Rautatieliikenteen häiriökirjausten syykoodiston käyttökäsikirja

Transkriptio

1 OHJE 1 (56) LIVI/6620/ /2016 Rataverkon käyttö -yksikkö Vastaanottaja Rautatieliikenteenohjaus Säädösperusta Korvaa/muuttaa - - Kohdistuvuus Rautatieliikenne Voimassa alkaen Asiasanat Rautatieliikenne, liikenteenohjaus, häiriökirjaus, syykoodisto, ohje Rautatieliikenteen häiriökirjausten syykoodiston käyttökäsikirja Liikennevirasto julkaisee uuden ohjeistuksen noudatettavaksi rautatieliikenteen häiriökirjauksissa. Tässä käyttökäsikirjassa on kuvattu häiriökirjausprosesseja ja ohjeistettu syykoodien käyttöä. Ohje tulee voimaan alkaen. Tekninen johtaja Yksikön päällikkö Markku Nummelin Jukka Ronni Ohje hyväksytään sähköisellä allekirjoituksella. Merkintä sähköisestä allekirjoituksesta on viimeisellä sivulla LISÄTIETOJA Riikka Vihonen Liikennevirasto Rataverkon käyttö -yksikkö puh Liikennevirasto PL 33 puh kirjaamo@liikennevirasto.fi HELSINKI faksi etunimi.sukunimi@liikennevirasto.fi

2 LIIKENNEVIRASTO OHJE 2 Sisällysluettelo KÄYTETYT LYHENTEET JA TERMIT JOHDANTO HÄIRIÖKIRJAUSTEN YLEISPERIAATTEET Kirjattava myöhästyminen tai häiriö Syykoodiston yleisperiaatteet Kuvaus toimijoiden rooleista Liikennevirasto Liikenneohjaaja Alueohjaaja Rataliikennekeskus Käyttökeskus Liikennöitsijät Junahenkilökunta Radan kunnossapitäjä / rakentaja Liikenteenostaja Tietojärjestelmät ja niiden roolit LOKI-järjestelmä POHA-järjestelmä Kauko-ohjausjärjestelmät Liittyvät järjestelmät Häiriökirjausten hyödyntäminen YHTEENVETO SYYKOODIEN SISÄLLÖSTÄ JA KÄYTTÖTAVASTA Häiriökirjauksen linkitys POHA-tapahtumaan Sekundäärisen myöhästymisen linkitys primäärisyyhyn SYYKOODIEN KÄYTTÖ JA SISÄLTÖ Henkilökuntaan liittyvät syyt (H-syyt) H1 Henkilökunta puuttuu H2 Lähtövalmius- tai lähtöpoikkeamailmoitus tekemättä H3 Muu henkilökuntasyy Junanmuodostukseen liittyvät syyt (J-syyt) J1 Junan muodostaminen ratapihalla tai lähtöraiteella Kalustoon liittyvät syyt (K-syyt) K1 Kaluston odotus K2 Kalustovika K3 Kalustosta johtuva nopeuden alennus K4 Kytkentä K5 Irrotus K6 Katsastamaton kalusto Vetokalustoon liittyvät syyt (V-syyt) V1 Veturin odotus junaan V2 Veturivika V3 Vetovoimasta johtuva nopeuden alennus / tehon puute V4 Katsastamaton vetokalusto Aikatauluun ja liikennöintiin liittyvät syyt (A-syyt)... 24

3 LIIKENNEVIRASTO OHJE A1 Mäkeenjäänti A2 Toistuva poikkeama aikataulusta A3 Junaa ei ole ajettu Etuajassakulkuun liittyvät syyt (E-syyt) E1 Etuajassa lähtö E2 Ajo- tai pysähtymisajan alitus Liikenteenhoitoon liittyvät syyt (L-syyt) L1 Yhteysliikenteen odotus L2 Junakohtaus, edellä kulkeva juna tai ohitus L3 Konflikti kapasiteetissa L4 Myöhästyminen ulkomailta L5 Edessä oleva kalusto tukkii radan L6 Tulojuna myöhässä tai peruttu L7 Liikenteenhoitovirhe Liikenteenhoitojärjestelmiin liittyvät syyt (P-syyt) P1 Ratainfran laiteviat P2 Tietojärjestelmäviat P3 Valvontalaitevika P4 Viestintälaite /-yhteys viat Sähkörataan liittyvät syyt (S-syyt) S1 Sähkönjakeluhäiriö S2 Sähköratavika Ratarakenteeseen liittyvät syyt (T-syyt) T1 Pitkäaikaiset nopeusrajoitukset T2 Liikenteenohjauksen asettamat nopeusrajoitukset T3 Ratarikko / este radalla Ratatöihin liittyvät syyt (R-syyt) R1 Ratatyöt (ennakoidut työt nopeusrajoituksineen) R2 Ratatyön sovitun ajan ylitys R3 Liikennerajoite ratatyön jälkeen Onnettomuuteen liittyvät syyt (O-syyt) O1 Allejäänti (ihminen) O2 Allejäänti (eläin) O3 Tasoristeysonnettomuus O4 Muut onnettomuudet ja vauriot Matkustajapalveluun liittyvät syyt (M-syyt) M1 Pysähtymisajan ylitys M2 Ylimääräinen pysähdys Muut syyt (I-syyt) I1 Poikkeukselliset sääolosuhteet I2 Lehtikeli tai muu liukkaus I3 Ilkivalta, asiaton radalla liikkuminen I4 Muu syy LIIKENNÖITSIJÄN JA RADANPITÄJÄN TARKENNUKSET Liikennöitsijän syiden 2-tason tarkennus Radanpitäjän syiden 2-tason tarkennus... 48

4 LIIKENNEVIRASTO OHJE 4 6 KIRJAUSTEN MUUTTAMINEN JA KORJAAMINEN Kirjauksen oikeellisuuden haastaminen Korjaus jälkikäteen yhteisen käsittelyn pohjalta ERIKOISTAPAUSTEN KUVAUS Kirjaukset laajoissa häiriötilanteissa Laajat säähäiriöt (ns. sääsyy) Nopeusrajoituksiin liittyvät kirjaukset Pysähtymis- tai ajoajan ylitys Lähtövalmius- tai lähtöpoikkeamailmoitus tekemättä LIITTEET Liite 1 Syykoodistotaulukko ( )

5 LIIKENNEVIRASTO OHJE 5 Käytetyt lyhenteet ja termit Tässä käyttökäsikirjassa on käytetty seuraavia lyhenteitä: AO Alueohjaaja HSL Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä HÄKI Uudistettujen häiriökirjausten syykoodien käyttöönotto projekti JETI JETI-järjestelmä, Junaliikenteen EnnakkoTietojärjestelmä KUPLA Kuljettajan päätelaite KUTI Tietojärjestelmä junaliikenteen KUlkuTIetojen yläpitoon LIIKE LIIKE-järjestelmä, ratakapasiteetin hallinnan tietojärjestelmä LiVi Liikennevirasto LOKI LOKI-järjestelmä, LiikenteenOhjauksen KIrjaukset LO Liikenneohjaaja LVM Liikenne- ja viestintäministeriö OPK Liikennöitsijän hoitama koordinaatiotoiminta (VR: operaatiokeskus) POHA POHA-järjestelmä, POikkeamien Hallinta-järjestelmä RAILI GSM-R-verkko, rautateiden integroitu liikenneviestintäjärjestelmä Reaali++ Sähköinen reaaliaikagrafiikka RLKE Rataliikennekeskus Trakedia Rataeditori, jolla ylläpidetään LIIKE-järjestelmän ratainfraa kuvaavaa tietomallia TURI Turvallisuuspoikkeamien ja riskienhallinnan tietojärjestelmä YKÄ Liikenteenohjauksen yhtenäinen karttakäyttöliittymä VR VR Group

