset osatekijät ovat palvelun laatua koskevat odotukset, mielikuvat organisaatiosta ja henkilökohtaiset palvelukokemukset.

Lisätiedot

Paja 3, Tampere

Paja 3, Tampere Paja 3, Tampere 3.12.2015 Aikataulu 9.15-9.30 Aamukahvit 9.30-9.45 Tervetuloa 9.45-11.30 Kotitehtävän purku 11.30-12.15 Lounas 12.15-13.30 Työskentelyä 13.30-14.00 Pajojen arviointi 14.00 14.15 Kahvi 14.15-14.30

Lisätiedot

MIEPÄ -kuntoutusmalli. Paljon tukea tarvitsevien palveluprosessit ja rakenteet Pohjois-Suomessa seminaari Amira Bushnaief

MIEPÄ -kuntoutusmalli. Paljon tukea tarvitsevien palveluprosessit ja rakenteet Pohjois-Suomessa seminaari Amira Bushnaief MIEPÄ -kuntoutusmalli Paljon tukea tarvitsevien palveluprosessit ja rakenteet Pohjois-Suomessa seminaari 15.1.2014 Amira Bushnaief MIEPÄ RAY:n rahoittama kehityshanke vuosina 2003-2010 Oulun kaupungin

Lisätiedot

Palkkatuen muutokset 2017

Palkkatuen muutokset 2017 Palkkatuen muutokset 2017 Timo Jalvanti Pirkanmaan TE-toimisto/Tukitiimi 1 Palkkatuen muutoksia vuoden 2017 alusta. Tuen hakeminen - Palkkatukihakemuksessa ei enää kysytä työsopimuslakiin viittaavia asioita

Lisätiedot

RAKENTEELLISEN TYÖTTÖMYYDEN HAASTEET HÄMEESSÄ VISIOT TULEVAAN, YHTEISEN TOIMINNAN VAIKUTTAVUUS

RAKENTEELLISEN TYÖTTÖMYYDEN HAASTEET HÄMEESSÄ VISIOT TULEVAAN, YHTEISEN TOIMINNAN VAIKUTTAVUUS RAKENTEELLISEN TYÖTTÖMYYDEN HAASTEET HÄMEESSÄ VISIOT TULEVAAN, YHTEISEN TOIMINNAN VAIKUTTAVUUS Hämeen TE-toimiston seminaari 1.10.2013 Hallitusneuvos Päivi Kerminen, työ- ja elinkeinoministeriö RAHOITUS

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot

TEMPO Polkuja työelämään Pirkko Mäkelä-Pusa/

TEMPO Polkuja työelämään Pirkko Mäkelä-Pusa/ TEMPO Polkuja työelämään 2015-2018 Pirkko Mäkelä-Pusa/25.8.2016 Osatyökykyisyys ja työelämä Hyvinvointiyhteiskunnan turvaaminen edellyttää korkeampaa työllisyysastetta ja pidempiä työuria. Osatyökykyisten

Lisätiedot

Linjaukset välityömarkkinatoimijoiden ja TE-toimiston välisestä yhteistyöstä Vintola Mauri

Linjaukset välityömarkkinatoimijoiden ja TE-toimiston välisestä yhteistyöstä Vintola Mauri Linjaukset välityömarkkinatoimijoiden ja TE-toimiston välisestä yhteistyöstä 1 Linjaukset Palkkatuettu työ vähenee välityömarkkinoilla Tarkoituksena on tarjota työvälineitä paikallisen yhteistyön kehittämiselle

Lisätiedot

ONNISTUNUT TYÖHÖNPALUU

ONNISTUNUT TYÖHÖNPALUU ONNISTUNUT TYÖHÖNPALUU Työhön paluu-malli on tarkoitettu esimiehen apuvälineeksi, kun työntekijä palaa pitkän työstä poissaolon (äitiysloma, sairasloma, vuorotteluvapaa) jälkeen takaisin töihin. Työhön

Lisätiedot

Toimialakohtaiset työnantajakäynnit. työmarkkinavalmiuksiaan parantavien työnhakijoiden tueksi

