VUONNA koulutustilaisuus.

Transkriptio

1 Saaren yksikkö 2004

2 S I S Ä L L Y S L U E T T E L O VUONNA HENKILÖKUNTA... 4 RAHOITUS... 5 MAKSULLINEN PALVELUTOIMINTA... 6 Laboratorio... 6 Ambulatorinen klinikka... 6 Klinikkapotilaat... 7 OPETUS... 8 Syventävät opinnot... 8 Vaihtoehtoiset kurssit... 8 Saaren yksikön opettajien ja tutkijoiden antama kotimainen täydennyskoulutus... 8 TUTKIMUS TUTKIMUSRYHMÄT JULKAISUT Väitöskirjat Tieteelliset artikkelit aikakauslehdissä, joissa käytetään arviointijärjestelmää (B1) Artikkelit tieteellisissä kokoomateoksissa tai painetuissa kongressijulkaisuissa (B 2) Artikkelit, katsaukset ja pääkirjoitukset tieteellisissä aikakauslehdissä, joissa ei käytetä arviointijärjestelmää. Refereelehdissä julkaistut pääkirjoitukset, katsaukset ja harkinnan mukaan kirja-arvostelut (B 3) Yleistajuiset artikkelit (5 B) Kongressiabstraktit ( B 6) Kansainväliset kongressit ja kurssit sekä vierailut ulkomaille Osallistuminen kotimaisille kursseille, koulutuspäiville ja seminaareihin ASIANTUNTIJATEHTÄVÄT LEHDISSÄ, TIETEELLISISSÄ JÄRJESTÖISSÄ JA VIRANTÄYTÖISSÄ Lausunnot virantäytöissä, väitöskirjojen tarkastus, vastaväitökset Tieteelliset lehdet Tieteellisten järjestöjen ja ryhmien jäsenyydet Muut asiantuntijatehtävät Luottamus- ja järjestötehtävät Palkinnot ja huomion osoitukset sivu 2

3 VUONNA 2004 Saarella järjestettiin vuonna 2004 useita kansainvälisiä tapahtumia. Kesäkuun aloitti NOVA-kurssi, Pig Herd Health and Welfare, jonka järjestelyistä kantoivat päävastuun Mari Heinonen ja Olli Peltoniemi. Viikon pituisen kurssin 20 osallistujaa olivat pohjoismaista ja pääasiassa jatko-opiskelijoita. Kotimaisten luennoitsijoiden lisäksi oli kutsuttu opettajia USA:sta, Tanskasta ja Ruotsista. Heti sen jälkeen kokoontui Saarella European College of Animal Reproduction in tutkintokomitea tekemään diplomaattitutkinnon tenttikysymyksiä. Tutkintokomitean suomalaiset jäsenet Olli Peltoniemi ja Terttu Katila isännöivät kokousta. Syyskuussa järjesti Eeva Mustonen 2-viikkoisen EU:n Sokrates-ohjelmaan kuuluvan IP-kurssin (intensive course project) Veterinary Public Health and Animal Welfare The Strength of European Animal Production. Kurssille oli hyväksytty 24 opiskelijaa 9 Euroopan maasta. Kurssin tarkoituksena oli lisätä opiskelijoiden ymmärrystä Pellolta pöytään-ketjuajattelusta (from farm to the fork). Tutkimustyö jatkui vilkkaana. Tanja Lehtolainen väitteli tohtoriksi utaretulehduksesta, samoin Taina Kutila, jonka opinnäytetyö oli tehty yhdessä kotieläinhygienian kanssa. Sikatutkimusryhmä sai Maa- ja metsätalousministeriöltä myönteisen päätöksen tutkimushankkeeseen Sikojen Hyvinvointi ja tuotanto, HYTU-projekti Tämä tutkimus selvittää keskeisiä sikojen hyvinvointiin liittyviä tekijöitä ja kehittää suomalaisiin olosuhteisiin soveltuvaa sikojen hyvinvoinnin mittausmenetelmää. Ministeriön ja elinkeinon yhteisrahoituksen turvin pystytään palkkaamaan 2 uutta tutkijaa. Järjestettiin tutkimusseminaari, jossa käsiteltiin mm. tutkimussuunnitelmien tekemistä ja kuultiin rahoittajankin näkemyksiä. Osallistuttiin vilkkaasti kansainvälisiin kongresseihin, joissa monilla oli tehtäviä sektioiden puheenjohtajina tai kutsuttuina luennoitsijoina. Vuosi 2004 oli Saaren yksikön maksupalvelussa vilkas. Sekä tilakäyntejä että sairaalahoidossa olleita potilaita oli hieman edellistä vuotta enemmän, samoin pieneläinpotilaita. Sairaskäyntien ja klinikan lehmäpotilaiden suuri määrä heijastanee kesän poikkeuksellisia sääoloja. Karjanomistajat haluavat myös hoidattaa vasikoitaan aikaisempaa enemmän, mikä näkyi esim. kipsaukseen tulleiden raajamurtumapotilaiden lisääntymisenä. Tilakäynneistä runsas 5 % oli terveydenhuoltokäyntejä, joista suurin osa suuntautui oman praktiikkaalueen ulkopuolelle. Vuoden taloudellinen tulos oli ennustetta parempi. Saaren kliinisen työn opiskelijapalaute oli erittäin myönteistä ja sen kuormittavuutta pidettiin sekä päivätyön että päivystyksen suhteen sopivana. Vuoden aikana Saaren klinikalla vieraili kaksi ulkomaista buiatriikan professoria, prof. Julie Fitzpatrick Glasgowin yliopistosta ja prof. Peter Constable Illinoisin yliopistosta. Fiztpatrick on tunnettu mastiittitutkija, ja Constable taas nautakirurgian asiantuntija, joka luennoi aiheesta eläinlääkäripäivillä. Hän osallistui Saarella käydessään myös dislokaatiolehmän leikkaukseen, jossa yhteydessä käytiin läpi käytäntöjämme sekä missä suhteessa niitä voitaisiin parantaa. Kliinisellä laitoksella käynnistettiin klinikkaopetuksen uudistus, joka tulee koskemaan myös Saaren opetusta. Muutokset toteutetaan kuitenkin vasta lukuvuonna Vanhan tavan mukaisesti Saarella järjestettiin useita vaihtoehtoisia kursseja. Mari Heinonen sai Vuoden pedagogipalkinnon ja 5-kurssi myönsi Saaren klinikalle Kandinystävän kunniakirjan erityisistä ansioista kandiystävällisyydessä, positiivisuudessa ja joustavuudessa. Kun Saarelle vihdoin saatiin oma mikrotukihenkilö, saatiin myös yksikön internet-sivut uudistetuiksi. Työ jatkuu intranet-sivujen suunnitteluna. Paviljonkirakennuksiin edellisenä vuonna saatu ATKluokka mahdollistaa omien kurssien järjestämisen Saarella. Toimintavuonna pidettiin kirjaston toimesta tiedonhankintakurssi ja HY:n henkilöstöosaston toimesta Word-jatkokurssi sekä Excelgrafiikkakurssi; lisäksi järjestettiin opetusta koskeva koulutustilaisuus. Klinikan korjaustyöt käynnistyivät, mutta korjausten laajuuden vuoksi ne joudutaan taloudellisista syistä ajoittamaan kolmelle vuodelle. Alkuvuodesta tehtiin suunnitelmia ja käytiin neuvotteluja sikalan rakentamisesta Saarelle. Kun opetusministeriö yhtäkkiä ei antanutkaan lupaa aloittaa Hevossairaalan rakentamista, koko syyslukukausi jouduttiin käymään taisteluita ja neuvotteluja Hevossairaalan saamiseksi. Sen vuoksi sikalan rakennushanke jäädytettiin toistaiseksi. Juuri ennen joulua tuli myönteinen päätös Hevossairaalan rakentamisesta, joten sikalahankettakin voidaan taas viedä eteenpäin. 3

4 HENKILÖKUNTA Professorit Yliassistentti Kliiniset opettajat Katila Terttu Andersson Magnus Pyörälä Satu Avoinna va. Soveri Timo Peltoniemi Olli Peltoniemi Olli Heinonen Mari vs. Suomalainen Anna vv Taponen Juhani Eläinlääkärit Tutkijat Avoinna (22059) va. Simojoki Heli vs. Sorsa Anna vs. Wegelius Lotta vs. Sorsa Anna vs. Juhala Pirjo vs. Tuiskunen Saila vs. Roslöf Anu Dredge Kristiina vs. Niemi Mari vs. Seppänen Johanna Mustonen Eeva Rusanen Heikki (20613) sij. Tuiskunen Saila sij. Tuiskunen Saila sij. Lehtosalo Markko Mustonen Katja (63465) sij. Sorsa Anna sij. Niemi Mari sij. Kareskoski Maria sij. Tuiskunen Saila Seppänen Johanna (79165) sij. Sorsa Anna sij. Tuiskunen Saila Sorsa Anna 100% Raulio Johanna Mykkänen Katja Virolainen Juha Hälli Outi Oliviero Claudio Oravainen Jonna Munsterhjelm Camilla Tölli Matti Kopp Christine Kareskoski Maria Orro Toomas Kujala Minna Hovinen Mari Haveri Mari Dredge Kristiina , äl vv vv. vv vv , , sl äl , äl , vv , ,2% , , , tuntipalkkainen vv ,1%, ,01%, %, ,2%, ,1% ,