6 LIIKENNEVIRASTO OHJE 6 1 Johdanto Rautatieliikenteen häiriökirjausprosessien ja -syykoodiston uudistaminen liittyy Liikenneviraston tavoitteisiin systemaattisen täsmällisyysjohtamisen ja tiedon täysimääräisen hyödyntämisen kehittämisestä sekä Liikenneviraston ja VR:n yhteisprojektiin Täsmällisyysmittariston ja tavoitteiden kehittäminen. Tämä käyttökäsikirja on laadittu vuoden 2016 aikana pohjautuen VR Trackin Liikennevirastolle tekemään selvitykseen "Syykoodiston ja häiriökirjausprosessin uudistuksen kuvaus ja vaikutusarvio", loppuraportti HÄKI Häiriökirjausprosessin uudistaminen -projektissa vuoden 2016 aikana tehtyyn jatkotyöskentelyyn. Syykoodiston ja häiriökirjausprosessin uudistuksen tavoitteena on parantaa syytiedon laatua ja luotettavuutta, ja siten mahdollistaa tiedon seurannan, analysoinnin ja hyödyntämisen kehittäminen. Kattavammalla tiedon hyödyntämisellä kehitetään eri osapuolien (Liikennevirasto, Finrail, liikennöitsijät, kunnossapitäjät ja rakentajat) toimintaa ja prosesseja sekä kohdennetaan liikenteenhallinnan ja radanpidon kehittämistoimenpiteitä kustannustehokkaammin. Uusi syykoodisto on periaatteiltaan liikennöitsijästä riippumaton. Toiminnan kehittämisen lisäksi luotettavampi ja tarkempi myöhästymissyytieto muodostaa paremman perustan suorituskannustimien toteutumatiedon seurannalle. Häiriökirjausten syykoodiston ja häiriökirjausprosessin uudistuksella otetaan käyttöön johdonmukainen ja yksiselitteinen syykoodisto tukemaan liikenneohjaajan työtä ja yhtenäistetään toimintatapoja ohjauspalvelukeskuksissa. Tiedon laatu paranee, kun ohjeistus on selkeä ja syiden tarkentamiseen otetaan mukaan häiriön aiheuttajasta ja sen korjaamisesta vastaavat tahot. Uusi syykoodisto on 2-tasoinen, jolloin liikenneohjaaja kirjaa sen syyn, jonka varmuudella tietää ja näkee työtehtävänsä kautta. Liikenneohjaajan kirjauksiin kuluva työmäärä kokonaisuudessa pienenee, kun oikean syyn selvittämisaika vähenee. Liikenneohjaaja on avainroolissa häiriön syyn tunnistamisessa ja ensikirjauksessa, jonka jälkeen kirjaus menee tarkennettavaksi tilanteen tuntevalle tarkentajataholle. Tavoitteena on myös heijastusvaikutusten luotettavampi seuranta. Uudessa syykoodistossa on tunnistettu primääri- ja sekundäärisyyt sekä kirjaamisprosessissa kuvattu toimintatavat tiedon yhdistämiselle eri junien välillä. Vaikutusketjun tallentumisen kautta tiedot myöhästymisvaikutuksista rataverkolla paranevat merkittävästi. Tätä tietoa hyödynnetään mm. kapasiteetin kannalta kriittisten rataosien tunnistamisessa, liikenteenohjauksen toiminnan ohjeistamisessa häiriötilanteissa ja rataverkon kehittämissuunnitelmissa. Häiriökirjausprosessi- ja syykoodistouudistuksen sekä POHA-järjestelmän (POikkeaminen HAllinta) laajemman käyttöönoton myötä tiedot häiriöiden syistä paranevat, ja näin pystytään mm. kehittämään automatiikan avulla herätteitä tunnistamaan toistuvat ongelmakohdat rataverkolla ja junissa. Luotettavan ja kattavamman tiedon avulla päästään kiinni ratainfrastruktuuriin ja juniin liittyvien ongelmien lisäksi myös mm. aikataulusuunnitteluvirheisiin, mäkeenjäänti-

7 LIIKENNEVIRASTO OHJE 7 kohteisiin sekä kriittisiin liikennepaikkoihin. Näin parantamistoimenpiteet voidaan kohdentaa kustannustehokkaammin eri toimijoiden kriittisiin kohteisiin. Ratatöiden ja nopeusrajoitusten osalta tarkempi syykoodisto ja myöhästymisen yhdistäminen JETI-tietoon (Junaliikenteen EnnakkoTIetojärjestelmä) tai POHAtapahtumaan mahdollistaa ajantasaisen myöhästymisvaikutusten seurannan sekä ratatöiden ja nopeusrajoitusten suunnitteluprosessien kehittämisen.

8 LIIKENNEVIRASTO OHJE 8 2 Häiriökirjausten yleisperiaatteet 2.1 Kirjattava myöhästyminen tai häiriö Junan ollessa myöhässä ja myöhästymisrajan ylittyessä liikenteenohjauksen LOKI-järjestelmä vaatii myöhästymissyyn kirjausta. Ensikirjauksissa raja on lähiliikenteessä 3 min, kaukoliikenteessä 4 min ja tavaraliikenteessä 16 min. Lisämyöhästymisissä raja on 2 min. Tavaraliikenteen etuajassakulussa raja on 16 min. Liikenteenohjaus tekee kaikki myöhästymissyiden ensikirjaukset eri tietolähteistä saamiensa tietojen pohjalta. Myöhästymissyyn ensikirjaus voi samalla olla häiriön ensikirjaus, tai myöhästymissyynä voidaan hyödyntää aiemmin tehtyä kirjausta myöhästymisen aiheuttaneesta häiriöstä (POHA-tapahtuma). Liikenteenohjauksen tekemän ensikirjauksen tarkentaa tilanteen parhaiten tunteva taho. 2.2 Syykoodiston yleisperiaatteet Syykoodistossa (liite 1) on esitetty värillä aiheuttajavastuu, joka jakautuu radanpitäjän, liikennöitsijän, liikenteenohjauksen ja ulkopuolisen aiheuttajan vastuulla oleviin syykoodiryhmiin sekä sekundäärisiin syihin. Syykoodistotaulukossa on esitetty: 1- ja 2-tason syykoodiryhmät vastuutahoittain 2-tason tarkentaja(t) tehdäänkö tapahtumasta poikkeama POHA-järjestelmään 2-tason koodin tarkennuksen käyttöliittymä muu linkitys, mm. JETI-tieto tai toinen juna onko syy sekundäärinen onko selite pakollinen ja osassa koodeja ehdotus, mitä selitteeseen kirjataan lyhyt ohje 1- tai 2-tason koodin käyttöön Syykoodistossa on 1-tason koodeja noin 50 kpl ja 2-tason tarkentavia koodeja noin 220 kpl. Rataverkon kunnossapitoa koskevat syykoodiryhmät P, R, T ja S, kun taas kaluston kunnossapitoon liittyvät syykoodit K ja V. Tekstissä kunnossapitäjällä tarkoitetaan ratainfran kunnossapitäjää.