Toimialakohtaiset työnantajakäynnit. työmarkkinavalmiuksiaan parantavien työnhakijoiden tueksi Toimialakohtaiset työnantajakäynnit työmarkkinavalmiuksiaan parantavien työnhakijoiden tueksi Toimialakohtaisten työnantajakäyntien opas julkaistu 6/2011 1 Sisältö Toimialakohtaisten työnantajakäyntien

Lisätiedot

Keski-Suomen TE-palvelut

Keski-Suomen TE-palvelut Keski-Suomen TE-palvelut Kirsi Elg Asiantuntija, Tuetun ja moniammatillisen tuen palvelut Toimialue: Keski-Suomi Toimipaikat: Jyväskylä, Äänekoski, Jämsä Yhteispalvelupisteet: Joutsa, Kannonkoski, Karstula,

Lisätiedot

Huhtikuun työllisyyskatsaus 4/2013

Huhtikuun työllisyyskatsaus 4/2013 NÄKYMIÄ HUHTIKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Santtu Sundvall 050 380 6231 Jouni Nupponen 050 395 5170 Huhtikuun työllisyyskatsaus 4/ Julkaisuvapaa tiistaina 21.5. klo 9.00 Työttömyys edelleen viime

Lisätiedot

Työllisyyspoliittinen avustus -tarkoitus ja tuettava toiminta

Työllisyyspoliittinen avustus -tarkoitus ja tuettava toiminta Työllisyyspoliittinen avustus -tarkoitus ja tuettava toiminta Toimijalle, joka järjestää ja kehittää työttömille työnhakijoille työmahdollisuuksia tai työkokeiluja sekä niihin liittyviä palveluja ja toimintamalleja

Lisätiedot

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 TYÖRYHMÄN NIMI: SUUNTA Laajasalon tiimi (Itäinen perhekeskus, Helsinki) pvm: jolloin täytetty työryhmän kanssa KEHITTÄMISTEHTÄVÄN NIMI 1) Asiakassuunnitelman

Lisätiedot

TKK-Pilotti Pirkanmaan TEtoimistossa

TKK-Pilotti Pirkanmaan TEtoimistossa TKK-Pilotti Pirkanmaan TEtoimistossa Välityömarkkinoiden työpaja 3/2016 7.10.2016 Työkykykoordinaattori Ilkka Rantanen, Pirkanmaan TE-toimisto Vähän taustaa Kunnan tehtävänä järjestää työttömien terveyspalvelut.

Lisätiedot

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu. Osela Tampereen kaupunkiseudun TYP:n johtaja Tommi Eskonen

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu. Osela Tampereen kaupunkiseudun TYP:n johtaja Tommi Eskonen Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu Osela 9.6.2016 Tampereen kaupunkiseudun TYP:n johtaja Tommi Eskonen Työllistymistä edistävällä monialainen yhteispalvelu (TYP) Yhteistoimintamalli, jossa

Lisätiedot

Kyselyn tarkoitus. Rita Koivisto

Kyselyn tarkoitus. Rita Koivisto Kyselyn tarkoitus Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa Lapin ammattiopiston aikuiskoulutuksen opettajien näkemyksiä Työräätäli -toimintamallin kehittämiseksi opettajien ja opiskelijoiden hyödyksi. Työräätäli

Lisätiedot

Lausunto eduskunnan työ- ja tasa-arvoasiainvaliokunnalle Lausunnon aihe: hallituksen esitys 209/2016 vp

Lausunto eduskunnan työ- ja tasa-arvoasiainvaliokunnalle Lausunnon aihe: hallituksen esitys 209/2016 vp 23.11.216/Pertti Honkanen Lausunto eduskunnan työ- ja tasa-arvoasiainvaliokunnalle Lausunnon aihe: hallituksen esitys 29/216 vp Viime vuosille on ollut ominaista työttömyyden merkittävä kasvu. Vaikka työttömyyden

