Defibrillaattorin antama sähkoisku depolarisoi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Defibrillaattorin antama sähkoisku depolarisoi"

Transkriptio

1 Ensihoito Maaret Castrén Tavanomainen peruselvytys eli suustasuuhun puhaltaminen ja rintakehän painelu on tärkeä taito sekä maallikoille että ammattilaisille. Tällainen elvytys ei kuitenkaan käynnistä pysähtynyttä sydäntä mutta auttaa potilasta pidentämällä sitä aikaa, jonka sydän pysyy kammiovärinässä. Sydämenpysähdyksistä jopa 80 %:ssa on alkurytminä juuri kammiovärinä. Sydämenpysähdyksessä potilaan selviytymisen kannalta oleellisin tekijä on aika, joka kuluu sydämen pysähtymisestä siihen hetkeen, kun defibrillaattorilla annetaan ensimmäinen isku. Tämä aika lyhenee vain, kun defibrillaatio tulee mahdolliseksi myös muiden kuin lääkärin ja ambulanssimiehistön tekemänä. Uudet puoliautomaattiset defibrillaattorit ovat tekniikaltaan sellaisia, että niiden käyttö voidaan opettaa helposti ja turvallisesti maallikollekin. Uusien kansainvälisten suositusten mukaan defibrillaattorin käyttö on osa peruselvytystä. Defibrillaattorin antama sähkoisku depolarisoi hetkellisesti sydämen epätasaisen, kaoottisen rytmin, ja tämän jälkeen sydänlihaksen järjestyneempi supistuminen voi taas alkaa. Laite lopettaa kammiovärinän tai muun nopean rytmihäiriön ja mahdollistaa sydämen normaalin sähköisen toiminnan. Manuaalisen defibrillaattorin toiminnassa ei ole mitään automatiikkaa, vaan käyttäjä säätää kaikki toiminnot ja myös käynnistää ne. Tällaista defibrillaattoria on teknisesti hankalampi käyttää, ja harvoin hätätilanteisiin joutuva henkilökunta, esimerkiksi sairaalahenkilöstö, kohtaa vaikeuksia tämän laitteen käytössä. Elvytyksen tehokas suorittaminen voi olla mahdotonta, koska laitetta ei ole osattu käyttää oikein. Manuaalinen defibrillaattori soveltuukin huomattavasti paremmin suunniteltuihin rytminsiirtoihin ja sydämen tahdistamiseen kuin elvytystilanteisiin. Defibrillaattori voi olla myös puoliautomaattinen (kuva 1). Tällaisessa laitteessa on rytmianalysaattori. Defibrillaattori kytketään potilaaseen, joka ei ole hereillä, kahden itseliimautuvan elektrodin avulla, laite käynnistetään, ja se analysoi potilaan sydämen rytmin. Jos kyseessä on kammiovärinä tai nopea leveäkompleksinen kammiotakykardia, laite kehottaa antamaan defibrilloivan sähköiskun. Se annetaan laitteessa olevalla painikkeella. Jos taas kyseessä ei ole defibrilloitava rytmi, siis asystole tai sykkeetön sähkömekaaninen aktivaatio, laite kehottaa tarkistamaan sykkeen. Jos kaulalta ei tunnu sykettä, tulee auttajan tässä vaiheessa aloittaa tavanomainen puhallus-paineluelvytys (PPE). Laite antaa sekä ääni- että tekstikehotteita. Laite on hyvin varmatoimintainen ja teknisesti helppo pitää toimintavalmiina. Rytmistä voidaan saada virheellinen analyysi, jos potilaalla on sisäinen defibrillaattori tai tahdistin, potilasta liikutetaan Kuva 1. Puoliautomaattinen defibrillaattori. Duodecim 2000; 116:

2 analyysin aikana esimerkiksi paineluelvytyksessä tai hän liikkuu itse, esimerkiksi kouristelee (Kerber ym. 1997). Puoliautomaattiset defibrillaattorit voivat toimia joko monofaasisen eli yksisuuntaisen tai bifaasisen eli kaksisuuntaisen defibrillaatioaallon avulla (virran suunta vaihtuu iskun aikana kerran). Suomessa on viime vuosien aikana tullut käyttöön kaksisuuntaisia laitteita, ja ne ovat ilmeisesti tehokkaampia eli lopettavat kammiovärinän nopeammin (Gliner ja White 1999, White ja Blanton 1999) ja myös vahingoittavat vähemmän sydänlihasta kuin yksisuuntaiset laitteet (Tang ym. 1999). Vaikka kaksisuuntainen laite defibrilloi selvästi useammin menestyksekkäästi kuin yksisuuntainen, ei uusimman monikeskustutkimuksen mukaan potilaiden sairaalaan selviytymisessä ja kotiutumisessa ole ollut eroa verrattuna yksisuuntaiseen laitteeseen (Schneider ym. 1999). Kaksisuuntainen laite määrittää defibrillaatioon tarvittavan energiamäärän potilaan rintakehän impedanssin mukaan, eli energiamäärä valikoituu potilaan mukaan ja on pienempi kuin yksisuuntaisessa laitteessa. Kaksisuuntainen aaltomuoto ei ole uusi asia. Venäjällä tämänkaltaisia laitteita on käytetty jo 1960-luvulta lähtien, ja sisäisissä defibrillaattoreissa tämä aaltomuoto on osoittautunut tehokkaaksi (Kerber ym. 1997). Viimeaikaisten potilastutkimusten perusteella näyttäisi siltä, että kaksisuuntainen laite on hyvin tehokas ja tehokkuus saavutetaan tämän aaltomuodon avulla pienemmällä energiamäärällä kuin yksisuuntaisessa laitteessa (Mittal ym. 1999). Pienempi energiantarve mahdollistaa pienemmät ja kevyemmät defibrillaattorit. Tämä puolestaan auttaa mm. maallikkoa käyttämään laitetta. Uudistunut hengenpelastusketju Suomessa kuolee vuosittain noin ihmistä äkillisten sydäntapahtumien vuoksi. Helsingissä pysähtyy muualla kuin sairaalassa vuosittain noin 80 ihmisen sydän sataatuhatta asukasta kohti. Vuonna 1994 tehdyn tutkimuksen mukaan 65 % niistä potilaista, joiden oli huomattu muuttuvan elottomaksi ja joiden sydämenpysähdyksen syy oli sydänperäinen, oli kammiovärinässä (Kuisma 1996). Useissa julkaisuissa mainitaan, että jopa %:ssa sydänperäisistä sydämenpysähdyksistä alkurytminä on ollut kammiovärinä (Bossaert 1999, Silfvast 1999). Kolmannes kammiovärinäpotilaista selviytyy. Viime vuosina elvytystulosten parantamiseksi on etsitty ensihoidon kehittämisen ja maallikkojen opetuksen ohella uusia toimintamalleja. Yksi tällainen keino on maallikon suorittama elottoman potilaan sydämen defibrillaatio helppokäyttöisellä puoliautomaattisella neuvovalla laitteella, joka on sijoitettu ennalta kartoitettuun riskikohteeseen. Potilaan selviytymisen kannalta tärkein tekijä hoitoketjussa on aika, joka kuluu sydämen pysähtymisestä siihen, että defibrillaattori antaa ensimmäisen sähköiskun. Kammiovärinäpotilaiden mahdollisuus selviytyä vähenee 7 10 % minuutissa ennen ensimmäistä sähköiskua (Larsen ym. 1993). Viive lyhenee vain siten, että yhä useampi sairaalassa ja ambulanssissa työskentelevä henkilö lääkäreiden lisäksi pystyy suorittamaan defibrillaation. Uutena keinona käyttöön on otettu myös maallikoiden opettaminen ja defibrillaattoreiden antaminen heidän käyttöönsä. Uudessa hoitosuosituksessa (s. 1119) defibrillaatio onkin siirretty peruselvytykseen kuuluvaksi toimenpiteeksi juuri sen takia, että mahdollisimman nopean defibrillaation tärkeys on tiedostettu entistä paremmin ja uudet laitteet mahdollistavat tehokkaan defibrillaation myös muiden kuin ensihoidon ammattilaisten käsissä. Lyhenteeseen PPE (puhallus-paineluelvytys) on lisätty defibrillaatiota tarkoittava kirjain D, jolloin on saatu lyhenne PPE-D (kuva 2). Defibrillaatio muualla kuin sairaalassa Ensivasteyksikkö on mikä tahansa hätätilapotilaan todennäköisesti ensimmäisenä tavoittava yksikkö, joka pystyy ainakin hätäensiapuun, ensiarvioon ja mieluiten kammiovärinän hoitamiseen defibrilloimalla (Kinnunen 1999). Näitä yksikköjä on ollut käytettävissä jo vuosien ajan. Ensivasteyksikköinä käytetään ambulanssien lisäksi vakinaista ja vapaapalokuntaa. Myös poliisille on nyt tarkoitus antaa jo peruskoulutuk M. Castrén