9 LIIKENNEVIRASTO OHJE 9 Taulukko I Syykoodiryhmät ja vastuutahot Syykoodiryhmä Radanpitäjä Ratatyöt ja Ulkopuoliset syyt Liikennöitsijä Sekundäärinen nopeusrajoitukset Ryhmät P Liikenteenhoitojärjestelmät T Rata (ratarakenne) O Onnettomuus H Henkilökunta*** L Liikenteenhoito**** S Sähkörata* R Ratatyö M Matkustajapalvelu** J Junanmuodostus I Muut syyt** K Kalusto*** V Vetokalusto*** A Aikataulu ja liikennöinti E Etuajassakulku*** POHAtapahtuman luonti ja linkitys Luodaan POHA Luodaan POHA Ei luoda POHAa Linkitetään aiheuttajajunaan Pääasialliset tarkentajat Käyttökeskus (kunnossapitäjä) * S103 Kantaverkkovika / - rajoitus ja S208 Puu tms. sähköratarakenteissa kirjataan kuten ulkopuliset syyt Suunnitelluista ei luoda POHAa vaan linkitetään JETI/merkinnät, poikkeamista ratatöissä POHA Käyttökeskus (kunnossapitäjä tai rakentaja) LO, AO (junahenkilökunta) ** M1 Pysähtymisajan ylitys ja I4 Muu syy kirjataan kuten sekundääriset syyt Luodaan POHA (osittain K, V ja A) Ei luoda POHAa (H, J, E sekä osittain K,V ja A) Liikenöitsijä (opk, LO, AO junahenkilökunta) (junahenkilökunta) *** Sekundääriset **** L4 Myöhästyminen alakoodit kirjataan ulkomailta ja L7 muiden sekundääristen Liikenteenhoitovirhe syiden tapaan kirjataan samaan tapaan kuin ulkopuoliset syyt 2.3 Kuvaus toimijoiden rooleista Liikennevirasto Liikenneohjaaja Liikennevirasto vastaa radanpitäjänä valtion rataverkosta, liikenteenohjauksesta, matkustajainformaatiosta sekä ratakapasiteetin hallinnasta. Häiriökirjauksista saadaan tietoja Liikenneviraston ja liikennöitsijöiden välisten suorituskannustinjärjestelmien seurantaa varten. Radanpitäjän vastuulla ovat radasta, turvalaitteista, liikenteenohjauslaitteista ja sähköistyksestä aiheutuvat myöhästymiset. Liikenneohjaajat toimivat eri puolilla Suomea sijaitsevissa Finrailin ohjauspalvelukeskuksissa ja erillistoimipisteissä. Tämän käyttökäsikirjan tekohetkellä liikenteenohjausta hoidetaan seitsemässä ohjauspalvelukeskuksessa ja yhdeksässä erillistoimipisteessä. Liikenteenohjauksen päätehtävänä on huolehtia rautatieliikenteen turvallisuudesta ja sujuvuudesta. Tehtävät koostuvat junaliikenteen- ja vaihtotyön ohjauksesta, ratatöiden turvaamisesta sekä ajantasaisen matkustajainformaation tuottamisesta. Liikenteenohjaus tekee myös kaikki myöhästymissyiden ensikirjaukset eri tietolähteistä saamiensa tietojen pohjalta. Tietolähteitä ovat liikennöitsijät (esim. kuljettaja tai junahenkilökunta), käyttökeskus, ratatyöstä vastaava, hätäkeskus tai muu viranomainen, Rataliikennekeskus, valvontakamerat ja -laitteet tai järjestelmät (mm. kauko-ohjausjärjestelmä). Jos ohjeistuksen mukaista yhteydenottoa ei ole tehty liikenneohjaajan suuntaan, niin liikenneohjaaja tiedustelee liikenteeseen tai liikennöitsijän toimiin liittyviä myöhästymisen syitä veturinkuljettajalta tai muulta junan tai ratapihan henkilökunnalta. Myöhästymisen syy kir-

10 LIIKENNEVIRASTO OHJE Alueohjaaja Rataliikennekeskus jataan, joko syykoodina tai linkittämällä myöhästyminen häiriöstä tehtyyn POHA-tapahtumaan. Tapauksesta riippuen, POHA-tapahtuma voi olla valmiiksi luotuna tai liikenteenohjaus luo sen myöhästymiskirjauksen yhteydessä. Ohjauspalvelukeskuksessa työskentelee nimetty alueohjaaja, joka hoitaa rautatieliikenteen alueohjauksen tehtäviä. Alueohjaus vastaa koko oman alueen sujuvasta liikenteestä, ja esimerkiksi poikkeustilanteissa ratkaisee junajärjestyksen yhdessä Rataliikennekeskuksen kanssa. Alueohjaaja opastaa liikenneohjaajaa epäselvissä tilanteissa ja täydentää tarvittaessa kirjaukset. Tarve täydentää kirjauksia voi syntyä esimerkiksi, jos liikenneohjaajan vuoro ehtii vaihtua ennen myöhästymissyyn valmiiksi syöttämistä. Jos on kyse laajasta häiriöstä, voi alueohjaaja selvittää liikenneohjaajan puolesta syytä Rataliikennekeskuksen kautta. Alueohjaaja myös luo tai tarkentaa tarvittaessa POHA-tapahtumia ja linkittää niihin myöhästymisiä. Mikäli 2-tason tarkentaja on haastanut ensikirjauksen oikeellisuuden ehdottamalla siihen muutosta, niin tapauksesta riippuen kirjaus joko palautuu alueohjaajan käsiteltäväksi tai se siirtyy suoraan rataliikennekeskuksen käsiteltäväksi. Kirjausten haastamisen periaatteet on kuvattu tarkemmin luvussa 6.1. Alueohjauksen käsiteltäväksi tulevien tapausten osalta, alueohjaaja voi korjata kirjauksen ehdotuksen mukaan tai epäselvissä tapauksissa siirtää muutosehdotuksen Rataliikennekeskuksen käsiteltäväksi. Rataliikennekeskus on Liikennevirastoon kuuluva organisaatioyksikkö, jonka päätehtävänä on huolehtia liikenteen sujuvuudesta valtakunnallisella tasolla ja valvoa rataverkon tilaa. Rataliikennekeskus ei tee myöhästymissyiden ensikirjauksia, vaan toimii tiedonvälittäjänä ja koordinoijana liikenteenohjauksen ja liikennöitsijöiden välillä erityisesti laajoissa häiriötilanteissa. Laajoissa häiriötilanteissa Rataliikennekeskus käynnistää tarvittavat toimenpiteet, kuten päättää viime kädessä liikenteen priorisoinnista tai perumisista, ja miten häiriökirjausten syykoodeja käytetään tällaisissa tilanteissa. Rataliikennekeskus ottaa kantaa haastettuihin myöhästymissyiden ensikirjauksiin luvussa 6.1. kuvattujen periaatteiden mukaisesti. Rataliikennekeskuksen tehtävänä on selvittää osapuolilta tilanne ja tehdä tarvittavat korjaukset kirjauksiin. Epäselvien ja kiistanalaisten tapausten osalta ratkaisusta sovitaan viime kädessä eri osapuolten kesken pidettävissä säännöllisissä palavereissa. Rataliikennekeskuksen tehtävänä on viedä palavereissa sovitut häiriökirjausmuutokset järjestelmään.

11 LIIKENNEVIRASTO OHJE Käyttökeskus Liikennöitsijät Junahenkilökunta Finrailin käyttökeskustoiminta vastaa sähköratojen kaukovalvonnasta ja -käytöstä. Tämän käsikirjan tekohetkellä käyttökeskukset sijaitsevat Helsingissä, Oulussa, Tampereella ja Kouvolassa. Käyttökeskus valvoo sähköteknisiä järjestelmiä sekä toteuttaa jännitekatkoja ja -kytkentöjä. Sähköradan ongelmatilanteissa käyttökeskus vastaanottaa vikatietoja ja käynnistää tarvittaessa korjaustoiminnan. Käyttökeskus on usein ensimmäinen taho, joka tietää sähkörata- ja tasoristeysvioista sekä ilmoittaa näihin liittyvistä vioista ja liikenteen rajoitteista liikenteenohjaukseen. Käyttökeskus luo POHA-tapahtumat niistä häiriöistä, jotka liittyvät liikenteenhoitojärjestelmiin, ratarakenteeseen tai sähkörataan, ja jotka vaativat vikailmoituksen tekoa sekä yhteyttä kunnossapitoon. Suomen rataverkolla on tämän ohjeen julkaisuhetkellä liikennöitsijöinä (operaattoreina) VR Group ja Fennia Rail Oy. VR Group hoitaa lähi- ja kaukoliikennettä, tavaraliikennettä kotimaassa ja Venäjälle menevää henkilökaukoliikennettä Suomen osalta. Fennia Rail Oy on käynnistänyt toimintansa tavaraliikenteessä. Lisäksi rataverkolla toimii pienempiä operaattoreita rataverkon ja yksityisraiteiden yhtymäkohdissa sekä museoliikenneoperaattoreita. Suurimman liikennöitsijän VR Groupin organisaatiossa toimii operaatiokeskus (OPK), jonka päätehtävänä on seurata ja koordinoida VR:n matkustaja- ja tavarajunaliikennettä koko Suomessa. Operaatiokeskus vastaa VR Groupissa junaliikenteen häiriötilanteiden johtamisesta, toimittaa välittömästi / ajantasaisesti tarkempia tietoja vikatilanteiden syistä ja tarkentaa liikennöitsijän vastuulla olevien häiriöiden kirjauksia jälkikäteen. Operaatiokeskukseen kuuluu myös pääkaupunkiseudun lähiliikenteeseen keskittyvä kalustonohjausyksikkö, jolta on saatavissa lisätietoa kalustosta johtuvista häiriöistä. Junahenkilökunnalla tarkoitetaan veturinkuljettajaa tai konduktööriä. Kuljettaja/ konduktööri tekee lähtöpoikkeusilmoituksen liikenteenohjaukseen, jos lähtö viivästyy. Jos juna jää myöhään matkan aikana esim. kalustovian vuoksi, junahenkilökunta ottaa välittömästi yhteyttä liikenneohjaajaan. Kuljettaja on myös välittömästi yhteydessä liikenteenohjaukseen, jos havaitsee radalla poikkeamia, kuten luvattomia liikkujia, tai mahdollisen vaurion radassa. Jos ohjeistuksen mukaista yhteydenottoa ei ole tehty, niin junahenkilökunta vastaa liikenneohjaajan kyselyihin myöhästymissyystä. Suurimman liikennöitsijän, VR Groupin, junahenkilökunta keskustelee ongelmatilanteissa liikenneohjaajan lisäksi myös VR:n operaatiokeskuksen kanssa. Häiriökirjausten syykoodiston käytön prosesseissa on huomioitu, että konduktööritoiminta loppuu nykymuodossaan pääkaupunkiseudun lähiliikenteen junissa vuoden 2017 aikana, jolloin siirrytään konduktöörien partiomalliin.

