6. Yhteenveto yliopiston sisäisistä tulosneuvotteluista, sopimuskausi

Transkriptio

1 ASIALISTA LAPIN YLIOPISTON HALLITUS klo ASIALISTA kokous 2/ Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 2. Kärkihankkeiden esittely 3. Lapin yliopiston tutkimuksen kansainvälisen arvioinnin toimintamallin hyväksyminen 4. Hallituksen työskentely Toimintakertomus vuodelta 2012, keskustelu 6. Yhteenveto yliopiston sisäisistä tulosneuvotteluista, sopimuskausi Strateginen henkilöstösuunnitelma, keskustelu. Poistettu esityslistasta. 8. Ilmoitusasiat: Yliopiston osaamisen suuntaamisen työryhmä on jättänyt raporttinsa yliopiston rehtorille Lapin yliopiston kannanotto eduskunnan sivistysvaliokunnalle uuden yliopistolain vaikutuksista Tutkintototeuma Opetusministeriön edustajien vierailu Lapin yliopistolla Muut asiat

2 LAPIN YLIOPISTO ESITYSLISTA Hallitus Mauri Ylä-Kotola Markus Aarto Kokous 2/13 Paikka: Fellin akvaariokabinetti Aika klo Läsnä Jäsenet: Muut: Raimo Väyrynen, puheenjohtaja Mauri Ylä-Kotola, esittelijä Markku Salomaa, varapuheenjohtaja Jukka Mäkelä Minni Haanpää Markus Aarto, pääsihteeri Matti Hepola Tarja Särkkä Tarmo Jomppanen Kaarina Määttä Harri Keskiaho Minna Uotila Merja Kinnunen Rauno Korhonen Julius Oförsagd Satu Pesola Marja Vaarama 1. Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Lapin yliopiston hallintojohtosäännön 59 :n 2 momentin mukaan kutsu monijäsenisen hallintoelimen kokoukseen on lähetettävä viimeistään kolme arkipäivää ennen kokousta, jollei hallintoelin toisin ole päättänyt. Hallituksen tekemän päätöksen mukaan kutsu hallintoelimen kokoukseen on lähetettävä viimeistään seitsemän vuorokautta ennen kokousta ja kokouksen asialista on lähetettävä viimeistään viisi vuorokautta ennen kokousta. Johtosäännön 61 :n mukaan yliopiston hallitus on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja mukaan luettuna vähintään puolet jäsenistä on läsnä. Esitys Todettaneen kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus.

3 LAPIN YLIOPISTO ESITYSLISTA Hallitus Mauri Ylä-Kotola Markus Aarto Kokous 2/13 Paikka: Fellin akvaariokabinetti Aika klo Läsnä Jäsenet: Muut: Raimo Väyrynen, puheenjohtaja Mauri Ylä-Kotola, esittelijä Markku Salomaa, varapuheenjohtaja Jukka Mäkelä Minni Haanpää Markus Aarto, pääsihteeri Matti Hepola Tarja Särkkä Tarmo Jomppanen Kaarina Määttä Harri Keskiaho Minna Uotila Merja Kinnunen Rauno Korhonen Julius Oförsagd Satu Pesola Marja Vaarama 2. Kärkihankkeiden esittely Professori Jaakko Husa ja tutkimusprofessori Timo Koivurova esittelevät omat kärkihankeensa. Esitys Merkittäneen tiedoksi.

4 LAPIN YLIOPISTO ESITYSLISTA Hallitus Mauri Ylä-Kotola Minna Uotila Kokous 2/13 Paikka: Fellin akvaariokabinetti Aika klo Läsnä Jäsenet: Muut: Raimo Väyrynen, puheenjohtaja Mauri Ylä-Kotola, esittelijä Markku Salomaa, varapuheenjohtaja Jukka Mäkelä Minni Haanpää Markus Aarto, pääsihteeri Matti Hepola Tarja Särkkä Tarmo Jomppanen Kaarina Määttä Harri Keskiaho Minna Uotila Merja Kinnunen Rauno Korhonen Julius Oförsagd Satu Pesola Marja Vaarama 3. Lapin yliopiston tutkimuksen kansainvälisen arvioinnin toimintamallin hyväksyminen Lapin yliopiston strategian mukaisesti Lapin yliopiston tutkimusta arvioidaan paitsi itsearviointina myös ulkopuolisin arvioinnein. Lapin yliopiston hallitus keskusteli kokouksessaan ulkopuolisen arvioinnin toteuttamisesta ja sen toimintalinjoista. Keskustelun pohjalta tiedevararehtori Minna Uotila on laatinut hallituksen hyväksyttäväksi toimintamallin, jonka perusteella tutkimuksen kansainvälinen arviointi on tarkoitus toteuttaa (liite 1). Esitys Päätettäneen hyväksyä Lapin yliopiston tutkimuksen kansainvälisen arvioinnin toimintamalli liitteen 1 mukaisesti.

5 Lapin yliopiston hallitus Lapin yliopiston tutkimuksen kansainvälisen ulkopuolisen arvioinnin toimintamalli I Arvioinnin tausta Lapin yliopisto ja opetus- ja kulttuuriministeriö ovat sopineet yliopiston tutkimuksen ulkopuolisesta arvioinnista vuonna Arvioinnin taustalla on vuonna 2012 toteutettu yliopiston strategisten kärkien itsearviointi sekä tietoisuus vuoteen 2015 sijoittuvasta, opetukseen keskittyvästä, auditoinnista Lapin yliopistossa sekä vuonna 2018 toteutettavasta yliopiston tutkimuksen laaja-alaisesta arvioinnista. Lapin yliopiston hallitus kävi kokouksessaan lähetekeskustelun tutkimuksen arvioinnin lähtökohdista, tavoitteesta ja toteutustavasta aikatauluineen. Myös yliopiston johtoryhmä on käsitellyt asiaa kokouksessaan II Lapin yliopisto arvioinnin toimeksiantajana ja tilaajana Yliopistojen edellytetään profiloituvan vahvuusalueillaan. Lapin yliopiston vahvuusalueet perustuvat yliopiston strategiaan, jossa tutkimuksen ja akateemisen toiminnan - mukaan lukien taiteellinen tutkimus - profiilialueiksi määritellään arktinen ja pohjoinen tutkimus sekä matkailututkimus. Näitä profiilialueita tarkentavat yliopiston painoalat, joita ovat kestävä kehitys, oikeus ja oikeudenmukaisuus, pohjoinen hyvinvointi ja muuttuva työ sekä palvelumuotoilu. Lapin yliopisto tilaa sen strategista tutkimusta ja toimintaa tukevan sekä strategista muutostyötä kehittävän arvioinnin tilaajalähtöisesti. Tavoitteena on saavuttaa Lapin yliopiston profiloitumista tukevat toimintalinjat kohti kansallista huipputasoa ja korkeinta kansainvälistä osaamista arvioinnin kohteeksi valituilla profiilialueilla tulevaisuusorientoituneesti. Arvioinnin toimeksiantoa luonnehtii konsoltuiva ote. Tilaajana Lapin yliopisto edellyttää, että arviointi tuottaa arvioinnin kohteeksi valituille profiilialueille proaktiivisia ratkaisumalleja, jotka läpileikkaavat yliopiston painoalat. Olennaista on, että arvioinnissa kiinnitetään huomio siihen, mitä mahdollisuuksia Lapin yliopisto mahdollisesti tutkimuksellisesti hukkaa, ja mistä sen on vara jatkossa luopua. Edelleen arvioinnilla pyritään saamaan ulkopuolinen ja yliopiston tutkimusstrategiaa uudistava näkemys kohdentuen tutkimuksen tilaan, laatuun ja tutkimuksen kehittämisen suuntaviivoihin. Niin ikään keskeistä on, että arviointi tuottaa tietoa yhtäältä Lapin yliopiston strategisten valintojen relevanttiudesta suhteessa valtakunnalliseen ja maailmanlaajuiseen tutkimusympäristöön. Toisaalta arvioinnilta odotetaan tietoa yliopiston tuottaman tutkimustiedon vaikuttavuudesta käsillä olevassa tutkimus- ja toimintaympäristössä. Arvioinnin tuottamaa tietoa tullaan hyödyntämään Lapin yliopiston strategisen tutkimuksen toiminnan kehittämisessä. 1

