Liikennesuunnittelun työohje

Transkriptio

1 Ohje 1 (15) Liikenteen palvelut / Liikenne ja tieto Juha Kröger Säädösperusta Korvaa/muuttaa - - Kohdistuvuus Voimassa Ratatöiden ja liikenteen yhteensovittaminen Asiasanat Ratatyöt, ratakapasiteetti Liikennesuunnittelun työohje Ohjetta noudatetaan valtion rataverkolla tapahtuvan ratatöiden ja liikenteen yhteensovittamisen sekä ratapihojen raidekapasiteetin jakamisen liikennesuunnittelussa. Tekninen johtaja Markku Nummelin Ratatyökoordinaattori Juha Kröger Ohje hyväksytään sähköisellä allekirjoituksella. Merkintä sähköisestä allekirjoituksesta on viimeisellä sivulla. Lisätietoja Juha Kröger Rataverkon käyttö -yksikkö Liikennevirasto PL 33, Helsinki Puhelin etunimi.sukunimi@liikennevirasto.fi Opastinsilta 12 A, Helsinki Faksi kirjaamo@liikennevirasto.fi

2 LIIKENNEVIRASTO Ohje 2 (15) Sisällysluettelo 1 YLEISTÄ MÄÄRITELMÄT LIIKENNESUUNNITTELUALUEET LIIKENNESUUNNITTELUN TYÖTEHTÄVÄT Liikennesuunnittelija asiantuntijana KAPASITEETIN JAKAMINEN RATATYÖLLE Rautatieliikenteen ja ratatöiden yhteensovittamisessa huomioitavia asioita Vuosisuunnitelman tiedot LISU-kokous Urakkatarjousten ja -sopimusten valmistelu Urakoitsijan valinnan jälkeen Urakan aikana Urakan jälkeen Vuosisuunnittelun aikataulu Palaverit JUNALIIKENTEEN ENNAKKOTIETOJÄRJESTELMÄ (JETI) VEK-ilmoitukset EI VEK -ilmoitukset Jännitekatko LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMA MUUT PALVELUTEHTÄVÄT ERI TAHOILLE Urakoitsijat Liikennöitsijät, radanpidon yritykset sekä museoliikenne Liikennevirasto Liikenteenohjaus LIITTEET Liite 1 Liite 2 Liikennesuunnitteluohjeen lähteet Ratapihojen kapasiteetin jakaminen ja raiteiston käytöstä sopiminen, toimintotapakuvaus

3 LIIKENNEVIRASTO Ohje 3 (15) 1 Yleistä Tämä ohje koskee Liikenneviraston ratatyöprosessin mukaista liikennesuunnittelua ja sen tavoitteena on yhtenäistää toimintaa. Tavoitteena on lisäksi kuvata toimintaperiaatteita, dokumentoida nykyisiä käytänteitä sekä kehittää niitä. Tässä ohjeessa liikennesuunnittelu on ratatyön ja liikenteen yhteensovittamista ja raiteiston käytön kapasiteetin jakamista. Liikennesuunnittelun keskeisimpiä tehtäviä ovat: - Ratatyölle varatun kapasiteetin jakaminen työrakopäätöksen mukaisesti - Liikenteeseen vaikuttavien töiden vuosisuunnitelmien laadintaan osallistuminen ja vuosisuunnitelman päivittäminen saatujen tietojen perusteella. - Yhteensovittamiseen liittyvien järjestelmätietojen (JETI ja KATKO) ylläpito. - Rakentamis- ja kunnossapitotöiden ajoittaminen ja yhteensovittaminen. - Liikennerajoituksista ja -järjestelyistä sopiminen rautatieliikenteen eri osapuolien kanssa, huomioiden ratatyön määrä. - Kunnossapidon ja rakentamisen aiheuttamien nopeusrajoituksien vaiheistaminen ja kontrolloiminen siten, että ratatyön aiheuttama haitta junaliikenteelle on mahdollisimman vähäinen. - Liikennepaikkojen raiteiston käytön suunnittelu aikataulukauden hakuajankohdassa sekä muutosajankohdassa. - Ajantasaisen raidetiedon ylläpito liikennepaikoilla. Asiakkaita ja sidosryhmiä kohdellaan tasapuolisesti. Ohjeen laatimisessa on hyödynnetty rautatielakia sekä muita määräyksiä ja ohjeita (liite 1).