12 LIIKENNEVIRASTO OHJE Radan kunnossapitäjä / rakentaja Liikenteenostaja Radan kunnossapitäjällä / rakentajalla tarkoitetaan organisaatiota, joka Liikenneviraston toimeksiannosta tekee radan kunnossapitoon tai rakentamiseen liittyviä tehtäviä. Käyttökäsikirjan tekohetkellä suurimpia toimijoita ovat VR Track Oy ja Destia Oy. Myöhästymissyyn kirjaukset linkittyvät kunnossapidon tehtäviin POHAtapahtumien kautta, joihin voi liittyä samanaikainen vikailmoitus kunnossapidolle. Kunnossapitäjällä/rakentajalla ei toistaiseksi ole käyttöliittymää, jolla he voisivat suoraan kirjata tarkempia tietoja myöhästymissyistä POHAjärjestelmään. Kunnossapito on kuitenkin ohjeistettu ilmoittamaan vian todellinen syy sen selvittyä liikenteenohjaukselle. Alueohjaaja tarkentaa tai korjaa tämän perusteella POHA-tapahtuman tiedot. Ratatyövastaava on kunnossapitäjän/rakentajan vastuuhenkilö ratatöihin liittyen. Ratatyövastaavat ovat vuorovaikutuksessa liikenneohjaajan kanssa ratatyöhön liittyvissä asioissa ja tiedottavat liikenneohjaajalle mahdollisista poikkeamista suunnitellussa ratatyössä. Nämä poikkeamat voivat aiheuttaa häiriöitä liikenteeseen. Liikenteenostajalla tarkoitetaan pääkaupunkiseudun lähiliikenteen toimivaltaista viranomaista HSL:ää (Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä) ja ostoliikennettä (ns. kannattamattomia junavuoroja) hankkivaa Liikenne- ja viestintäministeriötä (LVM). Liikenteenostaja ei suoraan osallistu myöhästymisten ja häiriöiden syiden kirjaamiseen, mutta tarvitsee tiedot myöhästymisistä toiminnan seurantaa ja kehittämistä varten. Häiriökirjausten pohjalta voidaan esimerkiksi määrittää liikenteenostajan ja liikennöitsijän välisen kannustemallin korvauksia. Tästä syystä Liikenteenostaja voi arvioida tehtyjä häiriökirjauksia ja tarvittaessa perustellusti ehdottaa niihin korjauksia. Liikenteenostaja ei ole suoraan mukana operatiivisessa tilanteessa, eikä toimi myöhästymissyiden tai häiriökirjausten hyväksyjänä tai tarkentajana, joten mahdollinen kirjausten oikeellisuuden haastaminen tapahtuu jälkikäteen. 2.4 Tietojärjestelmät ja niiden roolit LOKI-järjestelmä Liikenteenohjaus tekee häiriökirjaukset LOKI-järjestelmällä. Lyhenne LOKI tulee sanoista LiikenteenOhjauksen KIrjaukset. Syykoodistouudistuksen myötä LOKIiin on rakennettu uusia toiminnallisuuksia ja parempaa integraatiota POHA-järjestelmään. LOKIssa pystytään liittämään syykoodi POHA-tapahtumaan. POHA-tapahtumat voidaan rajata ajallisesti ja maantieteellisesti näkyville valikkoon LOKIn käyttöliittymässä. Liikenneohjaaja voi myös poistaa POHA-tapahtuman listalta, jos se ei enää aiheuta häiriöitä lii-

13 LIIKENNEVIRASTO OHJE POHA-järjestelmä kenteelle tai on tarve valita erikseen, miltä alueelta tai ajanjaksolta poikkeamat näytetään LOKIn käyttöliittymässä. Suunniteltujen ratatöiden ja nopeusrajoitusten osalta on mahdollisuus liittää syykoodi JETI-järjestelmän tai LOKIn Merkinnät-välilehden tietoihin. Lisäksi sekundäärisissä syissä voidaan syykoodi linkittää myöhästymisen aiheuttaneeseen junaan valikon kautta. Lyhenne POHA tulee sanoista POikkeamien HAllinta. POHA-järjestelmän tärkeimpiä toiminnallisuuksia ovat kunnossapidon työmääräyksien tuottaminen ja kunnossapidon tehtävien seurantajärjestelmänä toimiminen sekä yleisesti tiedon kerääminen rataverkolla tapahtuvista poikkeamista. Eri poikkeamista ja häiriöistä rataverkolla luodaan POHA-tapahtuma. POHAtapahtuma on kuvaus poikkeamasta tai häiriöstä, ja se luokitellaan uuden syykoodiston mukaisesti. Niistä tapauksista, joista tehdään POHA-tapahtuma, tehdään 2-tason tarkennus myös POHAn käyttöliittymässä. Tästä syystä POHAn käyttöä on laajennettu tarvittaville tahoille, esim. Rataliikennekeskukselle. POHA-tapahtuman luonti on ratainfraan liittyvien vikojen osalta pääosin käyttökeskuksen vastuulla ja muuten alueohjaajan vastuulla. Käyttökeskus luo ensimmäisenä POHA-tapahtumat ratainfraan liittyvissä tapauksissa, koska POHAtapahtuma toimii myös työmääräyksenä/vikailmoituksena kunnossapidolle. Samalla minimoidaan päällekkäisten kirjausten riski. POHA-tapahtuma luodaan pääsäätöisesti POHAn käyttöliittymällä. Tämän lisäksi on myös mahdollista luoda POHA-tapahtuman aihio LOKIn kautta. LOKIssa on mahdollista liittää häiriökirjaus POHA-tapahtumaan. Lähtökohtaisesti POHAssa ei voi tarkastella yksittäisiä POHA-tapahtumista irrallisia myöhästymisiä ja yhdistää niitä poikkeamiin, vaan tämä täytyy tehdä LOKIn kautta. Tilanteissa, joissa POHA-tapahtumaa ei ole luotu syykoodia kirjattaessa ja se ohjeiden mukaan tarvitaan, pyytää liikenneohjaaja alueohjaajaa luomaan tapahtuman. Tilanteesta riippuen, alueohjaaja joko luo POHA-tapahtuman tai pyytää käyttökeskusta luomaan sen. Joissakin tapauksissa liikenneohjaaja voi luoda automaattisesti POHA-tapahtuman aihion LOKIssa. Tällöin alueohjaaja tai käyttökeskus täydentää poikkeaman tietoja POHAssa Kauko-ohjausjärjestelmät Liikenteenohjaus seuraa jatkuvasti kauko-ohjausjärjestelmiä, kuten ESKO Etelä- Suomen kauko-ohjausjärjestelmää ja TAKO Länsi-Suomen kauko-ohjauksen järjestelmää. Kauko-ohjausjärjestelmät tuottavat automaattihälytyksiä sekä listoja vika- ja poikkeamatilanteista. Liikenneohjaaja hyödyntää näitä tietoja häiriökirjauksissa ja POHA-tapahtumien luonnissa.

