Defibrillaattorin antama sähkoisku depolarisoi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Defibrillaattorin antama sähkoisku depolarisoi"

Transkriptio

1 Ensihoito Maaret Castrén Tavanomainen peruselvytys eli suustasuuhun puhaltaminen ja rintakehän painelu on tärkeä taito sekä maallikoille että ammattilaisille. Tällainen elvytys ei kuitenkaan käynnistä pysähtynyttä sydäntä mutta auttaa potilasta pidentämällä sitä aikaa, jonka sydän pysyy kammiovärinässä. Sydämenpysähdyksistä jopa 80 %:ssa on alkurytminä juuri kammiovärinä. Sydämenpysähdyksessä potilaan selviytymisen kannalta oleellisin tekijä on aika, joka kuluu sydämen pysähtymisestä siihen hetkeen, kun defibrillaattorilla annetaan ensimmäinen isku. Tämä aika lyhenee vain, kun defibrillaatio tulee mahdolliseksi myös muiden kuin lääkärin ja ambulanssimiehistön tekemänä. Uudet puoliautomaattiset defibrillaattorit ovat tekniikaltaan sellaisia, että niiden käyttö voidaan opettaa helposti ja turvallisesti maallikollekin. Uusien kansainvälisten suositusten mukaan defibrillaattorin käyttö on osa peruselvytystä. Defibrillaattorin antama sähkoisku depolarisoi hetkellisesti sydämen epätasaisen, kaoottisen rytmin, ja tämän jälkeen sydänlihaksen järjestyneempi supistuminen voi taas alkaa. Laite lopettaa kammiovärinän tai muun nopean rytmihäiriön ja mahdollistaa sydämen normaalin sähköisen toiminnan. Manuaalisen defibrillaattorin toiminnassa ei ole mitään automatiikkaa, vaan käyttäjä säätää kaikki toiminnot ja myös käynnistää ne. Tällaista defibrillaattoria on teknisesti hankalampi käyttää, ja harvoin hätätilanteisiin joutuva henkilökunta, esimerkiksi sairaalahenkilöstö, kohtaa vaikeuksia tämän laitteen käytössä. Elvytyksen tehokas suorittaminen voi olla mahdotonta, koska laitetta ei ole osattu käyttää oikein. Manuaalinen defibrillaattori soveltuukin huomattavasti paremmin suunniteltuihin rytminsiirtoihin ja sydämen tahdistamiseen kuin elvytystilanteisiin. Defibrillaattori voi olla myös puoliautomaattinen (kuva 1). Tällaisessa laitteessa on rytmianalysaattori. Defibrillaattori kytketään potilaaseen, joka ei ole hereillä, kahden itseliimautuvan elektrodin avulla, laite käynnistetään, ja se analysoi potilaan sydämen rytmin. Jos kyseessä on kammiovärinä tai nopea leveäkompleksinen kammiotakykardia, laite kehottaa antamaan defibrilloivan sähköiskun. Se annetaan laitteessa olevalla painikkeella. Jos taas kyseessä ei ole defibrilloitava rytmi, siis asystole tai sykkeetön sähkömekaaninen aktivaatio, laite kehottaa tarkistamaan sykkeen. Jos kaulalta ei tunnu sykettä, tulee auttajan tässä vaiheessa aloittaa tavanomainen puhallus-paineluelvytys (PPE). Laite antaa sekä ääni- että tekstikehotteita. Laite on hyvin varmatoimintainen ja teknisesti helppo pitää toimintavalmiina. Rytmistä voidaan saada virheellinen analyysi, jos potilaalla on sisäinen defibrillaattori tai tahdistin, potilasta liikutetaan Kuva 1. Puoliautomaattinen defibrillaattori. Duodecim 2000; 116:

2 analyysin aikana esimerkiksi paineluelvytyksessä tai hän liikkuu itse, esimerkiksi kouristelee (Kerber ym. 1997). Puoliautomaattiset defibrillaattorit voivat toimia joko monofaasisen eli yksisuuntaisen tai bifaasisen eli kaksisuuntaisen defibrillaatioaallon avulla (virran suunta vaihtuu iskun aikana kerran). Suomessa on viime vuosien aikana tullut käyttöön kaksisuuntaisia laitteita, ja ne ovat ilmeisesti tehokkaampia eli lopettavat kammiovärinän nopeammin (Gliner ja White 1999, White ja Blanton 1999) ja myös vahingoittavat vähemmän sydänlihasta kuin yksisuuntaiset laitteet (Tang ym. 1999). Vaikka kaksisuuntainen laite defibrilloi selvästi useammin menestyksekkäästi kuin yksisuuntainen, ei uusimman monikeskustutkimuksen mukaan potilaiden sairaalaan selviytymisessä ja kotiutumisessa ole ollut eroa verrattuna yksisuuntaiseen laitteeseen (Schneider ym. 1999). Kaksisuuntainen laite määrittää defibrillaatioon tarvittavan energiamäärän potilaan rintakehän impedanssin mukaan, eli energiamäärä valikoituu potilaan mukaan ja on pienempi kuin yksisuuntaisessa laitteessa. Kaksisuuntainen aaltomuoto ei ole uusi asia. Venäjällä tämänkaltaisia laitteita on käytetty jo 1960-luvulta lähtien, ja sisäisissä defibrillaattoreissa tämä aaltomuoto on osoittautunut tehokkaaksi (Kerber ym. 1997). Viimeaikaisten potilastutkimusten perusteella näyttäisi siltä, että kaksisuuntainen laite on hyvin tehokas ja tehokkuus saavutetaan tämän aaltomuodon avulla pienemmällä energiamäärällä kuin yksisuuntaisessa laitteessa (Mittal ym. 1999). Pienempi energiantarve mahdollistaa pienemmät ja kevyemmät defibrillaattorit. Tämä puolestaan auttaa mm. maallikkoa käyttämään laitetta. Uudistunut hengenpelastusketju Suomessa kuolee vuosittain noin ihmistä äkillisten sydäntapahtumien vuoksi. Helsingissä pysähtyy muualla kuin sairaalassa vuosittain noin 80 ihmisen sydän sataatuhatta asukasta kohti. Vuonna 1994 tehdyn tutkimuksen mukaan 65 % niistä potilaista, joiden oli huomattu muuttuvan elottomaksi ja joiden sydämenpysähdyksen syy oli sydänperäinen, oli kammiovärinässä (Kuisma 1996). Useissa julkaisuissa mainitaan, että jopa %:ssa sydänperäisistä sydämenpysähdyksistä alkurytminä on ollut kammiovärinä (Bossaert 1999, Silfvast 1999). Kolmannes kammiovärinäpotilaista selviytyy. Viime vuosina elvytystulosten parantamiseksi on etsitty ensihoidon kehittämisen ja maallikkojen opetuksen ohella uusia toimintamalleja. Yksi tällainen keino on maallikon suorittama elottoman potilaan sydämen defibrillaatio helppokäyttöisellä puoliautomaattisella neuvovalla laitteella, joka on sijoitettu ennalta kartoitettuun riskikohteeseen. Potilaan selviytymisen kannalta tärkein tekijä hoitoketjussa on aika, joka kuluu sydämen pysähtymisestä siihen, että defibrillaattori antaa ensimmäisen sähköiskun. Kammiovärinäpotilaiden mahdollisuus selviytyä vähenee 7 10 % minuutissa ennen ensimmäistä sähköiskua (Larsen ym. 1993). Viive lyhenee vain siten, että yhä useampi sairaalassa ja ambulanssissa työskentelevä henkilö lääkäreiden lisäksi pystyy suorittamaan defibrillaation. Uutena keinona käyttöön on otettu myös maallikoiden opettaminen ja defibrillaattoreiden antaminen heidän käyttöönsä. Uudessa hoitosuosituksessa (s. 1119) defibrillaatio onkin siirretty peruselvytykseen kuuluvaksi toimenpiteeksi juuri sen takia, että mahdollisimman nopean defibrillaation tärkeys on tiedostettu entistä paremmin ja uudet laitteet mahdollistavat tehokkaan defibrillaation myös muiden kuin ensihoidon ammattilaisten käsissä. Lyhenteeseen PPE (puhallus-paineluelvytys) on lisätty defibrillaatiota tarkoittava kirjain D, jolloin on saatu lyhenne PPE-D (kuva 2). Defibrillaatio muualla kuin sairaalassa Ensivasteyksikkö on mikä tahansa hätätilapotilaan todennäköisesti ensimmäisenä tavoittava yksikkö, joka pystyy ainakin hätäensiapuun, ensiarvioon ja mieluiten kammiovärinän hoitamiseen defibrilloimalla (Kinnunen 1999). Näitä yksikköjä on ollut käytettävissä jo vuosien ajan. Ensivasteyksikköinä käytetään ambulanssien lisäksi vakinaista ja vapaapalokuntaa. Myös poliisille on nyt tarkoitus antaa jo peruskoulutuk M. Castrén

