Viestintä valtion rataverkolla

Transkriptio

1 Ohje 1 (8) LIVI/1686/ /2016 Liikenteen palvelut Säädösperusta Rautatielaki (304/2011) 84 EU Komission asetus 995/2015 (OPE-YTE) Korvaa/muuttaa Viestintä valtion rataverkolla LIVI/1686/ /2016, VIRVE, Vaihtotyön luvananto LIVI/4378/ /2016, Kohdistuvuus Asiasanat Voimassa alkaen toistaiseksi ohje, rautatie, viestintä Viestintä valtion rataverkolla Rautateiden integroitu liikenneviestintäjärjestelmä RAILI kehittyy RAILIpalveluksi, jota voidaan käyttää RAILI-puhelimien lisäksi sekä VIRVE- että älypuhelimilla. Älypuhelimiin tarvitaan RAILI-palvelua varten RAPLI-sovellus. Liikennevirasto ilmoittaa erikseen VIRVEn käytöstä junaliikenteessä ja RAPLIsovelluksen käytöstä vaihtotyössä ja ratatyössä. Liikennevirasto on tehnyt muutoksia viestintäohjeeseen seuraavasti: Määritelmät tarkistettu Viittaukset konduktöörihätäpuheluun poistettu Viestintää hätätilanteissa täydennetty Eräitä ohjeita siirretty Junaliikennöinnin ja vaihtotyön turvallisuussääntöihin (Jt) Eräitä ohjeita siirretty Radanpidon turvallisuusohjeisiin (TURO) Ohjeita hyvään viestintään ja puheella tunnistautumiseen täydennetty Liikennevirasto ylläpitää ohjeitaan -sivustollaan. Sähköiset allekirjoitukset ovat viimeisellä sivulla: Johtaja Ylitarkastaja Markku Nummelin Tapio Raaska LISÄTIETOJA Liikennevirasto Tapio Raaska puh Liikennevirasto PL 33 puh kirjaamo@liikennevirasto.f HELSINKI etunimi.sukunimi@liikennevirasto.f

2 LIIKENNEVIRASTO Ohje 2 (9) Sisältö 1 MÄÄRITELMIÄ SOVELTAMISALA VIESTIN ANTAMINEN Hyvä viestintä ja puheella tunnistautuminen Lähtölupien antaminen/vastaanottaminen tekstiviesteinä RAILI-puhelimeen 6 4 TOIMINTA RAILI-PALVELUSSA Yleistä Ilmoitukset onnettomuuksista tai niiden uhista Radioviestinnän viat ja häiriöt Aiheettomat hätäpuhelut Aiheettoman kirjautumisen purku...9