14 LIIKENNEVIRASTO OHJE Liittyvät järjestelmät LIIKE-järjestelmällä (ratakapasiteetin hallinnan tietojärjestelmä) hoidetaan säännöllisen liikenteen ratakapasiteetin hakeminen ja jakaminen, aikataulusuunnittelu, operaattorikohtainen junanumeroiden hallinta sekä ratakapasiteetin operatiivinen hallinta. LIIKE-järjestelmässä on aina ajantasainen tieto junien suunnitelluista aikatauluista, junien toteutuneista aikatauluista sekä tiedot junien ennustetuista aikatauluista. JETIllä (junaliikenteen ennakkotietojärjestelmä) hallitaan junaliikennettä koskevia suunnitelmia ja ilmoituksia (esim. rajoituksia), jotka johtuvat ratatöistä. Järjestelmään voidaan tallentaa laajempia kokonaisuuksia esim. yleis- ja rakennussuunnitelmia. JETI mahdollistaa nykyistä paremmat yhteistoiminnallisuudet muiden järjestelmien, kuten LIIKEen ja LOKIn kanssa. LIIKE-integraation kautta JETIin välittyvät junien aikataulut suunnittelun helpottamiseksi. JETIn käyttäjiä ovat urakoitsijat, Finrail Oy:n liikennesuunnittelijat sekä liikenteenohjaus. Operaattorit saavat LIIKEestä aikataulut, joissa on JETIn ennakkoilmoitukset integroituina. Muita käyttäjiä ovat suunnittelun ja seurannan osapuolet eli liikennöitsijät, isännöitsijät sekä rakennuttajakonsultit. Muita liikenteenohjauksen hyödyntämiä työkaluja ovat sähköinen reaaliaikagrafiikka (Reaali++), liikenteenohjauksen yhtenäinen karttakäyttöliittymä (YKÄ) sekä viestintään käytettävä RAILI. RAILI on rautateiden integroitu liikenneviestintäjärjestelmä (Liikenneviraston GSM-R-verkko). Se palvelee ensisijaisesti liikenteenohjausta, kuljettajia ja konduktöörejä sekä lisäksi myös vaihtotyönjohtajia ja ratatyöstä vastaavia. Trakedia on Liikenneviraston liikenteen hallinnan ETJ2/LIIKE-sovellusperheen osa, jolla ylläpidetään ja hallitaan rautateiden infrastruktuuria eli ratainfraa kuvaavaa tietomallia (INFRA). KUTI-järjestelmässä ylläpidetään junaliikenteen kulkutietoja. TURI on Liikenneviraston turvallisuuspoikkeamien ja riskienhallinnan tietojärjestelmä. KUPLA on kesällä 2015 käyttöönotettu kuljettajan päätelaite, joka korvaa paperimuotoisen aikataulun ja mahdollistaa sähköisen tiedonvälityksen kuljettajan, liikenteenohjauksen ja liikenteenhallintajärjestelmien välillä. KUPLAa ei toistaiseksi hyödynnetä häiriökirjauksissa. 2.5 Häiriökirjausten hyödyntäminen Häiriökirjaukset ja niihin liittyvät tiedot päivitetään lähdejärjestelmistä kerran vuorokaudessa Liikenneviraston RataDW-tietovarastoon. Tietovarastossa olevia tietoja voidaan hyödyntää raportointityökalulla. Kertynyttä tietoa voi analysoida automaattisesti älykkäiden sovellusten avulla, mikä mahdollistaa esimerkiksi poikkeamien tarkemman vertailun ja yhdistämisen toisiinsa.

15 LIIKENNEVIRASTO OHJE 15 Häiriökirjauksia käytetään: rataverkon tilannekuvan luomiseen myöhästymisten syiden seurantaan ja analysointiin. Tavoitteena on päästä paremmin kiinni ratainfrastruktuuriin ja juniin liittyviin ongelmiin, aikataulusuunnitteluvirheisiin, kriittisiin ratainfran osiin ja kalustovikoihin. eri osapuolien (Liikennevirasto, Finrail, liikennöitsijät, kunnossapitäjät ja rakentajat) toiminnan ja prosessien kehittämiseen. kehittämään automatiikkaa avustamaan toistuvissa ongelmakohdissa rataverkolla ja junissa. liikenteenhallinnan ja radanpidon kehittämistoimenpiteiden oikeaan kohdentamiseen. tietopohjana Liikenneviraston ja liikennöitsijöiden välisen suorituskannustinjärjestelmän sekä liikenteenostajan ja liikennöitsijän välisen kannustemallin toteutumaseurannalle. Liikennevirasto on rakentanut häiriöseurantaa varten raportoinnin omista lähtökohdistaan. Raportoinnin kautta voidaan tarkastella häiriökirjaustietoja junatasolla tai erilaisilla koontiraporteilla. Liikennöitsijöillä on omia tietovarastoja, joihin päivittyvät ko. liikennöitsijän operoimia junia koskevat häiriökirjaustiedot. Rautatieliikenteen avoimen datan tietolähteenä toimii Liikenneviraston ratakapasiteetin hallinnan LIIKE-järjestelmä, josta tietoja poimitaan avoimen datan rajapintaan. Rajapinta tarjoaa sekä junien aikataulu- että kokoonpanotietoa. Aikataulutiedot jakaantuvat kolmeen osaan: reaaliaikainen liikennetilanne, tulevat aikataulut ja historiatieto eli toteumatieto jo menneistä junista. Avoin rajapinta on nimeltään Digitraffic rautatieliikenne (rata.digitraffic.fi).

16 LIIKENNEVIRASTO OHJE 16 3 Yhteenveto syykoodien sisällöstä ja käyttötavasta Taulukossa II on esitetty yhteenveto syykoodiryhmistä ja niihin liittyvistä vastuutahoista sekä syykoodien määristä. Taulukko II Syykoodiryhmät, vastuutahot ja syykoodien määrät (jos 1-tason syykoodilla ei ole 2-tason tarkenteita, niin se on laskettu yhdeksi 2- tason tarkenteeksi) Vastuutaho Syykoodiryhmät 1-tason syykoodit 2-tason syykoodit Liikennöitsijä - Henkilöstö H - Junanmuodostus J - Kalusto K - Vetokalusto V - Aikataulu ja liikennöinti A - Etuajassakulku E Sekundäärinen - Liikenteen hoito L - Liikenteenhoitovirhe L7 (liikenteenohjauksen vastuulla) - Sekundäärisiä syitä on myös eri syykoodiryhmien alla, mm. kaluston ja veturien odotuksessa toisesta junasta Radanpitäjä - Liikenteenhoitojärjestelmät P - Sähkörata S - Ratarakenne T (sisältää nopeusrajoitukset) - Ratatyö R Ulkopuolinen - Onnettomuus O - Matkustajapalvelu M - Muut syyt I Rataverkon kunnossapitoa koskevat syykoodiryhmät P, R, T ja S, kun taas kaluston kunnossapitoon liittyvät syykoodit K ja V. Tekstissä kunnossapitäjällä tarkoitetaan ratainfran kunnossapitäjää. Liikenneohjaaja kirjaa pääsääntöisesti ensimmäisen tason syykoodin. Liikenneohjaaja muodostaa myöhästymisen vaikutusketjun junanumeron, POHAtapahtuman tai ratatyötiedon linkityksillä. Sekundäärisissä myöhästymisissä liikenneohjaaja linkittää syykoodiin myöhästymisen aiheuttaneen junan numeron. Häiriökirjausprosessin perusperiaate liikenneohjaajan näkökulmasta on kuvattu seuraavassa kaaviossa (kuva 1).

17 LIIKENNEVIRASTO OHJE 17 Kuva 1. Häiriökirjausprosessin perusperiaate liikenneohjaajan näkökulmasta 3.1 Häiriökirjauksen linkitys POHA-tapahtumaan POHA-tapahtuma tehdään pääsääntöisesti kaikista infravioista, ulkopuolisen aiheuttamista ongelmatilanteista sekä liikennöitsijän vastuulla olevista poikkeamista kalusto- ja veturipoikkeamiin liittyen. Liikenteenhoitoon liittyvistä, pääosin sekundäärisistä myöhästymisistä eli L-syistä ei tehdä POHA-tapahtumaa lukuun ottamatta liikenteenhoitovirhettä (L8) ja myöhästymistä ulkomailta (L5), jotka ovat primäärisyitä. Liikennöitsijän vastuulla olevista syistä, joita ovat henkilöstön, kaluston tai veturin odotus, junanmuodostus tai aikataulusuunnittelu, ei tehdä POHAtapahtumaa. Suunnitelluista ratatöistä tai nopeusrajoituksista aiheutuneista myöhästymisistä ei myöskään tehdä POHA-tapahtumaa, vaan myöhästyminen linkitetään ratatyöstä tai nopeusrajoituksesta LOKIssa olevaan JETI-tietoon. Suunniteltuun ratatyöhön tai nopeusrajoitukseen liittyvistä poikkeamista tehdään POHA-tapahtuma. Tilanteessa, jossa POHA-tapahtumaa ei ole valmiina syykoodia kirjattaessa, luo alueohjaaja POHA-tapahtuman. POHA-tapahtuman aihio voi syntyä suoraan liikenneohjaajan syykoodivalinnan perusteella, jolloin alueohjaajalle tulee omalle työpöydällensä tieto täydennettävästä tapahtumasta.

