Jouni Wallander ja Riikka Salkonen MINITYÖPAJA: SUORITUSKANNUSTINJÄRJESTELMÄT

Transkriptio

1 Jouni Wallander ja Riikka Salkonen MINITYÖPAJA: SUORITUSKANNUSTINJÄRJESTELMÄT Työpaja Liikennevirastossa

2 Työpajan tavoite ESITELLÄ: Suorituskannustinjärjestelmien muodostamisen periaatteita ja huomioon otettavia asioita Esitellä toimijoiden välisten sopimusten nykytilaa IDEOIDA OPTIMAALISTA TULEVAISUUDEN JÄRJESTELMÄÄ Näkökulmana ennen kaikkea järjestelmien muodostama kokonaisuus, ei yksittäiset kahden toimijan väliset järjestelmät 2

3 Suorituskannustinjärjestelmät ja niiden muodostaminen Suorituskannustinjärjestelmä on yleistermi bonus-, sanktio- ja bonus-sanktiojärjestelmille 3

4 Suorituskannustinjärjestelmä ja sen muodostamisen periaatteet Suorituskannustinjärjestelmällä tarkoitetaan sellaisia sopimuksiin rakennettuja taloudellisia ohjauskeinoja, joilla voidaan vaikuttaa osapuolten toimintaan Rautatieliikenteessä tavoitteena on kannustaa toimijoita parantamaan rautatieverkon ja -liikenteen suorituskykyä ja sitä kautta asiakkaiden palvelua Suorituskannustinjärjestelmän muodostaminen: 1. Valitaan suoritusmittari eli mittari, johon kannustinjärjestelmä perustuu 2. Suoritukselle asetetaan tavoitteet 3. Valitaan taloudelliset ohjauskeinot (bonukset ja/tai sanktiot) 4. Asetetaan kannustimien suuruus sopivalle, kannustavalle tasolle (Nervola 2009) 4

5 Suorituskannustinjärjestelmää muodostettaessa otettava huomioon Yleensä paras vaikuttavuus saavutetaan sanktioiden ja bonuksien yhdistelmällä Sanktioiden ja bonusten suuruus Oltava riittävän suuria, että kannustavat kohti tavoitetta, mutta eivät niin suuria, että muodostuisivat toiminnan esteeksi Näkökulmia, joita on hyvä pohtia järjestelmää muodostettaessa: Eri asiakasryhmien tarpeet ja toiveet Rautatieliikennejärjestelmän reunaehdot Mittaamisen reunaehdot Kannustimen suuruuden pitäisi heijastaa haitan tai hyödyn suuruutta (Nervola 2009) 5

6 Järjestelmillä oltava yhteinen perusta muiden prosessien kanssa Ratakapasiteetin jakamisen periaatteiden ja kannustinjärjestelmän periaatteiden on oltava linjassa keskenään Liikenteenohjauksen ja muun operatiivisen toiminnan priorisoinnin ja kannustinjärjestelmän on oltava linjassa keskenään Suorituskannustinten suuruuksien tulee vastata hankearvioinnissa käytettäviä yksikköarvoja Täsmällisyyden mittareiden ja suorituskannustinjärjestelmien perusteiden on vastattava toisiaan Haitan arvioinnin periaatteet oltava samat kuin suorituskannustinjärjestelmän suuruuden määrittämisen periaatteet 6

7 Nykyisten järjestelmien esittely Eri rautatietoimijoiden väliset sopimukset ja niihin sisältyvät kannustinjärjestelmät 7

8 Rautatietoimijoiden keskinäiset sopimukset ja niihin sis. suorituskannustinjärjestelmät Urakoitsija (VR Track) Urakoitsija Urakoitsija Kunnossapito- ja urakkasopimukset (sopimuskohtaisia järjestelmiä) LVM HSL Tulossopimus (tulostavoitteet) Liikenteen ostosopimus (bonussanktiojärjestelmä) HSL-alueen liikennöintisopimus (sanktiojärjestelmä) Tapauskohtaisesti hyvitys matkustajalle Liikennevirasto Rataverkon käyttösopimus (suorituskannustinjärjestelmä) [Rautatielaki] VR Liikennöitsijä Liikennöitsijä Korvausvelvollisuus kuljetusasiakkaalle tavaran luovutuksen viivästymisestä ja matkustajalle junavuoron viivästymisestä aiheutuneesta vahingosta [Rautatiekuljetuslaki] Henkilö- ja Asiakkaat kuljetusasiakkaat 8 Liikenteen tutkimuskeskus Verne