3 sessaan valmius ensivastetoimintaan, ja Suomen Punainen Risti on parin viime vuoden aikana kouluttanut terveydenhuollon ammattilaisia ensivastetoimintaan lähinnä massatapahtumia ajatellen. Ensivasteyksikön toiminnasta vastaa alueen ensihoidon vastuulääkäri, jonka tehtävänä on myös valvoa, että yksikössä työskenteleville annetaan tarpeellinen ylläpitokoulutus. Maallikon suorittama defibrillaatio. Julkisilla paikoilla, kuten lentokentillä, laivaterminaaleissa, tavarataloissa ja ostoskeskuksissa, voi potilaan tavoittaminen olla hankalaa. Esimerkiksi Las Vegasin kasinoissa ja hotelleissa tapahtuu paljon sydämenpysähdyksiä (82 vuodessa). Selviytymisosuus oli pieni, ja koko hoitoketjua ryhdyttiin tämän takia analysoimaan. Vaikka avunpyyntösoitto tulee nopeasti ja apua lähtee paikalle heti, on valtavien kasinoiden ja hotellien ulko-ovilta usein vielä matkaa potilaan luokse. Ambulanssimiehistöltä kului jopa kymmenen minuuttia ulko-ovelta potilaan luo. Ratkaisuna ongelmaan kaupungin ensihoitojärjestelmä asetti defibrillaattorit tiettyjen kasinoiden ja hotellien tiloihin ja koulutti näiden vartijat käyttämään laitetta. Potilaiden selviytymisosuus kasvoi 12:sta 79 %:iin (Karch ym. 1998). Jo 1990-luvun alusta lähtien lentokoneissa on ollut käytössä defibrillaattoreita. Kansainvälisen järjestön laskujen mukaan jopa ihmistä kuolee vuosittain lentokoneissa sydämenpysähdykseen (O Rourke RA 1997). Sairauskohtauksiin kuolee kolminkertainen määrä verrattuna lento-onnettomuuksien vaatimiin uhreihin. Matkustajan hätätilan takia tehtävään välilaskuun menee aikaa vähintään 20 minuuttia, ja jos ollaan meren päällä, voi aikaa mennä paljon enemmän. Kun kyseessä on sydämenpysähdys, ei potilaalla ole mitään mahdollisuuksia selvitä, jos koneessa ei ole defibrillaattoria. Myös mahdollisuus todeta defibrillaattorin avulla, että kyseessä on ei-defibrilloitavaan rytmiin pysähtynyt sydän, on lentoyhtiöille taloudellisesti tärkeä, koska tämän tiedon avulla vältetään välilasku (O Rourke MF ym. 1997). Pari vältettyä välilaskua kustantaa jo pienemmässä lentoyhtiössä defibrillaattoreiden hankinnan ja miehis min hälyttäminen PPE defibrillaatio tehoelvytys Entinen ketju hälyttäminen PPE ja varhainen defibrillaatio tehoelvytys Tulevaisuuden ketju Kuva 2. Kansainvälisten elvytyssuositusten mukainen hoitoketju: PPE + D = PPE-D. PPE = puhallus-paineluelvytys, D = defibrillointi. 1129

4 tön koulutuksen. Asiasta on käyty jo ensimmäinen oikeudenkäynti ja maksettu korvauskin Lufthansan koneessa menehtyneen potilaan omaisille. Heidän kanteensa perustui siihen, että koneessa ei ollut defibrillaattoria eikä potilaalle näin ollen annettu mahdollisuutta selviytyä sydämenpysähdyksestä. Finnairin koneista kuudessa on defibrillaattori ja koko miehistö on koulutettu käyttämään laitetta. Suullisen tiedon mukaan viime vuonna on vältytty neljältä välilaskulta, mutta toistaiseksi ei ole esiintynyt yhtään kammiovärinää juuri niissä koneissa, missä laite on (kuva 3). Tutkimusprojekti Helsingissä. Helsingissä kartoitettiin vuonna 1998 riskikohteet, joissa sydämenpysähdyksien esiintyvyys on suuri ja joissa avun saanti voi kohteen luonteen vuoksi olla hankalaa. Koska sydämenpysähdys julkisella paikalla näyttää usein liittyvän matkustamiseen, kiinnitettiin ensisijainen huomio matkustajaterminaaleihin. Helsingissä kulkee satamaterminaalien kautta yli kahdeksan miljoonaa matkustajaa vuodessa, ja sydämenpysähdyksen ilmaantuvuus on yli 1/ matkustajaa. Myös rautatieasema ja linja-autoasema katsottiin kohteiksi, joissa pitäisi olla mahdollisuus maallikon suorittamaan defibrillaatioon. Muista arvioiduista kohteista myös Stockmannin tavaratalo ja Itäkeskuksen kauppakeskus on katsottu tällaisiksi. Satamaterminaaleissa vuonna 1998 alkaneeseen maallikoiden defibrillaatioprojektiin osallistuvat rajavartijat sekä Eckerö Line, joka liikennöi Helsingin ja Tallinnan väliä mutta jolla ei ole sairaanhoitajaa laivassa. Rautatieasemalla ja tavarataloissa on koulutettu vartijoita. Osallistujat saivat viiden tunnin koulutuksen laitteen käytöstä integroituna osana tavallista peruselvytystä. Kertauskoulutus järjestetään 2 3 kertaa vuodessa. Satamaterminaaleissa 1999 tehty kartoitus osoitti, että osallistuneet rajavartijat ovat olleet tyytyväisiä. Laitetta on käytetty kaksi kertaa, eikä käyttöön liittynyt ongelmia. Pari kertaa laite on jäänyt käyttämättä, koska yksityishenkilö on soittanut 112:een terminaalin pihalta eikä rajavartijoille tullut tapahtumasta tietoa. Rajavartijoiden toive on, että laite jäisi pysyvästi heidän käyttöönsä, jos tutkimusprojekti AED Kuva 3.»Jos sydämenne pysähtyy, elektrodit ilmestyvät automaattisesti.» osoittaa sen hyödylliseksi (O. Pennanen, suullinen tiedonanto 1999). Hätäkeskuksen merkitys maallikon suorittamassa defibrillaatiossa. Ensivastetoiminnan ja varsinkin maallikon suorittaman defibrillaation yleistyessä tulisi myös hätäkeskuksesta annettavien puhelinelvytysohjeiden olla ajanmukaisia. Kun laitteiden sijainti olisi tiedossa ja puhelu tai hälytys tulee kohteesta, jossa tällainen laite sijaitsee, voisi hälytyspäivystäjä opastaa tarvittaessa paikalla olijoita laitteen käytössä. Tieto hälytyskeskukseen voisi jopa lähteä automaattisesti, kun laite otetaan irti telineestään (Kerber ym. 1997). Ja ehkä tärkeintä: hälytyskeskus voisi varmistaa, että laitetta käytetään, vaikka soitto ehkä sivuuttaa kohteen oman hälytysjärjestelmän. Kun soitto tulee esimerkiksi satamaterminaalin edessä olevalta bussipysäkiltä, terminaalissa oleva laitteen käyttäjä ei saa tietoa hätätilanteesta. Yhdenmukainen toiminta. Maallikon suorittaman defibrillaation tulisi olla ensihoidon vastuulääkärin alaista toimintaa, ja sen laatua ja tarpeellisuutta on syytä jatkuvasti tutkia. Lisäksi jokaisesta myydystä laitteesta tulisi tehdä ilmoitus rekisteriin, jolloin terveysviranomainen tietäisi maallikkokäyttöön tarkoitettujen defibrillaattoreiden sijainnin. Rekisteri on perustettu, koska toimintaa ohjaavaa lainsäädäntöä ei toistaiseksi ole (Kuisma ym. 1999) M. Castrén

