Tiet erkanevat TALOUS- NÄKYMIEN PÄIVITYS. Yleiskatsaus 02 ELOKUU 2011 JOULUKUU TIET ERKANEVAT Suomi 04. KYLMÄ TALVI Keskeiset tunnusluvut 06

Transkriptio

1 TALOUS- Talousnäkymät NÄKYMIEN PÄIVITYS ELOKUU 2011 Sisältö JOULUKUU 2013 Tiet erkanevat Yleiskatsaus 02 TIET ERKANEVAT Suomi 04 KYLMÄ TALVI Keskeiset tunnusluvut 06 1 TALOUSNÄKYMÄT JOULUKUU 2013 NORDEA MARKETS

2 Yleiskatsaus Tiet erkanevat USA ja muu teollistunut maailma piristyvät Euroalue rämpii vielä pitkään Pohjoismaiden näkymät erkaantuvat toisistaan Suomen toipumisesta ei vieläkään merkkejä Globaali talous palaa hitaaseen kasvuun Globaali kasvu on pikku hiljaa paranemassa kehittyneiden maiden vedolla. Näkymiä kohentavat löysä rahapolitiikka ja aikaisempaa pienempi finanssipoliittinen sopeutus sekä poliittisten riskien pieneneminen Yhdysvalloissa ja Euroopassa. Globaalit ostopäälliköiden indeksit ovat ennakoineet teollisuustuotannon ja maailmankaupan paranemista jo toista vuotta. Reaalitalouden elpyminen on ollut kuitenkin luottamuskyselyiden viestiin verrattuna normaalia hitaampaa finanssi- ja eurokriisin pitkän varjon vuoksi. selkeitä edistysaskeleita pankkiunionissa sekä pksektorin lainanannon edistämisessä. Eurooppa tarvitsee myös lisätoimia keskuspankilta. Euroalueen kasvunäkymiä on painanut liikaa keskuspankin kuihtuva tase samalla, kun muissa keskeisissä jo kasvuun päässeissä kehittyneissä maissa vielä löysä rahapolitiikka jatkuu. Operaatiot heikentäisivät myös euroalueen taloustilanteeseen nähden liian vahvaksi käynyttä valuuttakurssia. Euro on vahvistunut tärkeimpiin kauppakumppaneihin nähden jo 8 prosenttia viime vuoden kesästä. Globaalissa kaupassa pientä piristymistä Elpymisestä vastaa ennen kaikkea Yhdysvallat, jossa kasvu on laaja-alaista ja kestänyt poliittiset epävarmuudet ja liittovaltion osittaisen sulkemisenkin. Maailmantalouden elpymiselle on kuitenkin erittäin tärkeää, että maan poliittinen tilanne ei uudestaan kärjisty vuodenvaihteen ympärille ajoitettujen määräaikojen vuoksi. Muista kehittyneistä maista esimerkiksi Britannia on kasvamassa nopeinta vauhtia kuuteen vuoteen, joten olemme nostaneet maan kasvuennusteen 2,5 prosenttiin. Suurista talouksista myös Japani on piristynyt, mutta tarvitsee kipeästi löysän raha- ja finanssipolitiikan rinnalle talouden rakennetta uudistavaa politiikkaa. Muuten nykyiset toimet johtavat pelkästään inflaatioon ilman pidemmän aikavälin reaalitaloudellista kasvua. Kehittyvät maat ovat hyytyneet. Kiinan kasvu pysyy ennustehorisontilla reilussa 7 prosentissa, mutta muiden Bric-maiden tilanne on huonompi. Suomen kannalta tärkeän Venäjän kasvu jää tänä vuonna reiluun