Defibrillaattorin antama sähkoisku depolarisoi
|
|
- Yrjö Ahonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Ensihoito Maaret Castrén Tavanomainen peruselvytys eli suustasuuhun puhaltaminen ja rintakehän painelu on tärkeä taito sekä maallikoille että ammattilaisille. Tällainen elvytys ei kuitenkaan käynnistä pysähtynyttä sydäntä mutta auttaa potilasta pidentämällä sitä aikaa, jonka sydän pysyy kammiovärinässä. Sydämenpysähdyksistä jopa 80 %:ssa on alkurytminä juuri kammiovärinä. Sydämenpysähdyksessä potilaan selviytymisen kannalta oleellisin tekijä on aika, joka kuluu sydämen pysähtymisestä siihen hetkeen, kun defibrillaattorilla annetaan ensimmäinen isku. Tämä aika lyhenee vain, kun defibrillaatio tulee mahdolliseksi myös muiden kuin lääkärin ja ambulanssimiehistön tekemänä. Uudet puoliautomaattiset defibrillaattorit ovat tekniikaltaan sellaisia, että niiden käyttö voidaan opettaa helposti ja turvallisesti maallikollekin. Uusien kansainvälisten suositusten mukaan defibrillaattorin käyttö on osa peruselvytystä. Defibrillaattorin antama sähkoisku depolarisoi hetkellisesti sydämen epätasaisen, kaoottisen rytmin, ja tämän jälkeen sydänlihaksen järjestyneempi supistuminen voi taas alkaa. Laite lopettaa kammiovärinän tai muun nopean rytmihäiriön ja mahdollistaa sydämen normaalin sähköisen toiminnan. Manuaalisen defibrillaattorin toiminnassa ei ole mitään automatiikkaa, vaan käyttäjä säätää kaikki toiminnot ja myös käynnistää ne. Tällaista defibrillaattoria on teknisesti hankalampi käyttää, ja harvoin hätätilanteisiin joutuva henkilökunta, esimerkiksi sairaalahenkilöstö, kohtaa vaikeuksia tämän laitteen käytössä. Elvytyksen tehokas suorittaminen voi olla mahdotonta, koska laitetta ei ole osattu käyttää oikein. Manuaalinen defibrillaattori soveltuukin huomattavasti paremmin suunniteltuihin rytminsiirtoihin ja sydämen tahdistamiseen kuin elvytystilanteisiin. Defibrillaattori voi olla myös puoliautomaattinen (kuva 1). Tällaisessa laitteessa on rytmianalysaattori. Defibrillaattori kytketään potilaaseen, joka ei ole hereillä, kahden itseliimautuvan elektrodin avulla, laite käynnistetään, ja se analysoi potilaan sydämen rytmin. Jos kyseessä on kammiovärinä tai nopea leveäkompleksinen kammiotakykardia, laite kehottaa antamaan defibrilloivan sähköiskun. Se annetaan laitteessa olevalla painikkeella. Jos taas kyseessä ei ole defibrilloitava rytmi, siis asystole tai sykkeetön sähkömekaaninen aktivaatio, laite kehottaa tarkistamaan sykkeen. Jos kaulalta ei tunnu sykettä, tulee auttajan tässä vaiheessa aloittaa tavanomainen puhallus-paineluelvytys (PPE). Laite antaa sekä ääni- että tekstikehotteita. Laite on hyvin varmatoimintainen ja teknisesti helppo pitää toimintavalmiina. Rytmistä voidaan saada virheellinen analyysi, jos potilaalla on sisäinen defibrillaattori tai tahdistin, potilasta liikutetaan Kuva 1. Puoliautomaattinen defibrillaattori. Duodecim 2000; 116:
2 analyysin aikana esimerkiksi paineluelvytyksessä tai hän liikkuu itse, esimerkiksi kouristelee (Kerber ym. 1997). Puoliautomaattiset defibrillaattorit voivat toimia joko monofaasisen eli yksisuuntaisen tai bifaasisen eli kaksisuuntaisen defibrillaatioaallon avulla (virran suunta vaihtuu iskun aikana kerran). Suomessa on viime vuosien aikana tullut käyttöön kaksisuuntaisia laitteita, ja ne ovat ilmeisesti tehokkaampia eli lopettavat kammiovärinän nopeammin (Gliner ja White 1999, White ja Blanton 1999) ja myös vahingoittavat vähemmän sydänlihasta kuin yksisuuntaiset laitteet (Tang ym. 1999). Vaikka kaksisuuntainen laite defibrilloi selvästi useammin menestyksekkäästi kuin yksisuuntainen, ei uusimman monikeskustutkimuksen mukaan potilaiden sairaalaan selviytymisessä ja kotiutumisessa ole ollut eroa verrattuna yksisuuntaiseen laitteeseen (Schneider ym. 1999). Kaksisuuntainen laite määrittää defibrillaatioon tarvittavan energiamäärän potilaan rintakehän impedanssin mukaan, eli energiamäärä valikoituu potilaan mukaan ja on pienempi kuin yksisuuntaisessa laitteessa. Kaksisuuntainen aaltomuoto ei ole uusi asia. Venäjällä tämänkaltaisia laitteita on käytetty jo 1960-luvulta lähtien, ja sisäisissä defibrillaattoreissa tämä aaltomuoto on osoittautunut tehokkaaksi (Kerber ym. 1997). Viimeaikaisten potilastutkimusten perusteella näyttäisi siltä, että kaksisuuntainen laite on hyvin tehokas ja tehokkuus saavutetaan tämän aaltomuodon avulla pienemmällä energiamäärällä kuin yksisuuntaisessa laitteessa (Mittal ym. 1999). Pienempi energiantarve mahdollistaa pienemmät ja kevyemmät defibrillaattorit. Tämä puolestaan auttaa mm. maallikkoa käyttämään laitetta. Uudistunut hengenpelastusketju Suomessa kuolee vuosittain noin ihmistä äkillisten sydäntapahtumien vuoksi. Helsingissä pysähtyy muualla kuin sairaalassa vuosittain noin 80 ihmisen sydän sataatuhatta asukasta kohti. Vuonna 1994 tehdyn tutkimuksen mukaan 65 % niistä potilaista, joiden oli huomattu muuttuvan elottomaksi ja joiden sydämenpysähdyksen syy oli sydänperäinen, oli kammiovärinässä (Kuisma 1996). Useissa julkaisuissa mainitaan, että jopa %:ssa sydänperäisistä sydämenpysähdyksistä alkurytminä on ollut kammiovärinä (Bossaert 1999, Silfvast 1999). Kolmannes kammiovärinäpotilaista selviytyy. Viime vuosina elvytystulosten parantamiseksi on etsitty ensihoidon kehittämisen ja maallikkojen opetuksen ohella uusia toimintamalleja. Yksi tällainen keino on maallikon suorittama elottoman potilaan sydämen defibrillaatio helppokäyttöisellä puoliautomaattisella neuvovalla laitteella, joka on sijoitettu ennalta kartoitettuun riskikohteeseen. Potilaan selviytymisen kannalta tärkein tekijä hoitoketjussa on aika, joka kuluu sydämen pysähtymisestä siihen, että defibrillaattori antaa ensimmäisen sähköiskun. Kammiovärinäpotilaiden mahdollisuus selviytyä vähenee 7 10 % minuutissa ennen ensimmäistä sähköiskua (Larsen ym. 1993). Viive lyhenee vain siten, että yhä useampi sairaalassa ja ambulanssissa työskentelevä henkilö lääkäreiden lisäksi pystyy suorittamaan defibrillaation. Uutena keinona käyttöön on