3 sessaan valmius ensivastetoimintaan, ja Suomen Punainen Risti on parin viime vuoden aikana kouluttanut terveydenhuollon ammattilaisia ensivastetoimintaan lähinnä massatapahtumia ajatellen. Ensivasteyksikön toiminnasta vastaa alueen ensihoidon vastuulääkäri, jonka tehtävänä on myös valvoa, että yksikössä työskenteleville annetaan tarpeellinen ylläpitokoulutus. Maallikon suorittama defibrillaatio. Julkisilla paikoilla, kuten lentokentillä, laivaterminaaleissa, tavarataloissa ja ostoskeskuksissa, voi potilaan tavoittaminen olla hankalaa. Esimerkiksi Las Vegasin kasinoissa ja hotelleissa tapahtuu paljon sydämenpysähdyksiä (82 vuodessa). Selviytymisosuus oli pieni, ja koko hoitoketjua ryhdyttiin tämän takia analysoimaan. Vaikka avunpyyntösoitto tulee nopeasti ja apua lähtee paikalle heti, on valtavien kasinoiden ja hotellien ulko-ovilta usein vielä matkaa potilaan luokse. Ambulanssimiehistöltä kului jopa kymmenen minuuttia ulko-ovelta potilaan luo. Ratkaisuna ongelmaan kaupungin ensihoitojärjestelmä asetti defibrillaattorit tiettyjen kasinoiden ja hotellien tiloihin ja koulutti näiden vartijat käyttämään laitetta. Potilaiden selviytymisosuus kasvoi 12:sta 79 %:iin (Karch ym. 1998). Jo 1990-luvun alusta lähtien lentokoneissa on ollut käytössä defibrillaattoreita. Kansainvälisen järjestön laskujen mukaan jopa ihmistä kuolee vuosittain lentokoneissa sydämenpysähdykseen (O Rourke RA 1997). Sairauskohtauksiin kuolee kolminkertainen määrä verrattuna lento-onnettomuuksien vaatimiin uhreihin. Matkustajan hätätilan takia tehtävään välilaskuun menee aikaa vähintään 20 minuuttia, ja jos ollaan meren päällä, voi aikaa mennä paljon enemmän. Kun kyseessä on sydämenpysähdys, ei potilaalla ole mitään mahdollisuuksia selvitä, jos koneessa ei ole defibrillaattoria. Myös mahdollisuus todeta defibrillaattorin avulla, että kyseessä on ei-defibrilloitavaan rytmiin pysähtynyt sydän, on lentoyhtiöille taloudellisesti tärkeä, koska tämän tiedon avulla vältetään välilasku (O Rourke MF ym. 1997). Pari vältettyä välilaskua kustantaa jo pienemmässä lentoyhtiössä defibrillaattoreiden hankinnan ja miehis min hälyttäminen PPE defibrillaatio tehoelvytys Entinen ketju hälyttäminen PPE ja varhainen defibrillaatio tehoelvytys Tulevaisuuden ketju Kuva 2. Kansainvälisten elvytyssuositusten mukainen hoitoketju: PPE + D = PPE-D. PPE = puhallus-paineluelvytys, D = defibrillointi. 1129

4 tön koulutuksen. Asiasta on käyty jo ensimmäinen oikeudenkäynti ja maksettu korvauskin Lufthansan koneessa menehtyneen potilaan omaisille. Heidän kanteensa perustui siihen, että koneessa ei ollut defibrillaattoria eikä potilaalle näin ollen annettu mahdollisuutta selviytyä sydämenpysähdyksestä. Finnairin koneista kuudessa on defibrillaattori ja koko miehistö on koulutettu käyttämään laitetta. Suullisen tiedon mukaan viime vuonna on vältytty neljältä välilaskulta, mutta toistaiseksi ei ole esiintynyt yhtään kammiovärinää juuri niissä koneissa, missä laite on (kuva 3). Tutkimusprojekti Helsingissä. Helsingissä kartoitettiin vuonna 1998 riskikohteet, joissa sydämenpysähdyksien esiintyvyys on suuri ja joissa avun saanti voi kohteen luonteen vuoksi olla hankalaa. Koska sydämenpysähdys julkisella paikalla näyttää usein liittyvän matkustamiseen, kiinnitettiin ensisijainen huomio matkustajaterminaaleihin. Helsingissä kulkee satamaterminaalien kautta yli kahdeksan miljoonaa matkustajaa vuodessa, ja sydämenpysähdyksen ilmaantuvuus on yli 1/ matkustajaa. Myös rautatieasema ja linja-autoasema katsottiin kohteiksi, joissa pitäisi olla mahdollisuus maallikon suorittamaan defibrillaatioon. Muista arvioiduista kohteista myös Stockmannin tavaratalo ja Itäkeskuksen kauppakeskus on katsottu tällaisiksi. Satamaterminaaleissa vuonna 1998 alkaneeseen maallikoiden defibrillaatioprojektiin osallistuvat rajavartijat sekä Eckerö Line, joka liikennöi Helsingin ja Tallinnan väliä mutta jolla ei ole sairaanhoitajaa laivassa. Rautatieasemalla ja tavarataloissa on koulutettu vartijoita. Osallistujat saivat viiden tunnin koulutuksen laitteen käytöstä integroituna osana tavallista peruselvytystä. Kertauskoulutus järjestetään 2 3 kertaa vuodessa. Satamaterminaaleissa 1999 tehty kartoitus osoitti, että osallistuneet rajavartijat ovat olleet tyytyväisiä. Laitetta on käytetty kaksi kertaa, eikä käyttöön liittynyt ongelmia. Pari kertaa laite on jäänyt käyttämättä, koska yksityishenkilö on soittanut 112:een terminaalin pihalta eikä rajavartijoille tullut tapahtumasta tietoa. Rajavartijoiden toive on, että laite jäisi pysyvästi heidän käyttöönsä, jos tutkimusprojekti AED Kuva 3.»Jos sydämenne pysähtyy, elektrodit ilmestyvät automaattisesti.» osoittaa sen hyödylliseksi (O. Pennanen, suullinen tiedonanto 1999). Hätäkeskuksen merkitys maallikon suorittamassa defibrillaatiossa. Ensivastetoiminnan ja varsinkin maallikon suorittaman defibrillaation yleistyessä tulisi myös hätäkeskuksesta annettavien puhelinelvytysohjeiden olla ajanmukaisia. Kun laitteiden sijainti olisi tiedossa ja puhelu tai hälytys tulee kohteesta, jossa tällainen laite sijaitsee, voisi hälytyspäivystäjä opastaa tarvittaessa paikalla olijoita laitteen käytössä. Tieto hälytyskeskukseen voisi jopa lähteä automaattisesti, kun laite otetaan irti telineestään (Kerber ym. 1997). Ja ehkä tärkeintä: hälytyskeskus voisi varmistaa, että laitetta käytetään, vaikka soitto ehkä sivuuttaa kohteen oman hälytysjärjestelmän. Kun soitto tulee esimerkiksi satamaterminaalin edessä olevalta bussipysäkiltä, terminaalissa oleva laitteen käyttäjä ei saa tietoa hätätilanteesta. Yhdenmukainen toiminta. Maallikon suorittaman defibrillaation tulisi olla ensihoidon vastuulääkärin alaista toimintaa, ja sen laatua ja tarpeellisuutta on syytä jatkuvasti tutkia. Lisäksi jokaisesta myydystä laitteesta tulisi tehdä ilmoitus rekisteriin, jolloin terveysviranomainen tietäisi maallikkokäyttöön tarkoitettujen defibrillaattoreiden sijainnin. Rekisteri on perustettu, koska toimintaa ohjaavaa lainsäädäntöä ei toistaiseksi ole (Kuisma ym. 1999) M. Castrén