3 LIIKENNEVIRASTO Ohje 3 (9) 1 Määritelmiä Dicora on liikenteenohjauksen puhelin. GSM (Global System for Mobile communication) on yleinen kaupallinen radiopuhelinverkko. GSM-R on GSM:n pohjalle kehitetty rautatiekäyttöön suunniteltu, suljettu digitaalinen radioverkko, joka on osa RAILI-palvelua. Junat-ryhmäpuhelu on alueelliseen tiedottamiseen tarkoitettu Virve-verkon ryhmäpuhelu. Puhelu kytkeytyy myös ao. alueen liikenteenohjaajalle. Kirjautumisella tarkoitetaan tehtävän mukaisen roolin, aktivoimista RAILIpalveluun. Liikenteenohjauksen yhteystiedot ovat Liikenneviraston ratatiedon extranetissä. Se sisältää liikenteenohjauksen puhelinnumeroita, vastuualueita, ryhmiä ja ryhmäalueita sekä muita yhteystietoja. Nopea tiedotusryhmäpuhelu on nopeaan tiedottamiseen tarkoitettu RAILI-verkon ryhmäpuhelu (tunnus 200, joka avautuu automaattisesti alueella oleviin RAILIpuhelimiin katkaisten niissä mahdollisesti meneillään olevat alemman prioriteetin puhelut. Puhelu kytkeytyy myös ao. alueen liikenteenohjaajalle. Puhetie on puheviestin lähettämiseen käytettävä radiotie. Puhepainike (PTT, push to talk) on puhetien avauspainike. OVRO on Liikenneviraston ohje varautumisesta rautatieonnettomuuksiin. RAILI-palvelu (=rautateiden integroitu liikenneviestintäpalvelu) on rautatiekäyttöön suunniteltu puheviestintäpalvelu, jota voidaan käyttää RAILI-puhelimien lisäksi VIRVE-radiopuhelimilla ja yleisen verkon älypuhelimilla, joissa on RAPLI-sovellus. RAILI-puhelin on GSM-R verkon ohjaamo- tai käsiradiopuhelin. RAILI-verkko on valtion rataverkolle suunniteltu GSM-R-pohjainen radioverkko, RAPLI-sovellus on yleisen verkon älypuhelimiin suunniteltu RAILI-palvelun käyttöä ja kirjautumista helpottava sovellus. Rautatiehätäpuhelu (HÄTÄ) on korkean prioriteetin puhelu, joka hälyttää alueellaan kaikissa RAILI-palvelua käyttävissä puhelimissa. Rooli on alueella tai yksikössä oleva työtehtävä. Ryhmäpuhelu on avointa radiokanavaa vastaava viestintätapa, jossa yksi puhuu vuorollaan muiden ryhmässä olijoiden ollessa kuuntelulla. Puheenvuoro saadaan painamalla puhepainiketta (PTT) puhetien ollessa vapaa. TETRA (TErrestial Trunked Radio) on Mhz taajuusalueella toimiva korkean saatavuuden radioverkko Tekstiviestit (SMS, short message service) välitetään RAILI-verkon tekstiviestikeskuksen kautta, joka pitää viestit tallessa ja yrittää lähettää viestit uudelleen, kunnes kohteena oleva RAILI-puhelin vastaanottaa sen tai viestin

4 LIIKENNEVIRASTO Ohje 4 (9) voimassaoloaika päättyy. RAILI-verkossa tekstiviestejä voidaan käyttää lähtölupien antamiseen/vastaanottamiseen radio-ohjatuilla rataosilla. RAILI-puhelimet eivät voi lähettää tai vastaanottaa tekstiviestejä RAILI-verkon ulkopuolelta. Toimintanumero on RAILI-palvelussa käytettävä roolikohtainen numero. Toimintatunnus on tehtävää, tiettyä laitetta, toimintaa tai ryhmää kuvaava tunnus, esim. junan 123 kuljettaja. VIRVE on TETRA teknologiaan perustuva radioverkko, jolla tuotetaan korotetun turvallisuus- ja varautumistason radioviestintäpalveluja viranomaisten ja luvan saaneiden yhteiskunnan kriittisen infrastruktuurin toimijoiden yhteiskäyttöön. Yksilöpuhelu on kahden välinen puhelu.