9 Esimerkki: urakoitsija epäonnistuu, minkä vuoksi lähiliikenneasiakkaat (HSL & VR) myöhästyvät Urakoitsija (VR Track) Urakoitsija Urakoitsija Kunnossapito- ja urakkasopimukset (sopimuskohtaisia järjestelmiä) LVM Tulossopimus (tulostavoitteet) Liikennevirasto Rataverkon käyttösopimus (suorituskannustinjärjestelmä) [Rautatielaki] HSL HSL-alueen liikennöintisopimus (sanktiojärjestelmä) VR Liikennöitsijä Liikennöitsijä Tapauskohtaisesti hyvitys matkustajalle Korvausvelvollisuus kuljetusasiakkaalle tavaran luovutuksen viivästymisestä ja matkustajalle junavuoron viivästymisestä aiheutuneesta vahingosta [Rautatiekuljetuslaki] Henkilö- ja Asiakkaat kuljetusasiakkaat 9 Liikenteen tutkimuskeskus Verne

10 Kehitysperiaatteita (laadittiin työpajan aikana) - Tavoitteena toiminnan ohjaus, ei vahinkojen korvaus - Yhteiset peruselementit - Elementtien arvot sopimuskohtaisesti vaikutuksien mukaisesti - Samantasoiset sopimukset samanlaisia - Yhteinen tiedontuotantoprosessi - Sisäinen markkinointi 10 Liikenteen tutkimuskeskus Verne

11 Nykyisen järjestelmäkokonaisuuden ongelmia Yksittäisten järjestelmien osalta Raskaita pyörittää Pitkät viiveet Bonusten ja sanktioiden suuruudet osin puutteellisesti perusteltuja Huonosti tiedostettu tai ainakin hyväksytty Osin epäluotettavia Osin edellisistä johtuen: ohjaavat puutteellisesti toimintaa Kokonaisuuden osalta: eri tahojen välisillä järjestelmillä ole kunnollista yhteyttä toisiinsa, vaikka ne pohjautuvat samaan asiaan (junien viiveisiin) Esim. HSL-VR, VR-Livi ja Livi-LVM 11

12 12 OPTIMAALISEN JÄRJESTELMÄN IDEOINTI

13 Ryhmässä pohdittavia asioita 1. Kannustinjärjestelmän tavoitteet (1/3) Syytä olla kaikissa sopimuksissa yhteiset Huomioitava ainakin asiakas- ja liikennejärjestelmänäkökulma Mahdollisia tavoitteita: Ohjaavuus (mihin?) (Yksinkertaisuus) (Hyväksyttävyys) 2. Tavoitteisiin sopivien mittareiden valinta (2/3) Viiveminuutit (ei ainoa vaihtoehto!) Mittari voi eri sopimuksissa olla erilainen tarkastellaan eri toimijaparien näkökulmasta 3. Kannustimien asettaminen Ohjauskeino (bonus / sanktio / bonus-sanktio) Ohjauskeinon suuruus Lisäksi Miten eri järjestelmien tulisi keskustella keskenään? Miten kokonaisuuden sisäinen markkinointi pitäisi hoitaa? 13

14 Ideoinnin tueksi pohdintaa nykyjärjestelmän pohjalta Mihin pitäisi kannustaa? Mitä tahoa pitäisi kannustaa? Laskentaperusteet (raja-arvoille ja suuruudelle)? Miten määritellään myöhästymisen aiheuttama haitta asiakkaalle? Miten ottaa huomioon sekundääriset myöhästymiset, ulkoiset tekijät ja syykoodittomat myöhästymiset? Miten välttää ristiriidat muiden tavoitteiden kanssa? Muuta: Maksettavien korvausten tulee olla suhteessa haitan määrään ja myöhästymisen kestoon Suoritusmittarin arvon pitää vaihdella toimintaan nähden, ts. pitää olla vaikutusmahdollisuus mitattaviin asioihin 14

15 Esimerkkejä muista maista Suoritusmittarina käytetään yleisesti myöhästymisminuutteja, mutta myös esim. myöhästymisten lukumäärää Alankomaat: suoritusmittari muodostuu muistakin tekijöistä kuin myöhästymisistä, kuten rataverkon käytettävyydestä, kiireellisten aikataulumuutosten toteuttamisesta ja melun määrästä Britannia: myöhästymisminuutit suhteutetaan liikennemäärään 28 vrk jaksoina (Nervola 2009) 15