5 Suomen Punainen Risti on yhdessä Suomen Pelastusalan Keskusliiton ja Suomen Elvytysneuvoston kanssa luomassa suomenkielistä ohjekirjasta puoliautomaattisen defibrillaattorin käytöstä peruselvytyksessä. Euroopan elvytysneuvosto (ERC) päätti kesällä 1999 Lyonissa hyväksyä kyseisen Laerdalin ohjekirjasen englanninkielisenä koulutusohjelmiinsa. Kansainväliset elvytysohjeet tähtäävät yhtenevään linjaan potilaan hoidossa. Tämän kirjasen ja yhteisen koulutuslinjauksen avulla mainitut tahot pyrkivät samaan eli yhtenäiseen linjaan myös Suomen ensivastetoiminnassa ja varsinkin maallikoiden suorittamassa defibrillaatiossa. Defibrillaatio sairaalassa. Vaikka muualla kuin sairaalassa yhä useampi oppii käyttämään puoliautomaattista defibrillaattoria potilaan hyväksi, niin useimmissa sairaaloissa ja hoitolaitoksissa defibrillaatio ei kuulu edes sairaanhoitajan toimenkuvaan. Tilanne on tällainen jopa parissa korkeinta erikoissairaanhoidon tasoa edustavassa pääkaupungin sairaalassa. Puoliautomaattinen defibrillaattori on helppokäyttöinen ja soveltuu erinomaisesti sairaalassakin tapahtuvien sydämenpysähdysten hoitoon. Käyttövarmuus verrattuna manuaaliseen defibrillaattoriin on huima. Mistä sitten johtuu se, että sairaaloissa ei ole puoliautomaattisia laitteita eikä sairaalan muuta henkilökuntaa kouluteta defibrilloimaan. Sairaanhoitajatkaan eivät useimmissa paikoissa vaikuta järin halukkailta oppimaan laitteen käyttöä, vaikka lentoemännät ja rajavartijat jo hyvin tuloksin pystyvät defibrillaatioon. Vaasan keskussairaalassa ja OYKS:ssa puoliautomaattisia defibrillaattoreita on käytetty jo pari vuotta. Sairaalat ovat olleet tyytyväisiä, ja laitteita hankittaneen lisää. Kokemusta on siis jo sairaaloissakin. Nyt muidenkin hoitolaitosten olisi aika herätä ja saattaa sairaaloiden elvytysvalmius sellaiselle tasolle, jolla sen pitäisi olla. Hoitohenkilökunnan tulisi motivoitua pelastamaan potilaan henki nopealla defibrillaatiolla välittämättä siitä, onko toimenpide kuulunut heille aikaisemmin vai ei. Laitehankinnoista vastaavien lääkäreiden tulisi tiedostaa nykytilanne. Elvytyksessä käytettävien manuaalisten defibrillaattoreiden kirjo on samassakin sairaalassa laaja, ja niiden käyttö on hätätilassa hankalaa. Ja ennen kaikkea elvytyskoulutuksessa tulisi ottaa uusi linja. Kaikille sairaalan työntekijöille tulisi opettaa PPE-D eli peruselvytys defibrillaattorin kanssa (Bossaert ym. 1998). Muuten on todettava, että hoitolaitosten henkilökunta ei osaa peruselvytystä! Siihen kun nyt uusien suositusten mukaan kuuluu myös defibrilloiminen (Bossaert 1998). Kirjallisuutta Bossaert L, Handley A, Marsden A, ym. European Resuscitation Council guidelines for the use of automated external defibrillators by EMS providers and first responders. Resuscitation 1998; 37:91 4. Bossaert L. European Resuscitation Council Guidelines for Resuscitation. Elsevier, Bossaert L. Electrical defibrillation: new technologies. Curr Opin Anaesthesiol 1999;12: Gliner BE, White RD. Electrocardiographic evaluation of defibrillation shocks delivered to out-of- hospital sudden cardiac arrest patients. Prehosp Emerg Care 1999;3: Karch S, Graff J, Young S, Ho C-H. Response times and outcomes for cardiac arrests in Las Vegas casinos. Am J Emerg Med 1998;16: Kerber RE, Becker LB, Bourland JD, ym. Automatic external defibrillators for public access defibrillation: recommendations for specifying and reporting arrhytmia analysis algorithm performance, incorporating new waveforms, and enhancing safety. Circulation 1997;95: Kinnunen A. Ensivaste: hätäensiapu ja ensiarvio. Oy Edita Ab, Kuisma M, Nurminen K, Määttä T, Hakala T. Defibrillaattorit maallikon käyttöön uusi toimintamalli ensihoitoon. Suom Lääkäril 1999;8: Larsen M, Eisenberg M, Cummins R, Hallstrom A. Predicting survival from out-of-hospital cardiac arrest: a graphic model. Ann Emerg Med 1993;22: Mittal S, Ayati S, Stein KM, Knight BP, ym. Comparison of a novel rectilinear biphasic waveform with a damped sine wave monophasic waveform for transthoracic ventricular defibrillation. J Am Coll Cardiol 1999;34: O Rourke RA. Saving lives in the sky. Circulation 1997;96: O Rourke MF, Donaldson E, Geddes JS. An airline cardiac arrest program. Circulation 1997;96: Schneider T, Martens P, Paschen H, Kuisma M, ym. Randomized comparison of 150J biphasic and J monophasic AEDs in out-ofhospital cardiac arrest victims. Xith World Symposium Cardiac Pacing and Electrophysiology, Berlin 1999, (abstrakti) P-330. Silfvast T. Sydämenpysähdyspotilaan hoito. Suom Lääkäril 1999;5: Tang W, Weil MH, Sun S, Yamaguchi H, ym. The effects of biphasic and conventional monophasic defibrillation on postresuscitation myocardial function. J Am Coll Cardiol 1999;34: White RD, Blanton DM. Biphasic truncated exponential waveform defibrillation. Prehosp Emerg Care 1999;3: MAARET CASTRÉN, LT, osastonlääkäri HUS Ensihoitoyksikkö Agricolankatu 15, Helsinki 1131

Rakennetaan yhdessä sydänturvallinen Suomi.

Rakennetaan yhdessä sydänturvallinen Suomi. Rakennetaan yhdessä sydänturvallinen Suomi. Suomessa noin 3500 ihmistä saa vuosittain äkillisen sydänpysähdyksen sairaalan ulkopuolella. Heistä vain noin joka kymmenes selviytyy. Syy on usein avunsaannin

Lisätiedot

Kaksivaiheinen kliininen yhteenveto

Kaksivaiheinen kliininen yhteenveto Kaksivaiheinen kliininen yhteenveto Kammiovärinän ja kammiotakykardian defibrillointi Taustatietoja Physio-Control teki kaksivaiheisten, katkaistujen eksponentaalisten iskujen (BTE) sekä tavallisten yksivaiheisten

Lisätiedot

Suomen Punaisen Ristin ensiapu- ja terveystoimikunta:

Suomen Punaisen Ristin ensiapu- ja terveystoimikunta: Suomen Punaisen Ristin ensiapu- ja terveystoimikunta: Simo Siitonen Henri Backman Maaret Castrén Olli Haikala Helena Kärnä Teuvo Määttä Lasse Putko Tom Silfvast Harri Vertio lääkintäprikaatikenraali, LT,

Lisätiedot

Malli ensihoitotyöparin roolijaon mukaisesta työskentelystä (AMK-malli) JPA 2011

Malli ensihoitotyöparin roolijaon mukaisesta työskentelystä (AMK-malli) JPA 2011 Pulssin tunnustelu ei ole luotettavaa (ammattilaisillakaan) Mahdollisimman keskeytymätön painelu on edullista (elvytyksen aikana sallitaan hands off ajaksi MAX 5 sekuntia) Pelkkä painelu saattaa riittää?

Lisätiedot

Valmistuvien sairaanhoitajien osaaminen perus- ja hoitotason elvytyksessä Jyväskylän ammattikorkeakoulussa

Valmistuvien sairaanhoitajien osaaminen perus- ja hoitotason elvytyksessä Jyväskylän ammattikorkeakoulussa Valmistuvien sairaanhoitajien osaaminen perus- ja hoitotason elvytyksessä Jyväskylän ammattikorkeakoulussa Jenna Seppänen Anne Ylönen Opinnäytetyö Huhtikuu 2014 Hoitotyön koulutusohjelma Sosiaali-,terveys-

Lisätiedot

Anestesian aikainen elvytys ja tapausselostus

Anestesian aikainen elvytys ja tapausselostus Anestesian aikainen elvytys ja tapausselostus Sh. Tuomas Mäkelä TYKS osasto 250 Syyskoulutuspäivät 8.-9.10.2009 Helsinki Historia Ensimmäinen tiedossa oleva elvytysyritys Friedrich Maass 1892 (rintakehän

Lisätiedot

MAALLIKON SUORITTAMA DEFIBRILLAATIO SYDÄNPYSÄHDYSPOTILAAN HOITOKETJUSSA

MAALLIKON SUORITTAMA DEFIBRILLAATIO SYDÄNPYSÄHDYSPOTILAAN HOITOKETJUSSA MAALLIKON SUORITTAMA DEFIBRILLAATIO SYDÄNPYSÄHDYSPOTILAAN HOITOKETJUSSA Lay-person and public access defibrillation in the chain of survival in Finland HEINI HARVE AKATEEMINEN VÄITÖSKIRJA Esitetään Helsingin

Lisätiedot

DNR ei elvytetä ei hoideta. Esitelmä Akuuttihoitopäivillä 22.5.2015

DNR ei elvytetä ei hoideta. Esitelmä Akuuttihoitopäivillä 22.5.2015 DNR ei elvytetä ei hoideta Esitelmä Akuuttihoitopäivillä 22.5.2015 Tehohoidon vastuulääkäri 2001- Anestesiaylilääkäri 2008- Ensihoitolääkäri 2003-2012 Ei taloudellisia sidonnaisuuksia 22.05.2015 www.esshp.fi

