S I S Ä L L Y S L U E T T E L O. sivu

Transkriptio

1 Saaren yksikkö 2003

2 S I S Ä L L Y S L U E T T E L O VUONNA HENKILÖKUNTA... 4 MAKSULLINEN PALVELUTOIMINTA... 6 Laboratorio... 6 Ambulatorinen klinikka... 6 Klinikan potilaat... 7 OPETUS... 8 Syventävät opinnot... 8 Vaihtoehtoiset kurssit... 8 Saaren yksikön opettajien ja tutkijoiden antama täydennyskoulutus... 9 TUTKIMUS Tutkimusryhmät Väitöskirjat Tieteelliset artikkelit kansainvälisissä lehdissä ja kongressijulkaisuissa Kansainväliset kongressiabstraktit Kotimaiset julkaisut Kansainväliset kongressit ja kurssit sekä vierailut ulkomaille Osallistuminen kotimaisille kursseille, koulutuspäiville ja seminaareihin ASIANTUNTIJATEHTÄVÄT LEHDISSÄ, TIETEELLISISSÄ JÄRJESTÖISSÄ JA VIRANTÄYTÖISSÄ Lehdet Tieteellisten järjestöjen ja ryhmien jäsenyydet Lausunnot virantäytöissä, väitöskirjojen tarkastus, vastaväitökset Muut asiantuntijatehtävät Luottamus- ja järjestötehtävät Palkinnot ja huomion osoitukset sivu 2

3 VUONNA 2003 Saaren kartanolla rakennettiin vilkkaasti koko vuosi. Ammattiopiston navetan rakennus saatiin päätökseen ja me saimme kauan kaipaamiamme lisätiloja. MAO liittyi kaukolämpöverkkoon, mikä aiheutti paljon maankaivuu- ja putkitöitä. Viikistä vapautui keväällä Normaalikoulun väliaikaisina tiloina toimineet neljä paviljonkirakennusta, joista kaksi siirrettiin Saarelle. Rakennussuunnittelu aloitettiin alkuvuodesta; perustustyöt alkoivat toukokuussa ja valmistuivat juhannukseksi. Sen jälkeen tulivat paviljonkirakennukset rekkakuormissa viipaleina. Saarella ne saivat uuden elämän oppimiskeskuksena ja toimistorakennuksena. Oppimiskeskuksessa on iso luentosali, 2 ryhmätyötilaa, 10 hengen ATK-luokka sekä opiskelijoiden pukuhuoneet ja muut sosiaalitilat. Toimistorakennuksessa on työpiste 18 hengelle sosiaalitiloineen sekä päivystäjän asunto. Lisäksi rakennettiin väestösuoja rehuvarastoon. Tilat otettiin käyttöön syyskuun lopussa. Loppuvuodesta käynnistettiin klinikan korjauskartoitus ja suunnittelu. Samaan aikaan rakennettiin Mäntsälän ammattiopiston uutta pihattonavettaa. Se mahdollistaa lypsylehmien lukumäärän nostamisen 40:een. Navetan harjannostajaisia vietettiin 8.8. molempien yksiköiden koko henkilökunnan ja kutsuvieraiden läsnä ollessa. Paviljonkirakennusten avajaiset pidettiin Avajaisten puhujaksi oli kutsuttu HY:n vararehtori Mauno Kosonen, joka korosti puheessaan Saaren ansiokasta ja aktiivista toimintaa yliopistojen uudessa, ns. kolmannessa tehtävässä. Avajaistilaisuuden jälkeen vieraat tutustuivat paviljonkirakennuksiin ja klinikkaan. Uuden navetan juhlalliset avajaiset olivat Tuottajille järjestettiin tutustumistilaisuus klinikkaamme, pihattonavettaan ja joulumaahan Samassa yhteydessä järjestettiin aamupäiväksi koulutustilaisuus, jossa yksikön tuotantoeläintutkijat kertoivat alan uusimmista tutkimustuloksista 60 alueemme maidontuottajalle. Tutkimus ja kansainvälinen toiminta jatkuivat vilkkaina. Tohtoreiksi väittelivät Juhani Taponen ja Heli Lindeberg. Juhani Taposen väitöstilaisuutta juhlistettiin kutsumalla ulkomaiset esitarkastajat, ohjaaja ja vastaväittäjä luennoimaan kansainväliseen nautojen lisääntymisseminaariin. Yhtenä luennoitsijana oli luonnollisesti väittelijä itse, ja seminaariin osallistui noin 60 eläinlääkäriä. Vierailevia tutkijoita oli Virosta, Turkista, Latviasta, Ranskasta ja Englannista. Kongresseihin osallistuttiin vilkkaasti omilla esityksillä. Terttu Katila oli Virossa arvioimassa eläinlääketieteellistä tutkimusta kansainvälisessä arviointiryhmässä. Sikaryhmän väitöskirjatyöt etenivät vauhdikkaasti, samoin utaretulehdusryhmän. Paikalliset tiedotusvälineet uutisoivat Saaren rakennusprojekteja ja avajaisia varsin näyttävästi. Sikatutkimusryhmä sai tänäkin vuonna osakseen valtakunnallista huomiota, kun ryhmälle (Peltoniemi, Heinonen, Tast, Saloniemi) luovutettiin Animalia-palkinto. Olli Peltoniemi nimitettiin kotieläinten lisääntymistieteen dosentiksi. Seniori-eläinlääkärimme Erkki Pyorälä jäi ansaitulle eläkkeelle 34 vuoden työrupeaman jälkeen, mutta ehti vielä työstää uuden painoksen kauan kaivatusta Synnytysopin kirjasta. 3

4 HENKILÖKUNTA Professorit Yliassistentti Kliiniset opettajat Katila Terttu Andersson Magnus Pyörälä Satu Avoinna va. Soveri Timo Peltoniemi Olli Heinonen Mari Avoinna vs. Alm-Packalén Karoliina va. Simojoki Heli vv. Simojoki Heli vs. Raulio Johanna vs. Juhala Pirjo vv. Juhala Pirjo vv. Simojoki Heli vs. Jankko Minna vv. Jankko Minna 2.10., , ja Avoinna va. Taponen Juhani vv. Taponen Juhani Dredge Kristiina vv. Dredge Kristiina vs. Tuiskunen Saila Eläinlääkärit Mustonen Eeva vv. Mustonen Eeva vv. Mustonen Eeva vv. Mustonen Eeva Pyörälä Erkki Tuiskunen Saila 1.7. eläkkeelle ja Seppänen Johanna Mustonen Katja Mustonen Katja Sorsa Anna vv. Sorsa Anna Wegelius Lotta Seppänen Johanna Sorsa Anna Alm-Packalen Karoliina (55,2%) äl. Alm-Packalen Karoliina Toikka Virve vv. Toikka Virve Kulmala Kirsi

5 Tutkijat Tast Anssi (55.2 %) Virolainen Juha vv. Virolainen Juha Oravainen Jonna Rinnekangas Matti vv. Rinnekangas Matti vv. Rinnekangas Matti Hovinen Mari vv. Hovinen Mari Haveri Mari Dredge Kristiina Apulaiseläinlääkärit Niemi Mari vv. Niemi Mari Soini Kirsi vv. Soini Kirsi Hälli Outi Eerola Ulla Jankko Minna vv. Jankko Minna Jakala Jouko Simojoki Heli Tuiskunen Saila Ulkomaiset tutkijat Orro Toomas Güvenc Kazim Sutkeviciene Neringa Benjamin Portus Ulkomainen opiskelija LePage Jean-Philippe Tutkimusteknikot Tasanko Marja-Liisa sl , vs. Luhti Tarja vs. Luhti Tarja ja vs. Jantunen Jonna vs. Ruponen Varpu Pentti Hannele Osastonhoitaja Jokivuori Reijo vv. Jokivuori Reijo vs. Laisi Jukka Laborantit Mäkipää Raili vv. Mäkipää Raili vs. Jantunen Jonna vv. Jantunen Jonna vs. Savolainen Riikka Ulkopuolisella rahoituksella Mäkipää Raili Klinikkaeläintenhoitajat Lampola Pirkko vs. Petäjä Henna sl Ahola Anu Lehto Saija Toimistosihteerit Mäki Maarit Vilkman Mervi

