Q-CPR:n käsite. 1 Q-CPR:n käsite

Transkriptio

1 laadukkaan peruselvytyksen tarve Painele kovaa, painele nopeasti, anna rintakehän kohota kunnolla jokaisen painelun jälkeen ja minimoi keskeytykset rintakehän painelussa. 1 Sydänpysähdyksestä kärsivä henkilö tarvitsee välitöntä peruselvytystä, jonka myötä sydämeen ja aivoihin muodostuu vähäinen mutta erittäin tärkeä verenvirtaus. Se myös lisää todennäköisyyttä, että defibrillaatioisku lopettaa VF:n ja sydän pystyy palaamaan tehokkaaseen rytmiin ja tehokkaaseen systeemiseen läpivirtaukseen. Rintakehän painelu on erityisen tärkeää, jos iskua ei voida suorittaa 4 tai 5 minuutin kuluessa sydänpysähdyksestä. 2 Saatavana osoitteessa Saatavana osoitteessa Tarpeet Syvemmät rintakehän painelut parantavat iskun tehokkuutta. Defibrillointia edeltävän peruselvytyksen laatu vaikuttaa suoraan kliiniseen lopputulokseen. Erityisesti pitkät iskua edeltävät tauot ja matalat rintakehän painelut yhdistetään defibrillaation epäonnistumiseen. 3 Äkillisen sydänpysähdyksen saaneet potilaat tarvitsevat tarkoituksenmukaista peruselvytystä. Todellisten sydänpysähdysten aikana suoritetut peruselvytyksen laadun objektiiviset mittaukset ovat osoittaneet, että pitkät iskua edeltävät tauot ja matalat rintakehän painelut ovat merkittävällä tavalla verrannollisia iskutehon heikkenemiseen. Peruselvytyksen laadun parantaminen kliinisten harjoitusten avulla on nyt mahdollista, ja se voi kasvattaa onnistuneiden elvytysten määrää merkittävästi. On pyrittävä iskua edeltävien taukojen minimointiin (tai poistamiseen) ja painelusyvyyden optimointiin. 3 Palaute parantaa peruselvytyksen laatua. Tuoreen tutkimuksen 4 tulokset osoittivat, että tarpeeksi syvien painelujen prosenttiosuus kasvoi mittaus- ja palautetekniikan käytön myötä 120 prosentilla 24 prosentista 53 prosenttiin. Automaattipalautteet paransivat peruselvytyksen laatua, mikä puolestaan mahdollisti paremmat lopputulokset ja suuremman henkiinjäämistodennäköisyyden. Vaste Q-CPR tarjoaa suositustenmukaista mittauspalautetta ja ohjausta Resusci Anne Skills Station tarjoaa tehokasta koulutusta, sillä se keskittyy peruselvytyskoulutuksen tärkeimpiin taitoihin. Harjoittelijoita ohjaa integroitua Q-CPR-mittaus- ja palautetekniikkaa hyödyntävä reaaliaikainen peruselvytyksen äänipalaute, joka vastaa AHA:n ja ERC:n elvytyssuosituksia. Q-CPR tarjoaa mittaus- ja ohjauspalautetta seuraavista: 1 Painelusyvyys, painelutaajuus ja nojaaminen 2 Ventilaatiotaajuus, -aika ja -tilavuus 3 Peruselvytyksen keskeytykset (toimettomuusaika) A Collection of Abstracts from Scientific Papers sisältää tärkeitä tiivistelmiä viime vuosien tutkimuksista, jotka tukevat Q-CPR-mittausja palautetekniikkaa. Saatavana osoitteessa Lähteet: 1. AHA:n suositukset ERC:n suositukset Dana P. Edelson et. al.: Effects of compression depth and pre-shock pauses predict defibrillation failure during cardiac arrest. Resuscitation (2006) 71, ) 4. Jo Kramer-Johansen: Quality of out-of-hospital cardiopulmonary resuscitation with real time automated feedback Resuscitation (2006) 71, Q-CPR:n käsite Resusci-anne_skills-station_Qcpr-chapter_new_SF.indd 1 24/01/08 12:52:58