6 Lapin yliopiston hallitus III Lapin yliopiston tutkimus- ja toimintaympäristö arvioinnin kontekstina Tiede- ja taideyliopistona Lapin yliopistossa ovat edustettuina yhteiskuntatieteelliset, oikeustieteelliset, kasvatustieteelliset ja taiteelliset tutkimusalat mukaan lukien tutkimus, jota tehdään Arktisessa keskuksessa ja Matkailun tutkimusinstituutissa. Yliopistojen profiloituessa tutkimusaloillaan on tarpeen kehittää myös tutkijakoulutusta. Suomen Akatemian tutkijakoulutukiryhmä on antanut yliopistoille suosituksen tohtorikoulutuksen kokoamista yliopistoissa tutkijakouluihin, jotka sisältävä monitieteisiä tohtoriohjelmia. Lapin yliopiston tutkijakoulusta on uudistettu valtakunnallisten suositusten mukaisesti ja käsillä on temaattisten tohtoriohjelmien opetussuunnitelmatyö. Lapin yliopiston esittämä arvioinnin tilaus ei kohdennu yliopiston yksittäiseen tiedekuntaan, yksikköön, tutkijakouluun tai erityiseen tieteen- ja tutkimusalaan, vaan yliopiston tutkimuspoliittisiin linjauksiin sekä yliopiston strategisiin ratkaisuihin tutkimuksen profiilialueiden ja painoalojen määrittelyssä. Lapin yliopisto edellyttää tutkimuksen kansainväliseltä ulkopuoliselta arvioinnilta, että se keskittyy perustutkimuksen ja soveltavan tutkimuksen vuorovaikutukseen, ulkopuolisen rahoituksen saatavuuteen ja vaikuttavuuteen, profiilialueiden kehittymisvaiheiden analyysiin sekä tieteen ja tutkimusalat ylittävään tutkimukseen kätkeytyvän potentiaalin arviointiin kohdentuen Lapin yliopiston profiiliin tutkimusyliopistona kansainvälisessä viitekehyksessä. IV Arvioinnin tavoitteet ja arviointikriteerit Arvioinnin tavoitteena on tunnistaa Lapin yliopiston tieteellisistä ja taiteellisista lähtökohdista tehtävän tutkimuksen vahvuudet ja mahdollisuudet sekä tuottaa tietoa siitä, millaisessa tutkimus- ja toimintaympäristössä tutkimusta on tähän asti tuotettu, ja miten tutkimusympäristöä tulee jatkossa kehittää tutkimuksen laadun ja vaikuttavuuden turvaamiseksi. Arvioinnin tarkoitus on: tuottaa tietoa Lapin yliopiston tutkimuksen asemasta ja laadusta suhteessa arvioitavien profiilialueiden kansainväliseen tasoon selvittää arvioitavien profiilialueiden relevanssi Lapin yliopistosta tutkimus- ja toimintaympäristönä auttaa tunnistamaan Lapin yliopiston heikkoudet ja vahvuudet tutkimus- ja toimintaympäristönä sen profiilialueilla määritellä kehittämistarpeet ja esittää suuntaviivat, joilla turvataan tutkimuksen laatu ja toimintaedellytykset Lapin yliopiston profiilialueilla tulevassa luoda näkemys tutkijakoulutuksen tarpeesta profiilialueittain läpileikaten yliopiston strategiset painoalat 2

7 Lapin yliopiston hallitus Arvioinnin kriteerit ovat: Lapin yliopiston profiilialueiden tieteellinen innovatiivisuus ja ajankohtaisuus sekä potentiaali uutta tuottavaan ajatteluun profiilialueilla tuotettavan tutkimustiedon hyödynnettävyys sekä eurooppalaisessa että maailmanlaajuisessa päätöksenteossa edellytykset kansallisen ja kansainvälisen tutkimusrahoituksen hankintaan profiilialueilla käytettyjen tieteellisten ja taiteellisten menetelmien soveltuvuus profiilialueilla tehtävään tutkimukseen tutkijoiden ja julkaisutoiminnan tieteellinen tai taiteellinen näkyvyys profiilialueilla läpileikaten yliopiston strategiset painoalat yliopiston profiloitumista tukevat kansainväliset kumppanuudet V Arvioinnin organisoituminen Tutkimuksen arviointi toteutetaan kansainvälisenä ulkopuolisena arviointina kuviossa 1 esitetyllä tavalla. Puheenjohtaja Profiilialue: Arktinen ja pohjoinen tutkimus Jäsen A Profiilialue: Matkailututkimus Jäsen A Profiilialue: Arktinen ja pohjoinen tutkimus Jäsen B Profiilialue: Matkailututkimus Jäsen B Kuvio 1. Ulkopuolisen arvioinnin toimintamalli Lapin yliopistossa. Arvioinnin puheenjohtajalla on keskeinen rooli arviointiprosessissa. Puheenjohtajan tulee olla arvostettu tutkija akateemisessa yhteisössä ja riittävän riippumaton suhteessa arvioitaviin. Hänen tulee tuntea suomalainen yliopistomaailma ja yliopistohallinto sekä tiedepolitiikka. Asiantuntijoiksi valittavien tulee olla kansainvälisesti arvostettuja tutkijoita Lapin yliopiston arvioinnin kohteeksi asettamilla alueilla. Lapin yliopiston hallituksen puheenjohtaja yhdessä rehtorin kanssa kutsuvat arvioinnin puheenjohtajan. Lapin yliopiston esityksestä puheenjohtaja esittää kutsut kahdelle yliopiston profiilialueita Arktinen ja pohjoinen tutkimus sekä Matkailututkimus - edustaville kansainvälisesti korkeasti arvostetuille arvioitsijoille. 3

8 Lapin yliopiston hallitus Edellleen yliopiston tutkimuksen ulkopuolisen kansainvälisen arvioinnin puheenjohtaja tekee yliopistolle esityksen arviointiprojektin koordinoinnista ja arviointiraportin kirjoittamisesta vastaavasta akateemisesta sihteeristä. Arvioinnin organisaatiokaavio on kuvattu kuviossa 2. Hallituksen puheenjohtaja Rehtori Puheenjohtatajan kutsuminen (sopimukset) Arvioitsijat: Arvioinnin puheenjohtaja yliopiston esityksestä Sihteeri: Arvioinnin puheenjohtaja esityksestä Kansainvälisten arvioitisijoiden nimeäminen ptrofiilialueille (sopimukset) Sihteerin nimeäminen (sopimukset) Yliopiston suunnittelupäällikkö: Arviointimateriaalin koostaminen Arktinen ja pohjoinen tutkimus (tiedekunnat ja yksiköt) Matkailututkimus (tiedekunnat ja yksiköt) Käynnistyskokous Lapin yliopistossa Kuvio 2. Arvioinnin organisaatiokaavio. Yliopisto vastaa arviointiin alistettavan aineiston koostamisesta, arviointiprosessin organisoinnista yliopistossa sekä arvioinnista tiedottamisesta. Päätöksen arvioitavaksi toimitettavasta materiaalista tekee Lapin yliopiston rehtori yhdessä yliopiston rehtoraatin kanssa tiedekuntien ja yksiköiden esittämään arviointimateriaaliin perustuen. Arvioinnin taustamateriaali koostetaan yliopiston keskushallinnossa ja lähetetään arvioitsijoille Lapin yliopiston rehtorin päätöksellä. VI Arvionnin toteuttaminen: aikataulu ja kustannukset Arviointiprosessin organisoituminen on käynnistynyt Lapin yliopistossa vuoden 2013 alussa. Arvioinnin puheenjohtaja kutsutaan ja arvioitsijat nimetään sekä arviointiaineistot koostetaan kevään 2013 aikana. Arvioitsijat kuulevat profiilialueita edustavia paneeleita syksyllä Paneeleiden jäsenet valitaan edustaen yliopiston tutkimus- ja opetushenkilöstön virkarakennetta lisättynä jatko-opiskelijoiden edustajilla. Arviointiraportti valmistuu vuoden 2014 alussa. Arvioinnin kustannukset kohdentuvat ensisijassa arviointiin osallistuvien asiantuntijoiden palkkioihin ja matkakuluihin sekä arviointiin alistettavan aineiston valmisteluun ja arviointilaisuuksien järjestämiseen. 4