Lisätiedot

Kolmasosa sydänpysähdyspotilaista jäi ilman peruselvytystä yliopistollisessa sairaalassa

Kolmasosa sydänpysähdyspotilaista jäi ilman peruselvytystä yliopistollisessa sairaalassa ALKUPERÄISTUTKIMUS TIETEESSÄ SANNA HOPPU LT, apulaisylilääkäri TAYS, tehohoidon vastuualue Critical Care Medicine Research Group, Tampere sanna.hoppu@pshp.fi JARI KALLIOMÄKI LL, erikoislääkäri TAYS, tehohoidon

Lisätiedot

Rakennetaan yhdessä Sydänturvallinen Suomi

Rakennetaan yhdessä Sydänturvallinen Suomi Rakennetaan yhdessä Sydänturvallinen Suomi Suomessa noin 3500-5000 ihmistä saa vuosifain äkillisen sydänpysähdyksen sairaalan ulkopuolella. Heistä vain noin joka kymmenes selviytyy. Yleisimmät syyt alhaiseen

Lisätiedot

MAALLIKON SUORITTAMA DEFIBRILLAATIO SYDÄNPYSÄHDYSPOTILAAN HOITOKETJUSSA

MAALLIKON SUORITTAMA DEFIBRILLAATIO SYDÄNPYSÄHDYSPOTILAAN HOITOKETJUSSA MAALLIKON SUORITTAMA DEFIBRILLAATIO SYDÄNPYSÄHDYSPOTILAAN HOITOKETJUSSA Lay-person and public access defibrillation in the chain of survival in Finland HEINI HARVE AKATEEMINEN VÄITÖSKIRJA Esitetään Helsingin

Lisätiedot

Sydämenpysähdys sairaalan ulkopuolella

Sydämenpysähdys sairaalan ulkopuolella Ilkka Virkkunen, Sanna Hoppu ja Antti Kämäräinen KATSAUS Aiemmin terveenä pidetyn ihmisen sydän voi pysähtyä äkillisesti kohtalokkain seurauksin. Sepelvaltimotaudin ensimmäisenä oireena sydämenpysähdys

Lisätiedot

Valmiina pelastamaan ihmishenkiä. Philips HeartStart XL+ -defibrillaattorimonitori

Valmiina pelastamaan ihmishenkiä. Philips HeartStart XL+ -defibrillaattorimonitori Valmiina pelastamaan ihmishenkiä Philips HeartStart XL+ -defibrillaattorimonitori Valmiina reagoimaan, Sairaaloissa sydänkohtaukset ovat yleensä stressaavia ja kaoottisia tilanteita, joissa defibrillaattorin

Lisätiedot

Ensiapukoulutus seuratoimijat. 04.11.2013 Janne Wall sh ylempi AMK

Ensiapukoulutus seuratoimijat. 04.11.2013 Janne Wall sh ylempi AMK Ensiapukoulutus seuratoimijat 04.11.2013 Janne Wall sh ylempi AMK Tavoitteet Elottomuuden tunnistaminen hengitys Tajuttomuus / Elottomuus 112 aktivointi PPE Hengitys Normaali hengitys on rauhallista, tasaista,

Lisätiedot

EDGE System -ELEKTRODIT. Works like you work.

EDGE System -ELEKTRODIT. Works like you work. EDGE System -ELEKTRODIT Works like you work. M o n i t o i m i e l e k t r o d i e n s t a n d a r d i Lisää potilasmukavuutta Vähentää ihoärsytystä Parantaa potilasturvallisuutta Minimoi hoitoviiveet

Lisätiedot

Sydänpysähdyspotilaan ennuste ja siihen vaikuttavat tekijät

Sydänpysähdyspotilaan ennuste ja siihen vaikuttavat tekijät Sydänpysähdyspotilaan ennuste ja siihen vaikuttavat tekijät Akuuttihoitopäivät 22.5.2015 LL Taneli Väyrynen Akuuttilääketieteen ylilääkäri, ensihoidon vastuulääkäri Vaasan sairaanhoitopiiri Tutkimuksissa

Lisätiedot

Lisää laatua ja tehoa peruselvytykseen

Lisää laatua ja tehoa peruselvytykseen Lisää laatua ja tehoa peruselvytykseen Nykyään tiedetään hyvin, kuinka ratkaiseva merkitys painanta-puhalluselvytyksen (PPE) tehokkuudella on äkillisen sydämenpysähdyksen saaneiden potilaiden selviytymiselle.

Lisätiedot

Q-CPR:n käsite. 1 Q-CPR:n käsite

Q-CPR:n käsite. 1 Q-CPR:n käsite laadukkaan peruselvytyksen tarve Painele kovaa, painele nopeasti, anna rintakehän kohota kunnolla jokaisen painelun jälkeen ja minimoi keskeytykset rintakehän painelussa. 1 Sydänpysähdyksestä kärsivä henkilö

Lisätiedot

aiheuttamat sydämentahdistimien ja

aiheuttamat sydämentahdistimien ja Kipinäpurkausten mahdollisesti aiheuttamat sydämentahdistimien ja rytmihäiriötahdistimien toimintahäiriöt Sähkötutkimuspoolin tutkimusseminaari 18.10.2012 Prof Leena Korpinen Ympäristöterveys Prof. Leena

Lisätiedot

LIFEPAK 1000 -DEFIBRILLAATTORI TUOTE-ESITE

LIFEPAK 1000 -DEFIBRILLAATTORI TUOTE-ESITE LIFEPAK 1000 -DEFIBRILLAATTORI TUOTE-ESITE LIFEPAK 1000 DEFIBRILLAATTORI Kaikki sydämenpysähdystapahtumat ovat erilaisia, ja niin ovat myös ensiauttajat ja -hoitajat. Työarjessa tarvitaan joustavuutta,

Lisätiedot

LIFEPAK 1000 -DEFIBRILLAATTORI TUOTE-ESITE

LIFEPAK 1000 -DEFIBRILLAATTORI TUOTE-ESITE LIFEPAK 1000 -DEFIBRILLAATTORI TUOTE-ESITE LIFEPAK 1000 DEFIBRILLAATTORI Kaikki sydämenpysähdystapahtumat ovat erilaisia, ja niin ovat myös ensiauttajat ja -hoitajat. Työarjessa tarvitaan joustavuutta,

Lisätiedot

Milloin en yritä elvyttää?

Milloin en yritä elvyttää? Näin hoidan Marjut Varpula, Markus Skrifvars ja Tero Varpula Milloin en yritä elvyttää? Äkillinen sydämenpysähdys voi kohdata aiemmin tervettä, elämänsä kunnossa olevaa ihmistä vaikkapa golfkentällä tai

Lisätiedot

Emerco Oy HINNASTO 2015

Emerco Oy HINNASTO 2015 Emerco Oy HINNASTO 2015 ENSIAPUKOULUTUS JA ENSIAPUTUOTTEET DEFIALARM Patentilla suojattu Dynaaminen paikannus ja hälytysjärjestelmä, joka vertailee auttajien sijaintia sydänpysähdystilanteissa Älypuhelimen

Lisätiedot

LUCAS -PAINELUELVYTYSLAITE TUOTE-ESITE

LUCAS -PAINELUELVYTYSLAITE TUOTE-ESITE LUCAS -PAINELUELVYTYSLAITE TUOTE-ESITE Kumppanisi elvytystyössä Tehokas painelu ja hyvä verenkierto takaavat onnistuneen elvytyksen Rintakehän tehokas painelu kuljettaa elintärkeää happea aivoihin ja

Lisätiedot

Gravidan elvytys. Arvi Yli-Hankala 29.8.2008

Gravidan elvytys. Arvi Yli-Hankala 29.8.2008 Gravidan elvytys Arvi Yli-Hankala 29.8.2008 Taustaa Kaikki tässä esitetty perustuu yksittäisiin tapausselostuksiin ja tieteelliseen järkeilyyn Kuolleisuus suurinta köyhissä maissa, raportit valtaosin kehittyneistä

Lisätiedot

Emerco Oy HINNASTO 2014

Emerco Oy HINNASTO 2014 Emerco Oy HINNASTO 2014 ENSIAPUKOULUTUS JA ENSIAPUTUOTTEET ENSIAPUKOULUTUS HINNASTO 2014 SUOMEN PUNAISEN RISTIN KOULUTUSJÄRJESTELMÄN MUKAISET ENSIAPUKOULUTUKSET HINTA (ALV 0) Hätäensiapukurssi (4 x 45min)