6 Eläintenhoitajat viikonloppuisin Kortelainen Suvi Juselius Tiina Kopp Christine Harjoittelijat Torvasti Taina Petäjä Hanna-Leena Roslöf Anu Apurahat Roslöf Anu Aisla Anna-Maija MAKSULLINEN PALVELUTOIMINTA Laboratorio Maitonäytteitä Verinäytteitä Lantanäytteitä Virtsanäytteitä Kohtu- ja vaginanäytteitä Spermanäytteitä Muita näytteitä Näytteitä yhteensä Ambulatorinen klinikka Sairaskäynnit ja terveydenhuoltomatkat 1 tiloille Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Yhteensä Keskimäärin/kk 158,5 185,2 175,4 Terveydenhuoltokäyntejä nauta- ja sikatiloille tehtiin yhteensä 191; niihin sisältyi useimmiten kirjallinen terveydenhuoltosuunnitelma. Meijerien ja teurastamoiden laatukoulutusten perusterveydenhuoltokäyntien ja 6

7 niihin liittyvien sikala- ja lihanautatilakäyntien lisäksi tehtiin selvityskäyntejä tiloille, joilla oli sairausongelmia. Terveydenhuoltokäynniksi on laskettu myös käynnit, joilla tehtiin yleistä terveydenhuoltoa kuten sikojen massarokotuksia, rektalisointia, nupoutusta ja ongelmaselvityksiä kuten esimerkiksi utaretulehduskartoituksia. Klinikan potilaat Sairaalahoidossa olleiden nautapotilaiden määrä Lypsylehmiä Vasikoita Yhteensä Muita eläimiä oli stationääripotilaina seuraavasti: hevosia 11, hiehoja 4, pieniä märehtijöitä 15, sikoja 2 ja hanhia 1, yhteensä 33. Opetuseläimiä ja koe-eläimiä oli vuoden aikana hoidossa klinikalla seuraavasti: 2 lehmää, 1 vasikka, 5 hiehoa, 2 lammasta, 2 pässiä, 1 emakko, 8 karjua, 1 porsas sekä 1 hevonen. Kaikkien eläinten yhteenlaskettu hoitovuorokausimäärä oli 1882 vrk. Lehmiä hoidettiin keskimäärin 11,4 vrk, vasikoita 8,9 vrk, hevosia 8,1 vrk, pienmärehtijöitä 6,4 vrk/eläin ja sikoja keskimäärin 3,5 vrk. Polikliiniset potilaat Potilaskäyntejä oli pieneläinvastaanotolla 1093 kpl, mikä oli 3,8 % enemmän kuin vuonna 2002; valtaosa potilaista oli koiria. Kuukaudessa oli keskimäärin 91,1 käyntiä eli 3,0 käyntiä/vrk. Muut polikliinisesti hoidetut eläimet olivat hevosia (50), nautoja (12), sikoja (4) ja pieniä märehtijoitä (15). Saaren eläinklinikan käyntien kehitys vuosina Sairaskäynnit/vuosi Polikliiniset potilaat/vuosi

8 Stationääripotilaita/vuosi OPETUS Syventävät opinnot Karkamo Veera: Melatoniini valojakson välittäjänä sialla (johtaja Olli Peltoniemi, ohjaaja Anssi Tast) Iiris Kasanen: Automaattilypsyn vaikutus utareterveyteen (johtaja Pyörälä, ohjaaja Mari Hovinen) Marika Nevala: Kliinisen mastiitin bakteriologinen etiologia Saaren klinikan alueella vuonna (johtaja ja ohjaaja Satu Pyörälä) Ranta Suvi: Teuraskuljetusten vaikutus sikojen fysiologiaan (johtaja Timo Soveri) Sinnemaa Leena: Effect of insemination volume on distribution of sperm in the mare uterus - scintigraphic and ultrasonographic studies (ohjaaja ja johtaja Katila) Suomalainen Anna: Porsastuotannon ongelmat terveydenhuollon näkökulmasta (johtaja Olli Peltoniemi, ohjaaja Olli Peltoniemi / Tapio Laurila) Waltari Tuomo: Luteinisoiva hormoni (LH) naudan kiimakierrossa LH ja ennenaikainen luteolyysi (johtaja: Katila, ohjaaja: Taponen) Muut opinnäytetyöt Le Page, Jean-Philippe: Influence of age and umbilical diseases on acute phase proteins in calves (ohjaaja Timo Soveri). DVM thesis, National Veterinary School, Nantes, France. Vaihtoehtoiset kurssit Joka vuosi on järjestetty keinosiemennyskurssi 2-kurssilaisille ja valinnainen klinikkakurssi 3. ja 4. kurssilaisille. Valmiille eläinlääkäreille ja 6-kurssilaisille tarkoitettuja kursseja järjestettiin Saaren toimesta Utareterveyskurssi, 2 ov (S. Pyörälä), Alkionsiirtokurssi, 1.5 ov (M.Andersson, T. Katila) ja Sikaterveydenhuollon kurssi, 1 ov (O. Peltoniemi, M. Heinonen).. Lisäksi järjestettiin seminaari Nautojen lisääntyminen, erityisesti hormoniterapia, joka palveli myös valinnaisena kurssina, 1 ov (J. Taponen, T. Katila). 8

9 Saaren yksikön opettajien ja tutkijoiden antama täydennyskoulutus Magnus Andersson Ajankohtaista tutkimusrintamalta Keinosiemennyseläinlääkäreiden koulutuspäivät. Messilä Siemen ja tilan hedelmällisyys. Karjuasemien henkilökuntien koulutuspäivät. Forssa Kristiina Dredge Luento rakennussunnittelijoille, neuvojille ja eläinlääkäreille: Eläintaudit riskinä tilan taloudelle. Valion Navettarakennusseminaari. Jyväskylä Utaretulehdus luomutuotannossa. Eläinlääkäripäivät. Helsinki Luento tuottajille: Luomutilan eläinterveydenhuolto. Terve eläin- klinikka, Pellervon lukijapäivät. Ikaalinen Luentoja (6 tuntia) tuottajille: Luomulehmän terveydenhuolto. Mikkelin maaseutukeskus. Juva Luentoja (9 tuntia) Eco Studies opiskelijoille (erilaisia taustoja): Ennaltaehkäisevä terveydenhuolto. Terveydenhuoltosuunnitelma. Luomueläinten terveys tutkimustulosten valossa. HYMTKK. Mikkeli Maarit Haveri Bakteerin genotyypin yhteys naudan Staphylococcus aureus -mastiitin taudinkuvaan (esitelmä). Infektiopäivä, järj. infektiolääkärit ja kliiniset mikrobiologit. Helsinki, Naudan stafylokokkimastiitti. Esitelmä. Eläinlääkäripäivät Mari Heinonen Emakoiden jalkaongelmat ja hedelmällisyys. Eläinlääkäripäivät. Helsinki Sika ja siihen liittyvät eläintenpitomääräykset. SEY: eläinsuojeluvalvojien peruskurssi. Helsinki Luento tuottajille: Onko järkevä lääkehoito toteutettavissa laillisesti? Terve eläin- klinikka, Pellervon lukijapäivät. Ikaalinen Mari Hovinen Maidon laatu, utareterveys sekä hyvät toimintatavat automaattilypsyssä, luento. Maito-Auran Mutkaton Maito hankkeen automaattilypsyerikoisryhmä Lehmien utareterveys ja hyvät toimintatavat automaattisessa lypsyssä. Kurssipäivän järjestely sekä luento Automaattinen lypsyjärjestelmä kurssi eläinlääkäreille. Siuntio Automaattinen lypsy ja utareterveys, luento. Maaseutukeskuksen järjestämä AMS-kurssi eläinlääkäreille, tuotantoneuvojille ja viljelijöille. Nivala Statistiikan opintopiiri Eltdk:lla; tutkimussuunnitelman esitys 0,8 ov. Helsinki Milking hygiene in automatic milking, esitelmä. 34 th R3 Symposium of the NordicR3-Society. Turku Keinoja utareterveyden ylläpitoon robottinavetassa, esitelmä. Robottilypsy tutuksi tilaisuus. Toholampi Automaattilypsy ja lainsäädäntö Käyttöönottotarkastus, esitelmä Htp-ohjeet sekä maidon laatu, utareterveys ja eläinten hyvinvointi automaattilypsyssä. Lapinlahti Automaattisen lypsyn vaikutus maidon laatuun. Luento Elintarvikehygienialla. Helsinki Utareterveys robottilypsyssä Luento AMMUU-projektin kurssipäivä. Rovaniemi Outi Hälli Laatukoulutuspäivä tuottajille. Tautisulku; tarttuvat taudit meillä ja maailmalla sekä Lääkekirjanpito ja jäämävalvonta. Sipoo