prosenttiin. Venäjän näkymiä heikentävät alhaiset yksityisen sektorin investoinnit ja öljysektorilta tulevan kasvun hiipuminen. Kehittyvien maiden näkymiä ovat painaneet merkittävästi uutiset Yhdysvaltojen rahapolitiikan normalisoinnista. Todennäköisesti kuitenkin lähikuukausina alkava arvopapereiden oston vähentäminen ei enää saa aikaan samanlaista häiriötä kuin viime kesänä, sillä useat maat ovat nostaneet korkoja ja keränneet valuuttareservejä liiallisen heilunnan hillitsemiseksi. Teollisuuden näkymät parantuneet, tuotanto seuraa Euro vahvistunut 8 % viime vuoden kesästä Euroalue on vakiintumassa hitaasti Euroaluekin on ponnistamassa kasvuun. Saksassa kasvu on vahvaa, mutta Etelä- ja Keski-Euroopassa se pysyy erittäin kituliaana, koska sekä yksityisen että julkisen velkataakan purkaminen on vasta alkumetreillä. Pankkien taseiden läpikäynti ja stressitestit rajoittavat lainanantoa, mikä hidastaa kasvua investointien ja asuntokaupan kautta. Euroalueella on erittäin tärkeää saada aikaan 2 TALOUSNÄKYMÄT JOULUKUU 2013 NORDEA MARKETS

3 Yleiskatsaus Pohjoismaat erkaantuvat Pohjoismaat ovat kulkemassa eri suuntiin. Ruotsin kasvua pitää yllä vahva yksityinen kulutus, mitä vientisektori alkaa tukea kansainvälisen talouden elpymisen myötä. Ensi vuonna taloutta tukee myös vaalibudjetti. Alhaisen inflaation ja korkean työttömyyden vuoksi Ruotsin keskuspankki nostaa korkoja kuitenkin vasta ensi vuoden lopulla. Myös Tanska on pääsemässä irti asuntomarkkinoiden kuplasta, mikä tukee maan kasvunäkymiä. Norjan kasvu puolestaan on hyytymässä, ja maan asuntohinnat laskevat ennustehorisontilla jopa 20 %. Tämä vähentää rakentamista, mikä yhdessä hiipuvien öljyinvestointien kanssa saa kuluttajat varovaisiksi. Olemmekin puolittaneet Norjan kasvuennusteet reiluun prosenttiin vuosille 2014 ja Keskuspankki laskeekin korkoja ensi kesään mennessä, mikä heikentää kruunua. Suomessa kasvu alkaa viennin vedon kautta. Siitä tosin ei ole vielä mitään merkkejä. Vaikka tärkeimpien vientimarkkinoiden ostopäälliköt jo kertovat paremmasta, maiden tuonti ei ole vielä kääntynyt kasvuun. Niinpä Suomen vienti ei ole alkanut kasvaa. Tehdasteollisuuden tuotannon väheneminen on tosin pysähtynyt, mutta uutta kasvua ei vielä näy eivätkä uudet tilaukset lisäänny. Rakennepaketti paljon vartijana Suomen hallitus esitteli viime perjantaina joukon rakenneuudistuksia, joilla pyritään poistamaan 7 miljardin alijäämä valtiontaloudesta, palauttamaan Suomen kilpailukyky ja kuromaan umpeen 9 miljardin kestävyysvaje. Valitettavasti paketti jää näihin tavoitteisiin nähden vajavaiseksi. Aivan liian moni uudistus riippuu jatkovalmistelun