4 LIIKENNEVIRASTO Ohje 4 (15) 2 Määritelmät Ennakkoilmoitus on Junaliikenteen ennakkotietojärjestelmässä (JETI) annettava ilmoitus, jolla ilmoitetaan ennalta suunnitelluista ratatöistä sekä liikennöintiin vaikuttavista muutostiedoista. Ennakkosuunnitelma on ennalta suunnitellusta ratatyöstä laadittava suunnitelma, jossa huomioidaan ratatyölle tarvittavat työajat, liikennöinnin keskeytykset ja muut poikkeukselliset järjestelyt. Ennakkosuunnitelman perusteella liikennesuunnittelija laatii ennakkoilmoituksen. JETI on junaliikenteen ennakkotietojärjestelmä, jolla laaditaan, jaetaan ja ylläpidetään ennakkoilmoituksia ja radan liikennöitävyyteen vaikuttavia tietoja. Järjestelmässä laaditaan ja hyväksytään rataverkolla tehtävät ratatyöt ja ennakkosuunnitelmat. Kapasiteettia rajoittavat merkinnät ennakkotietojärjestelmässä Liikenteen ehdoilla: Ratatyö on ennalta suunniteltu siten että se toteutetaan vallitsevan liikennetilanteen mukaan. Selite esim. "Turvalaitehuolto". Kapasiteettivaraus: Käytetään kun rautatieyritykselle on varattu raidekapasiteettia kaluston säilyttämistä varten solmitun ratapihasopimuksen tai ohjauspalvelun liikennesuunnittelijan kanssa sovitun perusteella. Raide voi olla vapaa tai varattu, tilanteen mukaan. Merkintää voidaan käyttää junakulkutieraiteen tai seisontaraiteen yhteydessä. Kaluston säilyttämisen yhteydessä merkintää käytetään liikennöitsijöiden, urakoitsijoiden ja museoliikenteen tarpeille. Tällä merkinnällä voidaan myös varata kapasiteettia erilaisia koeajoja varten liikennepaikkaväleillä. Selite esim. Fenniarail Oy. Suljettu junaliikenteeltä: 1. Käytetään kun urakoitsija on varannut kapasiteettia ratatyötä varten ja se sulkee liikenteen. 2. Käytetään kun rautatieyritykselle varataan raidekapasiteettia kaluston säilyttämistä varten kulkutieraiteella ja se vaikuttaa rataosan tai liikennepaikan läpäisykykyyn. Varataan vain se aika kun kalustoa raiteella todellisuudessa on. Merkintä tehdään kaikkien toimijoiden osalta. Merkitään tarvittaessa lisätietona mikä osa raiteesta varataan. 3. Käytetään kun varataan kapasiteettia vuosisuunnittelun yhteydessä. Suljettu sähköjunaliikenteeltä: Käytetään kun urakoitsijalle on varattu ratatyötä varten kapasiteettia, joka sulkee sähkövetoisen liikenteen. Kiireellinen ratatyö on ratatyö, jota ei ole voitu suunnitella ennalta. Näitä ovat esimerkiksi vikojen korjaamiseen ja lumen poistoon liittyvät työt. Liikennejärjestelyjä vaativa työ on ratatyötä joka aiheuttaa junien aikataulumuutoksia tai perumisia. Liikenteenohjaus on rautatieliikenteen käyttämien kulkuteiden turvaamista. Liikenteenohjaus käsittää kulkuteiden turvaamisen lisäksi liikenteessä tarvittavien lupien ja ilmoitusten antamista. Liikenteenohjaukseen sisältyy myös ratatyöalueiden turvaaminen, lupien antaminen ratatyöhön ja työn päättymisilmoitusten vastaanottaminen. Liikenteen ehdoilla Ratatyö on ennalta suunniteltu siten että se toteutetaan vallitsevan liikennetilanteen mukaan.

5 LIIKENNEVIRASTO Ohje 5 (15) Ratakapasiteetti on junalle, vaihtotyöyksikölle tai ratatyölle varattu ajallinen hetki, jonka aikana rata, raide tai kulkutiet ovat varattu junan tai yksikön kululle tai ratatyölle. Radan kapasiteetin käyttämiseen tarvitaan ratakapasiteettipäätös rataverkon haltijalta. Rautatieliikenteen harjoittajia ovat rautatieyritykset, radan kunnossapitoyritykset, rataverkolla liikennöivät rataverkon haltijat sekä museoliikenteen harjoittajat. Lisäksi myös muut rataverkolla liikennöivät yritykset tai yhteisöt, joiden liikennöinti ei ole päätoimista ovat rautatieliikenteen harjoittajia. Rautatieyritys tarkoittaa julkista tai yksityisoikeudellista yhtiötä tai muuta yhteisöä, joka Euroopan talousalueella myönnetyn toimiluvan nojalla päätoimenaan harjoittaa rautateiden henkilö- tai tavaraliikennettä ja joka on velvollinen huolehtimaan vetopalveluista; rautatieyrityksellä tarkoitetaan myös yksinomaan vetopalveluja tarjoavaa yritystä. Työrako on ajanjakso, jolloin kapasiteetti on varattu ratatyölle. Vuosisuunnitelma on ratatöiden pidemmän aikavälin suunnitelma kuluvan ja kahden seuraavan aikataulukauden osalta. 3 Liikennesuunnittelualueet Liikennesuunnittelu on jaettu maantieteellisesti liikennesuunnittelualueisiin. Liikennesuunnittelualueita ovat Helsinki, Tampere, Oulu ja Kouvola. Liikennesuunnittelualueiden rajoja tarkastellaan aktiivisesti työn kuormituksen tasaamiseksi alueiden välillä. Lisäksi kuormitusta voidaan tasata jakamalla töitä kuormitustilanteen mukaan ratahankkeittain. Liikennesuunnittelijat tekevät tiivistä yhteystyötä myös aluerajoista poiketen. Tällaisia tapauksia ovat tyypillisesti liikennesuunnittelualueen rajojen molemmille puolille ulottuvat ratatyöt. Liikennesuunnittelijoiden yhteystiedot ja toimialueet löytyvät Liikenneviraston internet sivulta:

