Kokouspaikka Jyväskylä, Keskussairaalan ruokapalvelukeskuksen kabinetti 1, rak. 1 N/0

Transkriptio

1 KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ ESITYSLISTA- PÖYTÄKIRJA 5/2012 Kokousaika ke klo Kokouspaikka Jyväskylä, Keskussairaalan ruokapalvelukeskuksen kabinetti 1, rak. 1 N/0 Käsiteltävät asiat Asia Liite Sivu 91H 3 LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 92H 4 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJAT 93H 5 SAAPUNEET KIRJEET 94H TOIMIELINTEN PÖYTÄKIRJAT 95H 1 8 RAPORTTI KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN VUODEN 2011 TILINTARKASTUKSESTA 96H 1 9 VARAINHALLINNAN RAPORTTI H ENSIHOITOPALVELUN PALVELUTASOPÄÄTÖS KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRISSÄ 98H 14 ENSIHOIDON RAHOITUSMALLI KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN ALUEELLA 99H 1 16 SELVITYS NYKYISTEN SAIRAALARAKENNUSTEN KÄYTÖSTÄ MAAKUNNAN TERVEYDENHUOLLON TARPEISIIN 100H 1 20 SELVITYS NYKYISIN SAIRAALAKÄYTÖSSÄ OLEVAN MUUN KIINTEISTÖKANNAN KÄYTTÖKELPOISUUDESTA SAIRAALATARPEISIIN 101H 1 23 VALTUUSTON KOKOUKSEN ASIALISTA 102H KESKI-SUOMEN KESKUSSAIRAALAN NYKYISTEN TILOJEN JA TOIMINTOJEN DOKUMENTOINTIHANKE SEKÄ KESKUSSAIRAALAN 60- VUOTISJUHLATOIMIKUNNAN PERUSTAMINEN

2 KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ ESITYSLISTA- PÖYTÄKIRJA 5/2012 Kokousaika ke klo Kokouspaikka Jyväskylä, Keskussairaalan ruokapalvelukeskuksen kabinetti 1, rak. 1 N/0 Päätöksentekijät Läsnä = 1) Poistui kokouksesta klo Leila Lindell Vesa Valkonen Pekka Leppänen Sinikka Lindeman Tony Melville 1) Pasi Pyykkinen Leena Laurila Ritva Katajisto Satu Koskinen Pentti Sukanen Santero Kujala Heimo Lajunen Eva-Kaisa Niemistö Eila Sallinen Ulla Patronen Armi Kylmälä Raimo Sopo Pauliina Takala puheenjohtaja I varapuheenjohtaja II varapuheenjohtaja Muut läsnäolijat Leena Yksjärvi Leo Houhala Terhi Pulli valtuuston puheenjohtaja valtuuston I varapuheenjohtaja valtuuston II varapuheenjohtaja Jouko Isolauri Markku Voutilainen Kaija Heikura Seija Saarelainen Matti Häyrynen sairaanhoitopiirin johtaja, esittelijä johtajaylilääkäri, esittelijä hallintoylihoitaja, esittelijä hallintopäällikkö, pöytäkirjanpitäjä talousjohtaja Laillisuus ja päätösvaltaisuus Käsitellyt asiat Pöytäkirjan allekirjoitus ja varmennus Pöytäkirjan tarkastus Todettiin. 91H - 102H Leila Lindell Puheenjohtaja Seija Saarelainen Pöytäkirjanpitäjä Pöytäkirja on tarkastettu ja todettu kokouksen kulun mukaiseksi. Pöytäkirjan käsittelylehdet on merkitty nimikirjaimillamme. Tarkastusaika Allekirjoitukset Pöytäkirjan nähtävänäpito Otteen oikeaksi todistaa Eva-Kaisa Niemistö Ulla Patronen Pöytäkirja pidetään yleisesti nähtävänä sairaanhoitopiirin toimistossa kello Pöytäkirjanpitäjä

3 3 Kh 91H LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS Päätös: Kokous todettiin lailliseksi ja päätösvaltaiseksi Kokouksen alussa hallitus muisti hallituksen 2. varapuheenjohtajaa Tony Melvilleä merkkipäivän johdosta. Keski-Suomen sairaala hankkeen projektikoordinaattori Kia Paasivirta esittäytyi. Sairaanhoitopiirin johtaja Jouko Isolauri esitteli Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskuksen (TEKES) tekemää rahoituspäätöstä, joka koskee Keski- Suomen sairaala hanketta. Avustusta myönnetään enintään euroa ja projektille hyväksytty kokonaiskustannusarvio on euroa. Projektin hyväksytty kesto on Ylilääkäri Anna Tuliharju esitti katsauksen lastenpsykiatriaan sekä toimialueen johtaja Pekka Perämäki käytti puheenvuoron aiheesta Lastenpsykiatira, lastentauteja vai psykiatriaa vai molempia. Hallituksen 2. varapuheenjohtaja Tony Melville poistui kokouksesta klo

4 4 Kh 92H PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJAT Edellisen kokouksen pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Satu Koskinen ja Santero Kujala. Tarkastusvuorossa ovat Eva-Kaisa Niemistö ja Ulla Patronen. Päätös: Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Eva-Kaisa Niemistö ja Ulla Patronen.