18 LIIKENNEVIRASTO OHJE Sekundäärisen myöhästymisen linkitys primäärisyyhyn Sekundäärinen myöhästyminen on kyseessä, kun junan myöhästymisen aiheuttaa toinen myöhässä oleva juna. Yleisperiaate on, että sekundäärisissä myöhästymisissä liikenneohjaaja linkittää myöhästymiseen aina myöhästymisen aiheuttaneen junan numeron. Näin päästään kiinni myöhästymisten ketjuuntumiseen. Häiriökirjausprosessin periaate sekundääristen syiden osalta on kuvattu seuraavassa kaaviossa (kuva 2). Suuremmissa häiriötilanteissa sekundäärisluontoiset myöhästymiset voidaan osittain linkittää häiriöstä tehtyyn POHA-tapahtumaan sekundääristen syykoodien käytön sijaan (ks. luku 7.1). Kuva 2. Häiriökirjausprosessin periaate sekundääristen syiden osalta

19 LIIKENNEVIRASTO OHJE 19 4 Syykoodien käyttö ja sisältö Tässä luvussa on kuvattu häiriökirjausten syykoodisto ja koodien käyttötapa syykoodiryhmittäin. Koko syykoodisto on tämän käyttökäsikirjan liitteenä tason tarkenteiden käyttö on kuvattu tässä kappaleessa siltä osin kuin liikenteenohjaus ne tekee. Muiden toimijoiden vastuulla olevat 2-tason tarkenteet on kuvattu luvussa Henkilökuntaan liittyvät syyt (H-syyt) Henkilökuntaan liittyvät syyt kuuluvat liikennöitsijän vastuulla oleviin syihin. Henkilökuntasyiden lisäksi syykoodiryhmät J, K, V, A ja E liittyvät liikennöitsijän toimintaan. Kuvassa 3 on esitetty liikennöitsijän toimintaan liittyvien myöhästymisten häiriökirjausprosessi. Kuva 3. Liikennöitsijän toimintaan liittyvien myöhästymisten häiriökirjausprosessi H-syykoodiryhmän syykoodeille kirjataan kaikki myöhästymiset, jotka johtuvat junassa toimivan henkilökunnan puuttumisesta tai toiminnasta (esimerkiksi lähtövalmius-/lähtöpoikkeamailmoituksen tekemättä jääminen). Lisäksi tämän syykoodiryhmän syille kirjataan myöhästymiset, jotka johtuvat junan lähtövalmisteluihin liittyvän henkilökunnan puuttumisesta (esim. vaihtotyönjohtaja tai jarrujenkoettelija).

20 LIIKENNEVIRASTO OHJE H1 Henkilökunta puuttuu Tälle syykoodille kirjataan myöhästymiset, jotka johtuvat junassa toimivan henkilökunnan puuttumisesta. Junan lähdön viivästyessä liikennöitsijä (junahenkilökunta/opk) ottaa yhteyttä liikenneohjaajaan, ja ilmoittaa syyn myöhästymiselle. Liikennöitsijän vastuulla on tarkistaa, että tämän syyryhmän kirjaukset ovat oikein. Jos kirjaus osoittautuu virheelliseksi, liikennöitsijä pyytää korjaamaan kirjauksen. Tämän syykoodin osalta 2-tason tarkennusvastuu on liikennöitsijällä (opk). 2- tason tarkenteet on esitetty luvussa H2 Lähtövalmius- tai lähtöpoikkeamailmoitus tekemättä Tälle syykoodille kirjataan myöhästymiset, jotka johtuvat siitä, että liikennöitsijän henkilöstö ei tee lähtövalmius- tai lähtöpoikkeamailmoitusta ajallaan. Lähtövalmius- tai lähtöpoikkeamailmoituksen puuttuessa, liikenneohjaaja on yhteydessä junahenkilökuntaan. Jos kyse on inhimillisestä erehdyksestä, niin käytetään tätä syykoodia. Jos ilmoituksen puuttuminen johtuu järjestelmäviasta, niin käytetään syykoodia P206 (Lähtötietojen puuttuminen). Tällä syykoodilla ei ole 2-tason tarkenteita. Liikenneohjaajan on annettava selite tapauksesta käyttäessään tätä syykoodia H3 Muu henkilökuntasyy Tälle syykoodille kirjataan muista henkilökuntaan liittyvistä syistä johtuvat myöhästymiset. Näihin sisältyvät esim. junassa toimivan henkilökunnan sairastumiset/sairaskohtaukset matkan aikana, junassa toimivan henkilökunnan toimintavirheet (esim. kokoonpanotietojen toimittamisen unohtaminen) sekä junan lähtövalmisteluihin liittyvän henkilökunnan (esim. vaihtotyönjohtaja tai jarrujenkoettelija) puuttuminen. Tällä syykoodilla ei ole 2-tason tarkenteita. Liikenneohjaajan on annettava selite tapauksesta käyttäessään tätä syykoodia. 4.2 Junanmuodostukseen liittyvät syyt (J-syyt) Tämän syyryhmän syykoodeille kirjataan myöhästymiset, jotka johtuvat siitä, ettei lähdössä olevaa junaa saada muodostettua ajoissa ratapihalla tai lähtöraiteella. J-syihin liittyvä kirjausprosessi on esitetty aiemmin kuvassa 3. Huom. jos juna ei saavu ajoissa lähtöraiteelleen tai ratapihalle, josta sen pitäisi lähteä, niin siitä aiheutunut myöhästyminen kirjataan tilanteesta riippuen syille K1/V1 tai L6 seuraavasti: jos kyse on siitä, että odotetaan koko junarunkoa myöhässä olevasta junasta (kääntyvät junat), käytetään syykoodia L6. jos kyse on siitä, että odotetaan kalustoa tai veturia, käytetään syykoodia K1 tai V1. syykoodeja K1 tai V1 käytetään myös, jos odotetaan osaa kalustosta tai veturia myöhässä olevasta junasta (ei kääntyvä juna).