otettu myös maallikoiden opettaminen ja defibrillaattoreiden antaminen heidän käyttöönsä. Uudessa hoitosuosituksessa (s. 1119) defibrillaatio onkin siirretty peruselvytykseen kuuluvaksi toimenpiteeksi juuri sen takia, että mahdollisimman nopean defibrillaation tärkeys on tiedostettu entistä paremmin ja uudet laitteet mahdollistavat tehokkaan defibrillaation myös muiden kuin ensihoidon ammattilaisten käsissä. Lyhenteeseen PPE (puhallus-paineluelvytys) on lisätty defibrillaatiota tarkoittava kirjain D, jolloin on saatu lyhenne PPE-D (kuva 2). Defibrillaatio muualla kuin sairaalassa Ensivasteyksikkö on mikä tahansa hätätilapotilaan todennäköisesti ensimmäisenä tavoittava yksikkö, joka pystyy ainakin hätäensiapuun, ensiarvioon ja mieluiten kammiovärinän hoitamiseen defibrilloimalla (Kinnunen 1999). Näitä yksikköjä on ollut käytettävissä jo vuosien ajan. Ensivasteyksikköinä käytetään ambulanssien lisäksi vakinaista ja vapaapalokuntaa. Myös poliisille on nyt tarkoitus antaa jo peruskoulutuk M. Castrén
3 sessaan valmius ensivastetoimintaan, ja Suomen Punainen Risti on parin viime vuoden aikana kouluttanut terveydenhuollon ammattilaisia ensivastetoimintaan lähinnä massatapahtumia ajatellen. Ensivasteyksikön toiminnasta vastaa alueen ensihoidon vastuulääkäri, jonka tehtävänä on myös valvoa, että yksikössä työskenteleville annetaan tarpeellinen ylläpitokoulutus. Maallikon suorittama defibrillaatio. Julkisilla paikoilla, kuten lentokentillä, laivaterminaaleissa, tavarataloissa ja ostoskeskuksissa, voi potilaan tavoittaminen olla hankalaa. Esimerkiksi Las Vegasin kasinoissa ja hotelleissa tapahtuu paljon sydämenpysähdyksiä (82 vuodessa). Selviytymisosuus oli pieni, ja koko hoitoketjua ryhdyttiin tämän takia analysoimaan. Vaikka avunpyyntösoitto tulee nopeasti ja apua lähtee paikalle heti, on valtavien kasinoiden ja hotellien ulko-ovilta usein vielä matkaa potilaan luokse. Ambulanssimiehistöltä kului jopa kymmenen minuuttia ulko-ovelta potilaan luo. Ratkaisuna ongelmaan kaupungin ensihoitojärjestelmä asetti defibrillaattorit tiettyjen kasinoiden ja hotellien tiloihin ja koulutti näiden vartijat käyttämään laitetta. Potilaiden selviytymisosuus kasvoi 12:sta 79 %:iin (Karch ym. 1998). Jo 1990-luvun alusta lähtien lentokoneissa on ollut käytössä defibrillaattoreita. Kansainvälisen järjestön laskujen mukaan jopa ihmistä kuolee vuosittain lentokoneissa sydämenpysähdykseen (O Rourke RA 1997). Sairauskohtauksiin kuolee kolminkertainen määrä verrattuna lento-onnettomuuksien vaatimiin uhreihin. Matkustajan hätätilan takia tehtävään välilaskuun menee aikaa vähintään 20 minuuttia, ja jos ollaan meren päällä, voi aikaa mennä paljon enemmän. Kun kyseessä on sydämenpysähdys, ei potilaalla ole mitään mahdollisuuksia selvitä, jos koneessa ei ole defibrillaattoria. Myös mahdollisuus todeta defibrillaattorin avulla, että kyseessä on ei-defibrilloitavaan rytmiin pysähtynyt sydän, on lentoyhtiöille taloudellisesti tärkeä, koska tämän tiedon avulla vältetään välilasku (O Rourke MF ym. 1997). Pari vältettyä välilaskua kustantaa jo pienemmässä lentoyhtiössä defibrillaattoreiden hankinnan ja miehis min hälyttäminen PPE defibrillaatio tehoelvytys Entinen ketju hälyttäminen PPE ja varhainen defibrillaatio tehoelvytys Tulevaisuuden ketju Kuva 2. Kansainvälisten elvytyssuositusten mukainen hoitoketju: PPE + D = PPE-D. PPE = puhallus-paineluelvytys, D = defibrillointi. 1129
4 tön koulutuksen. Asiasta on käyty jo ensimmäinen oikeudenkäynti ja maksettu korvauskin Lufthansan koneessa menehtyneen potilaan omaisille. Heidän kanteensa perustui siihen, että koneessa ei ollut defibrillaattoria eikä potilaalle näin ollen annettu mahdollisuutta selviytyä sydämenpysähdyksestä. Finnairin koneista kuudessa on defibrillaattori ja koko miehistö on koulutettu käyttämään laitetta. Suullisen tiedon mukaan viime vuonna on vältytty neljältä välilaskulta, mutta toistaiseksi ei ole esiintynyt yhtään kammiovärinää juuri niissä koneissa, missä laite on (kuva 3). Tutkimusprojekti Helsingissä. Helsingissä kartoitettiin vuonna 1998 riskikohteet, joissa sydämenpysähdyksien esiintyvyys on suuri ja joissa avun saanti voi kohteen luonteen vuoksi olla hankalaa. Koska sydämenpysähdys julkisella paikalla näyttää usein liittyvän matkustamiseen, kiinnitettiin ensisijainen huomio matkustajaterminaaleihin. Helsingissä kulkee satamaterminaalien kautta yli kahdeksan miljoonaa matkustajaa vuodessa, ja sydämenpysähdyksen ilmaantuvuus on yli 1/ matkustajaa. Myös rautatieasema ja linja-autoasema katsottiin kohteiksi, joissa pitäisi olla mahdollisuus maallikon suorittamaan defibrillaatioon. Muista arvioiduista kohteista myös Stockmannin tavaratalo ja Itäkeskuksen kauppakeskus on katsottu tällaisiksi. Satamaterminaaleissa vuonna 1998 alkaneeseen maallikoiden defibrillaatioprojektiin osallistuvat rajavartijat sekä Eckerö Line, joka liikennöi Helsingin ja Tallinnan väliä mutta jolla ei ole sairaanhoitajaa laivassa. Rautatieasemalla ja tavarataloissa on koulutettu vartijoita. Osallistujat saivat viiden tunnin koulutuksen laitteen käytöstä integroituna osana tavallista peruselvytystä. Kertauskoulutus järjestetään 2 3 kertaa vuodessa. Satamaterminaaleissa 1999 tehty kartoitus osoitti, että osallistuneet rajavartijat ovat olleet tyytyväisiä. Laitetta on käytetty kaksi kertaa, eikä käyttöön liittynyt ongelmia. Pari kertaa laite on jäänyt käyttämättä, koska yksityishenkilö on soittanut 112:een terminaalin pihalta eikä rajavartijoille tullut tapahtumasta tietoa. Rajavartijoiden toive on, että laite jäisi pysyvästi heidän käyttöönsä, jos tutkimusprojekti AED Kuva 3.»Jos sydämenne pysähtyy, elektrodit ilmestyvät automaattisesti.» osoittaa sen hyödylliseksi (O. Pennanen, suullinen tiedonanto 1999). Hätäkeskuksen merkitys maallikon suorittamassa defibrillaatiossa. Ensivastetoiminnan ja varsinkin maallikon suorittaman defibrillaation yleistyessä tulisi myös hätäkeskuksesta annettavien puhelinelvytysohjeiden olla ajanmukaisia. Kun laitteiden sijainti olisi tiedossa ja