5 5 Kh 93H SAAPUNEET KIRJEET 1. Kuntaliiton yleiskirje (9/80/2012): Valtuustokauden työskentelyn arviointi ja tulevan kauden suunnittelu Vuoden 2012 lopussa päättyvää valtuustokautta ovat sävyttäneet monenlaiset muutokset kuntien toiminnassa, rakenteissa ja palvelutuotannossa. Toimikauden keskeinen haaste on ollut Paras-uudistuksen toimeenpano kunnissa. Nyt valtuustokauden viimeisenä vuonna valtuustot ovat ottaneet kantaa kuntauudistuksen tarpeeseen ja toteutumiskeinoihin oman kunnan ja alueen näkökulmasta. Kuntaliitto suosittelee, että nyt istuntokauttaan päättävät valtuustot arvioisivat ammattijohdon avustamana omaa toimintaansa, saavuttamiaan tuloksia, käyttämiään työskentelytapoja sekä toimintansa kehittämistarpeita. Itsearvioinnin yhteydessä olisi tärkeää kartoittaa mm. se, miten sekä valtuustotyöskentelystä luopuvat että siellä työskentelyään jatkavat ovat kokeneet edellytyksensä hoitaa valtuutetun työtä ja vaikuttamismahdollisuutensa valtuustotyön kautta. Arviointityön tueksi on Kuntaliitossa laadittu kaksi esimerkinomaista mallilomaketta valtuustotyön arviointia varten ja yksi lomakemalli hallitustyön arviointia varten. Kunnat voivat käyttää niitä joko sellaisenaan tai muokata niitä omia tarpeitaan vastaavaksi. 2. Kuntaliiton yleiskirje (10/80/2012): Perintäyhtiön käytöstä kunnallisten maksujen ulosottoperinnässä Eduskunnan apulaisoikeusasiamies on antanut päätöksen perintäyhtiön käytöstä kunnallisten maksujen ulosottoperinnässä ja pyytänyt Kuntaliittoa saattamaan päätöksen kaikkien kuntien tietoon. Päätöksessä on pidetty tärkeänä, että suoraan ulosottokelpoisten saatavien osalta maksukohtaiset perintäratkaisut tekee velkoja eli julkisyhteisö virkatehtävänään. Valtakunnanvoudinvirasto on tietojärjestelmälupia myöntäessään asettanut edellytykseksi, että kunta tekee tosiasiallisen päätöksen saatavien ulosottoon siirtämisestä ja että varat tilitetään hakijalle. Tämä menettely osaltaan varmistaa sen, että asiamieskieltoa noudatetaan. Ehdot on asetettu vasta vuodesta 2011 myönnettyihin tietojärjestelmälupaa koskeviin rinnakkaistunnuksiin. Tämän vuoksi on tärkeää, että kunnat ja kuntayhtymät ottavat itsenäisesti huomioon nämä velkojen toiminnalle asetettavat vaatimukset. Vastuuhenkilö sairaanhoitopiirissä on talousjohtaja Matti Häyrynen. Saapuneet kirjeet ovat nähtävinä kokouksessa. Sairaanhoitopiirin johtajan ehdotus: päättää merkitä saapuneet kirjeet tiedoksi.

6 Tämä asiakohta käsiteltiin asiakohdan 98H käsittelyn ja päätöksenteon jälkeen. Kh 93H, Päätös: Ehdotus hyväksyttiin. Päätöksen toimeenpano Ote Talousjohtaja Matti Häyrynen

7 7 Kh 94H TOIMIELINTEN PÖYTÄKIRJAT Pöytäkirja museotoimikunnan pidetystä kokouksesta on LIITTEENÄ 94H.1. Pöytäkirja taidehankintatoimikunnan pidetystä kokouksesta on LIIT- TEENÄ 94H.2. Pöytäkirja tiedetoimikunnan pidetystä kokouksesta on LIITTEENÄ 94H.3. Sairaanhoitopiirin johtajan ehdotus: merkitsee museotoimikunnan, taidehankintatoimikunnan ja tiedetoimikunnan pöytäkirjat tiedoksi ja päättää, että hallitus ei ota kokouksissa päätettyjä asioita käsiteltäväkseen. Keskussairaalan tilojen ja toimintojen dokumentointihanke käsitellään museotoimikunnan esityksen mukaisesti erillisenä asiana tämän kokouksen esityslistalla. Kh 94H, Päätös: Ehdotus hyväksyttiin. Päätöksen toimeenpano Ote Museotoimikunnan sihteeri Riitta Rintala, taidehankintatoimikunnan sihteeri Sari Ruuskanen ja tiedetoimikunnan sihteeri Kirsi Pylvänäinen

8 Tarkastuslautakunta Tl 19, Kh 95H RAPORTTI KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN VUODEN 2011 TILINTARKASTUKSESTA Tilintarkastuksen asiantuntija Anne-Mari Ulfves esittelee Yhteenvetoraportin Keski-Suomen sairaanhoitopiirin tilinpäätöksen 2011 tarkastuksesta. Yhteenvetoraportti Keski-Suomen sairaanhoitopiirin tilinpäätöksen 2011 tarkastuksesta on esityslistan LIITTEENÄ Raportti on JulkL momentin 15. kohdan perusteella salassa pidettävä. Tarkastuslautakunnan puheenjohtajan ehdotus: Tarkastuslautakunta merkitsee tiedoksi Yhteenvetoraportin Keski-Suomen sairaanhoitopiirin tilinpäätöksen 2011 tarkastuksesta ja päättää saattaa sen hallitukselle tiedoksi. Tl 19, Päätös: Tarkastuslautakunta merkitsi tiedoksi Yhteenvetoraportin Keski-Suomen sairaanhoitopiirin tilinpäätöksen 2011 tarkastuksesta ja päätti saattaa sen hallitukselle tiedoksi. Kh 95H, Tilintarkastajan laatima Yhteenvetoraportti Keski-Suomen sairaanhoitopiirin tilinpäätöksen 2011 tarkastuksesta on esityslistan LIITTEENÄ 95H.1. Liite jaetaan hallituksen kokoukseen osallistuville. Raportti on JulkL momentin 15. kohdan perusteella salassa pidettävä. Sairaanhoitopiirin johtajan ehdotus: merkitsee tiedoksi tilintarkastajan laatiman Yhteenvetoraportin Keski- Suomen sairaanhoitopiirin tilinpäätöksen 2011 tarkastuksesta. Kh 95H, Päätös: Ehdotus hyväksyttiin. Päätöksen toimeenpano Ote Talousjohtaja Matti Häyrynen

9 9 Kh 96H VARAINHALLINNAN RAPORTTI Talousarvion täytäntöönpano-ohjeen mukaisesti hallitukselle on raportoitava varainhallinnasta kolme kertaa vuodessa. Maksuvalmiussuunnitelma on laadittu vuoden 2012 talousarvioon perustuen olettaen, että talousarvion toteutumisessa ei synny merkittäviä poikkeamia. Vuoden 2012 talousarvioon sisältyy 29,080 miljoonan euron talousarviolaina, joka nostetaan toukokuussa. Varainhallintaraportti sekä maksuvalmiussuunnitelma on LIITTEENÄ 96H.1. Liite jaetaan hallituksen kokoukseen osallistuvien lisäksi tarkastuslautakunnan jäsenille ja tilintarkastajalle. Sairaanhoitopiirin johtajan ehdotus: merkitsee tiedoksi LIITTEENÄ 96H.1 olevan varainhallinnan raportin ajalta ja siihen sisältyvän maksuvalmiussuunnitelman ajalle Kh 96H, Päätös: Ehdotus hyväksyttiin. Päätöksen toimeenpano Ote Talousjohtaja Matti Häyrynen