10 Lehtolainen T. E. coli utaretulehduksen aiheuttajana. Esitelmä. Eläinlääkäripäivät, Helsinki Eeva Mustonen Hyvinvointi & ennaltaehkäisevä terveydenhuolto. Uudenmaan maaseutukeskuksen Laatukoulutuspäivä tuottajille. Sipoo Eläinlääkärin näkökulmia suuriin tuotantorakennuksiin. Komia navetta seminaari tuottajille. Seinäjoki Vasikasta kestäväksi lehmäksi. Navetan rakentamiskurssi tuottajille. Ikaalinen Mari Niemi Eläinpelastus. Luento Pukkilan palomiehille. Pukkila Jonna Oravainen Valuttelevaakin emakkoa kannattaa tutkia. Sian parvovirus rokottamisen ja tiittereiden tulkinnan ongelmat. Eläinlääkäripäivät. Helsinki Olli Peltoniemi Suomen Eläinlääkärilehti ja sen kehittäminen. Erikoistujien koulutuspäivä Helsinki HETU projekti Eläinlääkäripäivät. Helsinki Mitä uutta tutkimusrintamalta? Luento tuottajielle / neuvojille. Huittinen Terveys, hyvinvointi,etiikka. Sikaneuvojien päivät Helsinki, Mikrobilääkesuositukset. Lääkepäivä 2003, Satu Pyörälä Ajankohtaista mastiitista. Luento tuotantoeläinlääkäripäivillä. Kuopio Utaretulehduksen ennaltaehkäisy ja hoidon suuntaviivat. Luento eläinlääkäripäivillä Mikrobilääkkeiden farmakokinetiikka lääkkeiden käyttäytyminen elimistössä ja erittyminen maitoon naudalla. Luento eläinlääkäreille ja neuvojille, järj. Maitohygienialiitto ja elintarvikevirasto. Antibioottijäämät maidossa seminaari, Valio, Helsinki Uutisia utaretulehdustutkimuksesta. Saaren yksikön järjestämillä Tuottajapäivillä luento tuottajille Kirsi Soini Uudenmaan maaseutukeskuksen tuottajapäivä, Saaren kartano, Ensiapu naudalle Timo Soveri Miten tunnistan tarttuvat taudit.. Saaren yksikön järjestämillä Tuottajapäivillä luento tuottajille Porojen kunto ja sen mittaaminen. Poropäivät, Kaamanen Juhani Taponen Tiineystarkastukset, hedelmällisyyshäiriöt. Seminologikurssi, MAOL, Mäntsälä (luentoja 5 t, demonstraatio 1 t). Hedelmällisyyshäiriöt. Nautatoimilupapäivät, FABA, Seinäjoki Lisääntymisfysiologiaa, hedelmällisyyshäiriöasioita. Seminologien jatkokoulutuspäivät, FABA. Kuopio (luentoja 10 tuntia, harjoituksia 8 tuntia). Hedelmällisyyspäivä; alkiohuuhtelut, kiimansynkronoinnit. Mutkaton Maito. Saukkola, Nummi-Pusula (luentoja 4 t). GnRH:n käyttö siemennyksen yhteydessä. International seminar on cattle reproduction. Helsinki Oireeton uusiminen, Abortit, Neospora-abortti, Ureaplasma-infektiot, Hedelmällisyys terveydenhuotokäynnillä, Kiimansynkronointiohjelmat. Hedelmällisyyspäivä, Terve Lehmä -hanke, ProAgria Etelä-Savo, Mikkeli (luentoja 9 t). 10

11 Oireeton uusiminen, Abortit, Neospora-abortti, Ureaplasma-infektiot, Hedelmällisyys terveydenhuotokäynnillä. Hedelmällisyyspäivä, Terve Lehmä -hanke, ProAgria. Pohjois-Karjala, Joensuu (luentoja 8 t). Oireeton uusiminen, Abortit, Neospora-abortti, Ureaplasma-infektiot, Hedelmällisyys terveydenhuotokäynnillä, Kiimansynkronointiohjelmat. Hedelmällisyyspäivä, Lypsykarjan terveydenhuoltohanke, Promilk. Kuopio (luentoja 9 t). Lisääntymisfysiologiaa, hedelmällisyyshäiriöasioita. Seminologien jatkokoulutuspäivät, FABA. Kuopio (luentoja 10 t, harjoituksia 8 t). Hedelmällisyyshäiriöt. Seminologikurssi, MAOL. Mäntsälä (luentoja 5 t). Kiimankatkaisun edut ja haitat. Saaren yksikön järjestämillä Tuottajapäivillä luento tuottajille TUTKIMUS Tutkimusryhmät LISÄÄNTYMISHÄIRIÖOHJELMA - ALFA, vastaava tutkija prof. Magnus Andersson Tavoitteena on hyödyntää laadunvalvontaohjelmassa olevaa materiaalia tutkimuksessa. Uusia ja vanhoja tutkimustekniikoita käytetään selektiivisesti eri ongelmatilojen selvittelyssä. Isompia ja pienempiä haasteita kehitetään muodostamalla teorioita lisääntymishäiriöiden syistä ja selvitysmahdollisuuksista. Esiintyykö ayrshire-rotuisilla naudoilla estrogeeniheikkoutta aiheuttava geeni? Onko aromataasigeeni vai ERα geeni syynä tähän? Mitkä geneettisesti vialliset kannat ovat sopivia vastaanottajia spermatogonia-siirroissa sioilla? Samalla selvitetään, ovatko vastaavissa tautitiloissa spermatogoniat vai niiden ympäristö viallisia. Voidaanko käyttää sperm chromatin structure assayta (SCSA) keinosiemennyskarjujen valinnassa? jne. Ohjelma on jakaantunut alla oleviin pienempiin projekteihin: - Ulkoisten tekijöiden vaikutus siemenen laatuun ja hedelmällisyyteen keinosiemennyskarjuilla ja sonneilla (Karoliina Alm, Magnus Andersson, Raili Mäkipää) - Keinosiemennyssonnien ja karjujen siemenen laadunvalvonta ja perinnöllisten lisääntymishäiriöiden vastustaminen (Magnus Andersson, Karoliina Alm, Juhani Taponen ja Raili Mäkipää). Vuosikertomus valmisteilla. (Keinosiemennysosuuskunnat ) - Alhainen siittiömäärä siemennysannoksessa ja sukupuolimääritetyn siemenen toimivuus lypsylehmillä selvitetään kahdessa kenttäkokeessa (Magnus Andersson, Juhani Taponen, Erkki Koskinen, Raili Mäkipää ja Merja Dahlbom). (Makera ). - Puolihäntäsiittiövian geenin RNA ekspressio ja identifikaatio. Puolihäntäsiittiövian geeni ekspressoituu transkriptiovaiheessa mutta ei translaatiovaiheessa? (Anu Sironen, Magnus Andersson, Raili Mäkipää ja Johanna Vilkki) - Spermatogoniasiirrot tuotantoeläimillä (Magnus Andersson, Marja Mikkola Juhani Taponen, Antti Sukura, Anu Sironen, Johanna Vilkki ja Raili Mäkipää) (Eläinlääketieteen tutkimuksen tukisäätiö, 5000 e) - Puuttuva estrogeenivaikutus ayrshirenaudoilla (Magnus Andersson, Marja Mikkola, Juhani Taponen, Antti Sukura, Anu Sironen, Johanna Vilkki, Raili Mäkipää, ja Heriberto Rodriguez-Martinez). - Voidaanko käyttää sperm chromatin structure assayta (SCSA) keinosiemennyskarjujen valinnassa? (Juan Ballester, Neringa Sutkevience, Magnus Andersson, Anders Johannisson? ja Heriberto Rodriguez-Martinez) 11