puhelu tai hälytys tulee kohteesta, jossa tällainen laite sijaitsee, voisi hälytyspäivystäjä opastaa tarvittaessa paikalla olijoita laitteen käytössä. Tieto hälytyskeskukseen voisi jopa lähteä automaattisesti, kun laite otetaan irti telineestään (Kerber ym. 1997). Ja ehkä tärkeintä: hälytyskeskus voisi varmistaa, että laitetta käytetään, vaikka soitto ehkä sivuuttaa kohteen oman hälytysjärjestelmän. Kun soitto tulee esimerkiksi satamaterminaalin edessä olevalta bussipysäkiltä, terminaalissa oleva laitteen käyttäjä ei saa tietoa hätätilanteesta. Yhdenmukainen toiminta. Maallikon suorittaman defibrillaation tulisi olla ensihoidon vastuulääkärin alaista toimintaa, ja sen laatua ja tarpeellisuutta on syytä jatkuvasti tutkia. Lisäksi jokaisesta myydystä laitteesta tulisi tehdä ilmoitus rekisteriin, jolloin terveysviranomainen tietäisi maallikkokäyttöön tarkoitettujen defibrillaattoreiden sijainnin. Rekisteri on perustettu, koska toimintaa ohjaavaa lainsäädäntöä ei toistaiseksi ole (Kuisma ym. 1999) M. Castrén
5 Suomen Punainen Risti on yhdessä Suomen Pelastusalan Keskusliiton ja Suomen Elvytysneuvoston kanssa luomassa suomenkielistä ohjekirjasta puoliautomaattisen defibrillaattorin käytöstä peruselvytyksessä. Euroopan elvytysneuvosto (ERC) päätti kesällä 1999 Lyonissa hyväksyä kyseisen Laerdalin ohjekirjasen englanninkielisenä koulutusohjelmiinsa. Kansainväliset elvytysohjeet tähtäävät yhtenevään linjaan potilaan hoidossa. Tämän kirjasen ja yhteisen koulutuslinjauksen avulla mainitut tahot pyrkivät samaan eli yhtenäiseen linjaan myös Suomen ensivastetoiminnassa ja varsinkin maallikoiden suorittamassa defibrillaatiossa. Defibrillaatio sairaalassa. Vaikka muualla kuin sairaalassa yhä useampi oppii käyttämään puoliautomaattista defibrillaattoria potilaan hyväksi, niin useimmissa sairaaloissa ja hoitolaitoksissa defibrillaatio ei kuulu edes sairaanhoitajan toimenkuvaan. Tilanne on tällainen jopa parissa korkeinta erikoissairaanhoidon tasoa edustavassa pääkaupungin sairaalassa. Puoliautomaattinen defibrillaattori on helppokäyttöinen ja soveltuu erinomaisesti sairaalassakin tapahtuvien sydämenpysähdysten hoitoon. Käyttövarmuus verrattuna manuaaliseen defibrillaattoriin on huima. Mistä sitten johtuu se, että sairaaloissa ei ole puoliautomaattisia laitteita eikä sairaalan muuta henkilökuntaa kouluteta defibrilloimaan. Sairaanhoitajatkaan eivät useimmissa paikoissa vaikuta järin halukkailta oppimaan laitteen käyttöä, vaikka lentoemännät ja rajavartijat jo hyvin tuloksin pystyvät defibrillaatioon. Vaasan keskussairaalassa ja OYKS:ssa puoliautomaattisia defibrillaattoreita on käytetty jo pari vuotta. Sairaalat ovat olleet tyytyväisiä, ja laitteita hankittaneen lisää. Kokemusta on siis jo sairaaloissakin. Nyt muidenkin hoitolaitosten olisi aika herätä ja saattaa sairaaloiden elvytysvalmius sellaiselle tasolle, jolla sen pitäisi olla. Hoitohenkilökunnan tulisi motivoitua pelastamaan potilaan henki nopealla defibrillaatiolla välittämättä siitä, onko toimenpide kuulunut heille aikaisemmin vai ei. Laitehankinnoista vastaavien lääkäreiden tulisi tiedostaa nykytilanne. Elvytyksessä käytettävien manuaalisten defibrillaattoreiden kirjo on samassakin sairaalassa laaja, ja niiden käyttö on hätätilassa hankalaa. Ja ennen kaikkea elvytyskoulutuksessa tulisi ottaa uusi linja. Kaikille sairaalan työntekijöille tulisi opettaa PPE-D eli peruselvytys defibrillaattorin kanssa (Bossaert ym. 1998). Muuten on todettava, että hoitolaitosten henkilökunta ei osaa peruselvytystä! Siihen kun nyt uusien suositusten mukaan kuuluu myös defibrilloiminen (Bossaert 1998). Kirjallisuutta Bossaert L, Handley A, Marsden A, ym. European Resuscitation Council guidelines for the use of automated external defibrillators by EMS providers and first responders. Resuscitation 1998; 37:91 4. Bossaert L. European Resuscitation Council Guidelines for Resuscitation. Elsevier, Bossaert L. Electrical defibrillation: new technologies. Curr Opin Anaesthesiol 1999;12: Gliner BE, White RD. Electrocardiographic evaluation of defibrillation shocks delivered to out-of- hospital sudden cardiac arrest patients. Prehosp Emerg Care 1999;3: Karch S, Graff J, Young S, Ho C-H. Response times and outcomes for cardiac arrests in Las Vegas casinos. Am J Emerg Med 1998;16: Kerber RE, Becker LB, Bourland JD, ym. Automatic external defibrillators for public access defibrillation: recommendations for specifying and reporting arrhytmia analysis algorithm performance, incorporating new waveforms, and enhancing safety. Circulation 1997;95: Kinnunen A. Ensivaste: hätäensiapu ja ensiarvio. Oy Edita Ab, Kuisma M, Nurminen K, Määttä T, Hakala T. Defibrillaattorit maallikon käyttöön uusi toimintamalli ensihoitoon. Suom Lääkäril 1999;8: Larsen M, Eisenberg M, Cummins R, Hallstrom A. Predicting survival from out-of-hospital cardiac arrest: a graphic model. Ann Emerg Med 1993;22: Mittal S, Ayati S, Stein KM, Knight BP, ym. Comparison of a novel rectilinear biphasic waveform with a damped sine wave monophasic waveform for transthoracic ventricular defibrillation. J Am Coll Cardiol 1999;34: O Rourke RA. Saving lives in the sky. Circulation 1997;96: O Rourke MF, Donaldson E, Geddes JS. An airline cardiac arrest program. Circulation 1997;96: Schneider T, Martens P, Paschen H, Kuisma M, ym. Randomized comparison of 150J biphasic and J monophasic AEDs in out-ofhospital cardiac arrest victims. Xith World Symposium Cardiac Pacing and Electrophysiology, Berlin 1999, (abstrakti) P-330. Silfvast T. Sydämenpysähdyspotilaan hoito. Suom Lääkäril 1999;5: Tang W, Weil MH, Sun S, Yamaguchi H, ym. The effects of biphasic and conventional monophasic defibrillation on postresuscitation myocardial function. J Am Coll Cardiol 1999;34: White RD, Blanton DM. Biphasic truncated exponential waveform defibrillation. Prehosp Emerg Care 1999;3: MAARET CASTRÉN, LT, osastonlääkäri m.castrén@kolumbus.fi HUS Ensihoitoyksikkö Agricolankatu 15, Helsinki 1131
Rakennetaan yhdessä sydänturvallinen Suomi.