10 Kh 123H, Kh 97H ENSIHOITOPALVELUN PALVELUTASOPÄÄTÖS KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRISSÄ Terveydenhuoltolain 39 :ssä on säännös ensihoitopalvelun järjestämisestä. Sen mukaisesti sairaanhoitopiirin kuntayhtymä tekee ensihoidon palvelutasopäätöksen. Päätöksessä määritellään mm. ensihoitopalvelun järjestämistapa, palvelun sisältö, henkilöstön koulutus ja tavoitteet potilaan tavoittamisajasta. Palvelutasopäätöksessä on lisäksi määriteltävä ensihoitopalvelun sisältö siten, että palvelu on toteutettava tehokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti ja siinä on otettava huomioon ensihoidon ruuhkatilanteet. Terveydenhuoltolakiin sisältyy myös määräykset ensihoitopalvelun sisällöstä. Sosiaali- ja terveysministeriön antamaan asetukseen ( ) sisältyy määräykset mm. ensihoitopalvelun tehtävistä, palvelutasopäätöksen sisällöstä, yksiköistä ja henkilöstöstä sekä johtamisjärjestelmästä voimaan tulevassa palvelutasopäätöksessä on suunniteltu koko Keski- Suomen alueen ensihoito. Ennen päätöksen voimaantuloa ensihoidon palvelutasoa pyritään suuntaamaan palvelutasopäätöksen mukaisesti. Palvelutasopäätöksen valmistelun pohjana on käytetty sosiaali- ja terveysministeriön sekä HUS:n ja KYS:n aineistoja. Asia käsiteltiin myös alueellisessa muutosseminaarissa Asetuksessa mainittu ensihoitopalvelun riskianalyysi (karttatyö) on tehty. Palvelutasopäätös perustuu myös vuosien mittaan saatuun kokemukseen Keski- Suomen ensihoidosta ja erityisesti Pelastuslaitoksen tekemiin riskiarvioihin. Palvelutasopäätös on tärkeä asiakirja, koska viime kädessä toiminta suunnitellaan palvelutasopäätöksen perusteella. Esimerkiksi ambulanssien sijoitus, ambulanssien määrä, varallaolo, ensihoitajien koulutus ja osaamisen varmistaminen ovat palvelutasopäätöksessä. Palvelutasopäätöksen onnistumista myös seurataan jatkuvasti, joten jos jollakin alueella taso ei täyty, niin KSSHP ensihoito on velvollinen korjaamaan tason hyväksyttäväksi. Palvelutasopäätös määrittää myös lopulta ensihoitopalvelun kunnille aiheutuvat kulut. Palvelutasopäätös on suunniteltu niin, että kulujen nousua pyritään välttämään. Palvelutasopäätöksessä on määritetty yksikkömäärät sijoituspaikkojen ja tasojen (perus- tai hoitotaso) mukaisesti. Yksikkömääriä, palvelutasoa ja lähtövalmiutta muokataan tavoittamisviiveiden ja käyttöasteiden mukaisesti tulevaisuudessa. Sairaanhoitopiirin alueella järjestetään ensihoitopalvelu osin yhteistyösopimuksella Keski-Suomen pelastuslaitoksen kanssa ja osin kilpailuttamalla. Omana toimintana ei palvelua järjestetä neljää sairaanhoitopiirin omaa siirtokuljetusambulanssia lukuun ottamatta. Sairaanhoitopiirin alue on jaettu 7 sektoriin. Kullakin sektorilla on yksi palveluntuottaja. Sektoreiden rajat eivät ole toimintaalueiden rajoja, vaan ensihoidon tehtävät jaetaan yksiköille lähimmän ja tarkoituksenmukaisimman yksikön periaatteella. Tarvittaessa toimitaan yli maakuntarajojen. Pohjoinen, läntinen ja kaakkoinen sektori sekä Jyväskylän kaupunkialue ovat Keski-Suomen pelastuslaitoksen aluetta. Itäinen, eteläinen ja luoteinen sektori ovat kilpailutettavia sektoreita.

11 Sairaanhoitopiirin jäsenkunnilta pyydettiin lausunnot ensihoidon ja sairaankuljetuksen järjestämisestä. Kuntien lausunnot ovat LIITTEENÄ 123H.1. Liite jaetaan esityslistan mukana hallituksen kokoukseen osallistuville. Kuntien lausunnoissa ei ole ristiriitaa tehtyjen esitysten kanssa. Sairaanhoitopiirin jäsenkunnille raportoidaan toteutumisesta ja muista oleellisista havainnoista vuosittain. Sekä yksikkökohtaiset että palveluntuottajien kulut raportoidaan. Palvelutasopäätöstä voidaan myös korjata myöhemmin sairaanhoitopiirin hallituksen päätöksellä, jos havaitaan epäkohtia. Luonnos palvelutasopäätökseksi on esityslistan LIITTEENÄ 123H.2. Liite jaetaan esityslistan mukana hallituksen kokoukseen osallistuville. Ensihoidon vastuulääkäri, ylilääkäri Mikko Lintu on kokouksessa läsnä esittelemässä asiaa. Sairaanhoitopiirin johtajan ehdotus: hyväksyy palvelutasopäätöksen LIITTEEN 123H.2 mukaisesti. Kh 123H, Päätös: Ehdotus hyväksyttiin. Kh 97H, Kuntien kuulemistilaisuus ensihoidon ja sairaankuljetuksen järjestelyistä pidettiin Tilaisuudessa sovittiin, että kunnille lähetetään ensihoitopalvelun rahoitusta ja sairaankuljetusta koskeva kysely. Kuntien vastaukset pyydettiin mennessä. Kyselyssä tiedusteltiin kuntien kantaa siihen, paljonko kunnat ovat valmiita maksamaan ensihoitopalvelusta sekä minkä rahoitusmallin kunnat haluaisivat otettavaksi käyttöön. Lisäksi kysyttiin kuntien kantoja ambulanssien määrään, tasoon ja valmiusaikaan. Kysely ja kuntien antamat lausunnot ovat nähtävinä kokouksessa. Lausuntojen yhteenveto on esityslistan LIITTEENÄ 97H.1. Liite toimitetaan esityslistan mukana hallituksen kokoukseen osallistuville. Kuntien lausuntokierroksen jälkeen tuli neljältä kunnalta selkeät muutostoiveet palvelutasopäätökseen. Muutostoiveet on esitetty alla olevassa taulukossa. Kunta Karstula Keuruu Konnevesi Äänekoski Muutostoive palvelutasopäätökseen 2 Karstulasta käsin toimivaa hoitotason ambulanssia. 2 ambulanssia, joista toinen hoitotaso ja toinen perustaso. Säilyttää nykyisen tuottajan toimintaehdot entisessä laajuudessa 2014 vuoden loppuu saakka. Kunnalle käy perustason ambulanssi, vaikka palvelutasopäätöksessä on ehdotettu hoitotason ambulanssia. 2 (24/7) välittömän lähtövalmiuden ambulanssia.