5 Apulaiseläinlääkärit Ulkomaiset tutkijat Tutkimusteknikot Osastonhoitaja Laboratoriomestarit Ulkopuolisella rahoituksella Klinikkaeläintenhoitajat Toimistosihteerit Eläintenhoitajat viikonloppuisin Harjoittelijat Apurahat Soini Kirsi Tirkkonen Taneli Tuiskunen Saila Haveri Maarit Virolainen Juha Juhala Pirjo Tuiskunen Saila Haveri Maarit Orro Toomas Akcay Ergun Montserrat Rivera del Alamo Maria Tasanko Marja-Liisa Pentti Hannele Jokivuori Reijo vv. Jokivuori Reijo vs. Laisi Jukka Mäkipää Raili vv. Mäkipää Raili vs. Jantunen Jonna Jantunen Jonna Mäkipää Raili Mäkipää Raili Lampola Pirkko vs. Käyhkö Janda/Petäjä Hanna Ahola Anu lomansij. Käyhkö Janda lomansij. Petäjä Hanna Lehto Saija Nieminen Kirsi 40% Mäki Maarit Vilkman Mervi 85% Mikkola Anne 85% Petäjä Hanna-Leena Juselius Tiina Kopp Christine Rainetoja Emilia Käyhkö Janda Roslöf Anu Virolainen Juha Haaranen Johanna vv , vv , äl sl , , RAHOITUS Rahoituslähde Toimintamenot budjetoidut,(ei sis. palkkoja) Muu maksullinen toiminta, toteutunut Myönnetty täydentävä rahoitus yhteensä Keinosiemennysosuuskunta Eläinlääketieteellisen tutkimuksen tukisäätiö Walter Ehrströmin säätiö Nova University Savonia AMKK MMM (Makera) Teurastamot Valio Suomen Rehu

6 MAKSULLINEN PALVELUTOIMINTA Laboratorio Maitonäytteitä Verinäytteitä Lantanäytteitä Virtsanäytteitä Kohtu- ja vaginanäytteitä Spermanäytteitä Muita näytteitä Näytteitä yhteensä Ambulatorinen klinikka Tilakäynnit ja terveydenhuoltomatkat 1 tiloille Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Yhteensä Keskimäärin/kk 185,2 175,4 187,6 Terveydenhuoltokäyntejä nauta- ja sikatiloille tehtiin yhteensä 165; niihin sisältyi useimmiten kirjallinen terveydenhuoltosuunnitelma. Meijerien ja teurastamoiden laatukoulutusten perusterveydenhuoltokäyntien ja niihin liittyvien sikala- ja lihanautatilakäyntien lisäksi tehtiin selvityskäyntejä tiloille, joilla oli sairausongelmia. Terveydenhuoltokäynniksi on laskettu myös käynnit, joilla tehtiin yleistä terveydenhuoltoa kuten sikojen massarokotuksia, rektalisointia, nupoutusta ja ongelmaselvityksiä kuten esimerkiksi utaretulehduskartoituksia. 6

7 Klinikkapotilaat Sairaalahoidossa olleiden nautapotilaiden määrä Lypsylehmiä Vasikoita Yhteensä Muita eläimiä oli stationääripotilaina seuraavasti: hevosia 9, pieniä märehtijöitä 13, sikoja 2 ja hanhia 1, yhteensä 25. Opetuseläimiä ja koe-eläimiä oli vuoden aikana hoidossa klinikalla seuraavasti: 1 lehmä, 1 vasikka, 4 hiehoa, 9 karjua sekä 1 hevonen. Kaikkien eläinten yhteenlaskettu hoitovuorokausimäärä oli 2555 vrk. Lehmiä hoidettiin keskimäärin 11,8 vrk, vasikoita 10,9 vrk, hevosia 7,3 vrk, pienmärehtijöitä 6,2 vrk/eläin ja sikoja keskimäärin 4,5 vrk. Polikliiniset potilaat Potilaskäyntejä oli pieneläinvastaanotolla 1239 kpl, mikä oli 1,1 % enemmän kuin vuonna 2003; valtaosa potilaista oli koiria. Kuukaudessa oli keskimäärin 103,3 käyntiä eli 3,4 käyntiä/vrk. Muut polikliinisesti hoidetut eläimet olivat hevosia (66), nautoja (8), vasikka (9), sikoja (3) ja pieniä märehtijoitä (16). Yhteensä 102 kpl. Saaren eläinklinikan käyntien kehtys vuosina Tilakäynnit/vuosi Polikliiniset potilaat/vuosi Sairaalapotilaita/vuosi

8 OPETUS Syventävät opinnot Ala-Kurikka Eve: Jalkasairauksien esiintyminen erilaisissa suomalaisissa emakkopihatoissa ja jalkasairauksien yhteys hedelmällisyyteen (johtaja Olli Peltoniemi, ohjaaja Mari Heinonen). Hakala Minna: Parvovirusrokotteen aiheuttama humoraalinen immuunivaste ensikoilla kenttäolosuhteissa (johtaja Olli Peltoniemi, ohjaajat Jonna Oravainen, Eero Rautiainen). Hakala Sannamari: Yhdistekmäsikalan olosuhteiden ja hoitokäytäntöjen vaikutus teurassikojen nivelhylkäyksiin (johtaja Olli Peltoniemi, ohjaajat Mari Heinonen, Elias Jukola). Hallikainen Pasi: Teurastulosten vertailu kolmivaihekasvatetuilla ja tavanomaisilla välityssonnivasikoilla (johtaja Timo Soveri, ohjaaja Pirjo Aho). Kansanen Suvi: Ruuansulatuskanavan sairauksien vuoksi leikatutu lehmät Saaren klinikalla vuosina (johtaja ja ohjaaja Timo Soveri). Kuisma Päivi: Evaluation of frozen-thawed stallion semen and its correlation to fertility (johtaja Terttu Katila, ohjaajat Terttu Katila ja Magnus Andersson) Kupiainen Varpu: Nautojen seleenistatus tavanomaisissa ja luomulypsykarjatiloissa Etelä-Savossa (johtaja Timo Soveri, ohjaaja Kristiina Dredge). Lasonen Riikka: Ionisoitu kalsium ja kokonaiskalsium lehmällä (johtaja Timo Soveri, ohjaaja Heli Simojoki). Moilanen Elina: Porovaatimen kunto, kuntoon vaikuttavat tekijät ja kunnon määritysmenetelmät (johtaja ja ohjaaja Timo Soveri). Nyyssönen Tuomo: Jänisten keuhkoloiset Suomessa (johtaja Timo Soveri, ohjaajat Timo Soveri, Sven Nikander, Juha Laakkonen). Saatsi Johanna: Kolimastiitin hoito tulehduskipulääkkeillä. (johtaja Satu Pyörälä, Leena Suojala) Saarikivi Marita. Lihakarjan terveydenhuolto. (johtaja Satu Pyörälä, ohjaaja Pirjo Aho) Sipilä Elina: Lawsonia intracellularis-infektion esiintyminen suomalaisessa emakkosikalassa (johtaja Olli Peltoniemi, ohjaajat Marjukka Anttila, Gabriele Vidgren). Tamminen Tuire: Poronvasan seerumin vasta-aineet ja akuutin faasin proteiinit alkukasvun aikana (johtaja Timo Soveri, ohjaajat Mauri Nieminen, Antti Sukura, Toomas Orro) Vaihtoehtoiset kurssit Joka vuosi on järjestetty keinosiemennyskurssi 2-kurssilaisille. Valmiille eläinlääkäreille ja 6-kurssilaisille tarkoitettuja kursseja järjestettiin Saaren toimesta Utareterveyskurssi, 2 ov (S. Pyörälä), Siittolaeläinlääkärikurssi, 1,5 ov (T. Katila, M. Andersson), Tammapraktiikkakurssi, 1,5 ov (T. Katila), Sikaterveydenhuollon kurssi, 1 ov (O. Peltoniemi, M. Heinonen) ja vasikkakurssi, 2 ov, (Heli Simojoki). Elintarvike- ja ympäristöhygienian laitoksen kanssa yhteistyössä järjestetään Elintarviketurvallisuus pellolta pöytään vaihtoehtoinen kurssi vuosittain, keväällä 2004 oli vuorossa Siipikarja pellolta pöytään 1,5 ov. Saarella järjestettiin Sokrates intensiivikurssi Veterinary public health and animal welfare EU-maiden eläinlääketieteen perus- ja jatkoopiskelijoille. Saaren yksikön opettajien ja tutkijoiden antama kotimainen täydennyskoulutus Magnus Andersson Siittiömorfologia ja sperman tutkiminen. Uutta tutkimusrintamalta. Sonni-asemahenkilökunnan koulutustilaisuus Hovilahden sonniasemalla Pieksämäellä. Sukupuolilajitellun siemenen käyttö: kenttäkoe Sisämaalla: FETAN kevätkokous Kuopiossa