12 SIKATUTKIMUS, vastaava tutkija Olli Peltoniemi Emakon hedelmällisyys ja tuotantokestävyys - HETU-projektin, tutkijat Olli Peltoniemi, Mari Heinonen, Anssi Tast, Jonna Oravainen ja Juha Virolainen (Makera-rahoitus 67000, teurastamot 25000, rehuteollisuus ) tavoitteena oli keskittyä niihin ongelmakohtiin, jotka keskeisesti vaikuttivat emakoiden liian aikaiseen teurastukseen. Tuotannossa kestämättömyys ja keskimääräinen elinkaari, joka kestää emakolla vain 3 porsimisen verran, ovat taloudellisessa mielessä tärkeitä tuotantoa rasittavia tekijöitä. Ongelmakohtia oli tilastojen valossa lähinnä kaksi: hedelmällisyysongelmat eli kiimattomuus ja ennen kaikkea tiinehtymättömyys yhtäällä ja jalkaongelmat toisaalla. Tavoitteemme oli keskittyä näihin ongelmakohtiin käytettävissämme olevilla tutkimusmenetelmillä sekä selvittää hedelmällisyyden ja jalkaongelmien yhteyttä. Käyttämämme menetelmät olivat epidemiologisia, lisääntymisfysiologisia ja kliinisiä tutkimusmenetelmiä. Tuotannon järjestelyn osalta olemme keskittyneet valaistusolosuhteisiin ja ruokintaan, kliinisellä puolella huomiota ovat saaneet etenkin jalkaongelmat, valuttelu ja parvovirusinfektio. Todennäköisesti 10 julkaisua tulee painosta vuoden 2004 aikana. Loppuraportti valmis 3/2004. Uusi hanke HYTU (hyvinvointi ja tuotanto) vireillä vuosiksi Porsasyskäsaneeraus rokotteiden avulla, vastaava tutkija Mari Heinonen Mukana ovat myös Sonja Piiroinen, Tapio Laurila ja Katri Levonen. Tavoitteena on saneerata porsasyskä lihasikalasta uudella tavalla, rokotteiden avulla vaihtoehtona kalliille saneerausmenetelmälle, jossa joudutaan koko sikala tyhjentämään kerralla sioista. Vuonna 2003 aloitettiin saneeraus, joka jatkuu saneerauskontrolleineen vuoteen Projektiin saatiin tutkimusapuraha Mercedes Zachariessenin rahastosta (2000 ). HEVOSTEN LISÄÄNTYMISTUTKIMUS, vastaava tutkija Terttu Katila Spermatutkimuksessa on tavoitteena selvittää seminaaliplasman eri fraktioiden koostumusta ja vaikutusta siittiöiden säilytyskestävyyteen sekä oriiden välisiä eroja. Eri fraktioiden ja oriiden välillä on havaittu merkitseviä eroja, joiden selvittelyä jatketaan. Tutkimusta on tehty yhteistyössä MTT:n kanssa. Tutkimusryhmän pysyviä jäseniä ovat Magnus Andersson ja Tiina Reilas. Tutkimuksiin ovat osallistuneet myös syventävät opinnot tehnyt Maria Karlsson, Karoliina Alm, Satu Sankari ja Erkki Koskinen. Tutkimuksista on julkaistu 4 kongressiabstraktia. Tammatutkimus on keskittynyt eri siemennystekniikoiden vaikutukseen erilaisten tammojen kohtuun, nimenomaan kohdun supistuksiin, tyhjentymiseen ja tulehdusreaktioon. Kuluneena vuonna vertailtiin siemennysvolyymeita, siittiöannoksia, syvää kohdunsarveen siemennystä vs standardi runko-osaan siemennys sekä seminaaliplasman osuutta. Tutkimusta on tehty yhteistyössä MTT:n ja ELT Tiina Reilaksen kanssa. Sen lisäksi tutkimuksiin on osallistunut syventäviä opintoja tehnyt Leena Sinnemaa sekä vierailevat tutkijat Kazim Güvenc ja Benjamin Portus. Tutkimuksista on tehty 3 kongressiabstraktia ja 4 julkaisua on tekeillä. MÄREHTIJÖIDEN LISÄÄNTYMISTUTKIMUS, vastaava tutkija Juhani Taponen Indusoituihin lyhyisiin kiimakiertoihin vaikuttavat tekijät ja mekanismit naudalla, vastaavat tutkijat Juhani Taponen ja Terttu Katila Juhani Taposen väitöskirjatyö valmistui toimintavuoden aikana ja tutkimus jatkuu Mari Rantalan väitöskirjatyönä. Rahoitus: , Eläinlääketieteen tutkimuksen tukisäätiö ja Eläinlääketieteen säätiö. Tavoitteet: Selvittää eri tekijöiden, mm. kiimakierron vaiheen, GnRH-annoksen ja LH-responssin vaikutusta lyhyiden syklien esiintymiseen sekä endometriumin oksitosiini- ja steroidihormonireseptorien osallistumista säätely- 12