12 Ensihoitopalvelun hintataso /asukas ei mahdollista ambulanssien määrän lisäystä. Muutamilla muutoksilla voidaan kuitenkin tehostaa toimintaa ja mahdollistaa palvelutasopäätöksen toteutuminen paremmin kuntien toivomuksia vastaavasti. Kuntien lausuntojen perusteella esitetään palvelutasopäätökseen tehtäväksi seuraavat muutokset (muutosehdotukset on alleviivattu): 1. Jyväskylästä lopetetaan perustasoinen Pelastuslaitoksen siirtokuljetusambulanssi. KSSHP ambulanssit ja yksityiset siirtokuljetusambulanssit hoitavat tällä poistetulla ambulanssilla nykyään tehtävät siirrot. Yöaikaan, jolloin on rauhallista kansalaistehtävien suhteen, siirtoja hoidetaan myös muilla ensihoitopalvelun ambulansseilla. Tämä muutos mahdollistaa säästön vuodessa. 2. Jyväskylän alueen toinen Ristonmaalle sijoitettu ambulanssi muutetaan hoitotasoiseksi ambulanssiksi. Tätä ambulanssia käytetään varavalmiussiirroin koko sairaanhoitopiirin alueella. Tämä muutos lisää kuluja n Äänekoskelle palvelutasopäätöksessä ollut perustasoinen yön kotivaraambulanssi nostetaan myös yöaikaan välittömän lähtövalmiuden ambulanssiksi. Tällä ambulanssilla Äänekosken lisäksi tuetaan pohjoista Keski-Suomea ja myös Saarikan aluetta yöaikaan erityisesti siirtokuljetuksissa. Tämä muutos lisää kuluja n Keuruulla on sijoitettu 2 ambulanssia yöaikaan (toinen yöllä kotivaralla), mutta päiväaikaan tämä ambulanssi on sijoitettu Petäjävedellä klo Tämä ei vaikuta kuluihin. 5. Karstulan toive kahdesta hoitotasoisesta ambulanssista on tällä hetkellä tehdyn arvion mukaan ylimitoitettu. Myös alueella toimiva ambulanssipalvelun tuottajan (Sydän-Hämeen Ensihoito Oy) kanta on sama. Karstulassa on ollut vuonna 2010 Kelan tilastojen mukaan 472 tehtävää. Hätäkeskuksen tilastojen mukaan tehtäviä oli vuonna 2011 n. 2 ½ tehtävää / vrk alusta Kinnulaan sijoitetulla ambulanssilla hoidetaan Kivijärven alueen tehtävät lähimmän yksikön periaatteella. Karstulan alueella on kuitenkin pitkien matkojen vuoksi korkeampi mahdollisuus ambulanssityhjiöihin. Karstulaan sijoitetaan vuodeksi 2013 kaksi ambulanssia, joista toinen on hoitotasoinen ja toinen on perustasoinen. Perustasoinen ambulanssi toimii vain arkipäivinä. 6. Konneveden toivomus voidaan toteuttaa osittain niin, että itäisen sektorin kilpailutus vuoden 2013 osalta tehdään Laukaassa, Hankasalmella toimivien ambulanssien suhteen. Konnevedellä toiminta jatkuu ennallaan vuoden 2013 ajan. Palvelun tuottaja, joka voittaa Laukaan ja Hankasalmen alueen kilpailutuksen, ottaa hoitaakseen myös Konneveden alueen, mutta vasta vuoden 2014 alusta. 7. Sopimukset yksityisten palveluntuottajien ja pelastuslaitoksen kanssa neuvotellaan niin, että toiminta saadaan muutettua palvelutasopäätöksen mukaiseksi.

13 elokuussa hyväksytyn palvelutasopäätöksen kaikkia laatuvaatimuksia ei pystytä toteuttamaan niin, että toiminta olisi 2013 vuoden alusta palvelutasopäätöksen mukainen. Tästä syystä 2013 vuoden aikana pyritään kohti palvelutasopäätöksen laatuvaatimuksia tavoitteena saavuttaa palvelutasopäätöksen laatuvaatimukset 2014 mennessä. 9. Pelastuslaitoksella ei ole riittävää määrää terveydenhuollon ammattilaisia. Tästä syystä myös pelastajat hyväksytään toimimaan ambulansseissa, kunnes heidät on koulutettu oppisopimuskoulutuksella lähihoitajiksi. Oppisopimuskoulutus tulee toteuttaa niin, että pelastajat ovat vuoteen 2015 mennessä lähihoitajia palvelutasopäätöksen mukaisesti. 10. Tavoittamisaikataulukon saraketta 5 on muutettu niin, että kun aiemmin oli H+P 30 min 90 %, niin nyt sarakkeen otsikkona on ambulanssi 30 min 90 %. Tämä tarkoittaa, että KSSHP:n alueella kaikissa hätäkeskuksen riskiluokissa potilaat pyritään tavoittamaan ambulanssilla 90 % todennäköisyydellä 30 minuutissa. 11. Elokuun 2011 tehdystä palvelutasopäätöksestä on Jämsän ja Kuhmoisten alueen ambulanssit poistettu. 12. Elokuun 2011 tehtyyn palvelutasopäätökseen on tehty tarkennuksia kenttäjohtajien määrän osalta. Palvelutasopäätös on LIITTEENÄ 97H.2. Sairaanhoitopiirin johtajan ehdotus: päättää hyväksyä LIITTEEN 97H.2 mukaisen palvelutasopäätöksen. Palvelutasopäätökseen on sisällytetty selostusosassa kohdissa 1-12 kuvatut muutokset Toimialueen johtaja Heikki Janhunen oli kokouksessa läsnä esittelemässä asiaa. Tämä asiakohta käsiteltiin asiakohdan 100H käsittelyn ja päätöksenteon jälkeen. Kh 97H, Päätös: päätti yksimielisesti jättää asian pöydälle. Asia käsitellään hallituksen kokouksessa Päätöksen toimeenpano Ote Ensihoidon ylilääkäri Mikko Lintu