Rakennetaan yhdessä sydänturvallinen Suomi. Suomessa noin 3500 ihmistä saa vuosittain äkillisen sydänpysähdyksen sairaalan ulkopuolella. Heistä vain noin joka kymmenes selviytyy. Syy on usein avunsaannin
LisätiedotALKUPERÄISTUTKIMUS. Sydämenpysähdyspotilaiden pitkäaikaisselviytyminen. Markku Kuisma ja Maaret Castrén-Persons
ALKUPERÄISTUTKIMUS Sydämenpysähdyspotilaiden pitkäaikaisselviytyminen Markku Kuisma ja Maaret Castrén-Persons Tapahtumapaikalla annettavan elvytyshoidon ansiosta voidaan nykyään kolmannes kammiovärinäpotilaista
LisätiedotKaksivaiheinen kliininen yhteenveto
Kaksivaiheinen kliininen yhteenveto Kammiovärinän ja kammiotakykardian defibrillointi Taustatietoja Physio-Control teki kaksivaiheisten, katkaistujen eksponentaalisten iskujen (BTE) sekä tavallisten yksivaiheisten
LisätiedotSydänsikurioppaan sisältö
Sydäniskuriopas Sydänsikurioppaan sisältö Sydäniskuri eli defibrillaattori Hankkiminen Sijoittaminen Rekisteröiminen Huoltaminen PPE + D eli painelu-puhalluselvytys ja defibrillointi Ihan jokainen voi
LisätiedotSuomen Punaisen Ristin ensiapu- ja terveystoimikunta:
Suomen Punaisen Ristin ensiapu- ja terveystoimikunta: Simo Siitonen Henri Backman Maaret Castrén Olli Haikala Helena Kärnä Teuvo Määttä Lasse Putko Tom Silfvast Harri Vertio lääkintäprikaatikenraali, LT,
LisätiedotSYDÄNPYSÄHDYSPOTILAAN VARHAINEN DEFIBRILLAATIO JULKISISSA TILOISSA
SYDÄNPYSÄHDYSPOTILAAN VARHAINEN DEFIBRILLAATIO JULKISISSA TILOISSA Jari Kolkkinen Opinnäytetyö Maaliskuu 2017 Hyvinvointiteknologia YAMK TIIVISTELMÄ Tampereen ammattikorkeakoulu Ylempi ammattikorkeakoulututkinto
LisätiedotJohdanto Peruselvytys, PPE-D -ryhmäopetukseen
Johdanto Peruselvytys, PPE-D -ryhmäopetukseen Vesa Kontinen, oyl, dosentti, HYKS, ATEK, Jorvin sairaala, leikkausyksikkö PPE = painelu-puhalluselvytys PPE-D = painelu-puhalluselvytys ja defibrillaatio
LisätiedotEnsivaste. Eilen, tänään ja huomenna. Mika Lähteenmäki Ensihoidon kenttäjohtaja Hälytysajokouluttaja Satakunnan sairaanhoitopiiri
Ensivaste Eilen, tänään ja huomenna Mika Lähteenmäki Ensihoidon kenttäjohtaja Hälytysajokouluttaja Satakunnan sairaanhoitopiiri Sekä käsite että toimintamalli on peräisin Yhdysvalloista. Sana ensivaste
LisätiedotPERUSELVYTYS KUNNIAAN! Juhana Hallikainen Ensihoidon vastuulääkäri HYKS Akuutti/Ensihoito, Peijaksen alue Akuuttihoitopäivät 23.5.
PERUSELVYTYS KUNNIAAN! Juhana Hallikainen Ensihoidon vastuulääkäri HYKS Akuutti/Ensihoito, Peijaksen alue Akuuttihoitopäivät 23.5.2016 LUENTO POHJAUTUU ERC:N, SEKÄ KÄYPÄ HOITO OHJEISIIN LUENNON ALGORITMIDIOJEN
LisätiedotLAPSEN ELVYTYS. Ole Andersen 02/2017
LAPSEN ELVYTYS Ole Andersen 02/2017 ONKO LAPSI AINA ERILAINEN KUIN AIKUINEN? vastasyntynyt on alle 1 vuoden ikäinen on alle 3 vuoden ikäinen on alle 5 vuoden ikäinen osittain LAPSI EI OLE PIENI AIKUINEN
LisätiedotDNR ei elvytetä ei hoideta. Esitelmä Akuuttihoitopäivillä 22.5.2015
DNR ei elvytetä ei hoideta Esitelmä Akuuttihoitopäivillä 22.5.2015 Tehohoidon vastuulääkäri 2001- Anestesiaylilääkäri 2008- Ensihoitolääkäri 2003-2012 Ei taloudellisia sidonnaisuuksia 22.05.2015 www.esshp.fi
LisätiedotValmistuvien sairaanhoitajien osaaminen perus- ja hoitotason elvytyksessä Jyväskylän ammattikorkeakoulussa
Valmistuvien sairaanhoitajien osaaminen perus- ja hoitotason elvytyksessä Jyväskylän ammattikorkeakoulussa Jenna Seppänen Anne Ylönen Opinnäytetyö Huhtikuu 2014 Hoitotyön koulutusohjelma Sosiaali-,terveys-
LisätiedotMalli ensihoitotyöparin roolijaon mukaisesta työskentelystä (AMK-malli) JPA 2011
Pulssin tunnustelu ei ole luotettavaa (ammattilaisillakaan) Mahdollisimman keskeytymätön painelu on edullista (elvytyksen aikana sallitaan hands off ajaksi MAX 5 sekuntia) Pelkkä painelu saattaa riittää?
LisätiedotYhteydessä. Käyttövalmis.
Yhteydessä. Käyttövalmis. 1 LIFEPAK CR2 -defibrillaattori jossa LIFELINKcentral AED Program Manager Uusi lähestymistapa maallikkodefibrillointiin Äkillinen sydämenpysähdys voi tapahtua kenelle tahansa
LisätiedotMaallikkodefibrillaattorien kartoittaminen Päijät-Hämeen alueella
Maallikkodefibrillaattorien kartoittaminen Päijät-Hämeen alueella Defibrillaattorioppaan tuottaminen ja peruselvytyksen ohjaaminen maallikoille 112-päivänä LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaali- ja terveysala
LisätiedotUudet elvytyssuositukset 2010 Sydänpysähdys ja elvytys
Uudet elvytyssuositukset 2010 Sydänpysähdys ja elvytys Tom Silfvast Ensimmäiset ohjeet 1966 päivitetty noin 6 vuoden välein Suositusprosessit 2000-luvulla kirjallisuuden kattava analysointi kansainväliset
LisätiedotMAALLIKON SUORITTAMA DEFIBRILLAATIO SYDÄNPYSÄHDYSPOTILAAN HOITOKETJUSSA
MAALLIKON SUORITTAMA DEFIBRILLAATIO SYDÄNPYSÄHDYSPOTILAAN HOITOKETJUSSA Lay-person and public access defibrillation in the chain of survival in Finland HEINI HARVE AKATEEMINEN VÄITÖSKIRJA Esitetään Helsingin
LisätiedotRakennetaan yhdessä Sydänturvallinen Suomi
Rakennetaan yhdessä Sydänturvallinen Suomi Suomessa noin 3500-5000 ihmistä saa vuosifain äkillisen sydänpysähdyksen sairaalan ulkopuolella. Heistä vain noin joka kymmenes selviytyy. Yleisimmät syyt alhaiseen
LisätiedotAuta pelastamaan ihmishenkiä
Elvytys HeartStart FRx Auta pelastamaan ihmishenkiä Opastava defibrillaattori Heille, jotka saapuvat paikalle ensimmäisinä Oikeilla laitteilla ja kunnollisella käyttötuella kuka tahansa voi pelastaa ihmishenkiä.