Lisätiedot

Elvytys: Erityisryhmät

Elvytys: Erityisryhmät 2010 -> 2015 Elvytys: Erityisryhmät Markus Lyyra Vt ylilääkäri Päivystys, tehohoito ja ensihoito HUS Porvoon sha Akuuttihoitopäivät lemmenlaivalla 2016 Otsikoita Erityissyitä: Hypoksia, Hypo/hyperkalemia,

Lisätiedot

AED Trainer 3. Käyttöohjeet. www.laerdal.com

AED Trainer 3. Käyttöohjeet. www.laerdal.com FI AED Trainer 3 Käyttöohjeet www.laerdal.com AED Trainer 3 -Harjoituslaitteen Käyttöliittymä F A B C G H D E I K J A. Harjoitteluelektrodien liitäntä Vastake harjoitteluelektrodien liittimelle. B. Elektrodiliittimen

Lisätiedot

Käypä hoito - päivitys

Käypä hoito - päivitys LEIKKAUSTA EDELTÄVÄ ARVIOINTI Käypä hoito - päivitys Kirurgimeeting 26.4.2013 GKS Koulutuspäivät 19.9.2014 Kardiologi Pirjo Mustonen Kardiologi, LT Pirjo Mustonen, KSKS Endokardiittiprofylaksi Miten menettelen

Lisätiedot

Ensiapu laboratoriossa. Ari Åker, Labquality Days 2014, 7.2.2014

Ensiapu laboratoriossa. Ari Åker, Labquality Days 2014, 7.2.2014 Ensiapu laboratoriossa Ari Åker, Labquality Days 2014, 7.2.2014 Sisältö Peruselintoiminnot Hätäilmoitus Elvytys Tajuttomuuden ensiapu Palovammat Syövyttävät aineet Myrkytykset Ari-Pekka Åker 2 Potilaan

Lisätiedot

Elvytys. Käypä hoito -suositus. Eettiset perusteet. Suosituksen keskeinen sanoma. Määritelmiä ja lyhenteitä

Elvytys. Käypä hoito -suositus. Eettiset perusteet. Suosituksen keskeinen sanoma. Määritelmiä ja lyhenteitä Käypä hoito -suositus Elvytys Suomen Anestesiologiyhdistyksen ensihoidon alajaos, Suomen Elvytysneuvosto ja Suomen Punainen Risti Suosituksen keskeinen sanoma Hoitosuosituksen tarkoitus on taata kaikille

Lisätiedot

ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI. Etelä-Savon sairaanhoitopiirin ensihoitopalvelun palvelutasopäätös 1.1.2014 alkaen

ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI. Etelä-Savon sairaanhoitopiirin ensihoitopalvelun palvelutasopäätös 1.1.2014 alkaen ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI Etelä-Savon sairaanhoitopiirin ensihoitopalvelun palvelutasopäätös 1.1.2014 alkaen SISÄLLYSLUETTELO 1 TOIMINTAYMPÄRISTÖ... 2 2 ENSIHOITOPALVELUN JÄRJESTÄMISTAPA... 3 3 ENSIHOITOPALVELUN

Lisätiedot

Ensihoidon järjestelyt haastavassa liikenneonnettomuudessa. Ensihoidon kenttäjohtaja Jouni Kujala Keski-Suomen sairaanhoitopiiri

Ensihoidon järjestelyt haastavassa liikenneonnettomuudessa. Ensihoidon kenttäjohtaja Jouni Kujala Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Ensihoidon järjestelyt haastavassa liikenneonnettomuudessa Ensihoidon kenttäjohtaja Jouni Kujala Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Perustietoa Keski-Suomi on yksi Suomen 19 maakunnasta Metsien, vesistöjen

Lisätiedot

Käypä hoito -suositus. Elvytys

Käypä hoito -suositus. Elvytys Käypä hoito -suositus Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen neuvoston, Suomen Anestesiologiyhdistyksen ja Suomen Punaisen Ristin asettama työryhmä Päivitetty 21.2.2011 Käypä hoito -suositus perustuu

Lisätiedot

-DEFIBRILLAATTORI. Näistä kasvoista näkyy luottamus.

-DEFIBRILLAATTORI. Näistä kasvoista näkyy luottamus. -DEFIBRILLAATTORI Näistä kasvoista näkyy luottamus. Siihen on hyvä syy. Physio-Controlin maine perustuu asiakkaiden luottamukseen, ja luottamuksen saavuttaminen on myös toimintatavoitteemme. Luottamus

Lisätiedot

ESTÄ AIVOINFARKTI YLEINEN JA YLEISTYVÄ ETEISVÄRINÄ. Tunne pulssisi

ESTÄ AIVOINFARKTI YLEINEN JA YLEISTYVÄ ETEISVÄRINÄ. Tunne pulssisi Ammattilaisille Tunne pulssisi ESTÄ AIVOINFARKTI Eteisvärinä on iäkkäillä yleinen, vointia heikentävä ja terveyttä uhkaava rytmihäiriö, jonka vakavin seuraus on aivoinfarkti. Epäsäännöllinen syke on eteisvärinän

Lisätiedot

LUCAS -PAINELUELVYTYSLAITE TUOTE-ESITE

LUCAS -PAINELUELVYTYSLAITE TUOTE-ESITE LUCAS -PAINELUELVYTYSLAITE TUOTE-ESITE Kumppanisi elvytystyössä Tehokas painelu ja hyvä verenkierto takaavat onnistuneen elvytyksen Rintakehän tehokas painelu kuljettaa elintärkeää happea aivoihin ja

Lisätiedot

HEARTSTART XL KÄYTTÖOPAS M4735A

HEARTSTART XL KÄYTTÖOPAS M4735A HEARTSTART XL KÄYTTÖOPAS M4735A Käyttöopas M4735A HeartStart XL Monitoridefibrillaattori Huomautus Tietoja painoksesta 7. painos Painettu Yhdysvalloissa Osanumero M4735-91909 Tämän oppaan tiedot koskevat

Lisätiedot

LIFEPAK 20e DEFIBRILLATOR/MONITOR. Aina valmiina

LIFEPAK 20e DEFIBRILLATOR/MONITOR. Aina valmiina Tuote-esite LIFEPAK 20e DEFIBRILLATOR/MONITOR Aina valmiina 1 Ei ihme, että hoitoalan ammattilaiset luottavat LIFEPAK 20e -defibrillaattori-monitoriin. Physio-Control on jo yli 50 vuoden ajan kehittänyt

Lisätiedot

Outi Peltoniemi LT, lastentautien ja anestesiologian erikoislääkäri, Lasten teho-osasto, OYS outi.peltoniemi[a] ppshp.fi

Outi Peltoniemi LT, lastentautien ja anestesiologian erikoislääkäri, Lasten teho-osasto, OYS outi.peltoniemi[a] ppshp.fi Elisa Nurmi LL, erikoislääkäri, HUS ATeK Lasten ja nuorten sairaala elisa.nurmi[a]hus.fi Outi Peltoniemi LT, lastentautien ja anestesiologian erikoislääkäri, Lasten teho-osasto, OYS outi.peltoniemi[a]

Lisätiedot

HeartSine HeartSine PAD 300P Trainer Käyttöohje 1

HeartSine HeartSine PAD 300P Trainer Käyttöohje 1 HeartSine samaritan PAD 300P Trainer model TRN-300 Käyttöohje HeartSine HeartSine PAD 300P Trainer Käyttöohje 1 HeartSine samaritan PAD 300P Trainer HeartSine PAD 300P Trainer ei ole lääketieteellinen

Lisätiedot

ROHKEUTTA MAALLIKKOELVYTYKSEEN JA DEFIBRILLOINTIIN

ROHKEUTTA MAALLIKKOELVYTYKSEEN JA DEFIBRILLOINTIIN ROHKEUTTA MAALLIKKOELVYTYKSEEN JA DEFIBRILLOINTIIN Koulutus nuorille Ammattikorkeakoulun opinnäytetyö Hoitotyön koulutusohjelma Hämeenlinna, syksy 2015 Emma Westerlund TIIVISTELMÄ HÄMEENLINNA Hoitotyön

Lisätiedot

Elvytys Päivitetty 3.2.2016

Elvytys Päivitetty 3.2.2016 Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen neuvoston, Suomen Anestesiologiyhdistyksen ja Suomen Punaisen Ristin asettama työryhmä Päivitetty 3.2.2016 PDF-versio sisältää suositustekstin, keskeiset taulukot

Lisätiedot

ELVYTYSKOULUTUS NOORMARKUN SAIRAALASSA

ELVYTYSKOULUTUS NOORMARKUN SAIRAALASSA ELVYTYSKOULUTUS NOORMARKUN SAIRAALASSA Miia Engman & Ville Isoviita Opinnäytetyö, 2.4.2012 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak Länsi, Pori Hoitotyön koulutusohjelma Sairaanhoitaja (AMK) TIIVISTELMÄ Engman,

Lisätiedot

ENSIVASTEEN HOITO-OHJEET POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITOPIIRIN ALUEELLE

ENSIVASTEEN HOITO-OHJEET POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITOPIIRIN ALUEELLE ENSIVASTEEN HOITO-OHJEET POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITOPIIRIN ALUEELLE Voimassa: 1.6.2004 31.5.2006 Tarkastanut ja hyväksynyt: Jarkko Nurminen, ensihoidon vastuulääkäri, PKKS MÄÄRITELMÄ: Ensivasteella tarkoitetaan

Lisätiedot

Eye Pal Solo. Käyttöohje

Eye Pal Solo. Käyttöohje Eye Pal Solo Käyttöohje 1 Eye Pal Solon käyttöönotto Eye Pal Solon pakkauksessa tulee kolme osaa: 1. Peruslaite, joka toimii varsinaisena lukijana ja jonka etureunassa on laitteen ohjainpainikkeet. 2.