13 mekanismiin.tilanne: Kolme osakoetta suoritettu, kirjoitusvaiheessa, yhden osatyön koejärjestelyt käynnissä, yksi osatyö suunnitteluvaiheessa. Eri ruokintatekijöiden (valkuainen, energia) vaikutus lehmien munasolujen ja follikkelien laatuun poikimisen jälkeen sekä superovulaatioon, alkiosaantiin ja alkioiden laatuun. (Marja Mikkola, Juhani Taponen, Jaana Peippo ym) Rahoitus: 3 000, Eläinlääketieteen tutkimuksen tukisäätiö, Tavoite: Selvittää, voidaanko valkuais- ja energiaruokinnalla optimoida alkiotuotannon tulosta. Selvittää mekanismeja, joiden välityksellä energiavaje heikentää hedelmällisyyttä. Tilanne: Valkuaisen vaikutuksista alkiotuotantoon on lähetetty käsikirjoitus. Energiavajeen vaikutuksista munasolujen ja follikkelien laatuun on koe suoritettu. Rasvalisän vaikutus lypsylehmien maitotuotokseen, rehujen syöntiin, kudosmobilisaatioon ja hedelmällisyyteen. (Tuomo Kokkonen, Juhani Taponen, Hannele Rintakoski, Mikko Tuori, Alem Tesfa) Tilanne: Koe suoritettu, tulosten analysointi alkanut. Puna-apilasäilörehun vaikutus lampaiden hedelmällisyyteen. (Eeva Mustonen, Hannu Saloniemi, Juhani Taponen, Suvi Taponen). Kasviestrogeenianalyysit saatu päätökseen Kotieläinhygienian laboratoriossa, tulosten analysointi kesken. UTARETULEHDUSTUTKIMUS, vastaava tutkija Satu Pyörälä Utaretulehdusta koskeva tutkimus keskittyy tällä hetkellä stafylokokkien ja koliformien aiheuttaman kliinisen ja subkliinisen utaretulehduksen epidemiologiaan, diagnostiikkaan, patogeneesiin ja hoitoon. Stafylokokkien aiheuttama utaretulehdus (etenkin koagulaasinegatiiviset stafylokokit, KNS) ovat kasvava ongelma. Tarvitaan kiireellisesti tietoa tartuntojen epidemiologiasta, koska siihen perustuvat torjunnan oikeat strategiat. Mastiittia aiheuttavien stafylokokki- ja koliformibakteerin tiettyjen virulenssitekijöiden yhteyttä aiheutetun taudin vakavuuteen ja infektion persistenssiin tutkitaan, samoin antibioottiherkkyyden suhdetta kannan muihin virulenssitekijöihin ja taudin kliiniseen kuvaan sekä ennusteeseen. Seuraamalla lehmien KNS-infektioita saadaan selville pysyvää infektiota aiheuttavat lajit ja infektioiden kesto. Myös erilaisten lypsyjärjestelmien vaikutusta stafylokokkimastiitin leviämiseen tutkitaan; tämä liittyy automaattista lypsyä koskevaan erilliseen hankkeeseen. Virulenssitekijä-tutkimus auttaa arvioimaan eri bakteerityyppien aiheuttaman tulehduksen ennustetta ja hoitotarvetta. Eri tulehdusindikaattorien käyttäytymistä mastiitissa sekä niiden ennustearvoa ja soveltuvuutta utaretulehduksen paranemisen arvioidaan; tutkimus linkittyy tässä naudan akuutin faasin vastetta koskevaan tutkimukseen. Koliformimastiittia koskeva tutkimus keskittyy lehmän puolustusvasteen sekä erilaisten hoitotapojen vaikutuksen selvittämiseen. Bakteerien tarkempaan identifikaatioon ja antibioottiresistenssi- sekä virulenssitekijöiden tutkimiseen käytetään molekyylibiologisia menetelmiä. Ryhmässä on 8 väitöskirjatyöntekijää: Tanja Lehtolainen, Suvi Taponen, Taina Kutila, Mari Hovinen, Maarit Haveri, Paula Hyvönen, Leena Suojala ja Heli Simojoki (ei rek.tjt). Kotimaiset tärkeimmät yhteistyökumppanit ovat EELA Helsinki ja Kuopio, KTL, MTT, KTL, Valio ja Lääkelaitos. Ulkomaiset yhteistyökumppanit ovat Hebrew University of Jerusalem, Koret School of Vet. Med., Israel; Glasgowin Yliopiston Eläinlääketieteellinen tiedekunta, UK; ja Agricultural Research Institute, Tanska. Ryhmän ulkopuolinen rahoitus oli vuonna 2003 noin ja päärahoittajat olivat MMM ja Walter Ehrströmin säätiö. 13

14 LYPSYLEHMIEN TERVEYSTUTKIMUS Luomukarjojen terveystilanne, vastaava tutkija Kristiina Dredge. Tutkimus jakaantuu seuraaviin alaprojekteihin: - Utareterveys ja antibioottiresistenssi luomulypsykarjoissa (Kristiina Dredge, Satu Pyörälä, Lena Tuominen). Tavoitteena: selvittää eroja tavanomaisten ja luomulypsykarjojen utareterveystilanteessa ja utaretulehduspatogeenien antibioottiherkkyydessä. Saavutetut tulokset: projektista on valmistunut syventävien opintojen tutkielma, osa tilastollisesta analyysistä ja tieteellisen artikkelin kirjoittaminen kesken. - Piilevän ketoosin esiintyminen luomu- ja tavanomaisissa lypsykarjoissa Etelä-Savossa (Kristiina Dredge, Timo Soveri). Tavoitteena: selvittää hyperketonemian esiintymistä tavanomaisissa ja luomulypsykarjoissa sekä altistavia tekijöitä. Saavutetut tulokset: projektista on valmistunut loppuraportti ja kongressiabstrakti, tieteellisen julkaisun kirjoittaminen kesken. Päälöydökset: hyperketonemia ei ole erityisongelma luomutuotannossa, vaan sen esiintyminen vaihtelee huomattavasti enemmän yksittäisten karjojen kuin tuotantosuuntien välillä. Luomulehmillä altistavia tekijöitä ovat korkea tuotos ja asuminen parsinavetassa. - Seleenistatus tavanomaisissa ja luomulypsykarjoissa Etelä-Savossa (Kristiina Dredge, Timo Soveri, Varpu Kupiainen). Tavoitteet: selvittää, onko tavanomaisten ja luomunautojen veren seleenipitoisuudessa eroa. Saavutetut tulokset: projektista valmistumassa syventävien opintojen tutkielma ja kirjoitus eläinlääkärilehteen. Päälöydökset: luomunautojen veressä on tilastollisesti merkitsevästi tavanomaista vähemmän seleeniä. Lypsykarjan terveydenhuollon ekonomia, vastaava tutkija Olli Peltoniemi Muut tekijät: Matti Rinnekangas, Heikki Mäkinen, Eeva Mustonen. Hankkeessa (Makera 52000, Valio ) analysoidaan Suomessa kuluneiden vuosien aikana toteutettujen 14 lypsykarjan terveydenhuoltoprojektin tuloksia mukana olleiden tilojen talouden kannalta. Lisäksi analysoidaan kuukausitarkastustyyppisen hedelmällisyyden kontrollijärjestelmän hedelmällisyys- ja talousvaikutuksia. Edelleen projektissa kartoitetaan lypsylehmien poiston syitä sekä kuvataan yksi TH-projekti sisältönsä puolesta sekä kartoitetaan tuottajien näkemys ko. projektin onnistumisesta. Lypsylehmien tuotantokestävyys, vastaavat tutkijat Olli Peltoniemi ja Kristiina Dredge Ulkopuolista rahoitusta tähän mennessä , Maitohygienialiitto, Walter Ehrnströmin säätiö. Tavoitteet: selvittää eroja tavanomaisten ja luomulehmien tuotantokestävyydessä ja sairastavuudessa, sekä sairauksien aiheuttamia taloudellisia vaikutuksia tilatasolla. Saavutetut tulokset: Projekti on aivan alkuvaiheessa (alkoi lokakuussa), rahoitus osittain hakuvaiheessa. MÄREHTIJÖIDEN SISÄTAUTIEN TUTKIMUKSET, vastaava tutkija Timo Soveri Akuutin vaiheen reaktio nuorilla eläimillä, vastaava tutkija Timo Soveri Tämän tutkimushankkeen tarkoituksena on selvittää nuorten märehtijöiden, pääasiassa vasikoiden ja poronvasojen, akuutin vaiheen proteiinien normaaliarvoja ja eri tekijöiden, lähinnä erilaisten tulehdustilojen vaikutusta niihin. Tutkimusryhmän pysyvänä jäsenenä ja käytännön töiden toteuttajana on väitöskirjatyöntekijä Toomas Orro. Aiheesta on valmisteilla kahdet syventävät opinnot ja vuonna 2003 siitä valmistui eläinlääkäriopintojen lopputyö Nantesin yliopistossa Ranskassa (Jean-Philippe Le Page). Muita Helsingin yliopiston ulkopuolisia yhteistyökumppaneita ovat: Oulun yliopisto, EELA, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos ja lääketehdas Orion. Vuoden 2003 aikana aiheesta on tehty 3 kongressiesitystä, jotka on julkaistu abstrakteina. Hankkeen ulkopuolinen rahoitus v on , pääasiallisina rahoittajina Viron valtio, Eläinlääketie- 14