14 14 Kh 98H ENSIHOIDON RAHOITUSMALLI KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN ALUEELLA Sairaanhoitopiiri järjestää ensihoitopalvelun lähtien. Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueella ensihoitopalvelu ostetaan pelastuslaitokselta ja yksityisiltä palveluntuottajilta. Sairaanhoitopiirillä tulee olemaan neljä omaa siirtokuljetusambulanssia. Sairaanhoitopiirin alueella ensihoitopalvelun kulut muodostuvat seuraavista osista: 1. Ambulanssien palveluntuottajille maksettavista kulut: pelastuslaitos ja yksityiset palveluntuottajat, hinta-arvio n Tästä hinnasta on vähennetty ambulanssien hankkimat KELA ym. tuotot. 2. Ensivastetoiminta (maksetaan pelastuslaitokselle), hinta-arvio n Omat kulut (hallinto + 4 siirtokuljetusambulanssia), hinta-arvio n KYS-ERVA ensihoitokeskuksen kulut, hinta-arvio n Kokonaiskulujen tarkka arviointi on haasteellista, koska laskelmien välillä on ollut eroja. Lisäksi KELA-korvausten suuruus tulevassa ensihoitopalvelussa on yksi epävarmuustekijä. Ensihoitopalvelun ja ambulanssilla tapahtuvan siirtokuljetusten kokonaiskulut, tuleva arvioiden mukaan, tulee olemaan sairaanhoitopiirin alueella noin 50 /asukas. Tästä jää lopulta noin puolet kuntien maksettavaksi, koska muut tulot (KELA-korvaukset ja siirtokuljetustulot) ovat noin puolet arvioiduista kokonaiskuluista. Varmuudella ensihoitopalvelun hinta pystytään arvioimaan vasta vuonna 2014, kun pelastuslaitoksen tasauslasku vuodelta 2013 on saatu. Ensihoitopalvelu on pyritty suunnittelemaan kunnille mahdollisimman edulliseksi kuitenkin niin, että palvelutaso olisi riittävä. Jos palvelutasoa nostetaan tulevaisuudessa, niin kulut tulevat nousemaan runsaasti, koska ensihoitopalvelusta saatavat tulot eivät nouse. Sairaanhoitopiirin hinta on kansallisesti edullisimpia, mikä johtuu siitä, että alueella käytetään paljon kotivarayksikköjä, johtamisjärjestelmä on kevyt ja toiminta keskittyy perusasioihin. Suomen sairaanhoitopiireissä on suunniteltu pääsääntöisesti kolmen tyyppisiä rahoitusmalleja: 1. Kapitaatio (asukaslukuperusteinen) 2. Aiheuttamisperiaate (tehtäväkohtainen) 3. Kapitaatio + aiheuttamisperusteinen jaettuna (esim. 50 %/50 %). Kapitaatiomallia on suunniteltu Kanta-Hämeessä (siirtokuljetukset erikseen), VSHP:ssä, EKSOTEssa, Satakunnassa, Etelä-Pohjanmaalla, Pohjois-Pohjanmaalla ja HUS:ssa pääsääntöisesti (Hyvinkäällä sekamalli). Kapitaatio- ja aiheuttamisperusteinen malli jaettuna on ollut suunnitteilla Pohjois-Karjalassa, Pirkanmaalla, Pohjois-Savossa ja Varsinais-Suomessa. Yhdessäkään sairaanhoitopiirissä ei olla suunnittelemassa puhdasta aiheuttamisperusteista mallia.

15 15 Kansallisesti keskuskaupungit ovat yleensä halunneet aiheuttamisperusteista ja muut kunnat kapitaatioperusteista kulujen jakoa. Sairaanhoitopiiri teki kunnille kyselyn ensihoitopalvelun hinnasta ja rahoituksesta. Yhteenveto kuntien vastauksista on esitetty LIITTEESSÄ 97H.1. Sairaanhoitopiirin johtajan ehdotus: päättää ensihoitopalvelun rahoitusmallista seuraavaa: 1. Ensihoitopalvelu suunnitellaan niin, että hinta tulee olemaan asukasta kohden Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueella. Tällä hinnalla on mahdollisuus tuottaa laadullisesti riittävän hyvä ensihoitopalvelu ja lisäksi saavuttaa hyvä suuronnettomuusvalmius. Tämä hinta ei sisällä terveydenhuollon kuntayhtymien maksettavaksi tulevia siirtokuljetuskuluja, jotka on jo nykyään budjetoitu terveydenhuollon kuntayhtymien kuluihin. 2. Ensihoitopalvelun kulut jaetaan niin, että puolet on asukasperusteista ja puolet on suoritepohjaista. Lisäksi siirtokuljetuskulut laskutetaan erikseen terveydenhuollon kuntayhtymiltä. Puolet ja puolet -rahoitusmalli on toimiva kompromissiratkaisu. Ensihoitopalvelun työ muodostuu valmiuden ylläpidosta ja tehtäväsuorituksista. Tämä malli ei mahdollista yksittäisen kunnan osaoptimointia. Malli myös tasaa eri alueiden väestön ensihoitopalvelun asukaskohtaisia kuluja. Tehtävämäärät lasketaan annettujen hätäkeskustehtävien perusteella, asukasluku on tiedossa ja siirtokuljetuslaskutus saadaan tehtyä suoraan siirtokuljetusten tilausohjelmasta. EVY-tehtävistä, kenttäjohtajan tehtävistä tai lääkärihelikopterin tehtävistä ei erikseen laskuteta kuntia Toimialueen johtaja Heikki Janhunen oli kokouksessa läsnä esittelemässä asiaa. Kh 98H, Päätös: päätti yksimielisesti jättää asian pöydälle. Asia käsitellään hallituksen kokouksessa Päätöksen toimeenpano Ote Ensihoidon ylilääkäri Mikko Lintu

16 Kh 225H, Kh 99H SELVITYS NYKYISTEN SAIRAALARAKENNUSTEN KÄYTÖSTÄ MAAKUNNAN TERVEYDENHUOLLON TARPEISIIN Sairaanhoitopiirin valtuusto teki kokouksessaan päätöksen siitä, että sairaalahankkeen kokonaissuunnittelua jatketaan ns. siltavaihtoehdon pohjalta. Samassa päätöksessä todettiin mm., että Keski-Suomen alueen terveydenhuollon käyttöön jäävät nykyisistä sairaalarakennuksista uusimmat, joita ovat päivystysyksikkö Nova, rakennus 45 (lasten- ja nuorisopsykiatrinen sairaala) sekä ravintokeskus, ruokasali ja kokouskeskussiipi. Edelleen valtuuston päätöksessä todettiin, että rakennusten käyttöä maakunnan terveydenhuollon tarpeisiin pohtimaan asetetaan työryhmä, joka jättää esityksensä sairaanhoitopiirin hallitukselle kevään 2012 aikana niin, että hallitus voi tehdä asiaa koskevan esityksen valtuuston kesäkuun kokoukseen. Jyväskylän kaupunki on nimennyt edustajakseen apulaiskaupunginjohtaja Pekka Utriaisen. Sairaanhoitopiirin hallituksen puheenjohtaja ehdotus: 1. päättää nimetä nykyisten sairaalarakennusten käyttöä terveydenhuollon tarpeisiin selvittävän työryhmän. 2. Työryhmän jäseniksi nimetään seuraavat henkilöt: - kaksi hallituksen nimeämää luottamushenkilöedustajaa - Hannu Javanainen, kaupunginjohtaja, Äänekosken kaupunki - Pekka Helppikangas, kunnanjohtaja, Kivijärven kunta - Pekka Utriainen, apulaiskaupunginjohtaja, Jyväskylän kaupunki - Matti Anttila, arkkitehti, AW2-arkkitehdit Oy, Helsinki - Jouko Isolauri, sairaanhoitopiirin johtaja, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri - Matti Häyrynen, talousjohtaja, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri - Raimo Koskela, tekninen johtaja, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri - Pekka Pölönen, ylilääkäri, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri - Kaija Haapsalo, pääluottamusmies, Tehy ry., Keski-Suomen sairaanhoitopiiri - Jorma Teittinen, projektijohtaja, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri. 3. Työryhmän puheenjohtajaksi nimetään sairaanhoitopiirin johtaja Jouko Isolauri. 4. Työryhmä tekee esityksensä sairaanhoitopiirin hallitukselle kevään 2012 aikana siten, että hallitus voi tehdä asiaa koskevan esityksen valtuuston päätettäväksi kesäkuun kokouksessa. Kh 225H, Päätös: Ehdotus hyväksyttiin Ehdotus hyväksyttiin. valitsi yksimielisesti työryhmään hallituksen edustajiksi hallituksen puheenjohtaja Leila Lindellin ja 2. varapuheenjohtaja Tony Melvillen Ehdotus hyväksyttiin.