6 LIIKENNEVIRASTO Ohje 6 (15) 4 Liikennesuunnittelun työtehtävät Liikennesuunnittelu toteuttaa Liikenneviraston (LiVi) hallinnoiman rataverkon ratatöiden ja liikenteen yhteensovittamisen kokonaisuus huomioiden taloudellisesti ja tarkoituksenmukaisesti Liikenneviraston edellyttämällä tavalla. Kokonaisvastuu liikennesuunnittelusta on Liikennevirastolla. Liikennesuunnittelijan työnkuva koostuu myös eri sidosryhmien kanssa tapahtuvasta yhteistyöstä, jossa huomioidaan eri toimijoiden tarpeet tasapuolisuus huomioiden. 4.1 Liikennesuunnittelija asiantuntijana Liikennesuunnittelu osallistuu rakentamisen ja kunnossapidon töiden suunnitteluun liikenteenohjauksen edustajana. Liikennesuunnittelijan tulee tuntea riittävästi liikenteenohjausjärjestelmät sekä niiden mahdollisuudet ja rajoitteet liikenteenohjaamiseksi ja ratatyön suojaamiseksi. Tärkeää on tuntea ja tietää ne toimintaohjeet, säännöt ja määräykset, jotka esiintyvät liikenteenohjauksen päivittäisessä työssä, ja joilla on olennainen merkitys myös muiden sidosryhmien töiden suunnitteluun. Liikenteenohjauksen ohjausalueet ja niiden rajat, sekä mille ohjausroolille mikäkin rataosuus kuuluu, tulee tuntea ratatöiden suunnittelua varten. Liikenteenohjauksen vuorojärjestelmän ja vuoronvaihtojen ajankohtien tietämys mahdollistaa ratatöiden ja muiden järjestelyjen kohdistamisen parhaisiin ajankohtiin. Oleellista on tuntea liikenteenohjauksen sidosryhmät ja kontaktipinnat vastuineen ja velvollisuuksineen. Ratatöiden osalta liikennesuunnittelijan tulee tuntea säännöt ja määräykset, joiden puitteissa ratatyöt voidaan tehdä. Liikennesuunnittelu ylläpitää ratatöiden liikenne rajoite ja -vaikutustietoja JETI-järjestelmän vuosisuunnitelmassa ja ennakkoilmoituksissa. Tietoja jaetaan eri osapuolille JETI-järjestelmän, Reaali++grafiikan sekä Liikenneviraston avoimen rajapinnan kautta. Tietoja käytetään ratakapasiteettia haettaessa ja myönnettäessä, aikataulusuunnittelussa ja ratatöitä kilpailuttaessa. Lisäksi liikennesuunnittelu täydentää vuosisuunnitelmat tilausketjun vastuu- ja yhteyshenkilöillä. Ratatöiden sovittamisen kannalta liikennesuunnittelijan on ymmärrettävä riittävästi työrakojen pituuden sekä liikennerajoitteiden keston vaikutus turvallisuuteen, täsmällisyyteen, läpimenoaikaan ja kustannusvaikutuksiin. Liikennesuunnittelijan tulee tuntea riittävästi liikennerakenne ja aikataulujen keskinäinen riippuvuus sekä radan kapasiteettirajoitteet. Liikennesuunnittelun pitää tuntea tulevat infra- ja liikennöintimuutokset sekä huomioida uudet toimijat ratatöiden ja liikenteen yhteensovittamisen onnistumiseksi. Ratatöiden ja liikenteen yhteensovittamisessa kontaktoidaan sidosryhmien kanssa käyttäen yhteisesti sovittuja rajapintoja. Yhteystietoluetteloa ylläpidetään Liikenneviraston extranetin Ratatyöt ja Liikenne työtilassa.