15 teen säätiö ja lääketehdas Orion. Hankkeeseen liittyy osaprojekti, jossa ovat mukana myös Sinikka Pelkonen, Toomas Orro, Heidi Härtel, Heli Simojoki, Pirjo Aho, Heikki Rusanen, Anita Huovilainen, Liisa Sihvonen: Vasikoiden hengitystietulehdukset kolmivaihekasvatuksen välikasvatuksessa. Tämän osahankkeen kokonaisrahoitus vuosille on (MMM). Muita märehtijätutkimukseen liittyviä projekteja ovat - Kylmien tuotantotilojen vaikutus nautojen fysiologiaan ja hyvinvointiin (Timo Soveri, Merja Manninen, Sakari Alasuutari, Satu Sankari) - Vuohen endokrinologiset vuosi- ja vuorokausirytmit (Aino Alila-Johansson, Lea Eriksson, Timo Soveri, Maija-Liisa Laakso) - Lypsylehmien sorkkasairaudet (Minna Kujalan väitöskirjatyö, Timo Soveri, Sakari Alasuutari) Väitöskirjat Juhani Taponen: Ovarian function in dairy cattle after gonadotropin-releasing hormone treatments during perioestrus. (ohj. T. Katila, K. Heinonen, H. Rodriguez-Martinez; joht. T. Katila). Heli Lindeberg: Embryo technology in the farmed European polecat (Mustela putorius). (ohj. M. Valtonen, S. Amstislavsky, T. Katila; joht. T.Katila). Tieteelliset artikkelit kansainvälisissä lehdissä ja kongressijulkaisuissa Alila-Johansson, A., Eriksson L, Soveri T & Laakso M-L. Serum cortisol levels in goats exhibit seasonal but not daily rhythmicity. (2003) Chronobiol. Int. 20: Katila T. Effects of hormone treatments, season, age and type of mares on ovulation, twinning and pregnancy rates of mares inseminated with fresh and frozen semen. (2003) Pferdeheilkunde 19: Kutila, T., Pyörälä, S., Saloniemi, H., & Kaartinen, L. Antibacterial effect of bovine lactoferrin against udder pathogens. (2003) Acta vet Scand. 44: Kutila, T., Pyörälä, S., Kaartinen, L., Isomäki, R., Vahtola, K., Myllykoski, L., & Saloniemi, H. Changes of lactoferrin and citrate concentrations in milk during the early drying-off period of dairy cows. (2003) J Vet Med A. 50: Lehtolainen, T., Pohjanvirta, T., Pyörälä, S., and Pelkonen, S. Association between the virulence factors and clinical course of Escherichia coli mastitis. Brief communication. (2003) Acta vet. Scand. 44: Lehtolainen, T., Suominen, S., Kutila, T., & Pyörälä, S. Effect of Escherichia coli intramammary endotoxin in early- vs late-lactating dairy cows. (2003) J. Dairy Sci. 86: Lehtolainen, T., Shwimmer, A., Shpigel, N.Y., Honkanen-Buzalski, T. Pyörälä, S. In vitro antimicrobial susceptibility of Escherichia coli isolates originating from clinical mastitis in Finland and Israel. (2003) J. Dairy Sci. 86:

16 Pyörälä, S. Indicators of inflammation in the diagnosis of mastitis. (2003) Vet. Res. 34: Sarelli L, Heinonen M, Johansson T, Heinonen K and Saloniemi H. Lactoferrin in prevention of experimental Escherichia coli diarrhoea in weaned pigs. (2003) J Appl Res Vet Med 2, 1: Taponen J., Hjerppe P., Kopra E., Rodríguez-Martínez H., Katila T. & Kindahl H. Premature prostaglandin F 2α secretion causes luteal regression in GnRH-induced short estrous cycles in cyclic dairy heifers. (2003) Theriogenology 60: Taponen, S., Dredge, K., Henriksson, B., Pyyhtiä, A., Suojala, L., Junni, R., Heinonen, K. & Pyörälä, S. Efficacy of intramammary treatment with procaine penicillin G vs. procaine penicillin plus neomycin in bovine clinical mastitis caused by penicillin-susceptible, gram-positive bacteria a double blind field study. (2003) J. vet. Pharm. Ther. 26: Taponen, S., Jantunen, A., Pyörälä, E., & Pyörälä, S. Efficacy of targeted 5-day parenteral and intramammary treatment of clinical Staphylococcus aureus mastitis caused by penicillin-susceptible or penicillinresistant bacterial isolate. (2003) Acta vet Scand. 44: Tauriainen, S., Sankari, S., Pyörälä, S. and Syrjälä-Qvist, L. Effect of anionic salts on some blood and urine minerals, acid-base balance and udder oedema of dry pregnant cows fed grass based diets. (2003) Agric. Food Sci. Finland, 12: Kansainväliset kongressiabstraktit Andersson M, Taponen J, Koskinen E, Dahlbom M. Effect of insemination with a dose of 2 or 15 million frozen-thawed ppermatozoa and semen deposition on pregnancy rate in dairy cows. ESDAR 7, Dublin 4-6/9. (2003) Reprod. Dom. Anim. 38: 336. Andersson M, Mikkola M, Taponen J, Sukura A. Transplantation of donor boar spermatogonial cells leads to complete spermatogenesis in boars affected by the hereditary short tail sperm defect. Vth International conference on semen preservation. Doorweth, Hollanti / VI-F61.Proceedings Hyvönen, P., Hakkarainen, J., Kivelä, I., & Pyörälä, S. The concentration of human and bovine lactoferrin in the milk of rhlf-transgenic cows during lactation. 6 th International Conference on Lactoferrin: structure, function and applications. Capri, Italy, May 5-9, Proceedings. Katila T, Reilas T, Güvenc K, Alm K, Andersson M. The effect of seminal plasma on motility characteristics and viability of spermatozoa after cooled storage. Havemeyer Foundation Workshop 3 rd meeting of the European Equine Gamete Group; 2003: 6. Orro T, Nieminen M, Tamminen T, Sukura A, Sankari S & Soveri T. Time-related changes in concentrations of acute-phase proteins in newborn reindeer calves. 11 th Arctic Ungulate Conference. Rangifer, Report No : 59. Orro T, Sankari S, Pudas T, Oksanen A & Soveri T: Endotoxin-induced acute-phase response in reindeer. 11 th Arctic Ungulate Conference. Rangifer, Report No :

17 Oravainen J, Heinonen M, Tast A, Virolainen J and Peltoniemi OAT. Prevalence of porcine parvovirus antibodies in sow herds. In the Proceedings of ISVEE (International Society for Veterinary Epidemiology and Economics), Vina del Mar, Chile, , 3 pages. EI SIVUMÄÄRIÄ VAAN SIVUNUMEROT Rytky S, Nieminen M, Soveri T & Pösö AR. Effects of rapid changes in temperature on fluid balance in reindeer. 11 th Arctic Ungulate Conference. Rangifer, Report No : 55. Soveri, T, Orro T & Oksanen A. No increase in serum acute phase proteins in subclinical Trichinella infection in reindeer (Rangifer t. tarandus). The 19 th International Conference of the World Association for the Advancement of Veterinary Parasitology, New Orleans. 2003: 257. Kotimaiset julkaisut Dredge K. Energian puute johtaa hyperketonemiaan. (2003) Maito Ja Me 7: Dredge K. Eläintaudit riskinä tilan taloudelle. (2003) KMVet 3: Dredge K. Lypsylehmien tuotantokestävyys ja poistopolitiikka osana karjan terveydenhuoltoa. (2003) Suomen Eläinlääkärilehti 4: Dredge K. Utaretulehdus luomutuotannossa. (2003) Suomen eläinlääkäriliiton luentokokoelma. Eläinlääkäripäivät s Dredge K. Vasikoiden juotto luomutilalla. Luomutilojen erityistarpeet. Luomuvaatimukset. (2003) Vasikoiden hoito-opas. Valio Oy, 31, 38-39, 56. Haveri M. Naudan stafylokokkimastiitti. (2003) Suomen eläinlääkäriliiton luentokokoelma. Eläinlääkäripäivät s Heinonen M. Emakoiden jalkaongelmat ja hedelmällisyys. (2003) Suomen eläinlääkäriliiton luentokokoelma. Eläinlääkäripäivät s Heinonen M ja Simojoki H. Tiineys ja syntymä. (2003) Vasikoiden hoito-opas. Valio Oy, Heinonen M. Porsiminen luonnollisesti ja avustaen. (20039 Sika 3: Heinonen M. Suomessa sikojen sairaudet kuuluvat kesyyn luokkaan. (2003) Sika 4: Hovinen M. Utareterveyden hallinta lypsyn automatisoituessa. (2003) Suomen Eläinlääkärilehti 7-8: Kasanen I., Hovinen M. Automaattilypsyn vaikutus utareterveyteen kahdella suomalaisella tilalla. (2003) Suomen Eläinlääkärilehti 7-8: Katila T. Hevonen taiteessa, runoudessa, historiassa (Ritva Haavikko). (2003) Kirjallisuusarvostelu Suomen Eläinlääkärilehti 109: Lehtolainen T. E. coli utaretulehduksen aiheuttajana. ((2003) Suomen eläinlääkäriliiton luentokokoelma. Eläinlääkäripäivät s