5 Suomen Punainen Risti on yhdessä Suomen Pelastusalan Keskusliiton ja Suomen Elvytysneuvoston kanssa luomassa suomenkielistä ohjekirjasta puoliautomaattisen defibrillaattorin käytöstä peruselvytyksessä. Euroopan elvytysneuvosto (ERC) päätti kesällä 1999 Lyonissa hyväksyä kyseisen Laerdalin ohjekirjasen englanninkielisenä koulutusohjelmiinsa. Kansainväliset elvytysohjeet tähtäävät yhtenevään linjaan potilaan hoidossa. Tämän kirjasen ja yhteisen koulutuslinjauksen avulla mainitut tahot pyrkivät samaan eli yhtenäiseen linjaan myös Suomen ensivastetoiminnassa ja varsinkin maallikoiden suorittamassa defibrillaatiossa. Defibrillaatio sairaalassa. Vaikka muualla kuin sairaalassa yhä useampi oppii käyttämään puoliautomaattista defibrillaattoria potilaan hyväksi, niin useimmissa sairaaloissa ja hoitolaitoksissa defibrillaatio ei kuulu edes sairaanhoitajan toimenkuvaan. Tilanne on tällainen jopa parissa korkeinta erikoissairaanhoidon tasoa edustavassa pääkaupungin sairaalassa. Puoliautomaattinen defibrillaattori on helppokäyttöinen ja soveltuu erinomaisesti sairaalassakin tapahtuvien sydämenpysähdysten hoitoon. Käyttövarmuus verrattuna manuaaliseen defibrillaattoriin on huima. Mistä sitten johtuu se, että sairaaloissa ei ole puoliautomaattisia laitteita eikä sairaalan muuta henkilökuntaa kouluteta defibrilloimaan. Sairaanhoitajatkaan eivät useimmissa paikoissa vaikuta järin halukkailta oppimaan laitteen käyttöä, vaikka lentoemännät ja rajavartijat jo hyvin tuloksin pystyvät defibrillaatioon. Vaasan keskussairaalassa ja OYKS:ssa puoliautomaattisia defibrillaattoreita on käytetty jo pari vuotta. Sairaalat ovat olleet tyytyväisiä, ja laitteita hankittaneen lisää. Kokemusta on siis jo sairaaloissakin. Nyt muidenkin hoitolaitosten olisi aika herätä ja saattaa sairaaloiden elvytysvalmius sellaiselle tasolle, jolla sen pitäisi olla. Hoitohenkilökunnan tulisi motivoitua pelastamaan potilaan henki nopealla defibrillaatiolla välittämättä siitä, onko toimenpide kuulunut heille aikaisemmin vai ei. Laitehankinnoista vastaavien lääkäreiden tulisi tiedostaa nykytilanne. Elvytyksessä käytettävien manuaalisten defibrillaattoreiden kirjo on samassakin sairaalassa laaja, ja niiden käyttö on hätätilassa hankalaa. Ja ennen kaikkea elvytyskoulutuksessa tulisi ottaa uusi linja. Kaikille sairaalan työntekijöille tulisi opettaa PPE-D eli peruselvytys defibrillaattorin kanssa (Bossaert ym. 1998). Muuten on todettava, että hoitolaitosten henkilökunta ei osaa peruselvytystä! Siihen kun nyt uusien suositusten mukaan kuuluu myös defibrilloiminen (Bossaert 1998). Kirjallisuutta Bossaert L, Handley A, Marsden A, ym. European Resuscitation Council guidelines for the use of automated external defibrillators by EMS providers and first responders. Resuscitation 1998; 37:91 4. Bossaert L. European Resuscitation Council Guidelines for Resuscitation. Elsevier, Bossaert L. Electrical defibrillation: new technologies. Curr Opin Anaesthesiol 1999;12: Gliner BE, White RD. Electrocardiographic evaluation of defibrillation shocks delivered to out-of- hospital sudden cardiac arrest patients. Prehosp Emerg Care 1999;3: Karch S, Graff J, Young S, Ho C-H. Response times and outcomes for cardiac arrests in Las Vegas casinos. Am J Emerg Med 1998;16: Kerber RE, Becker LB, Bourland JD, ym. Automatic external defibrillators for public access defibrillation: recommendations for specifying and reporting arrhytmia analysis algorithm performance, incorporating new waveforms, and enhancing safety. Circulation 1997;95: Kinnunen A. Ensivaste: hätäensiapu ja ensiarvio. Oy Edita Ab, Kuisma M, Nurminen K, Määttä T, Hakala T. Defibrillaattorit maallikon käyttöön uusi toimintamalli ensihoitoon. Suom Lääkäril 1999;8: Larsen M, Eisenberg M, Cummins R, Hallstrom A. Predicting survival from out-of-hospital cardiac arrest: a graphic model. Ann Emerg Med 1993;22: Mittal S, Ayati S, Stein KM, Knight BP, ym. Comparison of a novel rectilinear biphasic waveform with a damped sine wave monophasic waveform for transthoracic ventricular defibrillation. J Am Coll Cardiol 1999;34: O Rourke RA. Saving lives in the sky. Circulation 1997;96: O Rourke MF, Donaldson E, Geddes JS. An airline cardiac arrest program. Circulation 1997;96: Schneider T, Martens P, Paschen H, Kuisma M, ym. Randomized comparison of 150J biphasic and J monophasic AEDs in out-ofhospital cardiac arrest victims. Xith World Symposium Cardiac Pacing and Electrophysiology, Berlin 1999, (abstrakti) P-330. Silfvast T. Sydämenpysähdyspotilaan hoito. Suom Lääkäril 1999;5: Tang W, Weil MH, Sun S, Yamaguchi H, ym. The effects of biphasic and conventional monophasic defibrillation on postresuscitation myocardial function. J Am Coll Cardiol 1999;34: White RD, Blanton DM. Biphasic truncated exponential waveform defibrillation. Prehosp Emerg Care 1999;3: MAARET CASTRÉN, LT, osastonlääkäri HUS Ensihoitoyksikkö Agricolankatu 15, Helsinki 1131

Kaksivaiheinen kliininen yhteenveto

Kaksivaiheinen kliininen yhteenveto Kaksivaiheinen kliininen yhteenveto Kammiovärinän ja kammiotakykardian defibrillointi Taustatietoja Physio-Control teki kaksivaiheisten, katkaistujen eksponentaalisten iskujen (BTE) sekä tavallisten yksivaiheisten

Lisätiedot

PERUSELVYTYS KUNNIAAN! Juhana Hallikainen Ensihoidon vastuulääkäri HYKS Akuutti/Ensihoito, Peijaksen alue Akuuttihoitopäivät 23.5.

PERUSELVYTYS KUNNIAAN! Juhana Hallikainen Ensihoidon vastuulääkäri HYKS Akuutti/Ensihoito, Peijaksen alue Akuuttihoitopäivät 23.5. PERUSELVYTYS KUNNIAAN! Juhana Hallikainen Ensihoidon vastuulääkäri HYKS Akuutti/Ensihoito, Peijaksen alue Akuuttihoitopäivät 23.5.2016 LUENTO POHJAUTUU ERC:N, SEKÄ KÄYPÄ HOITO OHJEISIIN LUENNON ALGORITMIDIOJEN

Lisätiedot

ALKUPERÄISTUTKIMUS. Sydämenpysähdyspotilaiden pitkäaikaisselviytyminen. Markku Kuisma ja Maaret Castrén-Persons

ALKUPERÄISTUTKIMUS. Sydämenpysähdyspotilaiden pitkäaikaisselviytyminen. Markku Kuisma ja Maaret Castrén-Persons ALKUPERÄISTUTKIMUS Sydämenpysähdyspotilaiden pitkäaikaisselviytyminen Markku Kuisma ja Maaret Castrén-Persons Tapahtumapaikalla annettavan elvytyshoidon ansiosta voidaan nykyään kolmannes kammiovärinäpotilaista

Lisätiedot

Malli ensihoitotyöparin roolijaon mukaisesta työskentelystä (AMK-malli) JPA 2011

Malli ensihoitotyöparin roolijaon mukaisesta työskentelystä (AMK-malli) JPA 2011 Pulssin tunnustelu ei ole luotettavaa (ammattilaisillakaan) Mahdollisimman keskeytymätön painelu on edullista (elvytyksen aikana sallitaan hands off ajaksi MAX 5 sekuntia) Pelkkä painelu saattaa riittää?

Lisätiedot

LAPSEN ELVYTYS. Ole Andersen 02/2017

LAPSEN ELVYTYS. Ole Andersen 02/2017 LAPSEN ELVYTYS Ole Andersen 02/2017 ONKO LAPSI AINA ERILAINEN KUIN AIKUINEN? vastasyntynyt on alle 1 vuoden ikäinen on alle 3 vuoden ikäinen on alle 5 vuoden ikäinen osittain LAPSI EI OLE PIENI AIKUINEN

Lisätiedot

Yhteydessä. Käyttövalmis.

Yhteydessä. Käyttövalmis. Yhteydessä. Käyttövalmis. 1 LIFEPAK CR2 -defibrillaattori jossa LIFELINKcentral AED Program Manager Uusi lähestymistapa maallikkodefibrillointiin Äkillinen sydämenpysähdys voi tapahtua kenelle tahansa

Lisätiedot

AED Plus. Paras apu elvyttäjille

AED Plus. Paras apu elvyttäjille AED Plus Paras apu elvyttäjille Painelu-puhalluselvytystä tarvitaan Viimeisimmät, vuonna 2010 annetut Euroopan elvytysneuvoston (ERC) suositukset ovat selviä: onnistunut defibrillointi edellyttää laadukasta

Lisätiedot

MAALLIKON SUORITTAMA DEFIBRILLAATIO SYDÄNPYSÄHDYSPOTILAAN HOITOKETJUSSA

MAALLIKON SUORITTAMA DEFIBRILLAATIO SYDÄNPYSÄHDYSPOTILAAN HOITOKETJUSSA MAALLIKON SUORITTAMA DEFIBRILLAATIO SYDÄNPYSÄHDYSPOTILAAN HOITOKETJUSSA Lay-person and public access defibrillation in the chain of survival in Finland HEINI HARVE AKATEEMINEN VÄITÖSKIRJA Esitetään Helsingin

Lisätiedot

Hoitohenkilökunnan elvytysosaaminen

Hoitohenkilökunnan elvytysosaaminen Markus Wathén Hoitohenkilökunnan elvytysosaaminen Metropolia Ammattikorkeakoulu Ensihoitaja AMK Ensihoidon koulutusohjelma Opinnäytetyö 21.5.2014 Tiivistelmä Tekijä(t) Otsikko Sivumäärä Aika Markus Wathén

Lisätiedot

PARANTAA Kuopion yliopistollinen sairaala, KYS, on yksi Suomen viidestä yliopistosairaalasta.