21 LIIKENNEVIRASTO OHJE J1 Junan muodostaminen ratapihalla tai lähtöraiteella Tälle syykoodille kirjataan myöhästymiset, jotka johtuvat siitä, ettei lähdössä olevaa junaa saada muodostettua ajoissa ratapihalla tai lähtöraiteella. Tavaraliikenteen osalta tälle syykoodille kirjataan myös myöhästymiset, jotka aiheutuvat vaunujen otosta/ jätöstä tai kuormauksesta/purusta väliasemalla. Jos ongelma johtuu laiteviasta tai järjestelmäviasta, niin käytetään syykoodeja P1 (Ratainfran laiteviat) tai P2 (Tietojärjestelmäviat). Junan lähdön viivästyessä liikennöitsijä (junahenkilökunta/opk) ottaa yhteyttä liikenneohjaajaan, ja ilmoittaa syyn myöhästymiselle. Käyttääkseen syykoodia J1 liikenneohjaajan tulee tiedon saadessaan varmistaa, että ongelma on junan muodostuksessa eikä seuraavissa asioissa: jos kyse on siitä, että junahenkilökunta ei ole tehnyt lähtövalmiusilmoitusta ajoissa, käytetään syykoodia H3. jos lähtövalmiusilmoitusta ei saada tehtyä RAILI -järjestelmän vian vuoksi, käytetään syykoodia P401. jos lähtövalmiusilmoitus pitäisi tehdä tietojärjestelmän kautta, mutta sitä ei saada tehtyä, käytetään syykoodia P205. jos kyse on siitä, että odotetaan osaa junan kalustosta tai veturia, käytetään syykoodia K1/V1. jos odotetaan koko lähtevää junaa varikolta tai seisontaraiteelta, käytetään syykoodia K1. Tämän syykoodin osalta 2-tason tarkennusvastuu on liikennöitsijällä (opk). 2- tason tarkenteet on esitetty luvussa Kalustoon liittyvät syyt (K-syyt) K1 Kaluston odotus Tämän syyryhmän syykoodeille kirjataan myöhästymiset, jotka johtuvat kaluston tai moottorijunien vioista. Myös Edo-ohjausvaunut kuuluvat kalustoon. Tälle syyryhmälle kirjataan myös myöhästymiset, jotka johtuvat siitä, että osaa junan kalustosta odotetaan. Jos odotetaan koko junaa sen edelliseltä matkalta, niin käytetään syykoodia L601 (Odotetaan koko junaa, kalustokierto). Lisäksi tämän syyryhmän koodeille kirjataan myöhästymiset, jotka johtuvat ongelmista kaluston kytkennässä ja irrotuksessa matkan aikana. K-syihin liittyvä kirjausprosessi on esitetty aiemmin kuvassa 3. Tälle syykoodille kirjataan myöhästymiset jotka johtuvat osan junan kaluston odottamisesta. Tälle syykoodille kirjataan myös myöhästymiset, jotka johtuvat koko junan odottamisesta varikolta tai seisotaraiteelta. Junan lähdön viivästyessä liikennöitsijä (junahenkilökunta/opk) ottaa yhteyttä liikenneohjaajaan ja ilmoittaa syyn myöhästymiselle. Liikenneohjaajan saadessa tiedon junan lähdön myöhästymisestä, tulee hänen varmistaa, että kyse on kaluston odotuksesta eikä seuraavista asioista:

22 LIIKENNEVIRASTO OHJE K2 Kalustovika jos kyse on siitä, että junahenkilökunta ei ole tehnyt lähtövalmiusilmoitusta ajoissa, käytetään syykoodia H3. jos lähtövalmiusilmoitusta ei saada tehtyä RAILI -järjestelmän vian vuoksi, käytetään syykoodia P401. jos lähtövalmiusilmoitus pitäisi tehdä tietojärjestelmän kautta, mutta sitä ei saada tehtyä, käytetään syykoodia P205. jos kyse on ongelmasta junan muodostuksessa ratapihalla tai lähtöraiteella, käytetään syykoodia J1. jos odotetaan veturia, käytetään syykoodia V1. Tämän syykoodin osalta 2-tason tarkennusvastuu on liikennöitsijällä (opk). 2- tason tarkenteet on esitetty luvussa 5.1. Tälle syykoodille kirjataan myöhästymiset, jotka johtuvat kaluston tai moottorijunien vikaantumisesta matkan aikana. Jos veturivetoisen junan osalta ei tiedetä, onko vika kalustossa vai veturissa, niin käytetään syykoodia K2. Junan kuljettaja ilmoittaa liikenneohjaajalle matkan aikana tapahtuvista kalusto- tai vetokalustovioista. Ilmoituksen yhteydessä kuljettajan tulee kertoa, onko vika veturissa vai muussa kalustossa, jos se on tiedossa. Tämän syykoodin osalta 2-tason tarkennusvastuu on liikennöitsijällä (opk). 2- tason tarkenteet on esitetty luvussa 5.1. Kalustovioista tehdään kuitenkin POHAtapahtuma. POHA-tapahtuman luo joko alueohjaaja POHAssa tai liikenneohjaaja voi luoda sen LOKIssa myöhästymiskirjausta tehdessään. Jos radalle pysähtynyt vikaantunut juna aiheuttaa myöhästymisiä muille junille, niin muiden junien myöhästymiset linkitetään vikaantuneesta junasta tehtyyn POHA-tapahtumaan. Jos toisen junan veturi käy avustamassa vikaantunutta junaa, niin liikenteenohjaus kirjaa avustamassa käyneen junan junanumeron lisätietona POHAtapahtumaan. Jos juna pääsee jatkamaan matkaansa myöhässä ja se aiheuttaa myöhästymisiä muille junille, niin muiden junien myöhästymiset kirjataan soveltuville L-syille. Jos vikaantunut juna jatkaa matkaansa alennetulla nopeudella ja myöhästyy lisää, niin lisämyöhästymisille käytetään syykoodia K K3 Kalustosta johtuva nopeuden alennus K4 Kytkentä Tälle syykoodille kirjataan myöhästymiset, jotka johtuvat siitä, että junalla on muusta syystä kuin veturista johtuva nopeuden alennus. Tämän syykoodin osalta 2-tason tarkennusvastuu on liikennöitsijällä (opk). 2- tason tarkenteet on esitetty luvussa 5.1. Tälle syykoodille kirjataan myöhästymiset, jotka johtuvat junan matkan aikana ilmenneistä ongelmista uusien vaunujen kytkemisessä junaan tai kahden junarungon yhdistämisessä (matkustajajunat).

23 LIIKENNEVIRASTO OHJE K5 Irrotus Tämän syykoodin osalta 2-tason tarkennusvastuu on liikennöitsijällä (opk). 2- tason tarkenteet on esitetty luvussa 5.1. Tälle syykoodille kirjataan myöhästymiset, jotka johtuvat junan matkan aikana ilmenneistä ongelmista vaunujen irrottamisessa junasta tai kahden junarungon irrottamisessa toisistaan (matkustajajunat). Tämän syykoodin osalta 2-tason tarkennusvastuu on liikennöitsijällä (opk). 2- tason tarkenteet on esitetty luvussa K6 Katsastamaton kalusto Tälle syykoodille kirjataan myöhästymiset, jotka aiheutuvat katsastamattoman kaluston vaihtamisesta / poistamisesta junasta. 4.4 Vetokalustoon liittyvät syyt (V-syyt) Tämän syyryhmän syykoodeille kirjataan veturien vioista tai veturin odottamisesta junaan aiheutuvat myöhästymiset. Jos kyse on moottorijunasta, niin käytetään K-syitä. Jos odotetaan koko junaa sen edelliseltä matkalta, käytetään syykoodia L601 (Odotetaan koko junaa, kalustokierto). V-syihin liittyvä kirjausprosessi on esitetty aiemmin kuvassa V1 Veturin odotus junaan Tälle syykoodille kirjataan myöhästymiset, jotka johtuvat veturin odottamisesta junaan. Junan lähdön viivästyessä liikennöitsijä (junahenkilökunta/opk) ottaa yhteyttä liikenneohjaajaan, ja ilmoittaa syyn myöhästymiselle. Liikenneohjaajan saadessa tiedon junan lähdön myöhästymisestä, tulee hänen varmistaa, että kyse on veturin odotuksesta eikä seuraavista asioista: jos kyse on siitä, että junahenkilökunta ei tee lähtövalmiusilmoitusta ajoissa, käytetään syykoodia H3. jos lähtövalmiusilmoitusta ei saada tehtyä RAILI -järjestelmän vian vuoksi, käytetään syykoodia P401. jos lähtövalmiusilmoitus pitäisi tehdä tietojärjestelmän kautta, mutta sitä ei saada tehtyä, käytetään syykoodia P205. jos kyse on ongelmasta junan muodostuksessa ratapihalla tai lähtöraiteella, käytetään syykoodia J1. jos odotetaan koko junaa varikolta tai seisontaraiteelta, käytetään syykoodia K1. Tämän syykoodin osalta 2-tason tarkennusvastuu on liikennöitsijällä (opk). 2- tason tarkenteet on esitetty luvussa 5.1.