Lisätiedot

Pirjo Oksanen

Pirjo Oksanen TYÖLLISYYDEN JA HYVINVOINNIN EDISTÄMISEN INTEGROITU TOIMINTAMALLI KUOPION ALUEEN TYÖVOIMA- JA YRITYSPALVELUJA KOSKEVA TYÖLLISYYSKOKEILU PITKÄAIKAISTYÖTTÖMYYDEN VÄHENTÄMISEKSI 14.9.2016 Pirjo Oksanen KOKEILUALUE

Lisätiedot

TE-toimiston palvelulinjat osana palvelumallin muutosta

TE-toimiston palvelulinjat osana palvelumallin muutosta osana palvelumallin muutosta Vaivio 25.4.2012 8.5.2012 Palvelulinjoihin perustuvalla toiminnalla.. varmistetaan asiakkaiden palvelutarpeita vastaava palvelu varmistetaan eri palvelukanavien tehokas ja

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Etelä-Savon työttömyys pahimmillaan sitten vuoden 2005 joulukuun. Työllisyyskatsaus, joulukuu klo 9.00

Etelä-Savon työttömyys pahimmillaan sitten vuoden 2005 joulukuun. Työllisyyskatsaus, joulukuu klo 9.00 NÄKYMIÄ TAMMIKUU 2015 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Etelä-Savon työttömyys pahimmillaan sitten vuoden 2005 joulukuun Työllisyyskatsaus, joulukuu 2014 20.1.2015 klo 9.00 Työttömät työnhakijat Etelä-Savossa oli

Lisätiedot

Työn kaari kuntoon. Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä

Työn kaari kuntoon. Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä Työn kaari kuntoon Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä 2 Keva tukee työssä jatkamista työkyvyn heikentyessä Jos sinulla on sairaus, jonka vuoksi työkykysi on uhattuna, Kevan tukema ammatillinen

Lisätiedot

Joulukuun työllisyyskatsaus 12/2015

Joulukuun työllisyyskatsaus 12/2015 NÄKYMIÄ JOULUKUU 2015 UUDENMAAN ELY-KESKUS Joulukuun työllisyyskatsaus 12/2015 Julkaisuvapaa keskiviikkona 27.1.2015 klo 9.00 Työttömiä työnhakijoita 8,5 % enemmän kuin vuotta aiemmin Uudenmaan elinkeino-,

Lisätiedot

Valtakunnalliset linjaukset rakennetyöttömyyden alentamiseksi

Valtakunnalliset linjaukset rakennetyöttömyyden alentamiseksi Valtakunnalliset linjaukset rakennetyöttömyyden alentamiseksi Pohjois-Karjalan työllisyyshankkeiden kehittämispäivä 20.4.2011 Raisa Lappeteläinen Pohjois-Karjalan ELY-keskus EU -rakennerahastoyksikkö Pitkäaikaistyöttömyyden

Lisätiedot

Etelä-Savon nuorten työttömien aktivointiaste toukokuussa 45 % Suomen kolmanneksi paras. Työllisyyskatsaus, toukokuu

Etelä-Savon nuorten työttömien aktivointiaste toukokuussa 45 % Suomen kolmanneksi paras. Työllisyyskatsaus, toukokuu NÄKYMIÄ KESÄKUU 2013 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Etelä-Savon nuorten työttömien aktivointiaste toukokuussa 45 % Suomen kolmanneksi paras Työllisyyskatsaus, toukokuu 2013 25.6.2013 klo 9:00 Työttömät työnhakijat

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: ELOKUU 2008 puh ja Julkistettavissa klo 9.00

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: ELOKUU 2008 puh ja Julkistettavissa klo 9.00 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: ELOKUU 28 puh. 1 6 4851 ja 1 6 485 Julkistettavissa 23.9.28 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 4 ' 35 3 25 (1) 2 15 1 5 (2) Kuvio 1. Työttömät

Lisätiedot

Lomautukset lisäsivät Etelä-Savossa työttömien määrää. Työllisyyskatsaus, marraskuu klo 9.00

Lomautukset lisäsivät Etelä-Savossa työttömien määrää. Työllisyyskatsaus, marraskuu klo 9.00 NÄKYMIÄ JOULUKUU 2014 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Lomautukset lisäsivät Etelä-Savossa työttömien määrää Työllisyyskatsaus, marraskuu 2014 23.12.2014 klo 9.00 Työttömät työnhakijat Etelä-Savossa oli marraskuun