PARANTAA Kuopion yliopistollinen sairaala, KYS, on yksi Suomen viidestä yliopistosairaalasta. parantaa. PARANTAA Kuopion yliopistollinen sairaala, KYS, on yksi Suomen viidestä yliopistosairaalasta. KYS antaa korkeatasoista kliinistä hoitoa, tekee kansainvälisesti arvostettua tutkimusta ja kouluttaa

Lisätiedot

Satakunnan ammattikorkeakoulu. Sanna Pihlajaviita

Satakunnan ammattikorkeakoulu. Sanna Pihlajaviita Satakunnan ammattikorkeakoulu Sanna Pihlajaviita HATANPÄÄN KANTASAIRAALAN VALVONTAOSASTON ELVYTYSOHJEIDEN PÄIVITYS KÄYPÄ HOITO- SUOSITUSTEN MUKAISEKSI Hoitotyön suuntautumisvaihtoehto 2008 HATANPÄÄN KANTASAIRAALAN

Lisätiedot

Elvytys: Erityisryhmät

Elvytys: Erityisryhmät 2010 -> 2015 Elvytys: Erityisryhmät Markus Lyyra Vt ylilääkäri Päivystys, tehohoito ja ensihoito HUS Porvoon sha Akuuttihoitopäivät lemmenlaivalla 2016 Otsikoita Erityissyitä: Hypoksia, Hypo/hyperkalemia,

Lisätiedot

Päivitetty elvytysopas Päijät- Hämeen pelastuslaitoksen ensivasteyksiköille

Päivitetty elvytysopas Päijät- Hämeen pelastuslaitoksen ensivasteyksiköille Päivitetty elvytysopas Päijät- Hämeen pelastuslaitoksen ensivasteyksiköille LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaali- ja terveysala Hoitotyön koulutusohjelma Sairaanhoitaja Opinnäytetyö Syksy 2016 Matti Laine

Lisätiedot

ENNAKKOILMOITUS -miten varautuu päivystys? Anna-Maria Savolainen Aoh,Akuutti24

ENNAKKOILMOITUS -miten varautuu päivystys? Anna-Maria Savolainen Aoh,Akuutti24 ENNAKKOILMOITUS -miten varautuu päivystys? 18.11.2016 Anna-Maria Savolainen Aoh,Akuutti24 On Päijät-Hämeen keskussairaalan yhteydessä toimiva ensihoito- ja päivystyskeskus Päijät-Hämeen keskussairaala

Lisätiedot

Kotihoito-ohje potilaalle. Päiväys: Sairaanhoitaja: Lääkäri: Muita hyödyllisiä puhelinnumeroita:

Kotihoito-ohje potilaalle. Päiväys: Sairaanhoitaja: Lääkäri: Muita hyödyllisiä puhelinnumeroita: Kotihoito-ohje potilaalle Päiväys: Sairaanhoitaja: Lääkäri: Muita hyödyllisiä puhelinnumeroita: 2 Johdanto Tämä potilaan ohjekirja sisältää tärkeää tietoa Smith & Nephew n valmistaman kertakäyttöisen alipainetta

Lisätiedot

ELVYTYSKOULUTUS ULVILAN TERVEYSKESKUKSESSA

ELVYTYSKOULUTUS ULVILAN TERVEYSKESKUKSESSA ELVYTYSKOULUTUS ULVILAN TERVEYSKESKUKSESSA Petri Heinikangas, Hanna Jokela ja Kimmo Salonen opinnäytetyö, 2011 Diakonia-ammattikorkeakoulu Diak, Länsi, Pori Hoitotyön koulutusohjelma Sairaanhoitaja (AMK)

Lisätiedot

Ensihoitopalvelun saatavuus PSSHP Q2. Jouni Kurola Ylilääkäri Ensihoitopalvelut KYS

Ensihoitopalvelun saatavuus PSSHP Q2. Jouni Kurola Ylilääkäri Ensihoitopalvelut KYS Ensihoitopalvelun saatavuus PSSHP Q2 Jouni Kurola Ylilääkäri Ensihoitopalvelut KYS Miten ensihoitopalvelu aktivoidaan? 112 HUOM: Hoitolaitosten kiireettömät (= ennalta suunnitellut) ja ambulanssilla tapahtuvat

Lisätiedot

Saattohoitosuositukset ja niiden tausta

Saattohoitosuositukset ja niiden tausta Saattohoitosuositukset ja niiden tausta Saattohoitotutkimuksen päivä Tampere TtT Esityksen sisältö Suomalaisen saattohoidon lähihistoria Saattohoitosuositukset Saattohoidon nykytilanne, tulevaisuuden,

Lisätiedot

MET-TOIMINTA TAYS:SSA

MET-TOIMINTA TAYS:SSA MET-TOIMINTA TAYS:SSA 1.7. 30.9.2011 Mari Harju LK Opiskelijanumero 81582 Syventävien opintojen kirjallinen työ Ohjaaja: Sanna Hoppu, LT, ayl TAMPEREEN YLIOPISTO Lääketieteen yksikkö Anestesia ja tehohoito

Lisätiedot

1.01 Lapsen elvytys. Määritelmä. Sydämenpysähdyksen etiologia ja tunnistaminen. Toiminta elottomuuden toteamisen jälkeen

1.01 Lapsen elvytys. Määritelmä. Sydämenpysähdyksen etiologia ja tunnistaminen. Toiminta elottomuuden toteamisen jälkeen Hätätilanteet.0 Lapsen elvytys Outi Peltoniemi, Elisa Nurmi Määritelmä Tässä luvussa lapsella tarkoitetaan alle murrosikäistä lasta. Murrosiän saavuttanutta lasta hoidetaan kuten aikuista. Vastasyntyneen

Lisätiedot

Keskushallinto 3.6.2013 1(5)

Keskushallinto 3.6.2013 1(5) Keskushallinto 3.6.2013 1(5) Kolarin ja Lapin sairaanhoitopiirin välinen neuvottelu 2013 Aika ma 3.6.2013 klo 9.00-12.05 Paikka Kolari, Kunnantalo Osallistujat: Eija Koivuranta, Kolarin kunta Sakari Lipponen,

Lisätiedot

POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUN PALVELUTASOPÄÄTÖS AJALLE 1.1.2014-

POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUN PALVELUTASOPÄÄTÖS AJALLE 1.1.2014- SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUN PALVELUTASOPÄÄTÖS AJALLE 1.1.2014- Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri 2 (8) 1. TOIMINTAYMPÄRISTÖ Ensihoidon palvelutasopäätös koskee Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueella

Lisätiedot

Kipuprojektin satoa. Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä

Kipuprojektin satoa. Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä Kipuprojektin satoa Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä Osaraportti: nykytilan kuvaus ja toimijoiden haastattelut

Lisätiedot

Potilasturvallisuutta taidolla- ohjelma

Potilasturvallisuutta taidolla- ohjelma Potilasturvallisuutta taidolla- ohjelma Laatu- ja potilasturvallisuus suunnitelma Olli Väisänen, LT Ylilääkäri THL POTILASTURVALLISUUS Terveydenhuollossa toimivien yksilöiden ja organisaation periaatteet

Lisätiedot

KOTONA KÄYTETTÄVÄT LÄÄKINTÄLAITTEET

KOTONA KÄYTETTÄVÄT LÄÄKINTÄLAITTEET KOTONA KÄYTETTÄVÄT LÄÄKINTÄLAITTEET SGS Fimko Oy Ilpo Pöyhönen Ilpo.Poyhonen@sgs.com Hermiankatu 12 B 33720 Tampere, Finland Puh. 043 8251326 MISTÄ PUHUTAAN Kotona käytettävät lääkintälaitteet Ovatko vaatimukset

Lisätiedot

PlusTrac. Meidän ohjelmamme. Sinun turvasi

PlusTrac. Meidän ohjelmamme. Sinun turvasi PlusTrac Meidän ohjelmamme Sinun turvasi Mitä AED Program Management on? Sydänpysähdyksen uhrin elvyttämiseen tarvitaan AED-laite, joka on valmis antamaan hengenpelastavan iskun. Mutta pelkkä AED-laite

Lisätiedot

PALVELUTASOPÄÄTÖSESITYS ENSIHOITOPALVELUN JÄRJESTÄMISEKSI PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON KUNTAYHTYMÄSSÄ 1.1.