Lisätiedot

ENSIVASTEKURSSIN ENNAKKOTEHTÄVÄT

ENSIVASTEKURSSIN ENNAKKOTEHTÄVÄT ENSIVASTEKURSSIN ENNAKKOTEHTÄVÄT Kurssilainen perehtyy ennen ensivastekurssille osallistumista materiaaleihin, joiden aiheet ovat keskeisiä sisältöjä kurssilla, ja vastaa niistä esitettyihin kysymyksiin.

Lisätiedot

Keskushallinto 3.6.2013 1(5)

Keskushallinto 3.6.2013 1(5) Keskushallinto 3.6.2013 1(5) Kolarin ja Lapin sairaanhoitopiirin välinen neuvottelu 2013 Aika ma 3.6.2013 klo 9.00-12.05 Paikka Kolari, Kunnantalo Osallistujat: Eija Koivuranta, Kolarin kunta Sakari Lipponen,

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU Hoitotyön koulutusohjelma

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU Hoitotyön koulutusohjelma POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU Hoitotyön koulutusohjelma Anni Leinonen Niina Paakkunainen HOITOELVYTYSKOULUTUSTA LASTEN JA NUORTEN TERVEYSNEUVONNASSA TYÖSKENTELEVILLE TERVEYDENHOITAJILLE Opinnäytetyö

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Miksi työhyvinvointi on osa potilasturvallisuutta? 29.11.2012 Espoo tutkija Annika Saarto, Työterveyslaitos Aiemmissa tutkimuksissa todettua Potilasturvallisuus liittyy hoitajien työympäristön

Lisätiedot

HOITAJIEN OSAAMINEN ELVYTYSTILANTEESSA

HOITAJIEN OSAAMINEN ELVYTYSTILANTEESSA Opinnäytetyö (AMK) Hoitotyön koulutusohjelma Hoitotyö 2011 Paula Rintala HOITAJIEN OSAAMINEN ELVYTYSTILANTEESSA -HOITONETTI OPINNÄYTETYÖ (AMK) TIIVISTELMÄ Turun ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma

Lisätiedot

Perustason sairaankuljettajien elvytysosaaminen

Perustason sairaankuljettajien elvytysosaaminen Perustason sairaankuljettajien elvytysosaaminen -elvytysosaamista arvioivan mittarin luotettavuuden ja käyttökelpoisuuden arviointi OSA I ja II Ensihoidon koulutusohjelma Ensihoitaja AMK Opinnäytetyö Huhtikuu

Lisätiedot

CODE-STAT 9.0 -TIEDONHALLINTAOHJELMISTO TUOTE-ESITE

CODE-STAT 9.0 -TIEDONHALLINTAOHJELMISTO TUOTE-ESITE CODE-STAT 9.0 -TIEDONHALLINTAOHJELMISTO TUOTE-ESITE CODE-STAT 9.0 -TIEDONHALLINTAOHJELMISTO Tehokkaampi tapahtumien analysointi. Parempi suorituskyky. Korkeatasoisempi hoito. 1 CODE-STAT 9.0 Parempi. Tietoihin

Lisätiedot

HIMSS European EMR Adoption Model. Ari Pätsi Terveydenhuollon ATK päivät Helsinki 15 16.05. 2012

HIMSS European EMR Adoption Model. Ari Pätsi Terveydenhuollon ATK päivät Helsinki 15 16.05. 2012 HIMSS European EMR Adoption Model Ari Pätsi Terveydenhuollon ATK päivät Helsinki 15 16.05. 2012 HIMSS Analytics Europe on myöntänyt 23.04.2012 Itä-Savon sairaanhoitopiirille EMR Adobtion Model -tason 6.

Lisätiedot

LIFEPAK CR. Plus -DEFIBRILLAATTORI LIFEPAK EXPRESS -DEFIBRILLAATTORI KÄYTTÖOHJEET

LIFEPAK CR. Plus -DEFIBRILLAATTORI LIFEPAK EXPRESS -DEFIBRILLAATTORI KÄYTTÖOHJEET + LIFEPAK CR Plus -DEFIBRILLAATTORI LIFEPAK EXPRESS -DEFIBRILLAATTORI KÄYTTÖOHJEET LIFEPAK CR Plus -DEFIBRILLAATTORI LIFEPAK EXPRESS -DEFIBRILLAATTORI KÄYTTÖOHJEET Tiedottamisvastuu Asiakkaan vastuulla

Lisätiedot

AED Trainer 3 -harjoituslaite

AED Trainer 3 -harjoituslaite AED Trainer 3 -harjoituslaite Käyttöohjeet Suomi www.laerdal.com AED TRAINER 3 -HARJOITUSLAITTEEN KÄYTTÖLIITTYMÄ F A B C G H D E I K J A. Harjoitteluelektrodien liitäntä Vastake harjoitteluelektrodien

Lisätiedot

UUDET ELVYTYS OHJEET PERTTI SUOMINEN LASTEN JA NUORTEN SAIRAALA 2015

UUDET ELVYTYS OHJEET PERTTI SUOMINEN LASTEN JA NUORTEN SAIRAALA 2015 UUDET ELVYTYS OHJEET PERTTI SUOMINEN LASTEN JA NUORTEN SAIRAALA 2015 Elvytysuositukset Uudet kansainväliset elvytyssuositukset julkaistaan noin 5 vuoden välein Uudet ohjeet julkaistu 10/2015 Lähiaikoina

Lisätiedot

AED Pro AED Pro A-W Käyttöopas

AED Pro AED Pro A-W Käyttöopas AED Pro AED Pro A-W Käyttöopas 9650-0350-21 Rev. E Tämän ZOLL AED Pro Käyttöopas, (REF 9650-0350-21 Rev. E) julkaisupäivä on lokakuu 2012. Jos tästä päivämäärästä on kulunut yli 3 vuotta,ottakaa yhteys

Lisätiedot

Hoitotyöntekijöiden kokemuksia PPE-D koulutuksesta Kyllön terveyskeskussairaalassa

Hoitotyöntekijöiden kokemuksia PPE-D koulutuksesta Kyllön terveyskeskussairaalassa Hoitotyöntekijöiden kokemuksia PPE-D koulutuksesta Kyllön terveyskeskussairaalassa Opinnäytetyö Minna Isola Aapo Pihlainen Lokakuu 2011 Hoitotyö Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala 1 Tekijä(t) ISOLA, Minna

Lisätiedot

POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUN PALVELUTASOPÄÄTÖS AJALLE 1.1.2014-

POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUN PALVELUTASOPÄÄTÖS AJALLE 1.1.2014- SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUN PALVELUTASOPÄÄTÖS AJALLE 1.1.2014- Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri 2 (8) 1. TOIMINTAYMPÄRISTÖ Ensihoidon palvelutasopäätös koskee Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueella

Lisätiedot

KARELIA- AMMATTIKORKEAKOULU Hoitotyön koulutusohjelma

KARELIA- AMMATTIKORKEAKOULU Hoitotyön koulutusohjelma KARELIA- AMMATTIKORKEAKOULU Hoitotyön koulutusohjelma Joakim Grund Jukka Tammivuo AIKUISEN POTILAAN HOITOELVYTYSKOULUTUS SIMULAATIO- OPETUKSENA TERVEYSKESKUKSEN HOITOHENKILÖKUNNALLE Opinnäytetyö Syyskuu

Lisätiedot

Saattohoitosuositukset ja niiden tausta

Saattohoitosuositukset ja niiden tausta Saattohoitosuositukset ja niiden tausta Saattohoitotutkimuksen päivä Tampere TtT Esityksen sisältö Suomalaisen saattohoidon lähihistoria Saattohoitosuositukset Saattohoidon nykytilanne, tulevaisuuden,

Lisätiedot

PALVELUTASOPÄÄTÖS ESITYS. Outi J Nyberg L-PSHP:n ensihoidon vastuulääkäri

PALVELUTASOPÄÄTÖS ESITYS. Outi J Nyberg L-PSHP:n ensihoidon vastuulääkäri PALVELUTASOPÄÄTÖS ESITYS Outi J Nyberg L-PSHP:n ensihoidon vastuulääkäri PALVELUTASOPÄÄTÖKSEN PERUSTA: Riskianalyysi Vakituisesti alueella oleskeleva väestö ja sen ikärakenne Hoitolaitokset Toteutuneet

Lisätiedot

PALVELUTASOPÄÄTÖSESITYS ENSIHOITOPALVELUN JÄRJESTÄMISEKSI PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON KUNTAYHTYMÄSSÄ 1.1.