Lisätiedot

KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA MUUTTUVASSA TILANTEESSA

KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA MUUTTUVASSA TILANTEESSA KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA MUUTTUVASSA TILANTEESSA Peppi Saikku Kuntouttava työtoiminta tie osallisuuteen vai pakkotyötä? 20.10.2016 SSOS Kuntien lakisääteisiä palveluita ja muita velvoitteita työllisyydenhoidossa

Lisätiedot

Tammikuun työllisyyskatsaus 1/2015

Tammikuun työllisyyskatsaus 1/2015 NÄKYMIÄ TAMMIKUU 2015 KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUS Tammikuun työllisyyskatsaus 1/2015 Julkaisuvapaa tiistaina 24.2.2015 klo 9.00 Kaakkois-Suomen työllisyyskatsaus tammikuu 2015 Tammikuun lopussa Kaakkois-Suomessa

Lisätiedot

Etelä-Savossa työpaikkoja avoinna työnvälityksessä 14 % edellisvuoden tammikuuta enemmän. Työllisyyskatsaus, tammikuu

Etelä-Savossa työpaikkoja avoinna työnvälityksessä 14 % edellisvuoden tammikuuta enemmän. Työllisyyskatsaus, tammikuu NÄKYMIÄ HELMIKUU 2014 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Etelä-Savossa työpaikkoja avoinna työnvälityksessä 14 % edellisvuoden tammikuuta enemmän Työllisyyskatsaus, tammikuu 2014 25.2.2014 klo 9:00 Työttömät työnhakijat

Lisätiedot

työllisyysyksikkö , ,0 #JAKO/0! Toimintatulot 0, , ,0 #JAKO/0!

työllisyysyksikkö , ,0 #JAKO/0! Toimintatulot 0, , ,0 #JAKO/0! Työllisyysyksikkö Valtuustoon nähden sitovat tavoitteet: työllisyysyksikkö 935 940,0 778 020,0 #JAKO/0! Toimintatulot 0,0 935 940,0 778 020,0 #JAKO/0! työllisyysyksikkö 2 831 200,0 2 692 110,0 #JAKO/0!

Lisätiedot

Moninaisuus on rikkaus Lahti

Moninaisuus on rikkaus Lahti Moninaisuus on rikkaus Lahti 28.10.2014 Petri Puroaho Tilaisuuden tavoite Tehdä näkyväksi työpajatoiminnan moniulotteisuutta ja merkityksellisyyttä. Nostaa esiin kolmannen sektorin / välityömarkkinoiden

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: TOUKOKUU 2008 puh ja Julkistettavissa klo 9.00

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: TOUKOKUU 2008 puh ja Julkistettavissa klo 9.00 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: TOUKOKUU 28 puh. 1 6 4851 ja 1 6 485 Julkistettavissa 24.6.28 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 4 ' 35 3 25 (1) 2 15 1 5 (2) Kuvio 1.

Lisätiedot

Etelä-Savossa työttömiä yhtä paljon viimeksi tammi-helmikuussa Työllisyyskatsaus, joulukuu klo 9:00

Etelä-Savossa työttömiä yhtä paljon viimeksi tammi-helmikuussa Työllisyyskatsaus, joulukuu klo 9:00 NÄKYMIÄ TAMMIKUU 2014 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Etelä-Savossa työttömiä yhtä paljon viimeksi tammi-helmikuussa 2006 Työllisyyskatsaus, joulukuu 2013 21.1.2014 klo 9:00 Työttömät työnhakijat Etelä-Savossa

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen työllisyyskatsaus kesäkuu 2012

Hämeen ELY-keskuksen työllisyyskatsaus kesäkuu 2012 NÄKYMIÄ HEINÄKUU 2012 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen työllisyyskatsaus kesäkuu 2012 Julkaisuvapaa 24.7.2012 klo 9.00 Kesäkaudelle ominainen työttömyyden kasvu näkyi kesäkuussa Kanta- ja Päijät-Hämeen