9 Kenttäkoe II. Sukupuolilajiteltu siemen. Tilatason siemennyksiä ilman kommervenkkejä Keinosiemennyseläinlääkäreiden koulutuspäivät Seinäjoella Lehmät ja sukupuolilajiteltu siemen. Tilatason siemennystuloksia käyttäen normaaleja, pieniä ja sukupuolilajiteltuja annoksia. Pohjanmaan Jalostuskeskuksen ja Keski-Pohjan jalostuksen yhteinen Seminologien koulutuspäivä Kaustisella. Kokeita ja kokemuksia siansiemennyksessä. Karjuasemien koulutuspäivät Nokialla. Uroksen seksuaalifysiologiaa. Sperman kerääminen ja laimennus. Koiran lisääntyminen ja lisääntymisongelmat Helsingissä (Fennovet). Kristiina Dredge Navettarakenteet lehmien terveyden ja hyvinvoinnin näkökulmasta ja Tervola, Yli- Tornio, Salla ja Posio. (tuottajat) Navettarakenteet terveyden ja hyvinvoinnin näkökulmasta , Iisalmi. (eläinlääkärit, neuvojat, tuottajat). Eläinten seleenitäydennys tutkimuksen kohteena Seinäjoki. (neuvojat, tuottajat) Mari Heinonen Mitä ajatuksia YoPeda herätti. Vinkkejä opetukseen, Helsingin yliopisto, Saaren yksikkö, (ELTDK opettajat ja tutkijat). Outi Hälli Sikojen sirkovirukset (luento), ProAgria ja TEY koulutuspäivät, Kuortane, Pikkuporsaiden sairaudet (luento), SKJO neuvojien koulutuspäivät, Tuusula, Terttu Katila Tulkkaus englannista suomeen. Ben Sykesin luennot varsojen sairauksista YES:n Hevosihmisten tietolaarikoulutustilaisuudessa Helsingissä Camilla Munsterhjelm Sirkovirus uhka Suomen sikataloudelle? Tuottajapäivät, A-Tuottajat Oy, Ylihärmä Kotieläinten lopettaminen. Raatopäivä, Etelä-Pohjanmaan Maaseutukeskus, Seinäjoki (tuottajat) Enemmän porsaita vieroitukseen. Tuottajapäivät, A-Tuottajat Oy, Siikajoki 11.2 ja Nivala Avlivning av husdjur. Tuottajapäivät, Vasa Svenska Lantbruksinstitut. Pietarsaari ja Vaasa Sikojen sirkovirus. Sianjalostajapäivät, Pro Agria SKJO ja Sianjalostajat RY. Tampere Hyvinvoinnin vaikutus emakon hedelmällisyyteen. Tuottajien hedelmällisyyspäivä, A-Tuottajat Oy, Kuopio Ajankohtaista sikojen terveydenhuollosta. Kärpästorjunta sikalassa. Tuottajien lihasikapäivä, A-Tuottajat Oy, Kuopio Sikojen käsittely vaikuttaa tuotokseen. Porsaskuolleisuuden vähentäminen. Tuottajien sikaseminaari, A- Tuottajat Oy, Kalajoki Tulkkaus: Pig farmer in the Netherlands. Suuri sikaseminaari, Suomen Rehu Oy, Ikaalinen Eeva Mustonen Kuulumisia Miten opetan verkossa kurssilta. Vinkkejä opetukseen päivä, Saaren yksikkö ja Viikin Opetuksen Kehittämispalvelut (VOK), Saaren yksikkö Veterinary Public Health and Animal Welfare kurssin suunnittelu ja toteutus opiskelijoiden vuorovaikutteista oppimista tukien verkkovälineenä BSCW alusta. Verkkokurssin suunnittelu ja toteutus - esimerkkejä kampuksen kursseista. VOK, Viikki

10 IP6 opintojaksokokonaisuus ja sen elementit. IP6-opintojakson opettajien pedagoginen koulutus. Viikin opetuksen kehittämispalvelut VOK, Helsinki Olli Peltoniemi Kuinka teen hyvän tutkimussuunnitelman? Saaren tutkimusseminaari , Mäntsälä Karjun terveys ja käyttö. Pro Agria, Helsinki, , luento Hedelmällisyys ja tuotantokestävyys pihatto-olosuhteissa. Maataloustieteen päivät, Helsinki Satu Pyörälä Mitä vaihtoehtoja antibiooteille utaretulehdusten hoidossa ja geenitekniikat utaretulehduksen ratkaisuna. Utaretulehdusseminaari, kohderyhmänä eläinlääkärit. Järj. HY ja Vetcare Oy, Helsinki Esitelmä "Perhosia ja lehmiä" -illassa, järj. Luontoliiton Kaakkois-Suomen aluejärjestö. Kouvola Timo Soveri Säätiöt. Saaren tutkimusseminaari , Mäntsälä Juhani Taponen Oireeton uusiminen, Abortit, Neospora-abortti, Ureaplasma-infektiot, Hedelmällisyys terveydenhuotokäynnillä. Hedelmällisyyspäivä eläinlääkäreille ja neuvojille, Terveydenhuoltohanke, ProAgria Kainuun maaseutukeskus, Kajaani, (luentoja 7 tuntia) Oireeton uusiminen, Abortit, Neospora-abortti, Ureaplasma-infektiot, Hedelmällisyys terveydenhuotokäynnillä. Hedelmällisyyspäivä eläinlääkäreille ja neuvojille, Terveydenhuoltohanke, ProAgria Oulun maaseutukeskus, Ala-Temmes, (luentoja 7 tuntia) Kotieläinten lisääntymisfysiologia, yleinen osa ja nauta. MMTDK, Kotieläintiede, KEFYS, Viikki helmi-maaliskuu (luentoja 14 tuntia) Kanan terveellinen tuotantoympäristö. Pienimuotoinen siipikarjanpito ja lintutarhaus koulutuspäivät haudonnasta ja rakentamisesta. Suomen Siipikarjaliitto ry / Pikkusiipipalvelu sekä Uudenmaan maaseutuopisto, Hyvinkää, (luento 1 tunti) Lisääntymisfysiologiaa, hedelmällisyyshäiriöasioita yms., harjoitukset. Seminologien jatkokoulutuspäivät, FABA, Kuopio, (luentoja 12 tuntia, harjoituksia 8 tuntia) Varhaiset tiineystarkastukset, ureaplasmainfektiot, hedelmällisyyshoidoista. Jalostuspalvelun seminologien koulutuspäivät, Utajärvi, (luentoja 5 tuntia) Varhaiset tiineystarkastukset, ureaplasmainfektiot. Jalostuspalvelun seminologien koulutuspäivät, Utajärvi, (luentoja 4 tuntia) Varhaiset tiineystarkastukset, ureaplasmainfektiot. Jalostuspalvelun seminologien koulutuspäivät, Hattula, (luentoja 5 tuntia) Varhaiset tiineystarkastukset, ureaplasmainfektiot. Jalostuspalvelun seminologien koulutuspäivät, Hattula, (luentoja 4 tuntia) Hedelmällisyyshäiriöt. Seminologikurssi, MAOL, Mäntsälä, (luentoja 5 tuntia) 10