9 LAPIN YLIOPISTO ESITYSLISTA Hallitus Mauri Ylä-Kotola Markus Aarto Kokous 2/13 Paikka: Fellin akvaariokabinetti Aika klo Läsnä Jäsenet: Muut: Raimo Väyrynen, puheenjohtaja Mauri Ylä-Kotola, esittelijä Markku Salomaa, varapuheenjohtaja Jukka Mäkelä Minni Haanpää Markus Aarto, pääsihteeri Matti Hepola Tarja Särkkä Tarmo Jomppanen Kaarina Määttä Harri Keskiaho Minna Uotila Merja Kinnunen Rauno Korhonen Julius Oförsagd Satu Pesola Marja Vaarama 4. Hallituksen työskentely Hallituksen puheenjohtaja ehdottaa, että hallitus kokoontuu kaksi kertaa vuodessa iltakouluun hallitusta edeltävänä iltana huhtikuussa ja marraskuussa. Esitys Tehdään kokouksessa.

10 LAPIN YLIOPISTO ESITYSLISTA Hallitus Mauri Ylä-Kotola valmistelija Ulla Palovaara Kokous 2/13 Paikka: Fellin akvaariokabinetti Aika klo Läsnä Jäsenet: Muut: Raimo Väyrynen, puheenjohtaja Mauri Ylä-Kotola, esittelijä Markku Salomaa, varapuheenjohtaja Jukka Mäkelä Minni Haanpää Markus Aarto, pääsihteeri Matti Hepola Tarja Särkkä Tarmo Jomppanen Kaarina Määttä Harri Keskiaho Minna Uotila Merja Kinnunen Rauno Korhonen Julius Oförsagd Satu Pesola Marja Vaarama 5. Toimintakertomus vuodelta 2012 Toimintakertomus on luonteeltaan yliopiston hallituksen kertomus vuoden 2012 toiminnasta. Kirjanpitolain mukaan toimintakertomuksen tulee antaa oikeat ja riittävät tiedot yliopiston tuloksista ja taloudellisesta toiminnasta ja sen tulee suuntautua tulevaisuuteen, Yleisiä toimintakertomuksen laadinnan periaatteita ovat olennaisuus, johdonmukaisuus sekä varovaisuus ja luotettavuus. Yliopiston toimintakertomus ja tilinpäätös muodostavat toisiaan täydentäen yliopiston tasekirjan. Liitteenä on keskusteluluonnos Lapin yliopiston toimintakertomukseksi vuodelta Esitys Keskusteltaneen Lapin yliopiston vuoden 2012 toimintakertomuksesta liitteenä olevan luonnoksen pohjalta.

11 LAPIN YLIOPISTON TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2012 Keskusteluluonnos, kokous LAPIN YLIOPISTON HALLITUS

12 2 SISÄLTÖ 1. YLIOPISTON TEHTÄVÄ JA STRATEGIA 2. MUUTOKSET TOIMINTAYMPÄRISTÖSSÄ 3. YLIOPISTON HALLINTO JA JOHTAMINEN 4. TOIMINTA JA TULOKSET VUONNA Määrälliset tavoitteet ja tunnusluvut 4.2. Tutkimus ja tieteellinen jatkokoulutus 4.3. Taiteellinen toiminta 4.4. Perustutkintokoulutus 4.5. Aikuiskoulutus 4.6. Kansainvälinen toiminta 4.7. Yhteiskunnallinen vaikuttavuus 5. LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI 6. HENKILÖSTÖ 7. RISKIT JA NIIDEN HALLINTA 8. LAPIN YLIOPISTO JULKISOIKEUDELLISENA YHTEISÖNÄ

13 1 YLIOPISTON TEHTÄVÄ JA STRATEGIA 3 Lapin yliopisto on määritellyt osana Lapin yliopisto 2020 strategiaa tehtävänsä, profiilinsa ja painoalansa. Strategian mukaan yliopiston 1) tehtävä, 2) visio, 3) profiili ja 4) painoalat (strategiset kärjet) määritellään seuraavasti: 1) Lapin yliopiston tutkimus, taiteellinen toiminta ja tutkimukseen perustuva korkein opetus edistävät kestävää kehitystä, hyvinvointia ja tasa-arvoa sekä alueellisesti että maailmanlaajuisesti. 2) Vuonna 2020 Lapin yliopisto on kansainvälisesti selkeästi profiloitunut tiede- ja taideyliopisto. 3) Lapin yliopisto on Euroopan pohjoisin yliopisto. Yliopiston yhtenä profiilialueena on kansainvälisesti korkeatasoinen arktisen ja pohjoisen ihmisen, yhteiskunnan ja ympäristön ja näiden vuorovaikutuksen tutkimus. Yliopiston toinen, erityisesti aluevaikuttamiseen suuntautunut profiilialue on matkailun tutkimus. 4) Yliopiston profiilin strategisia kärkiä ovat: Pohjoinen hyvinvointi ja muuttuva työ Kestävä kehitys, oikeus ja oikeudenmukaisuus Palvelumuotoilu 2 MUUTOKSET TOIMINTAYMPÄRISTÖSSÄ Valmistautuminen uuteen sopimuskauteen näkyi kertomusvuoden yliopiston toiminnassa. Rahanjakomallimuutokset, kasvavat tulostavoitteet ja strategian seurantaindikaattorit ohjaavat entistä vahvemmin yliopiston toimintaa. Ammattikorkeakoulu-uudistuksen aiheuttamilla laajoilla aloituspaikkaleikkauksilla Lapin ammattikorkeakouluissa oli vaikutusta konsernin toimintaan, mm. Pohjoisen kulttuuri-instituuttia päätettiin kehittää toimijavetoisena verkostona. Itä-Suomen yliopisto sai oikeusnotaarin ja oikeustieteen maisterin tutkinnonanto-oikeuden, tällä on vaikutusta oikeustieteiden tiedekunnan asemaan. Taiteiden tiedekunnan siirtyminen väistötiloihin Pöykkölään ja Rotkolle heikensi yksiköiden välistä yhteydenpitoa. Pöykkölään siirtyi myös kirjanpito- ja maksuliikennepalvelut. Valtakunnallinen taloustilanteen kiristyminen ja yliopistolaitoksen uusi rahoitusjärjestelmä toivat uusia haasteita koko yliopistolaitokselle. Valtioneuvoston lausunnolla ollut uusi tiedepoliittinen ohjelma luo uudenlaisia rahoitusmahdollisuuksia tutkimukseen ja tiivistää yliopistojen ja sektoritutkimuslaitosten yhteistyötä. Yliopisto osallistui Horizon 2020 ohjelman ja Suomen Akatemian tutkimusohjelman valmisteluun. Arktinen keskus osallistui kilpailuun EU:n informaatiokeskuksen suunnitteluvaiheesta.