sujuvuudesta. Vielä ei esimerkiksi tiedetä onnistuuko eläketyöryhmä nostamaan eläkkeelle jäämisen ikää tai miten sosiaali- ja terveydenhuollon rakenne uudistetaan. Nämä olisivat kaksi keskeisintä uudistusta kestävyysvajeen torjunnassa. Tehtävien karsinta kuntapalveluissa auttaa vähän, mutta luottaminen tuottavuuden paranemiseen työvoimavaltaisissa peruspalveluissa kuulostaa toiveajattelulta, jos samalla ei tehdä palvelujen rakenteeseen perusteellista remonttia. Myönteistä esityksessä on entistä tiiviimpi valtion kuntaohjaus, jolla kustannusten nousua voidaan hillitä aikaisempaa tehokkaammin. Myös kilpailukykyä parantavat toimet jäivät uudistusesityksessä hatariksi. Onneksi aikaisemmin syksyllä solmittu palkkaratkaisu alentaa Suomen kustannustasoa suhteessa tärkeisiin kilpailijamaihin, joskin vaikutus syntyy vasta asteittain ajan kuluessa. Suomi tarvitsee nykyisen sopimuksen lisäksi ainakin toisen yhtä maltillisen ja pitkän palkkaratkaisun suhteessa kilpailijamaihin. Aki Kangasharju aki.kangasharju@nordea.com Pohjoismaiden kasvu jäämässä jälkeen muista Suomi jäämässä jälkeen muista Pohjoismaista 110,0 Index, 2007=100 BKT 107,5 Norja 105,0 102,5 Ruotsi 100,0 Euroalue 97,5 95,0 Tanska 92,5 Suomi 90, Venäjän kasvu hyytyy Suomen kilpailukyky tarvitsee ison korjauksen 110,0 107,5 105,0 102,5 100,0 97,5 95,0 92,5 90,0 3 TALOUSNÄKYMÄT JOULUKUU 2013 NORDEA MARKETS

4 Suomi Kylmä talvi Talouden elpyminen karkaa taas kauemmaksi Vienti alkaa vetää vasta vuonna 2014 Työllisyyden heikkeneminen jatkuu yli kesän 2014 Kulutus kasvaa selvästi tavanomaista vähemmän Talouden elpyminen karkaa taas kauemmaksi Suomen talouden elpyminen pakenee jälleen kerran tuonnemmaksi. Tuoreimmat tilastotiedot eivät juuri anna signaaleja elpymisestä, vaikka muualla maailmassa näkymät ovat kohentuneet selvästi ja aktiviteetin vahvistuminen jatkuu ennakoivien mittareiden mukaan laajaalaisena. Niinpä olemme alentaneet Suomen talouden kasvuarvioitamme kautta linjan vuosille Uudet BKT:n kasvuennusteet ovat -1,0 prosenttia vuodelle 2013 (ennen -0,5 prosenttia), 0,8 prosenttia vuodelle 2014 (ennen 1,5 prosenttia) ja 2,0 prosenttia vuodelle 2015 (ennen 2,3 prosenttia). Olemme alentaneet lähes kaikkien BKT:n alaerien kasvuarvioita koko ennustejakson ajalta. Heikosta aktiviteetista kertoo se, että kokonaiskysyntä supistuu tänä vuonna edellisvuoden tapaan, kun vienti ja investoinnit vähenevät ja yksityinen kulutus polkee paikallaan. Vuosi 2014 tuo vähitellen tullessaan hieman parempaa, kun vienti ja yksityinen kulutus yltävät vaatimattomaan nousuun, mutta investoinnit vähenevät edelleen. Vasta vuonna 2015 kaikkien kysyntäerien