18 Oravainen J. Valuttelevaakin emakkoa kannattaa tutkia. (2003) Suomen eläinlääkäriliiton luentokokoelma. Eläinlääkäripäivät s Oravainen J. Sian parvovirus rokottamisen ja tiittereiden tulkinnan ongelmat. (2003) Suomen eläinlääkäriliiton luentokokoelma. Eläinlääkäripäivät s Peltoniemi O. HETU projekti (2003) Suomen eläinlääkäriliiton luentokokoelma. Eläinlääkäripäivät s Pitkälä A. & Pyörälä, S. Laboratorio ja utaretulehdus. (2003) Suomen Eläinlääkärilehti 109: Pyörälä S. Professoreita lahjaksi. (2003) Haastattelu Yliopistolainen lehdessä 4: 4-6. Pyörälä S. Utaretulehduksen ehkäisyn uudet tuulet. (2003) Nauta 2: Pyörälä S. Utaretulehduksen ennaltaehkäisy ja hoidon suuntaviivat. (2003) Suomen eläinlääkäriliiton luentokokoelma. Eläinlääkäripäivät s Soveri T. Porojen kunto ja sen mittaaminen. (2003). Poropäivät Riistantutkimuksen tiedote 185: Tast A. Valon vaikutus sian hedelmällisyyteen. (2003) Suomen eläinlääkäriliiton luentokokoelma. Eläinlääkäripäivät s Virolainen J. Ruokintastrategiat ja hedelmällisyys. (2003) Suomen eläinlääkäriliiton luentokokoelma. Eläinlääkäripäivät s Oppikirjat Erkki Pyörälä. Kotieläinten synnytysoppi. (2003) HY/ELTDK Oppimateriaalia 3. Helsinki. KIrjoitusten toteutuma vuosina Artikkelien määrä Tieteelliset artikkelit Kongressiabstraktit Kotimaiset lehtiartikkelit Artikkelit yhteensä

19 Kansainväliset kongressit ja kurssit sekä vierailut ulkomaille 11 th Arctic Ungulate Conference, Saariselkä, Toomas Orro (suullinen esitys), Timo Soveri (tieteellisen järjestelytoimikunnan jäsen): Time-related changes in concentrations of acute-phase proteins in newborn reindeer calves. Toomas Orro, Timo Soveri (posteri): Endotoxin-induced acute-phase response in reindeer. North American Veterinary Conference, Orlando, Florida, January 18-22, Treatment of clinical mastitis in Finland. Treatment of coliform mastitis. Treatment of mastitis caused by Arcanobacterium pyogenes. Alternative mastitis treatments. Proceedings Vol 17, Large Animal Edition, 73-74, 75, 76-77, Satu Pyörälä (kutsuttu luennoitsija). The 19 th International Conference of the World Association for the Advancement of Veterinary Parasitology, New Orleans, USA, Timo Soveri (posteri): No increase in serum acute phase proteins in subclinical Trichinella infection in reindeer (Rangifer t. tarandus) Pohjoismainen kokous sika- ja siipikarjaopetuksesta ja tutkimuksesta ja niiden kehittämisestä. Yhteisen NOVA-sikakurssin suunnittelua; Ekenäs, Ruotsi, Mari Heinonen, Olli Peltoniemi. NOVA-kurssi: Introduction to Veterinary Epidemiology, Biri, Norja Kristiina Dredge. NOVA-kurssi: Pig herd health and welfare, Ruotsi, Ekenäs ) Jonna Oravainen (suullinen esitys): Production systems and disease complex 1(gastrointestinal diseases). NOVA-kurssi: Domestic Animal Reproduction - Ovary, Sveriges Lantbruksuniversitet. Uppsala Ruotsi Eeva Mustonen (suullinen esitys) Phytoestrogens and ruminat animal, Camilla Munsterhjelm (suullinen esitys). Nordic Meeting on Mastitis Diagnostics. Mastitis research in Finland. October , Uppsala, Sweden. Satu Pyörälä (suullinen esitys Suomen edustajana), Maarit Haveri. 3rd Meeting of the European Equine Gamete Group; Pardubice, Tsekin tasavalta, ; Terttu Katila (kutsuttu luennoitsija): The effect of seminal plasma on motility characteristics and viability of spermatozoa after cooled storage. 3 rd Leipzig Expertworkshop on Equine Reproductive Medicine; Leipzig, Saksa, ; Terttu Katila (kutsuttu luennoitsija): Effect of PG- and hcg-administrations on ovulation, twinning and pregnancy rates of mares. International Society for Veterinary Epidemiology and Economics, Vina del Mar, Chile, Jonna Oravainen (suullinen esitys): Prevalence of porcine parvovirus antibodies in sow herds. Internationale Konferenz Equine Reproduktionsmedizin; Leipzig, Saksa, ; Terttu Katila (kutsuttu luennoitsija): Auswirkungen von Hormonbehandlungen, Saison, Alter und Reproduktionsstatus auf Ovulation, Zwillingsträchtigkeits- und Trächtigkeitsraten von Stuten inseminiert mit frischem und gefrorenem Samen. VII Annual Meeting of Portuguese Association of Buiatrics, Porto, Portugal, Pyörälä, S. (kutsuttu luennoitsija): Treatment of bovine mastitis during lactation. Prevention of bovine mastitis. 19

20 Tarton yliopiston eläinlääketieteellisen tutkimuksen kansainvälinen arviointi; Tartto, Viro, Terttu Katila, arviointiryhmän jäsen. Väitösseminaari: Is it possible to solve the problems during emergency feeding or is the challenge too difficult? SLU, Uppsala, Timo Soveri (kutsuttu luennoitsija): Condition of reindeer. 17 th NKVet Symposium: Animal transports disease risks and welfare aspects. Hanasaari Timo Soveri (järjestelytoimikunnan puheenjohtaja). Animal Health Economics, The Royal Veterinary and Agricultural University, Tanska ja Kristiina Dredge. Osallistuminen kotimaisille kursseille, koulutuspäiville ja seminaareihin Tieteen päivät. Porthania. Helsinki Terttu Katila. Valmiuseläinlääkärikoulutus. Helsinki Eeva Mustonen. Esimiestyön ABC. Kontakt. Helsinki Terttu Katila. Tuotanto- kunnalliseläinlääkäripäivät, TEY/SKEL. Siilinjärvi Kristiina Dredge, Mari Heinonen, Eeva Mustonen. PDF-perusteet, HY:n henkilöstökoulutus. Helsinki 4.2, Eeva Mustonen. Navettaseminaari: Maitotilan tulevaisuuden haasteet, talous ja riskit, Valio. Jyväskylä Kristiina Dredge. Ope.fi II, HY:n henkilöstökoulutus. Helsinki Eeva Mustonen. Liukkaankelin ajo-opetus. Lahti Anu Ahola, Kristiina Dredge, Mari Heinonen, Outi Hälli, Reijo Jokivuori, Pirkko Lampola, Saija Lehto, Eeva Mustonen, Hannele Pentti, Katja Piirainen, Anna Sorsa, Saila Tuiskunen Julkaisijan iltapäivä. HY. Helsinki Terttu Katila. Lypsykarjaterveydenhuolto hanke-eläinlääkäreiden neuvottelupäivät. Seinäjoki Eeva Mustonen. Erikoistumisportfoliokoulutus, ELTDK. Helsinki Kristiina Dredge, Eeva Mustonen. NOVA konferens. Järvenpää Satu Pyörälä. Yliopistorahoituksen huutokauppa. PRL:n ja TTL:n kevätseminaari. Helsinki Terttu Katila. Luomututkimusohjelman aloitusseminaari, Viikki. Helsinki Kristiina Dredge. Tarttuvat taudit - täydennyskoulutuspäivä MMM, EELA. Helsinki Eeva Mustonen. 20