LisätiedotAnestesian aikainen elvytys ja tapausselostus
Anestesian aikainen elvytys ja tapausselostus Sh. Tuomas Mäkelä TYKS osasto 250 Syyskoulutuspäivät 8.-9.10.2009 Helsinki Historia Ensimmäinen tiedossa oleva elvytysyritys Friedrich Maass 1892 (rintakehän
LisätiedotKARELIA-AMMATTIKORKEAKOULU Hoitotyön koulutusohjelma
KARELIA-AMMATTIKORKEAKOULU Hoitotyön koulutusohjelma Tiina Mertanen NEUVOVA DEFIBRILLAATTORI OSANA PERUSELVYTYSTÄ Käyttökoulutus Polvijärvellä ja neuvovien defibrillaattoreiden sijaintitietojen selvittäminen
LisätiedotEnsiapukoulutus seuratoimijat. 04.11.2013 Janne Wall sh ylempi AMK
Ensiapukoulutus seuratoimijat 04.11.2013 Janne Wall sh ylempi AMK Tavoitteet Elottomuuden tunnistaminen hengitys Tajuttomuus / Elottomuus 112 aktivointi PPE Hengitys Normaali hengitys on rauhallista, tasaista,
LisätiedotAED Plus. Paras apu elvyttäjille
AED Plus Paras apu elvyttäjille Painelu-puhalluselvytystä tarvitaan Viimeisimmät, vuonna 2010 annetut Euroopan elvytysneuvoston (ERC) suositukset ovat selviä: onnistunut defibrillointi edellyttää laadukasta
LisätiedotValmiina pelastamaan ihmishenkiä. Philips HeartStart XL+ -defibrillaattorimonitori
Valmiina pelastamaan ihmishenkiä Philips HeartStart XL+ -defibrillaattorimonitori Valmiina reagoimaan, Sairaaloissa sydänkohtaukset ovat yleensä stressaavia ja kaoottisia tilanteita, joissa defibrillaattorin
LisätiedotHoitohenkilökunnan elvytysosaaminen
Markus Wathén Hoitohenkilökunnan elvytysosaaminen Metropolia Ammattikorkeakoulu Ensihoitaja AMK Ensihoidon koulutusohjelma Opinnäytetyö 21.5.2014 Tiivistelmä Tekijä(t) Otsikko Sivumäärä Aika Markus Wathén
LisätiedotLisää laatua ja tehoa peruselvytykseen
Lisää laatua ja tehoa peruselvytykseen Nykyään tiedetään hyvin, kuinka ratkaiseva merkitys painanta-puhalluselvytyksen (PPE) tehokkuudella on äkillisen sydämenpysähdyksen saaneiden potilaiden selviytymiselle.
LisätiedotMAALLIKON SUORITTAMA DEFIBRILLAATIO SYDÄNPYSÄHDYSPOTILAAN HOITOKETJUSSA
MAALLIKON SUORITTAMA DEFIBRILLAATIO SYDÄNPYSÄHDYSPOTILAAN HOITOKETJUSSA Lay-person and public access defibrillation in the chain of survival in Finland HEINI HARVE AKATEEMINEN VÄITÖSKIRJA Esitetään Helsingin
LisätiedotSatakunnan ammattikorkeakoulu. Sanna Pihlajaviita
Satakunnan ammattikorkeakoulu Sanna Pihlajaviita HATANPÄÄN KANTASAIRAALAN VALVONTAOSASTON ELVYTYSOHJEIDEN PÄIVITYS KÄYPÄ HOITO- SUOSITUSTEN MUKAISEKSI Hoitotyön suuntautumisvaihtoehto 2008 HATANPÄÄN KANTASAIRAALAN
LisätiedotEDGE System -ELEKTRODIT. Works like you work.
EDGE System -ELEKTRODIT Works like you work. M o n i t o i m i e l e k t r o d i e n s t a n d a r d i Lisää potilasmukavuutta Vähentää ihoärsytystä Parantaa potilasturvallisuutta Minimoi hoitoviiveet
LisätiedotLAPSEN ELVYTYS Anestesiakurssi Helsinki OLLI VÄNTTINEN EL, lastenanestesiologi TYKS, TOTEK
LAPSEN ELVYTYS Anestesiakurssi Helsinki 28.-29.3.2019 OLLI VÄNTTINEN EL, lastenanestesiologi TYKS, TOTEK MITÄ? Lapsen äkillisen sydänpysähdyksen epidemiologiaa Lapsen ABC Lapsen fysiologiaa Perus- ja hoitoelvytys
LisätiedotSydämenpysähdys sairaalan ulkopuolella
Ilkka Virkkunen, Sanna Hoppu ja Antti Kämäräinen KATSAUS Aiemmin terveenä pidetyn ihmisen sydän voi pysähtyä äkillisesti kohtalokkain seurauksin. Sepelvaltimotaudin ensimmäisenä oireena sydämenpysähdys
LisätiedotKolmasosa sydänpysähdyspotilaista jäi ilman peruselvytystä yliopistollisessa sairaalassa
ALKUPERÄISTUTKIMUS TIETEESSÄ SANNA HOPPU LT, apulaisylilääkäri TAYS, tehohoidon vastuualue Critical Care Medicine Research Group, Tampere sanna.hoppu@pshp.fi JARI KALLIOMÄKI LL, erikoislääkäri TAYS, tehohoidon
LisätiedotQ-CPR:n käsite. 1 Q-CPR:n käsite
laadukkaan peruselvytyksen tarve Painele kovaa, painele nopeasti, anna rintakehän kohota kunnolla jokaisen painelun jälkeen ja minimoi keskeytykset rintakehän painelussa. 1 Sydänpysähdyksestä kärsivä henkilö
LisätiedotSydänpysähdyspotilaan ennuste ja siihen vaikuttavat tekijät
Sydänpysähdyspotilaan ennuste ja siihen vaikuttavat tekijät Akuuttihoitopäivät 22.5.2015 LL Taneli Väyrynen Akuuttilääketieteen ylilääkäri, ensihoidon vastuulääkäri Vaasan sairaanhoitopiiri Tutkimuksissa
LisätiedotR Series. Sydämellä tehtyä. elvytystä
R Series Sydämellä tehtyä elvytystä Kaikki ei ole pelkästään iskusta kiinni Uskomatonta mutta totta, 80 % sairaalassa tapahtuvissa sydänpysähdyksissä todetaan sykkeetöntä rytmiä. Siksi on elintärkeää,
LisätiedotELVYTYSOHJEKORTTI ENSIAUTTAJAYKSIKÖILLE
Helena Anttila & Saku Huuskonen ELVYTYSOHJEKORTTI ENSIAUTTAJAYKSIKÖILLE Opinnäytetyö Sairaanhoitajakoulutus 2018 Tekijä/Tekijät Tutkinto Aika Helena Anttila, Saku Huuskonen Opinnäytetyön nimi Elvytysohjekortti
LisätiedotPirkanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän ensihoidon palvelutasopäätös vuodelle 2020
Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän ensihoidon palvelutasopäätös vuodelle 2020 Toimintaympäristö Ensihoidon palvelutasopäätös koskee Pirkanmaa sairaanhoitopiirin alueella tapahtuvaa ja kuntayhtymän
LisätiedotELVYTYSLÄÄKKEET JA ELOTTOMUUDEN HOIDOSTA. Tom Silfvast
ELVYTYSLÄÄKKEET JA ELOTTOMUUDEN HOIDOSTA Tom Silfvast 1 SYDÄMEN (= VERENKIERRON ) PYSÄHTYESSÄ Tajunnan menetys 5 sekunnissa lyyhistyminen Usein samaan aikaan lyhytkestoinen 5 10 sekunnin jäykistelyvaihe,
Lisätiedotaiheuttamat sydämentahdistimien ja
Kipinäpurkausten mahdollisesti aiheuttamat sydämentahdistimien ja rytmihäiriötahdistimien toimintahäiriöt Sähkötutkimuspoolin tutkimusseminaari 18.10.2012 Prof Leena Korpinen Ympäristöterveys Prof. Leena