5 LIIKENNEVIRASTO Ohje 5 (9) 2 Soveltamisala Tätä ohjetta on noudatettava viestinnässä valtion rataverkon ensimmäisen luokan liikenteenohjauksen kanssa. Tätä ohjetta ei sovelleta Suomen valtion rajat ylittävässä liikenteessä valtion rataverkolla siltä osin, kun siitä on erilliset ohjeet. Rautatieliikenteen viestintään käytettävää verkkoa saa käyttää ainoastaan liikenneturvallisuuteen liittyvässä viestinnässä. Liikenneviraston on huolehdittava siitä, että rautatieliikenteen viestiliikenne, turvalaitteiden tuottamat tiedot sekä muut vaaratilanteiden ja onnettomuuksien tutkinnassa tarpeelliset tiedot tallennetaan ja säilytetään tavalla, joka turvaa ne oikeudettomalta puuttumiselta. Tiedot tulee hävittää sen jälkeen, kun tietoja ei enää tarvita tietojen käyttötarkoituksen toteuttamiseksi. (Rautatielaki 84 ) 3 Viestin antaminen Viestinnässä on ensisijaisesti käytettävä RAILI-palvelua. RAILI-palvelun puhelut, joissa liikenteenohjaus on osallisena, tallentuvat. RAILI-palveluun kirjautuneet osapuolet näkevät toistensa tunnukset tai toimintanumerot VIRVE-puhelimen näytössä yksilöpuhelun alussa ja muissa puhelimissa myös yksilöpuhelun aikana. Junien ja liikenteenohjauksen välisessä viestinnässä käytetään yksilöpuheluita ja alueelliseen tiedottamiseen ryhmäpuheluita ja hätätilanteessa hätäpuhelua. Vaihtotyöyksiköiden ja liikenteenohjauksen välisessä viestinnässä käytetään yksilöja ryhmäpuheluita ja hätätilanteessa hätäpuhelua. Ratatyöstävastaavien ja liikenteenohjauksen välisessä viestinnässä käytetään yksilöpuheluita ja hätätilanteessa hätäpuhelua. 3.1 Hyvä viestintä ja puheella tunnistautuminen Viestinnässä on käytettävä suomen kieltä. Viestinnässä on käytettävä normaalia puhenopeutta ja yleiskieltä sekä puhuttava selkeästi. Viestinnän onnistumisen kannalta on tärkeää, että osapuolet ovat tunnistaneet toisensa puheella ja viesti on kuultu ja ymmärretty oikein. Jokaisen viestintään osallistuvan on velvollisuus omalta osaltaan toimia niin, ettei väärinkäsityksiä pääse syntymään. Mikäli viestin saaja on epävarma saamansa viestin sisällöstä, viesti on pyydettävä toistamaan, kunnes viestin saaja on ymmärtänyt viestin. Viestin ymmärrettävyyttä parantaa myös, kun : Viestin sisältö on ennakolta valmiiksi mietitty Viestintä on lyhyttä ja ytimekästä Käytetään vain virallisia tunnuksia, termejä ja paikannimiä Puhutaan rauhallisesti

6 LIIKENNEVIRASTO Ohje 6 (9) Kuunnellaan viesti kokonaan keskeyttämättä puhujaa Jaetaan pitkä viesti osiin Yritetään yhteyttä parin minuutin kuluttua uudelleen, jos vastausta ei sillä kerralla saada. Vastaanottaja ei ehkä ehtinyt juuri sillä hetkellä vastaamaan. 3.2 Lähtölupien antaminen/vastaanottaminen tekstiviesteinä RAILI-puhelimeen Liikennepaikoilla, joilla ei ole näkyviä lähtösuunnan opastimia voi liikenteenohjaus antaa lähtöluvan määrämuotoisena tekstiviestinä kuljettajan RAILI -puhelimeen kauko-ohjausjärjestelmän lähtölupatoiminnon avulla. Kauko-ohjausjärjestelmä ja lähtölupatoiminto huolehtivat tekstiviestin lähettämisestä turvalaitteen sallimien ehtojen mukaisesti. Varajärjestelmänä toimii liikenteenohjauksen ilmoituksella lähtölupaviestin lähetys kuljettajan GSM-puhelimeen. Määrämuotoisen sanoman, joka välittyy palvelimien ja lopulta tekstiviestikeskuksen kautta junan kuljettajan RAILI- tai GSM-puhelimeen, mallisisältö on: LAPIN KAUKO lähettäjätunniste, kauko-ohjaajan kutsu päivämäärä klo 15:30:05 kellonaika LÄHTÖLUPA junanumero, jolle lähtölupa on annetaan KOIVU liikennepaikka, jolta lupa annetaan LAPIN KO luvanantaja Kuljettaja vastaanottaa tekstiviestin puhelimeensa flash-viestinä: - Tulee näytölle automaattisesti - Ei tallennu automaattisesti - Viestin voi vahingossa poistaa ennen lukemista Kauko-ohjausjärjestelmä ja lähtölupatoiminto huolehtivat mahdollisten järjestelmähäiriöiden ilmaisemisesta liikenteenohjaajalle. Puheviestinä annettu lähtölupa tai liikenteenohjauksen ilmoitus on aina määräävä. Huom. Jos vastaanottajalla on RAILI-ryhmäpuhelu meneillään, tekstiviesti ei mene perille. Viesti ei tule näkyviin, jos puhelimen muisti on täynnä. 4 Toiminta RAILI-palvelussa 4.1 Yleistä Ennen tehtävän aloittamista on RAILI-palveluun kirjauduttava tehtävän mukaisella toimintanumerolla. Tarkempia kuvauksia kirjautumisesta on liittymäoppaassa ja puhelimien käyttöohjeissa. Jos kirjautuminen haluttuun toimintanumeroon epäonnistuu toistuvasti, on otettava yhteyttä liikenteenohjaukseen. Tehtävän mukaisesta toimintanumerosta on ehdottomasti kirjauduttava ulos heti työn päätyttyä. Toimintanumeroon kirjautumisen voi poistaa puhelimen käyttäjän lisäksi vain rataliikennekeskus. RAILI-palvelun ominaisuudet, liittymät ja numerointi kuvataan RAILIliittymäoppaassa. Ensimmäisen luokan liikenteenohjauksen alueet, kutsutunnukset, yhteystiedot ja varayhteystiedot sekä VIRVE-puheryhmät ovat Liikenneviraston ratatiedon extranetissä.