16 Jouni Wallander, Riikka Salkonen ja Tommi Mäkelä KIITOS! Työpaja Liikennevirastossa

17 Suorituskannustinjärjestelmän lakiperusta Suomessa Direktiivi 2001/14/EY 11 artikla infrastruktuurin hinnoittelujärjestelmien on suorituskannustinjärjestelmän avulla kannustettava rautatieyrityksiä ja infrastruktuurin hallintoa minimoimaan häiriöt ja parantamaan rautatieverkon suorituskykyä suorituskannustinjärjestelmän perusperiaatteita sovelletaan koko verkkoon Rautatielaki 31 rataverkon tehokkaan käytön ja rautatieliikenteen täsmällisyyden edistämiseksi sekä rautatieliikenteestä aiheutuvien rataverkon käytettävyyshäiriöiden vähentämiseksi järjestelmän on oltava tasapuolinen, syrjimätön ja suhteellisuusperiaatteen mukainen korvauksista ja niiden periaatteista sovitaan rautatieyrityksen ja Liikenneviraston välisessä rataverkon käyttösopimuksessa rautatieyrityksen on maksettava Liikennevirastolle korvaus, jos rautatieyrityksen harjoittama liikenne poikkeaa rautatieyrityksestä johtuvasta syystä sille myönnetystä ratakapasiteetista Liikenneviraston on maksettava rautatieyritykselle korvaus, jos rataverkon käytettävyys poikkeaa virastosta johtuvien liikenteen häiriöiden vuoksi oleellisesti rautatieyritykselle myönnetystä ratakapasiteetista ja siitä aiheutuu haittaa rautatiejärjestelmä toimivuudelle 17

18 Liikenneviraston ja rautatieyritysten välinen järjestelmä nykyään Rataverkon haltijan vastuulla olevat poikkeamat ratatyön sovitun ajan ylitys turvalaitteiden ja liikenteenohjauksen viestilaitteiden vika (ei kuitenkaan kulunvalvonnan kalustolaitteiden vika) sähköistyslaitteiden vika tai sähköratatyöhön sovitun ajan ylitys radassa oleva vika, joka johtuu Liikenneviraston vastuulla olevasta laiminlyönnistä tai huolimattomuudesta Rautatieyrityksen vastuulla olevat poikkeamat jarruvika laakerivika junan katkeaminen kytkentä tai irroitus kallistusvika muu kalustovika veturivika ja JKV-vika veturilaitteessa alimitoitettu vetokyky veturin vaihto, lisäys tai poisto Maksun määräytyminen Junan aikataulussaoloa mitataan seuranta-asemilla. Sanktio maksetaan, kun yllä olevissa luetteloissa kuvatuista syistä syntyy (lisä)myöhästyminen seuranta-asemavälillä tai seurantaasemalla on yhtäsuuri tai suurempi kuin 15 minuuttia henkilökaukoliikenteen junalla tai lähiliikenteen junalla 30 minuuttia tavarajunalla tai kun henkilökaukoliikenteen juna tai lähiliikenteen juna perustaan äkillisesti Sanktiosumma lasketaan kaikista ko. (lisä)myöhästymisen myöhästymisminuuteista, ei ainoastaan raja-arvon ylittävistä minuuteista. Maksettavien sanktioiden suuruus sovitaan Liikenneviraston ja rautatieyrityksen välisessä rataverkon käyttösopimuksessa. 18

19 Ideoinnin tueksi pohdintaa nykyjärjestelmän pohjalta (1/2) Maksettavien korvausten tulee olla suhteessa haitan määrään ja myöhästymisen kestoon toistuvuus otettu huomioon (per myöhästynyt juna) suuruutta ei ole otettu huomioon Mihin kannustaa tai mitä tahoa kannustaa? pitäisikö olla kannustimena radanpitäjälle, siten että verkko olisi mahdollisimman hyvin liikennöitävissä (vrt. laki) jos kannustaa radanpitäjää täyttämään ratakapasiteetin mahdollisimman paljon (tulojen maksimoimiseksi), vie pohjan liikennöinnin täsmällisyydeltä Laskentaperusteet (raja-arvoille ja suuruudelle) mikä nykyjärjestelmän perustana? miten pitäisi määrittää? Tulisiko rakentaa niin, että tavoitteena asiakkaan palvelun parantaminen? miten lasketaan asiakkaan myöhästymisen arvo? 19

20 Ideoinnin tueksi pohdintaa nykyjärjestelmän pohjalta (2/2) Suoritusmittarin arvon pitää vaihdella toimintaan nähden toimijoilla täytyy olla vaikutusmahdollisuus pitäisi olla mukana vain niitä tekijöitä, joihin Liikennevirasto tai rautatieyritys voivat vaikuttaa ei sellaisia tekijöitä, joihin kumpikaan taho ei voi vaikuttaa, kuten on tilanne nykyisessä täsmällisyysmittauksessa on tärkeää, että järjestelmän alaisella yrityksellä ei ole mahdollisuutta vaikuttaa liikaa tavoitteiden asettamiseen Miten ottaa huomioon sekundääriset myöhästymiset, ulkoiset tekijät ja syykoodittomat myöhästymiset? Ovatko viiveminuuttien mittaus ainoa vaihtoehto? Voisiko vaihtoehtona olla esim. kuinka usein/paljon liikennöitsijä on tarvinnut muutosta (kiireellisesti) aikaisemmin myönnettyyn aikatauluun/kapasiteettiin; tällainen mittari ottaisi järjestelmän hyvin huomioon, kun muuten kohteena on asiakas (esimerkiksi tavaraliikenteen etuajassakulun osalta tämä olisi hyvä mittari, sillä siitä ei kärsi asiakas, mutta järjestelmä mahdollisesti kyllä) 20