11 TUTKIMUS TUTKIMUSRYHMÄT ANDROLOGIAN TUTKIMUS, vastaava tutkija prof. Magnus Andersson Ulkoisten tekijöiden vaikutus siemenen laatuun ja hedelmällisyyteen keinosiemennyskarjuilla ja sonneilla (Karoliina Alm, Magnus Andersson, Raili Mäkipää) Keinosiemennyssonnien ja karjujen siemenen laadunvalvonta ja perinnöllisten lisääntymishäiriöiden vastustaminen (Magnus Andersson, Karoliina Alm, Juhani Taponen ja Raili Mäkipää). Vuosikertomus valmisteilla. (Keinosiemennysosuuskunnat ) Alhainen siittiömäärä siemennysannoksessa ja sukupuolimääritetyn siemenen toimivuus lypsylehmillä selvitetään kahdessa kenttäkokeessa (Magnus Andersson, Juhani Taponen, Erkki Koskinen, Raili Mäkipää ja Merja Dahlbom). Puolihäntäsiittiövian geenin RNA ekspressio ja identifikaatio. Puolihäntäsiittiövian geeni ekspressoituu transkriptiovaiheessa mutta ei translaatiovaiheessa? (Anu Sironen, Magnus Andersson, Raili Mäkipää ja Johanna Vilkki) Spermatogoniasiirrot tuotantoeläimillä (Magnus Andersson, Marja Mikkola Juhani Taponen, Antti Sukura, Anu Sironen, Johanna Vilkki ja Raili Mäkipää) (Eläinlääketieteen tutkimuksen tukisäätiö) Puuttuva estrogeenivaikutus ayrshirenaudoilla (Magnus Andersson, Marja Mikkola, Juhani Taponen, Antti Sukura, Anu Sironen, Johanna Vilkki, Raili Mäkipää, ja Heriberto Rodriguez-Martinez). Voidaanko SCSA:ta käyttää keinosiemennyskarjujen valinnassa? (Juan Ballester, Neringa Sutkeviciene, Magnus Andersson, Anders Johannisson ja Heriberto Rodriguez-Martinez) Brucella caniksen seroprevalenssi Suomalaisissa siitoskoirissa sekä Koiran Herpesviruksen (CHV) seroprevalenssi (Mia Johnsson, Merja Dahlbom, Vesa Myllys ja Magnus Andersson) SIKATUTKIMUS, vastaava tutkija Olli Peltoniemi Emakon hedelmällisyys ja tuotantokestävyys - HETU-projektin, tutkijat Olli Peltoniemi (projektin vastuullinen johtaja), Mari Heinonen, Anssi Tast, Jonna Oravainen ja Juha Virolainen (Makera-rahoitus 67000, teurastamot 25000, rehuteollisuus ) tavoitteena oli keskittyä niihin ongelmakohtiin, jotka keskeisesti vaikuttivat emakoiden liian aikaiseen teurastukseen. Tuotannossa kestämättömyys ja keskimääräinen elinkaari, joka kestää emakolla vain 3 porsimisen verran, ovat taloudellisessa mielessä tärkeitä tuotantoa rasittavia tekijöitä. Ongelmakohtia oli tilastojen valossa lähinnä kaksi: hedelmällisyysongelmat eli kiimattomuus ja ennen kaikkea tiinehtymättömyys yhtäällä ja jalkaongelmat toisaalla. Tavoitteemme oli keskittyä näihin ongelmakohtiin käytettävissämme olevilla tutkimusmenetelmillä sekä selvittää hedelmällisyyden ja jalkaongelmien yhteyttä. Käyttämämme menetelmät olivat epidemiologisia, lisääntymisfysiologisia ja kliinisiä tutkimusmenetelmiä. Tuotannon järjestelyn osalta olemme keskittyneet valaistusolosuhteisiin ja ruokintaan, kliinisellä puolella huomiota ovat saaneet etenkin jalkaongelmat, valuttelu ja parvovirusinfektio. Todennäköisesti 10 julkaisua tulee painosta vuoden 2004 aikana. Loppuraportti valmis 3/2004. Uusi hanke HYTU (hyvinvointi ja tuotanto) vireillä vuosiksi Sikojen Hyvinvointi ja tuotanto, HYTU-projekti tutkijat Olli Peltoniemi (projektin vastuullinen johtaja), Mari Heinonen, Anna Valros, Camilla Munsterhjelm, Outi Hälli, (Makera-rahoitus 60000, teurastamot 4000, rehuteollisuus ). Tämä tutkimus selvittää keskeisiä sikojen hyvinvointiin liittyviä tekijöitä ja kehittää suomalaisiin olosuhteisiin soveltuvaa sikojen hyvinvoinnin mittausmenetelmää. Tutkimuksessa keskitytään erityisesti seuraaviin osioihin: Porsasvaiheen ympäristö ja sen vaikutus sian käyttäytymisen kehittymiseen Hännänpurennan kehittyminen ja ennustettavuus Hännänpurennan vaikutus sian stressitasoon ja lihan laatuun Hyvinvoinnin mittaaminen Hyvinvoinnin ja laihtumisen vaikutus hedelmällisyyteen Hyvinvoinnin vaikutus hännänpurentaan Valo-ohjelman vaikutus emakoiden hedelmällisyyteen ja tulokseen Sikalarakenteen vaikutus emakon hedelmällisyyteen, tuotokseen ja hyvinvointiin Stressitekijöiden vaikutus emakon tiineyteen Porsasyskäsaneeraus rokotteiden avulla, vastaava tutkija Mari Heinonen Mukana ovat myös Sonja Piiroinen, Tapio Laurila ja Katri Levonen. Tavoitteena on saneerata porsasyskä lihasikalasta uudella tavalla, rokotteiden avulla vaihtoehtona kalliille saneerausmenetelmälle, jossa joudu- 11

12 taan koko sikala tyhjentämään kerralla sioista. Vuonna 2003 aloitettiin saneeraus, joka jatkuu saneerauskontrolleineen vuoteen HEVOSTEN LISÄÄNTYMISTUTKIMUS, vastaava tutkija Terttu Katila Spermatutkimuksessa on tavoitteena selvittää seminaaliplasman eri fraktioiden koostumusta ja vaikutusta siittiöiden säilytyskestävyyteen sekä oriiden välisiä eroja. Eri fraktioiden ja oriiden välillä on havaittu merkitseviä eroja, joiden selvittelyä jatketaan. Tutkimusta on tehty yhteistyössä MTT:n kanssa. Tutkimusryhmän pysyviä jäseniä ovat Magnus Andersson ja Tiina Reilas. CIMO-stipendiaattina ryhmässä vieraili tutkijana Ergun Akcay Turkista. Jatko-opiskelijana on ryhmässä aloittanut Maria Kareskoski Tammatutkimus on keskittynyt eri siemennystekniikoiden vaikutukseen erilaisten tammojen kohtuun, nimenomaan kohdun supistuksiin, tyhjentymiseen ja tulehdusreaktioon. Tutkimuksissa on vertailtu siemennysvolyymeita, siittiöannoksia, syvää kohdunsarveen siemennystä vs standardi runko-osaan siemennys sekä seminaaliplasman osuutta. Tutkimusta on tehty yhteistyössä MTT:n ja ELT Tiina Reilaksen kanssa. Sen lisäksi tutkimuksiin on osallistunut syventäviä opintoja tehnyt Leena Sinnemaa sekä vierailevat tutkijat Kazim Güvenc ja Benjamin Portus. V 2004 tutkittiin kohdunsisäisten muovikuulien vaikutusta kiiman estoon ja erityisesti vaikutusmekanismeja. Tässä projektissa oli mukana CIMO-rahoituksen turvin Maria Montserrat Rivera del Alamo. MÄREHTIJÖIDEN LISÄÄNTYMISTUTKIMUS, vastaava tutkija Juhani Taponen Indusoituihin lyhyisiin kiimakiertoihin vaikuttavat tekijät ja mekanismit naudalla, Mari Rantala, Juhani Taponen, Terttu Katila Juhani Taposen väitöskirjatyö valmistui 2003 ja tutkimus jatkuu Mari Rantalan väitöskirjatyönä. Tavoitteet: Selvittää eri tekijöiden, mm. kiimakierron vaiheen, GnRH-annoksen ja LH-responssin vaikutusta lyhyiden syklien esiintymiseen sekä endometriumin oksitosiini- ja steroidihormonireseptorien osallistumista säätelymekanismiin. Tilanne: Kolme osakoetta suoritettu, kirjoitusvaiheessa, kahden osatyön koejärjestelyt käynnissä. Eri ruokintatekijöiden (valkuainen, energia) vaikutus lehmien munasolujen ja follikkelien laatuun poikimisen jälkeen sekä superovulaatioon, alkiosaantiin ja alkioiden laatuun. Marja Mikkola, Juhani Taponen, Jaana Peippo ym Tutkimus on osa suunniteltua Marja Mikkolan väitöskirjatyötä, Eri ruokintatekijöiden vaikutukset naudan hedelmällisyyteen. Rahoitus: Saatu edellisinä vuosina. Tavoite: Selvittää, voidaanko valkuais- ja energiaruokinnalla optimoida alkiotuotannon tulosta. Selvittää mekanismeja, joiden välityksellä energiavaje heikentää hedelmällisyyttä. Tilanne: Valkuaisen vaikutuksista alkiotuotantoon on hyväksytty käsikirjoitus. Energiavajeen vaikutuksista munasolujen ja follikkelien laatuun on koe suoritettu ja materiaali analysointivaiheessa. Rasvalisän vaikutus lypsylehmien maitotuotokseen, rehujen syöntiin, kudosmobilisaatioon ja hedelmällisyyteen. Tuomo Kokkonen, Juhani Taponen, Hannele Rintakoski, Mikko Tuori, Alem Tesfa Tilanne: Koe suoritettu, tulosten analysointi käynnissä. Puna-apilasäilörehun vaikutus lampaiden hedelmällisyyteen. Eeva Mustonen, Hannu Saloniemi, Juhani Taponen, Suvi Taponen. Tutkimukseen liittyvät seeruminäytteiden ja rehujen kasviestrogeenianalyysit on saatu päätökseen Kotieläinhygienian laboratoriossa, patologisten näytteiden tutkiminen on kesken tiedekunnan patologian yksikössä. Tutkimuksen tulosten analysointi on kesken. Tutkimuksesta on tehty yksi kongressiabstrakti ja julkaisu on tekeillä. Tutkimushankkeeseen liittyen kotieläinhygienian laboratoriossa on analysoitu MTT:n Jokioisten yksiköstä ja HY:n Kotieläintieteen laitokselta saatuja puna-apilalajikekokeen näytteitä. Tulosten analysointi on kesken. UTARETULEHDUSTUTKIMUS, vastaava tutkija Satu Pyörälä Utaretulehdusta koskeva tutkimus keskittyy tällä hetkellä stafylokokkien ja koliformien aiheuttaman kliinisen ja subkliinisen utaretulehduksen epidemiologiaan, diagnostiikkaan, patogeneesiin ja hoitoon. Stafylokokkien aiheuttama utaretulehdus (etenkin koagulaasinegatiiviset stafylokokit, KNS) ovat kasvava ongelma. Tarvitaan kiireellisesti tietoa tartuntojen epidemiologiasta, koska siihen perustuvat torjunnan oikeat strategiat. Tutkimuksessa selvitetään sekä isäntäeläimen eli lehmän että bakteerin osuutta mastiitin patogeneesissä. Lehmän vastustuskykyä koskeva tutkimus keskittyy selvittämään laktoferriinin osuutta immuniteettiin ja pro- 12