24 LIIKENNEVIRASTO OHJE V2 Veturivika Tälle syykoodille kirjataan matkan aikana tapahtuneesta veturin vikaantumisesta aiheutuneet myöhästymiset. Jos veturivetoisen junan osalta ei tiedetä, onko vika kalustossa vai veturissa, niin käytetään syykoodia K2 (kalustovika). Junan kuljettaja ilmoittaa liikenneohjaajalle matkan aikana tapahtuvista kalusto- tai vetokalustovioista. Ilmoituksen yhteydessä kuljettajan tulee kertoa, onko vika veturissa vai muussa kalustossa, jos se on tiedossa. Tämän syykoodin osalta 2-tason tarkennusvastuu on liikennöitsijällä (opk). 2- tason tarkenteet on esitetty luvussa 5.1. Veturivioista tehdään kuitenkin POHAtapahtuma. POHA-tapahtuman luo joko alueohjaaja POHAssa tai liikenneohjaa voi muodostaa sen LOKIssa myöhästymiskirjausta tehdessään. Jos radalle pysähtynyt vikaantunut juna aiheuttaa myöhästymisiä muille junille, niin muiden junien myöhästymiset linkitetään vikaantuneesta junasta tehtyyn POHAtapahtumaan. Jos toisen junan veturi käy avustamassa vikaantunutta junaa, niin liikenteenohjaus kirjaa avustamassa käyneen junan junanumeron lisätietona POHA-tapahtumaan. Huomioitavaa on, että: jos juna pääsee jatkamaan matkaansa myöhässä ja se aiheuttaa myöhästymisiä muille junille, niin muiden junien myöhästymiset kirjataan soveltuville L-syille. jos vikaantunut juna jatkaa matkaansa alennetulla nopeudella ja myöhästyy lisää, niin lisämyöhästymisille käytetään syykoodia V V3 Vetovoimasta johtuva nopeuden alennus / tehon puute Tälle syykoodille kirjataan myöhästymiset, jotka aiheutuvat siitä, että junalla on veturista johtuva nopeuden alennus. Tälle syykoodille kirjataan myös myöhästymiset, jotka johtuvat suunniteltua pienemmästä vetokaluston tehosta. Tehon puutteen syynä voi olla tekninen vika tai vetokaluston vaihto. Tämän syykoodin osalta 2-tason tarkennusvastuu on liikennöitsijällä (opk). 2- tason tarkenteet on esitetty luvussa V4 Katsastamaton vetokalusto Tälle syykoodille kirjataan myöhästymiset, jotka johtuvat katsastamattoman veturin vaihtamisesta / poistamisesta junasta. 4.5 Aikatauluun ja liikennöintiin liittyvät syyt (Asyyt) Tämän syyryhmän syykoodeille kirjataan pääasiassa mäkeenjäänneistä aiheutuvat myöhästymiset. Lisäksi vahvasti perustellusta syystä A2-syykoodia voidaan käyttää tilanteissa, joissa myöhästyminen toistuvasti joko kumuloituu useamman seurantavälin matkalla tai johtuu selkeästä aikataulusuunnitteluvirheestä.

25 LIIKENNEVIRASTO OHJE A1 Mäkeenjäänti Lisäksi tähän ryhmään kuuluu syykoodi A3 (Junaa ei ole ajettu). Se kirjautuu junille, jotka kuitataan LOKIssa ei ajettu toiminnallisuudella. Sitä voidaan käyttää tilanteissa, joissa juna tiedetään perutuksi, mutta liikennöitsijä ei ole ajoissa tehnyt junan perumista LIIKE-järjestelmään. Tälle syykoodille kirjataan mäkeenjäänneistä aiheutuneet myöhästymiset. Tämän syykoodin osalta 2-tason tarkennusvastuu on liikennöitsijällä (opk). 2- tason tarkenteet on esitetty luvussa 5.1. Mäkeenjäännistä tehdään POHAtapahtuma. POHA-tapahtuman luo joko alueohjaaja POHAssa tai liikenneohjaaja voi luoda sen LOKIssa myöhästymiskirjausta tehdessään. Jos mäkeen jäänyt juna aiheuttaa myöhästymisiä muille junille, niin niiden myöhästymiset linkitetään mäkeenjäännistä tehtyyn POHA-tapahtumaan. Jos toisen junan veturi käy avustamassa mäkeenjäänyttä junaa, niin liikenteenohjaus kirjaa avustamassa käyneen junan junanumeron lisätietona POHA-tapahtumaan A2 Toistuva poikkeama aikataulusta Tätä koodia voi käyttää vain vahvasti perustellusta syystä tilanteissa, joissa junan myöhästyminen joko kumuloituu useamman seurantavälin matkalla tai toistuu useampana päivänä samalla seuranta-asemalla tai -välillä. Syykoodien A2 ja M1 (pysähtymisajan ylitys) käyttöä on kuvattu tarkemmin luvussa 7.4. Liikenneohjaaja tarkentaa tämän syyn 2-tasolle LOKIssa alla kuvatusti ja antaa sanallisen selitteen tilanteesta. A201 Ajoajat ja/tai pysähdysajat kumulatiivisesti suunniteltua pidemmät Tätä tarkennusta käytetään, kun junan myöhästyminen kumuloituu vähän kerrassaan useamman seuranta-asemavälin matkalla, eikä myöhästymiselle löydy syytä teknisestä viasta, matkustajaruuhkasta tai liikenneteknisistä syistä. A202 Aikataulusuunnittelu Tätä tarkennusta käytetään, jos aikataulusuunnittelussa on selkeä virhe. A203 Liian lyhyt kääntöaika Tätä tarkennusta käytetään, jos kääntöaika osoittautuu toistuvasti liian lyhyeksi. A204 Liian lyhyt veturin vaihtoaika Tätä tarkennusta käytetään, jos veturin vaihtoaika osoittautuu toistuvasti liian lyhyeksi. A205 Liian raskas juna pysyäkseen aikataulussa Tätä tarkennusta käytetään, jos juna on niin raskas, että se ei kiihdy/ pysähdy suunnitellusti. Liikenneohjaajan on varmistettava, ettei myöhästyminen johdu junan teknisestä viasta, veturin vaihdosta tai liukkaudesta.

26 LIIKENNEVIRASTO OHJE A3 Junaa ei ole ajettu Tämä syykoodi kirjautuu junille, jotka kuitataan LOKIssa ei ajettu toiminnallisuudella. Sitä voidaan käyttää tilanteissa, joissa juna tiedetään perutuksi, mutta liikennöitsijä ei ole ajoissa tehnyt junan perumista LIIKE-järjestelmään. Tällä toiminnallisuudella liikenneohjaaja saa kuitattua LOKIn vaatimat tapahtumat pois listalta, mutta kirjaus ei tee junasta peruttua. Liikenteenohjaus välittää liikennöitsijälle tiedon perumatta jääneestä junasta. Lisäksi tätä toiminnallisuutta käytetään tavarajunille osiin jaetuilla liikennepaikoilla, jos ne lähtevät tai saapuvat aikataulusta poikkeavalle liikennepaikalle. 4.6 Etuajassakulkuun liittyvät syyt (E-syyt) E1 Etuajassa lähtö Tämän syyryhmän syykoodeille kirjataan vain tavaraliikenteen etuajassakulut. Tälle syykoodille kirjataan etuajassakulku, kun liikenneohjaaja antaa junalle luvan lähteä etuajassa alkuasemaltaan. Liikenneohjaaja varmistaa syyn etuajassa lähdölle veturinkuljettajalta (/opk:sta), kun lupaa etuajassa lähdölle pyydetään. Liikenneohjaaja tarkentaa tämän syyn 2-tasolle LOKIssa seuraavassa kuvatulla tavalla. E101 Tulojuna etuajassa Tätä tarkennusta käytetään junan ollessa valmis lähtemään etuajassa, koska juna tai sen veturi on saapunut edelliseltä matkaltaan etuajassa. Lisätietona liikenneohjaajan tulee kirjata sen junan junanumero, josta kalusto saapui etuajassa. Jos kyse on kääntöajan alituksesta, käytetään syykoodia E102. E102 Kääntöajan alitus Tätä tarkennusta käytetään junan ollessa valmis lähtemään etuajassa, koska kääntyminen onnistui suunniteltua nopeammin. E103 Valmistuminen etuajassa Tätä tarkennusta käytetään, kun kyseessä ei ole kääntyvä juna ja se on valmis lähtemään etuajassa. Esim. vaihtotöitä on selkeästi suunniteltua vähemmän. E104 Junan priorisointi Tätä tarkennusta käytetään, jos juna lähetetään liikkeelle etuajassa liikenneteknisistä syistä. Esimerkiksi ratapihan ollessa täynnä juna lähetetään liikkeelle etuajassa, jotta toinen juna mahtuu ratapihalle. Lisätietona liikenneohjaaja kirjaa sen junan junanumeron, jonka takia kyseinen juna lähetettiin liikkeelle etuajassa. Jos on kyse laajemmasta kokonaisuudesta, niin liikenneohjaaja kirjaa selitteen tilanteesta.