7 LIIKENNEVIRASTO Ohje 7 (9) Mikäli kyseessä ei ole välitön vaaratilanne käytetään ilmoittamiseen RAILI-verkon nopeaa tiedotusryhmäpuhelua (ryhmätunnus 200) ja VIRVE-verkon JUNATryhmäpuhelua. RAILI-verkon nopea tiedotusryhmäpuhelu katkaisee alueellaan olevista RAILI-puhelimista muut puhelut paitsi hätäpuhelut, jos ryhmä 200 on aktivoitu. Muut varoitukset ja tiedotukset annetaan RAILI-verkon tiedotusryhmäpuheluina (ryhmätunnus 300) ao. alueelle kaikille RAILI-puhelimille. Tiedotusryhmäpuhelu katkaisee alueellaan olevista RAILI-puhelimista alemman prioriteetin puhelut, jos ryhmä 300 on aktivoitu. 4.2 Ilmoitukset onnettomuuksista tai niiden uhista Hätätilanteessa liikenteenohjaus toimii vastuualueellaan viestikeskuksena OVROn mukaisesti. Liikenteenohjaus varoittaa tilanteen mukaan alueellaan olevia junia sekä vaihto- ja ratatöitä mahdollisesta uhasta käytettävissään olevin keinoin. Rautatiehätäpuhelua on käytettävä vain silloin, kun on kyse välittömästä vaarasta lähialueen liikenteelle. Muutoin on käytettävä yksilöpuhelua liikenteenohjaukseen. Rautatiehätäpuhelu ohjautuu vaara-alueesta vastaavalle liikenteenohjaukselle ja alueella oleville RAILI-palvelua käyttäville puhelimille. Välittömällä vaaralla tarkoitetaan esimerkiksi tilannetta, jossa ratainfra on vaurioitunut tai tukkeutunut siten, että tilanteesta aiheutuu välitön vaara liikennöinnille tai vaarallisten aineiden merkittävät vuodot. Rautatiehätäpuhelu katkaisee alueellaan olevista RAILI- ja VIRVE-puhelimista meneillään olevat puhelut, VIRVE-puhelimista kuuntelijoilta heti ja puhujalta tangentin vapautuessa. RAPLI-sovelluksen käyttäjien pitää vastata tulevaan hätäpuheluun. Rautatiehätäpuhelu on yksisuuntainen kuulutuspuhelu, jossa kuulijat eivät voi vastata puhujalle mitään. Puhelu katkeaa viimeistään 60 sekunnin kuluttua. Hätätilanteessa on käytettävä opastetta Hätäpunainen. Puhetien avauduttua hätäpuhelun käynnistäjä ilmoittaa, kuka puhuu (yksikön tunnus), missä on tapahtunut ja mitä on tapahtunut ja arvio tarvittavista avusta ja toimenpiteistä. Esimerkki hätäilmoituksesta: Hätäpunainen, hätäpunainen, hätäpunainen! Tässä junan 123 kuljettaja. Riihimäellä raiteella 821 vuotaa ammoniakkivaunu reilusti. Pysäyttäkää liikenne ja palokunta paikalle heti! Ilmoitus on toistettava. Ilmoituksen jälkeen ilmoittaja soittaa erikseen liikenteenohjaukseen OVROn mukaisesti. Hätäpuhelun käynnistyttyä kuljettajien on aloitettava täysvoimainen käyttöjarrutus. RAILI-palveluun liitettyjen VIRVE- ja RAILI-puhelimien hätäpainikkeen painaminen käynnistää rautatiehätäpuhelun alueellaan. RAILI-palveluun kirjautuneen RAPLI-sovelluksen hätäpainikkeen painaminen käynnistää rautatiehätäpuhelun alueellaan. Hätäpuhelujen aluenumerointi ja alueet ylläpidetään liikenteenohjauksen yhteystiedoissa.