14 3 YLIOPISTON HALLINTO JA JOHTAMINEN 4 Lapin yliopiston organisaatiokaavio Yliopistolaki ja Lapin yliopiston hallintojohtosääntö määrittelevät yliopiston hallituksen, yliopistokollegion ja rehtorin tehtävät. Hallitus ( ) Hallitus kokoontui kertomusvuonna 11 kertaa, syyskuun kokouksen yhteydessä Pyhätunturilla järjestettiin hallituksen kehittämisseminaari. Hallituksen jäsenten palkkioita tarkistettiin toimikaudeksi Hallituksen kokoonpano: Raimo Väyrynen, professori, puheenjohtaja Markku Salomaa, johtaja, varapuheenjohtaja Matti Hepola, johtaja Tarmo Jomppanen, johtaja Marja Vaarama, professori, ylijohtaja Rauno Korhonen, professori Merja Kinnunen, professori Minni Haanpää, yliopisto-opettaja Satu Pesola, kehittämispäällikkö, tutkimuspalvelupäällikkö Juho Hinkkanen, opiskelija Hannu Mällinen, opiskelija

15 5 Yliopistokollegio ( ) Yliopistokollegio kokoontui kertomusvuonna 3 kertaa. Professorijäsenet: Kyösti Kurtakko (puheenjohtaja) Markku Vieru Matti Niemivuo Antti Syväjärvi Terttu Utriainen Päivi Granö Susan Meriläinen Heli Ruokamo Muu henkilökunta: Jani Suokanerva Saara Koikkalainen Iina Karjalainen Marjo Majava Jarmo Kiuru, Riitta Kontio Toivo Salonen Satu Peteri Opiskelijajäsenet: Ville Suominen Micke Kari Jirka Hakala (varapj.) Tomi Tanskanen Eeva Pistokoski Heidi Pöysä Elli-Noora Varajärvi Varajäsenet: Päivi Naskali Rauno Halttunen Riitta Brusila Varajäsenet: Sirpa Purtilo-Nieminen Liisa Hallikainen Arto Viiri Kaarina Stark Jari Antikainen Olli Tiuraniemi Pertti Aula Susanna Parikka Varajäsenet: Laura Aaltonen Sini Alakangas Krista Kohtakangas Karoliina Rantanen Tapio Katajamäki Viivi Leskelä Hanne Korpelainen Opetus- ja kulttuuriministeriön ja yliopiston väliset tulosneuvottelut kaudelle käytiin toukokuussa 2012, määrällisistä ja tunnuslukutavoitteista sovittiin jo ennen neuvotteluja. Yliopiston sisäiset neuvottelut käytiin marraskuussa 2012, neuvotteluissa sovellettiin oppiainekohtaista panos/tuotos tarkastelua edellisvuotta laajemmin. 4 TOIMINTA JA SEN TULOKSET VUONNA Määrälliset tavoitteet ja tunnusluvut Lapin yliopiston taloudellinen asema on hyvä. Yliopiston tilikauden ylijäämä on xxx miljoonaa euroa ja omavaraisuusaste on xxx %. Yliopistolla ei ole pitkäaikaisia lainoja ja pitemmän aikavälin kassavarat on sijoitettu sijoitusstrategian mukaisesti. Tilikauden 2012 arvonlisäveron sisältävä liikevaihto oli 52,3 miljoonaa euroa. Kustannuksia tilikaudella oli 48,8 miljoonaa euroa, joten tilikauden ylijäämäksi muodostui 3,5 miljoonaa euroa.

16 Talouden tunnusluvut Liikevaihto 52,3 M 53,4 M Ylijäämä 3,5 M 4,5 M Ylijäämän osuus liikevaihdosta 6,7 % 8,4 % Oman pääoman tuotto xx % 13,9 % Omavaraisuusaste xx % 84,5 % Täydentävä rahoitus (M ) 14,6 (27,8 %) 15,4 (28,9 %) Vuoden 2012 ylijäämä siirretään edellisten tilikausien ylijäämään. Yliopiston toimintaa arvioidaan opetus- ja kulttuuriministeriön ja Lapin yliopiston sopimukseen sisältyvien määrällisten ja tunnuslukutavoitteiden pohjalta: Määrälliset tavoitteet Tavoite Ylemmät korkeakoulututkinnot*): YHT: Taideteollinen koulutus Kasvatustieteellinen koulutus Yhteiskuntatieteellinen koulutus (Oulun yliopiston myöntämät kauppatieteen tutkinnot) Oikeustieteellinen koulutus Tohtorin tutkinnot: YHT: Taideteollinen koulutus Kasvatustieteellinen koulutus Yhteiskuntatieteellinen koulutus Oikeustieteellinen koulutus Alemmat korkeakoulututkinnot *) YHT (Oulun yliopiston myöntämät kauppatieteen tutkinnot) Ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden määrä Suomesta lähteneiden tai Suomeen saapuneiden vaihto-opiskelijoiden määrä (kesto yli 3 kk) Harjoittelukoulujen oppilasmäärä Harjoittelukoulujen ohjatun opetusharjoittelun Määrä *) Sisältää Lapin yliopiston Oulun yliopistolle tuottamat kauppatieteen tutkinnot.

17 7 Tunnuslukutavoitteet Tavoite v Opiskelijat (FTE)/ opetus- ja tutkimushenkilökunta Xx 11,88 12,61 10 Ylemmät korkeakoulututkinnot/ opetus- ja Tutkimushenkilökunta 1,63 1,46 1,51 1,45 Tohtoritutkinnot/ professorit 0,62 0,5 0,42 0,5 Kv-refereejulkaisut/opetus- ja tutkimushenkilökunta xx 0,60 0,43 0,5 Tieteelliset julkaisut (pl. kv-refereejulkaisut)/ opetus- ja tutkimushenkilökunta xx 0,92 1,03 1 Opettajien ja tutkijoiden kv-liikkuvuus (väh. 2 vko) / xx 0,84 0,60 0,3 opetus- ja tutkimushenkilökunta Perustutkinnon aloittaneista tutkinnon suorittanei- xx 56,1 50,3 66 den osuus 7 vuoden kuluttua aloittamisesta (%) * Vähintään 45 opintopistettä suorittaneiden osuus xx 35,8 36,9 45 perustutkintoa suorittavista (%) Tutkinnon suorittaneiden osuus tutkinnon xx xx xx 68 suorittaneiden ja keskeyttäneiden määrästä (%) * Kansallisen kilpaillun tutkimusrahoituksen (SA, xx 3,9 2,8 7 Tekes) osuus kokonaisrahoituksesta (%) Kansainvälisen tutkimusrahoituksen (pl. yritys ja xx 1,1 1,1*) 3,5 rakennerahastot) osuus kokonaisrahoituksesta (%) Täydentävän rahoituksen osuus kokonais- xx 28,9 26,7 40 rahoituksesta (%) Työllisten osuus tutkinnon suorittaneista (%) xx xx 93,5 96 *) Tilastointi on muuttunut. Vuoden 2010 tieto ei sisällä Interreg- tai ENPI-rahoitusta Tutkimus ja tieteellinen jatkokoulutus Tutkimuksen osalta Lapin yliopiston strategisessa työssä edettiin vuoden 2012 aikana. Strategialähtöistä tutkimushallintoa tukevaa arkkitehtuuria luotiin ja tutkimuksen kehittämistyöryhmä perustettiin. Yliopisto otti käyttöön tutkimusohjelmaperusteiden toimintamallin. Lisäksi yliopisto suoritti strategisten painoalojensa itsearvioinnin. Lapin yliopiston tutkijakoulun toimintaa uudistettiin valtakunnallisten suositusten mukaisesti ja tutkijakoululle laadittiin toimeenpanosuunnitelma. Yliopiston tutkijakoulu jakautuu monitieteisiin temaattisiin tohtoriohjelmiin, joiden tavoitteena on mahdollistaa tutkimuksellinen ja ohjauksellinen yhteistyö yliopiston tiedekuntien ja yksiköiden välillä. Yliopisto koordinoi kolmea valtakunnallisesti erillisrahoitettua tohtoriohjelmaa, jotka ovat Arktis tohtoriohjelma, Sosiaalityön ja sosiaalipalveluiden tohtoriohjelma ja oikeustieteiden ja yhteiskuntatieteiden yhteinen Legal Cultures in Transnational World tohtoriohjelma. Lisäksi yliopisto koordinoi kahta kansainvälistä Erasmus-rahoitteista tohtoriohjelman suunnitteluhanketta: The European Mind ja Creation of a Cross-Disciplinary Doctoral Programme in Comtemporary Russian and Chinese Economic Law. Yliopisto valmisteli oikeustieteellisen ja yhteiskuntatieteellisen saamentutkimuksen toimenpiteet (OKM LY tulossopimus); sopimuskaudelle yliopistoon perustetaan 4 päätoimista em. teemaan liittyvää tehtävää. Yliopisto osallistui aktiivisesti alaan opetukseen liittyvien kehittämishankkeiden toimenpanoon (täydentävä rahoitus, rakennerahastot) yhteistyöverkostonsa kanssa.