PALVELUTASOPÄÄTÖSESITYS ENSIHOITOPALVELUN JÄRJESTÄMISEKSI PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON KUNTAYHTYMÄSSÄ 1.1. PALVELUTASOPÄÄTÖSESITYS ENSIHOITOPALVELUN JÄRJESTÄMISEKSI PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON KUNTAYHTYMÄSSÄ 1.1.2017 ALKAEN VERSIO II - monituottajamalli PHSOTEY Ensihoitokeskus Sisällysluettelo

Lisätiedot

Ensihoitopalvelun saatavuus PSSHP Q2. Jouni Kurola Ylilääkäri Ensihoitopalvelut KYS

Ensihoitopalvelun saatavuus PSSHP Q2. Jouni Kurola Ylilääkäri Ensihoitopalvelut KYS Ensihoitopalvelun saatavuus PSSHP Q2 Jouni Kurola Ylilääkäri Ensihoitopalvelut KYS Miten ensihoitopalvelu aktivoidaan? 112 HUOM: Hoitolaitosten kiireettömät (= ennalta suunnitellut) ja ambulanssilla tapahtuvat

Lisätiedot

ELVYTETYN POTILAAN SELVIYTYMINEN TAYSIN TEHO-OSASTOLLA

ELVYTETYN POTILAAN SELVIYTYMINEN TAYSIN TEHO-OSASTOLLA ELVYTETYN POTILAAN SELVIYTYMINEN TAYSIN TEHO-OSASTOLLA SAANA HEINÄNEN Ohjaaja: LT, el Sanna Hoppu Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö Anestesiologia ja tehohoito

Lisätiedot

PALOKUNTIEN ENSIVASTETOIMINTA

PALOKUNTIEN ENSIVASTETOIMINTA Opinnäytetyö (AMK) Ensihoidon koulutusohjelma 2012 Click here to enter text. Taija Tuominen PALOKUNTIEN ENSIVASTETOIMINTA Virtuaalinen oppimisympäristö ylläpitokoulutuksen tukena Kymenlaaksossa OPINNÄYTETYÖ

Lisätiedot

SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULU

SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULU EKGopas EKGopas 9Lives Oy:n ensihoitoyksiköille Janne Heino SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULU http://www.samk.fi Sairaanhoitaja (AMK) koulutuksen opinnäytetyö EKGopas 9Lives Oy:n ensihoitoyksiköille Tämä opas

Lisätiedot

Ohje: Miten haen aineistoa Terveysportin verkkopalvelusta

Ohje: Miten haen aineistoa Terveysportin verkkopalvelusta Ohje: Miten haen aineistoa Terveysportin verkkopalvelusta a) Verkkopalvelun ulkoasu...1 b) Aineiston hakeminen Terveysportissa...5 c) Aineiston tulostaminen Terveysportissa...7 a) Verkkopalvelun ulkoasu

Lisätiedot

Hankittavalle palvelulle asetetut vähimmäisvaatimukset ja laatukriteerit

Hankittavalle palvelulle asetetut vähimmäisvaatimukset ja laatukriteerit KIRKKONUMMEN KUNTA Perusturva LIITE 3, tarjouspyyntö ENSIHOITO- JA SAIRAANKULJETUSPALVELUT Hankittavalle palvelulle asetetut vähimmäisvaatimukset ja laatukriteerit Tämä dokumentti kuvaa hankittavalle ensihoito-

Lisätiedot

Liekkivammatilanne Suomessa sekä vammojen sairaalahoitokustannukset

Liekkivammatilanne Suomessa sekä vammojen sairaalahoitokustannukset Liekkivammatilanne Suomessa sekä vammojen sairaalahoitokustannukset Haikonen Kari, Lillsunde Pirjo 27.8.2013, Hanasaaren kulttuurikeskus, Espoo 27.8.2013 Kari Haikonen 1 Tutkimuksen lähtökohdat Tutkimus

Lisätiedot

Ensihoidon kenttäjohtaja

Ensihoidon kenttäjohtaja PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALI- JA TERVEYSYHTYMÄ Työpaikkailmoituksia, dokumentti sisältää kahdeksan sivua. Työpaikkailmoitus kopioitu sivulta: http://www.kuntarekry.fi/avoimettyopaikat/sivut/jobs.aspx?jobid=phsotey-07-26-

Lisätiedot

Turvallisuus. Ymmärrys. Lämpö. Ylivertainen Palvelukokemus TERVEYSTALON HALUTUN PALVELUKOKEMUKSEN MÄÄRITTELY

Turvallisuus. Ymmärrys. Lämpö. Ylivertainen Palvelukokemus TERVEYSTALON HALUTUN PALVELUKOKEMUKSEN MÄÄRITTELY Ylivertainen Palvelukokemus TERVEYSTALON HALUTUN PALVELUKOKEMUKSEN MÄÄRITTELY Turvallisuus Lämpö & Ymmärrys Terveystalossa tunnen olevani parhaissa käsissä. Asiakkaalle välittyy lämmin tunnelma. Minusta

Lisätiedot

Tässä dokumentissa on kuvattu Päijät-Hämeen pelastuslaitoksen näkemys ensihoitopalvelun palvelutasopäätöksen valmisteluun 13.10.2014.

Tässä dokumentissa on kuvattu Päijät-Hämeen pelastuslaitoksen näkemys ensihoitopalvelun palvelutasopäätöksen valmisteluun 13.10.2014. HEINOLAN KAUPUNKI Kir i2a ro PELASTUSLAITOS PÄIJÄT-HÄME 10-10- 2014 A i anyn w 7ehtäväluo4dtus ENS I HO I T O Tässä dokumentissa on kuvattu Päijät-Hämeen pelastuslaitoksen näkemys ensihoitopalvelun palvelutasopäätöksen

Lisätiedot

HEARTSTART FRx-DEFIBRILLAATTORI

HEARTSTART FRx-DEFIBRILLAATTORI HEARTSTART FRx-DEFIBRILLAATTORI KÄYTTÖOPAS 861304 3. painos Jätetty tarkoituksella tyhjäksi. Jätetty tarkoituksella tyhjäksi. HeartStart FRx-defibrillaattori PIKAOPAS Jätetty tarkoituksella tyhjäksi.

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 11/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 17.8.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 11/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 17.8.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 11/2010 1 241 OIKAISUVAATIMUS TERVEYSKESKUSMAKSUPÄÄTÖKSESTÄ Terke 2010-1165 Esityslistan asia TJA/23 TJA Terveyslautakunta päätti hylätä tämän päätöksen liitteessä mainitun

Lisätiedot

Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI

Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI Mistä kyse? Kyse on ollut palveluiden piirissä olevien hoitoprosessin parantaminen toimintamallin avulla sekä terveydentilassa ja toimintakyvyssä

Lisätiedot

HeartSine PAD 500P Trainer -käyttöopas 1

HeartSine PAD 500P Trainer -käyttöopas 1 HeartSine samaritan PAD 500P Trainer malli TRN-500-1 Käyttöopas HeartSine HeartSine PAD 500P Trainer -käyttöopas 1 H017-001-613.indd 1 24/09/2013 15:09:11 HeartSine samaritan PAD -laite CPR Advisor -toiminnolla,

Lisätiedot

AED Plus Käytönvalvojan ohje

AED Plus Käytönvalvojan ohje AED Plus Käytönvalvojan ohje 9650-0301-21 Rev. F Tämän ZOLL AED Plus Käytönvalvojan ohje, (REF 9650-0301-21 Rev. F) julkaisupäivä on syyskuu 2012. Jos tästä päivämäärästä on kulunut yli 3 vuotta,ottakaa

Lisätiedot

Ensihoito osana saattohoitopotilaan hoitoketjua. Minna Peake Asiantuntijahoitaja palliatiivinen hoitotyö, 13.5.2016

Ensihoito osana saattohoitopotilaan hoitoketjua. Minna Peake Asiantuntijahoitaja palliatiivinen hoitotyö, 13.5.2016 Ensihoito osana saattohoitopotilaan hoitoketjua Minna Peake Asiantuntijahoitaja palliatiivinen hoitotyö, 13.5.2016 Voiko kuolevan potilaan päivystyskäyntejä ehkäistä hoidon paremmalla ennakkosuunnittelulla?