7 LIIKENNEVIRASTO Ohje 7 (15) 5 Kapasiteetin jakaminen ratatyölle Kun liikennesuunnittelu saa tiedon tulevasta säännölliseen kapasiteettiin vaikuttavasta työstä, alkaa selvitystyö siitä, mitkä ovat työn vaikutukset ratainfraan ja sitä kautta sen liikennöitävyyteen. Mitä aikaisemmin varsinkin rakentamiseen ja investointeihin liittyvät työt saadaan suunnitteluun, sitä helpompaa on töiden ja liikenteen yhteensovittaminen eri osapuolten kanssa. Liikennesuunnittelu osallistuu projekteihin alusta alkaen. Ratatöiden ajoituksista ja töiden vaikutuksista ratakapasiteettiin ilmoitetaan liikenneviraston verkkoselostuksessa, työrakopäätöksessä ja jakopäätöksessä ja ne pitää olla tarkennettuina viimeistään: - 2 kuukautta aiemmin, kun kysymyksenä ovat kunnossapitotyöt, - 3 kuukautta aiemmin, kun kysymyksessä on rakentaminen ja - 4 kuukautta aiemmin, kun kysymyksessä on allegro-liikenne. Ratatöiden ajoittamisesta päätettäessä noudatetaan Liikenneviraston ratatöiden- ja liikenteenhallinta - prosessia. Työraon tarvitsijan tulee aina erikseen olla yhteydessä liikennesuunnittelijaan ja sopia työraosta Liikenneviraston tekemän työrakopäätöksen mukaisesti yksityiskohtaisesti. Junaliikenteen ennakkotietojärjestelmässä ratatyölle voidaan myöntää kapasiteettia; Suljettu junaliikenteeltä, Suljettu sähköjunaliikenteeltä, ja Liikenteen ehdoilla. Suljettu (sähkö-) junaliikenteeltä - statuksella ratatyölle varattua kapasiteettia voidaan muuttaa vain uudella yhteensovittamisella. Liikenteen ehdoilla -statuksella oleva työ toteutetaan vallitsevan liikennetilanteen mukaan. 5.1 Rautatieliikenteen ja ratatöiden yhteensovittamisessa huomioitavia asioita Reunaehtoja liikenteeseen vaikuttavaan urakkaan on useita, esimerkiksi Etelä-Suomen lähiliikenne ja muun valtakunnan tavaraliikenne luovat erilaiset haasteet. Alla on lueteltuna asioita, jotka tulee käydä läpi työstä riippuen: Työn ajoitus ja muutoksiin varattava aika (tuotantolaitosten seisokki, liikenteen kausivaihtelut) Työn aloittamiseen tarvittavien työnaikaisten turvalaitosmuutosten vaatima aika Turvalaitos- ja liikenteenohjausjärjestelmän päivitystarve Liikenteeltä ja sähköjunaliikenteeltä suljetun alueen laajuus Jännitekatkoalueen laajuus ja vaikutukset esim. vaihdelämmityksiin ja kaluston säilytykseen Tilapäisen erotusjakson vaikutus liikennöitävyyteen Turvalaitteiden asettamat rajoitukset JKV-rakennusalue Viereisten raiteiden aiheuttamat rajoitukset (tulityö, erikoiskuljetukset, nopeudet) Raiteiden ylitykset Työn vaatimat nopeusrajoitukset ja niiden vaikutus muulle rataverkolle Muutokset raidejärjestyksiin Liikenteenohjauksen lisämiehitystarve ja mahdollinen tilapäisen liikenteenohjauksen miehitys ja sen vaatima kartoitus ja kertauskoulutus

8 LIIKENNEVIRASTO Ohje 8 (15) Matkustajainformaatio Junapituudet Junien peruminen Laiturin lyhentämisen aiheuttama junapituuksien muutos Asemien ohittaminen pysähtymättä Pysähtymispaikkojen siirto Junan määräpaikan vaihtaminen Seisakkeen muuttaminen liikennepaikaksi Junien yhdistäminen Vetovoiman muutokset Ylimääräiset vaihtotyöt Akselipainojen tilapäinen rajoittaminen Rullaukset Avustaminen dieselkalustolla Erotusjaksojen rakentaminen Nopeusrajoitukset Opastinnäkyvyyden muutos Opastimien siirto Vaihteiden tilapäinen lukitus tai poistaminen Liikenneturvallisuussuunnitelma Liikennepaikan tilapäinen miehittäminen Juhannuskatko muuta 5.2 Vuosisuunnitelman tiedot Ratatöiden vuosisuunnitelmat ylläpidetään JETI-ennakkotietojärjestelmässä. Liikennejärjestelyjä edellyttävissä ratatöissä huomioidaan Liikenneviraston verkkoselostuksessa määritellyt määräajat. Liikennesuunnittelu ylläpitää ja täydentää vuosisuunnitelmaa ympäri vuoden ja hankkii riittävät tiedot vuosisuunnitelmien päivittämistä varten. Tiedot vuosisuunnitelmaan tulevat muun muassa seuraavilta tahoilta: Liikenneviraston rakentamisen ja kunnossapidon vastuuhenkilöt sekä ratatyökoordinaattori Kunnossapitäjät Konsultit Kunnat ja kaupungit Isojen hankkeiden projektipäälliköt Verkkoyhtiöiden sähkötöistä vastaavat ELY-keskukset