18 8 Lapin yliopistossa suoritettiin 28 tohtorin tutkintoa vuotuisen tavoitteen ollessa 24 tutkintoa, myös koko sopimuskauden keskimääräinen tutkintotavoite ylittyi. Kv.-refereejulkaisujen määrä kehittyi suotuisasti. Strategiarahaa suunnattiin palkitsemiseen korkeatasoisesta julkaisemisesta , strategista profiilia tukevien tutkimushankehakemusten viimeistelyyn ja EU-hankehakemusten viimeistelyyn Taiteellinen toiminta Yliopiston henkilökunnan ja opiskelijoiden taiteellisia tuotoksia oli vuonna 2012 esillä kotimaisten tapahtumien, gallerioiden ja taidemuseoiden lisäksi myös ulkomailla mm. Alankomaissa, Australiassa, Baltian maissa, Belgiassa, Espanjassa, Iso-Britanniassa, Itävallassa, Japanissa, Kanadassa, Kiinassa, Norjassa, Saksassa, Skotlannissa, Slovakiassa, Sloveniassa, Venäjällä, Virossa ja Yhdysvalloissa. Opiskelijat menestyivät useissa kilpailuissa ja saivat myös kansainvälisiä tunnustuksia. Tiedekunnan oma galleriatoiminta tukee taiteellista toimintaa ja näyttelyvaihtoa. Taiteellisen/taideteollisen alan näyttelyitä, työpajoja, tilateoksia yms. toteutettiin 111 kpl, näistä ulkomailla 31 kpl. Strategiarahaa suunnattiin palkitsemiseen korkeatasoisista taiteellisen toiminnan produktioista Perustutkintokoulutus Yliopiston sisäänotto oli lähes edellisen vuoden tasoa ja opiskelijahaussa rakennettiin laajempia hakukokonaisuuksia. Yliopisto osallistui valtakunnallisen opiskelijahaun kehittämiseen (KSHJ). Perustutkintokoulutuksen kehittämisen kohteita v olivat opiskelijavalinnat, ensimmäisen vuoden opiskelijoiden kiinnittyminen, opintojen tehokkuus (55 op/lukuvuosi), opintojen ohjaus, kandidaattikoulutuksen laajemmat yhteiset opintosisällöt, aiemmin opitun tunnistamiseen ja tunnustamiseen liittyvät menettelyt (AHOT), eurooppalaisen opintojen viitekehyksen (European Qualifications Framework, EQF) käyttöönotto. Opiskelijoiden hyvinvointiin ja opiskelukykyyn liittyvä selvitys tehtiin ja opetuksen esteettömyyden kehittämiseen kiinnitettiin huomiota. Syksyllä 2012 ensisijaisia hakijoita oli yhteensä ja opintonsa aloitti 556 uutta opiskelijaa. Yliopistossa opiskeli yhteensä opiskelijaa. Heistä läsnäolleita oli Perustutkintoopiskelijoiden kokonaisopintopistekertymä on op, joka on keskimäärin 37 op/ läsnäoleva opiskelija. Harjoittelukoulun opetusharjoittelun tavoite ylitettiin, oppilasmäärä jäi hiukan tavoitteesta. Yliopiston neljättä promootiojuhlaa vietettiin Alumnitoimintaa vahvistettiin ja sitä kehitetään edelleen kytkemällä toimintaa opetukseen esim. asiantuntijaluentojen avulla. Uraohjausta kehitettiin ja organisoitiin erillisrahoitteisten projektien tukemana. Vuonna 2012 päivitettiin tuutoriopas, uuden opiskelijan opas, opettatuutoriopas sekä Hops ohjauksen suositukset. Kauppatieteellisen alan tutkintojen opetusvastuu päättyi Plagioinnin tunnistamisjärjestelmä otettiin käyttöön ja tenttiakvaariotoimintaa laajennettiin.

19 9 Maisteritutkintotavoite, mukaan lukien Oulun yliopistoon tarjotut tutkinnot, ylittyi huomattavasti ollen 120,7 %. Alempien tutkintojen toteuma oli 112,4 %. Ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden määrä nousi 28 % edellisvuodesta. Kansainvälisessä opiskelijaliikkuvuudessa tavoite ylitettiin Aikuiskoulutus Aikuiskoulutusta kehitettiin konsernitasolla konsernin aikuiskoulutushankkeen puitteissa. Avoimen yliopiston palvelut ovat osa konsernin tukipalvelukeskuksen palveluita. Lapin yliopiston aikuiskoulutukseen osallistui yhteensä 6465 henkilöä (+5,1 %), joista avoimen yliopiston opetukseen 3382, täydennyskoulutukseen 1713 ja ikääntyvien yliopiston opintoihin Kasvava asiakasryhmä olivat maahanmuuttajat. Lapin yliopiston avoimessa yliopistossa suoritettiin opintopistettä. Kasvua edelliseen vuoteen verrattuna oli 11,3 %. Yliopiston täydennyskoulutus painottui sosiaali- ja terveysalalle, yritysja matkailualalle, opetus- ja kasvatusalalle sekä julkishallintoon Kansainvälinen toiminta Rehtorin johtama työryhmä valmisteli vuoden 2012 aikana Lapin yliopiston kansainvälisyysohjelman vuosille , jonka hallitus hyväksyi marraskuussa Vuoden 2012 aikana Lapin yliopisto vahvisti keskeistä rooliaan arktisen koulutus- ja tutkimusyhteistyön solmukohtana ja arktisen tiedon levittäjänä. EU:n arktinen informaatiokeskushanke eteni, ja Lapin yliopiston osallistuminen University of the Arctic- yhteistyöverkostoon syveni erityisesti Lapin yliopiston koordinoimien Arctic Sustainable Art and Design, Arctic Law, Arctic Extractive Industries ja Northern Research Forum temaattisten verkostojen kautta. UArctic- verkostolle suoritettiin myös kansainvälinen ulkopuolinen arviointi. Lapin yliopisto oli vierailukohteena entistä suositumpi. Opiskelijavaihdon tavoite (yli 3 kk) ylitettiin, saapuvien opiskelijoiden määrä kasvoi neljänneksellä. Ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden lukumäärä kasvoi 28 % vuodesta Yliopistosta valmistui 7 kansainvälistä tutkinto-opiskelijaa, joista maistereita 6 ja tohtoreita 1. Myös opetus ja tutkimushenkilökunnan kansainvälinen liikkuvuus lisääntyi, vaikka saapuvien tutkijoiden luvut edelleenkin ovat vaatimattomia. Yliopistossa käynnistyi kaksi uutta kansainvälistä maisteriohjelmaa, yhteiskuntatieteiden tiedekunnan Master s in Global Biopolitics ja oikeustieteiden tiedekunnan Master of International and Comparative Law. Näin kaikissa tiedekunnissa on vähintään yksi kansainvälinen maisteriohjelma. Myös muu vieraskielisen opetuksen tarjonta lisääntyi. Vieraskielisessä perustutkinto-opetuksessa suoritettiin yhteensä opintopistettä, minkä lisäksi kansainväliset opiskelijat suorittivat opintopistettä Yhteiskunnallinen vaikuttavuus Lapin yliopisto oli mukana toteuttamassa Lapin korkeakoulukonsernin yhteistä innovaatioohjelmaa. Yliopiston vastuulla oli innovaatio-ohjelman Hyvinvoinnin Lapin koordinaatio. Hanketoiminnan ohella yliopiston alueellinen, kansallinen ja kansainvälinen asiantuntijatoiminta oli vilkasta. Arktisen keskuksen tiedekeskusnäyttelyyn tutustui vierasta. Yliopisto järjesti vuoden 2012 aikana xx tieteellistä kongressia, joihin osallistui xxxx henkilöä.