2 Korkeatasoista peruselvytystä koskeva tutkimus Mittaus- ja palautetekniikalla (Q-CPR) varustettua Resusci Anne Skills Stationia tukevat tutkimukset Huomaa seuraavat seikat: Tutkimukset osoittavat, että peruselvytyksen laadulla on suora vaikutus potilaan selviytymiseen sydänpysähdyksestä. Tutkimuksista käy myös ilmi, etteivät hoitajat yleisesti ottaen suorita peruselvytystä vakiintuneiden suositusten mukaisesti, jotka koskevat painelun nopeutta ja syvyyttä, painelussa pidettävän tauon kestoa (eli toimettomuusaikaa ) sekä ventilaationopeutta. Nämä tiedot liittyvät välittömästi tarpeeseen parantaa peruselvytyksen laatua ja hyväksyä tavoitteen saavuttamiseksi tarvittavat asianmukaiset työvälineet ja tekniikat. Q-CPR-toiminnolla varustettu Resusci Anne Skills Station on eräs parannuskeino. Tässä luvussa annetaan tärkeäksi katsomamme tutkimustiedot, joiden avulla sydänpysähdyspotilaiden henkiinjäämistä voidaan parantaa merkittävästi. Pidämme näyttöä ja koulutusta muutoksen motivaattoreina ja toivomme, että esitetyt tiivistelmät ovat hyödyllisiä niin lukijoille, asiakkaillemme kuin yhteystyökumppaneillemmekin. Toivomme, että tämä tiivistelmien kokoelma auttaa ymmärtämään paremmin peruselvytyksen laadun merkityksen. Tiivistelmät eivät muodosta kattavaa kirjallisuuden yleiskatsausta, vaan ne edustavat merkittäviä kliinisiä tutkimuksia, jotka mielestämme osoittavat Q-CPR:n mahdollisuudet. On tärkeää huomata, että nämä tiivistelmät ovat oma tulkintamme kirjallisuudesta. Olemme kuitenkin kaikin tavoin pyrkineet esittelemään tutkimukset tasapuolisesti ja täsmällisesti ilman kaupallisia tarkoitusperiä. Suosittelemme koko artikkelien lukemista kiinnostuksen mukaan. 2 Q-CPR:n käsite Resusci-anne_skills-station_Qcpr-chapter_new_SF.indd 2 24/01/08 12:52:58

3 An Automated Voice Advisory Manikin System for Training in Basic Life Support Without an Instructor. A Novel Approach to CPR Training (Automaattinen äänineuvonnalla varustettu nukkejärjestelmä ilman opettajaa tapahtuvaan peruselvytyskoulutukseen. Uusi lähestymistapa peruselvytyskoulutukseen) Wik, L.; Thowsen, J.; Steen, P.A. Resuscitation, 2001, 50, pp Tavoite: Sen testaaminen, voidaanko automaattisella peruselvytyspalautejärjestelmällä varustetun ääniohjaavan nuken (VAM) avulla parantaa ensihoitajaopiskelijoiden peruselvytyksen peruslaatua. Menetelmät: 24 ensihoitajaopiskelijaa testattiin. Opiskelijat jaettiin kahteen 12 hengen ryhmään. Ryhmä 1 antoi nukelle peruselvytystä 3 minuutin ajan ilman palautetta ja jatkoi (2 minuutin tauon jälkeen) peruselvytystä 3 minuutin ajan palautteen kanssa. Ryhmä 2 suoritti samat kaksi peruselvytysjaksoa päinvastaisessa järjestyksessä. Molempien