13 jektissa on käytetty laktoferriini-transgeenisiä lehmiä koe-eläiminä. Mastiittia aiheuttavien stafylokokki- ja koliformibakteerin tiettyjen virulenssitekijöiden yhteyttä aiheutetun taudin vakavuuteen ja infektion persistenssiin tutkitaan, samoin antibioottiherkkyyden suhdetta kannan muihin virulenssitekijöihin ja taudin kliiniseen kuvaan sekä ennusteeseen. Seuraamalla lehmien KNS-infektioita saadaan selville pysyvää infektiota aiheuttavat lajit ja infektioiden kesto. Erilaisten lypsyjärjestelmien vaikutusta stafylokokkimastiitin leviämiseen tutkitaan; tämä liittyy automaattista lypsyä koskevaan erilliseen hankkeeseen. Virulenssitekijä-tutkimus auttaa arvioimaan eri bakteerityyppien aiheuttaman tulehduksen ennustetta ja hoitotarvetta. Eri tulehdusindikaattorien käyttäytymistä mastiitissa sekä niiden ennustearvoa ja soveltuvuutta utaretulehduksen paranemisen arvioidaan; tutkimus linkittyy tässä naudan akuutin faasin vastetta koskevaan tutkimukseen. Koliformimastiittia koskeva tutkimus keskittyy lehmän puolustusvasteen sekä erilaisten hoitotapojen vaikutuksen selvittämiseen. Bakteerien tarkempaan identifikaatioon ja antibioottiresistenssi- sekä virulenssitekijöiden tutkimiseen käytetään molekyylibiologisia menetelmiä. Ryhmässä valmistui vuonna 2004 kaksi väitöskirjaa: ELL Taina Kutilan "Role of lactoferrin in treatment of bovine mastitis", joka oli yhteishanke kotieläinhygienian oppiaineen kanssa, ja Tanja Lehtolaisen "Escherichia coli mastitis - host and bacterial factors". Ryhmässä on nyt 6 väitöskirjatyöntekijää: Suvi Taponen, Mari Hovinen, Maarit Haveri, Paula Hyvönen, Leena Suojala ja Heli Simojoki. Kotimaiset tärkeimmät yhteistyökumppanit ovat EELA Helsinki, KTL, MTT, KTL, Valio ja Lääkelaitos. Ulkomaiset yhteistyökumppanit ovat Glasgowin Yliopiston Eläinlääketieteellinen tiedekunta, UK; ja Danish Food and Veterinary Institute, Tanska. Ryhmän ulkopuolinen rahoitus oli vuonna 2004 noin ja päärahoittajat olivat Walter Ehrströmin säätiö ja Eläinlääketieteellisen tutkimuksen tukisäätiö. LYPSYKARJOJEN TERVEYDENHUOLLON TUTKIMUS, vastaavat tutkijat Kristiina Dredge ja Olli Peltoniemi Tutkimuksen tavoitteena on selvittää epidemiologisten tutkimusmenetelmien avulla lehmien tavallisimpien tuotantosairauksien esiintyvyyttä, altistavia tekijöitä ja taloudellista merkitystä tavanomaisissa ja luomulypsykarjoissa. Yhteistyökumppaneita ovat Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa; professorit Hannu Saloniemi, Satu Pyörälä ja Timo Soveri, ELL Laura Hänninen, Ohio State yliopistossa dosentti Päivi Rajala-Schultz. Tutkimuksissa tehdään yhteistyötä ELKE-hankkeen (Savonia amk, Kuopion yliopisto ja Helsingin yliopisto; ja Lypsykarjarakennusten toiminnalliset vaihtoehdot tutkimushankkeen kanssa (MTT Vakola, Työtehoseura, Valio). Tutkimustyötä rahoittavat ESR, Itä-Suomen Lääninhallitus ja Ylä-Savon kunnat (ELKE-rahoittajat), Maa- ja Metsätalousministeriö (Toiminnallisuustutkimus) ja Walter Ehrströmin säätiö. Terveys, tuotantokestävyys ja sairausekonomia tavanomaisissa ja luomulypsykarjoissa. vastaava tutkija Kristiina Dredge. Tutkimuksessa selvitetään a) lehmien tuotosta, terveyttä ja tuotantokestävyyttä tavanomaisissa ja luomulypsykarjoissa, b) navetan rakenteellisten ratkaisujen yhteyttä lehmien syöntikäyttäytymiseen ja terveyteen lämpimissä makuuparsipihatoissa, sekä c) tuotantosairauksien, hedelmällisyyden hallinnan ja lehmien poistopäätösten taloudellisia vaikutuksia tilatasolla. Tutkimusaineistona käytetään 1350 lypsykarjatilan karjantarkkailutietoja 5 vuoden ajalta, sekä tilakäynneillä kerättyä tietoa noin 100 lypsykarjatilalta. Tietoja analysoidaan epidemiologisten ja ekonomisten analyysien sekä mallinnuksen avulla. Kristiinan väitöstyö, ohjaajina ovat Olli Peltoniemi ja Päivi Rajala-Schultz, ja valvovana professorina Hannu Salonimi. Piilevän ketoosin esiintyminen luomu- ja tavanomaisissa lypsykarjoissa Etelä-Savossa (Kristiina Dredge, Christian Schnier, Timo Soveri) sekä Utareterveys ja antibioottiresistenssi luomulypsykarjoissa (Kristiina Dredge, Satu Pyörälä, Lena Tuominen) ovat loppumassa, artikkelit valmistuvat tulevan kevään aikana. Lypsykarjan terveydenhuollon ekonomia, vastaava tutkija Olli Peltoniemi Muut tekijät: Matti Rinnekangas, Heikki Mäkinen, Eeva Mustonen. Hankkeessa (Makera 52000, Valio ) analysoidaan Suomessa kuluneiden vuosien aikana toteutettujen 14 lypsykarjan terveydenhuoltoprojektin tuloksia mukana olleiden tilojen talouden kannalta. Lisäksi analysoidaan kuukausitarkastustyyppisen hedelmällisyyden kontrollijärjestelmän hedelmällisyys- ja talousvaikutuksia. Edelleen projektissa kartoitetaan lypsylehmien poiston syitä sekä kuvataan yksi TH-projekti sisältönsä puolesta sekä kartoitetaan tuottajien näkemys ko. projektin onnistumisesta. MÄREHTIJÖIDEN SISÄTAUTIEN TUTKIMUKSET, vastaava tutkija Timo Soveri Akuutin vaiheen reaktio nuorilla eläimillä, vastaava tutkija Timo Soveri Tämän tutkimushankkeen tarkoituksena on selvittää nuorten märehtijöiden, pääasiassa vasikoiden ja poronvasojen, akuutin vaiheen proteiinien normaaliarvoja ja eri tekijöiden, lähinnä erilaisten tulehdustilojen vaikutusta niihin. Tutkimusryhmän pysyvänä jäsenenä ja käytännön töiden toteuttajana on väitöskirjatyöntekijä 13