9 LIIKENNEVIRASTO Ohje 9 (15) Vuosisuunnitelmaa varten tarvitaan seuraavat tiedot mahdollisimman tarkasti: Mistä työstä on kyse Työn sijainti ja kesto Kapasiteettirajoitteet Vaikutukset turvalaitteeseen Nopeusrajoitukset Vaikutukset sähkörataan Miehitystarve Työn vastuuhenkilöt 5.3 LISU-kokous LISU-kokouksia järjestetään neljä kertaa vuodessa ja koollekutsusta vastaa Liikenneviraston ratatyökoordinaattori. LISU-kokoukseen osallistuu Liikenneviraston edustus, liikennesuunnittelijat jokaiselta liikennesuunnittelualueelta, liikennöitsijöiden edustajat sekä muut Liikenneviraston kutsumat tahot. Kokouksissa liikennesuunnittelijat esittävät alueensa ratatöiden suunnittelutilanteen. Liikennesuunnittelu kutsuu tarvittaessa koolle alueelliset valmistelevat kokoukset, joissa käydään läpi tulevat työt ja aikataulu tulevalle rakennuskaudelle. LISU-kokouksessa muodostetaan verkostollinen kokonaisnäkemys ratatöiden vaikutuksesta liikenteeseen rakentamiskausittain sekä tehdään työrakomuutoksia vaativat päätökset. 5.4 Urakkatarjousten ja -sopimusten valmistelu Urakkatarjousten ja -sopimusten valmistelussa tilaajat hyödyntävät vuosisuunnitelmiin tallennettuja liikennerajoitetietoja. Tarvittaessa tilaaja käy liikennesuunnittelijan kanssa tarkentavat keskustelut urakkatarjouspyyntöjä varten. Liikennesuunnittelija päivittää vuosisuunnitelman ja tiedottaa mahdollisista muutoksista. Tässä vaiheessa kapasiteettirajoitetarpeisiin voi tulla suuriakin muutoksia alkuperäisiin lähtötietoihin verrattuna ja muutos edellyttää liikenneviraston päätöstä. Rakennuttajakonsulttien lisäksi työrakokyselyitä tulee myös yksittäisiltä urakoitsijoilta heidän valmistellessaan urakkatarjouksia. Liikennesuunnittelija voi antaa urakoitsijoille vain tietoja, jotka on työn reunaehdoiksi sovittu. 5.5 Urakoitsijan valinnan jälkeen Urakoitsija on yhteydessä liikennesuunnitteluun, jolloin käydään läpi tulevan urakan aikataulutus ja verrataan rajoitteita aiemmin sovittuun. Liikennesuunnittelija käy urakoitsijoiden kanssa läpi ainakin seuraavat asiat: Ennakkosuunnitelmien laatiminen Liikenneturvallisuussuunnitelmien laatiminen Urakan aikataulu Kapasiteettirajoitteiden ajoitus Työmenetelmien vaikutukset Muut alueella tehtävät urakat sekä kunnossapidon kanssa toimiminen Kuuluuko urakka ratatyöpalaverikäytäntöön Urakkaan liittyvät yhteystiedot