17 Kh 99H, Hallituksen nimeämä työryhmä on kokoontunut neljä (4) kertaa ja tutustunut selvityksen kohteena oleviin tiloihin. Työryhmän kutsumina asiantuntijoina ovat olleet hankesuunnittelupäällikkö Jarmo Raveala, Helsingin kaupunki, professori Teemu Kurkela, Aalto yliopisto, arkkitehti Jonna Taegen, Sotera-instituutti ja rakentamisen asiantuntija Reijo Kekäläinen, Sotera-instituutti. Työryhmän tekemä selvitys on esityslistan LIITTEENÄ 99H.1. Liite jaetaan hallituksen kokoukseen osallistuville. Työryhmän ehdotuksen lähtökohtana on, että kaikissa toteutettavissa kuntarakenne- ja palvelurakenneuudistusten vaihtoehdoissa, vähintään nykytasoinen erikoissairaanhoidon toiminta tulee säilymään Keski-Suomen keskussairaalan alueella myös jatkossa, riippumatta palveluiden järjestämistahosta. Työryhmän tekemä ehdotus osaltaan tarjoaa mahdollisuuden perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon toiminnallisen integraation vahvistamiselle ja uuden suunnitellun toimintamallin toteutukselle. Työryhmä esittää Keski-Suomen maakunnan terveydenhuollon tarpeisiin käytettäväksi kolmea uusinta sairaalarakennusta seuraavalla tavalla: F-osan Nova päivystysyksikön rakennus: Vaihtoehto 1 - Rakennukseen sijoitetaan Jyväskylän kaupungin terveysasemia; lääkärin vastaanottotiloja, keskitettyjä neuvolapalveluita, hammashoidon palveluja ja vuodeosastohoitoa. - Toteutettavissa pienin muutostöin, osa tiloista soveltuu ehdotettuun käyttöön sellaisenaan ilman muutostöitä. - Kaikki tällä hetkellä rakennuksessa olevat toiminnot siirtyvät uuteen sairaalaan. Vaihtoehto 2 - Mikäli rakennukseen ei sijoiteta vaihtoehdon 1 mukaisia toimintoja ja päivystysyksikön rakennuksen käyttö ei jatku nykyisenä osana kuumaa sairaalaa, toteutetaan vaihtoehto 2; - Nova-rakennus jää sairaanhoitopiirin omaan käyttöön ja siitä muodostetaan polikliinisten toimintojen keskus. - Apteekki ja sen edellyttämät tilat jäävät rakennukseen. - Silmäkeskus jatkaa nykyisissä tiloissa. - Rakennus on yhdistettävissä uuteen sairaalarakennukseen.

18 Rakennus 45: - Jatkaa nykyisessä käytössä lasten- ja nuorisopsykiatrian tiloina. - Mikäli päädytään ratkaisuun, että kaikki lasten erikoissairaanhoito on tarkoituksenmukaista sijoittaa samaan kokonaisuuteen, kysymykseen voi tulla rakennuksen myynti esimerkiksi yritystoiminnan tarpeisiin tai muu käyttötarkoitus. - Mikäli F-osan päivystystilojen tulevassa käytössä toteutuisi vaihtoehto 2, lasten- ja nuorisopsykiatrian poliklinikka voisi sijoittua polikliiniseen keskukseen. Ravintokeskus, ruokasali, kokouskeskussiipi ja päiväkirurgia-rakennus: - Tutkimus-, opetus- ja koulutuskäyttöön (lääkärikoulutus, tietotaitopaja, henkilöstön perehdytys). - Sairaanhoitopiirin hallinto- ja toimistotilat. - Mahdollisesti potilashotelli, joka voi hyödyntää olemassa olevaa ravintolatilaa. - Ravintola ei ole tarkoituksenmukainen uuden sairaalan henkilöstöravintolana, koska etäisyys tulee liian pitkäksi (länsipuolen vaihtoehdoissa). - Sairaalaa palveleva suurkeittiö ei jatka tässä rakennuksessa. - Selvitetään palveluasumisen mahdollisuudet alueella ja mahdollisuudet käyttää näitä tiloja mm. palveluasumisen käyttöön esimerkiksi siten, että tilat voisivat toimia tukirakennuksena ympärille sijoittuvaan palveluasumiseen. Sairaanhoitopiirin johtajan ehdotus: 1. päättää saattaa valtuuston tiedoksi nykyisten sairaalarakennusten käyttöä maakunnan terveydenhuollon tarpeisiin selvittäneen työryhmän tekemän selvityksen (LIITE 99H.1). 2. esittää valtuuston hyväksyttäväksi työryhmän tekemän ehdotuksen, jonka mukaan F-osan päivystysyksikön rakennus, rakennus 45 ja ravintokeskusruokasali, kokouskeskussiipi ja päiväkirurgia-rakennus jäävät maakunnan terveydenhuollon käyttöön selostusosassa kuvatulla tavalla Tekninen johtaja Raimo Koskela oli kokouksessa läsnä esittelemässä asiaa. Tämä asiakohta käsiteltiin asiakohdan 92H käsittelyn ja päätöksenteon jälkeen.