Lisätiedot

Toukokuun työllisyyskatsaus 5/2013

Toukokuun työllisyyskatsaus 5/2013 NÄKYMIÄ TOUKOKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Santtu Sundvall 050 380 6231 Toukokuun työllisyyskatsaus 5/ Julkaisuvapaa tiistaina 25.6. klo 9.00 Työttömien määrä pysynyt koko alkuvuoden korkealla tasolla

Lisätiedot

Tätä ohjetta sovelletaan ennen alkaneisiin työsuhteisiin. Tampereen työllistämistuen myöntämisen edellytykset työnantajalle

Tätä ohjetta sovelletaan ennen alkaneisiin työsuhteisiin. Tampereen työllistämistuen myöntämisen edellytykset työnantajalle Tätä ohjetta sovelletaan ennen 1.10.2016 alkaneisiin työsuhteisiin. TAMPEREEN TYÖLLISTÄMISTUKI Tampereen työllistämistuen tavoitteena on edistää yksilöllisiä erityispalveluita tarvitsevien työnhakijoiden

Lisätiedot

Työssäoppimisen kyselyt, ISKUT oppilaitokset

Työssäoppimisen kyselyt, ISKUT oppilaitokset Työssäoppimisen valmistelu ja suunnittelu Työssäoppimisen kyselyt, ISKUT oppilaitokset ver 21.11.2013 Taustamuuttujina opiskelijatiedoissa ovat mm. tutkinnon nimi, työssäoppimispaikan nimi, suoritetaanko

Lisätiedot

Pirkanmaan työllisyydenhoidon seminaari/ kuntaesimerkit/ kolme pajaa/ Pälkäne, Orivesi ja Pirkkala. Työ- ja keskustelupisteet 4.3.

Pirkanmaan työllisyydenhoidon seminaari/ kuntaesimerkit/ kolme pajaa/ Pälkäne, Orivesi ja Pirkkala. Työ- ja keskustelupisteet 4.3. Pirkanmaan työllisyydenhoidon seminaari/ kuntaesimerkit/ kolme pajaa/ Pälkäne, Orivesi ja Pirkkala Työ- ja keskustelupisteet 4.3.2013 7.3.2013 Parasta aikaa Pälkäneen paja 2012-2015 Parasta aikaa Pälkäneen

Lisätiedot

Miesten työttömyysaste marraskuussa Etelä-Savossa lähes 5 prosenttiyksikköä korkeampi kuin naisten

Miesten työttömyysaste marraskuussa Etelä-Savossa lähes 5 prosenttiyksikköä korkeampi kuin naisten NÄKYMIÄ JOULUKUU 2013 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Miesten työttömyysaste marraskuussa Etelä-Savossa lähes 5 prosenttiyksikköä korkeampi kuin naisten Työllisyyskatsaus, marraskuu 2013 20.12.2013 klo 9:00 Työttömät

Lisätiedot

Miesten työttömyysaste erityinen huolenaihe Etelä-Savossa

Miesten työttömyysaste erityinen huolenaihe Etelä-Savossa NÄKYMIÄ MAALISKUU 2012 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Miesten työttömyysaste erityinen huolenaihe Etelä-Savossa Työllisyyskatsaus, helmikuu 2012 20.3.2012 klo 9:00 Työttömät työnhakijat Etelä-Savossa oli helmikuun

Lisätiedot

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina 2005-2007 valmistuneille TAUSTATIEDOT 1) Sukupuoli nmlkj mies nmlkj nainen 2) Opintojen aloitusvuosi 3) Valmistumisvuosi 4) Millä perusteella valitsit opiskelupaikkasi?