10 LIIKENNEVIRASTO Ohje 10 (15) 5.6 Urakan aikana Urakan aikana liikennesuunnittelu käsittelee urakoitsijoiden ennakkosuunnitelmat ja laatii ennakkoilmoitukset. Liikennesuunnittelu seuraa sovittujen rajoitteiden toteutumista ja tarvittaessa puuttuu eroavaisuuksiin. Lisäksi liikennesuunnittelu käsittelee urakoitsijoiden jännitekatkoilmoitukset. Liikenneturvallisuussuunnitelmat käsitellään yhdessä turvallisuusasiantuntijan kanssa. Liikenneturvallisuussuunnitelmat liikennesuunnittelu hyväksyttää Liikennevirastolla ja jakaa hyväksytyn version liikenteenohjauksen käyttöön. Liikennesuunnittelu käsittelee viikoittain myös kunnossapidon ennakkosuunnitelmat ja laatii niistä ennakkoilmoitukset. Liikennesuunnittelu tiedottaa tarvittavat sidosryhmät muutoksista ja muista erityisjärjestelyistä. Ratatyöpalavereiden ollessa käytössä liikennesuunnittelija osallistuu palavereihin, joissa sovitaan mahdolliset urakoiden väliset yhteensovitukset. 5.7 Urakan jälkeen Urakoiden valmistuessa liikennesuunnittelija päättää voimassa olevat rajoitukset JETI-järjestelmästä urakoitsijan ilmoituksesta. 5.8 Vuosisuunnittelun aikataulu (esimerkkinä vuoden 2017 suunnitteluaikataulu) Tammikuu: Ratatyötietojen tarkentaminen aikataulukauden 2018 vuosihakua varten. Helmikuu: LISU-kokous vuoden ratatyötietojen tarkentaminen. Ratatyötietojen ajoituksien täsmentäminen maaliskuun aikataulumuutosajankohtaa varten 5.2. mennessä (haku , jakopäätös 3.3. ja muutosajankohta 26.3). Maaliskuu: Ratatyötietojen ajoituksien täsmentäminen kesäkuun aikataulumuutosajankohtaa varten mennessä (haku , jakopäätös 26.5., muutosajankohta 19.6). Huhtikuu: Ratatyötietojen ajoituksien täsmentäminen kesäkuun aikataulumuutosajankohtaa varten mennessä (haku , jakopäätös 26.5., muutosajankohta 19.6). Toukokuu: LISU- kokous vuoden 2017 ajoituksen täsmennykset, muutokset ja avoimet kohteet. Työrakotarpeiden tarkentaminen vuoden 2018 jakoehdotukseen. Verkkoselostuksen 2019 alustavat tiedot.

11 LIIKENNEVIRASTO Ohje 11 (15) Kesäkuu: Ratatyötietojen ajoituksien täsmentäminen elokuun aikataulumuutosajankohtaa varten mennessä (haku , jakopäätös 21.7., muutosajankohta 14.8). Liikennevirasto julkaisee aikataulukauden 2018 jakoehdotuksen. Elokuu: Liikennevirasto julkaisee aikataulukauden 2018 jakopäätöksen. LISU-kokous Vuoden 2017 ratatöiden tilannekatsaus, vuoden 2018 ratatöiden tarkentaminen ja alustavien vuoden 2019 verkkoselostustietojen kokoaminen. Syyskuu: Ratatyötietojen ajoituksien täsmentäminen lokakuun aikataulumuutosajankohtaa varten mennessä (haku , jakopäätös 6.10., muutosajankohta 29.10). Vuoden 2019 verkkoselostustietojen koonti ja kommentointikierros. Liikennevirasto julkaisee vuoden 2018 työrakopäätöksen merkittävien töiden osalta. Lokakuu: Ratatyötietojen täsmentäminen joulukuun muutosajankohtaa varten mennessä (haku , jakopäätös , muutosajankohta ). Marraskuu: LISU-kokous Ratatöiden täsmennys vuoden 2018 työrakopäätöstä varten. Vuoden 2019 verkkoselostustietojen tarkentaminen. Vuoden 2017 rakentamiskauden toteutuman arviointi. Joulukuu: Liikennevirasto julkaisee aikataulukauden 2018 työrakopäätöksen ja vuoden 2019 verkkoselostuksen. Aikataulukausi 2018 alkaa. 5.9 Palaverit Liikennesuunnittelu osallistuu erilaisiin yhteensovittamiseen liittyviin palavereihin. Näitä ovat muun muassa: LISU-kokous. Yhteensovittamispalaveri (LILA-infra) Hankkeiden/projektien ratatyöpalaverit. YTM-riskienarviointipalaveri. Muut kokoukset ja palaverit, mm. organisaation sisäiset.