19 Kh 99H, Päätös: Ehdotus hyväksyttiin. Päätöksen toimeenpano Ote Sairaanhoitopiirin toimisto Projektijohtaja Jorma Teittinen, tekninen johtaja Raimo Koskela, kehittämispäällikkö Asko Rytkönen ja projektikoordinaattori Kia Paasivirta

20 Kh 226H, Kh 100H SELVITYS NYKYISIN SAIRAALAKÄYTÖSSÄ OLEVAN MUUN KIINTEISTÖKANNAN KÄYTTÖKELPOISUUDESTA SAIRAALATARPEISIIN Sairaanhoitopiirin valtuusto teki kokouksessaan päätöksen siitä, että sairaalahankkeen kokonaissuunnittelua jatketaan ns. siltavaihtoehdon pohjalta. Samassa päätöksessä todettiin mm., että nykyisin sairaalakäytössä olevan muun kiinteistökannan käyttökelpoisuutta terveydenhuollon tarpeisiin asetetaan pohtimaan työryhmä, johon kutsutaan rakentamisen ja suunnittelun ammattilaisia ja kuntien edustajia. Työryhmän tehtävänä on selvittää, mitkä sairaalan osat edellä asiakohdassa 225H mainittujen lisäksi ovat uudisrakentamista selvästi edullisemmin saneerattavissa sairaalakäyttöön niin, että saneerattavat tilat muodostavat yhtenäisen toiminnallisen kokonaisuuden muiden erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon käytössä olevien tilojen kanssa ja että saneerauskustannukset alittavat merkittävästi uuden vastaavan tilan rakentamiskustannukset ja että saneeraus voidaan toteuttaa sillä tavoin, että tuloksen kestävyyteen voidaan luottaa. Työryhmän tulee jättää esityksensä hallitukselle kevään 2012 aikana ja hallitus tekee asiaa koskevan esityksen valtuuston kesäkuun 2012 kokoukselle. Jyväskylän kaupunki on nimennyt edustajakseen kiinteistöjohtaja Esko Erikssonin. Sairaanhoitopiirin hallituksen puheenjohtajan ehdotus: 1. päättää nimetä nykyisten sairaalarakennusten käyttöä terveydenhuollon tarpeisiin selvittävän työryhmän. 2. Työryhmän jäseniksi nimetään seuraavat henkilöt: kaksi hallituksen nimeämää luottamushenkilöedustajaa Jarmo Raveala, hankesuunnittelupäällikkö, Helsingin kaupunki Hennu Kjisik, yhdyskuntasuunnittelun professori, Oulun yliopisto Esko Eriksson, kiinteistöjohtaja, Jyväskylän kaupunki Hannu Javanainen, kaupunginjohtaja, Äänekosken kaupunki Pekka Helppikangas, kunnanjohtaja, Kivijärven kunta Jouko Isolauri, sairaanhoitopiirin johtaja, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Asko Juuti, työsuojeluvaltuutettu, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Raimo Koskela, tekninen johtaja, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jorma Teittinen, projektijohtaja, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri. 3. Työryhmän puheenjohtajaksi nimetään sairaanhoitopiirin johtaja Jouko Isolauri. 4. Työryhmä tekee esityksensä sairaanhoitopiirin hallitukselle kevään 2012 aikana siten, että hallitus voi tehdä asiaa koskevan esityksen valtuuston päätettäväksi kesäkuun kokouksessa.

21 Kh 226H, Päätös: 1. Ehdotus hyväksyttiin. 2. Ehdotus hyväksyttiin. valitsi yksimielisesti työryhmään hallituksen edustajiksi valtuuston puheenjohtaja Leena Yksjärven ja hallituksen jäsen Santero Kujalan Ehdotus hyväksyttiin. Kh 100H, Työryhmä on kokoontunut neljä (4) kertaa ja tutustunut selvityksen kohteena oleviin tiloihin. Työryhmän kutsumina asiantuntijoina ovat olleet professori Teemu Kurkela, Aalto-yliopisto, arkkitehti Jonna Taegen, Sotera-instituutti, rakentamisen asiantuntijat Reijo Kekäläinen, Sotera-insituutti sekä Timo Turunen, Ramboll Oy. Työryhmän ehdotuksen pohjana ovat seuraavat LIITTEESEEN 100H.1 sisältyvät taustaselvitykset: - Työterveyslaitoksen selvitys: Keski-Suomen keskussairaalan tilojen käytettävyyden kokonaisarviointi, liite 1 - Selvitys nykyisin sairaalakäytössä olevan muun kiinteistökannan käyttökelpoisuudesta sairaalatarpeisiin, Timo Turusen, Ramboll Oy, laatima korjaussuunnitelma Työterveyslaitoksen selvityksen pohjalta. - Jarmo Ravealan hankkimat selvitykset eri sairaaloissa tehdyistä peruskorjauksista ja niiden kustannuksista. Työryhmän työn lähtökohtana on ollut Työterveyslaitoksen joulukuun alussa valtuuston kokouksessa ( ) julkistama kokonaisarvio Keski-Suomen keskussairaalan tilojen käytettävyydestä. Kokonaisarvion perusteella yli 60 % tiloista on täydellisen peruskorjauksen tarpeessa. Tämän selvityksen pohjalta työryhmä tilasi Ramboll Oy:ltä, Timo Turuselta korjaussuunnitelman sairaalan tilojen korjaustarpeista. Ramboll Oy:n tekemä selvitys on työryhmän ehdotuksen liitteenä 2. Ramboll Oy:n tekemässä selvityksessä tarkastellaan Keski-Suomen sairaanhoitopiirin Keskussairaalanmäellä sijaitsevien rakennusten nykykuntoa sekä niiden korjaustarpeita ja tapoja. Lisäksi suunnitelmassa esitetään arvio kunkin rakennuksen korjausasteesta ja niiden pohjalta tehty ehdotus jatkotoimenpiteiksi. Työryhmän toimeksiannosta hankesuunnittelupäällikkö Jarmo Raveala on selvittänyt Suomessa toteutettuja tai käynnissä olevia vastaavanlaisia sairaaloiden peruskorjaushankkeita ja niiden kustannuksia. Jarmo Ravealan selvitys on työryhmän ehdotuksen liitteenä 3. Liite 100H.1 ja siihen sisältyvät taustaselvitykset jaetaan hallituksen kokoukseen osallistuville.

22 Tehtyjen selvitysten ja esitettyjen laskelmien tuloksena työryhmän näkemys on, että sairaalan peruskorjaus ei ole kustannuksiltaan kannattava tai edullinen vaihtoehto verrattuna uuden sairaalan rakentamiseen ja peruskorjauksen tuloksen kestävyydestä ei saada riittäviä takeita eikä voida taata, että peruskorjatut tilat olisivat sisäilmaltaan terveitä. Peruskorjatut sairaalatilat eivät mahdollista uuden automaattisen modernin sairaalalogistiikan hyödyntämistä, eivätkä näin mahdollista uusien toimintamallien käyttöönottamista. Rakennusalan suurilla toimijoilla on kiinnostusta ottaa kokonaisvastuu sairaalaalueen kehittämisestä ja jatkojalostamisesta. Olemassa olevia tiloja voidaan muokata mm. peruskorjaamalla omistus- ja vuokra-asunnoiksi, tuettuun asumispalveluun, palveluasunnoiksi, toimisto- ja tuotantotiloiksi yritystarpeisiin ja terveyspalveluyrityksille sekä hotellikäyttöön. Sairaanhoitopiirin johtajan ehdotus: 1. päättää saattaa valtuuston tietoon LIITTEENÄ 100H.1 olevan selvityksen nykyisin sairaalakäytössä olevan muun kiinteistökannan käyttökelpoisuudesta sairaalatarpeisiin. 2. esittää valtuuston hyväksyttäväksi työryhmän tekemän ehdotuksen ja kannanoton sairaalakiinteistön korjausrakentamisesta, saneerauskustannuksista sekä saneerauksen tuloksen kestävyydestä työryhmän esittämällä tavalla Tekninen johtaja Raimo Koskela oli kokouksessa läsnä esittelemässä asiaa. Tämä asiakohta käsiteltiin asiakohdan 99H käsittelyn ja päätöksenteon jälkeen. Kh 100H, Päätös: Ehdotus hyväksyttiin. Päätöksen toimeenpano Ote Sairaanhoitopiirin toimisto Projektijohtaja Jorma Teittinen, tekninen johtaja Raimo Koskela, kehittämispäällikkö Asko Rytkönen ja projektikoordinaattori Kia Paasivirta