ryhmien kaikki ventilaatiot ja rintakehän painallukset tallennettiin ja arvioitiin Euroopan elvytysneuvoston ja American Heart Associationin peruselvytysohjeiden mukaan. Tulokset: Ryhmässä 1 (Kuvio 1), joka sai palautetta toisella 3 minuutin peruselvytyskierroksella, oikeiden ventilaatioiden määrä lisääntyi 2 prosentista 64 prosenttiin, ja liian nopeiden ventilaatioiden prosenttiosuus väheni 94 prosentista 25 prosenttiin. Oikean syvyisten rintakehän painelujen määrä kasvoi 32 prosentista 92 prosenttiin. Kuvio 1: Peruselvytyksen paraneminen palautteen ansiosta Kuvio 2: Taitojen säilyminen palautteen ansiosta 100% 100% 90% 80% = Palautteen kanssa = Ilman palautetta 90% 80% = Palautteen kanssa = Ilman palautetta 70% 70% 60% 60% 50% 50% 40% 40% 30% 30% 20% 20% 10% 10% 0% Liian nopeat ventilaatiot Onnistuneet ventilaatiot Oikea syvyys 0% Liian nopeat ventilaatiot Onnistuneet ventilaatiot Oikea syvyys 3 Q-CPR:n käsite Resusci-anne_skills-station_Qcpr-chapter_new_SF.indd 3 24/01/08 12:52:59

4 Ensimmäisen 3 minuutin peruselvytysjakson aikana palautetta saaneen ryhmän 2 (Kuva 2) oikeiden ventilaatioiden prosenttiosuus ja rintakehän oikean painelusyvyyden prosenttiosuus paranivat ensimmäisen palautteellisen 3 minuuttia jatkuneen peruselvytysjakson aikana. Ilman palautetta suoritetun toisen jakson aikana oikeissa ventilaatioissa ei havaittu merkittävää muutosta. Ensimmäisen ja toisen jakson välillä oli kuitenkin havaittavissa heikkenemistä, eikä oikeiden painelujen prosenttiosuus muuttunut jakson aikana. Päätelmä: Palaute voi parantaa (lähes välittömästi) ensihoitajaopiskelijoiden peruselvytyssuoritusta. Kun opiskelijat saavat alussa palautetta, myös heidän suorituskykynsä nousee hyväksi ja he voivat säilyttää tämän suorituskyvyn silloinkin, kun palaute jätetään pois. 4 Q-CPR:n käsite Resusci-anne_skills-station_Qcpr-chapter_new_SF.indd 4 24/01/08 12:52:59

5 The Voice Advisory Manikin (VAM): An Innovative Approach to Pediatric Lay Provider Basic Life Support Skill Education (Ääniohjaava nukke (VAM): innovatiivinen tutkimus maallikkojen peruselvytystaitojen koulutuksesta lasten elvytyksessä) Sutton RM, et al., Resuscitation, 2007 Tavoite: Ääniohjaavan nuken (VAM) antaman yhdenmukaisen, reaaliaikaisen ja korjaavan äänipalautteen tehokkuuden määrittäminen verrattuna koulutusohjaajan antamaan laadukkaaseen ja yhdenmukaiseen palautteeseen yhden maallikkopelastajan suorittaman lasten ensihoidon vaatimien taitojen alkuopetuksessa. Menetelmä: 50 ensihoitoa antava maallikkoa, joiden kohteina olivat Children s Hospital of Philadelphia -sairaalaan viedyt 8 18-vuotiaat lapset, jaettiin kahteen ryhmään lapsille annettavan yhden pelastajan ensihoidon harjoittelemista varten seuraavasti: VAM-ohjaus (23 henkeä) ja koulutusohjaajan antama yhdenmukainen ohjaus (27 henkeä). Kaksi ryhmää osallistui täysin samanlaiseen 10 minuutin peruselvytysjohdatukseen ja 20 minuutin