PALVELUTASOPÄÄTÖSESITYS ENSIHOITOPALVELUN JÄRJESTÄMISEKSI PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON KUNTAYHTYMÄSSÄ 1.1. PALVELUTASOPÄÄTÖSESITYS ENSIHOITOPALVELUN JÄRJESTÄMISEKSI PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON KUNTAYHTYMÄSSÄ 1.1.2017 ALKAEN VERSIO II - monituottajamalli PHSOTEY Ensihoitokeskus Sisällysluettelo

Lisätiedot

Ensihoidon kenttäjohtaja

Ensihoidon kenttäjohtaja PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALI- JA TERVEYSYHTYMÄ Työpaikkailmoituksia, dokumentti sisältää kahdeksan sivua. Työpaikkailmoitus kopioitu sivulta: http://www.kuntarekry.fi/avoimettyopaikat/sivut/jobs.aspx?jobid=phsotey-07-26-

Lisätiedot

Ohje: Miten haen aineistoa Terveysportin verkkopalvelusta

Ohje: Miten haen aineistoa Terveysportin verkkopalvelusta Ohje: Miten haen aineistoa Terveysportin verkkopalvelusta a) Verkkopalvelun ulkoasu...1 b) Aineiston hakeminen Terveysportissa...5 c) Aineiston tulostaminen Terveysportissa...7 a) Verkkopalvelun ulkoasu

Lisätiedot

Liekkivammatilanne Suomessa sekä vammojen sairaalahoitokustannukset

Liekkivammatilanne Suomessa sekä vammojen sairaalahoitokustannukset Liekkivammatilanne Suomessa sekä vammojen sairaalahoitokustannukset Haikonen Kari, Lillsunde Pirjo 27.8.2013, Hanasaaren kulttuurikeskus, Espoo 27.8.2013 Kari Haikonen 1 Tutkimuksen lähtökohdat Tutkimus

Lisätiedot

Päivitetyt ensiapu- ja elvytysohjeet mitä uutta ja miksi?

Päivitetyt ensiapu- ja elvytysohjeet mitä uutta ja miksi? Päivitetyt ensiapu- ja elvytysohjeet mitä uutta ja miksi? Aquapäivät HKI 27.8.2016 Pamela Hiltunen Anestesiologian ja tehohoidon erikoislääkäri, LT Luennoitsijan esittely Väitöskirja sairaalan ulkopuolisista

Lisätiedot

Infektio uhka potilasturvallisuudelle hygieniahoitajan / infektiotiimin näkemys

Infektio uhka potilasturvallisuudelle hygieniahoitajan / infektiotiimin näkemys Infektio uhka potilasturvallisuudelle hygieniahoitajan / infektiotiimin näkemys Valtakunnalliset sairaalahygieniapäivät 12.-13.3.2013 Helsinki Nina Elomaa Hygieniahoitaja Vaasan keskussairaala Hoitoon

Lisätiedot

Outi Peltoniemi LT, lastentautien ja anestesiologian erikoislääkäri, Lasten teho-osasto, OYS outi.peltoniemi[a] ppshp.fi

Outi Peltoniemi LT, lastentautien ja anestesiologian erikoislääkäri, Lasten teho-osasto, OYS outi.peltoniemi[a] ppshp.fi Elisa Nurmi LL, erikoislääkäri, HUS ATeK Lasten ja nuorten sairaala elisa.nurmi[a]hus.fi Outi Peltoniemi LT, lastentautien ja anestesiologian erikoislääkäri, Lasten teho-osasto, OYS outi.peltoniemi[a]

Lisätiedot

Elvytys Päivitetty 3.2.2016

Elvytys Päivitetty 3.2.2016 Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen neuvoston, Suomen Anestesiologiyhdistyksen ja Suomen Punaisen Ristin asettama työryhmä Päivitetty 3.2.2016 PDF-versio sisältää suositustekstin, keskeiset taulukot

Lisätiedot

CODE-STAT 8.0 -TIEDONHALLINTAOHJELMISTO

CODE-STAT 8.0 -TIEDONHALLINTAOHJELMISTO CODE-STAT 8.0 -TIEDONHALLINTAOHJELMISTO Seuraa elvytyksen tehokkuutta. Kerää tapahtumatiedot helposti. CODE-STAT 8.0 -tiedonhallintaohjelmisto Hätätilanteessa ihmishenki riippuu annetun hoidon nopeudesta

Lisätiedot

ROHKEUTTA MAALLIKKOELVYTYKSEEN JA DEFIBRILLOINTIIN

ROHKEUTTA MAALLIKKOELVYTYKSEEN JA DEFIBRILLOINTIIN ROHKEUTTA MAALLIKKOELVYTYKSEEN JA DEFIBRILLOINTIIN Koulutus nuorille Ammattikorkeakoulun opinnäytetyö Hoitotyön koulutusohjelma Hämeenlinna, syksy 2015 Emma Westerlund TIIVISTELMÄ HÄMEENLINNA Hoitotyön

Lisätiedot

ENSIHOITOPALVELUN MUUTOSTEN VAIKUTUKSET ELVYTYSTULOKSIIN KESKI- SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN ALUEELLA AJALLA

ENSIHOITOPALVELUN MUUTOSTEN VAIKUTUKSET ELVYTYSTULOKSIIN KESKI- SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN ALUEELLA AJALLA ENSIHOITOPALVELUN MUUTOSTEN VAIKUTUKSET ELVYTYSTULOKSIIN KESKI- SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN ALUEELLA AJALLA.9.-8.. Mirva Lievonen Opinnäytetyö Lokakuu Hoitotyön koulutusohjelma Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala

Lisätiedot

Kristian Hendriks HOITOHENKILÖKUNNAN ELVYTYSTAIDOT

Kristian Hendriks HOITOHENKILÖKUNNAN ELVYTYSTAIDOT Kristian Hendriks HOITOHENKILÖKUNNAN ELVYTYSTAIDOT Hoitotyön koulutusohjelma 2015 HOITOHENKILÖKUNNAN ELVYTYSTAIDOT Hendriks, Kristian Satakunnan ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma Tammikuu 2015

Lisätiedot

Ensihoito osana saattohoitopotilaan hoitoketjua. Minna Peake Asiantuntijahoitaja palliatiivinen hoitotyö, 13.5.2016

Ensihoito osana saattohoitopotilaan hoitoketjua. Minna Peake Asiantuntijahoitaja palliatiivinen hoitotyö, 13.5.2016 Ensihoito osana saattohoitopotilaan hoitoketjua Minna Peake Asiantuntijahoitaja palliatiivinen hoitotyö, 13.5.2016 Voiko kuolevan potilaan päivystyskäyntejä ehkäistä hoidon paremmalla ennakkosuunnittelulla?

Lisätiedot

Alueelliset tietovarastot ja niiden käyttö. Terveydenhuollon ATK-päivät Janne Saarela

Alueelliset tietovarastot ja niiden käyttö. Terveydenhuollon ATK-päivät Janne Saarela Alueelliset tietovarastot ja niiden käyttö Terveydenhuollon ATK-päivät Janne Saarela 31.5.2005 Sisällysluettelo 1. Alueelliset tietovarastot Kytkös sähköisien potilaskertomuksien arkistointiin Kytkös organisaatiorajat

Lisätiedot

Elvytyspotilaan hoidon osaaminen

Elvytyspotilaan hoidon osaaminen Elvytyspotilaan hoidon osaaminen Kyselytutkimus Metropolia Ammattikorkeakoulun sairaanhoitajaopiskelijoille Ensihoidon koulutusohjelma, ensihoitaja Opinnäytetyö 23.4.2009 Ossi Ikonen Jan Uotinen Metropolia

Lisätiedot

Porin Perusturvan Mobiilitoiminnasta ja kotiuttamisesta

Porin Perusturvan Mobiilitoiminnasta ja kotiuttamisesta Porin Perusturvan Mobiilitoiminnasta ja kotiuttamisesta YL Katriina Lähteenmäki Yleislääketieteen ja Akuuttilääketieteen el Ensihoitolääketieteen erityispätevyys Päivystyslääketieteen erityispätevyys mobiilitoiminnan

Lisätiedot

HOITOELVYTYSKOULUTUS PERUSTASON ENSIHOIDON OPISKELIJOILLE

HOITOELVYTYSKOULUTUS PERUSTASON ENSIHOIDON OPISKELIJOILLE HOITOELVYTYSKOULUTUS PERUSTASON ENSIHOIDON OPISKELIJOILLE Ville Purhonen Petrus Rompasaari Opinnäytetyö Huhtikuu 2016 Ensihoidon koulutusohjelma 2 TIIVISTELMÄ Tampereen ammattikorkeakoulu Ensihoidon koulutusohjelma

Lisätiedot

SISÄLTÖ UUSIEN SEPELVALTIMOTAUTIPOTILAAN LIIKUNTASUOSITUSTEN KÄYTÄNTÖÖN SOVELLUS

SISÄLTÖ UUSIEN SEPELVALTIMOTAUTIPOTILAAN LIIKUNTASUOSITUSTEN KÄYTÄNTÖÖN SOVELLUS UUSIEN SEPELVALTIMOTAUTIPOTILAAN LIIKUNTASUOSITUSTEN KÄYTÄNTÖÖN SOVELLUS Sydänfysioterapeuttien koulutuspäivät Jyväskylä, K-S keskussairaala 27. Arto Hautala Dosentti, yliopistotutkija Oulun yliopisto

Lisätiedot

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 1 RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET Asiakastyytyväisyyden keskeiset osatekijät ovat palvelun laatua koskevat odotukset, mielikuvat organisaatiosta ja henkilökohtaiset palvelukokemukset.