arvioidaan nousevan. Vienti alkaa vetää vasta vuonna 2014 Totesimme syyskuun ennusteessamme, että Suomen talouden elpyminen on viennin piristymisen varassa, koska kotimaisen kysynnän näkymät pysyvät työllisyyden heikentyessä väistämättä vaisuina. Tämä pitää edelleen paikkansa. Aiemmista odotuksista poiketen myös viennin piristyminen näyttää nyt siirtyvän vuoden 2014 puolelle. Maailmankauppa ei ole vieläkään vauhdittunut tavalla, jota luottamusmittarit ovat jo pitkään ennakoineet. Kauppavirrat eivät siten ole voimistuneet odotetusti. Tämä näkyy myös Suomen tärkeimpien kauppakumppaneiden tuonnissa, joka on lisääntynyt joko hyvin vaatimattomasti (esimerkiksi Iso-Britannia, Yhdysvallat ja Venäjä) tai jopa vähentynyt lisää (Ruotsi ja Saksa). Kauppakumppaneiden tuonnin täytyy kasvaa, jotta Suomen vienti voi kohota. Venäjän talouskasvun merkittävä hidastuminen on tässä mielessä huono asia. Ilmeinen jarru on lyhyellä tähtäimellä myös investointitavaroiden merkittävä osuus viennistä. Työllisyyden heikkeneminen jatkuu yli kesän 2014 Tiedossa olevien neljän viimeisimmän vuosineljänneksen aikana Suomen kokonaistuotanto on supistunut pari prosenttia vuotta aikaisemmasta. Ei ole yllättävää, että työllisyys on heikentynyt. Sen sijaan työttömyys on lisääntynyt yllättävän vähän. Työmarkkinoilla näyttää olevan meneillään huolestuttava kehitys, jossa osa työttömistä jättäytyy kokonaan työvoiman ulkopuolelle. Julkisen talouden kestävyysvajeen pienentämisen kannalta tämä on huono uutinen. Vain hieman päälle 8 prosentin kohonnut työttömyysaste antaa tilanteesta liian kauniin kuvan. Työmarkkinoiden heikkeneminen pitkittyy, koska talouskasvu jatkuu vaimeana. Arvioimme työllisyyden vähenevän pitkälle vuoteen Työvoiman samanaikainen väheneminen jarruttaa työttömyysasteen nousun keskimäärin 8,4 prosenttiin. Kulutus kasvaa selvästi tavanomaista vähemmän Yksityinen kulutus lisääntyy lähivuosina selvästi tavan- Suomi: Keskeisiä tunnuslukuja (%-muutos, ellei toisin ilmoitettu) 2010 (mrd EUR) E 2013E 2014E 2015E Yksityinen kulutus 99 2,6 0,2 0,0 0,5 1,5 Julkinen kulutus 44 0,5 0,6 0,5 0,4 0,4 Investoinnit 34 5,7-1,0-2,4-0,2 4,1 Varastojen muutos* -1 1,4-1,3-0,6 0,2 0,1 Vienti 72 2,7-0,2-1,8 3,0 5,4 Tuonti 70 6,2-1,0-1,9 2,4 4,9 BKT 2,7-0,8-1,0 0,8 2,0 Nimellinen BKT, mrd EUR Työttömyysaste, % 7,8 7,7 8,1 8,4 8,1 Teollisuustuotanto (tuotos) 3,8-2,1-4,0 1,5 3,0 Kuluttajahinnat 3,4 2,8 1,5 1,5 1,6 Ansiotaso 2,7 3,2 2,0 1,6 1,5 Vaihtotase, mrd EUR -2,7-3,6-3,9-4,0-3,9 - % BKT:sta -1,5-1,8-2,0-2,0-1,9 Kauppatase, mrd EUR -1,3 0,1 1,0 0,9 1,2 - % BKT:sta -0,7 0,1 0,5 0,5 0,6 Julkisen sektorin ylijäämä, mrd EUR -1,3-3,4-4,5-4,7-4,3 - % BKT:sta -0,7-1,8-2,3-2,3-2,1 Julkisen sektorin velka, mrd EUR 92,8 103,1 111,5 120,2 128,3 - % BKT:sta 49,2 53,6 57,2 60,3 62,1 * Vaikutus BKT:n kasvuun, %-yksikköä 4 TALOUSNÄKYMÄT JOULUKUU 2013 NORDEA MARKETS