12 LIIKENNEVIRASTO Ohje 12 (15) 6 Junaliikenteen ennakkotietojärjestelmä (JETI) JETI-ennakkoilmoitusjärjestelmä on tietojärjestelmä jolla laaditaan, jaetaan ja ylläpidetään ennakkoilmoituksia ja radan liikennöitävyyteen vaikuttavia tietoja. Järjestelmässä laaditaan ja hyväksytään rataverkolla tehtävien ratatöiden ennakkosuunnitelmat ja ennakkoilmoitukset. Lisäksi JETIin laaditaan ratatöiden vuosisuunnitelmat. Rataliikennekeskus toimii liikennesuunnittelun roolissa virka-ajan ulkopuolella, jotta ennakkoilmoitusten laatiminen ympärivuorokautisesti olisi mahdollista. JETI -sovelluksessa ylläpidetään: Ratatyötietojen ylläpito koko niiden suunnittelun ajalta. Ratatöiden ja rautatieliikenteen yhteensovittamiseen, suunnitteluun ja koordinointiin tarvittavien tietojen jakaminen. Rautatieliikenteeseen vaikuttavien ennakkoilmoitustietojen ylläpito, sekä niiden jakaminen rautatieliikenteen ja ratatöiden eri osapuolille. JETIn käyttämisestä on laadittu oma järjestelmään integroitu käyttöohje. 6.1 VEK-ilmoitukset Liikennesuunnittelija laatii kuljettajalle näkyvät ennakkoilmoitukset JETIn VEK-ilmoitusten laadinta - ohjeen mukaisesti. 6.2 EI VEK -ilmoitukset EI VEK -ilmoitustyyppiä käytetään kunnossapito- ja rakentamistöistä sekä kapasiteettirajoitteista ilmoitettaessa. Liikenteen ehdoilla toteutettavaksi aiottu ennakkosuunnitelma tulee laatia TURO:n mukaisten määräaikojen puitteissa sille alueelle ja ajalle, kun sitä laadittaessa on paras tieto. Jos suunnitelmaa ei toimiteta määräajan puitteissa sen laatimisesta/päivittämisestä sovitaan erikseen urakoitsijan ja liikennesuunnittelija yhteistyössä. 6.3 Jännitekatko Jännitekatkopyyntö on kytkentäehdotuksen laatijalle osoitettu pyyntö, joka koskee määritellyn kytkentäryhmän tekemistä jännitteettömäksi. Jännitekatkopyyntö laaditaan jännitekatkolomakkeelle. Liikennesuunnittelun kannalta jännitekatkopyyntöä laadittaessa on otettava huomioon katkoaika, juna- sekä muu rautatieliikenne, kaluston käytettävyys ja jännitteettömät kytkentäryhmät. Jännitekatkopyyntö on tehtävä kytkentäehdotuksen laatijalle viimeistään maanantaina kaksi viikkoa ennen aiottua työviikkoa tai erikseen käytön johtajan kanssa sovitun ajan mukaan. Jännitekatkon takia sähkövetokalustolta suljetut raiteet mainitaan tarvittaessa JETI-ennakkoilmoitusjärjestelmässä. Jännitekatkoilmoitus on liikennesuunnittelun liikenteen puolesta hyväksymä kytkentäehdotus. Käyttökeskus toteuttaa jännitekatkoilmoituksen mukaisen kytkennän. Kytkennän toteuttajan on tarkistettava kytkentäehdotus ja se, että kytkentä voidaan suorittaa vaarantamatta ihmisiä, laitteita tai käyttövarmuutta. Kytkentä ei saa aiheuttaa häiriöitä liikenteelle ellei toisin ole sovittu.

13 LIIKENNEVIRASTO Ohje 13 (15) Kytkentäehdotuksessa mainitun jännitteettömän alueen muuttaminen on työn aikana sallittu vain erittäin pakottavissa tilanteissa. Tällöin on saatava lupa liikenteenohjaukselta jännitteettömän alueen muuttamiselle. Käyttökeskus tekee uuden jännitekatkoilmoituksen sovittuaan siitä puhelimitse maadoitusten teosta vastaavan henkilön kanssa. Jännitekatkoilmoitus on toimitettava ainakin työnsuorittajalle maadoitusten teosta vastaavalle henkilölle ko. alueen liikenteenohjaukselle. Muun jakelun liikennesuunnittelijat määrittelevät erikseen kunkin jännitekatkon suunnittelun yhteydessä sovitun jakelun mukaisesti. Yhteystietoluetteloa ylläpidetään Liikenneviraston extranetin Ratatyöt ja Liikenne työtilassa. Jännitekatkoprosessi on kuvattu TURO:ssa ja siihen käytetään KATKO-järjestelmää. Liikennesuunnittelu varmistaa jakelun jännitekatkosta tarvittaville osapuolille.

14 LIIKENNEVIRASTO Ohje 14 (15) 7 Liikenneturvallisuussuunnitelma Urakoitsija laatii liikenneturvallisuussuunnitelman Liikenneviraston erillisen ohjeen mukaisesti. Liikennesuunnittelu käsittelee liikenneturvallisuussuunnitelman kuvan 1 mukaisesti. Liikenneturvallisuussuunnitelman tavoitteena on kertoa liikenteenohjaukselle ajantasainen ja todellinen rautatiejärjestelmän ja -rakenteiden tila, miltä osin liikenteenohjauksen näyttö ei vastaa todellista tilannetta maastossa, tieto miten liikenteenohjausta suoritetaan poikkeusjärjestelyjen osalta sekä toimintaohjeet urakoitsijoille. Kuva 1.