20 Arktinen keskus osallistui kilpailuun EU:n informaatiokeskuksen suunnitteluvaiheesta. 10 Oulun yliopiston ja Lapin yliopiston johto vahvisti strategista yhteistyötään uudistamalla yhteistyösopimuksia. Johdot tapaavat toisiaan säännöllisesti kaksi kertaa vuodessa. Yliopisto toteutti yhdessä Lapin kauppakamarin ja Agnico-Eagle MInes ltd/ Kittilän kultakaivoksen kanssa elinkeinoelämän ja yliopiston yhteistyöfoorumin, jossa yritysten edustajat, alueen kehittäjät ja yliopiston asiantuntijat pohtivat yhteistyön nykytilaa ja tulevaisuuden mahdollisuuksia. 5 LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI Lapin korkeakoulukonsernin yhteistyön organisoitumisessa pisimmällä on LUC korkeakoulukirjasto ja Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutti, ko. yksiköillä on eri toimijatahojen yhteiset tulossopimukset. Kielikeskuksen, tukipalvelukeskuksen ja Pohjoisen kulttuuri-instituutin toimintaa kehitetään erillisin tulos/palvelusopimuksin, kielikeskuksen toimintaa yhteistyösopimukseen perustuen ja PKI:n toimintaa verkostomuotoisena. Yliopisto ja Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu valmistelivat Sociopolis -yhteistyösopimuksen osaksi korkeakoulukonsernia tavoitteena selkeyttää toiminnallisia profiilejaan, vahvistaa alan koulutusta ja soveltavan tutkimuksen ja kehittämis- ja palvelutoiminnan kokonaisuutta ja vaikuttavuutta sekä lisätä alan vetovoimaa. Innovaatiotoimintaa kehitetään korkeakoulujen yhteistyönä. Vuoden 2012 aikana korkeakoulukonsernin toimintaa selkeytettiin ja organisaatiorakennetta kevennettiin. 6 HENKILÖSTÖ Yliopisto on asiantuntijayhteisö, jonka tärkein voimavara on hyvinvoiva, motivoitunut ja strategiaan sitoutunut henkilöstö. Yliopistolla tehtiin syksyllä 2012 työhyvinvointikysely, jonka tulokset ja niistä johdettavat toimenpiteet käsitellään keväällä 2013 koko henkilökunnalle suunnatussa tilaisuudessa. Kertomusvuonna valmisteltiin opetus- ja tutkimushenkilökunnan urapolkujärjestelmä ja opetus- ja tutkimushenkilökunnan tehtävärakenne. Urapolkujärjestelmä koostuu strategisesta ja henkilökohtaisesta järjestelmästä. Strategisen urapolun tavoitteena on vahvistaa yliopiston profiilin ja strategisten kärkien osaamista. Henkilökohtainen urapolkujärjestelmä selkeyttää ja ohjeistaa henkilökunnan mahdollisuutta edetä urallaan. Urapolkujärjestelmässä käytettävät nimikkeet, kelpoisuusehdot ja palvelussuhdetta kuvaavat seikat on kuvattu yliopiston opetus- ja tutkimushenkilökunnan tehtävärakenteessa. Yliopistolla käynnistettiin sekä opetus- ja tutkimushenkilökunnan että muun henkilökunnan strategisen henkilöstösuunnitelman laatiminen vuoteen Lisäksi erillinen työryhmä on valmistellut suunnitelmaa yliopiston olemassa olevan osaamisen suuntaamisesta tukemaan yliopiston strategiaa. Yliopisto uudisti päihdeohjelmansa tarkoituksena tukea työntekijöiden työkykyä ja ehkäistä päihdehaittoja. Yhteistyössä henkilöstöjärjestöjen kanssa laadittiin yhteistoimintasopimus.

21 11 Ryhmäkuntoutuksia järjestettiin ja kuntoseteleillä kannustettiin henkilökuntaa liikkumaan. Työterveyspalvelut ostettiin Terveystalo Oy:ltä. Vuonna 2012 yhteensä 25 henkilön määräaikaiset työsopimukset vakinaistettiin, pysyvästä tehtävästä irtisanoutui 3 henkilöä Henkilökunnan lkm Keskim.hlökunnan lkm Palkat ja palkkiot, päätoimen palkat luento- ja tuntiopetuspalkkiot muut palkat ja palkkiot muut korvaukset lomarahat ja lomakorvaukset RISKIT JA NIIDEN HALLINTA Keskeinen strateginen riski on kykeneekö yliopisto vahvistamaan strategisia tutkimuskärkiään riittävästi ja saavuttamaan profiilinsa mukaista tutkimuspääomaa. Riskiä hallitaan yliopiston sisäisellä rahoituksen kohdentamisella, tutkimusedellytysten vahvistamisella ja jatkuvalla arvioinnilla. Toinen keskeinen strateginen riski on yliopiston houkuttelevuuden väheneminen, niin opiskelijoiden kuin henkilöstön rekrytoinnissa. Riskiä hallitaan vahvistamalla yliopiston kuvaa laadukkaana tutkimus- ja opetusyliopistona sekä hyvänä työnantajana ja työmarkkinakykyisten tutkintojen tuottajana. Yliopiston toimintaan vaikuttava keskeinen operatiivinen riski on valtionavun määrän olennainen väheneminen valtiontalouden säästötavoitteiden ja rahoitusmallin muutosten kautta. Riskiä hallitaan kasvattamalla ulkopuolisen hankerahoituksen määrää, pitämällä henkilöstö- ja kulurakenne hallinnassa sekä kasvattamalla systemaattisesti yliopiston tuloksia rahoitusmallin indikaattoreilla. Toinen operatiivinen riski sisältyy yliopiston F-siiven tilojen sisäilmaongelmien korjaamiseen, joka aiheuttaa häiriötä erityisesti väistötiloihin siirretyn taiteiden tiedekunnan toimintaan. Sisäilmaongelmat eivät rajoitu ainoastaan F siipeen, vaan ongelmia on laajemmin. Riskiä hallitaan panostamalla perusteelliseen sisäilmaongelmien korjaussuunnitteluun ja niiden toteutukseen. 8 LAPIN YLIOPISTO JULKISOIKEUDELLISENA YHTEISÖNÄ Lapin yliopisto on julkisoikeudellinen yhteisö. Yliopisto noudattaa sovellettua säätiökaavaa tilinpäätöksessään. Toimintakertomus on tilinpäätöstä täydentävä ja selventävä asiakirja. Yliopiston tilintarkastajayhteisönä toimii Pricewaterhouse Coopers Oy.

22 12 Liite 1 Lapin yliopiston henkilökunta Lkm % Lkm % Opetus- ja tutkimushenkilökuntaa Työsuhde toistaiseksi Määräaikainen työsuhde Muuta henkilökuntaa Työsuhde toistaiseksi Määräaikainen työsuhde Henkilötyövuodet yhteensä: Htv % Htv % 606, ,7 100 Opetus- ja tutkimushenkilökunta, päätoiminen 299,5 49,4 292,8 49,0 Sivutoiminen (laskennallinen) tuntiopetus 19,7 3,2 20,0 3,4 Muu henkilökunta, päätoiminen 287,7 47,4 284,7 47,6 Henkilötyövuodet, opetus/tutkimus ja muu, tiedekunnittain/yksiköittäin pl laskennallinen opetus: Op/tu Muu Op/tu Muu Kasvatustieteiden tiedekunta 42,4 12,5 41,9 11,1 Oikeustieteiden tiedekunta 41,0 12,0 37,8 11,1 Taiteiden tiedekunta 53,9 28,2 51,6 25,4 Yhteiskuntatieteiden tiedekunta 88,1 34,1 88,6 36,6 Arktinen keskus 29,9 20,5 29,3 17,0 Kielikeskus 15,9 5,6 16,4 4,9 Harjoittelukoulu 27,6 6,6 27,1 5,2 Avoin yliopisto - 9,2-9,3 Koulutus- ja kehittämispalvelut - 13,5-17,2 Kirjasto - 27,4-27,7 Kehittämis- ja hallintopalvelut 0,7 118,1-119,2 Henkilötyövuodet henkilöryhmittäin pl laskennallinen opetus: Professorit, tutkimusprofessorit 53,7 52,9 Tutkimusjohtajat, taiteelliset johtajat 5,5 4,6 Yliopistonlehtorit 22,6 19,2 Lehtorit 72,8 76,4 Yliopisto-opettajat 43,9 37,1 Yliassistentit 1,7 2,0 Assistentit, projektiassistentit 2,9 5,2 Päätoimiset tuntiopettajat 10,0 12,8 Tutkijatohtorit 7,4 4,5 Erikoistutkijat, akatemiatutkijat 9,8 9,2 Muut tutkijat 69,2 65,1 Atk-henkilöstö 22,6 24,4 Kirjastohenkilöstö 24,4 25,4 Huoltohenkilöstö 20,7 16,9 Opetuksen ja tutkimuksen tukihenkilöstö 105,1 89,6 Hallintohenkilöstö 74,0 76,1 Muu henkilöstö 40,9 52,4