23 23 Kh 101H VALTUUSTON KOKOUKSEN ASIALISTA Hallitukselle jaetaan LIITTEENÄ 101H.1 luettelo valtuuston kokouksessa käsiteltäväksi valmistelluista asioista. Sairaanhoitopiirin johtajan ehdotus: merkitsee tiedoksi LIITTEENÄ 101H.1 olevan luettelon niistä asioista, joista hallitus on päättänyt tehdä esityksen valtuuston kokoukseen lukuun ottamatta asiakohtia 9, 10 ja 11, jotka käsitellään hallituksen kokouksessa Sairaanhoitopiirin johtaja teki kokouksessa seuraavan muutoksen päätösehdotukseen: Asiakohdat 9: Osavuosikatsaus ja 10: Vuoden 2012 talousarvion investointisuunnitelman muutos poistetaan valtuuston kokouksen asialistalta. Kh 101H, Päätös: Sairaanhoitopiirin johtajan kokouksessa tekemä muutettu päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Päätöksen toimeenpano Ote Sairaanhoitopiirin toimisto

24 24 Kh 102H KESKI-SUOMEN KESKUSSAIRAALAN NYKYISTEN TILOJEN JA TOIMINTOJEN DOKUMENTOINTIHANKE SEKÄ KESKUSSAIRAALAN 60-VUOTISJUHLATOIMIKUNNAN PERUSTAMINEN Keski-Suomen sairaanhoitopiirin museotoimikunta on puheenjohtajansa Jukka- Pekka Mecklinin aloitteesta valmistellut keskussairaalan nykyisten tilojen ja toimintojen dokumentointihanketta. Asiasta päätettiin museotoimikunnan kokouksessa Dokumentointikuvauksen toteuttajaksi on kaavailtu graafikko Jussi Jäppistä. Jäppisen kanssa on tehty tilojen katselmus , jonka jälkeen hän arvioi työmäärää ja teki sen pohjalta tarjouksen museotoimikunnan pyynnöstä. Dokumentointihankkeen esittely on LIITTEESSÄ 102H.1. Liite jaetaan esityslistan mukana hallituksen kokoukseen osallistuville. Jussi Jäppisen tarjous on LIITTEENÄ 102H.2. Liite jaetaan esityslistan mukana hallituksen kokoukseen osallistuville. Dokumentointihankkeen tarkoituksena on valokuvaamalla ja haastattelemalla dokumentoida keskussairaalan tilat ja toiminnot nyt, kun ne vielä ovat entisellään. Tavoitteena on kuvata paitsi tiloja, myös ihmisiä työnsä äärellä sekä mahdollisuuksien mukaan myös potilaita. Aineisto tallennetaan sairaalamuseon tietokantaan. Dokumentointikuvauksen vaativuuden vuoksi työhön on palkattava ammattikuvaaja ja hänelle apulaiseksi museoammatillinen projektityöntekijä, sillä vakituinen museoamanuenssi on täystyöllistetty muiden museohankkeiden kanssa. Dokumentointiaineistosta sekä arkistokuvista tuotetaan keskussairaalan 60- vuotista historiaa esittelevä kuviin ja tarinoihin pohjautuva kuvajulkaisu. Muita tuotteita ovat verkkonäyttely sekä posterinäyttely (10 kuvataulua), joka tulee esille uuteen sairaalaan muistona vanhasta keskussairaalasta. Hanke kytkeytyy tiiviisti keskussairaalan 60-vuotissyntymäpäivään vuonna Julkaisu ja näyttely valmistuvat juhlapäivään mennessä. Museotoimikunta esittää hallitukselle 60-vuotisjuhlatoimikunnan perustamista ja juhlavuoden tapahtumien suunnittelun aloittamista sillä perusteella, että tasavuosia ei tiettävästi tämän jälkeen nykysairaalassa juhlita. Dokumentointihanke on aloitettava mahdollisimman pian, koska toukokesäkuussa 2012 muuttavat jo ensimmäiset yksiköt väistötiloihin. Kesä on myös parasta aikaa ulkokuvauksille. Syksyllä 2012 tehdään kuvaussuunnitelma ja aloitetaan sisäkuvaukset, jotka jatkuvat keväälle Kesään 2013 mennessä kuvaukset ja luettelointi ovat valmiina. Julkaisu tuotetaan painokuntoon jouluun 2013 mennessä, jotta se ehtii ulos painosta huhtikuuhun 2014 mennessä. 60- vuotisjuhlatoimikunta tulee perustaa vuoden 2012 aikana. Hankkeen graafiset palvelut maksavat n alv ja palkkamenot ovat Lisäksi tulevat julkaisun painokustannukset painosmäärästä riippuen (2000 kpl n alv tai 5000 kpl n alv). Pääosa kuluista ajoittuu vuodelle Julkaisun kirjoittaja on toistaiseksi avoin. Tarkempi kustannuserittely on LIITTEESSÄ 102H.1.

25 25 Julkaisun painokustannukset ovat kytkettävissä 60-vuotisjuhlatoimikunnan budjettiin. Muut juhlien aiheuttamat kulut riippuvat juhlavuoden tapahtumien laajuudesta. Sairaanhoitopiirin johtajan ehdotus: päättää, että dokumentointihanke voidaan toteuttaa museotoimikunnan esittämällä tavalla. Dokumentointihankkeen kustannuserittelyssä esitetyt kustannukset katetaan sairaanhoitopiirin yhteisten menojen menokohdalta. Juhlatoimikunnan nimeämisestä päätetään myöhemmin. Kh 102H, Päätös: Ehdotus hyväksyttiin. Päätöksen toimeenpano Ote Museotoimikunnan sihteeri Riitta Rintala, talousjohtaja Matti Häyrynen ja graafikko Jussi Jäppinen