15 LIIKENNEVIRASTO Ohje 15 (15) 8 Muut palvelutehtävät eri tahoille 8.1 Urakoitsijat Liikennesuunnittelu avustaa urakoitsijoita ratatöihin liittyvässä liikennesuunnittelussa, esim. työkoneiden seisonta, työkoneiden siirtyminen työalueelle jne. Liikennesuunnitteluun saapuu ennakkosuunnitelmia ja muita ilmoituksia, joiden tiedot eivät ole riittävät. Ne palautetaan lisätietojen saamiseksi ja tarvittaessa keskustellaan urakoitsijan kanssa ennakkosuunnitelmassa vaadittavista tiedoista. 8.2 Liikennöitsijät, radanpidon yritykset sekä museoliikenne Keskeisenä palvelutehtävänä radanpidon ja museoliikenteen seisonta-ja tulo/lähtöraiteiden määrittely. Erilaisiin koeajoihin liittyvät tarpeet suunnitellaan yhdessä liikennesuunnittelun ja koeajosta vastaavan tahon kanssa. Ratapihojen raiteiston käytöstä sopiminen -toimintatapakuvaus, liite Liikennevirasto Liikennesuunnittelun rooliin Liikenneviraston suuntaan kuuluu nopeusrajoitustietojen hallinta, myöhästymisten ennakointi ja tarvittaessa niiden kohdistaminen jälkikäteen oikeisiin syihin. Liikennevirastoa avustetaan erilaisten rataverkon käytettävyyteen liittyvässä suunnittelussa ja järjestelmäkehitystyössä. 8.4 Liikenteenohjaus Liikennesuunnittelu varmistaa yhdessä operatiivisen ohjauksen kanssa ratatyön toteutettavuuden. Vaativissa ratatöissä liikennesuunnittelija laatii tarvittaessa liikenteenohjaukselle selventäviä kuvauksia.

16 LIIKENNEVIRASTO Ohje LIITE 1 Liikennesuunnitteluohjeen lähteet Rautatielaki Ratakapasiteetin hakuohje Verkkoselostus Radanpidon turvallisuusohjeet (TURO) Rataverkon käyttösopimus Rautatieliikenteenohjauksen käsikirja Liikenteenohjaussopimus JETI-käyttöohjeet Nopeusmuutosten hallinta valtion rataverkolla Sähkörataohje Ohje palveluntuottajan turvallisuussuunnitelman laatimisesta ja sisällöstä

17 LIIKENNEVIRASTO Ohje LIITE 2 Ratapihojen kapasiteetin jakaminen ja raiteiston käytöstä sopiminen, toimintotapakuvaus Tavoitteena saada ja tuottaa ajantasaista tietoa ratapihojen raiteiston käyttötarpeesta, jotta voidaan arvioida ratakapasiteetin riittävyys ja mahdollisuus kuljetusten toteutumiselle (ml. kaluston järjestely- ja seisontaraidetarve) ja tehdä asianmukaiset ja tasapuoliset ratkaisut. Valtion rataverkolla ratapihojen kapasiteetin jakamisesta vastaa rataverkon haltija, Liikennevirasto. VUOSITASO, AIKATAULUKAUSI Liikenneviraston vastuuyksikkö: Rataverkon käyttö (Purhonen) Rataverkon käyttösopimukset, ratapihasopimukset, museoliikenteen kaluston säilyttämissopimukset, joissa määritetään ratapihojen raiteiston käytön ja kapasiteetin jaon perusperiaatteet kullekin aikataulukaudelle. Nykyiset sekä uudet rautatieliikenteen harjoittajat. AIKATAULUKAUDEN AIKANA ESILLE NOUSEVAT RATAPIHAKAPASITEETIN JAKAMISTARPEET Pitkäaikaiset ja tilapäiset, yli viikon pituiset sekä säännölliset seisontatarpeet Liikenneviraston vastuuyksikkö: Rataverkon käyttö (Sirkiä, Kovanen, Siitari) Liikenneviraston sisäinen selvitystyö: Liikenteen aluepäälliköt (Haapakoski/Laurila, Lehtimäki/Siitari, Kovanen) Huom. Kaluston tilapäiseen säilyttämiseen voidaan poikkeustilanteissa käyttää myös verkko-selostuksessa kappaleessa kuvatun mukaisesti junaliikenteeseen varattuja, erikseen määriteltyjä säilytysraiteita. Operatiivisten tilanteiden ratkaisut, ml. akuutit lyhytaikaiset seisontaraidetarpeet Tilanteet, joissa rautatieliikenteen harjoittajalla ei ole ollut vakiintunutta raiteiden käyttötarvetta/myönnettyä kapasiteettia ko. liikennepaikalla mm.: Kuljetukseen liittyvät lyhytaikaiset säilytysraidetarpeet: Finrail liikennesuunnittelu Museoliikenteen tarpeet: Finrail liikennesuunnittelu Rataurakoitsijoiden tarpeet: Finrail liikennesuunnittelu Akuutit konfliktitilanteet: Rataliikennekeskus. Huom. - tarkistettava mm. aluekunnossapidolta säilytysraiteiden kunto ja paikallisten toimijoiden ratapihan käyttötarve.

18 Lista allekirjoittajista Tämä asiakirja on allekirjoitettu Allekirjoittaja Todennus