23 13 Henkilökunnan ikä- ja sukupuolirakenne 2012 (2011) Ikäluokka Miehet Naiset %-osuus (19) 34 (42) 8,2 (9,5) (46) 98 (105) 22,2 (23,6) (65) 110 (123) 26,8 (29,3) (66) 122 (123) 28,6 (29,5) Yli (23) 57 (29) 14,2 (8,1) Yhteensä 226 (219) 421 (422) 100 Sairauslomat ja tapaturmat 2012 (2011) Opet/tutk. Muut Sairauspoissaoloja, lkm 151 (123) 585 (553) Sairauslomalla olleiden henkilöiden lkm 65 (66) 186 (194) Sairauslomapäivien lukumäärä työpäivinä 1358 (1673) 2830 (3538) V lukien: Yli 10 pv sairauslomat työpäivinä*) 911 (1298) 1397(2282) V lukien: Yli 10 pv:n sairauslomalla olleita henkilöitä 27 (20) 50 (42) Yli 10 pv:n sairauslomalla olleiden %-osuus henkilökunnan lukumäärästä ,88 13,95 Työmatkatapaturmia yhteensä 8 tapausta (v. 2011: 13 tapausta) Työtapaturmia yhteensä 13 tapausta (v. 2011: 9 tapausta) Eläkkeet, työvapaat 2012 (2011) Osa-aika-, osatyökyvyttömyys- tai määräaikaisella työkyvyttömyyseläkkeellä oli vuoden 2012 aikana 20 henkilöä, (16) Hoitovapaalla tai osittaisella hoitovapaalla oli 18 henkilöä (13) Äitiysvapaalla oli 24 henkilöä (26) Isyysvapaalla oli 10 henkilöä (11) Vuorotteluvapaalla oli 13 henkilöä (11) *) Opetus- ja tutkimushenkilökunta ei pääsääntöisesti ilmoita sairauspoissaoloja, joista työnantaja ei ole oikeutettu saamaan KELAkorvausta (sairastumispäivä + 9 pv)

24 LAPIN YLIOPISTO ESITYSLISTA Hallitus Mauri Ylä-Kotola Markus Aarto Kokous 2/13 Paikka: Fellin akvaariokabinetti Aika klo Läsnä Jäsenet: Muut: Raimo Väyrynen, puheenjohtaja Mauri Ylä-Kotola, esittelijä Markku Salomaa, varapuheenjohtaja Jukka Mäkelä Minni Haanpää Markus Aarto, pääsihteeri Matti Hepola Tarja Särkkä Tarmo Jomppanen Kaarina Määttä Harri Keskiaho Minna Uotila Merja Kinnunen Rauno Korhonen Julius Oförsagd Satu Pesola Marja Vaarama 6. Yhteenveto yliopiston sisäisistä tulosneuvotteluista, sopimuskausi Lapin yliopiston yksiköt ovat käyneet rehtorin kanssa tulosneuvottelut koskien voimavaroja vuodelle 2013 ja tavoitteita vuosille Tulossopimukset on allekirjoitettu osapuolten toimesta tammi-helmikuussa Liitteeseen 1 on koottu yksiköille tulossopimuksissa kohdennetut taloudelliset voimavarat vuodelle Tulossopimusten perusteella yksiköille kohdennetaan vuonna 2013 yhteensä euroa. Erikseen korvamerkittyä rahoitusta on tulossopimuksissa osoitettu erityisperusteella esim. alarakenteeseen, harjoittelukouluun ja valtakunnallisiin tehtäviin. Liitteeseen 2 on koottu yksiköille tulossopimuksissa sovitut keskeiset määrälliset tavoitteet vuosille Vuosien osalta tavoitteet tarkentuvat kunkin vuoden tulossopimusneuvotteluissa. Esitys Merkittäneen tiedoksi liitteiden 1 2 mukaiset yhteenvedot sisäisistä tulosneuvotteluista.

25 TDK/Yksikkö Rahoitusmallilla Opisk. harjoittelu Tohtorikoulutettavat Muu kohdennettu rahoitus Yhteensä KTK OTK TTK YTK MTI AK KIKE

26 1 Määrälliset tavoitteet sopimuskaudelle Tavoite KTK OTK TTK YTK MTI AK Maisteritutkinnot Alemmat tutkinnot 55 op 35% 35 % 30 % 30 % 35% suorittaneiden osuus, % Avoimen yliopiston ja erillisten opintojen opintopisteet Vaihto-opiskelijat Ulkomaalaisten suorittamat maisteritutkinnot Opintopisteet yhteensä Kv.refereejulkaisut Muut tieteelliset julkaisut Tohtoritutkinnot Kansainvälinen kilpailtu tutkimusrahoitus Muu kilpailtu tutkimusrahoitus Ulkomaalaiset opettajat ja tutkijat Ulkomaalaisten suorittamat tohtoritutkinnot

27 LAPIN YLIOPISTO ESITYSLISTA Hallitus Mauri Ylä-Kotola Tarja Särkkä Kokous 2/13 Paikka: Fellin akvaariokabinetti Aika klo Läsnä Jäsenet: Muut: Raimo Väyrynen, puheenjohtaja Mauri Ylä-Kotola, esittelijä Markku Salomaa, varapuheenjohtaja Jukka Mäkelä Minni Haanpää Markus Aarto, pääsihteeri Matti Hepola Tarja Särkkä Tarmo Jomppanen Kaarina Määttä Harri Keskiaho Minna Uotila Merja Kinnunen Rauno Korhonen Julius Oförsagd Satu Pesola Marja Vaarama 7. Strateginen henkilöstösuunnitelma Poistettu esityslistasta

28 LAPIN YLIOPISTO ESITYSLISTA Hallitus Mauri Ylä-Kotola Markus Aarto Kokous 2/13 Paikka: Fellin akvaariokabinetti Aika klo Läsnä Jäsenet: Muut: Raimo Väyrynen, puheenjohtaja Mauri Ylä-Kotola, esittelijä Markku Salomaa, varapuheenjohtaja Jukka Mäkelä Minni Haanpää Markus Aarto, pääsihteeri Matti Hepola Tarja Särkkä Tarmo Jomppanen Kaarina Määttä Harri Keskiaho Minna Uotila Merja Kinnunen Rauno Korhonen Julius Oförsagd Satu Pesola Marja Vaarama 8. Ilmoitusasiat Yliopiston osaamisen suuntaamisen työryhmä on jättänyt raporttinsa yliopiston rehtorille Lapin yliopiston kannanotto eduskunnan sivistysvaliokunnalle uuden yliopistolain vaikutuksista, liite Tutkintototeuma , liite Opetusministeriön edustajien vierailu Lapin yliopistolla Opetus- ja kulttuuriministeriö aloittaa toukokuussa 2013 päivän kestävät yliopistovierailut, joiden tavoitteena on lisätä ministeriön tietämystä korkeakoulukentästä sekä yksittäisen korkeakoulun ja sen toimialueen erityishaasteista, tukea korkeakoulua ja sen johtoa strategisessa kehittämisessä, lisätä korkeakouluyhteisön tietämystä korkeakoulukentän toimintaympäristön muutoksista ja selkeyttää korkeakouluyhteisön näkymää korkeakoulun kehityssuunnasta sekä sitouttaa korkeakouluyhteisö korkeakoulu- ja tiedepoliittisten tavoitteiden toteuttamiseen. Ministeriön edustajat tapaavat yliopistovierailun aikana yliopiston johdon lisäksi, henkilökunnan, opiskelijoiden ja yliopiston sidosryhmien edustajia.