5 Suomi omaista hitaammin, kun useat seikat jarruttavat kotitalouksien ostovoiman kehitystä. Työllisyys heikkenee aiemmin arvioitua enemmän, ansiotaso ja eläkkeet kohoavat selvästi viime vuosia vähemmän ja verotus kiristyy, kun runsaat 150 kuntaa korottaa veroäyriään ja hyödykeveroja korotetaan valikoidusti. Työmarkkinoiden heikkeneminen ja olematon ostovoiman paraneminen pitävät kotitaloudet varovaisina ja pakottavat miettimään tarkasti suurempia hankintoja siitä huolimatta, että korkojen odotetaan pysyvän vielä pitkään poikkeuksellisen matalina. Kotitalouksien varovaisuus näkyy selvästi vähäisempänä halukkuutena ottaa lainaa, heikompana kestävien kulutustavaroiden kysyntänä sekä asuntokauppojen määrien pudotuksena. Kotitaloudet nostivat tammi-syyskuussa uusia asuntolainoja viidenneksen vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Samaan aikaan asuntokauppojen lukumäärä väheni vajaat 15 prosenttia. Investointien lyhyen aikavälin näkymät ovat heikot Rakennusliikkeet eivät halua tuottaa asuntoja varastoon, joten asuntokaupan jäähtyminen on saanut ne varuilleen. Asuntotuotannon rakennusluvat vähenivät tammi-syyskuussa 30 prosenttia vuotta aikaisemmasta ja olivat syyskuussa lähellä finanssikriisin jälkeisiä vuoden 2009 pohjalukemia. Lupien ja aloitettujen hankkeiden vähyys ennakoi sitä, että uudisrakentaminen vähenee edelleen ainakin vuoden 2014 alkupuoliskolla. Uudistarjonnan niukkuus kompensoi kysynnän heikkoutta ja vakauttaa asuntojen hintoja. Korjausrakentaminen loiventaa kuitenkin rakentamisen alamäkeä. Rakentaminen on investointien suurin pala. Myös perinteisten kone- ja laiteinvestointien sekä liikeja toimitilarakentamisen näkymät ovat vaisut. Tehdasteollisuuden kapasiteetin käyttöaste on tavanomaista matalampi, eivätkä uudet tilaukset vieläkään näytä piristymisen merkkejä. Teollisuus kärsii suoraan viennin vaikeuksista, onhan tavaraviennin arvo noin puolet sen liikevaihdosta. Se kärsii lisäksi epäsuorasti yksityisen kulutuksen heikkoudesta, joka välittyy kotimaisen kaupan tilausten kautta. Vaikean kysyntätilanteen vuoksi teollisuudessa ja kaupan alalla ei ole merkittäviä tarpeita kasvattaa kapasiteettia. Tärkeiden kauppakumppaneiden tuonti ei kasva Suomen tehdasteollisuus ponnistaa pohjalta Työllisyys heikkenee yli kesän 2014 Kuluttajahintojen nousupaineet ovat heikentyneet Kuluttajahintojen nousu pysyy hitaana Talouden taantuma, vapaa