nukkeharjoitukseen. Koulutusohjaajan antaman yhdenmukaisen koulutuksen saanut ryhmä sai ensihoitokouluttajalta yksilöllistä palautetta psykomotorisesta osaamissuoritteestaan ilman ääniohjaavaa tietokonepalautetta. VAM-ryhmä suoritti 20 minuutin harjoituksen, jossa käytettiin ääniohjaavaa palautetta. Esittelyn ja koulutuksen jälkeen molempien ryhmien kvantitatiiviset psykomotoriset osaamistiedot tallennettiin 3 minuutin peruselvytystestijaksojen aikana ilman tietokoneen antamaa äänipalautetta. Ensisijaisena tulosarvona oli peruselvytystä koskeva psykomotorinen osaamistulos, joka määritettiin 70- prosenttisesti oikeaksi painelu- ja ventilaatiosuoritukseksi. Henkilöt, jotka eivät saavuttaneet ensisijaista tulosarvoa, saivat 5 minuutin lisäkoulutuksen, minkä jälkeen heidät testattiin uudelleen. Testissä käytettiin muunnettua Resusci Junior -nukkea (Laerdal Medical, Stavanger, Norja). Tulokset: Kuten seuraavista kahdesta kaaviosta käy ilmi, VAM-harjoittelijat suorittivat minuutissa enemmän kokonaisia paineluja (58,7 ± 7,9 vs. 47,6 ± 10,5), enemmän oikeita paineluja (47,9 ± 15,7 vs. 31,2 ± 16,0), enemmän oikeita kokonaisia ventilaatioita (7,8 ± 1,2 vs. 6,4 ± 1,4) ja enemmän oikeita ventilaatioita (5,4 ± 1,9 vs. 3,1 ± 1,6). 5 Q-CPR:n käsite Resusci-anne_skills-station_Qcpr-chapter_new_SF.indd 5 24/01/08 12:52:59

6 VAM SHI 10 VAM SHI 80 8 Painelut/min Ventilaatiot/min Yhteensä Onnistuneet p < 0,001 molemmissa vertailuissa Yhteensä Onnistuneet p < 0,001 molemmissa vertailuissa Rintakehän painelujen kokonaismäärä ja oikeat painelut minuuttia kohden (mediaani ja kvartiilivälit) Ventilaatioiden kokonaismäärä ja oikeat ventilaatiot minuuttia kohden (mediaani ja kvartiilivälit) Useammat VAM-harjoittelijat (12/23, 52 %) kuin koulutusohjaajan vetämän yhdenmukaisen koulutuksen osanottajat (1/26, 4 %) saavuttivat ensisijaisen tulostason (70 % painelu- ja ventilaatiosuoritteista oikein) ensimmäisen 3 minuutin testin jälkeen. Uudelleenkoulutuksen ja testin toistamisen jälkeen VAM-ryhmästä 65 prosentin (15/23) suoritteet olivat oikeita ja ryhmä ylitti ensisijaisen tulostason, kun taas ihmisopettajan vetämän koulutuksen osanottajien suorituksista 27 % (7/26) oli oikeanlaisia. Päätelmä: Tekijöiden päätelmä: Tutkimuksesta ilmenee, että ääniohjaavat nukkejärjestelmät voivat parantaa maallikkojen yhden pelastajan peruselvytystaitojen oppimista lasten elvytyksessä välittömän, korjaavan äänipalautteen avulla verrattuna koulutusohjaajan antamaan laadukkaaseen yksilölliseen ohjaukseen. Parempien peruselvytystaitojen mekanismi liittyy ilmeisesti taitojen nopeampaan oppimiseen. 6 Q-CPR:n käsite Resusci-anne_skills-station_Qcpr-chapter_new_SF.indd 6 24/01/08 12:52:59