Lisätiedot

Kokemuksia riskinarvioinnista

Kokemuksia riskinarvioinnista Kokemuksia riskinarvioinnista Sädehoitofyysikoiden 33. neuvottelupäivät 9.-10.6.2016 Säätytalo, Helsinki Jarkko Ojala, TkT Apulaisylifyysikko (vs) & laatupäällikkö Tampereen yliopistollinen sairaala /

Lisätiedot

Headline. Main text. Basware-käyttäjäpäivät Sini Klockars

Headline. Main text. Basware-käyttäjäpäivät Sini Klockars Basware-käyttäjäpäivät 21.9.2011 Sini Klockars BESTSELLER Suomessa Kansainvälisesti Liikevaihto 70 meur 2 MEUR Tulos 2 meur 0,3 MEUR Perustettu 1990 1975 Brändejä 10 10 Liikkeitä >100 > 2 500 Henkilökuntaa

Lisätiedot

Antti Poukka ELVYTYSTAIDOT YHTEISPÄIVYSTYKSESSÄ

Antti Poukka ELVYTYSTAIDOT YHTEISPÄIVYSTYKSESSÄ Antti Poukka ELVYTYSTAIDOT YHTEISPÄIVYSTYKSESSÄ Hoitotyön koulutusohjelma Sairaanhoitaja 2011 ELVYTYSTAIDOT YHTEISPÄIVYSTYKSESSÄ Poukka, Antti Paavo Johannes Satakunnan ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma

Lisätiedot

Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa vastaanottokohtaiset tulokset

Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa vastaanottokohtaiset tulokset Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2013 vastaanottokohtaiset tulokset Yksityisen sektorin työvoimaselvitys lokakuussa 2013 Tutkimus tehtiin yhteistyössä KT Kuntatyönantajien ja sosiaali- ja terveysministeriön

Lisätiedot

- erikoissairaanhoidon sopimuksen sisältö

- erikoissairaanhoidon sopimuksen sisältö Rajattomia palveluita l Pohjoiskalotilla - erikoissairaanhoidon sopimuksen sisältö Saamelaisten rajayhteistyöseminaari 25.2.2015 Lapin sairaanhoitopiiri HELSE NORD HELSE FINNMARK POHJOINEN RAJAYHTEISTYÖ

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13 Terveydenhuollon palvelu paranee Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1601-5 Taitto:

Lisätiedot

Lääkeinformaatiostrategian toimenpideehdotusten

Lääkeinformaatiostrategian toimenpideehdotusten Lääkeinformaatiostrategian toimenpideehdotusten priorisointi Sidosryhmäkyselyn tulosten esittely Lääkeinformaatiofoorumi käyttäjät ja tuottajat 11.5.2012 Annikka Kalliokoski Ylilääkäri Lääketurvallisuus-

Lisätiedot

Sivu 1 / 11 08.01.2013 Viikin kirjasto / Roni Rauramo

Sivu 1 / 11 08.01.2013 Viikin kirjasto / Roni Rauramo Sivu 1 / 11 Kuvien siirto kamerasta Lyhyesti Tämän oppaan avulla voit: - käyttää tietokoneen omaa automaattista kopiointiin tai siirtoon tarkoitettua toimintaa kuvien siirtoon kamerasta tai muistikortista

Lisätiedot

Mustalla kärkikolmiolla merkittyjen lääkkeiden haittoja seurataan erityisen tarkasti - S...

Mustalla kärkikolmiolla merkittyjen lääkkeiden haittoja seurataan erityisen tarkasti - S... Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 3/2016 LÄÄKKEIDEN HAITTAVAIKUTUKSET Mustalla kärkikolmiolla merkittyjen lääkkeiden haittoja seurataan erityisen tarkasti Kirsti Villikka, Annikka Kalliokoski / Kirjoitettu

Lisätiedot

Lue minut ensin! DM50 Series (K00 series) Pika-asennusohje. Uusi postimaksukoneenne on suunniteltu siten, että voit asentaa laitteen itse.

Lue minut ensin! DM50 Series (K00 series) Pika-asennusohje. Uusi postimaksukoneenne on suunniteltu siten, että voit asentaa laitteen itse. Lue minut ensin! DM50 Series (K00 series) Uusi postimaksukoneenne on suunniteltu siten, että voit asentaa laitteen itse. On tärkeää, että luet ohjeen läpi yksityiskohtaisesti. Pika-asennusohje Ennen kun

Lisätiedot

Miksi meidän kannattaa ottaa kausi-influenssarokotus?

Miksi meidän kannattaa ottaa kausi-influenssarokotus? Miksi meidän kannattaa ottaa kausi-influenssarokotus? Kausi-influenssarokotus on tehokas keino ehkäistä influenssan leviämistä Henkilökunnan influenssarokotuksille on vahvat perusteet Henkilökunta on merkittävä

Lisätiedot

Päijät-Hämeessä vuonna 2014 sairaalan ulkopuolella elvytettyjen sairaalaan selviytymiseen

Päijät-Hämeessä vuonna 2014 sairaalan ulkopuolella elvytettyjen sairaalaan selviytymiseen Samuli Innanen & Henri Myyryläinen Päijät-Hämeessä vuonna 2014 sairaalan ulkopuolella elvytettyjen sairaalaan selviytymiseen vaikuttaneet tekijät Utstein analyysimallia mukaillen Opinnäytetyö Ensihoidon

Lisätiedot

Miten ihminen kohtaa annetun ympäristön

Miten ihminen kohtaa annetun ympäristön Miten ihminen kohtaa annetun ympäristön Oppimisen ja ymmärtämisen ongelmien vaikutus ihmisen mahdollisuuksiin selviytyä muuttuvassa toimintaympäristössä Veijo Nikkanen Kehitysvammaisten Tukiliitto ry /

Lisätiedot

Kotiutushoitajan toiminta Suomessa

Kotiutushoitajan toiminta Suomessa Kotiutushoitajan toiminta Suomessa Aloitettu n. 10 vuoden aikana useilla paikkakunnilla (12. kokoontuminen v.2010). Viitekehyksenä palveluohjaus; ; Sosiaali- ja terveydenhuollon eri alueilla tapahtuvaa

Lisätiedot

Besai Muñoz Sanchez 11NS

Besai Muñoz Sanchez 11NS ENSIAPUOPAS JALKAPALLO- EROTUOMAREILLE Besai Muñoz Sanchez 11NS ENSIAPUOPAS JALKAPALLO- EROTUOMAREILLE Ensiapu on loukkaantuneelle tai sairastuneelle tapahtumapaikalla annettavaa apua. Sitä käytetään vammojen

Lisätiedot

Harjoitusta ja hätätilanteita

Harjoitusta ja hätätilanteita Harjoitusta ja hätätilanteita Hoitohenkilökunnan elvytystiedot perusterveydenhuollossa Ammattikorkeakoulun opinnäytetyö Hoitotyön koulutusohjelma HAMK Forssa kevät 2015 Miia Palonen TIIVISTELMÄ HAMK FORSSA

Lisätiedot

Paikkatietojen käyttö ensihoitopalvelujen suunnittelussa

Paikkatietojen käyttö ensihoitopalvelujen suunnittelussa Paikkatietojen käyttö ensihoitopalvelujen suunnittelussa Pauli Kamsula, HTM, sh Projektipäällikkö Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitos VSSHP Ensihoitopalvelu Ensihoitopalvelu on kokonaisuus, joka vastaa

Lisätiedot

TENS 2-kanavainen. Riippuen siitä, kuinka säädät laitteen ja ohjelman, voit käyttää laitetta seuraaviin tarkoituksiin:

TENS 2-kanavainen. Riippuen siitä, kuinka säädät laitteen ja ohjelman, voit käyttää laitetta seuraaviin tarkoituksiin: TENS 2-kanavainen Sähköstimulaatio on oikein käytettynä turvallinen hoitomenetelmä. Laite soveltuu erinomaisesti myös kotikäyttöön, sillä sen sähkövirran tehokkuus on alhainen. Stimulaattori on tyylikäs

Lisätiedot

Rytmin seuranta fysioterapiassa. Leena Meinilä 2016

Rytmin seuranta fysioterapiassa. Leena Meinilä 2016 Rytmin seuranta fysioterapiassa Leena Meinilä 2016 mitä seurataan: syketaajuus, lepoharjoitussyke- maksimi-palautuminen, rytmihäiriöt miksi? sopiva harjoitussyke, mahdollisten rasitukseen liittyvien rytmihäiriöiden

Lisätiedot

Yksityisen sektorin työvoimaselvitys vastaanottokohtaiset tulokset

Yksityisen sektorin työvoimaselvitys vastaanottokohtaiset tulokset Yksityisen sektorin työvoimaselvitys 2016 vastaanottokohtaiset tulokset Yksityisen sektorin työvoimaselvitys loka-marraskuussa 2016 Tutkimus tehtiin yhteistyössä KT Kuntatyönantajien ja sosiaali- ja terveysministeriön

Lisätiedot

Lausuntopyyntökysely LUONNOS VASTAUKSEKSI. Ohjeet:

Lausuntopyyntökysely LUONNOS VASTAUKSEKSI. Ohjeet: Lausuntopyyntökysely LUONNOS VASTAUKSEKSI Ohjeet: Sähköisessä kyselylomakkeessa voi liikkua edestakaisin painamalla Edellinen- tai Seuraava - painikkeita. Kysely on mahdollista lähettää vastaamatta kaikkiin

Lisätiedot

Terveys ja talous 2016

Terveys ja talous 2016 Terveys ja talous 2016 15.9.2016 Tehokkuutta osaamisen kehittämiseen Oppiportin hyödyntämisen mahdollisuuksista Digidigi Digitalisaatio haastaa perinteiset toimintamallit ja muuttaa maailmaa, sosiaali-

Lisätiedot

Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2012

Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2012 Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2012 vastaanottokohtaiset tulokset Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2012 Kyselytutkimus kaikille Hammaslääkäriliiton Suomessa toimiville yksityishammaslääkärijäsenille

Lisätiedot

UUDET ELVYTYS OHJEET PERTTI SUOMINEN LASTEN JA NUORTEN SAIRAALA 2015

UUDET ELVYTYS OHJEET PERTTI SUOMINEN LASTEN JA NUORTEN SAIRAALA 2015 UUDET ELVYTYS OHJEET PERTTI SUOMINEN LASTEN JA NUORTEN SAIRAALA 2015 Elvytysuositukset Uudet kansainväliset elvytyssuositukset julkaistaan noin 5 vuoden välein Uudet ohjeet julkaistu 10/2015 Lähiaikoina

Lisätiedot

Etusivu Sijainti Toimitilat Ota Yhteyttä VALIMO 1

Etusivu Sijainti Toimitilat Ota Yhteyttä VALIMO 1 Pitäjänmäen paraatipaikalla sijaitseva Valimotie 1 tarjoaa muuntojoustavaa ja tehokasta toimistotilaa. Tilat kunnostetaan käyttäjien toiveiden mukaan viihtyisiksi ja tehokkaiksi. Seitsemänkerroksisen rakennuksen

Lisätiedot

Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä

Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä Markus Kajanto Teollisuuden digitalisaation myötä johdon käsitykset organisaation resursseista, osaamisesta ja prosesseista ovat avainasemassa

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta /2011 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus. ensihoitopalvelusta

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta /2011 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus. ensihoitopalvelusta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 2011 340/2011 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus ensihoitopalvelusta Annettu Helsingissä 6 päivänä huhtikuuta 2011 Sosiaali- ja terveysministeriön

Lisätiedot

LÄHELLÄ IHMISTÄ, NOPEASTI JA TEHOKKAASTI

LÄHELLÄ IHMISTÄ, NOPEASTI JA TEHOKKAASTI POHJOIS-KARJALAN PELASTUSLAITOS LÄHELLÄ IHMISTÄ, NOPEASTI JA TEHOKKAASTI Pohjois-Karjalan pelastuslaitospetteri Hakkarainen Lääkintämestari 1 POHJOIS-KARJALAN PELASTUSLAITOS SAIRAANKULJETUKSEN TUOTTAJANA

Lisätiedot

Perusopetuksen maakunnallinen arviointi Koulun toiminta. Möysän koulun tulokset. Vastaajamäärät lk oppilasta

Perusopetuksen maakunnallinen arviointi Koulun toiminta. Möysän koulun tulokset. Vastaajamäärät lk oppilasta Perusopetuksen maakunnallinen arviointi 2016 Möysän koulun tulokset Vastaajamäärät 124 1.-2.lk oppilasta 120 3.-5.lk oppilasta 22 opetushenkilöä 83 huoltajaa, joista loppuun saakka vastasi 68 Koulun toiminta

Lisätiedot

Potilaan oikeudet. Esitteitä 2002:8

Potilaan oikeudet. Esitteitä 2002:8 Potilaan oikeudet Esitteitä 2002:8 Potilaan oikeudet Potilaan oikeusturvan parantamiseksi Suomessa on laki potilaan oikeuksista. Laki koskee koko terveydenhuoltoa ja sosiaalihuollon laitoksissa annettavia

Lisätiedot

Lääkityspoikkeamat potilasturvallisuuden haasteena

Lääkityspoikkeamat potilasturvallisuuden haasteena Lääkityspoikkeamat potilasturvallisuuden haasteena Koulutussuunnittelija, proviisori, jatko-opiskelija Carita Linden-Lahti Sosiaalifarmasian osasto, Farmasian tiedekunta Potilasturvallisuuden tutkimuksen

Lisätiedot

Oppaan taustaa. Kriisitilanteet kansainvälisessä liikkuvuudessa opas korkeakouluille

Oppaan taustaa. Kriisitilanteet kansainvälisessä liikkuvuudessa opas korkeakouluille Kv-kevätpäivät 22.5.2012 Emilia Tolvanen Kriisitilanteet kansainvälisessä liikkuvuudessa opas korkeakouluille Oppaan taustaa Katja Kiviharju, Kriisit pöydälle -opas vuonna 2000 Tarve päivitetylle oppaalle

Lisätiedot

ELVYTETYN POTILAAN SELVIYTYMINEN TAYSIN TEHO-OSASTOLLA

ELVYTETYN POTILAAN SELVIYTYMINEN TAYSIN TEHO-OSASTOLLA ELVYTETYN POTILAAN SELVIYTYMINEN TAYSIN TEHO-OSASTOLLA SAANA HEINÄNEN Ohjaaja: LT, el Sanna Hoppu Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö Anestesiologia ja tehohoito

Lisätiedot

Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa vastaanottokohtaiset tulokset

Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa vastaanottokohtaiset tulokset Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2015 vastaanottokohtaiset tulokset Yksityisen sektorin työvoimaselvitys loka-marraskuussa 2015 Tutkimus tehtiin yhteistyössä KT Kuntatyönantajien ja sosiaali- ja

Lisätiedot

Lausuntopyyntökysely: Asiakastietolaki

Lausuntopyyntökysely: Asiakastietolaki Lausuntopyyntökysely: Asiakastietolaki Ohjeet: Sähköisessä kyselylomakkeessa voi liikkua edestakaisin painamalla Edellinen- tai Seuraava - painikkta. Kysely on mahdollista lähettää vastaamatta kaikkiin

Lisätiedot

Sairaanhoitajien elvytysosaaminen - Kirjallisuuskatsaus

Sairaanhoitajien elvytysosaaminen - Kirjallisuuskatsaus Sairaanhoitajien elvytysosaaminen - Kirjallisuuskatsaus Tiilikainen, Laura 2016 Laurea Tikkurila Laurea-ammattikorkeakoulu Laurea Tikkurila Sairaanhoitajien elvytysosaaminen - Kirjallisuuskatsaus Tiilikainen

Lisätiedot

PISTORASIOIDEN KÄYTTÖOPAS LÄÄKINTÄTILOISSA KANTA-HÄMEEN KESKUSSAIRAALA

PISTORASIOIDEN KÄYTTÖOPAS LÄÄKINTÄTILOISSA KANTA-HÄMEEN KESKUSSAIRAALA PISTORASIOIDEN KÄYTTÖOPAS LÄÄKINTÄTILOISSA KANTA-HÄMEEN KESKUSSAIRAALA ESIPUHE Opastus, hyvin suunniteltuna ja suoritettuna, lyhentää työn oppimiseen käytettävää aikaa. Kun opastus suoritetaan hyvin, sitoudutaan