14 Toomas Orro. Aiheesta on valmisteilla kahdet syventävät opinnot ja vuonna 2004 siitä valmistui yksi syventävien opintojen työ. Muita Helsingin yliopiston ulkopuolisia yhteistyökumppaneita ovat: Oulun yliopisto, EE- LA, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos ja lääketehdas Orion. Vuoden 2004 aikana aiheesta on tehty 1 kongressiesitys, josta on julkaistu abstrakti. Hankkeeseen liittyy osaprojekti, jossa ovat mukana myös Sinikka Pelkonen, Toomas Orro, Heidi Härtel, Heli Simojoki, Pirjo Aho, Heikki Rusanen, Anita Huovilainen, Liisa Sihvonen: Vasikoiden hengitystietulehdukset kolmivaihekasvatuksen välikasvatuksessa. Muita märehtijätutkimukseen liittyviä projekteja ovat Kylmien tuotantotilojen vaikutus nautojen fysiologiaan ja hyvinvointiin (Timo Soveri, Merja Manninen, Sakari Alasuutari, Satu Sankari) Vuohen endokrinologiset vuosi- ja vuorokausirytmit (Aino Alila-Johansson, Lea Eriksson, Timo Soveri, Maija-Liisa Laakso) Lypsylehmien sorkkasairaudet (Minna Kujalan väitöskirjatyö, Timo Soveri, Sakari Alasuutari) JULKAISUT Väitöskirjat Tanja Lehtolainen: Escherichia coli mastitis bacterial factors and host response (joht. ja ohj. Satu Pyörälä, toinen ohj. Sinikka Pelkonen) Yhteistyössä Kotieläinhygien oppiaineen kanssa: Taina Kutila: Role of lactoferrin in treatment of bovine mastitis. (joht. Hannu Saloniemi, ohj. Satu Pyörälä ja Liisa Kaartinen) Hannoverissa väitteli Harald Sieme: Spermaqualitäts- und fertilitätsbeeinflussende Faktoren in der equinen Samenübertragung (ohjaaja Terttu Katila) Tieteelliset artikkelit aikakauslehdissä, joissa käytetään arviointijärjestelmää (B1) Alila-Johansson, A., Eriksson L., Soveri, T. & Laakso, M.-L. Daily and annual variations of free fatty acid, glycerol and leptin plasma concentrations in goats (Capra hircus) under different photoperiods. Comp. Biochem. Physiol. A 2004, 138, Andersson M., Taponen J., Koskinen E. & Dahlbom M. Effect of insemination with a dose of 2 or 15 million frozen-thawed spermatozoa and semen deposition on pregnancy rate in dairy cows. Theriogenology 2004, 61, Güvenc, K., Reilas, T., Katila, T. Effect of frozen semen on the uterus of mares with pathological changes. Reprod. Nutr. Dev. 2004, 44, Härtel, H., Nikunen, S, Neuvonen, E., Tanskanen, R., Kivelä, S.-L., Aho, P., Soveri, T. & Saloniemi, H. Viral and bacterial pathogens in bovine respiratory disease in Finland. Acta Vet. Scand. 2004, 45, Kutila, T., Suojala, L., Lehtolainen, T., Saloniemi, H., Kaartinen, L., Tähti, M., Seppälä, K., & Pyörälä, S. Efficacy of bovine lactoferrin in the treatment of cows with experimentally induced Escherichia coli mastitis. J. Vet. Pharm. Therap. 2004, 27, Lehtolainen, T., Røntved, C. & Pyörälä, S. Serum amyloid A and TNFα in serum and milk during experimental endotoxin mastitis.vet. Res. 2004, 35, Manninen M. & Taponen J. Influence of feeding accuracy on the performance of Aberdeen Angus - Ayrshire and Charolais Ayrshire crossbred suckler cows and their progeny. Livestock Production Science 2004, 85: Mäkinen, A., Katila, T. Cytogenetic analysis as a tool for studying infertility in horses. J. Anim. Genet. 2004, 31, Piñeiro, M., Andrés, M., Iturralde, M., Carmona, S., Salamero, J., Hirvonen, J., Pyörälä, S., Heegaard, P.M., Lampreave, F., Piñeiro, A. & Alava, M.A. Bovine ITIH4 (Heavy chain 4 of the Inter-alpha Inhibitor family) a new marker of health status in cattle undergoing experimental infections. Inf. Immun. July 2004,

15 Pitkälä, A., Haveri, M.., Pyörälä, S., Myllys, V., & Honkanen-Buzalski, T. Bovine mastitis in Finland prevalence, distribution of bacteria and antimicrobial resistance. J. Dairy Sci 2004, 87, Orro, T., Sankari, S., Pudas, T., Oksanen, A., Soveri, T. Acute phase response in reindeer after challenge with E. coli endotoxin. Comp. Immun. Microbiol. Infect. Dis. 2004, 27, Sieme, H., Bonk, A., Hamann, H., Klug, E., Katila, T. Effects of different artificial insemination techniques and sperm doses on fertility of normal mares and mares with abnormal reproductive history. Theriogenology 2004, 62, Sieme, H., Katila, T., Klug, E. Effects of semen collection practices on sperm characteristics before and after storage and on fertility of stallions. Theriogenology 2004, 61, Virolainen, J.V, Tast, A., Sorsa, A., Love, R.J.& Peltoniemi, O.A.T. Changes in feeding level during early pregnancy affect fertility in gilts. Anim. Reprod. Sci. 2004, 80, Virolainen, J.V, Love, R.J., Tast, A. & Peltoniemi, O.A.T. Effect of gonadotrophin-releasing hormone antagonist on luteinising hormone secretion and early pregnancy in gilts. Reprod. Fert. Develop. 2004, 15, Artikkelit tieteellisissä kokoomateoksissa tai painetuissa kongressijulkaisuissa (B 2) Katila T,. Reilas T., Güvenc K., Alm K., Andersson M. The effect of seminal plasma on motility characteristics and viability og spermatozoa after cooled storage. Havemeyer Foundation Monograph Series No 13, 2004, 3-5. Kujala M., Schnier C., Niemi J. & Soveri T. Occurrence of hoof diseases in dairy cattle in Finland. Proceedings of the 13 th International Symposium and 5 th Conference on Lameness in Ruminants. 2004, ISBN Kokkonen T., Taponen J., Tuori M., Lohenoja S., Kulcsar M., Delavaud C., Chilliard Y. & Tesfa A.T. Effects of fat supplementation in early lactation dairy cows. International Symposium on Ruminant Physiology. Journal of Animal and Feed Sciences, 13, Suppl. 1, 2004, Artikkelit, katsaukset ja pääkirjoitukset tieteellisissä aikakauslehdissä, joissa ei käytetä arviointijärjestelmää. Referee-lehdissä julkaistut pääkirjoitukset, katsaukset ja harkinnan mukaan kirja-arvostelut (B 3) D redge, K. Kirja-arvostelu: Nauta- ja sikatilan ruokintastrategia. Suomen Eläinlääkäril, 2004, 110, 453. Eerola, U., Härtel, H., Oksanen, A. & Soveri, T. Vieroitusvasikoiden syysloislääkityskokeilu emolehmätiloilla. Anthelmintic treatment of weaned beef suckler calves in autumn a field trial. Suomen Eläinlääkäril 2004, 110, Heinonen, M. & Laurila T. Sikojen niveltulehdusten hoito. Ttreatment of joint infections in pigs. Suomen Eläinlääkäril 2004,110, 11, H einonen M. ja Peltoniemi O. Sikaeläinlääkärit Saksassa. Suomen Eläinlääkäril, 2004, 110, Katila, T. Arvostelut kirjoista Pathways to pregnancy and parturition, Manual of equine reproduction ja Equine stud farm medicine and surgery. Suom. Eläinlääkäril. 2004, 110, 292. Kupiainen, V., Dredge, K., Sankari, S. & Soveri, T. Nautojen seleenistatus Etelä-Savon tavanomaisilla ja luomulypsykarjatiloilla. Suom. Eläinlääkäril. 2004, 12, Munsterhjelm, C. Sikojen hännänpurenta on olosuhdeongelma. Suomen Eläinlääkäril, 2004, 11. Mustonen, E. Uutta oppimassa Sokrates kurssilaiset Saaren yksikössä , Suomen Eläinlääkäril, 2004, 110, 12,