LisätiedotESTÄ AIVOINFARKTI YLEINEN JA YLEISTYVÄ ETEISVÄRINÄ. Tunne pulssisi
Ammattilaisille Tunne pulssisi ESTÄ AIVOINFARKTI Eteisvärinä on iäkkäillä yleinen, vointia heikentävä ja terveyttä uhkaava rytmihäiriö, jonka vakavin seuraus on aivoinfarkti. Epäsäännöllinen syke on eteisvärinän
LisätiedotLIFEPAK 1000 -DEFIBRILLAATTORI TUOTE-ESITE
LIFEPAK 1000 -DEFIBRILLAATTORI TUOTE-ESITE LIFEPAK 1000 DEFIBRILLAATTORI Kaikki sydämenpysähdystapahtumat ovat erilaisia, ja niin ovat myös ensiauttajat ja -hoitajat. Työarjessa tarvitaan joustavuutta,
LisätiedotPäivitetty elvytysopas Päijät- Hämeen pelastuslaitoksen ensivasteyksiköille
Päivitetty elvytysopas Päijät- Hämeen pelastuslaitoksen ensivasteyksiköille LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaali- ja terveysala Hoitotyön koulutusohjelma Sairaanhoitaja Opinnäytetyö Syksy 2016 Matti Laine
LisätiedotR Series ation rters
R Series Pikaopas R Series Pikaopas Tässä pikaoppaassa kuvataan lyhyesti ZOLL R Series -laitteen yleisimmät toiminnot. Käyttäjän on luettava ja sisäistettävä R Series -käyttöoppaassa olevat käyttötarkoituksia
LisätiedotELVYTYSKOULUTUS ULVILAN TERVEYSKESKUKSESSA
ELVYTYSKOULUTUS ULVILAN TERVEYSKESKUKSESSA Petri Heinikangas, Hanna Jokela ja Kimmo Salonen opinnäytetyö, 2011 Diakonia-ammattikorkeakoulu Diak, Länsi, Pori Hoitotyön koulutusohjelma Sairaanhoitaja (AMK)
LisätiedotETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI. Etelä-Savon sairaanhoitopiirin ensihoitopalvelun palvelutasopäätös 1.1.2014 alkaen
ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI Etelä-Savon sairaanhoitopiirin ensihoitopalvelun palvelutasopäätös 1.1.2014 alkaen SISÄLLYSLUETTELO 1 TOIMINTAYMPÄRISTÖ... 2 2 ENSIHOITOPALVELUN JÄRJESTÄMISTAPA... 3 3 ENSIHOITOPALVELUN
LisätiedotElvytystapahtumien tilastointi
Elvytystapahtumien tilastointi Kehittämishanke Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän ensihoitokeskukselle LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaali- ja terveysala Hoitotyön koulutusohjelma Sairaanhoitaja Opinnäytetyö
LisätiedotSavonrannan aluejohtokunnan esitys ensivasteen hälyttämisestä
2.1.2017 1 (5) Savonrannan aluejohtokunnan esitys ensivasteen hälyttämisestä Aluejohtokunta on tarkastusinsinööri Jorma Mattisen valmistamana tehnyt esityksen sairaanhoitopiirille, että Savonrannan paloasemalla
Lisätiedot1.01 Lapsen elvytys. Määritelmä. Sydämenpysähdyksen etiologia ja tunnistaminen. Toiminta elottomuuden toteamisen jälkeen
Hätätilanteet.0 Lapsen elvytys Outi Peltoniemi, Elisa Nurmi Määritelmä Tässä luvussa lapsella tarkoitetaan alle murrosikäistä lasta. Murrosiän saavuttanutta lasta hoidetaan kuten aikuista. Vastasyntyneen
LisätiedotMilloin en yritä elvyttää?
Näin hoidan Marjut Varpula, Markus Skrifvars ja Tero Varpula Milloin en yritä elvyttää? Äkillinen sydämenpysähdys voi kohdata aiemmin tervettä, elämänsä kunnossa olevaa ihmistä vaikkapa golfkentällä tai
LisätiedotLUCAS -PAINELUELVYTYSLAITE TUOTE-ESITE
LUCAS -PAINELUELVYTYSLAITE TUOTE-ESITE Kumppanisi elvytystyössä Tehokas painelu ja hyvä verenkierto takaavat onnistuneen elvytyksen Rintakehän tehokas painelu kuljettaa elintärkeää happea aivoihin ja
LisätiedotEmerco Oy HINNASTO 2015
Emerco Oy HINNASTO 2015 ENSIAPUKOULUTUS JA ENSIAPUTUOTTEET DEFIALARM Patentilla suojattu Dynaaminen paikannus ja hälytysjärjestelmä, joka vertailee auttajien sijaintia sydänpysähdystilanteissa Älypuhelimen
LisätiedotEnti stä tehokkaampaa apua. ammattielvyttäjille
Enti stä tehokkaampaa apua ammattielvyttäjille Enemmän kuin AED Plus Vuonna 2002 ZOLL lanseerasi AED Plus -defibrillaattorin ja Real CPR Help -ohjelman, joka antoi reaaliaikaista elvytyspalautetta, ja
LisätiedotLIFEPAK 1000 -DEFIBRILLAATTORI TUOTE-ESITE
LIFEPAK 1000 -DEFIBRILLAATTORI TUOTE-ESITE LIFEPAK 1000 DEFIBRILLAATTORI Kaikki sydämenpysähdystapahtumat ovat erilaisia, ja niin ovat myös ensiauttajat ja -hoitajat. Työarjessa tarvitaan joustavuutta,
LisätiedotHEARTSTART XL KÄYTTÖOPAS M4735A
HEARTSTART XL KÄYTTÖOPAS M4735A Käyttöopas M4735A HeartStart XL Monitoridefibrillaattori Huomautus Tietoja painoksesta 7. painos Painettu Yhdysvalloissa Osanumero M4735-91909 Tämän oppaan tiedot koskevat
LisätiedotElvytys: Erityisryhmät
2010 -> 2015 Elvytys: Erityisryhmät Markus Lyyra Vt ylilääkäri Päivystys, tehohoito ja ensihoito HUS Porvoon sha Akuuttihoitopäivät lemmenlaivalla 2016 Otsikoita Erityissyitä: Hypoksia, Hypo/hyperkalemia,
LisätiedotEmerco Oy HINNASTO 2014
Emerco Oy HINNASTO 2014 ENSIAPUKOULUTUS JA ENSIAPUTUOTTEET ENSIAPUKOULUTUS HINNASTO 2014 SUOMEN PUNAISEN RISTIN KOULUTUSJÄRJESTELMÄN MUKAISET ENSIAPUKOULUTUKSET HINTA (ALV 0) Hätäensiapukurssi (4 x 45min)
LisätiedotKäypä hoito - päivitys
LEIKKAUSTA EDELTÄVÄ ARVIOINTI Käypä hoito - päivitys Kirurgimeeting 26.4.2013 GKS Koulutuspäivät 19.9.2014 Kardiologi Pirjo Mustonen Kardiologi, LT Pirjo Mustonen, KSKS Endokardiittiprofylaksi Miten menettelen
LisätiedotGravidan elvytys. Arvi Yli-Hankala 29.8.2008
Gravidan elvytys Arvi Yli-Hankala 29.8.2008 Taustaa Kaikki tässä esitetty perustuu yksittäisiin tapausselostuksiin ja tieteelliseen järkeilyyn Kuolleisuus suurinta köyhissä maissa, raportit valtaosin kehittyneistä
LisätiedotEye Pal Solo. Käyttöohje
Eye Pal Solo Käyttöohje 1 Eye Pal Solon käyttöönotto Eye Pal Solon pakkauksessa tulee kolme osaa: 1. Peruslaite, joka toimii varsinaisena lukijana ja jonka etureunassa on laitteen ohjainpainikkeet. 2.