7 The Three-Phase Model of Cardiac Arrest as Applied to Ventricular Fibrillation in a Large, Urban Emergency Medical Services System (Kammiovärinään suuressa kaupunkiympäristön ensihoitopalvelujärjestelmässä käytettävä kolmevaiheinen sydänpysähdysmalli) Vilke, G.M.; Chan, T.C.; Dunford, J.V.; Metz, M.; Ochs, G.; Smith, A.; Fisher, R.; Poste, J.C.; McCallum-Brown, L.; Davis, D.P. Resuscitation, 2005, No. 64, pp Tavoite: Sydänpysähdyksen ja sivullisen antaman peruselvytyssuoritteen välissä kuluneen ajan ja eloonjäämisen välisen suhteen tutkiminen. Menetelmät: 1 141:n muun kuin onnettomuuden aiheuttaman sydänpysähdystapauksen tiedot tutkittiin. Tulokset: Taulukossa esitetään sydänpysähdyspotilaiden henkiinjäämisprosentit, kun he saivat sivullisen suorittamaa peruselvytystä ennen ensihoidon saapumista ja kun he eivät saaneet sivullisen suorittamaa peruselvytystä. Henkiinjääneiden prosenttiosuudet, kun potilas on saanut sivullisen suorittamaa peruselvytystä ja kun potilas ei ole saanut sivullisen suorittamaa peruselvytystä Henkiinjääneet (%) Sydänpysähdyksestä kulunut aika Potilaiden lukumäärä Peruselvytys Ei peruselvytystä Alle 4 minuuttia 18 40,0 38,5 4 minuuttia tai enemmän , minuuttia 46 26,7 0 Enemmän kuin 10 minuuttia Ei tiedossa ,9 0 Jos sivullisen suorittamaa peruselvytystä ei annettu, yksikään potilas ei jäänyt henkiin, kun sydänpysähdyksestä oli kulunut yli 4 minuuttia. Henkiinjääneiden osuus oli 26,7 %, jos potilaat saivat sivullisen suorittamaa peruselvytystä 4 10 minuutin kuluessa. Kaikkien luokkaan Ei tiedossa kuuluvien potilaiden vasteaika oli yli 4 minuuttia. Tämän vuoksi tiedot sisällytettiin luokkaan 4 minuuttia tai enemmän. Jos sydänpysähdyksestä oli yli 10 minuuttia, yksikään potilas ei jäänyt henkiin. Päätelmä: Niillä potilailla, joiden sydänpysähdyksestä oli yli 4 minuuttia, sivullisen suorittama peruselvytys ennen ensihoidon saapumista paransi onnistuneen elvytyksen ja pidempiaikaisen selviytymisen mahdollisuutta. Jos potilaiden sydänpysähdyksestä oli kulunut alle 4 minuuttia, sivullisen suorittama peruselvytys ei parantanut potilaiden henkiinjäämismahdollisuuksia verrattuna tilanteeseen, jossa sivullisen suorittamaa peruselvytystä ei annettu. 7 Q-CPR:n käsite Resusci-anne_skills-station_Qcpr-chapter_new_SF.indd 7 24/01/08 12:52:59

8 Sivullisten antaman peruselvytyksen tehokkuus: maallikkojen ja ammattihoitohenkilöstön interventio Herlitz, J.; Svensson, L.; Holmberg, S.; Ängquist, K, Young, M. Resuscitation, 2005, pp Tavoite: Peruselvytyksen henkiinjäämisvaikutuksen arvioiminen vertaamalla tapauksia, joissa sivulliset eivät antaneet peruselvytystä, joissa sivullinen maallikko antoi peruselvytyksen ja joissa sivullinen ammattilainen antoi peruselvytyksen. Tutkimus on jatkoa vuoden 2000 tutkimukselle, jossa kuvattiin yksityiskohtaisesti seuraukset potilaalle sen mukaan, oliko sivullinen maallikko vai ammattilainen. Menetelmä: Tutkimus perustuu Ruotsin sydänpysähdysrekisterin tietoihin ja kattaa ajanjakson Tutkimus käsitti ja siinä tarkasteltiin yhteensä potilasta, jotka saivat sydänpysähdyksen ja peruselvytyksen sairaalan ulkopuolella