21 Trichophyton verrucosum workshop. Espoo Kristiina Dredge, Eeva Mustonen, Kirsi Soini. Opettamisen etiikka ja etiikka opetuksessa, VOK, Viikki. Helsinki ja Kristiina Dredge. Agroekologia seminaari tutkijoille baltian maista ja venäjältä. Saaren kartano. Saari Eeva Mustonen. Clinical trials workshop, Dr. Ian Dohoo. University of Helsinki. Helsinki Kristiina Dredge, Mari Heinonen, Mari Hovinen, Eeva Mustonen, Jonna Oravainen ja Heli Simojoki. Lypsykarjaterveydenhuollon hankeseminaari Valio, järj. ETT ja EELA. Helsinki Satu Pyörälä. Koulutuspäivä sikojen loisista, Orion Pharma. Tuohilampi Mari Heinonen. Miten kirjoitan hyvän lehtijutun, SETH. Sonkajärvi Kristiina Dredge, Mari Heinonen, Jonna Oravainen. Vasikoiden hengitystietulehdukset kolmivaihekasvatuksen välivaiheessa seminaari. Kuopio Satu Pyörälä. Taxonomy and evolution of pathogens and nonpathogens kurssi, 0,5 ov, HYELTDK Helsinki Mari Hovinen. International seminar on cattle reproduction. Helsinki Terttu Katila (pj), Juhani Taponen (kutsuttu luennoitsija). Socio-economic aspects of animal health and food safety in organic farming systems. 1 st SAFO Workshop. Italia, Firenze Kristiina Dredge. Lampaiden terveydenhuolto. Helsingin yliopisto/länsi-uudenmaan täydennyskoulutuslaitos. Suitia Katja Mustonen, Mari Niemi, Kirsi Soini. Julkishallinnon, laitoksen ja yrityksen suojelujohtajan peruskurssi. Uudenmaan Pelastusliitto. Helsinki ja Reijo Jokivuori. Dreamweaver sivustojen luominen, HY-henkilöstökoulutus. Helsinki 14.10, 16.10, Eeva Mustonen. Millainen on hyvä opinnäyte, VOK, Helsinki Heli Simojoki Opinnäytetyön ohjaus. Kaksi iltapäiväseminaaria. Järj. VOK. Helsinki ja Satu Pyörälä. Sikalan terveysrekisterikoulutus, ETU-palvelut. Ikaalinen Mari Heinonen. Terve Eläin, Pellervon lukijapäivät. Ikaalinen Kristiina Dredge, Mari Heinonen. Eläinlääkäripäivät, SELL. Helsinki Kristiina Dredge (luento), Maarit Haveri (luento), Mari Heinonen (luento), Tanja Lehtolainen (luento), Eeva Mustonen, Mari Niemi, Jonna Oravainen (luento), Olli Peltoniemi (luento), Satu Pyörälä (luento), Timo Soveri, Juhani Taponen, Anssi Tast (luento), Juha Virolainen (luento) 21

22 Vaihtoehtojen yliopisto. TTL:n ja SATY:n seminaari. Helsinki Terttu Katila (tilaisuuden yhteenveto). Opinnäytetyön sudenkuopat, Helsingin yliopisto, Viikin opettamisen kehittämispalvelut, Juha Hakala. Helsinki Mari Heinonen, Satu Pyörälä, Heli Simojoki Virkaeläinlääkärin tehtävät 3. jakso (vierasainevalvonta ja eläinsuojelu). Helsingin yliopisto/länsi- Uudenmaan täydennyskoulutuslaitos. Helsinki Mari Niemi. Yliopistopedagogiikan perusteet, 5 ov, Helsingin yliopisto, Viikin opetuksen kehittämispalvelut. Helsinki 3/ Mari Heinonen. English Language Course for Postgraduate Students, 1,5 ov. HYELTDK. Helsinki Kristiina Dredge, Heli Simojoki. Erikoistujien Koulutuspäivä, HYELTDK. Helsinki Kristiina Dredge, Katja Mustonen, Mari Niemi, Johanna Seppänen, Kirsi Soini, Anna Sorsa, Saila Tuiskunen. Opetuksen kehittämisseminaari, VOK. Saaren yksikkö Kristiina Dredge, Terttu Katila, Satu Pyörälä, Heli Simojoki. Tutkijaseminaari. Saaren yksikkö Magnus Andersson, Kristiina Dredge, Mari Heinonen,, Mari Hovinen, Terttu Katila, Eeva Mustonen, Katja Mustonen, Mari Niemi, Jonna Oravainen, Toomas Orro, Olli Peltoniemi, Satu Pyörälä, Heli Simojoki, Timo Soveri, Juhani Taponen, Anssi Tast, Juha Virolainen. Kirjoittamisen ohjaaminen, VOK, Helsinki Heli Simojoki Drop in tilastotieteen kurssi, Helsinki Eltdk, Heli Simojoki Lypsykarjaterveydenhuollon hanke-eläinlääkäreiden neuvottelupäivät. Jyväskylä Eeva Mustonen, Kirsi Soini. Tutkijoiden mastiittiseminaari Valiolla. Helsinki Mari Hovinen, Satu Pyörälä, Suvi Taponen. Poropäivät, RKTL, Kaamanen Timo Soveri (luento). ASIANTUNTIJATEHTÄVÄT LEHDISSÄ, TIETEELLISISSÄ JÄRJESTÖISSÄ JA VI- RANTÄYTÖISSÄ Lehdet Käsikirjoitusten arviointi Magnus Andersson - Acta Veterinaria Scandinavica (1) - International Journal of Andrology (1) 22

23 Terttu Katila - Theriogenology (3) - Equine veterinary Journal (2) - Reproduction in Domestic Animals (2) - Animal Reproduction Science (1) Olli Peltoniemi - Reproduction in Domestic Animals (2) - Reproduction (1) Satu Pyörälä - Veterinary Research (1) - Journal of Dairy Science (3) - Canadian Journal for Microbiology (1) Timo Soveri - Environmental Pollution (1) Jäsenyydet lehtien toimitusneuvostoissa Terttu Katila - Suomen Eläinlääkärilehti, tieteellisen toimituskunnan jäsen - Acatiimin toimitusneuvoston jäsen Olli Peltoniemi - Suomen eläinlääkärilehti, toimitusneuvoston puheenjohtaja Satu Pyörälä - Suomen Eläinlääkärilehti, tieteellisen toimituskunnan jäsen - Veterinary Research, member of the editorial board Timo Soveri - Suomen Eläinlääkärilehti, tieteellisen toimituskunnan jäsen - Acta Veterinaria Scandinavica, toimitusneuvoston jäsen (kansallinen toimittaja) Tieteellisten järjestöjen ja ryhmien jäsenyydet Magnus Andersson - ESDAR, country representative - Diplomate of European College of Animal Reproduction (ECAR) Kristiina Dredge - toinen Suomen edustajista kolmivuotisessa EU-rahoitteisessa SAFO-networkissa (Sustaining Animal Health and Food Safety in Organic Farming) 23