tuotantokapasiteetti, työllisyyden heikkeneminen, tuottajahintojen aleneminen sekä tukku- ja asuntohintojen vakautuminen jarruttavat kuluttajahintojen nousun tänä vuonna 1,5 prosenttiin. Heikon talouskehityksen vuoksi hintojen nousupaineet pysyvät ennustejaksolla vaimeina, joten hintaennusteita on korjattu alaspäin. Arvioimme kuluttajahintojen kohoavan 1.5 prosenttia vuonna 2014 ja 1,6 prosenttia vuonna Pasi Sorjonen TALOUSNÄKYMÄT JOULUKUU 2013 NORDEA MARKETS

6 Keskeiset tunnusluvut BKT:n kasvu, % Inflaatio, % E 2014E 2015E E 2014E 2015E Maailma 1) 4,0 3,3 3,0 3,7 3,9 Maailma 1) 5,0 3,9 3,6 3,7 3,9 USA 1,8 2,8 1,7 3,0 3,2 USA 3,1 2,1 1,5 1,8 2,3 Euroalue 1,5-0,5-0,4 1,0 1,5 Euroalue 2,7 2,5 1,4 1,0 1,5 Kiina 9,3 7,8 7,7 7,4 7,0 Kiina 5,4 2,6 2,7 3,5 4,0 Japani -0,6 2,0 1,8 1,4 1,0 Japani -0,3 0,0 0,4 2,3 1,7 Tanska 1,1-0,4 0,3 1,3 1,7 Tanska 2,8 2,4 0,8 1,4 1,6 Norja 2,5 3,4 1,8 1,3 1,2 Norja 1,2 0,8 2,1 1,8 1,8 Ruotsi 2,9 0,9 1,0 2,4 2,4 Ruotsi 3,0 0,9 0,0 0,9 2,1 Iso-Britannia 1,1 0,2 1,4 2,5 2,0 Iso-Britannia 4,5 2,8 2,5 2,0 2,3 Saksa 3,4 0,9 0,5 1,6 2,0 Saksa 2,5 2,1 1,6 1,6 1,8 Ranska 2,0 0,0 0,2 0,8 1,5 Ranska 2,3 2,2 1,0 1,0 1,3 Italia 0,5-2,4-1,9 0,4 1,0 Italia 2,9 3,3 1,3 1,3 1,4 Espanja 0,1-1,6-1,3 0,9 1,5 Espanja 3,1 2,4 1,5 0,7 1,0 Suomi 2,7-0,8-1,0 0,8 2,0 Suomi 3,4 2,8 1,5 1,5 1,6 Viro 9,6 3,9 1,0 3,1 3,8 Viro 5,0 3,9 2,9 2,3 3,1 Puola 4,5 1,9 1,4 3,2 4,0 Puola 4,3 3,7 1,0 2,1 2,5 Venäjä 4,4 3,5 1,9 2,0 2,2 Venäjä 8,5 5,1 6,3 5,9 5,8 Latvia 5,5 5,6 3,9 4,4 3,2 Latvia 4,4 2,3 0,7 3,0 2,3 Liettua 5,9 3,6 4,0 3,8 4,0 Liettua 3,4 2,8 1,7 2,5 2,8 Intia 7,5 5,1 5,0 6,0 6,5 Intia 9,5 7,5 6,0 6,5 7,0 Brasilia 2,8 0,9 2,4 2,2 2,5 Brasilia 6,6 5,2 6,2 5,8 5,6 Muu maailma 4,5 3,7 3,1 3,9 4,2 Muu maailma 6,8 6,3 6,3 5,9 5,5 1) 184 maan painotettu keskiarvo. Kaikkien maiden painot ja muun maailman tiedot ovat viimeisimm?st? IMF:n World Economic Outlook -julkaisusta. Painot on laskettu ostovoimakorjatusta BKTsta. Julkisen talouden ylijäämä, % BKT:sta Vaihtotase, % BKT:sta E 2014E 2015E E 2014E 2015E USA -8,4-6,8-3,9-3,1-2,4 USA -2,9-2,7-3,0-3,0-3,0 Euroalue -4,1-3,7-3,1-2,5-2,4 Euroalue 0,3 1,8 2,3 2,8 3,0 Kiina -1,1-1,6-1,9-2,0-2,1 Kiina 2,8 2,6 2,2 1,5 1,0 Japani -10,0-10,2-10,0-9,5-9,0 Japani 2,0 1,0 1,5 1,0 0,5 Tanska -2,0-4,2-1,1-1,3-1,8 Tanska 5,9 6,0 6,5 5,8 5,1 Norja 13,6 14,3 11,7 11,2 11,3 Norja 12,8 14,2 10,6 12,0 12,0 Ruotsi 0,0-0,5-1,4-1,8-1,1 Ruotsi 7,3 6,3 6,0 5,8 5,9 Iso-Britannia -7,8-6,3-6,3-5,5-3,0 Iso-Britannia -1,5-3,8-4,1-4,0-3,5 Saksa -0,8 0,1 0,0 0,1 0,2 Saksa 6,3 7,0 7,0 6,6 6,3 Ranska -5,3-4,8-4,2-3,8-3,7 Ranska -2,5-2,1-1,8-1,5-1,5 Italia -3,7-2,9-2,8-2,5-2,3 