16 Mustonen, E. ja Tuori, M. Puna-apilan kasviestrogeenit. Koetoiminta ja käytäntö-liite Maaseudun tulevaisuus 2004, 61, 4, 5. Nevala, M., Taponen, S. & Pyörälä, S. Naudan kliinisen utaretulehduksen bakteerietiologia - Saaren ambula- klinikan aineisto vuosilta Bacterial etiology of bovine clinical mastitis - data from Saari torisen Ambulatory Clinic in Suom. Eläinlääkäril. 2004, 110, P eltoniemi O & Hälli O. Maitokuumeen etiologia, oireet ja hoito. Post Partum dysgalactia sydrome in the sow: etiology, symptoms and treatment. Suomen Eläinlääkäril, 2004, 110, 11, Pyörälä, S., Taponen, S. & Simojoki, H. Utaretulehduksen hoito lypsykaudella. Treatment of mastitis during lactation. Suom. Eläinlääkäril. 2004, 110, Pyörälä, S., Lehtolainen, T. & Dred ge, K. Umpeenpanohoito utaretulehdusten hoidossa ja ennaltaehkäisyssä. Dry cow therapy in the treatment of mastitis and prevention of new intramammary infections. Suom. Eläinlääkäril. 2004, 110, R usanen H. & Härtel H. Nautojen tartunnallisten hengitystietulehdusten hoito. Suomen eläinlääkäril, 2004, 11. S oini, K. & Dredge, K. Pälvisilsan esiintyminen ja vastustaminen Pohjoismaissa kirjallisuuskatsaus. Suom. Eläinlääkäril. 2004, 110, Yleistajuiset artikkelit (5 B) Dredge, K. Aineenvaihduntasairaudet syntyvät ravinnetilanteen epätasapainosta. Maatilan Pellervo, Terve eläin (teemanumero: Miksi lehmä sairastuu?), 2004, H einonen M., Hälli O., Peltoniemi O. ja Tuovinen V. Kansainvälisen sikaeläinlääkärien kongressin satoa. Tautitorjunnasta kilpailuetua. Sika, 2004, 4, Heinonen M. Emakot ontuvat yleisimmin ritiläpohjaisissa pihatoissa. Maatilan Pellervo, Terve eläin, toukokuu, 2004, 2-5. Heinonen M. Puutteet olosuhteissa tai ruokinnassa laukaisevat hännänpurennan. Kippurasaparo välttää purruksi tulemisen. Sika, 2004, 5, Hovinen, M. Vedinpesujen onnistuminen automaattilypsyssä. Maito ja Me 2004, 7, Hovinen, M. Tutkimusraportti. Maidon laatu, eläinten utareterveys, käyttäytyminen ja hyvinvointi automaattilypsyssä. MTT Maa- ja elintarviketalous 62. Hovinen, M. & Pyörälä, S. Automaattilypsyllä E-luokan maitoa. Nauta 2004, 5, Hälli O. Lehmän kipu johtuu usein tulehduksesta. Maatilan Pellervo, Terve Eläin, tammikuu, 2-5, Hälli O. Joka kymmenes emakko ontuu. Maatilan Pellervo, Terve Eläin,2004, 1, 6-7. Hälli O. Utare ja jalat ovat lampaan ja vuohen kipeimmät paikat. Maatilan Pellervo, Terve Eläin, 2004, 1, 8-9. Hälli O. Eläimille on kipulääkkeitä. Maatilan Pellervo, Terve Eläin, 2004, 1, Hälli O. Eläimen kipua on vaikea tulkita. Maatilan Pellervo, 2004, 1, Hälli O. Tilasiemenen otto kannattaa yllättävän pienilläkin tiloilla. Maatilan Pellervo, Terve Eläin, 2004, 8, Lehtolainen, T. Hyvät olosuhteet ehkäisevät E. coli -utaretulehdusta. Nauta 2004, 5, Munsterhjelm, C. Hyvinvoinnilla vauhtia tuotantokiertoon. Sika, 2004, 3. Munsterhjelm, C. Huh hellettä - sikakin on tasalämpöinen. Sika, 2004, 3. 16

17 Munsterhjelm, C. ja Herva, T. Kotieläinten käsittely vaikuttaa tuotokseen. Terve Eläin, Maatilan Pellervo, Munsterhjelm, C. Soveltavan etologian kongressi Helsingissä. Suomen Eläinlääkäril, 2004, 110. Pyörälä, S. Lehmät umpeen tavalla tai toisella. Nauta 2004, 3, Taponen J. Ureaplasma on normaalisti harmiton. Nauta,2004, 3, Tölli, M. ja Peltoniemi O. Eläinten Terveydenhuolto on yksi keino kannattavuuden parantamiseen. Maito ja Me, 2004,7, 26. Tölli, M. ja Peltoniemi O. Eläinten Terveydenhuoltotyö maitotiloilla: Oulun Maaseutukeskuksen Laatuportaathankkeessa. Maito ja Me, 2004, 7, 27. Virolainen, J.V. Runsaasta ruokinnasta hyötyä ensikoille ja kerran poikineille. Maatilan Pellervo 2004, 5, liite, Kongressiabstraktit ( B 6) Dredge, K. Soveri, T. Hyperketonaemia 3-5 weeks post partum in organic and conventional dairy herds. 23 rd Congress of World Buiatrics Association, Quebec, Canada, 11-16, 7, 2004, proceedings, Güvenc, K., Reilas, T., Katila, T. Effect of insemination dose and site on uterine inflammatory response of mares. 15 th ICAR 2004, Abstracts, vol 2, 390. H averi, M., Taponen, S., Salmenlinna, S., Vuopio-Varkila, J. & Pyörälä, S. The effect of genotype on clinical characteristics and persistence of bovine S. aureus mastitis. 23 rd Congress of World Buiatrics Association, Quebec, Canada, 11-16, 7, 2004, proceedings, 54 H einonen M., Laurila T. & Turto J. Eradication of swine enzootic pneumoniae from a sow pool a case report. In the Proceedings of the 18th IPVS International Pig Veterinary Society-congress, , 165. H einonen M., Oravainen J., Seppä-Lassila L., Orro T., Tast A., Virolainen J. & Peltoniemi O.: Haptoglobin and C-reactive protein in lame or vulvar discharge syndrome sows. In the Proceedings of the 18th IPVS International Pig Veterinary Society-congress, , 604. H ovinen, M., Aisla, A-M., Anttila, P. & Pyörälä, S. Detection of mastitis and poor milk quality in automatic milking. International symposium on automatic milking. Lelystad, the Netherlands, 2004, proceedings, Katila, T., Portus, B.J., Reilas, T. The effect of seminal plasma on uterine inflammation and contractility in mares. 15 th ICAR 2004, Abstracts, vol 2, 392. Kokkonen T., Taponen J., Tuori M., Lohenoja S. & Tesfa A.T. Rasvalisä lypsylehmien herutusruokinnassa. Esitelmä- ja posterilyhennelmät, Maataloustieteen päivät 2004, , Viikki, Helsinki, 108 Kulcsár, M., Lehtolainen, T., Balogh, O., Delavaud, C., Chilliard, Y. & Pyörälä, S. Experimental endotoxin mastitis fails to alter the plasma leptin level in dairy cows. Reprod. Dom. Anim. 2004, 39, 290. Kulcsár M, Jánosi S, Lehtolainen T, Danko G., Kátai L, Delavaud C, Magdy HGI, Balogh O, Chilliard Y, Pyörälä S, Rudas P & Huszenicza G. Feeding-unrelated factors influencing the plasma leptin level in ruminants.5 th Int. Conf. Farm Anim. Endocrinology. Budapest 2004.Proceedings: Biotechnology, Agronomy, Society and Environment. 8, 22. O ravainen J., Heinonen M., Tast A., Virolainen J. & Peltoniemi O: Fertility of sows with vulvar discharge syndrome. In the Proceedings of the 18th IPVS International Pig Veterinary Society-congress, , 484. Mann inen, M., Ruusunen, M., Pösö, R., Soveri, T., Jauhiainen, L. & Suvitie, M. Väkirehun koostumus ja intensiteetti hereford-sonnien loppukasvatuksessa. a) Tuotanto sekä ruhon ja lihan laatu. Maataloustieteen 17

18 Päivät Esitelmä- ja posterilyhennelmät. Suomen Maataloustieteellisen Seuran tiedote no , 105. M ustonen, E., Taponen, J., Taponen, S., Saastamoinen, I. & Saloniemi H. The effect of feeding red clover silage on phyto-oestrogen concentration in serum and on fertility of ewes. Polyphenols Communications 2004, 465 Koho, N., Pösö, R., Soveri, T., Rytkönen, A.-K., Manninen, M. & Jauhiainen, L. Väkirehun koostumus ja intensiteetti hereford-sonnien loppukasvatuksessa c) Eläinten hyvinvointi. Maataloustieteen Päivät Esitelmä- ja posterilyhennelmät. Suomen Maataloustieteellisen Seuran tiedote no 20, 2004, 119. S overi, T, Glad, T., Kujala, M., Koho, N., Pösö, R. & Manninen, M.: Väkirehun koostumus ja intensiteetti hereford-sonnien loppukasvatuksessa d) Sorkkaterveys. Maataloustieteen Päivät Esitelmä- ja posterilyhennelmät. Suomen Maataloustieteellisen Seuran tiedote no 20, 2004, 120. O rro, T., LePage, J.P., Alasuutari, S. & Soveri, T. Age-related changes in serum concentrations of three acute phase proteins: serum amyloid-a, haptoglobin and alpha 1-acid glycoprotein in newborn dairy calves. 23 rd World Buiatrics Congress. Le Médecin Vétérinaire du Québec. Proceedings. 2004, 34, 114. S uojala, L., Hyvönen, P., Haaranen, J., Lehtolainen, T., Kivelä, I. & Pyörälä, S. The concentration of human and bovine lactoferrin in the milk of rhlf-transgenic cows in experimentally induced bovine mastitis. 23 rd Congress of World Buiatrics Association, Quebec, Canada, , proceedings, 61. Kirjoitusten toteutuma vuosina Artikkelien määrä Tieteelliset artikkelit Kongressiabstraktit Kotimaiset lehtiartikkelit Artikkelit yhteensä Kansainväliset kongressit ja kurssit sekä vierailut ulkomaille NOVA postgraduate course: Pig health and welfare II: Disease control and disease complex 2: respiratory diseases. Saari, Saarella pidetty kurssi jatko-opiskelijoille joita 20 kpl pääsääntöisesti muista Pohjoismaista. Kurssin vastuuhenkilöt Mari Heinonen ja Olli Peltoniemi. Jonna Oravainen, Juha Virolainen, Claudio Oliviero. Mari Heinonen: Eradication of swine enzootic pneumoniae, herd level (kutsuttu opettaja). Olli Peltoniemi: Monitoring the respiratory disease in the pig (kutsuttu opettaja). NOVA postgraduate course: Veterinary Epidemiology, Part 2. Norberg. Sweden Outi Hälli, Eeva Mustonen, Kristiina Dredge NOVA postgraduate course in Diagnostic animal andrology Ultuna, Sverige., Maria Kareskoski ja Christine Kopp. Magnus Andersson: Specific sperm defects. Epididymal disorders (kutsuttu opettaja) Veterinary Public Health and Animal Welfare Sokrates-kurssi (IP-6) eurooppalaisille eläinlääketieteen opiske- 18