8 LIIKENNEVIRASTO Ohje 8 (9) 4.3 Radioviestinnän viat ja häiriöt On mahdollista, että vastausta puheluun tai kutsuun ei heti saada vastausta eli vastaanottaja ei ehdi juuri sillä hetkellä vastaamaan. Tällöin on yritettävä yhteyttä parin minuutin kuluttua uudelleen. Jos puhelun vastaanottajaa ei yrityksistä huolimatta tavoiteta, niin kyseessä saattaa olla tekninen vika tai häiriö. Vika- ja häiriötilanteissa on käytettävä varayhteyttä. Junan kuljettajilla, vaihtotyönjohtajilla ja ratatyöstävastaavilla pitää olla varayhteys. Varayhteytenä käytetään esimerkiksi GSM-puhelinta. Varayhteystieto pitää olla liikenteenohjauksen saatavilla. Liikenteenohjauksen varayhteystiedot ovat yhteystiedoissa. RAILI-palvelussa puhelut, joissa liikenteenohjaus on osallisena, tallentuvat. Varayhteyksien väliset puhelut eivät tallennu. Puhelu saattaa katketa yllättäen Radiopuhelut ovat alttiita erilaisille häiriöille ja katkoksille, joita aiheutuu mm. sääolosuhteista, ulkoisista radiohäiriöistä, laite- ja ohjelmistovioista sekä muutoksista verkossa, puhelimissa ja niiden lisälaitteissa. Radiopuhelimen asento suhteessa tukiasemaan ja käyttäjäänsä sekä sisätilat, rakennukset ja rakennelmat, jotka vaimentavat radiosignaaleja, voivat heikentää radioverkon kuuluvuutta. Puhelu saattaa katketa kesken työturvallisuuden kannalta kriittistä työvaihetta. Puhelun katkeamisen vaikutus työhön ja turvallisuuteen korostuu sen vuoksi, ettei yhteys palaudu itsestään, vaan käyttäjän pitää tehdä uusi puheluyritys. Uusikaan puhelu ei välttämättä onnistu heti tai onnistuu vasta vähän myöhemmin häiriötekijän poistumisen myötä. Puheyhteyden jatkuva valvonta ja toiminnan seuranta ovat työturvallisuuden kannalta tärkeitä. 4.4 Aiheettomat hätäpuhelut Jos hätäpuhelussa ei tule ilmoitusta siitä ketä hätäpuhelu koskee ja mistä on kyse, on liikenteenohjauksen kutsuttava hätäpuhelun käynnistäjää, esimerkiksi: "Kuuleeko hätäpuhelun käynnistäjä liikenteenohjausta?". Jos tähän ei saada vastausta, on liikenteenohjauksen ensin selvitettävä, onko alueella turvallisuutta vaarantavia poikkeamia. Jos mitään havaittavaa ei ole, voidaan antaa yleistiedote hätäpuhelualueelle esim. Huomio, äskeisen hätäpuhelun syy ei ole tiedossa ja se ei edellytä enää toimenpiteitä. 4.5 Aiheettoman kirjautumisen purku Liikenteenohjaus, joka on saanut tiedon mahdollisesti aiheettomasta kirjautumisesta, ilmoittaa rataliikennekeskukselle, ettei kirjautuminen onnistu kyseiseen rooliin. Pakotetun kirjautumisen poiston voi tehdä vain rataliikennekeskus.

9

10 Lista allekirjoittajista Tämä asiakirja on allekirjoitettu Allekirjoittaja Todennus