ilman ambulanssihenkilökunnan osallistumista. Tulokset: 36 % potilaista sai sivullisen suorittamaa peruselvytystä. Tästä 72 % oli maallikkojen suorittamaa peruselvytystä ja 28 % ammattilaisten suorittamaa peruselvytystä. Kuten alla olevasta taulukosta ilmenee, maallikoiden suorittamaa peruselvytystä saaneet potilaat pääsivät hengissä sairaalaan useammin kuin potilaat, jotka eivät saaneet sivullisen suorittamaa peruselvytystä. Potilaat, jotka saivat sivullisen suorittamaa peruselvytystä ammattilaisilta, pääsivät hengissä sairaalaan useammin kuin potilaat, jotka saivat sivullisen suorittamaa peruselvytystä maallikolta. Ominaisuudet ja tulos suhteessa sivullisten tyyppiin kaikki potilaat Sivullisen PPE peruselvytyssuoritus Ei sivullisen PPE Maallikon PPE Ammattilaisen PPE Sivullisia todistajia Paikka: Kotona Lähtörytmi Aikaväli: ensihoidon kutsu ja saapuminen (keskiarvo, min) Viety sairaalaan elossa 12,8 16,1 22,9 Hengissä 1 kuukauden jälkeen 2,2 4,9 9,2 Suoritetun monimuuttuja-analyysin (jossa otettiin huomioon ikää, sukupuolta, sydänpysähdyksen tapahtumapaikkaa, todistettua tilaa ja lääkintähuollon vasteaikaa koskevat erot) mukaan sivullisten maallikkojen antama peruselvytys paransi henkiinjäämismahdollisuuksia todennäköisyyssuhteessa 2,04 verrattuna tilanteeseen, jossa sivulliset eivät anna peruselvytystä. Samassa monimuuttuja-analyysissä todettiin, että sivullisten ammattilaisten antama peruselvytys paransi henkiinjäämismahdollisuuksia todennäköisyyssuhteessa 1,37 verrattuna sivullisten maallikkojen antamaan peruselvytykseen. 8 Q-CPR:n käsite Resusci-anne_skills-station_Qcpr-chapter_new_SF.indd 8 24/01/08 12:52:59

9 Sivullisten havaitsemien sydänpysähdyspotilaiden (n=17050) henkiinjäämisaste kuukauden kuluttua sydänpysähdyksen jälkeen oli 3,1 % ryhmässä, jonka potilaille sivulliset eivät antaneet peruselvytystä, 6,2 % ryhmässä, jolle sivulliset maallikot antoivat peruselvytystä ja 10,8 % ryhmässä, jossa peruselvytyksen hoiti ammattilainen. Mainitun monimuuttuja-analyysin (edellinen kappale) mukaan useammat sivullisen maallikon antamaa peruselvytystä saaneet potilaat (todennäköisyyssuhde 2,16) olivat elossa kuukausi sydänpysähdyksen jälkeen kuin potilaat, jotka eivät saaneet lainkaan sivullisen antamaa peruselvytystä. Monimuuttuja-analyysi osoitti lisäksi, että sivullisen ammattilaisen antamaa peruselvytystä saaneiden potilaiden henkiinjäämismahdollisuudet olivat sivullisten maallikkojen suorittamaan peruselvytykseen verrattuna paremmat todennäköisyyssuhteella 1,31. Päätelmä: Sivullisen antama peruselvytys, joka on maallikkojen suorittamaa, kaksinkertaistaa mahdollisuuden selvitä hengissä sairaalan ulkopuolella tapahtuneesta sydänpysähdyksestä (moniulotteisessa analyysissa). Kun sivullisen antaman peruselvytyksen suorittaa terveydenhoidon ammattilainen, henkiinjäämismahdollisuus on vieläkin suurempi. Tutkimuksen tekijät huomauttavat kuitenkin päätelmässään, ettei näitä eroja voida välttämättä selittää peruselvytyksen laadun eroilla. 9 Q-CPR:n käsite Resusci-anne_skills-station_Qcpr-chapter_new_SF.indd 9 24/01/08 12:52:59