Italia -3,1-0,5 1,0 1,2 1,1 Espanja -9,6-10,6-6,8-5,5-4,1 Espanja -4,0-1,2 1,4 2,6 3,1 Suomi -0,7-1,8-2,3-2,3-2,1 Suomi -1,5-1,8-2,0-2,0-1,9 Viro 1,2-0,2-0,4-0,5-0,1 Viro 1,8-1,8-0,9-1,2-1,3 Puola -5,0-3,9-4,4 4,5-3,0 Puola -5,0-3,7-2,0-1,7-1,8 Venäjä 7,0 0,0-0,7-0,8-1,0 Venäjä 5,4 3,5 3,3 3,1 3,0 Latvia -3,5-1,5-1,0-0,5 0,0 Latvia -2,2-1,7-1,5-2,2-2,7 Liettua -5,5-3,0-2,8-2,4-2,0 Liettua -3,7-0,5-0,5-1,5-2,0 Intia -6,7-5,5-5,3-5,5-5,0 Intia -3,4-5,1-5,5-5,3-4,5 Brasilia -2,6-2,1-3,3-3,6-3,0 Brasilia -2,1-2,6-3,5-3,2-2,7 6 TALOUSNÄKYMÄT JOULUKUU 2013 NORDEA MARKETS

7 Keskeiset tunnusluvut Keskuspankkikorot, % Korkoero euroalueeseen, keskuspankkikorot, %-yksikköä kk kk USA 0,25 0,25 0,25 0,25 1,25 USA 0,00 0,00 0,00 0,00 0,50 Japani 0,10 0,10 0,10 0,10 0,10 Japani 1) -0,15-0,15-0,15-0,15-1,15 Euroalue 0,25 0,25 0,25 0,25 0,75 Euroalue Tanska 0,20 0,20 0,20 0,40 1,00 Tanska -0,05-0,05-0,05 0,15 0,25 Ruotsi 1,00 1,00 1,00 1,50 2,00 Ruotsi 0,75 0,75 0,75 1,25 1,25 Norja 1,50 1,50 1,25 1,00 1,00 Norja 1,25 1,25 1,00 0,75 0,25 Iso-Britannia 0,50 0,50 0,50 0,50 1,25 Iso-Britannia 0,25 0,25 0,25 0,25 0,50 Sveitsi 0,00 0,00 0,00 0,00 0,75 Sveitsi -0,25-0,25-0,25-0,25 0,00 Puola 2,50 2,50 2,50 3,00 3,50 Puola 2,25 2,25 2,25 2,75 2,75 Venäjä 5,50 5,25 5,25 5,00 4,75 Venäjä 5,25 5,00 5,00 4,75 3,75 Kiina 6,00 6,00 6,00 6,50 6,50 Kiina 5,75 5,75 5,75 6,25 5,75 Intia 7,75 8,00 8,00 7,50 7,00 Intia 7,50 7,75 7,75 7,25 6,25 Brasilia 10,00 10,25 10,25 10,25 10,25 Brasilia 9,75 10,00 10,00 10,00 9,50 Venäjän ennuste on ohjauskorolle (Key Rate) aiempien julkaisujen jälleenrahoituskoron sijaan (Refi-korko) 1) Korkoero Yhdysvaltoihin nähden 3 kk:n korot, % Korkoero euroalueeseen, 3 kk, %-yksikköä kk kk USA 0,24 0,30 0,35 0,55 1,60 USA 0,00 0,10 0,15 0,35 0,85 Euroalue 0,24 0,20 0,20 0,20 0,75 Euroalue Tanska 0,24 0,30 0,35 0,45 1,00 Tanska 0,01 0,10 0,15 0,25 0,25 Ruotsi 1,08 1,25 1,25 1,60 2,30 Ruotsi 0,84 1,05 1,05 1,40 1,55 Norja 1,66 1,70 1,38 1,20 1,20 Norja 1,42 1,50 1,18 1,00 0,45 Iso-Britannia 0,52 0,50 0,50 0,60 1,40 Iso-Britannia 0,29 0,30 0,30 0,40 0,65 Puola 2,65 2,75 2,80 3,25 3,75 Puola 2,41 2,55 2,60 3,05 3,00 Venäjä 6,95 6,75 6,55 6,45 6,50 Venäjä 6,71 6,55 6,35 6,25 5,75 Latvia 0,25 0,20 0,30 0,35 1,00 Latvia 0,01 0,00 0,10 0,15 0,25 Liettua 0,40 0,50 0,50 0,35 1,00 Liettua 0,16 0,30 0,30 0,15 0,25 10 vuoden jvk-tuotto, % Tuottoero euroalueeseen, 10-v, %-yksikköä kk kk USA 2,80 2,75 2,90 3,25 3,90 USA 1,06 1,00 0,80 0,85 1,15 Euroalue 1,74 1,75 2,10 2,40 2,75 Euroalue Tanska 1,78 1,85 2,20 2,50 2,85 Tanska 0,04 0,10 0,10 0,10 0,10 Ruotsi 2,31 2,40 2,85 3,15 3,50 Ruotsi 