LisätiedotAED Trainer 3. Käyttöohjeet. www.laerdal.com
FI AED Trainer 3 Käyttöohjeet www.laerdal.com AED Trainer 3 -Harjoituslaitteen Käyttöliittymä F A B C G H D E I K J A. Harjoitteluelektrodien liitäntä Vastake harjoitteluelektrodien liittimelle. B. Elektrodiliittimen
LisätiedotEnsiapu laboratoriossa. Ari Åker, Labquality Days 2014, 7.2.2014
Ensiapu laboratoriossa Ari Åker, Labquality Days 2014, 7.2.2014 Sisältö Peruselintoiminnot Hätäilmoitus Elvytys Tajuttomuuden ensiapu Palovammat Syövyttävät aineet Myrkytykset Ari-Pekka Åker 2 Potilaan
LisätiedotElvytys. Käypä hoito -suositus. Eettiset perusteet. Suosituksen keskeinen sanoma. Määritelmiä ja lyhenteitä
Käypä hoito -suositus Elvytys Suomen Anestesiologiyhdistyksen ensihoidon alajaos, Suomen Elvytysneuvosto ja Suomen Punainen Risti Suosituksen keskeinen sanoma Hoitosuosituksen tarkoitus on taata kaikille
LisätiedotLIFEPAK 20e DEFIBRILLATOR/MONITOR. Aina valmiina
Tuote-esite LIFEPAK 20e DEFIBRILLATOR/MONITOR Aina valmiina 1 Ei ihme, että hoitoalan ammattilaiset luottavat LIFEPAK 20e -defibrillaattori-monitoriin. Physio-Control on jo yli 50 vuoden ajan kehittänyt
LisätiedotKäypä hoito -suositus. Elvytys
Käypä hoito -suositus Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen neuvoston, Suomen Anestesiologiyhdistyksen ja Suomen Punaisen Ristin asettama työryhmä Päivitetty 21.2.2011 Käypä hoito -suositus perustuu
LisätiedotMET-TOIMINTA TAYS:SSA
MET-TOIMINTA TAYS:SSA 1.7. 30.9.2011 Mari Harju LK Opiskelijanumero 81582 Syventävien opintojen kirjallinen työ Ohjaaja: Sanna Hoppu, LT, ayl TAMPEREEN YLIOPISTO Lääketieteen yksikkö Anestesia ja tehohoito
LisätiedotEnsihoidon järjestelyt haastavassa liikenneonnettomuudessa. Ensihoidon kenttäjohtaja Jouni Kujala Keski-Suomen sairaanhoitopiiri
Ensihoidon järjestelyt haastavassa liikenneonnettomuudessa Ensihoidon kenttäjohtaja Jouni Kujala Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Perustietoa Keski-Suomi on yksi Suomen 19 maakunnasta Metsien, vesistöjen
LisätiedotSAIRAALAN ULKOPUOLISTEN SYDÄNPYSÄHDYSTEN TILASTOINTI PÄIJÄT-HÄMEESSÄ
SAIRAALAN ULKOPUOLISTEN SYDÄNPYSÄHDYSTEN TILASTOINTI PÄIJÄT-HÄMEESSÄ Utsteinin raportointi- ja analyysimalliin perustuvan sähköisen tilastointilomakkeen kehittäminen LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaali-
LisätiedotLAPIN ENSIHOITO LAPIN ENSIHOITO ENSIHOITOPÄÄLLIKKÖ MARKKU ALALAHTI
LAPIN ENSIHOITO LAPIN ENSIHOITO ENSIHOITOPÄÄLLIKKÖ MARKKU ALALAHTI SAIRAANKULJETUKSESTA ENSIHOITOON ENSIHOITOPALVELUN TEHTÄVÄT TERVEYDENHUOLTOLAIN 40 MUKAISESTI 1) äkillisesti sairastuneen tai loukkaantuneen
LisätiedotOuti Peltoniemi LT, lastentautien ja anestesiologian erikoislääkäri, Lasten teho-osasto, OYS outi.peltoniemi[a] ppshp.fi
Elisa Nurmi LL, erikoislääkäri, HUS ATeK Lasten ja nuorten sairaala elisa.nurmi[a]hus.fi Outi Peltoniemi LT, lastentautien ja anestesiologian erikoislääkäri, Lasten teho-osasto, OYS outi.peltoniemi[a]
Lisätiedot-DEFIBRILLAATTORI. Näistä kasvoista näkyy luottamus.
-DEFIBRILLAATTORI Näistä kasvoista näkyy luottamus. Siihen on hyvä syy. Physio-Controlin maine perustuu asiakkaiden luottamukseen, ja luottamuksen saavuttaminen on myös toimintatavoitteemme. Luottamus
LisätiedotELOTTOMUUS JA AIKUISEN ELVYTYS - Elvytyskoulutus Ilomantsin paloaseman sopimuspalokuntalaisille
KARELIA-AMMATTIKORKEAKOULU Hoitotyön koulutusohjelma Janne Lyytikäinen Ari Turunen ELOTTOMUUS JA AIKUISEN ELVYTYS - Elvytyskoulutus Ilomantsin paloaseman sopimuspalokuntalaisille Opinnäytetyö Marraskuu
LisätiedotKohti tehokasta elvytyskoulutusta
Marja Mäkinen, Leila Saari ja Leila Niemi-Murola TUTKIMUS JA OPETUS Elvytystä koskevan Käypä hoito suosituksen keskeinen tavoite on neuvoa maallikoille ja ammattilaisille sydämenpysähdyspotilaiden tehokas
LisätiedotSydäniskuriopas maallikoille
Sydäniskuriopas maallikoille Huusko, Jenna 2017 Laurea Laurea-ammattikorkeakoulu Sydäniskuriopas maallikoille Huusko Jenna Sairaanhoitajakoulutus Opinnäytetyö Toukokuu, 2017 Laurea-ammattikorkeakoulu Sairaanhoitajakoulutus
LisätiedotMekaaniset elvytyslaitteet sydänpysähdyspotilaan kuljetuksessa ja sepelvaltimotoimenpiteessä
Marjut Varpula, Piia Simonen, Jouni Nurmi, Jukka Lehtonen ja Ilkka Tierala Mekaaniset elvytyslaitteet sydänpysähdyspotilaan kuljetuksessa ja sepelvaltimotoimenpiteessä Kammiovärinän syynä on useimmiten
LisätiedotElvytyspotilaan hoidon osaaminen
Elvytyspotilaan hoidon osaaminen Kyselytutkimus Metropolia Ammattikorkeakoulun sairaanhoitajaopiskelijoille Ensihoidon koulutusohjelma, ensihoitaja Opinnäytetyö 23.4.2009 Ossi Ikonen Jan Uotinen Metropolia
LisätiedotKARELIA-AMMATTIKORKEAKOULU Hoitotyön koulutusohjelma
KARELIA-AMMATTIKORKEAKOULU Hoitotyön koulutusohjelma Tittamaria Heinonen Ilkka Mutanen KAHDEN YKSIKÖN SAIRAALAN ULKOPUOLINEN HOITOELVY- TYS -Opetusvideo Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksen käyttöön Opinnäytetyö
LisätiedotHeartSine HeartSine PAD 300P Trainer Käyttöohje 1
HeartSine samaritan PAD 300P Trainer model TRN-300 Käyttöohje HeartSine HeartSine PAD 300P Trainer Käyttöohje 1 HeartSine samaritan PAD 300P Trainer HeartSine PAD 300P Trainer ei ole lääketieteellinen
LisätiedotENSIVASTEKURSSIN ENNAKKOTEHTÄVÄT
ENSIVASTEKURSSIN ENNAKKOTEHTÄVÄT Kurssilainen perehtyy ennen ensivastekurssille osallistumista materiaaleihin, joiden aiheet ovat keskeisiä sisältöjä kurssilla, ja vastaa niistä esitettyihin kysymyksiin.