Lisätiedot

HeartSine PAD 350P Trainer -käyttöopas 1

HeartSine PAD 350P Trainer -käyttöopas 1 HeartSine HeartSine PAD 350P Trainer -käyttöopas 1 HeartSine samaritan PAD 350P Trainer malli TRN-350-1 Käyttöopas HeartSine samaritan PAD 350P Trainer, malli TRN-350-1 Tässä käyttöoppaassa annetaan ohjeet

Lisätiedot

Töissä. TEKSTI KUVAT

Töissä. TEKSTI KUVAT 26 Töissä. TEKSTI KUVAT 27 Havainnointitutkimuksessa vain 63 prosenttia henkilökunnasta desinfioi kätensä ennen potilaskontaktia. Sitä vastoin 79 prosenttia meni käsihuuhdepurkille potilaskontaktin jälkeen.

Lisätiedot

Dream Broker. Jani Heino Asiakkuusjohtaja

Dream Broker. Jani Heino Asiakkuusjohtaja Dream Broker Jani Heino Asiakkuusjohtaja Dream Broker lyhyesti Dream Broker on online-videoratkaisuja toimittava ohjelmistoyritys Tarjoamme SaaS-ohjelmiston online-videoiden tuotantoon, editointiin, hallintaan,

Lisätiedot

PORIN PRIKAATIN ALOKKAIDEN PERUSELVYTYSTIEDOT

PORIN PRIKAATIN ALOKKAIDEN PERUSELVYTYSTIEDOT PORIN PRIKAATIN ALOKKAIDEN PERUSELVYTYSTIEDOT Nina Bergh Janica Koistinen Opinnäytetyö, syksy 2005 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Lahden yksikkö Diakoninen sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan koulutusohjelma

Lisätiedot

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi Tulokset kyselystä -potilasversioiden kehittämiseksi Tiina Tala, Mari Honkanen, Kirsi Tarnanen, Raija Sipilä 30.9.2015 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Sisältö 1 Kyselyn tavoite... 3 2 Kyselyn vastaajat...

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOIDON PALVELUTASOPÄÄTÖS

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOIDON PALVELUTASOPÄÄTÖS Valtuusto 10.6.2014 liite 2 24 1 VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOIDON PALVELUTASOPÄÄTÖS 1. Palvelutasopäätöksen voimassaolo Tämä palvelutasopäätös on voimassa 1.1.2015 31.12.2017. Sairaanhoitopiirin

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyö erikoistumiskoulutuksessa (eli mitä se on ja mitä sen pitäisi olla)

Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyö erikoistumiskoulutuksessa (eli mitä se on ja mitä sen pitäisi olla) Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyö erikoistumiskoulutuksessa (eli mitä se on ja mitä sen pitäisi olla) Jouko Suonpää dekaani Ty, lääketieteellinen tdk Lääkärikoulutuksessa kuten kaikissa

Lisätiedot

Käyttöohjeet AED-koulutuslaite

Käyttöohjeet AED-koulutuslaite Käyttöohjeet AED-koulutuslaite OSANUMERO Copyright 2007 Cardiac Science Corporation. Kaikki oikeudet pidätetään. AED-koulutuslaite (AED, Automated External Defibrillator), on laite, jolla opetetaan automaattisen

Lisätiedot

A10 GSM vanhusvahti. Asennusohje. Ver 1.1 Päiväys: 2013 05 01 Viimeisin versio tästä ohjeesta löytyy:

A10 GSM vanhusvahti. Asennusohje. Ver 1.1 Päiväys: 2013 05 01 Viimeisin versio tästä ohjeesta löytyy: A10 GSM vanhusvahti Asennusohje Ver 1.1 Päiväys: 2013 05 01 Viimeisin versio tästä ohjeesta löytyy: http://www.microdata.fi/pdf/kingpigeon/kingpigeon_a10_asennusohje.pdf Laitteen maahantuoja: Microdata

Lisätiedot

- erikoissairaanhoidon sopimuksen sisältö

- erikoissairaanhoidon sopimuksen sisältö Rajattomia palveluita l Pohjoiskalotilla - erikoissairaanhoidon sopimuksen sisältö Saamelaisten rajayhteistyöseminaari 25.2.2015 Lapin sairaanhoitopiiri HELSE NORD HELSE FINNMARK POHJOINEN RAJAYHTEISTYÖ

Lisätiedot

Kotihoito-ohje potilaalle. Päiväys: Sairaanhoitaja: Lääkäri: Muita hyödyllisiä puhelinnumeroita:

Kotihoito-ohje potilaalle. Päiväys: Sairaanhoitaja: Lääkäri: Muita hyödyllisiä puhelinnumeroita: Kotihoito-ohje potilaalle Päiväys: Sairaanhoitaja: Lääkäri: Muita hyödyllisiä puhelinnumeroita: 2 Johdanto Tämä potilaan ohjekirja sisältää tärkeää tietoa Smith & Nephew n valmistaman kertakäyttöisen alipainetta

Lisätiedot

LIFEPAK 1000 -DEFIBRILLAATTORI KÄYTTÖOHJEET

LIFEPAK 1000 -DEFIBRILLAATTORI KÄYTTÖOHJEET LIFEPAK 1000 -DEFIBRILLAATTORI KÄYTTÖOHJEET LIFEPAK 1000 -DEFIBRILLAATTORI KÄYTTÖOHJEET Tärkeää Tämä laite on tarkoitettu vain valtuutettujen henkilöiden käyttöön. Laitteen rekisteröinti Rekisteröi laitteesi

Lisätiedot

10 vuotta Käypä hoito suosituksia. Ovatko Käypä hoito - suositukset sydämen asia potilasjärjestölle?

10 vuotta Käypä hoito suosituksia. Ovatko Käypä hoito - suositukset sydämen asia potilasjärjestölle? 10 vuotta Käypä hoito suosituksia Ovatko Käypä hoito - suositukset sydämen asia potilasjärjestölle? Hannu Vanhanen Ylilääkäri, dosentti Suomen Sydänliitto Sydänliitto ry Teemme työtä sydämen palolla Korostamme

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta /2011 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus. ensihoitopalvelusta

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta /2011 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus. ensihoitopalvelusta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 2011 340/2011 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus ensihoitopalvelusta Annettu Helsingissä 6 päivänä huhtikuuta 2011 Sosiaali- ja terveysministeriön

Lisätiedot

Geriatripäivät 2013 Turku

Geriatripäivät 2013 Turku Eteisvärinäpotilaan antikoagulanttihoidon nykysuositukset Geriatripäivät 2013 Turku Matti Erkko OYL/Kardiologi TKS sydänpkl Normaali sinusrytmi ja eteisvärinä 2 2 Eteisvärinä on yleinen Eteisvärinä aiheuttaa

Lisätiedot

Rytmihäiriötahdistimen tutkimusnäyttöön perustuva ohjelmointi

Rytmihäiriötahdistimen tutkimusnäyttöön perustuva ohjelmointi LUKU 9 Rytmihäiriötahdistimen tutkimusnäyttöön perustuva ohjelmointi sami Pakarinen Lasse Oikarinen L a u r i t O i v O n e n Tiivistelmä Rytmihäiriötahdistinten ohjelmoinnista on ilmestynyt viime vuosina

Lisätiedot

Etelä-Karjalan keskussairaala Syöpähoitoyksikkö

Etelä-Karjalan keskussairaala Syöpähoitoyksikkö Etelä-Karjalan keskussairaala Syöpähoitoyksikkö www.eksote.fi Syöpähoitoyksikkö Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri eli Eksote yhdistää koko alueen erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon, vanhustenpalvelut

Lisätiedot

TrueCPR PAINELUELVYTYKSEN PALAUTELAITE TUOTE-ESITE

TrueCPR PAINELUELVYTYKSEN PALAUTELAITE TUOTE-ESITE TrueCPR PAINELUELVYTYKSEN PALAUTELAITE TUOTE-ESITE PAINELUELVYTYKSEN PALAUTELAITE Painelu-puhalluselvytyksen (PPE) on oltava huippuluokkaa, jotta tulokset olisivat parhaat mahdolliset. Tämä on helppo sanoa,

Lisätiedot

LIITE 2. VAARATAPAHTUMIEN RAPORTOINTI (HAIPRO) PPSHP:SSÄ 2010

LIITE 2. VAARATAPAHTUMIEN RAPORTOINTI (HAIPRO) PPSHP:SSÄ 2010 LIITE 1. POTILASPALAUTE VUOSINA 2006 2010 Palautemäärät 2010 Vuosi Spontaanin palautteen määrä kpl (luvut sis. myös sähköisen palautteen) 2006 2454 2007 2278 2008 1766 2009 1894 2010 1614 LIITE 2. VAARATAPAHTUMIEN

Lisätiedot