0,57 0,65 0,75 0,75 0,75 Norja 2,80 2,86 3,13 3,37 3,40 Norja 1,06 1,11 1,03 0,97 0,65 Iso-Britannia 2,85 2,80 3,00 3,25 3,75 Iso-Britannia 1,11 1,05 0,90 0,85 1,00 Puola 4,55 4,50 4,80 5,00 5,20 Puola 2,81 2,75 2,70 2,60 2,45 Eurokurssit Dollarikurssit kk kk EUR/USD 1,36 1,33 1,30 1,25 1,20 - EUR/JPY 139,8 129,0 136,5 137,5 132,0 USD/JPY 103,1 97,0 105,0 110,0 110,0 EUR/DKK 7,46 7,46 7,46 7,46 7,46 USD/DKK 5,50 5,61 5,73 5,96 6,21 EUR/SEK 8,87 8,60 8,45 8,35 8,35 USD/SEK 6,54 6,47 6,50 6,68 6,96 EUR/NOK 8,29 8,10 8,35 8,25 8,20 USD/NOK 6,11 6,09 6,42 6,60 6,83 EUR/GBP 0,83 0,84 0,83 0,81 0,78 GBP/USD 1,64 1,58 1,57 1,54 1,54 EUR/CHF 1,23 1,25 1,25 1,30 1,35 USD/CHF 0,91 0,94 0,96 1,04 1,13 EUR/PLN 4,20 4,15 4,05 4,00 3,95 USD/PLN 3,10 3,1 3,1 3,2 3,3 EUR/RUB 45,1 44,1 42,9 40,8 39,0 USD/RUB 33,2 33,2 33,0 32,6 32,5 EUR/LVL 0,70 0,70 0,70 0,70 0,70 USD/LVL 0,52 0,53 0,54 0,56 0,59 EUR/LTL 3,45 3,45 3,45 3,45 3,45 USD/LTL 2,55 2,60 2,66 2,76 2,88 EUR/CNY 8,26 8,11 7,80 7,44 7,02 USD/CNY 6,09 6,10 6,00 5,95 5,85 EUR/INR 84,6 79,8 78,0 72,5 63,6 USD/INR 62,4 60,0 60,0 58,0 53,0 EUR/BRL 3,19 2,99 2,99 2,94 2,88 USD/BRL 2,36 2,25 2,30 2,35 2,40 7 TALOUSNÄKYMÄT JOULUKUU 2013 NORDEA MARKETS

8 Nordea Markets Taloudellinen tutkimus Suomi Aleksis Kiven katu 9, NORDEA nordeamarkets.com Puhelin (09) 1651 Nordea Markets on Nordea Bank Norge ASA:n, Nordea Bank AB:n (publ), Nordea Pankki Suomi Oyj:n ja Nordea Bank Danmark A/S:n Markets-toimintojen yhteinen nimi. Oheiset tiedot on tarkoitettu taustatiedoksi vastaanottajan yksinomaiseen käyttöön. Annetut tiedot ja näkemykset edustavat Nordea Marketsin mielipidettä tiedotteessa mainittuna päivänä, ja niitä voidaan muuttaa ilman erillistä ilmoitusta. Tämä asiakirja ei ole täydellinen kuvaus tuotteesta tai siihen liittyvistä riskeistä, eikä sitä tulisi pitää sellaisena tai käyttää ilman vastaanottajan omaa harkintaa. Oheisia tietoja ei ole tarkoitettu sijoitusneuvoksi, tarjoukseksi tai kehotukseksi antaa tarjous rahoitusvälineen ostamisesta tai myymisestä. Annetut tiedot eivät liity kenenkään yksittäisen vastaanottajan sijoitustavoitteisiin, taloudelliseen tilanteeseen tai erityistarpeisiin. Ennen sijoitus- tai luotonottopäätöksen tekemistä on suositeltavaa hankkia kulloiseenkin tilanteeseen soveltuvia asiantuntijaneuvoja. On tärkeää muistaa, että historiallinen kehitys ei ole tae tulevista tuotoista. Nordea Markets ei ole eikä pyri olemaan vero-, kirjanpito- tai lainopillinen neuvonantaja missään toimipaikassaan. Tätä asiakirjaa ei saa jäljentää, jakaa eikä julkaista missään tarkoituksessa ilman Nordea Marketsin etukäteen antamaa kirjallista lupaa.