LisätiedotELOTTOMAN POTILAAN TAVOITTA- MISVIIVEEN LYHENTÄMINEN KYMEN- LAAKSOSSA
Aki Viipuri ELOTTOMAN POTILAAN TAVOITTA- MISVIIVEEN LYHENTÄMINEN KYMEN- LAAKSOSSA Opinnäytetyö Ensihoitaja YAMK 2017 Tekijä/Tekijät Aki Viipuri Tutkinto Ensihoitaja (YAMK) Aika Tammikuu 2017 Opinnäytetyön
LisätiedotKristian Hendriks HOITOHENKILÖKUNNAN ELVYTYSTAIDOT
Kristian Hendriks HOITOHENKILÖKUNNAN ELVYTYSTAIDOT Hoitotyön koulutusohjelma 2015 HOITOHENKILÖKUNNAN ELVYTYSTAIDOT Hendriks, Kristian Satakunnan ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma Tammikuu 2015
LisätiedotDefibrillaattorin käyttö maallikoilla
Juha Viirtala Defibrillaattorin käyttö maallikoilla Kirjallisuuskatsaus Metropolia Ammattikorkeakoulu YAMK Sosiaali- ja terveysalan kehittäminen ja johtaminen Ensihoitopalveluiden johtaminen Opinnäytetyö
LisätiedotÄkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI
Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI Mistä kyse? Kyse on ollut palveluiden piirissä olevien hoitoprosessin parantaminen toimintamallin avulla sekä terveydentilassa ja toimintakyvyssä
LisätiedotLUCAS -PAINELUELVYTYSLAITE TUOTE-ESITE
LUCAS -PAINELUELVYTYSLAITE TUOTE-ESITE Kumppanisi elvytystyössä Tehokas painelu ja hyvä verenkierto takaavat onnistuneen elvytyksen Rintakehän tehokas painelu kuljettaa elintärkeää happea aivoihin ja
LisätiedotROHKEUTTA MAALLIKKOELVYTYKSEEN JA DEFIBRILLOINTIIN
ROHKEUTTA MAALLIKKOELVYTYKSEEN JA DEFIBRILLOINTIIN Koulutus nuorille Ammattikorkeakoulun opinnäytetyö Hoitotyön koulutusohjelma Hämeenlinna, syksy 2015 Emma Westerlund TIIVISTELMÄ HÄMEENLINNA Hoitotyön
LisätiedotPARANTAA Kuopion yliopistollinen sairaala, KYS, on yksi Suomen viidestä yliopistosairaalasta.
parantaa. PARANTAA Kuopion yliopistollinen sairaala, KYS, on yksi Suomen viidestä yliopistosairaalasta. KYS antaa korkeatasoista kliinistä hoitoa, tekee kansainvälisesti arvostettua tutkimusta ja kouluttaa
LisätiedotPäivitetyt ensiapu- ja elvytysohjeet mitä uutta ja miksi?
Päivitetyt ensiapu- ja elvytysohjeet mitä uutta ja miksi? Aquapäivät HKI 27.8.2016 Pamela Hiltunen Anestesiologian ja tehohoidon erikoislääkäri, LT Luennoitsijan esittely Väitöskirja sairaalan ulkopuolisista
LisätiedotSydänpysähdyspotilaan hoito sairaalan ulkopuolella. Nurmi, Jouni.
https://helda.helsinki.fi Sydänpysähdyspotilaan hoito sairaalan ulkopuolella Nurmi, Jouni 2016 Nurmi, J 2016, ' Sydänpysähdyspotilaan hoito sairaalan ulkopuolella ' Finnanest., Vuosikerta. 49, Nro 1, Sivut
LisätiedotELVYTYSKOULUTUS NOORMARKUN SAIRAALASSA
ELVYTYSKOULUTUS NOORMARKUN SAIRAALASSA Miia Engman & Ville Isoviita Opinnäytetyö, 2.4.2012 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak Länsi, Pori Hoitotyön koulutusohjelma Sairaanhoitaja (AMK) TIIVISTELMÄ Engman,
LisätiedotPorin perusturvan mobiilitoiminta
Porin perusturvan mobiilitoiminta YL Katriina Lähteenmäki Akuuttilääketieteen el Yleislääketieteen el Ensihoitolääketieteen erityispätevyys Päivystyslääketieteen erityispätevyys Porin perusturvan yhteistoiminta-alue
LisätiedotELVYTYSKOULUTUS KUOPION TERVEYSKESKUSTEN HOITO- HENKILÖKUNNALLE
OPINNÄYTETYÖ - AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO SOSIAALI-, TERVEYS- JA LIIKUNTA-ALA ELVYTYSKOULUTUS KUOPION TERVEYSKESKUSTEN HOITO- HENKILÖKUNNALLE Savonia-ammattikorkeakoulun järjestämään elvytyskoulutukseen
LisätiedotKotihoito-ohje potilaalle. Päiväys: Sairaanhoitaja: Lääkäri: Muita hyödyllisiä puhelinnumeroita:
Kotihoito-ohje potilaalle Päiväys: Sairaanhoitaja: Lääkäri: Muita hyödyllisiä puhelinnumeroita: 2 Johdanto Tämä potilaan ohjekirja sisältää tärkeää tietoa Smith & Nephew n valmistaman kertakäyttöisen alipainetta
LisätiedotROHKEASTI TILANTEESEEN!
ROHKEASTI TILANTEESEEN! Elvytyskoulutusta defibrillaattoria käyttäen Peruspalvelukeskus Oiva Salpakankaan terveysaseman vuodeosastojen henkilökunnalle. LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaali- ja terveysala
LisätiedotElvytys Päivitetty 3.2.2016
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen neuvoston, Suomen Anestesiologiyhdistyksen ja Suomen Punaisen Ristin asettama työryhmä Päivitetty 3.2.2016 PDF-versio sisältää suositustekstin, keskeiset taulukot
LisätiedotPerustason sairaankuljettajien elvytysosaaminen
Perustason sairaankuljettajien elvytysosaaminen -elvytysosaamista arvioivan mittarin luotettavuuden ja käyttökelpoisuuden arviointi OSA I ja II Ensihoidon koulutusohjelma Ensihoitaja AMK Opinnäytetyö Huhtikuu
LisätiedotLisäys: Käyttöopas: AutoPulse -
Lisäys: Käyttöopas: AutoPulse - elvytysjärjestelmä, malli 100, johon sisältyy defibrillaattoriliittymä 3.5 Ajoittainen sydänsähkökäyrän (EKG) seuraaminen ja/tai defibrillointi Kun AutoPulse-järjestelmää
LisätiedotPOHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU Hoitotyön koulutusohjelma
POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU Hoitotyön koulutusohjelma Anni Leinonen Niina Paakkunainen HOITOELVYTYSKOULUTUSTA LASTEN JA NUORTEN TERVEYSNEUVONNASSA TYÖSKENTELEVILLE TERVEYDENHOITAJILLE Opinnäytetyö
LisätiedotPäivystyspalvelujen ja sairaalaverkon uudistus
1 Päivystyspalvelujen ja sairaalaverkon uudistus Sairaaloiden työnjakoa, sosiaalipäivystystä ja yhteispäivystyspalveluja uudistetaan osana sote-uudistusta. Ihmisille tarjotaan jatkossakin palveluita monin
LisätiedotENNAKKOILMOITUS -miten varautuu päivystys? Anna-Maria Savolainen Aoh,Akuutti24
ENNAKKOILMOITUS -miten varautuu päivystys? 18.11.2016 Anna-Maria Savolainen Aoh,Akuutti24 On Päijät-Hämeen keskussairaalan yhteydessä toimiva ensihoito- ja päivystyskeskus Päijät-Hämeen keskussairaala
LisätiedotKOULUTUSPÄIVÄ PERUSELVYTYKSESTÄ TORNION SYDÄNYHDISTYS RY:LLE
KOULUTUSPÄIVÄ PERUSELVYTYKSESTÄ TORNION SYDÄNYHDISTYS RY:LLE Lauranto Inka-Liina Pihlaja Marjukka Sinkkonen Jonna Opinnäytetyö Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Hoitotyön koulutusohjelma Sairaanhoitaja
LisätiedotIkäihmisten kärkihanke Rovaniemi Pasi Nurmela Seniortek Oy
Ikäihmisten kärkihanke Rovaniemi 11.8.2016 Pasi Nurmela Seniortek Oy Seniortek Oy riippumaton, yksityinen ja 100% Suomalainen yritys perustettu Rovaniemellä 2005 kehittää innovatiivisia ja toimittaa turvapalveluratkaisuja
Lisätiedot