Lisätiedot

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen etsivässä nuorisotyössä

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen etsivässä nuorisotyössä Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen etsivässä nuorisotyössä Riitta Kinnunen, asiantuntija Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Pohjois-Suomen etsivän nuorisotyön päivät, Joutenlampi 10.11.2016 Sovari

Lisätiedot

Yli työtöntä Etelä-Savossa kesäkuun lopussa. Työllisyyskatsaus, kesäkuu klo 9:00

Yli työtöntä Etelä-Savossa kesäkuun lopussa. Työllisyyskatsaus, kesäkuu klo 9:00 NÄKYMIÄ HEINÄKUU 2014 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Yli 9 000 työtöntä Etelä-Savossa kesäkuun lopussa Työllisyyskatsaus, kesäkuu 2014 22.7.2014 klo 9:00 Työttömät työnhakijat Etelä-Savossa oli kesäkuun lopussa

Lisätiedot

Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta

Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta Ikäihmisten arjen ja palvelujen parantamiseksi 2014-2016 Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta WEBROPOL -KYSELY Kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta

Lisätiedot

Lääkäri löytää kuntoutusta helpoimmin tules-potilaille

Lääkäri löytää kuntoutusta helpoimmin tules-potilaille kuntoutus Riikka Shemeikka VTT, erikoistutkija Hanna Rinne VTM, tutkija Erja Poutiainen FT, dosentti, tutkimusjohtaja Lääkäri löytää kuntoutusta helpoimmin tules-potilaille Lääkärien mielestä kuntoutusta

Lisätiedot

Selvitys päihdehuollon ja toimeentulotuenkustannuksista Raisiossa 2015 Päihdehuollon hoitokoti- ja palveluasuminen

Selvitys päihdehuollon ja toimeentulotuenkustannuksista Raisiossa 2015 Päihdehuollon hoitokoti- ja palveluasuminen Selvitys päihdehuollon ja toimeentulotuenkustannuksista Raisiossa 2015 Päihdehuollon hoitokoti- ja palveluasuminen Päihdehuollon hoitokoti- ja palveluasumisen kustannuspaikalle on kirjattu paitsi päihdeongelmaisten

Lisätiedot

Nuorisotakuu koulutus Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta

Nuorisotakuu koulutus Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotakuu koulutus 21.3.2014 Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi 25.3.2014 1 Nuorisotakuun toteuttaminen Nuorisotakuusta

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien

Lisätiedot

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu Pohjois-Karjalan kuntajohtajatilaisuus Pohjois-Karjalan TE toimisto 18.3.2015 TYP toiminnan organisointi: mitä on tehty ja miten tästä eteenpäin? Alustavat

Lisätiedot

Satakunnan työllisyyskatsaus 5/2014

Satakunnan työllisyyskatsaus 5/2014 NÄKYMIÄ TOUKOKUU 2014 SATAKUNNAN ELY-KESKUS Satakunnan työllisyyskatsaus 5/2014 Julkaisuvapaa tiistaina 24.6.2014 klo 9.00 Työttömyys laskenut hieman Satakunnassa Työnhakijat Satakunnan elinkeino-, liikenne-

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

Työllisyyden kuntakokeilu

Työllisyyden kuntakokeilu Työ- ja toimintakyvyn arvioinnit ja eläkeselvittelyt osana pitkäaikaistyöttömien palveluprosesseja Leena-Kaisa Härkönen Työllisyyden kuntakokeilu Jyväskylä, Jämsä, Muurame Ohjaus- ja kuntoutuspalvelut

Lisätiedot

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa Anna-Leena Ruotsalainen AHOT:lla eli aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisella ja tunnustamisella tarkoitetaan opiskelijan

Lisätiedot

Toiminnallinen työ- ja toimintakyvyn arviointi Sytyke-Centrellä. Sytyke-Centre/Hengitysliitto ry

Toiminnallinen työ- ja toimintakyvyn arviointi Sytyke-Centrellä. Sytyke-Centre/Hengitysliitto ry Toiminnallinen työ- ja toimintakyvyn arviointi Sytyke-Centrellä Sytyke-Centre/Hengitysliitto ry Toiminnallinen työ- ja toimintakyvyn arviointi 1. Jäljellä olevan työkyvyn selvittäminen 2. Nuorten työ-

Lisätiedot

Joulukuun työllisyyskatsaus 12/2013

Joulukuun työllisyyskatsaus 12/2013 NÄKYMIÄ JOULUKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Jouni Nupponen 0295 021 117 Joulukuun työllisyyskatsaus 12/ Julkaisuvapaa tiistaina 21.1.2014 klo 9.00 Työttömyyden kasvu on tasaantunut, pitkäaikaistyöttömyys