19 lijoille Saarella Mari Heinonen: Herd health on national level (kutsuttu opettaja). Olli Peltoniemi: Herd health on national and herd level (kutsuttu opettaja). Satu Pyörälä: Antimicrobial drugs and resistance (kutsuttu opettaja). Svenska Djurhälsovårdens fortbildningskonferens, Skövde, Mari Heinonen. ECAR-tentin tekeminen, Saari, Finland Terttu Katila, Olli Peltoniemi. 23 rd World Buiatrics Congress, Quebec, Canada, Timo Soveri (posteri), Toomas Orro (posteri), Kristiina Dredge (posteri), Satu Pyörälä (posteri), Leena Suojala (posteri) The 18 th International Pig Veterinary Society-congress, Hamburg, Germany, Outi Hälli, Jonna Oravainen (posteri) Mari Heinonen (suullinen esitys). Eradication of swine enzootic pneumoniae from a sow pool a case report. Olli Peltoniemi (suullinen esitys ja section puheenjohtaja). Haptoglobin and C-reactive protein in lame or vulvar discharge syndrome sows. The 38th ISAE (International Society for Applied Ethology) congress, Helsinki, Mari Heinonen, Outi Häll, Eeva Mustonen, Kristiina Dredge. Researchers Workshop in Behaviour and Lameness in Dairy cattle Helsinki. Kristiina Dredge The 15 th ICAR (International Congress on Animal Reproduction. Porto Seguro, Brasilia, Terttu Katila (2 posteria, sektion pj) DU-konferens (Djurhälso- och utfodringskonferens) Nynäshamn, Sverige. Magnus Andersson: Insemination med könsbestämd sperma metoder och konsekvenser främst för fruktsamhet och AI i ett nordiskt perspektiv (kutsuttu luennoitsija) XXII International Conference on Polyphenols , Helsinki, Eeva Mustonen 3 rd SAFO workshop: Enhancing animal health security and food safety in organic livestock production systems Falenty near Warsaw, Puola. Kristiina Dredge (posteri) University of Utrecht, Alankomaat , Terttu Katila. Mello Sevingan vastaväittäjänä ja esitelmä eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa: Effect of inseminate and site of AI on the mare s uterus and pregnancy rate. NKVet-symposium New and emerging zoonoses ja hallituksen kokous, Tukholma , Terttu Katila ICT possibilities in Helsinki University. Workshop on ICT distance learning exchange of experiences. NOVA, Tanska , Eeva Mustonen. ECAR-diplomaattitentti ja tutkintokomitean kokoontuminen tenttien korjauksen merkeissä, Ghent, Belgia Terttu Katila, Olli Peltoniemi (pj) nd 2 SAFO workshop: "Development of organic livestock farming: potential and limitations of husbandry practice to secure animal health, welfare and food quality" Witzenhausen, Saksa. Kristiina Dredge Osallistuminen kotimaisille kursseille, koulutuspäiville ja seminaareihin Seminaari Open Access julkaisemisesta, Helsinki, Terttu Katila Sikojen Sirkovirukset. Terve Eläin seminaari 1/2004. Helsinki Outi Hälli, Camilla Munsterhjelm Maataloustieteen päivät, Suomen maataloustieteellinen seura, Helsinki, Timo Soveri (posteri) Miten opetan verkossa kurssi (2 ov). VOK, Viikki Eeva Mustonen Tutkimuksen johtaminen. Iltapäiväseminaari Järj. VOK. Satu Pyörälä Communicatio Academica Jotain vanhaa, jotain uutta; Yliopistojen kolmas tehtävä. Joensuu , Terttu Katila 19

20 Tiedonhaku-kurssi kirjaston henkilökunnan toimesta. Saari , johon osallistui suurin osa Saaren eläinlääkäreistä ja tutkijoista. MMM Valmiusharjoitus Padasjoella Eeva Mustonen TÄTI Täydennyskoulutussivustojen infotilaisuus. Helsinki, Taideteollinen korkeakoulu Eeva Mustonen Opettamisen etiikka ja etiikka opetuksessa. Aamupäiväseminaari Järj. VOK. Satu Pyörälä, Kristii- Kokoustekniikan harjoituskurssi. HY, Helsinki Terttu Katila na Dredge Laaduntarkkailupäivät, Labquality, Helsinki, Marja-Liisa Tasanko ja Jonna Jantunen Kansainvälinen naistenpäivän juhla, HY, Helsinki Terttu Katila, Satu Pyörälä Valmiuspäivä, MMM, Helsinki, Eeva Mustonen Yliopistopedagogiikan perusteet (5 ov). VOK, Viikki Eeva Mustonen Utaretulehdusseminaari. Helsinki Outi Hälli, Satu Pyörälä (luennoitsija), Leena Suojala, Paula Hyvönen Yliopisto-opettajan pedagoginen perehdyttäminen, VOK, Viikki. Kristiina Dredge Yhdessä kohti tavoitteita, VOK, Viikki. Kristiina Dredge Puna-apila seminaari, Viikki, Kotieläintieteen laitos, Eeva Mustonen Luomuyrittäjät 2006 hankkeen aloitusseminaari, Seinäjoki. Kristiina Dredge Vinkkejä opetukseen, Helsingin yliopisto, Saaren yksikkö, Mari Heinonen, Eeva Mustonen (järjestäjä), Satu Pyörälä. Urakehitys yliopistoissa, PRL:n ja TTL:n kevätseminaari, Helsinki Terttu Katila Poropäivät, RKTL, Kaamasen porotutkimusasema, Timo Soveri, Toomas Orro Ilmanvaihtopäivä, Saaren yksikkö, Mäntsälä, , Eeva Mustonen (järjestäjä) Paratuberkuloosi suomalaisissa lihanautakarjoissa seminaari EELA, Helsinki, Kristiina Dredge Dreamviewer koulutus, VOK, Viikki, 26.4 ja Eeva Mustonen Word-jatkokurssi. Kouluttaja Oy, Sirpa Kirjalainen, Eeva Mustonen, Terttu Katila, Juhani Tapo- HY, EELA, Lääkelaitos, Helsinki, Mari Heinonen, Outi Hälli nen, Satu Pyörälä, Raili Mäkipää, Maarit Mäki, Mervi Vilkman Lääkepäivä, IP6 -opintojakson opetushenkilöstön suunnittelupäivät. Tiedekunta & VOK, Helsinki, Eeva Musto- tukihenkilöiden seminaari, Opetusteknologiakeskus, Helsinki, Eeva Mustonen nen, Satu Pyörälä ALMA koulutus, HY:n henkilöstökoulutus, Helsinki, Viikki, , Jukka Laisi, , Eeva Mustonen Verkko-opetuksen Porsaskuolleisuuden pienentäminen. Orion-seminaari, Tuohilampi, Jonna Oravainen, Mari Heinonen, Olli Peltoniemi (seminaarin pj), Juha Virolainen, Outi Hälli. Kehityskeskustelukoulutusta henkilökunnalle, HY, henkilöstöosasto, Helsinki, , Reijo Jokivuori, Siiri Lehto, Anu Ahola, Mari Heinonen, Juha Virolainen, , Anne Mikkola, Maarit Mäki, Raili Mäkipää, Hannele Pentti. Tuotantoeläinten käyttäytyminen ja hyvinvointi, osa I ELKE-hanke. Iisalmi. Kristiina Dredge Kehityskeskustelukoulutus esimiehille, HY; henkilöstöosasto, Helsinki, Terttu Katila, Satu Pyö- 20