10 The Effect of a Voice Advisory Manikin (VAM) System on CPR Quality Among Prehospital Providers (Ääniohjaavan nukkejärjestelmän (VAM) vaikutus sairaalahoitoa ennen annettavan peruselvytyksen laatuun) Hostler, D., PhD, NREMT-P; Wang, W., MD, MPH; Parrish K., RN, EMT-P; Platt, T.E.; M.ED., NREMT-P, Guimond, G., BS, NREMT-P Prehospital Emergency Care, 2005, Vol. 9, No. 1, pp Tavoite: Tutkia, parantaako ääniohjaava nukkejärjestelmä (VAM) ensihoidon antajien peruselvytyssuoritusta. Menetelmät: Tutkimukseen osallistui 114 ensihoidon antajaa jotka suorittivat kaksi 3 minuuttia kestävää, yhden pelastajan peruselvytysjaksoa ääniohjaavan nukkejärjestelmän avulla: yhden jakson niin, että palautetoiminto oli kytketty pois päältä, ja yhden jakson niin, että palautetoiminto oli kytketty päälle. Tulokset: Kuten taulukosta ilmenee, ääniohjaavan nukkejärjestelmän kehotteet eivät johtaneet suoraan oikeisiin paineluihin. Kun ääniohjaava nukkejärjestelmä kytkettiin pois päältä, oikeiden painelujen prosenttiosuus kuitenkin pieneni. Pienenemistä ei tapahtunut, kun äänikehotteet olivat käytössä. Painelujen syvyys kasvoi hieman jakson aikana, erityisesti kun ääniohjaava nukkepalaute oli päällä. Oikeiden ventilaatioiden määrä väheni, kun ääniohjaavan nukkejärjestelmän kehotteet olivat käytössä, mutta niiden määrä väheni vielä enemmän, kun kehotteet kytkettiin pois. Hengitystilavuus taas kasvoi koko 3 minuutin jakson ajan riippumatta siitä, oliko ääniohjaava nukkepalaute käytössä. 10 Q-CPR:n käsite Resusci-anne_skills-station_Qcpr-chapter_new_SF.indd 10 24/01/08 12:52:59

11 Painelu- ja ventilaatiomuuttujat mitattuina kolmen minuutin peruselvytyksen ajalta ääniohjaavaa nukkepalautetta käytettäessä ja ilman ääniohjaavaa nukkepalautetta Parametri VAM Palaute 30 sekuntia 45 sekuntia 60 sekuntia 75 sekuntia 90 sekuntia Onnistuneet painelut Päällä 56.5 ± ± ± ± ± 33.4 Pois päältä 56.0 ± ± ± ± ± 33.4 Painelusyvyys (mm) Päällä 40.6 ± ± ± ± ± 5.2 Pois päältä 40.4 ± ± ± ± ± 7.8 Onnistuneet ventilaatiot (%) Päällä 61.3 ± ± ± ± ± 28.5 Pois päältä 70.6 ± ± ± ± ± 28.3 Hengitystilavuus (ml) Päällä 626 ± ± ± ± ± 330 Pois päältä 596 ± ± ± ± ± 337 Parametri VAM Palaute 105 sekuntia 120 sekuntia 135 sekuntia 150 sekuntia 165 sekuntia 180 sekuntia Onnistuneet painelut Päällä 66.8 ± ± ± ± ± ± 35.0 Pois päältä 52.0 ± ± ± ± ± ± 35.0 Painelusyvyys (mm) Päällä 41.9 ± ± ± ± ± ± 4.0 Pois päältä 40.6 ± ± ± ± ± ± 14.2 Onnistuneet ventilaatiot (%) Päällä 58.4 ± ± ± ± ± ± 27.7 Pois päältä 52.3 ± ± ± ± ± ± 29.6 Hengitystilavuus (ml) Päällä 715 ± ± ± ± ± ± 286 Pois päältä 696 ± ± ± ± ± ± 296 Päätelmä: Yhden pelastajan suorittaman 3-minuuttisen peruselvytyksen aikana sanallinen palaute estää rintakehän painelua ja ventilaatiota koskevan suorituskyvyn laskemisen. 11 Q-CPR:n käsite Resusci-anne_skills-station_Qcpr-chapter_new_SF.indd 11 24/01/08 12:52:59