Lisätiedot

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

Työllistämistoiminnan hyviä käytäntöjä Ote työstä -hanke

Työllistämistoiminnan hyviä käytäntöjä Ote työstä -hanke Työllistämistoiminnan hyviä käytäntöjä 17.11.2016 Ote työstä -hanke Työllistämistoiminnan toimintaympäristö (Kapanen & Åkerberg 2016) Työllistämistoiminta Vakka-Suomessa Vakka-Suomessa työkokeiluun osallistuneet

Lisätiedot

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo HTTHK webinaari 26.9.2014 Finlandiatalo Sosiaali- ja terveysministeriön puheenvuoro lääkintöneuvos Arto Laine Hyvä työterveyshuoltokäytäntö -

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Taantuma kaksinkertaisti yli 60-vuotiaiden pitkäaikaistyöttömien määrän Etelä-Savossa

Taantuma kaksinkertaisti yli 60-vuotiaiden pitkäaikaistyöttömien määrän Etelä-Savossa NÄKYMIÄ KESÄKUU 2012 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Taantuma kaksinkertaisti yli 60-vuotiaiden pitkäaikaistyöttömien määrän Etelä-Savossa Työllisyyskatsaus, toukokuu 2012 26.6.2012 klo 9:00 Työttömät työnhakijat

Lisätiedot

Satakunnan työllisyyskatsaus 5/2013

Satakunnan työllisyyskatsaus 5/2013 NÄKYMIÄ TOUKOKUU 2013 SATAKUNNAN ELY-KESKUS Satakunnan työllisyyskatsaus 5/2013 Julkaisuvapaa tiistaina 25.6.2013 klo 9.00 Työttömyys laskenut edelleen Satakunnassa Työnhakijat Satakunnan elinkeino-, liikenne-

Lisätiedot

LEPPÄVIRTA. vetovoimainen, kehittyvä, yrityksistä ja hyvistä palveluista tunnettu kunta

LEPPÄVIRTA. vetovoimainen, kehittyvä, yrityksistä ja hyvistä palveluista tunnettu kunta LEPPÄVIRTA vetovoimainen, kehittyvä, yrityksistä ja hyvistä palveluista tunnettu kunta MITÄ JÄI MIHIN MENNÄÄN Työllisyyden kuntakokeilun päätösseminaari 22.10.2015 Kunnanjohtaja Matti Raatikainen Alue,

Lisätiedot

Asukkaat mukana SiunSotessa Pohjois-Karjalassa. Kantu päivät Helsinki toiminnanjohtaja Elina Pajula

Asukkaat mukana SiunSotessa Pohjois-Karjalassa. Kantu päivät Helsinki toiminnanjohtaja Elina Pajula Asukkaat mukana SiunSotessa Pohjois-Karjalassa Kantu päivät 12.2.2015 Helsinki toiminnanjohtaja Elina Pajula SOTE -tuotantoalue Pohjois-Karjalan kunnat ja Heinävesi, PKSSK SiunSotessa 5 valmistelutyöryhmää

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, heinäkuu 2014

Kainuun työllisyyskatsaus, heinäkuu 2014 NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 26.8. klo 9.00 Uutta työvoimaa tarvitaan Kainuussa niukasti Pitkäaikaistyöttömyys kasvoi kuussa lähes kolmanneksen vuoden takaisesta

Lisätiedot

SOTE- ja maakuntauudistus

SOTE- ja maakuntauudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne muuttuu miten kuntouttava työtoiminta, sosiaalinen kuntoutus ja muu osallisuutta edistävä toiminta asemoituvat muutoksessa Eveliina Pöyhönen SOTE- ja maakuntauudistus

Lisätiedot

ASIAKASRAATI ASIAKASRAATI

ASIAKASRAATI ASIAKASRAATI ASIAKASRAATI ASIAKASRAATI Yleistä Asiakasraati on työntekijöiden ja asiakkaiden yhteinen kehittämisryhmä Raadin tarkoituksena on tuottaa tietoa, mielipiteitä ja kokemuksia sekä tehdä ehdotuksia, joita

Lisätiedot