29 LAUSUNTO Viite: Yliopistolakiuudistuksen vaikutukset (SIO 3/2012 vp) Asia: Lausunto yliopistolakiuudistuksen keskeisistä vaikutuksista Eduskunnan sivistysvaliokunta on pyytänyt Lapin yliopistolta lausuntoa koskien valiokunnassa esillä olevaa yliopistolakiuudistuksen vaikutusten arviointia (SIO 3/2012 vp). Pyydettynä lausuntona Lapin yliopisto lausuu kunnioittaen seuraavaa: Lapin yliopisto näkee yliopistolain uudistamisen vaikutukset pääosin myönteisinä, vaikkakaan uudistuksella ei ole kyetty aidosti vahvistamaan yliopistojen sisäistä tai ulkoista autonomiaa. Uudistuksen kautta yliopistoihin kohdistuva ulkopuolinen kontrolli on muuttanut luonnettaan ja samalla lisääntynyt. Vanhan yliopistolain aikana silloisen opetusministeriön yliopistoihin kohdistuva ohjaus toteutettiin pääosin hallinnollisena tulossopimukseen kirjatun tavoiteasetannan ja tavoitteiden toteutumisen seurannan kautta sekä valtion budjettivarojen käytön väärinkäytöskontrollin (tilintarkastus) kautta. Tämä merkitsi sisäisen tarkastuksen tehostumista ylipistoissa. Tulossopimuksissa osoitettiin uusiin kehittämisavauksiin erilliset määrärahat, mikä mahdollisti toiminnan kehittämisen resursoinnin tuloksentekokykyä vaarantamatta. Nyt arvioitavana olevan yliopistolain mukaisessa järjestelmässä ohjaus tapahtuu ennen muuta tulosindikaattoreihin sidotun valtionapuohjauksen muodossa tulossopimuksissa, jolloin esitetyt kehitysvaateet on rahoitettava yliopiston omasta kehyksestä vähentämällä opetukseen ja tutkimukseen kohdistuvia perusvoimavaroja. Tästä seuraa, että monessa yliopistossa uusiin avauksiin ja strategiseen kehittämiseen kohdistuvia voimavaroja on jouduttu ja joudutaan hakemaan toimintojen karsimisen kautta, mikä epäilemättä näkyy arvioinnissa henkilöstön työtyytyväisyyttä heikentäväksi koettuna elementtinä. Lapin yliopisto pitää tuloksiin perustuvaa valtionapujärjestelmää sinänsä toimivana, mutta näkee, että indikaattorien seuranta sekä opetus- ja kulttuuriministeriön järjestelmän soveltamisessa tarvitsema raportointitieto sitovat huomattavasti entistä enemmän yliopistojen hallinnollisia resursseja. Kyseenalaista on myös se, kuinka tehokkaasti opetus- ja kulttuuriministeriön hupenevilla voimavaroilla kyetään seuramaan yliopistojen todellista kehitystä. Raskaaseen raportointiin perustuva tulosohjausjärjestelmä on myös epäilemättä johtanut siihen, että vaikka yliopistojen näennäinen taloudellinen autonomia on lisääntynyt merkittävästi, sen tosiasialliset vaikutukset ovat olleet vähäiset.

30 Lapin yliopisto näkee arvioitavana olevan yliopistolain mukaisen hallintorakenteen tuoneen mukanaan sekä myönteisiä että kielteisiä vaikutuksia. Yhtäältä yliopistolain mukainen hallituksen kokoonpano ja rehtorin roolin muuttuminen ovat vahvistaneet merkittävällä tavalla yrityselämästä omaksutun strategisen ja operatiivisen jaottelun merkitystä yliopiston toiminnassa. Ilman epäilyksiä yliopistojen strategiset valinnat ovat nousseet päätöksenteon keskiöön ja yliopistoja on kyetty entistä paremmin profiloimaan tätä kautta niiden vahvuusalueille hallituksen ja rehtorin yhteistyönä. Tämä yhteistyö onkin yliopistolain tavoitteiden toimeenpanon kannalta keskeisen tärkeää. Sen sijaan on kysymyksenalaista missä määrin strategiset valinnat ovat aitoja yliopistojen strategisia valintoja ja missä määrin ne ovat opetus- ja kulttuuriministeriön ohjauksesta johtuvia välttämättömyyksiä. Merkittävimpänä ongelmana hallintorakenteen toimivuuden kannalta Lapin yliopisto näkee yliopistokollegion aseman huonon määrittelyn yliopistolaissa. Kun kyse ei ole aidosta yhtiökokouksesta vaan edustuksellisen demokratian toteuttamisesta yliopistojen päätöksenteossa. Näin on synnytetty osin näennäinen kuva kollegioiden vaikutusmahdollisuuksista yliopistojen päätöksenteossa. On totta, että kollegioiden laissa mainitut tehtävät ovat merkittäviä, mutta hallitusten ulkopuolisten jäsenten valintaa sekä tilinpäätöksen vahvistamista lukuun ottamatta harvoin käsillä olevia. Kun lisäksi hallituksen toiminnan pitkäjänteisyyden turvaaminen edellyttää useampivuotisia ulkopuolisten jäsenten toimikausia ja kun tilinpäätöksen tosiasiallinen sisältö on laissa määritelty jää kollegion tosiasiallinen päätösvalta näidenkin kysymysten osalta ohueksi. Jos taas kollegion käsiteltävien asioiden joukkoa ja oikeaa päätösvaltaa lisätään sisäisin päätöksin, hämärtyy hallituksen rooli päätöksentekorakenteessa ja yliopistojen kyky reagoida toimintaympäristön muutoksiin vähenee. Yliopistolain uudistuksella pyrittiin parantamaan yliopistojen rahoituspohjaa yhtäältä hankkimalla yliopistoihin ulkopuolista rahoitusta lahjoituksin ja toisaalta turvaamalla yliopistojen valtionapurahoituksen reaalinen kehitys yliopistoindeksin kautta. Yliopistolain uudistamisesta riippumatta yleinen taloudellinen kehitys on käytännössä syönyt ensimmäisen tavoitteen toteutumiselta edellytykset. Eduskunnan päätöksin taas yliopistoindeksi on ensi puolitettu vuodelle 2012 ja sitten leikattu kokonaan ainakin vuodelta 2013 ja ilmeisesti myös tulevia vuosia koskien. Näistä seikoista seuraa, että yliopistojen käyttötalous on uuden yliopistolain myötä heikentynyt, vaikkakin pääomapohja sinänsä on lahjoitusten ja valtion vastinrahoituksen kautta vahvistunut. Hallituksen puheenjohtaja Raimo Väyrynen Hallinto- ja lakiasiainjohtaja Markus Aarto

31 Opiskelupalvelut TUTKINTOTAVOITTEET JA NIIDEN TOTEUTUMINEN Tilanne Lapin yliopisto on sopinut OKM:n kanssa koulutusalakohtaiset tavoitteet maisteri- ja tohtoritutkinnoille ja yliopistokohtaisen tavoitteen kandidaatin tutkinnoille, 500 tutkintoa/vuosi. Yliopiston sisällä on sovittu 500 tutkinnon jakauma koulutusaloittain. Tiedekunta Ylemmät tutkinnot tohtorit alemmat tutkinnot lisensiaatit toteuma tavoite toteuma toteuma tavoite toteuma toteuma tavoite toteuma KTK OTK TTK YTK MTI Yhteensä OY:n myöntämät kauppatieteellisen 57 alan tutkinnot eivät sis. YTK:n taulukossa esitettyihin tutkintoihin