12 Peruselvytystaitojen säilyttäminen 12 kuukauden ajan käytettäessä automaattista sanallista korjauspalautetta Wik, L.; Myklebust, H.; Auestad, B.H., Resuscitation, 2005, Vol. 66, Issue 1, pp Tavoite: Arvioida peruselvytystaitojen säilymistä 12 kuukauden ajan ensimmäisen peruselvytyskoulutuksen jälkeen. (Seurantatutkimus peruselvytystaitojen säilymistä kuuden kuukauden ajan käsittelevälle tutkimukselle, joka on julkaistu Resuscitation-julkaisussa, 2002, vol. 52.) Menetelmät: 35 vapaaehtoista suoritti 20 minuutin yksilöharjoituksen ilman ohjaajaa käyttämällä tietokonepohjaista ääniohjaavaa palautejärjestelmää (VAM).* Annettu palaute riippui peruselvytyssuoritteesta, jota verrattiin määritettyihin painelu- ja ventilaatiorajoihin. 12 osallistujaa suoritti kymmenen ylimääräistä 3 minuutin itseopiskelukertaa kuukauden kuluttua ensimmäisestä yksilöharjoituksesta. Kaikki osallistujat testattiin aktiivisen palautteen avulla 12 kuukauden kuluttua ensimmäisestä harjoitustilaisuudesta. Tulokset: Peruselvytystaidot eivät olleet muuttuneet merkittävästi, kun vapaaehtoiset testattiin aktiivisen palautteen avulla 12 kuukautta ensimmäisen aktiivisen palautteen kanssa suoritetun harjoituskerran jälkeen verrattuna välittömästi saatuun palautteeseen tai 6 kuukauden koulutukseen. 12 kuukauden kuluttua 20 minuutin koulutuksen saaneen alaryhmän painelujen määrä minuutissa verrattuna heti koulutuksen jälkeiseen määrään oli hieman pienempi (47 painelua minuutissa verrattuna 52 paineluun). 20 minuutin ja 50 minuutin koulutuksen saaneiden alaryhmien välillä ei ollut eroja 12 kuukauden kuluttua. 12 Q-CPR:n käsite Resusci-anne_skills-station_Qcpr-chapter_new_SF.indd 12 24/01/08 12:52:59

13 Koulutuksesta kulunut aika Lähtökohta Välittömästi sen jälkeen Kuusi kuukautta 12 kuukautta Äänipalaute (VAM*) Ei Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Ryhmä: Kaikki Kaikki 20 minuuttia 50 minuuttia 20 minuuttia 50 minuuttia Opintojakso Tutkimuskohteiden lukumäärä Onnistuneet ventilaatiot 9±20 71±27 56±27 67±28 62±25 75±23 Ventilaatiot liian nopeita 81±32 16±22 33±24 19±24 20±14 17±21 Ventilaatiot/minuutti 6±2 7±1 7±1 7±1 7±1 7±1 Oikea painelusyvyys 32±33 91±8 81±19 87±11 87±9 88±12 Painelutaajuus (minuutti) 91±26 108±7 101±11 105±6 101±8 102±8 Painelu (minuutti) 45±15 52±4 49±5 51±5 47±4 49±4 Paineluosan toteutusjakso 38±9 45±4 44±5 49±7 43±6 46±4 Vaillinainen vapautus 2±9 3±9 6±16 17±26 11±27 16±26 Käsien sijainti liian alhaalla 8±20 0±0 7±24 7±17 5±16 11±27 Päätelmä: Tietokonepohjainen ohjaava äänipalautejärjestelmä voi parantaa peruselvytystaitoja nukella suoritettavassa elvytyksessä niin, että palauteohjattu suoritus ei heikkene 12 kuukauden kuluttua. 13 Q-CPR:n käsite Resusci-anne_skills-station_Qcpr-chapter_new_SF.indd 13 24/01/08 12:53:00