Lisätiedot

Marja Ylilehto ELVYTYSKOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN OULUN SEUDUN YHTEISPÄIVYSTYKSESSÄ

Marja Ylilehto ELVYTYSKOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN OULUN SEUDUN YHTEISPÄIVYSTYKSESSÄ Marja Ylilehto ELVYTYSKOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN OULUN SEUDUN YHTEISPÄIVYSTYKSESSÄ 1 ELVYTYSKOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN OULUN SEUDUN YHTEISPÄIVYSTYKSESSÄ Marja Ylilehto Opinnäytetyö Syksy 2012 Ylempi ammattikorkeakoulututkinto

Lisätiedot

Yliopistoissa käytetään erilaisia. ja suoriutumisen arviointiin. Yliopistoissa harjoitellaan TYÖMARKKINATUTKIMUS 2011

Yliopistoissa käytetään erilaisia. ja suoriutumisen arviointiin. Yliopistoissa harjoitellaan TYÖMARKKINATUTKIMUS 2011 TYÖMARKKINATUTKIMUS Yliopistoissa harjoitellaan suoriutumisen arviointia Teksti Henna Laasonen Kuvat istockphoto TEKin joulu tammikuussa toteutetussa työmarkkinatutkimuksessa kerättiin ensimmäistä kertaa

Lisätiedot

valt. lis. Monica Sirén-Aura hallin. johtaja Mona Vikström terveydenhoitaja Greger Forsblom (poistui klo 11.10) maanviljelijä Riitta Kentala

valt. lis. Monica Sirén-Aura hallin. johtaja Mona Vikström terveydenhoitaja Greger Forsblom (poistui klo 11.10) maanviljelijä Riitta Kentala Pöytäkirja sivu 1(13) nr 4/2015 Elin: Hallitus Aika: 27.4.2015 klo 9.00-11.45 Paikka: Läsnäolijat: Hallituksen kokoushuone A, R0, Vaasan Keskussairaala Hans Frantz valt. lis. Monica Sirén-Aura hallin.

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 49 vastaanottokeskuksessa

Lisätiedot

KARELIA-AMMATTIKORKEAKOULU Hoitotyön koulutusohjelma

KARELIA-AMMATTIKORKEAKOULU Hoitotyön koulutusohjelma KARELIA-AMMATTIKORKEAKOULU Hoitotyön koulutusohjelma Mikko Pakarinen Ella Pekonen HOITOELVYTYS Koulutusta Liperin terveyskeskussairaalan hoitohenkilökunnalle Opinnäytetyö Huhtikuu 2013 OPINNÄYTETYÖ Huhtikuu

Lisätiedot

Esitutkimus. Asiakastyöpajat

Esitutkimus. Asiakastyöpajat Suomen käsityön museo selvitti syksyllä 2013 nuorten aikuisten museoissa käymättömyyden syitä ja kehitti palvelumuotoilukoulutuksen avulla omaa toimintaansa vastaamaan paremmin heidän tarpeitaan. Lopputuloksena

Lisätiedot

TARJOUSLOMAKE 1 VAATIMUKSET / VAATIMUSTEN TÄYTTYMINEN PÄIHDE- JA MIELENTERVEYSYKSIKÖN PALVELUN SISÄLTÖÄ KOSKEVAT VAATIMUKSET

TARJOUSLOMAKE 1 VAATIMUKSET / VAATIMUSTEN TÄYTTYMINEN PÄIHDE- JA MIELENTERVEYSYKSIKÖN PALVELUN SISÄLTÖÄ KOSKEVAT VAATIMUKSET TARJOUSLOMAKE 1 VAATIMUKSET / VAATIMUSTEN TÄYTTYMINEN Vaatimukset Tarjous täyttää vaatimukset (x) Kyllä Ei PÄIHDE- JA MIELENTERVEYSYKSIKÖN PALVELUN SISÄLTÖÄ KOSKEVAT VAATIMUKSET Vatiointipalvelun tulee

Lisätiedot

Sepelvaltimotautipotilaan ohjauksen työkaluja. Vuokko Pihlainen Kliinisen hoitotyön asiantuntija

Sepelvaltimotautipotilaan ohjauksen työkaluja. Vuokko Pihlainen Kliinisen hoitotyön asiantuntija Sepelvaltimotautipotilaan ohjauksen työkaluja Kliinisen hoitotyön asiantuntija 28.102016 Esityksen sisältönä Potilasohjauksen näkökulmia Kehittämistyön lähtökohtia Potilasohjauksen nykykäytäntöjä ja menetelmiä

Lisätiedot

Lääkärinä Suomalaisten kriisinhallintajoukoissa Afganistanissa

Lääkärinä Suomalaisten kriisinhallintajoukoissa Afganistanissa Finnanest sairaalakierroksella Lääkärinä Suomalaisten kriisinhallintajoukoissa Afganistanissa On kulunut alle viikko siitä, kun olin mukana partiomatkalla, jossa haavoittui vakavasti kaksi ruotsalaista.

Lisätiedot

Hoiva Turva (KukkaTolppa)

Hoiva Turva (KukkaTolppa) Vanhustyö 2016 Hoiva Turva (KukkaTolppa) Ikäihmisten itsenäinen selviytyminen arjessa Seniortek Oy Lauri Munukka www.seniortek.fi Seniortek Oy on riippumaton, yksityinen ja 100% Suomalainen yritys toiminut

Lisätiedot

Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija. Harjoite 12: Kilpailuanalyysi. Harjoitteiden tavoitteet.

Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija. Harjoite 12: Kilpailuanalyysi. Harjoitteiden tavoitteet. Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija Harjoite 12: Kilpailuanalyysi Harjoite 12 A: Kilpailun tavoiteanalyysi Harjoite 12 B: Kilpailussa koettujen tunteiden tarkastelu Harjoite

Lisätiedot

Sosiaalipäivystyksen tapahtumalomake

Sosiaalipäivystyksen tapahtumalomake Sosiaalipäivystyksen tapahtumalomake 1) Päivystysyksikkö * nmlkj Hyvinkää nmlkj Keski-Uusimaa 2) Työvuoro * nmlkj Aktiivityö nmlkj Varallaolo Ilmoituksen/ yhteydenotot perustiedot 3) Yhteydenoton viikonpäivä

Lisätiedot

Firstbeat Hyvinvointianalyysi

Firstbeat Hyvinvointianalyysi Firstbeat Hyvinvointianalyysi FIRSTBEAT TECHNOLOGIESOY SYKETEKNOLOGIAA TERVEYDEN EDISTÄMISEEN JA SUORITUSKYVYN OPTIMOINTIIN Juuret fysiologisessa tutkimuksessa Perustettu Jyväskylässä vuonna 2002 Yli 15

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

Toimiva kotihoito Lappiin Rovaniemi Pasi Nurmela Seniortek Oy

Toimiva kotihoito Lappiin Rovaniemi Pasi Nurmela Seniortek Oy Toimiva kotihoito Lappiin Rovaniemi 24.1.2017 Pasi Nurmela Seniortek Oy Seniortek Oy riippumaton, yksityinen ja 100% Suomalainen yritys perustettu Rovaniemellä 2005 kehittää innovatiivisia ja toimittaa

Lisätiedot

ZA5205. Flash Eurobarometer 262 (The European Emergency Number 112, wave 2) Country Specific Questionnaire Finland

ZA5205. Flash Eurobarometer 262 (The European Emergency Number 112, wave 2) Country Specific Questionnaire Finland ZA5205 Flash Eurobarometer 262 (The European Emergency Number 112, wave 2) Country Specific Questionnaire Finland Questionnaire FL262 DG INFSO Q1. Voitteko kertoa mihin puhelinnumeroon soittaisitte hätätilanteessa

Lisätiedot

Elvytys leikkaussalissa tai heräämössä. Sairaanhoitaja Rami Nyman OYS/Kesle

Elvytys leikkaussalissa tai heräämössä. Sairaanhoitaja Rami Nyman OYS/Kesle Elvytys leikkaussalissa tai heräämössä Elvytyksen lyhyt historia Amsterdam 1767 - Uhri oli saatava lämpimäksi sytyttämällä tuli hänen lähelle - Keuhkoihin tai mahaan joutunut vesi oli poistettava asettamalla

Lisätiedot

Uuden sairaalan toimintamalli ja vaikutukset kuntien lähipalveluihin. Miten muutoksiin varaudutaan? Pirjo Mustonen, Uusi sairaala -hanke

Uuden sairaalan toimintamalli ja vaikutukset kuntien lähipalveluihin. Miten muutoksiin varaudutaan? Pirjo Mustonen, Uusi sairaala -hanke Uuden sairaalan toimintamalli ja vaikutukset kuntien lähipalveluihin. Miten muutoksiin varaudutaan? 24.9.2015 Pirjo Mustonen, Uusi sairaala -hanke Mitä tavoitellaan = visio Hoidon ja diagnostiikan korkea

Lisätiedot